![Koulutuksen seurantakatsaus 2021](../../img/cover.jpg)
Koulutuksen seurantakatsaus 2021
Yleiskatsaus EU:n tason koulutustavoitteisiin
Neuvoston päätöslauselmassa eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (2021–2030) määritellään keskimääräistä eurooppalaista suoritusta koskevat koulutuksen viitearvot (EU:n tason tavoitteet), joiden olisi tuettava kyseisessä päätöslauselmassa kuvattuja strategisia prioriteetteja.
Näyttöön perustuvaan päätöksentekoon kuuluu olennaisena osana se, että etenemistä kohti asetettuja tavoitteita seurataan säännöllisesti. Tämän takia kansainvälisesti vertailukelpoisia tietoja kerätään ja analysoidaan järjestelmällisesti.
EU-maat ovat sopineet seitsemästä EU:n tason tavoitteesta. Seuraavassa on kuvaus kustakin niistä, EU:n tason ja maakohtaiset tiedot sekä lyhyt analyysi (tiedot seitsemästä tavoitteesta ovat saatavilla myös monikielisessä Excel-tiedostossa ja Eurostatin asiaa koskevalla sivulla, jolla on päivitettyjä ja muokattavissa olevia tietokokonaisuuksia, kaavioita ja karttoja).
PARHAITEN SUORIUTUNEET EU-MAAT:
Lukeminen: Viro, Irlanti, Suomi
Matematiikka: Viro, Puola, Tanska
Luonnontieteet: Viro, Suomi, Puola
2018 | Kehitys | 2018 | Kehitys | 2018 | Kehitys | |
Lukeminen | Matematiikka | Luonnontieteet | ||||
EU | 22,5 | 2,8 | 22,9 | 0,2 | 22,3 | 4,5 |
Belgia | 21,3 | 3,6 | 19,7 | 0,6 | 20,0 | 2,0 |
Bulgaria | 47,1 | 6,1 | 44,4 | -2,7 | 46,5 | 7,7 |
Tšekki | 20,7 | -2,4 | 20,4 | -2,0 | 18,8 | 1,5 |
Tanska | 16,0 | 0,8 | 14,6 | -2,5 | 18,7 | 2,1 |
Saksa | 20,7 | 2,2 | 21,1 | 2,4 | 19,6 | 4,8 |
Viro | 11,1 | -2,2 | 10,2 | -2,5 | 8,8 | 0,5 |
Irlanti | 11,8 | -5,4 | 15,7 | -5,2 | 17,0 | 1,8 |
Kreikka | 30,5 | 9,2 | 35,8 | 5,4 | 31,7 | 6,4 |
Espanja | 23,2 | 3,6 | 24,7 | 0,9 | 21,3 | 3,1 |
Ranska | 20,9 | 1,1 | 21,3 | -1,2 | 20,5 | 1,2 |
Kroatia | 21,6 | -0,8 | 31,2 | -2,0 | 25,4 | 6,9 |
Italia | 23,3 | 2,3 | 23,8 | -1,2 | 25,9 | 5,3 |
Kypros | 43,7 | : | 36,9 | : | 39,0 | : |
Latvia | 22,4 | 4,8 | 17,3 | -5,3 | 18,5 | 3,8 |
Liettua | 24,4 | 0,0 | 25,6 | -0,8 | 22,2 | 5,2 |
Luxemburg | 29,3 | 3,3 | 27,2 | 3,3 | 26,8 | 3,1 |
Unkari | 25,3 | 7,7 | 25,6 | 3,3 | 24,1 | 10,0 |
Malta | 35,9 | -0,4 | 30,2 | -3,5 | 33,5 | 1,0 |
Alankomaat | 24,1 | 9,8 | 15,8 | 2,4 | 20,0 | 6,8 |
Itävalta | 23,6 | : | 21,1 | : | 21,9 | : |
Puola | 14,7 | -0,3 | 14,7 | -5,8 | 13,8 | 0,7 |
Portugali | 20,2 | 2,6 | 23,3 | -0,5 | 19,6 | 3,1 |
Romania | 40,8 | 0,4 | 46,6 | -0,4 | 43,9 | 2,5 |
Slovenia | 17,9 | -3,3 | 16,4 | -4,0 | 14,6 | -0,2 |
Slovakia | 31,4 | 9,2 | 25,1 | 4,1 | 29,3 | 10,0 |
Suomi | 13,5 | 5,4 | 15,0 | 7,1 | 12,9 | 6,9 |
Ruotsi | 18,4 | 1,0 | 18,8 | -2,3 | 19,0 | -0,1 |
Islanti | 26,4 | 9,6 | 20,7 | 3,7 | 25,0 | 7,1 |
Norja | 19,3 | 4,3 | 18,9 | 0,7 | 20,8 | 5,0 |
Sveitsi | 23,6 | 6,8 | 16,8 | 3,3 | 20,2 | 6,2 |
Montenegro | 44,4 | -5,1 | 46,2 | -12,3 | 48,2 | -5,4 |
Pohjois-Makedonia | 55,1 | : | 61,0 | : | 49,5 | : |
Serbia | 37,7 | 4,9 | 39,7 | -0,9 | 38,3 | 3,9 |
Turkki | 26,1 | 1,6 | 36,7 | -5,5 | 25,2 | -4,8 |
Lähde: OECD (PISA 2009, 2018).
Huomautukset: Heikolla menestymisellä tarkoitetaan sitä, ettei saavuteta PISA-asteikon tasoa 2 lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Kehitys esitetään vuosien 2009 ja 2018 välisenä muutoksena prosenttiyksiköissä. Espanjan vuoden 2018 PISA-tutkimuksesta lukemisen osalta saamien tulosten vertailtavuutta aiempiin PISA-tuloksiin ei voida taata. Lisätietoa vuoden 2021 koulutuksen seurantakatsauksen osiossa 2.2.1 (ec.europa.eu/education/monitor).
PARHAITEN SUORIUTUNEET EU-MAAT: Tšekki, Tanska, Puola
Vuosi | Heikosti menestyneet | Poikia | Tyttöjä | |
Tšekki | 2013 | 15,0 | 17,3 | 12,8 |
Tanska | 2018 | 16,2 | 21,6 | 10,7 |
2013 | 21,4 | 24,1 | 18,6 | |
Saksa | 2018 | 33,2 | 36,5 | 29,6 |
2013 | 29,2 | 32,9 | 25,3 | |
Ranska | 2018 | 43,5 | 49,2 | 37,8 |
Kroatia | 2013 | 35,9 | 40,0 | 31,6 |
Liettua | 2013 | 45,1 | 49,1 | 40,9 |
Luxemburg | 2018 | 50,6 | 55,4 | 45,0 |
Alankomaat | 2013 | 26,4 | 29,9 | 22,5 |
Puola | 2013 | 25,3 | 27,6 | 23,0 |
Portugali | 2018 | 33,5 | 36,0 | 30,8 |
Slovenia | 2013 | 35,8 | 44,1 | 27,2 |
Slovakia | 2013 | 32,8 | 36,3 | 29,3 |
Suomi | 2018 | 27,3 | 33,7 | 20,7 |
Norja | 2013 | 24,0 | : | : |
Lähde: IEA (ICILS 2013, 2018).
Huomautukset: Heikolla menestymisellä tarkoitetaan sitä, että suoritustaso jää ICILS:n tietokone- ja informaatiolukutaidon tason 2 (eli 492 pisteen) alapuolelle. Italia osallistui ICILS-tutkimukseen vuonna 2018, mutta se suoritettiin lukuvuoden alussa eikä tuloksia voida verrata muiden maiden tuloksiin. Siksi niitä ei esitetä taulukossa. Katso maakohtaiset huomiot vuosien 2013 ja 2018 ICILS-tutkimusten kansainvälisten raporttien taulukosta 3.4.
PARHAITEN SUORIUTUNEET EU-MAAT: Ranska, Irlanti, Belgia
ENITEN EDISTYNEET 2013–2019: Kypros, Irlanti, Puola
2019 | Kehitys | 2019 | ||
Yhteensä | 3-vuotiaita | 4-vuotiaita tai vanhempia | ||
EU | 92,8 | 1,0 | 87,8 | 95,1 |
Belgia | 98,3 | 0,0 | 97,9 | 98,5 |
Bulgaria | 79,9 | -3,9 | 71,6 | 82,7 |
Tšekki | 86,3 | 9,5 | 77,6 | 90,7 |
Tanska | 97,7 | 0,1 | 96,5 | 98,3 |
Saksa | 94,0 | -1,8 | 90,4 | 95,8 |
Viro | 91,5 | 1,9 | 87,3 | 92,9 |
Irlanti | 100,0e | 17,6 | 99,2e | 100,0e |
Kreikka | 68,8 | -16,5 | 34,9 | 85,6 |
Espanja | 97,3 | 0,7 | 96,1 | 97,8 |
Ranska | 100,0p | 0,0 | 100,0p | 100,0p |
Kroatia | 79,4 | 11,8 | 71,5 | 81,8 |
Italia | 93,6 | -3,7 | 91,1 | 94,8 |
Kypros | 90,1 | 20,7 | 76,0 | 97,0 |
Latvia | 94,1 | 2,8 | 89,1 | 95,9 |
Liettua | 89,6 | 6,2 | 84,5 | 91,3 |
Luxemburg | 88,4 | -1,5 | 69,0 | 97,9 |
Unkari | 92,9 | 4,6 | 87,2 | 95,8 |
Malta | 91,9 | -7,5 | 89,0 | 94,9 |
Alankomaat | 90,5 | -3,6 | 76,9 | 97,2 |
Itävalta | 89,9 | 3,4 | 77,8 | 96,0 |
Puola | 90,3e | 13,9 | 77,6e | 94,5e |
Portugali | 92,2d | 3,5 | 83,7d | 96,6 |
Romania | 78,6 | -5,5 | 71,0 | 82,3 |
Slovenia | 92,1 | 4,2 | 89,1 | 93,6 |
Slovakia | 77,8 | 5,5 | 69,3 | 82,6 |
Suomi | 88,8 | 8,8 | 80,4 | 91,4 |
Ruotsi | 95,6 | 0,6 | 93,4 | 96,3 |
Islanti | 96,8 | 0,7 | 96,3 | 97,0 |
Norja | 97,1 | 0,4 | 96,4 | 97,4 |
Sveitsi | 49,4 | 2,7 | 2,4 | 73,3 |
Montenegro | : | : | : | : |
Pohjois-Makedonia | 42,3 | 12,6 | 34,8 | 45,9 |
Serbia | 67,3 | 4,2 | 57,3 | : |
Turkki | 43,2 | : | 10,7 | 59,6 |
Lähde: Eurostat (UOE), online-datakoodi: [educ_uoe_enra21]; educ_uoe_enra20 (3-vuotiaat); educ_uoe_enra10 (4-vuotiaat ja sitä vanhemmat)].
Huomautukset: Pakollinen perusasteen koulutus aloitetaan eri maissa eri ikäisenä. Lisätietoa vuoden 2021 koulutuksen seurantakatsauksen osiossa 2.3. Kehitys esitetään vuosien 2013 ja 2019 välisenä muutoksena prosenttiyksiköissä.
PARHAITEN SUORIUTUNEET EU-MAAT: Kroatia, Kreikka, Slovenia
ENITEN EDISTYNEET 2010–2020: Portugali, Espanja, Kreikka
2020 | Kehitys | 2020 | ||
Yhteensä | Miehiä | Naisia | ||
EU | 9,9 | -3,9 | 11,8 | 8,0 |
Belgia | 8,1 | -3,8 | 10,2 | 5,9 |
Bulgaria | 12,8 | 0,2 | 13,4 | 12,1 |
Tšekki | 7,6 | 2,7 | 7,5 | 7,6 |
Tanska | 9,3 | -2,2 | 11,7 | 6,8 |
Saksa | 10,1bp | -1,7 | 11,8bp | 8,3bp |
Viro | 7,5 | -3,5 | 9,2 | 5,8 |
Irlanti | 5,0 | -6,9 | 5,4 | 4,7 |
Kreikka | 3.8 | -9.7 | 4,4 | 3,1 |
Espanja | 16,0 | -12,2 | 20,2 | 11,6 |
Ranska | 8,0 | -4,7 | 9,7 | 6,3 |
Kroatia | 2,2u | -3,0 | 2,4u | 2,0u |
Italia | 13,1 | -5,5 | 15,6 | 10,4 |
Kypros | 11,5 | -1,2 | 15,0 | 8,4 |
Latvia | 7,2 | -5,7 | 9,5 | 4,7 |
Liettua | 5,6 | -2,3 | 7,7 | 3,4u |
Luxemburg | 8,2 | 1,1 | 10,7 | 5,7 |
Unkari | 12,1 | 1,3 | 12,9 | 11,3 |
Malta | 12,6 | -8,8 | 14,7 | 10,2 |
Alankomaat | 7,0 | -3,1 | 8,7 | 5,3 |
Itävalta | 8,1 | -0,2 | 10,0 | 6,3 |
Puola | 5,4 | 0,0 | 7,0 | 3,7 |
Portugali | 8,9 | -19,4 | 12,6 | 5,1 |
Romania | 15,6 | -3,7 | 14,7 | 16,6 |
Slovenia | 4,1 | -0,9 | 4,6u | 3,4u |
Slovakia | 7,6 | 2,9 | 7,7 | 7,4 |
Suomi | 8,2 | -2,1 | 9,4 | 7,0 |
Ruotsi | 7,7 | 1,2 | 9,0 | 6,3 |
Islanti | 14,8b | -7,8 | 17,8b | 11,6b |
Norja | 9,9 | -7,5 | 11,6 | 8,0 |
Sveitsi | 4,0 | -2,7 | 4,7 | 3,3 |
Montenegro | 3,6 | : | : | : |
Pohjois-Makedonia | 5,7 | -9,8 | 5,7 | 5,8 |
Serbia | 5,6 | -2,7 | 5,4 | 5,8 |
Turkki | 26,7 | -16,4 | 27,5 | 25,8 |
Lähde: Eurostat (EU:n työvoimatutkimus), online-datakoodi: [edat_lfse_14].
Huomautukset: Indikaattori kattaa 18–24-vuotiaat, jotka ovat suorittaneet korkeintaan ISCED 2 -tason koulutuksen ja jotka eivät ole enää muodollisen tai epämuodollisen koulutuksen piirissä. Kehitys esitetään vuosien 2010 ja 2020 välisenä muutoksena prosenttiyksiköissä.
PARHAITEN SUORIUTUNEET EU-MAAT: Luxemburg, Irlanti, Kypros
ENITEN EDISTYNEET 2010-2020: Itävalta, Luxemburg, Portugali
2020 | Kehitys | 2020 | ||
Yhteensä | Miehiä | Naisia | ||
EU | 40,5 | 8,3 | 35,2 | 46,0 |
Belgia | 48,5 | 4,7 | 40,8 | 56,2 |
Bulgaria | 33,0 | 5,5 | 27,2 | 39,1 |
Tšekki | 33,0 | 10,4 | 26,1 | 40,4 |
Tanska | 47,1 | 9,5 | 39,0 | 55,5 |
Saksa | 35,1bp | 9,1 | 33,9bp | 36,4bp |
Viro | 43,1 | 4,9 | 32,7 | 54,7 |
Irlanti | 58,4 | 8,8 | 54,5 | 62,2 |
Kreikka | 43,7 | 13,1 | 36,7 | 51,0 |
Espanja | 47,4 | 7,1 | 41,3 | 53,5 |
Ranska | 49,4 | 6,7 | 45,9 | 52,8 |
Kroatia | 36,6 | 10,8 | 27,5 | 45,8 |
Italia | 28,9 | 8,1 | 22,9 | 35,0 |
Kypros | 57,8 | 9,7 | 47,3 | 67,8 |
Latvia | 44,2 | 9,5 | 33,8 | 55,3 |
Liettua | 56,2 | 9,9 | 45,6 | 68,1 |
Luxemburg | 60,6 | 16,4 | 55,0 | 66,3 |
Unkari | 30,7 | 4,6 | 25,3 | 36,4 |
Malta | 40,1 | 15,8 | 36,3 | 44,7 |
Alankomaat | 52,3 | 12,0 | 47,5 | 57,1 |
Itävalta | 41,4 | 20,7 | 37,3 | 45,7 |
Puola | 42,4 | 5,3 | 32,7 | 52,6 |
Portugali | 41,9 | 16,4 | 34,6 | 49,0 |
Romania | 24,9 | 4,2 | 21,7 | 28,3 |
Slovenia | 45,4 | 14,1 | 35,8 | 56,6 |
Slovakia | 39,0 | 15,0 | 29,3 | 49,2 |
Suomi | 43,8 | 4,6 | 35,9 | 52,2 |
Ruotsi | 49,2 | 6,9 | 40,6 | 58,3 |
Islanti | 41,7b | 5,5 | 34,0b | 50,4b |
Norja | 50,9 | 5,9 | 41,7 | 60,6 |
Sveitsi | 53,0 | 15,6 | 50,8 | 55,3 |
Montenegro | 40,4 | : | 35,9 | 45,0 |
Pohjois-Makedonia | 37,7 | 15,9 | 31,6 | 44,1 |
Serbia | 32,6 | 13,7 | 26,1 | 39,3 |
Turkki | 36,2 | 19,4 | 35,5 | 36,8 |
Lähde: Eurostat (EU:n työvoimatutkimus), online-datakoodi: [edat_lfse_03].
Huomautukset: Indikaattori kattaa 25–34-vuotiaat, jotka ovat suorittaneet tasojen ISCED 5–8 koulutuksen. Kehitys esitetään vuosien 2010 ja 2020 välisenä muutoksena prosenttiyksiköissä.
Covid-19-pandemia on jarruttanut aikuiskoulutuksen jo ennestään hitaanlaista kehitystä EU:ssa. Toisaalta pandemia korosti aikuiskoulutukseen liittyvän toimintapoliittisen tavoitteen merkitystä. EU-maat ovat sopineet ETA-alueen yhteisestä 47 prosentin aikuiskoulutustavoitteesta vuoteen 2025 mennessä. Kun Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva toimintasuunnitelma hyväksyttiin Porton huippukokouksessa 2021, mukaan lisättiin 60 prosentin aikuiskoulutustavoite vuoteen 2030 mennessä. Kumpikin tavoite perustuu uudenlaiselle tavalle mitata aikuiskoulutukseen osallistumista. Sitä aletaan soveltaa vuodesta 2022.
Aikuiskoulutukseen osallistuminen sisältyi myös EU:n aiempiin koulutusyhteistyön strategisiin puitteisiin, mutta niissä tarkastelun kohteena oli vain kyselyä edeltänyt neljän viikon ajanjakso. Nykyisessä EU:n tason tavoitteessa sen sijaan otetaan huomioon kyselyä edeltävät 12 kuukautta.
Tämän 12 kuukauden viitejakson puitteissa on mahdollista ottaa huomioon kaikenlaiset oppimiskokemukset, ja siten se kuvastaa paremmin aikuiskoulutukseen osallistumisen todellista tilannetta tällä hetkellä. On koko ajan tyypillisempää, että aikuiset osallistuvat (hyvin) lyhyille kursseille, seminaareihin ja muihin oppimiskokemuksiin, joita järjestävät työnantajat, kaupalliset toimijat ja viranomaiset eri tasoilla. Koulutusta tarjoavat myös erikoistuneet keskukset, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisjärjestöt. Tällaiset koulutukset saattavat jäädä neljän viikon ajanjakson ulkopuolelle, mutta osuvat todennäköisesti 12 kuukauden otokseen.
Yleiset huomautukset
Tässä esitteessä havainnollistettu kehitys prosenttiyksiköinä ja maiden edistyminen on laskettu yhden desimaalin tarkkuudella, eikä aikasarjojen katkoksia ole otettu huomioon.
: = tietoja ei joko ole saatavilla tai ne ovat epäluotettavia otoksen pienuuden takia
b = katkos aikasarjassa
d = määritelmä vaihtelee
e = arvio
p = alustava luku
u = heikko luotettavuus
EU:n tason tavoitteet
Keskimääräistä eurooppalaista suoritusta koskevat koulutuksen viitearvot, jotka määritellään helmikuussa 2021 hyväksytyssä neuvoston päätöslauselmassa eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista edettäessä kohti eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista ja kehittämistä (2021–2030).
Kansainvälinen koulutusluokitus (ISCED 2011)
0 Varhaiskasvatus
1 Alemman perusasteen koulutus
2 Ylemmän perusasteen koulutus
3 Keskiasteen koulutus
4 Keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta
5 Lyhytkestoinen korkea-asteen koulutus
6 Alempi korkea-asteen koulutus
7 Ylempi korkea-asteen koulutus
8 Tutkijakoulutusaste
Jäsenvaltiot, jotka ovat saavuttaneet EU:n tason tavoitteen kyseisen vuoden osalta
Tarkempia kuvauksia, analyyseja ja huomioita: Koulutuksen seurantakatsaus 2021 (ec.europa.eu/education/monitor)