Euroopan unioni saavutti vuonna 2024 merkittäviä virstanpylväitä pyrkimyksissään vahvistaa taloutta ja edistää häiriönsietokykyä viimeaikaisten maailmanlaajuisten haasteiden seurauksena. EU arvioi NextGenerationEU-elpymissuunnitelman puolivälissä sen vaikutuksia kaikissa jäsenvaltioissa, jotka puolestaan edistyivät elpymis- ja palautumissuunnitelmiensa täytäntöönpanossa. Lisäksi uudistettu talouden ohjausjärjestelmä tuli voimaan, ja verouudistuksissa ja tulliliiton nykyaikaistamisessa edistyttiin. Näiden uudistusten ansiosta pitkän aikavälin kilpailukyky parani ja talouskasvu vauhdittui. Samalla varmistettiin velkakestävyys. EU otti lisäksi käyttöön uusia kehyksiä, joilla hallitaan ilmastoriskejä, veropetoksia ja yritysten kestävää kehitystä. Nämä aloitteet osoittavat, että EU on sitoutunut kestävään kasvuun, innovointiin ja maailmanlaajuisen edelläkävijän asemaan. Niillä varmistetaan, että jäsenvaltiot säilyvät kilpailukykyisinä, vaikka niissä joudutaan toteuttamaan taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia siirtymiä.

Suuntaukset

EU:n talous palasi vuonna 2024 asteittaiseen kasvuun - Avautuu uudella välilehdellä., ja sen bruttokansantuote kasvoi 0,9 prosenttia. Kuluttajahintainflaatio hidastui merkittävästi 2,6 prosenttiin, kun se vuonna 2023 oli ollut 6,4 prosenttia. Seuraavien kahden vuoden aikana talouden toimeliaisuuden odotetaan kiihtyvän, kun inflaatio jatkaa hidastumistaan. EU:n työmarkkinat pysyivät vuoden aikana vakaina. Työllisyys lisääntyi tasaisesti, ja työttömyysaste oli lokakuussa ennätyksellisen alhainen, 5,9 prosenttia.

Epävarmuus ja riskit ovat kuitenkin lisääntyneet geopoliittisten jännitteiden kärjistymisen (ks. 1 ja 8 luku) ja sisäisen poliittisen hajanaisuuden vuoksi. Myös luonnononnettomuuksien yleistyminen ja vakavuus (ks. 4 luku) aiheuttavat haasteita taloudelliselle toiminnalle.

Onnistunut elpymis- ja palautumistukiväline

EU perusti vuonna 2021 kokonaan uudenlaisen NextGenerationEU - Avautuu uudella välilehdellä.-välineen, jonka tarkoituksena on vapauttaa varoja EU-maiden avuksi niiden toipuessa covid-19-pandemian taloudellisista vaikutuksista ja toisaalta parantaa niiden häiriönsietokykyä. Välineen avulla on pystytty alusta asti vastaamaan myös Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan aiheuttamiin sosioekonomisiin haasteisiin, kuten energiakriisiin.

Suurin osa näistä NextGenerationEU-varoista jaetaan jäsenmaille elpymis- ja palautumistukivälineen - Avautuu uudella välilehdellä. kautta. Elpymis- ja palautumistukivälineen tarkoituksena on tukea jäsenmaiden sosioekonomista elpymistä ja parantaa niiden kilpailukykyä ja samalla helpottaa vihreää ja digitaalista siirtymää. Rahoitus maksetaan sen perusteella, miten hyvin jäsenmaat toteuttavat elpymis- ja palautumissuunnitelmissaan esittämänsä uudistukset ja investoinnit.

Vuonna 2024 elpymissuunnitelma oli puolivälissä - Avautuu uudella välilehdellä., joten oli aika arvioida, miten hyvin se on onnistunut. Arviointi - Avautuu uudella välilehdellä. osoitti, että EU:n talous pystyi NextGenerationEU-välineen ansiosta palaamaan pandemiaa edeltäneeseen tilanteeseen vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä eli paljon nopeammin kuin vuosien 2007 ja 2008 talous- ja finanssikriisin jälkeen, jolloin kului seitsemän vuotta, ennen kuin talous oli kokonaan elpynyt. Elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksen ansiosta EU:n bruttokansantuote oli 0,4 prosenttia suurempi vuonna 2022 kuin se olisi ollut ilman välinettä.

Arvioinnissa todettiin myös, että NextGenerationEU-välineen avulla EU:n reaalinen bruttokansantuote on vuonna 2026 jopa 1,4 prosenttia suurempi kuin ilman välinettä. Tähän eivät sisälly elpymis- ja palautumistukivälineen kautta toteutettavien uudistusten myönteiset vaikutukset, jotka tulevat vähitellen paremmin näkyviin lähivuosien aikana.

Toinen tapa mitata elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanoa on maksettu määrä. Vuoden 2024 loppuun mennessä siitä oli maksettu 306 miljardia euroa eli 47 prosenttia sidotuista varoista.

Uusi talouden ohjausjärjestelmä

EU:n talouden ohjausjärjestelmän - Avautuu uudella välilehdellä. kunnianhimoisin ja kauaskantoisin uudistus sitten vuosien 2007 ja 2008 kriisin tuli voimaan vuonna 2024. Järjestelmään sisältyvät jäsenvaltioiden makrotalouspolitiikkaa koskevat säännöt ja menettelyt.

Uudistettua järjestelmää pannaan parhaillaan täytäntöön. Sillä varmistetaan, että jäsenvaltioiden taloudet ovat vakaita ja tavoitteet yhteisiä: liiallisen velan ja alijäämien ehkäiseminen sekä kestävä ja osallistava kasvu uudistusten ja investointien avulla. Vihreän ja digitaalisen siirtymän toteuttaminen samalla kun vahvistetaan EU:n häiriönsietokykyä ja kilpailukykyä edellyttää merkittäviä ja kestäviä investointeja, myös julkiselta sektorilta.

Uudistuksella korjataan vanhan kehyksen puutteita: se on aiempaa yksinkertaisempi, avoimempi ja tehokkaampi, kansallinen osallistuminen on vahvempaa ja täytäntöönpanon valvonta parempaa. Uudessa järjestelmässä myös erotellaan jäsenvaltiot niiden yksilöllisten tilanteiden mukaan. Tämä mahdollistaa hitaamman julkisen talouden sopeuttamisen, jos sitä samalla tuetaan uudistuksilla ja investointisitoumuksilla, jotka edistävät kasvua, julkisen talouden kestävyyttä ja EU:n painopisteiden saavuttamista. Tällä toimintatavalla vältetään suuntaus, jossa finanssipolitiikalla voimistetaan talouden heilahteluja, päin vastoin vakauttamalla taloutta.

Uuden järjestelmän ytimessä ovat keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittiset suunnitelmat, joissa finanssi-, uudistus- ja investointitavoitteet yhdistetään yhtenäiseksi lähestymistavaksi. Näin virtaviivaistetaan prosessia, sovitetaan kansalliset uudistus- ja investointitoimet elpymis- ja palautumistukivälineeseen ja varmistetaan johdonmukaisuus kansallisten ja EU:n politiikkojen välille. Suunnitelmat korostavat jäsenvaltioiden osallisuutta, kun niille annetaan enemmän joustovaraa määritellä omat julkisen talouden sopeutusuransa sekä uudistus- ja investointisitoumuksensa.

Talouspolitiikan EU-ohjausjakso

Talouspolitiikan EU-ohjausjakso on vuotuinen prosessi, jossa EU yksilöi kunkin jäsenvaltion kiireellisimmät taloudelliset ja sosiaaliset haasteet ja antaa poliittista ohjausta, jotta jäsenvaltiot voisivat hyödyntää koko potentiaalinsa.

Talouspolitiikan EU-ohjausjakson vuoden 2024 kevätpaketissa - Avautuu uudella välilehdellä. tarkasteltiin EU:n ja sen jäsenvaltioiden pitkän aikavälin kilpailukykyä ja vaurautta. Siinä arvioitiin myös, miten jäsenvaltiot ovat panneet täytäntöön elpymis- ja palautumissuunnitelmiaan ja koheesiopolitiikan ohjelmiaan. Tämän analyysin perusteella komissio ehdotti maakohtaisia suosituksia ohjeiksi jäsenvaltioille keskeisten haasteiden ratkaisemiseen.

Lisäksi EU tehosti toimia, joilla vähennetään sosiaalisia eroja alueiden ja jäsenmaiden välillä ja monipuolistetaan energiahuoltoa. Ohjausjaksoon sisältyi ensimmäistä kertaa laaja arviointi edistymisestä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin - Avautuu uudella välilehdellä. periaatteiden toteuttamisessa sekä kehys - Avautuu uudella välilehdellä. sosiaaliseen lähentymiseen kohdistuvien riskien tunnistamiseksi. Analyysi sisältyi vuoden 2024 yhteiseen työllisyysraporttiin - Avautuu uudella välilehdellä., ja siinä arvioitiin työmarkkinoiden toimintaa sekä osaamista ja sosiaalisia haasteita kaikissa jäsenvaltioissa, jotta niissä voidaan tunnistaa ylöspäin tapahtuvaan sosiaaliseen lähentymiseen mahdollisesti kohdistuvat riskit.

Komissio arvioi lisäksi makrotalouden epätasapainojen olemassaoloa 12 jäsenvaltiossa, jotka valittiin perusteellisen tarkastelun kohteeksi varoitusmekanismia koskevassa vuoden 2024 kertomuksessa - Avautuu uudella välilehdellä.. Komissio ehdotti lisäksi koontikertomuksensa - Avautuu uudella välilehdellä. perusteella, että seitsemän EU-maan osalta aloitetaan liiallisia alijäämiä koskevat menettelyt.

Talouspolitiikan EU-ohjausjakson syksyn 2024 paketissa - Avautuu uudella välilehdellä. keskityttiin terveen julkisen talouden sekä kestävän ja osallistavan kasvun varmistamiseen. Paketin myötä käynnistettiin uuden talouden ohjausjärjestelmän täytäntöönpano sekä annettiin suosituksia keskipitkän aikavälin finanssipoliittisista suunnitelmista ja esitettiin arviointeja euroalueen talousarviosuunnitelmista. Siinä tarkasteltiin myös, miten 3 prosentin bruttokansantuotteen alijäämää koskevaa sääntöä oli noudatettu, ja annettiin suosituksia liiallisen alijäämän korjaamiseksi kahdeksassa jäsenvaltiossa. Ohjelman jälkeisiä valvontaraportteja laadittiin viidestä jäsenvaltiosta. Lisäksi paketissa hahmoteltiin talous- ja sosiaalipolitiikan painopisteet vuodelle 2025 sekä euroalueen politiikkoja, työllisyyttä ja varoitusmekanismia koskevat ehdotukset.

Euroalueelle osoitetussa vuoden 2025 suosituksessa jäsenvaltioita kehotettiin toimimaan niin yksin – esimerkiksi toteuttamalla elpymis- ja palautumissuunnitelmia – kuin euroryhmänä, jotta kilpailukykyä ja talouden häiriönsietokykyä parannettaisiin ja makrotalouden vakaus ja rahoitusvakaus varmistettaisiin jatkossakin.

EU:n talousarvio: valmiina EU:n nykyisiin ja tuleviin haasteisiin

Euroopan unionin pitkän aikavälin talousarvio vuosiksi 2021–2027 - Avautuu uudella välilehdellä. hyväksyttiin vuonna 2020, minkä jälkeen EU:lla on ollut monia ainutkertaisia haasteita. Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan seuraukset, korkojen jyrkkä nousu ja muuttoliikepaineet ovat kaikki lisänneet talousarvioon kohdistuvaa painetta - Avautuu uudella välilehdellä.. Vastauksena tähän Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto sopivat ensimmäistä kertaa EU:n pitkän aikavälin talousarvion (monivuotisen rahoituskehyksen) välitarkistuksesta. Tämän ansiosta uusia haasteita ja EU:n oikeudellisia velvoitteita varten on käytettävissä 64,6 miljardin euron lisärahoitus sellaisiin tarpeisiin, joita ei voitu enää kattaa alkuperäisten talousarviomäärärahojen enimmäismäärien puitteissa.

EU:n vuotuiseksi talousarvioksi vuonna 2025 sovittiin - Avautuu uudella välilehdellä. marraskuussa 192,8 miljardia euroa. Sitä täydennetään NextGenerationEU-välineestä suoritettavilla arviolta 72 miljardin euron maksuilla. Vuoden 2025 talousarvioesityksessä varoja ohjataan sinne, missä niillä on suurin vaikutus: vihreän ja digitaalisen siirtymän tukemiseen, työpaikkojen luomiseen ja Euroopan strategisen riippumattomuuden ja maailmanlaajuisen toimijan roolin vahvistamiseen. Talousarviosta rahoitetaan myös kriittisiä teknologioita Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen kautta ja tarjotaan jatkuvaa tukea pakolaisille, naapurimaille ja Ukrainalle.

Yhtenäinen Euroopan unioni

Yhdeksäs taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevä kertomus - Avautuu uudella välilehdellä. osoitti, miten koheesiopolitiikan avulla voidaan vähentää alueellisia, sosiaalisia ja taloudellisia eroja EU:ssa. Siinä pantiin merkille merkittävä edistyminen uudemmissa jäsenmaissa: bruttokansantuote henkeä kohti vuonna 2004 oli 52 prosenttia EU:n keskiarvosta, mutta vuonna 2023 jo lähes 80 prosenttia.

Koheesiopolitiikalla on parannettu EU:n talouden kilpailukykyä ja kestävyyttä, kun sillä on tuettu tutkimusta ja kehitystä, innovointia sekä vihreää ja digitaalista siirtymää kaikissa jäsenmaissa. Sillä on myös parannettu kansalaisten arkea rahoittamalla sellaisten keskeisten infrastruktuurihankkeiden toteuttamista, joissa aiemmin esiintyi puutteita. Näitä ovat esimerkiksi kriittisiin liikenneyhteyksiin ja yleishyödyllisten palvelujen yhteyksiin liittyvät hankkeet. Osaamisen edistämismekanismin - Avautuu uudella välilehdellä. asteittaisen käyttöönoton myötä alueet saavat teknistä apua ja niiden hyväksi toteutetaan muita toimia väestörakenteen muutoksen ja aivovuodon vaikutusten lieventämiseksi.

EU:n sisämarkkinat ovat edelleen taloudellisen vakauden ja kasvun perusta. Ne mahdollistavat tavaroiden, palvelujen, pääoman ja ihmisten vapaan liikkuvuuden kaikissa jäsenmaissa ja parantavat samalla EU:n toimialojen kilpailukykyä.

EU on tehnyt yhteistyötä teollisuuskumppaneiden kanssa luodakseen räätälöityjä siirtymäväyliä kutakin toimialaekosysteemiä varten - Avautuu uudella välilehdellä.. Näin voidaan varmistaa, että sisämarkkinat pysyvät häiriönsietokykyisinä ja kilpailukykyisinä sekä johtavat edelleen vihreää ja digitaalista siirtymää maailmanlaajuisesti. Nämä ekosysteemit - Avautuu uudella välilehdellä. kokoavat yhteen yrityksiä, tutkijoita, poliittisia päättäjiä ja palveluntarjoajia yhteisten taloudellisten tavoitteiden saavuttamista tai markkinoiden erityisiin tarpeisiin vastaamista varten. Siirtymäväylillä annetaan strategista ohjausta siitä, miten toimialat voivat ottaa käyttöön innovatiivisia teknologioita, pienentää hiilijalanjälkeään ja parantaa digitaalisia valmiuksia.

Jotta sisämarkkinat toimisivat tehokkaasti, säännöt on myös pantava asianmukaisesti täytäntöön ja niitä on valvottava. EU keskittyy kysymyksiin, joilla on vaikutusta investointien lisäämiseen, elpymisen nopeutumiseen ja kilpailukyvyn paranemiseen. Tällainen on esimerkiksi viranomaisten yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, suorittamien maksujen viivästyminen - Avautuu uudella välilehdellä.. Komissio ja jäsenmaat ovat poistaneet sisämarkkinoiden täytäntöönpanon valvontaa käsittelevän työryhmän - Avautuu uudella välilehdellä. avulla esteitä esimerkiksi helpottamalla ammatillista liikkuvuutta EU:ssa ja puuttumalla uusiutuvan energian hallinnollisiin esteisiin. Komissio myös parantaa avoimuutta ja nykyisiä sääntelyvälineitä, jotta uusia esteitä ei syntyisi.

EU haluaa lisäksi varmistaa, että pk-yrityksiä tuetaan kaikissa jäsenmaissa. Tätä varten se analysoi pk-yritysten taloudellista tilannetta eri puolilla EU:ta ja julkaisi heinäkuussa vuotuisen pk-yritysten suorituskyvyn tarkastelun - Avautuu uudella välilehdellä..

Sisämarkkinat ovat tärkeitä paitsi EU:n yrityksille, myös 450 miljoonalle kuluttajalle. EU otti vuoden aikana käyttöön sääntöjä, joilla EU:ssa myytävistä tuotteista tehdään kestävämpiä, - Avautuu uudella välilehdellä. lisätään kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia digitaalisessa ja vihreässä siirtymässä - Avautuu uudella välilehdellä. ja tehdään tavaroiden korjaamisesta - Avautuu uudella välilehdellä. helppo ja houkutteleva vaihtoehto. Säännöillä varmistetaan, että kuluttajat saavat tuotteista paremmin tietoja, ja niillä puututaan viherpesuun ja nk. suunniteltuun vanhenemiseen (ks. 4 luku).

Sisämarkkinat kasvavat edelleen, kun ehdokasmaat liittyvät asteittain mukaan. Laajentuminen luo merkittäviä mahdollisuuksia EU:n yrityksille, kun rajatylittävät toimitusketjut vahvistuvat ja kaupan kustannukset alenevat. Lisäksi laajentumisen ansiosta tavarat ja palvelut ovat sekä uusissa että nykyisissä jäsenmaissa saatavilla entistä helpommin ja halvemmalla, mikä parantaa kotitalouksien elintasoa. Esimerkiksi EU:n ja Länsi-Balkanin välisiä vihreitä kaistoja koskevalla aloitteella - PDF-tiedosto, avautuu uudella välilehdellä. matkustajat ja rahtikuljetukset säästävät vuodessa ajan, joka vastaa 20 vuoden odottelua. Lisäksi alueen liittyminen kriittisten lääkkeiden allianssiin - Avautuu uudella välilehdellä. on laajentanut EU:n arvoketjuja, mikä edistää kasvua ja tehokkuutta.

Pääomamarkkinaunioni

EU pyrkii kehittämään sisämarkkinoitaan jatkuvasti, jotta pääomavirtojen liikkuminen rajojen yli helpottuisi. Tätä varten se on perustanut pääomamarkkinaunionin - Avautuu uudella välilehdellä.. Pääoman aiempaa vapaampi liikkuvuus EU:ssa alentaa transaktiokustannuksia, keventää sääntelytaakkaa ja vahvistaa markkinoita. Tämä puolestaan antaa EU:n yrityksille – myös pk-yrityksille – mahdollisuuden saada käyttöönsä enemmän rahoituslähteitä, ja EU:n kilpailukyky paranee.

Vuonna 2024 hyväksyttiin toimenpiteitä - Avautuu uudella välilehdellä., joilla vahvistetaan pääomamarkkinaunionia ja edistetään EU:n tavoitetta yksinkertaistaa raportointivelvoitteita ja vähentää hallinnollista taakkaa (ks. 9 luku). Uudella listautumissäädöksellä - Avautuu uudella välilehdellä. muutetaan sääntöjä, jotka koskevat esitteitä, markkinoiden väärinkäyttöä, taloustutkimusta ja moniääniosakerakenteita. Sillä helpotetaan yrityksiin kohdistuvia vaatimuksia sekä listautumishetkellä että listautumisen jälkeen niin, että samalla säilytetään avoimuus, sijoittajansuoja ja markkinoiden luotettavuus. Säädöksellä pyritään myös puuttumaan kansallisen lainsäädännön hajanaisuuteen, joka rajoittaa joustavuutta laskea liikkeeseen moniääniosakkeita listautumisen jälkeen. Tässä säädös hyödyttää erityisesti innovatiivisia scale-up-yrityksiä.

Vuoden aikana edistyttiin myös oikeanlaisten olosuhteiden luomisessa konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajille, jotta ne voivat antaa kokonaiskuvan koko EU:ssa käytävästä kaupasta. Euroopan arvopaperiviranomainen - Avautuu uudella välilehdellä. julkaisi 16. joulukuuta raportin konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajien teknisistä määräyksistä - PDF-tiedosto, avautuu uudella välilehdellä.. Raportissa esitettiin konsolidoitujen kauppatietojen tarjoajia koskevat lopulliset tekniset määräykset, joilla pyritään parantamaan markkinoiden avoimuutta ja tietojen laatua. Näin tuetaan pääomamarkkinaunionia edistämällä yhdentyneempien ja tehokkaampien rahoitusmarkkinoiden aikaan saamista.

Lisäksi EU poisti esteitä, joita jäsenmaiden erilaiset maksukyvyttömyyslainsäädännöt aiheuttavat. Erilaiset lait johtavat pääomamarkkinaunionin hajautumiseen. Esteiden poistamiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi komissio ehdotti vuonna 2022 jäsenmaiden aineellisoikeudellisen maksukyvyttömyyslainsäädännön yhdenmukaistamista. Huhtikuussa 2024 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät vauhdittivat neuvotteluja.

Varmistaakseen pääomamarkkinaunionin tehokkaan toiminnan EU pyrkii lisäämään selvityspalvelujensa houkuttavuutta ja häiriönsietokykyä - Avautuu uudella välilehdellä.. Selvityspalveluja tarjoavat keskusvastapuolet, jotka asettuvat rahoitusvälineitä koskevien liiketoimien vastapuolten väliin ja toimivat ostajana jokaiseen myyjään nähden ja myyjänä jokaiseen ostajaan nähden. Keskusvastapuolet ovat keskeisiä markkinavakauden säilyttämisen, järjestelmäriskien vähentämisen ja markkinaluottamuksen parantamisen kannalta, sillä ne takaavat sopimukseen perustuvat velvoitteet.

Helmikuussa 2024 päästiin poliittiseen yhteisymmärrykseen toimenpidepaketista - Avautuu uudella välilehdellä., jonka myötä keskusvastapuolet voivat tuoda uusia tuotteita EU:n markkinoille aiempaa nopeammin, jolloin markkinaosapuolia kannustetaan hoitamaan määritys ja lisätään likviditeettiä EU:n keskusvastapuolissa. Paketti myös vahvistaa keskusvastapuoliin sovellettavaa EU:n valvontakehystä ja parantaa selvitysjärjestelmien turvallisuutta ja häiriönsietokykyä. Kehyksellä vähennetään liiallista riippuvuutta järjestelmän kannalta merkittävistä keskusvastapuolista EU:n ulkopuolisissa maissa, sillä siinä edellytetään, että kaikki asianomaiset markkinaosapuolet pitävät aktiivisia tilejä unionin keskusvastapuolissa ja määrittävät edustavan osuuden tietyistä järjestelmän kannalta merkittävistä johdannaissopimuksista sisämarkkinoilla.

Digitaalinen rahoitus

Huhtikuussa tulivat voimaan - Avautuu uudella välilehdellä. uudet säännöt - Avautuu uudella välilehdellä., joilla mahdollistetaan euromääräiset pikamaksut kaikille henkilöille ja yrityksille, joilla on pankkitili EU:ssa. Sääntöjä sovelletaan asteittain tammikuusta 2025. Niillä pyritään varmistamaan, että euromääräiset pikamaksut ovat kohtuuhintaisia ja turvallisia ja ettei niiden käsittelylle ole EU:ssa esteitä.

Pikamaksut tarjoavat nopeita ja käteviä ratkaisuja arkisissa tilanteissa. Esimerkiksi varoja voi hätätilanteessa vastaanottaa nopeasti (alle 10 sekunnin kuluessa), verkossa ja kaupoissa voi ostaa tavaroita ja palveluja, ja erilaisissa sosiaalisissa yhteyksissä kustannukset voidaan jakaa välittömästi. Pikamaksut myös parantavat julkishallinnon ja yritysten, erityisesti pk-yritysten, kassavirtojen hallintaa, antavat hyväntekeväisyys- ja kansalaisjärjestöille mahdollisuuden saada rahoitusta nopeasti ja kannustavat pankkeja ja muita maksupalveluntarjoajia kehittämään innovatiivisia rahoituspalveluja ja -tuotteita.

Lisäksi vuonna 2024 alettiin soveltaa kryptovarojen markkinoita koskevaa asetusta - Avautuu uudella välilehdellä., jolla otettiin käyttöön yhdenmukaiset kryptovaroja koskevat EU:n markkinasäännöt. Näin tuetaan markkinoiden eheyttä ja innovointia sääntelemällä kryptovarojen tarjoamista yleisölle sekä kuluttajille palveluja tarjoavia kryptovälittäjiä. Samalla varmistetaan, että kuluttajat on suojattu paremmin riskeiltä.

EU:n teknisen tuen välineestä annetaan myös apua 37 rahoitusvalvontaviranomaiselle 26 EU-maassa, jotta ne voivat parantaa valmiuksiaan hallita digitaalisen rahoituksen riskejä. EU:n digitaalisen rahoituksen valvonta-akatemia (EU Supervisory Digital Finance Academy) antoi vuoden 2024 aikana koulutusta lähiopetuksena ja verkossa 1 000 valvojalle eri puolilta EU:ta.

Rahanpesun torjuminen

Vuoden 2024 aikana hyväksyttiin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan lainsäädäntöpaketti - Avautuu uudella välilehdellä.. Siihen sisältyy ensimmäinen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskeva asetus - Avautuu uudella välilehdellä. ja kuudes sitä koskeva direktiivi - Avautuu uudella välilehdellä.. Nämä ehdotukset toimivat rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomaisen - Avautuu uudella välilehdellä. työn perustana.

Uusissa säännöissä asetetaan yksityiselle sektorille koko EU:n laajuisia vaatimuksia, joilla varmistetaan sääntöjen yhdenmukainen soveltaminen eri puolilla sisämarkkinoita. Säännöissä myös yhdenmukaistetaan kansallisten valvontaviranomaisten ja rahanpesun selvittelykeskusten tehtäviä ja valtuuksia tehokkaan rajatylittävän yhteistyön mahdollistamiseksi. Lisäksi lainsäädäntökehyksellä lisätään tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevien rekisterien valtuuksia, jotta voidaan varmistaa läpinäkyvyys sen suhteen, kuka omistaa oikeushenkilöt ja trustit ja käyttää niissä määräysvaltaa. Samalla yhdenmukaistetaan näiden tietojen saatavuutta koskevat säännöt ja annetaan sidosryhmille, joilla on oikeutettu etu, mahdollisuus osallistua talousrikosten torjuntaan. Näihin sidosryhmiin kuuluvat esimerkiksi toimittajat ja kansalaisyhteiskunnan edustajat.

Mitä uusi rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan kehys tuo mukanaan?

Käytännön esimerkkejä:

Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät marraskuussa asetuksen, jolla lisätään ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvän luokitustoiminnan läpinäkyvyyttä - Avautuu uudella välilehdellä. ja puututaan viherpesuun. Se on osa laajempaa toimenpidepakettia - Avautuu uudella välilehdellä., jolla kehitetään EU:n kestävän rahoituksen kehyksen perustaa ja edistetään yksityisen rahoituksen suuntaamista siirtymähankkeisiin ja -teknologioihin.

Uusien sääntöjen myötä sijoittajat ja rahoituslaitokset saavat luotettavaa tietoa yritysten suorituskyvystä ympäristöön, hallinnointiin ja yhteiskunnallisiin näkökohtiin liittyvissä kysymyksissä. Niiden on siis helpompi tehdä tietoon perustuvia päätöksiä kestävistä sijoituksista ja näihin tekijöihin liittyvästä riskinhallinnasta. Luokitukset myös selkeyttävät luokitusten tarjoajien toimintaa ja sitä, ovatko ne toteuttaneet tarvittavat toimet eturistiriitojen estämiseksi ja lieventämiseksi.

Parlamentti ja neuvosto sopivat - Avautuu uudella välilehdellä. myös, että alakohtaisten eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien hyväksymisen määräaikaa lykätään vuoden 2024 puolivälistä vuoden 2026 puoliväliin. Sen lisäksi, että näiden standardien kehittämiseen annetaan lisäaikaa, yritykset saavat enemmän aikaa keskittyä heinäkuussa 2023 hyväksyttyjen ensimmäisten horisontaalisten standardien täytäntöönpanoon.

Tietyt kriteerit täyttävien suurten yritysten on noudatettava raportointistandardeja, minkä lisäksi niiden on noudatettava huolellisuusvelvoitetta niin omassa kuin tytäryritystensä ja liikekumppaneidensa toiminnassa maailmanlaajuisissa toimintaketjuissaan, jotta todelliset ja mahdolliset haitalliset ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutukset voidaan tunnistaa ja niihin voidaan puuttua. Yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta annetussa uudessa direktiivissä - Avautuu uudella välilehdellä. edellytetään, että yritykset tekevät tarvittavat muutokset yleisiin strategioihinsa ja toimintoihinsa, myös hankinta-, suunnittelu- ja jakelukäytäntöihinsä. Sääntöjen noudattamatta jättäminen voi johtaa esimerkiksi seuraamuksiin ja siviilioikeudelliseen vastuuseen.

Terve pankkijärjestelmä on olennaisen tärkeä kaikille EU:n kansalaisille ja EU:n talouden vakaudelle ja vauraudelle. Vuosien 2007 ja 2008 finanssikriisistä lähtien eurooppalaiset ja kansainväliset johtajat ovat sopineet kansainvälisistä pankkialan standardeista, joita kutsutaan Basel III -standardeiksi - Avautuu uudella välilehdellä.. Niillä voidaan parantaa pankkien häiriönsietokykyä ja vähentää tulevien finanssikriisien todennäköisyyttä.

Viimeisin pankkipaketti - Avautuu uudella välilehdellä. (vakavaraisuusasetus ja -direktiivi) tuli lopullisessa muodossaan voimaan 9. heinäkuuta 2024. Tämä on EU:lle tärkeä välietappi Basel III -standardien täytäntöönpanossa. Se osoittaa, että EU on valmis täyttämään kansainvälisen sitoumuksensa ja panemaan vakavaraisuussäännöt täytäntöön aiemman ilmoituksen mukaisesti 1. tammikuuta 2025. Yhden Basel III -standardien osan eli kaupankäyntivaraston perusteellisen tarkistuksen - Avautuu uudella välilehdellä. soveltamisen alkamispäivää on kuitenkin lykätty 1. päivään tammikuuta 2026, jotta kansainvälisesti toimivien eurooppalaisten pankkien maailmanlaajuisesti tasapuoliset toimintaedellytykset säilyvät ja täytäntöönpanoaikataulu on linjassa muiden merkittävien lainkäyttöalueiden kanssa.

Pankkien vahvistamiseksi edelleen sekä parlamentti - Avautuu uudella välilehdellä. että neuvosto vahvistivat - Avautuu uudella välilehdellä. kantansa pankkien kriisinhallinta- ja talletussuojakehykseen - Avautuu uudella välilehdellä. ja aloittivat neuvottelut sen uudistamisesta.

Lisäksi joulukuussa 2023 sovittiin tarkistetusta Solvenssi II -direktiivistä. Uusilla säännöillä - Avautuu uudella välilehdellä. vahvistetaan vakuutusalan sääntelykehystä tarjoamalla paremmat kannustimet vakuutusten ja jälleenvakuutusten (jotka ovat vakuutuksia vakuutusyhtiöille) aloille, jotta niillä tehtäisiin pitkäaikaisia pääomasijoituksia. Uusissa säännöissä otetaan paremmin huomioon makroekonomiset, esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyvät riskit, ja niillä vähennetään vakuutuksenantajien taloudellisen aseman alttiutta markkinoiden lyhyen aikavälin vaihteluille. Näillä muutoksilla varmistetaan, että ala pysyy vaikeinakin taloudellisina aikoina vahvana ja suojaa kuluttajien etuja.

Myös uudesta vakuutusalan elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivistä - Avautuu uudella välilehdellä. sovittiin. Sillä varmistetaan rahoitusvakaus ja suojellaan vakuutuksenottajia ja veronmaksajia tilanteessa, jossa vakuutuksenantaja tai jälleenvakuuttaja kaatuu. Direktiivissä edellytetään, että vakuutuksenantajat ja jälleenvakuuttajat ja niiden kriisinratkaisuviranomaiset laativat ennakoivan elvytyksen suunnitelmat ja kriisinratkaisusuunnitelmat ollakseen valmistautuneita kriiseihin.

Tulliliiton uudistaminen

Vuonna 2023 ehdotetussa EU:n tulliliittouudistuksessa - Avautuu uudella välilehdellä. hahmotellaan maailman johtavaa, datavetoista tullijärjestelmää, jonka ansiosta yritysten tulliprosessit yksinkertaistuvat merkittävästi. Samalla viranomaiset saavat käyttöönsä tarvittavat välineet, jotta voidaan lopettaa tuonti, joka aiheuttaa todellisia riskejä EU:lle, sen kansalaisille ja taloudelle. Uudistuksen ytimessä (sähköisen kaupankäynnin lisäksi) on ehdotus perustaa EU:n tulliviranomainen ja keskitetty datakeskus. Tämän ehdotuksen suhteen saatiin vuonna 2024 aikaan edistystä - Avautuu uudella välilehdellä..

Uudistusta täydennetään EU:n tullialan yhdennetyllä palveluympäristöllä - Avautuu uudella välilehdellä., jota ollaan jo toteuttamassa asteittain. Sen tavoitteena on yhdenmukaistaa hallinnollisia menettelyjä tullin ja muiden alojen, kuten terveydenhuollon ja ympäristöalan, välillä. Tämä parantaa valtioiden välistä digitaalista tiedonvaihtoa EU:n rajoilla ja sujuvoittaa tavaroiden tulliselvitysprosessia.

Tuontivalvontajärjestelmä 2 - Avautuu uudella välilehdellä. edellyttää, että taloudelliset toimijat toimittavat vaarattomuutta ja turvallisuutta koskevat tiedot kaikista kuljetusmuodoista. Järjestelmän ansiosta Belgian tulliviranomaiset tekivät kaikkien aikojen suurimman huumausaineiden lähtöaineiden (laittomien huumausaineiden valmistukseen käytettävät kemikaalit) takavarikon maaliskuussa Liègen lentoasemalla yhteistyössä muiden EU-maiden kanssa.

Huumausainekaupan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumista koskevan EU:n etenemissuunnitelman yhteydessä perustettiin eurooppalainen satama-allianssi - Avautuu uudella välilehdellä. (ks. 7 luku). Se parantaa tulliviranomaisten välistä koordinointia ja helpottaa yhteistyötä muiden lainvalvontaviranomaisten ja yksityisen sektorin kanssa.

Tasapuolisemmat toimintaedellytykset verotuksessa

EU otti tammikuussa 2024 käyttöön uudet säännöt, joiden mukaan sen rajojen sisällä toimivien monikansallisten yritysten efektiivinen vähimmäisverokanta on 15 prosenttia - Avautuu uudella välilehdellä.. Näiden sääntöjen voimaantulon myötä EU on pannut virallisesti täytäntöön OECD:n vuonna 2021 tekemän historiallisen kansainvälisen verouudistussopimuksen - Avautuu uudella välilehdellä. toisen pilarin kehyksen. Vaikka lähes 140 oikeudenkäyttöaluetta eri puolilla maailmaa on ottanut nämä säännöt käyttöön, EU on ollut edelläkävijä niiden muuttamisessa lainsäädännöksi. Säännöillä estetään yrityksiä siirtämästä voittojaan alhaisen verotuksen lainkäyttöalueille ja hillitään käytäntöä, jossa yritykset kilpailevat alhaisimmasta veroasteesta investointien houkuttelemiseksi.

Komissio hyväksyi 28. lokakuuta ehdotuksen - Avautuu uudella välilehdellä., jolla muutetaan direktiiviä hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla - Avautuu uudella välilehdellä.. Muutetussa direktiivissä vahvistetaan säännöt ja menettelyt, joiden mukaisesti jäsenmaiden veroviranomaiset voivat tehdä tiivistä yhteistyötä välittömän verotuksen suhteen. Näin yritysten on helpompi täyttää toisen pilarin täytäntöönpanoa koskevan pilari II -direktiivin - Avautuu uudella välilehdellä. mukaiset ilmoitusvelvollisuutensa.

Veronkierron ja veropetosten torjunta

Jäsenmaiden veroviranomaiset saavat maksutietojen sähköisestä keskusjärjestelmästä - Avautuu uudella välilehdellä. tietoja, joiden avulla on helpompi havaita arvonlisäveropetokset, erityisesti sähköisen kaupankäynnin yhteydessä. Uusien sääntöjen mukaan EU:ssa toimivien maksupalveluntarjoajien on valvottava rajatylittävien maksujen vastaanottajia. Niiden on myös toimitettava jäsenmaiden veroviranomaisille tiedot rajatylittävistä maksuista.

Veropetosten ja väärinkäytösten torjuntaa on vahvistettu myös joulukuussa hyväksytyllä uudella säädöksellä. Ylimääräisten lähdeverojen nopeammasta ja turvallisemmasta alentamisesta annetulla direktiivillä - Avautuu uudella välilehdellä. otetaan käyttöön sääntöjä, joilla tehostetaan lähdeveromenettelyjä EU:ssa ja parannetaan niiden turvallisuutta sijoittajien, rahoituksen välittäjien ja kansallisten veroviranomaisten kannalta. Näin nopeutetaan prosessia, jossa sijoittajat saavat vapautuksen rajatylittävistä osinkojen ja korkojen maksuista perittävistä ylimääräisistä lähdeveroista. Samalla vähennetään riskiä, että veronmaksajiin sovellettaisiin kaksinkertaista verotusta, ja helpotetaan rajatylittäviä investointeja, mikä vahvistaa pääomamarkkinaunionia.

Lisäksi EU tukee digitaalista siirtymää helpottaakseen petostentorjuntaa ja tukeakseen EU:n yrityksiä. Alv digiaikana -ehdotus - Avautuu uudella välilehdellä., josta sovittiin 5. marraskuuta, vähentää useiden alv-rekisteröintien tarvetta eri EU-maissa ja laajentaa nykyistä arvonlisäveron erityisjärjestelmän mallia. Ehdotuksella myös edistetään uusien digitaaliteknologioiden, kuten sähköisen laskutuksen ja digitaalisen raportoinnin, hyödyntämistä alv-petosten torjunnassa. Uudet säännöt ovat ensimmäinen askel pyrkimyksissä puuttua alustatalouden kehityksen aiheuttamiin haasteisiin. Lisäksi niiden avulla voidaan kehittää tasapuolisempia toimintaedellytyksiä verkossa tarjottavien ja perinteisten lyhytaikaisten majoituspalvelujen ja kuljetuspalvelujen välille. Säännöt ovat hyödyksi jäsenmaiden julkiselle taloudelle, ja niillä alennetaan EU:n elinkeinonharjoittajille aiheutuvia hallinnollisia ja sääntöjen noudattamisesta johtuvia kustannuksia.