Julkinen tarkastus Euroopan unionissa on verkkoportaali, joka sisältää tietoa ylimpien tarkastuselinten tehtävistä, asemasta, organisaatiosta, työstä ja tuotoksista EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa. Portaaliin eivät sisälly joissakin jäsenvaltioissa perustetut muut (esim. alueelliset tai maakunnalliset) julkiset tarkastuselimet.
Julkinen tarkastus Euroopan unionissa -portaalissa korostuu nykypäivän julkisten tarkastuselinten olennainen merkitys Euroopan unionissa. Portaalissa tuodaan esiin, kuinka ne edistävät demokratioiden vaikuttavaa toimintaa jäsenvaltioissa. Portaalissa tuodaan myös esiin EU:n ylimpien tarkastuselinten yhtäläisyyksiä ja eroja ja havainnollistetaan siten suurta monimuotoisuutta, joka on erityisen tärkeä osa Euroopan unionia ja yksi sen merkittävimmistä valteista.

Tiedot on kerätty ja niitä päivitetään tiiviissä yhteistyössä tarkastuselinten kanssa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin on kiitollinen eri tarkastuselimiltä ja niiden henkilöstöltä saamastaan tuesta.

Toivomme, että portaali kiinnostaa tarkastajia, päätöksentekijöitä ja lainsäätäjiä kaikkialla EU:ssa ja sen ulkopuolella. Tilintarkastustuomioistuin toivoo lisäksi, että portaali hyödyttää julkisen tarkastuksen alalla tehtävää tutkimusta.

EU:N JA SEN JÄSENVALTIOIDEN YLIMMÄT
TARKASTUSELIMET – YLEISKATSAUS

JOHDANTO

Julkinen tarkastus on demokraattisten järjestelmien erottamaton osa. Kaikissa nykyisen Euroopan unionin (EU) muodostavissa 27 maassa on toteutettu järjestelyjä, joilla varmistetaan julkiseen varainkäyttöön liittyvä tilivelvollisuus, avoimuus ja luotettava valvonta. Juuri tähän tarvitaan ylimpien tarkastuselinten toimintaa ulkoisina julkisina tarkastajina.

Ylimmät tarkastuselimet tutkivat riippumattomasti julkisten resurssien käytön tehokkuutta, vaikuttavuutta ja taloudellisuutta ja julkisten menojen sääntöjenmukaisuutta sekä sitä, kannetaanko tulot sääntöjä noudattaen. Ylimmät tarkastuselimet tukevat parlamentteja hallituksen valvonnassa tosiseikkoihin perustuvilla, objektiivisilla ja puolueettomilla tarkastuskertomuksillaan ja auttavat siten toimintapolitiikkojen, ohjelmien, julkishallinnon sekä valtion taloushallinnon kehittämisessä. Näin lisätään kansalaisten luottamusta yhteiskunnan keskinäiseen valvontajärjestelmään ja kehitetään asianmukaisella tavalla toimivaa demokratiaa.

Valtionhallinnon tilivelvollisuuden ja avoimuuden edistämisen ja kehittämisen lisäksi EU:n ylimmillä tarkastuselimillä on aktiivinen rooli myös julkisten tarkastuselinten valmiuksien kehittämisessä kolmansissa maissa.

Monilla tässä julkaisussa käsitellyistä ylimmistä tarkastuselimistä on pitkät perinteet (joissakin tapauksissa useiden vuosisatojen ajalta), kun taas toiset on perustettu nykyisessä muodossaan vasta hiljattain. Useimpien ylimpien tarkastuselinten rakenne, toimivalta ja valtuudet ovat ajan myötä muuttuneet, joissakin tapauksissa poliittisten muutosten tai julkishallinnon uudistusten tuloksena. Riippumattoman ylimmän tarkastuselimen olemassaolo on ehto Euroopan unioniin liittymiselle.

EU JA SEN JÄSENVALTIOT

Euroopan unioni perustettiin vuonna 1993 Maastrichtin sopimuksella. Sen edelläkävijät – Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY), Euroopan talousyhteisö (ETY) ja Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom) – saivat alkunsa 1950-luvulla. Vuoden 1993 jälkeen 16 valtiota on liittynyt Euroopan unioniin (vuosina 1995, 2004, 2007 ja 2013). EU koostuu nykyisin 27 jäsenvaltiosta Yhdistyneen kuningaskunnan erottua siitä vuonna 2020.

YLIMPIEN KANSALLISTEN TARKASTUSELINTEN TYYPPI JA HALLINTOJÄRJESTELMÄ

Ylimmät tarkastuselimet voidaan luokitella eri tavoilla. Perinteisesti ne ryhmitellään elimiin, joilla on ranskalaiseen/latinalaiseen, anglosaksiseen tai germaaniseen perinteeseen pohjautuva organisaatiorakenne. Nykyään elimet jaetaan kuitenkin pääasiassa sen mukaan, onko niillä oikeudenkäyttövaltaa vai ei. Toinen luokittelutapa on jakaa ylimmät tarkastuselimet monokraattisiin ylimpiin tarkastuselimiin, joita johtaa yksi ainoa henkilö (presidentti, pääjohtaja tai ylitarkastaja-pääjohtaja), ja ylimpiin tarkastuselimiin, joita hallinnoi kollegiaalinen elin (esim. johtokunta, kollegio, senaatti tai yleiskokous).

Näissä laajoissa puitteissa voitaisiin tehdä vielä tarkempiakin rajauksia, esimerkiksi sen mukaan, onko ylimmällä tarkastuselimellä valtuudet suorittaa tarkastuksia myös alemmilla hallintotasoilla tai ylimmän tarkastuselimen ja kansallisen parlamentin välisen suhteen perusteella.

YLIMPIEN KANSALLISTEN TARKASTUSELINTEN HALLINTOJÄRJESTELMÄ

  Ylimmän kansallisen tarkastuselimen hallintoelin/johtaja Hallintoelimen henkilöstön lukumäärä Toimikausi (vuosina)
Euroopan tilintarkastustuomioistuin Kollegio 27 Presidentti: 3 vuotta (voidaan uusia) Jäsenet: Kuusi vuotta (voidaan uusia)
ALANKOMAAT
Algemene Rekenkamer
Johtokunta  3 Rajoittamaton lakisääteiseen 70 vuoden eläkeikään saakka
BELGIA
Rekenhof
Cour des comptes
Rechnungshof
Yleiskokous 12 6 vuotta (voidaan uusia)
BULGARIA
Сметна палата на Република България
Presidentti ja kaksi varapresidenttiä  3 Presidentti: 7 vuotta (ei voida uusia) Varapresidentit: 7 vuotta (voidaan uusia)
ESPANJA
Tribunal de Cuentas
Yleiskokous 13 Presidentti: 3 vuotta (voidaan uusia)
Muut neuvokset: 9 vuotta (voidaan uusia)
Pääsyyttäjä: 5 vuotta (voidaan uusia)
IRLANTI
Office of the Comptroller and Auditor General
Ylitarkastaja-pääjohtaja  1 Rajoittamaton lakisääteiseen eläkeikään asti
ITALIA
Corte dei conti
Presidentti  1 Rajoittamaton lakisääteiseen eläkeikään asti
ITÄVALTA
Rechnungshof
Presidentti  1 12 vuotta (ei voida uusia)
KREIKKA
Ελεγκτικό Συνέδριο
Yleiskokous 42 Presidentti: 4 vuotta (ei voida uusia)
Jäsenet ja tuomarit: rajoittamaton lakisääteiseen eläkeikään asti
KROATIA
Državni ured za reviziju
Pääjohtaja  1 8 vuotta (voidaan uusia)
KYPROS
Eλεγκτική Υπηρεσία της Κυπριακής Δημοκρατίας
Pääjohtaja  1 Rajoittamaton lakisääteiseen eläkeikään asti
LATVIA
Latvijas Republikas Valsts kontrole
Neuvosto, pääjohtaja  7 4 vuotta (enintään kaksi peräkkäistä kautta)
LIETTUA
Valstybės Kontrolė
Pääjohtaja  1 5 vuotta (voidaan uusia kerran)
LUXEMBURG
Cour des comptes
Presidentti, varapresidentti ja kolme neuvosta  5 6 vuotta (voidaan uusia)
MALTA
National Audit Office
Pääjohtaja  1 5 vuotta (voidaan uusia kerran)
PORTUGALI
Tribunal de Contas
Presidentti ja yleiskokous 19 Presidentti: 4 vuotta
Jäsenet: rajoittamaton
PUOLA
Najwyższa Izba Kontroli
Presidentti ja (joissakin tapauksissa) kollegiaalinen elin 18 Presidentti: 6 vuotta (voidaan uusia kerran)
Kollegiaalinen elin: 3 vuotta (voidaan uusia)
RANSKA
Cour des comptes
Ensimmäinen presidentti ja kuusi jaostojen presidenttiä  7 Rajoittamaton lakisääteiseen eläkeikään asti
ROMANIA
Curtea de Conturi a României
Yleiskokous 18 9 vuotta (ei voida uusia)
RUOTSI
Riksrevisionen
Pääjohtaja  1 7 vuotta (ei voida uusia)
SAKSA
Bundesrechnungshof
Presidentti, senaatti (johtokunta) 16 Presidentti: 12 vuotta (ei voida uusia) Johtajat: rajoittamaton lakisääteiseen eläkeikään asti
SLOVAKIA
Najvyšší kontrolný úrad Slovenskej republiky
Presidentti  1 7 vuotta (voidaan uusia kerran)
SLOVENIA
Računsko sodišče Republike Slovenije
Senaatti  3 9 vuotta (voidaan uusia)
SUOMI/FINLAND
Valtiontalouden tarkastusvirasto
Pääjohtaja  1 6 vuotta (voidaan uusia)
TANSKA
Rigsrevisionen
Pääjohtaja  1 6 vuotta (voidaan uusia kerran neljän vuoden kaudelle)
TŠEKKI
Nejvyšší kontrolní úřad
Johtokunta 17 Presidentti ja varapresidentti
9 vuotta (voidaan uusia)
Jäsenet: rajoittamaton lakisääteiseen eläkeikään asti
UNKARI
Állami Számvevőszék
Presidentti  1 12 vuotta (voidaan uusia)
VIRO
Riigikontroll
Pääjohtaja  1 5 vuotta (voidaan uusia)

RIIPPUMATTOMUUS

EU:n ylimmät tarkastuselimet ovat riippumattomia julkisia elimiä. Niiden riippumattomuus lainsäädäntövallasta, toimeenpanovallasta ja tuomiovallasta on turvattu perustuslailla. Ylimmät tarkastuselimet voivat toimeksiannostaan riippuen toteuttaa ennakko- tai jälkitarkastuksia, joissa arvioidaan tulojen ja menojen laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta sekä toimintapolitiikkojen, ohjelmien ja toimenpiteiden taloudellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta taikka julkishallinnon toimintaa. Jotkin ylimmät tarkastuselimet arvioivat myös julkisten toimintapolitiikkojen ja ohjelmien vaikutusta.

OIKEUDENKÄYTTÖTEHTÄVÄ

Joillakin ylimmillä tarkastuselimillä on erityisasema tuomiovaltaisina tuomioistuimina. Ne voivat käynnistää oikeusprosessin sellaisia julkisten varojen hallinnoijia tai tilintarkastajia vastaan, jotka ovat mahdollisesti syyllistyneet säännönvastaisuuksiin julkisessa varainkäytössä. Oikeudenkäyttövalta antaa ylimmälle tarkastuselimelle välineen, jolla se voi julkisesti yksilöidä henkilökohtaiset vastuut ja rangaista julkishallintoon kuuluvia henkilöitä.

SUHTEET PARLAMENTTIIN

EU:n ylimpien tarkastuselinten ja parlamenttien välisessä suhteessa on yhtä paljon eroavaisuuksia kuin julkisissa tarkastuselimissä itsessään. Vaikka kaikki ylimmät tarkastuselimet ovat riippumattomia toimielimiä, jotkin niistä kuuluvat parlamentaarisen valvonnan rakenteeseen.

YLIMMÄT TARKASTUSELIMET, JOILLA ON OIKEUDENKÄYTTÖVALTAA / ENNAKKOTARKASTUKSIA SUORITTAVAT YLIMMÄT TARKASTUSELIMET / YLIMMÄT TARKASTUSELIMET, JOTKA TOIMIVAT OSANA PARLAMENTAARISTA VALVONTARAKENNETTA

  Oikeudenkäyttövalta Ennakkotarkastukset Osa parlamentaarista valvontarakennetta
Euroopan tilintarkastustuomioistuin      
ALANKOMAAT
Algemene Rekenkamer
     
BELGIA
Rekenhof
Cour des comptes
Rechnungshof
   
BULGARIA
Сметна палата на Република България
     
ESPANJA
Tribunal de Cuentas
 
IRLANTI
Office of the Comptroller and Auditor General
   
ITALIA
Corte dei conti
 
ITÄVALTA
Rechnungshof
   
KREIKKA
Ελεγκτικό Συνέδριο
 
KROATIA
Državni ured za reviziju
     
KYPROS
Eλεγκτική Υπηρεσία της Κυπριακής Δημοκρατίας
     
LATVIA
Latvijas Republikas Valsts kontrole
     
LIETTUA
Valstybės Kontrolė
   
LUXEMBURG
Cour des comptes
     
MALTA
National Audit Office
   
PORTUGALI
Tribunal de Contas
 
PUOLA
Najwyższa Izba Kontroli
   
RANSKA
Cour des comptes
   
ROMANIA
Curtea de Conturi a României
     
RUOTSI
Riksrevisionen
   
SAKSA
Bundesrechnungshof
     
SLOVAKIA
Najvyšší kontrolný úrad Slovenskej republiky
     
SLOVENIA
Računsko sodišče Republike Slovenije
   
SUOMI/FINLAND
Valtiontalouden tarkastusvirasto
   
TANSKA
Rigsrevisionen
   
TŠEKKI
Nejvyšší kontrolní úřad
     
UNKARI
Állami Számvevőszék
   
VIRO
Riigikontroll
     

Monimuotoisuudesta huolimatta yhteisenä piirteenä on EU:n ja sen jäsenvaltioiden ylimpien tarkastuselinten ja parlamenttien välinen tiivis suhde. Kyseessä on pääasiassa raportointisuhde, sillä ylimmät tarkastuselimet toimittavat tarkastuskertomuksensa parlamentille. Kertomuksia käsitellään tavallisesti erityisvaliokunnissa ja toisinaan tarkastuskohteesta riippuen myös erityisaiheita käsittelevissä valiokunnissa. Yleensä ylimmän tarkastuselimen edustajilla on oikeus olla läsnä näissä keskusteluissa ja/tai osallistua niihin. Joissakin jäsenvaltioissa ylimmän tarkastuselimen pääjohtajalla on myös oikeus tulla kuulluksi parlamentin keskusteluissa ylimmän tarkastuselimen työhön liittyvissä asioissa.

Parlamentilla on usein ratkaiseva rooli ylimmän tarkastuselimen presidentin/pääjohtajan tai hallintoelimen ehdottamisessa ja/tai nimittämisessä. Lisäksi jotkin parlamentit myös luonnostelevat ja hyväksyvät ylimmän tarkastuselimen talousarvion tai nimittävät ulkoisen tarkastajan tarkastamaan ylimmän tarkastuselimen tilit.

Joillakin ylimmillä tarkastuselimillä on myös valtuudet tarkastaa kansallisen parlamenttinsa hallintomenot.

HENKILÖSTÖ JA TALOUSARVIO

Ylimpien tarkastuselinten henkilöstö- ja taloudelliset resurssit vaihtelevat suuresti maasta toiseen, myös silloin, kun niitä verrataan suhteessa väestömäärään tai tarkastettavaan talousarvioon. Eroavaisuudet heijastavat ylimpien tarkastuselinten toimivaltuuksien ja organisaation lisäksi myös jäsenvaltion ja sen kansallisen hallinnon laajempia ominaispiirteitä.

EU:n ja sen jäsenvaltioiden ylimmissä tarkastuselimissä työskentelee yhteensä yli 15 000 henkeä. EU:n neljän suurimman jäsenvaltion (Saksa, Ranska, Italia ja Espanja, joiden väestömäärä on lähes 260 miljoonaa) ylimmissä tarkastuselimissä työskentelee noin 5 000 henkeä. Muiden jäsenvaltioiden ylimmissä tarkastuselimissä (väestö yhteensä 190 miljoonaa) työskentelee noin 9 500 henkeä.

Yleisesti ottaen suuremmissa Länsi-Euroopan ylimmissä tarkastuselimissä työskentelee tyypillisesti vähemmän naisia ja niiden työntekijöiden keskimääräinen ikä on korkeampi, kun taas Itä-Euroopan ylimmissä tarkastuselimissä keskimääräinen ikä on alhaisempi ja niissä työskentelee enemmän naisia.

Euroopan unionissa kokonaisuutena on yksi ylimmän tarkastuselimen työntekijä noin 19 000 asukasta kohden. Yksittäisten jäsenvaltioiden välillä on kuitenkin merkittäviä eroavaisuuksia. Lähes kaikissa tapauksissa ylimpien tarkastuselinten omat talousarviot ovat alle 0,1 prosenttia valtion koko talousarviosta.

YLIMPIEN TARKASTUSELINTEN HENKILÖSTÖ JA TALOUSARVIO

TARKASTUSAIHEET

EU:n ylimmillä tarkastuselimillä on keskeinen rooli julkisessa tilivelvollisuusprosessissa. Toimeenpanovallan ulkoisina tarkastajina ne arvioivat, missä määrin julkishallinnon toimintapolitiikoilla ja varainkäytöllä saavutetaan tarkoitetut tavoitteet, ja tarkastavat julkista varainhoitoa ja raportoivat julkisten laitosten tilinpidosta. Tällä tavoin ne voivat tuottaa parlamenteille riippumatonta tietoa ja varmuutta.

PÄÄASIALLISET TARKASTUSTYYPIT

TILINTARKASTUKSISSA tarkastetaan muun muassa asiakirjoja, raportteja, sisäisen valvonnan järjestelmiä ja sisäisiä tarkastus-, kirjanpito- ja rahoitusmenettelyjä sekä muunlaisia asiakirjoja sen varmistamiseksi, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan taloudellisesta asemasta ja että rahoitustoiminnan tulokset ovat hyväksyttyjen kirjanpitostandardien ja periaatteiden mukaisia.

SÄÄNNÖNMUKAISUUDEN TARKASTUKSILLA varmistetaan, onko tarkastettavan yhteisön, toiminnan tai ohjelman talous- ja varainhallinto on sovellettavien lakien ja asetusten mukaista.

TULOKSELLISUUSTARKASTUKSISSA arvioidaan resurssien käytön taloudellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta tutkimalla niitä hallinnoivien elinten ja laitosten ohjelmia, toimia sekä hallinnointijärjestelmiä ja -menettelyjä.

Ylimmät tarkastuselimet tarkastavat valtioiden talousarviotulot ja menot keskushallinnon tai liittovaltion tasolla. Joissakin jäsenvaltioissa ne voivat toimittaa tarkastuksia myös alue-, paikallis- tai kunnallishallinnon tasolla. Vaikka tarkastuksissa keskitytään ensisijaisesti ministeriöihin ja valtion elimiin, tarkastuskohteita voivat olla myös valtion omistamat yritykset, kuten radio- ja televisioyhtiöt, korkeakoulut tai keskuspankit.

Useimmilla ylimmillä tarkastuselimillä on oikeus tarkastaa kaikki julkishallinnon tulot ja menot, myös yksityisten liikeyritysten ja yksittäisten edunsaajien tasolla.

YLIMPIEN TARKASTUSELINTEN TARKASTAMAT JULKISEN HALLINNON TASOT

  Keskus­hallinto Aluehallinto Paikallis­hallinto Valtionyhtiöt Julkiset elimet Kunnat Muut tuensaajat
Euroopan tilintarkastus­tuomioistuin
ALANKOMAAT
Algemene Rekenkamer
     
BELGIA
Rekenhof
Cour des comptes
Rechnungshof
   
BULGARIA
Сметна палата на Република България
   
ESPANJA
Tribunal de Cuentas
IRLANTI
Office of the Comptroller and Auditor General
     
ITALIA
Corte dei conti
ITÄVALTA
Rechnungshof
KREIKKA
Ελεγκτικό Συνέδριο
KROATIA
Državni ured za reviziju
KYPROS
Eλεγκτική Υπηρεσία της Κυπριακής Δημοκρατίας
 
LATVIA
Latvijas Republikas Valsts kontrole
LIETTUA
Valstybės Kontrolė
 
LUXEMBURG
Cour des comptes
     
MALTA
National Audit Office
   
PORTUGALI
Tribunal de Contas
PUOLA
Najwyższa Izba Kontroli
RANSKA
Cour des comptes
     
ROMANIA
Curtea de Conturi a României
 
RUOTSI
Riksrevisionen
     
SAKSA
Bundes­rechnungs­hof
     
SLOVAKIA
Najvyšší kontrolný úrad Slovenskej republiky
SLOVENIA
Računsko sodišče Republike Slovenije
SUOMI/FINLAND
Valtiontalouden tarkastusvirasto
 
TANSKA
Rigsrevisionen
   
TŠEKKI
Nejvyšší kontrolní úřad
     
UNKARI
Állami Számvevőszék
 
VIRO
Riigikontroll
   

TARKASTUSAIHEIDEN VALINTA JA TARKASTUSTEN SUUNNITTELU

Tarkastusten valinta- ja suunnitteluprosessissa huomioidaan erilaisia perusteita, kuten riski ja vaikutus, sekä tiettyjen politiikanalojen tuleva kehitys. Monet ylimmät tarkastuselimet käyttävät vuotuisia ohjelmasuunnitteluprosesseja ja tarkastussuunnitelmia, jotka laaditaan monivuotisen strategian ja vuotuisten riskinarviointien perusteella. Keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnittelun yhdistelmällä saadaan joustavuutta, ja ylin tarkastuselin pystyy reagoimaan odottamattomiin kehityskulkuihin.

LOPULLINEN PÄÄTÖKSENTEKO – MONOKRAATTINEN/KOLLEGIAALINEN RAKENNE

Joissakin maissa parlamentti (jäsenet ja/tai valiokunnat), hallituksen ministerit tai jopa yksityishenkilöt tai yksittäiset organisaatiot voivat pyytää ylintä tarkastuselintä suorittamaan erityistarkastuksia. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta ylimmät tarkastuselimet eivät kuitenkaan ole velvollisia suorittamaan tällaisia tarkastuksia.

Yhden henkilön johtamissa ylimmissä tarkastuselimissä johtava henkilö tekee yleensä lopullisen päätöksen toteutettavista tarkastuksista. Kaikissa muissa tapauksissa päätöksen tekee yhteisesti hallintoelin tai kollegio.

TARKASTUSEVIDENSSI JA SEURANTA

Tarkastusevidenssin saamiseksi ylimmät tarkastuselimet tutkivat asiakirjoja, analysoivat tietoja, tekevät haastatteluja tai tarkastuksia paikan päällä esimerkiksi tarkastettavan yhteisön toimitiloissa tai hankekohteessa. Tätä varten ylimmillä tarkastuselimillä on oikeus saada kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot tehtäviensä suorittamiseen ja tarkastettujen yhteisöjen henkilöstöllä on velvollisuus tehdä yhteistyötä ylimpien tarkastuselinten tarkastajien kanssa.

Tiedonsaantivapauden vastineeksi ylimmillä tarkastuselimillä ja niiden henkilöstöllä on erityinen tarkastusten aikana saatuja tietoja koskeva vaitiolovelvollisuus.

RAPORTOINTI

Ylimmät tarkastuselimet laativat tarkastustensa pohjalta kertomuksia, joissa ilmoitetaan tarkastushavainnot ja huomautukset, tuodaan esiin sääntöjenvastaisuudet, esitetään tarkastuksen johtopäätökset ja annetaan suosituksia puutteiden korjaamiseksi. Suositukset ovat kaikkien tarkastuskertomusten tärkeä osatekijä, sillä poliittiset päättäjät saavat niissä arvokasta neuvontaa. Tämä voi auttaa poliittisia päättäjiä parantamaan julkisen varainkäytön vaikuttavuutta, tehokkuutta ja taloudellisuutta sekä sääntöjenmukaisuutta ja auttaa virheiden, sääntöjenvastaisuuksien ja varojen väärinkäytön ehkäisemisessä.

Tietyillä ylimmillä tarkastuselimillä on myös oikeus antaa lausuntonsa lainsäädännöstä (lakiesityksistä) niiden toimivaltaan kuuluvissa asioissa, kuten taloushallinnossa, joko omasta aloitteestaan tai lainsäätäjien erityisestä pyynnöstä.

JULKAISUT

Ylimmät tarkastuselimet julkaisevat yleensä vuosikertomuksen suorittamastaan valtion vuotuisten tilien sekä valtion talousarvion toteuttamisen tarkastuksesta. Lisäksi jotkin ylimmät tarkastuselimet julkaisevat kertomuksia tiettyjen laitosten tai elinten (kuten parlamentin, valtion päämiehen tai sosiaaliturvajärjestelmän) tilinpäätöksistä. Jotkin ylimmät tarkastuselimet antavat myös tarkastuslausunnon näistä tilinpäätöksistä ja vuotuisista tileistä.

Lisäksi ylimmät tarkastuselimet julkaisevat tarkastuskertomuksia erityisaiheista, lausuntoja lainsäädännöstä (lakiesityksistä), tarkastuksiin perustuvia julkaisuja tai seurantakertomuksia. Monet ylimmät tarkastuselimet julkaisevat myös keskusteluasiakirjoja, analyysejä ja tutkimuksia tai asiakirja-aineistoa, jotka sisältävät taustatietoa relevantteja tarkastuskohteita koskevista tarkastuksista.

Lisäksi jotkin ylimmät tarkastuselimet julkaisevat säännöllisiä kertomuksia EU:n varojen hallinnoinnista ja käytöstä maassaan.

Useat ylimmät tarkastuselimet julkaisevat myös vuotuisia toimintakertomuksia, aikakausijulkaisuja tai muita asiakirjoja, joissa annetaan taustatietoa niiden työstä.

TIEDOTTAMINEN TULOKSISTA

Ylimmät tarkastuselimet toimittavat tavallisesti kertomuksensa parlamentille, yleensä talousarvioasioista ja/tai muista tarkastuksen kohteena olevista aiheista vastaaville valiokunnille. Tavallisesti ylimmät tarkastuselimet myös julkaisevat useimmat tarkastuskertomuksensa. Poikkeuksena voivat kuitenkin olla kertomukset, jotka käsittelevät erityisen arkaluontoisia aiheita (kuten puolustusta), tai tapaukset, joissa sovelletaan erityisiä luottamuksellisuusvelvoitteita.

Sosiaalista mediaa käytetään laajalti kansalaisille ja tiedotusvälineille tiedottamiseen sekä vuorovaikutukseen niiden kanssa.

YHTEISTYÖ

Yhteistyö muiden ylimpien tarkastuselinten kanssa

EU:N YLIMPIEN TARKASTUSELINTEN YHTEISTYÖ

EU:n jäsenvaltioiden ylimmät tarkastuselimet ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin muodostavat tiiviin yhteistyöverkoston. Yhteistyötä toteutetaan EU:n ylimpien tarkastuselinten pääjohtajista ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentistä koostuvan yhteyskomitean puitteissa. EU:n yhteyskomitea voi muodostaa työryhmiä ja erityistyöryhmiä tiettyjä Euroopan unioniin liittyviä tarkastusaiheita varten, ja se tarjoaa EU:n ylimpien tarkastuselinten edustajille aktiivisen ammatillisen verkoston.

SEUT-sopimuksen artikla, jossa ohjeistetaan Euroopan tilintarkastustuomioistuinta tekemään yhteistyötä EU:n ylimpien tarkastuselinten kanssa ja olemaan niihin yhteydessä, antaa myös EU:n jäsenvaltioiden ylimpien tarkastuselinten tarkastajille mahdollisuuden osallistua (tarkkailijoina) Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kyseisissä maissa suorittamiin tarkastuksiin. Tätä varten on olemassa vakiomenettely, jolla Euroopan tilintarkastustuomioistuin tiedottaa kansallisille ylimmille tarkastuselimille näiden maahan suunnitellusta tarkastuskäynnistä. Sen jälkeen kansallinen ylin tarkastuselin päättää, haluaako se lähettää henkilöstöään Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastusryhmän mukana paikan päällä suoritettaville käynneille. Lisäksi EU:n ylimmät tarkastuselimet voivat suorittaa yhteisiä tai koordinoituja tarkastuksia valituista aiheista.

EU:n ylimmät tarkastuselimet tekevät perinteisesti myös kahdenvälistä yhteistyötä. Tämä käsittää esimerkiksi tarkastusmetodologian ja tulosten jakamisen sekä väliaikaiset tarkastushenkilöstön vaihdot.

YHTEISTYÖ EU:N ULKOPUOLISTEN YLIMPIEN TARKASTUSELINTEN KANSSA

EU:n ylimmät tarkastuselimet voivat suorittaa vertaisarviointeja tai osallistua valmiuksien kehittämiseen, kuten twinning-hankkeisiin, joiden tarkoituksena on auttaa kolmansien maiden ylimpiä tarkastuselimiä kehittämään institutionaalista ja oikeusperustaansa.

EU:n jäsenvaltioiden, EU:n ehdokasmaiden ja potentiaalisten ehdokasmaiden ylimpien tarkastuselinten välille on luotu EU:n laajentumista ajatellen erityisverkosto, jonka tarkoituksena on edistää ja helpottaa yhteistyötä pääasiassa pienimuotoisen käytännön yhteistyön avulla.

Osa EU:n ylimmistä tarkastuselimistä tekee myös tiivistä yhteistyötä julkisten tarkastuselinten kanssa maissa, joiden kanssa kyseinen jäsenvaltio ylläpitää tiiviitä suhteita historiallisista syistä, ja/tai maiden kanssa, jotka kuuluvat samaan kieliyhteisöön.

Yhteistyö muiden julkisten tarkastuselinten kanssa kansallisella tasolla

Julkishallinnon rakenteesta riippuen EU:n jäsenvaltioiden julkinen tarkastustehtävä kuuluu elimille, jotka toimivat liittovaltion, valtion, alueen, maakunnan tai kunnan tasolla. Maissa, joissa toimii itsenäisiä alueellisia tarkastusvirastoja, ylimmät tarkastuselimet keskittävät tarkastustoimintansa yleensä keskushallinnon tasolle ja tekevät tarvittaessa yhteistyötä jäsenvaltionsa muiden julkisten tarkastuselinten kanssa.

Yhteistyö kansainvälisten organisaatioiden kanssa

Kaikki EU:n ylimmät tarkastuselimet ovat INTOSAIn ja EUROSAIn jäseniä.

INTOSAI

Ylimpien tarkastuselinten kansainvälinen järjestö (INTOSAI) muodostaa ylimpien tarkastuselinten institutionaalisen kehyksen, joka edistää kehitystä ja osaamisen siirtoa, parantaa hallinnon tarkastusta maailmanlaajuisesti ja edistää jäsentensä ammattitaitoa, asemaa ja vaikutusvaltaa omissa maissaan.

INTOSAI perustettiin vuonna 1953 riippumattomana, itsenäisenä ja epäpoliittisena järjestönä. Sillä on erityinen neuvoa-antava asema Yhdistyneiden kansakuntien talous- ja sosiaalineuvostossa (ECOSOC).

INTOSAIn pääsihteeristöä johtaa Itävallan ylin tarkastuselin.

EU:n ylimmät tarkastuselimet osallistuvat useisiin INTOSAIn hankkeisiin, kuten INTOSAIn ammatillisten julkilausumien foorumiin (Forum for INTOSAI Professional Pronouncements, FIPP), joka laatii kansainväliset tarkastusstandardit (ISSAI), joissa puolestaan määritellään ylimpien tarkastuselinten perusedellytykset ja julkisten yhteisöjen tarkastuksen perusperiaatteet.

(Lähde: INTOSAI)

EUROSAI

Euroopan ylimpien tarkastuselinten järjestö (EUROSAI) on yksi INTOSAIn alueellisista ryhmistä. Se perustettiin vuonna 1990, jolloin siihen kuului 30 jäsentä (29 Euroopan valtion ylimmät tarkastuselimet ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin). Vuonna 2020 sen jäseninä on 50 ylintä tarkastuselintä (49 Euroopan valtioiden ylintä tarkastuselintä ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin).

Espanjan ylin tarkastuselin johtaa EUROSAIn pääsihteeristöä.

(Lähde: EUROSAI)

EU:n ylimmät tarkastuselimet osallistuvat lisäksi lukuisien erilaisten organisaatioiden järjestämiin julkisen tarkastuksen hankkeisiin ja jotkin niistä toimivat kansainvälisten, hallitusten välisten tai ylikansallisten organisaatioiden, kuten Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ja sen erityisjärjestöjen, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tai Maailman kauppajärjestön (WTO) ulkoisina tarkastajina. Tällä tavoin ne myös varmistavat omien maidensa näille organisaatioille kohdentamien maksuosuuksien säännönmukaisen ja tehokkaan käytön.

EU:n ylimpien tarkastuselinten yleisenä käytäntönä on myös osallistua yhteistyöaloitteisiin kansainvälisten organisaatioiden kanssa (esimerkiksi OECD:n, Parlamenttienvälisen liiton (IPU), Sisäisten tarkastajien järjestön (IIA) ja Kansainvälinen tilintarkastajaliiton (IFAC) kanssa). Tämän tyyppinen yhteistyö keskittyy tavallisesti julkisen tarkastuksen ajankohtaisiin aiheisiin, ja siihen saattaa sisältyä työkomennuksia, koulutusta, tiedonjakoa ja muita ammatillisen vaihdon muotoja.

TIETOSIVUT

EUROOPAN UNIONI

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN

Vuodesta 1977

Verkkosivusto: www.eca.europa.eu

Tehtävän määrittely:

Kehittää osaltaan EU:n varainhoitoa, edistää tilivelvollisuutta ja avoimuutta sekä toimii unionin kansalaisten taloudellisten etujen riippumattomana valvojana. Euroopan tilintarkastustuomioistuin varoittaa riskeistä, tuo varmuutta ja ilmoittaa puutteista sekä saavutuksista. Tilintarkastustuomioistuin opastaa, miten EU:n poliittiset päättäjät ja lainsäätäjät voisivat parantaa EU:n toimintapolitiikkojen ja ohjelmien hallinnointia ja varmistaa, että EU:n kansalaiset saavat tietoa siitä, miten heidän varojaan käytetään.

YLEISTÄ

— OIKEUSPERUSTA

TEHTÄVÄ

Euroopan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa kaikki EU:n tai sen perustamien elinten, toimistojen ja virastojen tulot ja menot.

Se arvioi, onko EU:n varainhoito ollut moitteetonta ja onko kaikkien kannettujen tulojen ja rahoitettujen menojen osalta toimittu sovellettavien asetusten mukaisesti. Euroopan tilintarkastustuomioistuin toimittaa Euroopan parlamentille (EP) ja neuvostolle vuotuisen tarkastuslausuman EU:n varojen käytön laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta. Euroopan tilintarkastustuomioistuin myös raportoi kaikista havaituista sääntöjenvastaisuuksista.

Se laatii vuosikertomuksen kunkin varainhoitovuoden päätyttyä. Euroopan tilintarkastustuomioistuin voi myös milloin tahansa esittää huomautuksia erillisistä kysymyksistä esimerkiksi erityiskertomusten muodossa, ja antaa lausuntoja.

KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

  • Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus, 285–287 artikla.
  • Asetus unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä.

TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

Euroopan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa EU:n talousarvion toteuttamisen kaikki eri osa-alueet. Euroopan komissio on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tärkein tarkastuskohde, jolle tiedotetaan tarkastustyöstä ja -tavasta sekä olennaisista tarkastustuloksista.

Euroopan komission pääosastojen lisäksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskohteita ovat

  • Euroopan kehitysrahastot
  • EU:n virastot ja toimeenpanovirastot, yhteisyritykset ja muut elimet
  • Euroopan investointipankki ja Euroopan investointirahasto
  • Euroopan keskuspankki
  • EU:n lainanotto- ja lainanantotoimet (esim. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi)
  • yhteinen valvontamekanismi ja yhteinen kriisinratkaisumekanismi.

— RAKENNE

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

Kollegiaalinen rakenne, ei oikeudenkäyttövaltaa.

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin ulkoinen tarkastaja. Se on yksi EU:n seitsemästä toimielimestä ja suorittaa tarkastustehtävänsä täysin itsenäisesti.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin laatii itse oman työjärjestyksensä. Työjärjestykselle tarvitaan neuvoston hyväksyntä.

SUHTEET
EUROOPAN PARLAMENTTIIN / NEUVOSTOON / JÄSENVALTIOIDEN PARLAMENTTEIHIN

Euroopan tilintarkastustuomioistuin esittää kaikki kertomuksensa ja lausuntonsa sekä vuosikertomuksensa Euroopan parlamentille (EP) ja neuvostolle,. EU:n talousarvion vuotuinen vastuuvapausmenettely perustuu näihin kertomuksiin ja myös lainsäätäjät voivat käyttää niitä työssään.

EUROOPAN PARLAMENTTI

Tilintarkastustuomioistuimen presidentti esittelee vuosikertomuksen Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle (CONT) ja täysistunnolle ja hänet kutsutaan osallistumaan vastuuvapautta käsittelevään Euroopan parlamentin täysistuntoon. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseniä kutsutaan säännöllisesti esittelemään tilintarkastustuomioistuimen kertomuksia talousarvion valvontavaliokunnalle sekä muille Euroopan parlamentin valiokunnille ja elimille.

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentti esittelee vuosikertomuksen talous- ja rahoitusasioiden neuvostolle (ECOFIN), ja hänet voidaan kutsua esittelemään valikoituja erityiskertomuksia yksittäisistä aiheista.

Käytännön tasolla Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tärkein keskustelukumppani on neuvoston budjettikomitea, joka käsittelee kaikkia taloudellisia kysymyksiä, myös vastuuvapausmenettelyä. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kertomukset esitellään asianmukaisille neuvoston valmisteleville elimille, jotka sopivat neuvoston päätelmien luonnoksista, joista päätetään sen jälkeen ylemmillä neuvoston tasoilla.

EU:N JÄSENVALTIOIDEN PARLAMENTIT

Euroopan tilintarkastustuomioistuin tiedottaa kertomuksistaan ja lausunnoistaan myös jäsenvaltioiden parlamenttien asianmukaisille valiokunnille. Tämän lisäksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenet voivat esitellä tilintarkastustuomioistuimen julkaisuja, erityisesti vuosi- ja erityiskertomuksia, jäsenvaltioiden parlamenteissa.

— ORGANISAATIO

JOHTAJA

PRESIDENTTI

Klaus-Heiner Lehne aloitti tehtävänsä presidenttinä lokakuussa 2016, ja hänet valittiin toiselle kaudelle vuonna 2019.

TOIMIKAUSI

Kolme vuotta, voidaan uusia.

VALINTAMENETELMÄ

Euroopan tilintarkastustuomioistuin valitsee presidentin jäsentensä keskuudesta.

HALLINTOELIN

Kollegiaalinen elin, jossa on 27 jäsentä, yksi jokaisesta jäsenvaltiosta.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenet hoitavat tehtäviään täysin riippumattomasti ja Euroopan unionin yleisen edun mukaisesti. Virkaan astuessaan he vannovat Euroopan unionin tuomioistuimessa virkavalan.

TOIMIKAUSI

Kuusi vuotta, voidaan uusia.

VALINTAMENETELMÄ

Euroopan unionin neuvosto nimittää Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenet Euroopan parlamenttia kuultuaan ja asianomaisten jäsenvaltioiden ehdotusten perusteella.

ORGANISAATIORAKENNE

Euroopan tilintarkastustuomioistuin on jakautunut viiteen jaostoon, ja lisäksi sillä on tarkastusten laatua valvova komitea, hallintoasioiden komitea ja pääsihteeristö. Presidentillä, jaostoilla ja tarkastusten laatua valvovalla komitealla on tukenaan osastot, joihin tarkastushenkilöstö nimetään.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen koko 27 jäsenen muodostamaa kollegiota johtaa presidentti, ja kollegio kokoontuu yleensä kahdesti kuukaudessa keskustelemaan ja hyväksymään asiakirjoja, kuten EU:n yleistä talousarviota ja Euroopan kehitysrahastoja koskevia kertomuksia, jotka ovat tilintarkastustuomioistuimen keskeisiä vuotuisia julkaisuja.

PRESIDENTIN ALAINEN OSASTO

Presidenttiä tukee toiminnassaan presidentin alainen osasto, joka on vastuussa strategian kehittämisestä, työn ohjelmoinnista, suunnittelusta ja toiminnanohjauksesta, institutionaalisista suhteista, viestinnästä ja suhteista tiedotusvälineisiin.

Lisäksi oikeudellinen yksikkö ja sisäisen tarkastuksen osasto raportoivat suoraan presidentille.

TARKASTUSJAOSTOT

Euroopan tilintarkastustuomioistuin nimeää jäsenet johonkin viidestä tarkastusjaostosta.

Kunkin jaoston toimintaa ohjaa EU:n toimintapolitiikkaan perustuva aihealue, ja jokaista jaostoa johtaa puheenjohtaja, jonka jaostoon kuuluvat tilintarkastustuomioistuimen jäsenet valitsevat keskuudestaan kahden vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia. Kukin jäsen on vastuussa tietyistä tarkastustehtävistä.

Kullakin jaostolla on kaksi vastuualuetta:

  • erityiskertomusten, erityisvuosikertomusten ja lausuntojen hyväksyminen
  • EU:n talousarviota ja Euroopan kehitysrahastoja koskevien vuosikertomusten valmisteleminen, jotta tilintarkastustuomioistuimen kollegio voi hyväksyä ne.

TARKASTUSTEN LAATUA VALVOVA KOMITEA

Tarkastusten laatua valvovassa komiteassa on tarkastusten laadun valvonnasta vastaavan tilintarkastustuomioistuimen jäsenen lisäksi viisi muuta jäsentä (yksi edustaja kustakin tarkastusjaostosta). Komitean vastuualueeseen kuuluvat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastusperiaatteet, -standardit ja menetelmät, tarkastustyön tuki- ja kehitystoimet sekä tarkastusten laadun valvonta. Se vastaa menetelmiin liittyvistä näkökohdista ja suorittaa toimeksiantojen laadun tarkastuksia koko Euroopan tilintarkastustuomioistuimessa.

HALLINTOASIOIDEN KOMITEA

Päätökset laajemmista strategisista ja hallinnollisista kysymyksistä tekee hallintoasioiden komitea ja tarvittaessa tilintarkastustuomioistuimen jäsenten kollegio.

Hallintoasioiden komiteaan kuuluvat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentti (puheenjohtaja), kaikkien jaostojen puheenjohtajat, institutionaalisista suhteista vastaava jäsen sekä tarkastusten laadun valvonnasta vastaava jäsen. Komitea käsittelee kaikki hallinnolliset asiat ja päätökset, jotka liittyvät strategiaan, ulkoisiin suhteisiin ja viestintään.

PÄÄSIHTEERI

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kollegio nimittää pääsihteerin kuuden vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia.

Pääsihteeri on vastuussa etenkin tilintarkastustuomioistuimen pääsihteeristöstä ja tarkastustoiminnan tukipalveluista (henkilöstöhallinto, taloushallinto ja yleispalvelut; tietotekniikka, työympäristö ja innovointi; käännös- ja kielipalvelut sekä julkaisut).

— RESURSSIT

HENKILÖSTÖ

  • Lukumäärä: 923,2 kokoaikavastaavaa (31.12.2019) (joista 62,3 prosenttia toimii tarkastustehtävissä)
  • Henkilöstöön kuuluu kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kansalaisia, jotka otetaan yleensä palvelukseen EU:n laajuisella avoimella kilpailulla.
  • Miesten ja naisten osuus: ♂ 49 prosenttia; ♀ 51 prosenttia.

TALOUSARVIO

  • Euroopan tilintarkastustuomioistuin saa rahoituksensa Euroopan unionin yleisestä talousarviosta.
  • 153 miljoonaa euroa (2020), kaikki hallintomenoja.
  • Euroopan tilintarkastustuomioistuimen talousarvion osuus on alle 0,1 prosenttia EU:n kaikista menoista ja noin 1,5 prosenttia EU:n hallintomenojen kokonaismäärästä.

TARKASTUSTYÖ

— TARKASTUSTEHTÄVÄ

Tarkastukset perustuvat asiakirjoihin ja ne suoritetaan tarpeen vaatiessa paikan päällä muissa EU:n toimielimissä ja kaikissa EU:n puolesta tuloja ja menoja hallinnoivissa elimissä, toimistoissa ja virastoissa. Euroopan investointipankin EU-tulojen ja -menojen hallinnointitoimiin sovelletaan erityisjärjestelyjä.

Jäsenvaltioissa tarkastukset suoritetaan yhteistyössä ylimmän kansallisen tarkastuselimen kanssa tai, jollei niillä ole riittävää toimivaltaa, jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten tai laitosten kanssa Euroopan tilintarkastustuomioistuin tekee jäsenvaltioiden ylimpien tarkastuselinten kanssa luottamuksellista yhteistyötä säilyttäen kuitenkin molempien osapuolten riippumattomuuden.

— TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

Euroopan tilintarkastustuomioistuin päättää työohjelmastaan itsenäisesti. Euroopan tilintarkastustuomioistuimella on vuotuinen työohjelman suunnittelumenettely, joka perustuu eri politiikanalojen monivuotiseen riskinarviointiin.

Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ehdottaa tilintarkastustuomioistuimelle mahdollisia tarkastusaiheita.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin julkaisee työohjelmansa verkkosivustollaan.

— TARKASTUSMENETELMÄT

Euroopan tilintarkastustuomioistuin tutkii työssään sitä, missä määrin EU:n toimintapoliittiset tavoitteet on saavutettu, ja arvioi, mikä on EU:n tilinpidon ja varainhoidon tila.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin toimittaa erityyppisiä tarkastuksia:

  • Tuloksellisuuden tarkastuksia EU:n toimintapolitiikkojen ja ohjelmien vaikuttavuudesta, tehokkuudesta ja taloudellisuudesta. Tarkastuksissa arvioidaan varoille saatavaa vastinetta, ja niissä keskitytään erityisiin hallintoa tai talousarviota koskeviin aihealueisiin. Tarkastuskohteiden valintaperusteina käytetään esimerkiksi yleistä etua, parannusmahdollisuuksia taikka heikon tuloksellisuuden tai sääntöjenvastaisuuksien riskiä.
  • Tilintarkastuksia ja säännönmukaisuuden tarkastuksia tilinpäätösten luotettavuudesta ja tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta (erityisesti tarkastuslausuma) sekä arviointeja siitä, ovatko tiettyjen talousarvioalojen järjestelmät ja toimet sääntöjen ja asetusten mukaisia.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin suorittaa tarkastuksensa soveltaen kansainvälisiä tarkastusstandardeja (ISSAI) EU:n toimintaympäristöön sekä omien eettisten ohjeittensa mukaisesti.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin käyttää tuloksellisuuden ja säännönmukaisuuden tarkastusten käsikirjoja sekä käytännön ohjeita, jotka on julkaistu sen verkkosivustolla.

TUOTOKSET

— KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen julkaisuihin kuuluvat:

  • vuosikertomukset, joissa esitetään pääasiassa EU:n talousarviota ja Euroopan kehitysrahastoja koskevien tilintarkastusten ja säännönmukaisuuden tarkastusten tulokset sekä talousarviohallintoon ja tuloksellisuuteen liittyviä näkökohtia
  • erityisvuosikertomukset EU:n virastoista, hajautetuista elimistä, yhteisyrityksistä ja muista elimistä
  • erityiskertomukset, joissa esitetään tulokset tarkastuksista, joiden kohteet on valittu eri menoaloilta tai toimintalohkoilta, tai käsitellään talousarvioon ja hallintoon liittyviä kysymyksiä
  • lausunnot uudesta tai päivitetystä lainsäädännöstä, jolla on huomattavaa vaikutusta varainhoitoon; lausuntoja annetaan muiden toimielinten pyynnöstä tai tilintarkastustuomioistuimen omasta aloitteesta
  • katsaukset, joiden tarkoituksena on usein taustoittaa aihettaan monialaisesta näkökulmasta kuvauksin ja analyysein ja jotka perustuvat aiempaan tarkastustyöhön tai muuhun julkisesti saatavilla olevaan tietoon.

— TIEDOTTAMINEN

Kaikki Euroopan tilintarkastustuomioistuimen julkaisut ovat yleisesti saatavissa sen verkkosivustolta kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Euroopan tilintarkastustuomioistuin tekee kertomuksiaan tunnetuksi myös aktiivisesti erilaisia kanavia käyttäen, esimerkiksi sosiaalisen median avulla.

— YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

Euroopan tilintarkastustuomioistuin ylläpitää tiivistä yhteistyötä ylimpien kansallisten tarkastuselinten ja kansainvälisten tarkastusorganisaatioiden kanssa, suorittaa vertaisarviointeja, toimii vuorovaikutuksessa ajatushautomoiden ja tutkimusorganisaatioiden kanssa sekä osallistuu akateemisiin keskusteluihin.

 

 

ALANKOMAAT

ALGEMENE REKENKAMER

Vuodesta 1814
Perustettu alun perin vuonna 1447

Verkkosivusto: https://english.rekenkamer.nl/

Tehtävän määrittely:

Auttaa kehittämään keskushallinnon ja siihen kuuluvien laitosten tuloksellisuutta ja toimintaa.

YLEISTÄ

OIKEUSPERUSTA

TEHTÄVÄ

Alankomaiden tilintarkastustuomioistuin selvittää, käyttääkö valtio veromaksajien varoja järkevästi, taloudellisesti ja varovasti. Sille on annettu laissa tehtäväksi tarkastaa valtion tulot ja menot, ja se raportoi niistä parlamentille vuosittain tiettynä tilivelvollisuudelle omistettuna päivänä (toukokuun kolmas keskiviikko). Parlamentti voi tilintarkastustuomioistuimen lausunnon perusteella päättää, myöntääkö se valtionhallinnolle vastuuvapauden. Alankomaiden tilintarkastustuomioistuin raportoi parlamentille myös yksittäisistä tarkastuksista, jotta parlamentin jäsenet voivat arvioida, onko kyseisen ministerin toteuttama politiikka vaikuttavaa.

KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

  • Alankomaiden perustuslain 76, 77 ja 78 artikla (1814)
  • Laki valtion tilinpidosta (2016)

TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa

  • 21 valtion talousarvion pääluokkaa, jotka koskevat lähinnä ministeriöitä ja valtion varoja
  • 121 oikeushenkilöryhmää, joilla on lakisääteisiä tehtäviä.

— RAKENNE

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

Kollegiaalinen rakenne, ei oikeudenkäyttövaltaa.

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

Alankomaiden tilintarkastustuomioistuin on valtion ulkoinen tarkastaja. Se on riippumaton elin, ja sille on perustuslaissa säädetty ns. korkean valtioneuvoston asema, toisin sanoen se on demokraattisen oikeusvaltioperiaatteen turvaamiseen luotu kansallinen julkishallinnon elin.

SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

Alankomaiden tilintarkastustuomioistuin ja parlamentti työskentelevät yhteistyössä. Niiden välillä on säännöllisiä kokouksia, joihin osallistuvat tilintarkastustuomioistuimen hallintoelin ja parlamentin pysyvä talousvaliokunta. Myös niiden henkilöstö on yhteydessä päivittäin.

Alankomaiden tilintarkastustuomioistuin julkaisee tarkastushavaintonsa lähinnä kertomuksissa ja kirjeissä, jotka se lähettää parlamentille. Parlamentille tarjotaan yksityistä selontekoa tarkastuksista ennen tarkastuskertomusten julkaisemista. Jos parlamentti ottaa tarjouksen vastaan, myös asiasta vastaavalle ministerille tarjotaan yksityinen selonteko.

Parlamentti kutsuu Alankomaiden tilintarkastustuomioistuimen ajoittain mukaan kuulemisiin, joissa se voi tarjota parlamentille erityisasiantuntemustaan.

— ORGANISAATIO

JOHTAJA

PRESIDENTTI

Arno Visser nimitettiin presidentiksi 15. lokakuuta 2015. Hän toimi hallintoelimen jäsenenä 15. tammikuuta 2013 alkaen.

TOIMIKAUSI

Alankomaiden tilintarkastustuomioistuimen presidentti nimitetään pysyvästi lakisääteiseen 70 vuoden eläkeikään asti.

VALINTAMENETELMÄ

Kun tilintarkastustuomioistuimen presidentin toimi tulee avoimeksi, tehtävään nimitetään uusi presidentti seuraavassa kuvatulla tavalla. Ensin tilintarkastustuomioistuimen hallintoelimeen nimitetään uusi jäsen, jotta hallintoelin on jälleen täydessä toimintalaajuudessa. Tämän jälkeen valtionpäämies nimittää ministerikabinetin suosituksen perusteella uuden presidentin hallintoelimen kolmen jäsenen joukosta.

HALLINTOELIN

Tilintarkastustuomioistuinta hallinnoi hallintoelin, johon kuuluu presidentti ja kaksi jäsentä. Hallintoelimen jäsenet tekevät kaikki päätökset yhdessä.

Kukin hallintoelimen jäsen raportoi osasta tilintarkastustuomioistuimen työtä ja presidentti valvoo organisaatiota kokonaisuutena.

Tilintarkastustuomioistuimella on kaksi ulkoista hallintoelimen jäsentä, jotka voidaan kutsua osallistumaan tiettyihin toimenpiteisiin, esimerkiksi valvomaan tarkastuksia, suorittamaan ulkoisia toimenpiteitä tai toimimaan hallintoelimen jäsenten sijaisina.

TOIMIKAUSI

Kaikki Alankomaiden tilintarkastustuomioistuimen jäsenet nimitetään pysyvästi lakisääteiseen 70 vuoden eläkeikään asti.

VALINTAMENETELMÄ

Valtionpäämies nimittää hallintoelimen jäsenet. Hallintoelin ja parlamentti valmistelevat nimittämispäätöksen yhdessä.

Hallintoelin valitsee vähintään neljä ehdokasta avoimen rekrytointimenettelyn perusteella. Ehdokasluettelo toimitetaan edustajainhuoneelle. Luettelo ei sido edustajainhuonetta. Tämän jälkeen edustajainhuone toimittaa valtionpäämiehelle kolme ehdokasta käsittävän luettelon, ja valtionpäämies nimittää valituksi tulevan ehdokkaan parlamentin enemmistön tuella.

ORGANISAATIORAKENNE

Alankomaiden tilintarkastustuomioistuimen tukena toimii organisaatio, jota johtaa pääsihteeri. Pääsihteeri nimitetään lain perusteella ja hän vannoo valan valtionpäämiehelle. Alankomaiden tilintarkastustuomioistuimella on pääsihteerin johdolla toimiva johtoryhmä, johon kuuluu kuusi tarkastusalan johtajaa ja yksi tukipalveluiden johtaja. Johtoryhmä vastaa organisaation ja tarkastusten laadusta.

— RESURSSIT

HENKILÖSTÖ

  • Lukumäärä: 245 kokoaikavastaavaa (lokakuu 2019)
  • Miesten ja naisten osuus: ♂ 52 prosenttia; ♀ 48 prosenttia. Keskimääräinen ikä: 47

TALOUSARVIO

  • 32,1 miljoonaa euroa (2019)
  • 0,01 prosenttia julkisten menojen kokonaismäärästä.

TARKASTUSTYÖ

— TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

Alankomaiden tilintarkastustuomioistuin päättää suorittamistaan tarkastuksista oma-aloitteisesti, mutta parlamentti, ministerit ja valtiosihteerit voivat pyytää sitä suorittamaan tarkastuksen.

Tilintarkastustuomioistuimella on jatkuva tarkastusohjelma, jota tarkistetaan useita kertoja vuodessa strategiseen vuoropuheluun liittyvien istuntojen perusteella. Osa tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskapasiteetista on suunnattu monivuotisiin tarkastusohjelmiin, jotka keskittyvät taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti tärkeinä pidettyihin aiheisiin.

Tilintarkastustuomioistuin asettaa etusijalle tarkastusalat, joilla se voi tuottaa lisäarvoa erityisvaltuuksiensa (esim. pääsy luottamuksellisiin tietoihin) sekä riippumattomuutensa ja puolueettomuutensa ansiosta. Tarkastuksia saatetaan suorittaa myös siksi, ettei mikään muu organisaatio voi toimittaa tarkastusta kyseisillä aloilla.

— TARKASTUSMENETELMÄT

Tilintarkastustuomioistuin suorittaa tilintarkastuksia ja tuloksellisuustarkastuksia.

Se käyttää kokeellisesti uusia tarkastusmenetelmiä ja -tekniikoita sekä myös uusia julkaisumuotoja.

TUOTOKSET

— KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

Alankomaiden tilintarkastustuomioistuin julkaisee

  • vuosikertomuksen
  • tarkastuskertomuksia
  • aihekohtaisia kertomuksia
  • talousarviokirjelmiä
  • asiakirja-aineistoa verkossa
  • tausta-aineistoa.

Alankomaiden tilintarkastustuomioistuin välittää tarkastushavaintonsa ja tarkastuksissa kertyneen kokemuksensa hallitukselle, parlamentille sekä tarkastettujen yhteisöjen johtamisesta vastaaville tahoille.

Tilintarkastustuomioistuin rajoittaa julkaisujaan ennen yleisiä vaaleja, niiden aikana ja niiden jälkeen, kunnes uusi kabinetti on aloittanut toimintansa.

— TIEDOTTAMINEN

Alankomaiden tilintarkastustuomioistuin julkaisee verkkosivustollaan kertomuksia ja tiedottaa julkaisuistaan sosiaalisessa mediassa.

Toukokuun kolmantena keskiviikkona, joka tunnetaan erityisenä tilivelvollisuudelle omistettuna päivänä, tilintarkastustuomioistuin esittää riippumattoman lausunnon valtion tileistä ja sen operatiivisesta hallinnosta ja taloushallinnosta sekä ministerien parlamentille toimittamien toimintapoliittisten tietojen laadusta.

— YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

Alankomaiden tilintarkastustuomioistuin tekee aktiivista yhteistyötä Alankomaiden kuningaskunnan tarkastuselinten kanssa ja jakaa niille tietoja. Tarkastuselimet voivat olla paikallisia tarkastusvirastoja ja tarkastuskomiteoita tai esimerkiksi Alankomaiden Karibialla sijaitsevia tarkastuselimiä.

Lisäksi tilintarkastustuomioistuin osallistuu aktiivisesti kansainvälisen tarkastusyhteisön toimintaan. Sillä on instituutioiden kehittämisen tukemisesta laaja kokemus, jota se on saanut ulkomaisten ylimpien tarkastuselinten kanssa toteutetuista valmiuksien kehittämishankkeista. Alankomaiden tilintarkastustuomioistuin tekee myös yhteistyötä ja jakaa erityisasiantuntemusta sisarinstituutioiden kanssa ja toimii institutionaalisena jäsenenä INTOSAIssa, EUROSAIssa, EU:n yhteyskomiteassa ja Global Audit Leadership Forumissa.

Esimerkkejä tästä tiiviistä yhteistyöstä ovat Alankomaiden tilintarkastustuomioistuimen ja muiden ylimpien tarkastuselinten suorittamat yhteiset tai rinnakkaiset tarkastukset.

 

 

BELGIA

REKENHOF/
COUR DES COMPTES/
RECHNUNGSHOF

Vuodesta 1831

Verkkosivusto: www.ccrek.be

Tehtävän määrittely:

Belgian tilintarkastustuomioistuin esittää tehtävänmäärittelyssään näkemyksensä, toimintansa perustana olevat arvot sekä strategiat, joita se kehittää parantaakseen julkista hallintoa tarkastustensa avulla.

Belgian tilintarkastustuomioistuimen tavoitteena on parantaa julkisten viranomaisten toimintaa. Tässä tarkoituksessa se antaa parlamentaarisille edustajakokouksille, hallituksen jäsenille ja tarkastuskohteille tarkastuskohteen kanssa toteutettavan kuulemismenettelyn avulla määritettyä hyödyllistä ja luotettavaa tietoa, joka koostuu tarkastushavainnoista, tuomioista ja suosituksista.

Belgian tilintarkastustuomioistuin toimii riippumattomasti kansainväliset tarkastusstandardit huomioiden ja täyttää asiantuntemuksen, luotettavuuden ja motivaation vaatimukset. Belgian tilintarkastustuomioistuin ottaa huomioon yhteiskunnalliset kehityssuuntaukset ja pyrkii toimimaan uraauurtavassa roolissa hallinnon tarkastamisessa.

Tehtävänmäärittelyn koko teksti on saatavissa hollanniksi ja ranskaksi osoitteesta

https://www.ccrek.be/FR/Presentation/VisionsEtValeurs.html
https://www.ccrek.be/NL/Voorstelling/VisieEnWaarden.html

YLEISTÄ

OIKEUSPERUSTA

TEHTÄVÄ

Belgian tilintarkastustuomioistuin (BCA) tarkastaa tuloja ja menoja sekä sen, kuinka toimeenpanovallan käyttäjät toteuttavat toimintapolitiikkaa. BCA:lla on myös oikeudellinen tehtävä julkisiin tilinpitäjiin nähden sekä muita erityistehtäviä.

Tehtäviään suorittaessaan BCA:lla on oikeus saada kaikki tarpeellisiksi katsomansa asiakirjat ja tiedot. Paikalla tehtävät tarkastukset ovat mahdollisia.

KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

  • Belgian perustuslaki vuodelta 1831: 180 artikla
  • 16. tammikuuta 1989 annettu erityislaki yhteisöjen ja alueiden rahoituksen järjestämisestä: 50 ja 71 artikla
  • 29. lokakuuta 1846 annettu laki tilintarkastustuomioistuimen organisaatiosta
  • talousarvioihin, tukien tarkastamiseen ja kuntien ja alueiden tileihin sekä tilintarkastustuomioistuimen organisaatioon sovellettavista yleisistä säännöksistä 16. toukokuuta 2003 annettu laki: 2 ja 10 artikla
  • tilintarkastustuomioistuimen työjärjestys
  • sopimus Euroopan unionin toiminnasta: 287 artiklan 3 kohta.

TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

BCA tarkastaa seuraavia yhteisöjä:

  • liittovaltio
  • yhteisöt
  • alueet
  • maakunnat
  • julkisen palvelun elimet edellä mainituilta hallintotasoilta.

Kunnalliset tarkastukset jäävät sen valtuuksien ulkopuolelle.

— RAKENNE

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

Kollegiaalinen ylin tarkastuselin ilman oikeudenkäyttötehtävää.

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

BCA on riippumaton tarkastamistaan elimistä. Se toimii itsenäisesti myös parlamentin yleiskokoukseen nähden: se asettaa itse tehtävänsä toteuttamisen painopisteet ja valitsee tarkastustensa aiheet objektiivisten valintakriteerien perusteella.

SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

BCA kohdistaa tarkastuksia viranomaisiin ja arvioi julkisten politiikkojen toteuttamista ja vaikutusta voidakseen tiedottaa niistä parlamentin yleiskokoukselle.

Talousarvion osalta sen tehtävänä on erityisesti antaa tietoja parlamentin yleiskokoukselle.

Lisäksi se arvioi viranomaisten tilit.

— ORGANISAATIO

JOHTAJA

JOHTAVA PRESIDENTTI

Philippe Roland nimitettiin 21. joulukuuta 2009.

TOIMIKAUSI

Kuusi vuotta, voidaan uusia.

VALINTAMENETELMÄ

Johtavan presidentin valitsee edustajainhuone.

HALLINTOELIN

Yleiskokous, jossa on 12 jäsentä, koostuu ranskankielisestä jaostosta ja hollanninkielisestä jaostosta. Kussakin jaostossa on presidentti, neljä neuvosta ja pääsihteeri. Presidenteistä virkaiältään vanhemmasta tulee ”Premier Président” tai ”Eerste Voorzitter” ja kahdesta pääsihteeristä vanhemmasta tulee ”Greffier en chef” tai ”Hoofdgriffier”.

TOIMIKAUSI

BCA:n jäsenet nimitetään kuuden vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia.

VALINTAMENETELMÄ

BCA:n jäsenet valitsee edustajainhuone.

ORGANISAATIORAKENNE

BCA:n palvelut on jaettu kymmeneen osastoon, joista kutakin johtaa vanhempi johtava tarkastaja, ja ryhmitelty kolmeen jaokseen.

Jaoksiin jakaminen tapahtuu yleiskokouksen ja ranskankielisen ja hollanninkielisen jaoston toimivaltaan kuuluvien alojen mukaisesti.

BCA:n yleiskokous vastaa liittovaltioon, Brysselin pääkaupunkiseutuun, Brysselin hallintoalueen yhteisistä asioista vastaavaan komissioon ja saksankieliseen yhteisöön liittyvistä asioista sekä EU:n ja liittovaltion sääntöjen tulkinnasta.

Ranskankielinen jaosto on yksin vastuussa ranskankielisen yhteisön, Brysselin ranskankielisen yhteisön komission, Vallonian alueen, sen maakuntien ja niihin kuuluvien julkishallinnon elinten asioista.

Hollanninkielinen jaosto on yksin vastuussa flaamilaisen yhteisön, Flanderin maakuntien ja niihin kuuluvien julkishallinnon elinten asioista.

— RESURSSIT

HENKILÖSTÖ

  • Lukumäärä: 447,55 kokoaikavastaavaa (2020) (noin 69 prosenttia tarkastustyössä)
  • Miesten ja naisten osuus: ♂ 59 prosenttia; ♀ 41 prosenttia. Keskimääräinen ikä: 49

TALOUSARVIO

  • BCA:n rahoitus tulee liittovaltion talousarviosta
  • 51,3 miljoonaa euroa (2020); määrä käytetään kokonaisuudessaan hallintomenoihin
  • < 0,01 prosenttia kaikista julkisen talouden menoista (2020)

TARKASTUSTYÖ

— TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

BCA suunnittelee työnsä seuraavien kolmen asiakirjatyypin avulla:

  • monivuotinen strateginen suunnitelma
  • (osastokohtainen) vuotuinen toimintasuunnitelma
  • (palvelukohtainen) vuotuinen hallintosuunnitelma.

Suunnitelmien valmistelu perustuu seuraaviin:

  • oikeudellisten velvoitteiden täyttäminen
  • riskianalyysit
  • parlamentin esittämät huolenaiheet
  • taloudelliset ja sosiaaliset edut
  • tarkastuksen lisäarvo
  • käytettävissä olevat resurssit
  • tarkastusalueen kattaminen.

— TARKASTUSMENETELMÄT

BCA suorittaa tuloksellisuustarkastuksia, tilintarkastuksia sekä laillisuuden ja säännönmukaisuuden tarkastuksia.

Tarkastuskäytännöt on standardisoitu käsikirjoilla ja sähköisillä tiedostoilla.

BCA toteuttaa tarkastukset kansainvälisten tarkastusstandardien (ISSAI) mukaisesti.

TUOTOKSET

— KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

BCA julkaisee

  • vuotuisia tarkastuskertomuksia
  • aihekohtaisia tietoja sisältäviä erityiskertomuksia
  • lausuntoja talousarvioesityksistä
  • vuotuisia toimintakertomuksia.

— TIEDOTTAMINEN

BCA tiedottaa tarkastustensa tuloksista parlamentin yleiskokoukselle, ministereille ja viranomaisille. Kaikki BCA:n kertomukset julkaistaan sen verkkosivustolla.

— YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

BCA antaa yleistä tietoa strategiastaan, työmenetelmistään ja tarkastustuloksistaan verkkosivustollaan ja julkaisuissaan sekä opintopäivien aikana.

Se pitää säännöllisesti yhteyttä muihin Belgian julkisen tarkastuksen toimijoihin etenkin hyödyllistä kokemustenvaihtoa ja tarkastustoimiensa suunnittelua varten.

Se vetää vaihto-ohjelmia ja yhteisiä tarkastusalan koulutustapahtumia Euroopan tilintarkastustuomioistuimen sekä muiden maiden ylimpien tarkastuselinten kanssa. Se on mukana kansainvälisten järjestöjen toiminnassa.

BCA osallistuu aktiivisesti niin tarkastusalansa kuin toiminta-alansakin kehittämiseen.

 

 

BULGARIA

СМЕТНА ПАЛАТА НА РЕПУБЛИКА БЪЛГАРИЯ

Vuodesta 1995
Perustettu alun perin vuonna 1880

Verkkosivusto: www.bulnao.government.bg

Tehtävän määrittely:

Talousarvion toteuttamisen ja muiden julkisten varojen ja toiminnan hallinnoinnin valvonta tehokkaalla, vaikuttavalla ja kustannustehokkaalla tarkastustyöllä, jonka tarkoituksena on parantaa julkisten varojen hallinnointia ja niihin liittyvää tilillisuutta.

YLEISTÄ

OIKEUSPERUSTA

TEHTÄVÄ

Bulgarian valtiontalouden tarkastusvirasto valvoo talousarvion ja muiden julkisten varojen ja toimien toteuttamista Bulgarian valtiontalouden tarkastusvirastoa koskevan lain sekä kansainvälisesti hyväksyttyjen tarkastusstandardien mukaisesti.

Bulgarian valtiontalouden tarkastusviraston pääasiallinen tehtävä on tarkastaa talousarvioon kuuluvien organisaatioiden tilinpäätösten luotettavuus ja todenperäisyys sekä julkisten resurssien ja toimintojen hallinnoinnin lainmukaisuus, vaikuttavuus, tehokkuus ja taloudellisuus ja tarjota Bulgarian kansalliskokoukselle luotettavaa ja objektiivista tietoa toiminnastaan.

KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

  • Bulgarian tasavallan perustuslain 91 artikla (1991)
  • Laki valtiontalouden tarkastusvirastosta, 13. helmikuuta 2015.

TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

Valtiontalouden tarkastusvirasto tarkastaa:

  • valtion talousarvion, valtion sosiaaliturvajärjestelmän ja kansallisen sairauskassan talousarviot, 265 kunnan talousarviot; muut kansalliskokouksen hyväksymät talousarviot, niiden varainkäyttöyksiköiden talousarviot sekä niiden omaisuuden hallinnoinnin
  • Bulgarian tiedeakatemian, valtion korkeakoulujen, Bulgarian lennätinlaitoksen, Bulgarian kansallisen television ja Bulgarian valtakunnallisen radion talousarviot
  • taloudellista toimintaa harjoittaville henkilöille osoitetut julkiset varat; EU-rahoituksen ja muiden kansainvälisten ohjelmien ja sopimusten tilinpidon, mukaan luettuna asiaankuuluvien elinten ja varojen loppukäyttäjien toteuttama varojen hallinnointi
  • Bulgarian keskuspankin talousarvion menot ja niiden hallinnoinnin; valtion talousarvioon liittyvän, pankin vuotuiset menot ylittävien tulojen ylijäämän muodostumisen, sekä muut yhteydet, joita sillä on talousarvioon
  • valtion velkojen, valtion takaamien velkojen ja kunnallisten velkojen lähteet ja hallinnoinnin, sekä velkainstrumenttien käytön
  • valtion ja kunnan omaisuuden yksityistämiset ja käyttöoikeudet, sekä julkisen sektorin ulkopuolella toimiville henkilöille osoitetut julkiset varat ja omaisuuden
  • kansainvälisten sopimusten, yleissopimusten ja muiden kansainvälisten asiakirjojen toteuttamisen silloin, kun siitä on määrätty relevanteissa kansainvälisissä asiakirjoissa tai toimivaltaisen elimen toimesta
  • valtion liikelaitokset, jotka eivät ole kaupallisia yrityksiä
  • kaupalliset yritykset, joiden pääomasta valtio ja/tai kunta omistaa vähintään 50 prosenttia
  • oikeushenkilöt, joilla on valtion tai valtion ja/tai kunnan omaisuudella taattuja velvoitteita
  • muut julkiset varat, omaisuuden ja toiminnan, mikäli siitä on säädetty laissa.

— RAKENNE

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

Hallituksesta riippumaton tarkastusvirasto, jota johtaa presidentti.

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

Valtiontalouden tarkastusviraston toiminta on valtion elimistä riippumatonta.

SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

Valtiontalouden tarkastusvirasto raportoi parlamentille edellisen vuoden toiminnastaan.

Bulgarian valtiontalouden tarkastusviraston vuotuisen tilinpäätöksen tarkastaa parlamentin määräämä riippumaton virallisten tilintarkastajien komissio.

Kansalliskokous voi määrätä valtiontalouden tarkastusvirastolle enintään viisi tarkastusta.

Bulgarian valtiontalouden tarkastusvirasto toimittaa parlamentille kertomukset parlamentin määräämien tarkastusten toimeenpanosta, sekä laissa edellytetyt tarkastuskertomukset ja lausunnot.

Bulgarian valtiontalouden tarkastusvirasto toimittaa joko omasta aloitteestaan tai kansalliskokouksen pyynnöstä parlamentin valiokuntien tutkittavaksi tarkastuskertomukset, joilla on huomattavaa merkitystä budjettikurin sekä talousarvion ja muiden julkisten varojen ja toimintojen hallinnoinnin parantamisen kannalta.

Kansalliskokouksen talousarvio- ja rahoitusvaliokuntaan luotiin pysyvä julkisen sektorin tilivelvollisuuden alivaliokunta, jonka tarkoituksena on tiivistää valtiontalouden tarkastusviraston ja parlamentin välistä yhteistyötä ja suhteita.

— ORGANISAATIO

JOHTAJA

PRESIDENTTI

Tzvetan Tzvetkov valittiin 26. maaliskuuta 2015.

TOIMIKAUSI

Seitsemän vuotta, ei voida uusia.

VALINTAMENETELMÄ

Valtiontalouden tarkastusviraston presidentin valitsee parlamentti.

HALLINTOELIN

Bulgarian valtiontalouden tarkastusviraston johtoryhmään kuuluu presidentti, kaksi varapresidenttiä sekä kaksi jäsentä, jotka edustavat virallisten tilintarkastajien järjestöä sekä sisäisten tarkastajien järjestöä.

Johtoryhmä muodostetaan avoimen hallinnon periaatteella.

TOIMIKAUSI

Varapresidentit: Seitsemän vuotta, voidaan uusia.

VALINTAMENETELMÄ

Varapresidentit ja jäsenet valitsee parlamentti valtiontalouden tarkastusviraston presidentin ehdotuksesta.

ORGANISAATIORAKENNE

Bulgarian valtiontalouden tarkastusvirasto on jaettu kuuteen osastoon (tilintarkastukset (2), varainhoidon sääntöjenmukaisuuden tarkastukset (2), tuloksellisuustarkastukset (1) ja erityistarkastukset (1)).

Kukin kahdesta varapresidentistä on vastuussa kolmesta osastosta. Tämän lisäksi virastossa on seitsemän osastoa erilaisia hallinnollisia tehtäviä varten, ja ne toimivat suoraan tarkastusviraston presidentin alaisuudessa.

— RESURSSIT

HENKILÖSTÖ

  • Lukumäärä: 411 kokoaikavastaavaa (2019) (75 prosenttia tarkastustyössä)
  • Miesten ja naisten osuus: ♂ 26 prosenttia; ♀ 74 prosenttia. Keskimääräinen ikä: 46

TALOUSARVIO

  • Valtiontalouden tarkastusviraston rahoitus tulee valtion talousarviosta.
  • 9,4 miljoonaa euroa (2019)
  • 0,138 prosenttia valtion koko talousarviosta

TARKASTUSTYÖ

— TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

Valtiontalouden tarkastusvirasto päättää työohjelmastaan itsenäisesti. Virasto laatii vuotuisen tarkastustoiminnan ohjelman painopistealojen ja asetettujen kriteereiden mukaisesti.

Viraston vuotuinen ohjelmointimenettely perustuu kolmen vuoden strategiseen tarkastussuunnitelmaan, jossa määritellään tarkastusalueet, joista yksittäiset tarkastustehtävät valitaan vuosittain vuotuiseen tarkastusohjelmaan sisällytettäviksi. Tarkastustehtävien valinta perustuu valtiontalouden tarkastusviraston vahvistamiin kriteereihin.

Parlamentti voi lisäksi osoittaa tarkastusvirastolle enintään viisi tarkastusta vuosittain.

Valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisee työohjelmansa verkkosivustollaan.

— TARKASTUSMENETELMÄT

Valtiontalouden tarkastusvirasto suorittaa

  • tilintarkastuksia
  • säännönmukaisuuden tarkastuksia
  • tuloksellisuustarkastuksia
  • erityistarkastuksia.

Valtiontalouden tarkastusvirasto toteuttaa tarkastukset kansainvälisten tarkastusstandardien (ISSAI) ja hyvien käytäntöjen mukaisesti.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on laatinut tarkastuskäsikirjan kansainvälisesti hyväksyttyjen tarkastusstandardien ja tarkastustoimintansa toteuttamiseksi.

TUOTOKSET

— KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

Valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisee

  • kaikki valtiontalouden tarkastusvirastoa koskevan lain mukaiset tarkastuskertomukset, lukuun ottamatta sellaisia, jotka sisältävät luottamuksellista tietoa, sekä sellaisia osia kertomuksista, jotka on toimitettu syyttäjänvirastoon
  • vuotuisen kertomuksen tarkastusviraston toiminnasta
  • tarkastusviraston vuotuista tilinpäätöstä koskevan tarkastuskertomuksen
  • tietoja tarkastuskertomusluonnosten toimittamista varten – kyseisessä menettelyssä tarkastettujen organisaatioiden aikaisemmat johtajat saavat tiedon siitä, milloin heidän johtokauttaan koskevat tarkastukset on suoritettu
  • kertomukset tarkastusviraston antamien suositusten täytäntöönpanosta, mukaan lukien tiedot täytäntöön panematta olevista suosituksista
  • poliittisten puolueiden vuotuiset tilinpäätökset ja luettelot lahjoittajista
  • kertomukset poliittisten puolueiden talouden valvonnasta poliittisia puolueita koskevan lain mukaisesti
  • yhdistetyssä julkisessa puolueiden, puolueliittoutumien ja aloitekomiteoiden rekisterissä vaaleihin osallistumista varten annetut tiedot; tällaisia tietoja ovat vaalikampanjoiden rahoitus ja rahoittajat, mainostoimistot jne.
  • vaalisäännöstön alaisten vaalikampanjoiden rahoitusta koskevat tarkastuskertomukset
  • vuotuisista tilinpäätöksistä annettujen tarkastuskertomusten yhteenvedot
  • kertomukset ja lausunnot valtion talousarvion toteutusselvityksistä, julkisen sosiaaliturvajärjestelmän talousarviosta, kansallisen sairauskassan talousarviosta sekä Bulgarian keskuspankin talousarvion menoista edelliseltä vuodelta
  • bulgariaksi käännetyt ISSAI-standardit.

— TIEDOTTAMINEN

Kaikki valtiontalouden tarkastusviraston julkaisut, myös tarkastuskertomukset, ovat vapaasti saatavissa sen verkkosivustolla, joka on viraston pääasiallinen julkisuuteen ja avoimuuteen perustuva foorumi sekä toimintaa koskeva julkinen tietolähde.

Bulgarian valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisee lehdistötiedotteita sekä lyhyitä videoita tarkastuskertomuksista ja järjestää lehdistötilaisuuksia ja epävirallisia tapaamisia tiedotusvälineiden kanssa. Virasto osallistuu televisio-ohjelmiin ja haastatteluihin ja tekee aloitteita paneelikeskusteluista ja konferensseista sekä osallistuu niihin.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aktiivinen sosiaalisessa mediassa.

— YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

Bulgarian valtiontalouden tarkastusvirasto tekee yhteistyötä muiden hallintoviranomaisten kanssa valvontajärjestelmän tehostamiseksi ja rikosten ja korruption torjumiseksi sekä ammattiorganisaatioiden ja kansalaisjärjestöjen kanssa hyvien käytäntöjen vaihtamiseksi ja ammatillisen kehityksen edistämiseksi.

 

 

ESPANJA

TRIBUNAL DE CUENTAS

Vuodesta 1978
Perustettu alun perin vuonna 1851

Verkkosivusto: www.tcu.es

Tehtävän määrittely:

Ylimmän tarkastustoimen toteuttaminen ja tilintarkastuksen oikeudenkäyttövallan harjoittaminen Espanjassa perustuslain ja lainsäädännön mukaisesti.

YLEISTÄ

OIKEUSPERUSTA

TEHTÄVÄ

Tribunal de Cuentas suorittaa ulkoisia ja jatkuvia tarkastuksia ja jälkitarkastuksia, julkisen sektorin rahoitustoimien ja taloudenhoidon tarkastuksia, toimintakuluihinsa tukea saavien poliittisten puolueiden tilinpäätösten tarkastuksia sekä vaaliprosesseihin liittyvän tilinpidon tarkastuksia (tarkastustehtävä). Se myös arvioi julkisten varojen ja omaisuuden hallinnoinnista vastaavien tahojen tilinpitovastuuta (oikeudenkäyttötehtävä). Sillä on rangaistusten määräämisvalta poliittisiin puolueisiin nähden sekä rajoitettu neuvoa-antava tehtävä.

Sen oikeudenkäyttöalue kattaa koko Espanjan alueen.

KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

  • Espanjan perustuslaki (1978), 136 ja 153 d luku
  • Tilintarkastustuomioistuimen orgaaninen laki 2/1982
  • Tilintarkastustuomioistuimen toimintaa koskeva laki 7/1988
  • Poliittisten puolueiden rahoitusta koskeva orgaaninen laki 8/2007
  • Yleisvaaleja koskeva orgaaninen laki 5/1985

TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa

  • valtion julkista sektoria: 451 yhteisöä, mukaan lukien
    • valtionhallinto (22 ministeriötä)
    • 139 valtion omistamaa liikeyritystä
    • 73 konsortiota
    • 59 riippumatonta elintä
    • 36 julkista säätiötä
  • alueellista julkista sektoria: 17 itsehallintoaluetta ja kaksi autonomista kaupunkia, jotka käsittävät noin 1 151 yhteisöä
  • paikallista julkista sektoria: yhteensä 12 930 yhteisöä
  • poliittisia puolueita: puolueita, joilla on parlamentaarinen edustus (kaikkiaan 30), sekä muita puolueita.

— RAKENNE

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

Tuomioistuin, jolla on oikeudenkäyttötehtävä.

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

Tilintarkastustuomioistuin on Espanjan ylin tarkastuselin. Se on vastuussa valtion ja julkisen sektorin tilinpidon ja rahoitus- ja taloushallinnon tarkastamisesta sekä toimintakuluihinsa tukea saavien poliittisten puolueiden tilinpäätösten tarkastuksista ja vaaliprosesseihin liittyvän tilinpidon tarkastuksia.

SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

SUHTEET ESPANJAN PARLAMENTTIIN

Tilintarkastustuomioistuin on vastuussa suoraan parlamentille tämän rajoittamatta sen riippumattomia valvonta- ja oikeudenkäyttötehtäviä. Tilintarkastustuomioistuin suorittaa valtuuksiensa mukaisesti valtion tilien tutkinta- ja tarkastustehtäviä. Parlamentti voi ehdottaa tarkastuksia tilintarkastustuomioistuimelle.

Tilintarkastustuomioistuimella on jatkuva yhteys parlamenttiin edustajainhuoneen ja senaatin yhteisvaliokunnan kautta, joka vastaa suhteista tilintarkastustuomioistuimeen.

Kun yleiskokous on hyväksynyt tilintarkastustuomioistuimen tarkastusohjelman, se toimitetaan yhteisvaliokunnalle, joka vastaa suhteista tilintarkastustuomioistuimeen.

Tarkastusten tulokset (mukaan lukien tilintarkastustuomioistuimen yleiskokouksen hyväksymät kertomukset, muistiot, aloitteet ja asiakirjat) toimitetaan Espanjan parlamentille. Edustajainhuoneen ja senaatin suhteista tilintarkastustuomioistuimeen vastaava yhteisvaliokunta käsittelee tilintarkastustuomioistuimen presidentin kuulemisessa kaikki kertomukset, muistiot, aloitteet ja asiakirjat ja tekee niistä asianmukaiset päätökset.

Tilintarkastustuomioistuin voi kiinnittää parlamentin huomion tapauksiin, joissa on ilmennyt yhteistyön puutetta yhteistyövelvollisten tahojen osalta (tämän rajoittamatta muita lain sallimia toimia).

SUHTEET HALLITUKSEEN

Tilintarkastustuomioistuin suorittaa tehtävänsä itsenäisesti.

Kun tarkastuskertomus on hyväksytty, se toimitetaan tarvittaessa hallitukselle, itsehallintoalueiden hallintoneuvostoille tai paikallisten viranomaisten täysistunnoille.

— ORGANISAATIO

JOHTAJA

PRESIDENTTI

María José de la Fuente y de la Calle. Nimitettiin tehtävään 25. heinäkuuta 2018.

TOIMIKAUSI

Kolme vuotta, joka voidaan uusia.

VALINTAMENETELMÄ

Tilintarkastustuomioistuimen presidentin nimittää Espanjan kuningas tilintarkastustuomioistuimen tarkastusneuvosten keskuudesta tilintarkastustuomioistuimen yleiskokouksen ehdotuksesta.

HALLINTOELIN

Tilintarkastustuomioistuinta johtaa yleiskokous, joka on 12 tarkastusneuvoksesta (joista yksi on presidentti) ja tilintarkastustuomioistuimen pääsyyttäjästä muodostuva kollegiaalinen elin.

Yleiskokouksen lisäksi tilintarkastustuomioistuimella on hallintoneuvosto, johon kuuluvat tilintarkastustuomioistuimen presidentti ja sen tarkastus- ja syytejaostojen päälliköt. Hallintoneuvosto on vastuussa suhteista parlamenttiin, henkilöstöasioista ja työn suunnittelusta. Sillä on kurinpitovalta törkeissä virkavirhetapauksissa, ja se laatii ja ehdottaa käsiteltäviä aiheita yleiskokoukselle.

TOIMIKAUSI

Neuvokset: Yhdeksän vuotta, uusittavissa. Neuvoksilla on tuomarin asema, he ovat riippumattomia, eikä heitä voida erottaa.

Pääsyyttäjä: Viisi vuotta, joka voidaan uusia.

VALINTAMENETELMÄ

Neuvokset nimittää Espanjan parlamentti (edustajainhuone nimittää kuusi ja senaatti nimittää kuusi, valintaan tarvitaan kolmen viidesosan enemmistö annetuista äänistä molemmissa parlamentin huoneissa). Pääsyyttäjän nimittää hallitus.

ORGANISAATIORAKENNE

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastusjaostoon kuuluu kahdeksan osastoa. Viisi niistä on sektorikohtaisia osastoja (jotka kattavat julkisen sektorin rahoitus- ja taloushallinnon), kaksi on alueellisia osastoja (joista toinen tarkastaa itsehallintoalueiden ja autonomisten kaupunkien rahoitus- ja taloushallintoa ja toinen maakunnallisia ja kunnallisia yhteisöjä) ja yksi on poliittisten puolueiden tarkastusosasto.

— RESURSSIT

HENKILÖSTÖ

  • Lukumäärä: 740 kokoaikavastaavaa (2019) (noin 45 prosenttia tarkastustyössä ja kahdeksan prosenttia oikeudenkäyttötehtävissä)
  • Miesten ja naisten osuus: ♂ 39 prosenttia; ♀ 61 prosenttia. Keskimääräinen ikä: 53

TALOUSARVIO

  • 63 miljoonaa euroa (2019), sisältyy valtion talousarvioon
  • Kohdentaminen: noin 92 prosenttia palkkoihin
  • 0,01 prosenttia valtion koko talousarviosta

TARKASTUSTYÖ

— TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

Tilintarkastustuomioistuin suunnittelee tarkastustyönsä vuotuisessa ohjelmassa keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnitelman perusteella. Vuotuisen tarkastusohjelman hyväksyy tilintarkastustuomioistuimen yleiskokous, joka toimittaa sen Espanjan parlamentin edustajainhuoneen ja senaatin yhteisvaliokunnalle, joka vastaa suhteista tilintarkastustuomioistuimeen.

Ohjelma sisältää tarkastukset, jotka on toimitettava tilintarkastustuomioistuimen lakisääteisen toimivallan perusteella, tilintarkastustuomioistuimen omat tarkastusaloitteet sekä Espanjan parlamentin ehdottamat tarkastukset (ja itsehallintoalueiden lakiasäätävien kokousten toimivaltansa puitteissa ehdottamat tarkastukset). Yleiskokous voi lisätä, muuttaa, keskeyttää tai peruuttaa tarkastustehtäviä toimivuoden aikana.

Vuotuinen ohjelma julkaistaan tilintarkastustuomioistuimen verkkosivustolla.

— TARKASTUSMENETELMÄT

Tilintarkastustuomioistuin toimittaa

  • säännönmukaisuuden tarkastuksia, joissa varmistetaan, että tarkastetun yhteisön, toiminnan tai ohjelman talous- ja rahoitushallinto vastaa sovellettavia lakien ja säädösten säännöksiä
  • tilintarkastuksia, joiden tarkoituksena on antaa lausunto yhteisön tilinpäätöksessä annettujen tietojen luotettavuudesta sovellettavien periaatteiden, kriteereiden ja tarkastusstandardien oleellisuuden kannalta
  • tuloksellisuustarkastuksia, joiden tarkoituksena on arvioida kaikki tarkastettavan yhteisön, ohjelman tai toiminnon toimenpiteet, hallintojärjestelmät ja menettelyt tai osa niistä niiden taloudellisten ja rahoituksellisten perusteiden kannalta ja tutkia, noudatetaanko niissä moitteettoman hallinnoinnin periaatteita.

Jos erityyppisiä tarkastuksia yhdistetään, voidaan suorittaa

  • sääntöjenmukaisuuden tarkastuksia, joissa keskitytään säännönmukaisuuden tarkastusten ja tilintarkastusten tavoitteisiin
  • kattavia tarkastuksia, jotka käsittävät kaikki yllä mainitut tarkastustyypit.

Tilintarkastustuomioistuin suorittaa myös seurantatarkastuksia, joiden tarkoituksena on yksinomaan tarkistaa, missä määrin tilintarkastustuomioistuimen aiemmassa tarkastuskertomuksessa annettujasuosituksia noudatettu.

Lisäksi tilintarkastustuomioistuin suorittaa horisontaalisia tarkastuksia, joissa tarkastetaan useita yhteisöjä samalla julkisella alasektorilla tai erilaisilla alasektoreilla silloin, kun kyseisillä yhteisöillä on yhteisiä ominaispiirteitä ja samat tavoitteet samalla aikavälillä.

TUOTOKSET

— KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

Tilintarkastustuomioistuin laatii seuraavia kertomuksia ja tuotteita, jotka kaikki on hyväksyttävä yleiskokouksessa:

  • erityiskertomukset, jotka sisältävät yksittäisten tarkastusten tulokset, johtopäätökset ja suositukset
  • vuotuinen tuloksellisuusmuistio, joka käsittää yhteenvedon tilintarkastustuomioistuimen vuoden aikana toteuttamista tarkastuksista ja oikeudenkäyttötoimista sekä näiden tärkeimmät tulokset
  • valtion tilien lopullinen vahvistaminen, johon sisältyy lausunto valtion ja sen julkisen sektorin taloushallinnosta
  • vuotuinen tarkastuskertomus alueellisesta julkisesta sektorista
  • vuotuinen tarkastuskertomus paikallisesta julkisesta sektorista
  • aloite-ehdotukset toimenpiteistä, jotka tilintarkastustuomioistuimen käsityksen mukaan voisivat parantaa julkisen sektorin taloushallintoa
  • huomautukset, jotka ovat asiakirjoja, joissa analysoidaan tiettyä aihetta sen erityisen merkityksen tai erityispiirteiden johdosta.

— TIEDOTTAMINEN

Yleiskokouksen hyväksyttyä tarkastustulokset ne julkaistaan tilintarkastustuomioistuimen verkkosivustolla ja toimitetaan tarvittaessa

  • Espanjan parlamentille
  • itsehallintoalueiden lakiasäätäville kokouksille
  • paikallisten viranomaisten täysistuntokäsittelyyn.

Ne toimitetaan tarvittaessa myös hallitukselle, itsehallintoalueiden hallintoneuvostoille tai paikallisten viranomaisten täysistunnoille.

Parlamentin analysoitua tarkastuskertomuksen se julkaistaan yhdessä yhteisvaliokunnan antaman päätöslauselman kanssa valtion virallisessa lehdessä (ja tarpeen vaatiessa itsehallintoalueen virallisessa lehdessä).

Tilintarkastustuomioistuin julkaisee verkkosivustollaan myös lehdistötiedotteita, joista saa nopeasti tietoa sen uusimmista kertomuksista ja asiakirjoista.

Tämän lisäksi julkaistaan neljännesvuosittain tiedote, joka sisältää tietoa tilintarkastustuomioistuimen toiminnasta.

— YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

Tilintarkastustuomioistuin koordinoi toimintaansa tiiviisti joillakin itsehallintoalueilla muodostettujen alueellisten ulkoisten tarkastuselinten kanssa.

 

 

IRLANTI

OFFICE OF THE COMPTROLLER AND
AUDITOR GENERAL

Vuodesta 1923
Perustettu alun perin vuonna 1866

Verkkosivusto: www.audit.gov.ie

Tehtävän määrittely:

Tarkastaa ja raportoida itsenäisesti Dáil Éireannille (Irlannin parlamentille) siitä, onko julkisia varoja ja resursseja käytetty lakien mukaisesti, hallinnoitu hyvin tuloksin ja onko niihin liittyvästä tilivelvollisuudesta huolehdittu asianmukaisesti.

YLEISTÄ

OIKEUSPERUSTA

TEHTÄVÄ

Ylimmällä tarkastuselimellä (Comptroller and Auditor General) on keskeinen rooli julkisessa tilivelvollisuusprosessissa, sillä se varmistaa parlamentille julkishallinnon tilivaliokunnan välityksellä tavan, jolla julkisia varoja on hallinnoitu, ja toimittaa kertomuksia tarkastuksissa ja muissa tutkimuksissa ilmenneistä seikoista.

Pääasialliset tehtävät ovat seuraavat:

  • tarkastaa julkisten elinten tilit ja raportoida niistä
  • määritellä, noudattavatko julkisten elinten rahoitustoimet elimiä hallinnoivien oikeusviranomaisten määräyksiä ja onko varoja käytetty aiottuihin tarkoituksiin
  • tarkastaa, ovatko julkiset elimet hallinnoineet resurssejaan taloudellisesti ja tehokkaasti ja onko niillä käytössä mekanismit toimintojen vaikuttavuuden arviointiin
  • hyväksyä varojen vapauttaminen varainhoitajalta (Exchequer) laissa hyväksyttyihin tarkoituksiin.

KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

  • Irlannin perustuslaki 33 artikla (1922, korvattu 1937)
  • Laki varainhoidosta ja tarkastusosastoista vuodelta 1866
  • Laki ylimmästä tarkastuselimestä (Comptroller and Auditor General) vuodelta 1923, muutettu vuonna 1993
  • Laki ylitarkastaja-pääjohtajasta (Comptroller and Auditor General) ja Oireachtasin huoneiden valiokunnista (erityissäännökset) vuodelta 1998.

TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

Ylin tarkastuselin tarkastaa

  • hyväksytyt tilit: 42
  • osastojen varat: 26
  • rahoitusyhteisöt: 32
  • terveydenhuollon yhteisöt: 29
  • pohjoisen ja etelän väliset yhteistyöelimet: 7
  • koulutusala: 45
  • osittain valtiolliset elimet: 105.

— RAKENNE

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

Hallituksesta riippumaton tarkastusvirasto, jota johtaa ylitarkastaja-pääjohtaja (Comptroller and Auditor General).

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

Täysin riippumaton.

SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

Suhde parlamenttiin on olennaisesti raportointisuhde. Tarkastustoiminnan tulokset raportoidaan parlamentille tarkastustodistuksilla ja taloushallinnon kertomuksilla. Parlamentin julkishallinnon tilivaliokunta tutkii tarkastusviraston laatimat rahalle saatua vastinetta kuvaavat erityiskertomukset. Tarkastusvirasto toimii tiiviissä yhteistyössä parlamentin julkishallinnon tilivaliokunnan kanssa. Tarkastusvirasto osallistuu valiokunnan kokouksiin pysyvänä kuulijana. Tarkastusviraston itsenäisten tutkimusten tulokset muodostavat perustan julkishallinnon tilivaliokunnan kyselyille.

— ORGANISAATIO

JOHTAJA

YLITARKASTAJA-PÄÄJOHTAJA

Seamus McCarthy nimitettiin 28. toukokuuta 2012.

TOIMIKAUSI

Rajoittamaton lakisääteiseen eläkeikään.

VALINTAMENETELMÄ

Ylitarkastaja-pääjohtajan nimittää Irlannin presidentti parlamentin ehdotuksesta.

HALLINTOELIN

Tarkastuslautakunta, johon kuuluvat ylitarkastaja-pääjohtaja, sihteeri ja tarkastusjohtajat, ja hallintolautakunta, johon kuuluvat tarkastusjohtajat ja avustavat tarkastusjohtajat.

ORGANISAATIORAKENNE

Tarkastuslautakunta valvoo virastoa riippumattomasti ja on vastuussa strategian kehittämisestä ja toteuttamisesta. Hallintolautakunta koordinoi viraston toimintaa.

— RESURSSIT

HENKILÖSTÖ

  • Lukumäärä: 184,5 kokoaikavastaavaa (joulukuu 2019)
  • Miesten ja naisten osuus: ♂ 50,4 prosenttia; ♀ 49,6 prosenttia. Keskimääräinen ikä: 42 vuotta

TALOUSARVIO

  • 14,6 miljoonaa euroa (2019)
  • < 0,022 prosenttia julkisten menojen kokonaismäärästä.

TARKASTUSTYÖ

— TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

Ylin tarkastuselin päättää itsenäisesti viraston tuloksellisuustarkastusten työohjelmasta. Ohjelma perustuu yleiseen raportointistrategiaan ja erityisiin jaostokohtaisiin strategioihin. Tilintarkastusohjelma suunnitellaan soveltuvissa tapauksissa lakisääteisten määräaikojen mukaan.

— TARKASTUSMENETELMÄT

Ylin tarkastuselin suorittaa tilintarkastuksia ja tuloksellisuustarkastuksia. Tarkastukset toimitetaan kansainvälisten tarkastusstandardien (ISSAI) ja tarkastuselimen omien eettisten sääntöjen mukaisesti.

Ylin tarkastuselin käyttää tilintarkastuksissa ja tuloksellisuustarkastuksissa tarkastuskäsikirjoja ja käytännön ohjeita.

TUOTOKSET

— KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

Ylin tarkastuselin laatii seuraavanlaisia asiakirjoja:

  • lausuntoja julkisista tileistä
  • raportteja tärkeistä julkisille varoille saatavaa vastinetta ja julkisten varojen hallinnointia koskevista seikoista
  • tarkastuksien jälkeisiä tarkastuskirjelmiä sisäiseen talouden valvontaan, hallinnointiin ja hyvään hallintotapaan liittyvistä aiheista
  • hyväksyntäasiakirjoja, joissa Irlannin keskuspankki valtuutetaan vapauttamaan valtion varoja laissa säädettyihin tarkoituksiin.

— TIEDOTTAMINEN

Julkisen sektorin elimet ovat velvoitettuja esittämään tilinpäätöksensä parlamentille. Näihin tilinpäätöksiin sisältyy ylimmän tarkastuselimen tarkastuskertomus.

Joka vuosi ylin tarkastuselin esittää parlamentille julkishallinnon ja sen virastojen tilinpäätökset sekä kertomuksen julkisten palvelujen tilinpidosta. Tämän lisäksi erityiskertomukset toimitetaan asiaankuuluvalle ministerille, joka on velvollinen esittämään kertomuksen parlamentille.

Kertomukset ovat yleisön saatavissa tarkastuselimen verkkosivustolla ja Irlannin parlamentin kirjastossa. Kaikkien erityiskertomusten julkaisemisen yhteydessä julkaistaan myös lehdistötiedotteet.

— YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

Ylin tarkastuselin tekee yhteistyötä paikallishallinnon tarkastuspalvelun kanssa Irlannissa. Paikallishallinnon tarkastuspalvelu on vastuussa paikallishallinnon elinten tarkastamisesta. Kaikki paikallishallinnon tarkastuspalvelun kertomukset ovat ylimmän tarkastuselimen käytettävissä.

 

 

ITALIA

CORTE DEI CONTI

Vuodesta 1948
Perustettu alun perin vuonna 1862

Verkkosivusto: www.corteconti.it

Tehtävän määrittely:

Italian perustuslain 100 artiklan mukaan ylin tarkastuselin Corte dei conti valvoo ennaltaehkäisevästi valtion toiminnan laillisuutta ja suorittaa valtion talousarvion toteuttamista koskevia jälkitarkastuksia. Se osallistuu laissa säädetyissä tapauksissa ja laissa säädetyillä tavoilla säännöllistä valtion talousarviosta annettavaa tukea saavien yhteisöjen taloushallinnon tarkastamiseen. Se raportoi tarkastusten tuloksista parlamentille. Corte dei contilla on oikeudenkäyttövalta julkisia tilejä koskevissa kysymyksissä sekä eräissä muissa laissa säädetyissä asioissa. Corte dei contin hallinnon ja sen jäsenten riippumattomuus hallituksesta on taattu lainsäädännössä. Se koostuu tuomareista, jotka on nimitetty tarkastusjaostoihin, oikeudellisiin jaostoihin tai syyttäjänvirastoon.

YLEISTÄ

– OIKEUSPERUSTA

TEHTÄVÄ

Italian perustuslaillisessa rakenteessa Corte dei conti on valtiollinen ulkoinen tarkastuselin, joka toimii riippumattomasti parlamenttiin ja hallitukseen nähden. Sen tarkoituksena on varmistaa, että julkisia varoja hoidetaan asianmukaisesti ja moitteettomasti, ja arvioida julkisen talouden vakautta.

OIKEUDENKÄYTTÖVALTA

Corte dei conti on osa oikeusjärjestelmää. Italian perustuslain 103 artiklan 2 kohdan mukaan sillä on oikeudenkäyttövalta julkisia tilejä koskevissa kysymyksissä sekä muissa laissa säädetyissä asioissa.

Kun kyseessä on julkisille varoille aiheutuneeksi todettu vahinko, johtajien, työntekijöiden, tilinpitäjien ja muiden julkishallintoon työsuhteessa olevien henkilöiden vastuuta punnittaessa ei niin ollen noudateta tavanomaisia yksityisoikeudellisia sääntöjä vaan hallinnolliseen ja tilinpitovastuuseen liittyviä erityisiä sääntöjä.

Jos julkisia varoja on menetetty tai tuhlattu, valtion ja muun julkishallinnon hallinnolliset virkamiehet ja julkisia varoja yleisen edun hyväksi hallinnoivat julkiset tai yksityiset yhteisöt ja/tai henkilöt voidaan asettaa vastuuseen.

Vahinko voi olla aineellinen (reaaliomaisuuden/rahoitusomaisuuden menetys) tai aineeton.

Ainoastaan Corte dei contin alueellisen syyttäjänviraston syyttäjät voivat viedä korvauskanteita Corte dei contin alueellisten oikeudellisten jaostojen käsiteltäväksi.

Corte dei contilla on oikeudenkäyttövalta myös tilinpitäjiin eli henkilöihin, joiden tehtävänä on hallinnoida julkisia varoja ja julkista omaisuutta (esimerkiksi varainhallinnasta vastaavat henkilöt).

KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

Tarkastusvalta:

  • Italian perustuslain (1948) 81, 97, 100, 117 ja 119 artikla
  • laki nro 20/1994
  • laki nro 131/2002
  • laki nro 266/2005
  • laki nro 213/2012.

Oikeudenkäyttövalta:

  • Italian perustuslain 103 ja 108 artikla
  • Lain tasoisen asetuksen nro 174/2016 mukainen kirjanpitolain säännöstö.
  • laki nro 19/1994
  • laki nro 639/1996.

TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

Corte dei contin tarkastuskohteita ovat

  • ministeriöt
  • julkiset viranomaiset ja valtion virastot, myös riippumattomat viranomaiset
  • julkista rahoitusta saavat elimet
  • alueet, maakunnat, kunnat, suurkaupunkialueet ja niiden alaiset elimet
  • yksityiset yritykset, joissa Italian valtiolla, alueilla tai paikallisilla elimillä on määräysvalta.

— RAKENNE

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

Corte dei conti hoitaa sekä tarkastamiseen liittyviä että oikeudellisia tehtäviä.

Lisäksi Corte dei conti toimii parlamentin, hallituksen, alueiden, kaupunkien, maakuntien ja suurkaupunkialueiden neuvonantajana.

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

Corte dei conti on Italian perustuslain mukaisesti itsenäinen ja muusta valtiovallasta riippumaton.

SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

Tarkastuselimenä Corte dei conti raportoi parlamentille tarkastustensa tuloksista.

Se valvoo ja tarkastaa hallituksen toimia ja hallintoa laillisuuden ja julkisen talouden vakauden säilyttämiseksi.

Jos toimeenpanovallan käyttäjän toimet eivät ole lainmukaisia, Corte dei conti voi antaa kielteisen lausunnon, joka tekee niistä tehottomia.

Corte dei conti toimii hallituksen, alueiden, maakuntien, kuntien ja suurkaupunkialueiden neuvonantajana tilinpitoon liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi se antaa parlamentille ja hallitukselle lausuntoja lakien, lakiehdotusten sekä hallinnollisten ja muiden määräysten ja niihin liittyvien luonnosten osalta. Corte dei contin lausunto on pakollinen, jos kyse on kirjanpitojärjestelmiä koskevien säännösten käyttöönotosta, muuttamisesta tai kumoamisesta taikka kirjanpidossa käytettävien mallien, asiakirjojen tai rekistereiden käyttöönotosta tai muuttamisesta.

Corte dei conti osallistuu talousarviolainsäädännön ja muiden talouden ohjelma-asiakirjojen hyväksymismenettelyihin.

— ORGANISAATIO

JOHTAJA

PRESIDENTTI

Guido Carlino nimitettiin 11. syyskuuta 2020 (hän aloitti tehtävässään 15. syyskuuta 2020).

TOIMIKAUSI

Presidentin toimikausi kestää eläkeiän (70) saavuttamiseen asti.

VALINTAMENETELMÄ

Corte dei contin presidentin nimittää tasavallan presidentti ministerineuvoston puheenjohtajan ehdotuksesta. Ministerineuvosto puolestaan valitsee tulevan presidentin rajoitetusta luettelosta, joka sisältää Corte dei contin puheenjohtajaneuvoston tehtävään suosittamat Corte dei contin tuomarit.

HALLINTOELIN

Corte dei contin puheenjohtajaneuvosto koostuu 11 jäsenestä: Corte dei contin presidentti ja avustava presidentti, sen yleinen syyttäjä, neljä parlamentin nimittämää jäsentä ja neljä Corte dei contin tuomaria.

TOIMIKAUSI

Neljä vuotta.

VALINTAMENETELMÄ

Corte dei conti nimittää neljä tuomarijäsentä itse omien tuomareidensa keskuudesta. Ulkoiset jäsenet nimittää edustajainhuone (2) ja senaatti (2) vähintään 20 vuoden kokemuksen omaavien oikeustieteen professoreiden ja/tai juristien keskuudesta.

ORGANISAATIORAKENNE

Corte dei conti jakautuu kansallisiin ja alueellisiin tarkastusalan ja oikeusalan jaostoihin. Niitä täydentävät julkiset ja alueelliset syyttäjänvirastot.

Corte dei contin päämaja sijaitsee Roomassa, ja sillä on osastoja eri puolilla maata. Kullakin 19 alueella ja kahdessa autonomisessa maakunnassa on niin ollen alueellinen tarkastusjaosto, alueellinen oikeudellinen jaosto ja alueellinen syyttäjänvirasto.

Corte dei contilla on lisäksi useita keskustarkastusjaostoja sekä muutoksenhakua varten kolme oikeudellista keskusjaostoa Roomassa ja yksi Sisiliassa. Muutoksenhakujaostot toimivat toisen oikeusasteen tuomioistuimina, jotka tekevät lopullisia päätöksiä.

Syyttäjänvirasto työskentelee oikeudellisten jaostojen rinnalla. Corte dei contin syyttäjänvirasto sijaitsee Roomassa ja alueelliset syyttäjät, joilla on toimivalta oman alueensa osalta, toimivat alueellisissa oikeudellisissa jaostoissa.

— RESURSSIT

HENKILÖSTÖ

  • Lukumäärä: 448 tuomaria; 1 975 kokoaikavastaavaa virkamiestä (helmikuu 2020)
  • Miesten ja naisten osuus: ♂ 64,5 %; ♀ 35,5 % (tuomareista); ♂ 38 %; ♀ 62 % (virkamiehistä).
  • Keskimääräinen ikä: 55 (tuomarit); 54 (virkamiehet)

TALOUSARVIO

  • 363,7 miljoonaa euroa (2020)
  • < 0,01 prosenttia valtion koko talousarviosta

TARKASTUSTYÖ

— TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

Corte dei conti hyväksyy itsenäisesti yleisen tarkastussuunnitelmansa aina vuoden alussa. Suunnitelma sisältää keskustarkastusjaostojen tarkastusperiaatteet, -strategiat ja -kriteerit sekä ohjeet alueellisia tarkastusjaostoja varten. Jokainen keskustarkastusjaosto ja alueellinen tarkastusjaosto hyväksyy myös oman tarkastussuunnitelman.

Jokaisessa suunnitelmassa otetaan huomioon muun muassa seuraavat tekijät: taloudellinen merkitys, mahdollinen virheriski tai lain rikkomisen riski, aiempien tarkastusten tulokset, viranomaisten erityiset pyynnöt tai ehdotukset sekä henkilö- ja tekniset resurssit.

Corte dei conti lähettää vuotuisen tarkastussuunnitelmansa edustajainhuoneen ja senaatin puhemiehille sekä alueellisella tasolla alueiden ja aluevaltuustojen puheenjohtajille ja tarkastetuille yhteisöille.

Vuotuisessa tarkastussuunnitelmassa käsitellään

  • toiminnan suunnittelua
  • Corte dei contin tarkastuskohteisiin kuuluvia elimiä
  • valittuja muuttujia, kriteereitä ja otantamenettelyä
  • Corte dei contin tarkastusaiheisiin kuuluvia toimintoja ja kysymyksiä.

— TARKASTUSMENETELMÄT

Corte dei conti toimittaa

  • säännönmukaisuuden ennakkotarkastuksia, jotka liittyvät taloudellisesti merkittävimpiin toimenpiteisiin ja hallituksen lainsäädännön mukaisesti antamiin hallinnollisiin ohjeisiin; tarkoituksena on ehkäistä tilanteet, joissa hallituksen toiminta ei noudattaisi lakia
  • tuloksellisuuden jälkitarkastuksia, jotka koskevat kaikkea julkishallinnon toimintaa; näin pyritään arvioimaan, vastaavatko tulokset laissa säädettyjä tavoitteita
  • valtion, alueellisen tai paikallisen hallinnon talousarviosta säännöllisesti tukea saavien yhteisöjen, myös yritysten, taloushallinnon tarkastuksia.

Tarkastuskohteilla on oikeus esittää vastineensa Corte dei contin havaintoihin ennen lopullisen kertomuksen hyväksymistä.

Kuulemismenettelyn kuluessa Corte dei conti

  • esittää tarkastetuille yhteisöille tiedoksi vuotuisen tarkastussuunnitelmansa ja antaa niille tietoa tarkastuksen aiheesta, ehdoista, menettelyistä ja yleisestä suunnittelusta
  • ylläpitää jatkuvaa ja rakentavaa vuoropuhelua tarkastettujen yhteisöjen ja niiden sisäisen tarkastuksen hallinnoinnista vastaavien osastojen kanssa
  • julkaisee lopullisen kertomuksen ja esittää huomautuksensa julkisessa kuulemisessa tarkastusjaoston julkisen istunnon aikana.

Tuloksellisuustarkastusten tuloksena Corte dei conti laatii kertomuksia, joissa se tuo esiin analyysinsä, arvionsa ja suosituksensa. Tarkastuskohteiden olisi noudatettava näitä suosituksia ja siten ratkaistava julkisten varojen hallinnoinnissa mahdollisesti ilmenevät ongelmat ja varmistettava varainhoidon moitteettomuus. Tarkastuskohteiden olisi lisäksi pidettävä Corte dei conti ajan tasalla toimenpiteistä, jotka ne toteuttavat myöhemmin suositusten perusteella.

TUOTOKSET

— KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

Corte dei conti antaa parlamentille tietoja

  • vuosikertomuksissa, joissa käsitellään valtion yleistä tilinpäätöstä
  • neljän kuukauden välein laadittavissa kertomuksissa menolaeista (säännöksiin liittyvistä menoista)
  • erityisissä kuulemisissa, joissa Corte dei conti esittää lausuntonsa hallituksen taloudellisesta ja varainkäytön suunnittelusta sekä rahoitusesityksestä
  • erityiskertomuksissa alueellisesta ja paikallisesta rahoituksesta
  • vuosikertomuksessa julkisen talouden koordinoinnista
  • kertomuksissa julkisen sektorin työvoimakuluista
  • kertomuksissa EU-varojen hallinnoinnista
  • kertomuksissa julkisten elinten ja yhteisöjen hallinnoinnista.

— TIEDOTTAMINEN

Corte dei contin kertomukset julkaistaan sen verkkosivustolla.

— YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

Valtion keskusvalvontajärjestelmää valvoo yleinen tilinpito-osasto (talous- ja varainhoitoministeriössä), ja sitä johtaa valtion päätilinpitäjä.

Jokaisessa ministeriössä on riippumaton toimisto, joka vastaa keskuskirjanpidosta osana yleistä tilinpito-osastoa. Toimisto tarkistaa, että hallintotoimet ovat taloudenpidosta annettujen lakien ja ministeriön ohjeiden mukaisia (esimerkiksi menoehdotusten lainmukaisuuden). Keskuskirjanpidosta vastaava toimisto hyväksyy lainmukaisiksi katsotut sitoumukset ja ohjaa sääntöjenvastaiset tapahtumat ministerin käsiteltäväksi. Tämä puolestaan voi määrätä yleisen tilinpito-osaston tarkistamaan kyseiset sitoumukset. Tällaiset tapaukset toimitetaan automaattisesti Corte dei contille.

Yleinen rahoitustarkastusosasto tarkastaa paikan päällä ministeriöiden ja julkisten elinten toimintaa ja voi tarvittaessa ehdottaa korjaavia toimenpiteitä. Lisäksi tarkastusosasto tarkistaa, toimivatko kunkin elimen sisäisen tarkastuksen mekanismit asianmukaisesti. Yleisen rahoitustarkastusosaston kertomukset toimitetaan päätilinpitäjälle, ja jos taloudellisia tappioita havaitaan, Corte dei contin yleiselle syyttäjälle, joka voi asettaa virkamiehiä syytteeseen.

 

 

ITÄVALTA

RECHNUNGSHOF

Vuodesta 1948
Perustettu alun perin vuonna 1761

Verkkosivusto: www.rechnungshof.gv.at

Tehtävän määrittely:

Riippumaton, objektiivinen ja kansalaisten palveluksessa.

YLEISTÄ

OIKEUSPERUSTA

TEHTÄVÄ

Itävallan tilintarkastustuomioistuin on riippumaton ylin tarkastuselin liittovaltion, maakuntien ja kuntien tasolla.

Se varmistaa, että valtion varoja, mukaan lukien julkisten elinten ja yksityisten elinten käyttämät valtion varat, hallinnoidaan oikein (tarkastusten yhdenmukaisuuden perusteella).

Itävallan tilintarkastustuomioistuin tutkii, käytetäänkö saatavissa olevia varoja taloudellisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti. Itävallan tilintarkastustuomioistuimen tärkeimpien strategisten tehtävien – tarkastusten ja kuulemisten – lisäksi se suorittaa myös muita, valtion toimintapolitiikalle merkittäviä tehtäviä sekä tiettyjä notaaritoimia.

Itävallan tilintarkastustuomioistuin päättää omasta aloitteestaan ja itsenäisesti tarkastustensa tyypistä, aiheista ja menetelmistä.

Itävallan tilintarkastustuomioistuimella on perustuslailla säädetyt valtuudet suorittaa erityistarkastuksia, esimerkiksi

  • Itävallan liittoparlamentin tai maakuntaparlamentin päätöslauselman perusteella
  • Itävallan liittoparlamentin tai maakuntaparlamentin jäsenten pyynnöstä
  • liittohallituksen, maakuntahallituksen tai liittovaltion ministerin kohtuullisesta pyynnöstä.

Tällaisten pyyntöjen määrä on rajoitettu perustuslaissa Itävallan tilintarkastustuomioistuimen tarkastussuunnittelun riippumattomuuden varmistamiseksi.

Lisäksi Itävallan tilintarkastustuomioistuin suorittaa tärkeitä erityistehtäviä, joita ovat esimerkiksi

  • liittovaltion tilinpäätösten kokoaminen
  • rahoitusvelkaselvitysten työstäminen
  • laki- ja asetusesityksiin perehtyminen
  • yhteensopimattomuus-, tulorajoitus- ja puoluelakien alaiset tehtävät
  • liittohallituksen yhtiöiden ja virastojen keskimääräisiä tuloja ja niiden maksamia vanhuuseläkkeitä koskevaan raportointiin liittyvät tehtävät
  • asiantuntijalausuntojen antaminen välimiespaneeleille vuoden 2008 vakaussopimuksen mukaisesti.

KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

Itävallan tilintarkastustuomioistuimen toimintaa, tehtäviä, organisaatiota ja asemaa säännellään seuraavilla laeilla:

  • liittovaltion perustuslain (1920) VI luku
  • Itävallan tilintarkastustuomioistuinta koskeva liittovaltion laki (laki Itävallan tilintarkastustuomioistuimesta 1948 – RHG)
  • perustuslakituomioistuinta koskeva laki (jos Itävallan tilintarkastustuomioistuimen ja oikeushenkilön välillä syntyy valtuuksia ja oikeuksia koskevia mielipide-eroja, Itävallan tilintarkastustuomioistuin voi pyytää asian ratkaisua perustuslakituomioistuimessa)
  • liittovaltion laki kansallisneuvoston työjärjestyksestä (maakuntaparlamentit hallinnoivat Itävallan tilintarkastustuomioistuimen strategisesti merkittävää osallistumista valiokuntakokouksiin ja täysistuntoihin)
  • sopimus Euroopan unionin toiminnasta (sovelletaan suoraan EU:n yhteisön varojen tarkastamiseen ja yhteistyöhön Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kanssa).

TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

Itävallan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa seuraavien yhteisöjen rahoitusasioita (toisin sanoen rahoitustoimintaa):

  • valtio, maakunnat, kunnalliset järjestöt, yli 10 000 asukkaan kunnat ja muut laissa määritellyt oikeushenkilöt
  • säätiöt, rahastot ja laitokset, joita hallinnoivat liittovaltion, maakunnan tai kunnan elimet tai henkilöt, jotka itse kuuluvat liittovaltion, maakunnan tai kunnan elimiin
  • organisaatiot, joissa tosiasiallinen määräysvalta on valtiolla, maakunnalla tai vähintään 10 000 asukkaan kunnalla tai joissa edellä mainituilla on vähintään 50 prosenttia osuuksista, osakkeista tai omasta pääomasta, tai joiden toiminnasta vastaa valtio, maakunta tai kunta yksin tai yhdessä muiden sopimusosapuolten kanssa
  • liittovaltion, maakunnan tai kunnan julkisoikeudelliset oikeushenkilöt, jotka käyttävät liittovaltion, maakunnan tai kunnan varoja
  • sosiaalivakuutuselimet ja lakisääteiset työnantajajärjestöt, työntekijäjärjestöt ja ammattijärjestöt (kamarit)
  • laissa määritellyt oikeushenkilöt, esim. ORF (Itävallan yleisradiopalvelu).

— RAKENNE

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

Erityinen malli, jota johtaa presidentti ja joka suorittaa tarkastuksia liittovaltion, maakuntien ja kuntien tasolla Westminsterin mallin mukaisesti.

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

Itävallan tilintarkastustuomioistuin on Itävallan ylin tarkastuselin, joka raportoi suoraan kansalliselle parlamentille. Itävallan tilintarkastustuomioistuin toimii seuraavissa tehtävissä:

  • kansallisen parlamentin edustajana asioissa, jotka koskevat liittovaltion julkisten varojen hallinnointia ja Itävallan liittovaltion toimeenpanovallan alaisten lakisääteisten ammattijärjestöjen rahoituksen hallinnointia
  • maakuntaparlamenttien edustajana asioissa, jotka koskevat maakuntia, kunnallisia järjestöjä ja kunnallista julkisten varojen hallinnointia sekä maakuntien toimeenpanovallan alaisten lakisääteisten ammattijärjestöjen rahoituksen hallinnointia.

Itävallan tilintarkastustuomioistuin on liittovaltion hallituksesta ja maakuntahallituksista riippumaton ja yksinomaan lain säännösten alainen ja kuuluu näin ollen lainsäädäntöelimiin.

SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

Itävallan tilintarkastustuomioistuimen presidentti kommunikoi suoraan kansallisen parlamentin ja sen valiokuntien kanssa henkilökohtaisesti tai nimeämänsä edustajan kautta.

Itävallan tilintarkastustuomioistuimen presidentillä on oikeus osallistua kansallisen parlamentin ja sen valiokuntien ja alivaliokuntien keskusteluihin seuraavista aiheista: Itävallan tilintarkastustuomioistuimen kertomukset, lopulliset liittovaltion talousarvion tilit, esitykset, jotka koskevat erityisten toimenpiteiden toteuttamista Itävallan tilintarkastustuomioistuimen suorittamissa julkisen varainhoidon tarkastuksissa, sekä Itävallan tilintarkastustuomioistuimeen liittyvät liittovaltion rahoitusta koskevan lain osiot.

Itävallan tilintarkastustuomioistuimen presidentillä on kansallisen parlamentin työjärjestystä koskevan liittovaltion lain yksityiskohtaisten säännösten mukaan aina oikeus tulla pyynnöstä kuulluksi edellä lueteltuja aiheita koskevissa keskusteluissa.

Itävallan tilintarkastustuomioistuin laatii vuosikertomuksen toiminnastaan kansalliselle parlamentille, maakuntaparlamenteille ja kunnanvaltuustoille. Se voi raportoida milloin tahansa yksittäisiä asioita koskevista huomioistaan kansalliselle parlamentille, maakuntaparlamenteille ja kunnanvaltuustoille ja tehdä tarvittaessa ehdotuksia. Itävallan tilintarkastustuomioistuin tiedottaa liittovaltion hallitukselle kaikista kertomuksistaan samanaikaisesti, kun se lähettää kertomuksen kansalliselle parlamentille.

Lisäksi kansallinen parlamentti on nimittänyt pysyvän valiokunnan keskustelemaan Itävallan tilintarkastustuomioistuimen kertomuksista. Valiokunnan nimittämisessä noudatetaan suhteellisen edustuksen periaatetta.

— ORGANISAATIO

JOHTAJA

PRESIDENTTI

Margit Kraker nimitettiin 1. heinäkuuta 2016.

TOIMIKAUSI

12 vuotta, ei voida uusia.

VALINTAMENETELMÄ

Itävallan tilintarkastustuomioistuimen presidentti valitaan kansallisen parlamentin päävaliokunnan ehdotuksesta. Ennen virkaan astumista presidentti vannoo valan liittovaltion presidentille.

Itävallan tilintarkastustuomioistuimen presidentti ei voi olla yleisen edustuselimen tai Euroopan parlamentin jäsen, eikä hän ole voinut kuulua liittovaltion hallitukseen tai maakuntahallitukseen viimeisten viiden vuoden aikana.

Tilivelvollisuuden osalta Itävallan tilintarkastustuomioistuimen presidentillä on sama asema kuin liittovaltion hallituksen jäsenillä tai maakuntahallitusten jäsenillä, riippuen siitä, toimiiko Itävallan tilintarkastustuomioistuin kansallisen parlamentin vai maakuntaparlamentin toimeenpanoviranomaisena.

HALLINTOELIN

Itävallan tilintarkastustuomioistuimella ei ole hallintoelintä. Sen presidentillä on yksin päätöksentekovaltuudet.

Itävallan tilintarkastustuomioistuimella ei ole pysyvää varapresidenttiä. Mikäli presidentti on estynyt hoitamaan velvollisuuksiaan, häntä edustaa Itävallan tilintarkastustuomioistuimen virka-arvoltaan korkein virkamies. Tätä sovelletaan myös silloin, kun presidentin virka on avoinna.

ORGANISAATIORAKENNE

Itävallan tilintarkastustuomioistuin on jaettu viiteen jaostoon (yksi hallinnointi- ja hallintojaosto sekä neljä tarkastusjaostoa). Jokaiseen tarkastusjaostoon kuuluu kaksi tarkastusyksikköä, joihin on ryhmitelty aihepiireittäin kolmesta neljään tarkastusosastoa (toisin sanoen neljä tarkastusjaostoa, joissa on kahdeksan tarkastusyksikköä ja yhteensä 34 tarkastusosastoa).

Tällä organisaatiorakenteella voidaan laatia jaostojen välinen strategia ja tarkastussuunnitelma, optimoida resurssien käyttö joustavilla ja yhteistyökykyisillä tarkastustiimeillä ja edistää ja parantaa jaostojen välistä tiedonvaihtoa.

Jokaisella yksiköllä on myös ”osaamiskeskus” jaostojen välisiä ajankohtaisia aiheita varten, kuten tukia, petosten torjuntaa ja säännönmukaisuutta sekä tietoverkkoturvallisuutta varten.

— RESURSSIT

HENKILÖSTÖ

  • Lukumäärä: 276 (1. tammikuuta 2020) (noin 75 prosenttia tarkastustyössä)
  • Miesten ja naisten osuus: ♂ 51 prosenttia; ♀ 49 prosenttia. Keskimääräinen ikä: 49,2

TALOUSARVIO

  • 34,9 miljoonaa euroa (2019)
  • 0,04 prosenttia valtion koko talousarviosta

TARKASTUSTYÖ

— TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

Itävallan tilintarkastustuomioistuin suunnittelee työnsä vuosittain.

Itävallassa tilintarkastustuomioistuinta voidaan pyytää myös suorittamaan erityistarkastuksia. Tämä perustuu kansallisneuvoston tai maakuntaparlamentin päätöslauselmaan tai niiden jäsenten päätöslauselmaan taikka liittovaltion hallituksen tai maakuntahallituksen tai liittovaltion ministerin kohtuulliseen pyyntöön. Perustuslaki kuitenkin rajoittaa pyyntöjen määrän Itävallan tilintarkastustuomioistuimen tarkastussuunnittelun riippumattomuuden varmistamiseksi.

Vuonna 2017 Itävallan tilintarkastustuomioistuin käynnisti ensimmäistä kertaa aloitteen yleisön osallistumisesta Facebookin kautta. Kansalaisia rohkaistiin osallistumaan tarkastusaiheiden kehittämiseen ehdottomalla erilaisia kiinnostavia aiheita. Ehdotukset huomioitiin mahdollisuuksien mukaan tarkastusten suunnitteluprosessissa ja niistä keskusteltiin vuotuisessa tarkastussuunnittelukokouksessa.

Itävallan tilintarkastustuomioistuin suorittaa noin 90 tarkastusta joka vuosi liittovaltion, maakuntien ja kuntien tasolla.

— TARKASTUSMENETELMÄT

Itävallan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskriteerit ovat sääntöjenmukaisuuteen ja laillisuuteen perustuvat taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden oikeusperiaatteet.

Itävallan tilintarkastustuomioistuin toimittaa tarkastuksensa yhdistämällä

  • tuloksellisuustarkastuksia ja
  • tilintarkastuksia.

TUOTOKSET

— KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

Itävallan tilintarkastustuomioistuin toimittaa kertomuksensa liittovaltiolle, maakunnille ja kunnille.

Tämän lisäksi Itävallan tilintarkastustuomioistuin julkaisee kertomuksia

  • eri aiheita koskevista tutkimuksista ja arvioinneista
  • tuoden esiin mahdollisia parannuksia ja arvioiden niitä määrällisesti
  • yksilöiden taloudellisia kysymyksiä ja arvioiden niitä määrällisesti
  • antaen konkreettisia ja toteutettavissa olevia suosituksia.

— TIEDOTTAMINEN

Itävallan tilintarkastustuomioistuin levittää julkaisujaan

  • verkkosivustollaan
  • sosiaalisessa mediassa
  • lehdistötiedotteilla.

— YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

Kansallisella tasolla Itävallan tilintarkastustuomioistuin tekee yhteistyötä maakunnallisten tarkastuselinten kanssa vuotuisten tarkastussuunnitelmien koordinoimiseksi.

Vuodesta 1963 Itävallan tilintarkastustuomioistuin on huolehtinut INTOSAIn pääsihteeristöstä.

 

 

KREIKKA

ΕΛΕΓΚΤΙΚΟ ΣΥΝΕΔΡΙΟ

Vuodesta 1833

Verkkosivusto: www.elsyn.gr

Tehtävän määrittely:

Kreikan tilintarkastustuomioistuin on vastuussa valtion ulkoisesta tarkastuksesta ja osallistuu ratkaisevalla tavalla Kreikan julkisen sektorin taloushallinnon laadun ja tehokkuuden lisäämiseen.

Sen tarkastusten keskeiset strategiset tavoitteet ovat seuraavat:

  • parantaa julkisten elinten taloushallintoa ja tilivelvollisuutta
  • tehostaa talouden valvonta- ja tilivelvollisuusjärjestelmiä
  • parantaa yhteisöjen hallintotapaa valvomalla ja arvioimalla sisäisiä valvontajärjestelmiä
  • lisätä tarkastuskapasiteettia
  • tarjota Kreikan parlamentille olennaisia tietoja, jotka auttavat sitä hoitamaan valvontatehtäväänsä vaikuttavammin.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Kreikan tilintarkastustuomioistuin keskittyy erityisen olennaisiin tarkastuskohteisiin, varmistaa suoritettujen tarkastusten vaikutuksen jatkuvan kasvun ja käyttää saatavilla olevia resursseja parhaalla mahdollisella tavalla.

YLEISTÄ

OIKEUSPERUSTA

TEHTÄVÄ

Kreikan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa valtion, paikallisten virastojen ja oikeushenkilöiden menot ja tilit laissa säädetyllä tavalla ja silloin, kun nämä saavat julkisia varoja.

Sen toimivaltuudet kattavat valtionhallinnon osastot ja ministeriöt, paikalliset hallintoelimet ja muut julkisen sektorin organisaatiot. Se voi myös osallistua sellaisten elinten tilien tarkastamiseen, jotka ovat yksityisiä liikeyrityksiä.

Kreikan tilintarkastustuomioistuimella on oikeus saada kaikki keskus- ja paikallishallinnon tilikirjat ja tukiasiakirjat ja olla yhteydessä niiden henkilöstöihin. Se voi myös pyytää oleellisia tietoja kaikilta toimivaltaisilta viranomaisilta, jotka ovat velvollisia toimimaan yhteistyössä.

OIKEUDENKÄYTTÖVALTA

Kreikan tilintarkastustuomioistuin on toimivaltainen seuraavia tapauksia tutkivissa oikeudenkäynneissä:

  • eläkkeet
  • tilintarkastus
  • julkisen sektorin työntekijöiden siviilioikeudellinen vastuu heidän valtiolle, paikallisille virastoille tai julkisoikeudellisille oikeushenkilöille tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta johtuen velvollisuuksiensa suorittamisen yhteydessä aiheuttamistaan tappioista
  • virkamiesten vastuu heidän perusteettomasta vaurastumisestaan, jonka arvioidaan syntyneen korruption tuloksena (ja joka on perusteeton heidän vuosittain ilmoittamiensa taloudellisten etujen tarkastuksen perusteella).

KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

Kreikan perustuslain (1975) 98 artiklassa on määritelty Kreikan tilintarkastustuomioistuimen tehtävät (oikeudenkäyttövalta, tarkastustoiminta ja konsultointi). Nämä tehtävät hoidetaan laissa säädetyllä tavalla (ks. etenkin lait nro 4129/2013, 4270/2014, 4389/2016 ja 4700/2020 sekä presidentin määräys nro 1225/1981).

TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

Kreikan tilintarkastustuomioistuimen toimivaltuudet kattavat kaikki valtionhallinnon yhteisöt yleisesti, toisin sanoen seuraavat:

  • tasavallan presidentin kanslia
  • 18 ministeriötä
  • 7 hajautettua hallintoelintä
  • 5 riippumatonta perustuslaillista viranomaista ja 18 riippumatonta hallintoviranomaista, joista ei säädetä perustuslaissa
  • 332 kuntaa (ensimmäisen tason paikallinen viranomainen)
  • 13 aluetta (toisen tason paikallinen viranomainen)
  • 26 sosiaaliturvajärjestöä
  • 106 valtion sairaalaa.

Kreikan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa myös noin 450 muun julkishallinnon oikeushenkilön tilit, paikallisten viranomaisten (755) omistamien julkisten ja yksityisten oikeushenkilöiden tilit sekä yksityisille yhteisöille myönnetyt avustukset.

— RAKENNE

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

Tuomioistuin, jolla on oikeudenkäyttövalta ja tarkastustehtävä.

YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

Kreikan tilintarkastustuomioistuin on ylin julkisen talouden tuomioistuin Kreikan oikeudenkäyttöjärjestelmässä.

SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

Kreikan tilintarkastustuomioistuin on velvollinen toimittamaan parlamentille tarkastustyötään koskevan vuosikertomuksen sekä kertomuksen valtion tileistä, taseesta ja muista tilinpäätösasiakirjoista (selonteot).

Kreikan tilintarkastustuomioistuimen johtaja esittelee vuosittaisen tarkastusohjelman parlamentille, joka voi asettaa jotkin suunnitelluista tarkastuksista etusijalle. Parlamentti voi myös esittää, että vuoden mittaan tehdään jo suunniteltujen tarkastusten lisäksi enintään kolme muuta tarkastusta, joissa keskitytään etenkin julkishallinnon järjestelmien puutteisiin,

Parlamentti myös hyväksyy Kreikan tilintarkastustuomioistuimen talousarvion valtionvarainministeriön ja oikeusministeriön suosituksesta.

— ORGANISAATIO

JOHTAJA

PRESIDENTTI

Ioannis Sarmas nimitettiin 5. marraskuuta 2019.

TOIMIKAUSI

4 vuotta, ei voida uusia.

VALINTAMENETELMÄ

Nimitetään presidentin määräyksellä ministerineuvoston ehdotuksesta.

HALLINTOELIN

Kreikan tilintarkastustuomioistuimen yleiskokous on sen ylin oikeudenkäyttöelin ja koostuu presidentistä, kahdeksasta varapresidentistä ja 33 tuomarineuvoksesta. Kreikan tilintarkastustuomioistuimen yleiskokous työskentelee yhtenä suurempana kokoonpanona ja kolmena pienempänä kokoonpanona. Suurempi kokoonpano koostuu presidentistä, varapresidenteistä ja 20 tuomarineuvoksesta, jotka valitaan arvalla. Pienempi kokoonpano puolestaan koostuu presidentistä sekä 14 varapresidentistä ja tuomarineuvoksesta.

TOIMIKAUSI

Jäsenet ovat tuomareita, ja näin ollen itsenäisiä ja pysyvästi virassa.

VALINTAMENETELMÄ

Varapresidentit: nimitetään presidentin määräyksellä ministerineuvoston ehdotuksesta; tuomarineuvokset: nimitetään korkeimman tuomarineuvoston päätöksellä.

ORGANISAATIORAKENNE

Kreikan tilintarkastustuomioistuinta johtaa sen presidentti. Presidentin alaisuudessa on kahdeksan aktiivisessa palveluksessa olevaa varapresidenttiä, joista seitsemän johtaa kutakin tilintarkastustuomioistuimen oikeudenkäyttöjaostoa.

Varapresidenttien toimiminen presidentin sijaisina perustuu virkaikään. Kreikan tilintarkastustuomioistuimessa on 149 tuomarin virkaa. Tällä hetkellä viroissa toimii 33 tuomarineuvosta, 46 avustavaa tuomaria ja 40 esittelevää tuomaria.

Kreikan tilintarkastustuomioistuimen organisaatiorakenteeseen liittyy erottamattomasti julkisasiamiehen virasto, johon kuuluvat julkisasiamies, julkisasiamiehen avustaja ja kolme alempaa julkisasiamiestä. Kaikki ovat tuomioistuimen tuomareita.

Kreikan tilintarkastustuomioistuimen rakenteeseen kuuluvat yleiskokous (jonka toimintarakennetta kuvataan edellä) ja seitsemän oikeudenkäyttöjaostoa (joista jokaisessa on viisi jäsentä ja joita johtaa varapresidentti). Lisäksi siihen kuuluu äskettäin perustettu tarkastusosasto (jota johtaa presidentti), joka vastaa suunnitteluun, kaikentyyppisten tarkastusten toimittamiseen sekä selontekojen ja vuosikertomuksen laatimiseen liittyvistä kysymyksistä.

Organisaatiorakenteeseen sisältyy myös kuusi Klimakiaa (oikeudenkäyttöyksikköä, joihin kuuluu yhteensä kolme tuomaria ja joita johtaa tuomarineuvos). Niistä kolme toimittaa sopimuksentekoa edeltäviä tarkastuksia, kahdella on tarkastuksiin ja oikeudenkäyttöön liittyviä tehtäviä ja viimeinen hoitaa pääasiassa ylimmän tarkastuselimen kansainvälisiä suhteita.

Kreikan tilintarkastustuomioistuimen valtuutettujen (toisin sanoen oikeustoimivallan työntekijöiden, joilla on akateeminen tutkinto, yli 15 vuoden kokemus ja osastonjohtajan virka-arvo) johtamat tarkastusvirastot sijaitsevat ministeriöissä, prefektuureissa ja suurimmissa kunnissa, ja niillä on tarkastusvalta ja sanktioiden määräämisvalta. Ateenassa sijaitsee nykyään 55 valtuutettujen virastoa ja muualla Kreikassa 56. Kreikan tilintarkastustuomioistuimessa työskentelee tällä hetkellä 647 lainkäyttöviranomaista.

— RESURSSIT

HENKILÖSTÖ

  • Lukumäärä: 647 (johto: 15 prosenttia; tarkastus: 65 prosenttia; hallinto: 20 prosenttia) + 133 tuomaria (2020)
  • Miesten ja naisten osuus: ♂ 35 prosenttia; ♀ 65 prosenttia. Keskimääräinen ikä: 50

TALOUSARVIO

  • 34,3 miljoonaa euroa (vuonna 2020)
  • Kohdentaminen: noin 95 prosenttia palkkioihin ja palkkoihin
  • < 0,01 prosenttia valtion koko talousarviosta

TARKASTUSTYÖ

— TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

Kreikan tilintarkastustuomioistuin suunnittelee työnsä monivuotisilla ja vuotuisilla työohjelmilla, jotka yleiskokous hyväksyy. Monivuotiseen tarkastusohjelmaan sisältyy strategiseen merkitykseen perustuva luettelo tarkastusaiheista ja siinä täsmennetään suunniteltujen tarkastusten tavoitteet ja painopisteet.

Vuotuisessa tarkastusohjelmassa otetaan huomioon monivuotisen tarkastusohjelman strategiset painopisteet, ylimmän tarkastuselimen pakolliset toistuvat tarkastustehtävät sekä parlamentin, eri elinten edustajien tai kansalaisten esittämät pyynnöt, jotka koskevat valitusten tutkimiseen liittyviä tarkastuksia. Lisäksi vuotuisessa tarkastusohjelmassa otetaan huomioon eurooppalaisten ja kansainvälisten tarkastuselinten kanssa tehtävää yhteistyötä koskevat ehdotukset.

— TARKASTUSMENETELMÄT

Kreikan tilintarkastustuomioistuin suorittaa tarkastuskäsikirjansa ja kansainvälisten tarkastusstandardien (INTOSAI) mukaisesti sopimuksentekoa edeltäviä tarkastuksia ja jälkitarkastuksia, suuren riskin omaaviin aloihin kohdennettuja tarkastuksia (jotka voivat olla tilintarkastuksia, säännönmukaisuuden tarkastuksia tai tuloksellisuustarkastuksia) sekä seurantatarkastuksia.

Kreikan tilintarkastustuomioistuin suorittaa nykyään seuraavia tarkastuksia:

  • Valtion tai muiden vastaavien oikeushenkilöiden solmimien, taloudellisesti erittäin merkittävien sopimusten tekoa edeltävät tarkastukset laissa säädetyllä tavalla (sopimuksentekoa edeltävät tarkastukset).
  • Jälkitarkastukset valtion ja paikallishallinnon virastojen tai muiden oikeushenkilöiden tilinpitäjien tileistä, joiden tuloksena toimivaltainen tilintarkastustuomioistuimen valtuutettu antaa päätöksen joko tilien hyväksymisestä asianmukaisina tai niiden hylkäämisestä lainvastaisina. Jälkimmäinen tapaus edellyttää takaisinperintää.
  • Kohdennetut tarkastukset (tilintarkastukset, säännönmukaisuuden tarkastukset ja tuloksellisuustarkastukset) suuren riskin aloilla Kreikan tilintarkastustuomioistuimen vuotuisen tarkastusohjelman mukaisesti ja ylimpien tarkastuselinten kansainvälisiä standardeja ja periaatteita (INTOSAIn ammatillisten julkilausumien foorumi, FIPP) noudattaen.

TUOTOKSET

— KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

Kreikan tilintarkastustuomioistuin julkaisee seuraavat julkaisut:

  • Pakolliset tarkastuskertomukset:
    • Vuosikertomus tilintarkastustuomioistuimen tarkastustoiminnasta ja sen toiminnan tuloksista, tilintarkastustuomioistuimen työhön perustuvat huomautukset sekä uudistuksia ja parannuksia (kuten lakeja) koskevat ehdotukset.
    • Valtion vuotuista tilinpäätöstä ja tasetta koskevat selonteot.
  • Oma-aloitteisesti suoritettuihin tarkastuksiin perustuvat kertomukset: Kreikan tilintarkastustuomioistuin julkaisee tarkastuskertomuksia myös vuotuisen työohjelman mukaan.
  • Kertomukset tarkastuksista, joita parlamentti on pitänyt toivottavana ja jotka eivät alun perin sisältyneet suunnitelmiin (enintään kolme tarkastusta vuodessa); kyseisissä tarkastuksissa keskitytään etenkin julkishallinnon järjestelmien puutteisiin.
  • Lainsäädäntölausunnot: Kreikan tilintarkastustuomioistuin antaa lausuntoja eläkkeitä tai eläkkeeseen oikeuttavan palvelun tunnustamista koskevista lakiesityksistä sekä muista sen perustuslain mukaiseen toimivaltaan kuuluvista aiheista joko ministeriöiden pyynnöstä tai laissa säädetyllä tavalla.
  • Muut tehtävät:
    • Tarkastustuloksiin perustuva seuranta: Kreikan tilintarkastustuomioistuin julkaisee seurantakertomuksia.
  • — TIEDOTTAMINEN

    Yllä mainittu selonteko ja Kreikan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus julkaistaan (viimeksi mainittu myös Kreikan virallisessa lehdessä), ja ne ovat yleisön saatavissa Kreikan tilintarkastustuomioistuimen verkkosivustolla. Kohdennettujen tarkastusten kertomukset ovat myös saatavissa Kreikan tilintarkastustuomioistuimen verkkosivustolta. Näistä kertomuksista voidaan keskustella asiaankuuluvissa parlamentin valiokunnissa.

    Myös tuomiot ja päätökset julkaistaan ilman henkilötietoja Kreikan tilintarkastustuomioistuimen verkkosivustolla ja muissa oikeusalan julkaisuissa.

    Kreikan tilintarkastustuomioistuin voi järjestää konferensseja tarkastuskohteille ja relevanteille sidosryhmille tarkastustyönsä esittelyä varten.

    Tiedonlevityksessä ei toistaiseksi käytetä tiedotusvälineitä.

     

     

    KROATIA

    DRŽAVNI URED ZA REVIZIJU

    Vuodesta 1993

    Verkkosivusto: www.revizija.hr

    Tehtävän määrittely:

    Kroatian tasavallan valtion tilintarkastusviraston toiminta keskittyy rahoituskertomusten ja liiketoiminnan tarkastamiseen ja sellaisten yhteisöjen säännönmukaisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen, jotka hallinnoivat julkista omaisuutta tai jotka on määritetty valtion tilintarkastusvirastoa koskevassa laissa. Lisäksi tilintarkastusvirasto osallistuu julkisen omaisuuden ja muiden julkisten resurssien hallinnoinnin kehittämiseen sekä Kroatian parlamentille, hallitukselle ja tasavallan kansalaisille toimitetun, valtion talousarvion ja muiden resurssien hallinnointimenetelmiä ja niiden tuloksia koskevan tiedon tason parantamiseen.

    YLEISTÄ

    OIKEUSPERUSTA

    TEHTÄVÄ

    Valtion tilintarkastusvirasto tarkastaa valtion tilintarkastusvirastoa koskevassa laissa ja poliittisen toiminnan ja vaalikampanjoiden rahoitusta koskevassa laissa määriteltyjen tarkastuskohteiden tuloja ja menoja, varoja ja vastuita, tilinpäätöksiä, rahoitustaloustoimia sekä ohjelmia, hankkeita ja toimintaa.

    Se arvioi, antavatko tilinpäätökset oikean ja riittävän kuvan taloudellisesta asemasta ja taloudellisen toiminnan tuloksista hyväksyttyjen kirjanpitosääntöjen mukaisesti. Se arvioi lakien ja sääntöjen noudattamista ja valtion talousarviosta tai paikallisten ja alueellisten itsehallintoyksiköiden talousarvioista rahoitettujen ohjelmien ja hankkeiden taloudellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

    Valtion tilintarkastusvirasto suorittaa tarkastuksia keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasolla.

    KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

    • Perustuslaki 1990
    • Laki valtion tilintarkastusvirastosta (2011)
    • Laki poliittisen toiminnan ja vaalikampanjoiden rahoituksesta (2011, muutettu 2017)

    TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

    Valtion tilintarkastusviraston toimivaltuudet kattavat seuraavat kohteet:

    • valtion elimet
    • paikallisen ja alueellisen itsehallinnon yksiköt
    • valtion talousarviosta tai paikallisten ja alueellisten itsehallinnon yksiköiden talousarvioista rahoitetut oikeushenkilöt
    • tasavallan tai paikallisten ja alueellisten itsehallinnon yksiköiden rahoittamat oikeushenkilöt
    • yhtiöt ja muut oikeushenkilöt, joissa tasavalta tai paikalliset ja alueelliset itsehallinnon yksiköt omistavat osake-enemmistön
    • oikeushenkilöt, jotka käyttävät Euroopan unionista ja muista julkisia tarpeita rahoittavista kansainvälisistä organisaatioista tai instituutioista saatuja varoja
    • poliittiset puolueet, riippumattomat edustajat ja paikallisten hallintoyksiköiden edustuselinten riippumattomat jäsenet.

    Valtion tilintarkastusviraston tarkastustoimivaltuuksien piiriin kuuluu noin 14 500 yhteisöä.

    — RAKENNE

    YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

    Hallituksesta riippumaton tarkastusvirasto, jota johtaa pääjohtaja.

    YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

    Kroatian tasavallan perustuslain mukaan valtion tilintarkastusvirasto on tasavallan ylin tarkastuselin, joka työskentelee itsenäisesti ja riippumattomasti.

    SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

    Valtion tilintarkastusviraston ja parlamentin välisiä suhteita säätelevä oikeudellinen kehys on määritelty valtion tilintarkastusvirastoa koskevassa laissa, poliittisen toiminnan ja vaalikampanjoiden rahoitusta koskevassa laissa sekä Kroatian parlamentin pysyväistoimeksiannoissa.

    Valtion tilintarkastusvirasto toimittaa parlamentille vuotuisen toimintakertomuksen, valtion talousarvion toteuttamista koskevan tarkastuskertomuksen sekä muita tarkastuskertomuksia (yksittäisiä tai tiettyä aiheryhmää koskevia kertomuksia). Kertomuksia käsitellään asiaankuuluvissa valiokunnissa ja täysistunnoissa. Ennen kuin tarkastuskertomuksista keskustellaan valiokunnissa tai täysistunnossa, parlamentti pyytää niistä hallituksen lausuntoa.

    Parlamentin rahoitus- ja valtion talousarviovaliokunta sekä tarkastuksen aiheesta riippuen muut valiokunnat, keskustelevat tarkastuskertomuksista valtion tilintarkastusviraston pääjohtajan ja edustajien läsnä ollessa. Sen jälkeen asiasta vastaavat valiokunnat laativat päätelmän tarkastuskertomuksista.

    Täysistuntokäsittelyn jälkeen parlamentti tekee päätelmänsä, joka velvoittaa hallitusta tietyn määräajan kuluessa osoittamaan valtion tilintarkastusviraston suositusten täytäntöönpanon.

    — ORGANISAATIO

    JOHTAJA

    PÄÄJOHTAJA

    Ivan Klešić nimitettiin tehtävään ensin 10. joulukuuta 2010 ja uudelleen 3. joulukuuta 2018.

    TOIMIKAUSI

    Kahdeksan vuoden kausi, joka voidaan uusia.

    VALINTAMENETELMÄ

    Pääjohtajan nimittää Kroatian parlamentti vaali-, nimitys- ja hallintoasioiden valiokunnan ehdotuksesta ja rahoitus- ja valtion talousarviovaliokunnan lausunnon perusteella.

    ORGANISAATIORAKENNE

    Valtion tilintarkastusvirastolla on pääkonttori Zagrebissa ja 21 aluetoimistoa. Se toimii koko tasavallan alueella.

    Keskustoimiston osastot on jäsennelty yhteisötyyppien ja tarkastustyyppien mukaan, ja lisäksi siellä toimivat laki-, henkilöstö- ja kirjanpito-osastot sekä sisäisen tarkastuksen osasto. Suhdetoiminta ja kansainvälinen yhteistyö kuuluvat keskustoimiston toimialaan.

    Valtion tilintarkastusviraston toiminta, tehtävät ja vastuut on määritelty valtion tilintarkastusvirastoa koskevassa laissa ja valtion tilintarkastusviraston työjärjestyksessä.

    — RESURSSIT

    HENKILÖSTÖ

    • Lukumäärä: 290 kokoaikavastaavaa (2019) (83,44 prosenttia tarkastustyössä)
    • Miesten ja naisten osuus: ♂ 18,3 prosenttia; ♀ 81,7 prosenttia. Keskimääräinen ikä: 47,3

    TALOUSARVIO

    • Valtion tilintarkastusviraston toiminta rahoitetaan Kroatian tasavallan valtion talousarviosta.
    • Valtion tilintarkastusvirasto suunnittelee itsenäisesti työhönsä tarvittavat varat, ja Kroatian parlamentti määrittelee ne valtion talousarviossa.
    • 8,4 miljoonaa euroa (2019)
    • 0,046 prosenttia valtion koko talousarviosta (2018)

    TARKASTUSTYÖ

    — TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

    Kroatian valtion tilintarkastusvirasto suunnittelee ja suorittaa tarkastuksensa itsenäisesti vuotuisen ohjelman ja työsuunnitelmansa mukaisesti. Parlamentti voi pyytää tarkastusten sisällyttämistä valtion tilintarkastusviraston työsuunnitelmaan, mutta käytännössä tämä on harvinaista.

    Vuotuisen tarkastusohjelman ja työsuunnitelman hyväksyy pääjohtaja, samoin kuin vuotuisen ohjelman ja työsuunnitelman valmistelua koskevat ohjeet. Vuotuinen ohjelma ja työsuunnitelma sisältävät pakolliset tarkastukset sekä muiden aiheiden tarkastukset.

    Valtion talousarvion toteuttamista koskeva tarkastus on pakollinen ja perustuu valtion tilintarkastusvirastoa koskevan lain säännöksiin, kun taas muut pakolliset tarkastukset määritellään poliittisen toiminnan ja vaalikampanjoiden rahoitusta koskevan lain säännöksissä.

    Muut valtion tilintarkastusviraston toimivaltuuksiin kuuluvat tarkastukset määritellään valtion tilintarkastusvirastoa koskevassa laissa annettujen perusteiden pohjalta. Näitä ovat:

    • riskinarviointi
    • tarkastusaiheiden taloudellinen merkitys
    • aikaisempien tarkastusten tulokset ja niistä annettu lausunto
    • tarkastuskohteen toiminnasta ja hallinnosta kerätyt tiedot
    • muut valtion tilintarkastusviraston sisäisissä säädöksissä määritellyt perusteet (täytäntöön panematta olevat suositukset, julkaisut tiedotusvälineissä).

    — TARKASTUSMENETELMÄT

    Kroatian valtion tilintarkastusvirasto suorittaa seuraavia tarkastuksia:

    • tilintarkastukset, joihin sisältyy asiakirjojen, kertomusten, sisäisten valvontajärjestelmien ja sisäisten tarkastusten, kirjanpidon ja rahoitusmenettelyjen sekä muiden rekistereiden tutkiminen, jolla varmistetaan, että tilinpäätöksissä on annettu oikea ja riittävä kuva taloudellisesta tilanteesta ja että taloudellisen toiminnan tulokset vastaavat hyväksyttyjä kirjanpitostandardeja ja -periaatteita
    • säännönmukaisuuden tarkastukset, joihin sisältyy rahoitustaloustoimien tutkiminen varojen lainmukaisen käytön kannalta
    • tuloksellisuustarkastukset, joissa arvioidaan toiminnan taloudellisuutta ja tehokkuutta sekä sitä, miten vaikuttavasti yleiset tavoitteet tai yksittäisen rahoitustoimen taikka ohjelmien ja hankkeiden tavoitteet on saavutettu.

    Valtion tilintarkastusvirasto toimittaa tarkastuksensa soveltaen kansainvälisiä tarkastusstandardeja (ISSAI) sekä omia eettisiä sääntöjään. Se käyttää tuloksellisuus- ja tilintarkastuskäsikirjoja ja ohjeita.

    TUOTOKSET

    — KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

    Valtion tilintarkastusviraston kertomukset:

    • vuotuinen toimintakertomus, joka sisältää valtion tilintarkastusviraston tarkastustyön tulokset raportointijaksolta sekä sen muut toiminnot
    • tarkastuskertomukset tilintarkastuksista, säännönmukaisuuden tarkastuksista ja tuloksellisuustarkastuksista
    • tarkastuskertomukset tiettyyn aiheeseen kohdistuvista tarkastuksista, jotka julkaistaan samanaikaisesti yksittäisten tarkastuskertomusten kanssa ja jotka sisältävät tiettyjä aiheita koskevien yksittäisten tarkastusten tulokset (esimerkiksi sairaaloiden tai luonnonpuistojen tarkastukset).

    Valtion tilintarkastusvirasto julkaisee ilmoituksia uusista tarkastuskertomuksista ja muista toimista verkkosivustollaan.

    — TIEDOTTAMINEN

    Kaikki valmiit tarkastuskertomukset julkaistaan verkkosivustolla. Samanaikaisesti annetaan lehdistötiedote ja järjestetään lehdistötilaisuus.

    Valtion tilintarkastusvirasto toimittaa tarkastuskertomukset parlamentille välittömästi niiden valmistumisen ja julkaisemisen jälkeen.

    Valtion tilintarkastusvirasto julkaisee vuotuisen toimintakertomuksensa sekä strategiset ja vuotuiset suunnitelmansa verkkosivustollaan (ensiksi mainitun vasta sitten, kun parlamentille on tiedotettu siitä).

    — YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

    Valtion tilintarkastusvirasto tekee yhteistyötä muiden valtion viranomaisten kanssa tehtäviään suorittaessaan tämän kuitenkaan rajoittamatta sen itsenäisyyttä ja riippumattomuutta. Tämän vaatimuksen mukaisesti valtion tilintarkastusvirasto tekee yhteistyötä oikeusviranomaisten ja valtion elinten kanssa.

    Kun tarkastuskertomukset on toimitettu parlamentille, ne lähetetään valtion syyttäjänvirastoon.

    Valtion tilintarkastusvirasto toimittaa myös tarvittavat tarkastuskertomukset ja saatavissa olevat asiakirjat sisäministeriölle ministeriön pyynnöstä.

    Poliittisten puolueiden, itsenäisten edustajien ja paikallisten yksiköiden edustuselinten vaalilistoilta valittujen jäsenten tarkastamisen jälkeen valtion tilintarkastusviraston tulee ilmoittaa valtion syyttäjänvirastolle kaikista mahdollisista lain rikkomisista. Virasto tekee yhteistyötä valtion vaalikomission, verohallinnon, korruption ja järjestäytyneen rikoksen torjuntaviraston, sisäministeriön sekä tuomioistuinten ja muiden valtion elinten kanssa.

    Valtion tilintarkastusvirasto ylläpitää tiiviitä suhteita muihin ylimpiin kansallisiin tarkastuselimiin ja kansainvälisiin tarkastusorganisaatioihin ja osallistuu aktiivisesti niiden elinten ja työryhmien toimintaan. Valtion tilintarkastusvirasto tekee yhteistyötä myös erilaisten kansallisten ja kansainvälisten ammattialajärjestöjen, elinten ja instituutioiden sekä akateemisen yhteisön ja suuren yleisön kanssa.

     

     

    KYPROS

    EΛΕΓΚΤΙΚΗ ΥΠΗΡΕΣΙΑ ΤΗΣ ΚΥΠΡΙΑΚΗΣ ΔΗΜΟΚΡΑΤΙΑΣ

    Vuodesta 1960
    Perustettu alun perin vuonna 1879

    Verkkosivusto: www.audit.gov.cy

    Tehtävän määrittely:

    Riippumattomien tilintarkastusten, säännönmukaisuuden tarkastusten ja tuloksellisuustarkastusten suorittaminen laajemmalla julkisella sektorilla julkisen raportoinnin ja julkisten resurssien optimaalisen hallinnoinnin edistämiseksi.

    YLEISTÄ

    OIKEUSPERUSTA

    TEHTÄVÄ

    Perustuslain mukaan Kyproksen tasavallan tilintarkastusvirasto tarkastaa kaikki julkisen sektorin tulot ja menot sekä kaikki julkisen sektorin omistamat rahavarat ja muut hallinnoidut varat. Se voi myös tarkastaa kaikki tasavallalle tai sen määräysvallan alaisuudessa aiheutuneet vastuut.

    Tilintarkastusviraston tarkastusten laajuutta ei ole rajoitettu, ja sillä on oikeus saada käyttöönsä kaikki kirjat ja rekisterit ja päästä kaikkiin varojen säilytyspaikkoihin, jotka se katsoo tarpeellisiksi työnsä suorittamiseksi.

    KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

    • Kyproksen tasavallan perustuslaki (1960): 6 osa, 2 luku, 115–117 artikla
    • Laki finanssipoliittisesta vastuusta ja rahoituskehyksestä (laki nro 20(I)/2014)
    • Laki näytön ja tiedon toimittamisesta tilintarkastusviraston pääjohtajalle (laki nro 113(I)/2002).

    TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

    Kyproksen tasavallan tilintarkastusvirasto tarkastaa seuraavien yhteisöjen toimintaa:

    • julkiset laitokset
      • ministeriöt
      • julkishallinnon yksiköt, palvelut tai virastot
    • lakisääteiset elimet
    • paikallishallinnon viranomaiset
      • yhteisöt
      • kunnat
    • muut laajemman julkisen sektorin organisaatiot, yritykset ja rahastot.

    — RAKENNE

    YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

    Hallituksesta riippumaton tarkastusvirasto, jota johtaa pääjohtaja.

    YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

    Kyproksen tasavallan tilintarkastusvirasto on itsenäinen valtion elin.

    SUHTEET PARLAMENTTIIN/ HALLITUKSEEN

    Tilintarkastusvirasto on rakenteellisesti riippumaton parlamentista, mutta elimet tekevät keskenään tiivistä yhteistyötä. Parlamentin kehityssuunnitelmien ja julkisten menojen valvonnan valiokunta tarkastaa säännöllisesti tilintarkastusviraston suositukset ja huomautukset valvoakseen tarkastettujen virastojen vastauksia tilintarkastusviraston suosituksiin ja huomautuksiin.

    Lisäksi lähes kaikki parlamentin valiokunnat pyytävät säännöllisesti tilintarkastusviraston apua sen vastuualueisiin liittyvissä kysymyksissä. Tilintarkastusvirasto osallistuu toisinaan myös lainsäädäntöprosessiin. Parlamentti voi pyytää tilintarkastusvirastoa suorittamaan erityistutkimuksia tai -tarkastuksia.

    Pääjohtaja suorittaa tarkastuksia ja toimittaa vuosikertomukset Kyproksen tasavallan presidentille ja muita tarkastuskertomuksia tarkastuskohteille.

    Tilintarkastusviraston talousarvion hyväksyvät ministerineuvosto ja parlamentti.

    — ORGANISAATIO

    JOHTAJA

    PÄÄJOHTAJA

    Odysseas Michaelides nimitettiin 11. huhtikuuta 2014.

    TOIMIKAUSI

    Rajoittamaton lakisääteiseen 65 vuoden eläkeikään saakka.

    VALINTAMENETELMÄ

    Pääjohtajan nimittää tasavallan presidentti.

    HALLINTOELIN

    Kyproksen tasavallan tilintarkastusvirastoa hallinnoi yksinomaan pääjohtaja, sillä ei ole hallintoelintä.

    ORGANISAATIORAKENNE

    Tilintarkastusvirasto on jaettu neljään jaostoon. Kolme jaostoista suorittaa tilintarkastuksia, säännönmukaisuuden tarkastuksia ja tuloksellisuustarkastuksia ja neljäs jaosto toimittaa teknisiä tarkastuksia. Jokaista jaostoa johtaa tarkastusjohtaja ja alaosastoja ylempi johtava tarkastaja.

    Näiden lisäksi tilintarkastusvirastolla on menetelmistä ja laadunvarmennuksesta vastaava yksikkö sekä erilaisia tukitoimintoja, kuten hallinto ja kirjanpito.

    — RESURSSIT

    HENKILÖSTÖ

    • Lukumäärä: 139 (2020) (83 prosenttia tarkastustyössä)
    • Miesten ja naisten osuus: ♂ 35 prosenttia; ♀ 65 prosenttia. Keskimääräinen ikä: 44

    TALOUSARVIO

    • Tilintarkastusviraston rahoitus tulee valtion talousarviosta.
    • 7,4 miljoonaa euroa (vuonna 2020)
    • noin 88 prosenttia on henkilöstökuluja, ja loppuosa on kohdennettu toimintakustannuksiin
    • noin 0,08 prosenttia valtion talousarviomenojen kokonaismäärästä.

    TARKASTUSTYÖ

    — TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

    Tilintarkastusviraston alajaostot valmistelevat vuotuiset työohjelmansa itsenäisesti. Tilintarkastusvirastolla ei ole yleistä vuotuista tarkastussuunnitelmaa.

    Suunnitteluun sisältyy arvio jokaiselle suunnitellulle tarkastukselle osoitettavien päivien lukumäärästä, joka arvioidaan käytettävissä olevan henkilöstön lukumäärän, tarkastustyön määrän ja merkityksen, tarkastusriskin ja aikaisempien havaintojen perusteella.

    — TARKASTUSMENETELMÄT

    Tilintarkastusvirasto suorittaa erityyppisiä tarkastuksia:

    • tilintarkastuksia
    • säännönmukaisuuden tarkastuksia
    • tuloksellisuustarkastuksia
    • teknisiä tarkastuksia, joihin kuuluvat ensisijaisesti julkisten hankintojen käytännöt (hankinta-asiakirjojen ehdot, hankekustannusten ja arviointiraporttien arviointi), käynnissä olevien rakennushankkeiden paikalla tehdyt tarkastukset, valtion virastojen käyttöön vuokrattujen kiinteistöjen vuokrasopimusten tarkastukset ja IT-tarkastukset (toisin sanoen tietoteknologian ja sähköisten tiedonkäsittelyjärjestelmien tarkastukset)
    • ympäristötarkastuksia, jotka tavallisesti tarkoittavat tilintarkastusten, säännönmukaisuuden tarkastusten ja tuloksellisuustarkastusten yhdistelmää tietyssä ympäristönhallintoon liittyvässä erityisaiheessa; näitä tarkastuksia suoritetaan INTOSAIn laatimien erityisten standardien ja menetelmiä koskevien ohjeiden mukaisesti
    • erityistarkastuksia, jotka käynnistetään tavallisesti parlamentin erillisestä pyynnöstä tai poliisin pyytäessä apua mahdollisesti rikosoikeudellisten tapausten tutkintaan.

    TUOTOKSET

    — KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

    Tilintarkastusviraston pääasialliset julkaisut:

    • vuosikertomus, joka sisältää pääasiassa tietoja vuoden aikana laadituista erityistarkastuskertomuksista ja tarkastushavainnoista ja jossa annetaan tarkastuslausunto Kyproksen tasavallan tilinpäätöksestä
    • erityiskertomukset, jotka laaditaan tärkeimpien tarkastusten jälkeen, kuten julkisyhteisöjen, lakisääteisten elinten tai paikallisten viranomaisten tarkastusten sekä tuloksellisuus- ja ympäristötarkastusten jälkeen.

    — TIEDOTTAMINEN

    Tilintarkastusvirasto raportoi tarkastushavainnoistaan suoraan asianomaisille yhteisöille ja esittää niille suosituksia.

    Vuosikertomus toimitetaan Kyproksen tasavallan presidentille ja parlamentille.

    Tämän lisäksi tilintarkastusvirasto julkaisee kaikki muut kuin luottamukselliset tarkastuskertomukset verkkosivustollaan ja antaa tarvittaessa lehdistötiedotteita.

    — YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

    Tilintarkastusvirasto tekee tiivistä yhteistyötä parlamentin kanssa ja sen lisäksi myös kansalaisten, erityisalojen asiantuntijoiden ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa tietojen saamiseksi tarkastusaiheista.

     

     

    LATVIA

    VALSTS KONTROLE

    Vuodesta 1991
    Perustettu alun perin vuonna 1923

    Verkkosivusto: lrvk.gov.lv

    Tehtävän määrittely:

    Edesauttaa

    • veronmaksajien rahojen tehokasta ja lainmukaista käyttöä
    • julkisiin menoihin liittyvää taloushallintoa ja tilivelvollisuutta
    • oikeudenmukaista ja avointa päätöksentekoa julkisella sektorilla.

    YLEISTÄ

    OIKEUSPERUSTA

    TEHTÄVÄ

    Latvian tasavallan tilintarkastusvirasto tarkastaa tilintarkastuksissa, säännönmukaisuuden tarkastuksissa ja tuloksellisuustarkastuksissa

    • valtion ja kuntien talousarvioiden tulot ja menot, myös EU:n tukirahoitusten ja muiden kansainvälisten järjestöjen tai instituutioiden varojen hyödyntämisen
    • valtion ja paikallishallinnon omaisuuteen liittyvät toimet.

    Tilintarkastusvirasto toimittaa vuosittain parlamentille tarkastuslausunnon valtion ja kuntien talousarvioiden toteuttamisesta ja lausuntoja siitä, onko ministeriöiden ja muiden keskushallinnon elinten vuotuiset rahoituskatsaukset valmisteltu asianmukaisesti.

    Tilintarkastusvirasto toimittaa kertomuksen parlamentille ja ministerikabinetille seuraavista aiheista:

    • sellaisten tarkastettujen yhteisöjen tilintarkastuksista, joista tilintarkastusvirasto on antanut varauman sisältävän tai kielteisen lausunnon
    • kaikista tuloksellisuustarkastuksista
    • erityisen tärkeistä tai merkittävistä havainnoista.

    Mikäli tarkastusten aikana havaitaan oikeusperiaatteiden rikkomista, tilintarkastusviraston on tiedotettava asiasta asiaankuuluville lainvalvontaviranomaisille.

    Tarkastusten aikana havaittujen puutteiden poistamiseksi tilintarkastusvirastolla on oikeus antaa suosituksia tarkastetuille yhteisöille ja valvoa suositusten täytäntöönpanoa.

    Tilintarkastusvirastolla on oikeus saada kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot työnsä suorittamiseen.

    KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

    • Latvian tasavallan perustuslaki (1922)
    • Laki valtion tilintarkastusvirastosta (2002)

    TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

    Tarkastuskohteet:

    • valtion laitoksia (13 ministeriötä ja 137 niiden alaista laitosta, 13 keskushallinnon laitosta)
    • paikallishallintoa (110 maakuntaa ja yhdeksän kaupunkia) sekä sen alaisia laitoksia
    • valtion tai paikallishallinnon omistamia liikeyrityksiä tai yksityisiä yrityksiä, joissa valtio on osaomistajana
    • muita kaupallisia yrityksiä, yhteisöjä, säätiöitä ja luonnollisia henkilöitä, (1) jos niiden käytössä tai hallussa on valtion tai paikallishallinnon resursseja, (2) jos niitä rahoitetaan valtion tai paikallishallinnon resursseilla, tai (3) jos ne toteuttavat valtion tai paikallishallinnon julkisia hankintoja.

    — RAKENNE

    YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

    Latvian valtion tilintarkastusvirasto on riippumaton kollegiaalinen ylin tarkastuselin, jota johtaa pääjohtaja.

    YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

    Tilintarkastusvirasto on yksi Latvian kuudesta perustuslaillisesta elimestä. Se on täysin riippumaton ja toimii kollegiaalisena ylimpänä tarkastuselimenä. Se on valtiontalouden valvontajärjestelmän keskeinen toimija, joka palvelee yleistä etua varmistamalla riippumattomasti keskushallinnon ja paikallishallinnon resurssien käytön lainmukaisuuden, asianmukaisuuden, taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden. Se myös edistää moitteetonta taloushallintoa ja avointa päätöksentekoprosessia julkisella sektorilla.

    SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

    Tilintarkastusvirasto esittää kertomuksensa ja lausuntonsa Latvian parlamentille (Saeima) ja ministerikabinetille.

    PARLAMENTTI

    Tilintarkastusvirasto tekee tiivistä yhteistyötä parlamentin eri valiokuntien kanssa, erityisesti julkisesta varainkäytöstä ja tarkastuksesta vastaavan valiokunnan kanssa, jolle suurin osa tilintarkastusviraston kertomuksista toimitetaan. Tilintarkastusvirasto tiedottaa julkisesta varainkäytöstä ja tarkastuksesta vastaavalle valiokunnalle kaikkien tarkastusten tuloksista, asianomaisilla sektoreilla havaituista toiminnan puutteista sekä tarkastuksissa havaituista säädösten rikkomisista ja suositusten täytäntöönpanon edistymisestä. Julkisesta varainkäytöstä ja tarkastuksesta vastaava valiokunta on myös oikeutettu seuraamaan tilintarkastusviraston suositusten täytäntöönpanoa.

    MINISTERIKABINETTI

    Tilintarkastusvirasto tiedottaa tarkastuskertomuksistaan ja lausunnoistaan myös ministerikabinetille. Tilintarkastusvirasto toimittaa kertomukset ministerikabinetille sellaisten tarkastettujen yhteisöjen tilintarkastuksista, joista tilintarkastusvirasto on antanut varauman sisältävän tai kielteisen lausunnon tai joista se on jättänyt antamatta lausunnon, sekä kertomukset kaikista tuloksellisuustarkastuksista ja kaikista erityisen tärkeistä tai merkittävistä tarkastushavainnoista.

    — ORGANISAATIO

    JOHTAJA

    PÄÄJOHTAJA

    Rolands Irklis nimitettiin 14. tammikuuta 2021, ja hän on toiminut tehtävässään 28. tammikuuta 2021 alkaen.

    TOIMIKAUSI

    Neljä vuotta, enintään kaksi peräkkäistä toimikautta.

    VALINTAMENETELMÄ

    Pääjohtajan nimittää parlamentti.

    HALLINTOELIN

    Tilintarkastusvirastoa johtaa pääjohtaja tilintarkastusviraston neuvoston kanssa, johon kuuluvat viiden tarkastusosaston sekä tarkastus- ja menetelmäosaston johtajat.

    TOIMIKAUSI

    Neljä vuotta, enintään kaksi peräkkäistä toimikautta.

    VALINTAMENETELMÄ

    Neuvoston jäsenet nimittää parlamentti pääjohtajan suosituksesta.

    ORGANISAATIORAKENNE

    Pääjohtaja hallinnoi ja johtaa tilintarkastusviraston työtä, pääjohtajan toimistoa, tukijaostoja ja kansliaa, joka on vastuussa tilintarkastusviraston taloudellisesta suunnittelusta ja tilinpidosta, rekisterienpidon järjestämisestä, ylläpitotoimista ja tietotekniikasta.

    Tilintarkastusviraston neuvostoon kuuluvat pääjohtaja (puheenjohtaja) ja kuusi neuvoston jäsentä, jotka ovat tarkastusosastojen johtajia. Neuvosto hyväksyy useimmat tilintarkastusviraston toimintaa sääntelevät asiakirjat.

    Tilintarkastusvirastossa on viisi tarkastusosastoa sekä tarkastus- ja menetelmäosasto, joka suorittaa tarkastuksia ja myös laatii, päivittää ja toteuttaa tilintarkastusviraston tarkastusmenetelmiä. Jokaisessa tarkastusosastossa on johtaja ja 2–3 tarkastusjaosta. Tarkastusosastot toimittavat tarkastuksia tilintarkastusviraston neuvoston hyväksymän vuotuisen tarkastussuunnitelman mukaisesti. Jokainen tarkastusosasto on vastuussa tietyistä osastokohtaisista tarkastettavista yhteisöistä ja tarkastusaiheista.

    — RESURSSIT

    HENKILÖSTÖ

    • Lukumäärä: 170,8 kokoaikavastaavaa (2019) (noin 75 prosenttia tarkastustyössä)
    • Miesten ja naisten osuus: ♂ 21,6 prosenttia; ♀ 78,4 prosenttia. Keskimääräinen ikä: 41

    TALOUSARVIO

    • 6,71 miljoonaa euroa (2019)
    • Noin 0,068 prosenttia julkisten menojen kokonaismäärästä.

    TARKASTUSTYÖ

    — TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

    Tarkastustyö suunnitellaan vuosittain ja sen hyväksyy tilintarkastusviraston neuvosto.

    Tilintarkastusviraston yleisen tarkastusohjelman kehittäminen koostuu seuraavista vaiheista:

    • tilintarkastusviraston strategian kehittäminen
    • tarkastusalueiden strateginen arviointi
    • tarkastusaiheiden valmistelu
    • tilintarkastusviraston työsuunnitelman kehittäminen.

    Tilintarkastusviraston työsuunnitelma on tarkoitettu vain sisäiseen käyttöön, mutta parlamentin puhemiehelle tiedotetaan kullekin vuodelle suunniteltujen tarkastusten suuntaviivoista.

    Sen jälkeen tarkastusosastot suorittavat työn suunnitelman mukaisesti. Osastojen johtajat ja jaostojen päälliköt päättävät tarkastuskohtaisista laajuuksista, tarkastuskysymyksistä ja tarkastusresurssien kohdentamisesta.

    — TARKASTUSMENETELMÄT

    Tilintarkastusvirasto suorittaa

    • tilintarkastuksia arvioidakseen, onko tilinpäätökset laadittu sovellettavien säännösten mukaisesti
    • säännönmukaisuuden tarkastuksia ja tuloksellisuustarkastuksia arvioidakseen, ovatko tarkastetut yhteisöt toimineet lain vaatimusten mukaisesti ja ovatko ne toteuttaneet toimintansa ja tapahtumansa taloudellisesti ja vaikuttavasti.

    Tilintarkastusvirasto toimittaa kaikki tarkastukset kansainvälisten tarkastusstandardien (ISSAI) mukaisesti. Tilintarkastusvirasto päättää harkintansa mukaan erityisistä lähestymistavoista ja menetelmistä. Tarkastetut yhteisöt voivat vastata tilintarkastusviraston tarkastushavaintoihin. Niitä pyydetään niin ikään toimittamaan kertomuksia suositusten täytäntöönpanon edistymisestä.

    Jatkuvaan sisäiseen ja ulkoiseen laadunvalvontaan on olemassa laaja järjestelmä.

    Tilintarkastusvirasto käyttää tilintarkastuksissa, tuloksellisuustarkastuksissa ja säännönmukaisuuden tarkastuksissa myös käsikirjoja, käytännön tarkastusohjeita ja erityisiä tilintarkastusviraston kehittämiä sisäisiä menettelytapoja. Nämä asiakirjat on tarkoitettu vain sisäiseen käyttöön.

    TUOTOKSET

    — KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

    Tilintarkastusvirasto julkaisee

    • lausunnon valtion talousarvion ja paikallishallintojen talousarvioiden toteuttamista koskevasta taloudellisesta katsauksesta
    • lausuntoja siitä, onko ministeriöiden ja muiden keskushallinnon laitosten vuosikertomukset oikein valmisteltu
    • tuloksellisuustarkastuksiin ja säännönmukaisuuden tarkastuksiin perustuvia kertomuksia
    • keskusteluasiakirjoja tuloksellisuustarkastuksissa ja säännönmukaisuuden tarkastuksissa tehdyistä havainnoista
    • tilintarkastusviraston vuosikertomuksen.

    — TIEDOTTAMINEN

    Tilintarkastusvirastoa koskevan lain mukaisesti virasto tiedottaa suoritetuista tarkastuksista säännöllisesti suurelle yleisölle ja kansalaisille julkaisemalla kaikki tarkastuskertomukset ja lausunnot verkkosivustollaan sen jälkeen, kun ne ovat tulleet voimaan. Tarkastuksia koskevien tietojen yleisimmät jakelukanavat ovat tilintarkastusviraston virallinen verkkosivusto ja julkiset tiedotusvälineet – lehdistö ja sosiaalinen media (Facebook, Twitter, YouTube, PodBean). Tarkastuskertomusten julkaisun yhteydessä julkaistaan aina myös lehdistötiedote tai järjestetään lehdistötilaisuus. Joissakin tapauksissa, jos tarkastuksen aihe on erityisesti suurta yleisöä kiinnostava, tarkastuskertomuksista laaditaan visuaalisesti hahmotettavia ja helposti ymmärrettävissä olevia yhteenvetoja myöhempää viestintää varten. Tarkastusten tulosten lisäksi yleisölle tiedotetaan myös tarkastussuositusten täytäntöönpanon edistymisestä. Tiedottaminen tapahtuu pääasiassa sosiaalisen median avulla. Tarkastuskertomusten yhteenvedot ovat saatavissa englanniksi ja venäjäksi tilintarkastusviraston verkkosivustolla.

    — YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

    Latvian tilintarkastusvirasto tekee tiivistä yhteistyötä akateemisen sektorin kanssa, esimerkiksi Riiassa sijaitsevan Tukholman talouskoulun (Handelshögskolan i Stockholm i Riga) kanssa julkisen sektorin tarkastajien sertifiointijärjestelmän ylläpitämiseksi Latvian tasavallassa.

    Tilintarkastusvirasto tekee yhteistyötä yksityisen sektorin tarkastajien kanssa ja erityisesti Latvian auktorisoitujen tarkastajien yhdistyksen kanssa vahvistaakseen jatkuvasti järjestelmää, jossa sertifioituja tarkastajia käytetään vaikuttavasti tilintarkastusviraston kunnissa suorittamissa tilintarkastuksissa.

     

     

    LIETTUA

    VALSTYBĖS KONTROLĖ

    Vuodesta 1990
    Perustettu alun perin vuonna 1919

    Verkkosivusto: www.vkontrole.lt

    Tehtävän määrittely:

    Auttaa Liettuan valtiota hallinnoimaan julkisia varojaan ja omaisuuttaan järkevästi.

    YLEISTÄ

    OIKEUSPERUSTA

    TEHTÄVÄ

    Liettuan valtiontalouden tarkastusvirasto valvoo valtion omaisuuden hallinnoinnin ja käytön lainmukaisuutta ja vaikuttavuutta sekä valtion talousarvion toteuttamista.

    Valtiontalouden tarkastusvirastolla on oikeus saada kaikki tarpeelliseksi katsomansa tiedot tarkastusten toimittamiseen sekä oikeus päästä kaikkien tarkastuskohteiden tiloihin.

    KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

    • Tasavallan perustuslaki: Latvian valtiontalouden tarkastusvirastoa koskeva luku (1992)
    • Laki valtiontalouden tarkastusvirastosta (1995).

    TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

    Liettuan valtiontalouden tarkastusvirasto tarkastaa:

    • valtion laitoksia ja liikeyrityksiä
      • ministeriöitä: 14
      • valtion virastoja: 14
      • ministeriöiden alaisia virastoja: 77
    • kuntia, kuntien liikeyrityksiä, laitoksia ja niiden rahavaroja
    • valtion raha- ja verovaroja
    • kaikentyyppisiä yrityksiä, joissa valtiolla tai kunnalla on vähintään 50 prosentin äänimäärä
    • kaikkia yhteisöjä, joille valtio tai kunnalliset laitokset ovat kohdentaneet varoja tai siirtäneet omaisuutta
    • valtion talousarvion toteuttamista
    • valtion sosiaaliturvarahaston talousarvion
    • pakollisen sairausvakuutusrahaston talousarvion.

    — RAKENNE

    YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

    Hallituksesta riippumaton tarkastusvirasto, jota johtaa pääjohtaja.

    YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

    Valtiontalouden tarkastusvirasto on riippumaton, parlamentille tilivelvollinen laitos, jolla ei ole virallista yhteyttä muihin valtion elimiin.

    SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

    Valtiontalouden tarkastusvirasto on tilivelvollinen parlamentille ja osallistuu parlamentaarisen valvonnan suorittamiseen. Sen vuoksi parlamentti ja valtiontalouden tarkastusvirasto ylläpitävät tiivistä yhteyttä.

    Tiivein yhteys tarkastusvirastolla on parlamentin tilintarkastusvaliokuntaan. Valiokunta tutkii tarkastusviraston kertomukset ja osallistuu päätöksillään tarkastusviraston suositusten täytäntöönpanoon.

    Parlamentti voi määrätä tarkastusvirastolle tiettyjä, sen toimivallan puitteisiin kuuluvia tarkastuksia.

    — ORGANISAATIO

    JOHTAJA

    PÄÄJOHTAJA

    Mindaugas Macijauskas nimitettiin 5. toukokuuta 2020.

    TOIMIKAUSI

    Viisi vuotta, voidaan uusia kerran.

    VALINTAMENETELMÄ

    Tasavallan presidentti suosittelee pääjohtajaa ja parlamentti hyväksyy valinnan.

    HALLINTOELIN

    Valtiontalouden tarkastusvirastoa hallinnoi kolmen avustavan pääjohtajan muodostama hallintoelin.

    TOIMIKAUSI

    Viisi vuotta, voidaan uusia kerran.

    VALINTAMENETELMÄ

    Tasavallan presidentti nimittää avustavat pääjohtajat pääjohtajan suosituksesta.

    ORGANISAATIORAKENNE

    Valtiontalouden tarkastusvirastolla on kolme tehtävää:

    • se on ylin tarkastuselin, joka käsittää tarkastusten kehitysosaston, neljä tarkastusosastoa sekä tukitoiminnot
    • se toimii Euroopan unionin investointien tarkastuslaitoksena, joka käsittää Euroopan unionin investointien tarkastusosaston ja sen tukitoiminnot
    • se toimii finanssipoliittisena instituutiona, joka käsittää talousarviopolitiikan seurantaosaston ja sen tukitoiminnot.

    — RESURSSIT

    HENKILÖSTÖ

    • Lukumäärä: 293 kokoaikavastaavaa (joulukuu 2019) (82 prosenttia tarkastustyössä)
    • Miesten ja naisten osuus: ♂ 21 prosenttia; ♀ 79 prosenttia. Keskimääräinen ikä: 42 vuotta

    TALOUSARVIO

    • 9,2 miljoonaa euroa (2019)
    • < 0,08 prosenttia julkisten menojen kokonaismäärästä.

    TARKASTUSTYÖ

    — TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

    Valtiontalouden tarkastusvirasto suunnittelee työnsä vuotuisessa tarkastusohjelmassa oman harkintansa mukaisesti. Suunnitteluvaiheessa seurataan julkisen sektorin toimintaa, kerätään tietoja ja analysoidaan olemassa olevat ja potentiaaliset riskit. Valtiontalouden tarkastusviraston sidosryhmät voivat ehdottaa tarkastusaiheita.

    Työohjelmaa voidaan muuttaa jatkuvasti vallitsevan tilanteen kehittymisen mukaan.

    — TARKASTUSMENETELMÄT

    Valtiontalouden tarkastusvirasto suorittaa tilintarkastuksia, säännönmukaisuuden tarkastuksia ja tuloksellisuustarkastuksia. Kaikki sen käyttämät menetelmät ovat ISSAIn ja kansainvälisten parhaiden käytäntöjen mukaisia.

    Tarkastuskohteilla on oikeus kommentoida tarkastuskertomusluonnoksia.

    TUOTOKSET

    — KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

    Valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisee vuosittain

    • toimintakertomuksen
    • lausuntoja ja tarkastuskertomukset seuraavien tahojen konsolidoiduista tilinpäätöksistä:
      • valtio
      • pakollinen sairausvakuutusrahasto
      • valtion sosiaaliturvarahasto
    • lausunnon ja tarkastuskertomuksen valtion rahastojen selonteoista
    • lausunnon ja tarkastuskertomuksen kansallisista tilinpäätöksistä, joihin sisältyy tietoa valtionvelasta
    • tuloksellisuustarkastuksia koskevat kertomukset.

    — TIEDOTTAMINEN

    Valtiontalouden tarkastusvirasto toimittaa vuosikertomuksensa ja kaikki tarkastuskertomukset parlamentille.

    Valtiontalouden tarkastusvirasto myös julkaisee kaikki kertomukset verkkosivustollaan.

    Valtiontalouden tarkastusvirasto noudattaa avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteita, joihin sisältyy myös vuorovaikutus kansalaisten kanssa sosiaalisessa mediassa.

    — YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

    Valtiontalouden tarkastusvirasto tekee yhteistyötä parlamentin, valtionvarainministeriön, Liettuan tarkastajien kamarin ja sisäisten tarkastajien yhdistyksen sekä kunnallisten valvojien yhdistyksen kanssa kokemusten jakamiseksi ja yhteisten standardien kehittämiseksi.

    Valtiontalouden tarkastusvirasto on solminut yhteistyösopimukset seuraavien tahojen kanssa: valtionvarainministeriö, yleisen syyttäjän virasto, julkisten hankintojen virasto, erityistutkintapalvelu, talousrikosten tutkintapalvelu, Vilnan yliopiston kauppatieteellinen tiedekunta, Mykolas Romeris -yliopisto, kunnallisten valvojien yhdistys, Liettuan tarkastajien kamari, sisäisten tarkastajien yhdistys ja Liettuan keskuspankki.

    Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastusten laadun varmistamiseksi suoritetaan säännöllisiä vertaisarviointeja.

     

     

    LUXEMBURG

    COUR DES COMPTES

    Vuodesta 2000
    Perustettu alun perin vuonna 1840

    Verkkosivusto: www.cour-des-comptes.public.lu

    Tehtävän määrittely:

    Ulkoisena tarkastajana Cour des comptes tutkii julkisten tulojen ja menojen laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta sekä julkisia varoja koskevan varainhoidon moitteettomuutta. Tätä varten se tarkastaa julkisen varainkäytön taloudellisuuden, vaikuttavuuden ja tehokkuuden puuttumatta kuitenkaan menojen tarkoituksenmukaisuuteen.

    YLEISTÄ

    OIKEUSPERUSTA

    TEHTÄVÄ

    Luxemburgin tilintarkastustuomioistuin valvoo valtion rahoitusvälineiden, hallinnon ja palveluiden varainhoitoa. Tilintarkastustuomioistuimella on myös oikeus tutkia muita julkisia elimiä edellyttäen, että nämä eivät ole muiden lainsäädännössä määriteltyjen tilintarkastusjärjestelmien alaisia. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin voi tarkastaa tiettyä tarkoitusta varten julkisen sektorin oikeushenkilöille sekä yksityisen sektorin luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille myönnettyjen julkisten varojen käyttöä. Tällöin se selvittää, onko julkiset varat käytetty aiottuihin tarkoituksiin.

    Tilintarkastustuomioistuimella on työssään oikeus saada kaikki tarpeellisiksi katsomansa asiakirjat. Tarkastustyön lisäksi tilintarkastustuomioistuin voi parlamentin pyynnöstä laatia lausunnon lainsäädäntöesityksistä.

    KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

    • Luxemburgin perustuslain (1868) tarkistettu 105 artikla
    • Tilintarkastustuomioistuimesta (Cour des comptes) annettu laki (8. kesäkuuta 1999), sellaisena kuin se on muutettuna.

    TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

    Luxemburgin tilintarkastustuomioistuin tarkastaa

    • valtion rahoitusvälineitä, hallintoa ja palveluita
    • ministeriöt
    • valtion virastoihin
    • muita julkisia
    • julkisilla avustuksilla rahoitettuja julkisten ja yksityisten yhteisöjen osia
    • poliittisia puolueita.

    — RAKENNE

    YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

    Kollegiaalinen rakenne, ei oikeudenkäyttövaltaa.

    YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

    Luxemburgin tilintarkastustuomioistuin on itsenäinen instituutio.

    SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

    Suhde parlamenttiin on neuvoa-antava. Luxemburgin tilintarkastustuomioistuin esittää kaikki kertomuksensa parlamentille. Lisäksi tilintarkastustuomioistuimelta voidaan pyytää lausuntoja lainsäädännön laadinnan yhteydessä. Parlamentti voi myös pyytää tilintarkastustuomioistuinta suorittamaan tiettyyn aiheeseen liittyviä tarkastuksia.

    — ORGANISAATIO

    JOHTAJA

    PRESIDENTTI

    Marc Gengler nimitettiin vuonna 2005.

    TOIMIKAUSI

    Kuusi vuotta, voidaan uusia.

    VALINTAMENETELMÄ

    Luxemburgin tilintarkastustuomioistuimen presidentin nimittää Luxemburgin suurherttua parlamentin ehdotuksesta ja parlamentin laatimalta ehdokaslistalta.

    HALLINTOELIN

    Luxemburgin tilintarkastustuomioistuinta hallinnoi presidentin, varapresidentin ja kolmen neuvoksen muodostama kollegio.

    TOIMIKAUSI

    Kuusi vuotta, voidaan uusia.

    VALINTAMENETELMÄ

    Luxemburgin tilintarkastustuomioistuimen kollegion jäsenet nimittää Luxemburgin suurherttua parlamentin ehdotuksesta parlamentin laatimalta ehdokaslistalta.

    ORGANISAATIORAKENNE

    Luxemburgin tilintarkastustuomioistuin tekee päätökset kollegiaalisesti äänten enemmistöllä. Presidentti johtaa kokouksia ja hänellä on ratkaiseva ääni äänten mennessä tasan.

    Tilintarkastusuomioistuin on jaettu tarkastusjaostoon ja hallinnolliseen jaostoon. Tarkastusjaostossa on neljä tarkastusosastoa, joita kutakin johtaa tilintarkastustuomioistuimen jäsen.

    — RESURSSIT

    HENKILÖSTÖ

    • Lukumäärä: 36 (2019)
    • Miesten ja naisten osuus: ♂ 64 prosenttia; ♀ 36 prosenttia.

    TALOUSARVIO

    • 4,99 miljoonaa euroa (2019)
    • Valtion talousarvioon tehdään varaus tilintarkastustuomioistuimen ylläpitoa varten sen esittämän arvion perusteella.

    TARKASTUSTYÖ

    — TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

    Luxemburgin tilintarkastustuomioistuin päättää vuotuisesta työohjelmastaan itsenäisesti. Suunnittelumenettelyn laatii tilintarkastustuomioistuimen kollegio, joka päättää työohjelmasta edellisen vuoden lopulla.

    Parlamentti voi pyytää tilintarkastustuomioistuinta toimittamaan tarkastuksia tietyillä alueilla.

    — TARKASTUSMENETELMÄT

    Luxemburgin tilintarkastustuomioistuin suorittaa tilintarkastuksia ja tuloksellisuustarkastuksia.

    Tarkastusprosessin aikana tilintarkastustuomioistuin toimittaa tarkastushavaintonsa tarkastetuille yhteisöille, joilla on oikeus vastata kommentein tietyn määräajan puitteissa ennen kuin kertomukset esitetään parlamentille.

    TUOTOKSET

    — KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

    Luxemburgin tilintarkastustuomioistuin julkaisee

    • yleisen kertomuksen valtion tileistä
    • erityisiltä taloudenhoidon alueilta erityiskertomuksia, joita se valmistelee omasta aloitteestaan tai parlamentin pyynnöstä
    • lausuntoja lainsäädäntöesityksistä ja talousarvion hallinnoinnista.

    — TIEDOTTAMINEN

    Luxemburgin tilintarkastustuomioistuin esittää vuosikertomukset ja erityiskertomukset parlamentille ja julkaisee ne myös verkkosivustollaan.

    — YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

    Luxemburgin tilintarkastustuomioistuin tekee tiivistä yhteistyötä tarkastuskohteidensa ja asiaankuuluvien ministeriöiden kanssa.

     

     

    MALTA

    NATIONAL AUDIT OFFICE

    Vuodesta 1997
    Perustettu alun perin vuonna 1814

    Verkkosivusto: www.nao.gov.mt

    Tehtävän määrittely:

    Auttaa tilivelvollisuuden, luotettavuuden ja parhaiden käytäntöjen edistämistä valtionhallinnon toiminnassa.

    YLEISTÄ

    OIKEUSPERUSTA

    TEHTÄVÄ

    Maltan valtiontalouden tarkastusvirasto on kansallinen tarkastuselin, joka on vastuussa keskus- ja paikallishallinnon ulkoisista tarkastuksista. Sen lakisääteinen tehtävä on suorittaa keskushallinnon tilintarkastuksia ja säännönmukaisuuden tarkastuksia.

    Lisäksi se voi kohdistaa tarkastuksia kaikkiin osa-alueisiin, jotka liittyvät valtion talouden, omaisuuden tai varojen hallinnointiin valtion laitoksen tai viraston toimesta tai niiden valvonnassa.

    Valtiontalouden tarkastusvirasto voi myös tarkastaa sellaisten viranomaisten tai elinten tilejä ja/tai toimintaa, joilla on tai jotka käyttävät valtiolle suoraan tai välillisesti kuuluvia varoja. Se voi niin ikään tarkastaa yhtiöiden tai muiden yhteisöjen toimintaa silloin, kun valtio on niiden suurin osakkeenomistaja.

    Valtiontalouden tarkastusvirastolla on sitä koskevan lainsäädännön mukaan valtuudet suorittaa tuloksellisuuden tarkastuksia, joissa se arvioi julkisen sektorin ohjelmien, toimintojen, aloitteiden tai muiden toimien taloudellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

    Tarkastusvirasto on myös vastuussa paikallishallinnon tarkastuksesta ja nimittää yksityisiä tarkastajia paikallishallinnon tarkastajiksi paikallisten valtuustojen yhteyteen ja tarjoaa teknistä ja hallinnollista tukea tällaisille tarkastajille.

    Valtiontalouden tarkastusvirastolla on oikeus saada kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot työnsä suorittamiseen.

    KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

    • Maltan perustuslaki 108 artikla (1964)
    • Laki valtiontalouden tarkastusvirastosta ja sen pääjohtajasta (1997)
    • Edustajainhuoneen pysyväismääräys nro 120 (1995)
    • Laki paikallishallinnosta (1995).

    TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

    Valtiontalouden tarkastusvirasto tarkastaa:

    • ministeriöt: 15 (lakisääteisesti)
    • kaikki valtionhallinnon osastot ja virastot (lakisääteisesti)
    • paikallishallintoa (paikallishallintoa koskevan lain mukaisesti), kuten edellä kohdassa ”Toimivaltuudet” on mainittu
    • viranomaisia tai elimiä, jotka hallinnoivat, käyttävät tai joilla on suoraan tai välillisesti valtiolle kuuluvia varoja (ei lakisääteisesti, paitsi jos sovellettavassa lainsäädännössä erikseen niin säädetään)
    • elimiä, joilla on tai jotka käyttävät valtion varoja (ei lakisääteisesti, paitsi jos sovellettavassa lainsäädännössä erikseen niin säädetään)
    • liikeyrityksiä tai muita yhteisöjä, joissa valtiolla on osake-enemmistö (ei lakisääteisesti).

    Huomautus: Valtiontalouden tarkastusvirasto on ensisijaisesti velvoitettu suorittamaan valtion keskushallinnon tilintarkastuksia ja säännönmukaisuuden tarkastuksia, ja se voi suorittaa mitä tahansa muita tarkastuksia keskus- ja paikallishallinnossa sekä muissa yhteisöissä, joilla on tai jotka hallinnoivat julkisia varoja. Julkisoikeudellisten yhteisöjen ja muiden keskushallinnon alaisuuteen kuulumattomien yhteisöjen tarkastukset suorittaa kuitenkin yksityisen sektorin tarkastaja.

    — RAKENNE

    YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

    Hallituksesta riippumaton tarkastusvirasto, jota johtaa pääjohtaja.

    YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

    Maltan valtiontalouden tarkastusvirasto on valtion ulkoinen tarkastaja. Se on tarkastustyössään täysin itsenäinen. Tarkastusviraston pääjohtaja ei ole kenenkään määräysvallan tai valvonnan alainen.

    SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

    Tarkastusviraston pääjohtaja raportoi suoraan edustajainhuoneen puhemiehelle.

    Parlamentin julkishallinnon tilivaliokunta ja varainhoidosta vastaava ministeri voivat pyytää tarkastusvirastoa suorittamaan tutkimuksia missä tahansa tarkastusviraston toimivaltuuksien piiriin kuuluvissa kysymyksissä. Paikallishallinnon lainsäädännön osalta taas paikallishallinnosta vastaava ministeri voi pyytää tarkastusviraston pääjohtajaa suorittamaan tutkimuksia paikallisissa valtuustoissa.

    — ORGANISAATIO

    JOHTAJA

    PÄÄJOHTAJA

    Charles Deguara nimitettiin 30. maaliskuuta 2016.

    TOIMIKAUSI

    Viisi vuotta, voidaan uusia kerran.

    VALINTAMENETELMÄ

    Tarkastusviraston pääjohtajan nimittää presidentti edustajainhuoneen päätöslauselman mukaisesti. Päätöksen tueksi tarvitaan vähintään kahden kolmasosan enemmistö parlamentin jäsenistä.

    HALLINTOELIN

    Tarkastusvirastolla ei ole virallista hallintoelintä, mutta pääjohtajalla on tukenaan varapääjohtaja ja kolme avustavaa pääjohtajaa.

    VALINTAMENETELMÄ

    Presidentti nimittää sekä tarkastusviraston pääjohtajan että varapääjohtajan edellä esitetyllä tavalla.

    Avustavat pääjohtajat nimitetään sisäisen ja/tai ulkoisen haun perusteella. Sisäinen haastattelulautakunta (jonka jäsenistä yksi on tarkastusvirastosta riippumaton henkilö) haastattelee ehdokkaat ja raportoi haastatteluista. Pääjohtaja nimittää valitun ehdokkaan haastattelulautakunnan suosituksesta.

    ORGANISAATIORAKENNE

    Valtion tarkastusvirasto on jaettu neljään jaostoon, joista kolmea johtaa avustava pääjohtaja. Jaostot ovat seuraavat:

    • tilintarkastuksista ja säännönmukaisuuden tarkastuksista vastaava jaosto, joka on vastuussa valtion rahoituskertomuksen analysoinnista sekä tiettyjen ministeriöiden ja valtionhallinnon osastojen, paikallishallinnon ja tiettyjen valtiosta riippumattomien järjestöjen tarkastamisesta
    • tuloksellisuustarkastusjaosto, joka on vastuussa tuloksellisuustarkastuksista ja varoille saatavaa vastinetta koskevista tarkastuksista
    • erityistarkastus- ja tutkintajaosto, joka on vastuussa tutkintakertomuksista, joita pyytävät yleensä julkishallinnon tilivaliokunta tai varainhoidosta vastaava ministeri
    • TVT-jaosto, joka on vastuussa tietotekniikan tarkastuksista sekä IT-tuen tarjoamisesta muille tarkastusjaostoille näiden tarkastustyötä varten.

    Tarkastusjaostojen ohella virastossa on myös päällikön alaisuudessa toimiva rahoitus- ja hallintojaosto, joka vastaa rahoitukseen, hallintoon ja henkilöstöresursseihin liittyvistä kysymyksistä.

    — RESURSSIT

    HENKILÖSTÖ

    • Lukumäärä: 57 kokoaikavastaavaa (joulukuu 2019) (84 prosenttia tarkastustyössä)
    • Miesten ja naisten osuus: ♂ 40 prosenttia; ♀ 60 prosenttia. Keskimääräinen ikä: 42

    TALOUSARVIO

    • 3,5 miljoonaa euroa (2019)
    • Valtiontalouden tarkastusviraston talousarvio rahoitetaan kokonaan Maltan valtion talousarviosta.
    • Noin 0,07 prosenttia julkisten menojen kokonaismäärästä.

    TARKASTUSTYÖ

    — TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

    Valtiontalouden tarkastusvirasto valitsee vapaasti tarkastusaiheensa. Julkishallinnon tilivaliokunta ja varainhoidosta vastaava ministeriö voivat myös pyytää julkisiin varoihin liittyvien tutkimusten suorittamista. Vaikka tarkastusvirasto tavallisesti toteuttaakin kaikki tällaiset pyynnöt, se ei ole velvoitettu siihen.

    Valtiontalouden tarkastusvirasto valmistelee vuotuiset tarkastussuunnitelmat, joihin sisältyy pääjohtajan ja varapääjohtajan hyväksymä luettelo kyseiselle vuodelle suunnitelluista tarkastuksista.

    Tarkastusvirasto huomioi erilaisia kriteereitä valitessaan vuotuiseen tarkastusohjelmaan sisällytettäviä tarkastusalueita. Tällaisia kriteerejä voivat olla tietyn aiheen kohdalla havaitut riskit, ajankohtaisuus, sosiaalinen ja taloudellinen olennaisuus, parlamentin, hallinnon, tiedotusvälineiden tai yleisön kiinnostuksen laajuus sekä ehdotettujen tarkastusaiheiden toteutettavuus.

    — TARKASTUSMENETELMÄT

    Valtiontalouden tarkastusvirasto suorittaa tilintarkastuksia, säännönmukaisuuden tarkastuksia, tuloksellisuustarkastuksia, tutkintatarkastuksia ja IT-tarkastuksia.

    Tilintarkastuksiin ja säännönmukaisuuden tarkastuksiin perustuvat kertomukset julkaistaan vuosittain, viimeistään 12 kuukautta varainhoitovuoden päättymisen (31. joulukuuta) jälkeen. Muut kertomukset julkaistaan valmistumisensa jälkeen.

    Lisäksi valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisee vuosittain yhteenvedon paikallishallinnon tarkastajien tarkastuskertomusten havainnoista, yleensä vuoden loppupuolella (yhteenvedon otsikko: pääjohtajan kertomus paikallishallinnon toiminnasta).

    Tarkastusvirasto suorittaa tarkastuksensa relevanttien kansainvälisten tarkastusstandardien mukaisesti, ja sillä on myös omat tarkastuskäsikirjansa tilintarkastuksia, säännönmukaisuuden tarkastuksia ja tuloksellisuustarkastuksia varten.

    Lisäksi tarkastusvirasto noudattaa tuloksellisuustarkastuksissa aiheanalyysiä ja johtopäätösten tekemistä koskevaa lähestymistapaa (Issue Analysis and Drawing Conclusions. IADC).

    Tarkastusvirasto soveltaa myös omaa ammattimaisen käytöksen ohjettaan, jonka noudattaminen on pakollista viraston työntekijöille.

    TUOTOKSET

    — KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

    Valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisee

    • vuotuisen kertomuksen julkisista tileistä
    • vuotuisen kertomuksen paikallishallinnon toiminnasta
    • vuotuisen kertomuksen seurantatarkastuksista
    • valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen
    • erillisiä kertomuksia tuloksellisuustarkastuksista, tutkintakertomuksia ja muun tyyppisiä tarkastuskertomuksia edellä mainittujen lisäksi.

    — TIEDOTTAMINEN

    Valtiontalouden tarkastusvirasto toimittaa kaikki tarkastus- ja muut kertomuksensa edustajainhuoneen puhemiehelle. Jokaisessa kertomuksessa on tiivistelmä, jossa esitetään lyhyt yhteenveto kertomuksesta, ja sen ohella annetaan lehdistötiedote kertomuksen tärkeimmistä kohdista. Valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisee kaikki kertomuksensa verkkosivustollaan ja Facebookissa sen jälkeen, kun ne on esitetty edustajainhuoneen puhemiehelle.

    — YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

    Valtiontalouden tarkastusvirasto ylläpitää tiiviitä kahdenvälisiä suhteita useiden muiden EU:n jäsenvaltioiden ylimpiin tarkastuselimiin. Se on myös kansainyhteisön ylimpien tarkastusviranomaisten verkoston jäsen.

    Valtiontalouden tarkastusvirasto osallistuu aktiivisesti myös useisiin kansainvälisiin verkostoihin.

    Se tekee yhteistyötä myös Maltan yliopiston kanssa ja on monien julkishallinnon valiokuntien jäsen tarkkailijan ominaisuudessa.

     

     

    PORTUGALI

    TRIBUNAL DE CONTAS

    Vuodesta 1849
    Perustettu alun perin vuonna 1389

    Verkkosivusto: www.tcontas.pt

    Tehtävän määrittely:

    Julkisten varojen taloushallinnon kehittäminen tilivelvollisuuden ja avoimuuden edistämiseksi ja rahoitusvastuun lujittamiseksi. Tribunal de Contas toimii kansalaisten taloudellisten etujen riippumattomana vartijana raportoimalla kansalaisille heidän varojensa käytöstä.

    YLEISTÄ

    OIKEUSPERUSTA

    TEHTÄVÄ

    Perustuslain ja lainsäädännön mukaisesti Portugalin tilintarkastustuomioistuin (Tribunal de Contas de Portugal)

    • valvoo julkisten tulojen ja menojen ja valtionvelan laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta
    • antaa lausunnon valtion tileistä ja itsehallintoalueiden tileistä ja vahvistaa valtion tilit vuodesta 2023 alkaen
    • arvioi julkista taloushallintoa
    • lujittaa rahoitusvastuuta.

    Portugalin tilintarkastustuomioistuimella on oikeus saada kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot, ja tarkastuskohteilla on yhteistyövelvollisuus.

    KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

    • Portugalin tasavallan perustuslaki (1976): 107, 209 (c), 214 ja 216 artikla.
    • Tribunal de Contasin organisaatiota ja toimintaa koskeva laki: laki 98/97, 26. elokuuta 1997
    • Budjettikehystä koskeva laki: laki 151/2015, 11. syyskuuta 2015, 66 artiklan 6 kohta.

    TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

    Portugalin tilintarkastustuomioistuin tarkastaa

    • valtion ja valtionhallinnon eri osastot
    • Azorien ja Madeiran itsehallintoalueet ja niiden eri osastot
    • paikalliset viranomaiset ja niiden yhdistykset ja liitot, mukaan lukien metropolialueet
    • julkiset laitokset
    • sosiaaliturvalaitokset
    • julkiset yhdistykset, julkisten yhteisöjen yhdistykset tai julkisten ja yksityisten yhteisöjen yhteisyhdistykset, jotka saavat rahoitusta pääasiallisesti julkisista yhteisöistä tai ovat niiden valvonnan alaisia
    • valtion omistamat liikeyritykset
    • alueelliset liikeyritykset
    • kuntien väliset ja kunnalliset liikeyritykset
    • kaikki yhteisöt, joihin liittyy julkisia varoja valtion avustuksen tai osaomistuksen muodossa
    • liikeyritykset, joilla on käyttöoikeussopimus valtion omistamiin liikeyrityksiin tai liikeyritykset, joilla on osuus valtion pääomasta tai yksityiset ja julkiset yhteisyritykset, joita julkinen sektori valvoo, liikeyritykset, joilla on käyttöoikeussopimus julkisiin palveluihin tai jotka hallinnoivat niitä, ja liikeyritykset, joilla on käyttöoikeussopimus julkisissa töissä
    • muut yhteisöt, jotka hyötyvät julkisista varoista tai hallinnoivat niitä.

    — RAKENNE

    YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

    Toimintamuodoltaan kollegiaalinen tuomioistuin, jolla on tarkastus- ja oikeudenkäyttötehtäviä ja presidentti sekä 18 jäsentä (tuomareita, joilla on korkeimman oikeuden tuomarin asema).

    YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

    Perustuslain mukaisesti Portugalin tilintarkastustuomioistuin on ylin tuomioistuin ja näin ollen täysivaltainen elin, joka on samassa asemassa kuin tasavallan presidentti, parlamentti, hallitus ja muut tuomioistuimet. Se on riippumaton ylin tarkastuselin, joka on vastuussa ulkoisesta varainhoidon valvonnasta ja tarkastuksesta ja valvoo valtion talousarvion toteuttamista hallituksen toimesta.

    Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet ovat tuomareita, eikä heitä näin ollen voida joitakin laissa säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta erottaa eikä asettaa vastuuseen tuomioistaan.

    SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

    Portugalin tilintarkastustuomioistuin on riippumaton kaikista muista elimistä. Lainsäädännössä on kuitenkin säädetty tietyistä yhteistyömenettelyistä, joita ovat muun muassa seuraavat:

    • parlamentti ja hallitus voivat pyytää tilintarkastustuomioistuinta kohdistamaan tarkastuksia tiettyihin yhteisöihin tai talouden toimijoihin, mutta pyydetty toimenpide ei velvoita tilintarkastustuomioistuinta
    • parlamentti voi pyytää, että sille lähetetään kertomuksia
    • parlamentti voi pyytää tilintarkastustuomioistuimelta tietoja, joita se on saanut tarkastuksia suorittaessaan
    • tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskertomukset ja vuosikertomus yleensä julkaistaan ja lähetetään parlamentille ja muille sidosryhmille.

    — ORGANISAATIO

    JOHTAJA

    TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN PRESIDENTTI

    José F. F. Tavares 7. lokakuuta 2020 lähtien.

    TOIMIKAUSI

    4 vuotta

    VALINTAMENETELMÄ

    Tilintarkastustuomioistuimen presidentin nimittää tasavallan presidentti hallituksen ehdotuksesta.

    HALLINTOELIN

    Tilintarkastustuomioistuimella on itsemääräämisoikeus.

    Tilintarkastustuomioistuinta johtaa sen presidentti.

    Tilintarkastustuomioistuimella on oikeus määritellä oma talousarvionsa, ja se on myös taloudellisesti riippumaton ja hallinnoi talousarviotaan. Talousarvion hyväksyy parlamentti.

    Tilintarkastustuomioistuimen yleiskokous, johon osallistuvat presidentti ja kaikki jäsenet, on päätöksentekoviranomainen tilintarkastustuomioistuimen vuotuisen talousarvion luonnoksesta ja strategisesta suunnitelmasta päätettäessä.

    TOIMIKAUSI

    Jäsenet nimitetään eliniäksi.

    VALINTAMENETELMÄ

    Jäsenet valitsee valintalautakunta julkisella hakuprosessilla.

    ORGANISAATIORAKENNE

    Tilintarkastustuomioistuin on jaettu kolmeen jaostoon ja kahteen aluejaostoon (Azorien ja Madeiran aluejaostot). Näissä tarkastusjaostoissa on tarkastus- ja hallinto-osastot.

    Lisäksi tilintarkastustuomioistuimella on sisäisen tarkastuksen osasto, joka toimii suoraan presidentin alaisuudessa, sekä tarkastusstandardikomissio.

    Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet määrätään eri jaostoihin akateemisin ja ammatillisin kriteerein.

    — RESURSSIT

    HENKILÖSTÖ

    • Lukumäärä: 553 (päätoimipaikka: 459, Azorit: 47, Madeira: 47) (2020)
    • Miesten ja naisten osuus: ♂ 33 prosenttia; ♀ 67 prosenttia. Keskimääräinen ikä: 52

    TALOUSARVIO

    • Tilintarkastustuomioistuimen rahoitus tulee valtion talousarviosta ja sen omista resursseista (tarkastuskohteilta veloitetut palkkiot)
    • Kokonaistalousarvio (2020): 28,6 miljoonaa euroa
    • < 0,014 prosenttia julkisten menojen kokonaismäärästä.

    TARKASTUSTYÖ

    — TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

    Tilintarkastustuomioistuin hyväksyy kolmen vuoden välein strategisen suunnitelman. Suunnitelma perustuu osallistavaan prosessiin, jonka keskiössä on SWOT-analyysi (keskeiset heikkoudet, vahvuudet, mahdollisuudet, haasteet ja uhat) sekä tavoitteita ja painopisteitä koskeva riskianalyysi.

    Saman strategisen ajanjakson kuluessa tilintarkastustuomioistuin hyväksyy myös kolmivuotisen ohjelman, jonka perusteella laaditaan keskipitkän aikavälin toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelma on kyseisen ajanjakson kuluessa laadittujen vuotuisten suunnitelmien muodostama kokonaisuus.

    Lisäksi se hyväksyy yksityiskohtaisen vuotuisen työohjelmansa täysin itsenäisesti.

    — TARKASTUSMENETELMÄT

    Tilintarkastustuomioistuin suorittaa kaikentyyppisiä tarkastuksia.

    Käytetyt menetelmät ja metodologiat määritellään tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskäsikirjoissa, joissa huomioidaan kansainväliset tarkastusstandardit (ISSAI) sekä parhaat käytännöt.

    TUOTOKSET

    — KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

    Portugalin tilintarkastustuomioistuin julkaisee kaikki kertomuksensa ja päätöksensä, esimerkiksi

    • vuosikertomukset ja lausunnot valtion tilinpidosta ja itsehallintoalueiden tilinpidosta
    • tarkastuskertomukset
    • vuotuisen toimintakertomuksen.

    — TIEDOTTAMINEN

    Tilintarkastustuomioistuin julkaisee kertomuksia, päätöksiä, oleellisia asiakirjoja, tapahtumia ja toimintatietoja verkkosivustollaan.

    Se voi lisäksi päättää kertomustensa julkaisemisesta Portugalin virallisessa lehdessä ja jakaa niitä tiedotusvälineille. Tilintarkastustuomioistuin käyttää myös sosiaalista mediaa vuorovaikutukseen suuren yleisön kanssa.

    — YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

    Portugalin tilintarkastustuomioistuin johtaa EUROSAIssa tarkastuksen ja etiikan työryhmää ja on INTOSAIn, EUROSAIn sekä portugalinkielisten maiden muodostaman ylinten tarkastuselinten organisaation CPLP:n hallintoneuvoston jäsen. Tilintarkastustuomioistuimen presidentti on INTOSAIn kehitysaloitteen (IDI) johtokunnan jäsen. Tilintarkastustuomioistuin osallistuu ylimpien tarkastuselinten valmiuksien kehittämishankkeisiin, erityisesti portugalinkielisissä maissa. Se on myös CPLP:n ja EUMETSAT -organisaation tilit varmentava ulkoinen tarkastaja.

     

     

    PUOLA

    NAJWYŻSZA IZBA KONTROLI

    Vuodesta 1919
    Perustettu alun perin vuonna 1809

    Verkkosivusto: www.nik.gov.pl

    Tehtävän määrittely:

    Julkisten palvelujen asianmukaisen hallinnoinnin ja vaikuttavuuden edistäminen Puolan tasavallan hyväksi.

    YLEISTÄ

    OIKEUSPERUSTA

    TEHTÄVÄ

    Ylin tarkastusvirasto tarkastaa valtion hallintoelinten, Puolan keskuspankin, valtion oikeushenkilöiden ja muiden valtion organisaatioyksiköiden toimintaa laillisuuden, taloudenhoidon varovaisuuden, tehokkuuden ja huolellisuuden osalta. Ylin tarkastusvirasto voi tarkastaa paikallisten hallintoelinten, paikallishallinnon oikeushenkilöiden ja muiden paikallishallinnon organisaatioyksiköiden toimintaa laillisuuden, taloudenhoidon varovaisuuden ja huolellisuuden osalta.

    Ylin tarkastusvirasto voi myös tarkastaa muiden organisaatioyksiköiden ja liikealan toimijoiden toiminnan laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden silloin, kun nämä käyttävät valtion tai julkista omaisuutta tai resursseja tai kun niillä on taloudellisia velvoitteita valtiota kohtaan.

    Ylimmällä tarkastusvirastolla on oikeus saada kaikki tarvitsemansa tiedot, ja sen henkilöstöllä on vapaa pääsy tarkastettavien elinten tiloihin sekä oikeus tutkia tarvittavia asiakirjoja ja muita aineistoja. Ylin tarkastusvirasto voi haastatella todistajia tarkastettavista elimistä tai muista elimistä ja vastaanottaa heiltä evidenssiä, pyytää suullisia tai kirjallisia selvityksiä tarkastettavien elinten henkilöstöltä, hakea apua asiantuntijoita ja osallistua tarkastuskohteiden johdon kokouksiin.

    KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

    Ylintä tarkastusvirastoa koskeva muutettu laki, 23. joulukuuta 1994.

    TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

    Ylin tarkastusvirasto tarkastaa muun muassa

    • talousarvioyksiköitä (esim. ministeriöt ja valtion virastot)
    • valtion erityisrahastoja
    • toimeenpanovirastoja ja muita valtion oikeushenkilöitä julkisen talouden sektorilla
    • valtion pankkeja, mukaan lukien Puolan keskuspankki
    • paikallisia itsehallintoelimiä
    • muita julkisia menoja aiheuttavia yhteisöjä, myös muita kuin julkisen taloussektorin yksiköitä.

    — RAKENNE

    YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

    Tarkastusvirasto, jota johtaa presidentti ja joka toimii kollegiaalisella periaatteella. Tämä tarkoittaa, että virastolla on erityinen elin, josta käytetään nimitystä ylimmän tarkastusviraston neuvosto ja joka osallistuu tärkeimpien asiakirjojen hyväksyntä- ja käyttöönottoprosesseihin.

    YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

    Puolan ylin tarkastusvirasto on ylin tarkastuselin, joka on riippumaton hallituksesta mutta joka toimii parlamentin alahuoneen (Sejm) alaisuudessa.

    SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

    Ylin tarkastusvirasto raportoi Sejmille ja tekee yhteistyötä lähes kaikkien Sejmin valiokuntien kanssa, jotka tutkivat useimmat tarkastusviraston tarkastuskertomukset toiminta-alansa mukaisesti. Myös valtiontalouden tarkastusta käsittelevä Sejmin valiokunta tutkii ylimmän tarkastusviraston tarkastuskertomukset ja antaa lausuntonsa tarkastusviraston talousarviosta ja ehdottaa tarkastusvirastolle mahdollisia muiden Sejmin valiokuntien esiin tuomia tarkastuskohteita (vuosittain 40–60). Ylin tarkastusvirasto myös tiedottaa valtiontalouden tarkastusta käsittelevälle valiokunnalle vuotuisesta työsuunnitelmastaan.

    Sejm tutkii tarkastusviraston tärkeimmät kertomukset, vuotuisen toimintakertomuksen sekä analyysin valtion talousarvion toteuttamisesta ja rahapolitiikan suuntaviivoista.

    Sejm ja sen elimet voivat määrätä tarkastusvirastoa suorittamaan tarkastuksia, vaikka se onkin harvinaista (1–3 tapausta vuodessa).

    — ORGANISAATIO

    JOHTAJA

    PRESIDENTTI

    Marian Banaś astui virkaan 30. elokuuta 2019.

    Presidentin tukena on kolme varapresidenttiä ja pääjohtaja.

    TOIMIKAUSI

    Kuusi vuotta, voidaan uusia kerran.

    VALINTAMENETELMÄ

    Presidentin nimittää Sejm senaatin suostumuksella (parlamentin ylähuone) ja Sejmin puhemiehen tai vähintään 35 jäsenen ehdotuksesta.

    HALLINTOELIN

    Ylimmän tarkastusviraston presidentti ja neuvosto muodostavat sen hallintoelimen. Kyseessä on kollegiaalinen elin, johon kuuluvat presidentti, kaikki varapresidentit, pääjohtaja ja 14 jäsentä (seitsemän tarkastusvirastosta riippumatonta oikeus- tai taloustieteen akateemikkoa ja seitsemän tarkastusyksiköiden johtajaa tai tarkastusviraston presidentin neuvonantajaa).

    TOIMIKAUSI

    Presidentti, varapresidentit ja pääjohtaja kuuluvat tarkastusviraston neuvostoon toimikautensa ajan. Muut neuvoston jäsenet nimitetään kolmivuotiskaudeksi, joka voidaan uusia.

    VALINTAMENETELMÄ

    Sejmin marsalkka (puhemies) nimittää kaikki 14 tarkastusviraston neuvoston jäsentä tarkastusviraston presidentin pyynnöstä sen jälkeen, kun valtiontalouden tarkastusta käsittelevä Sejmin valiokunta on antanut lausuntonsa.

    ORGANISAATIORAKENNE

    Ylin tarkastusvirasto on jaettu tarkastusyksiköihin (14 osastoa ja 16 alueellista toimistoa) sekä hallinto- ja tukiosastoihin (4). Kunkin alueellisen toimiston – joilla on sama asema kuin tarkastusosastoilla – toiminta-alue vastaa Puolan hallinnollista jakoa (alueet).

    Tarkastusosastojen ja alueellisten toimistojen suorittamia tarkastuksia valvoo tarkastusviraston presidentti tai yksi varapresidenteistä.

    — RESURSSIT

    HENKILÖSTÖ

    • Lukumäärä: 1 602 kokoaikavastaavaa (2018) (71 prosenttia tarkastustyössä)
    • Miesten ja naisten osuus: ♂ 54 prosenttia; ♀ 46 prosenttia. Keskimääräinen ikä: yli 41 vuotta (tarkastajat)

    TALOUSARVIO

    • Ylimmän tarkastusviraston talousarvio: 282,1 miljoonaa zlotya / noin 66 miljoonaa euroa (2018)
    • Kohdentaminen: tarkastusviraston neuvosto hyväksyy viraston talousarvioluonnoksen. Valtiovarainministeri liittää luonnoksen valtion talousarvioesitykseen, josta keskustellaan parlamentin kanssa ja jonka parlamentti hyväksyy.
    • Noin 0,07 prosenttia valtion koko talousarviosta

    TARKASTUSTYÖ

    — TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

    Ylin tarkastusvirasto suorittaa tarkastustehtävänsä vuotuisen työsuunnitelman perusteella. Valtion talousarvion toteuttamisen tarkastaminen on ylimmän tarkastusviraston ensisijainen tehtävä, ja se asetetaan etusijalle tarkastussuunnittelussa.

    Ylin tarkastusvirasto seuraa lainsäädännön muutoksia, tutkii tilastotietoja ja käy läpi hallituksen suunnitelmia ja ohjelmia sekä myös lehdistötiedotteita ja kansalaisten esittämiä valituksia. Seurannalla on suuri merkitys vuotuiseen ja pitkän aikavälin suunnitteluun. Tarkastusvirasto voi tältä pohjalta kehittää työsuunnitelmansa ja määritellä tarkastusten tärkeysjärjestyksen.

    Ennen ehdotuksiin perustuvaa tarkastusaiheiden valintaa laaditaan kokonaisvaltainen riskianalyysi, joka perustuu muun muassa kansainvälisten instituutioiden, kuten OECD:n, Maailmanpankin tai EU:n neuvoston, kertomuksiin ja julkaisuihin, kansallisiin strategia-asiakirjoihin, julkisen sektorin rahoitussuunnitelmiin, tilastoihin, tarkastusviraston vastaanottamiin valituksiin, mielipidetutkimusten tuloksiin ja tiedotusvälineiden raportointiin.

    — TARKASTUSMENETELMÄT

    Ylin tarkastusvirasto toimittaa tilintarkastuksia, sääntöjenmukaisuuden tarkastuksia ja tuloksellisuustarkastuksia (sekä suunniteltuja että tapauskohtaisia) sekä integroituja tarkastuksia, jotka kattavat kaikki kolme alaa.

    Ylin tarkastusvirasto käyttää Puolan lainsäädäntöön perustuvia tarkastusstandardeja, INTOSAI-tarkastusstandardeja, INTOSAIn tarkastusstandardien EU-sovellusohjeita, kansainvälisen tilintarkastajaliiton (IFAC) standardeja ja omaa, pitkäaikaista kokemustaan.

    Näihin standardeihin perustuvat menetelmiä koskevat suuntaviivat (tarkastuskäsikirja) antavat yksityiskohtaiset ohjeet tarkastusten suorittamiseen.

    Ylimmän tarkastusviraston eettiset säännöt ovat kansainvälisesti tunnustettujen tarkastusstandardien mukaisia.

    TUOTOKSET

    — KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

    Ylin tarkastusvirasto julkaisee

    • analyysejä valtion talousarvion toteuttamisesta ja rahapolitiikan suuntaviivoista (vuotuinen kertomus)
    • lausuntoja hyväksynnistä, jotka osoitetaan ministerineuvostolle
    • tarkastusten jälkeen toimitettavia lausuntoja (raportit yksittäisiä yhteisöjä koskevista tarkastuksista)
    • yhteenvedot kaikista suunnitelluista tarkastuksista ja tietyistä suunnitelmiin kuulumattomista tarkastuksista (tiedot tarkastustuloksista)
    • vuotuiset toimintakertomukset
    • analyysejä siitä, miten lainsäädäntötyöstä ja lakien soveltamisesta annettuja tarkastushavaintoja on käytetty
    • vuotuiset työsuunnitelmat.

    Ylin tarkastusvirasto laatii myös seuraavia:

    • ehdotuksia lainsäädäntöä koskeviksi muutoksiksi (de lege ferenda -kannanottoja)
    • analyysejä kansalaisten esittämistä pyynnöistä ja valituksista.

    Tarkastustuloksiin perustuva seuranta:

    • Ylin tarkastusvirasto ilmoittaa tarkastetuille yhteisöille havainnoistaan ja suosituksistaan ja tarkistaa systemaattisesti, onko niitä noudatettu. Tällaisten tarkistusten tulokset esitetään seurantakertomuksissa.

    — TIEDOTTAMINEN

    TARKASTUSTULOSTEN JULKAISEMINEN

    Ylin tarkastusvirasto julkaisee tarkastuskertomukset, niihin liittyvät asiakirjat ja tietoa viraston toiminnasta verkkosivustollaan (www.nik.gov.pl) ja julkisen tiedotuslehden välityksellä (https://bip.nik.gov.pl/).

    ESILLÄ TIEDOTUSVÄLINEISSÄ

    Ylin tarkastusvirasto tuottaa suuria määriä tietoaineistoa tiedotusvälineitä varten. Vuonna 2018 yhteensä 12 980 ylimmän tarkastusviraston julkaisua mainittiin lehdistössä, radiossa ja televisiossa.

    VUOROVAIKUTUS KANSALAISTEN KANSSA

    Ylimmällä tarkastusvirastolla on laillinen velvollisuus toimittaa tietoa muun muassa toiminnastaan, tehtävistään ja tuotteistaan, ja se tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden esittää virastolle esimerkiksi tarkastuksia koskevia pyyntöjä. Kaikki tarkastuskertomukset julkaistaan ylimmän tarkastusviraston verkkosivulla (luottamuksellisia kertomuksia lukuun ottamatta). Ylin tarkastusvirasto julkaisee myös omaa, kaksi kertaa kuukaudessa ilmestyvää valtiontalouden tarkastusta koskevaa julkaisuaan.

    — YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

    Ylin tarkastusvirasto tekee tiivistä yhteistyötä muiden kansallisten tai paikallisten valvonta-, tarkastus- ja tutkintaelinten kanssa (jotka toimittavat ylimmälle tarkastusvirastolle tarkastustensa tulokset ja suorittavat tiettyjä tarkastuksia yhdessä ylimmän tarkastusviraston valvonnassa).

    Ylin tarkastusvirasto tekee säännöllistä yhteistyötä myös yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa ja pyytää systemaattisesti ulkoisten asiantuntijoiden neuvoja esimerkiksi perustamalla asiantuntijapaneeleja.

     

     

    RANSKA

    COUR DES COMPTES

    Vuodesta 1807
    Perustettu alun perin vuonna 1319

    Verkkosivusto: www.ccomptes.fr

    Tehtävän määrittely:

    Riippumattomuus, jäsenten muodostama kollegio, kuulemismenettely.

    YLEISTÄ

    OIKEUSPERUSTA

    TEHTÄVÄ

    Ranskan kansallinen tilintarkastustuomioistuin, jonka tukena on 17 alueellista ja merentakaista jaostoa (”chambre régionales et territoriales des comptes” – CRTC), on vastuussa seuraavista:

    • julkishallinnon tilien arviointi
    • kaikkien julkisten organisaatioiden ja julkisten varojen tai vastaavan omaisuuden säännönmukaisuuden tarkastukset ja tuloksellisuustarkastukset
    • valtion ja sosiaaliturvaa koskevien tilien vahvistaminen
    • julkisten käytäntöjen arviointi.

    Tilintarkastustuomioistuimeen kuuluva budjetti- ja talouskurituomioistuin (”Cour de discipline budgétaire et financière” – CDBF) tutkii kaikentyyppisiä julkisia varoja tai vastaavaa omaisuutta käsittelevien hallinnoijien tekemiä väärinkäytöksiä.

    Tilintarkastustuomioistuimella sekä sen alueellisilla ja merentakaisilla jaostoilla on oikeus saada kaikki tehtäviensä suorittamiseen tarvittavat asiakirjat. Tarkastustoimivaltaan kuuluu myös julkisten tilintarkastajien vastuuvapauden myöntäminen.

    KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

    • Ranskan perustuslaki (47-2 artikla)
    • Julkisen talouden tuomioistuinten säännöstö
    • Erityiset tarkastuslait ja -asetukset.

    TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

    Tilintarkastustuomioistuin ja alueelliset ja merentakaiset jaostot (jotka yhdessä budjetti- ja talouskurituomioistuimen kanssa vastaavat taloudellisesta tuomiovallasta) tarkastavat

    • kaiken valtionhallinnon ja kaikki tilit
      • tasavallan presidentin kanslian, kansalliskokouksen ja senaatin tilit
      • ministeriöt (keskushallinto, kansallisella tasolla vastuuta kantavat osastot ja hajautetut osastot)
      • valtion virastot ja niiden alueellisen verkoston
      • julkisessa omistuksessa olevat liikeyritykset
    • sosiaaliturvan hallinnon ja tilit
    • paikallisten viranomaisten hallinnon ja tilit (alueelliselta tasolta kuntatasolle) sekä niiden virastojen, julkisten sairaaloiden, toisen asteen oppilaitosten jne. hallinnon ja tilit
    • yksityisille yhteisöille myönnetyt julkiset varat
    • hyväntekeväisyyteen käytetyt varat, mikäli ne on lahjoitettu julkisilla kampanjoilla
    • yksityisten yhteisöjen käyttämät varat, mikäli tällaiset varat ovat peräisin yksityisistä verovapaista avustuksista.

    — RAKENNE

    YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

    Kollegiaalinen ylin tarkastuselin, jolla on oikeudenkäyttötehtävä.

    YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

    Tilintarkastustuomioistuin on Ranskan hallituksesta ja parlamentista riippumaton ja pitäytyy yhtä etäällä kummastakin.

    Tilintarkastustuomioistuimen ensimmäinen presidentti on myös puheenjohtajana seuraavissa elimissä:

    • budjetti- ja talouskurituomioistuin
    • julkisen talouden korkean tason neuvosto (”Haut Conseil des finances publiques” – HCFP)
    • pakollisten maksujen neuvosto (”Conseil des prélèvements obligatoires” – CPO)

    SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

    Tilintarkastustuomioistuin on hallituksesta ja parlamentista riippumaton ja toimittaa niille tarkastuskertomuksia ja antaa neuvoja.

    Se varmentaa parlamentin kummankin kamarin tilit.

    Parlamentti tekee arviointi- ja valvontatehtävänsä yhteydessä tiivistä yhteistyötä tilintarkastustuomioistuimen kanssa suositusten toteuttamisen valvonnassa. Parlamentti voi pyytää tilintarkastustuomioistuinta suorittamaan rajoitetun määrän tarkastuksia, ja hallitus ja parlamentti voivat pyytää tilintarkastustuomioistuinta arvioimaan julkisia toimintapolitiikkoja.

    — ORGANISAATIO

    JOHTAJA

    ENSIMMÄINEN PRESIDENTTI

    Pierre Moscovici nimitettiin 3. kesäkuuta 2020.

    TOIMIKAUSI

    Ensimmäisen presidentin toimikausi on rajoittamaton lakisääteiseen eläkeikään saakka.

    VALINTAMENETELMÄ

    Ensimmäinen presidentti nimitetään tasavallan presidentin määräyksellä, jonka ministerineuvosto hyväksyy pääministerin ehdotuksesta.

    HALLINTOELIN

    Tilintarkastustuomioistuinta hallinnoidaan ensimmäisen presidentin ja kuuden jaoston presidentin muodostamalla kollegiolla. Riippumaton yleinen syyttäjä osallistuu kollegion kokouksiin.

    Tilintarkastustuomioistuimen alueellisia ja merentakaisia jaostoja johtavat tilintarkastustuomioistuimen jäseniin kuuluvat presidentit. Tilintarkastustuomioistuimen alueellisten ja merentakaisten jaostojen korkean tason neuvostoa johtaa ensimmäinen presidentti.

    TOIMIKAUSI

    Ensimmäinen presidentti ja jaostojen presidentit ovat tuomareita, ja heidän toimikauttaan rajoittaa ainoastaan lakisääteinen eläkeikä.

    VALINTAMENETELMÄ

    Jaostojen presidentit ja yleinen syyttäjä nimitetään tasavallan presidentin määräyksellä, jonka ministerineuvosto hyväksyy pääministerin ehdotuksesta.

    ORGANISAATIORAKENNE

    Tilintarkastustuomioistuin on jaettu kuuteen alakohtaiseen jaostoon, strategisen suunnittelun ja julkaisutoimen osastoon ja pääsihteeristöön.

    Yleinen syyttäjä, oikeuskanslerit ja alueelliset taloudenhoidon syyttäjät ovat riippumattomia tilintarkastustuomioistuimesta, budjetti- ja talouskurituomioistuimesta sekä alueellisista ja merentakaisista jaostoista ja toimivat syyttäjäviranomaisina.

    — RESURSSIT

    HENKILÖSTÖ

    • Lukumäärä: 1 798 (782 tilintarkastustuomioistuimessa sekä 1 016 alueellisissa ja merentakaisissa jaostoissa) (2019) (73 prosenttia tarkastustyössä)
    • Miesten ja naisten osuus: ♂ 49 prosenttia; ♀ 51 prosenttia. Keskimääräinen ikä: 49,5

    TALOUSARVIO

    • 220,7 miljoonaa euroa (2019) (51 prosenttia tilintarkastustuomioistuimelle, 49 prosenttia alueellisille ja merentakaisille jaostoille)
    • < 0,022 prosenttia valtion koko talousarviosta

    TARKASTUSTYÖ

    — TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

    Ensimmäinen presidentti määrittelee tilintarkastustuomioistuimen yleisen organisaation pyydettyään ensin yleisen syyttäjän lausunnon, suunnittelee tarkastukset ja kohdistaa resurssit eri jaostoille. Ohjelman jakautuminen eri tarkastuksiin viimeistellään kussakin jaostossa tiimien tasolla.

    Prosessi on sama kaikissa alueellisissa ja merentakaisissa jaostoissa.

    Tarkastusaiheiden valintaperusteita ovat riskienarviointi, eri elinten pakollisten tarkastusten aikataulu, tarkastuksissa saadut kokemukset sekä yleinen etu.

    Oikeudenkäyttötoimintaa varten valitaan tarkastettavat ja arvioitavat tilit usean vuoden ajaksi.

    — TARKASTUSMENETELMÄT

    Kaikki erityyppiset tarkastukset perustuvat menetelmiin, jotka tilintarkastustuomioistuin sekä sen alueelliset ja merentakaiset jaostot määrittelevät kansainvälisten standardien mukaan.

    Oikeudenkäyttötoiminnassa noudatetaan tarkkaa työjärjestystä.

    Tilintarkastustuomioistuimen julkisten toimintapolitiikkojen arviointimenetelmiä käsitellään käytännön ohjeissa ja koulutustilaisuuksissa.

    Kaikessa toiminnassa noudatetaan kollegiaalisuuden ja kontradiktorisen menettelyn periaatteita.

    TUOTOKSET

    — KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

    Tilintarkastustuomioistuin julkaisee

    • yleisen vuosikertomuksen, jossa käsitellään 15–20 aihetta ja joka toimitetaan myös tasavallan presidentille
    • vuosikertomuksen valtion talousarvion toteuttamisesta ja tuloksista edelliseltä vuodelta
    • valtion tilejä koskevan vuotuisen varmennuksen edelliseltä vuodelta
    • julkisen talouden tilanteen vuotuisen arvioinnin ja näkymät kuluvalta vuodelta
    • vuosikertomuksen sosiaaliturvajärjestelmän talousarvion toteuttamisesta ja sen edellisen vuoden tilejä koskevan vuotuisen varmennuksen
    • paikallistason julkista taloutta koskevan vuotuisen arvioinnin edelliseltä vuodelta
    • 5–10 aihekohtaista kertomusta vuosittain
    • kaikki kertomukset yksityisten lahjoitusten käytöstä hyväntekeväisyysjärjestöissä
    • kaikki tärkeimmät hallitukselle lähetetyt kertomukset (jotka osoitetaan ministereille).

    Alueelliset ja merentakaiset jaostot julkaisevat

    • paikallisten viranomaisten hallinnointikertomukset
    • joitakin kertomuksia tilintarkastustuomioistuimen yleisessä vuosikertomuksessa.

    — TIEDOTTAMINEN

    Tilintarkastustuomioistuimella on perustuslaissa säädetty velvoite antaa tietoja kansalaisille. Näin ollen se julkaisee jatkuvasti kasvavan osuuden työstään tiedotusvälineissä, verkkosivustollaan ja Twitterissä.

    Tilintarkastustuomioistuin lähettää kaikki tärkeimmät kertomukset hallitukselle ja parlamentille ja julkaisee ne.

    Parlamentti saa käyttöönsä tilintarkastustuomioistuimen kuusi vuosikertomusta ja sen aihekohtaiset kertomukset. Tilintarkastustuomioistuin julkaisee myös suositustensa seurantatietoja.

    Tilintarkastustuomioistuin julkaisee kaikki hyväntekeväisyysrahastoja koskevat kertomukset.

    Alueelliset ja merentakaiset jaostot toimittavat hallintokertomuksensa paikallisille viranomaisille, joiden tulee lukea ne ääneen valtuuston kokouksissa, jotka ovat avoimia yleisölle ja tiedotusvälineille.

    Tilintarkastustuomioistuin, alueelliset ja merentakaiset jaostot sekä budjetti- ja talouskurituomioistuin antavat tuomionsa julkisissa oikeudenistunnoissa.

    Budjetti- ja talouskurituomioistuimen tuomiot julkaistaan tasavallan virallisessa lehdessä ja verkkosivustolla.

    YHTEISTYÖ

    Tilintarkastustuomioistuin tekee tiivistä yhteistyötä alueellisten ja merentakaisten jaostojen kanssa, ja nämä valvovat omaa työtään itsenäisesti. Tilintarkastustuomioistuin ohjaa tutkimuksia, joita se tekee yhdessä alueellisten ja merentakaisten jaostojen kanssa jaetun toimivallan piiriin kuuluvilla aloilla.

    Tilintarkastustuomioistuin tekee yhteistyötä parlamentin valiokuntien, valtioneuvoston, yleisen syyttäjän kautta oikeusistuinten, muiden riippumattomien hallintoviranomaisten ja valtion yleisten tarkastustoimintojen kanssa.

     

     

    ROMANIA

    CURTEA DE CONTURI A ROMÂNIEI

    Vuodesta 1992
    Perustettu alun perin vuonna 1864

    Verkkosivusto: www.curteadeconturi.ro

    Tehtävän määrittely:

    Tarkastaa valtion ja julkisen sektorin taloudellisten resurssien syntymistä, hallinnointia ja käyttöä sekä raportoi parlamentille, hallintoviranomaisille, julkisille laitoksille ja veronmaksajille näiden resurssien käytöstä ja hallinnoinnista taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti.

    YLEISTÄ

    OIKEUSPERUSTA

    TEHTÄVÄ

    Romanian tilintarkastustuomioistuin tarkastaa valtion ja julkisen sektorin taloudellisten resurssien syntymistä, hallinnointia ja käyttöä. Se suorittaa tehtävänsä itsenäisesti perustuslaissa säädetyllä tavalla ja on ylimpien tarkastuselinten kansainvälisen organisaation jäsen.

    KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

    • Romanian perustuslaki (1991, tarkistettu 2003)
    • Laki nro 94/1992 tilintarkastustuomioistuimen organisaatiosta ja toiminnasta, julkaistu myöhemmin uudelleen muutoksilla ja lisäyksillä

    TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

    Romanian tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskohteita ovat seuraavat:

    • viranomaiset ja laitokset
    • hallinnolliset ja alueyksiköt (maakuntavaltuustot, kaupunkien ja kuntien pormestarit)
    • Romanian keskuspankki
    • julkiset liikeyritykset
    • kaupalliset liikeyritykset, joissa valtiolla, hallinnollisilla ja alueellisilla yksiköillä, julkisilla laitoksilla tai itsehallinnoilla on erikseen tai yhdessä enemmistöomistus
    • sosiaaliturvalaitokset, jotka hallinnoivat julkista omaisuutta, varoja tai rahastoja
    • oikeushenkilöt, jotka saavat valtiontakauksia lainoihin tai avustuksia taikka muuta valtion rahoitusapua keskushallinnolta tai paikalliselta julkishallinnolta taikka muilta julkisilta laitoksilta.

    — RAKENNE

    YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

    Kollegiaalinen hallintorakenne ilman oikeudenkäyttötehtävää.

    YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

    Romanian tilintarkastustuomioistuin on riippumaton julkinen elin, joka on tilivelvollinen ainoastaan parlamentille.

    Romanian ylimpänä tarkastuselimenä tilintarkastustuomioistuin tarkastaa valtion ja julkisen sektorin taloudellisten resurssien syntymistä, hallinnointia ja käyttöä.

    Romanian tilintarkastustuomioistuin hyväksyy parlamentin pyynnöstä julkisen talouden ja kirjanpidon alaa koskevan valtion talousarvioesityksen ja lainsäädäntöesitykset. Sen hyväksyntä tarvitaan myös esityksille, jotka johtaisivat talousarviolakiin perustuvien tulojen vähenemiseen tai menojen kasvuun. Se hyväksyy myös hallituksen tai ministeriöiden vastuualueillaan perustamat erityiselimet.

    Romanian tilintarkastustuomioistuimen toimintaan liittyvät riita-asiat ratkaistaan tuomioistuimissa.

    SUHTEET PARLAMENTTIIN/ HALLITUKSEEN

    Romanian tilintarkastustuomioistuin toimittaa parlamentille tilinpäätöstä koskevan vuosikertomuksen, josta käy ilmi julkisten talousarviomäärärahojen käyttö. Kertomus sisältää tarkastuksen johtopäätökset ja suositukset.

    Parlamentti on ainoa viranomainen, joka voi pyytää Romanian tilintarkastustuomioistuinta toimittamaan julkisen sektorin tarkastuksia.

    Romanian tilintarkastustuomioistuin on ainoa elin, joka tarkastaa, kuinka parlamentin kaksi kamaria ja hallitus toteuttavat talousarvioitaan.

    Tilintarkastustuomioistuin laatii ja hyväksyy oman talousarvionsa ja toimittaa sen hallitukselle liitettäväksi valtion talousarvioesitykseen, joka toimitetaan parlamentin hyväksyttäväksi. Talousarvion vuotuinen hyväksymisprosessi sallii kuitenkin hallituksen tai parlamentin puuttumisen talousarvioon, joka hyväksytään Romanian tilintarkastustuomioistuimen yleiskokouksessa.

    Parlamentin erityisvaliokunta arvioi, kuinka Romanian tilintarkastustuomioistuin käyttää omaa talousarviotaan.

    — ORGANISAATIO

    JOHTAJA

    PRESIDENTTI

    Mihai Busuioc nimitettiin 15. lokakuuta 2017.

    TOIMIKAUSI

    9 vuotta, ei voida uusia.

    VALINTAMENETELMÄ

    Presidentin nimittää parlamentti.

    HALLINTOELIN

    Romanian tilintarkastustuomioistuinta hallinnoi 18 jäsenestä (tilineuvokset) koostuva yleiskokous. Tilineuvosten nimittämisestä vastaa parlamentti perustuslain sekä instituutioiden organisaatiosta ja toiminnasta annetun lain mukaisesti.

    Romanian tilintarkastustuomioistuimen toimintaa johtaa sen presidentti. Presidenttiä avustaa kaksi varapresidenttiä, jotka parlamentti nimittää tilineuvosten joukosta.

    TOIMIKAUSI

    Kolmasosa yleiskokouksen jäsenistä vaihtuu kolmen vuoden välein.

    9 vuotta, ei voida uusia.

    VALINTAMENETELMÄ

    Parlamentti nimittää Romanian tilintarkastustuomioistuimen jäsenet yhdeksän vuoden määräajaksi. Jäsenet huolehtivat tehtävistään riippumattomasti. Parlamentti voi erottaa heidät ainoastaan instituutioiden organisaatiosta ja toiminnasta annetussa laissa säädetyin ehdoin. Tilineuvokset ovat korkea-arvoisia henkilöitä, joita koskevat samat lainmukaiset rajoitteet kuin tuomareita. Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet eivät voi kuulua poliittisiin puolueisiin tai toimia luonteeltaan poliittisissa julkisissa tehtävissä toimikautensa aikana.

    ORGANISAATIORAKENNE

    Romanian tilintarkastustuomioistuimen organisaatio on jaettu keskitetysti yhdeksään tarkastusjaostoon, kahteen koordinointijaostoon, oikeudelliseen jaostoon ja pääsihteeristöön, joiden tehtävänä on tarjota tukea instituution toimintaan kuuluvilla erikoisaloilla. Aluetasolla tilintarkastustuomioistuimella on 42 maakunnallista tilijaostoa sekä Bukarestin kaupungin tilijaosto. Romanian tilintarkastustuomioistuimeen kuuluu myös toiminnallisesti riippumaton tarkastusviranomainen, joka vastaa Romanian vastaanottamien EU-varojen tarkastuksesta.

    — RESURSSIT

    HENKILÖSTÖ

    • Lukumäärä: 1 966 virkaa (2020), joista 1 621 julkisen ulkoisen tarkastajan virkoja (82,45 prosenttia tarkastustyössä)
    • Miesten ja naisten osuus: ♂ 39 prosenttia; ♀ 61 prosenttia. Keskimääräinen ikä: 48

    TALOUSARVIO

    • Tilintarkastustuomioistuimen rahoitus tulee valtion talousarviosta.
    • 79,7 miljoonaa euroa (2020), hallintomenot mukaan luettuna.
    • Noin 0,20 prosenttia valtion talousarvion kokonaismenoista

    TARKASTUSTYÖ

    — TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

    Romanian tilintarkastustuomioistuin päättää työohjelmistaan itse.

    Suunnittelu on sekä yksi- että monivuotista. Yleiskokous hyväksyy työohjelmat.

    Monivuotiset työohjelmat kattavat kolmen vuoden jakson.

    — TARKASTUSMENETELMÄT

    Romanian tilintarkastustuomioistuin toimittaa

    • talousarvion toteuttamista koskevien tilien tarkastukset
    • julkisia varoja käyttävien yksiköiden, hankkeiden, prosessien tai toimien tuloksellisuustarkastukset
    • säännönmukaisuuden tarkastukset

    Tarkastukset toimitetaan INTOSAIn standardien mukaisesti ja niiden yhteydessä noudatetaan erityistoimintoja varten laadittuja oikeussääntöjä, käsikirjoja ja ohjeita sekä muita kansainvälisiä sääntöjä.

    TUOTOKSET

    — KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

    Romanian tilintarkastustuomioistuin toimittaa parlamentille vuotuisen julkisen kertomuksen. Kertomus perustuu tarkastukseen, jonka tilintarkastustuomioistuin kohdistaa edeltävän varainhoitovuoden konsolidoidun yleisen talousarvion tulostileihin.

    Vuotuinen julkinen kertomus on kaikkein tärkein ja näkyvin Romanian tilintarkastustuomioistuimen julkaisuista. Kertomus sisältää yhteenvedon tilintarkastustuomioistuimen keskeisistä tarkastushavainnoista, johtopäätöksistä ja suosituksista.

    Romanian tilintarkastustuomioistuin julkaisee myös vuotuisen toimintakertomuksen, joka sisältää tietoa sen strategiasta, tehtävästä, vastuualueista, toimeksiannosta ja suhteista eri sidosryhmiin. Kertomuksessa annetaan lisäksi kyseisen vuoden osalta tietoa Romanian tilintarkastustuomioistuimen organisaatiosta, työstä, henkilöstön koulutuksista, ammatillisten toimien aikataulusta, tuloksista, kansainvälisestä toiminnasta sekä henkilöstö- ja taloudellisista resursseista.

    Romanian tilintarkastustuomioistuin osoittaa kerran vuodessa paikallishallinnon neuvotteleville viranomaisille raportteja paikallishallinnon taloudesta. Raportit perustuvat tarkastuksiin, joita maakunnalliset tilijaostot ovat kohdistaneet paikallisten hallinnollisten ja alueyksiköiden talousarvioihin.

    Romanian tilintarkastustuomioistuin laatii omasta aloitteestaan tarkastuskertomuksia yleisesti kiinnostavilta keskeisiltä aloilta. Se toimittaa kertomukset parlamentille ja muille sidosryhmille.

    — TIEDOTTAMINEN

    Romanian tilintarkastustuomioistuimen kertomukset ja muut julkaisut ovat saatavissa sähköisesti sen viralliselta verkkosivustolta (www.curteadeconturi.ro), samoin kuin englanninkieliset yhteenvedot julkisesta vuosikertomuksesta ja vuotuisesta toimintakertomuksesta.

    Romanian tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus julkaistaan Romanian virallisessa lehdessä (osa a III-a).

    — YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

    Kansainvälisellä tasolla Romanian tilintarkastustuomioistuin ylläpitää suhteita muihin ylimpiin tarkastuselimiin vaihtamalla kokemuksia, osallistumalla konferensseihin, seminaareihin ja työryhmiin sekä julkaisemalla relevantteja tutkimuksia kansainvälisissä julkaisuissa.

     

     

    RUOTSI

    RIKSREVISIONEN

    Vuodesta 2003
    Perustettu alun perin vuonna 1921

    Verkkosivusto: www.riksrevisionen.se

    Tehtävän määrittely:

    Edistää keskushallinnon resurssien avointa ja vaikuttavaa käyttöä ja tehokasta julkishallintoa kaikkien keskushallinnon toimien riippumattomilla tarkastuksilla.

    Ruotsin valtiontalouden tarkastusvirasto suorittaa myös kansallisia ja kansainvälisiä tehtäviä, joita ovat esimerkiksi julkisten tarkastusten kehittäminen ja edistäminen. Lisäksi se pyrkii tukemaan tarkastusviranomaisia kehittyvissä maissa.

    YLEISTÄ

    OIKEUSPERUSTA

    TEHTÄVÄ

    Ruotsin valtiontalouden tarkastusvirasto on osa parlamentaarista valvontarakennetta, ja se on ainoa elin, joka voi tarkastaa koko valtiontalouden. Toimeenpanovallan koko ketjua tarkastaessaan tarkastusvirasto varmistaa, että Ruotsin parlamentti (Riksdag) voi luottaa valtiontalouden ja hallituksen toiminnan koordinoituun ja riippumattomaan tarkastukseen.

    Lisäksi tarkastusvirasto edustaa Ruotsia kansainvälisessä tarkastuksiin liittyvässä toiminnassa, jolla edistetään ja kehitetään julkista tarkastustoimintaa. Se tekee Riksdagenin toimeksiannosta yhteistyötä ylimpien tarkastuselinten kanssa kehittyvissä maissa niiden tarkastusalan osaamisen ja kapasiteetin kehittämiseksi.

    KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

    • Hallitusmuoto (perustuslaki 1809, korvattu 1974)
    • Laki valtion toiminnan tarkastamisesta (2002)
    • Laki, joka sisältää ohjeita Ruotsin valtiontalouden tarkastusvirastolle
    • Muu yksityiskohtainen lainsäädäntö

    TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

    Tarkastusvirasto tarkastaa tuloksellisuustarkastuksissa seuraavat kohteet:

    • valtion tilinpäätös, hallituksen kanslia, tuomioistuimet sekä kaikki ministeriöt ja valtion virastot
    • valtion virastot: 345
    • parlamentin hallinnon ja virastot
    • kuningashuoneen talouden ja hallinnoinnin
    • valtion omistamat tai hallinnoimat osakeyhtiöt
    • Ruotsin perintöomaisuussäätiön (Arvsfondsdelegationen) varat ja valtion viranomaisten perustamat tai osittain tai kokonaan hallinnoimat säätiöt
    • yhtiöt, joissa valtiolla on yli 50 prosentin omistus.

    Tarkastusvirasto tarkastaa tilintarkastuksissa seuraavat kohteet:

    • kaikki valtion tilit, myös valtion laitosten ja virastojen tilit, lukuun ottamatta julkisia eläkerahastoja (AP fonderna)
    • parlamentin hallinnon ja valtuutetut, Ruotsin keskuspankin (Riksbanken) ja Stiftelsen Riksbankens jubileumsfond -säätiön
    • kuningashuoneen ja Djurgårdenin kuninkaallisen alueen hallinnon (alue Tukholmassa).

    Lisäksi tarkastusvirasto voi nimittää tarkastajia liikeyrityksiin ja säätiöihin, joissa on yli 50 prosentin valtionomistus.

    Tarkastusvirasto voi myös osallistua sellaisten kansainvälisten organisaatioiden tarkastuksiin, joissa Ruotsi on jäsenenä.

    — RAKENNE

    YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

    Hallituksesta riippumaton tarkastusvirasto, jota johtaa pääjohtaja.

    YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

    Tarkastusvirasto on Ruotsin parlamentin alainen riippumaton organisaatio ja muodostaa osan parlamentin valvontarakennetta.

    SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

    Parlamentti päättää tarkastusviraston tarkastustoiminnan laajuudesta ja painopisteistä sekä vuotuisista määrärahoista.

    Parlamentti myös arvioi tarkastusviraston tehokkuutta ja nimittää vuosittain ulkoisen tarkastajan tarkastamaan tarkastusviraston. Parlamentti nimittää myös parlamentaarisen valvonta- ja yhteysneuvoston (Ruotsin valtiontalouden tarkastusviraston parlamentaarinen neuvosto).

    Tarkastusvirasto toimittaa kertomuksensa tilintarkastuksista hallitukselle ja tuloksellisuustarkastuksista parlamentille, joka taas vuorostaan siirtää ne hallitukselle saadakseen hallituksen kirjallisen lausunnon tarkastuksesta. Seurantakertomus lähetetään parlamentin pysyvälle talousvaliokunnalle.

    Mikäli tarkastusvirasto löytää puutteita, se raportoi niistä ja antaa tavallisesti suosituksia. Kyseessä olevia yhteisöjä kuullaan jo tarkastuksen aikana, ja niiden on vastattava kysymyksiin. Tarkastusvirastolla on oikeus saada kaikki tiedot työnsä suorittamiseen.

    — ORGANISAATIO

    JOHTAJA

    PÄÄJOHTAJA

    Helena Lindberg aloitti tehtävissään 15. maaliskuuta 2017.

    Pääjohtaja päättää, mitä tarkastetaan, miten tarkastus toimitetaan ja mitä johtopäätöksiä tarkastuksen perusteella on tehtävä. Pääjohtajan riippumattomuus on turvattu perustuslaissa.

    TOIMIKAUSI

    Pääjohtaja nimitetään seitsemän vuoden toimikaudeksi, jota ei voi uusia.

    VALINTAMENETELMÄ

    Pääjohtajan ja varapääjohtajan valitsee ja nimittää parlamentti

    ORGANISAATIORAKENNE

    Tarkastusvirasto on jaettu tuloksellisuustarkastusten osastoon ja tilintarkastusten osastoon.

    Tämän lisäksi virastossa on kuusi muuta osastoa, jotka ovat vastuussa kansainvälisistä suhteista, henkilöstöstä, viestinnästä, lakipalveluista, hallinnointituesta ja toiminnan tuesta.

    Tarkastusvirastolla on myös parlamentaarinen neuvosto ja tieteellinen neuvosto sekä sisäisen tarkastuksen yksikkö.

    — RESURSSIT

    HENKILÖSTÖ

    • Lukumäärä: 316 kokoaikavastaavaa (2020) (81 prosenttia tarkastustyössä)
    • Miesten ja naisten osuus: ♂ 41 prosenttia; ♀ 59 prosenttia. Keskimääräinen ikä: 45

    TALOUSARVIO

    • 401 miljoonaa kruunua (38 miljoonaa euroa), joista 49,3 miljoonaa kruunua (4,7 miljoonaa euroa) on tarkoitettu kansainväliseen kehitysyhteistyöhön (2020).
    • < 0,15 prosenttia valtion kokonaismenoista

    TARKASTUSTYÖ

    — TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

    Parlamentin tarkastustyölle asettamissa tarkastuslaajuuden ja tarkastuksen painopisteiden puitteissa tarkastusvirasto päättää itsenäisesti, mitä aiheita se tarkastaa.

    Tarkastuksen painopisteet määritetään olennaisia virheellisyyksiä koskevan riskianalyysin ja tarkastuskohteen suhteellisen taloudellisen koon perusteella. Mikäli kuitenkin on olemassa pieni virheellisyyden riski, joka heikentää luottamusta keskushallintoon, se voidaan katsoa olennaiseksi.

    Toisena tarkastusten painopisteenä on edistää yleistä kehitystä, jossa kansalaiset saavat tosiasiallista vastinetta investoinneilleen. Tuloksellisuustarkastuksissa huomioidaan lisäkriteereinä esimerkiksi tarkastuksen tuoman lisäarvon määrä sekä tarkastusten ajoitus ja toteutettavuus.

    Omien suunnitelmiensa lisäksi tarkastusviraston on toteutettava valtion ja sen virastojen konsolidoitujen tilien vuotuinen tilintarkastus.

    — TARKASTUSMENETELMÄT

    Tarkastusvirasto toimittaa vuotuisen tilintarkastuksen, jossa arvioidaan tilinpäätösten oikeellisuutta, ja tuloksellisuustarkastuksia, joissa arvioidaan toimintojen tehokkuutta. Tarkastusvirasto soveltaa tarkastustoimiin, viestintään ja eettisiin sääntöihin kansainvälisiä standardeja ja sisäisiä ohjeita.

    Kaikista kertomuksista tehdään sisäinen ja ulkoinen laadunvalvonta-arvio.

    TUOTOKSET

    — KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

    Valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisee

    • vuosikertomuksen
    • vuotuisen tarkastuskertomuksen
    • tuloksellisuustarkastuksiin perustuvat tarkastuskertomukset
    • tarkastuslausuntoja ja -kertomuksia tilintarkastuksista
    • väliaikaisia tilintarkastuksiin perustuvia lausuntoja ja kertomuksia
    • vuotuisen seurantakertomuksen.

    — TIEDOTTAMINEN

    Tilintarkastusvirasto julkaisee kaikki kertomuksensa verkkosivustollaan ja laatii säännöllisiä lehdistötiedotteita työstään. Se käyttää useita viestintäkanavia, myös tiettyjä sosiaalisia medioita.

    Se julkaisee myös tiedotuslehteä kiinnostuneille kansalaisille ja sidosryhmille.

    — YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

    Tilintarkastusvirasto harjoittaa laaja-alaista kansainvälistä toimintaa ja edustaa Ruotsia kansainvälisissä yhteyksissä. Parlamentti on osoittanut tilintarkastusviraston tehtäväksi myös tukea Ruotsin antaman avun puitteissa tarkastusviranomaisten kehittämistä muissa maissa.

    Tilintarkastusvirasto käyttää tietyn osuuden talousarviostaan kansainväliseen kehitykseen, jolla edesautetaan avoimuutta, demokratiakehitystä ja parlamentaarisen valvonnan vahvistamista kumppanuusmaissa. Yhteistyössä käytetään sekä kahdenvälisiä toimia että alueellisia hankkeita. Toimien avulla on pyrittävä lisäämään yhteistyökumppanin ammatillista tarkastuspätevyyttä, yksilöllisiä valmiuksia näiden taitojen hyödyntämiseen sekä kykyä yhdistää toisiinsa henkilöstön valmiudet ja toiminnan tehokkuus. Tilintarkastusvirasto voi tarjota tarkastuskysymyksiin liittyvää perustason koulutusta, erikoisalojen jatkokoulutusta sekä tukea laadunvarmennusta ja -valvontaa. Se voi myös antaa panoksensa organisaation valmiuksien lujittamiseen esimerkiksi johtamisen, strategisen suunnittelun ja viestinnän aloilla.

     

     

    SAKSA

    BUNDESRECHNUNGSHOF

    Vuodesta 1950
    Perustettu alun perin vuonna 1714

    Verkkosivusto: www.bundesrechnungshof.de

    Tehtävän määrittely:

    Saksan ylimmän tarkastuselimen toiminnan pääperiaatteet ovat riippumattomuus, puolueettomuus, objektiivisuus ja uskottavuus.

    Sen työn tarkoituksena on lisätä valtion toiminnan avoimuutta, tehokkuutta ja kestävyyttä.

    YLEISTÄ

    OIKEUSPERUSTA

    TEHTÄVÄ

    Saksan ylin tarkastuselin tarkastaa kaikki liittovaltion tulot ja menot sekä edustusvarat ja salaiset menoerät ja määrittää, onko liittovaltion talousarviota hallinnoitu asianmukaisesti ja tehokkaasti.

    Sillä on oikeus päästä kaikkiin elimiin ja saada kaikki tarkastustyöhön tarvitsemansa tiedot, myös muiden kuin liittovaltion yhteisöjen tiedot silloin, kun nämä hallinnoivat liittovaltion varoja.

    KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

    • Perustuslaki (114 artikla, 2 kohta, puitelaki) (1949)
    • Liittovaltion talousarviosäännöt (88 artikla ja seuraavat) (1969)
    • Laki talousarvion periaatteista (53 artikla ja seuraavat) (1969)
    • Laki Saksan ylimmästä tarkastuselimestä

    TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

    Saksan ylin tarkastuselin voi tarkastaa kaikki liittovaltion varoja hallinnoivat telimet tai laitokset, esimerkiksi

    • hallituksen ministeriöt ja niiden alaiset elimet
    • valtion virastot
    • sosiaaliturvalaitokset
    • julkiset liikeyritykset
    • liittovaltion avustusten saajat
    • perustuslaillisten elinten hallinnolliset yksiköt.

    — RAKENNE

    YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

    Kollegiaalinen rakenne, ei oikeudenkäyttövaltaa.

    YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

    Saksan ylin tarkastuselin on ylin liittovaltion viranomainen ja samalla tasolla kuin liittovaltion ministeriöt.

    Se on täysin itsenäinen eikä ota vastaan ohjeita erityistarkastusten suorittamiseen. Parlamentti voi kuitenkin ehdottaa tiettyjen tarkastusten suorittamista Saksan ylimmälle tarkastuselimelle.

    Saksan ylimmän tarkastuselimen presidentillä on virka-asema liittovaltion tuloksellisuusvaltuutettuna. Presidentti esittää suosituksia, kertomuksia ja lausuntoja liittovaltion hallinnon tehokkuuden lisäämiseksi. Hän voi myös neuvoa parlamenttia lainsäädäntöasioissa.

    SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

    Saksan ylin tarkastuselin tukee tarkastus- ja neuvontatyöllään Saksan liittovaltion hallitusta ja parlamenttia, joka käyttää Saksan ylimmän tarkastuselimen vuosikertomusta perustana vastuuvapauden myöntämiseen liittovaltion hallitukselle.

    Saksan ylin tarkastuselin raportoi sekä liittovaltion hallituksen toimeenpano- että sen lainsäädäntöelimille ja voi antaa neuvoja ennen lopullista päätöksentekoa.

    Se myös osallistuu talousarvioneuvotteluihin liittovaltion valtionvarainministeriön ja sen asiaa käsittelevien osastojen välillä ja voi esittää kantansa jokaisen osaston talousarviosta. Tämän lisäksi se antaa neuvoja talousarvion toteuttamisessa.

    — ORGANISAATIO

    JOHTAJA

    PRESIDENTTI

    Kay Scheller nimitettiin 30. kesäkuuta 2014.

    TOIMIKAUSI

    12 vuotta, ei voida uusia. Toimikausi on rajoitettu valtion virkamiesten lakisääteiseen eläkeikään, joka on nykyään 67 vuotta.

    VALINTAMENETELMÄ

    Presidentin valitsevat parlamentin kaksi huonetta, ja hänet nimittää virkaansa Saksan liittotasavallan presidentti.

    HALLINTOELIN

    Tarkastustyöhön liittyvät päätökset tehdään tarkastusjaoston tasolla kollegiaalisissa elimissä, jotka koostuvat ylimmän tarkastuselimen jäsenistä, toisin sanoen vanhemmasta tarkastusjohtajasta ja tarkastusjohtajasta, ja joissakin tapauksissa myös presidentistä tai varapresidentistä. Saksan ylimmän tarkastuselimen jäsenet nauttivat tuomareiden riippumattomuutta.

    Tietyn tyyppiset yleiset päätökset, esimerkiksi vuosikertomukseen kuuluvat seikat, on varattu senaatille. Senaatti on ylin päätöksentekoelin.

    TOIMIKAUSI

    Vanhemmat tarkastusjohtajat ovat virkamiehiä. Heidän toimikautensa on rajoitettu virkamiesten lakisääteiseen eläkeikään, joka on nykyään 67 vuotta.

    ORGANISAATIORAKENNE

    Saksan ylin tarkastuselin koostuu yhdeksästä tarkastusjaostosta, joissa on 51 tarkastusyksikköä. Sillä on myös erillinen jaosto, joka keskittyy kansainväliseen tarkastustyöhön ja tukee presidenttiä tämän tehtävässä YK:n tarkastuslautakunnan jäsenenä. Tukijaosto on vastuussa keskushallinnosta.

    — RESURSSIT

    HENKILÖSTÖ

    • Yhteensä: 1 153 (joulukuussa 2019) (82 prosenttia tarkastustehtävissä)
    • Miesten ja naisten osuus: ♂ 58 prosenttia; ♀ 42 prosenttia. Keskimääräinen ikä: > 51

    TALOUSARVIO

    • 162 miljoonaa euroa (2019)
    • 0,045 prosenttia valtion koko talousarviosta

    TARKASTUSTYÖ

    — TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

    Presidentti, varapresidentti, senaatti ja kaikki kollegiaaliset elimet osallistuvat Saksan ylimmän tarkastuselimen strategiseen ja työn suunnitteluun.

    Saksan ylin tarkastuselin suorittaa säännöllisiä riski- ja tehtäväanalyysejä, jotka muodostavat perustan keskipitkän aikavälin tarkastussuunnitelmalle sekä tulevan 3–5 vuoden jakson tarkastusstrategialle.

    Yksiköt suunnittelevat tarkastustehtävänsä vuotuisissa tarkastussuunnitelmissa koordinoidusti, ja nämä suunnitelmat muodostavat Saksan ylimmän tarkastuselimen yleisen tarkastussuunnitelman perustan.

    Saksan ylin tarkastuselin päättää vapaasti parlamentin tai sen valiokuntien esittämistä tarkastuspyynnöistä.

    — TARKASTUSMENETELMÄT

    Saksan ylin tarkastuselin suorittaa tuloksellisuustarkastuksia, säännönmukaisuuden tarkastuksia ja tilintarkastuksia, sekä jälkikäteen että reaaliaikaisesti, ja antaa ennakoivasti neuvoja. Se määrittelee tarkastustyönsä aikataulun ja luonteen itsenäisesti ja voi suorittaa kenttätyötä.

    Sen tärkein tehtävä on tuloksellisuustarkastusten suorittaminen, ja niihin yhdistetään kokonaisvaltaisissa tarkastuksissa tyypillisesti säännönmukaisuuden tarkastusten tai tilintarkastusten elementtejä. Saksan ylin tarkastuselin käyttää kestävyyttä strategisena tarkastusten lisäkriteerinä.

    Saksan ylimmän tarkastuselimen tehtäviin sisältyvät myös seuraavat:

    • Selektiiviset tarkastukset, joihin sisältyy perusteellisia tutkimuksia, jotka on suunniteltu näytön hankkimiseen tarkastuksen aiheen tietystä aspektista.
    • Horisontaaliset tarkastukset, joissa tutkitaan tiettyä aihetta valtion elimistä poimitussa edustavassa joukossa ja laaditaan tarkastushavainnot tietyltä valtion toimintojen ja tapahtumien alalta.
    • Selvitystutkimukset, joita käytetään välineenä tiedon saamiseen tietyiltä ongelmallisilta alueilta, ongelmallisista menettelyistä tai kehityskuluista. Niiden tarkoituksena ei ole valtion toimintojen ja tapahtumien lopullinen arviointi, mutta ne sopivat uusien tarkastuskäyntien valmisteluun.
    • Seurantatarkastukset, joiden avulla voidaan yksilöidä, ovatko valvontaviranomaiset toimineet tarkastushavaintojen tai parlamentin päätöslauselmien mukaisesti.
    • Toiminnantarkastukset (tai yleistarkastukset), joiden avulla saadaan kokonaisvaltainen kuva tarkastetun elimen taloushallinnosta.
    • Reaaliaikaiset tarkastukset, joiden avulla Saksan ylin tarkastuselin pystyy tutkimaan lukuisia suurimpiin ohjelmiin sisältyviä yksittäisiä päätöksiä erikseen ja jokaisessa hankevaiheessa. Tämän lähestymistavan avulla voidaan havaita puutteet varhaisessa vaiheessa ja niistä voidaan ilmoittaa päätöksentekoelimille ajoissa.

    TUOTOKSET

    — KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

    Saksan ylin tarkastuselin julkaisee

    • tarkastuskirjelmiä tarkastushavainnoista, joita se lähettää tarkastetuille elimille kommentoitaviksi
    • vuosikertomuksen, joka käsittää pääosan (I) ja lisäosan (II); pääosa I julkaistaan vuosittain syksyllä ja lisäosa II seuraavan vuoden keväällä; yhdessä ne muodostavat päivitetyn perustan parlamentin vastuuvapautusmenettelylle
    • neuvontakertomuksia
    • erityiskertomuksia.

    Se toimittaa neuvonta- ja erityiskertomukset parlamentille ja liittovaltion hallitukselle.

    Tämän lisäksi presidentti julkaisee liittovaltion tuloksellisuusvaltuutetun tehtävässään sarjan lausuntoja ja hyvien käytäntöjen ohjeita.

    Saksan ylimmän tarkastuselimen tarkastuskirjelmiin ja kertomuksiin sisältyy myös kehityssuosituksia ja aihekohtaisia kommentteja, esimerkiksi lainsäädäntöesityksien ja suurempien julkisten hankintojen tapauksissa, ja se voi myös antaa asiantuntijaohjeita.

    — TIEDOTTAMINEN

    Saksan ylin tarkastuselin esittää vuosikertomuksensa yleisölle liittovaltion lehdistötilaisuudessa ja julkaisee työnsä (vuosikertomuksen, erityiskertomukset ja lopulliset tarkastuskirjelmät) verkkosivustollaan.

    Myös erityiskertomukset ja liittovaltion tuloksellisuusvaltuutetun tuotokset julkaistaan sivustolla.

    — YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

    Saksan liittovaltiorakenteesta johtuen alueelliset tarkastuselimet ja kunnalliset tarkastusvirastot tarkastavat hallinnon muita tasoja. Koska liittovaltion ja Saksan liittotasavallan muodostavien 16 osavaltion tarkastusjärjestelmät ovat pitkälti nivoutuneet toisiinsa, Saksan ylin tarkastuselin ja osavaltioiden itsenäiset alueelliset tarkastuselimet toimivat tiiviissä yhteistyössä.

    Yhteistyö keskittyy pääasiassa ohjelmiin, joita liittovaltion hallitus ja osavaltiot rahoittavat yhteisesti, tai vastuualueisiin, joita keskushallinto on delegoinut osavaltioille.

     

     

    SLOVAKIA

    NAJVYŠŠÍ KONTROLNÝ ÚRAD SLOVENSKEJ REPUBLIKY

    Vuodesta 1993
    Perustettu alun perin vuonna 1919

    Verkkosivusto: www.nku.gov.sk

    Tehtävän määrittely:

    Tavoite: Varmistaa, että Slovakian tasavallan ylimmän tarkastusviraston työ keskittyy vuoteen 2025 mennessä kaikkein merkityksellisimpiin aihealueisiin ja erityisesti julkiseen varainkäyttöön liittyviin riskeihin, jotka vaarantavat julkisen politiikan tavoitteiden saavuttamisen. Jos näiden tarkastusten tulokset ovat merkittäviä, niistä keskustellaan parlamentissa ja sen valiokunnissa taikka hallituksessa, ja vahvistetaan riittävät korjaavat toimenpiteet, joiden avulla voidaan edistää hallinnon parantamista.

    Tehtävä: Slovakian tasavallan ylimmän tarkastusviraston tehtävänä on auttaa Slovakian tasavallan parlamenttia, hallitusta ja muita sidosryhmiä hoitamaan tehtävänsä parhaalla mahdollisella tavalla esittämällä objektiivisia ja kattavia tarkastustuloksia, joiden avulla on tarkoitus varmistaa julkisten varojen käytön tehokkuus, taloudellisuus ja vaikuttavuus pyrittäessä saavuttamaan julkisen politiikan tavoitteet ja edistämään näin hyvin hallinnoidun yhteiskunnan kehittämistä.

    Arvot: Slovakian tasavallan ylin tarkastusvirasto tunnustaa INTOSAIn määrittämät arvot ja noudattaa niitä (riippumattomuus, luotettavuus, ammattitaito, tehokkuus, uskottavuus, osallistavuus, yhteistyö ja innovointi). Slovakian tasavallan ylimmän tarkastusviraston tarkastajat sitoutuvat kansainvälisiin tarkastusstandardeihin (ISSAI) ja eettisiin sääntöihin. Slovakian tasavallan ylin tarkastusvirasto määrittää tulevaa kautta varten keskeisiksi arvoikseen riippumattomuuden, objektiivisuuden ja tehokkuuden, jotka pitävät sisällään luotettavuuden, uskottavuuden, osallistavuuden, yhteistyön ja innovoinnin arvot.

    YLEISTÄ

    OIKEUSPERUSTA

    TEHTÄVÄ

    Slovakian tasavallan ylin tarkastusvirasto tarkastaa valtion, paikallishallinnon ja Euroopan unionin varojen ja omaisuuden hallintoa. Se tarkastaa myös valtion tulot ja varmistaa, että tullit ja verot on kannettu oikein.

    Tarkastuksia suorittaessaan ylimmällä tarkastusvirastolla on oikeus päästä kaikkiin tiloihin ja saada kaikki tarvittavat asiakirjat tarkastuksen toimittamiseen.

    Oman tarkastustoimintansa lisäksi ylin tarkastusvirasto osallistuu Slovakian keskuspankin pyynnöstä Slovakian keskuspankin lopullisten tilien tarkastamisesta huolehtivan ulkoisen tarkastajan nimitysprosessiin.

    KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

    • Slovakian tasavallan perustuslain 60–63 artikla (1992)
    • Laki nro 39/1993 Slovakian tasavallan ylimmästä tarkastusvirastosta

    TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

    Tarkastuskohteet:

    • hallituksen elimiä
    • ministeriöitä: 14
    • keskushallinnon elimiä
    • julkisia laitoksia
    • keskushallinnon viranomaisten tai muiden valtion hallintovirastojen perustamia oikeushenkilöitä
    • paikallishallinnon elimiä ja ylempiä alueellisia yksiköitä, niiden talousarviosta rahoitettuja organisaatioita ja niihin kuuluvia oikeushenkilöitä
    • valtion erityisyksiköitä
    • yksityishenkilöitä ja oikeushenkilöitä, jotka saavat kansallisia, julkisia, EU:n tai muita ulkomaisia varoja.

    — RAKENNE

    YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

    Westminster-tyyppinen (monokraattinen) rakenne ilman oikeudenkäyttötoimintaa.

    YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

    Slovakian tasavallan ylin tarkastusvirasto on itsenäinen valtion elin.

    SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

    Ylin tarkastusvirasto toimittaa parlamentille vuotuisen yhteenvetokertomuksen kaikkien tarkastusten tuloksista. Se toimittaa myös täydelliset tarkastuskertomukset asiaankuuluville parlamentin valiokunnille.

    Ylin tarkastusvirasto voidaan parlamentin päätöslauselman perusteella määrätä suorittamaan toimivaltuuksiensa puitteissa tietty tarkastus. Tällöin ylimmän tarkastusviraston on toimitettava kyseinen tarkastus.

    Ylin tarkastusvirasto antaa lausuntoja Slovakian tasavallan valtion talousarvioehdotuksista ja lopullisista valtion tileistä ja toimittaa ne parlamentille.

    Tarkastusviraston presidentin ja kaksi varapresidenttiä valitsee ja nimittää parlamentti.

    — ORGANISAATIO

    JOHTAJA

    PRESIDENTTI

    Karol Mitrík nimitettiin 20. toukokuuta 2015.

    TOIMIKAUSI

    Seitsemän vuotta, voidaan uusia kerran.

    VALINTAMENETELMÄ

    Presidentin valitsevat kansallisneuvoston (parlamentin) jäsenet salaisessa äänestyksessä.

    HALLINTOELIN

    Ylintä tarkastusvirastoa hallinnoi presidentti lakisääteisenä elimenä kahden varapresidentin tukemana.

    TOIMIKAUSI

    Varapresidenttien toimikausi on seitsemän vuotta, joka voidaan uusia kerran.

    VALINTAMENETELMÄ

    Kansallisneuvoston jäsenet valitsevat varapresidentit salaisessa äänestyksessä.

    ORGANISAATIORAKENNE

    Ylimmän tarkastusviraston päätoimipaikka Bratislavassa on jaettu tarkastusjaostoon ja presidentin kansliaan, jotka vastaavat tukitoiminnoista. Tarkastusvirastolla on myös seitsemän aluekeskuksissa sijaitsevaa alueellista toimistoa, jotka tarkastavat alueiden, hallintopiirien ja paikallisten kuntien itsenäistä toimintaa.

    — RESURSSIT

    HENKILÖSTÖ

    • Lukumäärä: 300 (2020) (77 prosenttia tarkastustyössä)
    • Miesten ja naisten osuus: ♂ 39 prosenttia; ♀ 61 prosenttia. Keskimääräinen ikä: 49

    TALOUSARVIO

    • 12,8 miljoonaa euroa (2020)
    • 0,07 prosenttia julkisten menojen kokonaismäärästä.

    TARKASTUSTYÖ

    — TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

    Ylin tarkastusvirasto suunnittelee tarkastustyönsä vuotuisissa tarkastussuunnitelmissa, jotka neuvoa antava lautakunta hyväksyy kolmivuotisen puitesuunnitelman perusteella.

    Tarkastusten luettelo kootaan pääasiallisesti riskianalyysien, tarkastusviraston strategisten tavoitteiden ja yleisöltä saatujen ehdotusten pohjalta.

    — TARKASTUSMENETELMÄT

    Slovakian tasavallan ylin tarkastusvirasto suorittaa pääasiassa kolmentyyppisiä tarkastuksia:

    • tilintarkastuksia
    • säännönmukaisuuden tarkastuksia
    • tuloksellisuustarkastuksia.

    Tarkastusten tulosten perusteella ylin tarkastusvirasto lähettää kertomusluonnoksen tarkastetulle yhteisölle, joka voi sen jälkeen ilmaista mielipiteensä, joka huomioidaan muutoksina lopullisessa kertomuksessa.

    TUOTOKSET

    — KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

    Tilintarkastusvirasto julkaisee

    • vuosikertomuksen
    • tilintarkastuskertomuksia
    • säännönmukaisuuden tarkastusten kertomuksia
    • tuloksellisuustarkastuskertomuksia
    • yhteenvetokertomuksen kaikkien tarkastusten tuloksista.

    — TIEDOTTAMINEN

    Slovakian tasavallan ylin tarkastusvirasto lähettää kaikki tarkastuskertomukset tarkastetuille yhteisöille ja parlamentille sekä sen vastaaville valiokunnille. Ylin tarkastusvirasto tiedottaa merkittävistä havainnoista tasavallan presidentille, pääministerille ja parlamentin puhemiehelle.

    Lisäksi ylimmän tarkastusviraston verkkosivustolla julkaistaan yhteenveto lopullisista kertomuksista.

    — YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

    Slovakian tasavallan ylin tarkastusvirasto tekee yhteistyötä monien kansallisten ja kansainvälisten instituutioiden kanssa.

    Kansallisia yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi yliopistot, julkiset viranomaiset, kuten yleisen syyttäjän virasto, tilintarkastajien kamari, Slovakian tasavallan monopolinvastainen virasto ja julkisten hankintojen virasto.

    Ylimmän tarkastusviraston kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön tarkoituksena on osallistua menetelmien ja työn laadun kehittämiseen ja näin kehittää ylimmän tarkastusviraston tehtävän toteuttamista Slovakian tasavallassa.

     

     

    SLOVENIA

    RAČUNSKO SODIŠČE REPUBLIKE SLOVENIJE

    Vuodesta 1994

    Verkkosivusto: www.rs-rs.si

    Tehtävän määrittely:

    Julkisten varojen valvominen

    YLEISTÄ

    OIKEUSPERUSTA

    TEHTÄVÄ

    Slovenian tasavallan tilintarkastustuomioistuin valvoo valtion tilinpitoa, valtion talousarviosta sekä kaikkia julkisia tuloja ja menoja.

    KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

    • Slovenian tasavallan perustuslaki (1991): 150 ja 151 artikla
    • Laki tilintarkastustuomioistuimesta

    Niitä lakeja, joiden alaisena tilintarkastustuomioistuin käyttää oikeuksiaan, ei voida asettaa kyseenalaisiksi tuomioistuimissa eikä muissa valtion viranomaisissa.

    TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

    Slovenian tasavallan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa

    • kaikkia julkisoikeuden alaisia oikeushenkilöitä tai niiden alaisuudessa toimivia yksiköitä
    • kaikkia yksityisoikeuden alaisia oikeushenkilöitä, mikäli
      • ne ovat saaneet tukea Euroopan unionin talousarviosta, valtion talousarviosta tai paikallisviranomaisen talousarviosta
      • niillä on käyttöoikeussopimus
      • ne ovat liikeyrityksiä, pankkeja tai vakuutusyhtiöitä, joissa valtiolla tai paikallisviranomaisella on enemmistöomistus
    • luonnollisia henkilöitä, jotka
      • ovat saaneet tukea Euroopan unionin talousarviosta, valtion talousarviosta tai paikallisviranomaisen talousarviosta
      • tarjoavat julkisia palveluita tai turvaavat julkista omaisuutta käyttöoikeussopimuksen perusteella.

    — RAKENNE

    YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

    Erillinen malli, jota johtaa presidentti ja joka suorittaa tarkastuksia keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasolla ilman oikeudenkäyttövaltaa.

    YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

    Slovenian tasavallan tilintarkastustuomioistuin suorittaa tehtävänsä itsenäisesti, ja sitä velvoittavat perustuslaki ja muu lainsäädäntö. Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet nimittää kansalliskokous.

    SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

    Tilintarkastustuomioistuin toimittaa kaikki tarkastuskertomuksensa ja vuotuisen toimintakertomuksen kansalliskokoukselle.

    Määritellessään tiettynä kalenterivuonna suoritettavia tarkastuksia tilintarkastustuomioistuin harkitsee kansalliskokouksen jäsenten ja elinten, hallituksen, ministeriöiden ja paikallishallinnon elinten tekemiä ehdotuksia. Tilintarkastustuomioistuimen tulee huomioida vähintään viisi kansalliskokouksen tekemää ehdotusta, joista vähintään kahden tulee olla kansalliskokouksen opposition jäsenten tekemiä ja kahden muun tulee olla kansalliskokouksen elinten tekemiä.

    Kansalliskokous nimittää ulkoisen tarkastajan tarkastamaan tilintarkastustuomioistuimen tilinpäätöksen.

    — ORGANISAATIO

    JOHTAJA

    PRESIDENTTI

    Tomaž Vesel nimitettiin presidentiksi 1. kesäkuuta 2013.

    TOIMIKAUSI

    Yhdeksän vuotta, voidaan uusia.

    VALINTAMENETELMÄ

    Kansalliskokous nimittää tilintarkastustuomioistuimen presidentin ehdottomalla äänten enemmistöllä tasavallan presidentin ehdotuksesta.

    HALLINTOELIN

    Tilintarkastustuomioistuinta hallinnoi senaatti, jonka muodostavat presidentti ja kaksi varapresidenttiä.

    TOIMIKAUSI

    Yhdeksän vuotta, voidaan uusia.

    VALINTAMENETELMÄ

    Kansalliskokous nimittää tilintarkastustuomioistuimen varapresidentit ehdottomalla äänten enemmistöllä tasavallan presidentin ehdotuksesta.

    ORGANISAATIORAKENNE

    Presidentti on pääjohtaja, joka edustaa tilintarkastustuomioistuinta ja on vastuussa sen toiminnasta. Ensimmäinen varapresidentti ottaa vastuun presidentin poissa ollessa ja huolehtii yhdessä toisen varapresidentin kanssa ja presidentin valtuutuksella pääjohtajan tehtävistä. Osastoja johtavat ylimmät valtion tarkastajat, ja ne on jaettu alueisiin julkisen sektorin toimintojen mukaisesti. Yksi osastoista on erikoistunut tuloksellisuustarkastuksiin ja IT-tarkastuksiin.

    Presidentti ja varapresidentit muodostavat senaatin, joka on tilintarkastustuomioistuimen ylin hallintoelin. Senaatti hyväksyy tilintarkastustuomioistuimen työjärjestyksen kansalliskokouksen suostumuksella ja päättää tärkeimmistä tarkastusaiheista ja strategisista seikoista.

    — RESURSSIT

    HENKILÖSTÖ

    • Lukumäärä: 133 kokoaikavastaavaa (lokakuu 2020) (67,4 prosenttia tarkastustyössä)
    • Miesten ja naisten osuus: ♂ 29 prosenttia; ♀ 71 prosenttia. Keskimääräinen ikä: 47,9

    TALOUSARVIO

    • 6,85 miljoonaa euroa (2020)
    • 0,051 prosenttia valtion koko talousarviosta

    TARKASTUSTYÖ

    — TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

    Slovenian tilintarkastustuomioistuin laatii oman työohjelmansa itsenäisesti ja ohjelma on luottamuksellinen. Tilintarkastustuomioistuimen tulee valita kansalliskokouksen ehdottamista tarkastuksista vähintään viisi.

    — TARKASTUSMENETELMÄT

    Slovenian tasavallan tilintarkastustuomioistuin suorittaa erityyppisiä tarkastuksia:

    • tuloksellisuustarkastuksia tarkastuskohteiden toiminnan vaikuttavuudesta, tehokkuudesta ja taloudellisuudesta niiden tavoitteiden ja ohjelmien toteuttamisessa; kohteet valitaan erilaisten kriteerien perusteella, joita ovat esimerkiksi mahdollisuus parantaa taloushallintoa, yleinen etu sekä huonon tuloksellisuuden ja sääntöjenvastaisuuksien riskit
    • tilintarkastuksia ja säännönmukaisuuden tarkastuksia tilinpäätösten luotettavuudesta ja tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta (tarkastuslausuma) sekä arviointeja siitä, ovatko tiettyjen talousarvioalojen järjestelmät ja toimet sääntöjen ja asetusten mukaisia.

    Tarkastukset ovat usein näiden kahden tarkastustyypin yhdistelmiä.

    TUOTOKSET

    — KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

    Slovenian tasavallan tilintarkastustuomioistuin julkaisee

    • tarkastuskertomuksia ja tarkastusten jälkeisiä kertomuksia
    • vuotuisen toimintakertomuksen
    • lausuntoja
    • valikoituja vastauksia kommenttipyyntöihin.

    — TIEDOTTAMINEN

    Tilintarkastustuomioistuin esittää vuotuisen toimintakertomuksensa kansalliskokouksen puhemiehelle. Sen jälkeen kertomusta käsitellään julkisen talouden valvontavaliokunnassa lehdistölle ja muille tiedotusvälineiden edustajille avoimessa istunnossa.

    Kaikki tarkastuskertomukset ja tarkastusten jälkeiset kertomukset julkaistaan tilintarkastustuomioistuimen verkkosivustolla niiden virallista hyväksymistä sekä tarkastuskohteelle/kohteille ja kansalliskokoukselle esittämistä seuraavana päivänä.

    — YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

    Slovenian tasavallan tilintarkastustuomioistuin keskittyy ensisijaisesti tuottamaan objektiivista ja luotettavaa tietoa julkisten varojen käytöstä voidakseen edistää julkisten palvelujen parempaa hallinnointia ja toteuttamista. Tätä varten tilintarkastustuomioistuin tekee yhteistyötä lukuisten julkisten yhteisöjen kanssa ja ylläpitää tiiviitä työsuhteita kansalliskokoukseen ja sen valiokuntiin. Tilintarkastustuomioistuin osallistuu usein ammattiyhdistysten tai julkisten elinten järjestämiin tapahtumiin hyvän hallinnoinnin edistämiseksi ja tiedottaakseen havainnoistaan laajemmalle yleisölle.

     

     

    SUOMI

    VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO

    Vuodesta 1825

    Verkkosivusto: www.vtv.fi

    Tehtävän määrittely:

    Suomen valtiontalouden tarkastusviraston toiminta perustuu vastuullisuuteen, avoimuuteen, objektiivisuuteen ja kunnioitukseen. Viraston visio on "Yhdessä – kestävää tulevaisuutta, jaettua tietoa".

    Viraston strategiset painopistealueet ovat seuraavat:

    • yhteiskunnallisesti vaikuttava
    • olennainen ja oikea-aikainen
    • asiakaslähtöiset tuotteet ja palvelut
    • osaava ja hyvinvoiva henkilöstö
    • tehokkaat yhteiset prosessit ja toimintatavat
    • aktiivinen tulevaisuuden rakentaja

    YLEISTÄ

    OIKEUSPERUSTA

    TEHTÄVÄ

    Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on riippumaton viranomainen, joka tarkastaa valtion taloudenhoitoa, arvioi valtion finanssipolitiikkaa ja valvoo puolue- ja vaalirahoitusta.

    Sen tarkastustoiminta kattaa koko valtiontalouden ja sillä on laajat, Suomen perustuslaissa säädetyt tietojensaantioikeudet.

    KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

    • Suomen perustuslaki (1919 ja 1999)
    • Laki valtiontalouden tarkastusvirastosta (676/2000)
    • Laki VTV:n oikeudesta tarkastaa eräitä Suomen ja Euroopan yhteisöjen välisiä varainsiirtoja (353/1995)
    • Laki talous- ja rahaliiton vakaussopimuksen voimaansaattamisesta sekä julkisen talouden kehyksistä (869/2012)
    • Vaalirahoituslaki (273/2009)
    • Puoluelaki (10/1969).

    TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

    Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastukset kohdistuvat

    • valtioneuvostoon ja ministeriöihin
    • valtion virastoihin
    • talousarvion ulkopuolisiin rahastoihin
    • valtion liikelaitoksiin ja valtion määräysvallassa oleviin yhtiöihin
    • kunnille, yrityksille ja muille yhteisöille myönnettäviin valtionosuuksiin ja -apuihin
    • Suomen ja Euroopan yhteisöjen välisiin varainsiirtoihin.

    Valtiontalouden tarkastusvirasto ei tarkasta

    • eduskunnan taloudenhoitoa
    • eduskunnan vastattavana olevia rahastoja
    • Suomen Pankkia ja Finanssivalvontaa
    • Kelaa.

    — RAKENNE

    YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

    Riippumaton, kansallinen tarkastusviranomainen, jota johtaa pääjohtaja.

    YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

    Valtiontalouden tarkastusvirasto on riippumaton valtion elin, joka toimii eduskunnan yhteydessä.

    SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

    Pääjohtajan valitsee eduskunta, ja vain eduskunta voi erottaa pääjohtajan. Eduskunnan tilien tarkastaja tarkastaa myös valtiontalouden tarkastusviraston tilit. Lisäksi eduskunta antaa valtiontalouden tarkastusvirastolle lainsäädännöllisiä tehtäviä, keskustelee viraston talousarvioehdotuksesta, päättää sen resursseista ja käsittelee sen vuosikertomukset ja erilliset kertomukset.

    Valtiontalouden tarkastusviraston toimivaltuudet eivät kata eduskunnan tilejä.

    — ORGANISAATIO

    JOHTAJA

    PÄÄJOHTAJA

    Tytti Yli-Viikari valittiin 1. tammikuuta 2016.

    TOIMIKAUSI

    Kuusi vuotta, voidaan uusia.

    VALINTAMENETELMÄ

    Valinnan suorittaa eduskunta.

    HALLINTOELIN

    Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja vahvistaa tarkastussuunnitelman ja päättää eduskunnalle annettavista kertomuksista sekä tarkastusohjeista.

    Viraston ylimpään johtoon kuuluvat lisäksi vaikuttavuusalueiden johtajat, joiden vastuualueet ovat kestävä julkinen talous, hyvinvoiva ja turvallinen yhteiskunta, toimiva tiedonhallinta sekä kestävä hallinnon kehittäminen. Virastossa on myös hallinnosta ja resursseista vastaava johtaja.

    TOIMIKAUSI

    Vaikuttavuusalueiden johtajien työsopimukset ovat määräaikaisia.

    VALINTAMENETELMÄ

    Pääjohtaja nimittää vaikuttavuusalueiden johtajat.

    ORGANISAATIORAKENNE

    Tarkastusviraston henkilöstö on sijoittunut seuraaviin neljään oppimiskeskukseen: tulevaisuuden talous, digitalisaatio, menetelmät ja vaikuttava asiakastyö. Oppimiskeskukset huolehtivat henkilöstön osaamisen kehittämisestä.

    Lisäksi tarkastusvirastolla on tieteellinen neuvosto, uhkasakkolautakunta sekä neuvottelukunta, kaikki suoraan pääjohtajan alaisuudessa.

    — RESURSSIT

    HENKILÖSTÖ

    • Lukumäärä: 140 kokoaikaista ja kuusi osa-aikaista työntekijää (2019) (77 prosenttia tarkastustehtävissä)
    • Miesten ja naisten osuus: ♂ 45 prosenttia; ♀ 55 prosenttia. Keskimääräinen ikä: 47,2

    TALOUSARVIO

    • 16,2 miljoonaa euroa (vuonna 2019)
    • 0,03 prosenttia valtion koko talousarviosta

    TARKASTUSTYÖ

    — TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

    Valtiontalouden tarkastusvirasto suunnittelee työnsä yleisessä tarkastussuunnitelmassa, joka kattaa neljän vuoden jakson. Tarkastussuunnitelma päivitetään kahdesti vuodessa. Tarkastusvirasto valitsee tarkastusaiheet valtion- ja kansantaloudesta laadittujen riskianalyysien perusteella. Työ kohdennetaan valtiontaloudellisesti yhteiskunnallisesti merkittäviin aiheisiin ja teemoihin sekä valtiontalouden olennaisiin riskeihin. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastustoiminta voidaan koota neljän aihealueen ympärille (kestävä julkinen talous, hyvinvoiva ja turvallinen yhteiskunta, toimiva tiedonhallinta sekä kestävä hallinnon kehittäminen).

    Osa tarkastusteemoista tai näkökulmista ulottuu useammalle aihealueelle.

    — TARKASTUSMENETELMÄT

    Valtiontalouden tarkastusvirasto suorittaa perustuslain mukaiset velvoitteensa tekemällä tilintarkastuksia, laillisuustarkastuksia, tuloksellisuustarkastuksia ja finanssipolitiikan tarkastuksia. Valtiontalouden tarkastusvirasto myös yhdistää erityyppisiä tarkastuksia.

    Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuksissa käytetään viraston laatimia tarkastusohjeita, jotka perustuvat ylimpien tarkastuselinten kansainvälisen järjestön INTOSAIn ISSAI-tarkastusstandardeihin. ISSAI-tarkastusstandardit perustuvat kansainvälisiin tilintarkastusstandardeihin (ISA-standardit). Näitä täydentävät kutakin tarkastustyyppiä koskevat erilliset ohjeet.

    Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastusohjeet ovat saatavissa viraston sivustolla.

    TUOTOKSET

    — KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

    Valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisee

    • kertomuksia suorittamistaan valtion tilintarkastuksista
    • kertomuksia tilintarkastuksista, laillisuustarkastuksista, tuloksellisuustarkastuksista ja finanssipolitiikan tarkastuksista
    • finanssipolitiikan arviointikertomuksia
    • erillisiä kertomuksia eduskunnalle
    • vaalirahoituksen valvontakertomuksia
    • puoluerahoituksen valvontakertomuksia
    • vuosikertomuksia
    • jälkiseurantaraportteja
    • katsauksia
    • lausuntoja
    • muita julkaisuja, kuten kansainvälisiä julkaisuja.

    — TIEDOTTAMINEN

    Valtiontalouden tarkastusviraston suorittamista tarkastuksista tiedotetaan sen verkkosivustolla. Lisäksi verkkosivustolla on luettelo tulevista julkaisuista. Valtaosasta tarkastuksia laaditaan lehdistötiedotteet. Valituista tarkastuksista tuotetaan video. Lehdistötiedotteissa kerrotaan tärkeimmät tarkastustulokset ja ilmoitetaan keskeisten tarkastukseen osallistuneiden henkilöiden yhteystiedot. Tarkastuksista viestitään myös sosiaalisessa mediassa.

    — YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

    Tarkastustyönsä lisäksi valtiontalouden tarkastusvirasto toimii asiantuntijana ja neuvonantajana, esimerkiksi eduskunnan valiokunnille ja hallituksen työryhmille.

    Se osallistuu valtion taloutta ja hallinnon kehittämistä koskeviin yleisiin keskusteluihin. Valtiontalouden tarkastusvirasto pyrkii hyvään yhteistyöhön ja aktiiviseen vuoropuheluun sidosryhmiensä ja asiakkaittensa kanssa.

     

     

    TANSKA

    RIGSREVISIONEN

    Vuodesta 1976

    Verkkosivusto: www.rigsrevisionen.dk

    Tehtävän määrittely:

    Valtiontalouden tarkastusvirasto Rigsrevisionen tutkii, onko valtion varoja käytetty vaikuttavasti ja Tanskan parlamentin (Folketinget) tarkoittamalla tavalla.

    YLEISTÄ

    OIKEUSPERUSTA

    TEHTÄVÄ

    Tanskan valtiontalouden tarkastusvirasto tarkastaa valtion tilit ja tutkii, onko valtion varoja hallinnoitu Tanskan parlamentin tarkoittamalla ja päättämällä tavalla.

    Virastolla on oikeus saada kaikki tarvitsemansa tiedot työnsä suorittamiseen.

    KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

    Laki Tanskan valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajasta, alkuperäinen versio vuodelta 1976, nykyinen tarkistettu versio vuodelta 2012.

    TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

    Valtiontalouden tarkastusvirasto tarkastaa:

    • kaikki hallituksen tilit
      • ministeriöt: 18 (toukokuussa 2020)
      • valtion virastot: 131
    • sellaisten instituutioiden, yhteisöjen tai säätiöiden tilit, joiden menot tai tilinpidon alijäämät katetaan valtion avustuksilla
    • perussääntöjen mukaan perustettujen itsenäisten hallinnollisten yhteisöjen tilit
    • sellaisten kumppanuuksien tai liikelaitosten tilit, joihin valtio osallistuu suoraan tai epäsuorasti kumppanina tai joissa se on vastuuvelvollinen liikekumppani.

    Valtiontalouden tarkastusviraston toimivaltuudet eivät kata Tanskan keskuspankin tarkastusta.

    — RAKENNE

    YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

    Hallituksesta riippumaton tarkastusvirasto, jota johtaa pääjohtaja.

    YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

    Valtiontalouden tarkastusvirasto on riippumaton, Tanskan parlamentin alainen organisaatio. Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja ei voi olla parlamentin jäsen.

    SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

    Valtiontalouden tarkastusvirasto suorittaa tehtävänsä täysin itsenäisesti. Tanskan parlamentin nimittämä julkishallinnon tilivaliokunta on ainoa elin, joka voi pyytää tarkastusvirastoa suorittamaan tarkastuksen tietyllä alueella.

    Valtiontalouden tarkastusvirasto toimittaa kaikki kertomuksensa julkishallinnon tilivaliokunnalle, ja viraston pääjohtaja esittelee kertomukset valiokunnan kuukausittain järjestettävissä kokouksissa.

    Valtiontalouden tarkastusvirasto toimii tiiviissä yhteistyössä ministeriöiden kanssa ja antaa tukea ja ohjeistusta näiden tilinpitoon ja tilinpidon valvontamenetelmiin.

    Valtiontalouden tarkastusviraston talousarvion määrittelee parlamentti.

    — ORGANISAATIO

    JOHTAJA

    PÄÄJOHTAJA

    Lone Strøm nimitettiin 1. toukokuuta 2012 ja uudelleen toukokuussa 2018 neljän vuoden kaudelle.

    TOIMIKAUSI

    Kuusi vuotta, joka voidaan uusia kerran neljän vuoden kaudeksi.

    VALINTAMENETELMÄ

    Pääjohtajan nimittää Tanskan parlamentin puhemies julkishallinnon tilivaliokunnan suosituksesta ja parlamentin pysyväismääräysten valiokunnan hyväksynnällä.

    HALLINTOELIN

    Valtiontalouden tarkastusvirastoa johtaa pääjohtaja apunaan neljästä avustavasta pääjohtajasta ja pääneuvonantajasta muodostuva neuvoa-antava hallintoelin.

    TOIMIKAUSI

    Avustavien pääjohtajia ja pääneuvonantajaa ei nimitetä määrätyksi ajaksi.

    VALINTAMENETELMÄ

    Pääjohtaja nimittää avustavat pääjohtajat ja pääneuvonantajan.

    ORGANISAATIORAKENNE

    Valtiontalouden tarkastusvirasto on jaettu neljään osastoon, joita kutakin johtaa avustava pääjohtaja.

    — RESURSSIT

    HENKILÖSTÖ

    • Lukumäärä: 287 (vuoden 2019 lopussa)
    • Miesten ja naisten osuus: ♂ 47,5 prosenttia; ♀ 52,5 prosenttia.

    TALOUSARVIO

    • Noin 30 miljoonaa euroa (vuonna 2019)
    • 37 prosenttia valtiontalouden tarkastusviraston tarkastusresursseista kohdennetaan tiettyjen alueiden laajempiin tutkimuksiin (tuloksellisuustarkastukset) ja 63 prosenttia Tanskan valtion tilien vuotuiseen tarkastukseen.
    • < 0,01 prosenttia julkisten menojen kokonaismäärästä.

    TARKASTUSTYÖ

    — TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

    Pääjohtaja ja neljä avustavaa pääjohtajaa tapaavat viikoittain käsitelläkseen valtiontalouden tarkastusviraston strategiaa ja suunnitellakseen sen toimintaa.

    Valtiontalouden tarkastusvirasto on velvoitettu tutkimaan julkishallinnon tilivaliokunnan pyynnöstä eri aihealueita ja raportoimaan niistä. Tällaiset tehtävät vastaavat keskimäärin yhtä kolmasosaa tarkastusviraston tärkeimpien tutkimusten kohteena olevista tarkastusaiheista.

    Kaikki tarkastukset suunnitellaan olennaisuus- ja riskiarvioiden perusteella.

    Valtiontalouden tarkastusviraston vuotuinen tarkastustoiminta ja tärkeimmät tutkimukset suunnitellaan tulevalle vuodelle etukäteen. Suunnitelmaa tarkistetaan kuitenkin jatkuvasti uusien tilanteiden mukaan.

    — TARKASTUSMENETELMÄT

    Valtiontalouden tarkastusvirasto valitsee tarkastustavan ja -menetelmän itsenäisesti.

    Se suorittaa työnsä Tanskan lainsäädännön ja Tanskan julkisen sektorin tarkastusstandardien mukaisesti, jotka perustuvat ylimpien tarkastuselinten kansainvälisiin standardeihin (ISSAI).

    Valtiontalouden tarkastusvirasto suorittaa tilintarkastuksia, säännönmukaisuuden tarkastuksia ja tuloksellisuustarkastuksia.

    Valtiontalouden tarkastusvirasto varmistaa tarkastusten vaikutukset yhdessä julkishallinnon tilivaliokunnan kanssa tutkimalla, noudattavatko tarkastuskohteet viraston suosituksia.

    Tämän lisäksi ministeriöillä on velvollisuus vastata tarkastusviraston tarkastuskertomuksiin.

    TUOTOKSET

    — KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

    Tanskan valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisee

    • vuotuisen kertomuksen Tanskan valtion tilintarkastuksesta
    • vuotuisen kertomuksen Tanskan valtion hallinnon tarkastuksesta
    • laajempia tutkimuskertomuksia yksittäisiltä aloilta (noin 23 kertomusta vuodessa)
    • vuosikertomuksen tarkastusviraston omasta toiminnasta, tuloksellisuudesta ja kirjanpidosta
    • seurantamuistion kaikista tarkastuskertomuksista
    • lisämuistioita tietyistä aiheista
    • Tanskan julkisen sektorin tarkastusstandardit.

    — TIEDOTTAMINEN

    Tanskan julkista tiedottamista koskevan lain mukaisesti valtiontalouden tarkastusvirasto toimittaa muistiot ja tarkastuskertomukset julkishallinnon tilivaliokunnalle ennen kuin se julkaisee ne verkkosivustollaan.

    Suurempien tutkimusten sekä tiettyjen, erikseen valittujen tarkastuskertomusten ja muistioiden ensimmäiset luvut käännetään englanniksi.

    Valtiontalouden tarkastusvirasto keskittyy ulkoiseen tiedon jakamiseen, pyrkien näin kehittämään julkiselle sektorille tarjoamiensa palveluiden laatua.

    Valtiontalouden tarkastusvirasto järjestää vuosittain 4–5 tiedotusseminaaria ulkoisille sidosryhmille.

    — YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

    Valtiontalouden tarkastusvirasto tekee yhteistyötä ministeriöiden ja muiden tarkastettujen yhteisöjen sisäisten tarkastusyksiköiden kanssa.

     

     

    TŠEKKI

    NEJVYŠŠÍ KONTROLNÍ ÚŘAD

    Vuodesta 1993
    Perustettu alun perin vuonna 1919

    Verkkosivusto: www.nku.cz

    Tehtävän määrittely:

    Ylimmän tarkastusviraston tehtävä on tuottaa valtion omaisuuden hallinnointia koskevaa objektiivista tietoa parlamentille ja hallitukselle, ja se pyrkii näin tarjoamaan lisäarvoa suurelle yleisölle.

    Ylin tarkastusvirasto tutkii, ovatko tarkastetut toiminnot lainsäädännön mukaisia, tarkastaa näiden toimintojen tosiasiallisen ja muodollisen oikeellisuuden ja arvioi, ovatko ne vaikuttavia, taloudellisia ja tehokkaita.

    YLEISTÄ

    OIKEUSPERUSTA

    TEHTÄVÄ

    Ylin tarkastusvirasto tarkastaa valtion omaisuuden hallinnointia, oikeushenkilöiden hyväksi (esim. sairausvakuutus) lakiperusteisesti kannettuja varoja sekä ulkomailta saatuja taloudellisia resursseja (myös EU-rahoitusta). Se antaa lausunnon valtion lopullisesta tilinpäätöksestä ja valvoo valtion talousarvion toteuttamista. Ylimmällä tarkastusvirastolla ei ole valtuuksia tarkastaa kuntien, kaupunkien ja alueiden taloutta tai tarkastaa valtion tai itsehallinnon omistamia liikeyrityksiä.

    KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

    • Tšekin tasavallan perustuslaki (1993)
    • Lakikokoelma nro 166/1993 ylimmästä tarkastusvirastosta (liittyy ylimmän tarkastusviraston toimintaan ja valtuuksiin).

    TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

    Tarkastuskohteet:

    • valtion organisaation yksikköjä
    • oikeushenkilöitä ja luonnollisia henkilöitä (jotka saavat valtion varoja)
    • Tšekin keskuspankin varainhoitoa kiinteistöhankintamenojen ja pankin toiminnan osalta.

    — RAKENNE

    YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

    Kollegiaalinen instituutio ilman oikeudenkäyttötehtävää.

    YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

    Ylin tarkastusvirasto on Tšekin tasavallan riippumaton tarkastuselin. Sen juuret nivoutuvat suoraan Tšekin tasavallan perustuslakiin, jossa taataan sen riippumattomuus lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallasta.

    Laki Tšekin tasavallan valtion talousarviosta sisältää erillisen luvun valtion talousarviosta, jossa taataan ylimmän tarkastuselimen asianmukainen taloudellinen riippumattomuus.

    SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

    Tasavallan presidentti nimittää ylimmän tarkastuselimen presidentin ja varapresidentin Tšekin edustajainhuoneen (parlamentin alahuoneen) ehdotuksesta.

    Ylin tarkastusvirasto toimittaa talousarvioesityksensä edustajainhuoneelle, ja parlamentti hyväksyy talousarvion ja sen perusrakenteen. Hallituksella ei ole päätösvaltaa ylimmän tarkastusviraston talousarviosta.

    Ylimmän tarkastusviraston presidentti lähettää kaikki hyväksytyt tarkastusten johtopäätökset hallitukselle, edustajainhuoneelle ja senaatille (parlamentin ylähuone).

    Ylimmän tarkastusviraston presidentillä on oikeus osallistua Tšekin tasavallan parlamentin tai hallituksen istuntoihin ja käyttää niissä puheenvuoroja ylimmän tarkastusviraston työhön liittyvissä asioissa.

    Hallitus keskustelee kaikista ylimmän tarkastusviraston tarkastuskertomuksista tarkastusviraston presidentin läsnä ollessa ja antaa hallituksen päätöslauselman jokaisesta tarkastuksesta (pääasiassa oikaisutoimista).

    Parlamentaarisella tasolla tarkastusviraston pääasiallinen kumppani on alahuoneen talousarvion valvontavaliokunta.

    — ORGANISAATIO

    JOHTAJA

    PRESIDENTTI

    Miloslav Kala nimitettiin 22. maaliskuuta 2013.

    TOIMIKAUSI

    Yhdeksän vuotta, uusittavissa (presidentti ja varapresidentti).

    VALINTAMENETELMÄ

    Ylimmän tarkastusviraston presidentin ja varapresidentin nimittää tasavallan presidentti edustajainhuoneen ehdotuksesta.

    HALLINTOELIN

    Ylimmän tarkastusviraston johtokunta (käsittää presidentin, varapresidentin ja 15 jäsentä).

    TOIMIKAUSI

    Johtokunnan jäsenten toimikausi päättyy heidän täyttäessään 65 vuotta. Jokainen ylimmän tarkastusviraston jäsen antaa virallisen valan edustajainhuoneen puhemiehelle nimityksensä yhteydessä.

    VALINTAMENETELMÄ

    Edustajainhuone valitsee 15 jäsentä ylimmän tarkastusviraston presidentin ehdotuksesta.

    ORGANISAATIORAKENNE

    Ylin tarkastusvirasto on kollegiaalinen instituutio, joka koostuu useista elimistä, jaostoista, osastoista ja yksiköistä. Ylimmän tarkastusviraston presidentti johtaa virastoa, ja varapresidentti toimii hänen avustajanaan.

    Ylimmän tarkastusviraston elimet ovat johtokunta, senaatit ja kurinpitojaosto. Niitä säännellään ylimmästä tarkastusvirastosta annetulla lailla ja viraston omalla työjärjestyksellä, joka käsitellään ja hyväksytään johtokunnassa.

    Ylimmässä tarkastusvirastossa on tarkastusjaosto, hallinnollinen jaosto ja tarkastusviraston presidentin kanslia. Ne on jaettu erityisosastoihin, jotka puolestaan on jaettu yksiköihin.

    Ylimmän tarkastusviraston hallintojaosto raportoi suoraan presidentille. Hallintoon kuuluvat tarkastusjaoston vanhempi johtaja, hallintojaoston vanhempi johtaja, presidentin kanslian johtaja, johtokunnan sihteeri, turvallisuusosaston johtaja ja sisäisen tarkastusosaston johtaja.

    — RESURSSIT

    HENKILÖSTÖ

    • Lukumäärä: 465 kokoaikavastaavaa (2019) (noin 69 prosenttia tarkastustyössä)
    • Miesten ja naisten osuus: ♂ 38 prosenttia; ♀ 62 prosenttia (johtotehtävät: ♂ 53 prosenttia; ♀ 47 prosenttia).
      Keskimääräinen ikä: 47

    TALOUSARVIO

    • Ylimmän tarkastusviraston menot katetaan Tšekin tasavallan talousarviosta.
    • 35,73 miljoonaa euroa (2018)
    • 0,06 prosenttia valtion koko talousarviosta

    TARKASTUSTYÖ

    — TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

    Ylin tarkastusvirasto suunnittelee työnsä vuotuisessa tarkastussuunnitelmassa, joka perustuu presidentin, johtokunnan jäsenten tai ulkoisten sidosryhmien ehdotuksiin taikka sisäiseen analyysiin.

    Tšekin tasavallan hallitus, parlamentin edustajainhuone tai senaatti sekä niiden elimet voivat ehdottaa ylimmän tarkastusviraston johtokunnalle tarkastusaiheita, jotka se voi hyväksyä tai hylätä harkintansa mukaisesti.

    Näissä tarkastusehdotuksissa ilmoitetaan tarkastuksen aihe ja tavoitteet ja ilmoitetaan tarkastuskohteet, tarkastuksen ajoitus ja sen syyt, tiedot ehdotettujen tarkastuskohteiden laillisesta ja taloudellisesta asemasta, tiedot aikaisemmista samanlaisista tai samantyyppisistä tarkastuksista, tarkastusalueen perusominaisuudet, tarkastushypoteesit jne.

    — TARKASTUSMENETELMÄT

    Ylin tarkastusvirasto suorittaa tarkastukset valtuuksiensa puitteissa ja ylimpien tarkastuselinten kansainvälisiin standardeihin perustuvia tarkastusstandardeja noudattaen. Ylin tarkastusvirasto suorittaa säädösten mukaiset tarkastukset, joihin kuuluvat laillisuustarkastukset, tilintarkastukset ja tuloksellisuustarkastukset. Tarkastus käsittää valmisteluvaiheen, toimeenpanovaiheen ja johtopäätösvaiheen. Tarkastuksen suorittamiseen kuluu keskimäärin kymmenen kuukautta ja siihen osallistuu vähintään viisi ja enimmillään joitakin kymmeniä tarkastajia tarkastuskohteiden lukumäärästä riippuen.

    Ylin tarkastusvirasto tutkii, ovatko tarkastetut toiminnot lainsäädännön mukaisia, tarkastaa näiden toimintojen aineellisen ja muodollisen oikeellisuuden ja arvioi, onko toiminta vaikuttavaa, taloudellista ja tehokasta.

    Ylimmän tarkastusviraston tilintarkastuksissa tarkastetaan, antavatko tarkastettujen yhteisöjen tilinpäätökset oikean ja riittävän kuvan tilinpidon kohteesta säädösten mukaisesti.

    TUOTOKSET

    — KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

    Ylimmän tarkastusviraston pääasiallinen tuotanto muodostuu tarkastusten johtopäätöksistä, jotka julkaistaan tarkastusviraston verkkosivustolla ja tiedotuslehdessä heti, kun tarkastusviraston johtokunta on hyväksynyt johtopäätökset. Ylimmän tarkastusviraston presidentti lähettää kaikki hyväksytyt tarkastusten johtopäätökset edustajainhuoneelle, senaatille ja hallitukselle.

    Ylin tarkastusvirasto on laillisesti velvoitettu julkaisemaan seuraavat julkaisut:

    • Ylimmän tarkastusviraston tiedotuslehti on virallinen julkaisu, joka sisältää yhteenvedon tietyn ajanjakson kuluessa laadituista tarkastuskertomuksista. Yksi tiedotuslehden numeroista sisältää myös vuotuisen tarkastussuunnitelman ja muissa numeroissa voidaan ilmoittaa vuotuisen tarkastussuunnitelman muutoksista.
    • Vuosikertomus, johon sisältyy muun muassa arvio edeltävän vuoden tarkastuksista ja tarkastustuloksista. Lisäksi vuosikertomuksessa kuvataan muuta toimintaa antaen tietoja esimerkiksi ylimmän tarkastusviraston yhteistyöstä rikosoikeudellisten viranomaisten, veroviranomaisten ja kansalaisten kanssa. Vuosikertomus sisältää tietoja myös kansainvälisestä yhteistyöstä sekä tarkastusviraston tilinpäätöksestä ja henkilöstöstä.
    • Selonteko valtion talousarvion toteuttamisesta, jossa ylin tarkastusvirasto antaa lausuntonsa hallituksen kertomuksesta, jossa käsitellään valtion talousarvion toteuttamista. Lausunto perustuu tarkastusviraston suorittamaan arviointiin valtion talousarvion hallinnoinnista kyseisen vuoden ensimmäisten kuuden kuukauden aikana.
    • Selonteko valtion lopullisesta tilinpäätöksestä. Siinä tarkastusvirasto antaa kyseisen vuoden osalta lausuntonsa Tšekin tasavallan lopullista tilinpäätöstä koskevasta esityksestä; lausunto perustuu tarkastusviraston arvioon maan taloudellisesta tilanteesta ja valtion varainhoidon tuloksista.
    • Lopullinen tilinpäätös, joka sisältää tiedot ylimmän tarkastusviraston varainhoidosta edelliseltä vuodelta. Ulkopuolinen tarkastaja tarkastaa lopullisen tilinpäätöksen vuosittain, minkä jälkeen ylimmän tarkastusviraston presidentti esittää sen Tšekin parlamentille.

    Edellisten lisäksi ylin tarkastusvirasto tuottaa myös muita julkaisuja, kuten EU-kertomuksen (jossa se vertailee Tšekin tasavallan saamien EU-varojen käyttöastetta ja arvioi varojen käyttöä), yhteenvetokertomuksia tarkastuksista tietyiltä aloilta, käsikirjoja, aihekohtaisia julkaisuja ja kertomuksia ylimmän tarkastusviraston rinnan muiden ylimpien tarkastuselinten kanssa suorittamista tarkastuksista.

    — TIEDOTTAMINEN

    Ylin tarkastusvirasto pyrkii saattamaan tarkastustuloksia koskevat tiedot helposti yleisön saataviksi. Tätä varten se julkaisee tarkastusten johtopäätöksiä, lehdistötiedotteita sekä muita relevantteja asiakirjoja verkkosivustollaan ja sosiaalisessa mediassa. Verkkosivustolla ilmoitetaan myös tarkastusten tuloksista, julkaistaan analyysejä ja uutisia, tarkastuksiin liittyviä videoita ja muita tietoja toiminnasta.

    Ylin tarkastusvirasto arvostaa avoimuutta ja julkaisee tästä syystä omat sopimuksensa verkkosivustollaan yhdessä talousarviota koskevien ja muiden tietojen kanssa.

    Tarkastusvirasto järjestää myös tapahtumia. Ylin tarkastusvirasto on vuodesta 2017 alkaen järjestänyt julkishallinnon Hackathon-tapahtuman. Vuonna 2019 tapahtumaan osallistui 20 julkista tahoa, joista osa oli paikallishallinnon organisaatioita. Ylin tarkastusvirasto isännöi maaliskuussa 2020 ensimmäisen kerran vuosittaista kansainvälistä ylimpien tarkastuselinten Hackathon-tapahtumaa. Siihen osallistui 23 maata lähinnä Euroopasta.

    — YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

    Tietämyksen jakaminen on yksi ylimmän tarkastusviraston tärkeimmistä tavoitteista kansainvälisellä tasolla. Tästä syystä virasto tukee tiedonjakoa kansainvälisissä toiminnoissa ja myös yhteistyötarkastuksissa.

    Ylin tarkastusvirasto järjestää useita konferensseja, seminaareja ja muita ammattilaisille suunnattuja tapahtumia joka vuosi. Sekä ylimmän tarkastusviraston henkilöstölle että alan ammattilaisille ja muiden valtion elinten edustajille suunnitellut tapahtumat edesauttavat julkishallinnon kehittämistä.

    Niiden tarkoituksena on luoda tietämyksen ja hyvien käytäntöjen jakamiseen tarkoitettu foorumi sekä yleisön että myös akateemisen yhteisön, eri alojen asiantuntijoiden, opiskelijoiden ja muiden kiinnostuneiden ryhmien käyttöön.

    Kansainvälisellä tasolla ylin tarkastusvirasto lähettää säännöllisesti tarkastajiaan osallistumaan kansainvälisten organisaatioiden tarkastuselinten työskentelyyn. Ylimmällä tarkastusvirastolla on ollut edustajia esimerkiksi EUROCONTROLissa, Euroopan puolustusvirastossa ja Euroopan avaruusjärjestössä.

     

     

    UNKARI

    ÁLLAMI SZÁMVEVŐSZÉK

    Vuodesta 1989
    Perustettu alun perin vuonna 1870

    Verkkosivusto: www.asz.hu
    www.aszhirportal.hu

    Tehtävän määrittely:

    Julkisen talouden avoimuuden ja järkevän hallinnoinnin edistäminen lisäarvoa tuovilla tarkastuksilla, jotka suoritetaan vakaalta ammattimaiselta pohjalta hyvän hallintotavan edistämiseksi.

    YLEISTÄ

    OIKEUSPERUSTA

    TEHTÄVÄ

    Unkarin valtion tilintarkastusvirasto on kansalliskokouksen ylin tilien ja talouden tarkastuselin, ja se raportoi kansalliskokoukselle. Sen tarkastustoimivaltuudet kattavat kaikki julkisten varojen ja kansallisen omaisuuden käytön eri aspektit.

    Se on vastuussa tilintarkastuksista ja talouden tarkastuksista sekä keskushallinnon talousarvion toteuttamisen, julkisen talouden hallinnoinnin, julkisen talouden varainkäytön ja kansallisen omaisuuden hallinnoinnin tarkastuksista. Unkarin valtion tilintarkastusvirasto suorittaa tarkastuksia laillisuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja tehokkuuden kriteereitä noudattaen.

    Tilintarkastusvirasto voi tarkastaa julkisten varojen sekä valtion ja paikallishallintojen varojen taloushallintoa. Tilintarkastusvirasto avustaa kansalliskokousta, sen valiokuntia ja tarkastettujen yhteisöjen työtä tarkastuskokemukseen perustuvilla havainnoilla, suosituksilla ja neuvoilla ja edesauttaa näin valtion asianmukaista hallintotapaa.

    Tilintarkastusvirasto voi käynnistää havaintojensa perusteella toimivaltaisessa viranomaisessa menettelyt tarkastettuja yhteisöjä ja vastuussa olevia henkilöitä vastaan. Unkarin valtion tilintarkastusviraston kertomuksista, tarkastushavainnoista tai johtopäätöksistä ei voi valittaa tuomioistuimiin tai muille viranomaisille.

    KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

    • Laki LXVI Unkarin valtion tilintarkastusvirastosta vuodelta 2011
    • Unkarin perustuslaki

    TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

    Tarkastuskohteet:

    • julkisia laitoksia
    • valtion talousarviosta rahoitettuja laitoksia
    • sosiaaliturvarahastoja, erillisiä valtion rahastoja
    • paikallishallintoa, vähemmistöitsehallintoa ja niiden yhteisöjä
    • organisaatioita (laitoksia), joita rahoitetaan valtion talousarviosta
    • valtion tai paikallishallinnon kokonaan tai osittain omistamia taloudellisia järjestöjä
    • veroviranomaisia, tulliviranomaisia
    • Unkarin keskuspankki
    • poliittisia puolueita ja niihin liittyviä säätiöitä
    • vaalien järjestäminen
    • ehdokkaiden nimittämisestä vastaavien organisaatioiden kampanjatilit
    • kirkollisia järjestöjä ja
    • kansallisia turvallisuuspalveluita.

    — RAKENNE

    YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

    Hallituksesta riippumaton tarkastusvirasto, jota johtaa presidentti.

    YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

    Unkarin valtion tilintarkastusvirasto on kansalliskokouksen ylin tilien ja talouden tarkastuselin, ja se raportoi kansalliskokoukselle.

    Unkarin valtion tilintarkastusvirasto muodostaa itsenäisen luvun valtion talousarviossa.

    SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

    Tilintarkastusvirasto avustaa kansalliskokousta, sen valiokuntia ja tarkastettujen yhteisöjen työtä ja edesauttaa näin valtion asianmukaista hallintotapaa.

    Tilintarkastusviraston presidentti tiedottaa kansalliskokoukselle tilintarkastusviraston työsuunnitelmasta ja sen muutoksista.

    Kansalliskokous voi ohjeistaa ja hallitus voi pyytää tilintarkastusvirastoa suorittamaan tiettyjä tarkastuksia.

    — ORGANISAATIO

    JOHTAJA

    PRESIDENTTI

    Tohtori László Domokos nimitettiin 5. heinäkuuta 2010.

    TOIMIKAUSI

    12 vuotta, voidaan uusia.

    VALINTAMENETELMÄ

    Valtion tilintarkastusviraston presidentti valitaan kansalliskokouksessa kahden kolmasosan enemmistöllä.

    ORGANISAATIORAKENNE

    Valtion tilintarkastusviraston toimintarakenne on hankepohjainen. Suurin osa tarkastajista toimii hanketoimistossa, josta heidät määrätään suorittamaan yksittäisiä tarkastuksia tilintarkastusviraston tarkastussuunnitelman perusteella. Käytössä on myös muutamia tukiosastoja. Näiden tehtävänä on tukea tarkastusten suorittamisten taloudellisia, oikeudellisia, seurantaan liittyviä ja logistisia aspekteja.

    — RESURSSIT

    HENKILÖSTÖ

    • Lukumäärä: 506 (2020); (130 tarkastustehtävissä)
    • Miesten ja naisten osuus: ♂ 36 prosenttia; ♀ 64 prosenttia. Keskimääräinen ikä: 45,72

    TALOUSARVIO

    • 11,3 miljardia Unkarin forinttia (2020) (32,1 miljoonaa euroa)
    • Kohdentaminen: valtion tilintarkastusvirasto laatii oman talousarvionsa, joka on esitettävä kansalliskokoukselle ilman hallituksen muutosoikeutta ja joka muodostaa osan valtion talousarvioesityksestä.
    • < 0,05 prosenttia valtion kokonaismenoista; 0,02 prosenttia BKT:stä.

    TARKASTUSTYÖ

    — TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

    Tilintarkastusviraston presidentti valmistelee vuotuisen työsuunnitelman ja tiedottaa kansalliskokoukselle työsuunnitelmasta ja sen muutoksista.

    Tarkastussuunnitelma julkaistaan ja lähetetään kansalliskokoukselle kuuden kuukauden välein.

    Valtion tilintarkastusvirasto on laatinut tarkastusten suunnittelujärjestelmän, jossa keskitytään erityisesti aiheiden valintaan ja paikalla suoritettaviin tarkastuksiin, jotka tulee ottaa mukaan tarkastussuunnitelmaan.

    Tarkastustehtävien jakamista edeltää monivaiheinen valmistelu- ja hyväksyntämenettely, ja tarkastusten tehokkuus varmistetaan jatkuvasti päivitettävällä suunnittelulla.

    Tarkastusaiheiden ja niitä koskevien paikalla suoritettavien tarkastusten määrittelyn aikana tilintarkastusvirasto pyrkii käyttämään resurssejaan kaikkien tarkastusaiheiden kohdalla vaikuttavasti ja tehokkaasti ottaen tarkastusten valinnassa huomioon yleisöä kiinnostavat ajankohtaiset tarkastusaiheet.

    Tarkastussuunnitelma voi muuttua tarkastuksiin liittyvien uusien olosuhteiden ilmetessä.

    — TARKASTUSMENETELMÄT

    Unkarin valtion tilintarkastusvirasto suorittaa säännönmukaisuuden tarkastuksia, tuloksellisuustarkastuksia ja seurantatarkastuksia. Tarkastuksissa keskitytään kaikkien valtion talousarvion tulojen ja menojen laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen.

    Se suorittaa työnsä oikeudellisen sääntelyn, tarkastusohjelman ja ammatillisten sääntöjen, menetelmien ja eettisten tarkastusstandardien mukaisesti.

    Tilintarkastusviraston menetelmät laaditaan ja julkaistaan INTOSAIn ammatillisten standardien (ISSAI) mukaisesti.

    TUOTOKSET

    — KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

    Tilintarkastusvirasto julkaisee

    • lausunnon valtion talousarvioesityksestä
    • kertomuksen valtion talousarvion toteuttamisesta
    • tarkastuskertomuksia (säännönmukaisuuden tarkastukset, tuloksellisuustarkastukset ja seurantatarkastukset)
    • vuotuisen toimintakertomuksen
    • analyysejä ja tutkimuksia.

    Lisäksi valtion tilintarkastusvirasto on toimittanut ja julkaissut neljännesvuosittain ilmestyvää Public Finance Quarterly -julkaisua jo yli 50 vuoden ajan. Public Finance Quarterly -julkaisu kattaa eri aiheita rahoitusjärjestelmistä, julkisen sektorin ja valtion talouden toiminnasta, pyrkimyksistä saavuttaa taloudellisesti kehittyneiden maiden taso ja näihin liittyvistä alan ammattilaisten keskusteluista.

    — TIEDOTTAMINEN

    Unkarin valtion tilintarkastusvirasto julkaisee kertomuksensa, tutkimuksensa ja muut asiakirjat samoin kuin organisaatioon liittyvät uutiset ja tarkastusmenettelyjen keskeisiä vaiheita koskevat tiedot verkkosivustollaan ja uutisportaalissaan.

    Unkarin valtion tilintarkastusvirasto käyttää yksilöityä kohderyhmämenetelmää tarkastuskertomuksissaan ja analyyseissään.

    Lisäksi se on aktiivinen useissa sosiaalisen median kanavissa ja käyttää erilaisia viestintävälineitä, joista osan on kehittänyt virasto itse:

    • Unkarin valtion tilintarkastusviraston verkkosivusto (unkari, englanti)
    • Uutisportaali (unkari, englanti, saksa, ranska, espanja) – ensisijainen viraston toimintaa käsittelevä tietolähde
    • tiivistetyt lehdistötiedotteet (julkaistaan jokaisesta tarkastuskertomuksesta)
    • perinteiset ja sähköiset lehdistötilaisuudet
    • tärkeimmistä tarkastuksista laaditut videoyhteenvedot, jotka julkaistaan YouTube-kanavalla ja tilintarkastusviraston uutisportaalissa
    • tarkastusten hyötyjä koskevat haastattelut
    • julkaisut sosiaalisessa mediassa.

    — YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

    Unkarin valtion tilitarkastusvirasto on perustamisestaan lähtien korostanut erityisesti tieteellisen yhteistyön merkitystä ammattikuntien ja kansallisten korkeakoulujen kanssa. Tämän tarkoituksena on soveltaa tilintarkastusviraston toimintaa mahdollisimman laajasti ja kehittää ammatillis-tieteellistä vuoropuhelua yhteiskunnassa.

    Unkarin valtion tilintarkastusvirastolla on aktiivinen rooli kansainvälisessä tarkastusyhteisössä. Kansainvälisten tarkastuskokemusten vaihtaminen sekä yhteistyö kansallisten ylimpien tarkastuselinten ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa on tärkeää.

     

     

    VIRO

    RIIGIKONTROLL

    Vuodesta 1990
    Perustettu alun perin vuonna 1918

    Verkkosivusto: www.riigikontroll.ee

    Tehtävän määrittely:

    Auttaa Viron parlamenttia (Riigikogu), hallitusta ja paikallishallintoa toimimaan järkevästi ja tekemään tärkeät päätökset suuren yleisön etujen mukaisesti punnitsemalla kaikkia tietoja mahdollisimman tarkasti ennen päätöksentekoa.

    YLEISTÄ

    OIKEUSPERUSTA

    TEHTÄVÄ

    Viron valtiontalouden tarkastusvirasto suorittaa julkisen sektorin tarkastuksia ja tutkii, onko julkisia varoja käytetty taloudellisesti, tehokkaasti, vaikuttavasti ja lainmukaisesti.

    KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

    • Laki valtiontalouden tarkastusvirastosta (2002)
    • Viron tasavallan perustuslain XI luku (1992) – Valtiontalouden tarkastusvirasto.

    TARKASTETTAVAT YHTEISÖT

    Valtiontalouden tarkastusvirasto tarkastaa seuraavien yhteisöjen toimintaa:

    • parlamentin kanslia, tasavallan presidentin kanslia, tuomioistuimet, Viron keskuspankki, valtioneuvoston kanslia ja oikeuskanslerin virasto
    • hallintoviranomaiset ja niiden hallinnoimat valtion viranomaiset
    • paikalliset viranomaiset kunnallisten varojen hallussapidon, käytön ja kohdentamisen osalta (vain tilintarkastukset ja säännönmukaisuuden tarkastukset), valtion kiinteän ja irtaimen omaisuuden siirrot paikallisten viranomaisten haltuun, valtion talousarviosta osoitetut varat ja avustukset, sekä valtion tehtävien suorittamiseen osoitetut varat (tilintarkastus, säännönmukaisuuden tarkastus ja tuloksellisuustarkastus)
    • säätiöt ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, jotka ovat paikallisten viranomaisten perustamia tai joissa paikallinen viranomainen on jäsenenä
    • julkisoikeudelliset oikeushenkilöt
    • säätiöt ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, jotka ovat valtion tai julkisoikeudellisen oikeushenkilön perustamia tai joissa valtio tai julkisoikeudellinen oikeushenkilö on jäsenenä
    • liikeyritykset, joissa valtio, julkisoikeudellinen oikeushenkilö tai edellä mainitut säätiöt käyttävät yhdessä tai erikseen määräysvaltaa enemmistöosuudella tai muulla tavoin, sekä tällaisten liikeyritysten tytäryhtiöt
    • liikeyritykset, jotka ovat saaneet valtion lainaa tai joiden lainat tai muut sopimusvelvoitteet ovat valtion takaamia
    • liikeyritykset, joissa paikallinen viranomainen käyttää määräysvaltaa enemmistöosuudella tai muulla tavoin, sekä tällaisten liikeyritysten tytäryhtiöt
    • muut, valtion varojen käyttöön ja turvaamiseen liittyviä julkisia tehtäviä suorittavat henkilöt.

    — RAKENNE

    YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN TYYPPI

    Hallituksesta riippumaton tarkastusvirasto, jota johtaa pääjohtaja.

    YLIMMÄN TARKASTUSELIMEN ASEMA HALLINTOJÄRJESTELMÄSSÄ

    Valtiontalouden tarkastusvirasto on Viron perustuslain alainen riippumaton valtion elin.

    SUHTEET PARLAMENTTIIN/HALLITUKSEEN

    Valtiontalouden tarkastusviraston talousarvion hyväksyy parlamentti.

    Valtiontalouden tarkastusvirasto on tilivelvollinen parlamentille ja esittää kertomuksensa parlamentissa valtion talousarvion valvontavaliokunnalle.

    Pääjohtaja voi osallistua hallituksen istuntoihin, ja hänellä on puheoikeus tehtäväänsä liittyvissä asioissa.

    Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnan tarkastaa vuosittain tilintarkastusyritys, jonka parlamentti nimittää rahoitusvaliokunnan ehdotuksesta.

    — ORGANISAATIO

    JOHTAJA

    PÄÄJOHTAJA

    Janar Holm nimitettiin 7. maaliskuuta 2018, ja hän astui virkaansa vannomalla virkavalan Riigikogussa 9. huhtikuuta 2018.

    TOIMIKAUSI

    Viisi vuotta, joka voidaan uusia.

    VALINTAMENETELMÄ

    Riigikogu nimittää pääjohtajan tasavallan presidentin esityksestä.

    ORGANISAATIORAKENNE

    Valtiontalouden tarkastusvirasto jakautuu kolmeen rakenteelliseen yksikköön. Tarkastusosasto suorittaa tilintarkastuksia, säännönmukaisuuden tarkastuksia ja tuloksellisuustarkastuksia, ja se muodostuu seitsemästä tarkastusryhmästä. Analyysiosasto valmistelee katsaukset ja erityistehtävät. Kehitys- ja hallinnollisten palvelujen osasto tukee tarkastusosaston ja pääjohtajan toimintaa heidän tehtäviensä suorittamisessa ja koordinoi tarkastusviraston toimintaa.

    — RESURSSIT

    HENKILÖSTÖ

    • Lukumäärä: 82,3 kokoaikavastaavaa (2020) (76 prosenttia tarkastustyössä)
    • Miesten ja naisten osuus: ♂ 35 prosenttia; ♀ 65 prosenttia. Keskimääräinen ikä: 41

    TALOUSARVIO

    • 5,4 miljoonaa euroa (2020)
    • henkilöstö: 67 prosenttia; hallinto: 33 prosenttia (puolet kiinteistömenoihin ja tieto- ja viestintätekniikkaan)
    • 0,05 prosenttia valtion koko talousarviosta

    TARKASTUSTYÖ

    — TARKASTUSTYÖN SUUNNITTELU

    Valtiontalouden tarkastusvirasto päättää yksin ja itsenäisesti tarkastusten aiheet, suoritettavien tarkastusten tyypit sekä niiden ajoittamisen.

    Se julkaisee verkkosivustollaan yksityiskohtaiset tiedot tarkastusohjelmastaan ja käynnissä olevien tarkastusten edistymisestä.

    — TARKASTUSMENETELMÄT

    Valtiontalouden tarkastusvirasto suorittaa erityyppisiä tarkastuksia:

    • Tilintarkastusten aikana valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi, heijastaako tarkastettavan instituution tilinpäätös sen talouden tilaa oikein ja luotettavasti. Tarkastusvirasto tutkii, onko tilinpito suoritettu oikein ja onko varojen väärinkäytön riskit eliminoitu. Tilintarkastuksissa tutkitaan myös tapahtumien laillisuutta.
    • Tuloksellisuustarkastusten tapauksessa tarkastusvirasto tutkii, onko julkisen sektorin varojen käyttö taloudellista, tehokasta ja vaikuttavaa. Tuloksellisuustarkastus voidaan määritellä myös prosessiksi, jonka aikana tutkitaan, ovatko tarkastetut instituutiot saavuttaneet tavoitteensa ja onko tämä tapahtunut asianmukaisesti ja mahdollisimman pienin kustannuksin. Tuloksellisuustarkastuksessa arvioidaan julkisen sektorin toimintaa ongelmien ratkaisemisessa strategisella tasolla, analysoidaan perusteellisesti ongelmien syitä ja tehdään ehdotuksia niiden ratkaisemiseksi. Tuloksellisuustarkastuksen tavoitteena on myös tunnistaa parhaat hallintokäytännöt ja edistää niiden jakamista.
    • Säännönmukaisuuden tarkastuksessa valtiontalouden tarkastusvirasto tutkii toiminnan laillisuutta. Tämä on pääasiallinen lähestymistapa paikallishallinnon tarkastuksissa.

    Tarkastusvirastolla on oikeus saada kaikki tarvittavat tiedot tehtäviensä suorittamiseen, mukaan lukien jakelultaan rajoitetut tiedot, ja kaikki tarkastuskohteet ovat velvollisia toimittamaan tiedot pyydettäessä.

    Valtiontalouden tarkastusvirasto suorittaa tarkastuksensa kansainvälisten tarkastusstandardien (ISSAI) ja tarkastusviraston tarkastuskäsikirjan mukaisesti.

    TUOTOKSET

    — KERTOMUKSET JA MUUT JULKAISUT

    Valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisee tarkastuskertomuksia, jotka voidaan jakaa tilintarkastuksiin ja tuloksellisuustarkastuksiin.

    Tarkastuskertomusten lisäksi valtiontalouden tarkastusvirasto laatii erityiskertomuksia, jotka eivät välttämättä koske klassisia tarkastusmenettelyjä, vaan keskittyvät yhden tietyn seikan analysoimiseen.

    Valtiontalouden tarkastusvirasto toimittaa parlamentille myös kaksi laajaa kertomusta vuosittain:

    • yleiskatsauksen valtion varojen käytöstä ja suojaamisesta edellisen varainhoitovuoden aikana
    • arvion valtion konsolidoidusta vuosikertomuksesta, jossa tarkastusvirasto muun muassa arvioi, onko valtion vuotuinen tilinpito toteutettu oikein ja ovatko taloudelliset toimet olleet lainmukaisia.

    — TIEDOTTAMINEN

    Valtiontalouden tarkastusviraston julkaisut ovat saatavilla sen verkkosivustolla viroksi englanninkielisine yhteenvetoineen. Valtiontalouden tarkastusvirasto myös jakaa kertomuksiaan aktiivisesti sosiaalisessa mediassa.

    — YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA

    Valtiontalouden tarkastusvirasto tekee yhteistyötä paikallisten viranomaisten ja tasavallan hallituksen kanssa hallintoviranomaisten ja niiden hallinnoimien yhteisöjen sisäisen valvonnan ja sisäisten tarkastusjärjestelmien kehittämiseksi.

    Tämän lisäksi julkisoikeudellisten oikeushenkilöiden on lähetettävä valtiontalouden tarkastusvirastolle kopio hyväksytyistä vuosikertomuksistaan.

     

    VALOKUVAVIITTEET

    Euroopan tilintarkastustuomioistuin Lähde: ©Euroopan unioni, 2018, lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin. Rakennusten arkkitehdit: Paul Noël (1988) ja Jim Clemes (2004 ja 2013).

    AT Lähde: Rechnungshof. Kuva: © Achim Bieniek.

    BE Lähde: Rekenhof/Cour des comptes/Rechnungshof. Rakennuksen arkkitehdit: Gustave Saintenoy ja Clément Parent.

    BG Lähde: Сметна палата на Република България.

    CY Lähde: Eλεγκτική Υπηρεσία της Κυπριακής Δημοκρατίας. Rakennuksen arkkitehti: Maratheftis-Yiannouris Architects Engineers.

    CZ Lähde: Nejvyšší kontrolní úřad.

    DE Lähde: Bundesrechnungshof. Rakennuksen arkkitehti: Josef Trimborn.

    DK Lähde: Rigsrevisionen.

    EE Lähde: Riigikontroll.

    EL Lähde: Ελεγκτικό Συνέδριο. Rakennuksen arkkitehti: Themis Kataskevastiki (julkinen liikeyritys).

    ES Lähde: Tribunal de Cuentas. Rakennuksen arkkitehti: Francisco Jareño y Alarcón.

    FI Lähde: Valtiontalouden tarkastusvirasto. Rakennuksen arkkitehti: Arkkitehtitoimisto Pekka Helin & Co Oy

    FR Lähde: Tangopaso (Wikimedia Commons). Rakennuksen arkkitehti: Constant Moyaux. Kuva: Émile Lombard, Cour des comptes.

    HR Lähde: Državni ured za reviziju.

    HU Lähde: Állami Számvevőszék. Rakennuksen arkkitehdit: Antal Skalnitzky Antal ja Henrik Koch.

    IE Lähde: Office of the Comptroller and Auditor General. Rakennuksen arkkitehti: Scott Tallon Walker Architects.

    IT Lähde: Corte dei conti.

    LT Lähde: Valstybės Kontrolė. Rakennuksen arkkitehti: Loreta Grikinienė.

    LU Lähde: Cour des comptes. Rakennuksen arkkitehti: Arlette Schneiders Architectes.

    LV Lähde: Valsts kontrole. Rakennuksen arkkitehti: Vizuālās Modelēšanas Studija Ltd, hankepäällikkö Daiga Bikse ja arkkitehti Daiga Levane.

    MT Lähde: National Audit Office.

    NL Lähde: Algemene Rekenkamer. Rakennuksen arkkitehti: Aldo van Eyck.

    PL Lähde: Najwyższa Izba Kontroli. Rakennuksen arkkitehti: Antoni Dygat. Kuva: Marek Brzeziński/Creative Commons CC0 1.0.

    PT Lähde: Tribunal de Contas. Rakennuksen arkkitehdit: Jorge Manuel Soares Costa ja Fernando Silva.

    RO Lähde: Curtea de Conturi a României.

    SE Lähde: Riksrevisionen. Rakennuksen arkkitehti: Björn Hedvall.

    SK Lähde: Najvyšší kontrolný úrad Slovenskej republiky. Rakennuksen arkkitehti: Vladimir Dedecek.

    SL Lähde: Računsko sodišče Republike Slovenije. Rakennuksen arkkitehti: Miroslav Gregorič.

    YHTEYDENOTOT

    TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN YHTEYSTIEDOT

    EUROPEAN COURT OF AUDITORS
    12, rue Alcide De Gasperi
    1615 Luxembourg
    LUXEMBOURG

    P. +352 4398-1
    Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx
    Verkkosivusto: eca.europa.eu
           LinkedIn: EUAuditors
           Twitter: @EUAuditors
           Facebook: EUAuditors
           Instagram: #EUAuditors
     Youtube: @EUAuditors

    TIETOA EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMESTA

    Verkkosivusto: eca.europa.eu
    Avoimuusportaali: https://www.eca.europa.eu/en/Pages/Transparency-portal-home.aspx

    EU:N YHTEYSTIETOJA

    Henkilökohtaiset yhteydenotot
    Eri puolilla Euroopan unionia on satoja Europe Direct -tiedotuskeskuksia. Lähimmän keskuksen osoite löytyy seuravan linkin avulla: https://europa.eu/european-union/contact_fi

    Yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostitse
    Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Voitte ottaa yhteyttä palvelun

    • ilmaispalvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit saattavat laskuttaa näistä puheluista),
    • keskukseen +32 22999696

    tai

    EU:TA KOSKEVA TIEDONHAKU

    Verkossa
    Europa-verkkosivustolta löytyy tietoa Euroopan unionista kaikilla virallisilla kielillä: http://europa.eu

    EU:n julkaisut
    Voitte ladata tai tilata ilmaisia ja maksullisia EU-julkaisuja EU Bookshop -sivustolta: https://publications.europa.eu/en/web/general-publications/publications. Ilmaisjulkaisuja voi pyytää useamman kappaleen erän Europe Direct -palvelusta tai paikallisesta neuvontakeskuksesta (ks. http://europa.eu/contact)

    EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
    EU:ta koskevan oikeudellisen tiedon osalta (mukaan lukien EU:n koko lainsäädäntö kaikilla EU:n virallisilla kielillä vuodesta 1951) ks. EUR-Lex: http://eur-lex.europa.eu

    EU:n avoin data
    EU:n avoimen datan portaalin (http://data.europa.eu/euodp/fi/data) kautta pääsee EU:ta käsitteleviin datajoukkoihin. Datajoukkoja voi ladata ja käyttää uudelleen ilmaiseksi sekä kaupallisiin että ei-kaupallisiin tarkoituksiin.

    TEKIJÄNOIKEUDET

    © Euroopan unioni, 2020

    Datan ja asiakirjojen uudelleenkäyttöä koskevat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen periaatteet pannaan täytäntöön avoimen datan politiikkaa ja asiakirjojen uudelleen käyttämistä koskevalla Euroopan tilintarkastustuomioistuimen päätöksellä 6-

    2019.

    Ellei toisin ilmoiteta (esimerkiksi yksittäisissä tekijänoikeusilmoituksissa), Euroopan tilintarkastustuomioistuimen sisältöihin, jotka EU omistaa, myönnetään käyttöoikeudet Creative Commons Attribution 4.0 International (CC BY 4.0) licence -käyttöoikeuden nojalla. Tämä merkitsee, että uudelleenkäyttö on sallittua, jos sisällön tuottaja mainitaan asianmukaisesti ja sisältöön tehdyistä muutoksista ilmoitetaan. Uudelleenkäyttäjä ei saa vääristää asiakirjojen alkuperäistä merkitystä tai sanomaa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa mistään seurauksista, jotka johtuvat uudelleenkäytöstä.

    Uudelleenkäyttäjän on hankittava tarvittavat lisäoikeudet, jos tietyssä sisällössä (esimerkiksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöstä otetuissa valokuvissa) esitetään tunnistettavissa olevia henkilöitä tai jos sisällössä on mukana kolmansien tahojen töitä. Jos tällainen lisäoikeus saadaan, yllä mainittu yleinen käyttöoikeus peruuntuu ja lisäoikeus korvaa sen. Lisäoikeutta koskevassa luvassa on selvästi ilmoitettava käyttöoikeuden rajoitukset.

    Jos sisällöt eivät ole EU:n omaisuutta, voi olla, että lupa niiden käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä suoraan asianomaisilta tekijänoikeuksien haltijoilta.

    Tietokoneohjelmistot tai asiakirjat, joihin kohdistuu teollisoikeuksia, kuten patentteja, tavaramerkkejä, rekisteröityjä malleja, logoja ja nimiä, eivät kuulu Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uudelleenkäyttöperiaatteiden piiriin, eikä niiden käyttöön anneta lupaa.

    EU:n toimielinten verkkosivuilla (joiden verkkotunnuksen loppuosa on europa.eu) on linkkejä ulkopuolisille verkkosivuille. Koska Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa näistä sivustoista, on suositeltavaa, että tutustutte niiden tietosuoja- ja tekijänoikeusperiaatteisiin.

    Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logon käyttäminen

    Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logoa ei saa käyttää ilman tilintarkastustuomioistuimen ennakkosuostumusta.



    Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2020.

    HTML ISBN 978-92-847-4903-4 doi:10.2865/01740 QJ-03-20-450-FI-Q