Vuonna 2024 päättyi yksi ja alkoi toinen viisivuotinen EU:n toimikausi. EU:n toimielimet käynnistivät kesäkuussa pidettyjen Euroopan parlamentin vaalien jälkeen vuosien 2024–2029 poliittisen syklin ja sitoutuivat rakentamaan yhdessä turvallista, kilpailukykyistä ja vaurasta EU:ta, joka ajaa ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta. Tässä luvussa tarkastellaan siirtymistä yhdestä kaudesta toiseen ja hahmotellaan uuden kauden tärkeimmät painopisteet. Kertomuksen luvuissa 1–9 kerrotaan, miten EU saavutti painopisteitään vuodet 2019–2024 kattaneen toimikauden viimeisen vuoden aikana.

Vuonna 2024 saatiin päätökseen viisivuotinen poliittinen sykli, jonka aikana kohdattiin monenlaisia kriisejä, mutta toisaalta saavutettiin myös kunnianhimoisia tavoitteita useilla EU:n politiikanaloilla (ks. 1–9 luku). Toimikauden aikana edettiin kohti uutta kasvumallia, joka suojelee ihmisiä ja maapalloa ja on taloudellisesti kestävä ja sosiaalisesti oikeudenmukainen. Samalla varmistetaan, että teknologia hyödyttää kansalaisia saattamatta heitä vaaraan. EU:n toimielimet valmistelivat seuraavan syklin alkua määrittelemällä vuosiksi 2024–2029 uudet, kansalaisten keskeisiin huolenaiheisiin perustuvat poliittiset painopisteet.

Joka viides vuosi pidettävät Euroopan parlamentin vaalit ovat maailman suurin valtioiden rajat ylittävä demokraattinen tapahtuma. Kesäkuun vaaleissa äänestysprosentti oli korkein 30 vuoteen (50,74 %). Euroopan parlamentin vaaleissa äänestämisestä on tullut monille kansalaisille tärkeää. Järjestettyyn kyselyyn vastanneista 46 prosenttia kertoi äänestävänsä aina, ja 42 prosenttia ilmoitti pitävänsä äänestämistä kansalaisvelvollisuutena.

Kansalaiset suhtautuvat edelleen optimistisesti EU:n tulevaisuuteen. Heillä on myös edelleen myönteinen käsitys EU:sta ja sen toimielimistä. Luottamus EU:hun on korkeimmillaan sitten vuoden 2007 - Avautuu uudella välilehdellä. (ks. 9 luku). EU:n vaalien jälkeinen kyselytutkimus - Avautuu uudella välilehdellä. osoittaa, että 70 prosenttia eurooppalaisista on sitä mieltä, että heidän maansa on hyötynyt EU-jäsenyydestä. Tämä luku on pysynyt vakaana viime vuosina. EU-jäsenyyden eduiksi mainitaan useimmiten jäsenmaiden yhteistyön lisääntyminen, rauhan suojelu ja turvallisuuden vahvistaminen, EU:n panos talouskasvuun ja uusien työmahdollisuuksien luominen.

EU:n johtajat vuosina 2024–2029

Vastamuodostettu Euroopan parlamentti - Avautuu uudella välilehdellä. valitsi heinäkuussa Roberta Metsolan - Avautuu uudella välilehdellä. uudelleen puhemiehekseen. Eurooppa-neuvoston ehdotuksesta parlamentti valitsi Ursula von der Leyenin - Avautuu uudella välilehdellä. Euroopan komission puheenjohtajaksi toiseksi toimikaudeksi. Euroopan parlamentin valiokunnissa järjestettyjen onnistuneiden vahvistuskuulemisten jälkeen parlamentti hyväksyi marraskuun lopussa Euroopan komission uuden kokoonpanon - Avautuu uudella välilehdellä., johon uutena unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana kuuluu Kaja Kallas. Eurooppa-neuvoston nimittämä komission jäsenten uusi kollegio aloitti tehtävässään 1. joulukuuta. Samaan aikaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana aloitti António Costa - Avautuu uudella välilehdellä., joka seuraa tehtävässä Charles Micheliä.

VIDEO: Parlamentti hyväksyy uuden komission, Strasbourg, Ranska, 29. marraskuuta 2024.
Pysäytyskuva: Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen (vasemmalla) ja Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola parlamentin hyväksyttyä Euroopan komission 2024–2029.