Euroopan unionissa ovat tärkeintä arvot, joiden ansiosta voimme elää yhdessä huolimatta siitä, että kielet, kulttuurit, uskonnot ja tavat ovat erilaisia.
Euroopan unionissa asuu noin puoli miljardia ihmistä, eikä ole helppoa ymmärtää edes naapurimaan ihmisiä, kaukaisemmista maista puhumattakaan.
Yhteiskunnassa elämisen kannalta tärkeitä arvoja ovat yhteisvastuullisuus, suvaitsevaisuus, vapaus, tasa-arvo ja toisten kunnioittaminen.
Yhteisvastuullisuus tarkoittaa, että olemme valmiita auttamaan toinen toisiamme. Suvaitsevaisuus merkitsee sen hyväksymistä, että joku elää ja ajattelee eri lailla kuin sinä itse.
Nämä yhteiset inhimilliset arvot luovat yhteishenkeä. Niiden ansiosta voimme kokea Euroopan unionin yhteiseksi asiaksemme.
Minulle yhteisvastuu merkitsee sitä, että
Minulle suvaitsevaisuus merkitsee sitä, että
Eläköön rauha!
Euroopan unionille myönnettiin vuonna 2012 Nobelin rauhanpalkinto. EU päätti käyttää palkintorahat sellaisten lasten hyväksi, jotka eivät saa kasvaa rauhallisissa oloissa. Tähän mennessä rahoilla on maksettu jo tuhansien vähäosaisten lasten koulutushankkeita.
Euroopan unionin kansalaiset ovat myös kuluttajia, jotka ostavat kaikenlaisia tuotteita ja palveluja omiin tarpeisiinsa tai huvikseen.
Jokaisen on syytä miettiä kulutus- ja liikkumistapojaan. Kun teemme hyviä valintoja ja pieniä ekotekoja arjessamme, tuemme samalla kestävää kehitystä.
Euroopan unioni kannustaa monin eri toimin 27 EU-maata sitoutumaan kestäviin politiikkoihin, jotka hyödyttävät kaikkia Euroopan ja maailman kansalaisia.
VESI
Sataa koko ajan! En siis murehdi sitä, vaan juoksutan vettä hanasta tauotta.
KYLLÄ
EI
RUOKA
Minusta on parempi käyttää tuoreita lähellä tuotettuja elintarvikkeita kuin ostaa mansikoita keskitalvella.
KYLLÄ
EI
ENERGIA
Annan valojen palaa koko ajan, jotta kotona on kiva tunnelma.
KYLLÄ
EI
LIIKENNE
Aina kun mahdollista, liikun pyörällä enkä autolla.
KYLLÄ
EI
Mitä kestävä kehitys on?
Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan entistä harkitsevampaa tapaa kuluttaa: tyydytämme nykyiset tarpeemme, mutta otamme samalla huomioon myös jälkeemme tulevat sukupolvet. On tärkeää jättää tuleville lapsillemme puhdas planeetta. Kestävässä kehityksessä sovitetaan yhteen ympäristö, talous ja yhteiskunnan tarpeet.
Jotta elämä yhdessä olisi mukavaa, on tärkeää huolehtia ympäristöstä: vedestä, ilmasta, kasvillisuudesta ja eläimistä. Ihmisen toiminta vaarantaa toisinaan luonnon tasapainon. Sen takia meidän on muutettava joitakin toimintatapoja. Euroopan unioni torjuu saastumista ja ilmaston lämpenemistä.
Jokainen Euroopan unionin asukas heittää keskimäärin yli kilon jätettä roskikseen joka päivä. Ja meitä on noin 447 miljoonaa!
Onneksi olemme jo joidenkin vuosien ajan kierrättäneet monia tuotteita: muovipulloja, tölkkejä, lasia, paperia ja kartonkia. Monet kertakäyttöiset muovituotteet, kuten muovipillit, -aterimet ja -lautaset, eivät ole enää sallittuja EU:ssa. Tällä yksinkertaisella tavalla torjumme saastumista.
Tämä takaa, että tuote on ympäristöystävällinen.
Tämä osoittaa, kuinka paljon energiaa laite käyttää.
merkintä
Tunnetko CE-merkinnän? Se on monissa tuotteissa pakollinen. Merkintä osoittaa, että tuote vastaa turvallisuutta sekä terveyden- ja ympäristönsuojelua koskevia eurooppalaisia vaatimuksia. Löydät merkinnän useista kotonasi olevista esineistä, muun muassa leluista. Tutki asiaa!
Saastuminen ei tunne rajoja. Maapallolta katoaa joka sekunti jalkapallokentän kokoinen pala metsää, kun siitä valmistetaan puutavaraa tai paperia. Tällainen metsän tuhoaminen hävittää maapallon vihreät keuhkot ja synnyttää liikaa kasvihuonekaasuja.
Auringon säteet läpäisevät ilmakehän ja lämmittävät planeettaamme. Mutta samalla lailla kuin kasvihuoneessa, jossa kasvatetaan taimia tai vihanneksia, osa auringonsäteistä ei pääse poistumaan maapallolta. Luonnossa tätä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi.
Lehtivihreän ansiosta vihreät kasvit imevät kasvihuonekaasuja ja vapauttavat happea. Ihmiset ja autot toimivat päinvastoin: ne käyttävät happea ja vapauttavat hiilidioksidia (CO2). Juuri hiilidioksidi vaikuttaa eniten kasvihuoneilmiön syntymiseen ja maapallon lämpenemiseen. Toimimme siis päinvastoin kuin kasvit. Tuhoamalla kasvit tuhoamme vihreät keuhkot, jotka luovuttavat meille elämiseen tarvittavaa happea.
Suojellaan luontoa.
Ympäristö ja ilmasto ovat tärkeitä koko maailmalle. Euroopan unioni tekee ahkerasti töitä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. EU:n tavoitteena on tehdä Euroopasta maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä.
Jotta tämä onnistuu, EU-maat ovat sitoutuneet muun muassa seuraaviin tavoitteisiin vuoteen 2030 mennessä:
Hyvin syömisellä tarkoitetaan sitä, että syödään monipuolisesti ja niin, ettei ole nälkä – ei enempää eikä vähempää. On siis pyrittävä siihen, että maanviljelijät ja karjankasvattajat tuottavat erilaisia elintarvikkeita, jotka riittävät ruokkimaan kaikki.
Perustajamaat Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska ja Saksa päättivät vuonna 1957, ettei Eurooppaan tule enää koskaan nälänhätää. Sitä varten ne käynnistivät vuonna 1962 yhteisen maatalouspolitiikan.
Elintarvikkeita oli tuotettava tarpeeksi kaikille, ja samalla oli varmistettava, että maanviljelijät saavat maastaan elannon. Eurooppalaiset viljelijät saivat taloudellista tukea, ja he voivat tuottaa niin paljon kuin halusivat. Mutta kun kaikkea tuotettiin suuria määriä, lopputuloksena käsissä oli tonneittain tuotteita, jotka eivät menneet kaupaksi. Mitä tuhlausta!
Enää 1980-luvulla ei tullut kysymykseen tuottaa mitä tahansa miten tahansa. Elintarvikkeiden on nykyään oltava laadukkaita. Meillä on myös sääntöjä, jotta eläimiä kohdeltaisiin paremmin. Euroopassa kannustettiin viljelijöitä monipuolistamaan toimintaansa.
Esimerkiksi:
Viljelijöiden ja kauppiaiden on merkittävä elintarvikkeet tunnuksilla ja etiketeillä kaikissa vaiheissa maatilalta pöytään. Merkinnöistä käy ilmi, kuka elintarvikkeen on valmistanut, ja päivämäärä, jonka jälkeen tuotetta ei enää voi käyttää.
Esimerkiksi kananmunissa on aina koodi, josta saa selville, missä maassa kananmuna on tuotettu ja oliko kanala esimerkiksi ulko- vai häkkikanala.
Useista tuotteista löytyy myös eurooppalaisia tunnuksia, joilla varmennetaan tuotteen laatu tai alkuperä.
”Suojattu alkuperänimitys” -tunnus merkitsee, että elintarvike on tuotettava, jalostettava ja valmistettava tietyssä paikassa tai tietyllä alueella.
Esimerkkejä: Kalamata-oliiviöljy (Kreikka), Mel do Alentejo -hunaja (Portugali), Herve-juusto (Belgia), Stupavské zelé -hapankaali (Slovakia).
”Suojattu maantieteellinen merkintä” -tunnus merkitsee, että ainakin yksi tuotteen tuotantovaiheista (tuottaminen, jalostaminen, valmistus) toteutetaan tietyssä paikassa tai tietyllä alueella.
Esimerkkejä: Kiełbasa piaszczańska -porsaanlihamakkara (Kroatia), Asparago di Cantello -parsa (Italia).
Tällä tunnuksella taataan, että tuotteen aineksista 95 prosenttia on luomua, ja siinä ilmoitetaan tuottajan tai myyjän nimi.
Yli puolet Euroopan unionin aikuisista on ylipainoisia. Jos mitään ei tehdä, todellinen lihavuusepidemia valtaa Euroopan vuoteen 2030 mennessä. Sama koskee myös lapsia ja nuoria, sillä vuonna 2019 joka viides EU:n nuori oli ylipainoinen tai lihava.
Joissakin kouluissa on päätetty kieltää hampurilaiset, ranskalaiset, pitsat ja limut. Euroopan unionin kouluhedelmäjärjestelmässä koululaisille jaetaan ilmaiseksi hedelmiä ja vihanneksia ja nuoria kannustetaan syömään terveellisesti.
Terveelliseen ravintoon kuuluu viisi hedelmää tai vihannesta päivässä.
Tämä voi vaikuttaa valtavalta määrältä, mutta se on mahdollista!
Kulttuuri on meidän elämäntapamme ilmaus. Kulttuuri heijastaa perinteidemme, tapojemme ja arvojemme monimuotoisuutta. Kulttuuri käsittää kielet, joita puhumme, taiteet ja niiden ilmaisupaikat, rakennusten arkkitehtuurin, koulutuksen ja monta muutakin asiaa.
Sekä omaan että muiden kulttuureihin tutustuminen auttaa meitä ymmärtämään toisiamme ja elämään sopuisammin yhdessä.
Euroopan unioni tukee useiden kulttuuri- ja audiovisuaalialojen kehitystä 27 EU-maassa. Tavoitteena on tehdä tunnetuksi Euroopan maiden lahjakkaita luovan alan ammattilaisia ja saada aikaan työpaikkoja kaikilla kulttuurin aloilla, joita ovat esimerkiksi elokuvat, televisio, videopelit, museot, musiikki, kirjat.
Tiesitkö tämän?
Joka vuosi kaksi tai kolme eurooppalaista kaupunkia valitaan Euroopan kulttuuripääkaupungeiksi. Onko joku kaupunki alueellasi jo ollut kulttuuripääkaupunki?
Internetin ansiosta pystyt pelaamaan verkossa, kuuntelemaan musiikkia ja etsimään videoita tai tietoja läksyjä varten. On myös tosi kiva chattailla ystävien kanssa tai jakaa valokuvia.
Sosiaalisen median eli somen, kuten Instagramin, avulla voit pitää yhteyttä ystäviisi, kuulla perheen kuulumisia, julkaista hassuja valokuvia ja joskus saada uusiakin ystäviä. Usein ajatellaan, että ihminen on sitä suositumpi, mitä enemmän hänellä on ystäviä.
Kaikesta huolimatta on tärkeää noudattaa varovaisuussääntöä: älä koskaan anna liian henkilökohtaisia tietoja uusille ”ystäville”, vielä vähemmän sellaisille, joita tuskin tunnet. Sinun on suojeltava omaa yksityisyyttäsi. Ja samalla sinulle läheisten ihmisten yksityisyyttä.
Kun käytät nettiä, somea tai kännykkää, jotkut pahantahtoiset ihmiset saattavat yrittää huijata sinua tai urkkia yksityisiä tietojasi.
Euroopan unioni on perustanut ”Safer Internet” -ohjelman suojellakseen nuoria internetin riskeiltä ja kannustaakseen heitä toimimaan vastuullisesti netissä.
Roskapostilla tarkoitetaan viestiä, jossa joku uskottelee tuntevansa sinut. Yleensä tarkoituksena on myydä jotain tai pyytää sinulta rahaa.
Edellä jo mainittiin, että yhteisvastuullisuus on Euroopan unionin tärkeimpiä arvoja. Sillä tarkoitetaan muun muassa köyhyyden torjumista, sillä vielä vuonna 2019 yksi viidestä eurooppalaisesta koki köyhyyttä.
Emme sitä paitsi ole yksin maailmassa. Tiesitkö, että yli 700 miljoonaa ihmistä joutuu selviämään vain 1,50 eurolla päivässä? Tällaisesta köyhyydestä kärsivät monet Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan maat. Liian monella maapallon asukkaalla ei edelleenkään ole juomakelpoista vettä, terveydenhuoltoa tai koulua. Velvollisuutemme on toimia!
Euroopan unioni ja kaikki sen jäsenet antavat yhdessä yli puolet maailman kehitysavusta.
Kaikkialla maapallolla miljoonat ihmiset kärsivät joka vuosi luonnonkatastrofeista, konflikteista tai sodista.
Euroopan unionin antama humanitaarinen apu auttaa pelastamaan ihmishenkiä ja toimittamaan ruokaa, majoitusta, lääkkeitä ja juomavettä niitä tarvitseville. Sen avulla voidaan tukea perheitä, jotka joutuvat jättämään kotimaansa sodan takia, tai auttaa rakentamaan tuhoutuneita rakennuksia uudelleen.
Yhdessä eläminen merkitsee onnen hetkien jakamista, mutta se merkitsee myös sitä, että välitetään sekä läheisten että kaukaisempien naapurien pienistä ja suurista murheista. Yhteisvastuullisuus on osa eurooppalaisia arvojamme!
eläisimme paremmin yhdessä?
Mitä voisit päivittäin tehdä, jotta yhteinen elämä olisi parempaa kotona, koulussa tai kotikadullasi?
EU:n rakenteesta ja arkipäivän toiminnasta saa lisätietoja seuraavista esitteestä:
Tämä verkkojulkaisu on saatavana 24 kielellä ja seuraavissa muodoissa:
Käsikirjoitus on päivitetty maaliskuussa 2023.
Euroopan komissio
Viestinnän pääosasto
Toimituspalvelut ja kohdennettu sidosryhmäyhteistyö
1049 Bruxelles/Brussel
BELGIQUE/BELGIË
Luxemburg, Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2023
op.europa.eu/fi/publications
Mitä pidit tästä julkaisusta? Voit lähettää palautetta osoitteeseen:
comm-publi-feedback@ec.europa.eu
© Euroopan unioni, 2023
Euroopan komission asiakirjojen uudelleenkäyttöä koskevat periaatteet perustuvat 12. joulukuuta 2011 annettuun komission päätökseen 2011/833/EU (EUVL L 330, 14.12.2011, s. 39). Jollei toisin mainita, tämän asiakirjan uudelleenkäyttö on sallittua Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssin mukaisesti (creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Tämä tarkoittaa sitä, että uudelleenkäyttö on sallittua, kunhan lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdollisesti tehdyt muutokset ilmoitetaan.
Sellaisten aineiston osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole Euroopan unionin omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Kaikki kuvat © Euroopan unioni, ellei toisin mainita.