4 LUKU
Tavoitteena ilmastoneutraali Eurooppa
Ks. kuvateksti.
Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on Euroopan unionin vastaus ilmastonmuutoksen, biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen ja saastumisen aiheuttamaan maapallon kolmitahoiseen kriisiin. EU on suojellakseen ihmisiä ja maapalloa sitoutunut saavuttamaan ilmastoneutraaliuuden vuoteen 2050 mennessä, eli sen tavoitteena on talous, jolla on nettonollapäästöt ja joka on vapaa haitallisista epäpuhtauksista. Se pyrkii tähän pääasiassa vähentämällä päästöjä, investoimalla vihreään teknologiaan ja suojelemalla luonnonympäristöä. Tämä on osa Euroopan uutta kasvumallia, joka perustuu puhtaaseen kiertotalouteen ja edistää taloudellisesti järkevää ja sosiaalisesti oikeudenmukaista puhdasta siirtymää. Vuonna 2024 keskityttiin Euroopan vihreän kehityksen ohjelman oikeudellisen kehyksen täytäntöönpanoon EU:n vuodelle 2030 asettaman ilmastotavoitteen saavuttamiseksi ja eurooppalaisen ilmastolain mukaisen vuoden 2040 tavoitteen valmistelemiseksi. Tällekin vuodelle olivat leimallisia äärimmäiset sääilmiöt ja niiden tuhoisat vaikutukset, joten ilmastokestävyyden parantamisen merkitystä korostettiin julkaisemalla eurooppalainen ilmastoriskien arviointi ja sen jälkeen ilmoitus eurooppalaisesta ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevasta suunnitelmasta.
Maailman lämpötilaennätykset rikkoituivat jälleen, ja Eurooppa joutui kohtaamaan ilmaston nopean muuttumisen mukanaan tuomat ankarat realiteetit. EU:n jäsenmaat ja alueet kärsivät monista ilmaston ääri-ilmiöistä, olipa sitten kyse Etelä-Euroopan pitkään jatkuneesta kuivuudesta ja Portugalin ja Välimeren alueen vakavista maastopaloista tai Keski- ja Itä-Euroopan ja Espanjan kuolonuhreja vaatineista tulvista, joissa kuoli yhteensä yli 250 ihmistä.
EU:n pelastuspalvelumekanismin - Avautuu uudella välilehdellä. käyttö lisääntyi huomattavasti äärimmäisten sääilmiöiden vuoksi. Tällainen kehitys osoittaa ilmastonmuutoksen kasvavan vaikutuksen maanosassamme, mikä lisää koordinoitujen avustustoimien kysyntää katastrofitilanteissa. Ilmastonmuutoksen vaikutusten voimistuessa Euroopan kansakunnat ovat lisänneet yhteistyötään ja osoittaneet solidaarisuutta kriisiaikoina. EU toteutti vuonna 2024 lisätoimia vahvistaakseen pelastuspalvelumekanismiaan, jotta se voisi paremmin valmistautua katastrofeihin, ehkäistä niitä ja reagoida niihin kaikkialla EU:ssa ja laajemmaltikin. Tähän sisältyi rescEU:n - Avautuu uudella välilehdellä. palontorjuntakaluston vahvistaminen ja palopelastajien strateginen sijoittaminen keskeisille alueille Euroopassa paikallisten palokuntien tueksi.
Vuotuisessa Euroopan ilmaston tilaa koskevassa raportissa - PDF-tiedosto, avautuu uudella välilehdellä. korostettiin lämpötilojen noususuuntauksen olevan hälyttävä – ilmasto lämpenee Euroopassa kaksi kertaa nopeammin kuin maailmassa keskimäärin. Tämän vuoksi raportissa tähdennettiin, että EU:sta on tultava ilmastoneutraali ja ilmastonmuutoksen kestävä. Äärimmäisistä sääilmiöistä on tullut yleisempiä ja vakavampia, mikä on johtanut kuumuudesta johtuvien kuolemantapausten lisääntymiseen, merten vakaviin helleaaltoihin ja maatalouden, vesihuollon ja infrastruktuurin häiriöihin.
Kohti parempaa ilmastokestävyyttä
Äärimmäiset sääilmiöt aiheuttavat suuria tuhoja ja vahinkoja, minkä vuoksi on kiireellisesti tarpeen varautua paremmin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja reagoida niihin. Samalla tavoin kuin EU toteuttaa toimia kasvihuonekaasupäästöjensä vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi, sen on myös parannettava kykyään selviytyä niistä vaikutuksista, joilta ei voida välttyä. Euroopan ympäristökeskuksen julkaistua kaikkien aikojen ensimmäisen eurooppalaisen ilmastoriskien arvioinnin - Avautuu uudella välilehdellä. Euroopan komissio esitti keskeisiä aloitteita - Avautuu uudella välilehdellä. ilmastoriskien hallitsemiseksi ja ilmastokestävän Euroopan rakentamiseksi ihmisten ja hyvinvoinnin suojelemiseksi.
Ilmastokestävyyden parantamisen toimintapoliittiset puitteet
HALLINTO
- Suurempi selkeys vastuualueista ja siitä, mitä riskejä hallitaan EU:n tasolla ja mitä jäsenmaiden tasolla.
- EU:n tason prosessit ilmastoriskien ottamiseksi paremmin huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa.
- Jäsenmaiden varmistettava riittävät valmiudet torjua riskejä.
VÄLINEET
- Tietoon perustuvassa päätöksenteossa tarvittavien tietojen, mallien ja skenaarioiden parempi saatavuus varhaisvaroitusjärjestelmistä pitkän aikavälin suunnitteluun.
- Jatkuva tuki valmiuksien kehittämiselle ja suuntaviivojen antamiselle sekä nykyisten välineiden parempi käyttö.
RAKENNEPOLITIIKKA
- Jäsenmaiden otettava ilmastoriskit huomioon päättäessään aluesuunnittelusta ja kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta.
- Vahvemmat EU:n solidaarisuusmekanismit riskien ennakoinnin parantamiseksi.
TALOUDELLINEN HÄIRIÖNSIETOKYKY
- Ilmastokestävyys keskeiselle sijalle kaikissa EU:n menopäätöksissä.
- Julkisten ja yksityisten rahoituslaitosten ja teollisuuden mobilisoitava paremmin yksityisiä investointeja.
- Jäsenmaiden otettava ilmastokestävyys huomioon julkisissa hankinnoissaan.
Tämä työ pohjautuu vuonna 2021 annetun ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan EU:n strategian - Avautuu uudella välilehdellä. täytäntöönpanoon, joka on hyvässä vauhdissa. Jäsenmaat sisällyttävät ilmastokestävyyden kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmiensa - Avautuu uudella välilehdellä. luonnoksiin, ja ne ovat saaneet komissiolta suosituksia sopeutumistoimenpiteidensä parantamiseksi eurooppalaisen ilmastolain - Avautuu uudella välilehdellä. mukaisesti. Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevalla EU:n missiolla - Avautuu uudella välilehdellä. on tavoitteena auttaa vähintään 150:tä aluetta ja yhteisöä ymmärtämään ilmastoriskejä ja kehittämään polkuja innovatiivisten ratkaisujen valmistelemiseksi ja toteuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.
Lokakuussa julkaistussa erityiskertomuksessaan ilmastonmuutokseen sopeutumisesta EU:ssa - Avautuu uudella välilehdellä. Euroopan tilintarkastustuomioistuin totesi, että on olemassa vaara, että EU:n sopeutumispolitiikka ei pysy ilmastonmuutoksen tahdissa. Raportissa esitettiin useita suosituksia: parannetaan jäsenmaiden raportointia ilmastonmuutokseen sopeutumisesta, hyödynnetään paremmin sopeutumiseen liittyviä EU:n välineitä ja otetaan huomioon tulevaisuuden vaatimukset ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevassa EU:n rahoituksessa. Komissio on hyväksynyt tai osittain hyväksynyt nämä suositukset. Yksi uuden komission prioriteeteista on ehdottaa eurooppalaista ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaa suunnitelmaa, jolla autetaan jäsenmaita ja EU:ta vahvistamaan ilmastokestävyyttä merkittävästi.
EU vietti 15. heinäkuuta toista kertaa maailmanlaajuisen ilmastokriisin uhreille omistettua vuotuista EU:n teemapäivää. Tarkoituksena on muistaa ilmastokriisistä kärsiviä ja edistää toimia tulevien katastrofien vaikutusten lieventämiseksi. Monet jäsenmaat ovat edelleen toipumassa katastrofaalisista sääilmiöistä. Komissio esitti - Avautuu uudella välilehdellä. elokuussa yli miljardin euron suuruista tukea EU:n solidaarisuusrahastosta - Avautuu uudella välilehdellä. Kreikalle, Ranskalle, Italialle, Itävallalle ja Slovenialle vuoden 2023 tulvien vaikutuksista selviämiseksi. Vastauksena Keski-, Itä- ja Etelä-Eurooppaa syksyllä 2024 koetelleisiin tuhoisiin tulviin ja maastopaloihin komissio ehdotti, että helpotettaisiin koheesiorahastojen käyttöä - Avautuu uudella välilehdellä. ilmastoon liittyvien katastrofien koettelemien jäsenmaiden auttamiseksi. Marraskuussa hyväksyttiin EU:n solidaarisuusrahastosta 116 miljoonan euron tukipaketti - Avautuu uudella välilehdellä., jolla autetaan Saksaa ja Italiaa selviytymään keväällä tapahtuneista tuhoisista luonnonkatastrofeista.
Ilmastonmuutos ja terveys
Lähes 500 tutkijaa, päättäjää ja rahoitusorganisaatiota eri puolilta maailmaa kokoontui helmikuussa Brysselissä, Belgiassa järjestettyyn korkean tason konferenssiin - Avautuu uudella välilehdellä. pohtimaan tutkimustarpeita ilmastonmuutoksen ja terveyden alalla. Osallistujat keskustelivat alan tärkeimmistä haasteista ja painopisteistä ja alkoivat valmistella kunnianhimoista, tulevaisuuteen suuntautuvaa ja osallistavaa eurooppalaista tutkimus- ja innovointiohjelmaa, jossa olisi vahva globaali painotus..
Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Euroopassa esiintyy yhä enemmän hyttysiä, jotka voivat levittää vakavia tauteja. EU hyväksyi - Avautuu uudella välilehdellä. tästä syystä kaikkien aikojen ensimmäisen rokotteen Chikungunya-virusta vastaan. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen raportissa - Avautuu uudella välilehdellä. vahvistettiin, että 13:ssa Euroopan maassa esiintyy Chikungunya-virusta levittävää Aedes albopictus -hyttystä. Aedes aegypti -hyttynen, jota on äskettäin vahvistettu esiintyvän Kyproksella, voi levittää paitsi zikavirusta, denguekuumetta ja keltakuumetta myös chikungunya-kuumetta. Jäsenmaat hyväksyivät luvan yksimielisesti Euroopan lääkeviraston tiukan arvioinnin - Avautuu uudella välilehdellä. jälkeen. Jotta hyttysten välityksellä tarttuvien tautien leviämisriskiä Euroopassa voitaisiin vähentää entisestään, komissio ilmoitti 500 000 euron rahoituksesta EU4Health-ohjelmasta pilottihankkeeseen, jolla autetaan hävittämään Aedes aegypti -hyttynen Kyproksesta.
Tutustu ilmaston ja terveyden eurooppalaisen seurantakeskuksen - Avautuu uudella välilehdellä. sivuihin, joilla kerrotaan, miten Eurooppa kehittää kykyään selviytyä ilmastonmuutokseen liittyvistä terveysriskeistä.
Euroopan vihreän kehityksen ohjelmalla - Avautuu uudella välilehdellä. saadaan aikaan muutos, jota tarvitaan ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä. Lainsäädäntö, jolla pyritään saavuttamaan ja jopa ylittämään EU:n keskipitkän aikavälin tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, on nyt voimassa.
Eurooppalaisen ilmastolain - Avautuu uudella välilehdellä. ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevan lainsäädännön - Avautuu uudella välilehdellä. hyväksymisen myötä EU:lla on nyt oikeudellisesti sitovat ilmastotavoitteet, jotka kattavat kaikki talouden keskeiset alat. Niiden avulla EU voi oikeudenmukaisella, kustannustehokkaalla ja kilpailukykyisellä tavalla edetä kohti vuodeksi 2030 asetettuja tavoitteitaan. Jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset eurooppalaisille yrityksille, uudella mekanismilla - Avautuu uudella välilehdellä. varmistetaan, että tuontitavaroista maksetaan kohdealoilla vastaava hiilen hinta. Lisäksi alueilla, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten, työntekijöitä tuetaan uusien taitojen kehittämisessä ja muita heikommassa asemassa oleville kansalaisille ja yrityksille annetaan sosiaalista tukea.
Osana pyrkimyksiä kohti ilmastoneutraaliutta komissio esitti - Avautuu uudella välilehdellä. arvionsa EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteesta. Se suosittelee kasvihuonekaasujen nettopäästöjen vähentämistä 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä vuoden 1990 tasoihin verrattuna. Tämä on linjassa tuoreen tieteellisen tiedon ja Pariisin sopimuksen - Avautuu uudella välilehdellä. mukaisten EU:n sitoumusten kanssa. Arviointi auttaa uutta komissiota tekemään lainsäädäntöehdotuksensa eurooppalaisen ilmastolain mukaisesta vuoden 2040 tavoitteesta.
Suosituksena olevan 90 prosentin vähennyksen saavuttaminen edellyttää merkittävien ja jatkuvien päästövähennysten lisäksi toimenpiteitä hiilidioksidin poistamiseksi ilmakehästä. EU tarvitsee näin ollen teknologioita, joilla voidaan ottaa talteen hiilidioksidia tai poistaa sitä suoraan ilmakehästä, minkä jälkeen se varastoidaan tai käytetään. Maaliskuussa esitetyssä teollisessa hiilenhallintastrategiassa - Avautuu uudella välilehdellä. yksilöidään useita EU:n ja jäsenmaiden tasolla toteutettavia aloitteita, joilla mahdollistetaan näiden teknologioiden käyttöönotto ja tarvittava infrastruktuuri hiilidioksidin sisämarkkinoiden luomiseksi Eurooppaan tulevina vuosikymmeninä. Marraskuussa hyväksyttiin - Avautuu uudella välilehdellä. asetus - Avautuu uudella välilehdellä., jolla luodaan ensimmäinen EU:n laajuinen vapaaehtoinen kehys hiilenpoiston, hiiliviljelyn ja hiilen tuotteisiin varastoinnin sertifioimiseksi kaikkialla Euroopassa. Tämä helpottaa investointeja innovatiivisiin hiilenpoistoteknologioihin ja kestäviin hiiliviljelyratkaisuihin - Avautuu uudella välilehdellä..
Autetaan EU:n teollisuutta saavuttamaan nettonollapäästöt
Kesäkuussa voimaan tulleella nettonollateollisuutta koskevalla säädöksellä - Avautuu uudella välilehdellä. luodaan sääntelykehys, jolla parannetaan teollisuuden ja teknologioiden kilpailukykyä ja autetaan EU:ta saavuttamaan ilmastotavoitteensa. Sen avulla EU voi vahvistaa keskeisten puhtaiden teknologioiden kotimaista valmistusta. Tarjoamalla yhtenäisen ja ennakoitavissa olevan liiketoimintaympäristön puhdasta teknologiaa valmistavalle alalle säädös lisää suunnittelu- ja investointivarmuutta ja tukee laadukkaiden työpaikkojen luomista ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta (ks. myös 2 luku).
EU alkoi syksyllä hyväksyä hakemuksia - Avautuu uudella välilehdellä., jotka liittyivät puhtaan teknologian valmistushankkeisiin, jotka nimettäisiin nettonollateollisuutta koskevan säädöksen mukaisiksi strategisiksi nettonollahankkeiksi. Hyväksytyt hankkeet vauhdittavat EU:n puhtaan teknologian alan kehitystä ja parantavat kilpailukykyä ja ilmastotoimia. Samalla ne hyötyvät nopeammista lupamenettelyistä, ensisijaisesta kohtelusta kansallisella tasolla ja rahoitusta koskevasta ohjauksesta.
Kesäkuussa perustetulla Euroopan aurinkoalan koulutuskeskuksella - Avautuu uudella välilehdellä. on ratkaisevan tärkeä rooli siinä, että työntekijät saavat aurinkoenergia-alalla tarvittavat taidot, mikä on olennaista uusiutuvaa energiaa koskevien EU:n tavoitteiden saavuttamiseksi. Se on ensimmäinen säädöksen nojalla perustettavista EU:n koulutusyhteenliittymistä.
Nettonollateknologioiden maailmanlaajuisten markkinoiden odotetaan kolminkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä, jolloin niiden vuotuinen arvo olisi noin 600 miljardia euroa.
Keskeiset nettonollateknologiat
- AURINKOSÄHKÖ- JA -LÄMPÖJÄRJESTELMÄT
- ELEKTROLYYSILAITTEET JA POLTTOKENNOT
- MAATUULIVOIMA JA MERELLÄ TUOTETTAVA UUSIUTUVA ENERGIA
- KESTÄVÄ BIOKAASU/BIOMETAANI
- AKKUTEKNOLOGIA JA ENERGIAN VARASTOINTI
- HIILIDIOKSIDIN TALTEENOTTO JA VARASTOINTI
- LÄMPÖPUMPUT JA MAALÄMPÖENERGIA
- SÄHKÖVERKKOTEKNOLOGIAT
Puhtaaseen energiaan siirtymistä edistävät toimet
EU käynnisti maailmanlaajuisten energiamarkkinoiden häiriöiden ja Venäjän Ukrainaan vuonna 2022 kohdistaman provosoimattoman ja perusteettoman hyökkäyksen aiheuttamien vaikeuksien vuoksi REPowerEU-suunnitelman - Avautuu uudella välilehdellä. nopeuttaakseen siirtymistä puhtaaseen energiaan ja vähentääkseen nopeasti riippuvuuttaan Venäjän fossiilisista polttoaineista. Kahden viime vuoden aikana REPowerEU on auttanut EU:ta säästämään energiaa, monipuolistamaan energiantoimituksiaan, tuottamaan puhdasta energiaa ja yhdistämään älykkäästi investointeja ja uudistuksia.
Energian säästäminen ja energiatehokkuuden parantaminen ovat auttaneet vähentämään kulutusta. Myös uusiutuvan energian alalla on edistytty merkittävästi. Vuoden 2024 alkupuoliskolla uusiutuvista energialähteistä tuotettiin 50 prosenttia EU:n sähköstä. Norja on korvannut Venäjän EU:n tärkeimpänä kaasuntoimittajana. Lisäksi on pystytty merkittävässä määrin siirtymään nesteytetyn maakaasun tuontiin, jossa Yhdysvallat on nyt EU:n johtava toimittaja. Mikä tärkeintä, EU on onnistunut selviytymään energian toimitusvarmuuteensa kohdistuvista kriittisistä riskeistä, palauttamaan energiamarkkinoiden ja -hintojen hallinnan ja nopeuttamaan siirtymistä ilmastoneutraaliuteen.
- Vuonna 2024 tuulivoimalla tuotettiin ensimmäistä kertaa enemmän sähköä kuin kaasulla, ja siitä tuli EU:n toiseksi suurin yksittäinen sähkönlähde ydinvoiman jälkeen.
- Venäläisen kaasun (putkikaasun ja nesteytetyn maakaasun) tuonnin osuus EU:n kokonaistuonnista laski 45 prosentista vuonna 2021 vain 19 prosenttiin vuonna 2024.
- Maakaasun kysyntä EU:ssa laski 18 prosenttia elokuun 2022 ja marraskuun 2024 välisenä aikana. Näin säästettiin noin 165 miljardia kuutiometriä kaasua.
- EU:n ja kansallisen tason toimenpiteet ovat tuottaneet tulosta, ja sähkön ja kaasun hinnat ovat nyt paljon alhaisemmat ja vakaammat kuin energiakriisin ollessa pahimmillaan.
- EU:n kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 37 prosenttia vuodesta 1990. Samalla ajanjaksolla sen talous kasvoi 68 prosenttia.
Sähkömarkkinoiden uudistaminen
Energiamarkkinoiden tilanne on vakautunut, ja hinnat ovat alhaisemmat kuin vuosina 2022 ja 2023. Uuden lainsäädännön, kuten sähkömarkkinoiden uudistamista koskevan uuden asetuksen ja direktiivin - Avautuu uudella välilehdellä., hyväksymisen myötä vähittäishintojen ei pitäisi olla niin riippuvaisia lyhyen aikavälin markkinahinnoista. Jos tulevaisuudessa ilmenee maakaasun hintakriisi, jäsenmaat voivat ottaa käyttöön toimenpiteitä kuluttajien suojelemiseksi ja kohtuuhintaisen energian ja keskeisten sosiaalipalvelujen saatavuuden varmistamiseksi. Sähkömarkkinoiden uudistus antaa kuluttajille myös mahdollisuuden valita useampien sopimusten väliltä ja saada selkeämmät tiedot ennen sopimuksen allekirjoittamista. Tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavat energiamarkkinat edistävät myös investointeja puhtaaseen energiaan, ja niiden ansiosta hinnoista saadaan alhaisemmat ja vakaammat. Nämä ovat avainasemassa EU:n teollisuuden maailmanlaajuisen kilpailukyvyn parantamisessa.
EU:n sähkömarkkinoiden uudistuksella
- vauhditetaan investointeja uusiutuvaan energiaan;
- parannetaan EU:n kuluttajien suojelua ja heidän vaikutusmahdollisuuksiaan;
- parannetaan EU:n teollisuuden kilpailukykyä.
Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen
Rakennusala on ratkaisevan tärkeä EU:n energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta. Toukokuussa voimaan tullut tarkistettu rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiivi - Avautuu uudella välilehdellä. auttaa nostamaan peruskorjausastetta EU:ssa erityisesti energiatehokkuudeltaan heikoimpien rakennusten osalta. Uudessa lainsäädännössä vahvistetaan puitteet, joiden avulla jäsenmaat voivat vähentää rakennusten päästöjä ja energiankulutusta – olipa sitten kyse kodeista, liiketiloista tai julkisista rakennuksista – sekä auttaa parantamaan ihmisten terveyttä ja elämänlaatua ja pienentämään laskuja.
- Noin 40 prosenttia EU:ssa kulutetusta energiasta käytetään rakennuksissa.
- Yli kolmannes EU:n energiaan liittyvistä kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin rakennuksista.
- Noin 80 prosenttia EU:n kodeissa kulutetusta energiasta käytetään lämmitykseen, jäähdytykseen ja lämpimään veteen.
Euroopan vetymarkkinoiden edistäminen
EU:n kaasualan saaminen hiilettömäksi ja vetymarkkinoiden luominen edistävät merkittävästi ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä. EU:n toukokuussa hyväksymät vetyä ja vähähiilistä kaasua koskevat uudet säännöt - Avautuu uudella välilehdellä., mukaan lukien vetyverkonhaltijoiden eurooppalainen verkosto - Avautuu uudella välilehdellä. ja pilottimekanismi - Avautuu uudella välilehdellä., jolla autetaan tuomaan ostajat ja toimittajat yhteen, edistävät vetymarkkinoiden toteutumista. Uusiutuvaa vetyä koskevien uusien kannustimien, esimerkkeinä ensimmäinen Euroopan vetypankin - Avautuu uudella välilehdellä. puitteissa toteutettu huutokauppa ja neljän Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen - Avautuu uudella välilehdellä. hyväksyminen - Avautuu uudella välilehdellä. vedyn osalta, odotetaan synnyttävän lisää investointeja. EU on sitoutunut perustamaan vuoteen 2030 mennessä vähintään 50 vetylaaksoa - Avautuu uudella välilehdellä., joissa puhdasta vetyä tuotetaan ja käytetään paikallisesti kotitalouksissa, liikenteessä ja teollisuudessa.
Valtiontukisäännöt, kuten ilmasto-, energia- ja ympäristöalan valtiontukia koskevat suuntaviivat - Avautuu uudella välilehdellä., auttavat jäsenmaita saavuttamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet. Suuntaviivoilla tuetaan uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa antamalla jäsenmaille mahdollisuus myöntää julkista rahoitusta yrityksille, jotka tekevät tarvittavat investoinnit veronmaksajille mahdollisimman pienin kustannuksin ja vääristämättä kohtuuttomasti kilpailua.
Saasteettomuustoimintasuunnitelma etenee
Saasteet aiheuttavat monenlaisia riskejä ihmisten, eläinten ja ekosysteemien terveydelle. Saasteettomuustavoitteensa saavuttamiseksi EU toteuttaa toimenpiteitä, joilla parannetaan ilman, veden ja maaperän pilaantumisen sekä kemikaaleista johtuvien haittojen seurantaa, raportointia, ehkäisemistä ja korjaamista.
VESI
Vuonna 2024 hyväksyttiin useita uusia toimenpiteitä, joilla varmistetaan juomaveden hyvä laatu kaikille EU:ssa. Juomaveden kanssa kosketuksiin joutuvia materiaaleja ja tuotteita koskevilla uusilla standardeilla ja menettelyillä - Avautuu uudella välilehdellä. pyritään estämään mikrobien kasvu ja vähentämään riskiä siitä, että haitallisia aineita pääsisi materiaaleista juomaveteen. Lisäksi hyväksyttiin uusi menetelmä - Avautuu uudella välilehdellä. mikromuovien mittaamista varten, ja erittäin hitaasti hajoavien kemikaalien seurantaa varten vahvistettiin tekniset ohjeet - Avautuu uudella välilehdellä..
Kun yhdyskuntajätevesiä ei kerätä ja käsitellä EU:n lainsäädännön mukaisesti, ne ovat yksi merkittävimmistä syistä vesien pilaantumiseen. Sopimukseen on päästy - Avautuu uudella välilehdellä. uusista säännöistä, joilla vähennetään edelleen kaupunkilähteistä peräisin olevaa pilaantumista ja torjutaan uusia epäpuhtauksia, kuten mikromuoveja ja mikroepäpuhtauksia. Saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti on otettu käyttöön laajennettu tuottajan vastuu. Tämä tarkoittaa sitä, että saastuttajien on katettava mikroepäpuhtauksien poistamiseen tähtäävän käsittelyn kustannukset. Jäsenmaiden viranomaisille on annettu uudet ohjeet - Avautuu uudella välilehdellä. sen varmistamiseksi, että käsitellyn jäteveden uudelleenkäyttö maataloudessa on turvallista.
Uimarantojen ja uimapaikkojen tilaa koskeva EU:n vuosiraportti - Avautuu uudella välilehdellä. osoittaa, että uimavesi on Euroopassa edelleen turvallista, sillä yli 85 prosenttia uimarannoista täyttää vedenlaatunormin ”erinomainen”.
EU hyväksyi - Avautuu uudella välilehdellä. neljä uutta säädöstä, jotka tarjoavat uusia välineitä puhtaan ja nykyaikaisen merenkulun tukemiseksi. Säännöillä pyritään myös ehkäisemään laittomia päästöjä ja suojelemaan meriekosysteemejä.
ILMA
Joulukuussa tuli voimaan - Avautuu uudella välilehdellä. uusi laki - Avautuu uudella välilehdellä., jolla tiukennetaan vuoteen 2030 mennessä EU:n ilmanlaatunormeja ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun parantamiseksi. Tarkistetuilla säännöillä alennetaan tärkeimmän epäpuhtauden – pienhiukkasten – vuotuista raja-arvoa yli puolella. Ilman pilaantumisesta johtuvista terveyshaitoista kärsivien on myös oikeus saada korvausta, jos EU:n ilmanlaatusääntöjä rikotaan.
TEOLLISUUDEN PÄÄSTÖT
Suuri osa saastumisesta johtuu EU:ssa teollisista tuotantoprosesseista, mukaan lukien ilman epäpuhtauspäästöt, jätevesipäästöt ja jätteen muodostuminen. Uusilla säännöillä - Avautuu uudella välilehdellä. vähennetään edelleen keskeisten ilman, veden ja maaperän epäpuhtauksien päästöjä sisällyttämällä sääntöjen piiriin uusia päästölähteitä ja virtaviivaistamalla säännöksiä, jotka koskevat toimintalupien myöntämistä asianomaisille teollisuuslaitoksille ja tiloille. Niillä otetaan käyttöön velvoitteita ja toimenpiteitä, joilla parannetaan julkisesti saatavilla olevaa tietoa EU:n suurimpien teollisuuslaitosten päästöistä ja resurssien käytöstä. Heinäkuussa perustetun teollisuuden muutosta ja päästöjä käsittelevän innovaatiokeskuksen - Avautuu uudella välilehdellä. tavoitteena on nopeuttaa innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa saastumisen torjumiseksi.
MAAPERÄ
Osana pyrkimyksiään tehdä Euroopan maaperästä terveempi EU pyrkii perustamaan vuoteen 2030 mennessä 100 elävää laboratoriota - Avautuu uudella välilehdellä. ja kärkihanketta - Avautuu uudella välilehdellä. (esimerkillisten ratkaisujen esittelemiseksi). EU:n maaperää koskevan mission - Avautuu uudella välilehdellä. puitteissa on valittu ja käynnistetty ensimmäiset 25 elävää laboratoriota, joissa useat kumppanit yhdessä luovat ja testaavat ratkaisuja ja liiketoimintamalleja todellisissa olosuhteissa. Kymmenessä mission hankkeessa kehitetään lisäksi erityisesti kunnostamisstrategioita, -malleja ja -ratkaisuja, joilla seurataan pilaantumista ja keskitytään maan ja veden puhdistamiseen kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueilla.
KEMIKAALIT
EU on vahvistanut ohjaavat periaatteet - Avautuu uudella välilehdellä. sen määrittämiseksi, mitkä ovat yhteiskunnalle haitallisimpien kemikaalien ”välttämättömiä käyttötarkoituksia”. Tavoitteena on nopeuttaa sellaisten haitallisimpien aineiden käytöstä luopumista, jotka eivät ole välttämättömiä, ja antaa samalla enemmän aikaa luopua asteittain käytöstä, joka on yhteiskunnan kannalta välttämätöntä ja jolle ei vielä ole olemassa vaihtoehtoja.
Uusia sääntöjä - Avautuu uudella välilehdellä., joilla kielletään elohopean viimeiset tarkoitukselliset jäljellä olevat käyttökohteet, alettiin soveltaa kaikkialla EU:ssa vuonna 2024. Uusilla säännöillä kielletään hammasamalgaamin käyttö ja vienti 1. tammikuuta 2025 alkaen. Jäsenmaille, jotka tarvitsevat enemmän aikaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmiensä mukauttamiseen, voidaan myöntää rajoitettu ja väliaikainen poikkeus hammasamalgaamin käyttöä, valmistusta ja tuontia varten (30. kesäkuuta 2026 saakka). Hammaslääketieteelliset täytemateriaalit eivät lopulta enää sisällä elohopeaa – paitsi kun kyse on erityisistä lääketieteellisistä tarpeista tai tapauksista, joissa lääkäri pitää sitä ehdottoman tarpeellisena.
EU on myös hyväksynyt - Avautuu uudella välilehdellä. uusia toimenpiteitä, joilla rajoitetaan tekstiilien, kosmetiikan ja pakkausten kaltaisista tuotteista peräisin olevia tiettyjä haitallisia erittäin hitaasti hajoavia kemikaaleja ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi.
Kemikaalien luokitusta, merkintöjä ja pakkaamista koskeva tarkistettu lainsäädäntö tuli voimaan - Avautuu uudella välilehdellä. joulukuussa. EU pyrkii näillä uusilla säännöillä suojelemaan työntekijöitä, kuluttajia ja ympäristöä vaarallisilta kemikaaleilta tiedottamalla paremmin riskeistä koko toimitusketjussa.
EU edistyi edelleen vuonna 2024 kiertotalouteen siirtymisessä: tavoitteena on vähentää luonnonvaroihin kohdistuvaa painetta, vähentää jätteitä ja luoda kestävää kasvua ja työpaikkoja. Äskettäin hyväksytty lainsäädäntö auttaa lisäämään resurssien tuottavuutta ja parantamaan EU:n talouden pitkän aikavälin kilpailukykyä ja häiriönsietokykyä.
78 prosenttia
EU:ssa asuvista uskoo, että ympäristö vaikuttaa suoraan heidän päivittäiseen elämäänsä ja terveyteensä.
He katsovat, että tehokkain tapa puuttua ympäristöongelmiin on
17 prosenttia
edistää kiertotaloutta vähentämällä jätettä ja käyttämällä tuotteita uudelleen tai kierrättämällä niitä;
15 prosenttia
ennallistaa luontoa;
14 prosenttia
varmistaa, että ympäristölainsäädäntöä noudatetaan;
14 prosenttia
varmistaa, että EU:n markkinoilla myytävät tuotteet eivät vahingoita ympäristöä.
Lähde: Euroopan komissio, erityiseurobarometri 550 - Avautuu uudella välilehdellä., toukokuu 2024.
Kestävistä tuotteista normi
Tuotteilla ja niiden käyttötavalla voi olla merkittäviä ympäristövaikutuksia, mutta EU:n uusien sääntöjen ansiosta kestävistä tuotteista tulee vähitellen normi. Tämä on seurausta uusien sääntöjen - Avautuu uudella välilehdellä. voimaantulosta. Niillä varmistetaan, että jokapäiväiset kotitaloustavarat ja teollisuustuotteet kestävät pidempään, käyttävät energiaa ja resursseja tehokkaammin ja sisältävät enemmän kierrätysmateriaalia. Lisäksi niiden korjaamisesta ja kierrättämisestä tulee helpompaa. Kuluttajat voivat myös tehdä kestävämpiä valintoja digitaalisten tuotepassien - Avautuu uudella välilehdellä. ansiosta. Ne ovat tuotteissa olevia skannattavia merkintöjä, joista tuotteen kestävyystiedot ovat helposti saatavilla. Myymättä jääneiden vaatteiden ja jalkineiden tuhoaminen kielletään uusilla säännöillä.
Uudet EU:n säännöt - Avautuu uudella välilehdellä. kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi vihreässä siirtymässä tulivat voimaan maaliskuussa. Tämä tarkoittaa, että ennen tuotteen ostamista kuluttajat saavat enemmän tietoa tuotteen kestävyydestä ja korjattavuudesta sekä lakisääteisistä takuuoikeuksistaan. Yritykset eivät voi enää ilmoittaa tuotteiden olevan ”vihreitä”, jos ne eivät pysty osoittamaan tunnustettua erinomaista ympäristönsuojelullista tasoa. Lisäksi kielletään sopimattomat kaupalliset menettelyt. Tuote ei saa esimerkiksi vanheta ennen aikojaan, eikä sen kestävyydestä saa esittää vääriä väitteitä. Uusia sääntöjä aletaan soveltaa syyskuussa 2026.
Tavaroiden korjaamisen edistäminen tukee kestävää kulutusta. Heinäkuussa tulivat voimaan uudet säännöt - Avautuu uudella välilehdellä. toimenpiteistä, joilla lisätään tavaroiden korjaamista lakisääteisen takuun puitteissa ja sen ulkopuolella. Sellaisten tuotteiden valmistajien, joihin sovelletaan korjattavuutta koskevia EU:n lainsäädännön vaatimuksia (esim. jääkaapit ja älypuhelimet), on korjattava tuotteet kohtuullisessa ajassa ja kohtuulliseen hintaan. Myyjän on lakisääteisen takuun puitteissa tarjottava tavaran korjaamista, paitsi jos korjaaminen on kalliimpaa kuin tavaran vaihtaminen uuteen. Lakisääteisen takuun lisäksi kuluttajilla on käytössään uusia oikeuksia ja välineitä, jotta tavaran korjauttaminen olisi helppo vaihtoehto. Kuluttajilla on myös oikeus saada lakisääteistä takuuta jatkettua lisävuodella, jos he päättävät korjauttaa tuotteen sen korvaamisen sijaan. Uusia sääntöjä sovelletaan heinäkuusta 2026 alkaen.
Kierrättäminen säästää energiaa ja rahaa, mutta se voi myös olla hyvä kriittisten raaka-aineiden lähde. Tiettyjen raaka-aineiden luotettava ja esteetön saatavuus on kasvava huolenaihe. Toukokuussa voimaan tulleessa - Avautuu uudella välilehdellä. kriittisiä raaka-aineita koskevassa säädöksessä asetetaan vertailuarvo, jonka mukaan vähintään 25 prosenttia tällaisten materiaalien vuotuisesta kulutuksesta EU:ssa on oltava peräisin kierrätyksestä. Se sisältää myös sääntöjä, joilla parannetaan kriittisten raaka-aineiden kestävyyttä ja kiertoa EU:n markkinoilla.
EU:ssa syntyy joka päivä keskimäärin noin puoli kiloa pakkausjätettä asukasta kohden. Joulukuussa hyväksytyt uudet säännöt - Avautuu uudella välilehdellä. tekevät pakkauksista kestävämpiä vähentämällä tarpeettomia pakkauksia, rajoittamalla ylipakkaamista ja lisäämällä muovipullojen ja metallitölkkien pantti- ja palautusjärjestelmien määrää. Jokainen voi säästää jopa 100 euroa vuodessa, jos yritykset siirtävät säästyneen määrän eteenpäin.
Jätteiden vienti EU:sta EU:n ulkopuolisiin maihin on kasvanut 88 prosenttia vuodesta 2004, ja vuonna 2023 sen määrä oli 35 miljoonaa tonnia. Toukokuussa tulivat voimaan uudet säännöt, joilla varmistetaan, että EU ottaa entistä suuremman vastuun jätteistään. Uudella asetuksella - Avautuu uudella välilehdellä. pyritään varmistamaan, että EU ei vie jätteitään EU:n ulkopuolisiin maihin ja että se edistää ympäristön kannalta järkevää jätehuoltoa.
Huhtikuussa järjestetyn Uusi eurooppalainen Bauhaus -festivaalin aikana yksi päivä oli omistettu kestävälle muodille. Tapahtumassa järjestettiin kiertotalouteen perustuva osallistava muotiesitys, jossa 16 kansainvälistä suunnittelijaa kahdeksasta maasta esitteli ympäristöystävällisiä luomuksiaan. Tapahtumassa korostettiin paitsi kestävän muodin esteettistä vetovoimaa myös sen roolia ympäristön kanssa sopusoinnussa olevan elämäntavan edistämisessä.
Ympäristö ja luonto
Kahdeksas ympäristöalan toimintaohjelma - Avautuu uudella välilehdellä. ohjaa Euroopan ympäristöpolitiikkaa vuoteen 2030 asti. Sen väliarvioinnissa vahvistetaan, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaiset EU:n tavoitteet ovat saavutettavissa, jos kaikki suunnitellut toimenpiteet pannaan täysimääräisesti täytäntöön. Lisäksi siinä korostetaan ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamisen myönteisiä taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, jotka liittyvät muun muassa hyvinvointiin, terveyteen, selviytymiskykyyn, kilpailukykyyn ja kaikkien materiaalien toimitusvarmuuden varmistamiseen.
EU:n uraauurtava luonnon ennallistamista koskeva laki - Avautuu uudella välilehdellä., jonka tavoitteena on pysäyttää biologisen monimuotoisuuden vakava heikkeneminen ja edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa, tuli voimaan elokuussa. Se perustuu EU:n biodiversiteettistrategiaan - Avautuu uudella välilehdellä., ja siinä asetetaan tavoitteet heikentyneiden ekosysteemien ennallistamiselle. Tämä koskee erityisesti niitä ekosysteemejä, joilla on parhaat mahdollisuudet ottaa talteen ja varastoida hiiltä sekä ehkäistä ja vähentää luonnonkatastrofien vaikutuksia. Uudella lailla otetaan käyttöön toimenpiteitä, joilla ennallistetaan vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä tällaisia toimenpiteitä olisi kohdistettava kaikkiin ennallistamista kaipaaviin ekosysteemeihin. Jäsenmaiden odotetaan toimittavan kansalliset ennallistamissuunnitelmat vuoden 2026 puoliväliin mennessä ja osoittavan, miten ne aikovat saavuttaa tavoitteet. Luonnon ennallistamista koskeva laki on ensimmäinen laatuaan maailmassa, ja se auttaa EU:ta ja sen jäsenmaita täyttämään Kunmingin–Montrealin maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuuskehyksen - Avautuu uudella välilehdellä. mukaiset luonnon monimuotoisuutta koskevat kansainväliset sitoumuksensa.
Baijerin vesi- ja luonnonsuojeluviranomaisten ainutlaatuisesti yhteistyössä toteuttama Saksassa virtaavan Isar-joen ja sen tulvatasankojen ennallistamishanke - Avautuu uudella välilehdellä. voitti vuonna 2024 luonnonsuojelualan LIFE-palkinnon. Lähes kymmenen vuotta hankkeen alkamisen jälkeen joki virtaa jälleen vapaasti ja uhanalaiset lajit ovat palanneet.
EU:n rahoittama hanke - Avautuu uudella välilehdellä. auttaa Tanskaa, Saksaa ja Alankomaita seuraamaan ja suojelemaan muuttovesilintuja koko Itä-Atlantin lentoradalla.
Suojelualueiden Natura 2000 -verkosto on ollut EU:n luonnonsuojelupolitiikan selkäranka 30 vuoden ajan. Vuonna 2024 Natura 2000 -palkinnoilla - Avautuu uudella välilehdellä. tehtiin monenlaisia uusia aloitteita tunnetuiksi, esimerkkeinä mustahaikaran säilyttäminen ja hoito Puolassa ja ”sinisiin metsiin” keskittyvä meriluonnonvarojen suojeluhanke Portugalissa.
Tuen antamista nykyisten aloitteiden vauhdittamiseksi jatkettiin myös vuonna 2024, esimerkiksi julkaisemalla uusi opas - Avautuu uudella välilehdellä. paremman maankäyttöpolitiikan suunnittelemiseksi. Tämän pitäisi auttaa kaikkia asiaan liittyviä sidosryhmiä tutustumaan paremmin maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta koskevaan lainsäädäntöön sekä hyviin käytäntöihin. Kyse on luonnon säilyttämisen ja ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta olennaisen tärkeästä sektorista, koska se tarjoaa mahdollisuuksia poistaa hiiltä laajassa mittakaavassa. Komissio järjesti ennen maaliskuussa vietettävää kansainvälistä metsäpäivää konferenssin - Avautuu uudella välilehdellä., jonka tarkoituksena oli tehostaa pyrkimyksiä istuttaa 3 miljardia puuta - Avautuu uudella välilehdellä. vuoteen 2030 mennessä, jotta voidaan parantaa ilmasto- ja ympäristöuhkien sietokykyä.
Ympäristörikollisuudesta on tullut entistä suurempi ongelma. Se aiheuttaa merkittävää haittaa ihmisten terveydelle, ympäristölle ja taloudelle EU:ssa ja muuallakin. Toukokuussa voimaan tulleella tarkistetulla lainsäädännöllä - Avautuu uudella välilehdellä. puututaan vakavimpiin EU:n ympäristövelvoitteiden rikkomisiin. Käyttöön on otettu useita uusia rikosluokkia, kuten laiton aluskierrätys ja vedenotto. Uusilla säännöillä vahvistetaan täytäntöönpanoketjua ja tuetaan ympäristön puolustajia ja alan toimijoita ympäristörikollisuuden torjunnassa. Jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa mukauttaa kansallista lainsäädäntöään.
Ympäristörikollisuus
- on neljänneksi suurin järjestäytyneen rikollisuuden muoto maailmassa;
- kasvaa 5–7 prosenttia vuodessa;
- aiheuttaa vuosittain 80–230 miljardin euron kokonaistappiot.
Lähde: Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelma, The Rise of Environmental Crime – A growing threat to natural resources, peace, development and security - Avautuu uudella välilehdellä., 2016.
Euroopan viljelijöiden tukeminen
Viime vuosina viljelijät ovat Euroopassa joutuneet elämään poikkeuksellisen monien haasteiden ja epävarmuustekijöiden kanssa – olipa sitten kyse pandemiasta tai energian hintojen jyrkästä noususta, jota Venäjän perusteeton hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on pahentanut, tai äärimmäisten sääilmiöiden yleistymisestä. EU jatkoi vuonna 2024 toimia viljelijöiden tukemiseksi ja myös auttaakseen heitä vastaamaan yhteisen maatalouspolitiikan - Avautuu uudella välilehdellä. uudistuksen jälkeen esiin tulleisiin haasteisiin.
Maaliskuussa komissio ehdotti muutoksia tiettyihin yhteisen maatalouspolitiikan säännöksiin ilman, että heikennettäisiin sen asemaa Euroopan maatalouden tukemisessa siirryttäessä kestävään maatalouteen. Tähän liittyi lisätoimenpiteitä viljelijöiden hallinnollisen taakan vähentämiseksi osana vuonna 2023 käynnistettyjä laajempia toimia, joilla pyritään järkeistämään raportointivelvoitteita. EU:n viljelijöiden näkemyksiä yhteiseen maatalouspolitiikkaan liittyvästä hallinnollisesta taakasta, raportointivelvoitteet mukaan luettuina, pyydettiin myös verkkokuulemisessa, johon saatiin 27 000 vastausta.
Tuki EU:n viljelijöille
- Yhteiseen maatalouspolitiikkaan liittyviä kansallisten viranomaisten käyntejä tiloilla vähennetty ainakin 50 prosenttia.
- 98 miljardia euroa ympäristöä, ilmastoa ja eläinten hyvinvointia edistäviin vapaaehtoisiin toimenpiteisiin.
- Alle 10 hehtaarin tilat vapautettu ehdollisuusvaatimuksiin - Avautuu uudella välilehdellä. liittyvistä tarkastuksista ja seuraamuksista.
Lähde: Euroopan komissio, ”EU actions to address farmers’ concerns - Avautuu uudella välilehdellä.”, 2024.
Lisäksi komissio ehdotti toimenpiteitä, joilla parannetaan viljelijöiden työstään saamaa korvausta. Heinäkuussa perustettiin EU:n elintarvikeketjun seurantakeskus - Avautuu uudella välilehdellä. tarkastelemaan tuotantokustannuksia, marginaaleja ja kaupan käytäntöjä. Tavoitteena on lisätä avoimuutta ja luottamusta sidosryhmien välillä julkistamalla tiedot ja vaihtamalla tietoja. Lisäksi esitettiin vaihtoehtoja uusiksi säännöiksi, joilla korjataan elintarvikeketjun epätasapainoa. Komissio esitti huhtikuussa myös kertomuksen - Avautuu uudella välilehdellä. hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä elintarvikeketjussa annetun direktiivin - Avautuu uudella välilehdellä. täytäntöönpanosta. Kertomusta hyödynnetään lainsäädännön jatkuvassa arvioinnissa. Joulukuussa se ehdotti uusia toimenpiteitä - Avautuu uudella välilehdellä., joilla vahvistetaan viljelijöiden asemaa maatalouselintarvikeketjussa ja parannetaan hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen rajatylittävää valvontaa.
Vuonna 2024 myönnettiin 233 miljoonaa euroa tukea luonnonkatastrofeista ja äärimmäisistä sääoloista Bulgariassa, Tšekissä, Saksassa, Virossa, Kreikassa, Italiassa, Itävallassa, Puolassa, Romaniassa ja Sloveniassa kärsineille viljelijöille. Lisäksi otettiin käyttöön tukitoimenpiteitä, joilla puututaan viinialan markkinahäiriöihin Portugalissa sekä lintuinfluenssasta Italian siipikarja- ja munamarkkinoihin aiheutuviin kielteisiin vaikutuksiin.
Tammikuussa käynnistettiin strateginen vuoropuhelu EU:n maatalouden tulevaisuudesta - Avautuu uudella välilehdellä.. Se kokoaa yhteen 29 keskeistä maatalouselintarvikealan sidosryhmää tavoitteena hahmotella yhteinen visio EU:n maatalous- ja elintarvikejärjestelmän tulevaisuudesta.
Vuoropuhelua koskeva loppuraportti esiteltiin syyskuussa. Raportissa ”A shared prospect for farming and food in Europe - Avautuu uudella välilehdellä.” esitetään arvio alan tulevista haasteista ja mahdollisuuksista sekä annetaan 14 suositusta. Nämä suositukset ohjaavat komission työtä sen laatiessa maataloutta ja elintarvikkeita koskevaa visiotaan. Tämän vision on määrä valmistua uuden poliittisen toimikauden ensimmäisten sadan päivän aikana (ks. 0 luku).
Uusi asetus viinejä, tislattuja alkoholijuomia ja maataloustuotteita koskevista maantieteellisistä merkinnöistä - Avautuu uudella välilehdellä. tuli voimaan toukokuussa. Siinä vahvistetaan suojaamista koskevat yhtenäiset säännöt ja menettelyt kaikille maataloustuotteiden maantieteellisille merkinnöille. Se myös vahvistaa niiden suojaa erityisesti verkossa ja internetin verkkotunnuksissa.
EU neuvotteli vuonna 2024 kaupan esteiden poistamisesta irlantilaisen ja ranskalaisen naudanlihan vienniltä Etelä-Koreaan. Näiden jäsenmaiden tuottajat saivat tämän ansiosta pääsyn yhdelle maailman suurimmista naudanlihan tuontimarkkinoista.
Kestävä kalastus ja vesiviljely
Kala- ja vesiviljelyvarojen kestävyyden uhkana ovat ilmastonmuutos, luontokato ja merten ja makean veden saastuminen. Komissio esitti vuoden 2023 kalastus- ja meripaketissa - Avautuu uudella välilehdellä. joukon toimenpiteitä, joilla näihin haasteisiin voidaan vastata yhteisen kalastuspolitiikan - Avautuu uudella välilehdellä. avulla. Yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevan asetuksen arvioimiseksi käynnistettiin kuuleminen - Avautuu uudella välilehdellä., josta on määrä antaa kertomus vuoden 2025 loppuun mennessä.
Valvontasäännöt ovat olennaisen tärkeitä yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanon kannalta, erityisesti kalastuskiintiöiden käytön seuraamiseksi ja sen varmistamiseksi, että tahattomia saaliita ei heitetä laittomasti mereen. Tammikuussa tulivat voimaan uudet säännöt - Avautuu uudella välilehdellä., joilla nykyaikaistetaan kalastustoiminnan valvontaa EU:n vesillä kalastavien EU:n samoin kuin EU:n ulkopuolisten alusten osalta. Ne auttavat ehkäisemään liikakalastusta, luomaan tehokkaamman ja yhdenmukaisemman kalastuksenvalvontajärjestelmän ja varmistamaan tasapuoliset toimintaedellytykset eri merialueiden ja laivastojen välillä. Uusilla säännöillä kevennetään myös digitalisaation aiheuttamaa hallinnollista taakkaa ja edistetään teknologioiden käyttöä.
Joulukuussa EU:n kalastusministerit pääsivät sopuun - Avautuu uudella välilehdellä. vuoden 2025 kalastusmahdollisuuksista. Sopimukseen sisältyy 12 kestävyyttä edistävää toimenpidettä - Avautuu uudella välilehdellä., jotka – jos niitä sovelletaan – tarjoavat huomattavan monta lisäkalastuspäivää.
Komissio vastasi myös kehotuksiin vähentää vesiviljelypaikkojen perustamiseen ja toimintaan EU:ssa liittyvää hallinnollista taakkaa. Se tuki tätä varten jäsenmaita strategisten suuntaviivojen täytäntöönpanossa vesiviljelyn kestävyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.
Tavoitteena kestävä valtameri
EU vahvisti sitoutumisensa kansainväliseen valtamerten hallinnointiin julkistamalla Kreikassa Our Ocean -konferenssissa - Avautuu uudella välilehdellä. 40 sitoumusta vuodelle 2024 - Avautuu uudella välilehdellä.. Niitä tuetaan 3,5 miljardilla eurolla EU:n varoista. Sitoumuksissa keskitytään muun muassa kestävään kalastukseen, suojeltuihin merialueisiin, valtamerten ja ilmaston muutokseen, kestävään siniseen talouteen ja merten pilaantumiseen.
Laiton, ilmoittamaton ja sääntelemätön kalastus on yksi vakavimmista meren elollisten luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen kohdistuvista uhkista. Se vaarantaa niin maailmanlaajuiset pyrkimykset edistää valtamerten parempaa hallinnointia kuin EU:n yhteisen kalastuspolitiikan. EU antoi toukokuussa Senegalille ”keltaisen kortin - Avautuu uudella välilehdellä.” eli ilmoituksen tarpeesta tehostaa toimia tällaisen kalastuksen torjumiseksi. Laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen kokonaisarvoksi arvioidaan 10–20 miljardia euroa vuodessa. Vuosittain pyydetään laittomasti 11–26 miljoonaa tonnia kalaa, mikä on vähintään 15 prosenttia maailman kokonaissaaliista.
Erinäisillä tärkeillä päätöksillä - Avautuu uudella välilehdellä., jotka koskevat muun muassa tonnikalan ja muiden kalojen pyyntiin käytettävien kelluvien laitteiden hallinnointia, edistetään kalastuksen saamista kestävälle pohjalle Intian valtamerellä. Intian valtameren tonnikalatoimikunnan 28. vuosikokouksessa toukokuussa hyväksyttiin EU:n ehdotuksen pohjalta päätöslauselma, jolla pannaan asteittain täytäntöön kalojen yhteenkokoamiseen käytettävien ajelehtivien laitteiden täydellistä biohajoavuutta koskeva vaatimus vuoteen 2030 mennessä. Tällaisten laitteiden sääntelykehystä parannettiin lisäksi jäljitettävyyden ja vaatimustenmukaisuuden parantamiseksi.
EU on valmis ratifioimaan avomerisopimuksen - Avautuu uudella välilehdellä., joka tunnetaan myös merten biologista monimuotoisuutta kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla koskevana sopimuksena. Se tekee sen yhdessä useiden jäsenmaiden kanssa ennen kesäkuussa 2025 pidettävää kolmatta YK:n valtamerikonferenssia. Sopimuksella pyritään suojelemaan valtameriä, edistämään tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta, torjumaan ympäristön tilan heikentymistä ja ilmastonmuutosta ja ehkäisemään biologisen monimuotoisuuden köyhtymistä avomerellä. Sopimus tulee voimaan, kun 60 osapuolta on ratifioinut sen. EU valmistautuu aktiivisesti sen täytäntöönpanoon ja tukee muita maita niiden pyrkimyksissä ratifioida sopimus ja panna se täytäntöön.
Liikenne aiheuttaa lähes neljänneksen EU:n kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti EU pyrkii vähentämään liikenteeseen liittyviä päästöjä 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategiassa - Avautuu uudella välilehdellä. esitetään etenemissuunnitelma näiden kunnianhimoisten päästövähennysten saavuttamiseksi. Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana on edistytty huomattavasti EU:n liikennealan kestävyyden parantamisessa.
Yli 90 prosenttia kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategian 82 aloitteesta on joko saatettu päätökseen tai on käynnissä.
Verkkojen Eurooppa -välineestä vuosille 2021–2027 on myönnetty yli 21,2 miljardia euroa 630 liikenneinfrastruktuurihankkeeseen eri puolilla EU:ta.
Jäsenmaat ovat myöntäneet liikenteelle lähes 100 miljardia euroa kansallisissa elpymissuunnitelmissaan.
Liikenteen tutkimukseen ja innovointiin on investoitu 4 miljardia euroa.
Ilmailualan ReFuelEU-asetuksella - Avautuu uudella välilehdellä. edistetään kestävien lentopolttoaineiden käyttöä ja vähennetään vuoteen 2050 mennessä hiilidioksidipäästöjä merkittävästi, yli 60 prosenttia vuoden 1990 tasoihin verrattuna. Se tuli voimaan tammikuussa 2024.
Matkustajat voivat tällä asetuksella lentopäästöjen laskemiseksi luodun vapaaehtoisen merkintäjärjestelmän - Avautuu uudella välilehdellä. ansiosta tehdä tietoon perustuvia valintoja eri lentovaihtoehtoja vertaillessaan.
FuelEU Maritime -asetus - Avautuu uudella välilehdellä. auttaa vähentämään meriliikenteen päästöjä edistämällä uusiutuvien, vähähiilisten polttoaineiden ja puhtaan energian teknologioiden käyttöä aluksissa. Sitä sovelletaan tammikuusta 2025 alkaen.
Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevalla asetuksella - Avautuu uudella välilehdellä. lisätään sähkölataus- ja vetytankkausasemien määrää. Sitä alettiin soveltaa huhtikuussa.
Vuoden aikana valittiin 42 uutta hanketta, jotka saivat yli 424 miljoonaa euroa EU:n rahoitusta - Avautuu uudella välilehdellä. vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoon (sähkölatauspisteiden ja vetytankkausasemien asentaminen, maatoimintojen sähköistäminen lentoasemilla).
LIIKENTEEN
PÄÄSTÖJEN
VÄHENTÄMINEN
Heinäkuussa voimaan tulleet raskaiden hyötyajoneuvojen (kuorma- ja linja-autot) tarkistetut hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteet vähentävät päästöjä 45 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, 65 prosenttia vuoteen 2035 mennessä ja 90 prosenttia vuoteen 2040 mennessä.
Uusilla säännöillä - Avautuu uudella välilehdellä. vahvistetaan maantieajoneuvojen päästörajat ja akun kestävyyttä koskevat vaatimukset. Niillä säännellään kaikkien ajoneuvojen osalta jarruista ja renkaista peräisin olevien hiukkasten määrää, mikä vähentää päästöjä ja mikromuovia.
Sisävesiliikenne on energiatehokasta ja lähes ruuhkatonta. Uusi ehdotus - Avautuu uudella välilehdellä. EU:n jokien ja kanavien liikenteenhallinnan parantamiseksi lisää sisävesiliikenteen tehokkuutta ja luotettavuutta ja edistää EU:n tavoitetta hyödyntää rahdinkuljetuksissa yhä enemmän Euroopan jokia ja kanavia.
EU on edistynyt liikenteen päästöjen vähentämisessä merkittävästi myös antamalla pyöräilyä koskevan eurooppalaisen julkilausuman - Avautuu uudella välilehdellä., jossa virallisesti tunnustetaan pyöräily kestäväksi, helppokäyttöiseksi ja kohtuuhintaiseksi liikennemuodoksi.
Päästöttömän ilmailun allianssin - Avautuu uudella välilehdellä. jäsenet esittivät kunnianhimoisen tavoitteen, jonka mukaan 36–68 prosentilla EU:n sisäisistä lennoista olisi käytettävä vety- ja sähkökäyttöisiä ilma-aluksia vuoteen 2050 mennessä. Tämä voisi vähentää hiilidioksidipäästöjä näillä reiteillä 12–31 prosenttia. EU käynnisti allianssin vapaaehtoisena aloitteena, jonka avulla yksityiset ja julkiset kumppanit voivat tehdä yhteistyötä tehdäkseen uusista kestävän liikenteen muodoista todellisuutta matkailijoille Euroopassa.
Kestävä ja häiriönsietokykyinen liikenneverkko
Liikenneyhteyksien parantamiseksi kaikkialla Euroopassa EU investoi ennätykselliset 7 miljardia euroa - Avautuu uudella välilehdellä. kestävään, turvalliseen ja älykkääseen liikenneinfrastruktuuriin. Yli 80 prosenttia rahoituksesta kohdennetaan hankkeisiin, joilla tuetaan EU:n ilmastotavoitteita parantamalla ja modernisoimalla EU:n raide-, sisävesi- ja meriliikenneverkostoa. Rahoitusta myönnetään suuriin hankkeisiin, joilla parannetaan rajat ylittäviä rautatieyhteyksiä. Näihin kuuluvat Rail Baltica -hanke, joka yhdistää Baltian maat Viron, Latvian ja Liettuan - Avautuu uudella välilehdellä., sekä Fehmarninsalmen tunnelihanke - Avautuu uudella välilehdellä., joka yhdistää Saksan ja Tanskan.
Nopeammat rautatieyhteydet ovat toteutumassa uusien sääntöjen - Avautuu uudella välilehdellä. ansiosta. Niissä asetetaan kunnianhimoiset tavoitteet Euroopan liikenneinfrastruktuurille. Vuoteen 2040 mennessä EU:n tärkeimmillä matkustajaliikenteen reiteillä on oltava raiteet, joilla junien tuntinopeus voi olla 160 kilometriä tai enemmän.
Tieturvallisuuden parantaminen
Liikenneturvallisuus EU:ssa on parantunut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Kuolemat EU:n teillä ovat vähentyneet parinkymmenen vuoden takaisesta noin 50 000:sta nykyiseen noin 20 400:aan. Lisätoimet - Avautuu uudella välilehdellä. ovat kuitenkin tarpeen EU:n, kansallisella ja paikallisella tasolla, jotta voidaan päästä EU:n tavoitteeseen eli liikennekuolemien vähentämiseen nollaan vuoteen 2050 mennessä.
Uudet säännöt - Avautuu uudella välilehdellä., joilla parannetaan ajoneuvojen yleistä turvallisuutta, ovat tulleet voimaan kaikkien EU:ssa myytävien moottoriajoneuvojen osalta. Säännöissä määrätään erilaisista uusista teknologioista ja kehittyneistä kuljettajaa avustavista järjestelmistä kaikissa uusissa ajoneuvoissa. Sen jälkeen, kun toimenpiteitä alettiin soveltaa uusiin ajoneuvomalleihin vuonna 2022, niillä on ollut ratkaiseva merkitys matkustajien, jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden suojelun parantamisessa kaikkialla EU:ssa. Sääntöjen odotetaan vuoteen 2038 mennessä säästäneen yli 25 000 ihmishenkeä ja estäneen vähintään 140 000 vakavaa loukkaantumista.
Verkottunut, vuorovaikutteinen ja automatisoitu liikkuvuus - Avautuu uudella välilehdellä. on olennaisen tärkeää, jotta Euroopan liikenteestä saadaan vihreämpää, turvallisempaa ja kilpailukykyisempää. EU investoi yhteistyössä yksityisten kumppaneiden kanssa 500 miljoona euroa Horisontti Eurooppa -ohjelman kautta tätä teknologiaa koskevaan kehittyneeseen tutkimukseen.
EU jatkoi vuonna 2024 työskentelyä keskeisten kansainvälisten kumppaneiden kanssa ilmastonmuutoksen, biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen ja saastumisen aiheuttamaan kolmitahoiseen kriisiin vastaamiseksi. Vuoden mittaan järjestettiin kolme merkittävää monenvälistä kokousta: YK:n ilmastonmuutoskonferenssi Azerbaidžanissa, YK:n biodiversiteettikonferenssi Kolumbiassa ja YK:n aavikoitumisen vastainen konferenssi Saudi-Arabiassa.
Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutoskonferenssi
YK:n 29. ilmastokokous (COP29) pidettiin Bakussa, Azerbaidžanissa 11.–24. marraskuuta. Huippukokous kokosi osapuolet yhteen nopeuttamaan toimia, joilla pyritään saavuttamaan Pariisin sopimuksen tavoite rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna.
Kokouksessa keskityttiin varmistamaan merkittävät taloudelliset investoinnit, joita tarvitaan päästöjen vähentämiseksi ja muita heikommassa asemassa olevien väestöryhmien suojelemiseksi. EU oli keskeisessä asemassa - Avautuu uudella välilehdellä., kun päästiin sopimukseen uudesta ilmastorahoitustavoitteesta, jolla tuetaan kehitysmaiden ilmastotoimia.
Osapuolet asettivat kunnianhimoisen uuden yhteisen määrällisen tavoitteen kasvattaa kaikista lähteistä saatavaa ilmastorahoitusta siten, että vuoteen 2035 mennessä se nousee 1,3 biljoonan dollarin vuositasolle. Tämän laajemman tavoitteen puitteissa kehittyneet maat sitoutuivat mobilisoimaan vuosittain vähintään 300 miljardia dollaria vuoteen 2035 mennessä. Tavoite myös laajensi onnistuneesti maailmanlaajuista rahoittajapohjaa, kun mukaan pyydettiin lisää maita, joiden päästöt ja taloudellinen painoarvo ovat kasvussa. Se korosti myös monenvälisten pankkien muutosvoimaa ilmastotoimien tehostamisessa.
EU:lla oli lisäksi tärkeä rooli Pariisin sopimuksen hiilimarkkinoita koskevan sääntökirjan viimeistelyssä. Sopimusta on tehty yhdeksän vuotta, ja sillä otetaan käyttöön kansainväliset hiilimarkkinat - Avautuu uudella välilehdellä. ja varmistetaan vankka kehys avoimuudelle, vastuuvelvollisuudelle ja tinkimättömyydelle ympäristötavoitteiden toteuttamisessa. Toinen tärkeä saavutus oli sukupuolten tasa-arvoa koskevan Liman työohjelman jatkaminen. Työohjelmassa korostetaan sukupuolinäkökohdat huomioon ottavien ilmastotoimien merkitystä osapuolten keskuudessa.
COP29-kokouksen aikana EU julkaisi jo ennen vuoden lopun määräaikaa kaikkien aikojen ensimmäisen avoimuusraportin, jollainen on jatkossa määrä laatia joka toinen vuosi. Tämä on merkittävä virstanpylväs Pariisin sopimuksen täytäntöönpanossa ja merkitsee uuden vastuuvelvollisuuden ja yhteistyön aikakauden alkamista maailmanlaajuisessa ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Yhdistyneiden kansakuntien biodiversiteettikonferenssi
Calissa, Kolumbiassa lokakuussa järjestetyssä biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen osapuolten 16. konferenssissa saatiin rohkaisevasti vauhtia maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen - Avautuu uudella välilehdellä. täytäntöönpanoon biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi ja sen suunnan kääntämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Tässä ”ihmisten ilmastokokoukseksi” kutsutussa kokouksessa tehtiin useita tärkeitä päätöksiä - Avautuu uudella välilehdellä., kuten sopimus alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen roolin laajentamisesta biologisen monimuotoisuuden säilyttämisessä ja uraauurtava sopimus digitaalisen geneettisen tiedon hyötyjen jakamisesta. EU julkisti lähes 160 miljoonan euron arvoisen uusien aloitteiden paketin, jolla tuetaan kumppanimaita ja suojellaan biologista monimuotoisuutta maailmanlaajuisesti, mikä osoittaa selkeää sitoutumista maailmanlaajuisten rahoitustavoitteiden saavuttamiseen luonnon suojelemiseksi.
Yhdistyneiden kansakuntien aavikoitumisen vastainen konferenssi
Aavikoitumisen estämiseksi tehdyn YK:n yleissopimuksen osapuolten 16. konferenssissa EU teki tiivistä yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa, jotta voitaisiin täyttää globaalit sitoumukset aavikoitumisen, maaperän huonontumisen ja kuivuuden torjumiseksi. Konferenssissa esiteltiin ensimmäinen aavikoitumista maailmassa kuvaava kartasto World Drought Atlas - Avautuu uudella välilehdellä.. Kartasto on laadittu komission yhteisen tutkimuskeskuksen ja aavikoitumissopimuksen yhteistyönä. Kartaston tarkoituksena on havainnollistaa kuivuuden kaikkia ulottuvuuksia ja sen aiheuttamia kasvavia maailmanlaajuisia riskejä. Siinä esitetään haasteet, mutta se tarjoaa myös vastauksia, joiden avulla poliittiset päättäjät voivat toteuttaa toimia kuivuudensietokyvyn vahvistamiseksi.
Merkittävät kuivuusjaksot ja esimerkkejä niiden vaikutusten kohteista (2022–2024)
Länsi-Yhdysvalloissa vaikutukset kohdistuivat vuonna 2022 ekosysteemeihin, maatalouteen, vesivoimaan ja -huoltoon. Keski-Aasiassa maatalous ja vesihuolto häiriintyivät, kun taas Itä-Aasiassa vaikutukset kohdistuivat maatalouteen, sisävesiliikenteeseen ja valmistusteollisuuteen. Saman vuoden aikana maatalouteen kohdistui häiriöitä myös Kaakkois-Aasiassa. Euroopassa vaikutukset kohdistuivat vuosina 2022 ja 2023 sisävesiliikenteeseen, vesivoimaan, maatalouteen, vesihuoltoon, ekosysteemeihin ja terveyteen. Länsi-Afrikassa koettiin maatalouteen ja ruokaturvaan liittyviä ongelmia, kun taas Itä-Afrikassa merkittäviä ongelmia olivat maatalous, ruokaturva ja pakkomuutot. Andien ekstratrooppisella alueella ja La Platan valuma-alueella esiintyi vesipulaa, sisävesiliikenteen häiriöitä ja vaikutuksia maatalouteen. Keski-Amerikassa ja pohjoisessa Etelä-Amerikassa vaikutukset kohdistuivat vuosina 2023 ja 2024 maatalouteen ja vesihuoltoon. Brasiliassa Amazonin valuma-alueella koettiin vaikutuksia ekosysteemeihin, sisävesiliikenteeseen ja vesivoimaan. Välimeren alueella oli vuoteen 2024 asti vesipulaa ja maatalouden haasteita, kun taas eteläisessä Afrikassa ja Sambesin valuma-alueella esiintyi vaikutuksia maatalouteen, ruokaturvaan, vesivoimaan ja ekosysteemeihin. Afganistanissa esiintyi häiriöitä maataloudessa ja vesihuollossa.