Viime vuosina Euroopan unioni on pyrkinyt entistäkin voimakkaammin tarjoamaan ihmisille ja yhteisöille suojaa ja vaikutusmahdollisuuksia, jotta selviäisimme globaaleista haasteista, elinkustannuskriisistä, ilmastonmuutoksesta ja monimutkaisesta digitaalisesta siirtymästä. Tiivis työ elin- ja työolojen parantamiseksi jatkui myös vuonna 2025. Vuotta määrittivät aloitteet, joilla pyrittiin poistamaan työvoimapulaa ja osaamisvajetta ja siten tukemaan EU:n kestävää ja osallistavaa kasvua ja varmistamaan sen kilpailukyky. EU tuki edelleen uusia toimenpiteitä, joilla edistetään työntekijöiden sosiaalisten oikeuksien toteutumista. Keskeisenä painopisteenä oli edelleen varmistaa, että kaikkia kansalaisia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti heidän taustastaan riippumatta. Sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumista koskeva merkittävä sääntelykehys otettiin käyttöön, ja kuluttajien oikeuksien vahvistamiseksi laadittiin suunnitelmia.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari - Avautuu uudella välilehdellä. viitoittaa tietä vahvalle, sosiaaliselle Euroopalle, joka on oikeudenmukainen ja osallistava ja tarjoaa yhtäläiset mahdollisuudet kaikille. Euroopan komissio tarkasteli vuonna 2025 Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevaa toimintasuunnitelmaa - Avautuu uudella välilehdellä. tavoitteenaan parantaa pilarin täytäntöönpanoa. Sen 20 keskeisen periaatteen - Avautuu uudella välilehdellä. pohjalta määritettiin konkreettisia, kansalaisia hyödyttäviä toimia. Samaan aikaan komissio alkoi työstää - Avautuu uudella välilehdellä. tulevaa köyhyyden vastaista EU:n strategiaa, jollaista ei ole aikaisemmin ollut EU:n tasolla.

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulla on tärkeä asema, kun pyritään säilyttämään eurooppalaisten yritysten kilpailukyky, lisäämään niiden tuottavuutta, tarjoamaan laadukkaita työpaikkoja ja varmistamaan sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Komissio ja eri aloja edustavat EU:n työmarkkinaosapuolet allekirjoittivat 5. maaliskuuta uuden Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevan sopimuksen - Avautuu uudella välilehdellä., jolla vahvistetaan työmarkkinaosapuolten roolia työmarkkina-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikkojen suunnittelussa. Lisäksi Euroopan parlamentti ja jäsenvaltiot pääsivät vuoden aikana poliittiseen yhteisymmärrykseen tarkistetusta eurooppalaisia yritysneuvostoja koskevasta direktiivistä - Avautuu uudella välilehdellä.. Sillä vahvistetaan työntekijöiden mielekästä osallistumista yritysten päätöksentekoon, jotta voidaan helpottaa muutosten hallintaa ylikansallisissa ympäristöissä.

Yhteisötalous on vakiinnuttanut asemansa EU:n talouden ja yhteiskunnan olennaisena osana ja Euroopan vaurauden, kilpailukyvyn ja häiriönsietokyvyn edistäjänä. Komissio käynnisti vuonna 2025 väliarvioinnin - Avautuu uudella välilehdellä. yhteisötalouden toimintasuunnitelmasta 2021–2030 - Avautuu uudella välilehdellä.. Jo yli 4,3 miljoonaa yhdistystä, osuuskuntaa, keskinäistä yhtiötä, säätiötä ja yhteiskunnallista yritystä harjoittaa toimintaa, jossa sosiaaliset ja ympäristötavoitteet ovat tärkeämpiä kuin voiton tavoittelu.

Vuoteen 2030 asetetut EU:n tavoitteet

• Vähintään 78 prosenttia 20–64-vuotiaista on työelämässä.
• Vähintään 60 prosenttia aikuisista osallistuu koulutukseen vuosittain.
• Vähintään 15 miljoonaa ihmistä vähemmän on köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa.

EU:n vaurautta ja taloudellista ja yhteiskunnallista häiriönsietokykyä edistävä osaaminen

Inhimillinen pääoma on avainasemassa EU:n vaurauden, demokratian, talouden ja yhteiskunnan häiriönsietokyvyn sekä sen ainutlaatuisen sosiaalisen markkinatalouden kannalta. Jotta EU olisi kilpailukykyinen ja valmiina tulevaisuutta varten, sen on tuettava kansalaisiaan ja annettava näille mahdollisuus hankkia taitoja, joita opiskelussa, työssä ja elämässä menestyminen edellyttää. Tätä korostetaan kilpailukykykompassissa - Avautuu uudella välilehdellä. (ks. 2 luku).

Sen vuoksi komissio käynnisti maaliskuussa osaamisunionia - Avautuu uudella välilehdellä. koskevan strategian, jolla pyritään kattavasti tukemaan laadukkaiden, osallistavien ja mukautuvien koulutus- ja osaamisjärjestelmien kehittämistä EU:n kilpailukyvyn parantamiseksi. Tässä yhteydessä on keskeistä hankkia parempaa tietoa osaamisesta EU:n tasolla, jotta voidaan laatia tehokkaita ja oikein kohdennettuja toimia. Osaamisunioni pohjautuu myös eurooppalaisen koulutusalueen puitteissa jo toteutettuihin toimiin ja toimii synergisesti niiden kanssa.

• Joka viidennellä aikuisella on vaikeuksia lukemisessa ja kirjoittamisessa
  (koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosasto, koulutuksen seurantakatsaus 2025 – vertaileva raportti, luku 7.2 - Avautuu uudella välilehdellä., 2025).
• Joka neljännellä 15-vuotiaalla ei ole riittävää lukutaitoa tai matemaattista tai luonnontieteellistä osaamista
  (koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosasto, The twin challenge of equity and excellence in basic skills in the EU - Avautuu uudella välilehdellä., 2024).
• Lähes neljä viidestä pienestä ja keskisuuresta yrityksestä ei löydä tarvitsemiaan osaajia
  (Euroopan komissio, Flash-eurobarometri 529 - Avautuu uudella välilehdellä., syyskuu 2023).

Nuorten työntekijöiden osaamiseen tehtävien investointien lisääminen vain 0,1 prosentilla voisi lisätä työllisyyttä 0,25 prosenttia ja bruttokansantuotetta 0,18 prosenttia (työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto, Employment and Social Developments in Europe 2024 - Avautuu uudella välilehdellä., 2024).

EU investoi vuosina 2021–2027 yli 150 miljardia euroa ihmisten, yritysten, oppilaitosten ja muiden tahojen tukemiseen, jotta ne voivat kehittää kukoistavan ja kilpailukykyisen Euroopan talouden edellyttämää koulutusta ja osaamista. Uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä (ks. 8 luku), joka on laadittu vuosiksi 2028–2034, komissio ehdottaa, että vähintään 14 prosenttia kansallisten ja alueellisten kumppanuussuunnitelmien - Avautuu uudella välilehdellä. mukaisista varoista (lukuun ottamatta maatalouteen ja sosiaaliseen ilmastorahastoon korvamerkittyjä määriä) osoitetaan sosiaalisiin tavoitteisiin. Uudella talousarviolla edistetään Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttamista investoimalla ihmisiin: sillä tuetaan laadukkaita työpaikkoja, sosiaalista osallisuutta, koulutusta, osaamista, terveydenhuoltoa, asumista ja sosiaalista infrastruktuuria.

Ihmisiin investoiminen, heidän osaamisensa tunnustaminen ja osaajien houkutteleminen kaikkialle Eurooppaan ovat osaamisunionin keskeisiä pilareita. Vuonna 2025 komissio juhlisti Europassin - Avautuu uudella välilehdellä. 20-vuotista taivalta. Europass on maksuton ja turvallinen verkkoalusta, joka tarjoaa kansalaisille tukea ammatillisen uran kaikissa vaiheissa.

© kite_rin – stock.adobe.com

Osaajien houkutteleminen EU:n ulkopuolisista maista on yksi osaamisunionin keskeisistä tavoitteista. Marraskuussa parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto pääsivät poliittiseen yhteisymmärrykseen EU:n osaajareservistä - Avautuu uudella välilehdellä., joka on keskeinen väline EU:n työvoimapulan ja osaamisvajeen korjaamiseksi. Siitä on tarkoitus tehdä käyttäjäystävällinen, nykyaikainen ja luotettava alusta, jonka avulla EU:n ulkopuolisista maista tulevat työnhakijat ja EU:n työnantajat voivat löytää toisensa. Lisäksi vuonna 2025 käynnistettiin Marie Skłodowska-Curie -pilottihanke ”MSCA Choose Europe”, jolla lisätään eurooppalaisten tutkijanurien houkuttelevuutta poistamalla niihin liittyvää epävarmuutta ja varmistamalla erinomaiset työskentelyolosuhteet.

Laadukkaiden työpaikkojen tarjoaminen

Sen varmistaminen, että tarjolla on laadukkaita työpaikkoja, paitsi tukee sosiaalista oikeudenmukaisuutta myös edistää vakaata ja kilpailukykyistä teollisuuden toimintaympäristöä. Komissio hyväksyi joulukuussa laadukkaisiin työpaikkoihin johtavan etenemissuunnitelman - Avautuu uudella välilehdellä.. Se on laadittu tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa, ja siinä keskitytään laadukkaiden työpaikkojen luomiseen ja säilyttämiseen erityisesti puhtaan ja digitaalisen siirtymän aikana. Samalla varmistetaan, että työntekijöiden oikeudet pysyvät nykyaikaisen talouden kehityksen tasalla. Etenemissuunnitelmassa kehotetaan myös panemaan nykyiset oikeudet täytäntöön, tarjoamaan laadukkaita palveluja kaikille ja kaikilla alueilla, varmistamaan riittävä rahoitus sekä vahvistamaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työehtosopimusneuvotteluja. Samassa yhteydessä komissio käynnisti ensimmäisen vaiheen kuulemisen laadukkaita työpaikkoja koskevasta säädöksestä - PDF-tiedosto, avautuu uudella välilehdellä.. Sillä kerätään työmarkkinaosapuolten näkemyksiä tällä alalla mahdollisesti annettavasta aloitteesta.

Työntekijöiden tukeminen

Digitaaliset välineet tarjoavat niin työntekijöille kuin työnantajille enemmän joustavuutta ja mahdollistavat itsenäisemmän toiminnan ja innovoinnin. On kuitenkin esitetty yhä enemmän vaatimuksia suojatoimista sen varmistamiseksi, että digitalisaatio ei heikennä työntekijöiden oikeuksia. Komissio jatkoi vuonna 2025 toimia, joilla puolustetaan työntekijöiden oikeutta olla tavoittamattomissa ja huolehditaan etätyön oikeudenmukaisuudesta, ja sai päätökseen työmarkkinaosapuolten toisen vaiheen kuulemiset. Ennen vuoden loppua komissio saattoi onnistuneesti päätökseen myös työn asiantuntijaryhmässä, joka käsitteli alustatyödirektiivin - Avautuu uudella välilehdellä. saattamista osaksi kansallisia lainsäädäntöjä – tälle asetettu määräaika jäsenvaltioissa on joulukuu 2026.

Heinäkuussa komissio teki ehdotuksen tiukemmista suojatoimista vaarallisille aineille altistuvien työntekijöiden osalta sekä uusista kemikaaleille altistumisen raja-arvoista - Avautuu uudella välilehdellä.. Toimenpiteillä odotetaan ehkäistävän noin 1 700 keuhkosyöpätapausta ja 19 000 muuta vakavaa sairautta seuraavien 40 vuoden aikana, ja niillä voitaisiin säästää jopa 1,16 miljardia euroa terveydenhuoltokustannuksissa. Komission ehdotuksesta keskustellaan parlamentissa ja neuvostossa. EU julkaisi myös uuden ohjeellisen luettelon vaarallisista lääkkeistä - Avautuu uudella välilehdellä. sekä ohjeet asbestiin liittyvien terveys- ja turvallisuusriskien hallitsemiseksi - Avautuu uudella välilehdellä..

Euroopan globalisaatiorahasto työttömiksi jääneille työntekijöille - Avautuu uudella välilehdellä. jatkoi merkittävien rakenneuudistusten vuoksi irtisanottujen työntekijöiden auttamista geopoliittisen ympäristön muuttuessa entistä haastavammaksi. Autoteollisuuden tulevaisuutta koskevan toimintasuunnitelman - Avautuu uudella välilehdellä. lippulaivahankkeena komissio ehdotti globalisaatiorahaston muuttamista siten, että yritykset voivat hakea tukea työntekijöille, joita uhkaa välitön irtisanominen.

Euroopan globalisaatiorahastosta työttömiksi jääneille työntekijöille myönnetty rahoitus

• 8 miljoonaa euroa belgialaisen linja-autonvalmistajan Van Hoolin konkurssin jälkeen irtisanottujen 2 400 työntekijän tukemiseksi.
• 1 miljoona euroa 417 entisen työntekijän tukemiseksi Belgiassa siruvalmistaja BelGaNin tehtaan sulkemisen jälkeen.
• 3 miljoonaa euroa niiden 915 työntekijän auttamiseksi Saksassa, jotka irtisanottiin Goodyearin Fuldassa sijaitsevan tuotantolaitoksen sulkemisen ja Hanaussa sijaitsevan tuotantolaitoksen osittaisen sulkemisen vuoksi.
• 8,5 miljoonaa euroa akkuvalmistaja Northvoltin konkurssin jälkeen irtisanottujen 5 800 työntekijän tukemiseksi Ruotsissa.

Tämän lisäksi ammattiliitot ja työnantajajärjestöt viideltä eri alalta allekirjoittivat toukokuussa suuntaviivat - Avautuu uudella välilehdellä. työhön liittyvän väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Suuntaviivojen soveltamisala on aikaisempia laajempi, sillä ne kattavat myös verkkoväkivallan, ja niissä korostetaan sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteita.

Kohtuuhintainen asuminen ja energia

Kohtuuttomista asumiskustannuksista on tullut koko Euroopassa laajalle levinnyt ja kiireellinen ongelma, jonka vuoksi ihmisten on vaikeampaa muuttaa opiskelua tai työntekoa varten. Se puolestaan heikentää EU:n kilpailukykyä ja taloudellista vaurautta. Parlamentin ja komission 24. maaliskuuta yhdessä järjestämän konferenssin - Avautuu uudella välilehdellä. jälkeen aloitettiin prosessi kaikkien aikojen ensimmäisen kohtuuhintaista asumista koskevan eurooppalaisen suunnitelman - Avautuu uudella välilehdellä. laatimiseksi. Suunnitelma hyväksyttiin vuoden 2025 lopulla, ja siinä hyödynnettiin uuden asumista käsittelevän neuvoa-antavan lautakunnan - Avautuu uudella välilehdellä. panosta. Suunnitelman tavoitteena on tukea jäsenvaltioita, alueita ja kuntia rakenteellisten haasteiden ratkaisemisessa ja julkisten ja yksityisten investointien saamisessa ja viime kädessä parantaa kestävien, kohtuuhintaisten ja laadukkaiden asuntojen, myös sosiaalisen asuntotuotannon asuntojen, saatavuutta.

Nuorista

40 prosenttia

pitää elinkustannuksia tulevaisuuden polttavimpana huolenaiheena.

Lähde: Euroopan parlamentti, Flash Eurobarometer – Youth Survey 2024, - Avautuu uudella välilehdellä. helmikuu 2025.

Suunnitelmassa ehdotetaan myös toimenpiteitä, joilla lisätään rakennus- ja peruskorjausalan tuottavuutta ja innovatiivisuutta. Näiden toimenpiteiden sekä eurooppalaisen asuntotuotantostrategian - Avautuu uudella välilehdellä. avulla puututaan asuntojen tarjonnan ja kysynnän väliseen epäsuhtaan. Tätä tukee uusi eurooppalainen Bauhaus - Avautuu uudella välilehdellä. -aloite. Komissio hyväksyi joulukuussa siihen liittyvän tiedonannon ja ehdotuksen neuvoston suositukseksi - Avautuu uudella välilehdellä. yhdessä kohtuuhintaista asumista koskevan eurooppalaisen suunnitelman kanssa. Aloitteella pyritään edistämään kestäviä, osallistavia ja esteettisesti miellyttäviä tiloja, tuotteita ja elämäntapoja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja puhtaan teollisen kehityksen ohjelman mukaisesti kunnioittaen samalla erilaisia kulttuureja ja perinteitä.

Kohtuuhintaisten asuntojen puute on ongelma, joka ei koske pelkästään alemman tulotason ryhmiä. Siksi komissio ehdotti vuonna 2025 yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskevan päätöksen - Avautuu uudella välilehdellä. tarkistamista sen varmistamiseksi, että valtiontukisäännöillä helpotetaan investointeja sekä kohtuuhintaiseen asumiseen että sosiaaliseen asuntotuotantoon. Komissio tekee yhteistyötä kansallisten ja alue- ja paikallisviranomaisten kanssa, jotta asuntotarjontaa rajoittavia sääntöjä ja menettelyjä voitaisiin yksinkertaistaa. Erityisesti keskitytään suunnitteluun ja lupamenettelyihin. Asuntopulasta kärsiviä alueita tuetaan myös uudella lyhytaikaisia vuokramajoituspalveluja koskevalla lainsäädäntöaloitteella.

Suunnitelmalla puututaan kattavasti kriisin perimmäisiin syihin, ja siitä hyötyvät erityisesti ne, jotka kärsivät tilanteesta eniten, eli nuoret, opiskelijat, kriittiset työntekijät, pienituloiset ja muut muita heikommassa asemassa olevat ryhmät. Komissio pyrkii mobilisoimaan uusia investointeja opiskelija-asuntoihin ja sosiaaliperusteiseen asuntotuotantoon sekä auttamaan jäsenvaltioita kehittämään asunnottomia varten parempia ratkaisuja asunto ensin -periaatteen pohjalta.

Asumisen kohtuuhintaistaminen ei ole EU:n ainoa tavoite, vaan se auttaa kuluttajia myös alentamaan energiakustannuksiaan. Kohtuuhintaista energiaa koskeva toimintasuunnitelma - Avautuu uudella välilehdellä. tuo helpotusta kotitalouksille ja yrityksille, jotka joutuvat maksamaan suuria energialaskuja (ks. 2 luku). Kun vähennetään Euroopan riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, voidaan saada säästöä jopa 130 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä. Energiankulutusta vähentävät entisestään vuoden aikana kehitetyt räätälöidyt lisäratkaisut, kuten valmiustilassa olevien sähkölaitteiden - Avautuu uudella välilehdellä. energiankulutusta koskevat tarkistetut säännöt, joita on sovellettu 9. toukokuuta alkaen.

Kuluttajansuojan vahvistaminen

EU:n kuluttajansuojasääntöjen ansiosta kuluttajilla on hyvä suoja epäreiluilta käytännöiltä ja oikeus saada selkeää tietoa ostamistaan tuotteista ja palveluista. Digitaalitalouden ja sähköisen kaupankäynnin lisääntyminen on kuitenkin tuonut uusia haasteita verkossa asioiville kuluttajille.

Uudessa kuluttaja-asioiden toimintaohjelmassa - Avautuu uudella välilehdellä. 2025–2030, joka hyväksyttiin 19. marraskuuta, keskitytään vahvistamaan kuluttajien oikeuksia sisämarkkinoilla. Sen avulla parannetaan täytäntöönpanon valvontaa, lisätään kilpailukykyä ja kestävää vaurautta, suojellaan haavoittuvassa asemassa olevia kuluttajia, vähennetään hallinnollista rasitetta ja edistetään oikeudenmukaista, vihreää ja digitaalista taloutta. Tärkeä osa toimintaohjelmaa on digitaalista oikeudenmukaisuutta koskeva säädös - Avautuu uudella välilehdellä., joka on määrä hyväksyä vuoden 2026 jälkipuoliskolla. Sillä pyritään erityisesti puuttumaan haitallisiin käytäntöihin – kuten harhauttavaan suunnitteluun ja vaikuttajien vilpilliseen markkinointiin – verkkoympäristöissä kiinnittäen erityistä huomiota alaikäisiin. Siinä tarkastellaan myös mahdollisuuksia yksinkertaistamiseen ja rasitteen vähentämiseen kuluttajansuojaa heikentämättä. Komissio julkaisi myös sähköistä kaupankäyntiä koskevan tiedonannon - Avautuu uudella välilehdellä., jolla puututaan arvoltaan vähäisten tuotteiden yhä lisääntyvään tuontiin EU:n markkinoille ja siihen liittyviin terveys- ja turvallisuusriskeihin.

Vuoden 2025 Euroopan kuluttajakonferenssi - Avautuu uudella välilehdellä. kokosi yhteen poliittisia päättäjiä, yrityksiä ja kansalaisyhteiskunnan edustajia keskustelemaan kuluttajansuojasta, rajat ylittävästä sähköisestä kaupankäynnistä ja digitaalisista markkinoista sekä muotoilemaan uutta kuluttaja-asioiden toimintaohjelmaa ja siihen liittyvää toimintasuunnitelmaa. Tapahtuman yhteydessä kaksi uutta verkkokauppa-alustaa liittyi kuluttajansuojasitoumukseen - Avautuu uudella välilehdellä. (Consumer Protection Pledge), jonka oli jo aikaisemmin allekirjoittanut kymmenen alustaa. Ne kaikki ovat sitoutuneet toteuttamaan lakisääteisiä vaatimuksia pidemmälle meneviä toimia kuluttajien ja heidän digitaalisten oikeuksiensa suojelemiseksi.

EU:n vuoden 2025 kuluttajatulostaulun - Avautuu uudella välilehdellä. tulokset

Verkko-ostoksissa ilmenee 60 prosenttia todennäköisemmin ongelmia kuin asioitaessa perinteisissä liikkeissä.

93 prosenttia kuluttajista on huolissaan kohdennetusta mainonnasta, muun muassa seuraavista:

• henkilötietojen kerääminen ilman suostumusta (71 %);
• liiallinen mainonta (67 %);
• personointi, jota ei voi estää (63 %).

45 prosenttia oli joutunut verkkohuijausyritysten kohteeksi edellisenä vuonna.

Monet olivat kohdanneet epäreiluja käytäntöjä, kuten

• tekaistuja arvosteluja (66 %);
• harhaanjohtavia alennuksia (61 %).

Muut kuluttajansuojatoimet vuonna 2025

• Parlamentti ja neuvosto pääsivät poliittiseen yhteisymmärrykseen lelujen turvallisuutta koskevista uusista säännöistä - Avautuu uudella välilehdellä..
• Komission ja kansallisten kuluttajaviranomaisten tekemässä tutkimuksessa - Avautuu uudella välilehdellä. kävi ilmi, että lähes puolet käytettyjä tavaroita myyvistä verkkokaupoista ei anna kuluttajille riittävästi tietoa palautusoikeudesta.
• Komissio järjesti heinäkuussa täytäntöönpanovuoropuhelun - Avautuu uudella välilehdellä. kuluttajansuojasta digitaalisessa ympäristössä.

VIDEO:Yhdessä luotettavaa verkkoarviointia varten.

EU on tukenut varausalustoja, hotellioperaattoreita ja kuluttajajärjestöjä uusien käytännesääntöjen - Avautuu uudella välilehdellä. laatimisessa, jotta voidaan varmistaa, että kuluttajat saavat luotettavia arvioita ja arvosanoja majoitusliikkeistä.

Nuorten sitoutuminen ja osallistuminen

Nuorten merkitys EU:n tulevaisuuden muovaamisessa on otettu huomioon komission poliittisissa suuntaviivoissa - Avautuu uudella välilehdellä. vuosiksi 2024–2029. EU on sitoutunut kuuntelemaan nuorten näkemyksiä ja vastaamaan heidän huolenaiheisiinsa suoraan.

Uusi puheenjohtajaa avustava nuorisoasioiden neuvoa-antava ryhmä - Avautuu uudella välilehdellä., vuotuiset politiikkadialogit nuorten kanssa - Avautuu uudella välilehdellä. ja komission nuorisotesti - Avautuu uudella välilehdellä. antavat nuorille keskeisen sijan EU:n päätöksenteossa. Komissio sovelsi vuonna 2025 nuorisotestiä ensimmäistä kertaa vuotuiseen työohjelmaansa. Nuoria itseään ja heitä edustavaa kansalaisyhteiskuntaa kuultiin keskeisistä aloitteista, joilla on keskeinen merkitys nuorten kannalta. Lisäksi kaikki komission jäsenet järjestivät nuorten kanssa politiikkadialogeja, joissa kannustettiin nuoria jakamaan näkemyksiään. Näin nuoret saivat äänensä kuuluviin EU:n päätöksenteon korkeimmalla tasolla.

Puheenjohtajaa avustavassa nuorisoasioiden neuvoa-antavassa ryhmässä on mukana yksi nuorten edustaja kunkin jäsenvaltion kansallisesta nuorisokomiteasta ja yksi Euroopan nuorisofoorumista - Avautuu uudella välilehdellä. sekä tarkkailijoita EU:n ehdokasmaista ja mahdollisista ehdokasmaista. Ryhmä neuvoo puheenjohtajaa nuorten kannalta merkittävimmissä kysymyksissä, jakaa nuorten näkemyksiä komission laatimasta politiikasta ja asettaa nuoret EU:n päätöksenteon keskiöön.

VIDEO:Euroopan komission puheenjohtajaa avustava nuorisoasioiden neuvoa-antava ryhmä.

Jokainen komission jäsen järjesti ensimmäisen politiikkadialogin nuorten kanssa uuden toimikautensa ensimmäisten 100 päivän aikana ja jatkoi henkilökohtaista yhteydenpitoa nuorten eurooppalaisten kanssa koko vuoden ajan.

Toimikauden alkamisen jälkeen on pidetty
41 politiikkadialogia.

Yhdeksässä dialogissa
saatiin hyödyllistä tietoa sellaisia aloitteita varten, jotka käyvät läpi nuorisotestiprosessin ja joita ovat esimerkiksi eurooppalainen demokratian kilpi, eurooppalainen valtamerisopimus sekä maataloutta ja elintarvikkeita koskeva visio.

Koulutuksen tukeminen ja siltojen rakentaminen

Osaamisunioni perustuu merkittävässä määrin eurooppalaiseen koulutusalueeseen - Avautuu uudella välilehdellä., ja sitä toteutetaan yhdessä sen kanssa. Kyseessä on aloite, jolla autetaan jäsenvaltioita rakentamaan osallistavampia ja selviytymiskykyisempiä koulutusjärjestelmiä. Komissio julkaisi kesäkuussa eurooppalaisen koulutusalueen väliarviointia koskevan kertomuksen - Avautuu uudella välilehdellä., jonka perusteella neuvosto sopii uudesta strategisesta yhteistyökehyksestä vuosiksi 2026–2030.

Osaamisunionin puitteissa laaditaan myös perustaitoja koskeva toimintasuunnitelma - Avautuu uudella välilehdellä. ja STEM-aineiden opetusta koskeva strateginen suunnitelma - Avautuu uudella välilehdellä.. Niiden kummankin tavoitteena on tukea jäsenvaltioita sen varmistamisessa, että kaikilla on varhaislapsuudesta aikuisuuteen asti vahvat perustaidot, ja lisätä STEM-alojen (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) opiskelijoiden osuutta ja erityisesti naisopiskelijoiden osuutta kyseisillä aloilla.

Osaamisunionin ja eurooppalaisen koulutusalueen onnistunut toteuttaminen edellyttää vankkaa tukea koulutukselle. Erasmus+ - Avautuu uudella välilehdellä. on EU:n jatkuva menestystarina, joka on lähes 40 vuoden aikana antanut yli 16 miljoonalle ihmiselle mahdollisuuksia henkilökohtaiseen kasvuun ja akateemiseen kehitykseen. Tätä taustaa vasten komissio ehdotti Erasmus+ -ohjelman määrärahojen lisäämistä 50 prosentilla, jotta nuoria, aikuisopiskelijoita ja koulutusalan henkilöstöä voidaan auttaa saamaan oppimiseen liittyvän liikkuvuuden kokemuksia muissa jäsenvaltioissa ja siten vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, EU:n yhteisiä arvoja ja kansalaisvaikuttamista. Ehdotuksella halutaan myös laajentaa ohjelman soveltamisalaa vapaaehtoistoimintaan ja luoda keskitetty palvelupiste kaikille EU:n rahoittamille nuorisohankkeille ja -aloitteille.

Erasmus+ -ohjelma sai vuonna 2025 Cercle d’Economia -palkinnon Euroopan yhdentämisestä - Avautuu uudella välilehdellä..

Vuonna 2025 pidetyssä Euroopan koulutus- ja osaamishuippukokouksessa - Avautuu uudella välilehdellä., jonka teemana oli ”Euroopan kasvun vauhdittaminen”, käsiteltiin Euroopan koulutusjärjestelmien valmistamista nopeaan yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen muutokseen. Ministerit, poliittiset päättäjät, opettajat, opiskelijat, työmarkkinaosapuolet ja teollisuuden johtajat keskustelivat siitä, miten koulutuksella voidaan vahvistaa Euroopan kilpailukykyä, yhteenkuuluvuutta ja demokraattisia arvoja. Sen lisäksi komissio esitteli uuden koulutuksen seurantakatsauksen - Avautuu uudella välilehdellä. ja Erasmus+ -ohjelman vuosikertomuksen 2024 - Avautuu uudella välilehdellä..

Komission vakaana aikomuksena on toteuttaa toimiva eurooppalainen koulutusalue, ja tähän liittyen se kutsui vuonna 2025 koolle ensimmäisen eurooppalaista yhteistutkintoa käsittelevän foorumin - Avautuu uudella välilehdellä. Firenzeen, Italiaan. Foorumi kokosi yhteen yli 160 edustajaa jäsenvaltioiden viranomaisista, yliopistoista, laadunvarmistuselimistä ja opiskelijajärjestöistä valmistelemaan eurooppalaisen yhteistutkintomerkin käyttöönottoa Firenzen sitoumuksen puitteissa.

Koulutus ja osaamisen kehittäminen eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään yliopistoihin. Monet sidosryhmät, kuten ammatillisen koulutuksen järjestäjät, koulut ja työmarkkinoiden sidosryhmät, hyötyvät Erasmus+ -ohjelmaan sisältyvistä oppimiseen liittyvästä liikkuvuudesta ja yhteistyöhankkeista. Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt - Avautuu uudella välilehdellä. ovat Erasmus+ -ohjelman lippulaivahanke ammatillisen koulutuksen alalla. Niitä koskevia hakemuksia tehtiin vuonna 2025 ennätyksellinen määrä, yhteensä 303, kun edellisenä vuonna määrä oli 132. Vuosiksi 2021–2027 Erasmus+ -ohjelmassa on osoitettu huippuyksiköiden rahoittamiseen 400 miljoonan euron alustava budjetti. Vuoden 2025 ehdotuspyynnössä käytettävissä olevilla määrärahoilla voidaan rahoittaa vähintään 15 uutta tällaista Erasmus+ -hanketta.

Eurooppalainen oppisopimusyhteenliittymä - Avautuu uudella välilehdellä. järjesti kesällä viimeisimmän korkean tason tapahtumansa - Avautuu uudella välilehdellä., joka toi yhteen yli 230 osanottajaa. Keskeiset sidosryhmät, poliittiset päättäjät, työmarkkinaosapuolet, koulutuksen järjestäjät, yritykset ja oppisopimuskoulutettavat pohtivat yhdessä, miten oppisopimuskoulutus voi edistää Euroopan puhdasta siirtymää ja kehittää ammattitaitoista ja sopeutumiskykyistä työvoimaa tulevaisuutta varten. Yhdessä Euroopan koulutussäätiön - Avautuu uudella välilehdellä. kanssa yhteenliittymä järjesti myös seminaarin kumppanimaille Montenegrossa - Avautuu uudella välilehdellä. lokakuussa.

Osaamisunioniin sisältyvässä perustaitoja koskevassa toimintasuunnitelmassa tunnustetaan ensimmäistä kertaa myös kansalaistaitojen merkitys luku- ja kirjoitustaidon, matemaattisten ja luonnontieteellisten taitojen ohella. Tämän vuoksi vuoden 2025 eurooppalaisen innovatiivisen opetuksen palkinnon - Avautuu uudella välilehdellä. teemana oli ”Kansalaiskasvatus – Osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan, yhteiset arvot ja kansalaistoiminta”. Vuoden aikana valittiin Erasmus+ -ohjelman Jean Monnet ”opi EU:sta” -toiminnon - Avautuu uudella välilehdellä. kautta 106 hanke-ehdotusta, joiden puitteissa kouluissa tarjotaan kolmen vuoden aikana vähintään 120 tuntia opetusta EU:n demokratiasta ja arvoista. Myös Jean Monnet -kouluverkostot laajenivat vuonna 2025. Nämä verkostot koostuvat oppilaitoksista vähintään kolmessa jäsenvaltiossa, ja ne auttavat integroimaan EU-aiheita perus- ja toisella asteella sekä ammatillisessa koulutuksessa annettavaan opetukseen.

Komissio käynnisti vuonna 2025 kaksi DiscoverEU - Avautuu uudella välilehdellä.-hakukierrosta, joiden puitteissa jaettiin yli 75 000 matkakorttia 18-vuotiaille eri puolilta Eurooppaa. DiscoverEU auttaa nuoria tutustumaan maanosan yhteiseen kulttuuriperintöön ja hankkimaan taitoja ja osaamista, joista heille on hyötyä koko elämän ajan. Hakukierrokset järjestettiin Schengenin sopimuksen 40-vuotisjuhlan yhteydessä juhlistamaan neljä vuosikymmentä jatkunutta vapaata liikkumista suuressa osassa Eurooppaa.

Kulttuurikompassi

Nopeiden muutosten aikakaudella on välttämätöntä tunnustaa ja hyödyntää kattavasti kulttuurin tarjoamat mahdollisuudet ja puuttua kulttuurialan ja luovien alojen ja toimialojen kohtaamiin haasteisiin. Sen vuoksi komissio esitti kulttuurikompassin - Avautuu uudella välilehdellä., jossa vahvistetaan visio ja keskeiset suuntaviivat kulttuurin asettamiseksi EU:n päätöksenteon keskiöön. Kompassin tavoitteita tuetaan 20 lippulaivahankkeella, muun muassa ehdotuksella EU:n taiteilijoiden peruskirjaksi, jolla parannetaan taide- ja kulttuurialan ammattilaisten työoloja.