1 LUKU
Euroopan unioni on edelleen sitoutunut tukemaan Ukrainaa Venäjän jatkaessa provosoimatonta ja perusteetonta hyökkäyssotaansa Ukrainaa vastaan ja pyrkiessä laittomiin alueliitoksiin Ukrainassa. EU auttaa Ukrainaa vastustamaan tätä hyökkäystä tukemalla sen rahoitustarpeita ja toimimalla keskeisessä roolissa sen elpymisessä, jälleenrakentamisessa ja nykyaikaistamisessa vihreän, digitaalisen ja osallistavan talouden saavuttamiseksi. Se on myös sitoutunut tukemaan Ukrainan EU-jäsenyyteen tähtääviä uudistuksia ja lähentämään Ukrainan taloutta tiiviimmin sisämarkkinoihin. EU jatkoi vuonna 2024 poliittista, taloudellista, humanitaarista ja sotilaallista tukeaan Ukrainalle. Se jatkaa toimiaan, jotta aikaan saataisiin oikeudenmukainen ja pitkäaikainen rauha kansainvälisen oikeuden – myös YK:n peruskirjan periaatteiden – mukaisesti Ukrainan suvereniteetti, itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus säilyttäen.
EU on tukenut Ukrainaa päättäväisesti Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta lähtien. EU on toiminut nopeasti Ukrainan tarvitseman taloudellisen ja sotilaallisen tuen tarjoamiseksi. Se on hyväksynyt poikkeuksellisia makrotaloudellisia rahoitusapupaketteja - Avautuu uudella välilehdellä. Ukrainan talouden vakauttamiseksi, hyödyntänyt Euroopan rauhanrahastoa - Avautuu uudella välilehdellä. sotilaallisen ja puolustusalan tuen antamiseen ja järjestänyt erityisiä sotilaskoulutusoperaatioita.
EU jatkoi tukea vuonna 2024 ja pyrki varmistamaan, että se voisi antaa Ukrainalle kattavampaa pitkän aikavälin apua. Ukrainalla on edessään kaksitahoinen haaste: toisaalta talouden ja infrastruktuurin jälleenrakentaminen ja toisaalta uudistukset, joita EU:n jäsenyysvalmistelut edellyttävät (ks. 8 luku). Kun otetaan huomioon sekä jälleenrakentamisen että EU-jäsenyyden edellyttämien uudistusten monimutkaisuus, tarve EU:n kestävälle ja rakenteelliselle tuelle oli selvä. Tähän tarpeeseen vastaamiseksi EU perusti Ukrainan tukivälineen - Avautuu uudella välilehdellä., josta voidaan myöntää enintään 50 miljardia euroa vakaata ja ennakoitavissa olevaa rahoitustukea Ukrainalle vuosina 2024–2027.
Ukrainan tukiväline on osoitus siitä, että EU on sitoutunut parantamaan Ukrainan selviytymiskykyä, tukemaan sen elpymistä ja auttamaan sitä tiellä kohti kestävää kehitystä ja EU-jäsenyyttä. Välineestä myönnettiin vuonna 2024 Ukrainan valtion talousarvioon 16,5 miljardia euroa julkisen sektorin palkkojen, eläkkeiden ja keskeisten julkisten palvelujen rahoittamiseen, ja lisäksi välineen kolmen pilarin kautta annettiin käyttöön 19,6 miljardia euroa.
Vastataan Ukrainan valtion rahoitustarpeisiin makrotaloudellisen vakauden ylläpitämiseksi ja tuetaan uudistuksia ja investointeja, jotka on kohdistettu maan elpymiseen, jälleenrakennukseen ja uudistamiseen. Varat maksetaan neljännesvuosittain Ukraina-suunnitelmassa - Avautuu uudella välilehdellä. esitettyjen alakohtaisten uudistusten ja rakenneuudistusten ja investointien onnistuneen täytäntöönpanon perusteella.
Houkutellaan ja saadaan liikkeelle julkisia ja yksityisiä investointeja Ukrainan elpymiseen ja jälleenrakentamiseen Ukrainan investointikehyksen - Avautuu uudella välilehdellä. kautta (ks. kohta ”Ukrainan jälleenrakentaminen”).
Tarjotaan teknistä apua ja tukitoimenpiteitä, joilla helpotetaan Ukrainan mukautumista EU:n lainsäädäntöön.
Ukrainan tukivälineestä myönnetyn rahoitustuen lisäksi lokakuussa hyväksyttiin toimenpidepaketti - Avautuu uudella välilehdellä., jolla pannaan täytäntöön EU:n ja G7-kumppaneiden G7-huippukokouksessa Italian Fasanossa, Apuliassa antamat sitoumukset - Avautuu uudella välilehdellä. 45 miljardin euron lisälainoista Ukrainalle. EU:n osuus tästä makrotaloudellisen avun 45 miljardin euron kokonaismäärästä on 18,1 miljardia euroa, minkä se vahvisti muiden G7-kumppaneiden ilmoitettua omat osuutensa. Nämä lainat on tarkoitus maksaa takaisin ylimääräisistä tuloista, jotka saadaan Venäjän keskuspankin pysäytetyistä varoista.
Vuoden 2024 loppuun mennessä EU ja sen jäsenmaat olivat antaneet Ukrainalle ja ukrainalaisille taloudellista, humanitaarista ja sotilaallista tukea yli 130 miljardin euron arvosta Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alkamisen jälkeen.
Ukrainalle ja ukrainalaisille annettiin vuosina 2022–2024 tukea kaikkiaan yli 130 miljardia euroa, josta yli 64,3 miljardia euroa oli rahoituksellista, taloudellista ja humanitaarista tukea ja 47,3 miljardia euroa sotilaallista tukea. EU-maille myönnettiin 17 miljardia euroa sotaa pakenevien ihmisten tukemiseen, ja 1,5 miljardia euroa asetettiin saataville Venäjän pysäytettyjen varojen tuotosta.
Sen lisäksi, että EU ja sen jäsenmaat toimittavat Ukrainalle puolustustarvikkeita, ne tukevat maata myös antamalla sotilaskoulutusta. Ukrainaa tukevan Euroopan unionin sotilaallisen avustusoperaation - Avautuu uudella välilehdellä. tarkoituksena on lisätä Ukrainan asevoimien kykyä puolustaa Ukrainan alueellista koskemattomuutta. Operaatiota toteutetaan tiiviissä yhteistyössä samanmielisten kansainvälisten kumppaneiden kanssa kouluttamalla Ukrainan asevoimia. Kaikki operaation toimet toteutetaan EU:n maaperällä. Tähän mennessä 24 jäsenmaata on tarjonnut koulutusmoduuleja ja henkilöstöä, ja koulutusta on annettu yli 65 000 ukrainalaiselle sotilaalle.
EU toteutti vuonna 2024 toimia tehdäkseen Ukrainan kanssa puolustusyhteistyötä. Toukokuussa järjestettiin EU:n ja Ukrainan puolustusteollisuusfoorumi - Avautuu uudella välilehdellä., joka on Euroopan puolustusteollisuusstrategian - Avautuu uudella välilehdellä. ensimmäisiä aikaansaannoksia. Lisäksi Kiovassa, Ukrainassa, sijaitseva puolustusalan innovaatioita käsittelevä EU:n toimisto - Avautuu uudella välilehdellä. aloitti toimintansa syyskuussa. Tavoitteena on edistää rajatylittävää yhteistyötä EU:n ja Ukrainan puolustusteollisuuden välillä ja lähentää niitä toisiinsa.
EU:n humanitaarisella rahoituksella ukrainalaisille annetaan käteisapua, pelastuspalveluapua, terveydenhuoltoa, hätämajoitusta ja talvenkestävää majoitusta, lääkintätarvikkeita, ruokaa, vettä, miinanraivausvälineitä ja -koulutusta sekä muuta koulutusta.
Näihin varoihin sisältyy lisäksi 100 miljoonan euron humanitaarinen apu, jota Ukrainalle on annettu heinäkuusta lähtien. Suurimmalla osalla varoista on tarkoitus auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia valmistautumaan talveen.
Asiantuntija-arvioiden mukaan Ukrainan energiainfrastruktuuriin vuonna 2024 kohdistuneet hyökkäykset johtivat noin 9 gigawatin vähennykseen energiantuotantokapasiteetissa, mikä on puolet siitä, mitä Ukraina tarvitsee talven aikana. Jotta Ukrainassa riittäisi sähköä, EU on asettanut saataville noin 100 miljoonaa euroa - Avautuu uudella välilehdellä. energiainfrastruktuurin korjaamiseen ja vie Ukrainaan yli 2 gigawattia sähköä. Tämä summa katetaan ylimääräisistä tuloista, jotka saadaan Venäjän keskuspankin EU:ssa olevista pysäytetyistä varoista. (Lisätietoja EU:n panoksesta Ukrainan energiavarmuuteen on kohdassa ”Ukrainan jälleenrakentaminen”.)
Kaikki 27 jäsenmaata sekä kuusi EU:n ulkopuolista maata ovat tarjonneet EU:n pelastuspalvelumekanismin - Avautuu uudella välilehdellä. kautta luontoissuorituksina annettavaa apua, kuten lääkintätarvikkeita, ajoneuvoja ja energialaitteita.
Mekanismin kautta on tähän mennessä lahjoitettu
Mekanismilla on myös tuettu miinanraivauslaitteiden ja sammutusautojen toimituksia. Ukrainaan on lähetetty lisää lääkinnällisiä laitteita ja energia-apua myös rescEU - Avautuu uudella välilehdellä.-valmiusvarastoista.
EU on perustanut kriittisten tarvikkeiden tehokasta jakelua varten logistiikkakeskukset Puolaan, Romaniaan ja Slovakiaan. Tähän mennessä apua on toimitettu yli 152 000 tonnia.
Humanitaarinen apu on muutakin kuin lahjoituksia ja rahoitusta. EU:n humanitaarisen avun toimistoilla Ukrainassa on keskeinen rooli humanitaarisen koordinoinnin ja tietojen vaihdon helpottamisessa eri organisaatioiden välillä. EU:n humanitaariset asiantuntijat vierailevat myös säännöllisesti lähes kaikilla katastrofialueilla arvioimassa tarpeita ja seuraamassa EU:n rahoittamia aloitteita. Harkovassa, Ukrainassa, toimii EU:n kumppaneita, jotka antavat kriittistä käytännön apua, kuten käteistä, vettä ja lämpimiä vaatteita hyökkäyksiä pakeneville ihmisille.
Yli 4 miljoonalle Ukrainan sotaa paenneelle ihmiselle on myönnetty tilapäistä suojelua EU:ssa. EU päätti kesäkuussa jatkaa - Avautuu uudella välilehdellä. maaliskuuhun 2026 saakka tätä suojelua, jonka puitteissa kaikissa jäsenmaissa myönnetään oleskeluoikeus ja annetaan terveydenhuoltoa, koulutusta sekä työn tekemiseen liittyvät oikeudet.
Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto on EU:n kumppanina vastannut sodan vuoksi siirtymään joutuneiden henkilöiden muuttuviin mielenterveystarpeisiin. Näiden toimien puitteissa muun muassa autetaan Bulgariassa lapsia, joilla on psykologisia ja sosiaalisia tarpeita, toteutetaan Tanskassa psykologisen tuen toimia vastaanottavissa koululuokissa ja koulutetaan Kroatiassa opettajia vastaanottamaan siirtymään joutuneita opiskelijoita. Punainen Risti on lisäksi kouluttanut yli 4 000 ihmistä Ukrainassa antamaan psykologista ensiapua.
Kansalliset viranomaiset kaikkialla EU:ssa ovat toteuttaneet valtavasti toimia tukeakseen siirtymään joutuneiden oppijoiden integroitumista koulutukseen kaikilla tasoilla. Ukrainalaisten lasten edellytetään käyvän paikallisia kouluja yli puolessa jäsenvaltioista, ja monet jäsenvaltiot suunnittelevat heitä koskevan oppivelvollisuuden ottamista käyttöön tulevaisuudessa. Lukuvuonna 2023–2024 ilmoitettiin eri puolilla EU:ta arviolta 700 000 - Avautuu uudella välilehdellä. Ukrainasta siirtymään joutunutta lasta ja nuorta kouluun varhaiskasvatuksesta aina toisen asteen koulutukseen asti.
Myös Erasmus+ -ohjelmasta tuetaan jäsenvaltioita ukrainalaisten opiskelijoiden ja henkilöstön integroimisessa koulumaailmaan. Ukraina hyötyy edelleen Erasmus+ -ohjelman kansainvälisestä ulottuvuudesta, sillä nuorisoalan - Avautuu uudella välilehdellä. ja liikunta- ja urheilualan kapasiteetinvahvistamishankkeet - Avautuu uudella välilehdellä. avattiin vuonna 2024 ensimmäistä kertaa Ukrainalle. Lisäksi Euroopan komissio julkaisi kesäkuussa raportin siirtymään joutuneiden ukrainalaislasten integroimisesta EU:n koulujärjestelmiin - Avautuu uudella välilehdellä..
Vuonna 2024 julkaistiin Erasmus+ Eurooppalaiset yliopistot -aloitteen ehdotuspyyntö - Avautuu uudella välilehdellä. yliopistojen allianssien muodostamisesta tai laajentamisesta. Tämän jälkeen noin 35 ukrainalaista yliopistoa liittyi Eurooppalaiset yliopistot -allianssiin liitännäiskumppaneina. Tämän aloitteen ansiosta opiskelijat ja henkilöstön jäsenet voivat opiskella ja työskennellä Euroopan eri maissa. Lisäksi Euroopan solidaarisuusjoukot ovat tukeneet Ukrainan sodan vuoksi siirtymään joutuneita henkilöitä vapaaehtoishankkeiden - Avautuu uudella välilehdellä. kautta.
Ukrainasta siirtymään joutuneiden tutkijoiden tukemiseen on myönnetty - Avautuu uudella välilehdellä. EU:n keskeisen tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusohjelman Horisontti Euroopan alaisista MSCA4Ukraine - Avautuu uudella välilehdellä.-toimista vielä 10 miljoonaa euroa. Niiden ansiosta ainakin 50 tutkijaa voi jatkaa tutkimushankkeitaan turvallisesti korkeakouluissa, liikeyrityksissä, tutkimuslaitoksissa ja muissa EU:ssa ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan assosioituneissa maissa sijaitsevissa laitoksissa. Aiemmin MSCA4Ukraine-apurahajärjestelmästä oli jo osoitettu 25 miljoonaa euroa. Tämä määrä osoitetaan 125 tutkijalle - Avautuu uudella välilehdellä., jotka ovat joutuneet siirtymään sodan vuoksi.
EU pyrkii myös varmistamaan, että ukrainalaiset kotoutuvat helposti EU:n jäsenmaihin. EU:n teknisen tuen välineen - Avautuu uudella välilehdellä. ansiosta esimerkiksi Puolan, Romanian ja Slovakian kaupungeissa laaditaan pidemmän aikavälin strategioita ukrainalaisten pakolaisperheiden tukemiseksi. Sen ansiosta perheet voivat saada kestävän ja keskeytymättömän pääsyn olennaisiin, esimerkiksi koulutukseen ja työllistymiseen liittyviin, palveluihin.
Ukrainasta paennut Inna pääsi harjoittelijaksi paikalliseen leipomoon Tanskassa osana Randersin kaupungissa toteutettavaa I-RESTART-hanketta. Tällä Euroopan sosiaalirahasto plussan kautta osarahoitetulla hankkeella tarjotaan mahdollisuus uuteen alkuun. Inna on nyt virallisesti leipomon työntekijä.
Kotouttamisen edistämisen lisäksi EU:n mukaan ukrainalaisten on tärkeää saada tiedot, joita he tarvitsevat voidakseen ymmärtää ja käyttää oikeuksia, jotka heillä on tilapäistä suojelua saavina EU:ssa oleskelevina henkilöinä. EU käynnisti vuonna 2024 kuudessa jäsenvaltiossa kampanjan - Avautuu uudella välilehdellä., jolla kotiseudultaan siirtymään joutuneille ukrainalaisille kerrotaan kuluttajien oikeuksista EU:ssa. Näin osaltaan varmistetaan, että he voivat nauttia yhdenvertaisesta kohtelusta, suojasta ja avoimuudesta päivittäisessä kuluttajakaupassa. Toisena päätavoitteena on antaa näille ukrainalaisille mahdollisuus hakea apua ja vaatia oikeuksiaan antamalla heille tiedot asuinjäsenvaltion asiaankuuluvasta kuluttajajärjestöstä.
Lisäksi EU pyrkii suojelemaan, kehittämään ja edistämään Euroopan kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta ja perintöä. Se tiedostaa kulttuuri-ilmaisun merkityksen yhteisöllisyyden ja keskinäisen ymmärryksen syntymisessä. Ukraina liittyi joulukuussa Luova Eurooppa -ohjelman - Avautuu uudella välilehdellä. Media-toimintalinjaan - Avautuu uudella välilehdellä., minkä ansiosta ukrainalaiset elokuva- ja audiovisuaaliteosten tekijät voivat hakea rahoitusta työhönsä.
EU jatkoi tiivistä yhteistyötään Ukrainan ja Moldovan kanssa parantaakseen liikennereittejä EU:n solidaarisuuskaistoja - Avautuu uudella välilehdellä. koskevan aloitteen avulla. Solidaarisuuskaistat otettiin alun perin käyttöön, jotta voitiin ohittaa Venäjän saartamat Mustanmeren satamat, jotka ovat Ukrainan viljan viennin tärkein portti. Nyt solidaarisuuskaistat kattavat kaikkien alojen kaupan. Niiden ansiosta Ukraina ja Moldova voivat viedä kaikentyyppisiä tavaroita maailmanmarkkinoille. Samalla varmistetaan olennaisten tuontitavaroiden pääsy Ukrainaan. Pitkällä aikavälillä niillä on keskeinen rooli Ukrainan jälleenrakentamisessa ja yhdentymisessä EU:n sisämarkkinoihin.
EU rahoittaa osana solidaarisuuskaistoja myös raja- ja tulliviranomaisten laitteita. Kesäkuussa Ukrainan Chopissa sijaitsevalle Unkarin vastaiselle rajanylityspaikalle toimitettiin uusi EU:n rahoittama liikkuva rahdin läpivalaisulaite - Avautuu uudella välilehdellä. tarkastusten nopeuttamiseksi ja kuorma-autonkuljettajien ja logistiikkayritysten odotusaikojen lyhentämiseksi.
Solidaarisuuskaistojen lisäksi myös Euroopan laajuista liikenneverkkoa - Avautuu uudella välilehdellä. on laajennettu Ukrainaan ja Moldovaan. Tällä keskeisellä EU:n aloitteella parannetaan liikenneinfrastruktuuria ja liikenneyhteyksiä jäsenvaltioissa. Niiden ansiosta Ukrainan ja Moldovan toimijat pääsevät nyt käyttämään Verkkojen Eurooppa -välinettä - Avautuu uudella välilehdellä., joka on EU:n tärkein infrastruktuurin kehittämiseen liittyvä rahoitusmekanismi.
EU on jatkanut Ukrainan tukemista jatkamalla suotuisien kauppasopimusten - Avautuu uudella välilehdellä., liikennesopimusten ja verkkovierailusopimusten voimassaoloa.
Vuoden 2024 aikana EU jatkoi jälleen kaupan tukitoimenpiteitä - Avautuu uudella välilehdellä., joilla Ukrainalta on poistettu väliaikaisesti tuontitullit ja -kiintiöt. Keskeytys on tällä erää voimassa 5. kesäkuuta 2025 saakka.
Joidenkin maataloustuotteiden tuonti Ukrainasta EU:hun kasvoi merkittävästi vuosina 2022 ja 2023, minkä vuoksi uusittuihin tukitoimiin kuitenkin sisältyy suojamekanismi. Mekanismin ansiosta voidaan toteuttaa nopeita korjaavia toimia, jos EU:n tai yhden tai useamman jäsenvaltion markkinoilla ilmenee merkittäviä häiriöitä.
Jotta Ukrainan olisi helpompi viedä tuotteitaan EU:hun ja maailmanmarkkinoille, EU ja Ukraina jatkoivat ja päivittivät tieliikennesopimustaan - Avautuu uudella välilehdellä. kesäkuussa. Sopimus on helpottanut merkittävästi EU:n ja Ukrainan välistä maanteitse tapahtuvaa kauppaa, mistä on ollut hyötyä molempien osapuolten talouksille sodan alusta lähtien. Myös EU:n ja Moldovan vastaavan sopimuksen voimassaoloa on jatkettu - Avautuu uudella välilehdellä..
Liikennealan yhteistyön vahvistamiseksi EU:n ja Moldovan välillä käynnistettiin korkean tason liikennevuoropuhelu. Sillä autetaan vahvistamaan kaikkien liikennemuotojen välisiä yhteyksiä ja edistämään yhdessä kestävää ja digitaalista muutosta.
EU tiedostaa, että Ukrainan talouden elpyminen edellyttää myös vahvaa tukea maan jälleenrakentamiselle. EU aikoo koordinoida resursseja tuomalla yhteen Ukrainan, EU:n, G7-maat ja muut kumppanit. Tavoitteena on varmistaa, että Ukrainalle annettava apu suunnitellaan ja toimitetaan tehokkaasti, johdonmukaisesti, läpinäkyvästi ja osallistavasti välttäen samalla toimien päällekkäisyyttä.
Helmikuussa 2024 julkaistussa Maailmanpankin raportissa Ukraine – Rapid damage and needs assessment - Avautuu uudella välilehdellä. arvioitiin Ukrainan kärsimiä vahinkoja ja sen tarpeita. Sen mukaan Ukrainan jälleenrakentaminen ja elpyminen tulevat seuraavan vuosikymmenen aikana maksamaan 486 miljardia dollaria. Kaikkein kiireellisimmät tarpeet liittyvät asumiseen, liikenteeseen, kauppaan ja teollisuuteen, maatalouteen, energiaan, sosiaaliseen suojeluun ja elinkeinojen suojeluun.
Haastavista olosuhteista huolimatta Ukrainan talous kasvoi 5 prosenttia vuonna 2023. Perusskenaarion - PDF-tiedosto, avautuu uudella välilehdellä. perusteella kasvun odotetaan tulevina vuosina olevan yli 4 prosenttia. Tässä skenaariossa sota olisi alkanut lähentyä loppuaan vuoden 2024 lopussa, ja jopa tällöin Ukrainan reaalinen bruttokansantuote olisi saavuttanut sotaa edeltäneen tasonsa vasta vuonna 2030.
Ukrainan jälleenrakentamisen tukemiseksi EU käynnisti Ukrainan tukivälineen puitteissa huhtikuussa uuden Ukrainan investointikehyksen - Avautuu uudella välilehdellä.. Sillä saadaan liikkeelle 9,3 miljardin euroa sijoitusinstrumentteina (7,8 miljardia euroa lainatakauksina ja 1,51 miljardia euroa sekarahoituksena annettavina avustuksina), joilla voitaisiin saada jopa 40 miljardia euroa lisärahoitusta eurooppalaisilta rahoituslaitoksilta ja yksityiseltä sektorilta. Ensimmäiset investointikehyksestä myönnetyt 1,4 miljardin euron arvoiset avustukset ja takaussopimukset allekirjoitettiin kesäkuussa Berliinissä, Saksassa, pidetyssä Ukrainan elpymistä käsitelleessä konferenssissa - Avautuu uudella välilehdellä.. Niillä voidaan saada liikkeelle 6 miljardin euron investoinnit kriittisiin jälleenrakennus- ja nykyaikaistamishankkeisiin erityisesti energian ja kunnallisen infrastruktuurin kaltaisilla toiminta-aloilla. Konferenssissa perustettiin myös liike-elämän neuvoa-antava neuvosto - Avautuu uudella välilehdellä., joka tukee Ukraina-tuen lahjoittajafoorumia - Avautuu uudella välilehdellä. tarjoamalla liike-elämän edustajien näkemyksiä maan investointiympäristön parantamiseksi ja yksityisten investointien houkuttelemiseksi.
Lisäksi marraskuussa Varsovassa, Puolassa järjestetyssä EU:n ja Ukrainan investointikonferenssissa julkaistiin kiinnostuksenilmaisupyyntö EU:ssa toimiville yksityisille yrityksille, jotka ovat kiinnostuneita investoimaan Ukrainaan. Konferenssiin osallistui yli 5 500 osallistujaa 32 maasta. Mukana oli mm. yritysten ja pankkien edustajia.
Jotta voitaisiin tukea Ukrainan vihreää ja sosiaalisesti osallistavaa jälleenrakentamista, EU ja Kansainvälinen rahoitusyhtiö allekirjoittivat - Avautuu uudella välilehdellä. 90 miljoonan euron takuusopimuksen, jolla tuetaan osallistavaa ja kestävää jälleenrakentamista Ukrainassa. Ohjelman tavoitteena on saada liikkeelle yli 500 miljoonaa euroa yksityisen sektorin investointeja kriittiseen infrastruktuuriin, tavaroiden tuotantoon, hiilestä irtautumiseen ja toimeentulon säilyttämiseen.
Ensimmäiseen, 18. huhtikuuta pidettyyn EU:n ja Ukrainan liike-elämän huippukokoukseen - Avautuu uudella välilehdellä. osallistui yli 400 yksityisen sektorin edustajaa, jotka keskustelivat Ukrainan talouden keskeisistä aloista tavoitteenaan edistää vihreämpää kehitystä.
Uusi eurooppalainen Bauhaus - Avautuu uudella välilehdellä. -palkinnot, jotka tuovat näkyvyyttä Euroopan ja sen ulkopuolisten maiden kansalaisten innovatiivisille hankkeille ja konsepteille, avattiin vuonna 2024 ensimmäistä kertaa myös ukrainalaisille hankkeille. Ukrainan jälleenrakennus- ja elpymistoimille annettiin erityistä tunnustusta myöntämällä palkinto kahdelle aloitteelle, joilla tarjotaan suojaa ja yhteisiä tiloja maan sisällä siirtymään joutuneille, apua tarvitseville henkilöille ja perheille. Erikoispalkinnolla tunnustetaan Ukrainan kansan selviytymiskyky ja tuetaan jälleenrakennus- ja elpymisprosessia.
Venäjän iskettyä Ukrainan energiainfrastruktuuriin EU lisäsi tukeaan maan energia-alalle keskittyen kolmeen painopisteeseen.
EU tukee Ukrainaa sen yhdentymisessä EU:n energiamarkkinoihin ja tarjoaa ohjausta kunnianhimoiselle uudistussuunnitelmalle, jolla helpotetaan unioniin liittymistä.
Komissio hyväksyi Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan ja siitä seuranneen energian hintakriisin vuoksi kohdennettuja valtiontukivälineitä eli tilapäisen kriisikehyksen ja sen jälkeen tilapäiset kriisi- ja siirtymäpuitteet - Avautuu uudella välilehdellä.. Näillä on ollut merkittävä rooli korkeiden energiakustannusten vaikutusten lieventämisessä ja vihreän siirtymän tukemisessa jäsenvaltioissa. Komissio jatkoi toukokuussa tiettyjen tilapäisten kriisi- ja siirtymäpuitteiden säännösten voimassaoloa kuudella kuukaudella vuoden 2024 loppuun saakka puuttuakseen erityisesti maatalous- ja kalastusalan sitkeisiin markkinahäiriöihin.
EU:n maataloustuottajat ovat esittäneet huolensa Ukrainasta tulevien maatalouselintarvikkeiden lisääntymisestä. Tämän vuoksi kaupan tukitoimenpiteisiin, joiden voimassaoloa jatkettiin 5. kesäkuuta 2025 saakka, lisättiin vahvistettu suojalauseke ja hätäjarru seitsemän arkaluonteisen tuotteen osalta. Venäjä on edelleen erittäin suuri viljan viejä maailmassa, ja tällä viennillä rahoitetaan edelleen sotatoimia suoraan ja välillisesti. EU:n markkinoiden häiriintymisen uhka johti siihen, että Venäjältä ja Valko-Venäjältä EU:hun tuotaville viljatuotteille otettiin käyttöön - Avautuu uudella välilehdellä. korkeammat tullit. Tämä jopa 50 prosentin korotus tuli voimaan 1. heinäkuuta. EU:lla on periaate, jonka mukaan sellaisia rajoittavia toimenpiteitä ei toteuteta, jotka voisivat vaikuttaa kielteisesti maailmanlaajuiseen elintarviketurvaan. Sen vuoksi tätä korotettua suojatullitariffia sovelletaan ainoastaan EU:n markkinoille suuntautuvaan tuontiin.
EU määräsi vuoden aikana edelleen raskaita pakotteita Venäjälle rajoittaakseen sen kykyä rahoittaa hyökkäyssotaansa Ukrainassa. EU on helmikuusta 2022 alkaen ottanut käyttöön kaikkiaan 15 Venäjän vastaista rajoittavien toimenpiteiden pakettia. Pakotteet kohdistuvat paitsi tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin myös rahoitus-, energia-, liikenne-, teknologia- ja puolustusalaan.
Helmikuussa 2024 hyväksytyn 13. pakotepaketin - Avautuu uudella välilehdellä. toimilla rajoitetaan entisestään Venäjän mahdollisuuksia saada käyttöönsä sotilasteknologiaa, kuten drooneja. Pakoteluetteloon lisättiin uusia yrityksiä ja henkilöitä, jotka ovat osallisina Venäjän sotatoimissa. Kesäkuussa hyväksytyllä 14:nnellä rajoittavien toimenpiteiden paketilla - Avautuu uudella välilehdellä. puututaan täytäntöönpanoon ja Venäjän toimiin EU:n pakotteiden kiertämiseksi. Se sisältää merkittäviä uusia energiaan liittyviä toimenpiteitä, joita kohdistetaan nesteytettyyn maakaasuun. EU hyväksyi ensimmäistä kertaa toimenpiteen, joka kohdistuu yksittäisiin Venäjää sodankäynnissä auttaviin aluksiin. Niiltä kielletään satamaan pääsy eikä niille saa tarjota satamapalveluja.
Samalla 14. paketilla tiukennettiin myös talouspakotteita merkittävästi kieltämällä Venäjän ulkopuolella toimivia EU:n pankkeja käyttämästä rahaliikenteen sanomanvälitysjärjestelmää, joka on venäläinen vastine SWIFT-verkolle (Society for Worldwide Interbank Financial Telecommunication). Lisäksi paketissa kielletään liiketoimet sellaisten pankkien ja kryptovarojen tarjoajien kanssa, joilla on Venäjän sotateollisuutta tukevaa liiketoimintaa. Jotta voidaan tehokkaammin rajoittaa Venäjän mahdollisuuksia saada rajoitusten kohteena olevia tuotteita ja teknologioita, pakettiin sisältyy useita toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on saada yritykset noudattamaan vaatimuksia, tukea kansallisten toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa pakotteiden noudattamisen valvontaa ja estää pakotteiden kiertäminen muun muassa valvomalla EU:n yritysten ulkomaisia tytäryhtiöitä.
Joulukuussa hyväksytyn 15. paketin - Avautuu uudella välilehdellä. pakotteet kohdistettiin Venäjän varjolaivaston torjuntaan, pakotteiden kiertämiseen ja Venäjän sotateolliseen kompleksiin. EU määräsi ensimmäistä kertaa useille kiinalaisille yhteisöille täysimittaisia pakotteita, kuten matkustuskieltoja ja kieltoja asettaa taloudellisia resursseja saataville sekä jäädytti niiden varoja. Lisäksi paketti kohdistui venäläisiin sotilaslaitteiden valmistajiin, laivayhtiöihin ja pakotteiden kiertämistä helpottaviin yhteisöihin. Siinä otettiin myös käyttöön muutoksia, joiden tarkoituksena on puuttua Venäjällä yleistyviin oikeudenkäynti- ja vastatoimiin, jotka kohdistuvat EU:n arvopaperikeskusten varoihin. Samalla pakoteluetteloon lisättiin 84 uutta tahoa (54 yksityishenkilöä ja 30 yhteisöä), joten luetteloon merkittyjä tahoja on nyt yli 2 300. Tämä merkitsee sitä, että näiden luetteloon merkittyjen henkilöiden ja yhteisöjen EU:ssa sijaitsevat varat jäädytetään, minkä lisäksi luettelon yksityishenkilöt asetetaan myös matkustuskieltoon.
EU hyväksyi pakotteita myös Valko-Venäjää vastaan - Avautuu uudella välilehdellä. reaktiona maan rooliin Venäjän Ukrainaa vastaan käymässä laittomassa, provosoimattomassa ja perusteettomassa hyökkäyssodassa. Nämä kattavat toimenpiteet heijastavat Venäjälle jo asetettuja rajoituksia, ja niillä puututaan riskiin, että pakotteita kierretään Venäjän ja Valko-Venäjän talouksien tiiviin yhdentymisen vuoksi.
EU tekee lujasti työtä sen varmistamiseksi, että pakotteet pannaan tuloksellisesti täytäntöön. Teknisen tuen välineestä, jolla tarjotaan jäsenmaille räätälöityä asiantuntija-apua, autettiin edelleen jäsenmaita kartoittamaan varojen jäädyttämisen kannalta olennaisia toimivaltuuksia ja organisaatioita. EU-maat jatkoivat jäädyttämis- ja takavarikointityöryhmän - Avautuu uudella välilehdellä. puitteissa tietojenvaihtoa keskenään ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa parhaista käytännöistä EU:n pakotteiden täytäntöönpanon tehostamiseksi. Toukokuussa tuli voimaan direktiivi, jolla yhdenmukaistetaan EU:n pakotteiden rikkomiseen liittyvien rikosten ja seuraamusten määrittelyä - Avautuu uudella välilehdellä.. Tämä vahvistaa EU:n pakotteiden tehokkuutta entisestään. EU:n pakotteiden täytäntöönpanosta vastaava kansainvälinen erityislähettiläs David O’Sullivan jatkoi koko vuoden 2024 ajan yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa sen varmistamiseksi, että kiertämiskäytännöt eivät heikennä EU:n pakotteita.
EU:n pakotteiden seurauksena Venäjän keskuspankin EU:ssa sijaitsevat, yli 210 miljardin euron varat on pysäytetty. Näiden varojen hoidosta saatavat ylimääräiset tulot ovat noin 2,5–3 miljardia euroa vuodessa. EU hyväksyi toukokuussa säädöksiä - Avautuu uudella välilehdellä., joilla mahdollistetaan näiden nettovoittojen käyttö Ukrainan hyväksi. Ensimmäinen 1,5 miljardin euron maksu asetettiin saataville - Avautuu uudella välilehdellä. heinäkuussa, ja toinen maksu on tarkoitus suorittaa keväällä 2025.
Venäjä on Ukrainassa käymänsä perusteettoman, laittoman ja provosoimattoman hyökkäyssodan aikana rikkonut jatkuvasti kansainvälistä oikeutta, ja useista kansainvälisiksi rikoksiksi katsottavista tapahtumista on raportoitu. Seitsemäntoista EU-maata on aloittanut Ukrainassa tehtyjä kansainvälisiä rikoksia koskevat tutkimukset. Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastolla - Avautuu uudella välilehdellä. (Eurojust) on keskeinen rooli, sillä se tukee Ukrainassa tehtyjä kansainvälisiä rikoksia käsittelevää yhteistä tutkintaryhmää - Avautuu uudella välilehdellä.. Ryhmään kuuluu Ukraina ja kuusi EU-maata, ja lisäksi Kansainvälinen rikostuomioistuin ja Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto - Avautuu uudella välilehdellä. osallistuvat siihen. Tutkimusten tukena on Eurojustin erityistietokanta eli kansainvälinen rikosaineistotietokanta - Avautuu uudella välilehdellä., joka perustettiin kansainvälisiin rikoksiin liittyvien todisteiden keräämistä, säilyttämistä, ja analysointia varten.
Eurojust on vuodesta 2023 lähtien isännöinyt Ukrainaan kohdistuneen hyökkäysrikoksen syytteeseenpanoon liittyvää kansainvälistä keskusta - Avautuu uudella välilehdellä.. Keskus perustettiin tukemaan mahdollisten tulevien hyökkäysrikosta koskevien syytetoimien valmistelua riippumatta siitä, millä lainkäyttöalueella ne aloitetaan. Yhteisen tutkintaryhmän, myös Ukrainan, syyttäjät sekä yhdysvaltalainen syyttäjä työskentelevät paikan päällä, minkä ansiosta he voivat vaihtaa näyttöä nopeasti ja sopia yhteisestä tavasta edetä tutkinnassaan. Kansainvälinen rikostuomioistuin on osallistunut toimintaan aktiivisesti.
Lisäksi EU, Euroopan neuvosto - Avautuu uudella välilehdellä. ja noin 40 maata, jotka tunnetaan yhdessä ydinryhmänä, ovat vuodesta 2023 lähtien osallistuneet aktiivisesti keskusteluihin erityistuomioistuimen perustamisesta Ukrainaan kohdistuvan hyökkäysrikoksen syytteeseenpanoa varten. Ydinryhmä vahvisti 22. marraskuuta 2024 sitoutumisensa tähän pyrkimykseen julkaisemalla Wienin–Riian julkilausuman - PDF-tiedosto, avautuu uudella välilehdellä.. Julkilausumassa hahmotellaan erityistuomioistuimen perustamista Euroopan neuvoston yhteyteen Ukrainan ja Euroopan neuvoston kahdenvälisen sopimuksen pohjalta.
Venäjä on myös velvoitettava maksamaan vahingot, jotka se on aiheuttanut ja joita se edelleen aiheuttaa Ukrainalle ja sen väestölle. EU ja 43 maata perustivat toukokuussa 2023 Euroopan neuvostossa Venäjän federaation Ukrainan vastaisen hyökkäyssodan aiheuttamien vahinkojen rekisterin - Avautuu uudella välilehdellä., johon kirjataan Venäjän hyökkäyksen aiheuttamia vahinkoja, menetyksiä ja vammoja koskevia korvausvaatimuksia. Rekisteri avattiin ensimmäistä vahingonkorvaustyyppiä koskevien vaatimusten toimittamiselle - Avautuu uudella välilehdellä. Haagissa, Alankomaissa, 2. huhtikuuta 2024 pidetyssä konferenssissa, jossa käsiteltiin oikeuden palauttamista Ukrainaan - Avautuu uudella välilehdellä.. Rekisteriin on lokakuusta alkaen kirjattu yli 10 000 vaatimusta. Vahinkorekisteri ilmoitti 13. joulukuuta ensimmäisistä korvausvaatimusten kirjaamista koskevista päätöksistään. Päätökset koskivat 832 vaatimusta, jotka liittyvät asuinkiinteistön vahingoittumiseen tai tuhoutumiseen. Lisäksi vuonna 2024 yli 50 maata osallistui yhdessä EU:n ja Euroopan neuvoston kanssa kolmeen valmistelukokoukseen, jotka tähtäsivät Ukrainan kansainvälisen korvausvaatimuskomission perustamiseen. Nämä kokoukset olivat tärkeä askel kohti kattavaa korvausmekanismia. Tavoitteena on tarkastella ja ratkaista rekisteriin kirjattuja vaatimuksia.
EU tukee Ukrainaa voimakkaasti kattavan, oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan aikaansaamisessa kansainvälisen oikeuden ja YK:n peruskirjan periaatteiden mukaisesti. EU sitoutui - Avautuu uudella välilehdellä. Sveitsissä 15. ja 16. kesäkuuta pidetyssä Ukrainan rauhanhuippukokouksessa - Avautuu uudella välilehdellä. noudattamaan näitä periaatteita ja tukemaan rauhaa, joka palauttaa Ukrainan suvereniteetin, poliittisen itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden.
EU auttaa Ukrainaa oikeudenmukaisen rauhan aikaansaamisessa sen omilla ehdoilla ja jatkaa myös kansainvälisen tuen kokoamista Ukrainalle. EU ja Ukraina allekirjoittivat 27. kesäkuuta Euroopan unionin ja Ukrainan väliset yhteiset turvallisuussitoumukset - PDF-tiedosto, avautuu uudella välilehdellä.. Allekirjoittamalla tämän sopimuksen - Avautuu uudella välilehdellä. EU ja sen jäsenvaltiot sitoutuivat antamaan Ukrainalle ja sen kansalle kaiken sen tarvitseman poliittisen, rahoituksellisen, taloudellisen, humanitaarisen, sotilaallisen ja diplomaattisen tuen seuraavien kymmenen vuoden ajan. Tähän sisältyy Ukrainan auttaminen kansainvälisen tuen kokoamisessa erityisesti tärkeimmistä kehittyvistä maista ja nousevista talouksista.
EU ja useat maat allekirjoittivat myös Ukraine Compact - Avautuu uudella välilehdellä. -sopimuksen Naton 33. huippukokouksessa heinäkuussa. Asiakirjassa tuodaan esiin, miten tärkeää Ukrainan turvallisuus on koko euroatlanttisen alueen turvallisuudelle ja miten Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan on uhka kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle. Allekirjoittajat vahvistivat aikovansa tukea Ukrainaa siihen asti, että se kukistaa Venäjän hyökkäyksen.