1. Keskeiset indikaattorit
Kaavio 1 – Katsaus keskeisiin indikaattoreihin
| Suomi | EU-27 | |||||
| 2009 | 2019 | 2009 | 2019 | |||
| ET 2020 -vertailuarvot | ||||||
| Koulutuksen kesken jättäneet (18–24-vuotiaat) | 9.9% | 7.3% | 14.0% | 10.2% | ||
| Korkea-asteen koulutuksen suorittaneet (30–34-vuotiaat) | 45.9% | 47.3% | 31.1% | 40.3% | ||
| Varhaiskasvatus (4. ikävuodesta oppivelvollisuuden alkamisikään) |
71.9% | 89.3%18 | 90.3% | 94.8%18 | ||
| Heikosti suoriutuvien 15-vuotiaiden osuus | Lukutaito | 8.1% | 13.5%18 | 19.3% | 22.5%18 | |
| Matematiikka | 7.9% | 15.0%18 | 22.2% | 22.9%18 | ||
| Luonnontieteet | 6.0% | 12.9%18 | 17.8% | 22.3%18 | ||
| Vastavalmistuneiden työllisyysaste koulutustasoittain (20–34-vuotiaat, koulutus päättynyt 1–3 vuotta ennen viitevuotta) | ISCED 3–8 (yhteensä) | 77.8% | 84.4% | 78.0% | 80.9% | |
| Aikuisten osallistuminen elinikäiseen oppimiseen (25–64-vuotiaat) | ISCED 0–8 (yhteensä) | 22.1% | 29.0% | 7.9% | 10.8%b | |
| Kansainvälinen liikkuuvuus | Liikkuvat tutkinnon suorittajat (ISCED 5–8) | : | 4.1%18 | : | 4.3%18 | |
| Liikkuvat opintopisteiden kerryttäjät (ISCED 5–8) | : | 15.1%18 | : | 9.1%18 | ||
| Muut konteksti-indikaattorit | ||||||
| Investointi koulutukseen | Julkisten koulutusmenojen osuus BKT:stä | 6.5% | 5.5%18 | 5.1% | 4.6%18 | |
| Julkisiin ja yksityisiin koulutuslaitoksiin käytetyt menot oppilasta kohden (euroa) | ISCED 1-2 | €7 55712 | €8 03017 | €6 072d, 12 | €6 240d, 16 | |
| ISCED 3-4 | €6 56312 | €5 69617 | :12 | €7 757d, 16 | ||
| ISCED 5-8 | €13 63412 | €12 34717 | €9 679d, 12 | €9 977d, 16 | ||
| Koulunkäynninn keskeyttäneet (18-24 vuotiaat) | Syntyperäiset kansalaiset | 9.3% | 7.0% | 12.6% | 8.9% | |
| Ulkomailla syntyneet | 21.8% | 11.5%u | 29.3% | 22.2% | ||
| Korkea-asteen koulutuksen suorittaneet (30–34-vuotiaat) | Syntyperäiset kansalaiset | 47.2% | 49.1% | 32.0% | 41.3% | |
| Ulkomailla syntyneet | 27.2% | 34.8% | 25.1% | 35.3% | ||
| Tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste koulutusasteittain (20–34-vuotiaat, 1–3 vuotta ennen tilastovuotta valmistuneet) | ISCED 3-4 | 72.9% | 80.8% | 72.2% | 75.9% | |
| ISCED 5-8 | 84.1% | 89.1% | 83.7% | 85.0% | ||
Lähteet: Eurostat; OECD (PISA); koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosasto on laskenut oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen liittyvät luvut vuoden 2018 UOE-tietojen perusteella. Lisätietoa on saatavana liitteestä 1 ja niteestä 1 (ec.europa.eu/education/monitor). Huomautukset: EU:n vuoden 2018 PISA-lukutaidon keskiarvot eivät sisällä Espanjaa; b = katkos aikasarjassa, d = määritelmä vaihtelee, u = heikko luotettavuus, := ei saatavilla, 12 = 2012, 16 = 2016, 17 = 2017, 18 = 2018.
Kaavio 2 – Sijoittuminen suhteessa parhaiten ja heikoiten suoriutuneisiin
Lähde: Koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosaston laskelmat, jotka perustuvat Eurostatin (työvoimatutkimus 2019, UOE-kysely 2018) ja OECD:n (PISA 2018) tietoihin.
2. Keskeiset seikat
- Digitaalista koulutusta on kehitetty pitkälle. Opettajat ovat osaavia, ja kouluissa on hyvä digitaalinen infrastruktuuri. Tämän ansiosta Suomi pystyi selviytymään hyvin covid-19-kriisistä.
- Koulutusinvestoinnit ovat elpymässä viime vuosien määrärahaleikkauksista. Korkea-asteen koulutuksen uusi rahoitusmalli pannaan täytäntöön vuonna 2021.
- Koulutustulokset ovat yhä hyviä, vaikka niiden suunta on ollut heikkenemään päin. Sosioekonomisesti epäsuotuisassa asemassa olevien opiskelijoiden väliset erot kasvavat edelleen.
- Hyvien digitaalisten taitojen opettamisessa on haasteita ammatillisessa koulutuksessa. Aikuiskoulutukseen osallistutaan laajasti, mutta perustaidoiltaan heikot henkilöt osallistuvat siihen paljon muita harvemmin.
3. Keskittyminen digitaaliseen koulutukseen
Digitaaliset taidot ovat hyvät. Suomi on inhimillisen pääoman osalta ensimmäisellä sijalla Euroopan komission digitaalitalouden ja yhteiskunnan indeksissä (DESI) 2020 (Euroopan komissio, 2020a). Väestöstä (16–74-vuotiaat) 76 prosentilla on perustason tai sen ylittävät digitaaliset taidot (EU:n keskiarvo on 58 prosenttia). Sukupuolten väliset erot tieto- ja viestintäteknisissä (TVT) taidoissa ovat EU:n keskiarvoa pienemmät: naisista 77 prosentilla on vähintään perustason digitaaliset taidot (EU:n keskiarvo on 55 prosenttia), ja 23 prosenttia TVT-asiantuntijoista on naisia (EU:n keskiarvo on 17 prosenttia) (Euroopan komissio, 2019a).
Digitaaliset taidot on sisällytetty Suomen opetussuunnitelmissa monialaisesti osaksi muita oppiaineita. Opetussuunnitelmissa määritellään erittäin tarkasti odotetut digitaaliset oppimistulokset (Euroopan komissio / EACEA / Eurydice, 2019). Opiskelijoita opetetaan käyttämään digitaalisia työkaluja monilla erilaisilla ja luovilla tavoilla, tekemään yhteistyötä ja hyödyntämään dataa, tietoa ja tietämystä. Alemman sekä ylemmän perusasteen koulutuksessa osa muiden oppiaineiden oppitunneista voidaan käyttää tiettyjen digitaalisten taitojen opettamiseen. TVT-taidot ovat sisältyneet lukuvuodesta 2016–2017 alkaen monialaisina taitoina alemman ja ylemmän perusasteen koulutuksen uuteen opetussuunnitelmaan. Lisäksi matematiikan ja käsitöiden opetusohjelmaan sisältyy ohjelmointia. Keskiasteen oppilaitokset tarjoavat valinnaisia soveltavia digitaalisiin taitoihin liittyviä kursseja. (Euroopan komissio / EACEA / Eurydice, 2019). Majakka-verkosto tukee kuntia paikallisten opetussuunnitelmien valmistelussa ja toteuttamisessa (Opetushallitus, 2016). Vuonna 2017 monialaisten taitojen, mukaan lukien monialaiset digitaaliset taidot, täytäntöönpanoa varten osoitettiin 30 miljoonaa euroa (OKM, 2017).
Opettajilla on pitkälle kehittyneet TVT-taidot. Opettajilla on Suomessa nykyisin paremmat digitaaliset valmiudet, ja he arvioivat luottavaisemmin omia digitaalisia taitojaan ja käyttävät opetuksessa päivittäin enemmän digitaalisia välineitä kuin aiempina vuosina (Tanhua-Piiroinen et al., 2019). TVT:n käyttäminen opetuksessa on osa opettajien peruskoulutusta ja työharjoittelua. OECD:n vuoden 2018 opetusta ja oppimista koskevasta kansainvälisestä tutkimuksesta (TALIS) (OECD, 2019a) käy ilmi, että paljon suurempi osa opettajista oli saanut TVT:n käyttöön liittyvää koulutusta verrattuna vuoden 2013 TALIS-tutkimukseen (74 prosenttia vs. 48 prosenttia). Nuorilla opettajilla ja miesopettajilla on yhä muita opettajia useammin hyvät digitaaliset taidot. Keskimäärin 19 prosenttia opettajista ilmoitti kuitenkin, että heidän on kehitettävä paljon ammattitaitoaan tällä alalla, ja vain 21 prosenttia opettajista tunsi olevansa hyvin valmistautuneita. Oppimissovelluksiin liittyvää aihekohtaista koulutusta ja laitekohtaista koulutusta suorittaneiden opettajien osuus on alle EU:n keskiarvon, mutta TVT:n pedagogisesta käytöstä opettamisessa ja oppimisessa koulutusta saaneiden osuus on yli EU:n keskiarvon (Euroopan komissio, 2019b). Vuosina 2016–2019 käytettiin 23,8 miljoonaa euroa 2 500 tutoropettajan toimen luomiseen kunnissa. Heidän tehtävänään on tukea opettajia digitaaliteknologian käytössä ja luoda digitaalisia oppimisympäristöjä (Euroopan komissio / EACEA / Eurydice, 2019; Oppiminen uudistuu, 2018). Opekan1 verkkopohjaiset itsearviointi-työkalut auttavat opettajia arvioimaan digitaalisia taitojaan ja kehitystarpeitaan (Euroopan komissio / EACEA / Eurydice, 2019).
Digitaalisia välineitä käytetään vielä rajallisesti opetuksessa. Monialaisten digitaalisten taitojen integroimisessa opetukseen on yhä haasteita (Saarinen et al., 2019). Oppimisessa käytettävät menetelmät painottuvat vieläkin kirjoihin, muistikirjoihin ja monisteisiin. Digitaalisia työkaluja käytetään liian usein vain tehtävien viimeistelyssä. Vuoden 2018 TALIS-tutkimuksen (OECD, 2019a) mukaan ainoastaan 51 prosenttia opettajista sallii opiskelijoiden käyttää tieto- ja viestintätekniikoita projekti- tai luokkatyössä. Tämä luku on kuitenkin paljon korkeampi kuin vuoden 2013 TALIS-tutkimuksessa (18 prosenttia). Tietokonetta koulussa oppimistarkoituksessa käyttävien opiskelijoiden osuus on EU:n keskiarvoa alhaisempi ylemmän perusasteen koulutuksessa (44 prosenttia vs. 52 prosenttia) mutta korkeampi keskiasteen koulutuksessa (69 prosenttia vs. 59 prosenttia) (Euroopan komissio, 2019b). Tanhua-Piiroinen et al. (2019) ehdottavat säännöllisten digitaalisen oppimisympäristön laatuarviointien lisäämistä ja opettajien tukipalvelujen vahvistamista teknisten ja pedagogisten taitojen osalta.
Kouluissa on hyvä digitaalinen infrastruktuuri. Kouluista 99 prosentilla on internetyhteys, ja oppilaista 93 prosentilla on sähköpostiosoite kouluun liittyvää käyttöä varten (Fraillon et al., 2019). Alemman perusasteen kouluissa on tällä hetkellä yksi tietokone 2,5:tä oppilasta kohti. Keskiasteen kouluissa kaikilla opiskelijoilla on oma tietokone.
Laatikko 1: Koko EU:ssa saatavilla olevat maksuttomat verkkokurssit tekoälyn perusteista
Elements of AI on suomalaisen teknologiayhtiö Reaktorin ja Helsingin yliopiston vuonna 2018 julkaisema maksuton verkkokurssikokonaisuus. Aloitetta tukee myös Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö. Kurssit on suunniteltu kannustamaan ihmisiä opettelemaan tekoälyn perusteet iästä tai koulutustaustasta riippumatta. Aiempia matemaattisia tai ohjelmointitaitoja ei tarvita. Kurssit ovat yhdistelmä teoriaa ja käytännön harjoituksia. Ne voi suorittaa omaan tahtiin. Elements of AI on nykyisin kaikkien aikojen suosituin Helsingin yliopiston tarjoama kurssi. Sille on osallistunut jo noin 500 000 ihmistä.
Suomi päätti vuoden 2019 toisella puoliskolla Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana toimiessaan investoida ihmisten tulevaisuuden taitoihin ja aikoo nyt tarjota Elements of AI verkkokurssin maksutta kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Euroopan komissio on vastannut verkkokurssin kääntämisestä. Se on jo saatavilla suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, viroksi, saksaksi, latviaksi ja norjaksi. Tavoitteena on opettaa tekoälyn perusteet yhdelle prosentille EU:n kansalaisista. Aloitteen kokonaiskustannus on 1 679 000 euroa. Se rahoitetaan Suomen työ- ja elinkeinoministeriön talousarviosta.
Verkkokurssin opintojaksot ovat saatavilla seuraavassa osoitteessa: https://www.elementsofai.com/
4. Investointi koulutukseen
Suomen on määrä tehdä keskiasteen koulutuksesta maksutonta vuonna 2021. Esiopetus on maksutonta 6-vuotiaille. Vanhempien on maksettava päivähoidosta perheen tulotason mukaan, mutta maksuja alennetaan, jotta päivähoitoon osallistuvien lasten määrää voitaisiin lisätä. Alemman ja ylemmän perusasteen koulutus on täysin maksutonta. Siihen sisältyvät myös ateriat ja oppimateriaalit. Keskiasteen koulutus on maksutonta oppimateriaaleja lukuun ottamatta. Lainsäädäntöä ollaan parhaillaan muuttamassa, jotta keskiasteen koulutus olisi täysin maksutonta syksyyn 2021 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että opetus, ateriat, yli viiden kilometrin koulumatkat, terveydenhuolto sekä kaikki oppimateriaalit ja oppimisvälineet, mukaan lukien kannettavat tietokoneet, ovat jatkossa maksuttomia. Uudistusten kustannusten arvioidaan olevan pelkästään oppimateriaalien osalta noin 72,8 miljoonaa euroa vuodessa2. Sidosryhmät tukevat uudistusta, mutta niiden mukaan koko uudistuksen – johon sisältyy myös oppivelvollisuusiän nostaminen 18 vuoteen – kustannukset ovat aliarvioituja (Kuntaliitto, 2018; Sivistystyönantajat, 20193). Keskushallinto kattaa noin 29 prosenttia alemman ja ylemmän perusasteen koulutuksen määrärahoista. Jäljelle jäävästä summasta vastaavat paikalliset koulutuksen tarjoajat ja kunnat. Myös korkea-asteen koulutus on maksutonta oppimateriaaleja lukuun ottamatta. Yliopisto-opiskelijat saavat valtiolta opintorahaa, ja opiskelijaruokaloiden aterioita tuetaan.
Koulutukseen on investoitu aiempaa vähemmän viime vuosikymmenenä. Vuosina 2010–2018 valtion yleiset koulutusmenot laskivat (deflatoituina arvoina) 8 prosenttia (ollen miljardi euroa vähemmän) ja korkea-asteen koulutusmenot 11 prosenttia (ollen 0,5 miljardia euroa vähemmän)4. Tämä ei vastannut keskimääräistä kehitystä 27 jäsenvaltion EU:ssa, jossa menot nousivat 4 prosenttia (2 prosenttia korkea-asteen koulutuksen osalta). Merkittävä todellisten menojen lasku vuosina 2000–2018 tapahtui palkansaajakorvauksissa (–10 prosenttia), kun taas pääoman bruttomuodostus kasvoi 9 prosenttia (26 prosenttia – pääasiassa ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutuksen osalta).
Koulutusmäärärahoja on jälleen lisätty viime vuosina. Opetus- ja kulttuuriministeriö osoitti vuonna 2018 koulutukselle yhteensä 6,6 miljardia euroa (Valtioneuvosto, 2017) ja vuonna 2019 yhteensä 6,4 miljardia euroa (OKM, 2018). Budjetti nostettiin 6,9 miljardiin euroon vuonna 20205. Suomi käytti vuonna 2018 koulutukseen 5,5 prosenttia bruttokansantuotteestaan (BKT), mikä oli enemmän kuin EU:n keskiarvo 4,6 prosenttia: keskushallinnon tasolla osuus oli 3 prosenttia ja paikallishallinnon tasolla 3,6 prosenttia. Esiopetuksessa ja alemman perusasteen koulutuksessa menot olivat 1,2 prosenttia BKT:sta (1,1 prosenttia paikallishallinnon tasolla), ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutuksessa 2,3 prosenttia (1,2 prosenttia keskushallinnon tasolla ja 2 prosenttia paikallishallinnon tasolla) ja 1,7 prosenttia korkea-asteen koulutuksessa (1,6 prosenttia keskushallinnon tasolla).
Kaavio 3 – Valtion yleiset koulutusmenot (deflatoituina arvoina) 2010–2018
Lähde: Koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosaston kuva, jossa esitetään Eurostatin yleisiä julkisyhteisöjen rahoitustilastoja (2018). Online-datakoodi: gov_10a_exp
5. Varhaiskasvatuksen ja kouluopetuksen ajanmukaistaminen
Suomi lisää jatkuvasti varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrää ja pyrkii parantamaan entisestään sen saatavuutta ja laatua. Vuosina 2010–2018 varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrä 4-vuotiaista kouluikäisiin kasvoi 16,2 prosenttiyksikköä (73,1 prosentista 89,3 prosenttiin). Se oli kuitenkin yhä alle EU:n vertailuarvon, joka oli 95 prosenttia. Varhaiskasvatukseen osallistuminen vaihtelee alueittain 86,4 prosentista 95,6 prosenttiin. Uusi varhaiskasvatuslaki6, jonka tavoitteena on parantaa varhaiskasvatuksen saatavuutta ja laatua, hyväksyttiin vuonna 2018. Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisen foorumi perustettiin keväällä 2019 (OKM, 2019a). Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM, 2019b) on tehnyt uudistuksia yli 3-vuotiaiden lasten ryhmäkokojen pienentämiseksi ja osoittanut kunnille 16 miljoonaa euroa vuodessa tähän toimeen liittyvien lisäkustannusten rahoittamiseksi. Suomen kuntaliiton mukaan keskushallinnon lisärahoitusta tarvitaan noin 270 miljoonaa euroa, jos koko varhaiskasvatuksesta aiotaan tehdä täysin maksutonta (Kuntaliitto, 2019). Vuosina 2020–2022 varhaiskasvatuksen saatavuuden ja laadun parantamista koskevaa kehitysohjelmaa tuetaan Suomen valtion 125 miljoonan euron lisätalousarviolla. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on suhtautunut tähän toimeen myönteisesti (OAJ, 2019).
Perustaitoihin liittyvät tulokset ovat edelleen hyviä, vaikka ne ovat heikkenemään päin. OECD:n vuoden 2018 kansainvälisen opiskelija-arvioinnin ohjelman (PISA) tulokset vahvistavat, että perustaitojen taso on yhä lähellä tutkimukseen osallistuneiden maiden kärkeä (OECD, 2019b). Tulokset ovat kuitenkin keskimäärin heikkenemään päin; Suomen tulokset ovat heikentyneet PISA-tutkimukseen osallistuneista maista jyrkimmin vuoden 2006 jälkeen (OECD, 2019c). Luonnontieteissä heikkeneminen on vain tilastollisesti merkitsevä vuoteen 2015 verrattuna. Heikosti suoriutuvien osuus kasvoi vuosina 2009–2018 kaikilla kolmella testatulla sisältöalueella, mutta osuus oli yhä EU:n 15 prosentin vertailuarvoa alhaisempi jokaisella sisältöalueella (Euroopan komissio, 2019c). Parhaiten suoriutuvien osuus lukutaidossa ja luonnontieteissä on yhä yksi PISA-maiden korkeimmista.
Tytöt suoriutuvat poikia paremmin kaikilla kolmella testatulla sisältöalueella, mutta tytöistä harvat ovat kiinnostuneita urasta luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden tai matematiikan (STEM-aineet) alalla. Tulosten ero tyttöjen hyväksi on EU-maiden suurimpia lukutaidossa ja luonnontieteissä (OECD, 2019d). Noin joka kymmenes matematiikan tai luonnontieteiden alalla hyvin suoriutuva tyttö aikoo työskennellä insinöörinä tai luonnontieteiden alan ammattilaisena (pojista joka kahdeksas). Tytöistä juuri kukaan ei ilmoita aikovansa työskennellä TVT:hen liittyvässä ammatissa (pojista 4 prosenttia).
Opiskelijoiden sosioekonominen ja maahanmuuttajatausta vaikuttaa voimakkaasti koulutustuloksiin ja akateemisiin odotuksiin. Lukutaitoon liittyvät erot liittyvät läheisesti opiskelijoiden sosioekonomiseen asemaan. Nämä erot ovat kasvaneet vuoden 2009 PISA-tutkimuksen jälkeen (OECD, 2019c). Lisäksi sosioekonomisen aseman huomioimisen jälkeen maahanmuuttajataustaisten ja muiden kuin maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden väliset lukutaitoon liittyvät erot ovat EU:n suurimmat (74 pistettä). Korkea-asteen tutkinto on heikoista lähtökohdista tulevilla oppilailla tavoitteena harvemmin kuin voitaisiin olettaa heidän akateemisten saavutustensa perusteella (OECD, 2019d).
Kaavio 4 – Muiden kuin maahanmuuttajataustaisten ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden väliset erot lukutaidon keskimääräisissä PISA-tuloksissa, 2018
Lähde: (OECD, 2019c), PISA-tulokset.
Koulujen kurinpidollista ilmapiiriä on parannettava (OECD, 2019e). Suomessa 18 prosenttia oppilaista ilmoitti tulleensa kiusatuiksi vähintään muutaman kerran kuussa (EU-27:n keskiarvo 22 prosenttia), 27 prosenttia oppilaista ilmoitti, että heidän opettajiensa oli odotettava pitkään oppilaiden hiljenemistä (EU-27:n keskiarvo 28 prosenttia), 13 prosenttia oppilaista oli lintsannut koulusta (EU-27:n keskiarvo 24 prosenttia) ja 45 prosenttia oppilaista oli myöhästynyt koulusta PISA-tutkimusta edeltäneiden kahden viikon aikana (EU-27:n keskiarvo 41 prosenttia). Säännöllinen kiusaaminen oppilaiden keskuudessa on yhteydessä heikompaan suoriutumiseen lukutaidossa (7 pisteellä). Sama yhteys on myös oppitunneilla, joissa opettajien on odotettava pitkään lasten hiljenemistä (16 pisteellä), koulusta lintsaamisella (60 pisteellä) ja koulusta myöhästymisellä (36 pisteellä). Nämä erot ovat melko lähellä EU:n keskiarvoa (8, 28, 54 ja 33 pistettä).
Suomi on selvinnyt hyvin pandemian aiheuttamista haasteista. Koulut ja yliopistot suljettiin 18. maaliskuuta 2020 ja henkilökohtainen opetus korvattiin etäopetuksella (OKM, 2020a). Päiväkodit ja esikoulut pysyivät avoinna lapsille, joiden vanhemmille ne olivat välttämättömiä, ja erityisopetusta tarvitseville lapsille. Koulutusjärjestelmän jo olemassa olleet resurssit ja vahvat sidosryhmäsuhteet mahdollistivat sen, että hallitus pystyi osallistamaan opettajia, vanhempia, opiskelijoita ja asiantuntijoita arvokkaisiin keskusteluihin hätätoimenpiteistä ja jakamaan kokemuksiaan (OECD, 2020a). Perus- ja keskiasteen ja ammatillisen koulutuksen tärkeimpiä koulutusalustoja (Helmi, Wilma (Primus), Studentaplus ja Sopimuspro) käytettiin läksyjen ja palautteen antamiseen ja viestintään vanhempien kanssa. Keskushallinto antoi tukea ja ohjeistusta7. Yksityisiltä ja julkisilta toimijoilta koottiin erilaisia resursseja, joiden avulla voitiin tukea verkossa toteutettavaa opetusta ja kehittää opettajille parhaita käytäntöjä opettava verkkopohjainen tietokeskus8. Kaikille kone -kampanjalla9 kannustettiin yksityisen sektorin yrityksiä lahjoittamaan opiskelijoille kannettavia tietokoneita. Useat suomalaiset koulutusteknologiayritykset tarjosivat sähköisiä oppimateriaaleja ilmaiseksi osoitteessa koulu.me10. Perusasteen ja ylemmän perusasteen kasvokkain tapahtuvaa opetusta jatkettiin erityisjärjestelyin 14. toukokuuta. Etäopetuksen raportoidaan toimineen hyvin, mutta pelkona on, että osa tavallisesti muita enemmän tukea tarvitsevista oppilaista ei edistynyt samassa tahdissa luokkatovereidensa kanssa.
Suomi nostaa oppivelvollisuusiän 18 vuoteen viimeistään vuonna 2021. Oppivelvollisuusiän nostamista koskevan ehdotuksen valmistelut etenevät (OKM, 2020a). Tavoitteena on varmistaa, että jokainen opiskelija suorittaa vähintään keskiasteen koulutuksen, minkä avulla vähennetään koulunkäynnin keskeyttäneiden määrää11 ja parannetaan opiskelijoiden mahdollisuuksia saada työpaikka12. Koulunkäynnin keskeyttäneiden määrä on selvästi alle EU:n keskiarvon (7,3 prosenttia vs. 10,2 prosenttia vuonna 2019), mutta se on ulkomailla syntyneiden oppilaiden osalta 4,2 prosenttiyksikköä korkeampi (11,5 prosenttia vuonna 2019) kuin Suomessa syntyneiden oppilaiden osalta (EU-27:n keskimääräinen ero on 13,3 prosenttiyksikköä).
6. Ammatillisen koulutuksen ajanmukaistaminen
Ammatillinen koulutus on suosittu opintopolku. Vuonna 2018 yhteensä 71,6 prosenttia kaikista keskiasteen opiskelijoista oli ammatillisessa koulutuksessa. Ammatillinen koulutus tarjoaa hyviä työmahdollisuuksia työmarkkinoille tuleville nuorille opiskelijoille ja uusia uramahdollisuuksia etsiville aikuisopiskelijoille. Vastavalmistuneiden 20–34-vuotiaiden työllisyysaste on 80,4 prosenttia.
Covid-19-sulkutoimet aiheuttivat siirtymisen etäoppimiseen. Mukautuminen oli helppoa modulaariseen tutkintorakenteeseen ja henkilökohtaisiin oppimispolkuihin perustuvan ammatillisen koulutusjärjestelmän joustavuuden ansiosta. Sulkutoimilla oli kuitenkin vaikutusta opinto-ohjaukseen, validointiin ja pääsykokeisiin. Hallitus hyväksyi taloudellisia tukipaketteja, joiden tarkoituksena oli auttaa sulkutoimista kärsineitä koulutuksentarjoajia.
Ammatillisen koulutuksen haasteena on varmistaa, että kaikki oppijat saavat digitaalisten taitojen opetusta henkilökohtaisten tarpeidensa mukaisesti. Digitalisaation tasoa käsitelleen raportin mukaan ennen covid-19-kriisiä 15 prosenttia opiskelijoista käytti ammattialaansa liittyviä verkon oppimissovelluksia säännöllisesti, mutta 28 prosenttia opiskelijoista käytti niitä vain satunnaisesti (OKM, 2018b). Opiskelijoista 12 prosenttia teki säännöllisesti etäopintoja sähköisessä ympäristössä, kun taas neljäsosa vastaajista teki niitä satunnaisesti. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ raportoi, että ammatillisen koulutuksen opettajien ja kouluttajien puutteelliset valmiudet ja puutteellinen motivaatio käyttää uusia pedagogisia ratkaisuja aiheuttavat haasteita (Opetushallitus, tulossa).
Vuosien 2019–2023 hallitusohjelman tavoitteena on lisätä keskiasteen tutkinnon (myös ammatillisen tutkinnon) suorittaneiden opiskelijoiden määrää. Hallitusohjelmassa lisätään investointeja: 235 miljoonaa euroa on korvamerkitty vuoteen 2023 asti uusien opettajien ja kouluttajien palkkaamista varten (Cedefop ReferNet Finland, 2019a). Marraskuussa 2019 ammatilliseen koulutukseen ja yleissivistävään koulutukseen liittyvät asiat annettiin yhden osaston hoidettaviksi opetus- ja kulttuuriministeriössä. Järjestelyn tavoitteena on vahvistaa näiden kahden koulutussuunnan välistä yhteistyötä (Cedefop ReferNet Finland, 2019b). Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti kesäkuussa 2020 kolmivuotisen ohjelman (2020–2022) ammatillisen koulutuksen laadun ja tasa-arvoisuuden parantamiseksi.
Vuoteen 2030 ulottuvaa ammatillisen koulutuksen laatustrategiaa valmistellaan parhaillaan. Se korvaa vuoden 2011 strategian, ja sen avulla varmistetaan kattava laadunhallinta ammatillisissa oppilaitoksissa ottamalla käyttöön asiakaslähtöisiä lähestymistapoja ja selviä tavoitteita, myös järjestelmän tehokkuuden osalta (Cedefop ReferNet, 2020).
Jotta osaamisen kohtaamista voitaisiin parantaa, vuoden 2019 lopussa massadatahankkeessa kehitettiin aikuisten tutkintovaatimusten automaattista keräämistä ja analysointia (Opetushallitus, tulossa). Lisäksi Opetushallitus käynnisti vuonna 2020 työn kestävää kehitystä, finanssiosaamista ja taloudellista tietotaitoa koskevien valinnaisten osaamismoduuleiden sisällyttämiseksi keskiasteen ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmaan.
Laatikko 2: Kotihoidon digitaalinen oppimisympäristö
Ammatillisen koulutuksen tarjoajan WinNovan DigiHop-hankkeessa kehitettiin lähihoitajakoulutuksen digitaalinen oppimisympäristö. Tavoitteena oli luoda etäoppimiseen vuorovaikutteisia digitaalisia menetelmiä. Hankkeelle asetettiin kaksi tavoitetta: uusien pedagogisten menetelmien kehittäminen ja uusien ammatillisten taitojen tarjoaminen moderneja hoivapalveluja varten.
Lähihoitajaopiskelijat tekivät Länsi-Suomessa digitaalisia "kotikäyntejä" vapaaehtoisten vanhusten luo. Tällaisia kotikäyntejä tehtiin yhteensä 658 viiden viikon aikana. Toimiin osallistui 15 opiskelijaryhmää ja 403 opiskelijaa.
Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella uusi oppimisympäristö tarjosi monipuolisia oppimismahdollisuuksia ja kotikäynnit auttoivat kehittämään ammatillista osaamista. Opiskelijat olivat vanhusten kanssa aidosti vuorovaikutuksessa, mikä auttoi heitä kehittämään ammatillisia vuorovaikutus- ja seurantataitojaan. Digitaaliteknologia auttoi luomaan sukupolvien välisiä kohtaamisia kotihoidon oppimisympäristössä. Tämä kotihoidon koulutusmalli voitaisiin siirtää muihin oppilaitoksiin.
Hanke sai rahoitusta 441 000 euroa (EU + kansallinen yhteisrahoitus) Manner-Suomen toimenpideohjelmasta. Hanke kesti helmikuusta 2016 joulukuuhun 2018.
7. Korkea-asteen koulutuksen ajanmukaistaminen
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 täytäntöönpano on aloitettu. Hallitus asetti korkea-asteen koulutukselle vuodeksi 2030 kolme päätavoitetta: vähintään 50 prosenttia nuorista aikuisista (25–34-vuotiaista) suorittaa korkeakoulututkinnon, korkea-asteen koulutuksella on merkittävä rooli aikuiskoulutuksessa, yliopisto-opintoihin pääsyä ja niiden yhdenvertaisuutta parannetaan. Vuonna 2017 yhteensä 55 prosentilla ammattikorkeakouluopinnot ensimmäistä kertaa aloittavista oli ammatillinen tutkinto. Muiden korkeakoulujen osalta luku oli 9 prosenttia (OKM, 2019c). Suomessa 47,3 prosentilla aikuisista (30–34-vuotiaat) on korkea-asteen tutkinto (EU-27:n keskiarvo 40,3 prosenttia). Tämä luku on kasvanut 1,4 prosenttiyksikköä vuodesta 2009 (45,9 prosenttia). Uudessa rahoitusmallissa korkeakouluja kannustetaan kehittämään aikuiskoulutusta jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien avulla. Yliopistojen opiskelupaikkojen määrän on vastattava yhteiskunnan tarpeita ja perustuttava kunkin alan ja alueen työllisyysennusteisiin13. Paikkojen rajallinen määrä tietyillä alueilla vaikeuttaa niillä merkittävästi yliopistoon pääsyä. Esimerkiksi Uudellamaalla (eli pääkaupunkiseudulla) on merkittävä pula opiskelupaikoista ja kasvava kysyntä (Euroopan komissio, 2020b). Noin kaksi kolmesta yliopistohakijasta saa vuosittain kielteisen päätöksen. Tämä viivästyttää monien opiskelijoiden korkea-asteen koulutuksen aloittamista useilla vuosilla. Korkeakoulupolitiikassa on luotava vahvempia kannustimia heidän asemalleen tietämyksen siirrossa.
Korkea-asteen opiskelijoiden tutkinnon suorittaminen kestää pitkään. Korkea-asteen koulutuksen keskimääräinen kesto on 6,5 vuotta, mikä viivästyttää merkittävästi työmarkkinoille siirtymistä. Alle puolet kaikkien alojen opiskelijoista suorittaa yliopistotutkintonsa tavoiteajassa (humanistisilla ja taidealoilla alle 20 prosenttia), lukuun ottamatta terveys- ja hyvinvointialaa (58 prosenttia) (OKM, 2019c). Noin 70 prosenttia lukuvuonna 2010–2011 yliopisto-opintonsa aloittaneista oli suorittanut seitsemän vuoden jälkeen kandidaatin tai maisterin tutkinnon, yli 16 prosentilla opinnot olivat vielä kesken ja 6 prosenttia opiskelijoista ei ollut suorittanut yliopistotutkintoa eikä jatkanut opiskelua (OKM, 2019c).
Yliopistojen pääsyvaatimukset ovat muuttuneet.Keväästä 2020 alkaen opiskelijat valitaan pääasiassa ylioppilaskirjoitusten arvosanojen perusteella. Ylioppilaskirjoitukset ovat kaksi kertaa vuodessa järjestettävä panoksiltaan korkea loppukoe, joka järjestetään lukio-opintojen suorittamisen jälkeen14. Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintaa muutettiin jo vuonna 2019: hakijat voivat hakea enintään kuuteen eri koulutukseen samassa pääsykokeessa ja valita enintään kuusi hakukohdetta (Arene, 2019). Hakija voi myös hakea eri yliopistoihin ja oppiaineisiin joko ylioppilastodistuksen tai yliopistojen oman oppiainekohtaisen pääsykokeen perusteella. Vaikka pääsykokeita muovataan siten, ettei niitä varten tarvita pitkää valmistautumisjaksoa15, keskiasteen opiskelijat vaikuttavat suosivan yhä yksityisille valmennuskursseille osallistumista, jotta he voisivat valmistautua paremmin pääsykokeisiin16. Koska opiskelijat eivät saa tietää ylioppilastutkintonsa arvosanoja tarpeeksi varhain, heidän on mahdollisesti myös valmistauduttava pääsykokeeseen varmuuden vuoksi17.
Korkeakoulujen uusi rahoitusmalli pannaan täytäntöön vuonna 2021. Ammattikorkeakoulut saavat 6 prosenttia (nykyisin 4 prosenttia) perusrahoituksestaan työelämään siirtyvien valmistuneiden opiskelijoiden määrän ja heidän työsuhteensa laadun perusteella. Muiden yliopistojen osalta osuus on 4 prosenttia (nykyisin 2 prosenttia). Tämä lisää jatkuvan oppimisen indikaattoreiden perusteella ammattikorkeakoulujen rahoitusta 5–9 prosenttia ja yliopistojen rahoitusta 2–5 prosenttia. Vuonna 2019 äskettäin (1–3 vuotta sitten) valmistuneiden 20–34-vuotiaiden korkeakouluopiskelijoiden työllisyysaste oli 89,1 prosenttia, mikä oli yli EU-27:n keskiarvon (85 prosenttia) ja enemmän kuin vuonna 2018 (88,3 prosenttia).
Covid-19-pandemia vaikutti myös korkea-asteen koulutukseen, mutta vähemmässä määrin. Korkeakouluilla on käytettävissään erilaisia etäoppimisvälineitä, kuten omia oppimisen hallintajärjestelmiä (esimerkiksi Moodle) ja kaupallisia suoratoistopalveluja. Etäoppiminen oli vallitseva opetusmuoto korkeakouluissa maaliskuusta alkaen ja jatkui lukukauden päättymiseen asti. Suomalaiset yliopistot katsoivat, ettei perinteisiä pääsykokeita voitu järjestää; sen sijaan kukin oppilaitos otti käyttöön omat valintamenettelynsä. Ammattikorkeakoulut peruivat kevään ensimmäiseen yhteishakuun liittyneet valintakokeet; opiskelijat valittiin koulumenestyksen ja valintatehtävien perusteella. Kevään toisessa yhteishaussa käytettiin verkkopohjaisia valintamekanismeja (OECD, 2020a).
8. Aikuiskoulutuksen edistäminen
Aikuiskoulutukseen osallistuvien määrä on Suomessa Euroopan toiseksi suurin, mutta siihen liittyy kuitenkin jonkin verran haasteita. Kaikista 25–64-vuotiaista aikuisista 29 prosenttia opiskeli jotakin vuonna 2019. Haasteita on kuitenkin yhä esimerkiksi oppijoiden oppimishalukkuuden parantamisessa ja kattavan aikuiskoulutusjärjestelmän varmistamisessa oikeiden kannustinten ja kaikille tarjottavien tukipalvelujen avulla. OECD:n (2020b) mukaan Suomessa on suurimmat erot oppimiseen osallistumisessa perustaidoiltaan heikompi- ja parempitaitoisten aikuisten välillä. Lisäksi erot ovat merkittävät täydennyskoulutus- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksissa.
Epävirallisen aikuiskoulutuksen validoinnista annettiin uusia ehdotuksia. Joulukuussa 2019 opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoima työryhmä laati raportin, joka sisälsi suosituksia epävirallisen aikuiskoulutuksen tarjoamisen sisällyttämisestä opintosuoritusten ja tutkintojen kansalliseen digitaaliseen tietovarantoon (Koski) syyskuuhun 2021 mennessä. Tähän sisältyy myös oppimistulosten jäsennellymmän kuvauksen kehittäminen epävirallisen aikuiskoulutuksen eri aloilla. Opetushallitus koordinoi tätä prosessia ja myös pilottihankkeiden rahoitusta, opettajien ja muun henkilöstön koulutusta ja suuntaviivojen laatimista (OKM, 2019d).
Jatkuvan oppimisen käsitteen kehittämistä käsittelevä parlamentaarinen työryhmä jatkaa työtään ja on aikataulussa, jotta se voi esittää ehdotuksensa vuoden 2020 loppuun mennessä. Hallitus pyysi opetus- ja kulttuuriministeriötä laatimaan koulutuspoliittisen raportin vuoden 2020 loppuun mennessä. Nykyisen koulutusjärjestelmän katsaus toimii lisävälineenä Suomen koulutuspolitiikan ja myös aikuiskoulutuksen uudelleenmuovauksessa.
9. Viitteet
Arene (2019), Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnat uudistuvat laajasti – syksyllä käyttöön yksi yhteinen valintakoe, http://www.arene.fi/uutiset/ammattikorkeakoulujen-opiskelijavalinnat-uudistuvat-laajasti-syksylla-kayttoon-yksi-yhteinen-valintakoe/
Cedefop, Opetushallitus (2019), Vocational education and training in Europe: Finland [Lähde: Cedefop; ReferNet. Ammatillista koulutusta Euroopassa koskeva tietokanta], https://www.cedefop.europa.eu/en/tools/vet-in-europe/systems/finland
Cedefop ReferNet Finland (2019a), Finland: government emphasises VET in 2019-23 programme, https://www.cedefop.europa.eu/el/news-and-press/news/finland-government-emphasises-vet-2019-23-programme
Cedefop ReferNet Finland (2019b), Finland: increasing compulsory education age and merging VET and general education governance, https://www.cedefop.europa.eu/en/news-and-press/news/finland-increasing-compulsory-education-age-and-merging-vet-and-general-education-governance
Euroopan komissio (2019a), Women in digital scoreboard 2019 – Finland, https://ec.europa.eu/newsroom/dae/document.cfm?doc_id=59825
Euroopan komissio (2019b), 2nd Survey of Schools: ICT in Education – Finland country report, Luxemburg, Euroopan unionin julkaisutoimisto, https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/3187d724-46e2-11e9-a8ed-01aa75ed71a1
Euroopan komissio (2019c), PISA 2018 and the EU – Striving for social fairness through education, Euroopan komissio, koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosasto, https://ec.europa.eu/education/resources-and-tools/document-library/pisa-2018-and-the-eu-striving-forsocial-fairness-through-education_en
Euroopan komissio (2020a), Digital Economy and Society Index (DESI) 2020, Country Report Finland, https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/scoreboard/finland
Euroopan komissio (2020b), komission yksiköiden valmisteluasiakirja, Suomen maaraportti 2020, SWD/2020/525 final, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?qid=1584543810241&uri=CELEX%3A52020SC0525
Euroopan komissio / EACEA / Eurydice (2019), Digital Education at School in Europe – Eurydice report, Luxemburg, Euroopan unionin julkaisutoimisto.
Sivistystyönantajat (2019), Oppivelvollisuusiän nostoon liittyy paljon avoimia kysymyksiä, Sivistystyönantajat https://www.sivista.fi/uutiset/oppivelvollisuusian-nostoon-liittyy-paljon-avoimia-kysymyksia/.
Opetushallitus (2016), Majakka-kouluille yhteinen sähköinen alusta, Helsinki, Opetushallitus, saatavissa osoitteessa https://www.oph.fi/fi/kehittaminen/kehittamiskouluverkosto-majakka
Fraillon, J., Ainley, J., Schulz, W., Friedman, T. & Duckworth, D. (2019), Preparing for Life in a Digital World – IEA International Computer and Information Literacy Study (ICILS) 2018: International Report, https://www.iea.nl/sites/default/files/2019-11/ICILS%202019%20Digital%20final%2004112019.pdf
García-Peñalvo, F. J., Rees, A. M., Hughes, J., Jormanainen, I., Toivonen, T. & Vermeersch, J. (2016), ÉD;A survey of resources for introducing coding into schoolsÉD;, julkaisussa F. J. García-Peñalvo (toim.), Proceedings of the Fourth International Conference on Technological Ecosystems for Enhancing Multiculturality (TEEM’16) (Salamanca, Espanja, 2.–4. marraskuuta 2016) (s. 19–26), New York, NY, Yhdysvallat, ACM, https://doi.org/10.1145/3012430.3012491
Kuntaliitto (2018), Kuntaliitto laski oppivelvollisuuden pidentämisen kustannukset: Satojen miljoonien eurojen lisäkulut odotettavissa, Kuntaliittohttps://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2018/kuntaliitto-laski-oppivelvollisuuden-pidentamisen-kustannukset-satojen-miljoonien
Kuntaliitto (2019), Kunnissa tarjolla isoja joululahjoja varhaiskasvatuksen asiakkaille, Kuntaliitto, https://www.kuntaliitto.fi/blogi/2019/kunnissa-tarjolla-isoja-joululahjoja-varhaiskasvatuksen-asiakkaille..
OKM (2017), Osaamiseen ja tutkimukseen isot lisäpanostukset ensi vuoden budjetissa, Helsinki, opetus- ja kulttuuriministeriö, https://minedu.fi/en/vision-2030
OKM (2018a). OKM:n talousarvioehdotus vuodelle 2019, opetus- ja kulttuuriministeriö, https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/okm-n-talousarvioehdotus-vuodelle-2019.
OKM (2018b), Digitalisaatio ammatillisessa koulutuksessa, opetus- ja kulttuuriministeriö, https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/digitalisaatio-ammatillisessa-koulutuksessa
OKM (2018c), Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030, opetus- ja kulttuuriministeriö, http://minedu.fi/korkeakoulutuksen-ja-tutkimuksen-visio-2030
OKM (2019a), Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämiseen foorumi, opetus- ja kulttuuriministeriö, https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/varhaiskasvatuksen-koulutusten-kehittamiseen-foorumi
OKM (2019b), Kolme vuotta täyttäneiden varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja pienennetään, opetus- ja kulttuuriministeriö, https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410845/kolme-vuotta-tayttaneiden-varhaiskasvatuksen-ryhmakokoja-pienennetaan
OKM (2019c), Tilannekuvaa korkeakoulutuksesta ja tutkimuksesta, opetus- ja kulttuuriministeriö,https://minedu.fi/documents/1410845/4154572/Korkeakoulujen+tilannekuvaraportti/7c8ab5b4-62ee-1dd6-57ee-4d040075e200.
OKM (2019d), Vapaan sivistystyön kautta hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista valmisteleva työryhmä, opetus- ja kulttuuriministeriö, https://minedu.fi/hanke?tunnus=OKM004:00/2019
OKM (2020a), Valtioneuvoston linjaukset varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen, lukio- ja ammatillisen koulutuksen, korkeakoulutuksen, vapaan sivistystyön sekä taiteen perusopetuksen järjestäjille koronavirustartuntojen leviämisen hidastamiseksi, opetus- ja kulttuuriministeriö, https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/valtioneuvoston-linjaus-suosituksista-varhaiskasvatuksen-esiopetuksen-perusopetuksen-lukio-ja-ammatillisen-koulutuksen-korkeakoulutuksen-vapaan-sivist?
OKM (2020b), Oppivelvollisuuden laajentaminen etenee - päätöksiä toisen asteen maksuttomuudesta sekä ohjauksesta ja valvontavastuusta, opetus- ja kulttuuriministeriö, https://minedu.fi/oppivelvollisuuden-laajentaminen
OKM (2020c), Jatkuva oppiminen, opetus- ja kulttuuriministeriö, https://minedu.fi/jatkuva-oppiminen
OKM (2020c), Koulutuspoliittinen selonteko, opetus- ja kulttuuriministeriö, https://minedu.fi/koulutusselonteko
Saarinen, J. Venäläinen, S., Johnson, P., Cantell, H., Jakobsson, G., Koivisto, P., Routti, M., Väänänen, J., Huhtanen, M., Kivistö, A. & Viitala, M. (2019), OPS-TYÖN ASKELEITA Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden 2014 toimeenpanon arviointi, Helsinki, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, julkaisut 2019:1, https://karvi.fi/app/uploads/2019/01/KARVI_0119.pdf
Tanhua-Piiroinen, E. Kaarakainen, S.-S. Kaarakainen, M.-T., Viteli, J., Syvänen, A. & Kivinen, A. (2019), Digiajan peruskoulu, valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 6/2019, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-634-8
OAJ (2019), Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämiseen yli 300 miljoonaa – OAJ kiittää, Opettajien ammattijärjestö (OAJ), https://www.oaj.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2019/perusopetuksen-ja-varhaiskasvatuksen-kehittamiseen-yli-300-miljoonaa--oaj-kiittaa.
OECD (2019a), TALIS 2018 Results (Volume I): Teachers and School Leaders as Lifelong Learners, TALIS, OECD Publishing, Pariisi, https://doi.org/10.1787/1d0bc92a-en
OECD (2019b), PISA 2018 Results (Volume I): What Students Know and Can Do, PISA, OECD Publishing, Pariisi, https://doi.org/10.1787/5f07c754-en
OECD (2019c), Finland: Country Profile, Education GPS, http://www.oecd.org/pisa/publications/PISA2018_CN_FIN.pdf
OECD (2019d), PISA 2018 Results (Volume II): Where All Students Can Succeed, PISA, OECD Publishing, Pariisi, https://doi.org/10.1787/b5fd1b8f-en
OECD (2019e), PISA 2018 Results (Volume III): What School Life Means for Students’ Lives, PISA, OECD Publishing, Paris, https://doi.org/10.1787/acd78851-en
OECD (2020a), Education Policy Outlook Finland, painossa.
OECD (2020b), Continuous Learning in Working Life in Finland, Getting Skills Right, OECD Publishing, Pariisi.
Oppiminen uudistuu (2018), Tasa-arvoisen peruskoulun tulevaisuus: Koulutustakuusta osaamistakuuseen, https://oppiminenuudistuu.wordpress.com/category/uusi-peruskoulu/
Valtioneuvosto (2017), OKM:n talousarvioehdotus vuodelle 2018, https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410845/okm-n-talousarvioehdotus-vuodelle-20-1.
Liite I: Keskeisten indikaattorien lähteet
| Indikaattori | Eurostat online-datakoodi |
| Koulutuksen kesken jättäneet | edat_lfse_14 + edat_lfse_02 |
| Korkea-asteen koulutuksen suorittaneet | edat_lfse_03 + edat_lfs_9912 |
| Varhaiskasvatus | educ_uoe_enra10 |
| Heikosti suoriutuvat lukutaidossa ja matematiikassa ja luonnontieteissä | OECD (PISA) |
| Vastavalmistuneiden työllisyysaste | edat_lfse_24 |
| Aikuisten osallistuminen koulutukseen | trng_lfse_03 |
| Julkisten koulutusmenojen osuus suhteessa BKT:hen | gov_10a_exp |
| Julkisiin ja yksityisiin koulutuslaitoksiin käytetyt menot oppilasta kohden | educ_uoe_fini04 |
| Oppimiseen liittyvä liikkuvuus: - Liikkuvat tutkinnon suorittajat - Liikkuvat opintopisteiden kerryttäjät |
Euroopan komission koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosaston laskelmat Eurostatin / tilastoinstituutin / OECD:n tietojen pohjalta |
Liite II: Koulutusjärjestelmän rakenne
Lähde: Euroopan komissio / EACEA / Eurydice, 2020, The Structure of the European Education Systems 2019/2020: Schematic Diagrams. Eurydice Facts and Figures. Luxemburg, Euroopan unionin julkaisutoimisto.
Tätä kertomusta koskevat kysymykset ja huomautukset ovat tervetulleita ja ne voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen
Antonio GARCIA GOMEZ
Antonio.GARCIA-GOMEZ@ec.europa.eu
tai
EAC-UNITE-A2@ec.europa.eu