2 LUKU
Euroopan unioni edistyi vuonna 2024 merkittävästi maailmanlaajuisen kilpailukykynsä vahvistamisessa erilaisilla aloitteilla, joilla vahvistettiin kestävää talouskasvua ja tehostettiin teollista innovointia. EU:lla oli kiireellisiä haasteita, kuten taloudellisia riippuvuuksia, geopoliittisia jännitteitä ja kasvava maailmanlaajuinen kilpailu. Näihin vastatakseen se toteutti strategisia toimenpiteitä elintärkeiden resurssien turvaamiseksi, teknologisen johtoaseman edistämiseksi ja markkinoidensa suojelemiseksi. Keskeisiä toimia olivat kauppakumppanuuksien ja -sopimusten edistäminen, kilpailu- ja kauppapolitiikan uudistaminen ja talouden häiriönsietokyvyn parantaminen. EU otti käyttöön kattavan lähestymistavan vahvistaakseen asemaansa maailmanlaajuisena johtajana kestävässä ja oikeudenmukaisessa kaupassa. Samalla suojataan taloudellinen turvallisuus ja edistetään kilpailukykyistä teollisuusympäristöä.
Euroopan unioni jatkoi vuonna 2024 toimiaan EU:n yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi sekä sisämarkkinoilla että maailmanlaajuisesti.
Näillä toimilla vahvistettiin EU:n teollista perustaa ja tehtiin EU:sta investoinneille suotuisampi
EU:n kilpailukyvyn tulevaisuus oli vuoden aikana edelleen kiireellisiä toimia edellyttävä kysymys, ja se nimettiin yhdeksi uuden komission painopisteistä - PDF-tiedosto, avautuu uudella välilehdellä. (ks. 0 luku). Vaikka Eurooppa on yksi maailman kilpailukykyisimmistä ja innovatiivisimmista alueista, sillä on edelleen useita rakenteellisia ongelmia. EU:n yritykset toimivat epävakaassa maailmassa ja kohtaavat merkittäviä haasteita, joita ovat muun muassa epäreilu kilpailu, energian korkeat hinnat, osaamisvaje ja työvoimapula sekä vaikeudet saada pääomaa. Komissio otti vuonna 2024 käyttöön merkittävän aloitteen, kilpailukykykompassin - Avautuu uudella välilehdellä., joka toimii EU:n kilpailukyvyn parantamisen puitteina.
EU:n kilpailukykyyn kohdistuu lukuisia ja monimutkaisia haasteita, jotka edellyttävät kattavia ja pitkälle kehitettyjä ratkaisuja. EU on jo käynnistänyt useita aloitteita yritystensä ja teollisuudenalojensa kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Se on toteuttanut monialaisia toimenpiteitä, kuten ennakoinut tulevia standardointitarpeita - Avautuu uudella välilehdellä. raaka-aineiden ja kvanttiteknologian kaltaisilla aloilla ja ottanut käyttöön teknisen tuen välineen - Avautuu uudella välilehdellä., jolla tuetaan keskeisiä hankkeita teollisuuden tuotantokapasiteetin parantamiseksi. Toimenpiteillä pyritään esimerkiksi siihen, että EU voi saavuttaa tavoitteensa nousta maailmanlaajuiseksi johtajaksi strategisten teknologioiden alalla.
Kilpailukyvyn kehittäminen ei saisi tapahtua ihmisten tai maapallon kustannuksella. EU pitää huolta siitä, että sen lähestymistapa kasvuun on linjassa sen arvojen kanssa. Tähän sisältyy kiertotalouden edistäminen (ks. 4 luku), pyrkimys johtoasemaan strategisten ja vihreiden teknologioiden alalla (ks. 4 ja 5 luku) ja jatkuva koulutus osaamisessa, jota teollisuuden muuttuviin tarpeisiin vastaaminen edellyttää (ks. 6 luku).
Ymmärtääkseen paremmin sisämarkkinoiden toimintaa ja EU:n kilpailukykyä komissio julkaisi vuotuisen sisämarkkina- ja kilpailukykyraporttinsa - Avautuu uudella välilehdellä. vuodelta 2024. Edellisten vuosien raportteihin verrattuna nyt keskitytään yksityiskohtaisemmin kilpailukykyyn. Raportin pohjana ovat vuonna 2023 pitkän aikavälin kilpailukyvystä annetussa tiedonannossa - Avautuu uudella välilehdellä. yksilöidyt yhdeksän kilpailua tukevaa osa-aluetta. Niitä käytetään EU:n vuotuisen kehityksen seuraamiseen. Raportissa tuodaan myös esiin sisämarkkinoiden vahvuudet, joita voidaan käyttää EU:n kilpailukyvyn parantamiseen, ja painotetaan, että vihreän ja digitaalisen siirtymän rahoittaminen edellyttää älykästä välineiden yhdistelmää. Tähän sisältyy EU:n rahoituksen innovatiivisempi käyttö yksityisten investointien edistämiseksi ja suojelemiseksi sekä julkisten hankintojen käyttökestävyyden, häiriönsietokyvyn, innovoinnin ja sosiaalisesti vastuullisten käytäntöjen edistämiseksi.
Komission omien analyysien lisäksi vuonna 2024 julkaistiin kaksi riippumatonta raporttia, joissa annetaan suosituksia sisämarkkinoiden ja EU:n kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Italian entisen pääministerin Enrico Lettan laatimassa, Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltio Belgian kaudella julkaistussa raportissa Much More than a Market - Avautuu uudella välilehdellä. hahmotellaan tarvetta kehittää sisämarkkinoita ja sitoutua digitaaliseen ja vihreään siirtymään sekä tutkia uusia laajentumismahdollisuuksia ja parantaa EU:n turvallisuutta.
Euroopan keskuspankin entisen pääjohtajan Mario Draghin Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin pyynnöstä laatimassa raportissa Euroopan kilpailukyvyn tulevaisuudesta todetaan, että EU:n olisi hyödynnettävä puhdasta siirtymää kilpailukyvyn parantamisessa ja energian hintojen alentamisessa. Siinä tuodaan myös esiin tarve edistää innovointia ja nopeuttaa digitaalista siirtymää mobilisoimalla julkisia ja yksityisiä investointeja, parantamalla liiketoimintaympäristöä ja vähentämällä byrokratiaa sekä antamalla ihmisille taitoja uusia työmarkkinoita varten. Lisäksi siinä korostetaan tarvetta parantaa EU:n yleistä häiriönsietokykyä, puolustusta ja turvallisuutta nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa.
Komissio hyödynsi Draghin raportin tuloksia laatiessaan uutta suunnitelmaa Euroopan kestävän vaurauden ja kilpailukyvyn varmistamiseksi. Draghin raportin kolme pääkohtaa - Avautuu uudella välilehdellä. muodostavat myös edellä mainitun kilpailukykykompassin perustan. Ne ovat innovaatiokuilun kurominen umpeen EU:n sekä Kiinan ja Yhdysvaltojen väliltä, vähähiilistämiseen ja kilpailukykyyn tähtäävän yhteisen suunnitelman laatiminen sekä turvallisuuden lisääminen ja riippuvuuksien vähentäminen. Raportilla on keskeinen rooli myös kehitettäessä puhtaan teollisuuden ohjelmaa kilpailukykyisten teollisuudenalojen ja laadukkaiden työpaikkojen luomiseksi.
EU:n haasteena on myös löytää tasapaino kaupan avoimuuden ja talouden turvallisuuden välille. Jotta EU ei olisi liian riippuvainen yksinomaisista toimittajista, sen on edistettävä kilpailukykyään, suojeltava talouttaan riskeiltä ja solmittava kumppanuuksia sellaisten tahojen kanssa, joilla on sen kanssa yhteisiä taloudellisia etuja.
Nämä kolme toimintalinjaa (edistäminen, suojelu ja kumppanuus) muodostavat taloudellisen turvallisuuden strategian - Avautuu uudella välilehdellä. perustan. Strategia otettiin käyttöön kesäkuussa 2023, ja komissio on sen jälkeen toteuttanut useita toimia riskien arvioimiseksi ja vähentämiseksi. Se on aloittanut ensimmäisen arvioinnin riskeistä, jotka liittyvät taloudellisten riippuvuuksien käyttöön aseena tai taloudelliseen pakottamiseen, ja käynnistänyt perusteellisemman analyysin näistä kysymyksistä.
Lisäksi käytössä on nyt pakkotoimien vastainen väline - Avautuu uudella välilehdellä.. Se auttaa EU:ta ryhtymään kansainvälisen oikeuden mukaisiin toimiin, jos EU:n ulkopuoliset maat painostavat EU:ta tai sen jäsenmaita taloudellisesti.
Euroopan innovaationeuvosto - Avautuu uudella välilehdellä. käynnisti vuonna 2024 työohjelman, josta voidaan myöntää yli 1,2 miljardia euroa rahoitusta strategisten teknologioiden ja innovatiivisten yritysten laajentamiseen. Kesäkuuhun mennessä oli hyväksytty yli 200 erillistä investointia.
Komissio esitti tammikuussa viiden aloitteen paketin EU:n taloudellisen turvallisuuden vahvistamiseksi. Siihen sisältyy muun muassa ulkomaisten sijoitusten seuranta, vientivalvonta ja ulkomaille suuntautuvien sijoitusten riskien arviointi.
EU lisäsi neuvotteluja taloudellisesta turvallisuudesta G7-ryhmässä ja kahdenvälisissä keskusteluissa. Lisäksi se laajensi kauppasopimustensa verkostoa resurssien turvaamiseksi, uusien markkinoiden avaamiseksi ja häiriönsietokyvyn parantamiseksi.
Tutkimus ja innovointi ovat monialaisia painopisteitä, ja ne ovat ratkaisevan tärkeitä paitsi EU:n kilpailukyvyn - Avautuu uudella välilehdellä. myös vihreän ja digitaalisen siirtymän, taloudellisen turvallisuuden ja avoimen strategisen riippumattomuuden kannalta.
EU käynnisti vuonna 2022 uuden eurooppalaisen innovaatio-ohjelman - Avautuu uudella välilehdellä. innovoinnin ja erityisesti syväteknologiaan liittyvän innovoinnin tehostamiseksi. Vuonna 2024 julkaistiin kertomus - Avautuu uudella välilehdellä., josta käy ilmi, että ohjelman 25 toimenpiteestä 17 on saatettu päätökseen ja loput kahdeksan ovat käynnissä. ’Syväteknologialla’ tarkoitetaan teknologioita, jotka ovat niin innovatiivisia, että ne usein vaikuttavat voimakkaasti teollisuuden, talouden tai jopa yhteiskunnan toimintatapaan – tai jopa muuttavat sen kokonaan.
Lisäksi Horisontti Eurooppa -ohjelmalla - Avautuu uudella välilehdellä., joka on EU:n tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusohjelma, edistetään edelleen EU:n kilpailukykyä helpottamalla yhteistyötä ja voimistamalla tutkimuksen ja innovoinnin vaikutusta. Ohjelmasta tuetaan myös teknologioiden kehittämistä ja tehokkaampaa levittämistä. (Horisontti Eurooppa -ohjelmasta kerrotaan lisää 6 luvussa.) Edellä mainittu Euroopan innovaationeuvosto on yksi Horisontti Eurooppa -ohjelman puitteissa käynnistetyistä aloitteista. Se on innovaatio-ohjelma, jonka budjetti on 10,1 miljardia euroa ja jonka tavoitteena on tunnistaa, kehittää ja laajentaa läpimurtoteknologioita ja innovaatioita - Avautuu uudella välilehdellä..
Keskeinen osa EU:n kilpailukyvyn parantamista on EU:n kilpailupolitiikka - Avautuu uudella välilehdellä. eli säännöt ja lait, joiden tarkoituksena on varmistaa tehokas kilpailu yritysten välillä. Toteuttamalla kilpailupolitiikkaa komissio luo ympäristön, joka kannustaa yrityksiä olemaan tehokkaampia, mukautuvampia ja innovatiivisempia ja johtaa siihen, että kuluttajille tarjotaan korkealaatuisia ja kustannustehokkaita tuotteita. Se myös valmistaa EU:n yrityksiä maailmanlaajuiseen menestykseen kannustamalla tekemään investointeja tutkimukseen, tuotekehitykseen ja prosessien virtaviivaistamiseen kilpailijoita parempien tulosten saavuttamiseksi. Täytäntöönpanotoimenpiteillä on merkittävä vaikutus sen suhteen, että yritykset saadaan välttämään kilpailunvastaisia käytäntöjä.
Kilpailusääntöjen täytäntöönpanolla - Avautuu uudella välilehdellä. puututaan yleensä yritysten käytäntöihin, joiden tarkoituksena on pakottaa kilpailijat pois markkinoilta, mikä viime kädessä aiheuttaa vahinkoa kuluttajille. Tämä on yleistä digitaaliteknologian alalla erityisesti suurissa teknologiayrityksissä. Esimerkiksi vuonna 2024 komissio määräsi Metalle 797,72 miljoonan euron sakon - Avautuu uudella välilehdellä., sillä Meta oli käyttänyt väärin määräävää markkina-asemaansa sitomalla käytäntöjä ja asettamalla kohtuuttomia kauppaehtoja verkossa toimiville ilmoituspalveluille tuottaakseen etua omalle alustalleen. Toisessa tapauksessa komissio hyväksyi Applen ehdottamat sitoumukset - Avautuu uudella välilehdellä. poistaa esteet teknologialta, jonka avulla mobiililaitteilla voidaan suorittaa lähimaksuja myyntipisteissä.
Kilpailusääntöjen avulla voidaan myös puuttua suoraan korkeisiin hintoihin ja epäoikeudenmukaisiin kaupankäynnin ehtoihin, jotka tukahduttavat kilpailua kuluttajien vahingoksi. Komissio määräsi vuoden aikana Applelle yli 1,8 miljardin euron sakot määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä - Avautuu uudella välilehdellä., sillä Apple oli asettanut musiikkisovellusten kehittäjille kohtuuttomia kauppaehtoja. Tämä johti mahdollisesti siihen, että kuluttajat maksoivat merkittävästi enemmän musiikin suoratoistotilauksista.
Komission kilpailunrajoitustoimet eivät rajoitu pelkästään teknologia-alaan. Komissio määräsi toukokuussa Mondelēzille kilpailusääntöjen nojalla 337,5 miljoonan euron sakon - Avautuu uudella välilehdellä., koska se esti suklaa- ja keksituotteiden sisäistä kauppaa EU:ssa. Mondelēzin tunnettuja tuotemerkkejä ovat muun muassa Milka, Côte d’Or, Toblerone, Oreo, LU ja Belvita.
Lisäksi komissio määräsi vuonna 2024 lääkeyhtiö Tevalle 462,6 miljoonan euron sakon - Avautuu uudella välilehdellä. sen MS-taudin hoitoon tarkoitettuun lääkkeeseen Copaxoneen liittyvän kilpailun viivyttämisestä. Teva oli tehnyt näin laajentamalla keinotekoisesti Copaxonen patenttisuojaa ja levittämällä järjestelmällisesti harhaanjohtavaa tietoa kilpailevasta tuotteesta estääkseen sen markkinoille tulon ja käyttöönoton.
EU turvaa kilpailukykyisiä markkinoita myös valvomalla sulautumia. Onpa kyse sitten suorien kilpailijoiden välisistä horisontaalisista sulautumista, toimitusketjuissa tapahtuvista vertikaalisista sulautumista tai täydentäviä tuotteita tai palveluja sisältävistä monialasulautumista komissio tutkii niitä kielteisten vaikutusten, kuten hintojen nousun ja innovoinnin tukahduttamisen ehkäisemiseksi.
Komission oikeusperusta EU:n laajuisten keskittymien tarkastelulle ja niiden sisämarkkinoille soveltuvuuden määrittämiselle on EU:n sulautuma-asetus, jonka antamisesta tuli vuonna 2024 kuluneeksi 20 vuotta - Avautuu uudella välilehdellä.. Vuoden 2024 aikana Amazon perui suunnitelmansa ostaa iRobot - Avautuu uudella välilehdellä. sen jälkeen, kun komissio oli ilmaissut huolensa siitä, että sopimus voisi vähentää kilpailua rajoittamalla muiden toimittajien pääsyä Amazon Marketplaceen, mikä saattaisi kuluttajien haitaksi nostaa hintoja, heikentää laatua ja vähentää innovointia. Sen sijaan Microsoftin ja Activisionin välinen sulautuma - Avautuu uudella välilehdellä. on esimerkki tilanteesta, jossa komissio hyväksyy liiketoimen, kunhan toteutetaan tietyt sitoumukset. Sulautuman osapuolet esittivät sitoumuksia, jotka vastasivat kaikkiin kilpailuongelmiin, ja toteuttivat toimenpiteitä, jotka parantavat merkittävästi pilvipelaamisen suoratoistopalveluja nykytilanteeseen verrattuna.
Komissio hyväksyi helmikuussa myös tarkistetun markkinoiden määritelmää koskevan tiedonannon - Avautuu uudella välilehdellä. pysyäkseen markkinadynamiikan tasalla. Tarkistetulla tiedonannolla päivitetään ohjeita merkityksellisten markkinoiden määrittelemisestä sulautuma- ja kilpailuoikeustapausten yhteydessä. Näin yritysten on helpompi ymmärtää, miten komissio valvoo kilpailulainsäädännön täytäntöönpanoa. Samalla myös sääntöjen noudattaminen paranee.
EU:n valtiontukipolitiikalla - Avautuu uudella välilehdellä. varmistetaan, että myönnetty valtiontuki ei vääristä oikeudenmukaista ja tehokasta kilpailua jäsenmaiden yritysten välillä eikä vahingoita taloutta. Lisäksi sillä tuetaan EU:n teollisuuspolitiikan taloudellisia periaatteita. Valtiontukien valvonnalla voidaan tukea EU:n teollisuusstrategioita poistamalla markkinoiden toimintapuutteita ja varmistamalla, että tuki on tarpeen ja rajattu välttämättömään ja että se kohdennetaan julkisiin tavoitteisiin.
Euroopan yhteistä etua koskevat tärkeät hankkeet - Avautuu uudella välilehdellä. ovat käytännön esimerkkejä valtiontuki- ja teollisuuspolitiikasta. Nämä rajatylittävät hankkeet rahoitetaan valtiontuella, ja niillä on myönteisiä heijastusvaikutuksia useampaan kuin yhteen EU-maahan. Komissio on tähän mennessä hyväksynyt valtiontuen kymmenelle tällaiselle hankkeelle tukeakseen innovointia strategisilla aloilla, joita ovat esimerkiksi akut, typpi, mikroelektroniikka ja terveydenhuolto, ja edistääkseen EU:n teollisuuden kilpailukykyä.
Hyvä esimerkki vuodelta 2024 on Med4Cure-hanke - Avautuu uudella välilehdellä., jossa on mukana kuusi jäsenmaata, 13 yritystä (joista yhdeksän on pieniä ja keskisuuria yrityksiä) ja noin 175 tutkimusyksikköä välillisinä kumppaneina. Hankkeen tarkoituksena on torjua mikrobilääkeresistenssiä, harvinaisia sairauksia ja syöpää uusien hoitojen ja teknologioiden, kuten mRNA-hoitojen, avulla. Hankkeeseen on tarkoitus saada jopa miljardi euroa julkista rahoitusta jäsenmailta, ja sen odotetaan saavan liikkeelle 5,9 miljardin euron yksityiset lisäinvestoinnit.
Euroopan yhteistä etua koskevia tärkeitä hankkeita käsittelevä yhteinen eurooppalainen foorumi - Avautuu uudella välilehdellä. perustettiin määrittämään EU:n kannalta strategisesti tärkeitä aloja mahdollisia tulevia hankkeita varten ja tehostamaan niiden suunnittelua, arviointia ja täytäntöönpanoa. Tämän komission ja jäsenmaiden välisen kumppanuuden ensimmäinen korkean tason kokous pidettiin maaliskuussa ja toinen marraskuussa.
EU:n valtiontukisäännöillä tuetaan myös 1. maaliskuuta 2024 alkaen käytössä ollutta Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälinettä - Avautuu uudella välilehdellä., jonka avulla jäsenmaat voivat myöntää suurempaa alueellista tukea välineen alaan kuuluville investointihankkeille. Se perustettiin kasvattamaan investointeja kriittisiin teknologioihin kolmella keskeisellä alalla: digitaaliteknologia ja syväteknologia, puhtaat ja resurssitehokkaat teknologiat sekä bioteknologiat. Lisäksi välineellä tuetaan hankkeita, joilla edistetään kriittisten teknologioiden kehittämisessä tarvittavia taitoja.
Komissio kehittää valtiontukipolitiikkaansa jatkuvasti. Sillä edistetään esimerkiksi tutkimusta ja kehitystä EU:ssa. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotuen ilmoituskynnysarvoja nostettiin vuonna 2023, minkä jälkeen yli 90 prosenttia tämän alan valtiontukitoimenpiteistä ei ole edellyttänyt komission ennakkohyväksyntää. Tämä on vähentänyt EU-maiden hallinnollista taakkaa sekä nopeuttanut innovointia ja kriittisen teknologian kehittämistä.
EU varmistaa paitsi sen, että unionin sisäinen kilpailu on oikeudenmukaista, myös sen, että EU:n yrityksillä on tasavertaiset mahdollisuudet menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Ulkomaisista tuista annettua asetusta - Avautuu uudella välilehdellä. alettiin soveltaa heinäkuussa 2023. Sillä puututaan mahdollisiin vääristymiin, joita ulkomaiset tuet aiheuttavat sisämarkkinoilla. Ne voivat antaa yrityksille epäoikeudenmukaisen edun, kun ne hankkivat EU:hun sijoittautuneita yrityksiä, osallistuvat julkisiin hankintoihin tai tekevät investointi- ja liiketoimintapäätöksiä EU:n markkinoilla.
Komissio käynnisti vuonna 2024 useita julkisia hankintoja koskevia tutkintoja, jotka johtivat siihen, että tutkimuksen kohteena olevat kiinalaiset yritykset vetäytyivät asiaan liittyvistä tarjouskilpailumenettelyistä. Komissio aloitti myös alustavan tarkastelun EU:n tuulivoima-alan mahdollisista ulkomaisista tuista. Tarkastelu on edelleen käynnissä.
Lisäksi komissio suoritti perusteellisen tutkimuksen ehdotetusta liiketoimesta, jolla Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin sijoittautunut teleoperaattori e& ostaisi EU:hun sijoittautuneen Bulgariassa, Unkarissa ja Slovakiassa toimivan teleoperaattorin PPF Telecom Group BV. Komissiolla oli alustavia huolenaiheita siitä, että e&:lle on saatettu myöntää ulkomaisia tukia, jotka voisivat vääristää sisämarkkinoita. Syyskuussa komissio hyväksyi tämän liiketoimen sillä varauksella, että liiketoimen osapuolet toteuttavat tarjoamansa useat sitoumukset esiin tuotujen huolenaiheiden ratkaisemiseksi.
Teollisuuspolitiikalla - Avautuu uudella välilehdellä. tarkoitetaan yleensä politiikkaa, jolla tuetaan taloudellista toimintaa. Se voi ulottua eri toimialojen rakennemuutoksista ja yrityksiä, etenkin pieniä ja keskisuuria yrityksiä, tukevan ympäristön luomisesta aina teollisuuden, uusien teknologioiden ja innovaatioiden teollisen potentiaalin parempaan hyödyntämiseen. EU:n teollisuuspolitiikalla - Avautuu uudella välilehdellä. pyritään vahvistamaan EU:n teollisuuden kilpailukykyä ja edistämään kestävämpää, häiriönsietokykyisempää ja digitaalisempaa taloutta, joka saa aikaan työpaikkoja.
EU uudisti vuoden aikana teollisuuspolitiikkansa puitteita, ja monenlaista lainsäädäntöä tuli voimaan. Kriittisiä raaka-aineita koskevalla säädöksellä - Avautuu uudella välilehdellä. turvataan strategisten raaka-aineiden saatavuus, ja nettonollateollisuutta koskevalla säädöksellä - Avautuu uudella välilehdellä. lisätään puhtaan teknologian valmistusta. Nämä säädökset ovat osa vuonna 2023 esitettyä vihreän kehityksen ohjelman teollisuussuunnitelmaa - Avautuu uudella välilehdellä., jolla vahvistetaan EU:n nettonollateknologioiden kilpailukykyä ja tuetaan nopeaa siirtymistä ilmastoneutraaliuteen. Lisäksi kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevalla asetuksella - Avautuu uudella välilehdellä. otetaan käyttöön uusia tuotesuunnittelua ja kierrätystä koskevia vaatimuksia, ja tarkistetulla teollisuuden päästödirektiivillä - Avautuu uudella välilehdellä. tehostetaan saasteiden torjuntaa. Kehittyneistä materiaaleista teollisuuden johtoaseman turvaamiseksi annetulla tiedonannolla - Avautuu uudella välilehdellä. tuetaan viimeisintä kehitystä edustavien materiaalien tutkimusta ja innovointia Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti (ks. 4 luku) sekä teollisia tavoitteita.
Nämä aloitteet ovat avainasemassa pyrittäessä parantamaan EU:n kilpailuetua ja johtajuutta maailmanlaajuisessa siirtymisessä kestävään talouteen. EU:n teollisuuspolitiikka on suunniteltu vastaamaan EU:n markkinoiden muuttuviin tarpeisiin ja varmistamaan, että EU pysyy vihreän siirtymän kärjessä.
Teollisuuspolitiikka on myös ratkaisevan tärkeää paitsi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tehokkaan täytäntöönpanon, myös sen hyödyntämisen kannalta. EU käynnisti vuonna 2023 puhdasta siirtymää koskevat vuoropuhelut - Avautuu uudella välilehdellä.. Ne ovat uusi keino, jolla EU voi olla yhteydessä teollisuuden ja työmarkkinaosapuolten kanssa, jotta molemmat osapuolet ymmärtävät ajankohtaiset haasteensa ja lujittavat ja tukevat vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanoa. Vuoden 2024 aikana EU arvioi näitä vuoropuheluja. Vuoropuheluja on järjestetty yhdeksän, ja niissä on keskitytty vetyyn, energiaintensiivisiin teollisuudenaloihin, puhtaaseen teknologiaan, energiainfrastruktuuriin, kriittisiin raaka-aineisiin, metsäbiotalouteen, kaupunkeihin, puhtaaseen liikkumiseen ja teräkseen. Vuoropuheluissa nousi esiin useita tarpeita: sääntelyn yksinkertaistaminen, kohtuuhintaisen puhtaan energian runsas saatavuus, nykyaikainen infrastruktuuri, rahoituksen saannin helpottaminen ja sisämarkkinoiden vahvistaminen maailmanlaajuisesti kilpaillussa ympäristössä.
Raaka-aineiden - Avautuu uudella välilehdellä. saatavuus maailmanmarkkinoilla on yksi EU:n painopisteistä. EU toteutti vuonna 2024 kansainvälisten kumppaniensa kanssa merkittäviä toimia laajentaakseen yhteistyötä sellaisten kriittisten raaka-aineiden osalta, jotka ovat olennaisen tärkeitä maailmanlaajuisen vihreän ja digitaalisen siirtymän kannalta.
Huhtikuussa EU, Yhdysvallat ja muut mineraalivarojen turvaamiseen liittyvään kumppanuuteen kuuluvat maat sekä Kazakstan, Namibia, Ukraina ja Uzbekistan ilmoittivat käynnistäneensä mineraalivarojen turvaamista käsittelevän kumppanuusfoorumin - Avautuu uudella välilehdellä. kriittisiä raaka-aineita koskevalle yhteistyölle. Vuonna 2024 siihen liittyi 11 ylimääräistä maata ja aluetta: Argentiina, Dominikaaninen tasavalta, Ecuador, Filippiinit, Grönlanti, Kongon demokraattinen tasavalta, Meksiko, Peru, Sambia, Serbia ja Turkki.
Vuonna 2023 perustettu kriittisten raaka-aineiden klubi on nykyään osa mineraalivarojen turvaamista käsittelevää kumppanuusfoorumia. Foorumi yhdistää luonnonvaroiltaan rikkaat maat sekä maat, joissa luonnonvarojen kysyntä on suurta.
EU allekirjoitti myös kahdenväliset yhteisymmärryspöytäkirjat Australian, Norjan, Ruandan, Serbian ja Uzbekistanin kanssa ja laajensi näin edelleen kriittisten raaka-ainekumppaneidensa verkostoa ja turvasi tällaisten raaka-aineiden monipuolisen ja kestävän tarjonnan sekä EU:lle että sen kumppanimaille.
EU:n talouden häiriönsietokykyä yhä epävarmemmassa geopoliittisessa tilanteessa parannetaan monipuolistamalla EU:n yritysten ja kauppakumppaneiden yhteyksiä kauppasopimusten avulla. Lisäksi vientialoilla on EU:ssa yli 30 miljoonaa työpaikkaa, joista lähes 10 miljoonaa on seurausta ulkomaisista investoinneista sisämarkkinoilla.
EU teki vuonna 2024 Singaporen kanssa digitaalista kauppaa koskevan sopimuksen - Avautuu uudella välilehdellä., jolla tehostetaan rajatylittäviä tietovirtoja ja josta on hyötyä digitaalista kauppaa käyville yrityksille ja kuluttajille. Kyseessä on laatuaan ensimmäinen EU-sopimus.
Komissio saattoi lisäksi päätökseen neuvottelut - Avautuu uudella välilehdellä. täysin uudenlaisesta EU:n ja Mercosurin kumppanuussopimuksesta - Avautuu uudella välilehdellä.. Sopimus saadaan aikaan kummallekin osapuolelle kriittisenä ajankohtana, ja se tarjoaa mahdollisuuksia merkittäviin molemminpuolisiin hyötyihin vahvistamalla geopolitiikkaan, talouteen, kestävyyteen ja turvallisuuteen liittyvää yhteistyötä.
EU vahvisti myös suhteitaan samanmielisiin kumppaneihin, kuten Kanadaan - Avautuu uudella välilehdellä. ja indopasifisen alueen maihin, edistääkseen oikeudenmukaista ja perusoikeuksia noudattavaa digitalisaatiota.
EU ja Etelä-Korea pitivät 26. maaliskuuta Brysselissä Belgiassa toisen digitaalisen kumppanuuden neuvoston kokouksen - Avautuu uudella välilehdellä., jossa ne vahvistivat sitoumuksensa tehdä yhteistyötä keskeisten digitaaliteknologioiden alalla kansalaisten ja talouksien hyödyksi.
Vuoden aikana tuli voimaan myös useita muita sopimuksia, kuten EU:n ja Kenian talouskumppanuussopimus - Avautuu uudella välilehdellä., EU:n ja Uuden-Seelannin vapaakauppasopimus - Avautuu uudella välilehdellä., EU:n ja Angolan välinen kestävien investointien helpottamista koskeva sopimus - Avautuu uudella välilehdellä. ja EU:n ja Japanin sopimus rajatylittävistä tietovirroista. - Avautuu uudella välilehdellä.
Näillä sopimuksilla on merkittävä rooli edistettäessä oikeudenmukaista ja avointa kauppaa kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Ne ovat ratkaisevan tärkeitä EU:n kilpailukyvyn kannalta, sillä ne avaavat uusia vientimahdollisuuksia EU:n yrityksille ja turvaavat kriittisten tuotantopanosten saatavuuden. Tämä on erityisen tärkeää Euroopan maatalousalalle, kuten komission Yhteisen tutkimuskeskuksen vuonna 2024 antamassa kertomuksessa - Avautuu uudella välilehdellä. vahvistetaan.
Lisäksi kauppasopimuksiin sisältyy kauaskantoisia kestävyyttä koskevia määräyksiä, joilla edistetään ympäristönsuojelua ja työntekijöiden oikeuksia koskevia EU:n tiukkoja normeja kaikkialla maailmassa.
EU käy tällä hetkellä monipuolista maatalouselintarvikkeiden kauppaa useiden kumppaneiden kanssa. Vaikka se on edelleen riippuvainen tietyistä hyödykkeistä, sen asema maailman suurimpana viejänä ja yhtenä maatalouselintarvikkeiden johtavana tuojana auttaa ylläpitämään tasapainoisia ja suotuisia kauppasuhteita muiden maiden kanssa.
EU osoitti vuoden aikana yli 83 miljoonaa euroa uusien markkinamahdollisuuksien avaamiseen EU:n viljelijöille ja EU:n elintarviketeollisuudelle sekä näiden elinkeinojen turvaamiseen.
Ruokaa ja maataloutta koskevien kansainvälisten kauppasääntöjen päivittäminen on yksi Maailman kauppajärjestön jäsenten ensisijaisista tavoitteista. EU vahvisti Abu Dhabissa, Yhdistyneissä arabiemiraateissa, vuonna 2024 pidetyssä 13. ministerikokouksessa sitoutuneisuutensa avoimeen, osallistavaan ja läpinäkyvään monenväliseen kauppajärjestelmään, joka tukee viljelijöitä ja parantaa maailmanlaajuista elintarviketurvaa. © Adobe Stock
EU toteutti vuonna 2024 merkittäviä toimia suojellakseen yrityksiään epäterveiltä kauppatavoilta. Komissio avasi vuoden aikana yhteensä 33 uutta kaupan suojatoimiin - Avautuu uudella välilehdellä. liittyvää tapausta, joten tapausten kokonaismäärä, uudelleentarkastelut mukaan lukien, nousi 63:een. Tämä on huomattavasti enemmän kuin vuonna 2023 avatut 12 uutta tapausta. Komissio otti myös käyttöön kymmenen väliaikaista toimenpidettä (mukaan lukien yksi tukien vastainen toimenpide) ja seitsemän lopullista toimenpidettä (mukaan lukien yksi tukien vastainen toimenpide). Näillä tapauksilla ja toimenpiteillä on keskeinen rooli EU:n kilpailukyvyn ja työpaikkojen turvaamisessa, sillä niiden avulla saatiin vuonna 2024 turvattua 629 655 työpaikkaa.
Komissio otti myös käyttöön lopulliset tasoitustullit Kiinasta peräisin olevien täyssähköautojen - Avautuu uudella välilehdellä. tuonnissa. Ennen päätöksen tekemistä suoritettiin tutkimus, jossa todettiin, että täyssähköautojen arvoketju Kiinassa hyötyy epäreilusta tuesta, josta uhkaa aiheutua taloudellista vahinkoa EU:n tuottajille. EU:n ja Kiinan välisessä teknisen tason yhteydenpidossa pyritään saavuttamaan neuvottelutulos hintasitoumuksista. Komissio on edelleen täysin sitoutunut löytämään molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun, ja se puolustaa EU:n yrityksiä jatkossakin päättäväisesti perusteettomilta vastatoimilta. Myös teräksen tuonnin suojatoimenpiteiden - Avautuu uudella välilehdellä. voimassaoloa jatkettiin kahdella vuodella EU:n terästuottajien suojelemiseksi terästuotannon maailmanlaajuisen ylikapasiteetin vaikutuksilta.
Myös EU:n viennin esteitä onnistuttiin poistamaan EU:n ulkopuolisissa maissa: kaikkiaan saatiin poistettua 41 estettä, jotka vaikuttavat esimerkiksi maatalouden, lääketeollisuuden ja autoteollisuuden tuotteisiin. Komissio puuttui menestyksekkäästi esimerkiksi Turkin lainsäädäntöön, joka on syrjinyt EU:n traktorivientiä. Näin avattiin pääsy 2,5 miljardin euron markkinoille.