8 LUKU
Euroopan valmisteleminen tulevaisuutta varten
Ks. kuvateksti.
Euroopan unioni keskittyi vuonna 2025 valmistautumaan tulevan vuosikymmenen haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Sen toimielimet tekivät yhteistyötä vahvistaakseen resilienssiä, yksinkertaistaakseen sääntöjä ja varmistaakseen, että EU:n toiminnalla saadaan aikaan konkreettisia tuloksia ihmisten ja yritysten hyväksi. Tässä oli keskeistä monivuotisen rahoituskehyksen valmistelu vuosiksi 2028–2034. Kehyksen on tarkoitus olla aiempaa yksinkertaisempi ja joustavampi, tulevaisuuteen suuntautunut talousarvio. Samaan aikaan EU ehdotti uudistuksia byrokratian vähentämiseksi ja rahoitusriskien hallinnan parantamiseksi. EU hyödyntää ennakointia, vahvempia kumppanuuksia ja tehokasta täytäntöönpanoa ja rakentaa näin puitteita pitkän aikavälin vauraudelle ja turvallisuudelle.
Vuosia 2028–2034 koskeva monivuotinen rahoituskehys
EU:n pitkän aikavälin talousarviosta eli monivuotisesta rahoituskehyksestä tuetaan kansalaisia, maataloustuottajia, tutkijoita, yrityksiä ja alueita kaikkialla EU:ssa ja sen ulkopuolella. Nykyinen monivuotinen rahoituskehys (2021–2027) sekä NextGenerationEU - Avautuu uudella välilehdellä.-elpymisväline ovat olleet ratkaisevan tärkeitä covid-19-pandemian ja energiakriisin ratkaisemisessa, miljoonien työpaikkojen suojelemisessa sekä puhtaan ja digitaalisen siirtymän edistämisessä. Sen kautta on myös annettu ennennäkemätöntä tukea Ukrainalle ja vahvistettu Euroopan turvallisuutta Venäjän hyökkäyssodan jatkuessa.
Euroopan komissio hyväksyi vuonna 2025 ehdotuksensa vuosien 2028–2034 monivuotiseksi rahoituskehykseksi - Avautuu uudella välilehdellä., joka on suunniteltu vastaamaan kasvaviin geopoliittisiin, taloudellisiin ja kestävyyteen liittyviin haasteisiin. Lähes 2 biljoonan euron suuruisessa (1,26 prosenttia EU:n bruttokansantulosta) ehdotuksessa esitellään aiempaa yksinkertaisempi, joustavampi ja kohdennetumpi talousarvio, jolla voidaan tukea EU:n riippumattomuutta, turvallisuutta, vaurautta, osallisuutta ja resilienssiä tulevalla vuosikymmenellä.
OSALLISTAVAMPI JA DEMOKRAATTISEMPI PROSESSI
Talousarviota valmistellessaan komissio toteutti Euroopan laajuisen kampanjan kerätäkseen palautetta eri sidosryhmiltä, niin kansallisilta hallituksilta kuin kansalaisiltakin.
- HELMIKUU
Euroopan kiertue - Avautuu uudella välilehdellä. käynnistyy jäsenmaiden viranomaisten, alueellisten sidosryhmien ja EU:n talousarvion tuensaajien kuulemiseksi uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä.
Etenemissuunnitelma - Avautuu uudella välilehdellä. uuden talousarvioesityksen laatimiseksi julkaistaan.
- HELMI–TOUKOKUU
Julkinen kuuleminen - Avautuu uudella välilehdellä. uudesta talousarviosta Kerro mielipiteesi -portaalissa.
- 16. HEINÄKUUTA
Ensimmäinen ehdotus - Avautuu uudella välilehdellä. uudeksi talousarvioksi julkaistaan.
- HEINÄ–LOKAKUU
Julkinen kuuleminen - Avautuu uudella välilehdellä. ehdotuksesta Kerro mielipiteesi -portaalissa.
- 3. SYYSKUUTA
Lopullinen ehdotus - Avautuu uudella välilehdellä. vuosia 2028–2034 koskevaksi EU:n pitkän aikavälin talousarvioksi julkaistaan.
Monivuotista rahoituskehystä koskeva ehdotus perustuu useisiin vaikuttaviin tekijöihin, ja siinä otetaan huomioon, että tilanne on muuttunut perusteellisesti. Ehdotuksen myötä on määrä
saada aikaan talousarvio, joka on aiempaa yksinkertaisempi, joustavampi ja vaikuttavampi
vastata tarpeeseen panostaa yhteisiin strategisiin painopisteisiin, kuten puolustukseen, kilpailukykyyn, turvallisuuteen sekä puhtaaseen ja digitaaliseen siirtymään
uudistaa yhteisiä politiikkoja, kuten yhteistä maatalouspolitiikkaa, yhteistä kalastuspolitiikkaa sekä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta
parantaa ennustettavuutta – esimerkiksi pitkän aikavälin investointituen, maataloustuottajien ja alueiden kannalta – ja tarvittaessa tarjota joustavuutta nopeasti muuttuvassa maailmassa
antaa selkeä viesti EU:n yhtenäisyydestä, riippumattomuudesta ja sitoutumisesta perusarvojensa edistämiseen ja puolustamiseen
varmistaa EU:n uskottavuus tarjoamalla selkeä väylä NextGenerationEU-välineen takaisinmaksuille.
Talousarvioesityksessä ehdotetaan, että
- vähintään noin 296 miljardia euroa korvamerkitään maataloustuottajien ja kalastajien tulojen tukemiseen ja että kansallisissa ja alueellisissa kumppanuussuunnitelmissa on maaseutua koskeva 10 prosentin tavoite
- 35 prosenttia kokonaismenoista kohdennetaan ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin, jolloin käyttöön saadaan vähintään 700 miljardia euroa
- lähes 220 miljardia euroa korvamerkitään vähemmän kehittyneillä alueilla tehtäviin investointeihin, ja lisäksi siirtymäalueille ja kehittyneemmille alueille tarjotaan vakaata ja ennakoitavissa olevaa rahoitusta
- oikeusvaltioperiaatteen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan - Avautuu uudella välilehdellä. noudattaminen on jatkossakin ehdoton edellytys
- Erasmus+ -ohjelman - Avautuu uudella välilehdellä. määrärahoja lisätään 50 prosenttia
- liikenneinfrastruktuurin määrärahat kaksinkertaistetaan koko maanosan kattavien yhteyksien parantamiseksi ja verkoston mukauttamiseksi sotilaallisiin tarkoituksiin
- puolustus- ja avaruusasioihin kohdennetaan 131 miljardia euroa eli viisinkertainen määrä nykyiseen monivuotiseen rahoituskehykseen verrattuna
- osaamisen kehittämistä, köyhyyden vähentämistä ja sosiaalista osallisuutta tuetaan sosiaalisella tavoitteella, jonka on määrä olla 14 prosenttia kansallisten ja alueellisten kumppanuussuunnitelmien kokonaisbudjetista – lukuun ottamatta maataloustuottajille ja kalastajille varattuja määrärahoja ja sosiaalisen ilmastorahaston varoja
- tutkimus- ja innovointitoimien määrärahat lähes kaksinkertaistetaan nykyisestä 95 miljardista eurosta 175 miljardiin euroon EU:n kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
EU:n rahoitustarpeet kasvavat, kansallisiin talousarvioihin kohdistuu kasvavia paineita ja NextGenerationEU-välineen lainojen takaisinmaksu alkaa vuonna 2028, joten komissio on ehdottanut uusia tapoja lisätä omia varojaan. Tavoitteena on saada käyttöön yli 58,2 miljardia euroa vuodessa (vuoden 2025 hintoina) uusien ja tarkistettujen tulovirtojen avulla.
Ehdotuksessaan seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi komissio kaavailee kolmen päärahaston perustamista. Kyseessä ovat Euroopan taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden, maatalouden ja maaseudun, kalatalouden ja merielinkeinojen, vaurauden ja turvallisuuden rahasto - Avautuu uudella välilehdellä.; Euroopan kilpailukykyrahasto - Avautuu uudella välilehdellä., josta on tarkoitus tukea strategisten teknologioiden kehittämistä, laajentamista ja käyttöönottoa; ja Globaali Eurooppa -väline - Avautuu uudella välilehdellä., joka mahdollistaa strategisemman ulkoisen toiminnan rahoittamisen maailmanlaajuisesti.
Vuonna 2025 hyväksytyssä EU:n koheesiopolitiikan väliarvioinnissa - Avautuu uudella välilehdellä. mukautetaan vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä saatavaa rahoitusta, jotta jäsenvaltioita ja alueita voidaan auttaa kohdentamaan varoja uusiin strategisiin painopisteisiin, kuten kilpailukykyyn, turvallisuuteen ja puolustukseen, siviilivalmiuteen, asumiseen, vesiresilienssiin ja energiasiirtymään.
EU:n talousarvion suojaaminen petoksilta
Jokaisen euron suojaaminen on olennaisen tärkeää sen varmistamiseksi, että EU:n varat ovat kansalaisille hyödyksi. Komissio käynnisti heinäkuussa EU:n petostentorjuntajärjestelmän uudelleentarkastelun - Avautuu uudella välilehdellä. vahvistaakseen EU:n taloudellisten etujen suojaamista kehittyvien uhkien varalta. Näitä uhkia ovat muun muassa rajatylittävät petokset, EU:n varoihin kohdistuva järjestäytynyt rikollisuus ja kehittyneen teknologian, kuten tekoälyn ja kryptovaluuttojen, väärinkäyttö.
EU:n rahoitusriskin hallintakehyksen vahvistaminen
EU:n rahoitusriskien hallintakehys kattaa EU:n talousarvioon, NextGenerationEU-välineeseen ja muihin rahoitusvälineisiin liittyvät riskit. Komissio vahvisti kehystä vuonna 2025 laajentamalla riskienhallintajohtajan roolia - Avautuu uudella välilehdellä., joka kattaa nyt kaikkien EU:n rahoitustoimien valvonnan, myös lainanoton, lainanannon, talousarviotakuut ja omaisuudenhoitotoimet. Tällä muutoksella vastataan Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suosituksiin - Avautuu uudella välilehdellä., joissa kehotetaan vahvistamaan EU:n lainanoton, takuiden ja näihin liittyvien rahoitusvälineiden valvontaa ja riskienhallintaa.
Talouspolitiikan EU-ohjausjakso
EU-ohjausjaksolla - Avautuu uudella välilehdellä. on tärkeä rooli EU:n talouden hallinnoinnissa. Vuoden 2025 kevätpaketin - Avautuu uudella välilehdellä. myötä saadaan päätökseen huhtikuussa 2024 voimaan tulleen uudistetun talouden ohjausjärjestelmän - Avautuu uudella välilehdellä. mukaisen makrotalouden valvonnan ensimmäinen kokonainen vuotuinen sykli. Uudessa järjestelmässä vahvistetaan ohjausjakson roolia paitsi uudistusten ja investointien ohjauskanavana myös EU:n finanssipoliittisen valvonnan selkärankana.
Vuonna 2025 annetuissa maakohtaisissa suosituksissa - Avautuu uudella välilehdellä. neuvottiin jäsenvaltioita keskittymään kilpailukykyyn ja turvallisuuteen. Ohjausjaksopakettiin sisältyi ensimmäistä kertaa myös keskeisiä suosituksia osaamisesta, työpaikkojen laadukkuudesta ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden varmistamisesta.
Maaraporteissa - Avautuu uudella välilehdellä. analysoitiin jäsenvaltioiden ja alueiden vero-, innovointi-, ilmasto-, ympäristö-, työllisyys-, sosiaali- ja terveyspolitiikkoja. Niissä tarkasteltiin myös elpymis- ja palautumissuunnitelmien ja koheesiopolitiikan ohjelmien täytäntöönpanoa.
Onnistunut elpymis- ja palautumistukiväline
Vaikka elpymis- ja palautumistukiväline päättyy vuonna 2026, sen vaikutus jatkuu edelleen uudistuksina ja investointeina kaikkialla EU:ssa. Komissio kehotti vuonna 2025 jäsenvaltioita nopeuttamaan edistymistä ja yksinkertaistamaan prosessejaan ja tasoitti tietä - Avautuu uudella välilehdellä. elpymis- ja palautumistukivälineen sujuvalle ja onnistuneelle lopettamiselle. Elpymis- ja palautumistukiväline on keskeinen osa NextGenerationEU-välinettä, ja siitä oli vuoden 2025 loppuun mennessä jaettu noin 394 miljardia euroa jäsenvaltioille taloudellisen ja sosiaalisen resilienssin sekä puhtaan ja digitaalisen siirtymän tukemiseen.
Elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanoa koskeva neljäs vuosikertomus - Avautuu uudella välilehdellä. osoitti, että väline on lisännyt julkisia investointeja. Niitä odotetaan olevan 3,8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2025, kun vuonna 2019 vastaava luku oli 3,2 prosenttia. Tähän on päästy tukemalla eri aloitteita, muun muassa teollisuustuotannon ja -palvelujen hiilestä irtautumista ja digitalisointia, yli 900 000 puhtaan ajoneuvon latausaseman käyttöönottoa ja 16 miljoonan kotitalouden varustamista nopealla internetyhteydellä. Komission selvityksen - Avautuu uudella välilehdellä. mukaan elpymis- ja palautumistukivälineen taloudellisen kokonaisvaikutuksen arvioidaan vuosina 2020–2030 olevan 892 miljardia euroa. Tästä yli 546 miljardia euroa on suoria vaikutuksia ja yli 345 miljardia euroa heijastusvaikutuksia jäsenvaltioiden talouksissa.
EU:n resilienssin vahvistaminen
EU:n on vahvistettava resilienssiään voidakseen suojella kansalaisiaan ja vaurauttaan tilanteessa, jossa turvallisuusuhkat lisääntyvät, kansainvälinen järjestys muuttuu ja ilmastonmuutoksen ja ympäristön tilan heikkenemisen vaikutukset kasvavat. Syyskuussa julkaistussa vuoden 2025 strategisessa ennakointiraportissa - Avautuu uudella välilehdellä. esitetään tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että EU pysyy rauhanomaisena ja arvoilleen uskollisena ja sitoutuu jatkossakin asukkaidensa hyvinvointiin epävakaina ja epävarmoina aikoina.
Raportissa ehdotetaan kahdeksaa toiminta-alaa:
- yhtenäisen globaalin vision muodostaminen EU:lle
- sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden vahvistaminen
- tekoälyn, teknologian ja tutkimuksen hyödyntäminen
- talouden pitkän aikavälin resilienssin vahvistaminen ja valmistautuminen työmarkkinoiden mullistuksiin
- kestävän ja osallistavan hyvinvoinnin tukeminen
- koulutuksen ja osaamisen uudistaminen
- demokratian turvaaminen
- väestörakenteen muutoksen ennakointi ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden edistäminen.
Raportissa korostetaan tarvetta ottaa huomioon jopa tuntemattomat tai vaikeasti kuviteltavissa olevat skenaariot ja tehdään ennakoinnista pysyvä osa EU:n päätöksentekoa. Vuodesta 2026 alkaen vuotuisissa ennakointiraporteissa mennään pelkkää trendien analysointia pidemmälle. Näin voidaan kattaa politiikkojen stressitestaus eri skenaarioiden perusteella ja varmistaa, että EU on paremmin valmistautunut tulevaisuuteen.
EU:n sääntöjen yksinkertaistaminen
Jotta EU olisi valmis tulevaisuuteen, resilienssin ja parempien toimintavalmiuksien on edettävä rinnakkain byrokratian vähentämisen ja sääntöjen käytännön toimivuuden parantamisen kanssa. EU jatkoi paremman sääntelyn agendan - Avautuu uudella välilehdellä. mukaista työtään ja tehosti politiikkojen ja lainsäädännön yksinkertaistamiseen - Avautuu uudella välilehdellä. tähtääviä toimiaan vuoden aikana yksinkertaisemmin ja nopeammin toimivasta EU:sta - Avautuu uudella välilehdellä. annetun tiedonannon mukaisesti. Näihin toimiin kuului vuoden mittaan täytäntöönpanovuoropuheluita - Avautuu uudella välilehdellä. eli poliittisen tason foorumeita, joilla komission jäsenet saivat sidosryhmiltä käytännön palautetta siitä, miten EU:n säännöt ja ohjelmat toimivat käytännössä. Vuoropuhelujen lisäksi kukin komissaari laati vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla lainsäädännön yksinkertaistamista, täytäntöönpanoa ja noudattamisen valvontaa koskevan vuotuisen tilannekatsauksen - Avautuu uudella välilehdellä., jossa hän hahmotteli edistymistä, haasteita ja konkreettisia jatkotoimia omalla vastuualueellaan.
EU:n sitoutuminen sääntelyn parantamiseen tuottaa jo tuloksia: Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) sääntelypolitiikan katsauksen (OECD Regulatory Policy Outlook 2025 - Avautuu uudella välilehdellä.) mukaan EU sijoittui ensimmäiselle sijalle avoimuutta, sidosryhmien osallistumista ja sääntelyn vaikutustenarviointia koskevassa analyysissa.
Vuonna 2025 hyväksytyt kymmenen yksinkertaistamispakettia - Avautuu uudella välilehdellä. tuottavat noin 12 miljardin euron säästöt vuotuisissa hallintokustannuksissa. Komission tavoitteena on vähentää vuoteen 2029 mennessä kaikkien yritysten hallinnollista taakkaa vähintään 25 prosenttia ja pk-yritysten hallinnollista taakkaa vähintään 35 prosenttia.
EU:n lainsäädännön tehokkaan täytäntöönpanon varmistaminen
Säädösten koko potentiaali saadaan käyttöön vasta sitten, kun ne on pantu täysimääräisesti täytäntöön ja niitä sovelletaan. Komissio tekee sen vuoksi tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa auttaakseen panemaan täytäntöön EU:n lainsäädäntöä ja politiikkoja - Avautuu uudella välilehdellä.. Jos jäsenvaltiot eivät toimi näin, komissio voi aloittaa niitä vastaan rikkomusmenettelyjä - Avautuu uudella välilehdellä.. Komissio kuitenkin pyrkii voimakkaasti ehkäisemään rikkomuksia antamalla jäsenvaltioille käytännön ohjausta, järjestämällä kokouksia ja koulutusta ja tarjoamalla teknistä apua. Komissio esimerkiksi auttoi jäsenvaltioita soveltamaan uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin - Avautuu uudella välilehdellä. päivitettyjä säännöksiä antamalla uutta ohjeistusta akkuihin liittyvän datan jakamisesta - Avautuu uudella välilehdellä.. Ohjeiden avulla jäsenvaltiot voivat toimia yhdenmukaisesti esimerkiksi akun varaustilaa, toimintakuntoa ja sijaintia koskevien tietojen jakamisen suhteen. Ohjeissa annetaan käytännön selvennyksiä ja teknistä tukea yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi kaikkialla EU:ssa.
- Vuonna 2025 aloitettiin
552
uutta rikkomusmenettelyä. - 554 rikkomusmenettelyä päätettiin.
71
tapausta, jotka koskivat 21:tä jäsenvaltiota, siirrettiin EU:n tuomioistuimen käsiteltäväksi.- Taloudellisia seuraamuksia asetettiin 20 tapauksessa.
EU:n toimielinjärjestelmä kehittyy edelleen uusien poliittisten ja strategisten painopisteiden mukaisesti. Vuonna 2025 Euroopan unionin neuvoston kiertävää puheenjohtajuutta hoiti ensin Puola ja sitten Tanska, joista kumpikin painotti erityisesti turvallisuutta ja resilienssiä.
Komissio esitti lainsäädäntöehdotuksia, ja Euroopan parlamentti ja neuvosto pyrkivät yhdessä lainsäätäjinä yhteisten painopisteiden saavuttamiseen. Jäsenvaltiot huolehtivat tehokkaasta täytäntöönpanosta kaikkialla EU:ssa komission valvontatehtävän ja muiden EU:n toimielinten ja elinten - Avautuu uudella välilehdellä. tuella.
EU:n toimielinten välinen vahva ja läpinäkyvä yhteistyö on välttämätöntä, jotta EU voi toimia demokratiana. Parlamentti ja komissio saivat syyskuussa päätökseen neuvottelut - Avautuu uudella välilehdellä. päivitetystä puitesopimuksesta, jolla parannetaan toimielinten välisiä suhteita, luottamusta, läpinäkyvyyttä ja vuoropuhelua. Sopimus perustuu yhdeksään poliittiseen periaatteeseen - Avautuu uudella välilehdellä., joista Euroopan parlamentin puhemies ja Euroopan komission puheenjohtaja sopivat lokakuussa 2024.
Robert Schumanin julistuksen 75. vuosipäivä
EU:ssa vietetään joka vuosi 9. toukokuuta Eurooppa-päivää. Vuonna 2025 tapahtumalla oli erityinen merkitys, sillä silloin juhlittiin Schumanin julistuksen 75-vuotispäivää - Avautuu uudella välilehdellä.. Ranskan ulkoministerin Robert Schumanin 9. toukokuuta 1950 esittämässä julistuksessa ehdotettiin Euroopan hiili- ja teräsyhteisön eli nykyisen EU:n edeltäjän perustamista.