Eurooppa on viime vuosina sopeutunut nopeasti muuttuvaan digitaaliseen toimintaympäristöön pyrkimällä varmistamaan, että yhteiskunta hyötyy teknologiasta ja että innovointi edistää Euroopan unionin kilpailukykyä ja teknologista omavaraisuutta. Samalla on pyritty minimoimaan kansalaisiin kohdistuvat riskit. Valokuitu- ja 5G-verkkojen laajentamiseen on investoitu miljardeja euroja yhteyksien parantamiseksi kaikkialla EU:ssa, ja työntekijöille hankitaan digitaalista tulevaisuutta varten tarvittavia taitoja. Digipalvelusäädös ja digimarkkinasäädös ovat uraauurtavia ja tekevät jo nyt digitaalisesta tilasta turvallisemman ja reilumman kaikille. Niillä varmistetaan, että teknologiajätit ottavat vastuun merkittävästä vaikutuksestaan yhteiskuntaan ja talouteen. EU on edelläkävijä myös tehtäessä tekoälystä turvallisempaa ja luotettavampaa ja torjuttaessa samalla sen väärinkäyttöön liittyviä riskejä. Tutkimusorganisaatioiden ja yliopistojen välistä yhteistyötä on vahvistettu innovoinnin vauhdittamiseksi, ja investointeja huipputeknologioihin, kuten supertietokoneisiin, puolijohteisiin, kvanttilaskentaan ja avaruusteknologiaan on lisätty merkittävästi.

Euroopan digitaalinen vuosikymmen - Avautuu uudella välilehdellä. on jo lähes puolessavälissä, joten EU on arvioinut edistymistä EU:n digitalisaatiota ohjaavien tavoitteiden saavuttamisessa. EU:lla on yhteinen suunnitelma ja selkeästi määritellyt tavoitteet, jotka ulottuvat vuoteen 2030. Tarkoituksena on integroida teknologia yhteiskunnan kaikkiin osa-alueisiin, kuten kouluihin, sairaaloihin ja suuriin ja pieniin yrityksiin, sekä antaa EU:n kansalaisille välineet hyödyntää internetin tarjoamia mahdollisuuksia parhaalla mahdollisella tavalla.

Digitaalista vuosikymmentä koskeva vuoden 2024 edistymiskertomus - Avautuu uudella välilehdellä. osoittaa, miten pitkälle EU on päässyt näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Siinä nostetaan esiin myös alat, joilla on kuitenkin vielä parannettavaa. Kertomuksessa kehotetaan kaikkia EU-maita tukemaan edelleen paikallisia startup-yrityksiä, edistämään digitaalista lukutaitoa yhteisöissään ja parantamaan tekoälyn ja data-analytiikan käyttöönottoa yritystoiminnassa ja puolijohteiden valmistuksessa. EU on myös päivittänyt kullekin EU-maalle antamansa suositukset ottaen huomioon erilaiset vahvuudet ja haasteet eri puolilla EU:ta.

Tekoäly, virtuaalimaailmat ja supertietokoneet

Tekoälystä on tulossa muutosvoima Euroopan yhteiskunnalle ja taloudelle. Se muuttaa keskeisiä prosesseja ja liiketoimintamalleja kaikkialla valmistusteollisuudesta terveydenhuoltoon ja koulutukseen ja lupaa lisätä tehokkuutta ja kasvua. Se tuo kuitenkin mukanaan myös haasteita eettisen kehityksen, perusoikeuksien ja kyberturvallisuuden aloilla. Toimintapolitiikat on tasapainotettava huolellisesti, jotta voidaan hyödyntää teknologian koko potentiaali ja vastata samalla siihen liittyviin huolenaiheisiin.

EU haluaa olla johtavassa asemassa tekoälyalalla, mutta ei millä hinnalla hyvänsä. Se ajaa vastuullista tekoälyä, jonka käytössä ihmiset ovat etusijalla. EU:n laatima tekoälysäädös - Avautuu uudella välilehdellä. tuli voimaan elokuussa. Se on maailman ensimmäinen todellinen pyrkimys säännellä tätä teknologiaa, ja siinä annetaan selkeät säännöt ja ohjeet siitä, miten tekoälyä voidaan käyttää ja miten sitä olisi kehitettävä. Näin varmistetaan, että tekoälyjärjestelmät ovat luotettavia, oikeudenmukaisia ja puolueettomia ja että niitä käytettäessä suojellaan ihmisten perusoikeuksia. Johdonmukaisilla säännöillä helpotetaan tekoälyä kehittävien yritysten työtä vähentämällä byrokratiaa ja kannustamalla innovointiin. Sääntöjen avulla yritysten on helpompi ennakoida toimiaan.

Toukokuussa perustettiin uusi Euroopan tekoälytoimisto - Avautuu uudella välilehdellä., joka laatii selkeät suuntaviivat tekoälyn parissa toimiville yrityksille ja kehittäjille ja varmistaa, että uusia sääntöjä noudatetaan yhdenmukaisesti kaikkialla EU:ssa. Toimisto on tekoälyä koskeva asiantuntijakeskus EU:ssa. Sillä on myös sananvaltaa tekoälymallien hyväksymisessä, ja se voi jopa estää puolueellisena tai vaarallisena pitämänsä tekoälyn käytön. EU otti syyskuussa käyttöön tekoälysopimuksen - Avautuu uudella välilehdellä. kannustaakseen organisaatioita laatimaan suunnitelmia etukäteen ja aloittamaan sääntöjen täytäntöönpanon jo ennen lakisääteistä määräaikaa.

Tekoälyä koskeva innovointipaketti, jolla tuetaan tekoälyalan startup-yrityksiä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä

Tammikuussa 2024 käynnistettiin toimenpidepaketti, jolla tuetaan EU:n startup-yrityksiä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä luotettavan tekoälyn kehittämisessä.

Yhdistämällä tutkimuksen ja sääntelyn EU luo itselleen paikan globaalissa teknologiaympäristössä. Tekoälysäädöksessä asetetaan maailmanlaajuinen standardi ja tehdään EU:sta alan edelläkävijä. EU allekirjoitti syyskuussa tekoälyä koskevan Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksen - Avautuu uudella välilehdellä., joka on ensimmäinen täysin tekoälysäädöksen kanssa linjassa oleva oikeudellisesti sitova tekoälyä koskeva kansainvälinen sopimus.

EU on myös sitoutunut - Avautuu uudella välilehdellä. pitämään yllä avoimia ja saavutettavissa olevia markkinoita, erityisesti virtuaalimaailmojen ja generatiivisen tekoälyn osalta, sekä luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja estämään sen, että monopolit tukahduttavat innovoinnin. Tavoitteena on luoda ympäristö, jossa pienemmät yritykset ja startup-yritykset voivat kilpailla teknologiajättien kanssa.

Tekoäly ja virtuaalimaailmat venyttävät digitaalisen innovoinnin rajoja, mutta näiden teknologioiden edistämiseksi tarvittava laskentateho on vahvasti riippuvainen tehokkaista tietokoneista. EU julkaisi syyskuussa 2024 ehdotuspyynnön nykyisten tietokoneiden parantamiseksi ja useiden uusien, tekoälyvalmiuksin varustettujen koneiden hankkimiseksi, jotta voitaisiin laajentaa entisestään maailman suurinta supertietokoneiden julkista verkostoa. Näillä tietokoneilla vastataan joihinkin ihmiskunnan suurimpiin haasteisiin esimerkiksi nopeuttamalla huumeiden löytämistä tai parantamalla ilmastomallinnusta.

EU katsoo jo eksa-luokan laskentaa pidemmälle ja visioi tulevaisuutta, jossa tieteellisiä läpimurtoja voitaisiin saavuttaa ennennäkemättömään tahtiin seuraavan sukupolven kvanttitietokoneiden avulla. Kvanttitietokoneet voisivat kuitenkin myös murtaa nykyiset salausjärjestelmät, joten EU antoi toukokuussa suosituksen - Avautuu uudella välilehdellä., jossa kehotetaan jäsenmaita parantamaan salausjärjestelmiä kriittisten tietojen suojaamiseksi.

Yhteydet

EU jatkoi vuonna 2024 investointeja digitaaliseen infrastruktuuriin. Se antoi digitaalisten palvelujen käyttöönottoa tukevasta Verkkojen Eurooppa -välineen digitaaliosiosta (CEF Digital) - Avautuu uudella välilehdellä. käyttöön 420 miljoonaa euroa. Vuosina 2024–2027 annetaan vielä 865 miljoonaa euroa CEF Digital -työohjelmasta - Avautuu uudella välilehdellä. 5G:n käyttöönoton tukemiseen yhteisöissä ja tärkeimmillä liikennereiteillä sekä merenalaisten kaapeleiden asentamiseen EU:n runkoverkkojen eli EU:n internetinfrastruktuurin ytimen muodostavien suuren kapasiteetin tiedonsiirtolinjojen vahvistamiseksi.

EU antoi helmikuussa suosituksen - Avautuu uudella välilehdellä. merenalaisten kaapeleiden suojelusta ja tunnusti ne kriittiseksi infrastruktuuriksi. Nämä merenalaiset kaapelit kuljettavat suurimman osan maailman datasta, mutta ne ovat alttiita vaurioille ja sabotaasille. Niiden suojelu on siis olennaisen tärkeää maailmanlaajuisen viestinnän ja taloudellisen turvallisuuden kannalta.

Vuonna 2024 hyväksytyllä gigabitti-infrastruktuurisäädöksellä - Avautuu uudella välilehdellä. pyritään nopeuttamaan ja helpottamaan suuren kapasiteetin verkkojen, kuten kuitu- ja 5G-verkkojen, käyttöönottoa yrityksissä. Sillä vähennetään hankalaa paperityötä, hyväksymismenettelyjä ja säännöksiä, jotka ovat tähän mennessä hidastaneet verkkojen käyttöönottoa, ja varmistetaan näin nopeampi internet, paremmat yhteydet ja paremmat palvelut kaikille. Samaan aikaan hyväksyttiin myös gigabittisuositus - Avautuu uudella välilehdellä., jolla edistetään palveluntarjoajien välistä kilpailua ja tarjotaan kuluttajille enemmän vaihtoehtoja ja edullisempia hintoja. Lisäksi päästiin sopimukseen säännöistä, jotka koskevat yhdestä jäsenmaasta toiseen soitettuja puheluita ja lähetettyjä tekstiviestejä ja joilla varmistetaan haavoittuvassa asemassa olevien kuluttajien jatkuva suojelu tällaisten palvelujen mahdollisesti korkeilta kustannuksilta vuoteen 2032 saakka.

EU:n puolijohdeteollisuus

Puolijohteet – tutummin sirut – ovat elintärkeitä nykyaikaisen elämäntavan kannalta olennaisille laitteille, älypuhelimista aina autoihin saakka. EU investoi tutkimukseen, tuotantolaitoksiin ja infrastruktuuriin ja pyrkii näin lisäämään riippumattomuuttaan puolijohteiden tuotannossa.

Digitaalinen liiketoiminta

Toimintaansa muihin jäsenmaihin laajentavien yhtiöiden on usein osoitettava kyseisten maiden viranomaisille, että ne ovat EU:n yrityksiä, ja toimitettava uudelleen esimerkiksi rekisteröityä kotipaikkaa koskevat tiedot tai laillisten edustajien nimet, vaikka nämä tiedot ovat jo saatavilla niiden oman jäsenvaltion kaupparekisterissä. Joulukuussa hyväksyttiin uudet EU:n yhtiöoikeutta koskevat säännöt - Avautuu uudella välilehdellä., joilla otetaan käyttöön digitaalisia välineitä tämän hallinnollisen taakan keventämiseksi. Yhtiöiden ei enää tarvitse toimittaa asiakirjoja perustaessaan tytäryhtiöitä tai sivuliikkeitä muihin jäsenmaihin, sillä nämä tiedot vaihdetaan suoraan kaupparekistereiden välillä yhden kerran periaatteen mukaisesti. Lisäksi yhtiöt voivat monikielisen EU:n yritystodistuksen – eli EU:n yritysten henkilökortin – avulla todistaa helposti, että ne ovat laillisesti sijoittautuneet EU:hun, kun taas EU-valtakirja antaa yhtiön edustajille mahdollisuuden hallinnoida oikeudellisia ja liiketoimintaan liittyviä asioita rajojen yli.

EU parantaa myös julkishallintojen yhteyksiä yhdistämällä kaupparekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän - Avautuu uudella välilehdellä., joka kytkee yhteen EU-maiden kaupparekisterit, ja tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevien rekisterien - Avautuu uudella välilehdellä. ja maksukyvyttömyysrekisterien - Avautuu uudella välilehdellä. yhteenliittämisjärjestelmät. Näin parannetaan myös yritystietojen saatavuutta sisämarkkinoilla.

Komissio ja EU-maat pyrkivät myös kehittämään keskitetyn digitaalisen ilmoitusportaalin - Avautuu uudella välilehdellä., jolla vähennetään sellaisten yritysten, myös pk-yritysten, hallinnollista taakkaa, jotka lähettävät työntekijöitä toiseen jäsenmaahan. Uuden verkkojärjestelmän avulla yritysten on helpompi noudattaa kansallisia raportointisääntöjä lähettäessään työntekijöitä muihin jäsenmaihin. Se on helppokäyttöinen ja käytettävissä kaikilla EU:n virallisilla kielillä, ja käyttäjät voivat käyttää aiemmissa ilmoituksissa annettuja tietoja uudelleen.

Digitaalinen liikenne ja liikkuvuus

EU toimii parantaakseen tapaa, joilla kaupungeissa liikutaan. DeployEMDS - Avautuu uudella välilehdellä.-datanjakohanke on EU:n toimien kulmakivi sen luodessa yhteistä liikkumisdata-avaruutta - Avautuu uudella välilehdellä.. Pyrkimyksenä on luoda järjestelmä, jonka avulla kaupungit voivat jakaa reaaliaikaista tietoa liikennevirroista ja julkisesta liikenteestä. Hanke on jo testattavana yhdeksällä kunnalla ja alueella, ja sen avulla tunnistetaan ja ratkaistaan kaupunkiliikenteen ongelmia kaikkialla EU:ssa.

Drooniteknologian nopean kehityksen myötä on välttämätöntä, että alalle saadaan selkeää sääntelyä. EU on hyväksynyt uusia toimenpiteitä - Avautuu uudella välilehdellä. vastatakseen uusien lentoliikennepalvelujen omanlaisiinsa turvallisuushaasteisiin. Sillä on kaksi tavoitetta: sujuvoitetaan sääntelyprosesseja säilyttäen samalla tiukat turvallisuusnormit ja yhdenmukaistetaan sääntelyä kaikissa jäsenmaissa. Yhdenmukaistetut säännöt helpottavat droonien kehittäjien ja käyttäjien elämää. Selkeiden ja johdonmukaisten sääntöjen ansiosta yritykset voivat myös luottavaisesti investoida uusiin drooniteknologioihin, mikä edistää innovointia kaikkialla EU:ssa.

Turvallisemmat verkkopalvelut

Internet on korvaamaton, mutta siihen liittyy myös haasteita, kuten misinformaatio, laiton vihapuhe ja muut laittoman sisällön ja laittomien käytäntöjen muodot. Tällaisten käytäntöjen suitsimiseksi ja verkkoturvallisuuden parantamiseksi EU on antanut kaksi keskeistä säädöstä: digipalvelusäädöksen - Avautuu uudella välilehdellä. ja digimarkkinasäädöksen - Avautuu uudella välilehdellä..

Digipalvelusäädöksessä edellytetään, että verkkoalustat poistavat laitonta sisältöä proaktiivisemmin, lisäävät algoritmiensa läpinäkyvyyttä ja kieltävät tietyntyyppisen kohdennetun mainonnan. Säädöstä alettiin soveltaa kaikkialla EU:ssa helmikuussa 2024, minkä myötä otettiin käyttöön verkkoalustoja, sosiaalista mediaa ja sähköisen kaupankäynnin sivustoja koskevia uusia sääntöjä. Ns. erittäin suurten verkkoalustojen on noudatettava tiukempia sääntöjä suuremman vaikutusvaltansa vuoksi.

Lasten suojelu on ollut keskeisessä asemassa digipalvelusäädöksen täytäntöönpanossa. Se on johtanut toimiin kolmea merkittävää alustaa vastaan, sillä niiden iänvarmistus on ollut riittämätöntä ja ne ovat altistaneet alaikäiset haitalliselle sisällölle. Samaan aikaan opettajia koulutetaan digipalvelusäädöksen kouluvalvojiksi - Avautuu uudella välilehdellä., jotka antavat oppilaille verkossa esiintyviä haasteita, kuten verkkokiusaamista ja misinformaatiota, koskevaa neuvontaa ja luovat näin nuorille käyttäjille turvallisen digitaalisen ympäristön. Vuonna 2024 vietettiin myös Parempi internet lapsille -strategian toista vuosipäivää - Avautuu uudella välilehdellä.. Sen yhteydessä julkaistiin itsearviointiväline, jonka avulla alustat voivat suojella lapsia paremmin.

Digipalvelusäädös auttaa suojelemaan vaalien luotettavuutta verkkouhkilta, myös tekoälyn tuottamalta sisällöltä, stressitestaamalla - Avautuu uudella välilehdellä. alustojen valmiutta ja antamalla ohjeita - Avautuu uudella välilehdellä. riskien vähentämisestä ja tekoälysisällön selkeästä merkitsemisestä. Maaliskuussa hyväksyttiin täydentävät säännöt - Avautuu uudella välilehdellä., joilla rajoitetaan henkilötietojen käyttöä poliittisessa mainonnassa niin verkossa kuin sen ulkopuolellakin. Säännöissä edellytetään, että poliittisiin mainoksiin sisältyy avoimuusmerkintöjä, vaaditaan verkkomainonnan kohdentamiseen nimenomaista suostumusta ja kielletään arkaluonteisiin henkilötietoihin perustuva profilointi. Eurooppalainen rekisteri tarjoaa yksityiskohtaisia tietoja kaikista poliittisista mainoksista ja niiden kohdentamismenetelmistä ja vähentää näin manipuloinnin ja ulkomaisen sekaantumisen riskiä. Mainonta EU:n ulkopuolisten toimijoiden puolesta on kielletty kolmen kuukauden ajan ennen vaaleja.

Lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjumista koskevia sääntöjä ehdotettiin - Avautuu uudella välilehdellä. tarkastettaviksi, jotta voitaisiin torjua uusia lapsiin verkossa kohdistuvan seksuaaliväkivallan uhkia, joita ovat esimerkiksi syväväärennökset ja pedofiilifoorumit. Uusilla säännöillä vahvistetaan myös ennaltaehkäisyä ja uhrien tukemista ja asetetaan vähimmäisvaatimukset syytteeseenpanolle EU:ssa. Verkkovälitteisen lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ehkäisemistä koskevan väliaikaisen oikeudellisen toimenpiteen voimassaoloa on jatkettu vuoteen 2026 saakka, jotta vapaaehtoisia toimia loukkaavan sisällön havaitsemiseksi ja poistamiseksi voidaan jatkaa. Näillä toimilla autetaan suojelemaan lapsia verkossa samalla kun EU kehittää pysyvämpää lainsäädäntöä ongelmien ratkaisemiseksi tehokkaasti.

Suvaitsemattomuuden lisääntyminen verkossa on ristiriidassa EU:n perusperiaatteiden kanssa. Samalla se aiheuttaa myös vakavan uhkan uhreille ja vaarantaa sananvapauden ja demokraattisen keskustelun. Sosiaalisen median alustoja valvotaan nyt tiukemmin, sillä EU on tehnyt yhteistyötä sääntelyviranomaisten kanssa alaikäisten suojelemiseksi, alustojen läpinäkyvyyden lisäämiseksi, laittoman sisällön ja systeemisen disinformaation torjumiseksi ja täytäntöönpanon valvonnan parantamiseksi yhteisen koulutuksen, keskustelun ja tutkimuksen avulla.

Digipalvelusäädöksessä keskitytään käyttäjien suojeluun ja laittoman sisällön torjumiseen, kun taas digimarkkinasäädöksellä varmistetaan, että digitaaliset markkinat pysyvät oikeudenmukaisina ja kilpailukykyisinä. Digimarkkinasäädös on yksi ensimmäisistä välineistä, joilla säännellään suurten digitaalialan yritysten valtaa. Se täydentää EU:n kilpailusääntöjä, joita sovelletaan edelleen kaikilta osin. Siinä vahvistetaan selkeät kriteerit portinvartijoiden eli suurten digitaalisten alustojen, kuten hakukoneiden, sovelluskauppojen ja viestipalvelujen, nimeämiselle. Maaliskuusta 2024 lähtien portinvartijoiden (joita on tällä hetkellä seitsemän) on pitänyt noudattaa - Avautuu uudella välilehdellä. kaikkia digimarkkinasäädöksen määräyksiä siitä, mitä niiden on tehtävä ja mitä ne eivät saa tehdä, jotta ne eivät jarruttaisi kilpailua. Näin varmistetaan, että pienemmillä yrityksillä on oikeudenmukaiset mahdollisuudet kilpailla ja että kuluttajilla on enemmän valinnanvaraa ja oikeudenmukaisemmat hinnat.

Miten EU pani digimarkkinasäädöksen täytäntöön vuonna 2024?

Vuonna 2024 otettiin käyttöön kaksi väärinkäytösten ilmoittamisvälinettä, joiden avulla yksityishenkilöt voivat antaa tietoja alustojen haitallisten käytäntöjen tunnistamiseksi ja paljastamiseksi, ja jotka samalla suojelevat heitä kostotoimilta. Läpinäkyvyys on välttämätöntä, jotta voidaan lisätä kuluttajien luottamusta verkossa toimiviin markkinapaikkoihin, erityisesti kun on kyse verkkovaikuttajista ja vähittäiskaupan alustoista.

Sosiaalisen median julkaisujen seulonnassa todettiin, että verkkovaikuttajat ilmoittavat harvoin tuottamansa sisällön kaupallisesta luonteesta:

• 97 prosenttia vaikuttajista julkaisi kaupallista sisältöä, mutta
• ainoastaan joka viides ilmoitti johdonmukaisesti sen olevan mainontaa.

Verkkomarkkinapaikkojen suosio kasvaa, mutta niiden on todettu johtavan kuluttajia harhaan hinnoittelun ja ehtojen suhteen. EU:n ja kansallisten kuluttajaviranomaisten yhteisten toimien ansiosta useat verkkomarkkinapaikat ovat sitoutuneet parantamaan kaupallisia käytäntöjään.

Ongelmalliset markkinointikäytännöt osoittavat, että tarvitaan parempaa lainsäädäntöä kuluttajien suojaamiseksi verkossa. Lokakuussa tehdyssä uudelleentarkastelussa - Avautuu uudella välilehdellä. havaittiin puutteita EU:n kuluttajansuojasäännöissä. Niitä ovat esimerkiksi epäselvät lait, sääntöjen erilainen soveltaminen eri maissa ja heikko täytäntöönpano. Vuonna 2025 tarkastellaan yksityiskohtaisesti niitä aloja, joilla on saatava aikaan parannuksia.

Kyberturvallisuus

Vain harvat tapahtumat voivat heikentää kuluttajien luottamusta, markkinoiden vakautta ja laitosten uskottavuutta yhtä pahasti kuin tietoturvaloukkaus tai verkkopalvelujen kaatuminen. Kyberturvallisuudesta on sen vuoksi tullut kaikille kriittinen huolenaihe.

Lokakuussa alettiin soveltaa NIS2-direktiiviä - Avautuu uudella välilehdellä., johon sisältyvillä toimenpiteillä pyritään saavuttamaan korkea yhteisen kyberturvallisuuden taso kaikissa jäsenmaissa. Siinä säädetään oikeudellisista toimenpiteistä, joilla nostetaan kyberturvallisuuden yleistä tasoa EU:ssa ja laajennetaan kyberturvallisuussääntöjen soveltamisalaa muihin kriittisiin aloihin ja toimijoihin. Näitä ovat mm. julkinen sähköinen viestintä, digitaaliset palvelut, jätevesi- ja jätehuolto, avaruus, postipalvelut ja julkishallinto.

EU pääsi myös poliittiseen yhteisymmärrykseen - Avautuu uudella välilehdellä. säännöistä, joilla parannetaan jäsenmaiden välistä yhteistyötä ja tehostetaan niiden kykyä havaita kyberuhkia sekä varautua ja reagoida niihin (kybersolidaarisuussäädös). Nämä säännöt muuttavat ratkaisevasti EU:n laajuista kyberuhkien havaitsemista sekä niihin varautumista ja poikkeamiin reagointia, sillä saavutettuun yhteisymmärrykseen sisältyy suunnitelma kyberturvallisuuden hälytysjärjestelmästä, kyberhätätilanteiden mekanismista ja sertifiointijärjestelmästä tietoturvapalveluja varten.

Tammikuussa 2024 tulivat voimaan uudet säännöt - Avautuu uudella välilehdellä. EU:n toimielinten kyberturvallisuuden parantamiseksi. Niissä vahvistetaan toimielimille selkeät ohjeet, jotka koskevat sisäisten kyberturvallisuusriskien hallinnan puitteiden sekä hallinto- ja valvontakehysten perustamista. Näillä toimenpiteillä autetaan ehkäisemään tietoturvaloukkauksia ja kyberhyökkäyksiä, jotka voivat vaikuttaa julkisiin palveluihin, henkilötietoihin ja yleiseen luottamukseen digitaalisia järjestelmiä kohtaan.

Turvallisuus on sisällytettävä myös kaikkiin ihmisten käyttämiin digitaalisiin tuotteisiin. Tämä saavutetaan lokakuussa hyväksytyllä kyberkestävyyssäädöksellä - Avautuu uudella välilehdellä. (jota aletaan soveltaa vuoden 2027 lopulla), jolla varmistetaan, että laitteet ja ohjelmistot ovat aiempaa turvallisempia. Valmistajien on toteutettava turvatoimia kaikkien digitaalisia komponentteja sisältävien tuotteiden osalta, älypuhelimista kahvikoneisiin. Säännöissä täsmennetään, että tuotteen koko elinkaaren ajan tarvitaan turvallisuusarviointeja, haavoittuvuuksien käsittelyä ja ohjelmistopäivityksiä.

Kesäkuussa järjestettiin kyberturvaharjoitus, jossa testattiin EU:n valmiutta laajamittaiseen kyberhyökkäykseen simuloimalla energia-alaan kohdistuva hyökkäys. Sen jälkeen annettiin raportteja ja suosituksia televiestintä-, sähkö- ja viestintäverkkojen kyberturvallisuudesta. EU hyväksyi ensimmäisen kyberturvallisuuden sertifiointijärjestelmän - Avautuu uudella välilehdellä., jossa vahvistetaan EU:n laajuiset säännöt tieto- ja viestintätekniikan tuotteiden sertifioinnille niiden koko elinkaaren ajan. Lisäksi EU investoi yli 210 miljoonaa euroa - Avautuu uudella välilehdellä. kyberpuolustuksen ja digitaalisten valmiuksien vahvistamiseen kaikkialla Euroopassa.

Datan hallinta ja suojaaminen EU:ssa

Data on nykyaikaisen talouden moottori, ja kaikki toimialat tukeutuvat tiedon vapaaseen liikkuvuuteen. Yhteydet avaavat maailmanlaajuisia markkinoita kaikenkokoisille yrityksille, mutta ne synnyttävät myös haasteita, jotka liittyvät datan turvalliseen ja oikeudenmukaiseen käsittelyyn ja jakamiseen.

Tammikuussa tuli voimaan uutta lainsäädäntöä - Avautuu uudella välilehdellä., jolla datan jakamisesta EU:ssa tehdään läpinäkyvämpää ja helpompaa. Datasäädöksessä määritellään, kuka saa käyttää dataa ja millä edellytyksillä, ja annetaan yrityksille turvallinen pääsy olennaisiin tietoihin. Teollisen datan parempi saatavuus edistää kilpailua ja innovointia erityisesti pienempien yritysten kannalta. Ne voivat sen ansiosta kehittää uusia tuotteita ja palveluja ja kilpailla suurempien yritysten kanssa. Toukokuussa käynnistettiin oikeustoimia - Avautuu uudella välilehdellä. 18:aa EU-maata vastaan, koska ne eivät olleet perustaneet asianmukaisia viranomaisia valvomaan datanhallinta-asetusta - Avautuu uudella välilehdellä., jossa vahvistetaan säännöt datan jakamiselle EU:ssa.

Kesäkuussa alettiin soveltaa uusia sääntöjä, joiden ansiosta uudelleenkäyttöä varten on nyt saatavilla enemmän julkisia tietoaineistoja - Avautuu uudella välilehdellä.. Uusia sääntöjä sovelletaan arvokkaisiin tietoaineistoihin - Avautuu uudella välilehdellä., joissa on tietoa kuudelta aihealueelta (mm. paikkatiedot, maan havainnointi ja liikkuvuus) ja joilla edistetään innovointia tekoälyn kaltaisilla aloilla. Eurooppalaisen terveysdata-avaruuden - Avautuu uudella välilehdellä. luominen antaa kansalaisille täyden määräysvallan terveystietoihinsa ja mahdollistaa samalla niiden käytön tutkimukseen ja kansanterveyden edistämiseen tiukoin ehdoin.

Terveysdatatalouden kasvupotentiaali

• 5,5 miljardin euron säästöt EU:ssa 10 vuoden aikana, kun terveystiedot ovat paremmin saatavilla ja jaettavissa.
• 20–30 % lisää kasvua digitaalisilla terveysalan markkinoilla.
• 5,4 miljardin euron säästöt EU:ssa 10 vuoden aikana, kun terveysdataa hyödynnetään tutkimuksessa, innovoinnissa ja päätöksenteossa paremmin.

Maailmassa, jossa datan jakaminen lisääntyy jatkuvasti, EU:n yleisellä tietosuoja-asetuksella - Avautuu uudella välilehdellä. varmistetaan myös se, että edistyminen ei tapahdu yksityisyyden suojan kustannuksella. Yleinen tietosuoja-asetus on edelleen kaikkien henkilötietoja koskevien EU:n digitaalipolitiikan alojen kulmakivi. Sen avulla ihmiset voivat hallita henkilötietojaan ja sitä, kuka saa tarkastella niitä. Yleinen tietosuoja-asetus on edelleen johtava esimerkki tietosuojapuitteista maailmassa. Samaan aikaan vuoden 2024 kertomuksessa yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamisesta - Avautuu uudella välilehdellä. yksilöitiin joitakin parannuskohteita, muun muassa rajatylittävien tapausten käsittely. Tätä oli käsitelty jo yleisen tietosuoja-asetuksen menettelysäännöistä annetussa asetusehdotuksessa, jolla pyritään virtaviivaistamaan tietosuojaviranomaisten yhteistyötä yleisen tietosuoja-asetuksen täytäntöönpanossa rajatylittävissä tapauksissa.

Yleisen tietosuoja-asetuksen merkitys ulottuu myös EU:n ulkopuolelle. Yritykset turvautuvat yhä enemmän rajatylittäviin datavirtoihin, ja yleinen tietosuoja-asetus tarjoaa välineitä henkilötietojen suojaamiseen myös silloin, kun ne poistuvat EU:sta. Asetuksen ansiosta voidaan jopa rajoittaa siirtoja maihin, joissa vaatimukset ovat alhaisemmat. Yksi mekanismeista, joilla varmistetaan, että tiedoilla on EU:n ulkopuolella sama tietosuojan taso kuin EU:ssa, ovat tietosuojan riittävyyttä koskevat päätökset. Niillä tunnustetaan ne EU:n ulkopuoliset maat, jotka tarjoavat riittävän tietosuojan tason. Tähän mennessä on tehty 16 tietosuojan riittävyyttä koskevaa sopimusta, ja tilannetta tarkistetaan säännöllisesti. Tammikuussa 2024 tehdyn tarkistuksen jälkeen EU vahvisti, että 11 kumppanimaata ja aluetta - Avautuu uudella välilehdellä. täyttää edelleen datan vapaan siirron edellytykset.

EU:n ja Yhdysvaltojen tietosuojakehystä koskevan uuden päätöksen - Avautuu uudella välilehdellä. perusteella henkilötietoja voidaan siirtää turvallisesti EU:sta yhdysvaltalaisille yrityksille ilman muiden tietosuojatakeiden käyttöönottoa. Se myös antaa EU:n kansalaisille oikeuden vedota uuteen tuomioistuimeen, joka on perustettu ratkaisemaan EU:n valituksia Yhdysvaltojen tiedustelupalvelujen toiminnasta. Lokakuun 2024 laaditussa tietosuojakehyksen arviointiraportissa - Avautuu uudella välilehdellä. vahvistettiin, että Yhdysvaltojen viranomaiset ovat ottaneet käyttöön tarvittavat rakenteet ja menettelyt tuomioistuimen tehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Näillä takeilla suojellaan dataa kaikissa transatlanttisissa siirroissa, myös niissä, jotka tehdään yrityssopimusten tai sisäisten käytäntöjen kautta.

Digitaaliset julkiset palvelut

Julkisten ja yksityisten palvelujen digitaalisuus lisääntyy jatkuvasti. Yksityisyyden suoja ja turvallisuus verkossa eivät kuitenkaan aina vastaa vaadittua tasoa, joten ihmiset ovat alttiita identiteettivarkauksille ja ei-toivotulle profiloinnille. Toukokuussa tuli voimaan uusia sääntöjä - Avautuu uudella välilehdellä., joilla valmistaudutaan siihen, että kaikilla EU:n kansalaisilla ja asukkailla on vuoteen 2026 mennessä oma EU:n digitaalisen identiteetin lompakko - Avautuu uudella välilehdellä.. Sen käyttö tekee arkipäivän toimista helpompia ja turvallisempia. Käyttäjät voivat todistaa henkilöllisyytensä turvallisesti, vaihtaa digitaalisia asiakirjoja, kuten lääkereseptejä, ja suorittaa maksuja yhden sovelluksen kautta. Heillä on kuitenkin edelleen täysi määräysvalta henkilötietoihinsa.

EU valmistelee parhaillaan oikeudellisia suuntaviivoja, joilla varmistetaan, että lompakot täyttävät tiukimmat turvallisuusvaatimukset ja toimivat saumattomasti kaikkialla EU:ssa. Marraskuussa hyväksyttiin viisi täytäntöönpanoasetusta - Avautuu uudella välilehdellä., joissa vahvistetaan lompakoiden ydintoimintoja ja sertifiointia koskevat säännöt.

EU:n nykyisen paperipohjaisen oikeusjärjestelmän vuoksi rajatylittävien asioiden käsittely on monimutkaista ja kallista. Tämän ongelman ratkaisemiseksi kaikissa jäsenmaissa otetaan käyttöön sähköinen oikeudellisten asioiden hallintajärjestelmä - Avautuu uudella välilehdellä.. Onpa kyse sitten perinnöstä tai yrityssopimuksista, yksityishenkilöt ja yritykset voivat toimittaa asiakirjoja, olla yhteydessä tuomioistuimiin, osallistua kuulemisiin ja maksaa maksuja – kaikki tämä sähköisesti.

EU:n laajuisen datanjakojärjestelmän - Avautuu uudella välilehdellä. ansiosta kansalaisten on nyt helpompi opiskella, liikkua, työskennellä, harjoittaa liiketoimintaa tai asua eläkkeellä missä tahansa EU:n alueella. EU:n jäsenmaiden viranomaiset voivat jakaa toisilleen asiakirjoja kansalaisen pyynnöstä, joten näiden ei enää tarvitse toimittaa samoja tietoja moneen kertaan. Järjestelmä integroidaan yhteiseen digitaaliseen palveluväylään, joka yhdistää kansalliset portaalit tietojen ja sähköisten palvelujen tarjoamista sekä kansalaisten ja yritysten tukemista varten kaikissa jäsenmaissa. Jäsenmaiden on vuodesta 2024 lähtien ollut mahdollista antaa Your Europe -portaalissa - Avautuu uudella välilehdellä. ajantasaista ja luotettavaa tietoa ilmastoneutraaleihin teollisuushankkeisiin liittyvistä kansallisista lupamenettelyistä, mikä säästää lupia hakevien yritysten aikaa.

Digitaidot

Julkisten verkkopalvelujen käyttö, opiskelu, työskentely, viestintä ja luotettavan tiedon löytäminen edellyttää sitä, että EU:n kansalaiset ovat digilukutaitoisia. EU:ssa vain 56 prosentilla - Avautuu uudella välilehdellä. 16–74-vuotiaista on vähintään digitaaliset perustaidot.

Tilanteen parantamiseksi EU on asettanut tavoitteeksi, että 80 prosenttia aikuisista voi käyttää teknologiaa arjessaan ja että 20 miljoonaa henkilöä voisi työllistyä teknologia-ammatteihin vuoteen 2030 mennessä. Pyrkimyksenä on erityisesti lisätä naisten osuutta tällä alalla. Tässä on keskeisessä asemassa uusi Women TechEU - Avautuu uudella välilehdellä. -aloite. Se tarjoaa teknologia-alan startup-yrityksiä johtaville naisille mentorointia, valmennusta ja taloudellisesta tukea yritysten kasvattamiseen.

Vuonna 2024 käynnistetty yhteinen eurooppalainen osaamisen data-avaruus mahdollistaa osaamiseen liittyvän datan jakamisen ja tarkastelun. Dataa voidaan käyttää monenlaisiin tarkoituksiin, kuten suuntausten analysointiin, strategioiden laatimiseen ja uusien sovellusten kehittämiseen siten, että etusijalle asetetaan etiikka, monimuotoisuus ja tietosuoja.

Avaruuspolitiikka edistää innovointia, parantaa turvallisuutta ja vauhdittaa talouskasvua monilla aloilla. EU tunnustaa nämä kauaskantoiset hyödyt. Se käynnisti vuonna 2024 uusia ohjelmia ja laajensi jo käynnissä olleita.

EU:n avaruusalan tietojen jakamisen ja analysoinnin keskuksen - Avautuu uudella välilehdellä. perustamisella oli tässä ratkaisevan tärkeä rooli. Tässä keskuksessa valtionhallinnon ja teollisuuden asiantuntijat voivat tehdä avaruusturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä (ks. myös 7 luku). Lisäksi julkaistiin yksityiskohtainen ilmailualan yrityksiä koskeva strategia - Avautuu uudella välilehdellä., jossa hahmoteltiin toimia aiempaa vihreämmän ja teknologisesti kehittyneemmän teollisuuden luomiseksi.

Vaikka satelliittien kiertoradat ovat hyvin korkealla, niiden vaikutus tulee lähemmäs kuin uskommekaan. Kiertäessään radoillaan Sentinel-satelliitit pitävät maailman älypuhelimista lentokoneisiin yhteydessä verkkoihin ja liikkeessä.

EU:n turvallinen satelliittiverkosto IRIS² - Avautuu uudella välilehdellä. (Infrastructure for Resilience, Interconnectivity and Security by Satellite, resilienssiä, yhteenliitettävyyttä ja turvallisuutta satelliittien avulla parantava eurooppalainen infrastruktuuriohjelma) helpottaa suojattua viestintää rajavalvonnan ja kriisinhallinnan kaltaisissa tehtävissä ja edistää myös nopeiden internetyhteyksien tarjoamista syrjäisille alueille. Näin se parantaa Euroopan digitaalista turvallisuutta.