Euroopan elämänlaatu riippuu toiminnallisista ekosysteemeistä, jotka huolehtivat terveydestämme ja taloudellisesta toiminnastamme sekä laadukkaiden elintarvikkeiden turvatusta ja kohtuuhintaisesta tarjonnasta. Euroopassa on saatavilla maailman terveellisimpiin ja laadukkaimpiin kuuluvia elintarvikkeita, mikä on viljelijöiden, kalastajien ja laajemman maatalouselintarvikealan ansiota. Euroopan unioni jatkoi vuonna 2025 työtään sen varmistamiseksi, että maatalous säilyy keskeisenä osana eurooppalaista elämäntapaa, ja toimi myös ilmastonmuutoksen torjumiseksi ruoan ja veden saannin varmistamiseksi. Vesi on luonnonvara, joka vaikuttaa kaikkeen. Investoiminen vesiälykkääseen talouteen parantaa EU:n talouden häiriönsietokykyä ja kilpailukykyä ja edistää samalla tutkimusta, innovointia, uusia teknologioita ja osaamisen kehittämistä, jotta EU voi säilyttää johtoasemansa tietämyksen tuottajana.

EU uudistaa yhteistä maatalouspolitiikkaansa - Avautuu uudella välilehdellä. (YMP), jolla varmistetaan elintarvikkeiden vakaa tarjonta, turvataan viljelijöiden tulot, suojellaan ympäristöä ja pidetään maaseutualueet elinvoimaisina. Uudistetussa YMP:ssä varataan vähintään 300 miljardia euroa tulo- ja kriisitukeen, joka kohdennetaan sitä eniten tarvitseville, kuten nuorille viljelijöille, pienille tiloille ja sekatiloille sekä luonnonhaitta-alueilla toimiville tiloille.

Joulukuussa hyväksytyllä YMP:n yksinkertaistamispaketilla - Avautuu uudella välilehdellä. tuetaan maatalousalan ja erityisesti nuorten viljelijöiden ja luomuviljelijöiden kilpailukykyä, häiriönsietokykyä ja digitalisaatiota. Toimenpiteet voisivat tuoda vuosittain jopa 1,58 miljardin euron säästöt viljelijöille ja 210 miljoonan euron säästöt kansallisille viranomaisille. Niillä myös tehtäisiin tuista, tietyistä vaatimuksista ja kriisivälineistä joustavampia ja helpotettaisiin niiden hallinnointia.

EU toteuttaa tulevaisuuteen valmistautumiseksi toimia, joilla luodaan näyttöön perustuva kehys politiikkojen mukauttamiseksi niin YMP:n soveltamisalalla kuin sen ulkopuolella. Toukokuussa käynnistettiin osana näitä toimia uusi kotieläintuotantoa koskeva toimintalinja - Avautuu uudella välilehdellä.. Sillä tuetaan tätä alaa, joka on erityisen altis erilaisille häiriöille ja maailmanlaajuiselle kilpailulle. Maatalousalaan vaikuttavat suuresti myös muut tekijät muuttuvista kuluttajien odotuksista ilmasto- ja ympäristövaatimuksiin.

Komissio on esitellyt myös sukupolvenvaihdosstrategian - Avautuu uudella välilehdellä., jolla tuetaan seuraavaa viljelijäsukupolvea puuttumalla nuorten ja uusien viljelijöiden kohtaamiin suurimpiin esteisiin ja tekemällä elämästä maaseudulla houkuttelevampaa.

Komissio julkisti meriluonnonvarojen suojelun, meritieteiden, kestävän kalastuksen, vesiviljelyn ja sinisen talouden tukemiseksi YK:n vuoden 2025 valtamerikonferenssissa eurooppalaisen valtamerisopimuksen - Avautuu uudella välilehdellä. ja 1 miljardin euron suuruiset investoinnit - Avautuu uudella välilehdellä. valtamerten hyväksi. Sopimuksella kootaan EU:n valtameripolitiikat yhden viitekehyksen alle ja kehitetään kattava strategia, jolla puututaan valtameriin, rannikkoyhteisöihin, saariin ja EU:n syrjäisimpiin alueisiin kohdistuviin mahdollisuuksiin ja uhkiin.

Sininen talous

EU:n sininen talous on merkittävä talouskasvun ja innovoinnin veturi. Sillä on keskeinen rooli EU:n teollisuus- ja turvallisuusstrategioissa, ja sen piiriin kuuluu perinteisiä aloja, kuten kalastus ja merenkulku, sekä nousevia aloja, kuten uusiutuva energia ja sininen bioteknologia.

Vesiviljely – kalojen, äyriäisten ja nilviäisten, levän jne. viljely – on kestävän elintarviketuotannon edelläkävijä EU:ssa. Komissio ehdotti heinäkuussa vesiviljelyä ja kalastusta koskevien tietojen keruun yksinkertaistamista - Avautuu uudella välilehdellä., mikä vähentäisi jäsenvaltioiden raportointitaakkaa. Levänviljely voi edistää Euroopan sinistä biotaloutta, elintarviketurvaa, ilmastoneutraaliutta ja valtamerten ennallistamista. Berliinissä, Saksassa lokakuussa pidetyssä toisessa EU:n levähuippukokouksessa - Avautuu uudella välilehdellä. korostettiin levänviljelyn taloudellisia ja ympäristöhyötyjä.

Valtameret ja sisävedet

Copernicus-ohjelman puitteissa annetussa valtamerten tilaa koskevassa vuoden 2025 raportissa - Avautuu uudella välilehdellä. tuodaan esiin ilmastonmuutoksen, saastumisen ja luontokadon aiheuttama planeetan kolmoiskriisi – merenpinnan lämpötila nousi maapallolla ennätykselliseen 21 celsiusasteeseen vuonna 2024.

Meristrategiapuitedirektiivin - Avautuu uudella välilehdellä. mukaan jäsenvaltioiden on seurattava ja suojeltava meriensä ympäristön tilaa ja toteutettava toimenpiteitä sen parantamiseksi. Monilla EU:n politiikoilla on autettu vähentämään ilman pilaantumista, torjunta-aineiden käyttöä ja muoviroskia merellä, mutta haitallisen melun, mikromuovien ympäristöön pääsyn, ravinteiden aiheuttaman pilaantumisen ja jätteen torjumiseksi on tehtävissä enemmän, kuten saasteettomuuden seurantaa ja asiaan liittyviä näkymiä koskevasta vuoden 2025 katsauksesta - Avautuu uudella välilehdellä. ja neljännestä ilmanpuhtautta koskevasta katsauksesta - Avautuu uudella välilehdellä. käy ilmi. Saasteettomuutta kuvaavassa tulostaulussa - Avautuu uudella välilehdellä. esitellään edistymistä alueilla ja tietyissä kaupungeissa.

Valtamerien ja vesistöjen ennallistamista koskevalla EU:n missiolla - Avautuu uudella välilehdellä. on nyt tuettu yli 1 000:ta aloitetta - Avautuu uudella välilehdellä. meriekosysteemien ja makean veden ekosysteemien suojelussa ja ennallistamisessa. Missio tarjoaa systeemisen toimintamallin valtamerien sekä Euroopan merien ja sisävesien suojeluun ja ennallistamiseen vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2025 EU investoi 116 miljoonaa euroa 13 uuteen hankkeeseen - Avautuu uudella välilehdellä., joissa keskitytään vaeltavien kalojen elinympäristöjen suojeluun, kalastuksen ympäristövaikutusten vähentämiseen ja paikallisyhteisöjen voimaannuttamiseen, jotta ne johtaisivat ennallistamistoimia. Lisäksi EU ehdotti YK:n kolmannessa valtamerikonferenssissa - Avautuu uudella välilehdellä. uutta valtamerten havainnointia koskevaa EU:n aloitetta ja käynnisti eurooppalainen valtamerten digitaalinen kaksonen - Avautuu uudella välilehdellä. -tietojenkäsittely-ympäristön prototyypin. Kyseessä on digitaalinen väline, joka auttaa ymmärtämään valtameriä paremmin sekä hallinnoimaan ja suojelemaan niitä.

Syyskuussa tuli EU:n tuella voimaan kalastustukia koskeva Maailman kauppajärjestön sopimus - Avautuu uudella välilehdellä., joka on merkittävä edistysaskel valtamerten suojelussa ja pitkälti linjassa eurooppalaisen valtamerisopimuksen painopisteiden kanssa.

Merten biologista monimuotoisuutta kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla koskeva sopimus - Avautuu uudella välilehdellä., joka tunnetaan myös avomerisopimuksena, saavutti 20. syyskuuta 60 ratifiointia, minkä ansiosta se tulee voimaan vuoden 2026 alussa. Tämä on merkittävä virstanpylväs maailmanlaajuiselle valtamerten suojelulle. EU ja sen jäsenvaltiot ovat olleet keskeisessä asemassa sopimuksen edistämisessä, ja ne ovat johtaneet merten biologista monimuotoisuutta kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla käsittelevää korkean tavoitetason ryhmää - Avautuu uudella välilehdellä.. Kyseessä on yli 40 maan ryhmä, joka on sitoutunut kunnianhimoiseen ja tieteeseen perustuvaan valtamerten hallinnointiin. Ryhmän poliittinen johto on ollut ratkaisevassa asemassa sopimuksen muotoilussa ja sen ratifioinnin nopeuttamisessa.

Kalastus

Yhteinen kalastuspolitiikka - Avautuu uudella välilehdellä. laadittiin varmistamaan, että kalastus ja vesiviljely on ekologisesti kestävää ja niitä hoidetaan taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien etujen saavuttamiseksi asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Toimintapolitiikan vuoden 2025 arvioinnissa arvioitiin asiaan liittyvän asetuksen - Avautuu uudella välilehdellä. tuloksellisuutta ja sitä, onko se edelleen tarkoituksenmukainen. Arviointiin sisältyi laaja sidosryhmien kuuleminen, ja siinä hyödynnettiin purkamisvelvoitteen - Avautuu uudella välilehdellä. kaltaisia aiheita käsittelevistä tutkimuksista saatua näyttöä.

Tulevaisuuden kalastajia - Avautuu uudella välilehdellä. koskevassa tutkimuksessa tarkasteltiin kalastajien roolia yhteiskunnassa EU:n 22 rannikkojäsenvaltiossa ja ennustettiin neljä mahdollista skenaariota vuoteen 2050 saakka riippuen ilmaston ja biologisen monimuotoisuuden muutosten laajuudesta meriekosysteemeissä sekä kuluttajakysynnän ja markkinadynamiikan vaihteluista.

Vuonna 2025 toteutettiin useita aloitteita EU:n vesien ulkopuolella toimivien eurooppalaisten kalastajien oikeuksien vahvistamiseksi. EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välinen täysi vastavuoroinen pääsy kalastamaan toistensa vesille - Avautuu uudella välilehdellä. on taattu 30. kesäkuuta 2038 saakka, ja lisäksi on tehty uusi yhteisymmärryspöytäkirja Islannin kanssa - Avautuu uudella välilehdellä. kestävää kalastusta ja valtameriasioita koskevan yhteistyön tiivistämisestä. Lisäksi uudistetuissa kestävää kalastusta koskevissa kumppanuuksissa - Avautuu uudella välilehdellä. myönnettiin EU:n aluksille pääsy Norsunluurannikon - Avautuu uudella välilehdellä. ja São Tomé ja Príncipen - Avautuu uudella välilehdellä. vesille neljäksi vuodeksi ja Cookinsaarten - Avautuu uudella välilehdellä. vesille seitsemäksi vuodeksi.

Yli puolet vuoteen 2030 ulottuvassa biodiversiteettistrategiassa - Avautuu uudella välilehdellä. esitetyistä toimenpiteistä on nyt toteutettu, ja suurin osa jäljellä olevista aloitteista on käynnissä, muun muassa luonnon ennallistamista koskevan asetuksen - Avautuu uudella välilehdellä. täytäntöönpanon kautta.

Maaperän seurantaa koskevassa laissa - Avautuu uudella välilehdellä., joka on kaikkien aikojen ensimmäinen maaperää koskeva EU:n säädös, käsitellään keskeisiä maaperän vaurioitumisen prosesseja, kuten eroosiota, orgaanisen aineksen häviämistä, suolaantumista, saastumista, tiivistymistä, sulkemista ja maaperän biologisen monimuotoisuuden häviämistä. Uuteen direktiiviin - Avautuu uudella välilehdellä. on tarkoitus sisällyttää myös maaperän terveyden seurantaa ja arviointia koskevia toimenpiteitä.

Maaperämission - Avautuu uudella välilehdellä. edistyminen vuonna 2025

• 561,5 miljoonaa euroa rahoitusta.
• 63 tutkimushanketta, joissa yli 1 400 osallistujaa.
• 45 suunnitelluista 100 elävästä laboratoriosta ja kärkihankkeesta - Avautuu uudella välilehdellä..

Luontohyvityksiä koskeva etenemissuunnitelma - Avautuu uudella välilehdellä. tarjoaa mahdollisuuden tuottaa samanaikaisesti tuloja julkisista ja yksityisistä rahoituslähteistä luonnon ennallistamiseen. Sen tavoitteena on edistää luonnon monimuotoisuutta ja säilyttää elinympäristöjä kannustamalla yksityisiä investointeja, joilla ennallistetaan ja ylläpidetään luontoa.

Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa EU:n metsäkatoasetuksen kohdennetun tarkistuksen - Avautuu uudella välilehdellä., jonka tarkoituksena on yksinkertaistaa sen täytäntöönpanoa. Komissio julkaisi vuonna 2025 myös ensimmäisen vertailuanalyysiin perustuvan luettelon - Avautuu uudella välilehdellä.. Se on väline, jonka avulla maat voidaan luokitella sen mukaan, millainen metsäkadon riski niillä on nautojen, kaakaon, kahvin, öljypalmun, kumin, soijan ja puun tuotannon vuoksi.

Päästökattodirektiivin - Avautuu uudella välilehdellä. ansiosta saastepäästöt vähentyivät - Avautuu uudella välilehdellä. edelleen vuoden mittaan useimmissa jäsenvaltioissa. Jos yhdyskuntajätevesiä ei kerätä ja käsitellä EU:n sääntöjen mukaisesti, ne ovat yksi merkittävimmistä syistä vesien pilaantumiseen. Tarkistetussa yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetussa direktiivissä - Avautuu uudella välilehdellä., joka tuli voimaan tammikuussa 2025, käsitellään jäljellä olevia saasteisiin liittyviä kysymyksiä ja haasteita yhdyskuntajätevesien hallinnassa.

Vuonna 2025 Saksan Heilbronn - Avautuu uudella välilehdellä. voitti vuoden 2027 Euroopan vihreä pääkaupunki -palkinnon, ja Assen Alankomaissa ja Siena Italiassa saivat molemmat European Green Leaf -palkinnot. Ne osoittavat, miten kaupungit voivat ottaa vetovastuun ilman, veden ja melun aiheuttaman saastumisen torjunnassa, jätehuollossa ja kiertotaloudessa sekä luonnon monimuotoisuuden lisäämisessä, päästöjen vähentämisessä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

Vuoden aikana tuli voimaan uusi pakkauksista ja pakkausjätteistä annettu asetus - Avautuu uudella välilehdellä., jonka tavoitteena on hillitä pakkausjätteen syntymistä. Näin edistetään jätteen syntymisen ehkäisemistä ja poistetaan huolta aiheuttavia aineita arvoketjusta. Komissio julkaisi heinäkuussa ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arvioinnin 2025 - Avautuu uudella välilehdellä., jolla tuetaan EU:n sääntöjen täytäntöönpanoa ja lisätään ymmärrystä niiden merkityksestä terveellisen ympäristön varmistamisessa EU:n asukkaiden pitkän aikavälin vaurauden ja kilpailukyvyn perustana. Komissio on myös antanut ohjeita - Avautuu uudella välilehdellä., joilla tuetaan jäsenvaltioita laajennetun tuottajavastuun soveltamisessa roskaantumisen puhdistamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Komissio esitteli heinäkuussa uuden Euroopan kemianteollisuuden toimintasuunnitelman - Avautuu uudella välilehdellä., jonka tarkoituksena on vahvistaa alan kilpailukykyä ja edistää sen siirtymistä turvalliseen, kestävään ja innovatiiviseen kemikaalien tuotantoon. EU on myös ryhtynyt toimiin kieltääkseen haitallisten kemikaalien, hormonaalisten haitta-aineiden ja bisfenolien käytön EU:ssa myytävissä leluissa - Avautuu uudella välilehdellä., ja PFAS-yhdisteiden (”ikuisuuskemikaalit”) käyttöä sammutusvaahdoissa on rajoitettu - Avautuu uudella välilehdellä.. Komissio julkaisi huhtikuussa oppaan - Avautuu uudella välilehdellä., jolla autetaan yrityksiä noudattamaan mikromuoveja koskevia uusia rajoituksia. Lisäksi uudet ja selkeämmät pesuaineita koskevat säännöt - Avautuu uudella välilehdellä., joista lainsäätäjät sopivat kesäkuussa, auttavat suojelemaan paremmin ihmisten terveyttä ja ympäristöä.

Myös varautumisunionistrategiassa - Avautuu uudella välilehdellä. (ks. 3 luku) tunnustetaan ilmastonmuutos keskeiseksi riskitekijäksi ja korostetaan ennakoinnin ja ennaltaehkäisyn roolia sekä kokonaisvaltaista lähestymistapaa riskinhallintaan. Tätä varten on aloitettu työ yhdennetyn eurooppalaisen ilmastokestävyys- ja riskienhallintakehyksen - Avautuu uudella välilehdellä. parissa.

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevalla EU:n missiolla - Avautuu uudella välilehdellä., joka toteutetaan Horisontti Eurooppa -puiteohjelman - Avautuu uudella välilehdellä. osana muunnetaan EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi - Avautuu uudella välilehdellä. toiminnaksi. Vuonna 2025 käynnistettiin 18 uutta missiohanketta - Avautuu uudella välilehdellä., joilla laajennetaan hyväksi havaittuja lähestymistapoja, iskostetaan sopeutumisajattelu hallinnon eri tasoille, edistetään systeemisiä ja monialaisia ratkaisuja ja tuetaan heikoimmassa asemassa olevia yhteiskuntaryhmiä.

Life-ohjelmalla, jonka rahoitusmahdollisuudet - Avautuu uudella välilehdellä. vuosina 2025–2027 ovat kokonaisuudessaan 2,3 miljardia euroa, pyritään edistämään EU:n siirtymistä puhtaaseen, kiertotalouteen perustuvaan, kilpailukykyiseen ja ilmastonmuutoksen kestävään talouteen. Lisäksi komissio on investoinut 86 miljoonaa euroa uusiin strategisiin integroituihin hankkeisiin - Avautuu uudella välilehdellä., joissa keskitytään veden laadun ja saatavuuden parantamiseen, saastuneiden jokien puhdistamiseen, palontorjunnan ja tulvasuojelun parantamiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Euroopan vesiresilienssistrategiassa käsitellään myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia, kuten tulvia ja kuivuutta.

EU:n pelastuspalvelumekanismin - Avautuu uudella välilehdellä. tavoitteena on vahvistaa pelastuspalveluyhteistyötä jäsenvaltioiden ja osallistuvien maiden välillä, jotta voidaan parantaa katastrofien, myös ilmastotapahtumien, ehkäisyä sekä niihin varautumista ja reagointia (ks. 3 luku).

EU on rakentamassa vahvaa Euroopan terveysunionia - Avautuu uudella välilehdellä., jossa on saatavilla kohtuuhintaisia ja innovatiivisia lääkintätarvikkeita, jossa kaikki jäsenvaltiot ovat valmistautuneet terveyskriiseihin ja reagoivat niihin yhdessä ja jossa ne pyrkivät yhdessä parantamaan syövän ja sydän- ja verisuonitautien kaltaisten sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja jälkihoitoa.

Komissio ehdotti toimikautensa 100 ensimmäisen päivän aikana kriittisiä lääkkeitä koskevaa säädöstä - Avautuu uudella välilehdellä., jotta voitaisiin parantaa kriittisten lääkkeiden saatavuutta, toimituksia ja tuotantoa EU:ssa. Säädöksen tavoitteena on varmistaa, että lääkkeitä on potilaiden saatavilla EU:ssa silloin, kun niitä tarvitaan. Kriittisiä lääkkeitä koskevaa säädöstä täydentävästä lääkepaketista - Avautuu uudella välilehdellä. on päästy poliittiseen yhteisymmärrykseen. Kyseessä on ensimmäinen EU:n lääkelainsäädännön merkittävä uudistus sitten vuoden 2004.

Eurooppalainen terveystietoalue - Avautuu uudella välilehdellä. tuli voimaan vuoden aikana. Se on yksi Euroopan terveysunionin kulmakivistä ja virstanpylväs EU:n digitaalisessa siirtymässä. Lisäksi komissio esitteli tammikuussa sairaaloiden ja terveydenhuoltopalvelujen tarjoajien kyberturvallisuutta - Avautuu uudella välilehdellä. koskevan toimintasuunnitelman unionin terveydenhuoltojärjestelmien digitaalisen turvallisuuden vahvistamiseksi edelleen.

Joulukuussa komissio esitteli kaikkien aikojen ensimmäisen sydän- ja verisuoniterveyttä koskevan EU:n suunnitelman - Avautuu uudella välilehdellä., jolla puututaan tähän Euroopan yleisimpään kuolinsyyhyn. Uudella suunnitelmalla pyritään vähentämään sydän- ja verisuonitaudeista johtuvien ennenaikaisten kuolemien määrää EU:ssa parantamalla näiden sairauksien ennaltaehkäisyä ja varhaista havaitsemista, hoitoa ja hallintaa.

Komissio esitti unionin ehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnitelman - Avautuu uudella välilehdellä. välineistöksi terveyshätätilanteissa työskenteleville poliittisille päättäjille ja kriisinhallinnasta vastaaville. Se on keskeinen toimi varautumisunionistrategian täytäntöönpanossa terveysalalla. Komissio on jatkanut tärkeiden hankkeiden edistämistä vahvistaakseen EU:n varautumista tuleviin terveyshätätilanteisiin perustamalla uuden rokotteiden kehittämiskeskuksen - Avautuu uudella välilehdellä. ja helpottamalla lääkkeiden saatavuutta uusien yhteishankintasopimusten avulla.

Komissio on myös esitellyt lääketieteellisiä vastatoimia koskevan strategian - Avautuu uudella välilehdellä., jolla vahvistetaan EU:n suojelua ensisijaisilta terveysuhkilta, kuten viruksilta, jotka voivat aiheuttaa pandemiaa, mikrobilääkeresistenssiltä, ilmastonmuutoksesta johtuvilta terveysuhkilta, aseellisiin konflikteihin liittyviltä uhkilta sekä kemiallisilta, biologisilta, säteily- ja ydinuhkilta.

EU on globaalin terveysstrategiansa - Avautuu uudella välilehdellä. ansiosta edistynyt merkittävästi - Avautuu uudella välilehdellä. terveydenhuoltojärjestelmien vahvistamisessa ja yleisen sairausvakuutusturvan laajentamisessa sekä rajat ylittäviin terveysuhkiin varautumisen ja reagoinnin parantamisessa. Komissio allekirjoitti tässä yhteydessä vuonna 2025 uudet sopimukset Health Emergency Readiness Canada - Avautuu uudella välilehdellä. -viraston ja Pan American Health Organization - Avautuu uudella välilehdellä. -järjestön kanssa. Komissio myönsi myös 9,4 miljoonaa euroa m-rokon testauksen ja sekvensoinnin nopeuttamista Afrikassa koskevan kumppanuuden - Avautuu uudella välilehdellä. tukemiseen. Tämä vahvistaa m-rokon havaitsemista ja seurantaa ja tukee samalla innovatiivisia testejä.

Kigalissa, Ruandassa järjestetyssä Euroopan maiden ja kehitysmaiden 12. kliinisten kokeiden yhteistyökumppanuusfoorumissa - Avautuu uudella välilehdellä. tarkasteltiin tämän merkittävän kliinisiä kokeita koskevan kumppanuuden edistymistä Afrikan kanssa. Kumppanuus on nyt käyttänyt yli 1,5 miljardia euroa 477 kliiniseen kokeeseen, jotka ovat johtaneet uusiin lääkkeisiin, kuten maailman kahteen ensimmäiseen malariarokotteeseen.