EU:n humanitaarinen apu koulutukseen: auttaa hädänalaisia lapsia, mutta avun olisi oltava pitkäaikaisempaa ja tavoitettava enemmän tyttöjä

Tiivistelmä

I

Koulutus olisi ensiarvoisen tärkeää miljoonille kriisialueiden lapsille, jotka eivät käy koulua. Koulutus antaa lapsille oppimismahdollisuuksia, mutta lisäksi se parantaa heidän kykyään selviytyä muutoksista. Se auttaa myös suojelemaan heitä, ja antaa heille mahdollisuuden kehittää valmiuksia, joista heille on hyötyä tulevaisuudessa.

II

EU toimittaa katastrofien uhreille tarveperusteista humanitaarista apua komission pääosaston ECHOn (EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosasto) kautta. Pääosasto pyrkii hallinnoimaan humanitaarisia operaatioita taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti. Yksi ohjaavista periaatteista on sukupuolten tasa-arvo.

III

EU kasvatti hiljattain koulutusapunsa osuuden kymmeneen prosenttiin kaikesta antamastaan humanitaarisesta avusta. Koulutusavun suuruus vuonna 2019 oli 160 miljoonaa euroa. Avun tarkoituksena on palauttaa mahdollisuus saada turvallista ja laadukasta koulutusta humanitaaristen kriisien aikana ja pitää yllä tällaista koulunkäyntimahdollisuutta. Avulla tuetaan monenlaista toimintaa, esimerkiksi koulutilojen rakentamista ja kunnostamista, oppimateriaalien ja kalusteiden hankintaa, opettajien koulutusta, lasten kouluun palaamisen edistämistä perheille annettavien käteisavustusten turvin sekä nopeutetun opetuksen ohjelmia, joissa opetuksessa jälkeen jääneet lapset voivat kuroa osaamiseroja umpeen.

IV

Tarkastuksen pääasiallinen tarkoitus oli arvioida sitä, onko koulutukseen suunnatulla EU:n humanitaarisella avulla onnistuttu auttamaan lapsia ja onko apu toteutettu tehokkaasti. Tarkastuksen kohteeksi valikoituneet hankkeet on toteutettu Jordaniassa ja Ugandassa vuosina 2017–2019. Tällä kertomuksella tilintarkastustuomioistuin auttaa osaltaan komissiota parantamaan hallintoa osa-alueella, jonka rahoitus on kasvanut tasaisesti viime vuosina.

V

Tilintarkastustuomioistuimen näkemyksen mukaan hankkeet olivat merkityksellisiä ja hyvin koordinoituja, ja komissio puuttui ongelmiin, joita se havaitsi seurantakäynneillään. Suurin osa hankkeille asetuista tavoitteista toteutui. Hankkeissa kuitenkin hyödynnettiin ECHOn tehostetun toimintavalmiuden (ERC) yhteydessä tuotettua ohjeistusta vain harvoin. Tehostetun toimintavalmiuden yhteydessä kumppaneille myönnetään rahoitusta humanitaaristen toimien vaikuttavuuden parantamista koskevien menetelmien ja ohjeiden kehittämiseen.

VI

Tilintarkastustuomioistuimen näkemyksen mukaan hankkeet eivät myöskään riittävässä määrin suuntautuneet tyttöjen auttamiseen, vaikka he ovat poikia heikommassa asemassa esimerkiksi varhaisen avioliiton vaaran vuoksi. Lisäksi tyttöjen tavoiteosuus jäi saavuttamatta useissa otokseen sisältyneissä hankkeissa.

VII

Tilintarkastustuomioistuimen otokseen sisältyneiden hankkeiden alkuperäinen kesto oli yleensä 10–12 kuukautta. Se on liian lyhyt aika lasten koulutustarpeisiin vastaamiseen pitkittyneen kriisin keskellä, ja joidenkin hankkeiden kestoa pidennettiinkin alkuperäisestä. Lyhyys myös lisäsi toteutuskumppaneiden hallinnollista taakkaa, mikä heikensi avun toteutuksen tehokkuutta.

VIII

Komissio ei analysoinut hankkeiden kustannuksia riittävästi havaitakseen mahdollisuudet kustannustehokkuuden parantamiseen. Se ei vertaillut toimien kustannuksia tai edunsaajien saamien tavaroiden ja palvelujen osuutta samankaltaisten hankkeiden tai saman hankkeen aiempien vaiheiden kanssa. Tämä ilmeni sekä hanke-ehdotusten valinnassa että hankkeiden toteutuksen seurannassa.

IX

Suurimmasta osasta hankkeita oli lapsille hyötyä myös niiden päätyttyä. ECHO ei kuitenkaan juuri pyrkinyt vähentämään edunsaajien riippuvuutta käteisavustuksista niissä otokseen sisältyneissä hankkeissa, joissa koulunkäynnistä maksettiin. Monia hankkeita oli rahoitettava toistuvasti, koska niillä ei ollut yhteyttä pitkäkestoisiin avustusohjelmiin eikä niissä juurikaan pyritty auttamaan edunsaajia löytämään ratkaisua toimeentulovaikeuksiin.

X

Edellä esitettyjen johtopäätösten perusteella tilintarkastustuomioistuin antaa komissiolle seuraavat suositukset:

• tehostetun toimintavalmiuden hankkeiden tuloksia on syytä hyödyntää aiempaa enemmän
• tytöille on kohdistettava enemmän tukea
• pitkittyneissä kriiseissä on tarjottava pitkäkestoista rahoitusta
• kustannusanalyyseja koulutushankkeiden valinta- ja seurantavaiheessa on parannettava
• kestävyyttä on parannettava hankkeissa, joissa koulunkäynnistä maksetaan.

Johdanto

Koulutus olisi ensiarvoisen tärkeää miljoonille kriisialueiden lapsille, jotka eivät käy koulua

01

Arviolta 64 miljoonaa kehitysmaiden lasta ei saa alemman perusasteen koulutusta¹. Puolet koulua käymättömistä lapsista elää konfliktialueilla. Tyttöjen asema on yleisesti ottaen epäedullinen, sillä he jäävät konfliktimaissa todennäköisemmin pois koulusta kuin pojat².

02

Humanitaarinen kriisi kestää nykyisin keskimäärin yli yhdeksän vuotta. Lähes kolme neljäsosaa humanitaarista apua vuonna 2018 saaneista ihmisistä asui maissa, joissa kriisi oli vallinnut yli seitsemän vuotta³.

03

Hätätilanteissa ja pitkittyneissä kriiseissä annettavalla koulutuksella (Education in emergencies and protracted crises, EiE) voidaan paitsi antaa lapsille oppimismahdollisuuksia myös kehittää heidän selviytymiskykyään. Se voi tarjota myös välitöntä fyysistä suojaa sekä hengissä pysymistä tukevia tietoja ja taitoja⁴. Yksi tärkeimmistä syistä järjestelmällisen opetuksen tarjoamiselle jo hätätilanteiden varhaisessa vaiheessa on pyrkimys lievittää psykososiaalisia vaikutuksia, joita traumat voivat aiheuttaa lapsille. Pakolaisuudelle ominainen epäjatkuvuus ja turvattomuus voivat haitata lasten fyysistä, älyllistä, psyykkistä, kulttuurista ja sosiaalista kehitystä. Hätätilanteissa ja pitkittyneissä kriiseissä koulutuksella voidaan antaa lapsille toivoa tulevasta, luoda normaaliuden ja turvallisuuden tunnetta sekä varmistaa perustaitojen oppiminen⁴.

04

Kriisistä kärsivät lapset kertovat, kuinka tärkeää koulutus heille olisi⁵. Lasten koulutus on erittäin korkealla myös konfliktin keskellä elävien vanhempien ja yhteisön johtajien tärkeysjärjestyksessä, joskus jopa muita peruspalveluja korkeammalla^6 7.

Komissio kasvatti hiljattain koulutusapunsa osuuden 10 prosenttiin kaikesta humanitaarisesta avustaan

05

EU toimittaa katastrofien uhreille humanitaarista apua komission pääosaton ECHOn (EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosasto) kautta⁸. ECHO ei tavallisesti toimi suoraan kriisialueella. ECHOn rahoittamia humanitaarisia avustusoperaatioita toteuttavat kumppaniorganisaatiot, kuten humanitaariset kansalaisjärjestöt, kansainväliset järjestöt sekä YK:n avustusjärjestöt. ECHO vastaa edelleen EU:n humanitaarisen avun strategiasta ja toteutuksesta. Se rahoittaa kumppaneiden ehdottamia toimenpiteitä ja seuraa niiden toteutusta.

06

Humanitaarisesta avusta annetun asetuksen ja varainhoitoasetuksen nojalla komission on hallinnoitava humanitaarisia toimia taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti. Yksi EU:n humanitaarisen avun ohjaavista periaatteista on sukupuolten tasa-arvo⁹.

07

Poliittinen kehys koulutusta hätätilanteissa ja pitkittyneissä kriiseissä koskevalle EU:n toiminnalle luotiin komission toukokuussa 2018 antamalla tiedonannolla¹⁰. Unionin jäsenvaltiot antoivat kehykselle hyväksyntänsä neuvoston päätelmissä 26. marraskuuta 2018. Poliittinen kehys sisältää neljä strategista painopistealuetta (ks. kaavio 1). Aikaisemmin EU:n antamaa tukea ohjasi vuonna 2008 annettu tiedonanto, jossa perusteltiin koulutuksen ottamista mukaan humanitaarisiin avustustoimiin¹¹.

08

Komissio tukee monentyyppisiä koulutukseen liittyviä toimia. Näitä ovat esimerkiksi opetustilojen, henkilöstön asuntojen ja käymälöiden rakentaminen tai kunnostaminen, oppimateriaalien ja kalusteiden hankinta, opettajien kouluttaminen, lasten kouluun palaamista helpottava nopeutettu opetus, vanhempien valistaminen koulutuksen tärkeydestä, käteisavustukset perheille lasten koulunkäynnin mahdollistamiseksi sekä lasten psykososiaalinen tukeminen.

09

Tehostettuun toimintavalmiuteen osoitettavalla rahoituksella ECHO pyrkii parantamaan humanitaarisen sektorin mahdollisuuksia tarjota apua entistä vaikuttavammin. Tehostetun toimintavalmiuden yhteydessä rahoitetaan hankkeita, joissa kehitetään ja otetaan käyttöön uudenlaisia työmenetelmiä, kuten menettelytapoja ja ohjeita.

10

ECHO myöntää kriisirahoitusta laadullisen tarvearvion perusteella. Muita rahoituksen myöntämisessä huomioon otettavia seikkoja ovat esimerkiksi aiemmin saadun rahoituksen suuruus, kohdealueella toimivien kumppanien määrä, edunsaajien tavoittaminen ja koordinointi humanitaarista apua antavien kumppanien kesken. Toukokuun 2018 tiedonantoon sisältynyt sitoumus siitä, että koulutukseen osoitetaan kymmeneen prosenttia EU:n humanitaarisen avun määrärahojen kokonaismäärästä, otetaan niin ikään huomioon.

11

ECHO alkoi lisätä koulutusta koskevaa apuaan jo vuonna 2016, jolloin rahoitus kasvoi 51 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna (ks. kaavio 2). ECHO jatkoi koulutukseen osoittamansa rahoituksen merkittävää lisäämistä vuoden 2018 tiedonannon mukaisesti, ja vuonna 2019 saavutettiin kymmenen prosentin tavoiteosuus humanitaarisen avun budjetista.

12

Kymmenen suurinta EU:n hätätilanteissa koulutukseen antaman avun vastaanottajamaata sai vuosina 2017–2019 kaikkiaan 188 miljoonaa euroa. Neljä suurinta vastaanottajaa olivat Turkki (84 miljoonaa euroa), Jordania (18 miljoonaa euroa), Syyria (16 miljoonaa euroa) ja Uganda (16 miljoonaa euroa).

Tarkastuksen sisältö ja tarkastustapa

13

Tilintarkastustuomioistuin keskittyi tarkastuksessaan siihen, miten komissio on hallinnoinut lisääntynyttä apuaan hätätilanteissa ja pitkittyneissä kriiseissä annettavaan koulutukseen. Vuonna 2019 komission koulutusapu saavutti tavoitetasonsa eli kymmenen prosenttia EU:n kaikesta humanitaarisesta avusta. Tilintarkastustuomioistuin halusi tarkastuksellaan varmistaa, että uudelle tasolle noussutta rahoitusta on käytetty vaikuttavasti ja tehokkaasti, sekä antaa havaintoihinsa perustuvia suosituksia toimien parantamiseksi.

14

Tilintarkastustuomioistuin arvioi tarkastuksessaan hätätilanteissa ja pitkittyneissä kriiseissä annettavan EU:n koulutusavun vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Tilintarkastustuomioistuin esitti tarkastuksessa seuraavat kysymykset:

• Auttoiko EU:n humanitaarinen apu lapsia vaikuttavasti?
• Oliko komission antama apu tehokasta?

15

Tarkastuksen kohteeksi valikoitui kaksi maata, Jordania ja Uganda. Niiden perusteella tilintarkastustuomioistuin saattoi arvioida ECHOn toimintaa pitkittyneessä kriisissä kahdessa erilaisessa toimintaympäristössä. EU:n sitoumukset hätätilanteissa ja pitkittyneissä kriiseissä annettavan koulutuksen rahoittamiseen vuosina 2017–2019 olivat 18 miljoonaa euroa Jordaniassa ja 16 miljoonaa euroa Ugandassa (ks. kohta 12). Tilintarkastustuomioistuin ei sisällyttänyt tarkastukseensa suurinta hätätilanteissa ja pitkittyneissä kriiseissä annettavan EU:n koulutusavun vastaanottajaa, Turkkia, sillä sille myönnetty rahoitus sisältyi jo tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2018 tekemään tarkastukseen¹².

16

Tilintarkastustuomioistuin perehtyi seitsemään hankkeeseen Jordaniassa ja neljään hankkeeseen Ugandassa. Hankkeet oli aloitettu vuosina 2017, 2018 ja 2019 (ks. liite I). Maat valikoituivat tarkastuksen kohteeksi niiden EU:lta vuosina 2017–2019 saaman hätätilanteissa ja pitkittyneissä kriiseissä annettavaan koulutukseen myönnetyn rahoituksen määrän perusteella. Lisäperusteita maiden valinnalle olivat tarve sisällyttää tarkastukseen eri toteutuskumppaneita ja tarkastaa sekä päättyneitä että keskeneräisiä hankkeita.

17

Tilintarkastustuomioistuin toteutti tarkastuksen marraskuun 2019 ja kesäkuun 2020 välisenä aikana. Covid-19-pandemian vuoksi hankkeita ei voitu tarkastaa paikan päällä. Tarkastajat haastattelivat komission henkilöstöä Brysselissä ennen matkustusrajoitusten voimaantuloa. Sen jälkeen keskustelut käytiin videokonferensseina, ja komission henkilöstö ja toteutuskumppanit osallistuivat niihin päämajastaan taikka paikan päältä Jordaniasta tai Ugandasta. Näin ollen tilintarkastustuomioistuimen huomautukset ja johtopäätökset perustuvat asiakirja-aineiston (esimerkiksi hanke-ehdotusten, seurantakertomusten ja tulosindikaattorien) tutkimiseen sekä keskusteluihin komission ja toteutuskumppanien kanssa.

Huomautukset

EU:n humanitaarinen apu koulutukseen auttoi hädänalaisia lapsia mutta tavoitti vähemmän tyttöjä kuin poikia

18

Jotta komissio voisi auttaa lapsia vaikuttavasti, sen tulisi¹³

• kohdistaa apunsa sinne, missä sillä on eniten merkitystä ja sitä tarvitaan kipeimmin
• tehdä yhteistyötä kentällä kumppaniensa ja muiden humanitaaristen järjestöjen kanssa
• seurata hankkeita ja raivata tulosten toteutumisen tiellä olevia esteitä
• varmistaa hankkeiden suunniteltujen tuotosten ja seurausten aikaan saaminen sekä hyödyntää tehostetun toimintavalmiuden hankkeiden tuloksia
• kiinnittää tarpeiden arvioinnissa huomiota sukupuolinäkökohtiin, jotta hankkeiden kohteena olevien ja niissä tavoitettujen tyttöjen osuus olisi oikeasuhteinen heidän heikompaan asemaansa nähden.

19

Tätä varten tilintarkastustuomioistuin arvioi, olivatko hankkeet komission poliittisen kehyksen mukaisia ja kohdistuivatko ne hädänalaisiin lapsiin. Tilintarkastustuomioistuin tutki, tekikö komissio yhteistyötä muiden sidosryhmien kanssa täydentävyyden maksimoimiseksi ja havaitsiko se suorittamansa hankeseurannan ansiosta keskeiset ongelmakohdat, jotka vaativat korjaavia toimia. Edelleen tilintarkastustuomioistuin arvioi, saatiinko hankkeiden suunnitellut tuotokset ja seuraukset aikaan ja hyödynnettiinkö niissä ECHOn tehostetun toimintavalmiuden yhteydessä rahoitetuissa hankkeissa annettua ohjeistusta. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin tutki, tarjosivatko hankkeet riittävästi tukea tytöille.

20

Tilintarkastustuomioistuimen otokseen sisältyneistä hankkeista tarkastusajankohtana tekemät havainnot merkityksellisyydestä, koordinoinnista, seurannasta, tuloksista ja tytöille annetusta tuesta esitetään kootusti kaaviossa 3.

Hankkeet olivat merkityksellisiä

21

Tilintarkastustuomioistuimen näkemyksen mukaan kaikki otokseen sisältyneet hankkeet olivat sovellettavan poliittisen kehyksen mukaisia. Liitteessä I luetellaan erilaiset hankkeissa toteutetut toimet. ECHO kuitenkin lisäsi merkittävästi koulutukseen antamansa tuen laajuutta ja määrää (ks. kaavio 2) ennen poliittisen kehyksen laatimista vuonna 2018. Tämä johti osaltaan komission rahoituksen katkonaisuuteen yhdessä tilintarkastustuomioistuimen otokseen poimitussa hankkeessa. Hankkeessa 9 tuettiin Ugandassa vuosina 2017 ja 2018 varhaiskasvatusta, joka ei sisältynyt kansalliseen opetusalan toimintasuunnitelmaan. ECHO keskeytti kyseisen tuen toukokuun 2018 tiedonannon jälkeen, sillä tiedonannossa painotettiin enemmän perusopetusta ja nopeutetun opetuksen ohjelmia.

22

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komissio ja sen kumppanit olivat otokseen sisältyneissä hankkeissa tehneet tarvearvion osallistavan lähestymistavan mukaisesti yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa. Esimerkiksi opettajien, vanhempien ja lasten kanssa oli käyty kohderyhmäkeskusteluja sen selvittämiseksi, millaisia erityisiä haasteita heillä oli ja mitä he pitivät hyödyllisenä hankesisältönä. Näin saatuja tietoja käytettiin hyödyksi hankesuunnittelussa.

23

Tarvearvioissa kiinnitettiin huomiota myös lastensuojelullisiin kysymyksiin. Esimerkiksi Jordaniassa toteutettuun hankkeeseen 4 sisältyi lasten saattaminen kouluun jalkaisin, koska eräässä kohderyhmäkeskustelussa kävi ilmi, että koulumatkojen turvattomuus oli yksi syy koulusta pois jäämiselle. Hankkeessa 2 puolestaan aloitettiin opettajien kouluttaminen kiusaamiseen puuttumiseksi sen jälkeen, kun kiusaaminen oli kohderyhmäkeskustelussa nimetty ongelmaksi.

Hankkeiden koordinointi toimi hyvin

24

ECHOn koulutusrahoituksen nopea kasvu 12 miljoonasta eurosta vuonna 2015 aina 166 miljoonaan euroon vuonna 2019 asetti suuret vaatimukset hyvälle koordinoinnille täydentävyyden varmistamiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi. ECHOn toteutuskumppanit osallistuivat koulutusalan klustereihin tai työryhmiin Jordaniassa ja Ugandassa. Niillä haluttiin varmistaa toimiva koordinaatio kaikkien hätätilanteissa ja pitkittyneissä kriiseissä annettavaan koulutukseen liittyvien toimijoiden kesken (ks. laatikko 1).

25

Vaikka koordinointi yleisesti toimi hyvin, tilintarkastustuomioistuin pani merkille joitakin täydentävyyteen liittyviä puutteita.

1. Hankkeessa 8 Ugandassa nopeutetun opetuksen ohjelman osallistumisaste oli ennakoitua alhaisempi. Syynä oli osittain se, että muutkin organisaatiot laajensivat omia nopeutetun opetuksen ohjelmiaan. Esimerkiksi Euroopan komission kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto (PO DEVCO) rahoitti nopeutetun opetuksen ohjelmaa Euroopan unionin Afrikka-hätärahaston (EUTF) kautta. Nopeutetun opetuksen keskukset saivat enemmän tukea kuin perusasteen koulut, mistä aiheutui jännitteitä. Tuen epäsuhta oli niin merkittävä, että eräässä tutkimuksessa, jossa tutkittiin nopeutetun opetuksen ohjelmiin osallistuvien siirtymismahdollisuuksia tavalliseen opetukseen Ugandassa, kukaan haastatelluista lapsista ei halunnut siirtyä tavanomaiseen viralliseen alemman perusasteen koulutukseen.
2. Ugandassa täydentävyydessä oli toivomisen varaa otokseen sisältyneestä hankkeesta 8 tuetun alemman perusasteen koulutuksen ja läheisen vesi-, sanitaatio- ja hygieniahankkeen välillä. Jälkimmäinen hanke sai rahoitusta muualta kuin ECHOlta. Sen vuoksi koulua ei aluksi liitetty toisesta hankkeesta vastanneen kumppanin järjestämään vedenjakeluun.

ECHO seurasi hankkeita ja puuttui havaitsemiinsa ongelmiin

26

ECHOn kenttähenkilöstö teki seurantakäyntejä hankekohteisiin. He raportoivat käyntiensä tuloksista ja havaitsemistaan ongelmista kumppaneilleen korjaavien toimien toteuttamiseksi. Tästä ovat esimerkkinä seuraavat tapaukset:

1. Alemman perusasteen koulutuksessa toteutetun hankkeen 8 seurannassa Ugandassa ECHO pani merkille, että koordinaatio vesi-, sanitaatio- ja hygieniahanketta toteuttavien kumppanien kanssa oli puutteellista (ks. kohta 25). Kahdeksan kuukauden kuluttua hankkeen aloituksesta tehdyn seurantakäynnin perusteella ongelmaan tartuttiin, ja koulu liitettiin vesiverkostoon.
2. Varhaiskasvatushankkeen (hanke 9) seurannassa Ugandassa ECHO havaitsi, että vanhempien edellytettiin ostavan lasille valmistumisseremoniaa varten puvut, jotta lapsi voisi ottaa vastaan alemman perusasteen koulutukseen tarvittavan todistuksen. Seurantakäynnin perusteella käytännöstä luovuttiin, sillä ugandalaiset viranomaiset eivät tosiasiassa vaatineet todistusta alemman perusasteen koulutukseen pääsemiseksi.

27

ECHO ei aina tiedottanut kumppaneilleen seurantakäyntien tuloksista kirjallisesti. Esimerkiksi lokakuussa 2018 ECHO teki seurantakäynnin Jordaniaan (hanke 5). Se kertoi havainnoistaan kumppanilleen suullisesti kirjallisen raportoinnin sijaan ja pyysi toimittamaan kirjallista tai videoitua viestintämateriaalia. Kumppani ymmärsi pyynnön väärin eikä tuottanut viestintämateriaalia ennen kuin vasta hankkeen toisessa vaiheessa seitsemän kuukauden kuluttua (hanke 6). Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös joitakin puutteita kustannusten seurannassa (ks. kohta 57) ja saavutettujen tyttöjen osuudessa tavoitteeseen nähden (ks. kohta 38).

Hankkeet saavuttivat niiltä odotetut tulokset

28

ECHO mittaa hankkeiden tuloksia kahdenlaisia indikaattoreilla. Tulosindikaattoreilla mitataan hankkeiden tuotoksia eli hankkeissa tuotettuja tuotteita ja palveluja (kuten rakennettuja opetustiloja, järjestettyjä koulutuksia tai hankittuja laitteita). Erityistavoitteiden indikaattoreilla puolestaan mitataan sellaisia seurauksia kuin edunsaajien tilanteen parantuminen esimerkiksi tarjolla olevien koulutusmahdollisuuksien, tiedon lisääntymisen tai koetun hyvinvoinnin muodossa.

29

Tilintarkastustuomioistuimen otokseen sisältyi kuusi päättynyttä hanketta (ks. liite I), ja niihin liittyi kaikkiaan 30 tulosindikaattoria. Näistä 27:n (90 prosentin) osalta hankkeiden tavoitellut tuotokset saavutettiin sataprosenttisesti tai sitä paremmin (ks. kaavio 4).

30

Tilintarkastustuomioistuin kiinnitti huomiota yhteen esimerkkiin, jossa tuotos ylitti tavoitteen vaikka sitä ei käytetty aiottuun tarkoitukseen. Hankkeessa 10 Ugandassa rakennettiin alemman perusasteen koulutusta varten opetustiloja kahdessa kohteessa: Bidibidissä, jossa jo oli asutusta, ja Omugossa, jonne odotettiin saapuvaksi paljon pakolaisia. Omugoon ei kuitenkaan tullut odotusten mukaisesti 40 000 pakolaista, joten hankkeen päättyessä maaliskuussa 2018 vain kolme sinne rakennetuista viidestä koulusta toimi suunnitellusti. Kahdesta muusta koulusta toinen oli tyhjillään seuraavan lukuvuoden alkuun asti vuonna 2019, ja toista käytettiin toisen asteen oppilaitoksena Education Cannot Wait ‑rahastosta rahoitetussa hankkeessa.

31

Tuotosten mittaaminen on melko suoraviivaista, sillä kyse on esimerkiksi rakennettujen luokkatilojen tai koulutettujen opettajien määrästä. Edunsaajien elämään kohdistuneiden vaikutusten eli hankkeen seurausten mittaaminen sen sijaan on mutkikkaampaa. Tilintarkastustuomioistuimen otokseen sisältyneissä hankkeissa on kuitenkin joitakin esimerkkejä onnistuneesta seurausten mittaamisesta (ks. laatikko 2).

32

Tilintarkastustuomioistuimen otoksiin sisältyneissä päättyneissä hankkeissa käytettiin yhtätoista erityistavoitteen indikaattoria. Indikaattoreilla mitattiin esimerkiksi laadukasta ja turvallista opetusta saavien kouluikäisten poikien ja tyttöjen prosenttiosuutta (hankkeet 1, 2, 10 ja 11) tai niiden vammaisten lasten prosenttiosuutta, joiden psykososiaalinen hyvinvointi on parantunut hankkeen toimenpiteiden ansiosta (hanke 5). Yhdeksässä indikaattorissa yhdestätoista (82 prosenttia) tavoitellut seuraukset saatiin aikaan sataprosenttisesti tai sitä paremmin (ks. kaavio 5).

33

Järjestelmien ja kumppanuuksien vahvistaminen oli yksi komission neljästä strategisesta painopisteestä vuoden 2018 poliittisessa kehyksessä (ks. kohta 07). ECHOn tehostetun toimintavalmiuden yhteydessä rahoitettiin vuosina 2018–2019 kahta hanketta, jotka liittyivät koulutukseen pitkittyneissä kriiseissä

1. Oppimisympäristöjen kehittämistä koskevan Improving Learning Environments Together (ILET) ‑hankkeen (0,6 miljoonaa euroa) tavoitteena oli parantaa hätätilanteissa ja pitkittyneissä kriiseissä annettavan koulutuksen laadun mittaamista. Hankkeessa kehitettiin menetelmä siihen, miten ihmisiä voidaan opettaa keräämään ja analysoimaan tietoja sekä käyttämään niitä koulujen toiminnan kehittämiseen. Hankkeen tuloksista tehty yhteenvetoraportti julkaistiin toukokuussa 2018.
2. Hätätilanteissa annettavan koulutuksen koordinointia kehittävässä Strengthening Coordination in Education in Emergencies ‑hankkeessa (miljoona euroa) haluttiin parantaa käteisvaroina tai kuponkeina annettavaa apua koskevaa ymmärrystä, jotta käteisvaroja voitaisiin käyttää koulutukseen aiempaa järjestelmällisemmin. Hankkeen tuloksena laadittiin käteisavustushankkeiden eri vaiheissa huomioon otettavia keskeisiä seikkoja kuvaava ohje, joka julkaistiin helmikuussa 2019.

34

Tilintarkastustuomioistuimen analyysin tulokset ilmenevät taulukosta 2. Tilintarkastustuomioistuimen havaintojen perusteella ECHO hyödynsi tehostetun toimintavalmiuden hankkeiden tuloksia sangen rajallisesti, vaikka se oli strateginen painopistealue.

1. ILET-hanke oli kokonaisuudessaan merkityksellinen viiden hankkeen ja osittain merkityksellinen kahden hankkeen kannalta. Hankkeiden tavoitteena oli taata laadukkaan koulutuksen saatavuus, ja niiden toteuttamisen aikaan ILET-hankkeen tulokset olivat saatavilla. Tästä huolimatta ILET-hankkeen tuloksia hyödynnettiin laadun mittaamisessa ainoastaan yhdessä hankkeessa (hanke 8).
2. Tehostettuun toimintavalmiuteen liittyvät ohjeet käteisavustuksista olivat hyödyllisiä ja saatavilla neljässä otokseen sisältyneessä hankkeessa. Niistä yhdessäkään ei suoranaisesti viitattu tehostetun toimintavalmiuden ohjeisiin, mutta käytännössä niissä toimittiin ohjeiden suuntaisesti (hankkeet 3, 6, 7 ja 8).

Hankkeissa tavoitettiin vähemmän tyttöjä kuin poikia

35

ECHOn poliittisessa kehyksessä korostetaan, että hätätilanteet ja pitkittyneet kriisit vaikuttavat tyttöjen koulutukseen suhteettoman paljon. Tämä vahvistettiin joidenkin tilintarkastustuomioistuimen otokseen sisältyneiden hankkeiden tarvearvioissa. Esimerkkejä:

1. Hankkeessa 6 tuettiin vammaisia lapsia Jordaniassa ja havaittiin, että varsinkin tytöt joutuivat kohtaamaan vaikeuksia pyrkiessään koulutuksen piiriin (esimerkiksi stigman, ahdistelun tai opettajien heihin kohdistaman epäasiallisen kohtelun vuoksi).
2. Kolmen Jordaniassa toteutetun käteisavustushankkeen (hankkeet 1–3) tarvearviossa korostui tyttöjä koskeva riski koulun keskeyttämisestä varhaisen avioitumisen vuoksi. Varhaista avioitumista käytetään yhtenä kriisistä selviytymisen keinona, millä on peruuttamattomia vaikutuksia tyttöjen elämään.
3. Vuonna 2018 Ugandassa toteutetun hankkeen tarvearviossa kävi ilmi, että ensimmäisinä vuosina peruskoulussa on tyttöjä yhtä paljon kuin poikiakin, mutta myöhemmin suurempi osuus tytöistä keskeytti koulunkäynnin (hanke 8).
4. Jordanialaisilla pakolaisleireillä toteutettavan hankkeen hanke-ehdotusta arvioidessaan ECHO totesi, että tytöillä on vaara keskeyttää koulu ja päätyä huolehtimaan kotitöistä ja että heihin kohdistuu väkivallan ja varhaisen avioitumisen riski (hanke 4).

36

Hankkeisiin sisältyi jonkin verran erityisesti naisiin ja tyttöihin kohdennettuja sekä haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten lapsiäitien, kokemiin vaikeuksiin puuttuvia toimenpiteitä (ks. laatikko 3).

37

Kaikesta huolimatta joissakin tilintarkastustuomioistuimen otokseen sisältyneissä hankkeissa tyttöjen osuus kohderyhmästä ei vastannut heidän epäedullista asemaansa (ks. kohta 35). Esimeriksi varhaista avioliittoa on vaikea purkaa, joten ennalta ehkäisevien toimenpiteiden merkitys on erityisen suuri. Silti kahdeksassa hankkeessa otokseen sisältyneistä yhdestätoista hankkeesta 50 prosenttia tuesta oli suunnattu tytöille. Lopuista kolmesta hankkeesta yhdessä oli tarkoitus kohdentaa tyttöihin 60 prosenttia tuesta heidän haavoittuvamman asemansa vuoksi (hanke 4). Jäljelle jäävissä kahdessa hankkeessa tyttöjä koskeva tavoite oli vieläkin pienempi. Niistä toisessa (hanke 3 Jordaniassa) tyttöjen osuus tavoiteltavasta kohderyhmästä oli vain 40 prosenttia ja toisessa (hanke 11 Ugandassa) 44 prosenttia. Hankkeen 3 tavoite, 40 prosenttia, oli alhaisempi kuin kahdessa aikaisemmassa vaiheessa (hankkeet 1 ja 2), joissa vastaava tavoite oli 50 prosenttia. Tavoitteena 40 prosenttia ei ollut ECHOn poliittisten sitoumusten eikä kumppanin omien tarvearvioiden mukainen, sillä niissä suositeltiin lisätukea haavoittuvassa asemassa oleville tytöille ja erityisesti niille, jotka olivat vaarassa joutua avioitumaan varhain.

38

Vaikka tyttöjen osuudelle kohderyhmästä olisikin asetettu tavoitteita, niiden toteutumista ei arvioitu hankkeen virallisilla indikaattoreilla (ks. kohta 29). Useissa ECHOn rahoittamissa toimenpiteissä näitä tavoitteita ei myöskään saavutettu. Kaaviossa 6 esitetään tyttöjen tavoiteosuus kohderyhmästä tilintarkastustuomioistuimen otokseen sisältyneissä hankkeissa ja toteutunut prosenttiosuus. Esimerkiksi hankkeessa 1 tukea olisi voinut saada 132 tyttöä enemmän, jos sen tavoite olisi toteutunut.

39

ECHO arvioi humanitaaristen toimenpiteiden yhteensopivuutta sukupuolinäkökulman kanssa sukupuoli–ikä-indikaattorin avulla. Indikaattorilla pyritään parantamaan humanitaaristen avustustoimien laatua. ECHO antaa toimenpiteelle suunnittelu-, väliarviointi- ja loppuraporttivaiheissa pistemääräksi 0, 1 tai 2 sen mukaan, kuinka moni neljästä sukupuolinäkökulmaan liittyvästä kriteeristä toimenpiteessä täyttyy. Kyseiset neljä kriteeriä ovat sukupuolittunut tarpeiden arviointi ja raportointi, sukupuolikohtaisten kielteisten vaikutusten välttäminen ja lievittäminen, eri sukupuolten osallistuminen suunnitteluun ja toteutukseen sekä toimenpiteen mukauttaminen sukupuolten tarpeisiin.

40

Monissa tilintarkastustuomioistuimen otokseen sisältyneissä hankkeissa ei ollut pyritty tavoittamaan tai tavoitettu riittävästi tyttöjä, millä ei kuitenkaan ollut vaikutusta pisteytykseen, koska sukupuolijakaumaa ei ollut otettu erityiseksi kriteeriksi. Otoksessa seitsemän hanketta yhdestätoista sai ECHOlta enimmäispistemäärän eli kaksi pistettä. Enimmäispistemäärä pitäisi kuitenkin antaa vain, kun hanke täyttää kaikki neljä kriteeriä (ks. taulukko 3). Silloinkaan kun ECHOn antama pistemäärä jäi alle kahden, syy ei liittynyt tyttöjen osuuteen aiotusta tai toteutuneesta kohderyhmästä. ECHO ei seurannut sukupuolijakaumaa järjestelmällisesti. Sen vuoksi sukupuoli–ikä-indikaattori ei johtanut tarvittaviin korjaaviin toimiin siinäkään tapauksessa, että hankkeissa ei tavoiteltu tai tavoitettu tarpeeksi tyttöjä.

Hankkeet olivat liian lyhytkestoisia, mikä aiheutti jonkin verran tehottomuutta

41

Jotta pitkittyneissä kriiseissä annettava humanitaarinen koulutusapu olisi tehokasta, komission tulisi¹⁴

• antaa lapsille sekä lyhyt- että pitkäkestoista tukea vuonna 2016 Grand Bargain ‑sopimuksen (”uuden diilin”) yhteydessä tekemänsä, monivuotista rahoitusta koskevan sitoumuksen mukaisesti
• saada paras mahdollinen vastine humanitaariseen rahoitukseen käyttämälleen rahalle
• suunnitella, miten tulokset saadaan kestämään humanitaarisen avun päättymisen jälkeenkin, esimerkiksi edistämällä omaehtoista selviytymistä ja tukemalla elinkeinoja.

42

Näin ollen tilintarkastustuomioistuin arvioi, onko komissio noudattanut monivuotisia rahoituskäytäntöjä ja ovatko hankkeet kestäneet riittävän kauan vastatakseen koulutustarpeisiin pitkittyneissä kriiseissä. Tilintarkastustuomioistuin analysoi, miten hyvän vastineen komissio sai rahalleen ja miten se varmisti, että hankkeiden kustannukset ovat kohtuulliset. Soveltuvissa tapauksissa tilintarkastustuomioistuin vertaili samantyyppisten toimien kustannuksia otokseen sisältyneiden hankkeiden kesken. Tilintarkastustuomioistuin tutki myös, oliko hankkeista hyötyä lapsille vielä niiden päätyttyä, vähensivätkö ne edunsaajien riippuvuutta käteisavustuksista ja oliko niillä yhteyksiä pitkäkestoiseen kehitysapuun.

43

Otokseen sisältyneisiin hankkeisiin perustuvat tilintarkastustuomioistuimen havainnot hankkeiden kestosta, kustannusanalyysista ja kestävyydestä esitetään kootusti kaaviossa 7.

Useimmat otokseen sisältyneet hankkeet kestivät 10–12 kuukautta, mikä ei riitä pitkäkestoisiin koulutustarpeisiin vastaamiseen pitkittyneissä kriiseissä

44

Vaikka komissio on sitoutunut monivuotiseen humanitaariseen rahoitukseen ja koulutustarpeet pitkittyneissä kriiseissä ovat usein keskipitkän tai pitkän aikavälin tarpeita, komissio ohjaa alueille ja valtioille vuosittaista rahoitusta vuotuisilla maailmanlaajuisilla päätöksillä (worldwide decision, WWD). Vuoden 2019 maailmanlaajuisen päätöksen määrärahojen suuruus oli 1,5 miljardia euroa, johon sisältyi:

1. 260 miljoonaa euroa Syyrian kriisin hoitamiseen (Syyria, Libanon, Jordania ja Egypti), mistä 16,5 miljoonaa euroa (6 prosenttia) oli varattu koulutukseen
2. 113 miljoonaa euroa Afrikan sarveen (Djibouti, Etiopia, Kenia, Somalia ja Uganda), mistä 22,5 miljoonaa euroa (20 prosenttia) oli varattu koulutukseen.

45

Vuotuisissa humanitaarisissa täytäntöönpanosuunnitelmissa (humanitarian implementation plan, HIP) määritellään tämän jälkeen ECHOn toimet tietyssä kriisissä tai tietyllä alueella. Esimerkiksi Syyrian kriisiä ja Afrikan sarvea varten on omat humanitaariset täytäntöönpanosuunnitelmansa.

46

ECHOn välineet on tarkoitettu kriisitoimintaan. ECHO voi nykyisellään rahoittaa koulutushankkeita hätätilanteissa ja pitkittyneissä kriiseissä yhden humanitaarisen täytäntöönpanosuunnitelman puitteissa enintään 24 kuukauden ajan. Saman hankkeen rahoitusta voidaan jatkaa 24 kuukauden jälkeenkin seuraavasta humanitaarisesta täytäntöönpanosuunnitelmasta, mutta päätöstä ei voida tehdä alkuperäisen hankkeen valitsemisen yhteydessä vaan vasta myöhemmin. Ohjelmointisykli sallii joustavan reagoinnin hätätilanteisiin mutta rajoittaa rahoitettavien pitkäkestoisten hankkeiden määrää.

47

Humanitaarisesta avusta annetussa asetuksessa¹⁵ ei rajoiteta ECHOn rahoituksen kestoa. Maailmanlaajuisiin päätöksiin tai humanitaarisiin täytäntöönpanosuunnitelmiin sisältyvät rajoitukset ovat sisäisen päätöksenteon tulosta (ks. kaavio 8). Säädösten näkökulmasta ECHOn olisi mahdollista rahoittaa yhdestä humanitaarisesta täytäntöönpanosuunnitelmasta myös pitkäkestoisempia koulutushankkeita hätätilanteissa ja pitkittyneissä kriiseissä.

48

Tilintarkastustuomioistuimen otos käsitti yksitoista hanketta, seitsemän Jordaniassa ja neljä Ugandassa. Yhdeksässä hankkeessa yhdestätoista kestoksi oli alun perin suunniteltu enintään 12 kuukautta. Hankkeiden keskimääräinen alkuperäinen kesto molemmissa maissa oli 13 kuukautta. Ugandassa todellinen kesto piteni 21 kuukauteen, kun hankkeita jatkettiin (ks. kaavio 9). Molempien maiden kriisit ovat pitkittyneitä. Syyrian kriisi alkoi vuonna 2012, ja Ugandaan on saapunut paljon pakolaisia vuodesta 2016 lähtien. Tarkastuksen kohteena olleet hankkeet toteutettiin vuosina 2017–2019.

49

Hankkeiden yksivuotisen rahoittamisen käytäntö ei ole The Grand Bargain ‑sopimuksen mukainen, sillä siinä sitouduttiin monivuotisen suunnittelun lisäämiseen. Lisäksi ECHOn pyrkimys ohjata kymmenen prosenttia humanitaarisesta avusta koulutukseen (ks. kohta 10) merkitsi, että pidempikestoista rahoitusta oli käytettävissä. Yksivuotiset hankkeet eivät vastaa pitkittyneiden kriisien keskellä elävien lasten monivuotisia koulutustarpeista. Tämä ilmenee siitäkin, että monet hankkeista saivat ECHOlta rahoitusta lisävuosiksi. Äskettäisessä EU:n humanitaarisen avun arvioinnissa havaittiin ECHOn vuosittaisen rahoitussykli olevan hallinnollisesti kallis, ja ECHOlle suositeltiin siirtymistä monivuotiseen ohjelmasuunnitteluun aina kun mahdollista¹⁶.

50

Yksivuotiset rahoitustoimet lisäävät sekä ECHOn että ennen kaikkea toteutuskumppanien hallinnollista taakkaa. ECHOn on arvioitava lukumääräisesti enemmän hanke-ehdotuksia ja kumppanin valmisteltava ne sekä haettava niille hyväksyntää opetusministeriöstä (ks.​ taulukko 4). Yksivuotiset hankkeet voivat estää pitkäkestoisten työsopimusten tekemisen ja lisätä henkilöstön vaihtuvuutta¹⁷. Monivuotinen humanitaarinen rahoitus voi alentaa hallintokustannuksia¹⁸. Jordaniassa kumppanien on lisäksi haettava opetusministeriöltä hyväksyntä jokaiselle hankkeelle. Sen saaminen voi kestää kolmesta viiteen kuukautta, mikä voi 12 kuukauden mittaisen hankkeen kannalta olla pitkä aika.

51

Lyhytkestoiseen rahoitukseen liittyy sekin ongelma, että laadukkaita tuloksia pitäisi saada aikaan nopeasti. Sukupuolinäkökohtien huomioon ottamiseen ja kestävien ratkaisujen toteuttamiseen on vähän aikaa. Grand Bargain ‑sopimuksen seurantaraportissa vuodelta 2019 (Three Years On) todettiin, että monivuotinen rahoitus paitsi vähensi humanitaariseen apuun liittyvää hallinnollista taakkaa myös paransi sen tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Kaikkien tilintarkastustuomioistuimen otokseen sisältyneiden hankkeiden toteutuskumppanit olivat sitä mieltä, että yli vuoden kestävät hankkeet vastaisivat paremmin lasten koulutustarpeista pitkittyneissä kriiseissä. Kumppanit toivoivat Jordaniaan ja Ugandaan kahdesta viiteen vuotta kestäviä hankkeita, jotta suunnittelua voitaisiin parantaa ja saada siten aikaan laadukkaampia tuloksia.

ECHO ei analysoinut hankekustannuksia riittävästi

52

ECHO määrittää humanitaarisissa täytäntöönpanosuunnitelmissa yleiset periaatteet hankkeiden valintaa varten (ks. kohta 45). Täytäntöönpanosuunnitelmista kumppanit saavat tiedon saatavana olevan ECHOn rahoituksen määrästä, ECHOn rahoittamien toimenpiteiden tyypistä ja ECHOn perusteista kumppanien ehdotusten arvioimiseksi. Kumppanit suunnittelevat omat hankkeensa humanitaarisen täytäntöönpanosuunnitelman yleisten periaatteiden mukaisesti ja ehdottavat niitä ECHOlle rahoitettaviksi.

53

ECHOn vakiomuotoinen kumppanien sopivuuden ja kustannusten tukikelpoisuuden arviointimenettely voi antaa jonkintasoisen varmuuden kustannusten kohtuullisuudesta. Ennen puitekumppanuussopimuksen allekirjoittamista ECHO tekee kumppanin sopivuudesta ennakkoarvioinnin. Kumppanien teknisten ja logististen valmiuksien on läpäistävä arviointi. Menettelyllä saadaan jonkinlainen varmuus kumppanien toimintatavoista, mutta se ei takaa hanke-ehdotuksiin sisältyvien kustannusten kilpailukykyisyyttä. ECHO tarkistaa järjestelmällisesti myös hankekustannusten tukikelpoisuuden, millä puolestaan voidaan saavuttaa kustannussäästöjä. Esimerkiksi Ugandassa tämä johti 37 000 euron hintaisen Land Cruiser ‑auton poistamiseen hankkeen budjetista (hanke 10).

54

ECHO analysoi jossain määrin myös kustannustehokkuutta varmistuakseen arvioitujen kustannusten kilpailukykyisyydestä ja kohtuullisuudesta. Tilintarkastustuomioistuimen otokseen sisältyvä, Jordaniassa toteutettu hanke 7 oli hyvä esimerkki siitä, miten kustannusanalyysi voi parantaa kustannustehokkuutta. ECHO piti hanke-ehdotuksen kustannuksia liian suurina edunsaajaa kohden (2 700 euroa per lapsi). Summa laskettiin 1 700 euroon lasta kohden, jolloin hankkeen tehokkuus parani. Tämän kaltaisella kustannusten analysoinnilla saatetaan pienentää myös petosten riskiä, sillä poikkeava kustannus-hyötysuhde tai epätyypillinen vaihtelu ajan mittaan voivat kieliä sääntöjenvastaisuuksista.

55

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin puutteita otokseen sisältyneiden yhdentoista hankkeen kustannusanalyyseissa. ECHO ei analysoinut hanke-ehdotusten kustannuksia johdonmukaisesti. Kustannusten analysointi oli rajoitettua, eikä ECHO analysoinut kustannuksia tarpeeksi niin, että analyysi olisi auttanut tehostamaan hankkeita (ks. laatikko 4).

56

Joulukuusta 2018 lähtien ECHO on hanke-ehdotusten valinnan yhteydessä arvioinut niiden kustannustehokkuuden heikoksi, keskitasoiseksi tai hyväksi. Arviointiperusteita tai käytettävän kustannusanalyysityypin valintaa koskevia ohjeita ei kuitenkaan ole olemassa. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastamaan otokseen sisältyi kolme vuoden 2019 hanketta (hankkeet 3,6 ja 7), jotka kaikki toteutettiin Jordaniassa ja joissa ECHO oli soveltanut mainittua lähestymistapaa. ECHO oli arvioinut kaikkien kolmen hankkeen kustannustehokkuuden keskitasoiseksi. Kuitenkaan edes ECHOn liian kalliiksi arvioiman hankkeen 7 yhteydessä (ks. kohta 54) ei suoritettu vertailua muiden vastaavien hankkeiden yksikkökustannuksiin.

57

Kustannusten vertaaminen muihin vastaaviin hankkeisiin voi paitsi suunnitteluvaiheessa myös toteutusvaiheessa auttaa tunnistamaan mahdollisuuksia kustannustehokkuuden parantamiseen. ECHO ei kuitenkaan analysoinut hankkeiden kustannuksia niiden seurannan yhteydessä.

58

Tilintarkastustuomioistuin yksilöi kaksi analyysityyppiä, joita ECHO olisi voinut käyttää hankkeiden suunnittelu- ja toteutusvaiheessa kustannustehokkuuden parantamiseksi. ECHO ei kuitenkaan ollut hyödyntänyt niitä.

1. Toimien kustannuksia verrataan vastaavien hankkeiden tai saman hankkeen aikaisempien vaiheiden kustannuksiin (ks. laatikko 5).
2. Edunsaajien saamien tavaroiden ja palvelujen osuutta verrataan vastaavien hankkeiden tai saman hankkeen aikaisempien vaiheiden osuuksiin (ks. laatikko 6).

Monet toimet hyödyttivät lapsia myös hankkeen päättymisen jälkeen, mutta käteisavustushankkeet eivät juuri vähentäneet edunsaajien riippuvuutta avustuksista

59

Hankkeissa toteutettiin monenlaisia toimia, joista oli lapsille hyötyä myös hankkeiden päätyttyä. Tällaisia toimia olivat esimerkiksi

1. virallisen koulutuksen tukeminen tai nopeutetun opetuksen tarjoaminen
2. opettajien koulutus, joka koski inklusiivista ja nopeutettua opetusta, psykososiaalisia taitoja tai elämäntaitoja, heidän osaamisensa ja koulutusympäristöjen kehittämiseksi
3. koulujen, oppimiskeskusten, käymälöiden ja opettajien asuintilojen rakentaminen
4. tukivälineiden hankkiminen vammaisille lapsille
5. koulureppujen ja ‑pukujen hankkiminen
6. psykososiaalinen tuki henkisen hyvinvoinnin parantamiseksi
7. tiedottaminen eri sidosryhmille ja niiden valmiuksien kehittäminen aiempaa enemmän mahdollisuuksia ja tukea tarjoavan oppimisympäristön luomiseksi
8. kansallisten inklusiivista opetusta koskevien periaatteiden laatiminen ja niiden hyväksyttävyyden edistäminen koulujärjestelmässä.

60

Monet mainituista toimista ovat tavallisesti yhteydessä kehitysapuun. Myös kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto ja Afrikka-hätärahasto rakensivat opetustiloja ja kouluttivat opettajia nopeutetun opetuksen ohjelmiin Ugandassa. Kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston ja Afrikka-hätärahaston hankkeet olivat kuitenkin nelivuotisia. ECHOn hankkeet olivat lyhyempiä, ja niiden kestoa piti pidentää tavoitteiden saavuttamiseksi.

61

Muutamissa tapauksissa EU:n humanitaarisella avulla oli suora yhteys EU:n kehitysapuun. Esimerkiksi ECHOn hankkeissa rakennettiin Ugandaan kouluja, ja sen jälkeen Education Cannot Wait ‑rahastosta rahoitetuista hankkeista maksettiin opettajien palkkoja ja kalustehankintoja. Osa ECHOn rahoittamien hankkeiden turvin järjestettyihin nopeutetun opetuksen ohjelmiin osallistuneista oppilaista Ugandassa (hanke 8) jatkoi Afrikka-hätärahaston rahoittamaan ammatilliseen koulutukseen.

62

ECHOlta jäi kuitenkin myös käyttämättä tilaisuuksia kehitysapuyhteyksien vahvistamiseen.

1. Eräs kumppani tarjosi nopeutettua opetusta Afrikka-hätärahaston rahoituksella ja psykososiaalista tukea alemman perusasteen koululaisille ECHOn rahoituksella osin samoissa kohteissa. Lisäksi kumppani tuki eri asutusalueilla Afrikka-hätärahaston rahoituksella toimia, joissa mahdollistettiin edunsaajien toimeentulon hankkimista. Se ei kuitenkaan onnistunut toteuttamaan humanitaarisen avun ja kehitysavun jatkumoa EU:n peräänkuuluttamalla tavalla eli niin sanotun nexus-lähestymistavan mukaisesti. ECHO totesi hanketta koskeneessa loppuraportissaan, että hanke olisi vaikuttavuuden parantamiseksi pitänyt strategisesti kytkeä pitkäkestoisiin kehitystoimiin (esimerkiksi Afrikka-hätärahaston ohjelmaan) (hanke 11).
2. Ugandassa toteutetun hankkeen loppuraportissa ECHO puolestaan analysoi, että kumppani ei riittävästi hyödyntänyt mahdollisuuksia liittää toimia yhteen pitkäkestoisten kehitystoimien kanssa (hanke 10).
3. ECHO totesi erästä Jordaniaan vuodeksi 2018 aiottua hanketta koskevaa ehdotusta arvioidessaan, että hanke ei tukenut riittävästi pitkäkestoisia strategioita humanitaaristen avustustarpeiden vähentämiseksi. ECHO ehdotti ainoastaan, että muiden lahjoittajien pitäisi rahoittaa kyseisiä toimia, mutta näin ei tapahtunut (hanke 5).
4. Toisen Jordaniassa toteutetun hankkeen seurantaraportissa ECHO katsoi, ettei hankkeessa hyödynnetty riittävästi mahdollisuuksia pitkäkestoisten strategioiden tukemiseen humanitaaristen avustustarpeiden ja niiden taustalla piilevien haavoittuvuuksien vähentämiseksi (erityisesti Azraqin leirissä) (hanke 4).
5. Ugandassa vuonna 2018 toteutetusta nopeutetun opetuksen ohjelmasta tehtiin tutkimus, jossa seurattiin 2 971:n ohjelmaan osallistuneen oppilaan edistymistä. Tutkimuksessa havaittiin, että 2 015 osallistujaa (68 prosenttia) ei opiskellut missään. Vain 956 osallistujaa (32 prosenttia) oli päässyt siirtymään peruskouluun, toisen asteen koulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen. Raportissa korostettiin investointien ja tuen lisäämisen tarvetta, jotta nopeutetun opetuksen ohjelmiin osallistuneet lapset voisivat hyödyntää ohjelman jälkeisiä koulutusmahdollisuuksia (hanke 8).

63

Humanitaarisissa täytäntöönpanosuunnitelmissa perätään toimien linkittämistä pitkäkestoisempiin ohjelmiin kestävyyden parantamiseksi. Esimerkiksi vuoden 2018 humanitaarisen täytäntöönpanosuunnitelman teknisessä liitteessä, joka koski Syyrian alueellista kriisiä, vaadittiin koulutustoimia, jotka turvaavat koulutuksen jatkuvuuden asianmukaisen suunnittelun avulla, mukaan lukien poistumisstrategiat ja siirtymä kehitysavun puolelle. ECHO ei kuitenkaan juuri pyrkinyt vähentämään edunsaajien riippuvuutta käteisavustuksista, jotka olivat merkittävä toimintamuoto viidessä tilintarkastustuomioistuimen otokseen sisältyneessä hankkeessa (joista neljä toteutettiin Jordaniassa ja yksi Ugandassa; ks. liite I). Käteisavustuksilla haluttiin mahdollistaa lasten koulunkäynti. Käteisvaroja tarvittiin kuitenkin myös hankkeiden päätyttyä, jotta lapset saattoivat jatkaa koulunkäyntiä. Esimerkiksi otokseen sisältyneissä hankkeissa 1, 2 ja 3 samat 700 lasta saivat tukea Jordaniassa vuosina 2017, 2018 ja 2019. Jordaniassa myös hankkeessa 7 samat 1 290 edunsaajaa olivat saaneet apua edellisessäkin vaiheessa.

64

Yksi syy siihen, että kyseiset hankkeet tarvitsivat toistuvasti rahoitusta, oli se, että niille ei ollut laadittu poistumisstrategiaa, jossa olisi myös ollut yhteyksiä pitkäkestoisiin ohjelmiin. Hankkeissa ei juurikaan ohjattu edunsaajia löytämään toimeentuloon liittyviä ratkaisuja, joilla olisi voitu vähentää heidän riippuvaisuuttaan käteisavustuksista. Jordaniassa vuonna 2018 toteutetun hankkeen 2 loppuraporttiin liittyvässä arvioinnissa ECHO totesi, ettei kumppani edelleenkään ollut tuonut esiin mahdollista strategiaa irtautumiseksi käteisavustuksista, joista olivat riippuvaisia kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevat perheet, kuten taloudet, joissa nainen on perheen pää. Arvioidessaan vuonna 2019 toteutetun hankkeen 3 hanke-ehdotusta samalta kumppanilta, joka vastasi hankkeen 2 toteutuksesta, ECHO katsoi, ettei kumppani tuonut riittävästi esiin siirtymäpolkuja tuleviin kehitystoimiin.

65

Kahteen vuoden 2019 käteisavustushankkeeseen sisältyi tavoite, että edunsaajat siirtyisivät hankkimaan toimeentulonsa itse. Hankkeen 3 tavoitteeksi Jordaniassa oli asetettu, että kahdeksan prosenttia edunsaajista siirtyisi kestävämpien toimeentuloratkaisujen suuntaan hankkeen loppuun mennessä eikä enää tarvitsisi käteisavustusta. Hankkeessa 7 Jordaniassa tavoite oli puolestaan viisi prosenttia (65 edunsaajaa 1 290:stä). Tavoitteet olivat vaatimattomia, ja niiden toteutuessakin yli 90 prosenttia molempien hankkeiden edunsaajista olisi edelleen riippuvaisia käteisavustuksista. Hankkeen 7 seurannassa Jordaniassa ECHO havaitsi, että osa lapsista jatkoi työntekoa käteisavustuksesta huolimatta, koska heidän perheillään ei ollut rahaa eikä mahdollisuuksia elannon hankkimiseen. Kolmessa muussa käteisavustushankkeessa (hankkeet 1, 2 ja 8) ei ollut toimeentulon hankkimista koskevia tavoitteita.

66

Yhdellä muutoksensietokykyä mittaavista ECHOn indikaattoreista arvioidaan sitä, tartutaanko hankkeissa tilaisuuksiin tukea pitkäkestoisia strategioita humanitaarisen avustustarpeen vähentämiseksi. ECHOn havaintojen mukaan suurin osa hankkeista ei täytä kyseistä vaatimusta riittävällä tavalla, ja ne saivat indikaattorin osalta yhden pisteen. Vain harva hanke sai ECHOlta enimmäispistemäärän eli kaksi pistettä (ks. taulukko 5).

Johtopäätökset ja suositukset

67

Yleisesti ottaen EU:n apu auttoi hädänalaisia lapsia, ja hankkeissa saatiin aikaan niiltä odotetut tulokset. Hankkeet eivät kuitenkaan tavoittaneet riittävästi tyttöjä. Lisäksi useimpien tilintarkastustuomioistuimen otokseen sisältyneiden hankkeiden kesto oli liian lyhyt lasten koulutustarpeisiin nähden, mikä heikensi niiden tehokkuutta. Yhteentoista hankkeeseen kohdistuneen tarkastuksen tulokset on koottu liitteeseen II.

68

Hankkeet olivat merkityksellisiä ja hyvin koordinoituja, ja komissio puuttui ongelmiin, jotka se havaitsi seurantakäynneillään. Suurin osa hankkeille asetuista tavoitteista toteutui. Komissio kuitenkin hyödynsi tehostetun toimintavalmiuden hankkeiden tuloksia vain vähäisessä määrin. Komissio ei myöskään kohdistanut toimia riittävästi tyttöihin, vaikka he ovat epäedullisessa asemassa. Lisäksi tyttöjen tavoiteosuus jäi saavuttamatta useissa hankkeissa (kohdat 18–40).

Suositus 1 – Komission on hyödynnettävä tehostettuun toimintavalmiuteen liittyvien hankkeiden tuloksia enemmän

Komission pitäisi hyödyntää nykyistä järjestelmällisemmin humanitaariseen koulutusapuun liittyvää ohjeistusta, jota laaditaan sen tehostetun toimintavalmiuden yhteydessä rahoitettavissa hankkeissa.

Tavoiteajankohta: tammikuusta 2022 alkaen rahoitettavat hankkeet

Suositus 2 – Komission on annettava koulutushankkeissa lisää tukea tytöille

Komission pitäisi tarjota lisää tukea tytöille seuraavin keinoin:

1. tiedottamalla kumppaneilleen humanitaarisen täytäntöönpanosuunnitelman avulla, että se rahoittaa ensisijaisesti hankkeita, joiden kohderyhmästä vähintään 50 prosenttia on tyttöjä, paitsi jos sitä alhaisempi osuus on tietyssä tilanteessa perusteltu
2. sisällyttämällä hankkeisiin vakioindikaattori, jolla mitataan tyttöjen osuutta
3. seuraamalla EU‑rahoitteisiin koulutushankkeisiin tekemiensä seurantakäyntien yhteydessä järjestelmällisesti sukupuolijakaumaa ja sukupuolinäkökohtien huomioon ottamista sekä toteuttamalla tarvittavat toimet tyttöjen tarpeisiin vastaamiseksi.

Tavoiteajankohta: tammikuusta 2022 alkaen rahoitettavat hankkeet

69

Useimpien otokseen sisältyneiden hankkeiden alkuperäinen kesto oli 10–12 kuukautta, mikä ei riitä lasten koulutustarpeisiin vastaamiseen pitkittyneissä kriiseissä. Lyhyt kesto lisäsi toteutuskumppaneille aiheutunutta hallinnollista taakkaa, mikä heikensi avun toimittamisen tehokkuutta (kohdat 41–51).

Suositus 3 – Komission on tarjottava pitkäkestoista koulutusrahoitusta pitkittyneissä kriiseissä

Jotta lasten koulutustarpeisiin voitaisiin pitkittyneissä kriiseissä vastata tehokkaasti, komission pitäisi

1. tukea koulutushankkeita vähintään kahden vuoden ajan, paitsi jos sitä lyhyempi kesto on tarpeiden tai tilanteen kannalta perusteltu
2. määritellä hankkeiden kesto toimen alussa, jotta pitkäkestoisen rahoituksen hyödyt ehditään saavuttaa.

Tavoiteajankohta: tammikuusta 2022 alkaen rahoitettavat hankkeet

70

Komissio ei analysoinut hankkeiden kustannuksia riittävästi havaitakseen mahdollisuudet kustannustehokkuuden parantamiseen. Se ei vertaillut toimien kustannuksia tai edunsaajien saamien tavaroiden ja palvelujen osuutta samankaltaisten hankkeiden tai saman hankkeen aiempien vaiheiden kanssa. Tämä oli havaittavissa sekä hanke-ehdotusten valinnassa että hankkeiden toteutuksen seurannassa (kohdat 52–58).

Suositus 4 – Komission on parannettava kustannusanalyysia koulutushankkeiden valinnan ja seurannan yhteydessä

Hankkeiden ehdotettuja talousarvioita ja todellisia kustannuksia analysoidessaan komission pitäisi

1. verrata keskeisten toimien kustannuksia järjestelmällisesti vastaavan hankkeen tai saman hankkeen aikaisemman vaiheen kustannuksiin
2. verrata edunsaajien saamien tavaroiden (myös käteisvarojen) ja palvelujen osuutta vastaavien hankkeiden tai saman hankkeen aikaisemman vaiheen osuuksiin
3. hyödyntää tekemänsä kustannusanalyysin tuloksia, kun se valitsee hankkeita tai muuttaa hankkeiden budjettia, niin että tehokkuutta voidaan lisätä ja tehottomat ehdotukset hylätä.

Tavoiteajankohta: tammikuusta 2022 alkaen rahoitettavat hankkeet

71

Suurimmasta osasta hankkeita oli lapsille hyötyä myös niiden päätyttyä. Komissio ei kuitenkaan juuri pyrkinyt vähentämään edunsaajien riippuvuutta käteisavustuksista niissä otokseen sisältyneissä hankkeissa, joissa koulunkäynnistä maksettiin. Monia hankkeita oli rahoitettava toistuvasti, sillä niillä ei ollut yhteyttä pitkäkestoisiin avustusohjelmiin eikä niissä juurikaan pyritty auttamaan edunsaajaperheitä toimeentulovaikeuksien ratkaisemisessa (kohdat 59–66).

Suositus 5 – Komission on parannettava sellaisten hankkeiden kestävyyttä pitkittyneissä kriiseissä, joissa koulunkäynnistä maksetaan

Kun komissio rahoittaa pitkittyneissä kriiseissä hankkeita, joissa koulunkäynnistä maksetaan, sen pitäisi vahvistaa hankkeiden yhteyksiä pitkäkestoisiin kehitysohjelmiin ja ohjata enemmän edunsaajaperheitä ratkaisemaan toimeentuloon liittyviä ongelmia.

Tavoiteajankohta: tammikuusta 2022 alkaen rahoitettavat hankkeet

Tilintarkastustuomioistuimen III jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Bettina Jakobsenin johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 8. joulukuuta 2020.

Liitteet

Liite I – Hankkeisiin sisältyneet toimet

Hankkeen numero	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11
Maa	Jordania	Jordania	Jordania	Jordania	Jordania	Jordania	Jordania	Uganda	Uganda	Uganda	Uganda
Kumppanityyppi	Kv. kansalais­järjestö	Kv. kansalais­järjestö	Kv. kansalais­järjestö	Kansalais­järjestö	Kv. kansalais­järjestö	Kv. kansalais­järjestö	Kv. kansalais­järjestö	Kv. kansalais­järjestö	YK	Kansalais­järjestö	Kansalais­järjestö
Tilanne	Päättynyt	Päättynyt	Käynnissä*	Käynnissä **	Päättynyt	Käynnissä*	Käynnissä*	Käynnissä*	Päättynyt	Päättynyt	Päättynyt
ECHOn rahoitus koulutukseen (milj. €)	1,7	2,4	1,0	2,0	1,2	1,0	2,3	10,0	1,3	1,5	0,4
Virallista koulutusta tukevia osatekijöitä	X	X	X	X	X	X	X	X		X	X
Muu kuin virallinen koulutus (tukiopetus / nopeutetun opetuksen ohjelma)	X	X		X				X	X	X	X
Rakentaminen/ kunnostaminen		X						X	X	X
Tarvikkeet ja materiaalit lapsille					X	X		X		X	X
Koulunkäynnistä maksetaan	X	X	X				X	X
Koulukuljetustuki (käteinen, saattopalvelut)				X	X	X
Psykososiaalinen tuki lapsille	X	X		X				X		X	X
Opettajien/ opetushenkilöstön koulutus	X	X		X	X	X		X		X	X
Opetusmateriaalit ja -välineet				X	X	X		X		X
Tiedottaminen / (yhteisön) valmiuksien kehittäminen / toimintapolitiikan edistäminen / vaikuttaminen		X	X		X	X		X	X	X	X

* Hanke keskeneräinen tai loppuraportti ei saatavilla 31.5.2020.
** Loppuraportti saatavilla 31.8.2020.

Liite II – Yhteenveto otokseen sisältyneitä hankkeita koskevista havainnoista

Sanasto

Education Cannot Wait ‑rahasto (EWC): Maailmanlaajuinen rahasto, jonka kautta hallitukset ja kansainväliset humanitaarisen avun ja kehitysavun sidosryhmät tekevät yhteistyötä tarkoituksenaan reagoida nopeasti kriisialueiden lasten ja nuorten koulutustarpeisiin.

Grand Bargain: Suurimpien humanitaarista apua antavien rahoittajien ja organisaatioiden sopimus, jonka avulla pyritään löytämään ratkaisuja alaa koskevaan luottamuspulaan ja parantamaan näiden rahoittajien ja organisaatioiden työn vaikuttavuutta ja tehokkuutta.

Nopeutettu opetus:Tiivistetyssä aikataulussa annettava koulutus lapsille ja nuorille, jotka köyhyyden, syrjäytymisen, konfliktin tai kriisin vuoksi ovat jääneet osittain vaille opetusta.

Lyhenteet

AEP: Accelerated Education Programme, nopeutetun opetuksen ohjelma

DEVCO: Euroopan komission kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto

ECHO: Euroopan komission EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosasto

EiE: Education in emergencies and protracted crises, koulutus hätätilanteissa ja pitkittyneissä kriiseissä

ERC: Enhanced response capacity, tehostettu toimintavalmius

EUTF: European Union Emergency Trust Fund for Africa, Euroopan unionin Afrikka-hätärahasto

HIP: Humanitarian implementation plan, humanitaarinen täytäntöönpanosuunnitelma

ILET: Improving Learning Environments Together, oppimisympäristöjen kehittämishanke

UNHCR: YK:n pakolaisjärjestö

WASH: Water, Sanitation and Hygiene assistance, vesi-, sanitaatio- ja hygienia-alalla annettava apu

WWD: Worldwide decision, maailmanlaajuinen päätös

YK: Yhdistyneet kansakunnat

Tarkastustiimi

Tilintarkastustuomioistuin esittää erityiskertomuksissaan tulokset tarkastuksista, joita se kohdistaa EU:n politiikkoihin ja ohjelmiin sekä yksittäisten talousarvioalojen hallinnointiin liittyviin aihealueisiin. Tilintarkastustuomioistuin valitsee ja suunnittelee tarkastustehtävät siten, että niillä saadaan aikaan mahdollisimman suuri vaikutus. Se ottaa valinta- ja suunnitteluvaiheessa huomioon tuloksellisuuteen ja säännönmukaisuuteen kohdistuvat riskit, asianomaisten tulojen tai menojen määrän, tulevat kehityssuuntaukset sekä poliittiset näkökohdat ja yleisen edun.

Tästä tuloksellisuuden tarkastuksesta vastasi III tarkastusjaosto, jonka erikoisalana ovat ulkoiset toimet, turvallisuus ja oikeus. Tarkastusjaoston puheenjohtaja on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Bettina Jakobsen. Tarkastus toimitettiin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Hannu Takkulan johdolla, ja siihen osallistuivat kabinettipäällikkö Turo Hentilä, kabinettiavustaja Nita Tennilä, toimialapäälliköt Sabine Hiernaux-Fritsch ja Alejandro Ballester Gallardo, tehtävävastaavat Helka Nykänen ja Mark Marshall sekä tarkastaja Eva Coria.

Loppuviitteet

¹ Unescon tilastokeskus, vuoden 2017 luvut, http://uis.unesco.org/en/news/new-education-data-sdg-4-and-more#slideoutmenu.

² Komission tiedonanto koulutuksesta hätätilanteissa ja pitkittyneissä kriiseissä, COM(2018) 304 final, 18.5.2018.

³ Global humanitarian overview 2019, United Nations coordinated support to people affected by disaster and conflict, s. 4.

⁴ PO ECHO, Thematic policy document No. 10 – education in emergencies, maaliskuu 2019.

⁵ Save the Children (2015), What children tell us they want in times of emergency and crisis? Raportti kahdeksan järjestön 17 hätätilannealueella tekemistä 16 tutkimuksesta, joissa haastateltiin 8 749:ää lasta. Save the Children / Norjan pakolaisneuvosto (2014), Hear it from the children/why education in emergencies is critical.

⁶ Save the Children / Norjan pakolaisneuvosto (2014), Hear it from the children/why education in emergencies is critical.

⁷ COM(2008) 55 final, 5.2.2008 Lapsille erikoisasema EU:n ulkoisissa toimissa sekä tiedonantoon liittyvä komission yksiköiden valmisteluasiakirja Children in Emergency and Crisis situations (SEC(2008) 135).

⁸ Neuvoston asetus (EY) N:o 1257/96, annettu 20 päivänä kesäkuuta 1996.

⁹ Komission yksiköiden valmisteluasiakirja Gender in Humanitarian Aid, SWD (2013) 290 final.

¹⁰ COM(2018) 304 final.

¹¹ COM(2008) 55 final ja SEC(2008) 136.

¹² Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus 27/2018 Turkin pakolaisavun koordinointiväline.

¹³ Neuvoston asetus (EY) N:o 1257/96, annettu 20 päivänä kesäkuuta 1996, humanitaarisesta avusta, koulutusta hätätilanteissa ja pitkittyneissä kriiseissä koskeva EU:n poliittinen kehys (COM(2018) 304 final, COM(2008) 55 final ja SEC(2008) 136) sekä humanitaarista apua koskeva eurooppalainen konsensus (EUVL C 25, 30.1.2008).

¹⁴ The Grand Bargain (uusi diili); unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun asetuksen (2017) 30 artikla; varainhoitoasetuksen (2018) 33 artikla; JOIN (2017) 21 final Strateginen lähestymistapa selviytymiskykyyn EU:n ulkoisessa toiminnassa, 7.6.2017.

¹⁵ Neuvoston asetus (EY) N:o 1257/96, annettu 20 päivänä kesäkuuta 1996, humanitaarisesta avusta.

¹⁶ Comprehensive evaluation of European Union humanitarian aid, 2012–2016, International Development Consulting (ICF), loppuraportti.

¹⁷ International Rescue Committee: The Grand Bargain: Three years on: Multi-year humanitarian financing.

¹⁸ SWD(2019)3 final Comprehensive Evaluation of EU Humanitarian Aid, 2012–2016, 10.1.2019; FAOn vuosikertomus 2017, http://www.fao.org/3/a-i8040e.pdf, s. 15.

¹⁹ Education in Emergencies Project Mapping Report (toukokuu 2020), saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/echo/sites/echo-site/files/eie_mapping_report.pdf

²⁰ Overseas Development Institute (2016), A common platform for education in emergencies and protracted crises: Evidence paper, ODI, Lontoo.

²¹ DG ECHO Thematic Policy Document no 10, Education in Emergencies in EU-funded Humanitarian Aid Operations (heinäkuu 2019), https://ec.europa.eu/echo/files/news/eie_in_humanitarian_assistance.pdf

Tarkastuksen eteneminen

Tapahtuma	Päivämäärä
Tarkastuksen suunnittelumuistio hyväksytty / Tarkastus alkoi	12.11.2019
Kertomusluonnos lähetetty virallisesti komissioon (tai muulle tarkastuskohteelle)	13.10.2020
Lopullinen kertomus hyväksytty kuulemismenettelyn jälkeen	8.12.2020
Komission (tai muun tarkastuskohteen) viralliset vastaukset saatu kaikilla kielillä	14.1.2021

Yhteystiedot

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG

Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx
Verkkosivut: eca.europa.eu
Twitter: @EUAuditors

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2021

PDF	ISBN 978-92-847-5574-5	ISSN 1977-5792	doi:10.2865/085129	QJ-AB-21-002-FI-N
HTML	ISBN 978-92-847-5562-2	ISSN 1977-5792	doi:10.2865/060165	QJ-AB-21-002-FI-Q

COPYRIGHT

© Euroopan unioni, 2021.

Datan ja asiakirjojen uudelleenkäyttöä koskevat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen periaatteet pannaan täytäntöön avoimen datan politiikkaa ja asiakirjojen uudelleen käyttämistä koskevalla Euroopan tilintarkastustuomioistuimen päätöksellä nro 6-2019.

Ellei toisin ilmoiteta (esimerkiksi yksittäisissä tekijänoikeusilmoituksissa), Euroopan tilintarkastustuomioistuimen sisältöihin, jotka EU omistaa, myönnetään käyttöoikeudet Creative Commons Attribution 4.0 International (CC BY 4.0) licence ‑käyttöoikeuden nojalla. Tämä merkitsee, että uudelleenkäyttö on sallittua, jos sisällön tuottaja mainitaan asianmukaisesti ja sisältöön tehdyistä muutoksista ilmoitetaan. Uudelleenkäyttäjä ei saa vääristää asiakirjojen alkuperäistä merkitystä tai sanomaa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa mistään seurauksista, jotka johtuvat uudelleenkäytöstä.

Uudelleenkäyttäjän on hankittava tarvittavat lisäoikeudet, jos tietyssä sisällössä (esimerkiksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöstä otetuissa valokuvissa) esitetään tunnistettavissa olevia henkilöitä tai jos sisällössä on mukana kolmansien tahojen töitä. Jos tällainen lisäoikeus saadaan, yllä mainittu yleinen käyttöoikeus peruuntuu. Lisäoikeutta koskevassa luvassa on selvästi ilmoitettava käyttöoikeuden rajoitukset.

Jos sisällöt eivät ole EU:n omaisuutta, voi olla, että lupa niiden käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä suoraan asianomaisilta tekijänoikeuksien haltijoilta.

Tietokoneohjelmistot tai asiakirjat, joihin kohdistuu teollisoikeuksia, kuten patentteja, tavaramerkkejä, rekisteröityjä malleja, logoja ja nimiä, eivät kuulu Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uudelleenkäyttöperiaatteiden piiriin, eikä niiden käyttöön anneta lupaa.

EU:n toimielinten verkkosivuilla (joiden verkkotunnuksen loppuosa on europa.eu) on linkkejä ulkopuolisille verkkosivuille. Koska Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa näistä sivustoista, on suositeltavaa, että tutustutte niiden tietosuoja- ja tekijänoikeusperiaatteisiin.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logon käyttäminen

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logoa ei saa käyttää ilman tilintarkastustuomioistuimen ennakkosuostumusta.

Yhteydenotot EU:hun

Käynti tiedotuspisteessä
Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostitse
Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä

• soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
• soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696 tai
• sähköpostitse: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Tietoa EU:sta

Verkkosivut
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla, https://europa.eu/european-union/index_fi

EU:n julkaisut
EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata osoitteesta https://op.europa.eu/fi/publications. Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. https://europa.eu/european-union/contact_fi).

EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1952 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa osoitteessa http://eur-lex.europa.eu

EU:n avoin data
EU:n avoimen datan portaalin (http://data.europa.eu/euodp/fi) kautta on saatavilla EU:n data-aineistoja. Data on ilmaiseksi ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten.