6 LUKU

Demokratian ja eurooppalaisten arvojen vaaliminen

Kuvan täyttää valtava ihmisjoukko. Väkijoukon keskellä on jättimäinen EU:n lippu. Ks. kuvateksti.
Budapest Pride -paraati Budapestissa, Unkarissa, 28. kesäkuuta 2025. © Attila Kisbenedek/AFP via Getty Images

Toimivassa demokratiassa kansalaiset voivat vapaasti ilmaista näkemyksensä ja muodostaa mielipiteensä. He voivat osallistua demokratian toteuttamiseen, valita poliittiset edustajansa ja vaikuttaa tulevaisuuteensa julkisessa tilassa, joka on avoin erilaisille mielipiteille ja monimuotoisuudelle. Vuonna 2025 Euroopan unioni tehosti toimia, joilla se vahvistaa demokratiaa ja sen kykyä sietää sisäistä ja ulkoista painetta. Se myös jatkoi työtään sen varmistamiseksi, että kansalaiset voivat aktiivisesti osallistua demokraattiseen prosessiin ja muokata politiikkoja, jotka vaikuttavat heidän elämäänsä ja yhteisöihinsä.

Eurooppalainen demokratian kilpi

Marraskuussa esitettiin eurooppalainen demokratian kilpi - Avautuu uudella välilehdellä., joka perustuu Euroopan demokratiatoimintasuunnitelman - Avautuu uudella välilehdellä. ja demokratian puolustuspaketin - Avautuu uudella välilehdellä. puitteissa jo tehtyyn työhön. Sen tavoitteena on vahvistaa demokratiaa Euroopassa ja taata eurooppalaisille mahdollisuus käyttää oikeuksiaan, muodostaa ja ilmaista vapaasti mielipiteitään sekä osallistua aktiivisesti ja turvallisesti demokratian toteuttamiseen EU:ssa. Sen toimilla vahvistetaan demokraattisia instituutioita, suojellaan vaalien rehellisyyttä ja tuetaan tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta.

Eurooppalaisen demokratian kilven painopisteet

  • Parannetaan tilannetietoisuutta ja tuetaan toimintavalmiuksia informaatioympäristön eheyden turvaamiseksi.
  • Tuetaan demokraattisia instituutioita, vapaita ja rehellisiä vaaleja sekä vapaita ja riippumattomia tiedotusvälineitä.
  • Vahvistetaan yhteiskunnan selviytymiskykyä tukemalla kansalaiskasvatusta, demokratiataitoja ja medialukutaitoa sekä lisätään kansalaisten osallistumista demokraattiseen toimintaan.

Uuden eurooppalaisen demokratian kilven operatiiviseksi keskukseksi perustetaan demokratioiden selviytymiskyvyn eurooppalainen keskus, jonka tehtävänä on ennakoida ja havaita uhkia, antaa varhaisvaroituksia ja koordinoida nopeaa reagointia. EU:n jäsenvaltioilla on keskuksen toiminnassa keskeinen rooli. Keskus helpottaa tiedon jakamista ja vahvistaa valmiuksia torjua yhteisiä uhkia, kuten ulkomaista tiedonmanipulointia ja häirintää sekä disinformaatiota.

Michael McGrath istuu kahden muun henkilön välissä paneelikeskustelussa huoneen edessä. Yleisössä on nuoria. Takaseinällä on juliste, jossa on sanat ”We talk” (suomeksi me puhumme).
Demokratiasta, oikeusasioista, oikeusvaltioperiaatteesta ja kuluttajansuojasta vastaava Euroopan komission jäsen Michael McGrath (keskellä) isännöi 3. maaliskuuta 2025 Dublinissa, Irlannissa, järjestettyä nuorten kanssa järjestettyä politiikkadialogia, jossa vaihdettiin näkemyksiä nuorten demokraattisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä osana eurooppalaista demokratian kilpeä koskevaa komission työtä. Politiikkadialogien tärkeimpinä tavoitteina on rohkaista nuoria kertomaan näkemyksiään EU:n aloitteista komission jäsenten kanssa käytävissä keskusteluissa ja tuoda nuorten näkemykset osaksi EU:n poliittista päätöksentekoa (ks. myös 4 luku).

Vuonna 2025 komissio sitoutui myös tehostamaan yhteistyötään kansalaisyhteiskunnan kanssa sekä suojelemaan ja tukemaan sitä, sillä kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä roolin demokratioiden vahvistamisessa ja selviytymiskykyisten yhteiskuntien rakentamisessa. Uudella EU:n kansalaisyhteiskuntastrategialla - Avautuu uudella välilehdellä. on kolme päätavoitetta.

EU:n kansalaisyhteiskuntastrategian päätavoitteet

  1. Vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan kanssa tehtävää tuloksellista ja merkityksellistä yhteistyötä hallinnon tueksi.
  2. Varmistetaan avoin, turvallinen ja mahdollistava kansalaistoimintaympäristö tarjoamalla kansalaisjärjestöille tukea ja suojelua.
  3. Tuetaan kansalaisjärjestöjä riittävällä, kestävällä ja läpinäkyvällä rahoituksella.

Tietojen eheyden varmistaminen

Nykyaikaisen teknologian avulla vihamieliset toimijat pystyvät toimimaan ja levittämään disinformaatiota laajemmin ja nopeammin kuin koskaan ennen. Sen vuoksi ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän torjunta sekä yhteiskunnan selviytymiskyvyn parantaminen näitä uhkia vastaan ovat EU:n ja sen jäsenvaltioiden polttavimpia haasteita.

EU laati ensimmäiset disinformaatiota koskevat käytännesääntönsä - Avautuu uudella välilehdellä. vuonna 2018. Kyseessä oli maailman ensimmäinen vapaaehtoinen itsesääntelyväline verkkoalustoille ja hakukoneille. Helmikuussa 2025 tämä itsesääntelyväline vietiin käytännesääntöinä osaksi - Avautuu uudella välilehdellä. digipalvelusäädöksen mukaista yhteissääntelykehystä.

Eurooppalaisista 82 prosenttia pitää todellisuutta vääristäviä tai valheellisia uutisia ja tietoja ongelmallisina demokratian kannalta.

Eurooppalaisista 77 prosenttia on sitä mieltä, että tällaisen uutisten tai tietojen olemassaolo on ongelma heidän maassaan.

Yleiskäyttöisistä tekoälymalleista on tulossa monien tekoälyjärjestelmien perusta EU:ssa. Tekoälyn turvallisuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi tekoälysäädöksellä - Avautuu uudella välilehdellä. otetaan käyttöön mallien tarjoajia koskevia sääntöjä. Jotta toimialaa voitaisiin auttaa noudattamaan näitä sääntöjä, joita alettiin soveltaa elokuussa, julkaistiin vapaaehtoiset käytännesäännöt - Avautuu uudella välilehdellä.. Niissä otetaan huomioon yli 1 000 sidosryhmältä – kuten mallien tarjoajilta, pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä, tutkijoilta, tekoälyn tietoturva-asiantuntijoilta, oikeudenhaltijoilta ja kansalaisjärjestöiltä – saatu palaute.

Eurooppalainen digitaalisen median seurantafoorumi - Avautuu uudella välilehdellä. on tärkeä osa EU:n pyrkimyksiä saada tietoa verkon informaatioympäristöstä Euroopassa ja vahvistaa yhteiskunnan kykyä torjua disinformaatiota. Eurooppalaisen digitaalisen median seurantafoorumin uusi alueellinen keskus FACT - Avautuu uudella välilehdellä. aloitti työnsä vuonna 2025. Sen tarkoituksena on tukea muun muassa Moldovaa ja Ukrainaa disinformaation torjunnassa. Osana tehtäväänsä FACT seurasi Moldovan vuoden 2025 vaaleja varmistaen siten osaltaan vaalien rehellisyyden.

Henna Virkkunen pitelee mikrofonia ja puhuu paneelissa nainen molemmilla puolillaan. Taustalla olevalla suurella taululla toistetaan useita kertoja konferenssin lyhenne MSC ja sanat ”Munich Security Conference” (suomeksi Münchenin turvallisuuskonferenssi).
Teknologisesta omavaraisuudesta, turvallisuudesta ja demokratiasta vastaava Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja Henna Virkkunen (keskellä) osallistui Münchenissä, Saksassa, 14. helmikuuta 2025 pidetyssä turvallisuuskonferenssissa paneelikeskusteluun aiheesta ”Disinformation and the ”AI-pocalypse” for democracies”.

Vaalisääntöjen vahvistaminen

Terveen demokratian takaamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi EU:hun on tärkeää helpottaa kaikkien kansalaisten osallistumista vaaleihin. Tämän vuoksi EU hyväksyi kesäkuussa uudet säännöt - Avautuu uudella välilehdellä., joilla vahvistetaan liikkuvien kansalaisten oikeuksia äänestää ja asettua ehdolle Euroopan parlamentin vaaleissa riippumatta siitä, missä päin EU:ta he asuvat. Jäsenvaltioiden on saatettava säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöään kesäkuuhun 2027 mennessä.

Vapaiden ja rehellisten vaalien keskeinen osatekijä on äänestäjien esteetön tiedonsaanti. EU:n uusilla poliittisen mainonnan läpinäkyvyyttä ja kohdentamista koskevilla säännöillä - Avautuu uudella välilehdellä., joita on sovellettu lokakuusta lähtien, varmistetaan avoin keskustelu, reilut kampanjat ja vapaat vaalit. Ne tukevat myös poliittisten toimijoiden vastuuvelvollisuutta ja kansalaisten oikeutta saada tietoa. Sääntöjen mukaan poliittiset mainokset on merkittävä selkeästi. Niissä on ilmoitettava, kuka ne on maksanut ja kuinka paljon ja onko ne suunnattu tietylle kohderyhmälle. Näin kansalaiset voivat helposti tunnistaa poliittisen mainonnan ja tehdä tietoon perustuvia valintoja.

Euroopan demokratia, turvallisuus ja talous nojaavat oikeusvaltioperiaatteeseen. Sitä soveltamalla EU:n arvot saadaan muunnettua konkreettisiksi hyödyiksi EU:ssa asuville ihmisille ja voidaan edistää vakautta, sosiaalista yhteenkuuluvuutta, kilpailukykyä ja taloudellista vaurautta. Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen on myös välttämätöntä EU:n varojen käytössä. Euroopan unioni on sitoutunut vaalimaan oikeusvaltioperiaatetta, jotta ihmiset ja yritykset kaikkialla EU:ssa voivat nauttia oikeuksistaan ja vapauksistaan.

EU:n kansalaisista 89 prosenttia pitää EU:n arvojen, myös oikeusvaltioperiaatteen, kunnioittamista tärkeänä.

Vuoden 2025 oikeusvaltiokertomuksessa - Avautuu uudella välilehdellä., jossa tarkastellaan EU:n jäsenvaltioita ja neljää ehdokasmaata – Albaniaa, Montenegroa, Pohjois-Makedoniaa ja Serbiaa – vahvistettiin, että monissa jäsenvaltioissa kehitys on ollut myönteistä niissä toteutettujen merkittävien uudistusten ansiosta. Haasteita on kuitenkin edelleen, ja muutamissa tapauksissa tilanne on vakava. Kertomuksessa painotettiin erityisesti sisämarkkinaulottuvuutta, jotta voidaan havaita ja ratkaista oikeusvaltioperiaatteeseen liittyviä ongelmia, jotka vaikuttavat suoraan yritysten investointeihin, kilpailuolosuhteisiin ja kasvuun Euroopassa. EU:n oikeusalan tulostaulu - Avautuu uudella välilehdellä. 2025 sisältää sisämarkkinoiden kannalta merkityksellisiä uusia indikaattoreita, jotka tuovat esiin sen, miten keskeinen rooli tehokkaalla ja riippumattomalla oikeuslaitoksella on oikeudenmukaisen ja kilpailukykyisen markkinaympäristön edistämisessä.

Tiedotusvälineiden vapaus on EU:ssa edelleen maailmanlaajuisesti tarkasteltuna hyvin turvattu, ja jäsenvaltiot ovat tässä suhteessa demokratian mallimaita. Nähtävissä on kuitenkin yhä huolestuttavampia suuntauksia, jotka osoittavat, että EU:n on ryhdyttävä tiukempiin toimiin suojellakseen tätä demokratian osa-aluetta. Tätä varten useimpia eurooppalaisen medianvapaussäädöksen - Avautuu uudella välilehdellä. säännöksiä alettiin soveltaa 8. elokuuta. Säännöillä pyritään suojelemaan tiedotusvälineitä ja toimittajia poliittiselta vaikuttamiselta ja varmistamaan, että ne voivat toimia helpommin yli rajojen ilman perusteetonta painostusta. Säädöksellä perustettu uusi eurooppalainen mediapalvelulautakunta - Avautuu uudella välilehdellä. pyrkii vahvistamaan yhteistyötä EU:n tasolla, myös ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän torjumiseksi, sekä edistämään EU:n medialainsäädännön tehokasta ja johdonmukaista soveltamista.

EU:n tuki medianvapaudelle

900 000 euroa lehdistön ja tiedotusvälineiden itsesääntelyelinten aseman vahvistamiseen yhdentyneessä mediaympäristössä.

500 000 euroa tiedotusvälineiden omistuksen seurantajärjestelmän - Avautuu uudella välilehdellä. toteuttamiseen maakohtaisen tietokannan perustamiseksi.

2 miljoonaa euroa avustuksiin, joilla tuetaan innovointia paikallisissa ja alueellisissa tiedotusvälineissä ja edistetään moniarvoisuutta.

3 miljoonaa euroa nopean toiminnan mekanismiin - Avautuu uudella välilehdellä., jonka avulla voidaan antaa käytännön apua uhattuina olevien toimittajien suojelemiseksi.

1,1 miljoonaa euroa tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seurantavälineen - Avautuu uudella välilehdellä. toteuttamiseen tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen mahdollisesti kohdistuvien riskien kartoittamiseksi.

5,2 miljoonaa euroa uudelleenohjattuun tukeen demokratian kannalta erityisen merkittäville media-aloille - Avautuu uudella välilehdellä. (esim. paikallinen ja tutkiva journalismi, yleistä etua edistävä journalismi ja yhteisömedia).

2,9 miljoonaa euroa tiedotusvälineiden vapauden keskukselle - Avautuu uudella välilehdellä., joka tukee EU:n alueella toimivia vakiintuneita riippumattomia valkovenäläisiä ja venäläisiä tiedotusvälineitä.

Vuoden 2025 Saharov-palkinto

Euroopan parlamentti myöntää vuosittain Saharov-palkinnon tunnustuksena ansioituneille henkilöille ja järjestöille, jotka puolustavat ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, turvaavat vähemmistöjen oikeuksia ja taistelevat kansainvälisen oikeuden, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen puolesta.

Vuoden 2025 Saharov-mielipiteenvapauspalkinto myönnettiin valkovenäläiselle toimittajalle Andrzej Patšobutille ja georgialaiselle toimittajalle Mzia Amaglobelille, jotka on vangittu totuuden puhumisesta valtaapitäville. Heistä on tulossa vapauden ja demokratian puolesta käytävän taistelun symboleja. EU seisoo heidän rinnallaan ja kaikkien niiden rinnalla, jotka edelleen kampanjoivat vapauden puolesta.

Roberta Metsolan rinnalla seisoo kaksi naista, Jana Poczobut ja Irma Dimitradze. Molemmilla on kädessään kehystetty sininen todistus Saharov-palkinnosta. Heidän takanaan Euroopan parlamentin jäsenet osoittavat suosiota seisten.
Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola (keskellä), vangitun valkovenäläisen toimittajan Andrzej Poczobutin tytär Jana Poczobut (oikealla) ja vangitun georgialaisen toimittajan Mzia Amaglobelin edustaja Irma Dimitradze (vasemmalla) mielipiteenvapauden Saharov-palkinnon antamistilaisuudessa Euroopan parlamentissa Strasbourgissa, Ranskassa, 16. joulukuuta 2025.

Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ovat terveen demokratian kulmakivi. EU on sitoutunut kuuntelemaan kansalaisia ja sidosryhmiä tiiviisti ja edistämään yleisön osallistumista päätöksentekoprosessiin. Tämä tavoite saavutetaan useiden aloitteiden – kuten julkisten kuulemisten ja julkisen palautteen - Avautuu uudella välilehdellä., eurooppalaisten kansalaisaloitteiden - Avautuu uudella välilehdellä. ja eurooppalaisten kansalaispaneelien - Avautuu uudella välilehdellä. – avulla. Eurooppalaisista kansalaispaneeleista on tullut vakiintunut osa demokraattista toimintaa EU:ssa. Ne kokoavat yhteen 150 satunnaisotannalla valittua kansalaista kaikista 27 jäsenvaltiosta keskustelemaan kriittisistä pitkän aikavälin haasteista ja antamaan suosituksia päättäjille. Vuoden 2025 aikana EU käynnisti myös strategisia vuoropuheluja keskeisten toimialojen kanssa ja tarjosi näin osallistavan foorumin erityisten haasteiden käsittelyä varten.

Komissio toteutti vuonna 2025 myös jatkotoimia vuonna 2023 käynnistetyn, suureen suosioon nousseen eurooppalaisen kansalaisaloitteen ”Lopettakaa eväpyynti – lopettakaa kauppa” johdosta. Aloitteessa EU:ta kehotettiin edistämään irrallisten hainevien kansainvälisen kaupan lopettamista. EU tehosti haituotteiden kaupan seurantaa tammikuusta 2025 alkaen, kun käyttöön otettiin 13 uutta tariffikoodia haille ja niiden eville.

  • Vuonna 2025 käynnistettiin 98 julkista kuulemista

    Palautetta saatiin:

    • 201 kannanottopyynnön tiimoilta,
    • 51 säädösehdotuksesta,
    • 224:stä täytäntöönpanosäädösten ja delegoitujen säädösten luonnoksesta.
  • Neljä uutta eurooppalaista kansalaisaloitetta käynnistettiin

    • ”HouseEurope! Peruskorjaus kunniaan”.
    • ”Ruoka on ihmisoikeus! Terveelliset, oikeudenmukaiset ja kestävät elintarvikejärjestelmät kaikille”.
    • ”Save your right, save your flight!” (Puolustetaan lentomatkustajien oikeuksia!).
    • ”Vaatimus EU:n ja Israelin välisen assosiaatiosopimuksen jäädyttämisestä Israelin ihmisoikeusloukkausten vuoksi”.
  • Kaksi uutta kansalaispaneelia järjestettiin

    • Eurooppalainen kansalaispaneeli EU:n talousarviosta.
    • Sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta käsittelevä eurooppalainen kansalaispaneeli.
Monenlaisia ihmisiä istuu riveissä pöytien ääressä. Kaikilla osallistujilla on kuulokkeet päässään. Etualalla nauraa nuori nainen, joka säätää kuulokkeitaan.
Sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta käsittelevän eurooppalaisen kansalaispaneelin istunto Brysselissä Belgiassa syyskuussa 2025. Paneeli kutsuttiin koolle keskustelemaan siitä, miltä näyttää kestävä ja osallistava EU, jossa vallitsee sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Kansalaisten suositukset otetaan suoraan huomioon tulevassa sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta koskevassa strategiassa, joka on määrä julkaista vuonna 2026.