UUTISISSA KERROTAAN USEIN ”BRYSSELIN” PÄÄTTÄNEEN YHDESTÄ JOS TOISESTAKIN ASIASTA. MITÄ SE OIKEASTAAN TARKOITTAA? KUKA TAI MIKÄ ON ”BRYSSEL”? TÄSSÄ LUVUSSA ESITELLÄÄN LYHYESTI EU:N RAKENNE. SAAT TIETOA TÄRKEIMMISTÄ EU:N TOIMIELIMISTÄ, NIIDEN VASTUUALUEISTA JA SIITÄ, MITÄ NE SAAVAT TEHDÄ. OPIT MYÖS, MITEN VOIT VAIKUTTAA NIIDEN TYÖHÖN.
Politiikasta käytävissä keskusteluissa puhutaan usein tietyistä ihmisistä, kuten pääministeristä tai oppositiojohtajasta. Tämä johtuu siitä, että juuri ihmiset tekevät päätöksiä ja laativat politiikkoja. Sama koskee myös EU:ta.
EU:n toimielimet ovat vain paikkoja, joissa poliitikot eri EU-maista voivat kokoontua työskentelemään yhdessä saavuttaakseen konkreettisia tuloksia. Tarkastellaanpa toimielimiä, joissa suurin osa päätöksistä tehdään.
Euroopan parlamentti on tavallisten ihmisten yhteinen ääni EU:n ainoana suorilla vaaleilla valittuna toimielimenä. Euroopan kansalaiset valitsevat parlamentin jäsenet suorilla vaaleilla joka viides vuosi. Jokainen, jolla on EU:n kansalaisuus, voi äänestää näissä vaaleissa. Joissakin EU-maissa Euroopan parlamentin vaaleissa voivat äänestää myös ne, joilla ei ole kansalaisuutta. Kyseessä voi olla esimerkiksi sellainen maa, jossa myös paikallisissa tai aluevaaleissa saavat äänestää ne henkilöt, joilla ei ole kansalaisuutta mutta jotka täyttävät muut asumisedellytykset (kuten maassa laillisesti asuvat toisen maan kansalaiset).
Euroopan parlamentin vaalit järjestettiin viimeksi vuonna 2019. Seuraavaksi ne järjestetään vuonna 2024. Äänestysoikeus alkaa kaikissa EU-maissa 18-vuotiaana, lukuun ottamatta Itävaltaa ja Maltaa, joissa saa äänestää jo 16-vuotiaana, ja Kreikkaa, jossa saa äänestää 17-vuotiaana.
Nuoret henkilöt – 15–30-vuotiaat – ovat kaikkein Eurooppa-myönteisin ikäryhmä. Vuonna 2019 yli 70 prosenttia heistä ilmoitti suhtautuvansa EU:hun myönteisesti.
Lähde: Flash Eurobarometri 478.
Euroopan parlamentin tärkeimmät kokoukset, joista käytetään nimitystä ”täysistunto”, pidetään 12 kertaa vuodessa Strasbourgissa, Ranskassa, ja enintään 6 kertaa vuodessa Brysselissä, Belgiassa.
Euroopan parlamentissa on 705 jäsentä, joita kutsutaan myös nimellä ”meppi”, kaikista EU-maista. Se, kuinka monta jäsentä kullakin maalla on, määrittyy väkiluvun mukaan: väkiluvultaan suuremmilla mailla on enemmän jäseniä kuin väkiluvultaan pienemmillä mailla. Eri maista tulevat jäsenet, joilla on samanlaiset poliittiset näkemykset, työskentelevät yhdessä poliittisissa ryhmissä aivan kuten kansallisten parlamenttien jäsenet; he eivät siis muodosta ryhmiä kansalaisuuden perusteella.
Euroopan parlamentti tekee EU:n lainsäädäntöä koskevat päätökset yhdessä Euroopan unionin neuvoston kanssa. Jos parlamentti ja neuvosto eivät pääse sopuun säädöksestä, uutta lakia ei säädetä. Parlamentti valitsee Euroopan komission puheenjohtajan, ja sillä on oikeus hyväksyä tai erottaa koko Euroopan komissio. Se hyväksyy myös EU:n talousarvion.
Seuraavat Euroopan parlamentin vaalit järjestetään vuonna 2024, jolloin saatat olla jo äänestysikäinen. Edustajasi tekevät yhteistyötä muiden Euroopan parlamentin jäsenten kanssa poliittisissa ryhmissä. Poliittisen ryhmän muodostamiseen tarvitaan 25 jäsentä, jotka edustavat vähintään neljäsosaa EU:n 27 jäsenvaltiosta. Parlamentissa on nykyisin kahdeksan poliittista ryhmää. Jäsenet voivat kuulua samanaikaisesti vain yhteen poliittiseen ryhmään. Osa jäsenistä ei kuulu mihinkään poliittiseen ryhmään; heitä kutsutaan sitoutumattomiksi jäseniksi.
Tarkastelkaa karttaa seuraavasta linkistä pienryhmissä ja selvittäkää, mitkä maanne puolueet menestyivät Euroopan parlamentin viime vaaleissa ja mihin ryhmiin ne kuuluvat: europa.eu/!HBwFDn
Täältä näet, miten jäsenet istuvat täysistunnossa: europa.eu/!Pwjm7j
Tunnistatko ketään kotimaasi jäsenistä?
consilium.europa.eu/fi/european-council
Eurooppa-neuvosto kokoaa yhteen EU-maiden vaaleilla valitut johtajat eli valtion- tai hallitusten päämiehet. He tapaavat vähintään neljä kertaa vuodessa. Heidän kokouksiaan kutsutaan usein EU-huippukokouksiksi. Eurooppa-neuvosto määrittää EU:n ensisijaiset poliittiset tavoitteet ja yleisen poliittisen suunnan. Eurooppa-neuvostoa johtaa kahden ja puolen vuoden välein valittava puheenjohtaja.
Eurooppa-neuvosto ei vastaa EU:n lainsäädännön hyväksymisestä. Lainsäädännön hyväksyminen kuuluu Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston työhön – älä sekoita niitä!
Eurooppa-neuvosto
EU:n ja jäsenvaltioiden johtajat osallistuvat EU-huippukokoukseen, jota johtaa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja.
consilium.europa.eu/fi/council-eu
Euroopan unionin neuvosto, jota kutsutaan myös lyhyemmin neuvostoksi, edustaa EU-maiden hallituksia. Kaikkien EU-maiden ministerit kokoontuvat neuvostoon keskustelemaan EU:n politiikoista ja lainsäädännöstä sekä tekemään niitä koskevia päätöksiä. Käsiteltävä aihe määrittää, ketkä ministerit neuvoston kokoukseen kulloinkin osallistuvat. Jos kokous koskee esimerkiksi ilman saastumista, kokoukseen osallistuvat ympäristöministerit. Jos tarkasteltavana on työttömyys, paikalle kokoontuvat työ- ja sosiaaliministerit.
Neuvosto on toinen EU:n lainsäädäntöelimistä. Ilman kaikkien EU-maiden ministereitä Euroopan unionissa ei siis voida tehdä mitään.
EU-maat päättävät neuvoston äänestyssäännöt. Neuvosto tekee useimmat päätöksensä ääntenenemmistöllä, joissakin tapauksissa yksimielisesti. Niillä aloilla, joilla EU-maat ovat sopineet, että päätökset on tehtävä yksimielisesti – esimerkiksi verotus- ja turvallisuusasioissa –, tämä tarkoittaa, että kaikkien ministerien on päästävä yhteisymmärrykseen, jotta päätös voidaan tehdä.
Monilla muilla aloilla ministerit tekevät päätökset ääntenenemmistöllä, esimerkiksi hyväksyessään EU:n lainsäädäntöä, joka koskee kuluttajien oikeuksia, talouden elpymistä koronaviruspandemiasta tai ympäristökysymyksiä, kuten yhdyskuntajätteen käsittelyä.
Neuvoston puheenjohtajana toimii aina yksi jäsenmaista; puheenjohtaja vaihtuu kuuden kuukauden välein. Vuonna 2022 puheenjohtajina toimivat Ranska ja Tšekki. Vuonna 2023 vuorossa ovat Ruotsi ja Espanja, vuonna 2024 taas Belgia ja Unkari.
Neuvosto tekee päätökset yksimielisesti seuraavissa asioissa:
Äänestämästä pidättyminen ei estä päätöksen tekemistä yksimielisessä äänestyksessä.
Voit oppia neuvostosta lisää katsomalla tämän lyhyen dokumentin: europa.eu/!Xm48xu
Neuvoston kokouksissa noin 80 prosenttia lainsäädäntöehdotuksista päätetään määräenemmistöllä, jota kutsutaan myös ”kaksinkertaiseksi enemmistöksi”. Määräenemmistöäänestyksessä kukin ministeri voi antaa yhden äänen ehdotuksen puolesta tai sitä vastaan tai voi pidättyä äänestämästä. Koska kunkin ministerin edustamien henkilöiden määrä vaihtelee sen mukaan, kuinka suuri hänen maansa väkiluku on, päätöksen tekeminen oikeudenmukaisella tavalla edellyttää kaksinkertaista enemmistöä: laki voidaan hyväksyä vain, jos sen puolesta äänestää vähintään 55 prosenttia EU-maista (15 jäsenvaltiota 27:stä) ja jos näiden maiden väestö muodostaa vähintään 65 prosenttia EU:n koko väestöstä (noin 447 miljoonaa henkilöä).
Lisätietoja on täällä: europa.eu/!X3t6Xm
Kokeilkaa seuraavassa tehtävässä neuvoston verkkosivustolla olevaa äänilaskuria, jonka avulla näette, miten järjestelmä toimii: europa.eu/!cMK6rw
Kuvitellaan, että koululuokkanne on kerännyt rahaa retkeä varten, ja teidän on nyt päätettävä sen kohde. Joku luokasta ehdottaa, että ehdotetusta kohteesta äänestetään määräenemmistöllä. Oletteko kaikki samaa mieltä vai täytyykö teidän äänestää määräenemmistöllä?
Valitkaa yksi teistä edustamaan Euroopan komissiota; hänellä on minuutti aikaa puhua jonkin tietyn kohteen puolesta. Valitkaa toinen opiskelija vastaamaan neuvoston äänilaskurista. Antakaa muille luokkatovereille ministerin tehtävä kustakin 27 EU-maasta.
Sen jälkeen kukin ”ministeri” äänestää ehdotetun kohteen puolesta tai sitä vastaan tai pidättyy äänestämästä.
Tarkistakaa tulos neuvoston laskurista. Mikä oli lopputulos? Pääsittekö sopuun ehdotetusta kohteesta? Keskustelkaa ryhmässänne, mitä ajattelette tämäntyyppisestä äänestysprosessista.
Euroopan komissiossa on 27 komissaaria – yksi kustakin EU-maasta. Komissaarit muodostavat yhdessä Euroopan komission puheenjohtajan kanssa EU:n toimeenpanevan elimen, joka vastaa EU:n päivittäisestä toiminnasta. Heidän toimikautensa kestää viisi vuotta.
Voit oppia komissiosta lisää katsomalla tämän lyhyen videon: europa.eu/!h6hTvF
Jäsenvaltiot nimeävät Euroopan komission puheenjohtajan Eurooppa-neuvostossa, ja Euroopan parlamentti nimittää hänet virallisesti. Muut komissaarit valitaan jäsenvaltioiden hallitusten tekemien ehdotusten perusteella: kukin jäsenvaltio ehdottaa yhtä komissaaria, ja parlamentti hyväksyy ehdokkaat. Komission jäsenet eivät edusta kotimaansa näkemyksiä vaan EU:n yhteisiä etuja. Komission puheenjohtaja antaa kullekin jäsenelle vastuun tietystä politiikanalasta, kuten energiasta, taloudesta tai ympäristöstä.
Euroopan komissio ehdottaa uusia lakeja ja ohjelmia EU:n yleisen edun perusteella. Ennen ehdotuksen esittelemistä komissio pyytää kansallisia parlamentteja, hallituksia, eturyhmiä, asiantuntijoita ja suurta yleisöä esittämään siitä lausuntonsa verkon kautta.
Katso kohdasta Sinun äänesi EU:n päätöksenteossa lisätietoja siitä, miten voit saada äänesi kuuluviin EU:n päätöksenteossa.
Euroopan parlamentti ja neuvosto tutkivat tarkasti komission ehdotukset. Nämä kaksi toimielintä tekevät lopullisen päätöksen kaikista EU:n laeista. Ne voivat tehdä ehdotuksiin muutoksia tai hylätä ehdotukset kokonaan. Euroopan komissio myös hallinnoi EU:n politiikkoja ja talousarviota sekä varmistaa, että EU-maat soveltavat EU:n lainsäädäntöä moitteettomasti.
Komission päivittäisestä työstä vastaavat hallintohenkilöstö, asiantuntijat, kääntäjät, tulkit ja hallintoavustajat. Komission virkamiehet – kuten muidenkin EU:n toimielinten henkilöstö – valitaan Euroopan unionin henkilöstövalintatoimiston (epso.europa.eu) kautta.
Komission virkamiehet ovat EU-maiden kansalaisia, jotka on valittu virkoihin palvelukseenottokilpailuissa. Komissiossa työskentelee noin 32 000 henkilöä. Määrä saattaa tuntua suurelta, mutta virkamiehiä on itse asiassa vähemmän kuin useimpien Euroopan suurten kaupunkien palveluksessa on henkilöstöä.
Jos EU-ura voisi tuntua sinusta kiinnostavalta vaihtoehdolta, voit hakea EU-harjoittelupaikkaa mistä tahansa EU:n toimielimestä.
Lisätietoja: europa.eu/!yX86JW
Voit vierailla EU:n toimielimissä!
Tutustu Euroopan parlamenttiin, neuvostoon, Eurooppa-neuvostoon tai Euroopan komissioon paikan päällä tai verkossa.
EU-maat ovat laatineet viimeisten 70 vuoden aikana yhdessä monia EU:n lakeja. Unionin tuomioistuin varmistaa, että näitä lakeja tulkitaan ja sovelletaan yhdenmukaisesti. Jos kansallinen tuomioistuin ei ole varma jonkin EU:n lain tulkinnasta, se voi pyytää selvennystä Euroopan unionin tuomioistuimelta. Yksittäiset EU-maat eivät aina sovella EU:n lakeja täysimääräisesti. Tässä tapauksessa komissio tai jokin toinen EU-maa voi viedä asian unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi. Unionin tuomioistuin sijaitsee Luxemburgissa. Se on muodostettu siten, että jokaisella EU-maalla on yksi tuomari.
Lisätietoja: curia.europa.eu
Siinäpä oli paljon tietoa! On kuitenkin tärkeää ymmärtää, mikä ”Bryssel” oikeasti on ja kuka on vastuussa mistäkin asiasta EU:ssa. Testaa alla, kuinka hyvin asiat jäivät mieleesi. Laita rasti niiden toimielinten kohdalle, joihin kuvaus sopii.
Mikä toimielin ...? | Euroopan parlamentti | Eurooppa-neuvosto | Euroopan unionin neuvosto | Euroopan komissio | Euroopan unionin tuomioistuin |
---|---|---|---|---|---|
1. tekee ehdotuksia EU:n säädöksiksi | KYLLÄ / EI | KYLLÄ / EI | KYLLÄ / EI | KYLLÄ / EI | KYLLÄ / EI |
2. hyväksyy EU:n säädöksiä | KYLLÄ / EI | KYLLÄ / EI | KYLLÄ / EI | KYLLÄ / EI | KYLLÄ / EI |
3. koostuu (vain) yhdestä edustajasta/jäsenestä EU-maata kohti | KYLLÄ / EI | KYLLÄ / EI | KYLLÄ / EI | KYLLÄ / EI | KYLLÄ / EI |
4. valitaan suorilla vaaleilla | KYLLÄ / EI | KYLLÄ / EI | KYLLÄ / EI | KYLLÄ / EI | KYLLÄ / EI |
5. hallinnoi talousarviota | KYLLÄ / EI | KYLLÄ / EI | KYLLÄ / EI | KYLLÄ / EI | KYLLÄ / EI |
6. ajaa kansalaisten etuja | KYLLÄ / EI | KYLLÄ / EI | KYLLÄ / EI | KYLLÄ / EI | KYLLÄ / EI |
7. ajaa EU-maiden / niiden hallitusten etuja | KYLLÄ / EI | KYLLÄ / EI | KYLLÄ / EI | KYLLÄ / EI | KYLLÄ / EI |
8. ajaa koko EU:n etua | KYLLÄ / EI | KYLLÄ / EI | KYLLÄ / EI | KYLLÄ / EI | KYLLÄ / EI |
9. päättää EU:n lakien tulkinnasta | KYLLÄ / EI | KYLLÄ / EI | KYLLÄ / EI | KYLLÄ / EI | KYLLÄ / EI |
10. määrittelee EU:n yleiset poliittiset linjaukset | KYLLÄ / EI | KYLLÄ / EI | KYLLÄ / EI | KYLLÄ / EI | KYLLÄ / EI |
Edellä esiteltyjen toimielinten lisäksi olet ehkä kuullut näistä EU:n toimielimistä ja elimistä:
EU:ssa yleisimmin käytettyä lakien säätämismenettelyä kutsutaan tavalliseksi lainsäätämismenettelyksi. Tässä menettelyssä uusia lakeja koskevia ehdotuksia tarkastellaan enintään kolme kertaa (niin sanotuissa käsittelyissä). Jos asiasta ei päästä sopuun, ehdotus vedetään pois.
EU:n perussopimuksissa määritetään eri alojen osalta, mitkä tahot voivat säätää lakeja: EU, jäsenmaiden hallitukset vai molemmat. EU-maat ovat vastuussa omasta päätöksenteostaan ja lainsäädännöstään tietyillä kansallisen politiikan aloilla, kuten teollisuuden, terveydenhuollon ja koulutuksen aloilla. Näillä aloilla EU vain tukee kansallisten hallitusten toimia. Aloilla, joilla sekä EU että jäsenmaat ovat toimivaltaisia, EU voi toimia vain, jos sen toiminta on tehokkaampaa.
Lisätietoja EU:n toimivaltuuksista: europa.eu/!Bh6DQG
Käsittelyihin osallistuvat pääasiassa seuraavat kolme toimielintä: Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio. Sijoita kukin toimielin oikeaan laatikkoon kuvassa.
Tiedät nyt jo paljon EU:n toimielimistä. Tunnistatko myös niitä johtavien henkilöiden nimet ja kasvot? Tiedätkö, kuka on nykyinen
EU:n kansalaisena voit vaikuttaa EU:n politiikkoihin monin eri tavoin.
Äänestämällä omaa ehdokastasi Euroopan parlamentin jäseneksi Brysseliin ja Strasbourgiin voit vaikuttaa merkittävästi, samoin kuin äänestämällä maasi hallituksen kokoonpanosta. Tämä johtuu siitä, että maasi valtionpäämies ja hallitus vaikuttavat EU:n työhön.
Voit antaa äänesi kuulua osallistumalla verkossa järjestettäviin julkisiin kuulemisiin. Euroopan komissio pyytää tavallisilta ihmisiltä sekä julkiselta ja yksityiseltä sektorilta mielipiteitä ennen uusien EU:n lakien ehdottamista ja koko niitä koskevan päätöksentekoprosessin ajan.
Osallistu osoitteessa europa.eu/!fx69hC
Voit vaikuttaa EU-asioihin myös osallistumalla keskusteluihin, joita pidetään sekä kasvokkain että verkossa eri puolilla EU:ta.
Lisätietoja siitä, miten voit vaikuttaa EU:n päätöksentekoon, löydät osoitteesta europa.eu/!djQh8y
EU:n kansalaiset voivat käynnistää eurooppalaisen kansalaisaloitteen tai antaa sellaiselle tukensa osoitteessa europa.eu/citizens-initiative/_fi. Näissä aloitteissa pyydetään Euroopan komissiota ehdottamaan lainsäädäntöä tietyistä asioista, joista EU on vastuussa, kuten ympäristöstä, maataloudesta tai liikenteestä. Ryhmä, johon tulee kuulua vähintään seitsemän EU-kansalaista, jotka asuvat seitsemässä eri EU-maassa, voi käynnistää aloitteen ja kerätä siihen allekirjoituksia. Kun miljoona ihmistä eli hieman yli 0,2 prosenttia EU:n väestöstä on allekirjoittanut aloitteen, se voidaan toimittaa Euroopan komission tarkasteltavaksi.
Kaikkien aikojen ensimmäinen eurooppalainen kansalaisaloite ”Vesi on perusoikeus” keräsi 1,6 miljoonaa allekirjoitusta. Se johti ehdotukseen uusiksi juomavettä koskeviksi säännöiksi.
Euroopan komissiolla on kaikissa EU-maissa pieniä toimistoja (eli ”edustustoja”), joiden henkilöstö puhuu maan kieltä tai kieliä. Voit käydä juttelemassa heidän kanssaan tai pyytää heiltä kirjallista tietoa omalla kielelläsi. Kaikissa EU-maissa on myös Europe Direct -verkoston paikallisia tiedotuspisteitä. Löydät yhteystiedot tämän tietolehden lopusta.