3 LUKU
Euroopan puolustuksen ja turvallisuuden vahvistaminen
Ks. kuvateksti.
Viime vuodet ovat olleet räikeä muistutus siitä, miten hauras rauha on, ja ne ovat toimineet varoitussignaalina Euroopalle. Euroopan unioni tehostaa toimiaan kansalaisten suojelemiseksi ja varmistaakseen, että Euroopalla on keinot ylläpitää rauhaa uskottavan pelotteen avulla. EU käynnisti vuonna 2025 joukon uusia aloitteita, joilla autetaan jäsenvaltioita reagoimaan Ukrainan kiireellisiin tukitarpeisiin ja vastataan samalla pakottavaan pitkän aikavälin tarpeeseen parantaa Euroopan turvallisuus- ja puolustusvalmiutta. Samaan aikaan EU laati uuden varautumisunionistrategian.
Eurooppalaisten näkemykset turvallisuudesta ja puolustuksesta
69 prosenttia
pitää EU:ta vakauden tyyssijana levottomassa maailmassa.
78 prosenttia
on huolissaan EU:n puolustuksesta ja turvallisuudesta seuraavien viiden vuoden aikana.
81 prosenttia
kannattaa jäsenvaltioiden yhteistä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa.
77 prosenttia
katsoo, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on uhka EU:n turvallisuudelle.
Lähde: Euroopan komissio, eurobarometri 103 - Avautuu uudella välilehdellä., toukokuu 2025.
EU:n tavoitteena on tehostaa jäsenvaltioiden puolustusyhteistyötä ja hyödyntää EU:n ja sisämarkkinoiden tarjoamaa lisäarvoa todellisen puolustusunionin rakentamiseksi. Nato on edelleen Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen kulmakivi, ja 23 jäsenvaltiota on myös Naton jäsenvaltioita. EU on kuitenkin ottamassa enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan, ja se otti vuonna 2025 merkittäviä askelia tähän suuntaan.
EU solmi vuonna 2025 myös kaksi keskeistä turvallisuus- ja puolustuskumppanuutta - Avautuu uudella välilehdellä. Kanadan ja Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa, mikä on osoitus yhteisestä sitoutumisesta maailmanlaajuisen rauhan ja turvallisuuden vahvistamiseen ja tukee yhteisiä toimia sellaisilla aloilla kuin kriisinhallinta, kyberkysymykset, merellinen turvallisuus, terrorismin torjunta ja kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokyky.
Puolustukseen tehtävien investointien lisääminen
EU lisäsi vuonna 2025 päättäväisesti investointeja puolustukseen Puolustusvalmius 2030 -suunnitelman - Avautuu uudella välilehdellä. avulla. Se on kattava suunnitelma, jonka tarkoituksena on saada liikkeelle jopa 800 miljardia euroa turvallisuuteen ja puolustukseen kahden keskeisen pilarin kautta: Euroopan turvallisuutta edistävä SAFE-väline ja uusi kansallista poikkeuslauseketta koskeva säännös. Safe-välineestä myönnetään jopa 150 miljardia euroa lainoina, joilla tuetaan yhteisiä puolustushankintoja ja vahvistetaan Euroopan teollista ja operatiivista valmiutta. Kansallisen poikkeuslausekkeen ansiosta jäsenvaltiot voivat tehdä 650 miljardin euron lisäinvestointeja puolustukseen rikkomatta vakaus- ja kasvusopimuksen - Avautuu uudella välilehdellä. mukaisia EU:n finanssipoliittisia sääntöjä.
Muihin investointeihin kuuluvat yli miljardi euroa yhteistyöhön perustuvaan puolustusalan tutkimukseen ja kehittämiseen Euroopan puolustusrahaston - Avautuu uudella välilehdellä. puitteissa kaikilla sotilaallisen toiminnan aloilla ja 300 miljoonaa euroa välineestä, jolla vahvistetaan Euroopan puolustusteollisuutta yhteistoiminnallisten hankintojen avulla - Avautuu uudella välilehdellä., viiden rajat ylittävän hankkeen tukemiseksi ampumatarvikkeiden, ilma- ja ohjuspuolustuksen ja vanhaa perua olevien järjestelmien kaltaisilla aloilla. Muuttuvan puolustuksen tiekartalla - Avautuu uudella välilehdellä. pyritään parantamaan puolustusalan yritysten rahoituksen saantia enintään yhden miljardin euron suuruisen rahasto-osuusrahaston avulla, nopeuttamaan markkinoille saattamiseen ja hankintoihin kuluvaa aikaa erityisesti start-up- ja scale-up-yritysten osalta ja vahvistamaan osaamisen kehittämistä koko puolustusalalla.
Tämän lisäksi komissio ehdotti puolustus- ja avaruusalan määrärahojen kasvattamista 131 miljardiin euroon - Avautuu uudella välilehdellä. Euroopan kilpailukykyrahaston puitteissa EU:n seuraavassa pitkän aikavälin talousarviossa (ks. 8 luku), mikä on viisinkertainen määrä nykyiseen talousarvioon verrattuna. Samaan aikaan EU edistää kunnianhimoista yksinkertaistamisohjelmaa sotilaallisen suorituskyvyn kehittämisen ja siihen tehtävien investointien nopeuttamiseksi. Keskeisiä toimenpiteitä vuonna 2025 olivat muun muassa ehdotukset puolustusalan investointisääntöjen virtaviivaistamiseksi - Avautuu uudella välilehdellä., kesäkuussa julkaistu puolustusalan koontiasetus - Avautuu uudella välilehdellä., jolla yksinkertaistetaan EU:n lainsäädäntöä ja mahdollistetaan jopa 800 miljardin euron investoinnit seuraavien neljän vuoden aikana, ja puolustusvalmiuden tiekartta - Avautuu uudella välilehdellä., jossa asetetaan selkeät tavoitteet, välitavoitteet ja indikaattorit puolustusvalmiuden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä ja korostetaan kaksikäyttötuotteita koskevan tutkimuksen ja innovoinnin merkitystä, kuten valkoisessa kirjassa Euroopan puolustuksesta - Avautuu uudella välilehdellä. esitetään. Näitä toimenpiteitä täydennetään sotilaallisen liikkuvuuden paketilla - Avautuu uudella välilehdellä..
Ilmatilan ja valtamerten turvallisuuden parantaminen
Koska avaruudella ja satelliiteilla on yhä strategisempi rooli jokapäiväisessä elämässämme, kesäkuussa hyväksyttiin ehdotus EU:n avaruussäädökseksi - Avautuu uudella välilehdellä.. Sillä pyritään luomaan yhdenmukaistettu ja yhtenäinen sääntelykehys EU:n avaruustoiminnalle. Ensisijaisena tavoitteena on parantaa turvallisuutta, kestävyyttä, kyberturvallisuutta ja häiriönsietokykyä koko EU:n avaruusekosysteemissä. Tämän kehityksen ohella Euroopan avaruustaloutta koskevassa visiossa - Avautuu uudella välilehdellä. esitetään strateginen kehys Euroopan kilpailukyvyn, häiriönsietokyvyn ja strategisen riippumattomuuden edistämiseksi maailmanlaajuisilla avaruusmarkkinoilla, joiden arvon odotetaan olevan 1,6 biljoonaa euroa vuoteen 2035 mennessä.
Galileon avoimeen palveluun sisältyvä navigointiviestien todentaminen - Avautuu uudella välilehdellä. otettiin ensimmäisenä maailmassa käyttöön heinäkuussa 2025. Sillä otetaan käyttöön mekanismi, jolla varmennetaan Galileo-satelliittien lähettämien navigointitietojen aitous, autetaan suojautumaan väärien signaalien välitykseltä (spoofing) ja lisätään merkittävästi luottamusta EU:n Galileo-satelliittijärjestelmään, joka on maailmassa ainoa järjestelmä, jossa on tämä turvaominaisuus. Kansainvälisen ilmakuljetusliiton vuoden 2024 turvallisuusraportissa todettiin, että kaupallisessa lentoliikenteessä sattuneet signaalien manipulointitapaukset lisääntyivät 500 prosenttia ja että ne vaikuttivat 1 500 lentoon päivässä. Marraskuussa julkistettiin myös valtiotason toimijoille tarkoitettu maanhavainnointipalvelu, joka parantaa tiedusteluvalmiuksia.
Turvallisuus valtamerillä ja merillä oli myös keskeinen aihe, jonka osalta EU ryhtyi toimiin vuonna 2025, kun helmikuussa hyväksyttiin kaapeliturvallisuutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma - Avautuu uudella välilehdellä.. Vuoden aikana julkaistiin uraauurtava raportti kaapeli-infrastruktuurista - Avautuu uudella välilehdellä. ja myönnettiin Euroopan merenalaisten kaapeleiden turvallisuuden vahvistamiseksi 20 miljoonan euron edestä - Avautuu uudella välilehdellä. uutta rahoitusta. Tällä Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta - Avautuu uudella välilehdellä. myönnettävällä rahoituksella tuetaan alueellisten kaapelikeskusten perustamista ja merenalaisen kaapeli-infrastruktuurin häiriönsietokyvyn stressitestausta.
Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ja komissio esittivät vuonna 2025 Niinistön raportin - Avautuu uudella välilehdellä. pohjalta varautumisunionistrategian - Avautuu uudella välilehdellä., jossa on 30 keskeistä toimea EU:n varautumisen ja häiriönsietokyvyn tehostamiseksi tulevia kriisejä silmällä pitäen. Tavoitteena on vahvistaa sen yhteisiä valmiuksia hallita tehokkaasti pandemioiden, ilmastonmuutoksen vaikutusten, hybridiuhkien ja geopoliittisen epävakauden kaltaisia haasteita. Strategian piiriin kuuluvat kaikki hallintotasot (paikallis-, alue-, valtio- ja EU-taso) sekä kansalaiset, paikallisyhteisöt ja kansalaisyhteiskunta, yritykset ja työmarkkinaosapuolet sekä tiede- ja akateemiset yhteisöt.
EU:n varastointistrategiassa - Avautuu uudella välilehdellä. otetaan käyttöön EU:n ensimmäinen kokonaisvaltainen lähestymistapa välttämättömien hyödykkeiden, kuten elintarvikkeiden, veden, polttoaineiden ja lääkkeiden, turvaamiseen kriisiaikoina. Lisäksi lääketieteellisiä vastatoimia koskevalla strategialla vahvistetaan Euroopan terveysturvallisuutta nopeuttamalla elintärkeiden lääkinnällisten laitteiden kehittämistä, tuotantoa ja saatavuutta. Ehdotettu kriittisiä lääkkeitä koskeva säädös - Avautuu uudella välilehdellä. parantaa lisäksi kriittisten lääkkeiden saatavuutta EU:ssa kannustamalla toimitusketjun monipuolistamiseen ja tehostamalla lääkkeiden valmistamista EU:ssa. Osana varautumista ja kriisinhallintaa koskevaa EU:n laajempaa kehystä komissio esitti kaksi lippulaivahanketta eli Euroopan vesiresilienssistrategian - Avautuu uudella välilehdellä. ja eurooppalaisen valtamerisopimuksen - Avautuu uudella välilehdellä., jotka molemmat hyväksyttiin kesäkuussa. Niillä on tarkoitus vahvistaa EU:n valmiuksia ennakoida ja ehkäistä kasvavia ympäristöön ja ilmastoon liittyviä riskejä ja reagoida niihin.
Tärkeimmät riskit ja uhat
- Luonnonkatastrofit:
tulvat, maastopalot, maanjäristykset, äärimmäiset sääilmiöt. - Ihmisen aiheuttamat katastrofit:
teollisuusonnettomuudet, teknologian toimintahäiriöt, pandemiat. - Hybridiuhat:
kyberhyökkäykset, disinformaatiokampanjat, ulkomainen tiedonmanipulointi ja häirintä, kriittisen infrastruktuurin sabotointi. - Geopoliittiset kriisit:
aseelliset konfliktit, mukaan lukien jäsenmaihin kohdistuvat aseelliset hyökkäykset.
Lisätietoja on komission kattavassa analyysissa Analysis of Risks Europe is Facing - Avautuu uudella välilehdellä..
EU:n hätäavun koordinointikeskus - Avautuu uudella välilehdellä. toimii ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa. Se varmistaa hätätilanteen tuen nopean käyttöönoton ja toimii koordinointikeskuksena jäsenvaltioille, kymmenelle muulle osallistujamaalle, hätätilanteesta kärsivälle maalle sekä pelastuspalvelun ja humanitaarisen avun asiantuntijoille. Vuonna 2025 EU:n pelastuspalvelumekanismi - Avautuu uudella välilehdellä. aktivoitiin 64 kertaa eri puolilla maailmaa. Kaiken kaikkiaan keskus on vuodesta 2001 lähtien koordinoinut apua yli 830 kertaa.
Vuoden 2025 ilmastohätätoimet lukuina
EU:n pelastuspalvelumekanismi aktivoitiin 18 kertaa maastopalojen torjumiseksi Euroopassa ja sen ulkopuolella, mikä on kaikkien aikojen ennätys maastopalojen osalta tiettynä vuonna.
Kesän aikana metsäpalojen torjuntaan osallistui 58 ilma-alusta – 38 lentokonetta ja 20 helikopteria – ja yli 740 palomiestä ja pelastustyöntekijää 11 jäsenvaltiossa.
Solidaarisuusrahastosta ehdotettiin osoitettavaksi 280 miljoonaa euroa jälleenrakennustoimien tukemiseen Bosnia ja Hertsegovinassa, Itävallassa, Moldovassa, Puolassa, Slovakiassa ja Tšekissä Boris-myrskyn vuonna 2024 aiheuttamien tulvien jälkeen.
650 palomiestä 14 jäsenvaltiosta sijoitettiin riskialttiisiin paikkoihin Kreikassa, Espanjassa, Ranskassa ja Portugalissa valmiina - Avautuu uudella välilehdellä. kesää varten.
Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta - Avautuu uudella välilehdellä. myönnettiin 100 miljoonan euron ennakkomaksu Espanjalle, jotta se voisi rahoittaa jälleenrakennustoimensa Valenciassa vuonna 2024 katastrofiset tulvat aiheuttaneen myrskyn jäljiltä.
Vastatakseen lisääntyviin turvallisuus- ja hybridiuhkiin, kuten terrorismiin, järjestäytyneeseen rikollisuuteen, kyberrikollisuuteen ja kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuviin hyökkäyksiin, EU tarvitsee uuden lähestymistavan sisäiseen turvallisuuteen, rajavalvontaan ja muuttoliikkeen hallintaan. EU:n näillä aloilla antamalla tuella pyritään auttamaan jäsenvaltioita panemaan täytäntöön muuttoliike- ja turvapaikkasopimus - Avautuu uudella välilehdellä., jota aletaan soveltaa kesäkuussa 2026 (esim. ottamalla käyttöön nopeampia turvapaikkamenettelyjä ja tehostamalla palautuksia). Sen tavoitteena on myös tukea jäsenvaltioita rajavalvonnan digitalisoinnissa, parantaa rajavartijoiden valmiuksia ja tehostaa yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Lisäksi sillä pyritään antamaan lainvalvontaviranomaisille nykyaikaiset valmiudet torjua terrorismia ja järjestäytynyttä rikollisuutta niin verkossa kuin verkon ulkopuolella.
Sisäisen turvallisuuden parantaminen
Rikollisuus muuttuu koko ajan nopeammaksi, digitaalisemmaksi ja järjestäytyneemmäksi. Hybridiuhat heikentävät demokratioitamme ja yhteiskuntiamme. Terrorismin uhka pysyy suurena, ja alueelliset kriisit ruokkivat sitä. Komission poliittisten painopisteiden - Avautuu uudella välilehdellä. mukaisesti huomattava osa EU:n tähän uuteen todellisuuteen kohdistamista vastatoimista toteutui keväällä 2025, kun 1. huhtikuuta käynnistettiin ProtectEU - Avautuu uudella välilehdellä., joka on uusi eurooppalainen sisäisen turvallisuuden strategia. Tämä kokonaisvaltainen ja koko yhteiskunnan kattava lähestymistapa verkossa ja sen ulkopuolella ilmeneviin turvallisuusuhkiin (mukaan lukien terrorismi, järjestäytynyt rikollisuus, kyberrikollisuus, kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvat hyökkäykset ja hybridiuhat) kattaa kansalaiset, yritykset, tutkijat ja kansalaisyhteiskunnan. Sillä varmistetaan myös, että turvallisuus nivotaan osaksi EU:n lainsäädäntöä ja politiikkaa.
ProtectEU pähkinänkuoressa
Pääperiaatteet
Koko yhteiskunnan kattava lähestymistapa, joka käsittää kansalaiset, yritykset, kansalaisyhteiskunnan, tutkimustoiminnan, tiedeyhteisön ja yksityiset tahot.
Turvallisuuskysymysten ottaminen huomioon kaikissa EU:n aloitteissa ja uusiin aloitteisiin sovellettava automaattinen turvallisuusnäkökohtien tarkastus.
Turvallisuuteen tehtävien investointien kasvattaminen lisäämällä resursseja lainvalvontaan, parantamalla välineistöä, investoimalla teknologiaan ja lujittamalla EU:n virastoja.
Painopistealat ja keskeiset toimet
Uhkatietoisuuden lisääminen tiedustelutietojen paremman jakamisen ansiosta.
Lainvalvontavalmiuksien parantaminen, mukaan lukien Europolin muuttaminen aidosti operatiiviseksi poliisivirastoksi ja Frontexin vahvistaminen jopa 30 000 lisähenkilöllä ajan mittaan.
Parempi resilienssi hybridiuhkia vastaan, mukaan lukien jäsenvaltioiden tukeminen kaiken kriittisen fyysisen ja digitaalisen infrastruktuurin turvaamisessa.
Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta, mukaan lukien nuorten suojelun parantaminen.
Terrorismin torjunta, mukaan lukien uuden välineistön kehittäminen radikalisoitumisen ehkäisemiseksi.
Maailmanlaajuisen yhteistyön vahvistaminen, mukaan lukien EU:n ehdokasmaiden nopeampi integrointi EU:n turvallisuusrakenteisiin.
EU on vahvistanut sitoumustaan suojella kansalaisiaan, ehkäistä tulevia hyökkäyksiä ja edistää turvallisempaa ja suojatumpaa Eurooppaa kaikille investoimalla sisäisen turvallisuuden rahastosta - Avautuu uudella välilehdellä. 30 miljoonaa euroa 13:een rahoitettavaksi valittuun hankkeeseen - PDF-tiedosto, avautuu uudella välilehdellä.. Tämä auttaa vahvistamaan julkisten tilojen, kuten ostoskeskusten, julkisen liikenteen, viihdetapahtumapaikkojen ja uskonnonharjoittamispaikkojen, suojelua.
Toimenpiteet huumausainekaupan, järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjumiseksi
- EU:n uudessa toimintasuunnitelmassa huumausainekaupan torjumiseksi - Avautuu uudella välilehdellä. keskitytään operatiivisiin toimenpiteisiin kuudella ensisijaisella alalla: mukautuminen rikollisverkostojen käyttämiin kehittyviin reitteihin ja menetelmiin, rikollisuuden ehkäiseminen ja huumeisiin liittyvän väkivallan vähentäminen, lainvalvonta-, oikeus- ja tulliviranomaisten välisen yhteistyön tehostaminen, vastaaminen synteettisten huumausaineiden ja huumausaineiden lähtöaineiden muodostamaan haasteeseen, tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin edistäminen muun muassa vuonna 2026 käynnistettävällä uudella turvallisuustutkimus- ja innovointikampuksella ja kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen.
- Sopimukset matkustajarekisteritietojen siirtämisestä allekirjoitettiin lokakuussa Islannin - Avautuu uudella välilehdellä. ja Norjan - Avautuu uudella välilehdellä. kanssa oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kokouksen yhteydessä lainvalvontayhteistyön lujittamiseksi ja terrorismin ja vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden, mukaan lukien huumausaineiden ja aseiden laiton kauppa ja ihmiskauppa, yhteisen torjunnan tehostamiseksi.
- On hyväksytty kyberkriisinhallintaa koskeva EU:n suunnitelma - Avautuu uudella välilehdellä., jossa annetaan ohjeita EU:n vastatoimista laajamittaisiin kyberturvallisuuspoikkeamiin tai kyberkriiseihin.
- Uudella toimintasuunnitelmalla - Avautuu uudella välilehdellä. on tarkoitus parantaa sairaaloiden ja terveydenhuoltopalvelujen tarjoajien kyberturvallisuutta. Näin luodaan turvallisempi ympäristö potilaille ja terveydenhuollon ammattilaisille.
- On ryhdytty ensimmäisiin toimiin - Avautuu uudella välilehdellä. tietoverkkorikollisuuden vastaisen YK:n yleissopimuksen allekirjoittamiseksi ja ratifioimiseksi EU:ssa.
- Keskitetty asiointipiste - Avautuu uudella välilehdellä., jonka kautta yritykset voivat ilmoittaa kyberturvallisuuspoikkeamista useiden lakien nojalla, vähentää toimijoiden taakkaa ja parantaa kyberturvallisuutta nopeuttamalla ja virtaviivaistamalla raportointiprosessia.
Tuoreimmat saatavilla olevat tiedot ihmiskaupasta EU:ssa
-
Vuonna 2024 rekisteröitiin
9 678 ihmiskaupan uhria. - Heidän määränsä väheni 8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
- 63 % prosenttia oli naisia tai tyttöjä.
Lähde: Eurostat, ”Trafficking in human beings statistics - Avautuu uudella välilehdellä.”, tammikuu 2026.
Komissio ryhtyi ProtectEU:n avulla kehittämään ihmiskaupan torjuntaa koskevaa uutta strategiaa, jossa paneudutaan kaikkiin vaiheisiin ennaltaehkäisystä syytteeseenpanoon.
Komission jäsen Magnus Brunner osallistui Egyptiin tekemänsä vierailun aikana Europolin ja Egyptin välisen työjärjestelyn - Avautuu uudella välilehdellä. allekirjoitusseremoniaan. Järjestelyllä tehostetaan lainvalvontayhteistyötä terrorismin, huumausainekaupan, muuttajien salakuljetuksen ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Tämä uraauurtava sopimus, joka on ensimmäinen laatuaan Pohjois-Afrikassa, tehostaa lainvalvontayhteistyötä pohjoisen ja eteläisen Välimeren maiden välillä. Komission jäsen osallistui myös Khartumin prosessin toiseen ministerikokoukseen. Prosessilla edistetään Afrikan sarven ja Euroopan välisten muuttoreittien varrella sijaitsevien maiden välistä yhteistyötä.
Yhteisten rajojen vahvistaminen
EU:n keskeisenä painopisteenä yhteisillä rajoilla oli vuonna 2025 parantaa rajojen turvallisuutta ottamalla käyttöön täysin toimiva digitaalinen rajavalvontajärjestelmä, toteuttamalla yhdennetyn rajaturvallisuuden periaate ja EU:n viisumipolitiikan strategia sekä varmistamalla Schengen-alueen valmiiksi saattaminen ja sen moitteeton toiminta.
Työtä jatketaan seuraavasti:
- vahvistetaan poliittista ja operatiivista hallintoa panemalla tehokkaasti täytäntöön sovitut säännöt ja käyttämällä yhteentoimivuusarkkitehtuurin tarjoamia yhteisiä tietojärjestelmiä, resursseja ja infrastruktuuria,
- vauhditetaan digitalisaatiokehyksen täytäntöönpanoa turvallisuusriskien ehkäisemiseksi,
- jatketaan investointeja tutkimukseen ja innovointiin,
- pyritään jatkuvasti mukautumaan muuttuvaan turvallisuusympäristöön yhteisen tiedustelutilannekuvan, yhteisten operatiivisten toimien ja lainvalvontaviranomaisten välisen tiiviimmän yhteistyön avulla, myös sisäraja-alueilla,
- toteutetaan vaikuttavia toimenpiteitä sellaisten henkilöiden palauttamiseksi, joilla ei ole laillista oikeutta oleskella EU:ssa.
Komissio seuraa edistymistä vuotuisen Schengen-tulostaulun - Avautuu uudella välilehdellä. avulla ja vahvistaa edelleen Schengenin arviointi- ja valvontamekanismia - Avautuu uudella välilehdellä.. Tämä koskee sekä Schengen-maiden että EU:n ehdokasmaiden järjestelmiä. Komissio jatkaa Schengen-koordinaattorin tuella jäsenvaltioiden tukemista, jotta voidaan varmistaa tehokas yhteistyö rajat ylittävässä operatiivisessa lainvalvonnassa.
-
TOUKOKUU
- Eurooppa viettää - Avautuu uudella välilehdellä. ensimmäistä ulkomailla tapahtuvan turvallisen matkustamisen eurooppalaista teemapäivää.
- Yhteinen biometrinen tunnistuspalvelu - Avautuu uudella välilehdellä. otetaan käyttöön, mikä on merkittävä virstanpylväs EU:n pyrkimyksissä parantaa sisäistä turvallisuutta, rajavalvontaa ja muuttoliikkeen hallintaa.
-
KESÄKUU
- Frontex ja Bosnia ja Hertsegovina allekirjoittavat asemaa koskevan sopimuksen - Avautuu uudella välilehdellä. muuttoliikettä ja rajaturvallisuutta koskevan yhteistyön vahvistamiseksi.
- Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto pääsevät toimielinten välisten neuvottelujen jälkeen sopimukseen - Avautuu uudella välilehdellä. EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten viisumivapaan matkustamisen keskeyttämistä koskevista säännöistä.
-
LOKAKUU
- EU:n rajanylitystietojärjestelmä - Avautuu uudella välilehdellä., joka kattaa biometriset tiedot, kuten sormenjäljet, kasvokuvan ja muut matkustustiedot, otetaan vähitellen käyttöön. Se korvaa asteittain nykyisen passien leimaamisjärjestelmän.
40 vuotta viisumivapaata matkustamista
Eurooppa juhlisti 14. kesäkuuta Schengenin sopimuksen allekirjoittamisen 40-vuotispäivää. Tämä sopimus on neljän viime vuosikymmenen aikana tarjonnut enemmän vapautta, vahvistanut turvallisuutta ja tuonut taloudellisia mahdollisuuksia. Schengen-alue on muutakin kuin maantieteellinen alue: se on elävä osoitus Euroopan sitoutumisesta vapaaseen, yhtenäiseen, vauraaseen ja turvalliseen maanosaan. Schengen-alue on maailman suurimpana maiden rajat ylittävänä vapaan liikkuvuuden alueena eurooppalaisen identiteetin peruskivi ja Euroopan kannalta strateginen voimavara.
- Schengen-alueeseen kuuluu 29 maata (25 EU:n jäsenvaltiota ja neljä assosioitunutta maata).
- Schengen-alueella asuu yli 450 miljoonaa ihmistä.
- Yli 3,5 miljoonaa ihmistä ylittää sisärajat päivittäin.
- Schengen-alueen yli 32 miljoonaa yritystä hyötyy nopeammista kuljetuksista, alhaisemmista kustannuksista ja kaupan määrän kasvusta.
Muuttoliikkeen vakaa ja oikeudenmukainen hallinta
Muuttoliike on edelleen Euroopan yhteinen haaste, johon tarvitaan yhteisiä ratkaisuja ja jota on hallittava yhteisvastuullisesti. Muuttovirrat muuttuvat jatkuvasti. Schengen-alueelle laittomasti saapuvien määrä vähenee tasaisesti, mutta Eurooppaan vuosien mittaan kertyneet paineet vievät edelleen resursseja jäsenvaltioilta. Vaikka paineet vaihtelevat paikasta toiseen, vaikutukset ovat yhteisiä: ne kohdistuvat suoraan kouluihin, asumiseen ja paikallisiin palveluihin, ja yhteisöt joutuvat tiukoille.
Käyttöön on saatava vankka oikeudellinen kehys, jota sovelletaan tasapuolisesti kaikkialla EU:ssa. Vuonna 2025 tarvittiin tehostettuja toimia poliittisella ja teknisellä tasolla sen varmistamiseksi, että kaikki jäsenvaltiot ovat asianmukaisesti valmistautuneet panemaan täytäntöön muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen muodostavat säädökset komission esittämän yhteisen täytäntöönpanosuunnitelman - Avautuu uudella välilehdellä. osalta. EU edistyi edelleen merkittävästi sopimuksen muodostavien säädösten täytäntöönpanossa, ja komissio on jatkanut tehokkaan tuen antamista jäsenvaltioille. Jälkimmäinen esitti useita toimenpiteitä täytäntöönpanosuunnitelman nopeuttamiseksi. Näihin kuului kahden tärkeän säännön käyttöönotto sopimuksen puitteissa, jotta voidaan helpottaa ”turvallisen kolmannen maan” käsitteen soveltamista ja nopeuttaa turvapaikkaprosessia ja vähentää turvapaikkajärjestelmiin kohdistuvaa painetta siten, että säilytetään samalla hakijoille annettavat oikeudelliset takeet ja varmistetaan perusoikeuksien kunnioittaminen.
Lisäksi komissio ehdotti ensimmäisen turvallisia alkuperämaita koskevan EU:n luettelon laatimista - Avautuu uudella välilehdellä.. Joillakin jäsenvaltioilla on jo kansalliset luettelot, ja EU:n luettelo täydentäisi niitä ja tukisi käsitteen yhdenmukaisempaa soveltamista. Näin jäsenvaltiot voisivat käsitellä luettelossa olevien maiden kansalaisten turvapaikkahakemukset nopeutetussa menettelyssä sillä perusteella, että heidän hakemuksiaan ei todennäköisesti hyväksytä.
Uudet keskeiset säännöt turvapaikkaprosessien nopeuttamiseksi
- 20 prosentin hyväksymisaste. Jäsenvaltiot voivat soveltaa rajamenettelyä tai nopeutettua menettelyä henkilöihin, jotka tulevat maista, joista lähtöisin olevista hakijoista keskimäärin enintään 20 prosenttia saa kansainvälistä suojelua EU:ssa.
- Turvallisiin kolmansiin maihin ja turvallisiin alkuperämaihin voidaan soveltaa poikkeuksia. Tämä antaa jäsenvaltioille enemmän joustovaraa sulkemalla pois tietyt alueet tai selvästi yksilöitävissä olevat henkilöryhmät.
Maaliskuussa komissio ehdotti EU:n yhteisen palauttamisjärjestelmän - Avautuu uudella välilehdellä. perustamista. Sen on määrä nopeuttaa, yksinkertaistaa ja tehostaa palauttamismenettelyjä koko EU:ssa. Ehdotetut palauttamista koskevat säännöt sisältävät säännöksiä turvallisuusuhan aiheuttavista henkilöistä. Niissä säädetään myös mahdollisuudesta palauttaa ihmisiä EU:n ulkopuolisiin maihin sopimuksen tai järjestelyn perusteella edellytyksin, joilla varmistetaan kansainvälisten ihmisoikeusnormien ja palauttamiskiellon periaatteen noudattaminen.
EU:n yhteinen palauttamisjärjestelmä
Yksi EU:n järjestelmä
- Asetuksella pyritään luomaan yhteinen palauttamisjärjestelmä ja yhdenmukaistamaan edelleen palauttamista koskevia sääntöjä.
- Eurooppalaisella palauttamismääräyksellä yhdenmukaistetaan menettelyjä.
Vastavuoroinen tunnustaminen
- Palauttamispäätökset voidaan tunnustaa kaikissa jäsenvaltioissa.
- Pakollinen heinäkuusta 2027 alkaen.
Ensisijaisesti vapaaehtoinen paluu, tarvittaessa pakkotoimin tapahtuva palauttaminen
- Vapaaehtoisen paluun kannustimet.
- Pakollinen pakkotoimin tapahtuva palauttaminen yhteistyöstä kieltäytymisen, pakenemisen tai turvallisuusriskien tapauksessa.
Selkeät velvoitteet ja seuraukset
- Yhteistyö viranomaisten kanssa edellytyksenä.
- Yhteistyöstä kieltäytymisestä määrättävät seuraamukset.
- Yhteistyön kannustimet: vapaaehtoisen paluun tukeminen.
Suojatoimet ja oikeudet
- Oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan.
- Muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden, alaikäisten ja perheiden suojelu.
- Ihmisoikeuksien täysimääräinen kunnioittaminen ja palauttamiskiellon periaate.
Tiukemmat täytäntöönpanovälineet
- Rahavakuudet ja ilmoittautumisvelvollisuudet.
- Oleskelua nimetyssä paikassa koskevat vaatimukset.
- Säilöönotto enintään 24 kuukauden ajan (pidennettävissä turvallisuusriskien vuoksi).
Turvallisuusriskiä koskevat säännökset
- Uhkien varhainen seulonta.
- Pidemmät maahantulokiellot ja tiukemmat säilöönottosäännöt.
- Pakkotoimin tapahtuva palauttaminen tunnistettujen riskien vuoksi.
Takaisinotto ja palauttamiskeskukset
- EU:n ulkopuolisille maille järjestelmällisesti lähetetyt takaisinottopyynnöt.
- Turvallinen tietojen jakaminen täytäntöönpanon valvontaa varten.
- Palauttaminen sopimusten tai järjestelyjen perusteella (lukuun ottamatta alaikäisiä ja perheitä).
Ensimmäinen Euroopan vuotuinen turvapaikka- ja muuttoliikekertomus - Avautuu uudella välilehdellä. osoittaa, että muuttoliiketilanne parani edelleen raportointijaksolla (heinäkuusta 2024 kesäkuuhun 2025) ja laittomat rajanylitykset vähenivät 35 prosenttia, mikä johtuu osittain tehostetusta yhteistyöstä kumppanimaiden kanssa.
Tärkeä askel kohti sopimuksen täysimääräistä täytäntöönpanoa oli ensimmäisen vuotuisen muuttoliikkeen hallintajakson käynnistäminen ja uusi yhteisvastuumekanismi, jossa pakollinen yhteisvastuu yhdistyy joustavuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että muuttopaineen kohteena oleville jäsenvaltioille annetaan enemmän tukea ja osallistuville jäsenvaltioille annetaan enemmän joustovaraa yhteisvastuutoimien valinnan suhteen. Näihin toimiin kuuluvat kansainvälistä suojelua hakevien ja kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden sisäiset siirrot, rahalliset avustukset, myös EU:n ulkopuolisissa maissa toteutettaviin tai niihin liittyviin toimiin, ja vaihtoehtoiset yhteisvastuutoimenpiteet, kuten henkilöstön lähettäminen tai valmiuksien kehittämiseen keskittyvät toimenpiteet.
Komissio teki lisäksi edelleen yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan avata laillisia maahantuloväyliä talouksien ja alueiden osaamistarpeita vastaavasti. Maahanmuuttajien osallistamista edistävä kumppanuus- ja rahoitusaloite - Avautuu uudella välilehdellä. osoitti kesäkuussa onnistuneesti, miten luovalla rahoituksella ja yhteistyöllä voidaan helpottaa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten kotoutumista jäsenvaltioihin.
Maahanmuuttajien osallistamista edistävä kumppanuus- ja rahoitusaloite edistää maahanmuuttajien kotouttamista Euroopassa
- 4 pilottihanketta (Belgia, Italia, Alankomaat, Suomi).
- Yli 600 maahanmuuttajaperhettä osallistui kotouttamistoimiin.
- 848 ammattihenkilöä on saanut koulutusta maahanmuuttajien taloudellisesta osallisuudesta.
- Yli 1 200 maahantulijaa sai räätälöityä tukea, kuten koulutusta ja valmennusta.
- Myönnettiin 77 mikrolainaa, joilla edistetään itsenäistä ammatinharjoittamista ja taloudellista riippumattomuutta.
Esteiden poistaminen seuraavilta osin:
- integroituminen työmarkkinoille;
- sosiaalinen osallisuus ja syrjinnän torjuminen;
- pääsy yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen;
- hallinnollisista ja oikeudellisista esteistä selviytyminen.
