Viime vuosien aikana, kun vastassamme on ollut maailmanlaajuisia haasteita, kuten koronapandemia, elinkustannuskriisi, ilmastonmuutos ja digitaalinen siirtymä, Euroopan unioni on pyrkinyt entistäkin voimakkaammin tarjoamaan ihmisille ja yhteisöille suojaa ja vaikutusmahdollisuuksia. Työ kaikkien ihmisten elin- ja työolojen parantamiseksi jatkui vuonna 2024. Euroopan osaamisen teemavuoden päätteeksi Euroopan komissio esitti uuden toimintasuunnitelman työvoimapulan ja osaamisvajeen korjaamiseksi. Suunnitelmalla tuetaan EU:n kestävää ja osallistavaa kasvua ja varmistetaan sen kilpailukyky. EU jatkoi tukeaan uusille toimenpiteille, joilla edistetään työntekijöiden sosiaalisten oikeuksien toteutumista. Tällaisia ovat esimerkiksi uudet säännöt, joilla vähitellen varmistetaan työntekijöitä suojaavat vähimmäispalkat, sekä keikkatalouden työntekijöiden työoloja parantavat oikeudet ja suojakeinot. Lisäksi EU:ssa hyväksyttiin uraauurtava laki naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi ja otettiin käyttöön uudet luvat ja kortit helpottamaan vammaisten henkilöiden matkustamista.

EU on laatinut kunnianhimoisen suunnitelman oikeudenmukaisesta ja osallistavasta Euroopasta, joka suojelee kansalaisiaan ja luo mahdollisuuksia. Tarkoituksena on edistää uusia ja parempia työpaikkoja, osaamista, tasa-arvoa sekä sosiaalista suojelua ja osallisuutta, ja siten parantaa kaikkien elin- ja työoloja EU:ssa.

EU:n ja sen jäsenvaltioiden politiikan ohjenuorana näissä kysymyksissä ovat Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin - Avautuu uudella välilehdellä. 20 periaatetta sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva toimintasuunnitelma - Avautuu uudella välilehdellä., jolla kyseiset periaatteet muutetaan konkreettisiksi toimenpiteiksi. Belgian La Hulpessa huhtikuussa pidetyssä korkean tason konferenssissa - Avautuu uudella välilehdellä. EU, eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet ja kansalaisjärjestöt uudistivat sitoutumisensa vahvempaan sosiaaliseen Eurooppaan allekirjoittamalla julkilausuman, jossa vahvistetaan pilarin olevan EU:n sosiaalipolitiikkaa ohjaava kehys. La Hulpen julistuksessa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tulevaisuudesta suhtaudutaan myönteisesti pilaria koskevan toimintasuunnitelman tarkistamiseen vuonna 2025. Uudelleentarkastelun perusteella toteutetaan myös lisätoimia, jotta vuodelle 2030 asetetut työllisyyttä, osaamista ja köyhyyden vähentämistä koskevat EU:n ja kansalliset yleistavoitteet voitaisiin saavuttaa.

EU:n ja sen jäsenvaltioiden edistymistä tavoitteiden saavuttamisessa seurataan yksityiskohtaisesti vuosittain annettavassa yhteisessä työllisyysraportissa. Tuorein raportti - Avautuu uudella välilehdellä. osoittaa, että työllistävän elpymisen jälkeen EU on saavuttamassa työllisyystavoitteensa. Köyhyyden vähentämistä koskevan tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin nopeampaa edistymistä. Edistymistä on tapahtunut jonkin verran huolimatta viime vuosien monista kriiseistä ja etenkin korkeasta inflaatiosta. Myös aikuiskoulutuksen osalta etenemistä on vauhditettava, sillä siihen liittyvien EU:n politiikkatoimien vaikutukset eivät vielä tunnu useimmissa jäsenvaltioissa.

Kolme EU:n laajuista tavoitetta

• Vähintään 78 prosenttia 20–64-vuotiaista on työelämässä vuoteen 2030 mennessä.
• Vähintään 60 prosenttia aikuisista osallistuu koulutukseen vuosittain vuoteen 2030 mennessä.
• Köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa olevia on vähintään 15 miljoonaa vähemmän vuoteen 2030 mennessä.

Asunnottomuus on yksi sosiaalisen syrjäytymisen äärimmäisimmistä muodoista, ja se on ongelma kaikissa jäsenvaltioissa. Helmikuussa järjestettyyn epäviralliseen ministerikokoukseen - Avautuu uudella välilehdellä. osallistui jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin edustajia sekä asunnottomuuden vähentämiseksi aktiivisesti toimivia asiantuntijoita ja järjestöjä. Edustajat ilmaisivat tukensa asunnottomuuden vähentämistä käsittelevälle eurooppalaiselle foorumille - Avautuu uudella välilehdellä. ja pitivät sen tähän mennessä tekemää työtä ansiokkaana. He korostivat tarvetta lisätä toimia, poliittista sitoutumista ja resursseja asunnottomuuden torjumiseksi, jotta voitaisiin Lissabonin julistuksen mukaisesti pyrkiä poistamaan asunnottomuus vuoteen 2030 mennessä. Kokouksen päätelmät otettiin huomioon La Hulpen julistuksessa.

Vuonna 2024 käynnistettiin useita EU:n tukemia hankkeita, joilla täydennetään asunnottomuuden vähentämistä käsittelevän eurooppalaisen foorumin työtä. Niitä ovat esimerkiksi eurooppalainen asunnottomuuslaskenta - Avautuu uudella välilehdellä., asunnottomuuden torjuntaa koskeva OECD:n ohjeisto - Avautuu uudella välilehdellä. sekä neljä pilottihanketta asunnottomuuden torjumiseksi.

Siirtyminen pitkäikäisyyteen perustuvaan yhteiskuntaan

Koska eurooppalaiset elävät pidempään ja terveempinä, EU:n ja kansallisten politiikkojen on oltava tulevaisuuteen suuntautuneita, jotta voidaan varmistaa kaikenikäisten ihmisten vaikutusmahdollisuudet ja tulevien sukupolvien hyvinvointi. Sitä varten on suunniteltava sellaista politiikkaa, jolla edistetään aktiivisena ja terveenä ikääntymistä ja vaikutetaan myönteisesti siihen, millä tavalla eurooppalaiset vanhenevat. Asiantuntijat ja sidosryhmät kokoontuivat keskustelemaan pitkäikäisyyteen liittyvistä keskeisistä haasteista Euroopassa ikääntymisraportissa (2024 Ageing Report) - Avautuu uudella välilehdellä. ja eläkkeiden riittävyyttä koskevassa raportissa (2024 Pension Adequacy Report) - Avautuu uudella välilehdellä. esitettyjen havaintojen pohjalta. Osanottajat totesivat, että lisää uudistuksia tarvitaan, jotta voidaan asianmukaisella ja kestävällä tavalla varmistaa vanhuusturva ja torjua vanhusten sosioekonomista eriarvoisuutta ja sukupuolten epätasa-arvoa. Investoiminen aktiivisena ja terveenä ikääntymiseen, työurien pidentäminen sekä mukautettujen ja joustavien työjärjestelyjen tukeminen ovat osa ratkaisua toimivien ja tehokkaiden eläke- ja pitkäaikaishoitojärjestelmien ohella.

Puuttuminen työvoimapulaan ja osaamisvajeeseen

Työvoimapula ja osaamisvaje ovat lisääntyneet kaikissa jäsenvaltioissa jo liki vuosikymmenen ajan. Tämä johtuu suurelta osin väestörakenteen muutoksesta ja vihreään ja digitaaliseen siirtymään liittyvän osaamisen kysynnän kasvusta. Osasyynä ovat myös tiettyjen ammattien ja alojen huonot työolot. Komissio on yksilöinyt yli 40 eri alojen ammattia, joiden tekijöistä on pulaa koko EU:ssa - Avautuu uudella välilehdellä., joskin jäsenvaltioiden välillä on jonkin verran eroja. Työvoimapulaan puuttuminen on avainasemassa, kun pyritään lisäämään EU:n innovointivalmiuksia, hyödyntämään sen kasvupotentiaalia, parantamaan kilpailukykyä, edistämään laadukkaiden työpaikkojen luomista ja parantamaan taloudellista ja sosiaalista häiriönsietokykyä.

• Uusiutuvan energian aloille odotetaan syntyvän 3,5 miljoonaa uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä.
• Lähes kaksi kolmasosaa (63 %) pienistä ja keskisuurista yrityksistä ei löydä tarvitsemiaan osaajia.
• 42 ammatissa on pula työntekijöistä koko EU:ssa.

Tähän haasteeseen vastatakseen komissio esitti maaliskuussa toimintasuunnitelman - Avautuu uudella välilehdellä., joka laadittiin tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa. Työmarkkinaosapuolet ovat lähimpänä työmarkkinoita, joten niillä on keskeinen rooli etsittäessä ratkaisuja näihin haasteisiin. Toimintasuunnitelma tarjoaa kattavan kehyksen työvoimapulan vähentämiseksi toimenpiteillä, joita toteutetaan EU:n, jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten tasolla viidellä keskeisellä politiikanalalla.

Toimintasuunnitelman täytäntöönpano on olennaisen tärkeää, jotta työllisyyttä ja osaamista koskevat EU:n yleistavoitteet saavutetaan vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelma perustuu EU:n tasolla jo toteutettuihin lukuisiin politiikka- ja rahoitustoimenpiteisiin, kuten osaamissopimukseen - Avautuu uudella välilehdellä.. Osaamiskumppanuuksien puitteissa tarjotaan uudelleen- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksia yli 25 miljoonalle työikäiselle ihmiselle kaikkialla EU:ssa vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi osaamissopimuksen osapuolet ovat investoineet yhdessä yli 150 miljoonaa euroa täydennys- ja uudelleenkoulutustoimiin sen jälkeen, kun osaamissopimus käynnistettiin vuonna 2020. Tämän lisäksi EU investoi noin 65 miljardia euroa osaamisohjelmiin pääasiassa elpymis- ja palautumistukivälineen - Avautuu uudella välilehdellä. (ks. luku 3) ja Euroopan sosiaalirahasto plussan - Avautuu uudella välilehdellä. kautta.

Euroopan osaamisen teemavuoden aikana (9.5.2023–8.5.2024) annettiin uutta pontta elinikäiselle oppimiselle tuomalla esiin osaamisen keskeistä merkitystä ja auttamalla sovittamaan ihmisten toiveita ja taitoja yhteen työmarkkinoiden tarjoamien mahdollisuuksien kanssa. Paikallisilla viestintätoimilla tavoitettiin miljoonia ihmisiä ja lisättiin merkittävästi tietämystä EU:n osaamispolitiikasta.

VIDEO: Euroopan osaamisen teemavuosi – kohti ammattitaitoisempaa työvoimaa.

Huhtikuussa käynnistettiin uusi eurooppalainen Bauhaus -akatemia - Avautuu uudella välilehdellä., jonka tavoitteena on parantaa kestävyysosaamista rakennusalalla. Siinä yhdistyvät kestävyyden, estetiikan ja osallisuuden arvot, ja se tukee Euroopan vihreän kehityksen ohjelman - Avautuu uudella välilehdellä. toteuttamista. Seuraavien kahden vuoden aikana akatemia kokoaa yhteen koulutuksen ammattilaisia ja yhdistää toisiinsa viisi paikallista ja alueellista keskusta eri puolilta Eurooppaa.

Tuki jäsenvaltioille

EU:n teknisen tuen välineestä - Avautuu uudella välilehdellä. autetaan 12:ta jäsenvaltiota niiden osaamisuudistuksissa. Tuen puitteissa voidaan antaa apua esimerkiksi osaamispohjaisen opetussuunnitelman suunnitteluun, pienten osaamiskokonaisuuksien (joilla todistetaan lyhytaikaisten oppimiskokemusten tulokset) kehittämiseen tai pakolaislasten integroimiseen koulutusjärjestelmään.

Hanke-esimerkki

Teknisen tuen välineestä myönnettiin tukea Belgiassa toteutettavaan kaksivuotiseen hankkeeseen, jossa autettiin kouluja käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa tehokkaasti oppimisessa ja opetuksessa. Tavoitteena oli antaa kouluille mahdollisuus kehittää tiimilähtöisiä lähestymistapoja tieto- ja viestintätekniikan koordinointiin ja digitaaliseen koulutukseen.

- Avautuu uudella välilehdellä.

VIDEO: Flanderin koulutusjärjestelmän digitalisointi. © Knowledge Centre Digisprong

Työntekijöiden tukeminen

Uudet säännöt - Avautuu uudella välilehdellä., joiden tavoitteena on varmistaa, että kansalliset vähimmäispalkat takaavat työntekijöille kohtuullisen toimeentulon, oli saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä 15. marraskuuta mennessä. Useimmat jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet komissiolle täyttäneensä tämän vaatimuksen. Riittävistä vähimmäispalkoista annetun direktiivin täytäntöönpano kohentaa osaltaan elin- ja työoloja, sillä se parantaa lakisääteisten vähimmäispalkkojen riittävyyttä ja edistää palkoista sopimista työehtosopimusneuvotteluilla. Tehokkaampien valvonta-, tiedotus- ja oikeussuojamenettelyjen ansiosta direktiivi myös antaa työntekijöille paremman vähimmäispalkkasuojan. Direktiivin myönteiset vaikutukset alkavat jo näkyä, kun kansallisella tasolla on käynnistetty keskusteluja vähimmäispalkkojen riittävyydestä. Kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana lakisääteiset vähimmäispalkat ovatkin nousseet merkittävästi useimmissa jäsenvaltioissa, mikä on kompensoinut korkean inflaation vaikutusta matalapalkkaisten työntekijöiden ostovoimaan.

Heinäkuussa 2024 EU:n jäsenmaiden vähimmäispalkka vaihteli Bulgarian 477 eurosta Luxemburgin 2 571 euroon kuukaudessa.

EU:ssa vahvistettiin vuonna 2024 uudet säännöt - Avautuu uudella välilehdellä., joilla parannetaan 28 miljoonan alustatyöntekijän työoloja EU:ssa. Alustatyödirektiivillä varmistetaan, että työtä välittävien digitaalisten alustojen kautta työskentelevien henkilöiden ammattiasema määritellään oikein. Uudelleenmäärittelyn jälkeen alustatyöntekijät voivat käyttää heille kuuluvia työelämäoikeuksia ja sosiaalietuuksia. Uusilla säännöillä lisätään myös avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta, kun on kyse työpaikkojen johtotehtäviä tukevista tai korvaavista automatisoiduista järjestelmistä. Säännöt mahdollistavat myös algoritmeihin pohjautuvien päätösten riitauttamisen. Jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa saattaa nämä säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Vuonna 2024 jatkettiin myös toimia, joilla pyritään vahvistamaan eurooppalaisia työntekijöitä monikansallisissa yrityksissä edustavia elimiä. Uudella ehdotuksella - Avautuu uudella välilehdellä. nykyisten sääntöjen tarkistamiseksi halutaan vahvistaa eurooppalaisten yritysneuvostojen - Avautuu uudella välilehdellä. roolia. Ne kuulevat työntekijöitä ja pitävät heidät ajan tasalla päätöksistä, jotka voivat vaikuttaa heidän työoloihinsa tai -ehtoihinsa. Tavoitteena on helpottaa tällaisten elinten perustamista, tasapainottaa niiden sukupuolijakaumaa ja varmistaa, että työntekijöitä kuullaan ennen päätösten tekemistä.

Etätyö on yleistynyt etenkin koronapandemian jälkeen. EU:n työvoimatutkimuksen - Avautuu uudella välilehdellä. mukaan kotoa käsin työskentelevien osuus EU:ssa kasvoi yli kaksinkertaiseksi eli 11,1 prosentista 22,4 prosenttiin vuosien 2019 ja 2023 välillä. Samaan aikaan on kiinnitetty enemmän huomiota siihen, miten ”aina käytettävissä” -kulttuuri vaikuttaa työntekijöiden mielenterveyteen. Maaliskuussa käynnistettiin - Avautuu uudella välilehdellä. työmarkkinaosapuolten kaksivaiheinen kuuleminen oikeudenmukaisesta etätyöstä ja oikeudesta olla tavoittamattomissa.

EU:ssa on arviolta noin 3,1 miljoonaa harjoittelijaa. Laadukkaat työharjoittelujaksot auttavat nuoria hankkimaan käytännön työkokemusta ja oppimaan uusia taitoja, ja työnantajille ne ovat tilaisuus houkutella, kouluttaa ja pitää palveluksessaan työvoimaa. Komissio esitti maaliskuussa aloitteen, jonka tavoitteena on parantaa harjoittelijoiden työoloja EU:ssa. Tämä koskee niin harjoittelujakson palkkaa kuin sen osallistavuutta ja laatua. Aloitteella tarkistetaan nykyisiä harjoittelun laatupuitteita - Avautuu uudella välilehdellä. esimerkiksi oikeudenmukaisen palkan ja sosiaalisen suojelun saatavuuden osalta. Lisäksi ehdotetaan lainsäädäntötoimia, joilla voidaan parantaa harjoittelijoiden työoloja ja torjua harjoitteluksi naamioituja työsuhteita.

Lisätuen antamiseksi työmarkkinoille EU asetti Euroopan sosiaalirahasto plussan kautta saataville uutta rahoitusta - Avautuu uudella välilehdellä. 23 miljoonaa euroa. Se on tarkoitettu innovatiivisiin hankkeisiin, joilla vähennetään pitkäaikaistyöttömyyttä ja autetaan ihmisiä työnsaannissa. Työttömiksi jääneitä työntekijöitä tukevasta Euroopan globalisaatiorahastosta - Avautuu uudella välilehdellä. myönnettiin tukea lähes 1 600 irtisanotulle työntekijälle Belgiassa, Tanskassa ja Saksassa.

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistaminen

Työmarkkinaosapuolet – EU:n työntekijöiden ja työnantajien etua ajavat järjestöt – ovat suuressa roolissa, kun pyritään parantamaan työoloja ja tuottavuutta, vahvistamaan EU:n yritysten kilpailukykyä ja lisäämään EU:n vaurautta ja häiriönsietokykyä. Tämä on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon uuden teknologian tuomat muutokset ja tarve varmistaa oikeudenmukainen siirtyminen ilmastoneutraaliuteen. Tammikuussa Val Duchessen linnassa Brysselissä Belgiassa pidetyssä kokouksessa EU ja sen työmarkkinaosapuolet sopivat uudistetusta - Avautuu uudella välilehdellä. sitoumuksesta vahvistaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua EU:n tasolla ja yhdistää voimat, jotta pystytään vastaamaan EU:n talouksien ja työmarkkinoiden keskeisiin haasteisiin. Työmarkkinaosapuolet keskustelivat työmarkkinoiden haasteista myös sosiaalialan kolmikantahuippukokouksessa - Avautuu uudella välilehdellä. maaliskuussa.

Eurooppalainen koulutusalue

Eurooppalainen koulutusalue - Avautuu uudella välilehdellä. on EU:n keskeinen koulutuspoliittinen strategia, jolla autetaan jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä niiden kehittäessä koulutusjärjestelmistään osallistavampia ja selviytymiskykyisempiä. Sen tavoitteena on poistaa oppimisen esteitä ja parantaa kaikkien mahdollisuuksia laadukkaaseen ja osallistavaan koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. Osana tätä visiota EU käynnisti aloitteen, jonka tarkoituksena on luoda yhteenliittymiä eurooppalaisten korkeakoulujen välille.

VIDEO: Eurooppalaiset yliopistot -aloite.

Erasmus+ -ohjelmasta - Avautuu uudella välilehdellä. rahoitettavan Eurooppalaiset yliopistot -aloitteen - Avautuu uudella välilehdellä. merkitys on kasvanut jatkuvasti viimeisten viiden vuoden aikana. Aloitteeseen jo aiemmin valittujen 50 yliopistoyhteenliittymän lisäksi mukaan on saatu 14 uutta yhteenliittymää - Avautuu uudella välilehdellä.. Asetettu tavoite - Avautuu uudella välilehdellä., eli vähintään 60 Eurooppalaiset yliopistot -yhteenliittymää ja yli 500 yliopistoa vuoteen 2024 mennessä, on näin saavutettu. Tekemällä yhteistyötä ja yhdistämällä resursseja korkeakoulut voivat tarjota innovatiivisia opintokokonaisuuksia ja vihreän ja digitaalisen siirtymän edellyttämiä huipputaitoja EU:n koko alueella. Yliopistojen tarjoamat kiinnostavat ja kilpailukykyiset yhteistutkinto-ohjelmat houkuttelevat ja sitouttavat lahjakkaita opiskelijoita eri puolilta maailmaa.

Korkeakoulusektori – mukaan lukien useita Eurooppalaiset yliopistot -yhteenliittymiä – haluaa lisää yhteisiä opinto-ohjelmia. Komissio on vastannut vaatimukseen tekemällä ehdotuksen konkreettisista toimenpiteistä - Avautuu uudella välilehdellä. jäsenvaltioiden ja korkeakoulutuksen yhteistyön lisäämiseksi tavoitteena perustaa eurooppalainen tutkinto. Suunnitelma - Avautuu uudella välilehdellä. uudentyyppisestä kansallisella, alueellisella tai oppilaitoksen tasolla toteutettavasta ohjelmasta pohjautuu kuuteen hankkeeseen, joissa on mukana yli 140 korkeakoulua eri puolilta EU:ta. Tämän eurooppalaisen tutkinnon toteuttamista koskevan vision kanssa yhtä aikaa esitettiin kaksi ehdotusta neuvoston suosituksiksi, joilla tuetaan korkeakoulusektoria. Niistä ensimmäisen - Avautuu uudella välilehdellä. tavoitteena on parantaa laadunvarmistusprosesseja ja tutkintojen automaattista tunnustamista korkeakoulutuksessa, ja toisella - Avautuu uudella välilehdellä. pyritään lisäämään akateemisten urien houkuttelevuutta ja kestävyyttä.

Oppimiseen liittyvä liikkuvuus

EU tekee hallitusten kanssa yhteistyötä myös lisätäkseen Euroopan korkeakoulutuksen osallistavuutta ja saavutettavuutta hyödyntäen Bolognan prosessia - Avautuu uudella välilehdellä., jonka puitteissa eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen kuuluvat maat ja komissio tekevät yhteistyötä. Toukokuussa 47 edustajaa korkeakoulutuksesta vastaavista ministeriöistä ja EU:sta vahvisti sitoutumisensa opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuuden tukemiseen. Tiranan julkilausumassa - Avautuu uudella välilehdellä. he tarkastelivat korkeakoulujen yhteistyötä ja määrittelivät suunnan vuosille 2025–2027. He pääsivät myös yhteisymmärrykseen päivitetyistä sitoumuksista, jotka liittyvät oppimiseen liittyvän liikkuvuuden esteiden poistamiseen, korkeakoulutuksen kansainvälistymiseen ja laadukkaaseen koulutukseen. Niillä on tarkoitus varmistaa vahvat yhteydet EU:n lippulaivahankkeisiin, kuten Eurooppalaiset yliopistot -aloitteeseen ja eurooppalaista tutkintoa koskevaan suunnitelmaan.

Erasmus+ -ohjelma

EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma

• 37 vuotta Erasmus+ -ohjelmaa - Avautuu uudella välilehdellä..
• Yli 16 miljoonaa osallistujaa oppimiseen liittyvissä liikkuvuushankkeissa.
• Yli 900 000 osallistujaorganisaatiota vuodesta 2014 lähtien.
• Vuoden 2024 määrärahat: 4,65 miljardia euroa.

Vuonna 2024 tuli kuluneeksi 20 vuotta Erasmus Mundus - Avautuu uudella välilehdellä. -toiminnon aloittamisesta. Tällä Erasmus+ -ohjelmasta rahoitettavalla eurooppalaisen korkeakouluyhteistyön aloitteella tuetaan yhteisten kansainvälisten maisteriohjelmien perustamista. Erasmus Mundus -maisteriohjelmiin on niiden käynnistämisen jälkeen osallistunut lähes 50 000 opiskelijaa 179 maasta. Yli 34 000 opiskelijaa on saanut avustuksen EU:lta. Toiminnon saavutuksia ja sen myötävaikutusta Erasmus+ -ohjelman kansainväliseen ulottuvuuteen juhlistettiin toukokuussa pidetyssä konferenssissa - Avautuu uudella välilehdellä..

Tutkimuksen ja innovoinnin tukeminen

EU:n ensimmäisen tutkimukseen ja innovointiin keskittyvän rahoitusohjelman käynnistämisestä oli vuonna 2024 kulunut 40 vuotta - Avautuu uudella välilehdellä.. Vuodesta 1984 alkaen EU on investoinut yli 280 miljardia euroa tieteeseen, tutkimukseen ja innovointiin ja myöntänyt yli 120 000 avustusta noin 75 000 edunsaajalle. Rahoituksella on luotu laadukkaita työpaikkoja, tuettu innovoivia yrityksiä ja parannettu EU:n kilpailukykyä ja teknologista johtoasemaa. EU on neljän viime vuosikymmenen aikana lisännyt investointejaan tutkimukseen ja innovointiin ja kiinnittänyt enemmän huomiota maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseen, teknologian potentiaalin hyödyntämiseen ja yhteiskunnan muuttuvien tarpeiden täyttämiseen. Tämän työ on myös kantanut hedelmää ja saanut tunnustusta, sillä EU:n rahoitusta saaneille tutkijoille on myönnetty yli 30 Nobel-palkintoa.

VIDEO: 40 vuotta tutkimusta ja innovointia.

”EU:n tutkimuksen puiteohjelmien tuki on ollut minulle erittäin tärkeää koko urani ajan, aina siitä asti kun se alkoi Ruotsissa, ja sen ansiosta olen voinut perustaa tutkimusryhmän, hankkia tarvittavat laboratoriolaitteet ja tutkia innovatiivisia ideoita.”

Professori Anne L’Huillier, fysiikan Nobel-palkinnon saaja vuonna 2023.

David Baker, joka sai rahoitusta EU:n Marie Skłodowska-Curie -toimea - Avautuu uudella välilehdellä. koskevasta ohjelmasta, sai vuoden 2024 kemian Nobel-palkinnon ”laskentaan perustuvasta proteiinien suunnittelusta” yhdessä Demis Hassabisin ja John M. Jumperin kanssa, joille palkinto myönnettiin ”proteiinirakenteiden ennustamisesta”. Baker liittyy kunniakkaaseen joukkoon niiden 18:n ohjelmasta tuetun stipendiaatin, tutkijan ja ohjaajan rinnalle, joille on myönnetty Nobel-palkinto vuoden 2010 jälkeen.

Horisontti 2020

Horisontti Eurooppa -puiteohjelma

Tutkimuksen ja innovoinnin nykyisessä Horisontti Eurooppa - Avautuu uudella välilehdellä. -puiteohjelmassa 2021–2027 otettiin uutena ominaisuutena käyttöön strategiset suunnitelmat, jotka komissio laatii yhdessä jäsenvaltioiden, ohjelmaan assosioituneiden maiden ja parlamentin kanssa sidosryhmien ja kansalaisten näkemykset huomioiden. Maaliskuussa julkaistussa Horisontti Eurooppa -ohjelman toisessa strategisessa suunnitelmassa - Avautuu uudella välilehdellä. asetetaan painopisteet ohjelman kolmelle viimeiselle vuodelle (2025–2027). Sillä ohjataan tutkimukseen ja innovointiin Euroopassa ja sen ulkopuolella myönnettävää rahoitusta, jonka avulla etsitään ratkaisuja suuriin maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, saastumiseen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen, digitaaliseen siirtymään ja väestön ikääntymiseen. Tämän uuden strategisen suunnitelman myötä EU nostaa tavoitetasoa luonnon monimuotoisuuden edistämisessä, sillä se sitoutuu osoittamaan 10 prosenttia Horisontti Eurooppa -puiteohjelman vuosien 2025–2027 kokonaismäärärahoista luonnon monimuotoisuuteen liittyviin aiheisiin. Määrä täydentää nykyisiä tavoitteita, jotka liittyvät ilmastomenoihin (35 prosenttia Horisontti Eurooppa -puiteohjelman elinkaaren aikana) ja tärkeimpiin digitalisaatiotoimiin (13 miljardia euroa samana ajanjaksona).

Strategisessa suunnitelmassa esitellään myös uusi eurooppalainen Bauhaus -väline - Avautuu uudella välilehdellä.. Se on uusi rahoitusväline, jonka avulla pyritään elvyttämään asuinalueita EU:ssa ja sen ulkopuolella. Vuosina 2025–2027 Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta myönnetään joka vuosi 120 miljoonaa euroa uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen tutkimus- ja innovointihankkeisiin, ja niiden toteuttamiseen odotetaan saman verran rahoitusta muista EU:n ohjelmista. Uusi eurooppalainen Bauhaus on uraauurtava aloite, joka tuo kansalaisia, viranomaisia, asiantuntijoita, yrityksiä, yliopistoja ja instituutioita yhteen ideoimaan ja edistämään uudenlaista kestävää ja osallistavaa elämäntapaa.

Horisontti Eurooppa -ohjelman puitteissa Euroopan tutkimusneuvosto - Avautuu uudella välilehdellä. auttaa arvostettujen avustusjärjestelmiensä kautta laajentamaan tietämyksen rajoja ja oppineisuutta kaikilla tieteen aloilla. Vuonna 2024 avustuksia myönnettiin yhteensä 2,3 miljardia euroa hankkeisiin, joiden valintaperusteena oli tieteellinen huippuosaaminen.

Vuoden aikana ilmoitettiin 1,25 miljardin euron tutkimusrahoituksesta, jota myönnetään tohtorinkoulutusta ja tohtorintutkinnon jälkeistä koulutusta koskevasta EU:n lippulaivaohjelmasta, Marie Skłodowska-Curie -toimesta. Rahoituksella tarjotaan tukea ja työpaikkoja noin 10 000 lahjakkaalle tutkijalle eri puolilta maailmaa heidän uransa kaikissa vaiheissa.

Kesäkuussa perustettiin eurooppalaisen tutkimusalueen osaamisfoorumi - Avautuu uudella välilehdellä., jonka tavoitteena on parantaa urakehityksen edellytyksiä ja houkutella tutkijoita tulemaan ja jäämään Eurooppaan. Se toimii keskuksena, joka tarjoaa tutkijoille tietoa urakehitysmahdollisuuksista, rahoituksesta ja kansainvälisen yhteistyön välineistä ja edistää siten heidän liikkuvuuttaan ja uralla etenemistään kaikkialla Euroopassa.

Tasa-arvo ja syrjimättömyys ovat EU:n keskeisiä arvoja ja perusoikeuksia. Avoimen ja osallistavan yhteiskunnan varmistamiseksi EU on laatinut joukon strategioita, joiden puitteissa toteutetaan konkreettisia toimenpiteitä ja myönnetään rahoitusta positiivisten vaikutusten aikaansaamiseksi ihmisten arjessa koko EU:ssa.

Koko EU:n kattavat vammaiskortit ja pysäköintiluvat

Lokakuussa hyväksyttiin - Avautuu uudella välilehdellä. uudet säännöt, joilla luodaan eurooppalainen vammaiskortti ja eurooppalainen vammaisten henkilöiden pysäköintilupa. Niitä voivat käyttää EU:n kansalaiset ja heidän perheenjäsenensä, joilla on tunnustettu vamma, sekä EU:ssa asuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset, joilla on tunnustettu vamma.

Myös muissa jäsenvaltioissa matkustettaessa eurooppalaisella vammaiskortilla saa yhtäläisen oikeuden erityisehtoihin tai erityiskohteluun monenlaisissa palveluissa. Esimerkkejä ovat ensisijainen tai maksuton sisäänpääsy, henkilökohtainen avustus tapahtumapaikoilla, pistekirjoitus- tai äänioppaat sekä alennetulla hinnalla tai maksutta tarjottavat matkaliput. Eurooppalaisen pysäköintiluvan haltijat voivat hyödyntää vammaisten henkilöiden pysäköintiehtoja ja -järjestelyjä toisissa jäsenvaltioissa. Uudet säännöt koskevat lyhytaikaisia, enintään kolmen kuukauden oleskeluja, tai joissakin tapauksissa pidempiä ajanjaksoja, jos kortin- tai luvanhaltija esimerkiksi osallistuu EU:n liikkuvuusohjelmiin (kuten Erasmus+ -ohjelman ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen - Avautuu uudella välilehdellä. hankkeisiin). Jäsenvaltiot voivat soveltaa direktiiviä yli kolmen kuukauden pituiseen oleskeluun myös muiden kortinhaltijoiden tapauksessa.

Eurooppalainen vammaiskortti täydentää kansallisia vammaiskortteja tai -todistuksia, ja uusi pysäköintilupa korvaa EU:n nykyisen vammaisten pysäköintiluvan. Molempien korttien odotetaan olevan käytössä koko EU:ssa vuonna 2028.

Kaupunkien esteettömyyden parantaminen

Tilojen esteettömyys on ratkaiseva ensimmäinen askel kohti tasa-arvon saavuttamista. Vuonna 2024 tuli kuluneeksi 15 vuotta Esteetön kaupunki -palkinnon - Avautuu uudella välilehdellä. perustamisesta. Tällä arvostetulla palkinnolla annetaan tunnustusta EU:n kaupungeille, jotka ovat toimissaan painottaneet esteettömyyttä vammaisten henkilöiden kannalta.

Marraskuussa Itävallan Wien sai vuoden 2025 Esteetön kaupunki -palkinnon - Avautuu uudella välilehdellä.. Se näyttää erinomaista esimerkkiä siitä, miten suuret pääkaupungit voivat onnistuneesti integroida esteettömyyden kaupunkielämän kaikkiin osa-alueisiin. Vuonna 2024 järjestettyjen olympia- ja paralympiakisojen merkeissä jaettiin myös erityismaininta esteettömästä urheiluinfrastruktuurista. Sen sai Saksassa sijaitseva Nürnberg, sillä se on investoinut osallistaviin urheilukeskuksiin, joissa on mukautettuja laitteita, sekä valmentajien koulutukseen erityisliikunnassa ja osallistavassa uinnissa.

VIDEO: San Cristóbal de La Laguna, Espanja – Esteetön kaupunki -palkinnon voittaja vuonna 2024. © Adobe Stock

Esteetön kaupunki -palkinnon 15-vuotisjuhlan kunniaksi aiempien voittajakaupunkien sekä vammaisjärjestöjen ja sidosryhmäjärjestöjen edustajat tapasivat vaihtaakseen parhaita käytäntöjä. He keräsivät myös palautetta vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan eurooppalaisen strategian 2021–2030 - Avautuu uudella välilehdellä. toista vaihetta varten.

Sukupuolten tasa-arvo

EU on viime vuosina edistynyt merkittävästi sukupuolten tasa-arvon edistämisessä. Merkittäviä etappeja ovat olleet palkka-avoimuutta koskevat uudet säännöt - Avautuu uudella välilehdellä., joilla parannetaan sama palkka samasta työstä -periaatteen soveltamista, työ- ja yksityiselämän parempaa yhteensovittamista - Avautuu uudella välilehdellä. koskevat uudet oikeudet sekä sukupuolijakauman tasapainottamista yritysten johtokunnissa koskevat tavoitteet - Avautuu uudella välilehdellä..

Merkittävästä edistyksestä huolimatta sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi on kuitenkin vielä paljon tehtävää. Sukupuolten tasa-arvoa EU:ssa koskevan vuoden 2024 kertomuksen - PDF-tiedosto, avautuu uudella välilehdellä. mukaan työmarkkinoilla ja päätöksentekotehtävissä, myös poliittisessa edustuksessa, on edelleen merkittäviä eroja sukupuolten välillä, ja naisten roolia yhteiskunnassa koskevat sukupuolistereotypiat ovat edelleen haaste. Lisäksi naiset ja tytöt ovat edelleen erityisen alttiita sodan ja konfliktien seurauksille. Kertomuksessa todetaan myös, että sananvapauden esteet ovat lisääntyneet erityisesti verkossa ja että naisten oikeudet ovat heikentyneet entisestään useissa osissa maailmaa.

Vuonna 2024 hyväksyttiin uraauurtava EU-laki - Avautuu uudella välilehdellä. naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumiseksi. Uudella lainsäädännöllä määritellään rikoksiksi tietyt naisiin kohdistuvan väkivallan muodot, erityisesti naisten sukuelinten silpominen, pakkoavioliitot ja yleisimmät verkkoväkivallan muodot (esim. intiimin tai manipuloidun materiaalin jakaminen ilman suostumusta, verkkovainoaminen ja verkkohäirintä) sekä sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan tai vihaan yllyttäminen verkon kautta.

Joka kolmas nainen EU:ssa on kokenut fyysistä väkivaltaa, seksuaalista väkivaltaa tai uhkailua.

Vain yksi kahdeksasta väkivaltaa kokeneesta naisesta on ilmoittanut tapauksesta poliisille.

Vain yksi viidestä väkivaltaa kokeneesta naisesta on hakenut apua terveydenhuolto- tai sosiaalipalvelujen tarjoajilta.

Lähteet: Eurostat - Avautuu uudella välilehdellä.; Euroopan tasa-arvoinstituutti - Avautuu uudella välilehdellä.; Euroopan unionin perusoikeusvirasto - Avautuu uudella välilehdellä..

Tasa-arvoelimiä koskevat uudet normit

Hlbtiq-henkilöiden tasa-arvon vahvistaminen Euroopassa

Euroopan unionin perusoikeusviraston - Avautuu uudella välilehdellä. toukokuussa julkaiseman kolmannen hlbtiq-kyselyn - Avautuu uudella välilehdellä. tulokset osoittavat, että homot, lesbot, biseksuaalit, transihmiset, intersukupuoliset ja queerit (hlbtiq) ovat sosiaalisessa ympäristössään aiempaa avoimempia seksuaalisesta suuntautumisestaan, sukupuoli-identiteetistään tai sukupuoliominaisuuksistaan. He kohtaavat kuitenkin enemmän häirintää ja väkivaltaa. Ilmoittamatta jääviä syrjintä-, väkivalta- ja häirintätapauksia on edelleen paljon.

Hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskevan strategian toteuttamista käsittelevä raportti - PDF-tiedosto, avautuu uudella välilehdellä. osoittaa, että strategialla on ollut myönteinen vaikutus hlbtiq-henkilöiden tilanteeseen EU:ssa. Kahdellatoista jäsenvaltiolla on käytössä hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskevia strategioita tai toimintasuunnitelmia, jotka täydentävät EU:n strategiaa, ja joissakin jäsenvaltioissa ensimmäisten kansallisten strategioiden tai toimintasuunnitelmien laadinta on käynnissä. Yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa vahvistetaan jakamalla kansallisten toimintasuunnitelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen liittyviä hyviä käytäntöjä.

Joka toinen hlbtiq-henkilö on nyt avoimesti oma itsensä.

Joka kolmas hlbtiq-henkilö kokee syrjintää.

Joka toinen hlbtiq-henkilö on häirinnän uhri.

Kahta kolmesta hlbtiq-henkilöstä kiusattiin koulussa.

Joka seitsemäs hlbtiq-henkilö kohtaa väkivaltaa.

Lähde: Euroopan unionin perusoikeusvirasto, ”LGBTIQ Equality at a Crossroads – Progress and challenges - Avautuu uudella välilehdellä.”, 2024.

Rasismin kaikkien muotojen torjunta

Vuonna 2024 julkaistiin ensimmäinen tilannekatsaus - Avautuu uudella välilehdellä. antisemitismin torjuntaa ja juutalaisen elämäntavan vaalimista koskevasta EU:n strategiasta vuosiksi 2021–2030. Katsauksesta käy ilmi, että sen jälkeen, kun Hamas iski Israeliin 7. lokakuuta 2023 ja Gazassa syttyi sen seurauksena sota, juutalaisiin on kohdistunut enemmän viharikoksia ja väkivaltaa kuin koskaan EU:n perustamisen jälkeen. Euroopan unionin perusoikeusviraston vuonna 2023 tekemän kyselytutkimuksen - Avautuu uudella välilehdellä. mukaan antisemitismi oli yleistä jo ennen Hamasin iskuja, ja koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ovat huonontaneet tilannetta entisestään. Kyselystä tehdyssä raportissa selostetaan, millä tavoin EU ja sen jäsenvaltiot pyrkivät torjumaan antisemitismiä ja mitä toimenpiteitä ne ovat toteuttaneet juutalaisyhteisöjen turvallisuuden parantamiseksi. Siinä esitellään edistymistä antisemitismin ehkäisemiseen ja torjuntaan liittyvien kestävien rakenteiden luomisessa niin EU:ssa kuin sen jäsenvaltioissa. EU:n strategian tuloksena 23 jäsenvaltiota on hyväksynyt antisemitismin vastaisen kansallisen strategian ja 20 jäsenvaltiota on nimittänyt antisemitismin torjunnan kansallisen koordinaattorin.

Lähes joka toinen muslimi EU:ssa kohtaa rasismia ja syrjintää jokapäiväisessä elämässään – määrä on kasvanut jyrkästi vuodesta 2016. Tämä käy ilmi Euroopan unionin perusoikeusviraston lokakuussa julkaisemasta raportista Being Muslim in the EU – Experiences of Muslims - PDF-tiedosto, avautuu uudella välilehdellä.. Musliminaiset, -miehet ja -lapset ovat kohteena niin verkossa kuin sen ulkopuolella paitsi uskontonsa myös ihonvärinsä, etnisen taustansa tai maahanmuuttajataustansa vuoksi. Raportissa käytetyt luvut kerättiin ennen Hamasin 7. lokakuuta 2023 tekemiä hyökkäyksiä ja niistä seurannutta Gazan sotaa, jotka ovat lisänneet muslimivihaa.

Romaneja koskevien kansallisten strategiakehysten täytäntöönpanoa koskevassa kertomuksessa - Avautuu uudella välilehdellä. selostetaan, miten jäsenvaltiot ja laajentumismaat ovat edistyneet tarvittavien rakenteiden, prosessien ja ohjelmien perustamisessa omien kansallisten romaneja koskevien kehystensä tehokasta täytäntöönpanoa varten. Vaikka toteutetut toimet ovat merkittävä edistysaskel, rimaa on syytä nostaa korkeammalle ja pyrkiä saavuttamaan kaikki vuoteen 2030 ulottuvat EU:n tavoitteet - PDF-tiedosto, avautuu uudella välilehdellä.. Niiden avulla seurataan, miten hyvin on päästy romaneja koskevan EU:n strategiakehyksen tavoitteisiin, jotka koskevat romanien tasa-arvoa, sosioekonomista osallisuutta ja merkityksellistä osallistumista. EU on edelleen sitoutunut tukemaan jäsenvaltioita ohjeistuksella ja seuraamalla romaneja koskevien kansallisten kehysten täytäntöönpanoa.

Tunnustusta osallistaville yhteiskunnille

Toukokuussa vietettävä Euroopan monimuotoisuuskuukausi ilmentää EU:n pitkän aikavälin sitoutumista monimuotoisiin ja osallistaviin työpaikkoihin ja yhteiskuntiin. Eri puolilla EU:ta järjestettiin yli 50 tähän liittyvää tapahtumaa vuonna 2024. Yhtenä kohokohdista voidaan mainita kolmannen kerran jaetut Euroopan osallisuuden ja monimuotoisuuden pääkaupungit -palkinnot - Avautuu uudella välilehdellä., jotka annetaan tunnustukseksi EU:n kuntien, kaupunkien ja alueiden tekemästä työstä osallisuuden edistämiseksi ja syrjimättömien yhteiskuntien luomiseksi. Tänä vuonna otettiin käyttöön oma palkinto viranomaisille, jotka mahdollistavat kuntien, kaupunkien ja alueiden turvallisuuden puuttumalla naisiin kohdistuvaan väkivaltaan.

Vuonna 2024 palkitut Euroopan osallisuuden ja monimuotoisuuden pääkaupungit

YLI 50 000 ASUKKAAN PAIKKAKUNNAT

Zagreb, Kroatia
© Adobe Stock

Växjön kunta, Ruotsi
© Marcus Lindstrom/E+ via Getty Images

La Laguna, Espanja
© Adobe Stock

ALLE 50 000 ASUKKAAN PAIKKAKUNNAT

Corbetta, Italia
© AleksandarGeorgiev/E+ via Getty Images

Miranda de Ebro, Espanja
© Abuela Pinocho/Moment Open via Getty Images

Casares, Espanja
© Adobe Stock

ERITYISPALKINTO

Ljubljana, Slovenia
© Adobe Stock

Miranda de Ebro, Espanja
© Abuela Pinocho/Moment Open via Getty Images

Växjön kunta, Ruotsi
© Marcus Lindstrom/E+ via Getty Images