Nyky-Euroopan juuret ulottuvat kauas menneisyyteen.
Jotta ymmärtäisimme, miksi Eurooppa on tänään sellainen kuin se on, on tärkeää tietää, miten se on syntynyt.
Muun muassa Kaarle Suuri ja Napoleon I yrittivät koota kaikki Euroopan maat yhdeksi kansakunnaksi. Siitä huolimatta Eurooppa on syntynyt lähinnä veristen sotien tuloksena.
Euroopassa syttyi 1900-luvulla kaksi sotaa, jotka laajenivat koko maailmaan. Siksi niitä kutsutaan maailmansodiksi.
Ensimmäinen maailmansota käytiin vuosina 1914–1918. Toinen maailmansota taas syttyi parikymmentä vuotta myöhemmin.
Tiesitkö, että Euroopan nimi on peräisin kreikkalaisesta jumaltarusta?
Europea oli hurmaavan kaunis prinsessa, joka asui Tyroksessa, Aasian-puoleisella Välimeren rannikolla (nykyisessä Libanonissa). Jumalten kuningas Zeus rakastui häneen. Zeus onnistui viettelemään European ja kuljettamaan hänet Kreikkaan. Zeus ja Europea saivat kolme lasta, ja maanosa sai nimekseen Eurooppa prinsessa European mukaan.
Vuonna 1945 eli toisen maailmansodan jälkeen Eurooppa oli raunioina.
Hirvittävä sota kesti kuusi vuotta. Se jätti jälkeensä 20 miljoonaa orpolasta, täysin tuhottuja teitä sekä nälkään nääntyviä ja omasta maastaan pakenemaan joutuneita ihmisiä. Tuho oli täydellinen. Kaikki oli rakennettava uudelleen.
Vuonna 1945 Eurooppaan saatiin rauha, mutta Eurooppa jakautui kahteen ryhmään: Itä-Eurooppaan ja Länsi-Eurooppaan. Raja kulki Saksan halki.
Saksa jaettiin silloin kahdeksi maaksi: Itä-Saksaksi ja Länsi-Saksaksi.
Elämä rajan eri puolilla oli hyvin erilaista.
Ihmettelet ehkä, mitä tekemistä tällä on Euroopan unionin kanssa.
Ranskalainen valtiomies Robert Schuman sai 9. toukokuuta 1950 neronleimauksen: Länsi-Saksa ja Ranska voisivat tehdä yhteistyötä hiili- ja teräsaloilla. Sitä kautta ajatukset keskinäisestä sodasta voitaisiin unohtaa.
Länsi-Eurooppaa alettiin jälleenrakentaa rauhanomaisesti.
Mitä teräksestä voidaan valmistaa? Mainitse muutama esimerkki.
Hyvin nopeasti hiili- ja teräshankkeeseen liittyi muitakin maita: Alankomaat, Belgia, Italia ja Luxemburg.
Nämä kuusi maata allekirjoittivat 18. huhtikuuta 1951 Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) perustamissopimuksen. Se oli askel kohti pysyvää rauhaa.
Yhteisen Euroopan rakentaminen ei ollut helppoa. Asiastaan vakuuttuneiden kaukonäköisten edelläkävijöiden – naisten ja miesten – oli puolustettava ajatusta tarmokkaasti, ennen kuin siitä muodostui yhteinen hanke. Nykyään heitä kutsutaan EU:n perustajiksi. Keitä he olivat?
1A – 2D – 3E – 4B – 5E – 6F – 7C – 8A – 9D – 10E
Hiili- ja teräshankkeen jatkoksi samat kuusi maata päättivät luoda suuret markkinat ilman rajoja. Ne perustivat vuonna 1957 Euroopan talousyhteisön (ETY). ”Taloudella” tarkoitetaan kaikkea, mikä liittyy rahaan, liikeasioihin, työhön ja kaupankäyntiin.
Länsi-Euroopan talous alkoi kohentua. Sota oli enää kaukainen muisto. Länsi-Euroopassa vallitsi rauha.
Berliinin muuri (katso kartta)
Muistatko, minkä vuoksi toisen maailmansodan jälkeen Eurooppa jakautui kahteen ryhmään, jotka eivät tulleet toimeen keskenään?
Itä-Saksa rakensi vuonna 1961 muurin, joka erotti toisistaan Berliinin kaupungin itäisen ja läntisen puolen. Asukkaat eivät enää päässeet idästä länteen. Berliinin muuri oli kylmän sodan symboli, (kommunistisen) idän ja (kapitalistisen) lännen raja.
Idässä valtio omisti ja järjesti kaiken: maatalous- ja teollisuustuotannon ja tavaroiden jakelun. Lännessä ihmiset olivat vapaita. He saivat sanoa mielipiteensä, perustaa yrityksen, matkustaa, valita johtajansa ja äänestää.
Länsi-Eurooppa kehittyi, ja uusia maita halusi liittyä noiden kuuden perustajamaan joukkoon. Tanska, Irlanti ja Britannia (1) liittyivät Euroopan talousyhteisöön vuonna 1973. Sen jälkeen laajeneminen jatkui Etelä-Eurooppaan: Kreikka liittyi vuonna 1981 ja Espanja ja Portugali vuonna 1986.
Vuonna 1989 keskellä Eurooppaa tapahtui mullistava asia: Itä- ja länsieurooppalaiset liittyivät yhteen.
Heidät sekä fyysisesti että poliittisesti erottanut Berliinin muuri tuhottiin. Tuhannet berliiniläiset mursivat muurin ja liittyivät maanmiehiensä seuraan, Saksa oli jälleen yhdistynyt. Euroopassa oli suuri kansanjuhla!
Tapahtuma merkitsi kommunismin päättymistä Saksassa, ja vuosien mittaan monet Itä-Euroopan maat liittyivät vähitellen Euroopan unioniin.
Vuonna 1992 laadittiin Maastrichtin sopimus, jonka myötä Euroopan talousyhteisöstä tuli Euroopan unioni (EU).
Vuosina 1995–2013 Euroopan unioniin liittyi 16 uutta maata. Koska Iso-Britannia erosi Euroopan unionista vuonna 2020, jäsenmaita on nyt 27.
Oltiinpa välitunnilla tai Euroopassa, sitä vaikeampaa on päästä sopimukseen, mitä enemmän ihmisiä on koolla. Kaikki haluavat puolustaa omia ajatuksiaan.
Ratkaisun löytämiseksi on siis keskusteltava. Euroopan unionissa tehdyt ratkaisut on koottu perussopimuksiin.
Perussopimus on EU:n jäsenmaiden valtion- tai hallitusten johtajien tekemä ja allekirjoittama sopimus. Se on kuin Euroopan unionin käyttöohje.
Tähän mennessä on tehty peräkkäin seitsemän merkittävää perussopimusta. Tavallisesti perussopimukselle annetaan sen kaupungin nimi, jossa sopimus on allekirjoitettu. Viimeisin perussopimus on Lissabonin sopimus.
Miten Euroopan unioniin pääsee jäseneksi?
Jokainen eurooppalainen maa voi hakea Euroopan unionin jäsenyyttä, mutta siihen liittyy ehtoja:
Euroopan unionin lipussa on 12 kultaisen tähden muodostama ympyrä sinisellä pohjalla.
Euroopan kansallislaulu on Oodi ilolle. Se on katkelma kuuluisan saksalaisen säveltäjän Ludwig van Beethovenin 9. sinfoniasta.
Sanaton hymni kuvastaa Euroopan omaksumia vapauden, rauhan ja yhteisvastuun ihanteita.
Euroopan unioni otti vuonna 2000 ensimmäistä kertaa itselleen tunnuslauseen. Se on suomeksi ’Moninaisuudessaan yhtenäinen’.
Tunnuslause muistuttaa siitä, miten Euroopan unioni perustuu maanosan eri kulttuurien, perinteiden ja kielten rikkauteen.
Tutki tämän Euroopan kartan pieniä kuvia, jotka esittävät EU-maiden maamerkkejä, henkilöitä, ruokia sekä muita kansallisia piirteitä ja perinteitä.
Eurooppa-päivää vietetään 9. toukokuuta. Robert Schuman nimittäin antoi julistuksensa juuri 9. toukokuuta 1950. Se on siis Euroopan rakentamisen todellinen aloituspäivä. Eurooppa-päivän aikoihin Euroopan unionin toimielimet pitävät avoimien ovien päiviä eli niissä pääsee vierailemaan.
Kun puhutaan ”Euroopasta”, puhutaan monista eri asioista.
Ensinnäkin Eurooppa on maanosa. Maanosat ovat suuria maa-alueita, jotka valtameret erottavat toisistaan.
Euroopan maanosa muodostuu monista maista tai alueista. Näistä maista 27 on päättänyt kuulua yhteiseen alueeseen, jota kutsutaan Euroopan unioniksi.
Euroopan unionin maista osa on vielä päättänyt käyttää samaa rahayksikköä, euroa. Ne kuuluvat ”euroalueeseen”.
Euroopan unioni on syntynyt vähitellen niiden rohkeiden miesten ja naisten ajatuksista, jotka ovat tehneet työtä rauhan eteen. Se on pitkän historiallisen kehityksen tulosta, ja me olemme kaikki siinä mukana.
Kaikki ei tietenkään ole vielä täydellistä: kyseessä on jatkuvasti kehittyvä hanke. Ja huomenna sitä vievät eteenpäin nuoret.
Meillä on vielä suuria ongelmia, joita ei voida ratkaista muutoin kuin kaikkien maiden yhteistyöllä.
Kuka rakentaa huomisen Eurooppaa? Sinun sukupolvesi RAKENTAA sitä yhdessä!
Lisätietoja EU:n rakenteesta ja arkipäivän toiminnasta saat seuraavista esitteistä:
Tämä verkkojulkaisu on saatavana 24 kielellä ja seuraavissa muodoissa:
Käsikirjoitus on päivitetty maaliskuussa 2023.
Euroopan komissio
Viestinnän pääosasto
Toimituspalvelut ja kohdennettu sidosryhmäyhteistyö
1049 Bruxelles/Brussel
BELGIQUE/BELGIË
Luxemburg, Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2023
op.europa.eu/fi/publications
Mitä pidit tästä julkaisusta? Voit lähettää palautetta osoitteeseen:
comm-publi-feedback@ec.europa.eu
© Euroopan unioni, 2023
Euroopan komission asiakirjojen uudelleenkäyttöä koskevat periaatteet perustuvat 12. joulukuuta 2011 annettuun komission päätökseen 2011/833/EU (EUVL L 330, 14.12.2011, s. 39). Jollei toisin mainita, tämän asiakirjan uudelleenkäyttö on sallittua Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssin mukaisesti (creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Tämä tarkoittaa sitä, että uudelleenkäyttö on sallittua, kunhan lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdollisesti tehdyt muutokset ilmoitetaan.
Sellaisten aineiston osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole Euroopan unionin omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Kaikki kuvat © Euroopan unioni, ellei toisin mainita.