EUROOPPA Pelataan paremmin yhteen!

EUROOPAN UNIONIN TOIMIELIMET

Päätetään yhdessä

Euroopan unioni ei ole valtio samalla tavalla kuin esimerkiksi Bulgaria, Italia tai Espanja. Eurooppalaiset maat ovat vapaaehtoisesti liittyneet yhteen Euroopan unioniksi, koska ne ovat päättäneet toteuttaa yhteisiä hankkeita.

EU:lla on vahvat toimielimet, joille maat ovat siirtäneet osan omaa toimivaltaansa. Jokaisella toimielimellä on oma tehtävänsä ja oma johtajansa.

Näin Euroopan unioni toimii

Eurooppa-neuvosto 1: EU-maiden johtajien kokous

EU-maiden valtion- tai hallitusten johtajat kokoontuvat Eurooppa-neuvostoon yleensä neljä kertaa vuodessa. Kokouksia kutsutaan huippukokouksiksi. Niissä keskustellaan Euroopan tapahtumista ja määritellään EU:n päätavoitteet.

Eurooppa-neuvoston toimipaikka on Brysselissä Belgiassa.

Euroopan komissio 2

Komissio on Euroopan unionin hallitus. Komissio ehdottaa uusia lakeja ja valvoo, että lakeja noudatetaan.

Komissioon kuuluu 27 komissaaria, yksi jokaisesta EU-maasta. Jokainen heistä vastaa yhdestä tai useammasta alasta, esimerkiksi ympäristöstä, liikenteestä tai koulutuksesta.

Euroopan komission toimipaikka on Brysselissä.

Euroopan parlamentti 3

Euroopan parlamentti on Euroopan unionin kansalaisten äänitorvi. Kansa valitsee parlamentin jäsenet europarlamenttivaaleissa.

Parlamentti päättää EU:n laeista ja talousarviosta yhdessä Euroopan unionin neuvoston kanssa.

Euroopan parlamentilla on toimipaikka Strasbourgissa (Ranskassa), Brysselissä ja Luxemburgissa.

Euroopan unionin neuvosto eli ministerineuvosto 1

Neuvosto muodostuu EU-maiden ministereistä, ja siihen kuuluu yksi ministeri jokaisesta maasta. Kokoonpano ei kuitenkaan ole aina sama, vaan se vaihtelee käsiteltävän aiheen mukaan.

Esimerkiksi maatalousneuvostoon osallistuvat maatalousministerit.

Euroopan unionin neuvosto päättää unionin laeista ja talousarviosta yhdessä Euroopan parlamentin kanssa.

Euroopan unionin neuvoston toimipaikka on Brysselissä.

Euroopan unionin toimielintriangeli

Kuvio, joka esittää Euroopan unionin toimielimiä kolmiossa. Eurooppa-neuvosto määrittää EU:n tavoitteet.
Euroopan komissio ehdottaa uusia lakeja, toteuttaa talousarvion ja valvoo, että lakeja, perussopimuksia ja ohjelmia noudatetaan.
Euroopan parlamentti ja ministerineuvosto päättävät laeista ja talousarviosta. Niiden tehtävä on myös tarkistaa lakiehdotukset ja joko muuttaa niitä, hyväksyä ne tai hylätä ne.
Kun päästään sopimukseen, uusi laki julkaistaan.

Mikä demokratia tarkoittaa?

Demokratia on poliittinen järjestelmä, jossa valta kuuluu maan kaikille ihmisille. Demokratiassa ihmisiä kutsutaan kansalaisiksi. Jokaisella täysi-ikäisellä kansalaisella on oikeus äänestää vaaleissa.

OIKEUDET JA KANSALAISUUS

Kunnioitetaan erilaisuuttamme

Euroopan unionissa jokaisella täysi-ikäisellä kansalaisella on oikeus äänestää politiikassa toimivia miehiä ja naisia, jotka ovat ehdolla vaaleissa. Kansalaisten äänioikeus on olennainen osa jokaista demokratiaa.

Oikeus äänestää... ja oikeus olla turvassa.

Kaikilla Euroopan unionin kansalaisilla on oikeuksia ja vapauksia. Nämä oikeudet ja vapaudet on koottu yhteen asiakirjaan, jonka nimi on Euroopan unionin perusoikeuskirja. Jokaisen on noudatettava sitä.

Lapsen oikeudet

Lapset ovat täysivaltaisia Euroopan unionin kansalaisia. Lähes viidennes Euroopan unionin väestöstä on lapsia.

Perusoikeuskirja on tärkeä, sillä siinä tunnustetaan joukko erityisesti lapsia koskevia oikeuksia: oikeus käydä koulua, oikeus ilmaista mielipiteensä, oikeus saada suojelua ja terveydenhuoltoa.

Voit lukea oikeuksistasi täältä: https://europa.eu/!n79vqQ

Unionin tuomioistuin

Euroopan unionin tuomioistuimen tehtävänä on varmistaa, että EU:n lakeja noudatetaan ja että niitä sovelletaan joka paikassa samalla lailla. Unionin tuomioistuimeen kuuluu yksi tuomari jokaisesta EU-maasta. Tuomioistuimen toimipaikka on Luxemburgissa.

EUROOPAN UNIONIN NUORET

Kysytään nuorten mielipidettä

Koska nuoret eurooppalaiset ovat täysivaltaisia kansalaisia, heillä on myös oltava oikeus ilmaista mielipiteensä. Ja näin onkin! Monissa EU-maissa nuoret voivat ilmaista mielipiteensä esimerkiksi kansallisen Nuorten parlamentin kautta. Myös EU:n toimielimet haluavat kuulla nuoria ja nuorisojärjestöjä. Siksi ne pyytävät mielipiteitä nuoria ja nuorisojärjestöjä kiinnostavista aiheista EU:n nuorisodialogin kautta.

Noin 40 lasta kokouksessa yrittämässä tehdä päätöksiä yhdessä.
Yksi lapsista huutaa: ”Pyydän puheenvuoroa!”
Toinen lapsi sanoo: ”Lisää suklaavanukasta!”, ja kolmas lapsi lisää: ”Ja jäätelöä!”

Entä onko sinulla jotain sanottavaa?

Perustakaa luokkaan miniparlamentti ja keskustelkaa luokkaa kiinnostavista aiheista. Esimerkkejä:

Miten elää paremmin yhteistä arkea?
Miten lasten oikeuksia voitaisiin puolustaa ja toteuttaa paremmin?

SISÄMARKKINAT

Tehdään yhteistyötä naapurien kanssa

Euroopan unioni on valtava, lähes neljän miljoonan neliökilometrin kokoinen alue, jossa eri kulttuurit elävät rinnakkain. Eurooppalaisten elämän helpottamiseksi suurin osa EU-maista on poistanut passintarkastukset EU-maiden välisiltä rajoilta. Jokainen jossakin EU-maassa asuva henkilö on siten vapaa liikkumaan, asumaan ja työskentelemään myös muissa EU-maissa.

Tämä koskee myös nuoria.

Nuoretkin voivat liikkua Euroopassa: sitä varten on perustettu oma ohjelma, Erasmus+. Ohjelman ansiosta koululaiset ja muut nuoret voivat lähteä opiskelemaan, vapaaehtoistyöhön tai harjoitteluun muihin maihin. Matkoilla voi oppia kieliä. Yksi Euroopan unionin rikkauksista onkin siellä puhuttujen kielten runsaus. Mitä enemmän niitä puhumme, sitä paremmin ymmärrämme toisiamme ja sitä tehokkaammin voimme järjestää asiamme.

Tiedätkö muuten, montako virallista kieltä Euroopan unionissa on?

Tiesitkö tämän?

Schengen-alue on ihmisten vapaan liikkuvuuden alue niiden maiden välillä, jotka ovat allekirjoittaneet Schengen-sopimuksen. (Schengen on kaupunki Luxemburgissa.) Schengen-alueeseen kuuluu 27 maata: 23 EU-maata ja neljä EU:n ulkopuolista maata. Schengenalueella kuka tahansa Euroopan unionissa (tai muualla) asuva henkilö voi ylittää Schengen-maiden väliset rajat ilman passia.

Mainitse jokin Euroopan unionin virallinen kieli! (¹)

(¹) Oikeat vastaukset taulukossa.

YHTEISVALUUTTA JA EUROALUE

Helpotetaan kaupankäyntiä

Yhteisvaluutta

Vuonna 1992 allekirjoitettiin Maastrichtin sopimus. Sen seurauksena monilla Euroopan unionin mailla on ollut 1.1.2002 alkaen yhteinen rahayksikkö: euro. Tällä hetkellä euroa käytetään 20 maassa. Nämä maat ovat: Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi ja Viro.

Yhdessä ne muodostavat euroalueen. Muut jäsenmaat – Bulgaria, Puola, Romania, Ruotsi, Tanska, Tšekki ja Unkari – käyttävät edelleen omaa kansallista valuuttaansa.

Tiesitkö tämän?

Euron symboli (€) tulee kreikkalaisesta kirjaimesta epsilon, ja se viittaa sanan ”Eurooppa” ensimmäiseen kirjaimeen. Kahdella poikkiviivalla vihjataan kahteen muuhun hyvin tunnettuun valuuttaan, dollariin ($) ja jeniin (¥).

Minkä maiden kolikoita nämä ovat?

Kaikkien maiden eurokolikoiden toisella puolella on kuva Euroopan kartasta. Toisella puolella on jokaisessa maassa erilainen kuva-aihe. Tässä muutamia esimerkkejä: Suomen yhden euron kolikossa on kaksi lentävää joutsenta. Maltan yhden ja kahden euron kolikoissa on Maltan risti. Italian yhden euron kolikossa on Leonardo da Vincin kuuluisa piirros, joka kuvaa ihmiskehon ihanteellisia suhteita. Kreikan kahden euron kolikossa on härän muodon ottanut Zeus kaappaamassa Europea. Europe on kreikkalaisen mytologian hahmo, jonka mukaan Eurooppa on nimetty.

1 Suomi – 2 Malta – 3 Italia – 4 Slovenia – 5 Viro – 6 Saksa – 7 Kreikka – 8 Espanja

Euroopan keskuspankki

Euroopan keskuspankki (EKP) valvoo euron toimintaa ja antaa luvan eurosetelien valmistamiseen euroalueen maissa. EKP:n toimipaikka on Frankfurtissa Saksassa.

Tätä kahden euron kolikkoa keräilijät himoitsevat eniten. Tiedätkö, mistä se on peräisin?

Itävallan yhden euron kolikossa on kuuluisa itävaltalainen säveltäjä. Osaatko arvata, kuka hän on?
vastaus: Wolfgang Amadeus Mozart

Wolfgang Amadeus Mozart, Itävalta.

EU:N TALOUSARVIO

Panostetaan tulevaisuuteen

Euroopan unioni sijoittaa rahaa useille aloille: koulutukseen, ympäristöön, uusien tekniikoiden tutkimukseen, maatalouteen jne. Mutta rahaa on myös saatava jostakin, jotta sitä voisi sijoittaa. Myös rahan jako eri tarkoituksiin on järjestettävä huolellisesti. Rahan jakoa koskevaa suunnitelmaa kutsutaan talousarvioksi.

Mistä Euroopan unioni saa rahaa?

Suurin osa Euroopan unionin talousarviosta tulee EU-maista.

Talousarviosta rahoitetaan monia hankkeita kaikkialla Euroopassa: rakennetaan teitä ja siltoja, kouluja ja yliopistoja, tieteellisiä tutkimuskeskuksia, museoita, sairaaloita ja tehtaita. Talousarviolla myös tuetaan nuorisovaihtoa, parannetaan työllisyyttä ja suojellaan ympäristöä.

Euroopan unionin tukemat hankkeet

Vuosien mittaan Euroopan unioni on sijoittanut rahaa satoihin tuhansiin hankkeisiin. Seuraavassa annetaan muutamia esimerkkejä. Lisää löydät täältä: https://kohesio.ec.europa.eu/fi/

Koulujen energiatehokkuuden parantaminen

Monissa Euroopan kouluissa kulutetaan paljon energiaa. Energy@School-hankkeella on saatu aikaan energiasäästöjä yli 40:ssä perus- ja keskiasteen koulussa seitsemässä EU:n jäsenmaassa: Italiassa, Itävallassa, Kroatiassa, Puolassa, Saksassa, Sloveniassa ja Unkarissa. Hankkeen avulla oppilaita ja opettajia on koulutettu ”energianvalvojiksi”, jotta he voivat olla mukana luomassa energiaälykkäitä kouluja.

Lasten syöpien torjunta

Itävaltalainen bioteknologiayritys Apeiron Biologics kehittää syöpälääkkeitä. Apeiron keskittyy erityisesti harvinaisten pääasiassa lapsilla esiintyvien syöpien hoitoon. Euroopan unionin antama laina auttaa yritystä laajentamaan tutkimustoimintaansa ja kehittämään uusia keinoja syövän torjuntaan.

Älykkäitä leikkipaikkoja lapsille

Lapset viettävät yhä enemmän aikaa kotona viihde-elektroniikan parissa leikkipuistojen sijaan. Koska lapset eivät liiku riittävästi ja he syövät epäterveellisesti, yhä useampi lapsi kärsii liikalihavuudesta. Bulgarialainen Playground Energy -yritys on EU:n rahoituksen tuella kehittänyt leikkipuistoihin tarkoitettuja laitteita, jotka muuttavat lasten leikeissä syntyvän liike-energian valoksi ja ääneksi. Tämä innostaa lapsia liikkumaan enemmän ja elämään terveemmin.

Entä siellä, missä sinä asut? Tiedätkö, mitä toimia Euroopan unioni on tukenut sinun kotimaassasi, -alueellasi tai -kaupungissasi?

TESTAA TIETOSI

Tietovisa!

Euroopan unionissa on 24 virallista kieltä. Vaikka englantia käytetään paljon, Euroopan unioni haluaa pitää kiinni kielten rikkaudesta ja kannustaa kaikkia eurooppalaisia opiskelemaan useampia kieliä, jotta he voivat ymmärtää toisiaan paremmin. On tärkeää ymmärtää toisiaan hyvin, jotta asiat voidaan järjestää paremmin.

Hello
I don’t understand - Un helado
Danke - ¡Hola! - Bitte - Entschuldigung
Tschüss - Thank you - Ein Eis
No entiendo - Sorry - Por favor - Hallo
Goodbye - Tengo hambre - Das verstehe ich nicht
Perdón - Please - Ich habe Hunger
How are you? - ¡Hasta pronto! - See you
Adiós - An ice cream - Bis bald
Gracias - Wie geht’s ? - I am hungry
¿Cómo estás?

Näin sanotaan ”hyvää huomenta” ja ”kiitos” kaikilla Euroopan unionin virallisilla kielillä. Osaatko yhdistää sanat oikeaan kieleen?

Bulgaria: Dobro utro - добро утро, Blagodarya - Благодаря. Kroaatti: Dobro jutro, Hvala. Tšekki: Dobré ráno, Děkuji. Tanska: Godmorgen, Tak. Hollanti: Goedemorgen, Bedankt. Englanti: Good morning, Thank you. Viro: Tere hommikust, Aitäh. Suomi: Hyvää huomenta, Kiitos. Ranska: Bonjour, Merci. Saksa: Guten Tag, Danke. Kreikka: Kalimera - Καλημέρα, Efkaristó - ευχαριστώ. Unkari: Jó reggelt, Köszönöm. Iiri: Dia dhuit, Go raibh maith agat. Italia: Buongiorno, Grazie. Latvia: Labrīt, Paldies. Liettua: Labas rytas, Ačiū. Malta: L-għodwa t-tajba, Grazzi. Puola: Dzień dobry, Dziękuję. Portugali: Bom dia, Obrigado. Romania: Buna dimineata, Mulțumesc. Slovakki: Dobré ráno, Ďakujem. Sloveeni: Dobro jutro, Hvala. Espanja: Buenos días, Gracias. Ruotsi: God morgon, Tack.

Euroopan historiasta ja arjesta saa lisätietoja seuraavista esitteistä:

Käytettävissä olevat muodot

Tämä verkkojulkaisu on saatavana 24 kielellä ja seuraavissa muodoissa:

Käsikirjoitus on päivitetty maaliskuussa 2023.

Euroopan komissio
Viestinnän pääosasto
Toimituspalvelut ja kohdennettu sidosryhmäyhteistyö
1049 Bruxelles/Brussel
BELGIQUE/BELGIË

Luxemburg, Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2023
op.europa.eu/fi/publications

Mitä pidit tästä julkaisusta? Voit lähettää palautetta osoitteeseen:
comm-publi-feedback@ec.europa.eu

Euroopan komission asiakirjojen uudelleenkäyttöä koskevat periaatteet perustuvat 12. joulukuuta 2011 annettuun komission päätökseen 2011/833/EU (EUVL L 330, 14.12.2011, s. 39). Jollei toisin mainita, tämän asiakirjan uudelleenkäyttö on sallittua Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssin mukaisesti (creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Tämä tarkoittaa sitä, että uudelleenkäyttö on sallittua, kunhan lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdollisesti tehdyt muutokset ilmoitetaan.

Sellaisten aineiston osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole Euroopan unionin omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.

Sivun alkuun ^