Euroopan tilintarkastustuomioistuimen toimintakertomus vuodelta 2020Toimintamme vuonna 2020
EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN
VUOTUINEN TOIMINTAKERTOMUS
Euroopan tilintarkastustuomioistuin
Keitä me olemme
- Euroopan unionin ulkoinen tarkastaja
- perustettiin vuonna 1975 Brysselin sopimuksella, aloitti toimintansa lokakuussa 1977; täysivaltainen Euroopan unionin toimielin vuonna 1993 tehdystä Maastrichtin sopimuksesta lähtien
- päätoimipaikka Luxemburgissa
- kustakin EU:n jäsenvaltiosta yksi jäsen, jonka neuvosto nimittää Euroopan parlamenttia kuultuaan
- toimielimessä työskentelee noin 900 henkilöä, jotka edustavat kaikkia EU:n kansallisuuksia.
Mitä me teemme
- tarkastamme, että EU:n tilinpito on kunnossa ja EU soveltaa varainhoitosääntöjään oikein; lisäksi varmistamme, että EU:n toimintapolitiikat ja ohjelmat saavuttavat niille asetetut tavoitteet ja tuottavat vastinetta rahalle
- pyrimme osaltamme parantamaan EU:n varainhoitoa sekä edistämään tilivelvollisuutta ja avoimuutta
- varoitamme riskeistä, tuotamme varmuutta, tuomme esiin puutteita ja saavutuksia sekä opastamme EU:n päätöksentekijöitä ja lainsäätäjiä
- esitämme huomautuksemme ja suosituksemme Euroopan parlamentille, neuvostolle, kansallisille hallituksille ja parlamenteille sekä suurelle yleisölle.
Presidentin esipuhe
Hyvä lukija
Vuosi 2020 on ollut covid-19-pandemian vuoksi erityisen vaikea Euroopan unionille ja sen jäsenvaltioille.
Samalla unionimme on näissä kriisin oloissa osoittanut, että se kykenee suojaamaan kansalaistensa turvallisuutta, terveyttä ja taloudellista hyvinvointia. On tehty ratkaisevan tärkeitä päätöksiä, joilla tulee olemaan merkittävä vaikutus myös EU:n talouteen. Seuraavien seitsemän vuoden aikana unionilla on käytettävissään 1,8 biljoonaa euroa. Tähän määrään sisältyy 750 miljardin euron arvoinen Euroopan unionin elpymisväline (Next Generation EU), jolla EU pyrkii torjumaan covid-19-kriisiä. EU:n 27 jäsenvaltiota sopivat, että tämä väliaikainen elvytysohjelma rahoitettaisiin osittain laskemalla liikkeeseen julkista velkaa. Nämä päätökset merkitsevät näin ollen todella historiallista muutosta EU:n rahoituksessa.
Tätä taustaa vasten tilintarkastustuomioistuin on laatinut uuden strategiansa kaudelle 2021–2025. Tammikuussa 2021 sovimme kolmesta strategisesta tavoitteesta, jotka ohjaavat tulevina vuosina tilintarkastustuomioistuimen toimintaa EU:n rahoituksen tarkastajana. Lisäksi sovimme tilintarkastustuomioistuimen organisaatioon ja sen resurssien käyttöön tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen, jotta tilintarkastustuomioistuimen toiminta olisi niin vaikuttavaa ja tehokasta kuin mahdollista.
Vuosi 2020 on ollut meille haastava myös toimielimenä. Tämä toimintakertomus osoittaa kuitenkin, että me selvisimme erittäin hyvin niistä erityisistä operatiivisista ongelmista, jotka covid-19-kriisi toi mukanaan. Pidimme toiminnan jatkuvuutta yllä koko vuoden ajan, ja teimme muutamassa päivässä mahdolliseksi koko henkilöstömme siirtymisen etätyöhön.
Tilintarkastustuomioistuin asetti vuoden 2020 tarkastustyössä pääpainon vuosikertomuksiinsa, jotka kaikki julkaistiin virallisen määräajan sisällä. Lisäksi julkaisimme 32 erityiskertomusta ja katsausta, joiden osalta viivästykset pidettiin kohtuullisina. Tilintarkastustuomioistuin antoi myös 11 lausuntoa, jotka koskivat pääasiassa vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä sekä Next Generation EU ‑aloitetta.
Vuosi 2020 oli myös viimeinen strategiakaudellamme 2018–2020. Tässä kertomuksessa on näin ollen tilaisuus analysoida eräitä pitkän aikavälin suuntauksia ja verrata tilintarkastustuomioistuimen kolmen viime vuoden tuloksia edellisen strategiakauden (2013–2017) tuloksiin.
Voitte luottaa siihen, että teemme kaikkemme täyttääksemme jatkossakin tehtävämme EU:n riippumattomana ulkoisena tarkastajana. Tulemme arvioimaan puolueettomasti EU:n toimintapolitiikkoja ja ohjelmia sekä EU:n varainhoidon laatua kaikkialla unionissa ja sen ulkopuolella.
Toivomme, että tämän vuoden toimintakertomus antaa lukijalleen hyödyllistä tietoa.
Klaus-Heiner Lehne
presidentti
Toimintamme
Vastauksemme covid-19-pandemiaan
rajoituksista huolimatta
Maaliskuussa 2020 covid-19-pandemia iski EU:hun ja sen jäsenvaltioihin. Rajoitukset, joita kansalaisille ja yrityksille on asetettu kansanterveyskriisin vuoksi, ovat muuttaneet perusteellisesti tapaamme elää ja työskennellä. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen, sen jäsenten ja henkilöstön oli – aivan kuten kaikkien muidenkin – sopeuduttava tähän uuteen tilanteeseen.
Näistä vaikeista olosuhteista huolimatta teimme kaikkemme tarjotaksemme edelleenkin vaikuttavaa julkista tarkastuspalvelua EU:ssa ja antaaksemme oikea-aikaisia tarkastuskertomuksia, lausuntoja ja katsauksia. Samanaikaisesti tilintarkastustuomioistuin pyrki suojelemaan henkilöstönsä jäsenten ja heidän perheidensä terveyttä.
Tilintarkastustuomioistuin otti käyttöön toiminnan jatkuvuussuunnitelmansa ja pystyi sen avulla toteuttamaan tarvittavat ripeät toimet Luxemburgin viranomaisten ohjeiden mukaisesti ja yhdessä muiden Luxemburgissa sijaitsevien EU:n toimielinten kanssa. Erityisesti on todettava, että koko tilintarkastustuomioistuimen henkilöstö siirtyi muutamassa päivässä maaliskuun 2020 puolivälistä lähtien digitaaliseen etätyöhön. Etätyöaikana kaikkia kriittisiä tietoteknisiä järjestelmiä on voitu käyttää täysimääräisesti.
Lisäksi otimme käyttöön poikkeuksellisen menettelyn, jonka avulla kollegio kykeni hyväksymään asiakirjoja ilman fyysisiä kokouksia.
Matkustus- ja terveysrajoitusten vuoksi tilintarkastustuomioistuimella oli kuitenkin huomattavasti pienemmät mahdollisuudet tehdä tarkastuksia paikan päällä. Olemme aina kun mahdollista koonneet tarkastusevidenssiä sähköisesti ja järjestäneet tarkastuskohteidemme kanssa etäkokouksia.
Myös kaikki julkaisut keskeytettiin pandemian alkuvaiheessa usean viikon ajaksi. Käynnistimme viestintätoiminnan uudelleen huhtikuusta 2020, mutta vain vähitellen ja pienemmässä mittakaavassa.
sillä olosuhteet olivat muuttuneet
covid–19–pandemian seurauksena
Tilintarkastustuomioistuin tarkisti vuoden 2020 työohjelmaansa pandemian alkuvaiheessa toukokuussa 2020. Määrittelimme tarvittaessa uudelleen jo aloittamiemme tarkastustehtävien laajuuden ja mukautimme niiden tarkastustapaa ja aikataulua niin, että olosuhteiden muutokset voitiin ottaa huomioon.
Lisäksi tilintarkastustuomioistuin päätti toimittaa kaksi katsausta, jotka koskivat EU:n toimia covid-19-kriisin torjumiseksi.
Joulukuussa 2020 julkaistiin ensimmäinen näistä katsauksista. Siinä tarkasteltiin EU:n ja kansallisella tasolla toteutettuja talouspoliittisia toimenpiteitä, joilla oli pyritty rajoittamaan ja torjumaan covid-19-pandemian aiheuttamia vahinkoja. Toimme esiin riskejä, haasteita ja mahdollisuuksia, jotka liittyivät EU:n talouspoliittisen koordinoinnin tulevaisuuteen (esim. finanssipoliittisiin sääntöihin ja valtiontukisääntöihin) sekä uusiin EU:n välineisiin covid-19-kriisin vaikutusten torjumiseksi. Tällaisiin välineisiin kuuluivat esimerkiksi Next Generation EU ‑aloite sekä sen osana elpymis- ja palautumistukiväline (Recovery and Resilience Facility, RRF) ja hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tukiväline (Support to mitigate Unemployment Risks in an Emergency, SURE). Toisessa katsauksessa tarkasteltiin EU:n kansanterveystoimia covid-19-pandemian torjumiseksi, ja se julkaistiin tammikuussa 2021.
Uuden strategian laatiminen vuosille 2021–2025
Tilintarkastustuomioistuimella on useiden vuosien ajan ollut käytössä monivuotisia strategioita. Niiden avulla on suunnattu tarkastustyötä pitkällä aikavälillä ja tuettu sellaisia organisaatiomuutoksiin liittyviä aloitteita, joilla toimintaa on pyritty jatkuvasti parantamaan. Strategioidensa avulla tilintarkastustuomioistuin on pyrkinyt pysymään edelläkävijänä julkissektorin tarkastuksen alalla.
2018–2020 viimeinen
soveltamisvuosi
Vuosi 2020 oli viimeinen, johon sovelsimme kauden 2018–2020 strategiaa. Kyseisen kolmivuotisen jakson aikana pyrimme saavuttamaan seuraavat strategiset päämäärät: parantamaan tarkastuslausuman tuottamaa lisäarvoa, keskittymään aiempaa enemmän EU:n toiminnan tuloksellisuusnäkökohtiin ja varmistamaan, että tilintarkastustuomioistuin onnistuu välittämään selkeitä viestejä yleisölleen.
Edelliseen strategiakauteen 2013–2017 verrattuna tilintarkastustuomioistuin on edistynyt useilla aloilla:
- valittujen tarkastusten määrä on suurempi ja kertomuksia julkaistaan enemmän
- tuloksellisuustarkastuksiin kohdistetaan enemmän resursseja
- tarkastusten valmiiksi saamiseen – mukaan lukien kertomusten hyväksymiseen – menee vähemmän aikaa
- tuottavuus on lisääntynyt kaiken tyyppisissä tarkastuksissa
- institutionaaliset sidosryhmät ovat kiinnostuneempia työstämme, ja työmme tuloksia esitellään useammin Euroopan parlamentille, neuvostolle ja kansallisille parlamenteille
- tiedotusvälineet käsittelevät tilintarkastustuomioistuimen kertomuksia huomattavasti aiempaa enemmän.
Tilintarkastustuomioistuin julkaisi helmikuussa 2020 vertaisarviointiraportin, jossa selvitettiin, miten olemme onnistuneet panemaan täytäntöön vuosia 2018–2020 koskevan strategiamme.
uusi strategia
Vuoden 2020 aikana ryhdyimme myös valmistelemaan uutta strategiaamme. Tämän työn organisoi strategiaa ja tulevan kehityksen ennakointia käsittelevä neuvoa-antava paneeli.
Tavoitteenamme oli alusta alkaen valmistella tämä uusi strategia osallistavalla tavalla siten, että kaikki tilintarkastustuomioistuimen jäsenet ja johtotehtävissä toimivat henkilöt sekä koko henkilöstö otettaisiin aktiivisesti mukaan valmisteluun. Pitkin vuotta järjestettiin useita työpajoja, verkkoseminaareja ja kyselytutkimuksia, joissa kerättiin näkemyksiä aiheesta ja keskusteltiin jatkotoimista.
Strategian ensimmäinen luonnos esiteltiin syyskuussa 2020 Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuotuisessa seminaarissa. Strategian lopullinen versio hyväksyttiin tammikuussa 2021.
Tämä uusi strategia ohjaa tilintarkastustuomioistuimen työtä EU:n riippumattomana ulkoisena tarkastajana seuraavien viiden vuoden ajan. Olemme asettaneet itsellemme kyseisen ajanjakson osalta kolme uutta strategista tavoitetta:
Tilintarkastustuomioistuimen tarkastusten kohdentaminen sellaisille aloille ja sellaisiin aiheisiin, joiden osalta voimme tuottaa eniten lisäarvoa.
Näitä ovat
- unionin taloudellinen kilpailukyky
- unionin kyky selviytyä turvallisuuteensa kohdistuvista uhkista, sekä vapauteen, demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvien eurooppalaisten arvojen kunnioittaminen
- ilmastonmuutos, ympäristö ja luonnonvarat
- unionin finanssipolitiikka ja julkinen talous.
Aloitimme strategian kehittämiseen liittyvän prosessin määrittelemällä keskeiset arvot, joilla on merkitystä työmme kannalta. Osana tätä prosessia tilintarkastustuomioistuin on myös päivittänyt tehtävänmäärittelynsä ja laatinut vision asemastaan EU:n riippumattomana ulkoisena tarkastajana.
Lisäksi esitämme vuosien 2021–2025 strategiassa yleiskatsauksen keinoista, joiden avulla voimme saavuttaa strategiset tavoitteemme.
EU:n toimien tuloksellisuuden ja säännönmukaisuuden tarkastus
ja säännönmukaisuuden tarkastus
Tilintarkastustuomioistuin laatii tarkastustensa pohjalta EU:n kansalaisten ja päätöksentekijöiden käyttöön riippumattomia ja objektiivisia kertomuksia, jotka koskevat EU:n tulevaisuuden kannalta keskeisen tärkeitä aiheita. Kiinnitämme kertomuksissamme huomiota siihen, mikä toimii hyvin ja mikä ei.
Tuloksellisuuden tarkastuksissa tilintarkastustuomioistuin tutkii EU:n toimintapolitiikkojen ja ohjelmien vaikuttavuutta, tehokkuutta ja taloudellisuutta. Tarkastuksissa keskitytään ongelmiin, jotka EU:n on ratkaistava. Näitä ovat esimerkiksi luonnonvarojen kestävä ja ympäristöä säästävä käyttö, kasvu ja osallisuus, muuttoliikkeen ja maailmanlaajuisen kehityksen tuomat haasteet, sisämarkkinat ja pankkiunioni. Lisäksi tuloksellisuustarkastuksissa varmistetaan, että Euroopan unioni on tilivelvollinen ja tehokas. Näiden tarkastusten tarkoituksena on auttaa Euroopan unionia saavuttamaan paremmin toimintapoliittiset tavoitteensa.
Tilintarkastuksissa ja säännönmukaisuuden tarkastuksissa, jotka kohdistuvat EU:n talousarvioon ja Euroopan kehitysrahastojen talousarvioihin, tilintarkastustuomioistuin antaa tarkastuslausuman tilinpäätöksen luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta. Tilintarkastustuomioistuin voi lisäksi toimittaa valittuja säännönmukaisuuden tarkastuksia, joissa tutkitaan EU:n talousarviokirjanpidon ja varainhoidon tilaa tai arvioidaan, ovatko EU:n varojen keräämiseen ja käyttöön tarkoitetut hallinto- ja valvontajärjestelmät EU:n ja kansallisten säännösten mukaisia. Tilintarkastustuomioistuin on myös useiden EU:n virastojen, hajautettujen elinten ja yhteisyritysten sekä Eurooppa-koulujen tilintarkastaja.
Tilintarkastustuomioistuin toimittaa kaikki tarkastuksensa kansainvälisesti hyväksyttyjen julkisen sektorin tarkastusstandardien mukaisesti.
Työohjelma
työohjelma 2021+
Tammikuussa 2021 julkaistussa tilintarkastustuomioistuimen työohjelmassa 2021+ toistetaan tulevien viiden vuoden tarkastusten painopisteet ja annetaan tarkempia tietoja 73 erityiskertomuksesta ja katsauksesta, jotka tilintarkastustuomioistuin aikoo julkaista vuonna 2021 ja 2022.
Vuonna 2021 käynnistettävistä tarkastustehtävistä joka neljäs tulee koskemaan covid-19-pandemian torjumiseksi toteutettuja EU:n toimia sekä Next Generation EU ‑aloitteen täytäntöönpanoa.
Tilintarkastustuomioistuin laatii tarkastuksia koskevan työohjelmansa riippumattomasti, mutta ei muusta maailmasta eristyneenä. Pyrimme pitämään yhteyttä institutionaalisiin sidosryhmiimme ja erityisesti Euroopan parlamenttiin. Tilintarkastustuomioistuin käynnisti tämän vuoropuhelun ensimmäistä kertaa vuonna 2015. Sen jälkeen parlamentin valiokuntien tekemien tarkastusehdotusten määrä on kasvanut tasaisesti niin, että kun vuonna 2015 saimme 37 ehdotusta, työohjelmaa 2021+ varten vastaanotettiin kaikkiaan 158 ehdotusta. Noin kaksi kolmasosaa näistä ehdotuksista sisällytetään joko kokonaan tai osittain nyt meneillään olevaan tai tulevaan työhön, ja joitakin niistä on jo käsitelty kertomuksissa, jotka olemme viime aikoina julkaisseet.
Tarkastustyö kentällä
Tilintarkastustuomioistuin tekee suurimman osan tarkastustyöstään toimitiloissaan Luxemburgissa. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastajat tekevät lukuisia tarkastuskäyntejä myös pääasialliseen tarkastuskohteeseensa eli Euroopan komissioon. Lisäksi he tekevät käyntejä muihin EU:n toimielimiin, EU:n virastoihin ja elimiin, jäsenvaltioiden kansallisiin, alueellisiin ja paikallisiin viranomaisiin, kolmansissa maissa sijaitseviin EU:n edustustoihin sekä sellaisiin kansainvälisiin organisaatioihin, jotka osallistuvat EU‑varojen käsittelyyn.
Tilintarkastustuomioistuin kohdistaa tarkastuksia myös EU‑varojen saajiin paikan päällä niin unionin alueella kuin sen rajojen ulkopuolellakin. Tarkastuskäyntien avulla tilintarkastustuomioistuin seuraa kirjausketjua ja saa suoraa tarkastusevidenssiä tahoilta, jotka osallistuvat EU:n toimintapolitiikkojen ja ohjelmien hallinnointiin sekä EU‑varojen keräämiseen ja maksamiseen. Lisäksi käyntien yhteydessä saadaan evidenssiä edunsaajilta.
Pyrimme saamaan valitut tarkastukset päätökseen EU:n varainhoitoasetuksen mukaisen tavoiteajan kuluessa eli 13 kuukaudessa.
paikan päällä covid-19-rajoitusten vuoksi
Tarkastustiimeissämme on tavallisesti kahdesta kolmeen tarkastajaa, ja tarkastusmatkojen kesto vaihtelee muutamasta päivästä pariin viikkoon. EU:ssa paikan päällä toimitetut tarkastukset koordinoidaan usein yhdessä asianomaisten jäsenvaltioiden ylimpien tarkastuselinten kanssa.
Se, kuinka usein ja kuinka intensiivisesti tarkastustyötä tehdään yksittäisissä jäsenvaltioissa ja edunsaajamaissa, riippuu siitä, minkä tyyppisiä tarkastuksia tilintarkastustuomioistuin kulloinkin toimittaa.
Suurimman osan vuotta 2020 matkustusrajoitukset ja terveystoimenpiteet (rajojen sulkemiset, karanteenisäännöt, testausvaatimukset jne.) rajoittivat mahdollisuuksiamme tehdä tarkastuksia kentällä.
Sen vuoksi tilintarkastustuomioistuimen tarkastajat tekivät edellisiin vuosiin verrattuna vähemmän tarkastuspäiviä paikan päällä. Tarkastajat viettivät yhteensä 1 190 päivää EU:hun kuuluvissa ja sen ulkopuolisissa maissa (2019: 3 605 päivää; 2018: 3 761 päivää). Lisäksi he viettivät 627 päivää EU:n toimielimissä sekä eri puolilla EU:ta sijaitsevissa hajautetuissa virastoissa ja muissa elimissä, yhteisyrityksissä, kansainvälisissä järjestöissä (esim. Yhdistyneet kansakunnat tai OECD) ja yksityisissä tarkastusyrityksissä (2019: 2 504 päivää; 2018: 2 723 päivää).
Samalla teimme yhä enemmän etätarkastusta ja pidimme yhteyttä tarkastuskohteisiimme hyödyntämällä videokonferenssivälineitä ja muuta tietotekniikkaa (kuten tietojen ja asiakirjojen suojattua jakoa).
Tilintarkastustuomioistuimen kertomukset
Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskertomukset, katsaukset ja lausunnot muodostavat olennaisen osan EU:n tilivelvollisuusketjua. Ne auttavat Euroopan parlamenttia ja neuvostoa seuraamaan ja tarkastamaan EU:n toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamista ja pitämään EU:n talousarvion hallinnoinnista vastaavia tahoja tilivelvollisina erityisesti vuotuisen vastuuvapausmenettelyn yhteydessä.
Vuosia 2018–2020 koskevan strategiansa mukaisesti tilintarkastustuomioistuin on viime vuosina entistä enemmän arvioinut EU:n toiminnan tuloksellisuutta.
Erityiskertomukset ja katsaukset
Vuonna 2020 tilintarkastustuomioistuin tutki monia niistä haasteista, joita EU kohtaa varainkäyttönsä eri osa-alueilla. Näitä osa-alueita olivat, muutamia mainitaksemme, ilmastotoimiin liittyvät menot, tiet, kaupunkialueiden ruuhkat, pääomamarkkinaunioni ja kaupan suojatoimet.
Tilintarkastustuomioistuin selvittää erityiskertomuksissaan, onko tarkastukseen valittujen EU:n toimintapolitiikkojen ja ohjelmien tavoitteet saavutettu, onko tulokset saavutettu vaikuttavasti ja tehokkaasti ja onko EU:n rahoituksella saatu aikaan lisäarvoa eli onko tuloksia enemmän kuin olisi saavutettu pelkästään kansallisen tason toimilla. Näissä kertomuksissa annamme lisäksi suosituksia, joissa kerromme, miten rahaa voitaisiin säästää, miten työ voitaisiin tehdä paremmin, miten tuhlaamista voitaisiin välttää tai miten odotetut toimintapoliittiset tavoitteet voitaisiin saavuttaa tehokkaammin.
Tilintarkastustuomioistuimen katsauksissa pyritään antamaan tietystä aiheesta laajempi tilannekuvaus ja ‑analyysi. Pohjana on tilintarkastustuomioistuimen aikaisempi tarkastustyö tai muu julkisesti saatavilla oleva tieto, ja usein näkökulma on monialainen. Lisäksi katsauksissa voidaan esittää analyysejä aiheista tai kysymyksistä, joista emme ole vielä toimittaneet tarkastusta, tai katsauksia voidaan käyttää tiettyjä aiheita tai ongelmia koskevien tosiseikkojen selvittämiseen. Toisin kuin tarkastuskertomuksissa, katsauksissa ei suoriteta arviointia eikä tuoteta varmuutta.
Seuraavilla sivuilla esitetään näkökulmia tilintarkastustuomioistuimen työhön ja annetaan esimerkkejä vuonna 2020 julkaistuista kertomuksista eri toimintapolitiikan aloilta.
Luonnonvarojen kestävä käyttö
EU:n toimet muovijäteongelman ratkaisemiseksi (katsaus 4/2020)
Pelkästään muovipakkausten (esim. jogurttipurkit tai vesipullot) osuus EU:ssa käytetystä muovista on noin 40 prosenttia ja EU:ssa tuotetusta muovijätteestä yli 60 prosenttia. Muovipakkaukset ovat myös pakkaustyyppi, jonka kierrätysaste on EU:ssa alhaisin (hieman yli 40 prosenttia). Puuttuakseen kasvavaan muovijäteongelmaan Euroopan komissio hyväksyi vuonna 2018 muovistrategian. Siinä kaksinkertaistettiin nykyinen kierrätystavoite 50 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä ja jopa 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Se, että näihin tavoitteisiin yllettäisiin, olisi merkittävä askel kohti EU:n kiertotaloustavoitteiden saavuttamista.
Tässä katsauksessa tarkasteltiin EU:n vastausta kasvavaan muovijäteongelmaan ja keskityttiin varsinkin muovipakkausjätteeseen. Katsauksessa nostetaan esiin joitakin puutteita, riskejä, haasteita ja mahdollisuuksia siinä lähestymistavassa, jonka EU on omaksunut ratkaistakseen muovipakkauksiin liittyvän jäteongelman.
Uusien tiukempien raportointisääntöjen on tuotettava luotettavampi tilannekuva, ja kyseiset säännöt todennäköisesti johtavat siihen, että EU:n ilmoittama keskimääräinen muovipakkausten kierrätysaste laskee nykyisestä 42 prosentista hädin tuskin 30 prosenttiin. Kierrätyskapasiteetin lisääminen tulee EU:ssa olemaan entistäkin haasteellisempaa siitä syystä, että lähiaikoina voimaan tulevassa uudessa Baselin yleissopimuksessa asetetaan tiukemmat ehdot muovijätteen siirtämiselle ulkomaille. Useimmat muovijäte-erien siirrot ovat tammikuusta 2021 alkaen kiellettyjä. Tämä yhdessä EU:n puutteellisten muovipakkausjätteen käsittelyvalmiuksien kanssa muodostaa oman riskinsä uusien tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Lisäksi on vaarana, että laittomat siirrot ja jäterikokset lisääntyvät, mutta EU:n kehys on liian heikko näiden tekojen torjumiseen.
EU:n uusien sääntöjen tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja vahvistaa laajennetun tuottajavastuun järjestelmiä siten, että ne edistäisivät paitsi kevyempien pakkausten tuottamista (kuten useimmissa järjestelmissä nykyisin) myös kierrätettävyyttä (esimerkiksi maksujen mukauttamisjärjestelmien tai jopa panttijärjestelmien avulla). Komission tarkistetut pakkausten suunnittelua koskevat säännöt voisivat johtaa siihen, että kierrätettävyys otettaisiin suunnittelussa paremmin huomioon. Lisäksi kyseiset säännöt voisivat kannustaa uudelleenkäyttöön.
Yhteenkuuluvuutta, kasvua ja osallisuutta tukevat investoinnit
Erityiskertomus 20/2020: Lasten köyhyyden torjunta – komission tuen kohdentamista parannettava
Lähes joka neljäs lapsi EU:ssa on köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa. Eurostatin tuoreimpien tietojen mukaan ongelma koskee lähes 23:a miljoonaa lasta (eli alle 18-vuotiasta henkilöä). Köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaara tarkoittaa, että lapset elävät kotitalouksissa, joissa vallitsee ainakin yksi seuraavista kolmesta olosuhteesta: tuloköyhyysriski, vakava aineellinen puute ja erittäin alhainen työssäkäyntiaste.
Tutkimuksissa on toistuvasti tuotu esiin, että suhteellisen vähäisin kustannuksin tehdyistä investoinneista lapsuuteen voi olla hyötyä ihmisen koko elinajan. EU:ssa kukin jäsenvaltio vastaa lasten köyhyyden torjunnasta. Komission tehtävänä on täydentää ja tukea kansallisia lapsiköyhyyden torjuntatoimia, ja tätä varten sillä on käytettävissään sekä oikeudellisia että rahoitusvälineitä.
Tilintarkastustuomioistuin arvioi, oliko komissio edistänyt vaikuttavalla tavalla toimia, joilla jäsenvaltiot olivat pyrkineet vähentämään lasten köyhyyttä.
Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että oli lähes mahdotonta arvioida, miten EU myötävaikutti jäsenvaltioiden toimiin lasten köyhyyden vähentämiseksi. Tarkastuksen kohteena olleiden EU:n välineiden merkitystä ja voimaa rajoitti se, että välineet eivät olleet oikeudellisesti sitovia. Lisäksi tehokkaammilla välineillä, kuten eurooppalaisen ohjausjakson menettelyillä tai EU:n antamalla rahoitustuella, puututtiin vain harvoin nimenomaisesti lasten köyhyyteen. Niinpä olikin vaikea tietää, edistivätkö EU:n toimet vaikuttavalla tavalla pyrkimyksiä puuttua tähän merkittävään huolenaiheeseen.
Tilintarkastustuomioistuin suositti, että komissio sisällyttää lasten köyhyyden torjuntaa koskevia toimia ja tavoitteita Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevaan toimintasuunnitelmaansa; varmistaa, että käytössä on selkeät sisäiset ohjeet sellaisten tilanteiden varalta, jotka saattaisivat johtaa lasten köyhyyttä suoraan koskevien maakohtaisten suositusten antamiseen; suuntaa investointeja lasten köyhyyden poistamiseen kaudella 2021–2027 ja seuraa niitä; varmistaa, että tulevan eurooppalaisen lapsitakuun tueksi on riittävästi luotettavaa tietoa.
Ulkoiset toimet, turvallisuus ja oikeus
Erityiskertomus 14/2020: EU:n kehitysapu Kenialle
EU:n kehitysavun tarkoituksena on köyhyyden vähentäminen ja lopulta sen poistaminen apua saavissa maissa. Tavoitteeseen pyritään kannustamalla kyseisiä maita hyvään hallintotapaan ja kestävään taloudelliseen kasvuun.
Kunkin Euroopan kehitysrahaston (EKR) kausi kestää yleensä viidestä seitsemään vuotta. Kaikkiaan 75 Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtiota sai yhdennestätoista EKR:sta yhteensä 15 miljardin euron tuen. Varojen jakaminen perustui viiteen indikaattoriin: väestö, BKTL henkeä kohti, inhimillisen pääoman indeksi, talouden haavoittuvuuden indeksi sekä maailmanlaajuiset hallintotapaa koskevat indikaattorit. Väestömäärältään suuret maat, kuten Kenia, saivat suhteellisesti vähemmän rahoitusta.
Kenia saa pääosan EU:n rahoituksesta EKR:sta. Kenialle myönnettiin yhdennestätoista EKR:sta 435 miljoonaa euroa vuosina 2014–2020. Määrä vastaa noin 0,6:ta prosenttia maan verotuloista.
Tilintarkastustuomioistuin arvioi, olivatko komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto kohdentaneet EKR:n tuen vaikuttavalla tavalla sellaisiin kohteisiin, joissa sen avulla vähennettäisiin eniten köyhyyttä. Tarkastuksessa keskityttiin selvittämään, oliko kehitysapu, jota Kenia sai EKR:sta, maan tärkeimmästä EU‑rahoituksen lähteestä, ollut vaikuttavaa. Lisäksi tässä kertomuksessa hyödynnettiin Kenian esimerkkitapausta arvioitaessa EU:n kehitysavun jakomenetelmää. Kertomuksella pyrittiin myös auttamaan seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen uusien toimien suunnittelussa. Tarkastajat selvittivät, kohdensivatko komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto EKR:n tuen vaikuttavalla tavalla sellaisiin kohteisiin Keniassa, joissa sen avulla vähennettäisiin eniten köyhyyttä.
Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että apu oli jaettu monille osa-alueille. Komissio ei ollut selittänyt, miten ja miksi tukea saaneet sektorit edistäisivät eniten köyhyyden vähentämistä Keniassa. Vaikka tarkastetuissa hankkeissa yleisesti ottaen saavutettiin odotetut tuotokset ja tulokset, hankkeiden vaikutusta maan kehitykseen kokonaisuutena ei vielä osoitettu.
Keniassa tekemänsä tarkastustyön perusteella tilintarkastustuomioistuin suositti, että lähestymistapaa, jolla apu jaetaan Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden kesken, arvioidaan uudelleen. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin suositti, että tietyt sektorit Keniassa asetetaan painopisteeksi samalla kun kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että avulla pyritään saamaan tuloksia aikaan.
Markkinoiden sääntely ja kilpailukykyinen talous
EU:n kilpailusääntöjen tarkoituksena on estää yrityksiä turvautumasta kilpailun vastaisiin toimiin (kuten salaisiin kartelleihin) tai väärinkäyttämästä määräävää asemaansa. Komissio voi määrätä sakkoja yrityksille, jotka rikkovat näitä sääntöjä. Viimeisten kymmenen vuoden aikana kilpailusääntöjen valvonnassa on jouduttu sopeutumaan merkittäviin markkinadynamiikassa ilmenneisiin muutoksiin. Tämä johtuu digitaalisten markkinoiden syntymisestä, massadatasta sekä hinnoittelualgoritmeista.
Komissio valvoo kilpailuoikeudellisissa menettelyissään EU:n kilpailusääntöjen noudattamista yhdessä kansallisten kilpailuviranomaisten kanssa. Komission vastuulla on myös tarkastaa yrityskeskittymiä, jotka ovat merkittäviä EU:n sisämarkkinoiden näkökulmasta.
Komissio tutkii yli 300 sulautumailmoitusta ja noin 200 kilpailuoikeusasiaa vuodessa. Se määräsi vuosina 2010–2019 rikkomusten perusteella sakkoja 28,5 miljardin euron edestä. Resurssien puutteen vuoksi komissio on toteuttanut vain neljä oma-aloitteista toimialakohtaista tutkintaa vuodesta 2005 lähtien. Näiden tutkintojen avulla on havaittu rikkomuksia.
Tilintarkastustuomioistuin arvioi, kuinka vaikuttavalla tavalla komissio havaitsi EU:n yrityskeskittymä- ja kilpailusääntöjen rikkomuksia ja kuinka vaikuttavia komission lainvalvontatoimet näiden rikkomusten yhteydessä olivat. Lisäksi selvitettiin, kuinka komission yhteistyö kansallisten kilpailuviranomaisten kanssa sujui. Tarkastajat tutkivat myös, kuinka komissio arvioi omaa tuloksellisuuttaan ja raportoi siitä.
Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komissio puuttui päätöksillään kilpailua koskeviin huolenaiheisiin. Mutta koska komission resurssit olivat rajallisia, sen mahdollisuudet valvoa markkinoita ja havaita kilpailuoikeusongelmia itse olivat rajallisia. Käsiteltävän tietomäärän kasvun ja digitaalisten markkinoiden kehittymisen myötä tutkinnat ovat tulleet mutkikkaiksi, eikä kaikkiin haasteisiin ollut tältä osin vielä vastattu. Yhteistyö kansallisten kilpailuviranomaisten kanssa oli onnistunutta, mutta koordinaatiota olisi tietyiltä osin hyödyllistä parantaa. Lisäksi komission olisi parannettava tapaa, jolla se arvioi toimiensa tuloksellisuutta ja raportoi siitä.
Tilintarkastustuomioistuin suositti, että komissio parantaisi valmiuksiaan, jotka liittyivät EU:n kilpailuoikeuden rikkomusten havaitsemiseen ja näitä rikkomuksia koskeviin lainvalvontatoimiin. Lisäksi tarkastajat suosittelivat, että komissio tiivistäisi yhteistyötään kansallisten kilpailuviranomaisten kanssa ja parantaisi tuloksellisuusraportointiaan.
Unionin rahoitus ja hallinto
EU:n toimielimet ottavat joka vuosi noin 1 000 uutta vakinaista henkilöstön jäsentä palvelukseensa pitkäaikaisille työurille. Valinnat tehdään niiden yli 50 000 hakijan joukosta, jotka osallistuvat EPSOn avoimiin kilpailuihin. EPSOn kilpailut ovat erittäin selektiivisiä: keskimäärin ainoastaan kaksi prosenttia hakijoista läpäisee kilpailun. Vuosina 2012–2018 yhteensä 411 000 hakijaa kilpaili 7 000 paikasta EPSOn varallaololuetteloissa. Yleisvirkamieskilpailut houkuttelevat kymmeniä tuhansia hakijoita, ja niiden varallaololuetteloissa voi olla jopa 200 kilpailun läpäissyttä hakijaa. EPSO on lyhentänyt menettelyidensä kestoa 18 kuukaudesta 13 kuukauteen, mutta EPSOn omaa tavoitetta (10 kuukautta) ei ole edelleenkään saavutettu. Kulut kilpailun läpäissyttä hakijaa kohti ovat noin 24 000 euroa: kustannusrakenteen tarkoituksena on minimoida laajamittaisten kilpailujen kustannukset.
Tilintarkastustuomioistuin arvioi, onnistuttiinko EPSOn menettelyjen avulla houkuttelemaan ja valitsemaan sopivia rekrytoitavia EU:n toimielimiin oikea-aikaisesti ja kustannusvaikuttavasti vuosina 2012–2018.
Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että EPSOn valintamenettelyt eivät kovinkaan hyvin soveltuneet kohdennettuihin pienen mittakaavan kilpailuihin, joilla voitaisiin houkutella erityisasiantuntijoita EU:n palvelukseen. Samaan aikaan tarkastajat toivat esiin myös joukon puutteita EPSOn toteuttamissa yleisvirkamiesten valintamenettelyissä.
Tilintarkastustuomioistuin suositti toimia, joilla vahvistetaan valintamenettelyä, otetaan käyttöön uusi valintamenettely erikoisalan asiantuntijoille ja parannetaan EPSOn valmiuksia mukautua nykyiseen nopeasti muuttuvaan ympäristöön.
Vuosikertomukset ja erityisvuosikertomukset
Vuosikertomuksissa esitetään pääasiassa Euroopan unionin talousarviota ja Euroopan kehitysrahastojen (EKR) talousarviota koskevat tarkastuslausumat.
Erityisvuosikertomuksissa esitellään tilintarkastustuomioistuimen vuotuisia tilintarkastuksia, jotka kohdistuvat EU:n virastoihin, hajautettuihin elimiin, yhteisyrityksiin ja Eurooppa-kouluihin.
Lisäksi tilintarkastustuomioistuin julkaisee kertomuksen ehdollisista vastuista, jotka ovat aiheutuneet kriisinratkaisuneuvoston (SRB) toimista.
Vuosikertomus EU:n talousarviosta varainhoitovuodelta 2019
Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa joka vuosi EU:n tulot ja menot ja tutkii, ovatko vuotuiset tilinpäätökset luotettavia ja ovatko tilien perustana olevat tulo- ja menotapahtumat EU:n ja jäsenvaltioiden varainhoitosääntöjen mukaisia.
Lisäksi arvioimme erikseen kaikkia EU:n keskeisiä talousarvioaloja, jotka jakautuvat monivuotisen rahoituskehyksen (MRK) otsakkeisiin. Analysoimme myös, missä ja miksi virheitä on ilmennyt, sekä annamme parannussuosituksia ja arvioimme, onko aiemmat suosituksemme pantu täytäntöön ja miten mahdollinen täytäntöönpano on tapahtunut.
Tämä laajamittainen työ muodostaa perustan tarkastuslausumalle, joka tilintarkastustuomioistuimen on annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen (SEUT) perustuvan tehtävänantonsa mukaisesti.
puhdas lausunto tileistä ja tuloista
Tilintarkastustuomioistuin antoi varainhoitovuodelta 2019 puhtaan lausunnon tileistä ja EU:n tuloista.
kielteinen lausunto menoista
EU:n menojen määrä oli 159,1 miljardia euroa vuonna 2019. Tämä vastaa 2,1:tä prosenttia EU:n jäsenvaltioiden julkisen talouden kokonaismenoista ja yhtä prosenttia EU:n bruttokansantulosta.
Tilintarkastustuomioistuimen tarkastajat testasivat otoksen, joka käsitti 747 maksua edunsaajille ja kattoi kaikki eri menoalat. Tarkastetun perusjoukon kokonaisarvo oli noin 126 miljardia euroa. Arvioimme siis erilaisia tapauksia, joissa EU:n varoilla oli tuettu merkittävimpiä infrastruktuurihankkeita, pk‑yrityksiä, tutkimusorganisaatioita, viljelijöitä, opiskelijoita EU:n jäsenvaltioissa tai edunsaajia EU:n ulkopuolisissa maissa.
Tilintarkastustuomioistuin antoi varainhoitovuodelta 2019 kielteisen lausunnon EU:n menoista.
menojen virhetasosta on 2,7 prosenttia
Tilintarkastustuomioistuin arvioi varainhoitovuoden 2019 osalta, että kaikkia menoja koskeva virhetaso oli 1,8 prosentin ja 3,6 prosentin välillä. Tämän vaihteluvälin keskikohta eli ns. todennäköisin virhetaso oli 2,7 prosenttia (varainhoitovuosi 2018: 2,6 prosenttia).
Huom. Tilintarkastustuomioistuin arvioi virhetason vakioitujen tilastollisten menetelmien avulla. Tilintarkastustuomioistuin katsoo 95 prosentin varmuudella, että perusjoukon virhetaso on alemman ja ylemmän virherajan välillä (tarkemmat tiedot ks. vuosikertomus varainhoitovuodelta 2019, 1. luvun liite 1.1).
tilintarkastustuomioistuimen
tarkastamasta perusjoukosta
Varainhoitovuoden 2019 osalta suuririskisten menojen osuus tarkastamastamme perusjoukosta oli 53 prosenttia, mikä on enemmän kuin kahtena edellisenä vuonna. Suuririskisten menojen arvioitu virhetaso oli 4,9 prosenttia (4,5 prosenttia varainhoitovuonna 2018).
EU:n varainkäytölle on luonteenomaista, että siihen sisältyy kahdenlaisia menoja, jotka ovat riskimalleiltaan erilaisia:
- Vähäriskiset, tuki- tai muihin oikeuksiin perustuvat maksut. Nämä maksetaan, kun edunsaajat täyttävät tietyt, vähemmän mutkikkaat ehdot. Näitä maksuja ovat muun muassa opiskelija- ja tutkimusapurahat (kilpailukyky), viljelijöille maksettavat suorat tuet (luonnonvarat) sekä EU:n henkilöstön palkat ja eläkkeet (hallinto).
- Suuririskiset, kulujen korvaamiseen perustuvat maksut. Näissä EU korvaa tukikelpoisten toimintojen tukikelpoisia kuluja, ja sovellettavat säännöt ovat mutkikkaampia. Tällaisia menoja ovat muun muassa tutkimushankkeiden kulut (kilpailukyky), investoinnit alueelliseen ja maaseudun kehittämiseen (koheesio ja luonnonvarat) sekä kehitysyhteistyöhankkeiden kulut (globaali Eurooppa).
taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio
sekä kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky
Varainhoitovuoden 2019 osalta taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio oli MRK:n virhealttein otsake. Seuraavaksi eniten virheitä oli kasvua ja työllisyyttä edistävän kilpailukyvyn alalla.
Huom. Arvioitu virhetaso perustuu kvantitatiivisesti ilmaistavissa oleviin virheisiin, jotka tilintarkastustuomioistuin on havainnut tekemänsä tarkastustyön, erityisesti tapahtumaotoksen testauksen, yhteydessä. Tilintarkastustuomioistuin poimii tämän otoksen ja arvioi virhetason vakioitujen tilastollisten menetelmien avulla (ks. vuosikertomus varainhoitovuodelta 2019, 1. luvun liite 1.1).
EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunta
OLAFille kuusi petosepäilyä
Tilintarkastustuomioistuin on EU:n ulkoinen tarkastaja. Tarkastuksiamme ei ole suunniteltu nimenomaan petosten havaitsemiseen. Tarkastajamme kuitenkin havaitsevat säännöllisesti tapauksia, joissa herää epäilys mahdollisesta petollisesta toiminnasta.
Vuonna 2020 raportoimme OLAFille kuusi petosepäilyä, jotka olimme havainneet tarkastustyömme yhteydessä (vuosi 2019: 10 petosepäilyä). EU:n talousarviota koskevassa vuosikertomuksessa annamme lisätietoa epäiltyjen petostapausten luonteesta sekä OLAFin asianomaisten tapausten osalta suosittelemista takaisinperintätoimista.
laadittiin ensimmäistä kertaa
varainhoitovuodelta 2019
Tilintarkastustuomioistuin toteutti varainhoitovuoden 2019 osalta pilottihankkeen, jossa vuosikertomus jaettiin kahteen erilliseen osaan. Vuosikertomuksen toisessa osassa aiheena oli EU:n talousarviosta rahoitettujen meno-ohjelmien tuloksellisuus.
Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa käsiteltiin nyt ensimmäistä kertaa vuotuista hallinto- ja tuloksellisuuskertomusta, joka on komission tärkein korkean tason tuloksellisuuskertomus.
Tutkimme myös tulokset, joita vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluvissa EU:n ohjelmissa oli saatu aikaan. Tarkoituksenamme oli selvittää, kuinka paljon relevantteja tuloksellisuustietoja oli saatavilla, sekä arvioida näiden tietojen perusteella, miten tuloksellisia EU:n meno-ohjelmat ovat tosiasiassa olleet.
Lisäksi tilintarkastustuomioistuin toteutti niiden tarkastussuositusten seurantaa, jotka se oli antanut vuonna 2016 julkaisemissaan kertomuksissa.
Vuosikertomus Euroopan kehitysrahastoista varainhoitovuodelta 2019
tileistä ja tuloista puhdas lausunto,
menoista kielteinen lausunto
Vuonna 1959 käynnistetyt Euroopan kehitysrahastot (EKR:t) ovat tärkein väline, jolla EU antaa kehitysapua. Niiden avulla pyritään torjumaan köyhyyttä ja edistämään kestävää kehitystä samoin kuin yhdentämään Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maat sekä merentakaiset maat ja alueet maailmantalouteen. EU:n jäsenvaltiot rahoittavat kyseisiä rahastoja, ja Euroopan komissio ja Euroopan investointipankki (EIP) hallinnoivat niitä EU:n talousarvion ulkopuolella.
Aikaisempien vuosien tapaan annoimme varainhoitovuodelta 2019 puhtaan lausunnon EKR:ien tileistä ja tuloista, mutta kielteisen lausunnon EKR:ien menoista.
Erityisvuosikertomukset EU:n virastoista
EU:n virastot ovat erillisiä oikeushenkilöitä, jotka on perustettu suorittamaan erityisiä teknisiä, tieteellisiä tai hallinnollisia tehtäviä ja auttamaan näin EU:n toimielimiä näiden suunnitellessa ja toteuttaessa toimintapolitiikkoja. Virastoja on kaikkiaan 43.
Huom. Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) ja Euroopan työviranomainen (ELA) eivät vielä varainhoitovuoden 2019 osalta olleet taloudellisesti riippumattomia.
varainhoitovuodelta 2019
Kokonaismäärärahat kaikissa niissä virastoissa, jotka kuuluivat tilintarkastustuomioistuimen tarkastusvaltuuksien piiriin (yhteistä kriisinratkaisuneuvostoa lukuun ottamatta), olivat varainhoitovuoden 2019 osalta 3,3 miljardia euroa (varainhoitovuonna 2018: 4,2 miljardia euroa). Määrä oli noin 2,2 prosenttia EU:n yleisestä talousarviosta varainhoitovuodelta 2019 (varainhoitovuonna 2018: 2,1 prosenttia).
Tilintarkastustuomioistuimen suorittamissa virastojen tilintarkastuksissa saatiin yleisesti ottaen vahvistus aiempina vuosina raportoiduille myönteisille tuloksille. Annoimme puhtaat lausunnot 41 viraston tileistä sekä tilien perustana olevista tuloista ja maksuista. Poikkeuksena olivat Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto (ACER) ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO), joiden maksuissa oli joitakin ongelmia.
tuloksellisuutta koskeva monialainen
tarkastus
Tilintarkastustuomioistuin tutki vuonna 2020 ensimmäistä kertaa myös EU:n virastojen tuloksellisuutta monialaisesta näkökulmasta. Tarkastuksessamme ilmeni, että virastojen perustamista, toimintaa ja mahdollista lakkauttamista olisi joustavoitettava. Tulimme lisäksi siihen tulokseen, että jäsenvaltioiden, toimialan, Euroopan komission tai muiden virastojen antaman tuen puute estää joitakin virastoja hoitamasta tehtäväänsä täysimääräisesti.
EU:n yhteisyrityksiä koskeva erityisvuosikertomus varainhoitovuodelta 2019
Yhteisyritykset ovat julkisen ja yksityisen sektorin välisiä kumppanuuksia, joihin EU osallistuu teollisuuden, tutkimusryhmien ja jäsenvaltioiden kanssa. Yhteisyrityksillä on tärkeä tehtävä EU:n tutkimuspolitiikan tiettyjen osa-alueiden täytäntöönpanossa.
Yhdeksästä yhteisyrityksestä kahdeksan toteuttaa Horisontti 2020 ‑puiteohjelman erityisiä tutkimus- ja innovointitoimia. Yritykset toimivat liikenteen, liikenteen/energian, terveyden, biopohjaisten teollisuudenalojen, elektronisten komponenttien ja järjestelmien sekä digitaalisen tutkimuksen aloilla. Yhdeksättä yhteisyritystä, Fusion for Energy (F4E) ‑yhteisyritystä, rahoittaa Euratom, ja se vastaa Euroopan panoksesta kansainvälisessä lämpöydinkoereaktorissa (ITER).
Vuonna 2020 tilintarkastustuomioistuin tarkasti ensimmäisen kerran vuonna 2018 perustetun Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen tilinpäätöksen sekä tilien perustana olevat toimet.
varainhoitovuodelta 2019
Annoimme puhtaat lausunnot kaikkien yhteisyritysten tileistä, tuloista ja maksuista varainhoitovuodelta 2019.
Kuten aiempinakin vuosina, tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausuntoon Fusion for Energy (F4E) ‑yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2019 liittyy kuitenkin tiettyjä seikkoja painottava kappale, jossa lähinnä kiinnitetään lukijan huomio siihen riskiin, että ITER-hankkeen täytäntöönpanon kustannukset saattavat edelleen kasvaa ja hanke viivästyä.
Erityisvuosikertomukset Eurooppa-kouluista sekä yhteisen kriisinratkaisuneuvoston ehdollisista vastuista
Tilintarkastustuomioistuin antaa vuosittain kertomuksen kriisinratkaisuneuvoston, neuvoston ja komission ehdollisista vastuista, jotka ovat aiheutuneet siitä, että kyseiset elimet ovat suorittaneet yhteisestä kriisinratkaisumekanismista annettuun asetukseen liittyviä tehtäviään. Kertomuksessamme varainhoitovuodelta 2019 tulimme siihen tulokseen, että yhteinen kriisinratkaisuneuvosto ja komissio olivat pyrkineet asianmukaisesti julkistamaan ehdolliset vastuut tapauksissa, joissa siihen oli aihetta.
Annoimme lisäksi vuosittaisen kertomuksemme 13 Eurooppa-koulun tilinpäätöksistä.
vastuuvapausmenettelyn käynnistyminen
Vuosikertomuksemme myös käynnistävät talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapausmenettelyn Euroopan parlamentissa. Menettelyssä Euroopan parlamentti päättää – neuvoston suosituksen perusteella – ovatko komissio ja muut elimet hallinnoineet EU:n talousarviota tyydyttävällä tavalla. Jos ovat, parlamentti myöntää niille vastuuvapauden.
Vuoden 2019 vuosikertomusten esittelyä Euroopan parlamentin täysistunnossa lykättiin covid-19-pandemian vuoksi poikkeuksellisesti tammikuuhun 2021.
Lausunnot
ehdotuksia, jotka koskivat vuosien 2021–2027
monivuotista rahoituskehystä ja Next Generation
EU ‑aloitetta
Euroopan tilintarkastustuomioistuin osallistuu parempaa sääntelyä koskevan komission toimintatavan parantamiseen muun muassa siten, että se tutkii komission ehdotuksia, jotka koskevat uutta tai tarkistettua lainsäädäntöä. Jos lainsäädäntöehdotuksilla on merkittävää vaikutusta varainhoidon kannalta, EU:n lainsäädäntö edellyttää, että tilintarkastustuomioistuimelta pyydetään lausunto. Lisäksi muut toimielimet voivat pyytää meiltä lausuntoja joistakin muista erityisistä aiheista. Kaikki tilintarkastustuomioistuimen lausunnot toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
Vuonna 2020 julkaisimme 11 lausuntoa. Valtaosa lausunnoista liittyi kahteen tilanteeseen: siihen, että voimassa oleviin sääntöihin, jotka koskivat vuosien 2014–2020 rahoituskehystä, oli tehty muutoksia sellaisten EU:n toimien vuoksi, jotka toteutettiin covid-19-epidemian torjumiseksi; tai siihen, että vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä ja Next Generation EU ‑aloitteesta oli annettu lainsäädäntöehdotuksia.
Muut viestintätuotteet
Tarkastusten ennakkoesittelyt
Tarkastuksen ennakkoesittelyissä annetaan tietoa meneillään olevista (tuloksellisuus)tarkastustehtävistä. Ennakkoesittelyt perustuvat tarkastusten valmistelutyöhön, ja niiden tarkoituksena on toimia tietolähteenä niille, jotka ovat kiinnostuneita tarkastuksen kohteena olevasta toimintapolitiikasta ja/tai ohjelmasta.
Vuonna 2020 julkaisimme 14 tarkastuksen ennakkoesittelyä (vuonna 2019: 18).
ECA Journal ‑julkaisu
ECA Journal ‑julkaisun jokainen numero sisältää artikkeleita erityisestä aiheesta, jota käsitellään useimmiten tarkastustyön näkökulmasta. Artikkeleiden kirjoittajina on sekä EU:n toimielimissä että niiden ulkopuolella toimivia henkilöitä.
Vuonna 2020 ECA Journal julkaisi kolme numeroa. Niiden aiheina olivat massadata ja digitalisointi, ilmastonmuutos ja tarkastustoiminta sekä eurooppalaisen lisäarvon tuottaminen.
Konferenssit ja verkkoseminaarit
Vuonna 2020 järjestimme myös useita konferensseja ja verkkoseminaareja. Kaikki nämä tapahtumat järjestettiin etäyhteyksin, ja ne olivat avoimia kaikille kiinnostuneille tahoille ja kansalaisille.
Seuraavassa esitetään kaksi esimerkkiä tällaisista konferensseista.
investointistrategiaan
Kesäkuussa 2020 isännöimme verkkoseminaaria, jossa keskusteltiin EU:n vastauksesta Kiinan valtiojohtoiseen investointistrategiaan. Seminaari liittyi katsaukseen, jonka tilintarkastustuomioistuin laati tästä aiheesta vuonna 2020. Seminaariin kutsutut akateemiset asiantuntijat ja tilintarkastustuomioistuimen asiantuntijat vaihtoivat ajatuksiaan EU:n ja Kiinan suhteista, Kiinan taloudellisen nousun vaikutuksista ja EU:n vastauksesta Kiinan investointeihin.
julkisella sektorilla
Syyskuussa 2020 isännöimme konferenssia, jonka aiheena oli etiikka ja lahjomattomuus julkishallinnossa. Konferenssin tavoitteena oli edistää keskustelua EU:n toimielinten eettisistä periaatteista ja niiden merkityksestä sen kannalta, miten hyvin kansalaiset luottavat EU:hun. Keskusteluihin osallistui edustajia yliopistomaailmasta, johtavista kansalaisjärjestöistä, Euroopan parlamentista, OECD:stä, Euroopan investointipankista, Euroopan oikeusasiamiehen toimistosta ja tarkastusalan normeja asettavista elimistä. Konferenssissa käyty keskustelu oli jatkoa tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2019 julkaisemalle erityiskertomukselle Tarkastettujen EU:n toimielinten eettiset toimintapuitteet: edelleen parantamisen varaa.
Innovointi ja digitaalinen tarkastus
Pyrimme hyödyntämään tarkastustoiminnassamme modernia teknologiaa niin paljon kuin mahdollista. Tavoitteenamme on tuottaa enemmän ja parempaa tietoa tilivelvollisuusprosessia varten. Myös tilintarkastustuomioistuimen vuosien 2021–2025 strategiassa on otettu huomioon tarve investoida digitaaliseen tarkastukseen.
kehittämishanke jatkui vuonna 2020
Tilintarkastustuomioistuin jatkoi vuonna 2020 digitaalisen tarkastuksen kehittämishanketta (ECA audit goes digital). Tavoitteena oli valmistella digitaalisen tarkastuksen kehittämissuunnitelma ja koordinoida tarkastusjaostojen toteuttamia erilaisia aloitteita. Tätä monialaista hanketta hallinnoi erityinen digitaalinen ohjauskomitea.
testattiin onnistuneesti EU:n
toimeenpanovirastojen tilintarkastuksessa
Vuonna 2020 sovelsimme ensimmäistä kertaa digitaalisia tarkastustekniikoita EU:n virastojen tilintarkastuksessa.
EU:n virastojen tilintarkastukseen kuuluu noin 200 tarkastustoimenpidettä, jotka kattavat muun muassa maksut, palkat, hankinnat, talousarvion ja palvelukseenoton. Digitaalisen tarkastuksen pilottihankkeessa keskityttiin osaan näistä menettelyistä kuudessa sellaisessa toimeenpanovirastossa, joilla on samankaltaiset hallinnolliset menettelyt ja tietotekniikkajärjestelmät.
Pilottihanke osoitti digitaalisen tarkastuksen potentiaalin, kun pyrkimyksenä on parantaa tilintarkastustuomioistuimen tarkastusten laatua ja tehokkuutta.
Tilintarkastustuomioistuimen monitieteinen innovaatiolaboratoriotiimi ECALab jatkoi vuonna 2020 tutkimuksiaan, jotka koskivat sellaisia teknologioita kuin tekstinlouhinta, tekoäly, prosessilouhinta ja avoimen datan käsittely. ECALabin tutkimukset toteutettiin tarkastustoiminnan tarpeiden näkökulmasta.
Lisäksi ECALab tuki 12:ta tarkastustehtävää innovatiivisilla ratkaisuilla, jotka liittyivät tietojen keruuseen ja analysointiin.
Tilintarkastustuomioistuin esitteli ECALab-tiimin työtä myös useissa kansainvälisissä ja akateemisissa kokouksissa.
lohkoketjukumppanuus
Tilintarkastustuomioistuin on vuodesta 2018 lähtien osallistunut eurooppalaiseen lohkoketjukumppanuuteen. Kyseessä on 27 jäsenvaltion sekä Liechtensteinin ja Norjan allekirjoittama julistus. Olemme erityisesti olleet johtamassa työtä, joka koskee virallista oikeaksi todistamista eurooppalaisessa lohkoketjupalvelujen infrastruktuurissa. Tällöin hajautetun tilikirjan teknologialla luodaan luotettavia digitaalisia kirjausketjuja, automatisoidaan vaatimustenmukaisuustarkastuksia ja todennetaan tietojen eheys.
Vuonna 2020 otimme käyttöön prototyypin, jossa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen rekisteriä (ECA registry) hyödyntämällä taataan käyttäjille, että julkaisut, jotka tilintarkastustuomioistuin on asettanut saataville verkkosivuillaan, ovat eheitä.
Institutionaaliset suhteet
Teemme tiivistä yhteistyötä Euroopan parlamentin, neuvoston ja jäsenvaltioiden kansallisten parlamenttien kanssa, sillä työmme vaikutus riippuu pitkälti siitä, kuinka kyseiset elimet hyödyntävät tarkastustuloksiamme ja suosituksiamme.
Euroopan parlamentti
Valiokuntien puheenjohtajakokous kutsui tammikuussa 2020 tilintarkastustuomioistuimen presidentin keskustelemaan tilintarkastustuomioistuimen työohjelmista (vuoden 2020 työohjelma sekä työohjelma 2021+).
Lisäksi tilintarkastustuomioistuimen jäseniä ja tarkastustiimejä kutsutaan säännöllisesti esittelemään tarkastustensa tuloksia parlamentin valiokuntiin ja elimiin, erityisesti talousarvion valvontavaliokuntaan.
Vuoden 2019 lopussa talousarvion valvontavaliokunta otti käyttöön uuden menettelyn, jonka mukaisesti se valitsee kokouksissaan esiteltävät erityiskertomukset ja katsaukset.
Vuosi 2020 oli kuitenkin covid-19-kriisin vuoksi poikkeuksellinen. Vuoden 2020 keväällä ja kesällä Euroopan parlamentti ei kyennyt järjestämään kokouksia, joissa olisimme voineet esitellä työtämme etäyhteyksin.
Kun etäkokoukset tulivat mahdollisiksi syyskuussa 2020, jatkoimme esittelyjämme. Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet esittelivät vuonna 2020 talousarvion valvontavaliokunnalle yhteensä 12 erityiskertomusta ja yhden katsauksen. Eräiden sellaisten valiokunnan valitsemien kertomusten osalta, jotka oli julkaistu jo vuonna 2020, esittelyt siirrettiin vuoteen 2021.
Lisäksi tilintarkastustuomioistuimen jäsenet esittelivät vuoden 2020 aikana 18 erityiskertomusta ja katsausta kymmenelle muulle Euroopan parlamentin valiokunnalle. Joissakin tapauksissa, joissa useat valiokunnat olivat kiinnostuneita samasta kertomuksesta, järjestettiin yhteiskokouksia.
Euroopan unionin neuvosto
Pääsääntöisesti neuvoston valmisteluelimet käsittelevät kaikki tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset, mutta eivät välttämättä kaikkia katsauksia tai lausuntoja. Vuonna 2020 tilintarkastustuomioistuin esitteli 30 erityiskertomusta, yhden katsauksen ja yhden lausunnon kolmelle neuvoston komitealle (talous- ja rahoituskomitea, talouspoliittinen komitea ja rahoituspalvelukomitea) ja 20:lle neuvoston työryhmälle (vuonna 2019: 26 erityiskertomusta 22:lle neuvoston työryhmälle).
Vuonna 2020 osallistuimme myös kolmeen muuhun tilaisuuteen:
- tilintarkastustuomioistuimen vuotta 2021 koskevan talousarvioesityksen esittely budjettikomitealle
- tilintarkastustuomioistuimen työjärjestyksen muutosten esittely yleisten asioiden työryhmälle
- Romanian pysyvän edustuston järjestämä verkkotapahtuma, jonka aiheena oli Euroopan talouden elpyminen.
Kroatia: tammikuu–kesäkuu 2020
Saksa: heinäkuu–joulukuu 2020
Tilintarkastustuomioistuimen presidentti Klaus-Heiner Lehne sekä tilintarkastustuomioistuimen jäsenet Ivana Maletić ja Rimantas Šadžius tapasivat helmikuussa 2020 neuvoston puheenjohtajavaltio Kroatian sekä useiden kansallisten viranomaisten edustajia. Lisäksi he osallistuivat uutta monivuotista rahoituskehystä käsittelevään korkean tason konferenssiin.
Saksan puheenjohtajakaudella kokoukset oli useimmiten järjestettävä etäyhteyksin.
Vasemmalta oikealle: Kroatian parlamentin varapuhemies Željko Reiner, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Ivana Maletić, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentti Klaus-Heiner Lehne ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Rimantas Šadžius.
Kansalliset parlamentit
parlamenttien kanssa
enimmäkseen etäkokouksia
Vuoden 2020 aikana esittelimme työtämme 15 jäsenvaltion kansallisissa parlamenteissa, joiden kanssa pidettiin kaikkiaan 47 kokousta. Maaliskuun 2020 puolivälistä lähtien lähes kaikki nämä kokoukset pidettiin etäyhteyksin.
Lisäksi pidettiin useita kokouksia, joissa tilintarkastustuomioistuin esitteli työtään jäsenvaltioiden hallituksille ja kansallisille viranomaisille.
esiinnyimme vähemmän Euroopan
parlamentissa, neuvostossa ja kansallisissa
parlamenteissa
Tilintarkastustuomioistuin esitteli vuonna 2020 työnsä tuloksia kaikkiaan 156 kertaa Euroopan parlamentin valiokunnissa, neuvoston valmisteluelimissä ja kansallisissa parlamenteissa. Tämä on vähemmän kuin aiempina vuosina (2019: 264 esittelyä; 2018: 248 esittelyä).
Koko kaudella 2018–2020 näkyvyytemme erityisesti Euroopan parlamentissa kasvoi kuitenkin merkittävästi. Huippukohta, 133 osallistumista parlamentin kokouksiin, saavutettiin vuonna 2018, joka oli viimeinen kokonainen täysistuntovuosi ennen toukokuun 2019 vaaleja. Vertailun vuoksi todettakoon, että kaudella 2013–2017 järjestettiin keskimäärin 84 esittelyä vuodessa.
Euroopan komissio
kanssa korkeimmalla mahdollisella
tasolla
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esiintyi syyskuussa 2020 pääpuhujana Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2020 seminaarissa. Tämän jälkeen komission varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič esitteli samassa tilaisuudessa komission ensimmäisen vuotuisen strategisen ennakointiraportin.
Komission varapuheenjohtaja Dubravka Šuica vieraili maaliskuussa 2020 Euroopan tilintarkastustuomioistuimessa ja kävi keskusteluja presidentti Klaus-Heiner Lehnen ja muiden tilintarkastustuomioistuimen jäsenten kanssa. Tärkeimmät keskustelunaiheet olivat EU:n väestöhaasteet, demokratian merkitys ja erityisesti Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi.
Dubravka Šuica, Euroopan komission varapuheenjohtaja, ja Klaus-Heiner Lehne, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentti.
Jo vuosien ajan on ollut vakiintuneena käytäntönä, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenet pitävät vuotuisen kokouksen Euroopan komission jäsenten kanssa.
Vuoden 2020 kokouksesta sovittiin kuitenkin, että se lykätään covid-19-pandemian vuoksi myöhempään ajankohtaan.
Yhteistyö muiden ylimpien tarkastuselinten kanssa
EU:n ylimpien tarkastuselinten yhteyskomitea
Tilintarkastustuomioistuin ja 27 jäsenvaltion ylimmät tarkastuselimet tekevät yhteistyötä pääasiassa yhteyskomiteassa, johon kuuluvat EU:n ylimpien tarkastuselinten pääjohtajat ja tilintarkastustuomioistuimen presidentti. Kyseinen foorumi edistää riippumatonta ulkoista tarkastusta EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa.
Vuonna 2020 tilintarkastustuomioistuin käynnisti uudentyyppisen tarkastusyhteistyön, EU:n verkostotarkastuksen (EU Network Audit). Tämä yhteistyö liittyy covid-19-pandemiaa koskeviin kysymyksiin. Tavoitteena on jakaa tietoja ja kokemuksia sekä lisätä ylimpien tarkastuselinten tähän aiheeseen liittyvän tarkastustyön näkyvyyttä ja vaikutusta.
lykättiin
Vuoden 2020 vuosikokous, joka oli suunniteltu pidettäväksi Luxemburgissa lokakuussa 2020, lykättiin covid-19-pandemian vuoksi vuoteen 2021.
julkaistiin joulukuussa 2020
Joulukuussa 2020 tilintarkastustuomioistuin julkaisi yhteyskomitean nimissä tarkastuskoosteen, jossa esiteltiin, kuinka tarkastajat eri puolilla Euroopan unionia tutkivat kyberturvallisuutta. Tarkastuskoosteessa annetaan merkityksellistä taustatietoa kyberturvallisuudesta EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa ja todetaan, että tarkastajat kiinnittävät yhä suurempaa huomiota kriittisten tietojärjestelmien ja digitaalisten infrastruktuurien häiriönsietokykyyn. Koosteessa esitetään myös yleiskatsaus aiheeseen liittyvästä tarkastustyöstä ja käytetään aineistona viimeaikaisia havaintoja, joita tilintarkastustuomioistuin ja 12 EU:n jäsenvaltion ylimmät tarkastuselimet ovat tehneet.
Tämä oli järjestyksessä kolmas tarkastuskooste. Kyseisestä kertomustyypistä on nyttemmin tullut yhteyskomitean vuotuinen julkaisu.
-innovaatioverkosto
Marraskuussa 2020 käynnistimme yhdessä muiden EU:n ylimpien tarkastuselinten kanssa myös tietämyksen jakamista ja yhteistyötä edistävän foorumin, jonka alana oli tarkastusteknologia ja-innovaatiot (Technology and Innovation for Audit, TINA).
INTOSAI
Jatkoimme vuonna 2020 aktiivista osallistumista ylimpien tarkastuselinten kansainvälisen järjestön INTOSAIn toimintaan, erityisesti ammatillisten standardien komitean varapuheenjohtajana ja kyseisen komitean alakomiteoiden jäsenenä. Marraskuussa 2020 osallistuimme INTOSAIn hallintoneuvoston kokoukseen, joka järjestettiin etäyhteyksin. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin johti tilintarkastusta ja kirjanpitoa käsittelevän alakomitean (Financial Audit and Accounting Subcommittee, FAAS) hanketta, jossa oli kyse ISSAI 200 ‑stardardin tarkistamisesta.
Osallistuimme aktiivisesti myös muiden INTOSAIn työelinten toimiin ja hankkeisiin, varsinkin ympäristötarkastusten, massadatan sekä rahoitusjärjestelmän ja sääntelyn uudistamisen osa-alueilla. Tilintarkastustuomioistuin osallistui myös INTOSAIn tarkastajien ammatillistamista käsittelevään työryhmään (Task Force on INTOSAI Auditor Professionalisation, TFIAP) sekä INTOSAIn kehitysaloitteeseen (INTOSAI Development Initiative, IDI).
EUROSAI
Olimme niin ikään aktiivisesti mukana Euroopan ylimpien tarkastuselinten järjestön EUROSAIn toiminnassa. Kyseessä on INTOSAIn alueellinen ryhmä Euroopassa. Osallistuimme erityisesti niiden EUROSAIn työryhmien toimintaan, joissa käsiteltiin ympäristötarkastuksia, informaatioteknologioita sekä katastrofien hoitamiseen osoitettujen varojen tarkastamista.
Perustimme vuonna 2020 hankeryhmän, jossa käsiteltiin valmistautumista tuleviin riskeihin ja ilmastokriisiin sekä pitkän aikavälin näkökulman omaksumista tarkastuksissa (Preparing for future risks and climate crisis: Time for audit to take a long-term view?). Hankeryhmä toimii osana kokonaisuutta, jonka aiheena oli ennakoiva ajattelu ja uudet ongelmat (Forward thinking and emerging issues). Lisäksi osallistuimme aktiivisesti hankeryhmään, jossa käsiteltiin covid-19-pandemian torjumistoimien tarkastamista.
EU:n ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden ylimmät tarkastuselimet
Tilintarkastustuomioistuin tukee ylimpiä tarkastuselimiä myös EU:n ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo*, Montenegro, Pohjois‑Makedonia, Serbia ja Turkki).
Helmikuussa 2020 osallistuimme Montenegron ylimmän tarkastuselimen järjestämään konferenssiin, jonka aiheena oli yhteistyö parlamenttien kanssa tarkastusten vaikutuksen parantamiseksi (Working with parliaments to improve audit impact).
* Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.
Tilintarkastustuomioistuimen hallinto
Jäsenet
Euroopan tilintarkastustuomioistuin on kollegion muodossa toimiva elin, jossa on yksi jäsen jokaisesta jäsenvaltiosta. Neuvosto nimittää tilintarkastustuomioistuimen jäsenet Euroopan parlamenttia kuultuaan asianomaisten jäsenvaltioiden hallitusten ehdotusten perusteella. Tilintarkastustuomioistuin ei osallistu jäsenten ehdotus- tai nimitysmenettelyyn.
Tilintarkastustuomioistuimen jäsenillä on kuuden vuoden toimikausi, joka voidaan uusia. Jäsenet hoitavat tehtäviään täysin riippumattomasti ja EU:n yleisen edun mukaisesti. Virkaan astuessaan he vannovat tätä periaatetta koskevan virkavalan Euroopan unionin tuomioistuimessa.
Neuvosto nimitti tilintarkastustuomioistuimeen yhden jäsenen vuonna 2020 ja yhden vuoden 2021 alkupuolella, eli Helga Bergerin Itävallasta 1. elokuuta 2020 lukien ja Marek Opiołan Puolasta 1. helmikuuta 2021 lukien. Opioła saattaa loppuun tilintarkastustuomioistuimen aiemman jäsenen Janusz Wojciechowskin toimikauden, joka keskeytyi, kun Wojciechowski nimitettiin EU:n maataloudesta vastaavaksi komissaariksi vuonna 2019. Phil Wynn Owen Yhdistyneestä kuningaskunnasta oli tilintarkastustuomioistuimen jäsen 31. tammikuuta 2020 asti.
Vuonna 2020 kollegio piti poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi vain kolme fyysistä kokousta (vuonna 2019: 21 kokousta; vuonna 2018: 18 kokousta). Osallistumisaste näissä kokouksissa oli 96 prosenttia.
Covid-19-pandemian alkuvaiheissa otettiin käyttöön poikkeusmenettely, jonka avulla kollegio kykeni hyväksymään asiakirjoja ilman fyysisiä kokouksia. Maaliskuusta 2020 lähtien kollegiolla on ollut 22 tällaista poikkeusmenettelyin toteutettua kokousta. Koska niiden katsotaan vastaavan kirjallista menettelyä, osallistumisastetta ei ole mitattu.
seminaari vuonna 2020: keskustelun aiheena
tilintarkastustuomioistuimen strategia vuosille
2021–2025 sekä työohjelma 2021+
Kerran vuodessa tilintarkastustuomioistuimen jäsenet, pääsihteeri ja johtajat vetäytyvät kahdeksi päiväksi keskustelemaan tärkeistä asioista, jotka liittyvät toimielimen tulevaan toimintaan.
Tänä vuonna tilintarkastustuomioistuin piti seminaarinsa syyskuussa 2020 omissa tiloissaan. Se tarjosi tilaisuuden keskustella vuosia 2021–2025 koskevasta uudesta tilintarkastustuomioistuimen strategiasta, josta strategiaa ja tulevan kehityksen ennakointia käsittelevä neuvoa-antava paneeli oli laatinut ensimmäisen luonnoksen. Lisäksi keskusteltiin tilintarkastustuomioistuimen työohjelmasta 2021+.
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen seminaari, syyskuu 2020, Luxemburg.
Presidentti
Presidentti vastaa toimielimen strategiasta, suunnittelusta ja toiminnanohjauksesta, viestinnästä, suhteista tiedotusvälineisiin, institutionaalisista suhteista, oikeudellisista kysymyksistä sekä sisäisestä tarkastuksesta. Hän myös edustaa toimielintä ulkoisissa yhteyksissä.
Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet valitsevat presidentin keskuudestaan kolmen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia. Presidentti on asemaltaan primus inter pares eli ensimmäinen vertaistensa joukossa.
Klaus-Heiner Lehne valittiin presidentiksi syyskuussa 2016, ja syyskuussa 2019 hänet valittiin tehtävään uudelleen.
Tilintarkastustuomioistuimen presidentti ja jäsenet
Huom. Tilanne helmikuussa 2021.
Tarkastusjaostot ja komiteat
Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet osoitetaan johonkin toimielimen viidestä tarkastusjaostosta, joissa useimmat tarkastuskertomukset, katsaukset ja lausunnot laaditaan ja hyväksytään. Tarkastusjaostot jakavat tehtävät jäsentensä kesken. Kukin jäsen on vastuussa jaostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle omista tarkastustehtävistään. Tarkastustyön suorittavat ammattitarkastajat, jotka työskentelevät tarkastusjaoston alaisuuteen kuuluvissa osastoissa.
Tarkastusjaostoja johtaa puheenjohtaja, jonka jaoston jäsenet valitsevat keskuudestaan. Joulukuussa 2020 tilintarkastustuomioistuimen viiden tarkastusjaoston puheenjohtajina toimivat Samo Jereb, Iliana Ivanova, Bettina Jakobsen, Alex Brenninkmeijer ja Tony Murphy.
Tarkastusten laatua valvovan komitean vastuualueeseen kuuluvat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastusperiaatteet, ‑standardit ja ‑menetelmät, tarkastustyön tuki- ja kehitystoimet sekä tarkastusten laadun valvonta. Komiteaan kuuluu yksi tilintarkastustuomioistuimen jäsen kustakin tarkastusjaostosta, ja sen puheenjohtajana toimi Jan Gregor.
Päätökset laajemmista strategisista ja hallinnollisista kysymyksistä tekee hallintoasioiden komitea ja tarvittaessa jäsenten kollegio. Molempien puheenjohtajana toimii tilintarkastustuomioistuimen presidentti. Hallintoasioiden komitean muodostavat presidentti, jaostojen puheenjohtajat, tarkastusten laatua valvovan komitean puheenjohtaja ja institutionaalisista suhteista vastaava jäsen (vuoden 2020 lopussa Rimantas Šadžius).
Covid-19-pandemian vuoksi tarkastusjaosto- ja komiteakokoukset järjestettiin fyysisinä vain vuoden 2020 maaliskuun puoliväliin asti. Näiden kokousten keskimääräinen osallistumisaste oli 96 prosenttia tarkastusjaostojen ja 91 prosenttia hallintoasioiden komitean ja tarkastusten laatua valvovan komitean osalta.
Muita komiteoita ovat esimerkiksi eettinen komitea (puheenjohtajana João Figueiredo), tarkastuskomitea (puheenjohtajana vuoden 2020 lopussa Ildikó Gáll-Pelcz), digitaalinen ohjauskomitea (puheenjohtajana Eva Lindström) sekä strategiaa ja tulevan kehityksen ennakointia käsittelevä neuvoa-antava paneeli (puheenjohtajana João Figueiredo).
Tilintarkastustuomioistuimen ylempi johto koostuu pääsihteeristä ja johtajista. Tilintarkastustuomioistuimella on kaikkiaan kymmenen osastoa: viisi toimii tarkastusjaostojen alaisuudessa, yksi tarkastusten laatua valvovan komitean alaisuudessa, yksi presidentin alaisuudessa ja kolme pääsihteerin alaisuudessa.
Eduardo Ruiz García toimi pääsihteerinä huhtikuuhun 2020 asti, ja Philippe Froidure hoiti tehtävää väliaikaisesti vuoden 2020 loppuun asti. Zacharias Kolias aloitti Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uutena pääsihteerinä 1. tammikuuta 2021. Hänen toimikautensa on kuusivuotinen.
Huom. Tilanne helmikuussa 2021.
Tuloksellisuuden mittaaminen
Tilintarkastustuomioistuin soveltaa tiettyjä keskeisiä tuloksellisuusindikaattoreita (key performance indicator, KPI), joiden avulla toimielimen johto saa tietoa siitä, miten strategisten tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty. Indikaattorit myös tukevat päätöksentekoa ja antavat institutionaalisille sidosryhmille tietoa tuloksellisuudestamme. Keskeiset tuloksellisuusindikaattorit tarjoavat yleiskuvan organisaatiomme toiminnan tuloksellisuudesta työmme tulosten levittämisen, työmme vaikutusten ja työstämme vallitsevien käsitysten osalta.
32 kertomusta – covid-19-
rajoituksista huolimatta
Covid-19-pandemiasta johtuvista vaikeista olosuhteista huolimatta tilintarkastustuomioistuin julkaisi vuonna 2020 kaikkiaan 32 kertomusta: 26 erityiskertomusta ja 6 katsausta. Tämä on kuitenkin kuusi kertomusta vähemmän kuin ne 38, joiden julkaisemista suunniteltiin vuoden 2020 tarkistetun työohjelman mukaan, sillä osa vuoden 2020 tarkastuksista viivästyi.
Julkaistujen kertomusten määrä
Kun strategiakautta 2018–2020 verrataan edelliseen strategiakauteen, voidaan havaita, että kunakin vuonna julkaistujen kertomusten määrä on kasvanut merkittävästi. Viimeisten kolmen vuoden aikana tilintarkastustuomioistuin on julkaissut keskimäärin 37 kertomusta vuodessa. Kaudella 2013–2017 puolestaan julkaistiin keskimäärin 27 kertomusta vuodessa. Katsaukset, jotka ovat laajentaneet julkaisuvalikoimaamme, ovat osittain syynä tähän kasvuun.
Tilintarkastustuomioistuimen julkaisujen määrä vuonna 2020 oli kaikkiaan 69.
Yhteydet tiedotusvälineisiin
tarkastuskertomuksiamme kohtaan pysyi
vakaana, mutta medianäkyvyys kaiken
kaikkiaan vähentyi
Tilintarkastustuomioistuin kirjasi vuonna 2020 noin 32 000 verkkoartikkelia tai sosiaalisen median postausta, joissa käsiteltiin tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskertomuksia tai muita julkaisuja taikka tilintarkastustuomioistuinta yleisesti (vuonna 2019: 51 000; vuonna 2018: 44 000).
Medianäkyvyys saattaa vaihdella huomattavasti kertomusten aihealueista ja monimutkaisuudesta riippuen. Myös ulkoiset tekijät saattavat vaikuttaa vahvasti siihen, onko media kiinnostunut julkaisuistamme. Erityisesti jos kertomuksen julkaisuajankohta osuu yksiin merkittävän tapahtuman tai toimintapoliittisen tilanteen kanssa, julkinen kiinnostus aihetta kohtaan saattaa kasvaa suuresti. Lisäksi covid-19-pandemian kaltaisissa uhkaavissa tilanteissa tiedotusvälineissä kiinnitetään erityistä huomiota kaikkeen, mikä liittyy kyseiseen kriisiin.
Edellisiin vuosiin verrattuna kiinnostus tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskertomuksia kohtaan pysyi suurin piirtein ennallaan. Samaan aikaan muiden julkaisujen ja yleisesti tilintarkastustuomioistuimen näkyvyys tiedotusvälineissä väheni huomattavasti. Tämä voi osittain johtua siitä, että tilintarkastustuomioistuimen viestintätoimet sosiaalisessa mediassa vähentyivät maaliskuun 2020 puolivälistä lähtien.
on osoittautunut menestykseksi
Vuonna 2020 tilintarkastustuomioistuin julkaisi 68 lehdistötiedotetta 23:lla EU:n kielellä sekä tausta- ja mediatiedotteita tietyillä kielillä. Lisäksi annoimme useita haastatteluja keskeisille tiedotusvälineille eri puolilla Eurooppaa. Tilintarkastustuomioistuin järjesti myös 22 tiedotustilaisuutta, niiden joukossa vuosikertomukseen liittyviä maakohtaisia tiedotustilaisuuksia. Lähes kaikki tiedotustilaisuudet järjestettiin etäyhteyksin, ja niihin osallistui paljon aiempaa enemmän ja laajemmin erityisesti jäsenvaltioiden tiedotusvälineitä.
Lisäksi isännöimme virtuaalisia tutustumiskäyntejä, jotka oli tarkoitettu Brysselissä ja jäsenvaltioissa toimipaikkaansa pitäville toimittajille, ja pidimme useita tiedotustilaisuuksia eri toimialojen sidosryhmille, kansalaisjärjestöille ja ajatushautomoille.
Vuonna 2020 verkkosivuillemme tehtyjen käyntien määrä ylitti miljoonan. Yksittäisiä kävijöitä oli yhteensä noin 463 500.
väheni puoleen
Sosiaalinen media on välttämätön viestintäkanava, jonka avulla voimme olla suorassa vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa. Covid-19-kriisin vuoksi päätimme vuonna 2020 vähentää aktiivisuuttamme sosiaalisessa mediassa. Kaikkiaan teimme sosiaalisen median kanaviemme kautta 1 007 postausta, jotka koskivat tilintarkastustuomioistuinta ja sen työtä (vuonna 2019: 1 836).
Keskeinen lähde, josta sosiaalisen median postauksemme saavat sisältöä, on edelleen ECA Journal ‑julkaisu. Vuonna 2020 noin kolmasosassa postauksistamme (32 prosentissa) lainattiin artikkeleita, jotka oli aiemmin julkaistu ECA Journalissa (vuonna 2019: 26 prosenttia).
seuraajien määrä sosiaalisessa mediassa
kasvoi edelleen
Vuoden 2020 loppuun mennessä kolme sosiaalisen median tiliämme (Twitter, LinkedIn, Facebook) olivat houkutelleet noin 35 000 seuraajaa (2019: noin 29 500).
strategiakauteen verrattuna
Tilintarkastustuomioistuimen kertomusten ja muiden julkaisujen sekä ylipäänsä tilintarkastustuomioistuimen medianäkyvyys on kaiken kaikkiaan lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Strategiakaudella 2018–2020 tilintarkastustuomioistuimeen liittyvien verkkoartikkeleiden ja sosiaalisen median postausten lukumäärä oli vuosittain keskimäärin 42 300, kun kaudella 2013–2017 tilintarkastustuomioistuin mainittiin 7 300 kertaa. Näkyvyys on siis viisinkertaistunut.
Tilintarkastustuomioistuimen työn vaikutukset ja siitä saatu kuva
84 prosenttia katsoi, että kertomuksistamme
oli hyötyä heidän työssään
Tilintarkastustuomioistuin arvioi työnsä todennäköistä vaikutusta ja hyödyllisyyttä pyytämällä palautetta kertomustensa lukijoilta, jotka työskentelevät Euroopan parlamentissa, neuvostossa, komissiossa, EU:n virastoissa, jäsenvaltioiden pysyvissä edustustoissa, jäsenvaltioiden virastoissa ja ylimmissä tarkastuselimissä, kansalaisjärjestöissä, tiedeyhteisössä, mediassa ja muissa toimijoissa.
Tilintarkastustuomioistuin on vuodesta 2018 lähtien tehnyt anonymisoituja sähköisiä kyselytutkimuksia, joissa se on pyytänyt kertomustensa lukijoita antamaan palautetta valikoidusta määrästä kertomuksia. Kyselytutkimuksissa lukijat voivat antaa palautetta kertomustemme laadusta ja esittää tilintarkastustuomioistuimen työtä koskevia yleisiä ehdotuksia.
Vuonna 2020 vastaajia oli yli 550 ja heistä 84 prosenttia piti kertomuksiamme hyödyllisinä työnsä kannalta ja 75 prosenttia katsoi niillä olevan vaikutusta. Tämä vastaa vuoden 2019 tulosta, sillä tuolloin 88 prosenttia piti kertomuksiamme hyödyllisinä ja 81 prosenttia katsoi niillä olevan vaikutusta.
Tilintarkastustuomioistuimen aiempien suositusten seuranta
esittämämme suositukset pantiin
täytäntöön
Tilintarkastustuomioistuin mittaa suositustensa täytäntöönpanoa tarkastajiensa toteuttaman seurannan perusteella. Vuonna 2020 analysoimme suositukset, jotka olimme esittäneet vuoden 2016 kertomuksissamme.
Analyysi osoitti, että 97 prosenttia vuoden 2016 vuosikertomuksessa antamistamme 29 suosituksesta ja 91 prosenttia vuoden 2016 erityiskertomuksissa antamistamme 360 suosituksesta oli pantu täytäntöön kokonaan, suurimmaksi osaksi tai (ainakin) joiltakin osin.
Henkilöstö
Henkilöstön jakautuminen
Vuoden 2020 lopussa – edellisten vuosien tapaan – tilintarkastustuomioistuimessa oli 853 pysyvää ja väliaikaista tointa. Näistä 535 oli tarkastusjaostoissa, mukaan lukien 114 tointa, jotka oli sijoitettu tilintarkastustuomioistuimen jäsenten kabinetteihin.
Vuoden lopussa tilintarkastustuomioistuimessa työskenteli lisäksi 83 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 15 komennuksella olevaa kansallista asiantuntijaa (vuonna 2019: 75 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 16 komennuksella olevaa kansallista asiantuntijaa).
Palvelukseenotto
Tilintarkastustuomioistuin noudattaa palvelukseenotossa EU:n toimielinten yleisiä periaatteita ja palvelussuhteen ehtoja, ja sen henkilöstön jäsenten koulutus- ja ammatilliset taustat ovat varsin moninaisia.
Vuonna 2020 otimme palvelukseen 62 uutta työntekijää: 18 virkamiestä, 21 väliaikaista toimihenkilöä, 20 sopimussuhteista toimihenkilöä ja kolme työkomennuksella olevaa kansallista asiantuntijaa. Vuonna 2019 uusia työntekijöitä oli 77.
Tilintarkastustuomioistuimen tarkastajille suunnattu ASPIRE–ohjelma otettiin käyttöön vuonna 2017, ja sen tarkoituksena on helpottaa uusien tulokkaiden ammatillista integroitumista. He voivat kolmen ensimmäisen palvelusvuotensa aikana hankkia työkokemusta eri tarkastustehtävistä ja osallistua kohdennettuun koulutukseen.
Lisäksi tarjosimme 44 harjoittelupaikkaa (vuonna 2019: 55) yliopisto-opiskelijoille. Harjoittelu kesti 3–5 kuukautta. Maaliskuun 2020 puolivälistä lähtien myös harjoittelijat työskentelivät etäyhteyksin.
Ikäjakauma
Vuoden 2020 lopussa tilintarkastustuomioistuimen palveluksessa olleista työntekijöistä lähes kolme neljäsosaa (76 prosenttia) oli 40–59-vuotiaita. Osuus on hieman kasvanut verrattuna vuoteen 2019, jolloin se oli 74 prosenttia.
Tilintarkastustuomioistuimessa työskentelevistä johtajista ja toimialapäälliköistä neljä viidesosaa (80 prosenttia) on vähintään 50-vuotiaita. Näin ollen huomattava osa johtotehtävissä toimivista henkilöistä vaihtuu seuraavien 5–10 vuoden kuluessa, kun nykyistä johtohenkilöstöä jää eläkkeelle.
Yhtäläiset mahdollisuudet
Yleisesti ottaen naisten ja miesten osuus työvoimasta on yhtä suuri.
Olemme sitoutuneet tarjoamaan yhtäläiset uramahdollisuudet henkilöstöllemme kaikilla organisaatiotasoilla. Naisten ja miesten osuus henkilöstöstä on yhtä suuri, ja vuonna 2020 noin kolmannes johtajistamme ja toimialapäälliköistämme oli naisia.
Strategiakaudella 2018–2020 olemme onnistuneet lisäämään naisten osuutta tarkastustoiminnan toimialapäälliköistä 21 prosentista 29 prosenttiin. Jotta naisten osuus johtotehtävissä toimivista henkilöistä edelleen kasvaisi, olemme asettaneet tätä osuutta koskevaksi tavoitteeksemme 40 prosenttia vuoteen 2027 mennessä. Lisäksi valmistelemme uutta yhtäläisten mahdollisuuksien toimintasuunnitelmaa.
Tilintarkastustuomioistuin on lisäksi edelleenkin sitoutunut pitämään yllä maantieteellistä tasapainoa johtotasolla.
Tarkastuksen tukitoiminnot
Tarkastusmenetelmät
Tilintarkastustuomioistuin otti vuonna 2020 käyttöön uuden verkkopohjaisen tarkastusapuvälineen (Accessible Web-based Audit Resource, AWARE). Tämän sisäisen digitaalisen alustan avulla on mahdollista hakea helposti yhdestä paikasta kaikki ohjeet, jotka koskevat tilintarkastustuomioistuimen tarkastusmenetelmiä.
Täydennyskoulutus
opiskelua
Covid-19-kriisi vaikutti myös oppimismenetelmiin tilintarkastustuomioistuimessa. Maaliskuun 2020 puolivälistä lähtien olimme siirtäneet kaiken täydennyskoulutustoimintamme verkkoon ja korvanneet luokkahuoneessa järjestetyt kurssit verkkoseminaareilla ja virtuaalikursseilla.
Vuosi 2020 myös opetti meille paljon. Olemme nyt varmoja siitä, että oppiminen tilintarkastustuomioistuimessa tulee vastaisuudessa koostumaan eri tyyppisistä osista: luokkahuoneopetuksesta, etäopetuksesta, verkko-opiskelusta, lyhytmoduuleista, syvällisesti johonkin aiheeseen paneutuvista kursseista sekä monimuotoisista oppimisresursseista. Vuoden 2020 kokemusten pohjalta voimme vastata työntekijöidemme odotuksiin ja järjestää heille dynaamista, merkityksellistä ja räätälöityä koulutusta.
vahvistettiin kykyä selviytyä
vaikeista tilanteista
Vuonna 2020 jatkettiin uraneuvojien, mentoreiden, sisäisten avustajien ja luottamuksellisten yhteyshenkilöiden koulutusohjelmaa. Järjestimme myös kursseja ja työpajoja, joissa käsiteltiin konfliktien ratkaisemista, joustavaa johtajuutta, vaikeiden tilanteiden hoitamista ja tuloksellisuuden vaikuttavaa hallinnointia. Nämä taidot ovat erityisen tärkeitä kriisiaikoina.
tuloksista palkitseminen
Vuonna 2020 kaksi ensimmäistä osallistujaryhmää saattoi onnistuneesti päätökseen tilintarkastustuomioistuimen johtamistaitojen kehittämisohjelman. Ohjelman tavoitteena on koota yhteen ja tukea tilintarkastustuomioistuimen kokeneita kollegoita, jotka eivät vielä ole johtotehtävissä mutta jotka haluavat parantaa johtamistaitojaan.
Vuonna 2020 jatkoimme Performance Recognition Award ‑palkintojen jakamista. Kyseessä on tuloksellisuuspalkinto henkilöstön jäsenille, jotka ovat osoittaneet poikkeuksellista pätevyyttä tehtäviensä suorittamisessa. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin aloitti Knowledge Management Award ‑palkintojen jakamisen. Kyseessä on tietämyksenhallintapalkinto henkilöstön jäsenille, jotka ovat erityisellä tavalla edistäneet tilintarkastustuomioistuimen kehittymistä osaamisorganisaatioksi.
tavoitteet ylittyivät
Tilintarkastustuomioistuin ylitti jälleen kerran täydennyskoulutusta koskevan tavoitteensa, joka kansainvälisen tilintarkastajaliiton suositusten mukaisesti on viisi koulutuspäivää vuodessa tarkastajien osalta. Muun henkilökunnan osalta tavoite on kaksi päivää. Tavoiteluvuissa ei ole mukana kielikoulutusta.
Tarkastajillamme oli keskimäärin 5,4 koulutuspäivää (vuonna 2019: 7,5 päivää) ja muilla kuin tarkastajilla keskimäärin 3,1 koulutuspäivää (vuonna 2019: 3,6 päivää).
Vuonna 2020 jatkoimme akateemista yhteistyötämme Lorrainen yliopiston kanssa, ja kesäkuussa 2020 järjestettiin viidennen kerran julkisten organisaatioiden ja toimintapolitiikkojen tarkastusta koskeva yliopistotason jatkotutkinto. Kolme henkilöstömme jäsentä suoritti maisteritutkinnon julkisten organisaatioiden johtamisen alalla. Johtamisohjelmaan, jonka kuudes vuosi käynnistyi lokakuussa 2020, voivat osallistua myös Euroopan komission henkilöstön jäsenet.
Lisäksi vuonna 2020 solmimme uudet kumppanuudet Kyproksen ja Maltan yliopistojen kanssa ja jatkoimme yhteistyötä yliopistollisen Eurooppa-instituutin ja erityisesti sen ylikansallisen hallinnon laitoksen kanssa.
Covid-19-pandemian vuoksi jouduimme perumaan Pisan yliopiston kanssa järjestettävän vuotuisen kesäkoulumme.
palkinto ja tutkimusapurahat
Tilintarkastustuomioistuin on vuodesta 2010 lähtien myöntänyt joka toinen vuosi akateemisen palkinnon tutkimuksesta, jonka aiheena on julkinen tarkastustoiminta. Palkinnon nimi on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen palkinto.
Huhtikuussa 2020 käynnistimme kuudennen palkintokierroksen, jossa keskityttiin EU:n lisäarvon teemaan ja joka omistettiin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen entisen presidentin Marcel Martin muistolle.
Palkinto myönnettiin yhteisenä kahdelle tutkijalle. Palkinnon myöntämisen perusteena oli
- artikkeli siitä, kuinka EU:n lisäarvokonseptia käytettiin neuvotteluissa, jotka koskivat vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä, ja
- kirja tilivelvollisuuskehyksestä EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa.
Kesäkuussa 2020 käynnistimme yhteistyössä yliopistollisen Eurooppa-instituutin kanssa myös 14. kierroksen jatko-opiskelijoiden tutkimusapurahaohjelmassa, jossa aiheena on Euroopan julkinen talous. Toinen apurahoista myönnettiin poliittisen sosiologian väitöskirjatutkijalle. Hän tutki lähestymistapaa, jota tilintarkastustuomioistuin oli soveltanut toimintapolitiikkojen arvioinnissa. Toinen apuraha myönnettiin historia-alan tohtoritutkijalle hankkeesta, jossa tutkittiin tilintarkastustuomioistuimen ympäristösitoumuksia vuodesta 1977 lähtien.
Käännöstyö
Käännös- ja julkaisutyö jatkui vuonna 2020 ilman merkittävää häiriötä. Tilintarkastustuomioistuimessa käännettiin ja revisoitiin noin 235 000 sivua (vuonna 2019: 223 000 sivua). Vuoden 2020 sivumäärästä 23 000 sivua oli ulkoistettuja käännöksiä. Julkaistavat tekstit käännetään kaikille EU:n virallisille kielille. Myös tilintarkastustuomioistuimen kirjeenvaihto jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa käännetään lain edellyttämällä tavalla asianomaisen maan kielelle.
Lisäksi tilintarkastustuomioistuimen kääntäjät antavat usein kieliapua tarkastuskäyntien aikana sekä auttavat tekstien laadinnassa. Vuoden 2020 aikana he alkoivat myös tarjota apuaan videoneuvottelujen aikana.
Tietoturvallisuus
aikana tärkeämpää kuin koskaan
Kun lähes kaikki tilintarkastustuomioistuimen työ vuonna 2020 tehtiin etäyhteyksin, kyberturvallisuudesta tuli tärkeämpää kuin koskaan.
Tilintarkastustuomioistuin otti käyttöön uuden järjestelmän turvallisuusvalvontaa ja uhkien jäljittämistä varten. Lisäksi otettiin käyttöön varmenneviranomaisen myöntämät digitaaliset varmenteet sähköpostin salausta varten (jotta olisi helpompaa vaihtaa arkaluontoisia tiedostoja ulkopuolisten tahojen kanssa) sekä toimielimen mobiililaitteiden uhkasuojaohjelmistot.
Internet-suodattimemme torjui kaiken kaikkiaan yli 70 000 verkkouhkaa – huonomaineisista verkkosivustoista vihamielisiin sisältöihin ja vakoilu- tai mainosohjelmiin, muiden uhkatyyppien ohella. Lisäksi toteutimme useita aloitteita, joissa tietoisuutta lisäämällä pyrittiin edistämään hyviä käytäntöjä etätyössä. Näiden toimiemme ansiosta ei vuoden aikana havaittu ainuttakaan vakavaa turvallisuushäiriötä.
Syyskuussa 2020 hyväksyttiin myös uudet periaatteet tietojen turvallisuusluokituksesta. Myöhemmin annetaan täytäntöönpano-ohjeet sekä erityinen päätös, joka koskee EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja.
Kiinteistöt
Tilintarkastustuomioistuin omistaa tällä hetkellä kolme rakennusta (K1, K2 ja K3), jotka on integroitu yhdeksi tekniseksi kokonaisuudeksi. Lisäksi olemme vuokranneet Luxemburgista toimistotilat tietoteknisistä häiriötilanteista palautumiseen tarkoitettua keskusta varten.
Maaliskuun 2020 puolivälistä lähtien tilintarkastustuomioistuin pyysi lähes koko henkilöstöä tekemään työtä kotoa käsin. Ulkopuolisten henkilöiden vierailut rajoitettiin niin vähään kuin mahdollista.
Samalla toteutettiin kaikki tarvittavat terveys- ja turvallisuustoimenpiteet, jotta henkilöstö, joka edelleen työskenteli tilintarkastustuomioistuimen tiloissa, saattoi toimia parhaissa mahdollisissa olosuhteissa, kunnes tilanne palautuisi normaaliksi.
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen rakennukset Kirchbergin kaupunginosassa Luxemburgissa.
K1
Vuonna 1988 käyttöön otetussa K1-rakennuksessa on toimistotilat 310 henkilöstön jäsenelle sekä lisäksi kokoustiloja. Kellarikerroksissa sijaitsevat pysäköintitilat, tekniset tilat, varastointialueet, kirjasto sekä pääarkisto. Ylin kerros on kokonaisuudessaan teknisenä tilana.
K1-rakennus uudistettiin vuonna 2008 kansallisten terveys-, turvallisuus- ja ympäristövaatimusten mukaiseksi. K1-rakennuksessa käytetty teknologia mukautettiin mahdollisuuksien mukaan yhteensopivaksi K2-rakennuksen ja K3-rakennuksen teknologian kanssa.
K2
K2-rakennus otettiin käyttöön vuonna 2003. Kellarikerroksissa sijaitsevat pysäköintitilat, tekniset tilat sekä varastot ja kuntokeskus. Ylin kerros on kokonaisuudessaan teknisenä tilana. Muissa kerroksissa on toimistotilat 241 henkilöstön jäsenelle, kokoushuoneita, konferenssitila (jossa tulkkauskopit), videokonferenssitiloja, kahvila sekä pieniä keittiötiloja.
K2-rakennus on parhaillaan peruskorjattavana, ja suunnitelmana on optimoida sen työtilat ja kunnostaa osa teknisistä laitteista. Osana toimia, joilla pyrittiin torjumaan covid-19-epidemiaa, Luxemburgin hallitus määräsi kaikki rakennustyöt lopetettavaksi. K2-rakennuksen kunnostustyö keskeytettiin, ja sitä voitiin taas jatkaa marraskuussa 2020. Peruskorjaus on määrä saada päätökseen vuoden 2022 loppuun mennessä.
Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa maaliskuussa 2014 tehdyn sopimuksen mukaisesti tilintarkastustuomioistuin kattaa kunnostustöistä aiheutuvat kustannukset määrärahoilla, jotka jäivät jäljelle muutama vuosi sitten päätökseen saadusta K3-rakennushankkeesta.
K3
K3-rakennus otettiin käyttöön vuonna 2012. Kellarikerroksissa sijaitsevat pysäköintitilat, tekniset tilat ja varastot, purkulaiturit, jätevarastot, monistamo, keittiöt ja arkistot. Katutasossa ovat ruokala ja kahvila sekä koulutustilat. Rakennuksessa on myös toimistotilat 503 henkilöstön jäsenelle, kokoustiloja ja IT-tila. Kuudennessa kerroksessa ovat edustustilat, keittiö ja tekniset tilat. K3-rakennuksella on BREEAM-menetelmään perustuva sertifikaatti arviolla ”erittäin hyvä”. BREEAM on maailman johtava rakennusten ekologisen kestävyyden arviointi- ja sertifiointimenetelmä.
Vuonna 2020 saimme päätökseen K3-rakennuksen pysäköintialueen sisäänkäynnin kunnostuksen. Toimenpiteellä parannetaan rakennuksen fyysistä suojausta ja tilintarkastustuomioistuimen henkilöstön turvallisuutta.
Vuoden 2020 marraskuun lopulla ja joulukuun alussa liityimme Oranssi viikko ‑kampanjaan ja valaisimme K2-rakennuksen vastaanottoalueen. Tällä symbolisella eleellä muistutimme, että tarvitsemme väkivallattoman yhteiskunnan. Kampanja liittyi kahteen tuona ajankohtana vietettävään kansainväliseen päivään, nimittäin kansainväliseen päivään naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi sekä ihmisoikeuksien päivään.
Ympäristöasioiden hallinta
EU:n toimielimenä tilintarkastustuomioistuin on sitoutunut ympäristövaikutustensa jatkuvaan pienentämiseen. Vuonna 2019 tuotimme kasvihuonekaasuja yhteensä 9 203 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (tCO2e). Tämä oli 14 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014, jolloin aloimme mitata hiilidioksidipäästöjämme.
Tilintarkastustuomioistuin on ylpeä sille myönnetystä ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmän sertifikaatista (EMAS): toteutamme nyt onnistuneesti EMAS-järjestelmän mukaista ympäristöasioiden hallintajärjestelmää ja toimimme täysin ISO 14 001:2015 sertifiointikriteereiden mukaisesti. Vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä toteutettiin ulkoisen tahon suorittamana EMAS-tarkastus, jonka tuloksena EMAS-sertifiointi on uusittu kaudeksi 2020–2022.
seurauksena
Sen jälkeen kun olimme maaliskuussa 2020 pyytäneet henkilöstöämme työskentelemään kotoa käsin, toteutimme myös välittömiä toimia energiankulutuksen vähentämiseksi. Käytävien ja toimistojen valaistus sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmät vaihdettiin viikonlopputilaan. Lisäksi sähkön kulutus on vähentynyt 30 prosenttia ja veden 93 prosenttia eli vähennys on ollut huomattava.
Koska lähes koko henkilöstömme on työskennellyt etäyhteyksin kotoa käsin, tulostettujen sivujen keskimääräinen määrä työntekijää kohti on ollut lähellä nollaa.
Tilintarkastustuomioistuimen tilivelvollisuus
Taloudelliset tiedot
Tilintarkastustuomioistuin saa rahoituksensa EU:n talousarvion hallintomenojen otsakkeesta.
Vuonna 2020 talousarviomme oli noin 152 miljoonaa euroa.
Tilintarkastustuomioistuimen talousarvio vastaa noin 1,5:tä prosenttia EU:n hallintomenojen kokonaismäärästä. Määrä on vähemmän kuin 0,1 prosenttia EU:n kaikista menoista.
Varainhoitovuoden 2020 talousarvion toteuttaminen
| VARAINHOITOVUOSI 2020 | Lopulliset määrärahat | Sitoumukset | Käytetty %-osuus (sitoumukset/ määrärahat) | Maksut |
| Osasto 1: Toimielimen henkilöstö | (tuhatta euroa) | |||
| 10 – Toimielimen jäsenet | 11 151 | 10 189 | 91 % | 10 171 |
| 12 – Virkamiehet ja väliaikaiseen henkilöstöön kuuluvat | 110 784 | 109 159 | 98 % | 109 159 |
| 14 – Muu henkilöstö ja ulkoiset palvelut | 7 403 | 6 794 | 92 % | 6 538 |
| 162 – Virkamatkat | 2 840 | 680 | 24 % | 571 |
| 161 + 163 + 165 – Toimielimen henkilöstöä koskevat muut menot | 3 202 | 3 136 | 98 % | 2 020 |
| Osasto 1 yhteensä | 135 380 | 129 958 | 96 % | 128 459 |
| Osasto 2 – Kiinteistöt, irtain omaisuus, laitteet ja muut hallinnosta johtuvat menot | ||||
| 20 – Kiinteä omaisuus | 3 366 | 3 359 | 99 % | 1 543 |
| 210 – Informaatioteknologia ja telekommunikaatio | 10 093 | 10 093 | 100 % | 5 561 |
| 212 + 214 + 216 – Irtain omaisuus ja siihen liittyvät kulut | 896 | 745 | 83 % | 544 |
| 23 – Hallinnosta johtuvat juoksevat menot | 499 | 221 | 44 % | 207 |
| 25 – Kokoukset, konferenssit | 596 | 142 | 24 % | 87 |
| 27 – Tiedottaminen ja julkaisutoiminta | 1 407 | 1 180 | 84 % | 732 |
| Osasto 2 yhteensä | 16 857 | 15 740 | 93 % | 8 674 |
| Tilintarkastustuomioistuin yhteensä | 152 237 | 145 698 | 96 % | 137 133 |
Varainhoitovuoden 2021 talousarvio
Varainhoitovuoden 2021 talousarvio on 0,98 prosenttia suurempi kuin varainhoitovuoden 2020 talousarvio.
| VARAINHOITOVUOSI 2020 | 2021 | 2020 |
| Osasto 1: Toimielimen henkilöstö | (tuhatta euroa) | |
| 10 – Toimielimen jäsenet | 10 704 | 11 751 |
| 12 – Virkamiehet ja väliaikaiseen henkilöstöön kuuluvat | 114 120 | 111 860 |
| 14 – Muu henkilöstö ja ulkoiset palvelut | 7 861 | 7 403 |
| 162 – Virkamatkat | 2 988 | 3 370 |
| 161 + 163 + 165 – Toimielimen henkilöstöä koskevat muut menot | 2 613 | 2 945 |
| Osasto 1 yhteensä | 138 286 | 137 329 |
| Osasto 2 – Kiinteistöt, irtain omaisuus, laitteet ja muut hallinnosta johtuvat menot | ||
| 20 – Kiinteä omaisuus | 3 358 | 3 255 |
| 210 – Informaatioteknologia ja telekommunikaatio | 8 171 | 7 718 |
| 212 + 214 + 216 – Irtain omaisuus ja siihen liittyvät kulut | 901 | 963 |
| 23 – Hallinnosta johtuvat juoksevat menot | 565 | 563 |
| 25 – Kokoukset, konferenssit | 696 | 696 |
| 27 – Tiedottaminen ja julkaisutoiminta | 1 745 | 2 613 |
| Osasto 2 yhteensä | 15 436 | 15 808 |
| Tilintarkastustuomioistuin yhteensä | 153 722 | 153 137 |
Sisäinen ja ulkoinen tarkastus
Sisäinen tarkastus
Tilintarkastustuomioistuimen sisäisen tarkastuksen yksikkö neuvoo toimielintä riskienhallinnassa. Se toteuttaa riippumatonta ja objektiivista varmennus- ja konsultointitoimintaa, joka on suunniteltu tuottamaan lisäarvoa tilintarkastustuomioistuimelle ja parantamaan sen toimintaa. Sisäisen tarkastuksen yksikkö raportoi sisäisen tarkastuksen komitealle, joka koostuu kolmesta Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenestä ja yhdestä ulkopuolisesta asiantuntijasta. Komitea seuraa säännöllisesti sisäisen tarkastuksen yksikön vuotuisessa työohjelmassa määritettyjen eri tehtävien etenemistä ja varmistaa yksikön riippumattomuuden.
Sisäisen tarkastuksen yksikkö jatkoi vuonna 2020 Euroopan tilintarkastustuomioistuimen riskienhallintapolitiikan tutkimista. Se laati kertomukset kolmesta tarkastuksesta, joiden aihealueita olivat palkkatoimiston kanssa tehdyn palvelutasosopimuksen täytäntöönpano, täydennyskoulutustoiminta sekä rakennuksiin ja tiloihin liittyvien sopimusten hallinnointimalli. Se sai lisäksi päätökseen keskeiset tarkastustoimet kolmessa muussa tarkastustehtävässä. Nämä koskivat yhtäläisiä mahdollisuuksia, petostentorjuntaa ja toiminnan jatkuvuuteen ja henkilöstön suojaamiseen liittyviä toimenpiteitä covid-19 kriisin oloissa. Näitä tarkastuksia koskevat kertomukset valmistuvat vuonna 2021.
Yleisesti ottaen sisäisen tarkastuksen yksikkö ei toimittamissaan tarkastuksissa havainnut sellaisia puutteita, että ne luonteensa tai laajuutensa vuoksi olisivat asettaneet kyseenalaiseksi niiden sisäisen valvonnan järjestelmien yleisen luotettavuuden, jotka valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä oli asettanut käyttöön tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2020 rahoitustoimien laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden varmistamista silmällä pitäen.
Ulkoinen tarkastus
Tilintarkastustuomioistuimen tilinpäätöksen tarkastaa riippumaton ulkoinen tarkastaja. Tämä on tärkeää, sillä tilintarkastustuomioistuin voi näin osoittaa, että se soveltaa itseensä samoja avoimuuden ja tilivelvollisuuden periaatteita, joita se soveltaa tarkastuskohteidensa osalta.
Ulkoinen tarkastaja – PricewaterhouseCoopers Sàrl – julkaisi kertomuksensa tilintarkastustuomioistuimen varainhoitovuoden 2019 tileistä 24. huhtikuuta 2020.
Ulkoisen tarkastajan lausunnot – varainhoitovuosi 2019
Tilinpäätöksen osalta:
”Tilinpäätös antaa näkemyksemme mukaan oikean ja riittävän kuvan Euroopan tilintarkastustuomioistuimen taloudellisesta asemasta 31. päivältä joulukuuta 2019 sekä sen toimien tuloksista ja rahavirroista sekä nettovarallisuuden muutoksista päättyneeltä varainhoitovuodelta unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1) ja sen myöhempien muutosten (varainhoitoasetus) sekä kyseisten varainhoitosääntöjen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 29 päivänä lokakuuta 2012 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 (EUVL 362, 31.12.2012, s. 1) ja sen myöhempien muutosten mukaisesti.”
Varojen käytön ja valvontamenettelyjen osalta:
”Tässä kertomuksessa kuvatun tarkastustyön perusteella voimme todeta, että tarkastuksessa tietoomme ei ole tullut seikkoja, jotka antaisivat aiheen uskoa, että kaikilta olennaisilta osin ja edellä mainittujen kriteerien perusteella
- tilintarkastustuomioistuimelle kohdennettuja varoja ei olisi käytetty aiottuihin tarkoituksiin
- käytössä olevilla valvontamenettelyillä ei saataisi tarvittavia takuita siitä, että rahoitustoimet ovat sovellettavien sääntöjen ja säännösten mukaisia.”
Yhteystiedot
EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG
Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx
Verkkosivut: eca.europa.eu
Twitter: @EUAuditors
Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu).
Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2021
| ISBN 978-92-847-5670-4 | ISSN 2362-9630 | doi:10.2865/95002 | QJ-AA-21-001-FI-N | |
| HTML | ISBN 978-92-847-3578-5 | ISSN 2362-9630 | doi:10.2865/24595 | QJ-AA-21-001-FI-Q |
| ISBN 978-92-847-5694-0 | ISSN 1684-0674 | doi:10.2865/756001 | QJ-AA-21-001-FI-C |
TEKIJÄNOIKEUDET
© Euroopan unioni, 2021.
Datan ja asiakirjojen uudelleenkäyttöä koskevat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen periaatteet pannaan täytäntöön avoimen datan politiikkaa ja asiakirjojen uudelleen käyttämistä koskevalla Euroopan tilintarkastustuomioistuimen päätöksellä 6-2019.
Ellei toisin ilmoiteta (esimerkiksi yksittäisissä tekijänoikeusilmoituksissa), Euroopan tilintarkastustuomioistuimen sisältöihin, jotka EU omistaa, myönnetään käyttöoikeudet Creative Commons Attribution 4.0 International (CC BY 4.0) licence ‑käyttöoikeuden nojalla. Tämä merkitsee, että uudelleenkäyttö on sallittua, jos sisällön tuottaja mainitaan asianmukaisesti ja sisältöön tehdyistä muutoksista ilmoitetaan. Uudelleenkäyttäjä ei saa vääristää asiakirjojen alkuperäistä merkitystä tai sanomaa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa mistään seurauksista, jotka johtuvat uudelleenkäytöstä.
Uudelleenkäyttäjän on hankittava tarvittavat lisäoikeudet, jos tietyssä sisällössä (esimerkiksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöstä otetuissa valokuvissa) esitetään tunnistettavissa olevia henkilöitä tai jos sisällössä on mukana kolmansien tahojen töitä. Jos tällainen lisäoikeus saadaan, yllä mainittu yleinen käyttöoikeus peruuntuu ja lisäoikeus korvaa sen. Lisäoikeutta koskevassa luvassa on selvästi ilmoitettava käyttöoikeuden rajoitukset.
Jos sisällöt eivät ole EU:n omaisuutta, voi olla, että lupa niiden käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä suoraan asianomaisilta tekijänoikeuksien haltijoilta.
Seuraavien kuvien uudelleenkäyttö on sallittua, kun tekijänoikeuden haltija, lähde ja valokuvaajien/arkkitehtien nimet (jos ne on ilmoitettu) mainitaan:
S. 6, © Euroopan unioni, 2021, lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.
S. 16, keskellä, © Euroopan unioni 2020 / Claudio Centonze.
S. 16, oikealla, © Euroopan unioni 2021 /Jennifer Jacquemart.
S. 17, alhaalla, vasemmalta oikealle:
© Euroopan unioni 2020 / Xavier Lejeune,
© Euroopan unioni 2020 / Josep Lago,
© Euroopan unioni 2020 / Matthieu Rondel.
S. 18, keskellä, © Euroopan unioni 2020 / Aurore Martignoni.
S. 18, oikealla, © Euroopan unioni 2021 / fotografixx.
S. 25, © Euroopan unioni 2003 / Jock Fistick.
S. 26, © Euroopan unioni, 2019, lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.
S. 32, vasemmalla, © Euroopan unioni 2020 / Aristophane Ngargoune.
S. 32, oikealla, © Euroopan unioni 2020 / Peter Biro.
S. 36, © Euroopan Unioni 2020 Euroopan parlamentti / Emilie Gomez.
S. 37, © Euroopan unioni, 2020, lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.
S. 38, ylhäällä ja alhaalla, © Euroopan unioni, 2020, lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.
S. 41, © Euroopan unioni, 2020, lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.
S. 42, © Euroopan unioni, 2020, lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.
S. 45, © Euroopan unioni, 2020, lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.
S. 47, ylhäällä,© Euroopan unioni, 2020, lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.
S. 50, © Euroopan unioni, 2020, lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.
S. 68, © Euroopan unioni, 2020, lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.
S. 70, © Euroopan unioni, 2021, lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin. Rakennusten arkkitehdit: Paul Noël (1988) ja Jim Clemes (2004 ja 2013).
S. 72, © Euroopan unioni, 2020, lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.
S. 73, © Euroopan unioni, 2020, lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.
Jos sisällöt eivät ole EU:n omaisuutta, lupa niiden käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä suoraan tekijänoikeuksien haltijoilta:
S. 11, vasemmalla, © Shutterstock / Pla2na.
S. 11, oikealla, © Getty Images / Xavier Lejeune.
S. 16, vasemmalla, © Getty Images / ilbusca.
S. 17, ylhäällä, vasemmalta oikealle:
© Getty Images / Erikona.
© Getty Images / Gorodenkoff Productions OU.
© Getty Images / fizkes.
S. 18, vasemmalla, © Getty Images / sturti.
S. 21, © Shutterstock / photka.
S. 22, © Shutterstock / Oleksiy Rezin.
S. 23, © Shutterstock / Billy Miaron.
S. 24, © Shutterstock / sundaemorning.
Tietokoneohjelmistot tai asiakirjat, joihin kohdistuu teollisoikeuksia, kuten patentteja, tavaramerkkejä, rekisteröityjä malleja, logoja ja nimiä, eivät kuulu Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uudelleenkäyttöperiaatteiden piiriin, eikä niiden käyttöön anneta lupaa.
EU:n toimielinten verkkosivuilla (joiden verkkotunnuksen loppuosa on europa.eu) on linkkejä ulkopuolisille verkkosivuille. Koska Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa näistä sivustoista, on suositeltavaa, että tutustutte niiden tietosuoja- ja tekijänoikeusperiaatteisiin.
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logon käyttäminen
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logoa ei saa käyttää ilman tilintarkastustuomioistuimen ennakkosuostumusta.
Tämä julkaisu on saatavilla 23 kielellä ja seuraavissa formaateissa:
 |
Yhteydenotot EU:hun
Käynti tiedotuspisteessä
Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta: https://europa.eu/european-union/contact_fi
Yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostitse
Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä
- soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
- soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696 tai
- sähköpostitse: https://europa.eu/european-union/contact_fi
Tietoa EU:sta
Verkkosivut
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla, https://europa.eu/european-union/index_fi
EU:n julkaisut
EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata osoitteesta https://op.europa.eu/fi/publications. Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. https://europa.eu/european-union/contact_fi).
EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1952 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa osoitteessa http://eur-lex.europa.eu
EU:n avoin data
EU:n avoimen datan portaalin (http://data.europa.eu/euodp/fi) kautta on saatavilla EU:n data-aineistoja. Data on ilmaiseksi ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten.