Koulutuksen seurantakatsaus 2021

Koulutuksen seurantakatsaus 2021

Yleiskatsaus EU:n tason koulutustavoitteisiin

Neuvoston päätöslauselmassa eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (2021–2030) määritellään keskimääräistä eurooppalaista suoritusta koskevat koulutuksen viitearvot (EU:n tason tavoitteet), joiden olisi tuettava kyseisessä päätöslauselmassa kuvattuja strategisia prioriteetteja.

Näyttöön perustuvaan päätöksentekoon kuuluu olennaisena osana se, että etenemistä kohti asetettuja tavoitteita seurataan säännöllisesti. Tämän takia kansainvälisesti vertailukelpoisia tietoja kerätään ja analysoidaan järjestelmällisesti.

EU-maat ovat sopineet seitsemästä EU:n tason tavoitteesta. Seuraavassa on kuvaus kustakin niistä, EU:n tason ja maakohtaiset tiedot sekä lyhyt analyysi (tiedot seitsemästä tavoitteesta ovat saatavilla myös monikielisessä Excel-tiedostossa ja Eurostatin asiaa koskevalla sivulla, jolla on päivitettyjä ja muokattavissa olevia tietokokonaisuuksia, kaavioita ja karttoja).

EU:n tason tavoite: Vuoteen 2030 mennessä lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä heikosti menestyvien 15-vuotiaiden osuuden olisi oltava alle 15 prosenttia.

PARHAITEN SUORIUTUNEET EU-MAAT:
Lukeminen: Viro, Irlanti, Suomi
Matematiikka: Viro, Puola, Tanska
Luonnontieteet: Viro, Suomi, Puola

2018 Kehitys 2018 Kehitys 2018 Kehitys
Lukeminen   Matematiikka   Luonnontieteet  
EU 22,5 2,8 22,9 0,2 22,3 4,5
Belgia 21,3 3,6 19,7 0,6 20,0 2,0
Bulgaria 47,1 6,1 44,4 -2,7 46,5 7,7
Tšekki 20,7 -2,4 20,4 -2,0 18,8 1,5
Tanska 16,0 0,8 14,6 -2,5 18,7 2,1
Saksa 20,7 2,2 21,1 2,4 19,6 4,8
Viro 11,1 -2,2 10,2 -2,5 8,8 0,5
Irlanti 11,8 -5,4 15,7 -5,2 17,0 1,8
Kreikka 30,5 9,2 35,8 5,4 31,7 6,4
Espanja 23,2 3,6 24,7 0,9 21,3 3,1
Ranska 20,9 1,1 21,3 -1,2 20,5 1,2
Kroatia 21,6 -0,8 31,2 -2,0 25,4 6,9
Italia 23,3 2,3 23,8 -1,2 25,9 5,3
Kypros 43,7 : 36,9 : 39,0 :
Latvia 22,4 4,8 17,3 -5,3 18,5 3,8
Liettua 24,4 0,0 25,6 -0,8 22,2 5,2
Luxemburg 29,3 3,3 27,2 3,3 26,8 3,1
Unkari 25,3 7,7 25,6 3,3 24,1 10,0
Malta 35,9 -0,4 30,2 -3,5 33,5 1,0
Alankomaat 24,1 9,8 15,8 2,4 20,0 6,8
Itävalta 23,6 : 21,1 : 21,9 :
Puola 14,7 -0,3 14,7 -5,8 13,8 0,7
Portugali 20,2 2,6 23,3 -0,5 19,6 3,1
Romania 40,8 0,4 46,6 -0,4 43,9 2,5
Slovenia 17,9 -3,3 16,4 -4,0 14,6 -0,2
Slovakia 31,4 9,2 25,1 4,1 29,3 10,0
Suomi 13,5 5,4 15,0 7,1 12,9 6,9
Ruotsi 18,4 1,0 18,8 -2,3 19,0 -0,1
Islanti 26,4 9,6 20,7 3,7 25,0 7,1
Norja 19,3 4,3 18,9 0,7 20,8 5,0
Sveitsi 23,6 6,8 16,8 3,3 20,2 6,2
Montenegro 44,4 -5,1 46,2 -12,3 48,2 -5,4
Pohjois-Makedonia 55,1 : 61,0 : 49,5 :
Serbia 37,7 4,9 39,7 -0,9 38,3 3,9
Turkki 26,1 1,6 36,7 -5,5 25,2 -4,8
LISÄTIETOA: Haasteena on edelleen vähentää niiden oppilaiden määrää, jotka eivät pysty suorittamaan matematiikan, luonnontieteiden ja lukemisen perustehtäviä. Vuosina 2012–2015 EU itse asiassa siirtyi jopa kauemmas perustaitoja koskevasta tavoitteestaan. Useimmissa maissa maahanmuuttajataustaiset oppilaat suoriutuvat muita oppilaita heikommin, eli kaikkien oppilaiden yhtäläisiin mahdollisuuksiin panostaminen on edelleen etusijalla EU:ssa.

Lähde: OECD (PISA 2009, 2018).
Huomautukset: Heikolla menestymisellä tarkoitetaan sitä, ettei saavuteta PISA-asteikon tasoa 2 lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Kehitys esitetään vuosien 2009 ja 2018 välisenä muutoksena prosenttiyksiköissä. Espanjan vuoden 2018 PISA-tutkimuksesta lukemisen osalta saamien tulosten vertailtavuutta aiempiin PISA-tuloksiin ei voida taata. Lisätietoa vuoden 2021 koulutuksen seurantakatsauksen osiossa 2.2.1 (ec.europa.eu/education/monitor).

EU:n tason tavoite: Vuoteen 2030 mennessä monilukutaidossa heikosti menestyvien kahdeksasluokkalaisten osuuden olisi oltava alle 15 prosenttia.

PARHAITEN SUORIUTUNEET EU-MAAT: Tšekki, Tanska, Puola

Vuosi Heikosti menestyneet Poikia Tyttöjä
Tšekki 2013 15,0 17,3 12,8
Tanska 2018 16,2 21,6 10,7
2013 21,4 24,1 18,6
Saksa 2018 33,2 36,5 29,6
2013 29,2 32,9 25,3
Ranska 2018 43,5 49,2 37,8
Kroatia 2013 35,9 40,0 31,6
Liettua 2013 45,1 49,1 40,9
Luxemburg 2018 50,6 55,4 45,0
Alankomaat 2013 26,4 29,9 22,5
Puola 2013 25,3 27,6 23,0
Portugali 2018 33,5 36,0 30,8
Slovenia 2013 35,8 44,1 27,2
Slovakia 2013 32,8 36,3 29,3
Suomi 2018 27,3 33,7 20,7
Norja 2013 24,0 : :
LISÄTIETOA: Kahden viime vuoden aikana covid-19-kriisi on osoittanut, miten tärkeitä sekä perus- että edistyneen tason digitaaliset taidot ovat talouden ja yhteiskunnan kannalta. Sulkutoimien aikana digitaalisista taidoista tuli käytännössä edellytys opintoihin, työelämään ja sosiaaliseen elämään osallistumiselle. Digitaalisen siirtymän tukemiseksi näitä taitoja on alettava kehittää jo varhaisessa iässä. ICILS:n tiedot vuosilta 2013–2018 osoittavat, että vuoden 2030 EU:n tason tavoitteeseen on vielä matkaa ja että vielä on puutteita, joita on käsiteltävä.

Lähde: IEA (ICILS 2013, 2018).
Huomautukset: Heikolla menestymisellä tarkoitetaan sitä, että suoritustaso jää ICILS:n tietokone- ja informaatiolukutaidon tason 2 (eli 492 pisteen) alapuolelle. Italia osallistui ICILS-tutkimukseen vuonna 2018, mutta se suoritettiin lukuvuoden alussa eikä tuloksia voida verrata muiden maiden tuloksiin. Siksi niitä ei esitetä taulukossa. Katso maakohtaiset huomiot vuosien 2013 ja 2018 ICILS-tutkimusten kansainvälisten raporttien taulukosta 3.4.

EU:n tason tavoite: Vuoteen 2030 mennessä vähintään 96 prosentin kolmivuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista olisi osallistuttava varhaiskasvatukseen.

PARHAITEN SUORIUTUNEET EU-MAAT: Ranska, Irlanti, Belgia
ENITEN EDISTYNEET 2013–2019: Kypros, Irlanti, Puola

2019 Kehitys 2019
Yhteensä   3-vuotiaita 4-vuotiaita tai vanhempia
EU 92,8 1,0 87,8 95,1
Belgia 98,3 0,0 97,9 98,5
Bulgaria 79,9 -3,9 71,6 82,7
Tšekki 86,3 9,5 77,6 90,7
Tanska 97,7 0,1 96,5 98,3
Saksa 94,0 -1,8 90,4 95,8
Viro 91,5 1,9 87,3 92,9
Irlanti 100,0e 17,6 99,2e 100,0e
Kreikka 68,8 -16,5 34,9 85,6
Espanja 97,3 0,7 96,1 97,8
Ranska 100,0p 0,0 100,0p 100,0p
Kroatia 79,4 11,8 71,5 81,8
Italia 93,6 -3,7 91,1 94,8
Kypros 90,1 20,7 76,0 97,0
Latvia 94,1 2,8 89,1 95,9
Liettua 89,6 6,2 84,5 91,3
Luxemburg 88,4 -1,5 69,0 97,9
Unkari 92,9 4,6 87,2 95,8
Malta 91,9 -7,5 89,0 94,9
Alankomaat 90,5 -3,6 76,9 97,2
Itävalta 89,9 3,4 77,8 96,0
Puola 90,3e 13,9 77,6e 94,5e
Portugali 92,2d 3,5 83,7d 96,6
Romania 78,6 -5,5 71,0 82,3
Slovenia 92,1 4,2 89,1 93,6
Slovakia 77,8 5,5 69,3 82,6
Suomi 88,8 8,8 80,4 91,4
Ruotsi 95,6 0,6 93,4 96,3
Islanti 96,8 0,7 96,3 97,0
Norja 97,1 0,4 96,4 97,4
Sveitsi 49,4 2,7 2,4 73,3
Montenegro : : : :
Pohjois-Makedonia 42,3 12,6 34,8 45,9
Serbia 67,3 4,2 57,3 :
Turkki 43,2 : 10,7 59,6
LISÄTIETOA: Kolmivuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä 92,8 prosenttia osallistui varhaiskasvatukseen vuonna 2019. Edeltävien viiden vuoden aikana tämä osuus kasvoi useimmissa maissa. Tavoitteen tarkastelussa olisi otettava huomioon varhaiskasvatuksen laatuun liittyvä toimintapoliittinen ohjeistus. EU-maat pyrkivät paitsi lisäämään varhaiskasvatuksen saatavuutta myös parantamaan henkilöstön osaamista ja opetusohjelman laatua.

Lähde: Eurostat (UOE), online-datakoodi: [educ_uoe_enra21]; educ_uoe_enra20 (3-vuotiaat); educ_uoe_enra10 (4-vuotiaat ja sitä vanhemmat)].
Huomautukset: Pakollinen perusasteen koulutus aloitetaan eri maissa eri ikäisenä. Lisätietoa vuoden 2021 koulutuksen seurantakatsauksen osiossa 2.3. Kehitys esitetään vuosien 2013 ja 2019 välisenä muutoksena prosenttiyksiköissä.

EU:n tason tavoite: Vuoteen 2030 mennessä opintonsa keskeyttäneiden osuuden olisi oltava alle 9 prosenttia.

PARHAITEN SUORIUTUNEET EU-MAAT: Kroatia, Kreikka, Slovenia
ENITEN EDISTYNEET 2010–2020: Portugali, Espanja, Kreikka

2020 Kehitys 2020
Yhteensä   Miehiä Naisia
EU 9,9 -3,9 11,8 8,0
Belgia 8,1 -3,8 10,2 5,9
Bulgaria 12,8 0,2 13,4 12,1
Tšekki 7,6 2,7 7,5 7,6
Tanska 9,3 -2,2 11,7 6,8
Saksa 10,1bp -1,7 11,8bp 8,3bp
Viro 7,5 -3,5 9,2 5,8
Irlanti 5,0 -6,9 5,4 4,7
Kreikka 3.8 -9.7 4,4 3,1
Espanja 16,0 -12,2 20,2 11,6
Ranska 8,0 -4,7 9,7 6,3
Kroatia 2,2u -3,0 2,4u 2,0u
Italia 13,1 -5,5 15,6 10,4
Kypros 11,5 -1,2 15,0 8,4
Latvia 7,2 -5,7 9,5 4,7
Liettua 5,6 -2,3 7,7 3,4u
Luxemburg 8,2 1,1 10,7 5,7
Unkari 12,1 1,3 12,9 11,3
Malta 12,6 -8,8 14,7 10,2
Alankomaat 7,0 -3,1 8,7 5,3
Itävalta 8,1 -0,2 10,0 6,3
Puola 5,4 0,0 7,0 3,7
Portugali 8,9 -19,4 12,6 5,1
Romania 15,6 -3,7 14,7 16,6
Slovenia 4,1 -0,9 4,6u 3,4u
Slovakia 7,6 2,9 7,7 7,4
Suomi 8,2 -2,1 9,4 7,0
Ruotsi 7,7 1,2 9,0 6,3
Islanti 14,8b -7,8 17,8b 11,6b
Norja 9,9 -7,5 11,6 8,0
Sveitsi 4,0 -2,7 4,7 3,3
Montenegro 3,6 : : :
Pohjois-Makedonia 5,7 -9,8 5,7 5,8
Serbia 5,6 -2,7 5,4 5,8
Turkki 26,7 -16,4 27,5 25,8
LISÄTIETOA: Yksi EU:n ensisijaisista tavoitteista on yhä vähentää niiden nuorten osuutta, jotka keskeyttävät opintonsa ennen keskiasteen koulutuksen suorittamista. Nuoret miehet keskeyttävät opintonsa useammin kuin nuoret naiset, ja varsinkin ulkomailla syntyneet nuoret ovat pahasti alakynnessä. Alueelliset erot ovat suuria monissa jäsenmaissa.

Lähde: Eurostat (EU:n työvoimatutkimus), online-datakoodi: [edat_lfse_14].
Huomautukset: Indikaattori kattaa 18–24-vuotiaat, jotka ovat suorittaneet korkeintaan ISCED 2 -tason koulutuksen ja jotka eivät ole enää muodollisen tai epämuodollisen koulutuksen piirissä. Kehitys esitetään vuosien 2010 ja 2020 välisenä muutoksena prosenttiyksiköissä.

EU:n tason tavoite: Vuoteen 2030 mennessä vähintään 45 prosentilla 25–34-vuotiaista olisi oltava korkea-asteen koulutus.

PARHAITEN SUORIUTUNEET EU-MAAT: Luxemburg, Irlanti, Kypros
ENITEN EDISTYNEET 2010-2020: Itävalta, Luxemburg, Portugali

2020 Kehitys 2020
Yhteensä   Miehiä Naisia
EU 40,5 8,3 35,2 46,0
Belgia 48,5 4,7 40,8 56,2
Bulgaria 33,0 5,5 27,2 39,1
Tšekki 33,0 10,4 26,1 40,4
Tanska 47,1 9,5 39,0 55,5
Saksa 35,1bp 9,1 33,9bp 36,4bp
Viro 43,1 4,9 32,7 54,7
Irlanti 58,4 8,8 54,5 62,2
Kreikka 43,7 13,1 36,7 51,0
Espanja 47,4 7,1 41,3 53,5
Ranska 49,4 6,7 45,9 52,8
Kroatia 36,6 10,8 27,5 45,8
Italia 28,9 8,1 22,9 35,0
Kypros 57,8 9,7 47,3 67,8
Latvia 44,2 9,5 33,8 55,3
Liettua 56,2 9,9 45,6 68,1
Luxemburg 60,6 16,4 55,0 66,3
Unkari 30,7 4,6 25,3 36,4
Malta 40,1 15,8 36,3 44,7
Alankomaat 52,3 12,0 47,5 57,1
Itävalta 41,4 20,7 37,3 45,7
Puola 42,4 5,3 32,7 52,6
Portugali 41,9 16,4 34,6 49,0
Romania 24,9 4,2 21,7 28,3
Slovenia 45,4 14,1 35,8 56,6
Slovakia 39,0 15,0 29,3 49,2
Suomi 43,8 4,6 35,9 52,2
Ruotsi 49,2 6,9 40,6 58,3
Islanti 41,7b 5,5 34,0b 50,4b
Norja 50,9 5,9 41,7 60,6
Sveitsi 53,0 15,6 50,8 55,3
Montenegro 40,4 : 35,9 45,0
Pohjois-Makedonia 37,7 15,9 31,6 44,1
Serbia 32,6 13,7 26,1 39,3
Turkki 36,2 19,4 35,5 36,8
LISÄTIETOA: Korkea-asteen opinnot suorittaneiden osuus EU:ssa on suuri, mutta erot maiden ja alueiden välillä ovat huomattavia. EU:ssa keskimäärin naiset suorittavat korkea-asteen opinnot huomattavasti useammin kuin miehet. Korkeakoulutuksen sosiaaliseen ulottuvuuteen on kiinnitettävä kiireesti huomiota, jotta heikossa asemassa olevien ryhmien osallistumista saadaan lisättyä.

Lähde: Eurostat (EU:n työvoimatutkimus), online-datakoodi: [edat_lfse_03].
Huomautukset: Indikaattori kattaa 25–34-vuotiaat, jotka ovat suorittaneet tasojen ISCED 5–8 koulutuksen. Kehitys esitetään vuosien 2010 ja 2020 välisenä muutoksena prosenttiyksiköissä.

EU:n tason tavoite: Äskettäin ammatillisen tutkinnon suorittaneiden, jotka ovat opintojensa aikana saaneet kokemusta työssäoppimisesta, osuuden olisi oltava vähintään 60 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.
Työssäoppiminen helpottaa sekä nuorten että aikuisten siirtymistä koulusta tai työttömyydestä työelämään. Tiedot, joiden perusteella seurataan edistymistä kohti EU:n vuoden 2030 tavoitteita, ovat kuitenkin saatavilla vasta vuodesta 2022 alkaen. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osalta tärkeitä indikaattoreita ovat myös vastavalmistuneiden työllistettävyys ja oppimiseen liittyvä liikkuvuus muodollisen koulutuksen aikana. Äskettäin ammatillisen tutkinnon suorittaneista 76,1 prosenttia työllistyi vuonna 2020, mikä ylittää keskiasteen yleissivistävän koulutuksen suorittaneiden työllistymisen.  
EU:n tason tavoite: Vuoteen 2025 mennessä vähintään 47 prosentin 25–64-vuotiaista aikuisista olisi pitänyt osallistua koulutustoimiin viimeisten 12 kuukauden aikana.

Covid-19-pandemia on jarruttanut aikuiskoulutuksen jo ennestään hitaanlaista kehitystä EU:ssa. Toisaalta pandemia korosti aikuiskoulutukseen liittyvän toimintapoliittisen tavoitteen merkitystä. EU-maat ovat sopineet ETA-alueen yhteisestä 47 prosentin aikuiskoulutustavoitteesta vuoteen 2025 mennessä. Kun Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva toimintasuunnitelma hyväksyttiin Porton huippukokouksessa 2021, mukaan lisättiin 60 prosentin aikuiskoulutustavoite vuoteen 2030 mennessä. Kumpikin tavoite perustuu uudenlaiselle tavalle mitata aikuiskoulutukseen osallistumista. Sitä aletaan soveltaa vuodesta 2022.

Aikuiskoulutukseen osallistuminen sisältyi myös EU:n aiempiin koulutusyhteistyön strategisiin puitteisiin, mutta niissä tarkastelun kohteena oli vain kyselyä edeltänyt neljän viikon ajanjakso. Nykyisessä EU:n tason tavoitteessa sen sijaan otetaan huomioon kyselyä edeltävät 12 kuukautta.

Tämän 12 kuukauden viitejakson puitteissa on mahdollista ottaa huomioon kaikenlaiset oppimiskokemukset, ja siten se kuvastaa paremmin aikuiskoulutukseen osallistumisen todellista tilannetta tällä hetkellä. On koko ajan tyypillisempää, että aikuiset osallistuvat (hyvin) lyhyille kursseille, seminaareihin ja muihin oppimiskokemuksiin, joita järjestävät työnantajat, kaupalliset toimijat ja viranomaiset eri tasoilla. Koulutusta tarjoavat myös erikoistuneet keskukset, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisjärjestöt. Tällaiset koulutukset saattavat jäädä neljän viikon ajanjakson ulkopuolelle, mutta osuvat todennäköisesti 12 kuukauden otokseen.

Yleiset huomautukset
Tässä esitteessä havainnollistettu kehitys prosenttiyksiköinä ja maiden edistyminen on laskettu yhden desimaalin tarkkuudella, eikä aikasarjojen katkoksia ole otettu huomioon.
: = tietoja ei joko ole saatavilla tai ne ovat epäluotettavia otoksen pienuuden takia
b = katkos aikasarjassa
d = määritelmä vaihtelee
e = arvio
p = alustava luku
u = heikko luotettavuus

EU:n tason tavoitteet
Keskimääräistä eurooppalaista suoritusta koskevat koulutuksen viitearvot, jotka määritellään helmikuussa 2021 hyväksytyssä neuvoston päätöslauselmassa eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (2021–2030).

Kansainvälinen koulutusluokitus (ISCED 2011)
0 Varhaiskasvatus
1 Alemman perusasteen koulutus
2 Ylemmän perusasteen koulutus
3 Keskiasteen koulutus
4 Keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta
5 Lyhytkestoinen korkea-asteen koulutus
6 Alempi korkea-asteen koulutus
7 Ylempi korkea-asteen koulutus
8 Tutkijakoulutusaste

Jäsenvaltiot, jotka ovat saavuttaneet EU:n tason tavoitteen kyseisen vuoden osalta

Tarkempia kuvauksia, analyyseja ja huomioita: Koulutuksen seurantakatsaus 2021 (ec.europa.eu/education/monitor)