EUROOPAN UNIONI ON SAAVUTTANUT HISTORIANSA AIKANA PALJON. SE ON MAHDOLLISTANUT YLI PUOLI VUOSISATAA KESTÄNEEN RAUHAN, VAKAUDEN JA VAURAUDEN AJAN. SE ON AUTTANUT NOSTAMAAN ELINTASOA. SE ON MYÖS LUONUT MAAILMAN SUURIMMAT SISÄMARKKINAT SEKÄ YHTEISVALUUTTA EURON. ENTÄ TÄSTÄ ETEENPÄIN? TÄSSÄ LUVUSSA SAAT LISÄTIETOA SIITÄ, MITEN EU VASTAA NYKYPÄIVÄN HAASTEISIIN JA MITKÄ OVAT EU:N TÄRKEIMMÄT PAINOPISTEET TULEVINA VUOSINA.

MINKÄ ASIOIDEN PUOLESTA EU TOIMII?

Elämme haastavia aikoja. Ilmastonmuutos, biologisen monimuotoisuuden häviäminen ja ympäristövahingot uhkaavat Eurooppaa ja maailmaa. Samaan aikaan uudet digitaaliteknologiat ovat mullistamassa tapaamme elää, työskennellä ja harjoittaa liiketoimintaa. Nämä uudet digitaaliteknologiat tuovat mukanaan uusia mahdollisuuksia mutta myös uusia riskejä. Tämän lisäksi maailmanlaajuinen koronaviruspandemia, joka levisi Eurooppaan vuonna 2020, on kääntänyt elämämme päälaelleen. Se on osoittanut, miten nopeasti maailma voi ajautua kriisiin ja kuinka tärkeää on, että EU kykenee reagoimaan uusiin haasteisiin jatkaen samalla jo aiemmin nousseiden haasteiden ratkomista.

Kun Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen astui virkaansa vuonna 2019, hän esitteli kuusi keskeistä tavoitetta Euroopalle tuleviksi vuosiksi. Näiden tavoitteiden mukaan EU:n tulee muun muassa johtaa siirtymää kohti tervettä maapalloa ja uutta digitaalista maailmaa sekä vahvistaa kansainvälistä johtoasemaansa. Vastauksena maailmanlaajuiseen pandemiaan EU on ottanut käyttöön Euroopan elpymissuunnitelman. Sillä varmistetaan, että koronaviruspandemian jälkeen EU on vihreämpi, digitaalisempi ja selviytymiskykyisempi ja tarjoaa nuorille runsaasti mahdollisuuksia. Tämän elpymissuunnitelman nimi on NextGenerationEU. Tässä luvussa kerrotaan, mitä EU tekee eri painopistealueilla kaiken tämän toteuttamiseksi.

”Me emme voi korvata sitä aikaa, jonka monet nuoret ovat menettäneet pandemian vuoksi, mutta me voimme rakentaa jotain parempaa ja oikeudenmukaisempaa heitä varten ja heidän kanssaan. Meidän on toimittava nyt, ja nuorten on oltava keskeisessä asemassa tässä muutoksessa.”

Lisätietoja EU:n poliittisista painopisteistä on osoitteessa ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024_fi

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, 9. toukokuuta 2021 Strasbourgissa, Ranskassa, pidetyn Euroopan tulevaisuuskonferenssin avajaisissa.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen keskustelee nuoren tytön kanssa.

Euroopan elpyminen koronaviruspandemiasta

Eurooppa on toipumassa historiansa suurimmasta kansanterveyskriisistä, joka on myös johtanut talouskasvun ennennäkemättömään hidastumiseen. Koronaviruspandemia on vaikuttanut jokaiseen meistä tavalla tai toisella. Monet ovat sairastuneet tai menettäneet läheisiään, toiset ovat jääneet ilman työpaikkaa ja tuloja.

Kun kriisi alkoi vuoden 2020 alussa, EU reagoi nopeasti tukeakseen terveydenhuoltojärjestelmiä, pelastaakseen ihmishenkiä ja pitääkseen talouden pyörät pyörimässä. Se myös turvasi rokotteiden tuotannon, hankinnan ja toimittamisen EU-maihin. EU pyrkii nyt lisäämään EU-maiden välistä koordinointia, jotta maat voivat valmistautua tuleviin terveyskriiseihin ja reagoida niihin yhdessä.

EU pyrkii korjaamaan pandemian aiheuttamia taloudellisia ja sosiaalisia vahinkoja investoimalla hankkeisiin ja aloitteisiin, joilla Euroopasta tehdään terveempi, vihreämpi ja digitaalisempi ja joilla tuetaan Euroopan kykyä vastata tuleviin haasteisiin. EU vauhdittaa elpymistä käyttämällä EU:n talousarviota sekä NextGenerationEU-nimistä erityistä elpymissuunnitelmaa. Yhteensä niistä saadaan yli 2 biljoonaa euroa (2 018 miljardia euroa) elpymisen vauhdittamiseksi. Lisätietoja on kohdassa ”Ihmisten hyväksi toimiva talous”.

Lisätietoja: ec.europa.eu/info/strategy/recovery-plan-europe_fi

Infografiikka, jossa esitetään yleiskatsaus Euroopan unionin menoihin vuosina 2021–2027.
Euroopan unionin menot 2021–2027: kokonaismäärä 2 018 miljardia euroa koostuu Euroopan unionin seitsemän vuoden talousarvion 1 211 miljardista eurosta ja NextGenerationEU -elpymisvälineen eli covid-19-elpymispaketin 807 miljardista eurosta.

TIESITKÖ TÄMÄN?

EU-maat vastaavat omista kansallisista terveyspolitiikoistaan, muun muassa omien kansalaistensa rokottamisesta haitallisia tauteja, kuten covid-19-tautia, vastaan. EU puolestaan tukee näitä toimia. Se on esimerkiksi perustanut järjestelmän, joka yhdistää kansalliset koronaviruskontaktien jäljityssovellukset, ja on koordinoinut EU:n digitaalisten koronatodistusten yhteistä järjestelmää, jonka ansiosta ihmiset voivat matkustaa helpommin.

Matkustamista koskevia tietoja ja neuvoja saat osoitteesta reopen.europa.eu/fi

Euroopan elpymisen rahoittaminen

EU-johtajat sopivat vuonna 2020 kaikkien aikojen suurimmasta EU:n rahoituspaketista, jolla tuetaan koronaviruspandemian jälkeistä jälleenrakentamista ja valmistellaan parempaa tulevaisuutta seuraavalle sukupolvelle. Paketti koostuu EU:n pitkän aikavälin talousarviosta kaudeksi 2021–2027 ja Euroopan elpymissuunnitelman tueksi perustetusta väliaikaisesta rahastosta, jonka nimi on NextGenerationEU. Suurin osa NextGenerationEU-välineen rahoituksesta annetaan EU-maille, jotta ne voivat toipua pandemian vaikutuksista. Varoilla maita autetaan pääsemään kriisistä ulos aiempaa vihreämpinä, digitaalisempina ja selviytymiskykyisempinä. Tämä aiotaan saavuttaa investoimalla aloihin, jotka vaikuttavat kaikkiin eurooppalaisiin, kuten nopeampiin internetyhteyksiin, puhtaaseen energiaan ja liikenteeseen sekä koulutukseen ja rakennusten energiatehokkuuteen.

Lisätietoja maasi elpymissuunnitelmista: europa.eu/!wYRggt

TIESITKÖ TÄMÄN?

Auttaakseen maita selviytymään talouskasvun hidastumisesta EU on ottanut käyttöön SURE-aloitteen, jolla tarjotaan taloudellista tukea yrityksille. Pelkästään vuonna 2020 aloite auttoi pitämään noin 30 miljoonaa ihmistä työelämässä EU:ssa.

Lisätietoja SURE-aloitteesta

europa.eu/!uxj44U

Solidaarisuus käytännössä

Euroopan maat osoittivat todellista solidaarisuutta tukemalla toisiaan pandemian aikana. Esimerkiksi sairaalat eri puolilla EU:ta ottivat vastaan potilaita muista maista ja lähettivät lääkintäryhmiä auttamaan naapurimaitaan. EU koordinoi myös suojavarusteiden toimittamista sinne, missä niitä kaivattiin kipeimmin. EU on sitoutunut varmistamaan, että turvalliset rokotteet saadaan käyttöön kaikkialla maailmassa. Komissio ja EU-maat ovat johtavia avunantajia COVAX-hankkeessa, maailmanlaajuisessa aloitteessa, jonka tavoitteena on varmistaa koronarokotteiden tasapuolinen saatavuus. Ne tukevat myös rokotuskampanjoita kumppanimaissa.

Lisätietoja eurooppalaisesta solidaarisuudesta käytännössä: europa.eu/!g8FNfd

EU:n tuella ihmiset eri puolilla Eurooppaa – italialaisista maanviljelijöistä kroatialaisiin opettajiin ja saksalaisiin pienyrittäjiin – ovat selviytyneet koronaviruksen aiheuttamista mullistuksista.

Tutustu heidän tarinoihinsa: europa.eu/!bQdyVg

TEHTÄVÄ 17 SINUN KOKEMUKSESI KO­RO­NA­VI­RUS­PANDEMIASTA

Mitä koit koronaviruspandemian aikana koulussasi, kotikaupungissasi ja muualla? Keskustelkaa ryhmissä siitä, miten ihmiset reagoivat maassasi ja millä tavalla EU osallistui toimiin. Olisiko jotakin voitu tehdä paremmin?

Lisätietoja EU:n toimista koronaviruskriisin ratkaisemiseksi: europa.eu/!xu84yU

Lääkinnällisten laitteiden toimittaminen rescEU-reservistä Prahassa Tšekissä, 24.10.2020.

Kaksi miestä kokoaa lääkinnällistä laitetta lastauslaiturilla. Vieressä on laatikko, jossa on Euroopan unionin lippu.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma

Ilmastonmuutos on yksi nykymaailman suurimmista haasteista. Maapallolla elää kahdeksan miljoonaa lajia, joista miljoona on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Metsät ja valtameret pilaantuvat ja tuhoutuvat. Nuoret ovat huolestuneita maapallosta, jonka he tulevat perimään vanhemmiltaan. Ei siis ole ihme, että he ovat esittäneet vaatimuksia ilmastotoimien lisäämiseksi.

Euroopan unioni on johtanut maailmanlaajuisia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Sillä oli keskeinen rooli historiallisen Pariisin maailmanlaajuisen ilmastosopimuksen syntymisessä vuonna 2015. EU on nyt sitoutunut siihen, että siitä tulee maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa – eli maanosa, jossa ei tuoteta enempää kasvihuonekaasuja kuin mitä ekosysteemimme voivat luonnostaan sitoa – vuoteen 2050 mennessä.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on EU:n toimintasuunnitelma, jolla pyritään saavuttamaan tämä tavoite ja muuttamaan EU nykyaikaiseksi, resurssitehokkaaksi ja kilpailukykyiseksi taloudeksi. Se merkitsee muun muassa kunnianhimoisia kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä, investointeja vihreään teknologiaan ja luonnonympäristön suojelua. Se tarkoittaa myös ilmastonmuutoksen väistämättömiin seurauksiin puuttumista.

TIESITKÖ TÄMÄN?

EU:n tavoite saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä on vahvistettu kaikkien aikojen ensimmäisessä eurooppalaisessa ilmastolaissa. Ilmastolaissa säädetään myös EU:n välitavoitteesta, jonka mukaan kasvihuonekaasujen nettopäästöjä on vähennettävä vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

europa.eu/!KtCumM

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttaminen

EU:n ilmastositoumusten täyttäminen edellyttää toimia kaikilla aloilla – teollisuudesta, energiasta ja liikenteestä elintarviketuotantoon, maatalouteen ja rakentamiseen. Se tarkoittaa muun muassa puhtaan energian käytön lisäämistä, saasteiden vähentämistä, rakennusten energiatehokkuuden parantamista sekä puhtaamman liikenteen ja sitä tukevien polttoaineiden käyttöönottoa. Euroopan komissio ehdotti heinäkuussa 2021 useita toimenpiteitä, joiden avulla EU voi saavuttaa vuoden 2030 ilmastotavoitteensa. Niitä ovat esimerkiksi seuraavat:

  • uusiutuvan energian osuuden nostaminen 40 prosenttiin EU:n energialähteiden yhdistelmässä
  • rakennusten, tieliikenteen ja merenkulun päästöjen vähentäminen soveltamalla näihin aloihin päästökauppajärjestelmää
  • kunnianhimoisemmat tavoitteet uusien henkilöautojen ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi
  • Euroopan metsien, maaperän, kosteikkojen ja turvemaiden ennallistaminen, jotta ne voivat sitoa ja varastoida hiiltä.

EU antaa taloudellista tukea suurimmissa vaikeuksissa oleville, jotta kukaan ihminen tai mikään alue ei jää muista jälkeen. Korostaakseen sitoumustaan EU osoittaa vähintään 30 prosenttia kauden 2021–2027 rahoituksestaan ilmastoon liittyviin aloitteisiin.

EU:ssa myytävät tuotteet olisi suunniteltava niin, että ne kestävät pidempään ja että niitä on helpompi käyttää uudelleen, korjata ja kierrättää. Lisäksi niiden materiaalien pitäisi olla mahdollisimman suurelta osin kierrätettyjä. Uudella kiertotalouden toimintasuunnitelmalla, joka on yksi vihreän kehityksen ohjelman tärkeimmistä osista, pyritään tekemään kestävistä tuotteista normi EU:ssa.

Pylväsdiagrammi, josta näkyvät Euroopan unionin päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2050.
Uusi tavoite on kasvihuonekaasujen nettopäästöjen vähentäminen vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Euroopan unionin pitkän aikavälin strategia on saavuttaa nollanettopäästöt vuoteen 2050 mennessä.

Infografiikka kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevan EU:n tavoitteen hyödyistä.
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen etuja ovat esimerkiksi seuraavat: 40 prosenttia Euroopan unionin energialähteiden yhdistelmästä uusiutuvia energialähteitä vuoteen 2030 mennessä, ilmansaasteiden aiheuttamia kuolemia vähintään 55 prosenttia vähemmän vuoteen 2030 mennessä, miljoona sähköautojen latauspistettä eri puolilla Euroopan unionia vuoteen 2025 mennessä, eurooppalaiseen solidaarisuuteen perustuva oikeudenmukainen siirtymä, miljoona uutta vihreää työpaikkaa Euroopan unionissa vuoteen 2030 mennessä, puhtaampi julkinen liikenne ja kestävämmät polttoaineet, Euroopan metsien suojelu ja ennallistaminen, kolme miljardia uutta puuta istutettu vuoteen 2030 mennessä sekä nykyaikainen ja palautumiskykyinen Euroopan unionin talous.

Lue lisää komission ehdotuksesta Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamiseksi: europa.eu/!BrNxbB

Infografiikka kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevan EU:n tavoitteen hyödyistä.
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen etuja ovat esimerkiksi seuraavat: 40 prosenttia Euroopan unionin energialähteiden yhdistelmästä uusiutuvia energialähteitä vuoteen 2030 mennessä, ilmansaasteiden aiheuttamia kuolemia vähintään 55 prosenttia vähemmän vuoteen 2030 mennessä, miljoona sähköautojen latauspistettä eri puolilla Euroopan unionia vuoteen 2025 mennessä, eurooppalaiseen solidaarisuuteen perustuva oikeudenmukainen siirtymä, miljoona uutta vihreää työpaikkaa Euroopan unionissa vuoteen 2030 mennessä, puhtaampi julkinen liikenne ja kestävämmät polttoaineet, Euroopan metsien suojelu ja ennallistaminen, kolme miljardia uutta puuta istutettu vuoteen 2030 mennessä sekä nykyaikainen ja palautumiskykyinen Euroopan unionin talous.

TEHTÄVÄ 18 VIHREÄ HAASTE

Onko jotakin, mitä voitte tehdä yhdessä luokkana tai kouluna vihreämmän Euroopan rakentamiseksi? Opettajasi voi etsiä ideoita yhteistä keskustelua varten opettajan Vihreä haaste -aineistopaketista. Jakautukaa pienryhmiin keskustelemaan ideoistanne.

Opettajan Vihreä haaste -aineistopaketti: europa.eu/!hrxmK9

TIESITKÖ TÄMÄN?

Rakennukset kuluttavat EU:ssa 40 prosenttia energiasta ja aiheuttavat 36 prosenttia energiaan liittyvistä hiilidioksidipäästöistä. Hyvä uutinen on se, että vuoteen 2030 mennessä EU:ssa voitaisiin kunnostaa 35 miljoonaa rakennusta, mikä vähentäisi päästöjä merkittävästi ja loisi 160 000 uutta työpaikkaa rakennusalalle.

TIESITKÖ TÄMÄN?

Energiantuotanto ja -käyttö aiheuttaa 75 prosenttia EU:n päästöistä. Energian säästäminen lisäämällä energiatehokkuutta ja laajentamalla huomattavasti uusiutuvaa energiaa vähentää suoraan päästöjä, ilmansaasteita ja riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.

Saat lisätietoja energiasta katsomalla nämä lyhyet videot: europa.eu/learning-corner/eu-energy-policy_fi

Metsän reunassa olevia kylttejä, joista käy ilmi, että kyseessä on Natura 2000 -alue.

Natura 2000 -alueet on merkitty kaikkialla Euroopassa.

Etujoukoissa ilmastonmuutosta torjumassa

Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma, jota EU ei voi ratkaista yksin. Euroopan unioni tekee yhteistyötä muiden maailman maiden ja alueiden kanssa Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Sopimuksessa asetetaan tavoitteeksi pitää ilmaston lämpötilan nousu ”selvästi alle 2 celsiusasteessa” suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkimään toimiin, joilla lämpötilan nousu saataisiin rajattua 1,5 celsiusasteeseen. Maat keskustelevat näiden tavoitteiden saavuttamisen edistymisestä vuosittain YK:n ilmastonmuutoskonferenssissa (COP).

Luonnon suojeleminen ja ennallistaminen

Luonto on tärkein liittolaisemme ilmastonmuutoksen ja tautien puhkeamisen torjunnassa. Kestävän kehityksen vastaiset ihmisen toimet kuitenkin uhkaavat elämän verkostoa, josta olemme riippuvaisia. Luonnon tervehdyttäminen on keskeinen osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa. EU aikoo saavuttaa tämän muun muassa laajentamalla maalla ja merellä sijaitsevien suojelualueiden verkostoa (Natura 2000 -verkosto), istuttamalla miljardeja puita ja edistämällä kestäviä viljelykäytäntöjä. Se pyrkii myös varmistamaan, että syömämme ruoka on terveellistä, kohtuuhintaista ja ympäristöystävällisellä tavalla tuotettua. Tämä tarkoittaa muun muassa haitallisten torjunta-aineiden vähentämistä ja luonnonmukaisen maatalouden lisäämistä.

Lisätietoja vuoteen 2030 ulottuvasta EU:n biodiversiteettistrategiasta: europa.eu/!3hY77g

TIESITKÖ TÄMÄN?

EU ja EU-maat ovat yhdessä maailman suurin ilmastorahoituksen antaja. Vuonna 2019 ne myönsivät kehitysmaille 21,9 miljardia euroa tukea niiden pyrkimyksissä torjua ilmastonmuutosta.

Opi lisää ilmastonmuutoksesta vierailemalla Maapallomme, meidän tulevaisuutemme -verkkosivustolla: europa.eu/learning-corner/our-planet-our-future_fi

Lisätietoja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta: europa.eu/!Md78CB

Euroopan digitaalinen valmius

Koronaviruspandemia on vauhdittanut Euroopan siirtymistä digitaaliseen maailmaan. Digitaaliteknologiat ovat pitäneet perheet ja ystävät yhteydessä, koululaiset opintiellä ja yritykset toiminnassa. Niistä on nyt tullut olennainen osa elämäämme. Kaikilla ei kuitenkaan ole samoja mahdollisuuksia käyttää digitaaliteknologioita tai taitoja hyödyntää niitä täysin.

EU:n tavoitteena on tehdä seuraavista kymmenestä vuodesta Euroopan digitaalinen vuosikymmen. Se pyrkii varmistamaan, että digitaalinen siirtymä hyödyttää kaikkia eikä vain muutamia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jokaisella olisi nopea internetyhteys ja taidot, joita digitaalisen maailman tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää. Samaan aikaan uudet teknologiat, kuten tekoäly, muuttavat maailmaamme tuoden mukanaan monia etuja mutta myös uusia pulmia. EU pyrkii johtamaan uusien, maailmanlaajuisten standardien kehittämistä varmistaakseen, että eurooppalaiset voivat luottaa siihen, mitä nämä teknologiat tarjoavat.

Digitaalinen siirtymä ja teknologioiden älykkäämpi käyttö voivat myös ratkaisevalla tavalla helpottaa EU:n ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden toteuttamista.

Euroopan digitaalisesta vuosikymmenestä todellisuutta

Euroopan komissio esitteli maaliskuussa 2021 vision Euroopan digitaalisesta siirtymästä vuoteen 2030 mennessä sekä joukon konkreettisia tavoitteita ja suunnitelman niiden saavuttamiseksi. Tavoitteilla pyritään saavuttamaan neljä keskeistä päämäärää: 1) tekniikkaa ymmärtävä maanosa, jossa on digitaalisesti osaava väestö ja pitkälle koulutetut digitaalialan ammattilaiset, 2) huippuluokan luotettavat ja suojatut digitaaliset infrastruktuurit, 3) Euroopan digitalisoituneiden yritysten osuus on suuri ja 4) modernisoidut julkiset palvelut, jotka vastaavat yhteiskunnan tarpeita. Kaikkien aikojen ensimmäinen Digitaalinen Eurooppa -ohjelma, jonka talousarvio kaudeksi 2021–2027 on 7,5 miljardia euroa, tarjoaa rahoitusta tärkeille hankkeille, jotka koskevat esimerkiksi tekoälyä, suurteholaskentaa, kyberturvallisuutta tai edistynyttä osaamista. Osana EU:n elpymissuunnitelmaa EU-maiden on investoitava vähintään 20 prosenttia NextGenerationEU-rahastosta saamistaan varoista digitaalisiin aloitteisiin.

Euroopan digitalisaation keskeisiä tavoitteita vuoteen 2030 mennessä ovat seuraavat:

  • 80 prosentilla aikuisväestöstä on vähintään digitaaliset perustaidot
  • 20 miljoonaa tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijaa, joista nykyistä suurempi osa on naisia
  • kaikilla eurooppalaisilla kotitalouksilla on gigabittiyhteydet, ja 5G-verkko kattaa kaikki asutut alueet
  • Euroopalla on ensimmäinen kvanttitietokone
  • kolme neljäsosaa yrityksistä käyttää pilvipalveluja
  • kaikki tärkeimmät julkiset palvelut ovat käytettävissä verkossa
  • kaikilla EU-alueen kansalaisilla on pääsy sähköisiin potilastietoihinsa
  • 80 prosenttia kansalaisista käyttää digitaalista tunnistusratkaisua.

Lisätietoja vuoteen 2030 ulottuvista digitaalisista tavoitteista: europa.eu/!Fdb4R3

Digiajan taidot

Digitaalinen osaaminen on olennaisen tärkeää niin opiskelun kuin työn kannalta. On myös olennaisen tärkeää, että saatavilla on yhä useampia julkisia verkkopalveluja aina pankkitilin avaamisesta ulkomaisen opiskelupaikan hakemiseen. Tällä hetkellä digitaaliset perustaidot kuitenkin puuttuvat useammalta kuin joka viidenneltä nuorelta. Vaikka vastuu koulutuksesta on yksittäisillä EU-mailla, EU antaa tällä alalla tukea. Se tukee EU-maita investoimalla ohjelmiin, kuten Euroopan osaamisohjelmaan ja digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmaan, joilla koulutetaan eurooppalaisia ja laajennetaan Euroopan osaamisreserviä.

Euroopan komissiolla on monia erilaisia hankkeita, joiden tarkoituksena on auttaa EU-maita lisäämään digitaalista osaamista. Näihin kuuluvat jokavuotinen EU:n koodausviikko ja Digital Opportunity -harjoittelujaksot, jotka molemmat antavat korkeakouluopiskelijoille mahdollisuuden hankkia käytännön työkokemusta työmarkkinoiden arvostamilla digitaalisilla aloilla.

Digiretkeilijät-sarjakuva kertoo digitaalisuuden tarjoamista monista eri mahdollisuuksista: europa.eu/!yVry6K

TIESITKÖ TÄMÄN?

Vuoden 2020 Women in Digital Scoreboard -tilaston mukaan vain 18 prosenttia EU:n tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoista on naisia. EU toteuttaa toimia, joilla edistetään naisten osallistumista digitaalialoille haastamalla stereotypioita, edistämällä digitaalisten taitojen opetusta ja koulutusta sekä kannustamalla useampia naisia ryhtymään alan yrittäjiksi.

Luottamuksen lisääminen teknologiaan

Tekoäly voi auttaa meitä monin tavoin, esimerkiksi tekemällä lääketieteellisistä diagnooseista tarkempia ja minimoimalla maatalouden ympäristövaikutuksia. Jotkut ovat kuitenkin huolissaan siitä, että tekoäly saattaa vaarantaa heidän työpaikkansa, tai he pohtivat, voiko teknologiaan luottaa. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi komissio on ehdottanut uusia sääntöjä, joilla varmistetaan, että käytettävät tekoälyjärjestelmät ovat turvallisia, avoimia, eettisiä, puolueettomia ja ihmisen valvonnassa.

europa.eu/!Yp86GN

TEHTÄVÄ 19 TEKOÄLY – LUOTTAMUSKYSYMYS

Mitä hyötyjä ja riskejä tekoälyyn liittyy? Keskustelkaa asiasta pienryhmissä.

TIESITKÖ TÄMÄN?

EU:n ensimmäinen maailmanluokan supertietokone Vega otettiin käyttöön Mariborissa Sloveniassa huhtikuussa 2021. Se pystyy tekemään uskomattomat 6,9 miljoonaa miljardia laskelmaa sekunnissa! Tämä kuuluisan slovenialaisen matemaatikon, Jurij Vegan, mukaan nimetty supertietokone on yksi kahdeksasta huipputason supertietokoneesta, jotka auttavat eurooppalaisia tutkijoita, teollisuutta ja yrityksiä ottamaan edistysaskeleita monilla aloilla, esimerkiksi lääkkeiden ja uusien materiaalien suunnittelussa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Turvassa internetissä

EU:n tietosuoja- ja yksityisyyssäännöt kuuluvat maailman tiukimpiin. Ne auttavat varmistamaan, että verkko on turvallinen ja oikeudenmukainen ympäristö. Lisäksi ne auttavat suojelemaan käyttäjiä, erityisesti lapsia, laittomalta ja haitalliselta sisällöltä. Verkkoalustoja voidaan kuitenkin käyttää väärin levittämällä niillä laitonta sisältöä, kuten vihapuhetta tai terroristista sisältöä, tai myymällä vaarallisia tavaroita ja väärennettyjä tuotteita. Euroopan komissio pyrkii varmistamaan, että se, mikä on laitonta verkon ulkopuolella, on laitonta myös verkossa. Lisäksi se pyrkii vahvistamaan kyberturvallisuutta kaikkialla EU:ssa ja suojelemaan EU:n hallituksia, kansalaisia ja yrityksiä maailmanlaajuisilta kyberuhkilta. Osana tätä työtä EU on auttanut perustamaan yhteisen kyberyksikön, jonka tarkoituksena on koota yhteen EU:n ja EU-maiden käytettävissä olevat resurssit ja asiantuntemus. Tavoitteena on ehkäistä ja estää tehokkaasti laajamittaisia kyberturvallisuuspoikkeamia ja -kriisejä sekä reagoida niihin.

europa.eu/!FmVmf6

TIESITKÖ TÄMÄN?

EU:n rahoittama Safer Internet -keskusten verkosto auttaa lisäämään tietoisuutta verkkoturvallisuudesta. Jokaisessa keskuksessa on nuorisopaneeli, jossa nuoret antavat ikätovereilleen arvokkaita vinkkejä ja neuvoja omien, verkkoteknologioista saamiensa kokemusten perusteella.

Lisätietoja EU:n toimista turvallisen verkkoympäristön luomiseksi: europa.eu/!FM99nB

Ihmisten hyväksi toimiva talous

Koronaviruspandemia järisytti Euroopan talouksia tavalla, joka vaikutti ihmisten toimeentuloon ja yrityksiin kaikilla aloilla. Työpaikkojen menetykset vaikuttivat erityisesti nuoriin, joista monet työskentelevät pahiten kärsineillä aloilla, kuten matkailussa sekä hotelli- ja ravintola-alalla.

Sen lisäksi, että EU on ryhtynyt toimiin suojellakseen yrityksiä ja työntekijöitä pandemian taloudellisilta seurauksilta, se on myös laatinut elpymissuunnitelman, jonka avulla Eurooppa saadaan takaisin jaloilleen. Suunnitelman nimi on NextGenerationEU. Sen tavoitteena ei ole ainoastaan korjata pandemian aiheuttamia vahinkoja vaan myös, kuten sen nimestä voi arvata, investoida eurooppalaisten seuraavaan sukupolveen ja EU:n pitkän aikavälin tulevaisuuteen. NextGenerationEU-välineen rahoitus täydentää EU:n kaudeksi 2021–2027 laadittua talousarviota. Se tarjoaa kaikille EU-maille ainutlaatuisen tilaisuuden nopeuttaa elpymistä ja vauhdittaa vihreää ja digitaalista siirtymää kaikkialla EU:n alueella. Elpymispaketin määrärahat ovat yhteensä yli 2 biljoonaa euroa.

EU tekee töitä vahvistaakseen taloutta kaikissa maissa ja kaikilla alueilla panostaen voimakkaasti nuorten tukemiseen. Se pyrkii myös vähentämään eriarvoisuutta ja parantamaan kaikkien eurooppalaisten elintasoa.

NextGenerationEU

NextGenerationEU-elpymisrahaston arvo on yli 800 miljardia euroa. Siitä rahoitetaan merkittävällä tavalla jäsenvaltioissa tehtäviä uudistuksia ja investointeja vuoteen 2026 asti. Euroopan komissio ottaa pääomamarkkinoilta lainaa EU:n puolesta tänä aikana. Kerätyt varat jaetaan EU-maille käytettäviksi hankkeisiin ja aloitteisiin. Saadakseen tukea EU-maiden on pitänyt laatia kansalliset suunnitelmat, joista käy ilmi, miten ne aikovat investoida varat. Suunnitelmien piti sisältää tietty osuus ilmasto- ja digitaalialoitteisiin osoitettuja varoja. Tämä auttaa EU:ta saavuttamaan ilmastoneutraaliutta koskevan tavoitteensa vuoteen 2050 mennessä ja edistää Euroopan digitaalista siirtymää luoden samalla työpaikkoja ja vauhdittaen talouskasvua.

Investointeja tuleviin vuosikymmeniin NextGenerationEU:n avulla

Infografiikka, josta käy ilmi
NextGenerationEU-välineen varojen jakaminen eri ohjelmiin.
Suurin osa NextGenerationEU-välineen varoista eli 723,8 miljardia euroa käypinä hintoina käytetään elpymis- ja palautumistukivälineen kautta. Siitä myönnetään laajamittaista rahoitustukea julkisille investoinneille ja tietyille aloille, kuten vihreille ja digitaalisille hankkeille. Tuki annetaan sekä avustuksina että lainoina. Avustuksina myönnetään 338,0 miljardia euroa ja lainoina 385,8 miljardia euroa käypinä hintoina.

Jäljelle jäävät 83,1 miljardia euroa investoidaan eri ohjelmiin.

Tukea Euroopan nuorisolle

EU pyrkii varmistamaan, että nuorilla on sellaiset taidot ja osaaminen, joita he tarvitsevat nopeasti muuttuvassa työelämässä – erityisesti sellaiset, joiden avulla he voivat menestyä vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä. Komissio on esittänyt kohdennettuja aloitteita, joilla tuetaan jäsenvaltioita työttömyyden vähentämisessä ja autetaan työmarkkinoille pyrkiviä nuoria. Nuorisotakuujärjestelmää vahvistettiin nuorisotyöllisyyden tukialoitteella. Sen kohderyhmä on nyt aiempaa laajempi: se kattaa 15–29-vuotiaat. Se antaa myös uutta pontta oppisopimuskoulutukselle. Se muun muassa uudistaa eurooppalaista oppisopimusyhteenliittymää, joka hyödyttää nyt paremmin sekä työnantajia että nuoria. Lisäksi se edistää uudistuksia, joilla ammatillisesta koulutuksesta tehdään nykyaikaisempaa, houkuttelevampaa ja joustavampaa.

EU:n uusi ALMA-aloite (Aim, Learn, Master, Achieve) auttaa niitä nuoria, jotka eivät ole millään tavoin mukana työelämässä tai koulutuksessa, pääsemään työmarkkinoille. Siihen sisältyy koulutus-, ammattikoulutus- tai työllistymistuki kotimaassa ja työharjoittelu toisessa EU-maassa.

Komissio pyrkii myös parantamaan epätyypillisissä työsuhteissa olevien – esimerkiksi digitaalisten alustojen kautta työskentelevien – olosuhteita, sillä epätyypilliset työsuhteet ovat nuorten keskuudessa yhä yleisempiä.

Yleisenä tavoitteena on, että EU-maat investoivat vähintään 22 miljardia euroa EU:n rahoitusta toimenpiteisiin, joilla tuetaan nuorten työllisyyttä vuosina 2021–2027. EU:n varoja voidaan käyttää esimerkiksi pienyrityksille myönnettäviin bonuksiin oppisopimuskoulutettavien palkkaamiseksi, startup-lainoihin ja avustuksiin yrittäjille sekä koulutuksiin, joilla autetaan nuoria hankkimaan työmarkkinoilla tarvittavia uusia taitoja.

Lisätietoja nuorison työllisyystuesta: europa.eu/!rFGqmy

Nuoret työntekijät tekevät muistiinpanoja kuunnellessaan ohjaajaa.

Kohti oikeudenmukaista ja osallistavaa elpymistä

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa esitetään 20 periaatetta, joiden tavoitteena on luoda oikeudenmukaiset työmarkkinat ja sosiaaliturvajärjestelmät, jotka toimivat kaikkien hyväksi. Periaatteisiin kuuluvat esimerkiksi yhtäläiset mahdollisuudet, työllisyyden tukeminen ja oikeudenmukaiset palkat, jotka mahdollistavat kohtuullisen elintason. Niiden toteuttaminen on EU:n toimielinten, kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan yhteinen tehtävä.

Tavoitteilla, jotka EU:n on saavutettava vuoteen 2030 mennessä, pyritään varmistamaan, että yhä useammilla eurooppalaisilla on käytettävissään sekä tarvitsemansa taidot, että yhtäläiset mahdollisuudet taloudessa, joka on nykyistä digitaalisempi, kestävämpi ja osallistavampi.

Osallistavuus tarkoittaa sitä, että yhteiskunnan kaikkien yksilöiden tarpeet otetaan huomioon. Se tarkoittaa myös sitä, että jokaisella pitäisi olla mahdollisuus tehdä työtä ja ansaita oma elantonsa. Euroopan komissio pyrkii esimerkiksi varmistamaan, että vammaiset voivat osallistua koulutukseen ja oppia uusia taitoja sekä saada työpaikan ja elää itsenäisesti.

Komissio ehdottaa myös uusia toimenpiteitä, joilla pyritään varmistamaan, että naiset ja miehet saavat samasta työstä samansuuruisen palkan. Näillä toimenpiteillä lisätään tietoisuutta yritysten palkkaehdoista ja annetaan työnantajille ja työntekijöille enemmän välineitä palkkasyrjinnän torjumiseksi työpaikalla.

Uudesta Euroopan sosiaalirahasto plussasta tuetaan ihmisiä, alueita ja maita, jotka kohtaavat haasteita esimerkiksi pandemiasta elpymisessä tai työllisyyttä, sosiaalista osallisuutta, koulutusta ja ilmastoa koskevien EU:n tavoitteiden saavuttamisessa (europa.eu/!TXTktN).

 

Lisätietoja komission aloitteista Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20 periaatteen toteuttamiseksi: europa.eu/!QgubG7

TEHTÄVÄ 20 SINUN PAINOPISTEESI OIKEUDENMUKAISEMMAN JA OSALLISTAVAMMAN EUROOPAN PUOLESTA

Alla on lueteltu joitakin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin kattamista aloista. Valitse kolme alaa, joita pidät tärkeimpinä, ja keskustele sitten valinnoistasi pienessä ryhmässä.

  1. Opetus, koulutus ja elinikäinen oppiminen
  2. Sukupuolten tasa-arvo
  3. Lastenhoito ja lapsille annettava tuki
  4. Tiedot työehdoista ja irtisanotuille annettava suoja
  5. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja työntekijöiden osallistuminen
  6. Työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen
  7. Kohtuullinen vähimmäispalkka
  8. Terveydenhuolto
  9. Vammaisten osallistaminen
  10. Sosiaalinen asuntotuotanto ja kodittomille annettava asumisapu

Lisätietoja EU:n suunnitelmista luoda ihmisten hyväksi toimiva talous: europa.eu/!MmTMgy

Nuoret työntekijät tekevät muistiinpanoja kuunnellessaan ohjaajaa.

Vahvempi EU maailmannäyttämöllä

Euroopan unionissa on noin 447 miljoonaa asukasta – se on Kiinan ja Intian jälkeen maailman suurin väestö – ja sillä on tärkeä rooli maailmanlaajuisella näyttämöllä. EU toimii 27 maan sisämarkkinoina, mikä tekee siitä maailman suurimman kaupparyhmittymän. Kansainväliset kauppasopimukset tuovat talouskasvua Euroopalle ja sen kumppaneille. Lisäksi ne auttavat edistämään eurooppalaisia periaatteita ja arvoja, kuten demokratiaa, ihmisoikeuksia, sosiaalisia oikeuksia ja ilmastonmuutoksen torjuntaa.

EU:n suhteet muuhun maailmaan perustuvat yhteisvastuuseen ja yhteistyöhön. Ilmastonmuutoksen, väkivaltaisten ääriliikkeiden, ihmiskaupan ja laittoman muuttoliikkeen kaltaiset haasteet eivät pysähdy maiden rajoille, ja äärimmäiseen köyhyyteen voidaan puuttua vain tekemällä yhteistyötä kehitysmaihin kuuluvien kumppanimaiden kanssa.

EU pyrkii tekemään maailmasta turvallisemman paikan, jossa ihmisiä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja jossa lakeja noudatetaan. EU:n ulkoisia toimia ohjaavat samat periaatteet, jotka ovat ohjanneet sen perustamista ja kehittämistä, kuten rauha, demokratia, oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet ja perusvapaudet. EU pyrkii vahvistamaan kumppanuuksiaan itäisten lähinaapureidensa – erityisesti Länsi-Balkanin – kanssa mutta myös kaukaisempien naapureidensa kanssa (tarkempia tietoja EU:n ehdokasmaista on luvussa 1 ”Mikä on Euroopan unioni?”).

TIESITKÖ TÄMÄN?

EU:lla on tällä hetkellä voimassa yli 45 kauppasopimusta lähes 80 kumppanin kanssa eri puolilla maailmaa. Vuonna 2020 EU sai neuvoteltua uuden kauppasopimuksen Meksikon kanssa. Myös EU:n kauppasopimus Vietnamin kanssa tuli tällöin voimaan.

Yhdistyneen kuningaskunnan erottua Euroopan unionista 31. tammikuuta 2020 EU ja Yhdistynyt kuningaskunta allekirjoittivat kauppa- ja yhteistyösopimuksen 30. joulukuuta 2020.

TIESITKÖ TÄMÄN?

EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytävä kauppa tukee suoraan tai välillisesti yli 35:tä miljoonaa työpaikkaa Euroopassa.

Vapaa ja oikeudenmukainen kauppa

Kauppasopimukset helpottavat maiden välistä liiketoimintaa sekä auttavat luomaan uusia työpaikkoja ja vauhdittamaan talouskasvua. Niiden ansiosta EU:n kuluttajilla on saatavillaan suurempi valikoima tuotteita eri puolilta maailmaa ja edullisempaan hintaan. Lisäksi sopimukset helpottavat EU:n yritysten kilpailua ulkomailla. EU on neuvotellut kauppasopimuksia monien maailman maiden kanssa. Puhuessaan yhdellä äänellä EU:lla on kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa paljon enemmän valtaa kuin yhdelläkään sen jäsenvaltioista olisi yksin.

Kauppapolitiikalla voi olla merkittävä rooli ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen torjumisessa. EU:n tavoitteena on tehdä Pariisin ilmastosopimuksen noudattamisesta olennainen osa tulevia kauppa- ja investointisopimuksia.

EU johtaa pyrkimyksiä uudistaa maailmanlaajuisia kauppasääntöjä, jotta ne vastaisivat paremmin nykypäivän haasteisiin.

Kansainvälinen yhteistyö

EU tekee tiivistä yhteistyötä naapurimaidensa sekä muiden maiden ja kansainvälisten järjestöjen, kuten Yhdistyneiden kansakuntien ja Maailman terveysjärjestön, kanssa yhteisten haasteiden, kuten koronaviruspandemian ja ilmastonmuutoksen, ratkaisemiseksi. Sen tavoitteena on luoda uusia liittoumia EU:n ulkopuolisten maiden kanssa ja vahvistaa yhteistyötä monenvälisten ja alueellisten järjestöjen kanssa.

TIESITKÖ TÄMÄN?

Global Gateway on EU:n uusi strategia, jolla parannetaan yhteyksiä digitaali-, energia- ja kuljetusaloilla ja vahvistetaan terveys-, koulutus- ja tutkimusjärjestelmiä kaikkialla maailmassa. Investoimalla 300 miljardia euroa varmistetaan, että nämä yhteydet ovat demokraattisia, läpinäkyviä, vihreitä, turvallisia ja älykkäitä.

Lisätietoja: europa.eu/!3wnwpf

Kesäkuussa 2021 pidetty EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokous käynnisti uudistetun transatlanttisen kumppanuuden. Kokouksessa vahvistettiin yhteinen ohjelma osapuolten väliselle yhteistyölle pandemian jälkeisenä aikana.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ja Amerikan yhdysvaltojen presidentti Joe Biden seisovat Eurooppa-neuvoston rakennuksessa.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmailuakatemiassa Addis Abebassa.

EU osarahoittaa oppilaitosta, jossa afrikkalaiset nuoret voivat kouluttautua lentäjiksi, matkustamomiehistön jäseniksi tai lentomekaanikoiksi. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vierailulla Etiopian ilmailuakatemiassa Addis Abebassa 27. helmikuuta 2020.

EU on vahvistamassa ja syventämässä yhteistyötään Afrikan kanssa. Se on ehdottanut useita yhteisiin etuihin ja arvoihin pohjautuvia kumppanuuksia, joissa keskitytään keskeisiin aloihin, kuten vihreään siirtymään, digitalisaatioon, muuttoliikkeeseen ja liikkumiseen.

TIESITKÖ TÄMÄN?

EU:lla on 140 edustustoa eri puolilla maailmaa. Niillä on samankaltainen rooli kuin suurlähetystöillä. Ne tekevät tärkeää työtä edustamalla EU:ta ja sen kansalaisia sekä luomalla verkostoja ja kumppanuuksia.

TIESITKÖ TÄMÄN?

EU on yhdessä jäsenvaltioidensa kanssa maailman suurin humanitaarisen avun antaja. Se tarjoaa ja koordinoi hätäapua katastrofialueilla Euroopassa ja muualla maailmassa. Vuoden 2022 alussa, pian sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, komissio ilmoitti myöntävänsä 90 miljoonaa euroa hätäapuohjelmiin Ukrainan sodan koettelemien siviilien auttamiseksi.

TEHTÄVÄ 21 EU:N ROOLI MAAILMASSA

Seuraavassa on joitakin esimerkkejä EU:n roolista maailmannäyttämöllä. Valitse niistä kolme sinulle tärkeintä ja perustele valintasi. Vertaile vastauksiasi luokkatovereidesi vastausten kanssa.

  1. EU on johtanut ja tukenut rauhanneuvotteluja kaikkialla maailmassa konfliktien lopettamiseksi.
  2. EU puolustaa demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta koko maailmassa. Se on tehnyt ihmisoikeuksista keskeisen osan suhteitaan muiden maiden kanssa.
  3. EU on ottanut johtavan aseman maailmanlaajuisessa työssä ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
  4. EU edistää ja tukee taloudellisesti tasa-arvoa ja naisten vaikutusvallan lisäämistä kaikkialla maailmassa.
  5. EU ja EU-maat ovat yhdessä maailman suurimpia kehitysavun ja humanitaarisen avun antajia.

Lisätietoja EU:n työstä Euroopan aseman vahvistamiseksi maailmassa: europa.eu/!gj98uq

Eurooppalaisen elämäntavan edistäminen

Euroopan unioni ei ole pelkästään tavaroiden ja palvelujen sisämarkkina-alue. Se on ihmisten unioni, jota yhdistävät yhteiset arvot. Nämä arvot on määritelty EU:n perussopimuksissa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, joissa taataan EU:ssa asuvien ihmisten oikeudet. Nämä arvot, joihin kuuluvat muun muassa demokratia ja oikeusvaltioperiaate, ovat yhteiskuntiemme perusta. Mikään demokratia ei esimerkiksi voi kukoistaa ilman riippumattomia tuomioistuimia, jotka takaavat perusoikeuksien ja kansalaisvapauksien suojan, tai ilman aktiivista kansalaisyhteiskuntaa ja vapaita tiedotusvälineitä.

Eurooppalainen elämäntapa on osallistava, mikä tarkoittaa, että ketään ei jätetä ulkopuolelle. Jokaisella EU:n asukkaalla pitäisi olla mahdollisuus menestyä, osallistua ja johtaa riippumatta eroista, jotka perustuvat sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen. Euroopan komissio on ottamassa käyttöön politiikkoja ja toimia, joilla puututaan syrjintään ja yhteiskunnassa liian usein esiintyviin stereotypioihin.

Koronaviruspandemiasta saatujen kokemusten pohjalta EU pyrkii tehostamaan reagointiaan terveyskriiseihin ja toteuttamaan toimia kansalaisten terveyden kaikkien osa-alueiden parantamiseksi.

Tasa-arvon unionin rakentaminen

Euroopan unionilla on maailman laajimpiin kuuluva syrjinnän vastainen lainsäädäntö. Tarvitaan kuitenkin vielä lisätoimia, jotta EU:ssa edelleen vallitsevaan eriarvoisuuteen voidaan puuttua ja jotta jokainen voi osallistua eurooppalaiseen elämään. Komissio on tehostamassa toimiaan kaikilla aloilla muun muassa rasismin ja antisemitismin torjumiseksi sekä Eurooppaan tulevien ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien ihmisten marginalisoitumisen ja yhteiskunnasta syrjäytymisen estämiseksi. Komissio jatkaa työtään sen varmistamiseksi, että vammaiset henkilöt voivat nauttia oikeuksistaan ja että heillä on samat mahdollisuudet elämässä kuin muillakin. Komissio jatkaa toimiaan myös hlbtiq-henkilöihin kohdistuvan syrjinnän torjumiseksi.

Lisätietoa EU:n suunnitelmista torjua kaikkia syrjinnän muotoja: europa.eu/!XnPD4R

TIESITKÖ TÄMÄN?

EU:ssa noin 87 miljoonalla ihmisellä on jonkinasteinen vamma.

Katso, miten EU aikoo suojella vammaisten oikeuksia seuraavan vuosikymmenen aikana: europa.eu/!jucHDC

TIESITKÖ TÄMÄN?

Lähes 60 prosenttia eurooppalaisista on sitä mieltä, että etniseen alkuperään tai ihonväriin perustuva syrjintä on heidän maassaan yleistä.

Lähde: Eurobarometri 2251.

Henkilö lukee kirjastossa pistekirjoituksella kirjoitettua kirjaa.

TEHTÄVÄ 22 SYRJINNÄN TORJUNTA

Oletko joskus nähnyt tai itse kokenut syrjintää? Mitä sen torjumiseksi voi mielestäsi tehdä? Keskustelkaa tästä pienissä ryhmissä ja esitelkää sitten ajatuksenne muulle luokalle.

Oikeusvaltioperiaatteen vaaliminen

Oikeusvaltioperiaate vaikuttaa suoraan kaikkien kansalaisten elämään. Se on välttämätön periaate, joka takaa yhdenvertaisen kohtelun lain edessä ja yksilön oikeuksien puolustamisen. Sitä tarvitaan myös, jotta viranomaiset eivät voi käyttää valtaansa väärin ja jotta päätöksentekijät voidaan asettaa vastuuseen.

Katso, mitä EU tekee oikeusvaltioperiaatteen edistämiseksi, suojelemiseksi ja täytäntöönpanemiseksi Euroopassa: europa.eu/!fk3H4G

TIESITKÖ TÄMÄN?

Yli 80 prosenttia kansalaisista on sitä mieltä, että riippumattomien tuomioistuinten takaama tehokas oikeussuoja, yhdenvertaisuus lain edessä sekä korruption asianmukainen tutkinta ja korruptiosyytteiden nostaminen ovat heille tärkeitä.

Lähde: Eurobarometri 2235.

Uusi lähestymistapa muuttoliikkeen ja turvapaikka-asioiden hallintaan Euroopassa

Euroopan unioni on alue, jolla suojellaan henkilöitä, jotka pakenevat alkuperämaastaan vainon tai vakavan haitan vuoksi. Eurooppaan tulee vuosittain tuhansia ihmisiä hakemaan kansainvälistä suojelua tai parempaa elämää. EU pyrkii yhdessä EU-maiden kanssa kehittämään parempia tapoja hallita alueelleen saapuvien ihmisten virtaa. Komissio esitti vuonna 2020 ehdotuksia Euroopan muuttoliike- ja turvapaikkajärjestelmän parantamiseksi. Ehdotuksissa muun muassa etsitään keinoja parantaa yhteistyötä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa sekä kehittää pakolaisten kotouttamista ja sellaisten henkilöiden palauttamista, joilla ei ole oleskeluoikeutta. Vuoden 2022 alussa, pian sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, EU sovelsi ensimmäistä kertaa tilapäistä suojelua koskevaa järjestelmää henkilöihin, jotka pakenevat Ukrainan sotaa. Järjestelmän ansiosta he voivat nauttia EU:ssa yhdenmukaistetuista oikeuksista, kuten oleskeluoikeudesta, asumisesta, terveydenhuollosta ja lasten koulutuksesta.
Lisätietoja EU:n solidaarisuudesta Ukrainan tilanteessa: europa.eu/!Bm4fb7

europa.eu/!QXRWVf

TIESITKÖ TÄMÄN?

Maahanmuuttajilla ja maahanmuuttajataustaisilla EU:n kansalaisilla on tärkeä rooli eurooppalaisessa yhteiskunnassa ja talouden eri aloilla. EU pyrkii varmistamaan, että he voivat osallistua yhteiskuntaan täysipainoisesti, toteuttamalla toimia esimerkiksi koulutuksen, työpaikkojen, terveydenhuollon ja asumisen aloilla.

play video KATSO VIDEO: Suaad Alshlehin haastattelu: audiovisual.ec.europa.eu/en/video/I-195435

Suaad Alshleh tuli Eurooppaan pakolaisena Syyriasta. Hän toteuttaa nyt unelmaansa lääkärintyöstä Irlannissa.

Eurooppalaisten terveyden suojelu

EU pyrkii varmistamaan, että EU-maat valmistautuvat ja reagoivat terveyskriiseihin yhdessä ja että lääkintätarvikkeita on saatavilla ja ne ovat kohtuuhintaisia. Se pyrkii myös kehittämään monien sairauksien, kuten syövän, ennaltaehkäisyä, hoitoa ja jälkihoitoa. Tämä työ – joka on Euroopan terveysunionin taustalla – antaa EU:lle paremmat eväät ehkäistä ja hoitaa tulevia pandemioita, lisää Euroopan terveydenhuoltojärjestelmien sietokykyä ja suojelee paremmin kansalaisten terveyttä.

europa.eu/!HUtxFF

EU aikoo investoida kauden 2021–2027 EU4Health-rahoitusohjelman puitteissa yli 5 miljardia euroa toimiin, joilla on EU:n lisäarvoa, täydentääkseen EU-maiden terveyspolitiikkoja.

ec.europa.eu/health/funding/eu4health_fi

Toiminta-alat:

Terveyden parantaminen ja edistäminen unionissa.
Lääkkeiden, lääkinnällisten laitteiden ja kriisin kannalta merkityksellisten tuotteiden parantaminen.
Ihmisten suojaaminen unionissa vakavilta rajat ylittäviltä terveysuhkilta.
Terveydenhuoltojärjestelmien vahvistaminen.

Voit oppia EU4Health-ohjelmasta lisää katsomalla tämän lyhyen videon: europa.eu/!dNXh6M

TIESITKÖ TÄMÄN?

Vuonna 2020 EU:ssa diagnosoitiin syöpä 2,7 miljoonalla ihmisellä, minkä lisäksi siihen menehtyi 1,3 miljoonaa ihmistä. Näistä yli 2 000 oli nuoria.

Lue, miten EU:n syöväntorjuntasuunnitelmalla pyritään vähentämään syövästä aiheutuvien kuolemantapausten määrää ja parantamaan syövän ennaltaehkäisyä ja hoitoa: europa.eu/!wXWYuJ

Terveydenhuollon ammattihenkilö tekee potilaalle magneettikuvauksen.

Sairaanhoitaja valmistelee laitetta potilaan magneettikuvausta varten. Liègen yliopistosairaala, Belgia, 24. tammikuuta 2020.

Lisätietoja EU:n toiminnasta eurooppalaisen elämäntavan edistämiseksi: europa.eu/!tM64mR

Uutta vauhtia eurooppalaiselle demokratialle

Demokratia on perusta, jolle Euroopan unioni on rakennettu. Terveessä ja toimivassa demokraattisessa järjestelmässä kansalaiset voivat vapaasti ilmaista näkemyksiään, valita poliittiset johtajansa, asettua itse ehdolle ja vaikuttaa tulevaisuuteensa.

Poliittinen osallistuminen ja äänestysaktiivisuus ovat viime vuosina jälleen lisääntyneet. Kuten monissa paikoissa eri puolilla maailmaa, demokratialla on kuitenkin EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa edessään haasteita. Näitä haasteita ovat esimerkiksi ääriliikkeiden lisääntyminen, vaaleihin sekaantuminen, toimittajien uhkailu sekä kansalaisten kokemus siitä, että heidän vaaleilla valitut edustajansa ovat liian etäisiä.

EU haluaa vahvistaa demokraattisia prosesseja ja kannustaa kansalaisia osallistumaan tulevaisuutensa rakentamiseen EU:ssa. Se pyrkii myös tekemään omista rakenteistaan avoimempia ja demokraattisempia.

Lue lisää siitä, miten voit osallistua ja saada äänesi kuuluviin kohdasta ”Sinun äänesi EU:n päätöksenteossa”.

 

EU:n demokratioiden vahvistaminen

Yksilön oikeudet ja vapaudet, avoimuus ja vastuuvelvollisuus ovat keskeisessä asemassa Euroopan komission suunnitelmassa EU:n demokratioiden vahvistamiseksi. Suunnitelmassa keskitytään toimiin, joilla edistetään vapaita, oikeudenmukaisia vaaleja, tuetaan vapaita, riippumattomia tiedotusvälineitä ja torjutaan disinformaatiota. Euroopan unioni ja EU-maat tehostavat toimiaan torjuakseen sellaisten tahojen toimia, jotka yrittävät hyötyä kriiseistä, kuten koronaviruspandemiasta, ja jotka levittävät propagandaa tai vihapuhetta. Toimien tavoitteena on muun muassa havaita ja paljastaa disinformaatiota sekä tehdä yhteistyötä verkkoalustojen kanssa valeuutisten leviämisen rajoittamiseksi.

europa.eu/!GrdNQm

TIESITKÖ TÄMÄN?

Maailmanlaajuisesti 73 prosenttia naispuolisista toimittajista on kokenut verkkoväkivaltaa työssään (UNESCO/ICEF-tutkimus).

Lasten ääni kuuluviin

Jokaisen lapsen pitäisi voida nauttia samoista oikeuksista ja voida elää ilman syrjintää ja pelottelua niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Kaikkien aikojen ensimmäisellä lasten oikeuksia koskevalla EU:n strategialla pyritään varmistamaan kaikkien lasten (alle 18-vuotiaiden henkilöiden) suojelu ja tukeminen riippumatta heidän taustastaan, alkuperästään, sosiaalisesta asemastaan tai kotipaikka-asemastaan. Strategiassa ehdotetaan toimia useilla aloilla, muun muassa aloilla, jotka liittyvät lasten oikeuteen elää ilman väkivaltaa ja käyttää verkkoa turvallisesti. Samaan aikaan EU pyrkii katkaisemaan sukupolvesta toiseen jatkuvia köyhyyden ja huono-osaisuuden kierteitä. Uudella eurooppalaisella lapsitakuulla pyritään varmistamaan, että köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevilla lapsilla on mahdollisuus terveellisiin aterioihin, koulutukseen, terveydenhuoltoon ja asianmukaisiin asuinoloihin.

europa.eu/!p9fxh6

1/5 EU:n väestöstä on alle 18-vuotiaita lapsia tai nuoria.

Yli 10 000 lasta ja nuorta esitti ajatuksiaan ja auttoi lasten oikeuksia koskevan EU:n strategian laatimisessa.

play video VIDEO: Lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia: europa.eu/!qj6439

TIESITKÖ TÄMÄN?

Vuonna 2019 EU:n lapsista 22,2 prosenttia asui köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevissa kotitalouksissa. Avun tarpeessa oli siis lähes 18 miljoonaa lasta.

TIESITKÖ TÄMÄN?

Euroopan komissio perustaa lapsille osallistumisfoorumin, jonka kautta lapset voivat osallistua EU:n tason päätöksentekoprosesseihin. Lapset osallistuvat aktiivisesti esimerkiksi eurooppalaisen ilmastosopimuksen ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanoon.

TIESITKÖ TÄMÄN?

EU käynnisti toukokuussa 2021 keskustelun, jossa ihmiset eri puolilta EU:ta saivat kertoa, millaisessa Euroopassa he haluavat elää. Keskusteluja ja tapahtumia järjestettiin sekä verkossa että kasvokkain kaikissa maissa. Keskustelun kautta saatu palaute on tärkeää, sillä se auttaa muokkaamaan EU:n tulevaisuutta.

Lisätietoja Euroopan tulevaisuuskonferenssista on osoitteessa futureu.europa.eu/?locale=fi

Muuttuva Eurooppa

Elinajanodotteen piteneminen ja syntyvyyden lasku ovat muuttamassa eurooppalaisia yhteiskuntia. Väestörakenteen muutoksiin vastaaminen on ehdottoman tärkeä osa selviytymiskykyisemmän, kestävämmän ja oikeudenmukaisemman Euroopan unionin rakentamista. Esimerkiksi EU:n maaseutualueet kärsivät usein väestön vähenemisestä. Niiden asukkaat ovat myös keskimäärin vanhempia kuin kaupunkialueilla. Maaseutualueet tarjoavat meille elintarvikkeita, koteja, työpaikkoja ja välttämättömiä ekosysteemipalveluja. Jotta maaseutualueet voivat jatkossakin hoitaa näitä keskeisiä tehtäviä, Euroopan komissio on laatinut toimintasuunnitelman, jonka tarkoituksena on auttaa maaseutuyhteisöjä ja -yrityksiä hyödyntämään koko potentiaalinsa tulevina vuosikymmeninä.

Katso, miltä Eurooppa näyttää tulevina vuosikymmeninä: europa.eu/!DjCR97

TEHTÄVÄ 23 KANSALAISKESKUSTELUT

Komission jäsenten ja kansalaisten välisiä kansalaiskeskusteluja järjestetään säännöllisesti kaikkialla EU:ssa. Jos et voi ottaa osaa näihin keskusteluihin, voit järjestää kansalaiskeskustelun omassa luokassasi. Kolme tai neljä oppilasta esittää komission jäseniä. He valitsevat keskustelun lähtökohdaksi yhden tässä luvussa esitetyistä aiheista. He voivat oppitunnin ulkopuolella tutustua valitsemansa aiheen yksityiskohtiin ja laatia siitä viisi minuuttia pitkän lausunnon. Kun ”komission jäsen” on esittänyt lausuntonsa oppitunnilla, pitäkää 15 minuutin mittainen kysymys- ja vastausistunto, jota opettaja vetää.

Lisätietoja toimista, joilla EU antaa uutta vauhtia eurooppalaiselle demokratialle: europa.eu/!Ck78uh