Euroopan unioni toteutti vuonna 2024 kattavia toimia suojellakseen kansalaisiaan sekä rajojensa sisältä että niiden ulkopuolelta tulevilta uhkilta. Tarkoituksena on parantaa Euroopan valmiuksia vastata suuriin kriiseihin. EU tehosti Euroopan turvallisuuden ja puolustuksen parantamiseen tähtääviä toimiaan ja otti käyttöön uusia toimia ihmiskaupan, huumekaupan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Vuosi 2024 merkitsi myös uuden aikakauden alkua muuttoliikkeen hallinnassa. Voimaan tulleen muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen ansiosta EU:lla on välineet hallita muuttoliikettä järjestelmällisellä tavalla solidaarisuuden ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatteiden pohjalta. Uudistusten pohjatyö pääsi vauhtiin jäsenmaiden valmistellessa omia toteutussuunnitelmiaan. Toinen virstanpylväs saavutettiin joulukuussa, jolloin päätettiin poistaa tarkastukset Bulgarian ja Romanian vastaisilta ja niiden välisiltä sisäisiltä maarajoilta 1. tammikuuta 2025 alkaen. EU jatkoi myös kansalaisten terveyden suojelemiseen tähtäävää työtään, johon kuuluu lääkelainsäädännön uudistaminen. Käyttöön otettiin uusia toimia esimerkiksi mielenterveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa.

Viime vuosien suuret kriisit – kuten maailmanlaajuinen pandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat katastrofaaliset sääilmiöt – eivät ole jääneet erillisiksi tai ohimeneviksi tapahtumiksi. Ne osoittavat selvääkin selvemmin, että Euroopan on oltava valmistautunut ja valmis reagoimaan kaikkiin kriiseihin kaikkina aikoina. On välttämätöntä vahvistaa Euroopan valmiuksia - Avautuu uudella välilehdellä. vastata tuleviin kriiseihin, jotta voidaan varmistaa kansalaisten suojelu ja EU:n talouksien ja yhteiskuntien toiminta.

Lokakuussa julkaistiin Sauli Niinistön laatima Safer Together - Avautuu uudella välilehdellä. -raportti, jossa arvioidaan EU:n kohtaamia monimutkaisia haasteita ja esitetään keinoja, joilla unioni voi parantaa siviili- ja sotilasvalmiuksiaan tulevien kriisien varalta. Raportissa esitetään noin 80 suositusta toimenpiteiksi, jotka on määrä toteuttaa lyhyellä tai keskipitkällä tai jopa pitkällä aikavälillä ja joilla rakennetaan kattavia valmiuksia. Näiden ehdotusten pohjalta Euroopan komissio ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja laativat valmiusunionistrategian, johon kuuluu toimijoiden mobilisointi kaikilla hallinnon tasoilla (paikallistasolta EU:n tasolle ja siviiliviranomaisista asevoimiin) ja jonka toteuttamisessa yhteiskunnan kaikki sektorit (yksityinen sektori, kansalaisyhteiskunta ja kansalaiset) ovat mukana.

Kehitetään puolustusvoimavaroja

EU-maat tekevät yhteistyötä turvallisuusuhkien torjumiseksi ja haasteisiin vastaamiseksi. Sitä varten ne ovat hyväksyneet yhteisen strategisen vision EU:n turvallisuudesta ja puolustuksesta tuleviksi vuosiksi.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan antoi EU:lle sysäyksen tehdä Euroopan puolustusteollisuudesta vahvempi, reagoivampi ja innovatiivisempi. Maaliskuussa esitetyllä ensimmäisellä Euroopan puolustusteollisuusstrategialla - Avautuu uudella välilehdellä. halutaan varmistaa, että EU:n puolustusjärjestelmät ja -tarvikkeet ovat tarvittaessa käyttövalmiita. Siitä on hyötyä paitsi itse EU:lle myös sen keskeisille kumppaneille, kuten Natolle ja Ukrainalle. Strategialla on tukenaan vuodet 2025–2027 kattava 1,5 miljardin euron rahoitusohjelma - Avautuu uudella välilehdellä. Euroopan puolustusteollisuuden valmiuksia varten.

Puolustusmenojen jatkuvan kasvattamisen lisäksi jäsenmaita kannustetaan hankkimaan puolustustuotteita yhdessä painottaen Euroopan puolustusteollisuuden tukemista. Marraskuussa valittiin viisi rajatylittävää hanketta rahoitettavaksi uudesta EU:n ohjelmasta, jonka tarkoituksena on kannustaa yhteistyöhön puolustushankinnoissa. Näiden hankkeiden kautta on määrä hankkia yhteensä yli 11 miljardin euron arvosta puolustustarvikkeita jäsenmaiden asevoimille. Valituissa hankkeissa on mukana 20 EU-maata, ja useimmissa kyse on Ukrainaan tarkoitettujen puolustustarvikkeiden hankinnasta.

Myös ensimmäisen ampumatarviketuotannon laajentamiseen tähtäävän aloitteen (ASAP) - Avautuu uudella välilehdellä. toteuttaminen alkaa tuottaa tuloksia. Avustuksina on myönnetty yli 500 miljoonaa euroa, ja Euroopan tykistöammusten tuotantokapasiteetti on kasvatettu miljoonaan ammukseen vuodessa.

Kolmen ensimmäisen toimintavuotensa aikana Euroopan puolustusrahasto - Avautuu uudella välilehdellä. on jo osoittanut neljän miljardin euron edestä tukea 160:lle puolustusalan yhteishankkeelle. Näiden Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä tukevien hankkeiden piiriin kuuluu suuri määrä eri teknologioita ja valmiuksia. EU:n uuden puolustusalan pääomarahoitusvälineen - Avautuu uudella välilehdellä. tavoitteena on parantaa puolustusalan rahoitusmahdollisuuksia ja tukea menestyvää puolustusalan startup- ja pienyritysten järjestelmää.

Sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelmansa - Avautuu uudella välilehdellä. mukaisesti EU rahoittaa 38:aa uutta hanketta - Avautuu uudella välilehdellä., joilla helpotetaan joukkojen ja tarvikkeiden kuljetuksia Euroopan laajuisessa liikenneverkossa. Hankkeisiin on osoitettu 807 miljoonaa euroa, ja niillä parannetaan EU:n keskeistä liikenneinfrastruktuuria sekä siviili- että sotilaskäytön osalta. Vuonna 2024 hyväksyttiin uusi sotilaallista liikkuvuutta koskeva sitoumus - Avautuu uudella välilehdellä., jolla korjataan vielä jäljellä olevia puutteita.

Torjutaan turvallisuusuhkia

Toukokuussa julkaistu raportti - Avautuu uudella välilehdellä. turvallisuusunionistrategian edistymisestä osoittaa, että strategian hyväksymisen jälkeen toteutetut lukuisat lainsäädännölliset ja operatiiviset toimenpiteet ovat parantaneet EU:n valmiuksia vastata turvallisuushaasteisiin. Koska uhkaympäristö muuttuu jatkuvasti, on käytettävä kaikki mahdollisuudet haavoittuvuuksien korjaamiseksi.

Hybridiuhat ovat yksi monitahoisimmista EU:n ja sen jäsenmaiden kohtaamista haasteista, ja ne muuttuvat koko ajan. Niihin voi kuulua esimerkiksi demokraattista päätöksentekoa haittaavia disinformaatiokampanjoita tai poliittisen keskustelun ohjailua sosiaalisen median kautta. EU on jo ottanut käyttöön monenlaisia toimenpiteitä - Avautuu uudella välilehdellä. hybridiuhkien torjumiseksi. Tällainen on esimerkiksi toimintavalmiiksi saatu EU:n hybriditorjuntavälineistö, jolla nyt vastataan Venäjän EU:hun ja sen jäsenmaihin kohdistamaan voimistuneeseen hybridikampanjaan. Lokakuussa EU hyväksyi - Avautuu uudella välilehdellä. uuden pakotejärjestelyn, jolla reagoidaan Venäjän harjoittamaan hybriditoimintaan. Jäsenmaiden perustamat hybridialan nopean toiminnan ryhmät - Avautuu uudella välilehdellä. toimivat nyt yhtenä niistä keskeisistä välineistä, joilla tuetaan EU-maita, kumppanimaita ja EU:n operaatioita tällaisten uhkien ja kampanjoiden torjunnassa.

Erityisesti kybertoimintaympäristöstä on tullut strategisen kilpailun ala. EU:n kyberpuolustuspolitiikan - Avautuu uudella välilehdellä. täytäntöönpano eteni vuonna 2024, ja EU:n kyberpuolustuksen koordinointikeskusta alettiin valmistella. Tämä parantaa puolustusyhteisön tilannetietoisuutta. Politiikan täytäntöönpanoa seurataan erityisellä EU:n kyberselvityksellä, jollainen julkaistiin ensimmäisen kerran lokakuussa. Seuraava selvitys on tulossa.

Koska avaruusalalla on tapahtumassa ennennäkemätön geopoliittinen muutos ja EU:lla on siinä keskeinen rooli, avaruusalan yleisiin turvallisuusnäkökohtiin ja turvallisuutta ja puolustusta tukevan EU:n avaruusstrategian - Avautuu uudella välilehdellä. toteuttamiseen on kiinnitetty enemmän huomiota. Erityisesti on keskitytty avaruusuhkia koskevan yhteisymmärryksen ja niihin reagoimisen parantamiseen. Komissio perusti huhtikuussa yhdessä Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston - Avautuu uudella välilehdellä. kanssa EU:n avaruusalan tietojen jakamisen ja analysoinnin keskuksen - Avautuu uudella välilehdellä. (EU:n avaruusalan ISAC-keskuksen). Tällä EU:n avaruusalan yrityksiä koskevalla yhteistyöaloitteella pyritään edistämään hyvien käytäntöjen vaihtoa EU:n avaruusjärjestelmien turvallisuuden parantamiseksi.

EU on vahvistanut rooliaan myös merellisen turvallisuuden toimijana ja tiivistänyt suhteitaan ulkoisiin kumppaneihinsa. Tärkeä merkkipaalu tarkistetun merellisen turvallisuusstrategian - Avautuu uudella välilehdellä. toteuttamisessa oli toukokuussa järjestetty ensimmäinen meriturvallisuusharjoitus, johon osallistui EU:n jäsenmaita, EU:n toimielimiä ja erityisjärjestöjä. Harjoituksessa painopisteinä olivat kriittisen merenalaisen infrastruktuurin suojaaminen ja laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen torjuminen EU:n vesillä. Harjoituksessa testattiin onnistuneesti uutta tiedonjakojärjestelyä - Avautuu uudella välilehdellä., joka tarjoaa EU:n merenkulkuviranomaisille mahdollisuuden suojattuun ja reaaliaikaiseen tiedonvaihtoon. Järjestely saatiin toimintavalmiiksi heinäkuussa. Komissio on allekirjoittanut - Avautuu uudella välilehdellä. 142 miljoonan euron avustussopimukset 21 hankkeesta, joilla parannetaan tai otetaan käyttöön uusia verkkoyhteyksien runkokaapeleita, myös merenalaisia kaapeleita.

Torjutaan laitonta ihmiskauppaa

Joka vuosi tuhannet ihmiset joutuvat ihmiskaupan - Avautuu uudella välilehdellä. uhreiksi EU:ssa – joukossa on sekä kansalaisia että EU:n ulkopuolelta tulevia. EU ja EU-maat tehostavat toimiaan tämän vakavan rikollisuuden torjumiseksi. Toimien ansiosta jo pelkästään vuonna 2023 pidätettiin yli 450 henkilöä ja takavarikoitiin 4,1 miljoonaa euroa. Heinäkuussa voimaan tulleella tarkistetulla ihmiskaupan vastaisella EU-direktiivillä - Avautuu uudella välilehdellä. otettiin käyttöön tiukempia sääntöjä ihmiskaupan torjumiseksi. Direktiivi tarjoaa entistä vahvempia välineitä, jotka auttavat viranomaisia tutkimaan ihmiskaupparikoksia ja nostamaan niistä syytteitä. Ihmiskaupan vastaisen EU-lainsäädännön soveltamisalaan lisätään uusia hyväksikäytön muotoja, ja seksuaalisen hyväksikäytön tapahtumista verkossa pidetään tästedes raskauttavana olosuhteena. Lisäksi huolehditaan siitä, että uhrit saavat parempaa tukea. EU-mailla on kaksi vuotta aikaa mukauttaa kansallista lainsäädäntöään.

VIDEO: EU:n kampanja Lopeta ihmiskauppa. Katkaise näkymätön ketju - Avautuu uudella välilehdellä.. lisää yleistä tietoisuutta tämäntyyppisestä rikollisuudesta, joka riistää ihmisiltä heidän perusoikeutensa.

Tehostetaan huumekaupan ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaisia toimia

Huumekauppa on yksi keskeisistä EU:n sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvista uhkista: EU:ssa toimivista rikollisjärjestöistä lähes 40 prosentin on raportoitu kytkeytyvän yksinomaan laittomaan huumausainekauppaan. Huumeisiin liittyvien muuttuvien uhkien torjumista varten EU perusti heinäkuussa Euroopan unionin huumeviraston - Avautuu uudella välilehdellä.. Tällä uudella virastolla, joka rakentuu Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen saavutusten varaan, on edeltäjäänsä laajemmat valtuudet vastata huumeiden asettamiin nykyisiin ja tuleviin haasteisiin EU:ssa. Sen työ tehostaa vaarallisten aineiden varhaista havaitsemista. Lisäksi virasto perustaa rikosteknisten laboratorioiden verkoston, joka parantaa Euroopan valmiuksia reagoida uusiin huume-epidemioihin. Se pyrkii myös ratkomaan niitä monimutkaisia haasteita, joita huumeisiin liittyvä rikollisuus ja niiden aiheuttamat terveysvaikutukset ja sosiaaliset kustannukset asettavat. Haasteista kertoo Euroopan huumeraportti 2024: Suuntaukset ja kehityskulut - Avautuu uudella välilehdellä..

Huumekaupan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumista koskevan EU:n etenemissuunnitelman - Avautuu uudella välilehdellä. täytäntöönpano poiki useita toimia, joista on apua rikollisverkostojen hajottamisessa. Tammikuussa solmittiin eurooppalaisen satama-allianssin julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyökumppanuus - Avautuu uudella välilehdellä., jolla on tarkoitus suojella satamia huumekaupalta ja rikollisten soluttautumiselta tehostamalla riskinhallintaa, lainvalvontaa sekä julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä.

Lisäksi perustettiin Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston tukema järjestäytyneeseen rikollisuuteen erikoistunut Euroopan oikeudellinen verkosto - Avautuu uudella välilehdellä., jonka tehtävänä on parantaa tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihtoa syyttäjien välillä.

VIDEO: Euroopan monialaisen rikosuhkien torjuntafoorumin tulokset vuonna 2023.

Lainvalvontaviranomaiset eri puolilta EU:ta tekevät yhteistyötä huumekaupan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi Euroopan monialaisen rikosuhkien torjuntafoorumin (EMPACT) - Avautuu uudella välilehdellä. kautta. Komission ja EU:n virastojen tukeman EMPACT-foorumin avulla EU-maissa tehtiin vuonna 2023 yli 13 800 pidätystä ja takavarikoitiin lähes 800 miljoonaa euroa ja 197 tonnia huumausaineita.

Varojen takaisinperinnän mahdollistavien toimien avulla lainvalvontaviranomaiset voivat paljastaa ja hajottaa rikollisjärjestöjen verkostoja EU:ssa ja sen ulkopuolella. Vuonna 2024 hyväksytyllä uudella lailla - Avautuu uudella välilehdellä. pyritään varmistamaan, että rikolliset eivät voi pitää saamaansa laitonta hyötyä itsellään. Kattavassa säännöstössä käsitellään varojen takaisinperintää prosessin alusta loppuun saakka eli varojen jäljittämisestä, tunnistamisesta, jäädyttämisestä ja hallinnoinnista niiden menetetyksi tuomitsemiseen ja lopulliseen luovuttamiseen. Heinäkuussa voimaan tulleet uudet säännöt - Avautuu uudella välilehdellä. puolestaan antavat lainvalvontaviranomaisille nopeamman pääsyn rahoitustietoihin. Säännöt auttavat viranomaisia talousrikostutkinnoissa, sillä niiden avulla viranomaiset voivat selvittää, onko epäillyllä pankkitilejä muissa jäsenvaltioissa.

Rajatylittävän rikollisuuden lisääntyessä EU:ssa syntyy yhä useammin tilanteita, joissa useilla jäsenvaltioilla on toimivalta nostaa syyte samassa asiassa. Jotta moninkertaisten syytetoimien aiheuttamiin haasteisiin voidaan vastata, vuonna 2024 hyväksyttiin osana järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevaa EU:n strategiaa uudet säännöt - Avautuu uudella välilehdellä., joilla vahvistetaan oikeudellinen kehys rikosoikeudellisten menettelyjen siirtämiselle jäsenvaltiosta toiseen.

Torjutaan terrorismia

Väkivaltaiseen ääriliikehdintään ja terrorismiin johtava radikalisoituminen on huolena EU-maissa ja laajemminkin. Komission kesäkuussa perustama radikalisoitumisen ehkäisemisen EU-tietokeskus - Avautuu uudella välilehdellä. toimii verkostoitumisfoorumina, jonka teemoihin kuuluvat rajatylittävä yhteistyö, toimintapoliittiset suositukset ja ennaltaehkäisyyn käytettävät välineet.

Radikalisoitumista ehkäistään - Avautuu uudella välilehdellä. myös poistamalla terroristista verkkosisältöä - Avautuu uudella välilehdellä.. Terroristista verkkosisältöä koskevan asetuksen täytäntöönpanosta tehty kertomus - Avautuu uudella välilehdellä. osoittaa - Avautuu uudella välilehdellä., että asetuksen ansiosta on onnistuttu poistamaan ääriliikkeiden sisältöä tehokkaasti. Sen jälkeen, kun asetus tuli kesäkuussa 2022 voimaan, poistamismääräyksiä on annettu jo yli 1 200. Asetuksessa velvoitetaan palveluntarjoajat poistamaan terroristinen sisältö mahdollisimman pian ja joka tapauksessa tunnin kuluessa siitä, kun ne ovat saaneet poistamismääräyksen toimivaltaiselta kansalliselta viranomaiselta.

Vuonna 2024 hyväksyttiin uudet säännöt - Avautuu uudella välilehdellä. ampuma-aseiden merkintöjen vähimmäissyvyydestä. Säännöt parantavat ampuma-aseiden jäljitettävyyttä kaikkialla EU:ssa, helpottavat tutkintaa ja edistävät turvallista kauppaa. Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto sopivat - Avautuu uudella välilehdellä. maaliskuussa uusista ja tiukemmista siviilikäyttöön tarkoitettujen ampuma-aseiden tuontia, vientiä ja kauttakuljetusta koskevista säännöistä. Sääntöjen myötä otetaan käyttöön yhdenmukaistetut menettelyt ja digitaaliset lupamenettelyt, parannetaan jäljitettävyyttä ja torjutaan järjestäytynyttä rikollisuutta.

EU hyväksyi toukokuussa 2024 virallisesti kymmenen säädöstä, jotka yhdessä muodostavat muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen - Avautuu uudella välilehdellä.. Nämä uudet säännöt perustuvat aiempiin uudistusehdotuksiin ja muuttavat niitä. Ne tarjoavat kokonaisvaltaisen lähestymistavan, jonka tavoitteena on EU:n keskeisten muuttoliike-, turvapaikka-, rajaturvallisuus- ja kotouttamispolitiikkojen vahvistaminen ja yhdentäminen.

EU:lla on nyt ensimmäistä kertaa käytössä pysyvä pakollinen yhteisvastuujärjestely. Sen ansiosta yksikään jäsenvaltio, johon kohdistuu äkillistä muuttopainetta, ei joudu hoitamaan tilannetta yksin. Muuttoliike on olennainen osa EU:n syventyviä suhteita kumppaneihin eri puolilla maailmaa. Unioni tekee yhteistyötä kumppaneiden kanssa puuttuakseen laittoman muuttoliikkeen perimmäisiin syihin, torjuakseen muuttajien salakuljetusta ja ihmiskauppaa ja edistääkseen laillisia väyliä tulla EU:hun.

Uudet säännöt tulivat voimaan kesäkuussa, ja jäsenvaltioiden on otettava uusi järjestely käyttöön vuoden 2026 puoliväliin mennessä. Tukeakseen jäsenvaltioita sopimuksen täytäntöönpanossa komissio esitti yhteisen täytäntöönpanosuunnitelman - Avautuu uudella välilehdellä., jossa asetettiin EU:n ja jäsenvaltioiden toimenpiteille välitavoitteita, jotta sopimus saataisiin toteutettua käytännössä seuraavien kahden vuoden kuluessa. Yhteisen suunnitelman perusteella jäsenvaltiot tekivät omat täytäntöönpanosuunnitelmansa, jotka oli määrä toimittaa 12. joulukuuta mennessä.

Yhdeksän jäsenvaltiota sai räätälöityä teknistä neuvontaa - Avautuu uudella välilehdellä. avuksi muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta koskevien kansallisten täytäntöönpanosuunnitelmiensa laatimisessa. Teknisen tuen välineellä - Avautuu uudella välilehdellä., joka auttaa jäsenvaltioita uudistusten suunnittelussa ja toteuttamisessa, tarjottiin tukea ja ohjausta keskeisissä uuteen lainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä, kuten operatiivisissa prosesseissa, toimintavaihtoehdoissa ja EU:n varojen strategisessa käytössä. Tällä teknisen tuen lippulaivahankkeella tuetaan - Avautuu uudella välilehdellä. jäsenvaltioita myös vuonna 2025.

VIDEO: Muuttoliike- ja turvapaikkasopimus on toteutumassa.

Muuttoliike- ja turvapaikkauudistukset tarjoavat yhdessä kestävän ratkaisun pitkällä aikavälillä, mutta välittömien ja jatkuvien haasteiden ratkaisemiseksi on toteutettu myös konkreettisia operatiivisia toimenpiteitä. EU on käynnistänyt neljä toimintasuunnitelmaa - Avautuu uudella välilehdellä., joissa tarkastellaan tiettyjä muuttoreittejä: itäisen Välimeren, läntisen Välimeren ja Atlantin, Länsi-Balkanin sekä keskisen Välimeren reittejä. Lisäksi on laadittu kymmenkohtainen suunnitelma Italian Lampedusan saarta varten. Suunnitelmilla otettiin käyttöön konkreettisia toimenpiteitä, joilla esimerkiksi järjestetään taloudellista tukea jäsenvaltioille ja vahvistetaan rajaturvallisuutta.

Kovimpien muuttopaineiden kohteeksi joutuneita jäsenvaltioita on vuodesta 2022 tuettu vapaaehtoisella yhteisvastuumekanismilla - Avautuu uudella välilehdellä.. Sen kautta on siirretty yli 5 000 turvapaikanhakijaa - Avautuu uudella välilehdellä. muihin EU-maihin. Mekanismin perustaminen oli ensimmäinen askel kohti pysyvää jäsenvaltioiden välistä siirtämismenettelyä. Sisäisistä siirroista tulee vuoden 2026 puolivälistä alkaen yksi niistä solidaarisuustoimista, jonka osallistuvat jäsenvaltiot voivat uuden yhteisvastuumekanismin puitteissa valita. Maat voivat halutessaan myös tarjota rahoitusta tai toteuttaa muita solidaarisuustoimia (eli henkilöstöapua ja luontoissuorituksia).

Laittoman muuttoliikkeen torjunta

Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston - Avautuu uudella välilehdellä. arvion mukaan yli 90 prosenttia laittomista muuttajista saapuu EU:hun salakuljettajien avustamina. Salakuljetusverkostot ovat tiiviisti kytköksissä muihin vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden muotoihin, kuten terrorismiin, ihmiskauppaan ja rahanpesuun. Tämä korostaa tarvetta toimia nopeasti ja yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

Parhaillaan käydään neuvotteluja vuonna 2023 ehdotetuista toimista, joilla on tarkoitus saattaa maahantulijoiden salakuljetukseen sovellettava EU:n jo 20 vuotta vanha oikeudellinen kehys ajan tasalle - Avautuu uudella välilehdellä. ja vahvistaa poliisiyhteistyötä koskevia sääntöjä - Avautuu uudella välilehdellä. salakuljettajille määrättävien seuraamusten yhdenmukaistamiseksi, resurssien lisäämiseksi ja tiedonkeruun parantamiseksi. Vuonna 2023 perustettu ihmissalakuljetuksen vastainen maailmanlaajuinen allianssi - PDF-tiedosto, avautuu uudella välilehdellä. puolestaan vahvistaa kumppanimaiden kanssa tehtävää yhteistyötä, joka liittyy laittoman muuttoliikkeen ehkäisemiseen, siihen liittyviin torjunta- ja suojelutoimiin ja sen vaihtoehtoihin.

EU on käynnistänyt erinäisiä toimia maahantulijoiden salakuljetuksen torjumiseksi. Niitä ovat esimerkiksi yhteiset operatiiviset kumppanuushankkeet - Avautuu uudella välilehdellä., jotka kokoavat yhteen lainvalvonta- ja oikeusviranomaisia, lisäävät tietoisuutta laittoman muuttoliikkeen riskeistä ja tarjoavat tietoa laillisista maahantulovaihtoehdoista. Etsintä- ja pelastustoiminnan eurooppalainen yhteysryhmä käynnisti Italiassa pilottihankkeen tietoisuuden lisäämiseksi keskisen Välimeren alueella.

Jo monen vuoden ajan on käynyt ilmi, että viisumivapaa matkustaminen EU:hun voi aiheuttaa laittomaan muuttoliikkeeseen ja turvallisuuteen liittyviä merkittäviä haasteita. Tällaisia haasteita aiheuttavat esimerkiksi viisumivapaudesta nauttivien EU:n ulkopuolisten maiden toteuttamat sijoittajien kansalaisuusjärjestelyt, joilla houkutellaan sijoituksia myöntämällä sijoittajille kohdemaan kansalaisuus tai oleskeluoikeus. Komissio ehdotti - Avautuu uudella välilehdellä. toukokuussa pysyvää viisumipakkoa Vanuatun kansalaisille arvioituaan, että Vanuatun toteuttamat sijoittajien kansalaisuusjärjestelyt aiheuttavat riskin EU:n ja sen jäsenmaiden turvallisuudelle.

Laittomien muuttajien palauttamisen hallinnointi

Toimivan maahanmuuttojärjestelmän on mahdollistettava sellaisten henkilöiden tehokas palauttaminen, joilla ei ole laillista oikeutta oleskella EU:ssa. Palautusten etenemissuunnitelman - Avautuu uudella välilehdellä. ja palauttamisasioiden koordinaattorin - Avautuu uudella välilehdellä. tuella toteutetaan toimia, joilla autetaan jäsenmaita nopeuttamaan palautusprosessia ja helpotetaan palautettavien henkilöiden uudelleenkotouttamista. Palautusprosessi nopeutuu, kun palauttamispäätösten vastavuoroinen tunnustaminen yleistyy ja Euroopan raja- ja merivartioviraston - Avautuu uudella välilehdellä. antama tuki lisääntyy. Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta - Avautuu uudella välilehdellä. myönnetyllä 25 miljoonan euron rahoituksella annetaan jäsenmaille apua niiden vapaaehtoisen paluun ohjelmien toteuttamisessa.

Turvallinen ja laillinen väylä Eurooppaan

Uudelleensijoittamista ja humanitaarista maahanpääsyä koskevasta unionin kehyksestä annettu asetus - Avautuu uudella välilehdellä., joka tuli voimaan kesäkuussa osana muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta, tarjoaa pysyvän kehyksen, jolla parannetaan kansainvälistä suojelua tarvitsevien turvallisia ja laillisia väyliä EU:hun. Näin luodaan uudelleensijoittamista ja humanitaarista maahanpääsyä koskeva yhtenäinen menettely. Se perustuu kaksivuotiseen suunnitelmaan, jossa vahvistetaan EU:hun päästettävien pakolaisten määrä. Äskettäin perustettu uudelleensijoittamista ja humanitaarista maahanpääsyä käsittelevä korkean tason komitea - Avautuu uudella välilehdellä. tukee komissiota uuden järjestelmän toteuttamisessa.

EU:n tukemat uudelleensijoittamisjärjestelmät, joihin osallistuu merkittävä määrä jäsenvaltioita, ovat vuodesta 2015 lähtien auttaneet yli 128 000:ta kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevaa kansainvälistä suojelua tarvitsevaa henkilöä saamaan suojaa EU:ssa. Kaikkiaan 14 jäsenvaltiota on luvannut sijoittaa - PDF-tiedosto, avautuu uudella välilehdellä.vuosina 2024–2025 yli 61 000 pakolaista.

Kansainvälistä suojelua tarvitsevien auttamiseen tähtäävien toimien lisäksi myös hyvin hallinnoitu maahanmuuttopolitiikka, jolla tarjotaan laillisia tuloväyliä EU:hun, vauhdittaa taloutta ja vahvistaa yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. EU:n alueelle saapuu laillisesti joka vuosi 3–3,5 miljoonaa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaista pääasiassa työntekoa varten. He auttavat vastaamaan EU:n työmarkkinoiden tarpeisiin, joita EU:n omat työntekijät eivät täysin pysty täyttämään. EU:ssa työskentelevät EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset auttavat yhä enemmän paikkaamaan jatkuvasta työvoimapulasta kärsivien alojen pahaa työvoimavajetta.

• Yli 27 miljoonaa EU:ssa asuvaa ihmistä on EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia – heidän osuutensa on siis noin 6 prosenttia koko väestöstä.

Komission laatimassa työvoimapulaa ja osaamisvajetta koskevassa toimintasuunnitelmassa - Avautuu uudella välilehdellä. (ks. 6 luku) tunnustettiin jälleen osaajien houkuttelemista koskevien toimenpiteiden merkitys ja määriteltiin asiaa koskevat painopisteet. Yhtenä osaamisen ja lahjakkuuksien houkuttelemiseen tähtäävistä toimista hyväksyttiin huhtikuussa yhdistelmälupadirektiivin - Avautuu uudella välilehdellä. tarkistus. Direktiivissä säädetään yksinkertaistetulla menettelyllä haettavasta yhdistelmäluvasta, joka antaa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisille oikeuden työskennellä ja oleskella EU:ssa. Uusilla säännöillä taataan EU:n ulkopuolelta tuleville työntekijöille suojelu sekä oikeudenmukainen ja yhdenvertainen kohtelu. Lupaa ei kytketä yhteen ainoaan työnantajaan. EU:n ulkopuolelta tulevat työntekijät voivat näin ollen vaihtaa työpaikkaa, mikä antaa heille lisää joustavuutta työskentelynsä ja asumisensa järjestämiseen EU:ssa luvan voimassaoloaikana.

EU jatkoi työtään Egyptin, Marokon ja Tunisian kanssa jo käynnistettyjen osaamiskumppanuuksien toteuttamiseksi käytännössä. Lisäksi se käynnisti Bangladeshin - Avautuu uudella välilehdellä. ja Pakistanin - Avautuu uudella välilehdellä. kanssa uusia ohjelmia osana laajempaa näiden maiden kanssa tehtävää yhteistyötä, joka liittyy muuttoliikkeen hallintaan. Ohjelmilla vahvistetaan laillisia tuloväyliä EU:hun siten, että tuetaan ammattitaitoisten työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta parantamalla työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista työmarkkinoilla.

Schengen-alueesta on tullut maailman suurin vapaan matkustamisen salliva alue. Bulgarian ja Romanian liittyminen vuonna 2024 kasvatti Schengen-alueen koon 4,5 miljoonaan neliökilometriin ja asukasluvun 458 miljoonaan ihmiseen. Tunnustuksena näiden kahden jäsenmaan panoksesta Schengen-alueen toimivuuden hyväksi tarkastukset ilma- ja merirajoilla poistettiin 31. maaliskuuta. Joulukuussa jäsenmaat päättivät yksimielisesti - Avautuu uudella välilehdellä.poistaa tarkastukset näiden kahden maan vastaisilta sisäisiltä maarajoilta 1. tammikuuta 2025 alkaen. Tämän myötä nämä maat ovat täysimittaisesti mukana Schengen-alueen toiminnassa.

EU:n ulkorajojen tehokas valvonta on keskeinen osa Schengen-aluetta, jolla ei suoriteta sisärajatarkastuksia. Bulgaria ja Romania ovat tehostaneet rajaturvallisuusyhteistyötä - Avautuu uudella välilehdellä. tukeakseen liittymistään Schengen-alueeseen. Nämä kaksi jäsenmaata osallistuvat myös erityisten yhteistyöjärjestelyjen puitteissa toteutettaviin yhteisiin eurooppalaisiin toimiin, joilla parannetaan EU:n ulkorajojen turvallisuutta ja vastataan muuttoliikkeeseen liittyviin haasteisiin.

EU tarkisti vuonna 2024 Schengenin rajasäännöstöä - Avautuu uudella välilehdellä. vahvistaakseen Schengen-alueen hallinnointia ja antaakseen jäsenmaille paremmat valmiudet vastata EU:n ulkorajoilla esiintyviin haasteisiin ja reagoida rajat ylittäviin terveys- ja turvallisuusuhkiin. Tarkistettujen sääntöjen mukaan sisärajatarkastuksiin turvauduttaisiin vasta viimeisenä keinona, jonka sijaan olisi suosittava vaihtoehtoisia toimia. Luvattoman liikkumisen tapauksessa voidaan lisäksi soveltaa uutta siirtämismenettelyä. Säännöillä torjutaan muuttajien välineellistämistä EU:n ulkorajoilla tarjoamalla jäsenmaille mahdollisuus rajoittaa rajanylityspaikkojen määrää tai lyhentää niiden aukioloaikoja. Säännöt antavat mahdollisuuden myös rajavalvonnan tehostamiseen. Komissio on tehostanut - Avautuu uudella välilehdellä. EU-maiden tukemista niiden pyrkimyksissä torjua hybridiuhkia, joita aiheutuu Venäjän ja Valko-Venäjän käyttäessä muuttoliikettä lyömäaseena. Lisäksi tarkoituksena on vahvistaa turvallisuutta EU:n ulkorajoilla.

Viimeisimmässä Schengen-alueen tilasta laaditussa kertomuksessa - Avautuu uudella välilehdellä. arvioitiin edellisen vuoden kehitystä ja asetettiin keskeiset painopisteet vuosiksi 2024 ja 2025. Kertomuksen mukaan vuonna 2023 myönnettiin yli 10 miljoonaa Schengen-viisumia ja Schengen-alueella vieraili yli puoli miljardia matkustajaa. Määrä nousi 92 prosenttiin vuoden 2019 tasosta eli koronaviruspandemiaa edeltäneeltä ajalta. Tällä on ollut suuri vaikutus EU:n talouteen, sillä EU:n bruttokansantuotteesta lähes kymmenen prosenttia tulee matkailusta, joka tarjoaa työpaikkoja noin 22,6 miljoonalle ihmiselle.

Uusia menettelyjä Eurooppaan matkustamista varten

Rajanylitystietojärjestelmä - Avautuu uudella välilehdellä. (EES) on automatisoitu tietojärjestelmä, johon kirjataan EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten tiedot aina kun he ylittävät jonkin järjestelmää käyttävän EU-maan tai Schengen-alueeseen osallistuvan maan ulkorajan lyhytaikaista oleskelua varten tai poistuvat niiden alueelta lyhytaikaisen oleskelun jälkeen. EES-järjestelmä korvaa manuaalisen passin leimaamisen digitaalisella rekisteröinnillä. Järjestelmän avulla voidaan havaita henkilöt, jotka ovat ylittäneet sallitun oleskeluaikansa, vaihtaa tietoja reaaliaikaisesti ja parantaa turvallisuutta henkilöllisyyspetoksia ehkäisemällä. EES mahdollistaa myös rajatarkastusten automatisoinnin ja siten nopeuttaa asteittain tarkastuksia ulkorajoilla, helpottaa matkustamista ja parantaa matkailijoiden matkustuskokemusta. EES on merkittävä virstanpylväs tiellä kohti eurooppalaista digitalisoitua rajavalvontaa. Se lujittaa entisestään EU:n yhdennetyn rajaturvallisuuden toteuttamista. Komissio esitti joulukuussa ehdotuksen - Avautuu uudella välilehdellä. rajanylitystietojärjestelmän asteittaisesta käyttöönotosta. Kun ehdotus on hyväksytty ja määräpäivä on vahvistettu, jäsenmailla on kuusi kuukautta aikaa ottaa järjestelmä käyttöön.

Tämä uusi järjestelmä avaa tietä myös Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmälle - Avautuu uudella välilehdellä., joka piakkoin helpottaa miljoonien vierailijoiden matkustamista EU:hun sen ulkopuolelta. Jos matkustajalta ei vaadita viisumia johonkin viisumivapauden myöntäneestä 30:stä Euroopan maasta - Avautuu uudella välilehdellä. matkustamista varten, hänen on jatkossa haettava matkustuslupaa tämän järjestelmän kautta. Matkustuslupa liitetään matkustajan passiin, ja se on voimassa enintään kolme vuotta tai passin voimassaolon päättymiseen saakka sen mukaan, kumpi ajankohdista on aikaisempi.

Passien ja henkilökorttien digitalisoimiseen tähtäävällä uudella toimenpiteellä halutaan tehdä matkustamisesta kaikkialla EU:ssa nopeampaa ja sujuvampaa sekä EU-maiden kansalaisille että EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisille. Komissio ehdotti - Avautuu uudella välilehdellä. lokakuussa yhteisiä puitteita digitaalisten matkustusasiakirjojen käytölle ja uutta EU:n digitaalista matkustussovellusta, johon asiakirjat voi tallentaa.

Viiden viime vuoden aikana kohdatuilla ennennäkemättömillä haasteilla on ollut ja on edelleen vakavia vaikutuksia ihmisten terveyteen EU:ssa ja sen ulkopuolella. Viime vuosien tapahtumat ovat osoittaneet, että EU:n terveyspolitiikkaa ei voida enää harjoittaa pelkästään koronapandemiaa edeltäneessä laajuudessa ja että EU:n tason yhteiset toimet ovat Euroopan yhteiskunnallisen hyvinvoinnin kannalta ratkaisevan tärkeitä. Entistä vahvemmassa Euroopan terveysunionissa - Avautuu uudella välilehdellä. kaikki jäsenmaat valmistautuvat ja reagoivat terveyskriiseihin yhteistyössä yhteisin eurooppalaisin toimin. Lisäksi ne huolehtivat siitä, että lääkintätarvikkeita on saatavilla kohtuuhintaan, ja parantavat yhdessä syövän ja muiden sairauksien ennaltaehkäisyä, hoitoa ja jälkihoitoa.

EU:n syöväntorjuntasuunnitelma

Kolme vuotta sitten hyväksytyllä EU:n syöväntorjuntasuunnitelmalla - Avautuu uudella välilehdellä. on myönteisiä vaikutuksia monien elämään. Suunnitelmalla luodaan pohjaa paremmalle ennaltaehkäisylle, varhaiselle havaitsemiselle ja hoidolle sekä parannetaan syöpäpotilaiden ja syöpäselviytyjien elämänlaatua.

Millaista hyötyä EU:n syöväntorjuntasuunnitelmasta on ollut?

• Tutkimus ja innovointi lisäävät ymmärrystä syövästä.
• Varhainen havaitseminen parantaa ennustetta ja lisää hoitovaihtoehtoja.

• Ennaltaehkäisytoimilla ehkäistään syöpää ennen sen puhkeamista.
• Syövän hoito parantuu ja eriarvoisuus vähenee, kun jokaisella on oikeus laadukkaaseen, kohtuuhintaiseen, ehkäisevään ja hoitavaan terveydenhuoltoon.

Yhdellä EU:n lippulaivahankkeista pyritään puuttumaan syöpiin, joita voidaan ehkäistä rokotteilla. Tällaisia syöpiä ovat ihmisen papilloomavirusten (HPV) ja hepatiitti B -viruksen (HBV) aiheuttamat syövät. EU:n syöväntorjuntasuunnitelmassa kehotetaan erityisesti rokottamaan vähintään 90 prosenttia EU:ssa kohderyhmänä olevista tytöistä ja lisäämään merkittävästi poikien rokotuskattavuutta. Toimilla pyritään myös parantamaan HBV-rokotusten saatavuutta ja kattavuutta maksasyövän ehkäisemiseksi. Rokotuskattavuus vaihtelee kuitenkin huomattavasti eri puolilla EU:ta. Monissa jäsenvaltioissa tyttöjen HPV-rokotuskattavuus on nykyään selvästi alle 50 prosenttia, eikä pojista ja nuorista aikuisista ole kattavia tietoja. HBV-rokotuskattavuutta koskevat tiedot ovat varsin puutteelliset.

Ihmisen papilloomavirukset

• Ihmisen papilloomaviruksen (HPV) aiheuttama tartunta on lisääntymiskanavan yleisin virustartunta, joka aiheuttaa erilaisia sairauksia sekä naisille että miehille. Tällaisia ovat myös syöpää edeltävät muutokset, joista voi kehittyä syöpä.
• EU- ja ETA-maissa on vuosittain noin 28 600 kohdunkaulan syöpään liittyvää tapausta ja 13 700 kuolemantapausta.
• Kolmelle rokotteelle on myönnetty myyntilupa EU:ssa.
• Suositellaan (esi)murrosikäisille tytöille ja pojille.
• Tavoitteena on antaa EU:ssa täysi rokotesuoja HPV:tä vastaan vähintään 90 prosentille kohderyhmään kuuluvista tytöistä ja lisätä merkittävästi poikien HPV-rokotuksia vuoteen 2030 mennessä. Lopullisena tavoitteena on hävittää kohdunkaulan syöpä ja muut HPV:n aiheuttamat syövät.

Hepatiitti B -virus

• Krooninen virusinfektio on merkittävä kroonisen maksasairauden, kirroosin ja maksasyövän aiheuttaja.
• Hepatiitti B- ja hepatiitti C -tartunnat aiheuttavat EU- ja ETA-maissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuosittain noin 64 000 kuolemantapausta.
• Kahdelletoista rokotteelle on myönnetty myyntilupa EU:ssa.
• Tarjotaan vastasyntyneille, suuririskisille aikuisille, jotka saattavat olla muita heikommassa asemassa, ja terveydenhuollon ammattihenkilöille.
• Tavoitteena on tehostaa rokotuksia Maailman terveysjärjestön (WHO) vuodelle 2030 asettaman tavoitteen mukaisesti, jotta hepatiitti ei enää muodostaisi kansanterveydellistä uhkaa Euroopassa.

Jäsenvaltioille on suositeltu - Avautuu uudella välilehdellä., että ne lisäävät näiden rokotusten ottamista, parantavat rokotuskattavuuden seurantaa ja torjuvat väärää tietoa ja disinformaatiota. Jäsenvaltioita kehotetaan lisäksi varmistamaan, että rokotteet ovat maksuttomia ja helposti saatavilla, ja tehostamaan toimia WHO:n Euroopalle vuodeksi 2030 asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tupakka on syövän riskitekijöistä suurin, sillä yli neljännes syöpäkuolemista EU:ssa, Islannissa ja Norjassa johtuu tupakoinnista. EU toteutti vuonna 2024 toimia, joilla pyritään suojelemaan paremmin erityisesti lapsia ympäristön tupakansavulta ja aerosoleilta ja toteuttamaan EU:n syöväntorjuntasuunnitelmassa asetettu tavoite saavuttaa vuoteen 2040 mennessä tupakaton sukupolvi. Silloin enää alle 5 prosenttia väestöstä käyttäisi tupakkatuotteita. Jäsenvaltioille joulukuussa annetulla tarkistetulla suosituksella - Avautuu uudella välilehdellä. pyritään ulottamaan savuttoman ympäristön politiikka koskemaan keskeisiä ulkotiloja, kuten julkisia leikkikenttiä, julkisia rakennuksia, liikennepysäkkejä sekä terveydenhuolto- ja oppilaitosten ulkotiloja.

Vaikka palliatiivisella hoidolla on ratkaiseva rooli elämänlaadun parantamisessa, siihen liittyy usein leimautumista ja väärinkäsityksiä. Niitä pyrittiin poistamaan aiheesta lokakuussa järjestetyssä Innovative Palliative Care for People with Cancer -konferenssissa, jossa kansalaisille ja poliittisille päättäjille kerrottiin asianmukaisen palliatiivisen hoidon tarpeesta kaikkialla Euroopassa.

Apua mielenterveysongelmiin

Ihmisten henkiseen hyvinvointiin kohdistuu valtavia paineita nykymaailmassa, jossa asiat muuttuvat koko ajan. Kesäkuussa 2023 hyväksytyssä EU:n kattavassa lähestymistavassa mielenterveyteen ilmoitettiin 20 uudesta lippulaiva-aloitteesta ja mahdollisuuksista 1,23 miljardin euron suuruiseen rahoitukseen. Tarkoituksena on koota yhteen kaikki kumppanit, jotta voidaan vastata tähän kasvavaan haasteeseen. Kattavan lähestymistavan omaksumisen jälkeen kaikissa jäsenmaissa on edetty merkittävällä tavalla mielenterveyttä koskevissa yhteisissä toimissa, joilla edistetään hyvää mielenterveyttä ja tuetaan heikoimmassa asemassa olevia.

Hyvää mielenterveyttä ennaltaehkäisyllä ja varhaisilla toimilla

Mental Health Together - PDF-tiedosto, avautuu uudella välilehdellä. -hankkeessa EU-maat tekevät yhteistyötä mielenterveyttä koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan kehittämiseksi ja toteuttamiseksi.

Yhteistyössä UNICEFin kanssa on koottu lapsille tarkoitettu ennaltaehkäisypaketti, jolla puututaan keskeisiin terveyden taustatekijöihin ja henkisen ja fyysisen terveyden väliseen yhteyteen.

EU:n parhaiden käytäntöjen portaalissa - Avautuu uudella välilehdellä. on tarjolla edistämistä, ehkäisemistä, varhaista havaitsemista ja varhaisia toimia koskevien parhaiden ja lupaavimpien käytäntöjen tietorekisteri.

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston - Avautuu uudella välilehdellä. Terveellinen työ -kampanjassa käsitellään uuden digitaaliteknologian vaikutuksia.

Depression vastaisen European Alliance Against Depression - Avautuu uudella välilehdellä. -liittoutuman hankkeessa toteutetaan itsemurhien ehkäisyyn liittyviä parhaita käytäntöjä.

Haavoittuvien ryhmien, lasten ja muiden apua tarvitsevien auttaminen

EU on rahoittanut yhteistyössä Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton kanssa toteutettavan hankkeen - Avautuu uudella välilehdellä. mielenterveystuen antamiseksi kotiseudultaan siirtymään joutuneille ja kriisistä kärsiville ukrainalaisille.

Komissio on antanut suosituksen - Avautuu uudella välilehdellä. yhdennetyistä lastensuojelujärjestelmistä, ja uhrien oikeuksia koskevaa direktiiviä on tarkistettu.

Sidosryhmien hankkeille on myönnetty 14,5 miljoonaa euroa. Rahoitusta sai neljä ukrainalaisille pakolaisille suunnattua hanketta - Avautuu uudella välilehdellä. (Well-U, Peace of Mind, MESUR ja U-Rise), yksi Portugalissa toteutettu lastensuojeluhanke (Let’s Talk about Children - Avautuu uudella välilehdellä.) ja yksi suomalainen haavoittuvassa asemassa oleville lapsille suunnattu hanke (Icehearts - Avautuu uudella välilehdellä.).

Syövästä selviytyneiden nuorten mielenterveysfoorumi.

Turvallisemmat digi- ja verkkoympäristöt digipalvelusäädöksen ja Parempi internet lapsille -strategian avulla.

Lasten ja nuorten mielenterveys herättää yhä enemmän huolta Euroopassa. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin heikkenemisen taustalla on erilaisia tekijöitä, kuten koulun aiheuttamat paineet ja sosiaalinen media. Onkin selvää, että mielenterveyteen on kiireellisesti sovellettava kokonaisvaltaista koulustrategiaa. Päätöksentekijöille ja kouluttajille on laadittu joukko ohjeita - Avautuu uudella välilehdellä., joissa esitetään 11 suositusta ja esimerkkejä hyvistä käytännöistä. Ohjeet ovat osa pyrkimyksiä saada aikaan systeeminen muutos suhtautumisessa mielenterveyteen ja hyvinvointiin kouluissa ja luoda myönteisiä oppimisympäristöjä. Ohjeita täydentävillä tietosivuilla - Avautuu uudella välilehdellä. annetaan käytännön vinkkejä ja linkkejä resursseihin.

• Koululaisista 20 prosentilla on kouluaikanaan mielenterveysongelmia.
• Joka viides lapsi kertoo olevansa onneton ja huolissaan tulevaisuudesta kiusaamisen, koulunkäynnin haasteiden ja yksinäisyyden vuoksi.
• Eurooppalaisista opettajista 24 prosenttia kertoo työnsä vaikuttavan kielteisesti mielenterveyteen.
• Nuorten (19-vuotiaat ja nuoremmat) mielenterveyshäiriöt aiheuttavat Länsi-Euroopassa arviolta 50 miljardin euron kustannukset.

Lähde: Euroopan komissio, Wellbeing and mental health at school – Guidelines for education policymakers - Avautuu uudella välilehdellä., 2024.

Lasten ja nuorten hyvinvointia ja mielenterveyttä edistävän Child & Youth Wellbeing and Mental Health First - Avautuu uudella välilehdellä. -hankkeen tavoitteena on parantaa mielenterveyden, hyvinvoinnin ja psykososiaalisen tuen tarjoamista lapsille ja nuorille Espanjassa, Italiassa, Kyproksella ja Sloveniassa. Hankkeella tuetaan näitä neljää EU-maata uudistuksissa, joilla parannetaan lasten ja nuorten mahdollisuuksia saada mielenterveyspalveluja. Tämä EU:n teknisen tuen välineestä tuettu hanke tarjoaa teknistä asiantuntemusta kansallisille viranomaisille. Teknisen tuen välineestä tuettiin - Avautuu uudella välilehdellä. myös 13 jäsenmaan uudistuksia, jotka liittyivät nuorten mielenterveyteen ja hyvinvointiin eli yhteen Euroopan nuorison teemavuoden 2022 aikana määritettyyn painopisteeseen. Uudistuksissa toteutetaan hankkeita, joilla edistetään hyvinvointia erityisesti kouluissa - Avautuu uudella välilehdellä. ja ehkäistään riippuvuuksia, jotka liittyvät esimerkiksi päihteisiin, verkkopeleihin tai sähköisiin rahapeleihin.

Vuonna 2024 käynnistetyssä 9 miljoonan euron eurooppalaisessa mielenterveyden vaihto-, verkostoitumis- ja osaamisohjelmassa EU-PROMENS - Avautuu uudella välilehdellä. tarjotaan mielenterveyttä koskevaa monialaista koulutusta terveydenhuollon henkilöstölle ja muiden alojen ammattihenkilöille, kuten opettajille, sosiaalityöntekijöille sekä vankiloissa ja nuorten säilöönottokeskuksissa työskenteleville. Noin 120 ammattilaiselle 30 maasta, myös Ukrainasta, annettavan koulutuksen kautta tuetaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa mielenterveyteen. EU on lisäksi varannut 10 miljoonaa euroa haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten lasten ja pakolaisten, mielenterveyden tukemiseen.

Lääkejärjestelmän modernisointi

Vuonna 2023 ehdotetulla - Avautuu uudella välilehdellä. EU:n lääkelainsäädännön uudistuksella - Avautuu uudella välilehdellä. pyritään varmistamaan lääkkeiden yhtäläinen saatavuus kaikille potilaille sekä kilpailukykyinen ja innovointiystävällinen lääkealan sääntelykehys. Keskeisistä lainsäädäntöehdotuksista, jotka tukevat EU:n lääkelainsäädännön suurinta uudistusta 20 vuoteen, käytävissä neuvotteluissa edistyttiin vuonna 2024.

Huhtikuussa 2024 perustettu kriittisten lääkkeiden allianssi - Avautuu uudella välilehdellä. kokoaa yhteen Euroopan terveydenhuoltoalan julkisia ja yksityisiä toimijoita ja esittää suosituksia, joilla voitaisiin parantaa kriittisten lääkkeiden toimitusvarmuutta ja vahvistaa niiden globaaleja toimitusketjuja. Allianssi etsii keinoja, joilla voitaisiin lieventää rakenteellisia riskejä ja vahvistaa tarjontaa kannustamalla monipuolistamiseen sekä nykyaikaistamalla ja tarvittaessa lisäämällä valmistuskapasiteettia EU:ssa. Allianssin työtä hyödynnetään myös tulevassa kriittisiä lääkkeitä koskevassa lainsäädäntöaloitteessa.

Lääkkeiden myyntilupiin tehtäviä muutoksia koskeviin nykyisiin sääntöihin ehdotetulla tarkistuksella pyritään tehostamaan lääkkeiden elinkaarihallintaa. Tarkistukset nopeuttavat muutosten käsittelyä, mikä hyödyttää sekä myyntiluvan haltijoita että sääntelyviranomaisia.

Toukokuussa otettiin käyttöön uusia toimenpiteitä - Avautuu uudella välilehdellä., joilla parannetaan diagnostisten lääkinnällisten laitteiden saatavuutta. Tämä koskee esimerkiksi raskaus- ja covid-19-testejä ja diabeetikoille tarkoitettuja verensokerimittareita. Toimenpiteet antavat yrityksille enemmän aikaa mukautua diagnostisia laitteita koskeviin uusiin sääntöihin - Avautuu uudella välilehdellä.. Kaikilla lääkinnällisten laitteiden valmistajilla on jatkossa velvollisuus ilmoittaa kansallisille viranomaisille ja terveydenhuoltoalalle tiettyjen laitteiden toimitushäiriöistä. Lisäksi uusien säännösten ansiosta pystytään ottamaan asteittain käyttöön eurooppalainen lääkinnällisten laitteiden tietokanta.

Infektioiden ja tautien ehkäiseminen

Mikrobilääkeresistenssi – joka syntyy, kun bakteereista ja viruksista tulee vastustuskykyisiä niiden torjuntaan käytettäville lääkkeille – aiheuttaa vuosittain yli 35 000 kuolemantapausta EU:ssa ja maksaa EU:n terveydenhuoltojärjestelmille 11,7 miljardia euroa. Mikrobilääkeresistenssi on myös yksi maailman suurimmista terveysuhkista: sen jatkuva yleistyminen voisi johtaa arviolta 10 miljoonaan kuolemantapaukseen maailmanlaajuisesti vuoteen 2050 mennessä.

EU pyrkii aktiivisesti vastaamaan tähän kiireelliseen haasteeseen tekemällä yhteistyötä paikallisyhteisöjen ja maailmanlaajuisten organisaatioiden kanssa eri aloilla ja yli rajojen sen varmistamiseksi, että antibiootteja käytetään vastuullisesti sekä ihmisten että eläinten lääkinnässä. Helmikuussa käynnistettiin kaikkien aikojen laajin EU:n rahoittama mikrobilääkeresistenssiin liittyvä hanke. Hankkeessa 120 kumppania 30:stä Euroopan maasta pyrkii yhdessä vastaamaan tähän yhteiseen haasteeseen. Mikrobilääkeresistenssiä ja terveydenhuoltoon liittyviä infektioita koskevassa EU:n yhteisessä toiminnassa EU-JAMRAI - Avautuu uudella välilehdellä., jota tuetaan EU4Health-ohjelmasta - Avautuu uudella välilehdellä. 50 miljoonalla eurolla, tarkastellaan esimerkiksi infektioiden ehkäisemistä ja torjuntaa, valvontaa ja seurantaa, mikrobilääkkeiden maltillista käyttöä, tiedotusta ja innovointia.

Lisätäkseen tietoisuutta mikrobilääkeresistenssin aiheuttamasta valtavasta kansanterveydellisestä uhasta komissio julkaisi Beat the Bug - Avautuu uudella välilehdellä. -verkkopelin. Tässä Fortnite-alustalla kehitetyssä maksutta pelattavissa olevassa pelissä pelaajat sonnustautuvat supersankarin viittaan ja ryhtyvät pelastamaan maailmaa superbakteereilta. Peli on osa nuorille ja heidän vanhemmilleen ja opettajilleen suunnattua EU:n laajuista tiedotuskampanjaa - Avautuu uudella välilehdellä.. Vanhempien ja kasvattajien tueksi on laadittu myös opetusmateriaalia - Avautuu uudella välilehdellä., jonka tavoitteena on edistää ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ja antibioottien vastuullista käyttöä.

VIDEO GAME: Pelaa Beat the Bug -peliä ja nujerra pöpöt.

Komissio ja Euroopan investointipankki allekirjoittivat joulukuussa tanskalaisen lääketieteellisen teknologiayhtiön kanssa 20 miljoonan euron sopimuksen - Avautuu uudella välilehdellä. uusien, erittäin selektiivisten mikrobilääkkeiden kehittämisestä sellaisia infektioita varten, joita on mikrobilääkeresistenssin vuoksi vaikea hoitaa.

HERA Invest -järjestely - PDF-tiedosto, avautuu uudella välilehdellä. tuo 100 miljoonan euron lisäyksen InvestEU-ohjelmaan - Avautuu uudella välilehdellä.. Järjestelyllä halutaan suojella ihmisiä EU:ssa kolmelta tärkeimmältä terveysuhkalta, jotka edellyttävät toimenpiteiden koordinointia EU:n tasolla: patogeeneilta, jotka saattavat aiheuttaa pandemian tai epidemian, mikrobilääkeresistenssiltä sekä kemiallisilta, biologisilta ja säteily- ja ydinriskeiltä. Komissio ja Euroopan investointipankki allekirjoittivat - Avautuu uudella välilehdellä. lokakuussa ensimmäisen HERA Invest -järjestelyn puitteissa tehdyn sopimuksen. Tämä erään ranskalaisen biolääkeyhtiön kanssa solmittu sopimus on arvoltaan 20 miljoonaa euroa. Rahoituksella tuetaan yritystä sen kehittäessä ja ottaessa käyttöön laaja-alaisia hoitokeinoja kansanterveyteen kohdistuvien biologisten uhkien torjumiseksi.

Lintuinfluenssa on pääasiassa linnuissa esiintyvä virustauti. Vaikka lintuinfluenssan koko väestölle aiheuttama uhka on edelleen vähäinen, riski on kuitenkin suurempi siipikarja-alan ja maatalouden työntekijöiden sekä eläinlääkärien kohdalla. Kesäkuussa komissio varasi - Avautuu uudella välilehdellä. EU-maille mahdollisuuden hankkia 665 000 annosta mukautettua rokotetta tätä zoonoottista influenssaa vastaan ja varata 40 miljoonaa lisäannosta seuraaviksi neljäksi vuodeksi.

Maailmanlaajuinen rokotuskampanja 50 vuotta

Kun WHO 50 vuotta sitten käynnisti laajennetun rokotusohjelmansa, hetki oli käännekohta kansanterveyden historiassa. Rokotukset ovat pelastaneet maailmassa miljoonia ihmishenkiä. Vuonna 1974 vain viisi prosenttia maailman lapsista oli rokotettu kurkkumätää, jäykkäkouristusta ja hinkuyskää vastaan. Nyt luku on noussut lähes 85 prosenttiin koko maailmassa ja WHO:n Euroopan alueella jo 94 prosenttiin.

VIDEO: Maailman terveysjärjestön laajennettu rokotusohjelma – yli 4 miljoonaa estettyä kuolemantapausta vuosittain. © WHO / Blink Media – Etinosa Yvonne

Rokotteet ovat ratkaisevan tärkeitä tartuntatautiepidemioiden torjunnassa. Investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen ovat täysin välttämättömiä terveysturvallisuuden ja pandemiavalmiuden kannalta, kuten covid-19-rokotteiden nopea kehittäminen osoittaa. EU investoi yli 100 miljoonaa euroa eurooppalaisen rokotekeskuksen kehittämiseen. Keskuksen tavoitteena on varmistaa pandemiarokotteiden nopea saatavuus johtavien EU:n toimielinten yhteenliittymän kautta.

Maaliskuussa käynnistettiin uusi aloite - Avautuu uudella välilehdellä., jonka tavoitteena on parantaa harvinaisia sairauksia sairastavien mahdollisuuksia saada diagnooseja, tietoa ja hoitoa. Tällainen sairaus on EU:ssa jopa 36 miljoonalla ihmisellä. Kyse on yli 18 miljoonan euron rahoituksella toteutettavasta yhteisestä toiminnasta, jonka avulla integroidaan eurooppalaiset osaamisverkostot kansallisiin terveydenhuoltojärjestelmiin. Toiminnassa ovat mukana kaikki EU-maat sekä Norja ja Ukraina, ja sen tavoitteena on avata tietä vaikuttavammalle, tehokkaammalle ja kestävämmälle yhteistyölle.

Globaali terveys

Maailman terveyskokous, johon kuuluu yli 190 maata ja jossa myös kaikki EU-maat ovat mukana, hyväksyi kesäkuussa mittavan paketin kansainväliseen terveyssäännöstöön - Avautuu uudella välilehdellä. tehtäviä muutoksia. Niistä oli neuvoteltu jo kaksi vuotta. Tiukennetuilla säännöillä pyritään parantamaan kansainvälistä huolta aiheuttavien kansanterveysuhkien hallintaa ja kansalaisten suojelua vakavilta rajatylittäviltä terveysuhkilta. Tämä on EU:n globaalin terveysstrategian - Avautuu uudella välilehdellä. keskeinen painopiste. Lisäksi päästiin yhteisymmärrykseen pandemiasopimuksesta - Avautuu uudella välilehdellä. käytävien neuvottelujen jatkamisesta. Tavoitteena on saavuttaa yhteisymmärrys toukokuussa 2025 pidettävään seuraavaan istuntoon mennessä.

Maaliskuussa perustettiin uusi maailmanlaajuinen yhteenliittymä - Avautuu uudella välilehdellä. edistämään jätevesien ja ympäristön seurantaa julkisissa terveydenhuoltojärjestelmissä ja luomaan maailmanlaajuinen järjestelmä epidemioiden varhaista havaitsemista varten. Mukana on yli 300 yhteistyökumppania ympäri maailmaa, kuten EU, WHO, Bill ja Melinda Gatesin säätiö sekä Yhdysvaltojen ja Afrikan tautienehkäisy- ja -valvontakeskukset.

WHO:n julistettua elokuussa m-rokkoepidemian kansainväliseksi kansanterveysuhaksi EU ja sen jäsenmaat ryhtyivät välittömästi laajoihin toimiin auttaakseen kumppaneita torjumaan tätä tautia ja reagoimaan siihen. Sitä varten lahjoitettiin yli puoli miljoonaa rokoteannosta. EU oli ensimmäinen taho, joka toimitti rokotteita paikan päälle epidemiasta eniten kärsineeseen Kongon demokraattiseen tasavaltaan.