Euroopan unioni on edelleen vakaasti sitoutunut tukemaan Ukrainaa Venäjän jatkaessa provosoimatonta ja perusteetonta hyökkäyssotaansa Ukrainaa vastaan ja pyrkiessä laittomiin alueliitoksiin. Ukrainan vapaus on Euroopan vapaus. Tämän vuoksi EU aikoo jatkossakin antaa kattavaa poliittista, rahoituksellista, taloudellista, humanitaarista, sotilaallista ja diplomaattista tukea Ukrainalle ja sen kansalle koordinoidusti samanmielisten kumppanien ja liittolaisten kanssa.

EU on antanut Ukrainan asevoimille valtavasti sotilaallista tukea ja ottanut vastaan yli neljä miljoonaa ukrainalaista, jotka ovat hakeneet turvaa jäsenvaltioista. Se on myös sitoutunut tukemaan Ukrainan EU-jäsenyyteen tähtääviä uudistuksia ja edistämään Ukrainan asteittaista yhdentymistä unionin sisämarkkinoihin. EU on myös antanut merkittävää rahoitustukea maan selviytymiskyvyn ja elpymisen vahvistamiseen ja jälleenrakentamisen tukemiseen. Euroopan komissio jatkaa toimiaan, jotta saataisiin aikaan oikeudenmukainen ja pitkäaikainen rauha kansainvälisen oikeuden – myös YK:n peruskirjan periaatteiden – mukaisesti Ukrainan suvereniteetti, itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus säilyttäen.

On kulunut lähes neljä vuotta siitä, kun Venäjä käynnisti täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. EU on edelleen sitoutunut tukemaan Ukrainaa ja sen kansaa niin kauan kuin se on tarpeen. EU jatkoi tuen antamista vuonna 2025 luottaen siihen, että Ukraina on pian rauhallinen ja vauras maa kaikille kansalaisilleen – ja sen koti on EU:ssa. EU:n ja sen jäsenvaltioiden sodan alkamisen jälkeen antama tuki - Avautuu uudella välilehdellä. oli vuoden 2025 loppuun mennessä 193,3 miljardia euroa. Pelkästään vuonna 2025 EU kattoi 84 prosenttia Ukrainan ulkoisista rahoitustarpeista. Komissio koordinoi edelleen apuaan muiden keskeisten tukijoiden kanssa Ukraina-tuen lahjoittajafoorumin kautta. Eurooppa-neuvoston kokouksessa 18.–19. joulukuuta EU-johtajat päättivät mobilisoida 90 miljardia euroa lisärahoitusta vuosille 2026–2027 EU:n yhteisellä lainanotolla, joka taataan EU:n talousarviosta.

EU jatkoi elintärkeän humanitaarisen avun antamista Ukrainassa ja Moldovassa hätäavun muodossa. Tähän sisältyy syyskuussa myönnetty 40 miljoonan euron - Avautuu uudella välilehdellä. rahoitus ukrainalaisten auttamiseksi selviytymään Venäjän hyökkäyssodan neljännestä talvesta. Sillä autetaan EU:n humanitaarisen avun kumppaneita toimittamaan hätämajoitustarvikkeita, korjaamaan vaurioituneita koteja ja majoituskeskuksia kotiseuduiltaan siirtymään joutuneille henkilöille sekä parantamaan veden, sanitaation ja lämmityksen saatavuutta.

Sen jälkeen, kun Venäjä käynnisti täysimittaisen hyökkäyksen helmikuussa 2022, komissio on osoittanut yli miljardi euroa humanitaarisen avun ohjelmiin Ukrainassa, mukaan lukien 220 miljoonaa euroa vuonna 2025.

EU koordinoi kaikkien aikojen laajinta EU:n pelastuspalvelumekanismin - Avautuu uudella välilehdellä. aktivointia hätäavun antamiseksi ukrainalaisille. Tähän mennessä kaikki 27 jäsenvaltiota sekä kuusi osallistujamaata (Islanti, Moldova, Pohjois-Makedonia, Norja, Serbia ja Turkki) ovat tarjonneet luontoissuorituksina annettavaa apua, kuten lääkintä- ja hätämajoitustarvikkeita, ajoneuvoja ja energiantuotantolaitteita. Ukrainalle on kanavoitu yhteensä yli 156 000 tonnia hätäapua. Lisäksi vuodesta 2022 lähtien yli 4 700 potilasta on siirretty hoitoon sairaaloihin eri puolille Eurooppaa.

EU myös ottaa edelleen vastaan sotaa pakenevia ihmisiä. Jäsenvaltiot sopivat vuonna 2025, että nykyistä tilapäistä suojelua - Avautuu uudella välilehdellä., joka antaa ukrainalaisille mahdollisuuden asua, työskennellä ja opiskella EU:ssa, jatketaan 4. maaliskuuta 2027 asti. Jäsenvaltiot ovat vuodesta 2022 lähtien ottaneet vastaan yli 4 miljoonaa ihmistä. Komissio ehdotti kesäkuussa, että jäsenvaltiot ryhtyisivät valmistelemaan siirtymistä tilapäisen suojelun järjestelmästä muihin oikeudellista asemaa koskeviin vaihtoehtoihin ja helpottaisivat niiden henkilöiden paluuta ja uudelleenkotoutumista, jotka haluavat palata Ukrainaan.

Heinäkuussa komissio ilmoitti myös sitoutuvansa avaamaan Erasmus+ -ohjelman ukrainalaisille opiskelijoille ja opettajille heidän koulutus- ja liikkuvuusmahdollisuuksiensa lisäämiseksi. Lisäksi Erasmus+ -ohjelmasta tuetaan kahden miljoonan uuden oppikirjan jakelua ukrainalaisille koululaisille lukuvuonna 2025/2026.

Ukrainan turvallisuus liittyy erottamattomasti Euroopan turvallisuuteen. Siksi EU:n tärkein prioriteetti on lopettaa Venäjän hyökkäyssota ja sen pyrkimykset laittomiin alueliitoksiin sekä varmistaa oikeudenmukainen ja kestävä rauha. EU toteutti vuoden 2025 aikana useita merkittäviä toimia tämän erittäin haastavan ja monitahoisen tavoitteen saavuttamiseksi. Se antoi muun muassa jatkuvaa sotilaallista tukea ja asetti peräkkäisiä pakotepaketteja, jotka ovat rasittaneet Venäjän taloutta.

Uusilla pakotteilla EU on rajoittanut entisestään Venäjän mahdollisuuksia saada käyttöönsä sotateknologiaa, heikentänyt sen sotateollista kompleksia ja tehostanut taistelua sen varjolaivastoa vastaan. Lisäksi EU on tiukentanut rajoituksia Venäjän energiatuloille ja asettanut tuontikiellon venäläiselle nesteytetylle maakaasulle 1. tammikuuta 2027 alkaen.

EU ja sen jäsenvaltiot ovat antaneet noin 66 miljardin euron arvosta sotilaallista tukea Venäjän Ukrainaa vastaan käynnistämän täysimittaisen sotilaallisen hyökkäyksen alkamisen jälkeen. Tästä 6,4 miljardia euroa on kanavoitu Euroopan rauhanrahaston - Avautuu uudella välilehdellä. kautta. EU on myös käyttänyt 3,4 miljardia euroa Ukrainan tukemiseen Venäjän pysäytettyjen varojen tuotoilla, ja sillä on keskeinen rooli Ukrainan asevoimien kouluttamisessa Ukrainaa tukevan EU:n sotilaallisen avustusoperaation - Avautuu uudella välilehdellä. puitteissa. Tähän mennessä on koulutettu noin 85 000 ukrainalaista sotilasta. Kaikki nämä sotilaallisen tuen muodot auttavat vahvistamaan Ukrainaa taistelukentällä ja neuvottelupöydässä ja suojaavat siten ihmishenkiä Ukrainassa.

EU jatkoi koko vuoden 2025 ajan toimia sen varmistamiseksi, että Venäjän johto saatetaan vastuuseen Ukrainassa ja Ukrainaa vastaan tehdyistä hirmuteoista. Komissio, EU:n ulkoasiainedustaja, Euroopan neuvosto ja Ukraina sekä 37 muuta maata tekivät helmikuussa pohjatyön Ukrainaan kohdistuvaa hyökkäysrikosta käsittelevän erityistuomioistuimen perustamiselle. Euroopan neuvoston ja Ukrainan välinen sopimus tuomioistuimen perustamisesta allekirjoitettiin kesäkuussa. Tuomioistuimella on valtuudet saattaa vastuuseen Venäjän poliittiset ja sotilasjohtajat, joilla on suurin vastuu Ukrainassa tehdyistä julmuuksista. Joulukuussa komissio allekirjoitti EU:n puolesta Ukrainan kansainvälisen vaadekomission perustamista koskevan yleissopimuksen. Allekirjoittaminen oli tärkeä hetki Euroopan yhteisissä pyrkimyksissä taata vastuuvelvollisuuden sekä Ukrainan ja Ukrainan kansan oikeuksien toteutuminen ja varmistaa, että Venäjän raa’an hyökkäyssodan uhrit saavat asianmukaisen korvauksen.

Jotta EU:n pakotteet voidaan panna kokonaisuudessaan täytäntöön, EU:n lainsäädäntöä on tiukennettu niin, että jäsenvaltiot voivat tuomita menetetyksi rikoksiin liittyviä varoja. Jäädyttämis- ja takavarikointityöryhmän - Avautuu uudella välilehdellä. ansiosta jäsenmaat olivat vuoden 2025 loppuun mennessä jäädyttäneet yli 27 miljardin euron arvosta venäläisille ja valkovenäläisille oligarkeille ja heidän kumppaneilleen kuuluvia yksityisiä varoja.

EU on perustanut Ukrainan tukivälineen - Avautuu uudella välilehdellä.. Se on enintään 50 miljardin euron suuruinen rahoitusväline, josta annetaan ennakoitavissa olevaa ja joustavaa tukea Ukrainalle vuosina 2024–2027 sen elpymisen, jälleenrakentamisen ja nykyaikaistamisen tukemiseksi maan EU-jäsenyyteen tähtäävän prosessin mukaisesti.

EU tarjosi helmikuussa 2025 Ukrainalle uuden tukipaketin - Avautuu uudella välilehdellä., jonka avulla Ukraina voisi yhdentyä täysin Euroopan energiamarkkinoihin vuoden 2027 alkuun mennessä yhdessä Moldovan kanssa ja jatkaa yhdentymistä EU:n kaasualaan edellyttäen, että Ukraina nopeuttaa merkittävästi tarvittavia markkinauudistuksia.

Samaan aikaan EU on edelleen edistänyt Ukrainan asteittaista yhdentymistä unionin sisämarkkinoihin, erityisesti EU:n ja Ukrainan välisen pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen tarjoamien mahdollisuuksien avulla. Tämän seurauksena Ukraina liittyi EU:n kotimaanhintaisten verkkovierailujen - Avautuu uudella välilehdellä. alueeseen 1. tammikuuta 2026. Lisäksi EU ja Ukraina ovat jatkaneet maantieliikennesopimuksensa - Avautuu uudella välilehdellä. voimassaoloa maaliskuuhun 2027 saakka, mikä helpottaa rajatylittävää tavaraliikennettä molempien talouksien hyödyksi. Komissio on myös saattanut päätökseen kokonaisen lämpövoimalaitoksen kuljetuksen Liettuasta Ukrainaan väestön energiatarpeisiin vastaamiseksi. Kyseessä on tähän mennessä suurin yksittäinen EU:n pelastuspalvelumekanismin puitteissa toteutettu operaatio.

Toukokuussa 2022 perustetut solidaarisuuskaistat - Avautuu uudella välilehdellä. varmistavat edelleen, että Ukraina voi tuoda maahan tarvitsemiaan tavaroita ja viedä joitakin maataloustuotteita ja muita tuotteita. Solidaarisuuskaistat olivat olennaisen tärkeitä Ukrainan maataloustuotteiden viennille vuoden 2023 puoliväliin asti, mutta Ukraina on sittemmin puolustanut menestyksekkäästi Mustanmeren käytäväänsä Venäjää vastaan. EU edistää Mustanmeren kautta tapahtuvaa Ukrainan kauppaa tukemalla tätä käytävää, jonka avulla ukrainalaiset alukset voivat jatkaa vientiä. Samaan aikaan EU on panostanut infrastruktuuriin ja koordinointiin varmistaakseen, että tämä merireitti pysyy elinkelpoisena ja turvallisena.

EU jatkoi vuoden aikana vientiluottotakuuvälineiden käyttöä kaupan tukemiseksi. Esimerkiksi kesäkuussa tehtiin ensimmäinen sopimus - Avautuu uudella välilehdellä. EU:n Ukrainaa koskevan vientiluottotakuujärjestelyn puitteissa. Sen mukaan Tanskan vienti- ja tuontivirasto myönsi 20 miljoonan euron takuut EU:n viennille Ukrainaan.

EU on edelleen sitoutunut Ukrainan jälleenrakentamiseen. Vuonna 2025 se käytti rahoitusvälineitä, takuita, avustuksia ja uudistuksiin sidottua ehdollista tukea vahvistaakseen maan selviytymiskykyä ja talouden vakautta sekä tukeakseen maan pitkän aikavälin kestävää elpymistä. Näiden toimien ytimessä on Ukrainan tukiväline vuosille 2024–2027. Ukrainan investointikehykselle, joka on Ukrainan tukivälineen investointiosio, on osoitettu yhteensä 9,5 miljardia euroa EU:n rahoitusta. Tavoitteena on mobilisoida jopa 40 miljardia euroa julkisia ja yksityisiä investointeja Ukrainan elpymiseen ja jälleenrakennukseen. Tähän mennessä 6,9 miljardia euroa on osoitettu investointiohjelmiin, jotka hyödyttävät suoraan Ukrainan kansaa. Niillä muun muassa luodaan uusia työpaikkoja, toimitetaan sähköä, lämpöä ja juomavettä, tuetaan kohtuuhintaista asumista, rakennetaan pommisuojia ja kunnostetaan sodan vahingoittamaa infrastruktuuria.

Maaliskuussa julkaistiin pienyritysten, sodan koettelemien yhteisöjen ja elpymisinvestointien tukemista koskeva ehdotuspyyntö - Avautuu uudella välilehdellä.. Sen tavoitteena oli laajentaa mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia saada rahoitustukea pankeilta Ukrainan sosioekonomisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi. Tätä seurasi uusi kiinnostuksenilmaisupyyntö, jonka vastausaika päättyi lokakuussa.

EU on tähän mennessä mobilisoinut yli 2,3 miljardia euroa EU:n, Ukrainan ja Moldovan välisten liikenneyhteyksien parantamiseen. Tähän sisältyy Verkkojen Eurooppa -välineestä myönnetty 1,55 miljardin euron tuki, jota ei makseta takaisin. Syyskuussa Ukraina avasi ensimmäisen EU:n standardiraideleveyden mukaisen rautatielinjansa - Avautuu uudella välilehdellä., mikä mahdollisti suoran junaliikenteen Ukrainasta esimerkiksi Budapestiin Unkarissa ja Wieniin Itävallassa. Heinäkuussa välineen puitteissa valittiin uusi 73,5 miljoonan euron hanke EU:n standardiraideleveyden mukaisen rautatieyhteyden rakentamiseksi Puolasta Sknyliviin (lähellä Lviviä) Ukrainassa. Tämä edistää Ukrainan yhdentymistä EU:n rautatieverkkoon.

Suoran rahoituksen lisäksi EU keskittyy rakenteellisiin ja institutionaalisiin uudistuksiin osana jälleenrakennusprosessia. Ukrainan tehtävänä on panna täytäntöön elpymis- ja uudistussuunnitelma, ylläpitää demokratian mekanismeja ja avointa ja vastuuvelvollista hallintoa sekä vaalia oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia.