Maailmaa koettelivat vuonna 2024 edelleen konfliktit, humanitaariset kriisit ja luonnonkatastrofit. Euroopan unioni otti aktiivisen roolin ja vahvisti oman sitoutuneisuutensa rauhaan, turvallisuuteen ja ihmisarvoon. Venäjän käydessä kolmatta vuotta hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan EU jatkoi puolustuksensa ja turvallisuutensa vahvistamista. Se teki yhteistyötä ehdokasvaltioiden, myös Ukrainan, kanssa niiltä vaadittavien uudistusten parissa ja mahdollisten ehdokasvaltioiden kanssa niiden valmistautuessa tulevaan EU-jäsenyyteen. EU antaa humanitaarista apua, ja se on edelleen sitoutunut etsimään ratkaisuja Lähi-idän eri kriiseihin esimerkiksi Gazassa ja Syyriassa. EU vahvisti vuoden aikana kansainvälisiä kumppanuuksiaan, auttoi avun tarpeessa olevia ihmisiä ja reagoi katastrofeihin eri puolilla maailmaa. Mukauttamalla avustustoimiaan uusiin riskeihin ja lujittamalla kumppanuuksia EU vahvisti johtoasemaansa maailmanlaajuisissa avustustoimissa. Tämä yhtenäisyys on osoitus EU:n selviytymiskyvystä ja sen visiosta, jossa Eurooppa toimii avoimen ja vauraan maanosan tavoin myös maailmanlaajuisissa haasteissa.

Laajentuminen

Tämänhetkiset geopoliittiset jännitteet, erityisesti Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan, ovat korostaneet laajentumispolitiikan merkitystä.

Laajentuminen on investointi kestävään rauhaan, turvallisuuteen ja vakauteen Euroopassa. Jokainen uusi jäsenvaltio vahvistaa EU:n taloutta ja luo kasvua ja työpaikkoja.

Vuonna 2024 tuli kuluneeksi 20 vuotta vuoden 2004 laajentumisesta, joka oli EU:n historian suurin. Tuolloin EU sai kymmenen uutta jäsenvaltiota, jolloin sen sisämarkkinat nousivat maailman suurimpien joukkoon. Miljoonat ihmiset ovat sittemmin hyötyneet uusista mahdollisuuksista, työpaikoista ja ohjelmista kaikkialla EU:ssa.

VIDEO: Miksi on niin tärkeää juhlia EU:n vuoden 2004 laajentumista?

• Yli 2,7 miljoonaa nuorta vuonna 2004 liittyneistä kymmenestä jäsenvaltiosta on osallistunut Erasmus+ -ohjelmaan.
• 26 miljoonaa uutta työpaikkaa on syntynyt eri puolille EU:ta vuodesta 2004.
• 79 prosenttia näiden jäsenvaltioiden kansalaisista uskoo kotimaansa hyötyneen EU-jäsenyydestä.

Mahdollisuus jäsenyyteen on edelleen avoin Euroopan maille, jotka omaksuvat EU:n arvot ja täyttävät keskeiset vaatimukset. Jäseniksi pyrkivien on muun muassa osoitettava, että ne noudattavat vankasti demokraattisia käytäntöjä ja oikeusvaltioperiaatetta, pidettävä taloutensa vakaina ja parannettava hallintoaan (ks. myös 9 luku).

EU arvioi säännöllisesti kaikkien laajentumismaiden edistymistä. EU julkaisi lokakuussa vuotuisen laajentumispakettinsa - Avautuu uudella välilehdellä., jossa tarkastellaan edistystä ehdokasmaissa (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Georgia, Moldova, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia, Turkki ja Ukraina) ja mahdollisessa ehdokasmaassa Kosovossa (tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen). Vuotuisissa raporteissa keskitytään keskeisiin uudistuksiin esimerkiksi oikeusvaltioperiaatteen, julkishallinnon ja demokraattisten instituutioiden suhteen sekä EU-jäsenyyden edellytyksenä olevien taloudellisten kriteerien täyttämiseen.

Varsinaiset liittymisneuvottelut käydään hallitustenvälisissä konferensseissa, joihin osallistuu jäsenmaiden ja ehdokasmaan ministereitä ja suurlähettiläitä. Ensimmäiset tällaiset konferenssit Moldovan - Avautuu uudella välilehdellä. ja Ukrainan - Avautuu uudella välilehdellä. kanssa järjestettiin kesäkuussa 2024, ja tämä käynnisti virallisesti niiden liittymisneuvottelut. Unionin säännöstön analyyttinen tarkastelu - Avautuu uudella välilehdellä. alkoi heinäkuussa, ja sitä jatketaan vuoden 2025 ajan. Moldovan ja Ukrainan on osoitettava sen aikana, miten ne aikovat omaksua ja toteuttaa EU:n säännöt ja politiikat, ja laadittava suunnitelmat siitä, miten niiden lainsäädännön mukauttamista EU:n lainsäädäntöön jatketaan.

Länsi-Balkanin edistyminen kohti EU-jäsenyyttä vuoden 2024 aikana

Albania ja Pohjois-Makedonia - Avautuu uudella välilehdellä. saivat päätökseen unionin säännöstön analyyttisen tarkastelun, joka on ensimmäinen vaihe liittymisprosessissa.

• Arviointiraportti käsitti ensimmäiset kuusi temaattista kokonaisuutta, joiden osalta näiden kahden maan on täytettävä tiettyjä vaatimuksia. Näihin kuuluvat esimerkiksi niiden oikeusjärjestelmien, julkishallinnon ja hallintotavan uudistukset.
• Albanian ensimmäisen temaattisen kokonaisuuden käsittely aloitettiin hallitustenvälisessä konferenssissa lokakuussa.
• Pohjois-Makedonian ensimmäinen temaattinen kokonaisuus avataan, kun se täyttää vaaditut edellytykset.

Bosnia ja Hertsegovina - Avautuu uudella välilehdellä. aloitti EU-jäsenyysneuvottelut maaliskuussa. Tämän jälkeen käytiin korkean tason keskustelu seuraavien vaiheiden käynnistämisen edellyttämistä uudistuksista.

Montenegro - Avautuu uudella välilehdellä. edistyi liittymisprosessissaan ja täytti kesäkuussa keskeiset oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevat vaatimukset, mikä vahvistettiin siitä laaditussa maaraportissa. EU on sittemmin alkanut sulkea toistaiseksi niitä neuvottelulukuja, joiden edellytykset täyttyvät, alkaen kolmesta luvusta joulukuussa.

Kosovo - Avautuu uudella välilehdellä. sai tammikuussa viisumivapauden eli sen kansalaiset voivat nyt tulla EU:hun lyhytaikaista oleskelua varten ilman viisumia.

Serbia - Avautuu uudella välilehdellä. on edistynyt oikeuslaitoksen uudistuksissa ja korruption torjunnassa, mutta se ei ole vielä pannut tiedotusvälineitä koskevia lakeja kaikilta osin täytäntöön ja sen on mukauduttava paremmin EU:n ulkopolitiikkaan, tuettava kansalaisyhteiskuntaa ja tiedotusvälineitä ja täytettävä lupauksensa normalisoida suhteet Kosovoon.

Georgian EU-jäsenyyspyrkimyksissä tapahtui kuitenkin taantumista vuonna 2024, kun maassa hyväksyttiin kiistanalainen ulkomaista rahoitusta saavia järjestöjä koskeva laki, joka herätti huolta riippumattomien äänien vaimentamisesta ja demokraattisten vapauksien rajoittamisesta. Tämän ja muun kielteisten kehityksen seurauksena Georgian edistyminen liittymisprosessissa on käytännössä pysähtynyt.

Liittymisneuvottelut Turkin kanssa ovat olleet pysähdyksissä vuodesta 2018 lähtien demokratiaan, oikeusvaltioperiaatteeseen, oikeuslaitoksen riippumattomuuteen ja perusoikeuksien kunnioittamiseen liittyvien huolten vuoksi.

EU:n mahdollisella laajentumisella on vaikutuksia EU:n toimintatapaan. Tätä silmällä pitäen maaliskuussa annettiin tiedonanto laajentumista edeltävistä uudistuksista ja politiikkojen uudelleentarkastelusta - Avautuu uudella välilehdellä.. Tiedonannossa tarkasteltiin EU:n laajentumisen vaikutuksia arvojen, politiikkojen, talousarvion ja hallinnon kannalta. Näin ennakoiden pyritään varmistamaan, että EU on valmistautunut tulevaan laajentumiseen.

Tuki laajentumisprosessissa mukana olevien maiden uudistuksille, kasvulle ja yhdentymiselle

EU:n ja sen tulevien jäsenten taloudellisen eron kaventaminen auttaa valmistamaan tulevia jäseniä sujuvampaan siirtymään. EU tukee aktiivisesti tulevien jäsenten kehitystä uusilla rahoitusvälineillä, kuten Ukrainan tukivälineellä (ks. 1 luku), Moldovan kasvusuunnitelmalla - Avautuu uudella välilehdellä. ja Länsi-Balkanin kasvusuunnitelmalla - Avautuu uudella välilehdellä., ja tarjoaa nykyisten jäsenmaiden asiantuntemusta uudistusten nopeuttamiseksi.

EU on antanut Moldovalle vuodesta 2021 lähtien 2,2 miljardia euroa rahoitustukea. Sen avulla on lisätty maan energiaomavaraisuutta, parannettu yhteyksiä EU:hun ja tuettu maan EU-jäsenyyttä varten tärkeitä oikeuslaitoksen uudistuksia. Lokakuussa ehdotetulla uudella kasvusuunnitelmalla tuetaan Moldovan etenemistä kohti EU-jäsenyyttä. Siitä voidaan tarjota vuosina 2025–2027 jopa 1,8 miljardia euroa maan talouden kasvattamiseen ja EU-jäsenyyteen edellytettävien uudistusten edistämiseen.

Georgian demokratian taantumisen vuoksi EU on vähentänyt poliittisen tason yhteyksiä sekä keskeyttänyt 30 miljoonan euron maksun Euroopan rauhanrahastosta ja 121 miljoonan euron suoran budjettituen Georgian hallitukselle. Tämä ei ole vaikuttanut EU:n tukeen kansalaisyhteiskunnalle ja riippumattomille tiedotusvälineille, sillä ne ovat ratkaisevan tärkeitä demokratian ylläpitämiseksi. Lisäksi EU ehdotti - Avautuu uudella välilehdellä. 20. joulukuuta 2024, että Georgian diplomaatit ja virkamiehet sekä näiden diplomaatti- tai virkapassilla matkustavat perheenjäsenet joutuvat hankkimaan viisumin EU:hun suuntautuville lyhytaikaisille matkoille.

Liittymisprosessin edistymisestä huolimatta Länsi-Balkanin maiden asukasta kohti laskettu bruttokansantuote on neljänneksestä puoleen EU:n keskiarvosta. Tämän eron kuromiseksi umpeen EU hyväksyi Länsi-Balkanin kasvusuunnitelman, jolla pyritään lujittamaan alueen taloudellisia siteitä sekä suhteessa EU:hun että alueen sisäisesti. Tämä tarjoaa mahdollisuuden kaksinkertaistaa Länsi-Balkanin talouksien koon vuosikymmenen kuluessa. Kasvusuunnitelman täytäntöönpano on alkanut, ja 6 miljardin euron uudistus- ja kasvutukiväline tuli voimaan toukokuussa. Kuudesta Länsi-Balkanilla sijaitsevasta kumppanista viisi on sittemmin esittänyt kunnianhimoisen uudistusohjelman. Niissä esitetään yksityiskohtaisesti keskeiset parannukset, joita on tehtävä esimerkiksi oikeusvaltioperiaatteen, hallinnon, inhimillisen pääoman, energiakäänteen ja digitaalisen siirtymän ja yksityisen sektorin suhteen, sekä suuntaa-antava luettelo investointihankkeista. Uudistusohjelmat hyväksyttiin lokakuussa.

Länsi-Balkanin johtajat järjestivät vuoden aikana useita kasvusuunnitelmaa käsitteleviä ministerikokouksia, joissa keskusteltiin yhdentymispyrkimyksistä (Pohjois-Makedoniassa tammikuussa, Albaniassa helmikuussa ja Montenegrossa toukokuussa). Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vieraili syksyllä Länsi-Balkanin kuudessa kumppanimaassa, ja 18. joulukuuta järjestettiin EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokous - Avautuu uudella välilehdellä..

Vuoden 2024 Berliinin prosessin huippukokouksessa - Avautuu uudella välilehdellä. hyväksyttiin uusi yhteisiä alueellisia markkinoita koskeva toimintasuunnitelma, jolla edistetään alueellista yhdentymistä. Tämä kuuluu myös kasvusuunnitelman keskeisiin tavoitteisiin.

- Avautuu uudella välilehdellä.

VIDEO: Länsi-Balkanin elinvoimaista ja ainutlaatuista kulttuuriperintöä tuodaan esiin tuhansilla EU:n tukemilla hankkeilla, jotka edistävät luovuutta ja yhteistyötä.

Laittomaan poraustoimintaan itäisellä Välimerellä liittyneiden jännitteiden liennyttyä EU rakentaa vähitellen uudelleen siteitä Turkkiin tekemällä korkean tason vierailuja ja käymällä vuoropuhelua terveysasioista, tutkimuksesta, innovoinnista ja kaupasta. Lisäksi EU lupasi Turkille vuonna 2024 merkittävää rahoitusta maan tukemiseksi eri aloilla.

Itäiset kumppanimaat

EU auttaa myös vahvistamaan itäisten naapurimaidensa talouksia ja tiivistämään niiden yhteyttä Euroopan unioniin.

EU:n, Yhdysvaltojen ja Armenian korkean tason kokouksessa huhtikuussa ilmoitettiin - Avautuu uudella välilehdellä. 270 miljoonan euron suuruisesta Armenian palautumis- ja kasvusuunnitelmasta. Sillä pyritään vahvistamaan Armenian taloutta ja tukemaan konfliktialueelta siirtymään joutuneita ihmisiä. Neuvotteluilla EU:n ja Armenian kumppanuusohjelmasta pyritään lisäksi lujittamaan yhteistyötä etenemällä kumppanuudessa rohkeammin.

Azerbaidžan on edelleen arvokas kumppani energia-asioissa EU:n monipuolistaessa kaasun hankintalähteitä Venäjän tilalle. Azerbaidžanin uusiutuvan energian alalle Bakussa järjestetyn 29. YK:n ilmastokokouksen (COP29) yhteydessä luvattu, parhaillaan myönnettävä EU:n tuki edistää tiiviimpää yhteistyötä vihreän siirtymän alalla.

EU on edelleen sitoutunut tukemaan Armenian ja Azerbaidžanin välisiä rauhanneuvotteluja, ja se rahoittaa rauhanpyrkimyksiä muun muassa tukemalla ”rauhanosinkoja” talous- ja investointisuunnitelman muodossa. Tällä pyritään saamaan aikaan konkreettisia taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä, jotka edistävät pysyvää rauhaa alueella.

Valko-Venäjän ja Venäjän läheiset taloussuhteet antavat Venäjälle mahdollisuuden kiertää joitakin sille asetettuja pakotteita. Valko-Venäjää vastaan otettiin käyttöön lisäpakotteita kesäkuussa 2024, koska Lukašenkan hallinto on ollut osallisena sodassa Ukrainaa vastaan. Nämä Valko-Venäjän vastaiset uudet toimenpiteet ovat samantapaisia kuin monet Venäjään jo kohdistetut toimenpiteet, ja ne tehostavat entisestään EU:n Venäjään kohdistamia pakotteita (ks. 1 luku).

EU:n investoinnit itäiseen kumppanuuteen vuodesta 2021

EU on rahoittanut vuodesta 2021 lähtien itäistä kumppanuutta 2,539 miljardilla eurolla, ja liikkeelle saatujen investointien odotetaan olevan yhteensä 13,919 miljardia euroa. Tämä merkitsee huomattavaa edistymistä tavoitteessa, jonka mukaan vuoden 2027 loppuun mennessä odotetaan saatavan liikkeelle 17 miljardin euron investoinnit. Tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan vielä 3,081 miljardia euroa.

Eteläiset naapurimaat

Eteläisten naapurimaiden kanssa toteutettavat kokonaisvaltaiset kumppanuudet saivat lisää painoarvoa. Niillä pyritään parantamaan näiden maiden elintasoa ja vakauttamaan niiden makrotaloutta. Nämä räätälöidyt kumppanuudet tekevät alueesta turvallisemman, sillä niissä puututaan muuttoliikkeen perimmäisiin syihin ja tartutaan avoimesti turvallisuuden kaltaisiin monimutkaisiin kysymyksiin.

EU ja Egypti perustivat maaliskuussa kokonaisvaltaisen kumppanuuden, joka kattaa poliittiset suhteet, muuttoliikkeen, talouden vakauden, kestävät investoinnit ja kaupan. Ne järjestivät kesäkuussa EU–Egypti-investointikonferenssin - Avautuu uudella välilehdellä., jolla saatiin liikkeelle uusia investointeja 49 miljardilla eurolla.

Merkittävän kokonaisvaltaisen kumppanuuden allekirjoittamisesta Tunisian kanssa vuonna 2023 seurasi kesäkuussa suuri EU–Tunisia-investointikonferenssi - Avautuu uudella välilehdellä.. Sen yhteydessä sovittiin (myös uusiutuvaan) energiaan keskittyvästä yhteisymmärryspöytäkirjasta, joka muodostaa tälle yhteistyölle viralliset puitteet.

Lähi-idän viimeaikaiset tapahtumat ovat lisänneet epävarmuutta alueen poliittisesta, yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta vakaudesta. EU ja palestiinalaishallinto sopivat 400 miljoonan euron lyhytaikaisesta hätärahoituspaketista, jonka avulla palestiinalaishallinto pystyy vastaamaan kiireellisimpiin rahoitustarpeisiinsa ja tukemaan uudistuksia. Tämän lyhytaikaisen tuen jälkeen toteutetaan monivuotista ohjelmaa, jolla pyritään varmistamaan palestiinalaishallinnon pitkän aikavälin rahoitusvakaus ja sen uudistusohjelman täytäntöönpano.

Puheenjohtaja von der Leyen lupasi Libanonille - Avautuu uudella välilehdellä. miljardi euroa vieraillessaan maassa toukokuussa. Elokuussa hyväksytyllä ensimmäisellä 500 miljoonan euron erällä tuetaan Libanonia vuosina 2024 ja 2025. Rahoituksessa keskitytään peruspalveluihin, kuten terveydenhuoltoon, koulutukseen ja sosiaaliseen suojeluun sekä vesihuoltoon, puhtaanapitoon ja hygieniaan, haavoittuvassa asemassa oleviin libanonilaisiin ja muihin ryhmiin, kuten syyrialaispakolaisiin. Sillä tuetaan myös keskeisiä uudistuksia, turvallisuusalaa, rajaturvallisuutta (myös ihmiskaupan ja salakuljetuksen torjumista), talouden häiriönsietokykyä ja vihreää siirtymää. Lisäksi EU jatkaa koko ajan sitoumuksensa mukaisesti syyrialaispakolaisille suunnattua humanitaarista apua ja kehitysapua (ks. jäljempänä ”Humanitaarinen apu ja pelastuspalvelu”).

EU:n investoinnit eteläiseen naapurustoon vuodesta 2021

EU on rahoittanut vuodesta 2021 lähtien eteläistä naapurustoa 5,698 miljardilla eurolla, ja liikkeelle saatujen investointien odotetaan olevan yhteensä 26,686 miljardia euroa. Tämä merkitsee huomattavaa edistymistä tavoitteessa, jonka mukaan vuoden 2027 loppuun mennessä odotetaan saatavan liikkeelle 30 miljardin euron investoinnit. Tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan vielä 3,314 miljardia euroa.

Länsieurooppalaiset kumppanit

EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan suhteet pysyivät edelleen erittäin tärkeinä vuonna 2024. Ne perustuvat erosopimuksen, siihen liittyvän Windsorin puitteiston sekä kauppa- ja yhteistyösopimuksen kaikkien osien täsmälliseen ja oikea-aikaiseen täytäntöönpanoon. Näillä sopimuksilla suojellaan miljoonien ulkomailla asuvien EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten oikeuksia, tuetaan talouden vakautta ja helpotetaan kauppaa. Myös neuvotteluja Gibraltaria koskevasta EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisestä sopimuksesta jatkettiin.

EU käynnisti ja sai päätökseen neuvottelut Sveitsin kanssa laajasta sopimuspaketista, jolla pyritään syventämään ja laajentamaan kahdenvälisiä suhteita. Edistystä tapahtui myös Andorran ja San Marinon kanssa tehdyn assosiaatiosopimuksen allekirjoittamisen suhteen.

Kauppa- ja teknologiasopimuksista on tietoa 2 luvussa.

Global Gateway

EU jatkoi vuonna 2024 Global Gateway -investointistrategiansa avulla kumppanuuksien solmimista eri puolilla maailmaa. EU, sen jäsenmaat, kehityspankit ja eurooppalaiset rahoituslaitokset pyrkivät yhdessä tarjoamaan vuoteen 2027 mennessä jopa 300 miljardia euroa investointeja, joilla kavennetaan maailmanlaajuista investointivajetta ja tuetaan maailmanlaajuisesti vihreää ja digitaalista siirtymää.

Global Gateway -strategialla tuetaan hankkeita, joilla parannetaan digitaalisia yhteyksiä, kestävän energian saatavuutta, liikennereittejä sekä terveydenhuoltoa, koulutusta ja tutkimusta. Tavoitteena on sekä kumppanimaiden että EU:n kestävä vauraus.

• Jopa 300 miljardia euroa investointeihin vuosina 2021–2027.
• Tähän mennessä yli 200 lippulaivahanketta eri puolilla maailmaa.
• 3,2 miljardia euroa uusiutuvan energian hankkeisiin Afrikassa.

• EU jäsenmaineen on edelleen suurin virallisen kehitysavun antaja maailmassa. Vuonna 2023 (viimeisin vuosi, jolta tietoja on saatavilla) niiden antama apu oli 95,9 miljardia euroa, mikä on 42 prosenttia kaikesta virallisesta kehitysavusta. EU on myös suurin Maailman kauppajärjestön kauppaa tukevan kehitysyhteistyön rahoittaja.

Saharan eteläpuolinen Afrikka

EU edistyi vuonna 2024 merkittävästi kumppanuuksissaan Afrikan maiden kanssa. Niissä painotettiin kestävää kehitystä, terveysasioita ja talouskasvua. EU edistyi EU:n ja Afrikan 150 miljardin euron Global Gateway -investointipaketin hyödyntämisessä muun muassa puhtaan energian, digitaalisen infrastruktuurin, liikenteen, terveydenhuollon ja koulutuksen aloilla.

Korkean tason Global Gateway -koulutustapahtumassa - Avautuu uudella välilehdellä. allekirjoitettiin 245 miljoonan euron arvosta ohjelmia, joiden aiheita ovat

• tutkimukseen ja oppimiseen liittyvä liikkuvuus Nigeriassa;
• tyttöjen koulutuksen tukeminen Sambiassa;
• uusi ammatillisen koulutuksen Team Europe -aloite Afrikassa;
• Afrikan ja Euroopan nuorisoakatemian perustaminen;
• 15 uutta akateemisen liikkuvuuden hanketta Afrikassa.

Nämä aloitteet kuvastavat EU:n pysyvää sitoutumista Global Gateway -strategiassa osallistavaan ja laadukkaaseen koulutukseen.

Ugandan ja EU:n kolmannessa yritysfoorumissa 6. ja 7. maaliskuuta käynnistettiin kahdeksan uutta hanketta, joiden arvo on yhteensä yli 200 miljoonaa euroa. Hankkeilla pyritään tukemaan pienyrityksiä, nuoria naisyrittäjiä, maatalousyrityksiä ja digitaalista infrastruktuuria. Foorumiin osallistui 12 jäsenmaata, kahdeksan rahoituslaitosta (myös Euroopan investointipankki) ja 193 eurooppalaista yritystä.

EU auttoi vuoden mittaan vahvistamaan Afrikan maataloutta suojelemalla paikallisia elintarvikkeita maantieteellisillä merkinnöillä. Ne ovat laatumerkintöjä, jotka todistavat tuotteen alkuperän ja tarjoavat pääsyn Euroopan markkinoille. Elintarvike- ja ravitsemusturvaa sekä kestävää maataloutta koskevan kumppanuuden - Avautuu uudella välilehdellä. puitteissa tehtiin työtä konsortion kokoamiseksi tutkimaan ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden ja sukupuolten tasa-arvon kysymyksiä maatalouden yhteydessä pyrkimyksenä löytää käytännön ratkaisuja maataloustuotantoa varten ja jakaa tietoa.

Komissio ja Etelä-Afrikka käynnistivät yhdessä kansainvälisen Global Citizen -järjestön kanssa vuoden kestävän varainkeruukampanjan ”Scaling up renewables in Africa - Avautuu uudella välilehdellä.”. Sen avulla houkutellaan julkisia ja yksityisiä investointeja uusiutuvan energian hankkeiden vauhdittamiseen eri puolilla Afrikkaa, jotta afrikkalaiset saisivat kohtuuhintaista energiaa ja maailmassa voitaisiin vähentää päästöjä YK:n ilmastokokouksessa (COP28) vuonna 2023 ilmoitettujen sitoumusten mukaisesti.

Aasia ja Tyynenmeren alue

Yhtenä Global Gateway -aloitteena EU pyrkii myös kehittämään Kaspianmeren alueen liikennekäytävästä nopean ja nykyaikaisen reitin Euroopan ja Aasian välille. EU lujitti suhteitaan alueen maiden kanssa myös allekirjoittamalla uuden kumppanuussopimuksen Kirgisian kanssa - Avautuu uudella välilehdellä. ja kriittisiä raaka-aineita koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan ja toimintasuunnitelman - Avautuu uudella välilehdellä..

EU myös syvensi kumppanuuttaan Kaakkois-Aasian kanssa ja muun muassa tiivisti yhteistyötä Kaakkois-Aasian maiden liiton kanssa tukemalla hankkeita, joiden kohteita olivat esimerkiksi osaaminen ja työpaikkakoulutus Kambodžassa - Avautuu uudella välilehdellä., kestävä maanviljely ja valtatien kunnostus Laosissa - Avautuu uudella välilehdellä. ja digitaalitalouspaketti Filippiineillä - Avautuu uudella välilehdellä..

Lisäksi EU on laajentanut edelleen yhteistyötään Aasiassa. Tokiossa käytiin huhtikuussa tärkeä politiikkavuoropuhelu Japanin kanssa - Avautuu uudella välilehdellä. koulutuksesta, kulttuurista ja urheilusta, ja Etelä-Korea - Avautuu uudella välilehdellä. otettiin mukaan EU:n tutkimuksen ja innovoinnin ”Horisontti Eurooppa” -puiteohjelmaan.

EU:n ja Tyynenmeren alueen kumppanuutta vahvisti Tyynenmeren alueellisen pöytäkirjan soveltamisen käynnistyminen. Tämä pöytäkirja on alueellinen sopimus Samoan sopimuksen - Avautuu uudella välilehdellä. (vuonna 2023 allekirjoitettu EU:n 20-vuotinen kumppanuuskehys Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden kanssa) puitteissa. EU jatkoi Tyynenmeren saarivaltioiden tukemista ilmastonmuutokseen sopeutumisessa sekä sinisen talouden ja kestävän maatalouden aloilla.

Pohjois- ja Etelä-Amerikka ja Karibian alue

EU edisti vuonna 2024 Global Gateway -investointistrategiaansa - Avautuu uudella välilehdellä. Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella käynnistämällä aloitteen oikeudenmukaisten ja osallistavien yhteiskuntien tukemiseksi. Lisäksi se käynnisti kansainvälisen rikollisuuden torjumiseksi EL PAcCTO 2.0 -ohjelman - Avautuu uudella välilehdellä.. Ohjelmalla tuetaan lainvalvonta- ja oikeusjärjestelmiä huumekaupan, ihmiskaupan ja kyberrikollisuuden kaltaisiin haasteisiin vastaamisessa. Yhdistettyinä huumausainepolitiikkaan (Latinalaisen Amerikan ja Euroopan unionin huumausainepoliittinen yhteistyöohjelma - Avautuu uudella välilehdellä.) ja rajaturvallisuuteen (Eurofront - Avautuu uudella välilehdellä.) liittyviin hankkeisiin näillä toimilla parannetaan yhteiskuntien turvallisuutta ja vahvistetaan kumppanuuksia alueella.

Merentakaiset maat ja alueet

EU allekirjoitti merentakaisten maiden ja alueiden kanssa viisi uutta yhteistyösopimusta, joissa keskitytään digitalisaatioon, veteen ja puhtaanapitoon, meriekosysteemien suojeluun, kestävään matkailuun ja alueiden väliseen yhteistyöhön. EU perusti osana arktista aluetta koskevaa strategiaansa - Avautuu uudella välilehdellä. uuden toimiston Grönlannin Nuukiin tukemaan EU:n kumppanuutta alueen kanssa.

G7- ja G20-huippukokouksissa maailman merkittävimpien talouksien valtion- ja hallitusten päämiehet käsittelevät maailmanlaajuisia haasteita, koordinoivat poliittisia toimia ja antavat tärkeitä sitoumuksia globaaleissa kysymyksissä.

Ryhmä ilmaisi vankan tukensa Ukrainalle kesäkuussa Fasanossa, Italian Apuliassa, järjestetyssä G7-huippukokouksessa - Avautuu uudella välilehdellä.. Kokouksen osallistujat sopivat myöntävänsä Ukrainalle 45 miljardin euron lisälainan, jonka varat saadaan Venäjän valtion pysäytetyistä varoista saatavista ylimääräisistä tuotoista. G7-maiden johtajat käynnistivät myös aloitteita taloudellisen turvallisuuden vahvistamiseksi, energia-alan yhteistyön lisäämiseksi (erityisesti Afrikan kanssa), ruokaturvan parantamiseksi ja ihmisten salakuljetuksen torjumiseksi.

G7-ryhmä on myös sitoutunut edistämään turvallista, varmaa ja luotettavaa tekoälyä. Se aikoo laatia toimintasuunnitelman tekoälyn käytöstä työpaikalla ja luoda brändin, jolla tuetaan kehittyneitä tekoälyjärjestelmiä kehittävien organisaatioiden kansainvälisiä käytännesääntöjä. EU:n tekoälysäädös (ks. 5 luku) ja tekoälyä koskevan Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksen allekirjoittaminen - Avautuu uudella välilehdellä. EU:n puolesta loivat puitteet, joilla varmistetaan, että tekoälyn käytössä kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja demokraattisia arvoja.

Marraskuussa Rio de Janeirossa, Brasiliassa järjestetyssä G20-huippukokouksessa - Avautuu uudella välilehdellä. keskityttiin epätasa-arvoon, globaalin hallinnan uudistamiseen ja ilmastonmuutokseen ja käynnistettiin maailmanlaajuinen nälän ja köyhyyden vastainen allianssi. EU on yksi perustajajäsenistä allianssissa, johon kuuluu 82 maata, Afrikan unioni, 24 kansainvälistä järjestöä, yhdeksän kansainvälistä rahoituslaitosta ja 31 hyväntekeväisyys- ja kansalaisjärjestöä. Puheenjohtaja von der Leyen ilmoitti huippukokouksessa käynnistävänsä vuoden kestävän kampanjan uusiutuvan energian edistämiseksi Afrikassa. Hän kutsui G20-johtajia ja muita johtajia mukaan uuteen maailmanlaajuiseen energiasiirtymäfoorumiin, jotta COP28-kokouksessa sovitut tavoitteet voitaisiin saavuttaa laajemmin. Foorumi kokoaa yhteen hallituksia, kansainvälisiä järjestöjä ja rahoitusalan toimijoita tehostamaan täytäntöönpanotoimia.

EU jatkoi rauhan ja yhteistyön ihanteidensa pohjalta yhteistyötä liittolaistensa kanssa suurissa maailmanlaajuisissa haasteissa rauhan ylläpitämiseksi, puolustuksen vahvistamiseksi ja kansalaistensa suojelemiseksi. EU:n kumppanuus Naton kanssa - Avautuu uudella välilehdellä. sai tämän vuoksi vuonna 2024 uutta painoarvoa, auttoi ylläpitämään vakautta Atlantin molemmin puolin ja antoi tukea Ukrainalle. EU ja Nato pyrkivät parantamaan siviili- ja sotilastoiminnan koordinointia ja elintärkeän infrastruktuurin häiriönsietokykyä sekä käsityksen muodostamista kriiseistä ja katastrofeista ja reagointia niihin. Uusissa jäsennellyissä vuoropuheluissa käsitellään nyt myös kyberuhkia, avaruustoimintaa, murroksellisia teknologioita, ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja puolustusteollisuutta.

YK on toinen tärkeä EU:n kumppani rauhan, turvallisuuden ja vakauden edistämisessä. Ne pyrkivät yhdessä ehkäisemään konflikteja, tukemaan rauhanturvaoperaatioita ja helpottamaan konfliktin jälkeistä jälleenrakentamista kaikkialla maailmassa. EU:n ja YK:n rauhanoperaatioita ja kriisinhallintaa koskeva vuosien 2022–2024 strateginen kumppanuus eteni vuoden aikana.

EU toteaa, että päättäväiset toimet ovat olennaisen tärkeitä rauhan ja vakauden säilyttämiseksi etenkin kriisiaikoina. Tapahtumat EU:n ulkopuolella voivat vaikuttaa suoraan EU:n kansalaisten turvallisuuteen. Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan ansiosta EU voi vastata turvallisuushaasteisiin ulkomailla toteutettavilla operaatioilla. Näin EU auttaa ehkäisemään konflikteja, parantaa kumppanimaiden kykyä käsitellä turvallisuuskysymyksiä ja minimoi uhkia, jotka saattaisivat ulottua Eurooppaan.

EU käynnisti vuonna 2024 osana tätä politiikkaa turvallisuus- ja puolustusaloitteen - Avautuu uudella välilehdellä., jolla autetaan Guineanlahden rantavaltioita Länsi-Afrikassa estämään Sahelin alueen turvallisuusongelmia, kuten terrorismia ja kaikenlaista laitonta toimintaa, leviämästä niihin.

EU:n turvallisuuden ja puolustuksen asialla eri puolilla maailmaa

• 5 käynnissä olevaa sotilasoperaatiota.
• 12 käynnissä olevaa siviilioperaatiota.
• 3 käynnissä olevaa sotilaallista merioperaatiota.
• 1 siviili- ja sotilasaloite.
• Yhdennetty lähestymistapa EU:n turvallisuus- ja puolustustoimia toteutetaan yhdessä muiden EU:n välineiden kanssa strategisen vaikutuksen aikaansaamiseksi.
• Tavoitteet Rauhanturvaaminen, konfliktien ehkäiseminen, kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen, oikeusvaltioperiaatteen tukeminen, ihmiskaupan ja merirosvouksen estäminen, merellisen turvallisuuden edistäminen sekä sotilaskaluston ja turvallisuusinfrastruktuurin toimittaminen EU:n kumppaneille.

EU käynnisti helmikuussa 2024 myös EUNAVFOR ASPIDES -operaation - Avautuu uudella välilehdellä.. Se on sotilasoperaatio, jolla suojellaan Punaisellamerellä matkustavia laivoja jemeniläisten huthikapinallisten aseellisilta hyökkäyksiltä. Operaatio auttaa turvaamaan alusten kulkua ja vahvistamaan turvallisuutta Punaisellamerellä ja läheisellä Persianlahden alueella.

Lähi-idän kriisi

Gazan humanitaarinen tilanne on heikentynyt merkittävästi lokakuusta 2023, jolloin Hamasin raaka terrori-isku Israelia vastaan ja sitä seuranneiden vihamielisyyksien kärjistyminen ja Israelin täysimittainen sotilasoperaatio pahensivat vallinnutta kriisiä.

EU vaati vuonna 2024 edelleen välitöntä tulitaukoa Gazaan, kaikkien panttivankien vapauttamista ehdoitta, Gazan humanitaarisen avun kiireellistä lisäämistä ja vihollisuuksien pysyvää lopettamista. Se myös vaati toistuvasti kaikkia osapuolia, myös Israelia, noudattamaan kansainvälistä oikeutta ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta, erityisesti Geneven sopimuksia, ja tekemään kaikkensa viattomien siviilien suojelemiseksi. EU tekee väsymättä työtä estääkseen konfliktin leviämisen. Se on edelleen sitoutunut kestävään rauhaan kahden valtion mallin ja YK:n turvallisuusneuvoston asiaa koskevien päätöslauselmien pohjalta siten, että elvytetään Lähi-idän rauhanprosessi.

Gazan kriisin aiheuttama inhimillinen kärsimys (tilanne syyskuussa 2024)

• 40 000kuolonuhria.
• 88 000loukkaantunutta.
• 1,9 miljoonaakotoaan paennutta.

Tilanne on vaikuttanut yli 2,2 miljoonaan ihmiseen, joista sadoilla tuhansilla ei ole ruokaa, vettä, majapaikkaa tai muita välttämättömyyksiä. Myös koulu- ja sairaalainfrastruktuurin vahingoittuminen on vaikuttanut elintärkeiden palvelujen saatavuuteen. Vaikeinta on lapsilla, joista monet kärsivät sekä fyysisistä vammoista että psyykkisistä traumoista. Länsirannankin tilanne on vaikeutunut, kun laajasti esiintyvä siirtokuntalaisten väkivalta - Avautuu uudella välilehdellä. lisää palestiinalaisyhteisöjen humanitaarisia tarpeita.

Näiden haasteiden keskellä EU on edelleen sitoutunut humanitaariseen tehtäväänsä, jossa se tarjoaa elintärkeää tukea suoran avun ja huomattavan rahoituksen muodossa. Tällä laaja-alaisella avulla järjestetään avuntarvitsijoille eri alueilla keskeisiä palveluja, kuten ruokaa ja puhdasta vettä, sairaanhoitoa, majoitusta, koulutusta ja suojelua. Hätätilanteiden järjestelmä, EU:n pelastuspalvelumekanismi - Avautuu uudella välilehdellä., aktivoitiin vuonna 2024 kymmenen kertaa myös avun toimittamiseksi Gazaan, evakuointien koordinoimiseksi ja kriisin vaikutuspiiriin kuuluvien naapurimaiden tukemiseksi.

Huomattavista turvallisuusriskeistä huolimatta EU jatkaa avun toimittamista mekanismilla muun muassa Kyproksen merikäytävän - Avautuu uudella välilehdellä. kautta. Se on keskeinen merireitti, jonka kautta Saksa, Kypros, Romania ja Slovakia ovat toimittaneet ruokaa ja majoitustarvikkeita. Yhdeksän jäsenmaata on tukenut Egyptin terveysministeriötä luontoissuorituksin. Mekanismilla tuetaan myös sen kumppaneita lähettämällä paikalle asiantuntijoita ja koordinoimalla vakavasti sairaiden palestiinalaispotilaiden lääkinnällistä evakuointia - Avautuu uudella välilehdellä. Eurooppaan.

EU on tukenut palestiinalaisia yli 20 vuotta

EU on palestiinalaisten suurin kansainvälisen avun antaja.

KEHITYSAPU:

• 2014–2020 myönnetty 2,2 miljardia euroa.
• 2021–2024 myönnetty 1,36 miljardia euroa (josta yli 920 miljoonaa euroa on hyväksytty maksettavaksi).

HUMANITAARINEN APU:

• Vuodesta 2000 alkaen. Yli1,1 miljardia euroa.
• Vuonna 2024 Sidottu 238 miljoonaa euroa (*). Yli 4 000 tonnia humanitaarisia tarvikkeita avun tarpeessa oleville palestiinalaisille Gazassa.

(*) Sisältää puheenjohtaja von der Leyenin syyskuussa ilmoittaman 45 miljoonan euron lisäyksen.

VIDEO: Gazan auttaminen – lääkintätuki palestiinalaisille. © WHO

Länsirannalla EU ja useat jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä kentällä toimivien humanitaaristen kumppaneiden kanssa suojellakseen yhteisöjä, joita uhkaavat pakkosiirto ja siirtokuntalaisten väkivalta.

VIDEO: Puhdasta vettä palestiinalaisille Länsirannalla – EU on yhdessä 13 maan kanssa rakentanut vesiverkostoja, muun muassa Masafer Yattaan, jotta tuhansilla palestiinalaisilla on käytettävissään puhdasta ja kohtuuhintaista vettä. © West Bank Protection Consortium

Humanitaarinen apu

Luonnonkatastrofin sattuessa tai konfliktin puhjetessa miljoonat ihmiset ovat vaarassa. Humanitaarisesta avusta tulee silloin elinehto, sillä sen kautta kaikkein heikoimmassa asemassa olevat saavat ruokaa, suojaa ja sairaanhoitoa.

EU on tällaisen avustustoiminnan edelläkävijä ja yksi maailman suurimmista humanitaarisen avun antajista. Se tarjoaa tarpeisiin perustuvaa apua ihmisen aiheuttamista kriiseistä ja luonnonkatastrofeista kärsiville eri puolilla maailmaa. Vuonna 2024 EU myönsi 2,49 miljardia euroa yli 300 miljoonan avun tarpeessa olevan ihmisen auttamiseen.

Komissio on käynnistämässä uutta humanitaarisen ilmasillan operaatiota Syyriassa sitä eniten tarvitseville kiireellisen sairaanhoidon ja välttämättömien tarvikkeiden toimittamiseksi, sekä lisäämässä humanitaarista rahoitustaan.

EU:n humanitaarinen apu vuonna 2024 eri puolilla maailmaa

Humanitaarisen avun 2,5 miljardin euron kokonaismäärärahat sisältävät 956 miljoonaa euroa Saharan eteläpuoliselle Afrikalle, 665 miljoonaa euroa Lähi-idälle ja Pohjois-Afrikalle, 447 miljoonaa euroa Aasialle, Latinalaiselle Amerikalle sekä Tyynenmeren ja Karibian alueille, 214 miljoonaa euroa Ukrainalle, Länsi-Balkanille ja Kaukasialle sekä 205 miljoonaa euroa muihin kuin maantieteellisesti osoitettuihin määrärahoihin. Sahelin aluetta koettelivat konfliktit, ilmastokriisit ja epidemiat, ja EU antoi siellä elintärkeää apua aliravitsemukseen, pakkomuuttoihin, terveydenhuoltoon ja koulutukseen liittyviin ongelmiin. EU antoi tukea itäisen ja eteläisen Afrikan pitkittyneistä konflikteista ja äärimmäisistä sääilmiöistä kärsiville ihmisille. Afganistanissa yli puolet väestöstä tarvitsee humanitaarista apua konfliktien, köyhyyden ja ilmastonmuutoksen vuoksi, ja EU antoi sekä maan sisällä että naapurimaissa kriittistä apua erityisesti ruokaturvan, terveydenhuollon ja suojelun suhteen. EU auttoi Myanmarin/Burman kärjistyvän konfliktin keskellä vastaamaan paikallisen väestön kasvaviin tarpeisiin ja tuki rohingya-pakolaisia Bangladeshissa. Tukea saivat myös konfliktien ja katastrofien uhrit eri puolilla Aasiaa. Pohjois- ja Etelä-Amerikassa EU puuttui omalta osaltaan Venezuelan humanitaariseen kriisiin, tuki Kolumbian konfliktin uhreja, auttoi väkivallan ja rikollisuuden koettelemia ihmisiä Keski-Amerikassa ja muualla, auttoi kotiseudultaan siirtymään joutuneita ihmisiä eri puolilla aluetta sekä osallistui kaikkien aikojen ensimmäisen Haitiin suuntautuvan humanitaarisen ilmasillan järjestämiseen vuonna 2024 vastauksena jengiväkivallan lisääntymiseen.

Euroopan humanitaarisen toiminnan valmiudet vuonna 2024

• Valmiuksia käytetty 16 kriisissä 17 maassa (Afganistan, Burkina Faso, Haiti, Jemen, Kongon demokraattinen tasavalta, Kuuba, Laos, Libanon, Mali, Niger, Palestiina, Ruanda, Saint Vincent ja Grenadiinit, Somalia, Sudan, Syyria ja Tšad).
• Euroopan humanitaarisen avun valmiuksilla tuettiin Team Europe -aloitteita 5 kriisissä ja tehtiin yhteistyötä 8 jäsenmaan kanssa yhteisissä operaatioissa.
• 93 tilauslentoa.
• 5 402 tonnia avustustarvikkeita toimitettu lentoteitse, meritse tai maitse.
• 16 683 matkustajaa kuljetettu EU:n humanitaarisen avun lennoilla.
• 3 varastoa avattu.
• 817 tonnia varastoja koottu.
• 13 asiantuntijaa lähetetty.

EU järjesti vuoden 2024 aikana myös useita korkean tason tapahtumia humanitaarisen vaikutuksen maksimoimiseksi. Brysselissä Belgiassa järjestettiin maaliskuussa kolmas Euroopan humanitaarisen avun foorumi - Avautuu uudella välilehdellä., jossa EU ilmoitti osoittavansa maailmanlaajuisiin kriiseihin vuonna 2024 yli 7,7 miljardia euroa.

Huhtikuussa EU, Saksa ja Ranska järjestivät yhdessä Sudania käsittelevän kansainvälisen konferenssin - Avautuu uudella välilehdellä.. Maassa oli puhjennut huhtikuussa 2023 sisällissota, joka johti laajamittaiseen pakkomuuttoon ja vakavaan humanitaariseen kriisiin. Vastauksena YK:n helmikuussa 2024 esittämään vetoomukseen kansainväliset avunantajat lupasivat konferenssissa tähän tarkoitukseen yli 2 miljardia euroa. Tähän sisältyi lähes 900 miljoonaa euroa EU:lta ja sen jäsenmailta Sudanin olevan ja naapurimaihin paenneen siviiliväestön tukemiseen.

Farchanassa, Tšadissa, on käynnissä humanitaarinen kriisi, joka johtuu sudanilaisten sotapakolaisten maahantulosta ja toistuvien luonnonkatastrofien vaikutuksista. Yli 800 000 ihmistä kärsii nyt äkillisestä elintarvikepulasta ja tarvitsee kiireellisesti humanitaarista apua. 28. ja 29. huhtikuuta 2024.

EU jatkoi sitoumuksensa mukaisesti maailmanlaajuisiin humanitaarisiin haasteisiin vastaamista toimimalla toukokuussa Brysselissä Belgiassa järjestetyn kahdeksannen Syyrian ja sen lähialueiden tukemista käsitelleen konferenssin - Avautuu uudella välilehdellä. korkean tason ministerikokouksen puheenjohtajana. Osallistujat korostivat, että Syyrian konfliktiin on löydettävä rauhanomainen poliittinen ratkaisu ja että taloudellista tukea konfliktista kärsiville on jatkettava. EU ja sen jäsenmaat lupasivat 3,8 miljardia euroa avustusrahaa, ja ne ovatkin edelleen suurin avunantaja Syyrialle. Varat on tarkoitettu Syyriassa olevien ja naapurimaihin paenneiden syyrialaisten sekä heitä vastaanottaneiden yhteisöjen kiireellisiin tarpeisiin.

Syyrian kriisi jatkuu nyt 13. vuotta, ja maan humanitaariset tarpeet ovat suuremmat kuin koskaan. Noin 7,2 miljoonaa syyrialaista on edelleen paossa maan sisällä, ja humanitaarisen avun tarve on ennätyksellisen suuri. Paossa olevasta väestöstä yli kaksi kolmasosaa on naisia ja lapsia, ja konfliktin vuoksi lapset jäävät suurelta osin virallisen koulutuksen ulkopuolelle.

© GOAL

Muiden auttaminen katastrofien ehkäisyssä sekä niihin varautumisessa ja reagoimisessa

EU:n osoitti selkeän sitoutumisensa globaalin kriisinhallinnan tulevaisuuden muovaamiseen kesäkuun pelastuspalvelufoorumissa - Avautuu uudella välilehdellä. ja kriisinhallintakonferenssissa - Avautuu uudella välilehdellä.. Tällä sitoumuksella on vahva yleisen mielipiteen tuki, sillä kansalaiset kannattavat vahvasti yhteisiä toimia kriiseissä.

EU toteutti vuonna 2024 lisätoimia vahvistaakseen pelastuspalvelumekanismiaan, jotta se voisi paremmin valmistautua katastrofeihin, ehkäistä niitä ja reagoida niihin kaikkialla EU:ssa ja laajemmaltikin (ks. 4 ja 7 luku).