Pk‑yritysten kansainvälistymistä tukevat välineet
paljon tukitoimia, jotka eivät kuitenkaan ole täysin johdonmukaisia tai koordinoituja

Tiivistelmä

I Pienet ja keskisuuret yritykset (pk‑yritykset) muodostavat EU:n talouden selkärangan. Niiden osuus kaikista yrityksistä on noin 99 prosenttia, ja niissä on 65 prosenttia kaikista rahoitusalan ulkopuolisista työpaikoista.

II Kansainvälinen kauppa on EU:n talouden kannalta ratkaisevan tärkeä vauhdittaja, sillä viennistä riippuvaisia työpaikkoja on yli 90 miljoonaa. Vaikka pk‑yritykset ovat taloudelle tärkeitä, niiden panos ei kansainvälisessä kaupassa ole samalla tasolla kuin isompien yritysten. Pk‑yritysten osuus kokonaisviennistä EU‑maiden ulkopuolelle on viennin arvon perusteella vain 30 prosenttia.

III EU kohdisti vuosina 2014–2020 erityisesti pk‑yritysten kansainvälistymiseen noin 850 miljoonaa euroa, mihin sisältyi noin 450 miljoonaa euroa Yritys-Eurooppa-verkostolle (EEN, Enterprise Europe Network) ja 30 miljoonaa euroa Startup Europe ‑aloitteelle. Näitä välineitä on täydennetty EU:n toimilla (esimerkiksi Euroopan rakenne- ja investointirahastot, Euroopan strategisten investointien rahasto, Horisontti 2020 -puiteohjelma ja ulkopolitiikan välineet), joihin pk‑yritysten kansainvälistyminen sisältyy yhtenä monista osa-alueista.

IV Tämä erityiskertomus on viimeisin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen julkaisuista, joissa tutkitaan pk‑yrityksille annettavaa tukea. Kertomuksen painopiste on kahdessa keskeisessä välineessä, joilla EU on tukenut pk‑yritysten kansainvälistymistä sekä sisämarkkinoille että EU:n ulkopuolisiin maihin ohjelmakaudella 2014–2020. Nämä välineet ovat Yritys-Eurooppa-verkosto ja Startup Europe ‑aloite. Pk‑yritysten kansainvälistyminen on Euroopan parlamentille ja muille sidosryhmille erittäin tärkeä asia, koska sillä on huomattava merkitys EU:n kasvupotentiaalin maksimoinnissa erityisesti viennin kautta. Tarkastuksella pyritään edistämään EU:n ohjelmien johdonmukaisuutta ja koordinointia tällä merkittävällä politiikanalalla sekä vahvistamaan järjestelmiä, joilla komissio on seurannut pk‑yritysten kansainvälistymisstrategiansa toteutusta kokonaisuutena ohjelmakauden alkuvaiheesta lähtien.

V Tilintarkastustuomioistuimen tarkastus kohdistui EU:n pk‑yritysten kansainvälistymisstrategiaan ja kahteen alan keskeisistä aloitteista (Yritys-Eurooppa-verkosto ja Startup Europe), joita komissio hallinnoi suoraan. Tarkastuksen pääkysymys oli se, onko EU:n tuki pk‑yritysten kansainvälistymiselle ollut johdonmukaista ja koordinoitua ja onko se edistänyt pk‑yritysten kansainvälistymistä.

VI Tarkastuksessa todettiin, että EU:n strategiassa on tunnistettu oikein pääasialliset esteet pk‑yritysten kansainvälistymiselle ja että EU ja jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön useita toimia pk‑yritysten kansainvälistymisen tukemiseksi. Joidenkin tärkeiden strategiaan sisältyneiden toimien toteuttamisessa ei kuitenkaan ole onnistuttu. Esimerkiksi kaikista alan toimista ei ole ajan tasalla olevaa luetteloa, jonka avulla voitaisiin tunnistaa puutteet, päällekkäisyydet ja mahdolliset synergiavaikutukset. Lisäksi EU:n toimien rahoituksen kestävyyttä ei aina ole otettu riittävällä tavalla huomioon, minkä vuoksi joitakin toimia ei myönteisistä tuloksista huolimatta ole jatkettu.

VII Yritys-Eurooppa-verkosto (EEN) on päässyt tavoitteisiinsa, mutta on epäselvää, missä määrin tämä on edistänyt pk‑yritysten kansainvälistymistä. Lisäksi Yritys-Eurooppa-verkoston tuloksellisuus vaihtelee eri maissa ja konsortioissa, ja verkoston jäsenet hyötyisivät lisätuesta tietyillä osa-alueilla, esimerkiksi rahoituksen saatavuuden osalta. Yritys-Eurooppa-verkosto ja muut välineet toimivat hyvin yhdessä EU:n tasolla, mutta EU:n ja kansallisten välineiden välillä yhteistyö sujuu heikommin.

VIII Startup Europe ‑aloite vastaa start-up-yritysten tarpeisiin mutta vain lyhyellä aikavälillä, sillä kaikki rahoitusta saaneet hankkeet päättyivät avustuksen lakattua ja yleisesti ottaen toimissa ilmeni kestävyysongelmia. Komissiolla ei ole aloitteen koordinointiin tarvittavaa kokonaisrakennetta, minkä vuoksi yhteistyö eri hankkeiden sekä Startup Europen ja muiden EU:n ja kansallisten välineiden välillä on vähäistä. Tulosten seuranta toimii tehokkaasti vain yksittäisten hankkeiden tasolla, joten Startup Europen saavutuksista kokonaisuutena on vain rajallisesti tietoa. Lisäksi joissakin tapauksissa aloite on johtanut siihen, että EU:n ulkopuoliset tahot ovat ostaneet eurooppalaisia start-up-yrityksiä.

IX Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio

• lisää pk‑yritysten kansainvälistymiseen suunnattavan tuen tunnettuutta, johdonmukaisuutta, koordinointia ja kestävyyttä
• lisää Yritys-Eurooppa-verkoston näkyvyyttä, verkoston yhteistyötä muiden vastaavanlaisten ohjelmien kanssa ja verkoston koulutustoiminnan laajuutta niin, että tavoitetaan suurempi määrä toimijoita, sekä laajentaa verkoston maantieteellistä kattavuutta EU:n ulkopuolisiin kauppakumppanimaihin.
• parantaa Startup Europe ‑aloitteen seurantaa ja pitkän aikavälin vaikuttavuutta.

Johdanto

01 Pienet ja keskisuuret yritykset (pk‑yritykset) muodostavat EU:n talouden selkärangan. Noin 99 prosenttia kaikista yrityksistä EU:ssa on pk‑yrityksiä. Ne tuottavat hieman yli puolet EU:n rahoitusalan ulkopuolisesta taloudellisesta tuotosta. Näiden 21 miljoonan yrityksen palveluksessa on noin 100 miljoonaa ihmistä, eli niissä on 65 prosenttia kaikista rahoitusalan ulkopuolisista työpaikoista¹.

02 Kansainvälistyminen on merkittävä kasvun vauhdittaja EU:ssa. Kansainväliseen kauppaan pohjautuva yritysten kasvu vaikuttaa positiivisesti myös työllisyyteen. EU:ssa 56 miljoonaa työpaikkaa on riippuvaisia EU:n sisäisestä kaupasta² ja yli 38 miljoonaa työpaikkaa viennistä EU:n ulkopuolisiin maihin³. Tarkkoja lukuja pk‑yritysten osuudesta kansainvälisessä kaupassa (EU:n sisällä ja sen ulkopuolella) ei ole saatavilla. On kuitenkin arvioitu, että pk‑yritysten osuus kokonaisviennin arvosta EU:n ulkopuolisiin maihin on vain noin 30 prosenttia⁴.

03 Tämän vuoksi Euroopan ja maailman markkinat ovat pk‑yritysten kasvun kannalta tärkeät. Vaikka pk‑yritykset ovat pieniä, ne voivat – tai niiden pitäisi voida – tavoitella samoja rajat ylittävästä kaupankäynnistä saatavia hyötyjä kuin isompien yritysten. Ottaen huomioon pk‑yrityssektorin koon, pk‑yritysten kasvua edistävillä toimenpiteillä voi olla huomattava vaikutus työpaikkoihin ja kasvuun EU:ssa.

Pk‑yritysten kansainvälistymisen esteet

04 Kansainvälistymisellä tarkoitetaan yritysten osallistumista kansainvälisille (EU:n tai sen ulkopuolisille) markkinoille etenkin viennin kautta mutta myös tuonnin ja teknisen yhteistyön kautta. Erilaisten sisäisten ja ulkoisten tekijöiden vuoksi kansainvälistyminen ei välttämättä ole pk‑yrityksille yhtä helppoa kuin suuremmille yrityksille. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi yleinen tiedon puute kansainvälisestä kaupasta tai liiketoimintamahdollisuuksista muualla, monimutkaiset muiden maiden lait, tullijärjestelyt ja muut hallinnolliset esteet, rajalliset resurssit ja valmiudet (mukaan lukien rahoituksen saatavuus), riskien välttäminen sekä heikko tietoisuus julkisista tukijärjestelmistä. EU on kirjannut asialistansa kärkeen pyrkimyksen auttaa pk‑yrityksiä ylittämään tällaiset esteet ja tehnyt useita aloitteita, jotta pk‑yritysten tarpeisiin voitaisiin vastata.

EU:n strategia pk‑yritysten kansainvälistymiseksi

05 EU:n yleinen toimintapolitiikka, jolla se edistää pk‑yritysten kansainvälistymistä niin sisämarkkinoille kuin EU:n ulkopuolelle, perustuu eurooppalaisia pk‑yrityksiä tukevaan Small Business Act -aloitteeseen⁵. Se on pk‑yritysten tuen kulmakivi, jolla pyritään johdonmukaisuuteen niiden monien välineiden ja toimien kesken, joilla EU edistää eurooppalaisten pk‑yritysten kansainvälistä kasvua. Lisäksi siinä määritetään EU:n tämän alan aloitteita koskevat periaatteet (ks. laatikko 1) ja kannustetaan jäsenvaltioita soveltamaan vastaavanlaisia periaatteita ja painopisteitä omissa pk‑yritysten kansainvälistymistä tukevissa toimintapolitiikoissaan.

06 Vuonna 2011 komissio antoi Small Business Act -aloitteessa vahvistettuihin periaatteisiin pohjautuvan tiedonannon ”Pieni yritys, suuri maailma”, jossa määritettiin EU:n strategia pk‑yritysten kansainvälistymiseksi. Strategian tavoitteiksi asetettiin haasteisiin vastaaminen (ks. kaavio 1), eurooppalaisten pk‑yritysten kansainvälistä kasvua tukevien monien eri toimien johdonmukaisuuden lisääminen sekä sellaisten periaatteiden määrittäminen, jotka koskisivat EU:n tämän alan aloitteita vuodesta 2014 eteenpäin.

07 Tunnistettuihin haasteisiin vastaamiseksi pk‑yritysten kansainvälistymistä koskevassa EU:n strategiassa määritettiin seuraavat tavoitteet:

• Tarjotaan eurooppalaisille pk‑yrityksille helposti saatavaa ja riittävää tietoa siitä, miten ne voivat laajentaa liiketoimintaansa kansainvälisille markkinoille.
• Parannetaan olemassa olevien tukitoimien johdonmukaisuutta.
• Parannetaan olemassa olevien EU:n ohjelmien, EU:n ja jäsenvaltioiden ohjelmien sekä julkisten ja yksityisten aloitteiden koordinointia, yhteistyötä ja kustannustehokkuutta.
• Korjataan tukipalveluiden nykyiset puutteet.
• Luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja tarjotaan yhdenvertaista tukea pk‑yrityksille kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.

08 Lisäksi strategiassa määritettiin keskeiset periaatteet, joiden tulisi ohjata kaikkia EU‑tason aloitteita tällä alalla:

• Täydentävyys: kaikkien EU‑tason toimien tulisi täydentää jäsenvaltioiden ja/tai yksityisten organisaatioiden jo toteuttamia yritystoimintaa tukevia toimia, ei mennä päällekkäin niiden kanssa.
• Toissijaisuus ja tarkoituksenmukainen työnjako: kaikkien EU:n toimien tulisi korjata puutteita tai vahvistaa olemassa olevia tukipalveluita niiltä osin kuin muut julkiset tai yksityiset organisaatiot eivät vastaa tarpeisiin tai eivät vastaa niihin riittävällä tavalla.
• Kestävyys: EU:n tarjoamien yritystukipalveluiden tulisi perustua markkinoilla todettuun kysyntään. Tukipalveluita voidaan lyhyellä aikavälillä rahoittaa varainhoitoasetuksen mukaisesti julkisin varoin, mutta niiden tulisi olla pitkällä aikavälillä mahdollisuuksien mukaan omarahoitteisia, jotta vältetään kilpailu yksityisten palveluntarjoajien kanssa.
• Julkisten varojen tehokas käyttö: moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti jokaiselle toimelle tulisi asettaa täsmälliset, mitattavissa ja saavutettavissa olevat, relevantit ja aikasidonnaiset (SMART) tavoitteet sekä suunnitella asianmukainen arviointi.
• Tasapuoliset toimintaedellytykset kaikissa jäsenvaltioissa: pk‑yritysten kaikkialta Euroopasta tulisi saada yhdenvertaista tukea.

09 Komissio sitoutui useisiin toimiin strategian toteuttamiseksi ja edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Näihin toimiin sisältyivät olemassa olevien EU:n ja kansallisen tason tukitoimien perusteellinen kartoitus ja analysointi, Yritys-Eurooppa-verkoston (EEN) vahvistaminen EU:n pääasiallisena pk‑yritysten kansainvälistymistä suoraan tukevana välineenä sekä pk‑yritysten kansainvälistymistä tukevien klustereiden ja verkostojen edistäminen.

10 Vuosina 2015–2021 Small Business Act -aloitetta ja kansainvälistymisstrategiaa täydennettiin useilla kansainvälistä kauppaa, sisämarkkinoita, start-up-yrityksiä ja toiminnan laajentamista, rahoituksen saatavuutta ja muita pk‑yritysten kansainvälistymiseen vaikuttavia aiheita koskevilla tiedonannoilla (ks. liite I). Ne muodostavat yhdessä Small Business Act -aloitteen kanssa komission toimintapolitiikan yleisen kehyksen tällä alalla.

EU:n pääasialliset välineet, roolit ja vastuualueet pk‑yritysten kansainvälistymisen tukemisessa

11 EU on tukenut pk‑yritysten kansainvälistymistä useilla välineillä, joiden lähestymistavoissa ja tavoitteissa on huomattavia eroja. Välineet ulottuvat yleistä tietoa ja neuvontaa antavista tukiverkostoista aina rahoitustukeen ja tietoteknisiin työkaluihin, minkä lisäksi niihin kuuluu portaaleita ja neuvontapalveluita, joista saa tietoa kansainvälisen kaupan sääntelyvaatimuksista. Jotkin välineet on kohdistettu yksinomaan pk‑yrityksille (tai jopa pk‑yritysten kansainvälistymiseen), kun taas toisissa pk‑yritykset ovat vain yksi monista tuen kohteista. EU kohdisti vuosina 2014–2020 erityisesti pk‑yritysten kansainvälistymiseen noin 850 miljoonaa euroa (Yritys-Eurooppa-verkosto, Startup Europe-aloite, eurooppalainen klusteriverkosto, EU:n ja Japanin teollinen yhteistyökeskus, EU:n pk‑yrityskeskus Kiinassa, ELAN-verkosto Latinalaisessa Amerikassa, ENRICH-verkosto, EU Gateway, Eurostars-ohjelma sekä teollis- ja tekijänoikeuksia käsittelevät neuvontapalvelut).

12 Alan useita välineitä ja toimia hallinnoi vastaavasti suuri määrä organisaatioita ja palveluita. Taulukossa 1 esitetään yleiskuva pääasiallisista välineistä ja niistä vastaavista EU:n pääosastoista ja liitteessä II kuvataan eri välineet yksityiskohtaisemmin. EU:n välineitä täydentävät jäsenvaltioissa käytössä olevat tukijärjestelmät, joista useimmat toteutetaan kansallisten ja alueellisten kaupanedistämisjärjestöjen ja pk‑yritysjärjestöjen kautta.

13 Pk‑yritysten kansainvälistymistä tukevista monista EU:n välineistä erityisen tärkeitä ovat Yritys-Eurooppa-verkosto ja Startup Europe -aloite. Ne ovat ensimmäinen yhteyspiste pk‑ ja start-up-yrityksille, jotka haluavat neuvontaa ja etsivät verkostoja pyrkiessään kansainvälistymään. Tästä syystä tilintarkastustuomioistuin keskittyi tarkastuksessaan erityisesti näihin kahteen välineeseen.

Yritys-Eurooppa-verkosto

14 Yritys-Eurooppa-verkosto on pääasiallinen työkalu, jolla komissio edistää pk‑yritysten kansainvälistymistä, ja maailman suurin tukiverkosto kansainväliseen toimintaan tähtääville pk‑yrityksille. Sen päätavoitteena on tarjota lisäarvopalveluita, joilla autetaan eurooppalaisia pk‑yrityksiä parantamaan kilpailukykyään, kestävyyttään ja innovointivalmiuksiaan niin, että yritykset voivat kasvaa ja harjoittaa liiketoimintaa Euroopassa ja sen ulkopuolella.

15 Yritys-Eurooppa-verkosto käynnistettiin vuonna 2008. Verkostolle myönnettiin COSME-ohjelmasta 385 miljoonaa euroa kauden 2015–2021 ajaksi eli suunnilleen 55 miljoonaa euroa/vuosi. Samalla ajanjaksolla Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta osoitettiin vuosittain noin 11 miljoonaa euroa pk‑yritysten innovointipalveluihin. Lisäksi rahoitusta myönsivät Yritys-Eurooppa-verkoston isäntäorganisaatiot (EU:n yhteisrahoitusosuus verkoston talousarviosta oli enintään 60 prosenttia).

16 Vuosina 2015–2021 Yritys-Eurooppa-verkosto koostui yli 600 jäsenorganisaatiosta yli 60 maassa. Jäsenorganisaatioihin kuuluu aluekehitysvirastoja, teknologiakeskittymiä, innovointia tukevia organisaatioita, yliopistoja ja tutkimuslaitoksia sekä kauppa- ja teollisuuskamareita. Ne on ryhmitetty alueellisiksi konsortioiksi, jotka valitaan avointen ehdotuspyyntömenettelyjen perusteella. Kaikkien konsortioiden on pystyttävä tarjoamaan yrityksille korkealaatuisia tukipalveluja, ja niiden jäsenillä tulisi todistettavasti olla kokemusta työskentelystä pk‑yritysten kanssa.

17 Yritys-Eurooppa-verkoston tukipalveluihin sisältyy paljon erilaisia toimia, joilla EU edistää pk‑yritysten innovointia, kasvua ja laajentumista sekä EU:ssa että sen ulkopuolella. Verkosto tarjoaa asiantuntemusta, kontakteja ja tapahtumia, joiden kautta yrityksiä kannustetaan luomaan kansainvälisiä kumppanuuksia, ja antaa neuvontaa liittyen kansainvälisiin markkinoihin ja innovointiin (ks. kaavio 2).

Startup Europe ‑aloite

18 Komissio käynnisti Startup Europe -aloitteen vuonna 2012 edistääkseen korkean teknologian start-up-yritysten kasvua Euroopan ja maailman markkinoilla. Start-up-yritysten tarpeet ovat erilaiset kuin toimintansa vakiinnuttaneiden pk‑yritysten, ja niillä on suurempi riski tulla ostetuksi ennen kuin ne ovat päässeet kansainvälisesti täyteen vauhtiin.

19 Startup Europe auttaa start-up-yrityksiä menestymään markkinoilla sekä EU:ssa että sen ulkopuolella tarjoamalla rahoitusta ekosysteemien rakentajille. Ne ovat organisaatioita, jotka tuovat EU:n start-up-yritykset yhteen sijoittajien ja muiden sidosryhmien kanssa ja antavat yrityksille kasvuun ja kansainvälistymiseen tarvittavaa tietoa ja tukea. Ohjelmakaudella 2014–2020 Startup Europe käytti 30 miljoonaa euroa 22 hankkeen edistämiseen. Näin tavoitettiin yli 1 000 yritystä noin 60 start-up-ekosysteemissä kaikkialla EU:ssa.

Tarkastuksen sisältö ja tarkastustapa

20 Tässä erityiskertomuksessa hyödynnetään Euroopan tilintarkastustuomioistuimen julkaisuja, joissa on tutkittu pk‑yrityksille annettavaa tukea⁶. Kertomuksen painopiste on pk‑yritysten kansainvälistymisessä sekä sisämarkkinoille että EU:n ulkopuolisiin maihin ja tätä varten ohjelmakaudella 2014–2020 toteutetuissa toimissa. Tämä tarkastus toimitettiin koordinoidusti pk‑yritysten kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävää Euroopan aluekehitysrahaston tukea koskevan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen kanssa.

21 Sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat tähdentäneet, että EU:n kasvupotentiaalin maksimoimiseksi on tärkeää tukea innovatiivisia pk‑yrityksiä ja start-up-yrityksiä. Parlamentissa pk‑yritysten kansainvälistymisen merkittävä vaikutus kasvuun ja työllisyyteen on kiinnostanut erityisesti kansainvälisen kaupan valiokuntaa sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa. Tilintarkastustuomioistuin pitää todennäköisenä, että tässä tarkastuksessa esitetyt huomautukset ja suositukset parantavat osaltaan johdonmukaisuutta ja koordinointia EU:n monien tämän alan välineiden kesken sekä erityisesti Yritys-Eurooppa-verkoston ja Startup Europe -aloitteen välillä. Lisäksi tarkastuksen odotetaan vahvistavan järjestelmiä, joilla komissio seuraa pk‑yritysten kansainvälistymisstrategiansa toteutusta kokonaisuutena tästä ohjelmakauden alkuvaiheesta lähtien.

22 Tarkastuksessa arvioitiin, oliko EU:n tuki johdonmukaista ja koordinoitua ja edistikö se pk‑yritysten kansainvälistymistä. Tarkastuksessa haettiin vastausta etenkin seuraaviin kysymyksiin:

• Onko EU:n tuki pk‑yritysten kansainvälistymiselle johdonmukaista ja koordinoitua?
• Edistävätkö Yritys-Eurooppa-verkosto ja Startup Europe ‑aloite, jotka ovat kaksi keskeistä komission suoraan hallinnoimaa tointa, pk‑yritysten kansainvälistymistä?

23 Tarkastuksessa kerättiin evidenssiä useista eri lähteistä:

• tapaamiset asiantuntijoiden sekä EU:n pääasiallisten pk‑yrityksiä tukevien järjestöjen ja muiden sidosryhmien edustajien kanssa
• asiakirjatarkastus; kirjalliset kyselyt ja jäsennellyt haastattelut komissiossa (sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk‑yritystoiminnan PO, kauppapolitiikan PO, tutkimuksen ja innovoinnin PO, viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian PO, alue- ja kaupunkipolitiikan PO ja kansainvälisten kumppanuuksien PO, Euroopan ulkosuhdehallinto ja ulkopolitiikan välineiden hallinto), Euroopan innovaationeuvoston ja pk‑yritysasioiden toimeenpanovirastossa (EISMEA), Euroopan investointipankissa, Euroopan investointirahastossa, kaupanedistämisjärjestöissä ja pk‑yritysjärjestöissä; kyselytutkimus Yritys-Eurooppa-verkoston jäsenille verkoston panoksesta pk‑yritysten kansainvälistymiseen sekä verkoston koordinoinnista/yhteistyöstä alan pääasiallisten EU‑välineiden kanssa (ks. liitteestä II lisätietoja tutkimusmenetelmistä)
• kyselytutkimus kaupanedistämisjärjestöille pääasiallisista pk‑yritysten kansainvälistymistä edistävistä EU:n välineistä ja niiden täydentävyydestä alan kansallisiin välineisiin nähden (ks. liitteestä II lisätietoja tutkimusmenetelmistä)
• analyysi tiettyjen maantieteellisesti suunnattujen EU:n välineiden (taulukko 2) ja Startup Europe -hankkeiden rahoituksen kestävyydestä ja jatkuvuudesta sekä analyysi näiden välineiden koordinoinnista ja yhteistyöstä Yritys-Eurooppa-verkoston kanssa.

Huomautukset

Pk‑yritysten kansainvälistymisstrategian täytäntöönpano jäi komissiolta puutteelliseksi

24 Pk‑yritysten kansainvälistymisstrategiassa tuotiin esiin useita haasteita (ks. kohta 4). Strategiassa pyrittiin vastaamaan haasteisiin muun muassa asettamalla seuraavat tavoitteet:

• Tarjotaan pk‑yrityksille helposti saatavaa ja riittävää tietoa siitä, miten ne voivat laajentaa liiketoimintaansa.
• Parannetaan tukitoimien johdonmukaisuutta.
• Korjataan tukipalveluiden nykyiset puutteet.

25 Tavoitteiden saavuttamiseksi komissio sitoutui pk‑yritysten kansainvälistymisstrategiassa useisiin toimiin, joihin kuuluivat muun muassa seuraavat:

• Kartoitetaan olemassa oleva tukipalvelutarjonta, jotta jatkossa voidaan toimia tarkoituksenmukaisemmin ja johdonmukaisemmin.
• Luodaan yhteinen virtuaalinen palveluväylä, jonka kautta tarjotaan tietoa pk‑yrityksille, jotka haluavat ulottaa liiketoimintansa EU:n rajojen ulkopuolelle.
• Yhdenmukaistetaan EU‑tason tukijärjestelmiä niiden vaikutuksen lisäämiseksi.
• Edistetään pk‑yritysten kansainvälistymistä tukevia klustereita ja verkostoja.

Pk‑yritysten kansainvälistymiseen tarjolla olevasta tuesta ei ole kattavaa yleiskuvaa ja koordinoinnissa on puutteita

26 Kun komissio käynnisti pk‑yritysten kansainvälistymisstrategian vuonna 2011, se tunnisti yli 300 sellaista EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa käytössä olevaa pk‑yritysten kansainvälistymistä edistävää tukiohjelmaa, joiden määrärahat olivat yli 2 miljoonaa euroa⁷. Tämän jälkeen niiden määrä on kasvanut edelleen, ja huolenaiheeksi on noussut mahdollinen vaara siitä, että alan tukijärjestelmät lisääntyvät ja ovat huonosti koordinoituja⁸.

27 Johdonmukaisuuden parantamiseksi eri välineiden kesken komissio sitoutui tekemään tutkimuksen, jossa kartoitettaisiin perusteellisesti EU:n ja kansallisen tason olemassa olevat julkiset ja yksityiset pk‑yritysten tukitoimet sekä analysoitaisiin ne päällekkäisyyksien ja hajanaisuuden sekä puutteiden ja mahdollisten synergioiden tunnistamiseksi. Tutkimus⁹ kattoi kaikki 27 EU:n jäsenvaltiota ja 25 muuta valittua maata, ja sen tuloksena saatiin luettelo 1 156 tukipalvelusta (734 EU:ssa ja 422 muualla). Tutkimuksen laajuudesta huolimatta siinä todettiin, että luettelon ulkopuolelle jäi vielä satoja tukipalveluita.

28 Vuonna 2015 komissio julkaisi rajatumman yleiskatsauksen Overview of EU instruments contributing to internationalisation of European Business, joka päivitettiin vuosina 2017, 2019 ja 2020¹⁰. Vaikka yleiskatsaus on hyödyllinen, se ei sisällä kansallisia välineitä, mikä rajoittaa sen arvoa EU:n ja jäsenvaltioiden edistämien tukitoimien laajan verkoston johdonmukaistamisen kannalta.

29 Toimet, joita edistetään jäsenvaltioissa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) kautta, ovat erityisen tärkeitä johdonmukaisuudelle ja koordinoinnille alalla toteutettujen muiden EU‑toimien kanssa. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komissio ei ollut määrittänyt EAKR:n kautta toteutettaville pk‑yritysten kansainvälistymistä edistäville toimille erityistä tukitoimiluokkakoodia ohjelmakaudella 2014–2020, vaikka EAKR vastasi suurimmasta osasta pk‑yritysten kilpailukykyyn (mukaan lukien kansainvälistyminen)¹¹ osoitettua EU:n rahoitusta. Tästä syystä alan hankkeista ei ollut saatavilla järjestelmällisesti tietoa eikä sitä käytetty analysointiin ja koordinointiin. Asetukseen EU 2021/1060¹² sisällytettiin ohjelmakaudeksi 2021–2027 erityinen tukitoimiluokkakoodi (pk‑yritysten kehittäminen ja kansainvälistyminen), mikä todennäköisesti lisää EU:n yhteisrahoittamia toimia koskevaa avoimuutta alalla.

30 Vaikka strategiassa oli ilmoitettu monia toimia ja pk‑yritysten kansainvälistymispolitiikka on ollut monialaista, strategian toteutuksen keskittämistä ja koordinointia ei ollut osoitettu tietyn komission yksikön tehtäväksi. Tästä seurasi, että koordinointi komission yksiköiden kesken toimi erittäin hyvin joillakin osa-alueilla (esim. vapaakauppasopimusten pk‑yrityksiä koskevat osiot) mutta huonommin esimerkiksi Yritys-Eurooppa-verkoston, Startup Europe ‑aloitteen tai ELAN-verkoston ja muiden EU:n yhteisrahoittamien verkostojen osalta, kuten tämän kertomuksen myöhemmistä osista käy ilmi.

Pk‑yritysten kansainvälistymiseen tarkoitettua tukea koskevan tiedon saatavuus on parantunut, mutta tietoisuus vapaakauppasopimusten hyödyistä on jäänyt vähäiseksi

31 Komissio on sitoutunut useisiin toimiin, joilla pyritään saamaan pk‑yritysten ulottuville paremmin tietoa, jota ne tarvitsevat päästäkseen uusille markkinoille. Vuonna 2014 komissio perusti pk‑yrityksiä varten kansainvälistymisportaalin, jonka oli tarkoitus tarjota pk‑yrityksille kätevästi hyödyllistä tietoa kaikista niiden käytettävissä olevista tämän alan palveluista. Komission oli kuitenkin erittäin vaikeaa pitää saatavilla ajantasaisia tietoja julkisista ja yksityisistä tukipalveluista EU:n sisällä ja sen ulkopuolella. Lisäksi yksityisiltä tukipalveluilta peräisin olevien tietojen, joista komissio ei voinut ottaa vastuuta, tarjoaminen julkisen portaalin kautta aiheutti oikeudellisia lisähaasteita. Näiden ongelmien vuoksi portaali suljettiin vuonna 2017.

32 Vuonna 2020 komissio käynnisti Access2Markets-portaalin, jossa yhdistyvät aiempi markkinoillepääsyä koskeva tietokanta (MADB, Market Access Database), EU:n kaupan tukipiste ja alkuperäsäännöt käsittävä tietokanta yhdeksi työkaluksi, sekä alkuperäsääntöjen itsearviointityökalun (ROSA)¹³ (ks. laatikko 2). Molemmat välineet saivat vastaajilta erittäin positiiviset arviot tilintarkastustuomioistuimen Yritys-Eurooppa-verkoston jäsenille ja kansallisille kaupanedistämisjärjestöille tekemässä kyselytutkimuksessa.

33 Erityisesti pk‑yrityksiä koskevien osioiden sisällyttäminen EU:n ja kolmansien maiden välisiin vapaakauppasopimuksiin¹⁵ oli pk‑yritysten kansainvälistymisen kannalta merkittävä saavutus kaudella 2014–2020. Kuten pk‑yritysten kansainvälistymisstrategiassa korostetaan, nämä osiot on suunniteltu auttamaan pk‑yrityksiä niin, että ne hyötyvät vapaakauppasopimuksista, kun tullimaksuihin liittyvät ja muut esteet on poistettu. Lisäksi vapaakauppasopimukset tarjoavat kattavan sääntelykehyksen ja institutionaaliset mekanismit sääntöjen täytäntöönpanoon liittyvien ongelmien havaitsemiseksi.

34 Jotta pk‑yritykset hyötyisivät EU:n tekemistä vapaakauppasopimuksista, niille on annettava tietoa sekä sopimusten mukanaan tuomista mahdollisista eduista että siitä, miten – esimerkiksi alkuperäsääntöjä koskevat – monimutkaiset vaatimukset täytetään. Tunnettuuden lisäämisestä ja tiedottamisesta ovat yhteisesti vastuussa komissio, jäsenvaltiot sekä yrittäjä- ja kaupanedistämisjärjestöt.

35 Vuonna 2019 alueiden komitea ja Eurochambres tekivät EU:n alueellisten ja paikallisten sidosryhmien sekä kansallisten ja alueellisten kauppakamarien edustajille kyselytutkimuksen¹⁶, jossa kävi ilmi, että pk‑yrityksillä oli edelleen puutteellisesti tietoa vapaakauppasopimuksista: yli 70 prosenttia vastaajista ilmoitti, että käytännön tietoa siitä, miten sopimusta pitäisi hyödyntää, ei ollut riittävästi¹⁷.

36 Myös tilintarkastustuomioistuimen haastattelut komissiossa ja komissiolta kirjallisiin kyselyihin saadut vastaukset osoittivat, että tiedoissa vapaakauppasopimusten eduista pk‑yrityksille oli edelleen puutteita. Tarkemmin sanottuna vapaakauppasopimuksista ei vielä tiedoteta riittävästi eikä access2Market-portaalia ole linkitetty muihin kauppaan liittyviin tietoportaaleihin, kuten kaupanedistämisjärjestöjen verkkosivustoihin. Lisäksi tilintarkastustuomioistuimen kansallisille kaupanedistämisjärjestöille tekemään kyselytutkimukseen vastanneista 80 prosenttia toivoi, että EU ja sen jäsenvaltiot sovittavat paremmin yhteen vapaakauppasopimuksiin liittyvää tiedotustaan ja perustavat aihetta varten erityisen neuvoa-antavan elimen.

Kestävyys ja jatkuvuus pitkällä aikavälillä eivät toteudu kaikissa hankkeissa

37 Verkostoilta, joille EU myöntää rahoitusta edistääkseen pk‑yritysten kansainvälistymistä, vie aikaa luoda tarvittavat yhteydet, ja verkostojen on oltava laajasti tunnettuja, jotta ne voivat tarjota pk‑yrityksille arvokasta tukea. Jatkuvuuteen voidaan periaatteessa päästä kahdella tavalla: joko tukipalvelut saavat pitkäaikaista julkista rahoitusta tai ne onnistuvat tuottamaan tuloja ja saavat siten kestävän rahoituspohjan.

38 Pk‑yritysten kansainvälistymisstrategiassa painotetaan nimenomaisesti jälkimmäistä vaihtoehtoa. Kestävyys on yksi strategian keskeisistä periaatteista. Periaatteen mukaan EU:n yritystukipalveluiden on perustuttava markkinoilla todettuun kysyntään. Tukipalveluita voidaan lyhyellä aikavälillä rahoittaa varainhoitoasetuksen mukaisesti julkisin varoin, mutta niiden tulisi olla pitkällä aikavälillä mahdollisuuksien mukaan omarahoitteisia. Tämä ei sulje pois pitkäaikaisen rahoituksen myöntämistä edelleen muille komission välineille, joilla tuetaan pk‑yritysten kansainvälistymistä (esimerkiksi Yritys-Eurooppa-verkosto).

39 Esimerkkejä tukipalveluista, joille on järjestetty pitkän aikavälin rahoitus jo alkuvaiheesta lähtien, ovat EU:n ja Japanin teollinen yhteistyökeskus sekä Japaniin suuntautuva EU Gateway / Business Mission. Molemmat ovat olleet toiminnassa jo yli 30 vuotta (ks. laatikko 3).

40 Toisaalta tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että jatkuvuus oli yleisesti ottaen ongelma hankkeissa, jotka saivat yhteisrahoitusta ELAN-verkostosta, Kaakkois-Aasiaan suuntautuvasta ICI+-ohjelmasta ja Startup Europe -aloitteesta kaudella 2014–2020. Kaikissa tällaisissa hankkeissa ilmeni ongelmia kehittää riittävästi tuloja niin, että hankkeet olisivat kestävästi rahoitettuja, kuten avustussopimuksessa edellytetään. Tämä johti siihen, ettei hankkeita jatkettu, vaikka jotkin niistä saivat seurantaraporteissa melko myönteisen arvion (ks. hankkeiden lopettamista koskevat esimerkit laatikossa 4 ELAN-verkoston ja Kaakkois-Aasiaan suuntautuvan ICI+-ohjelman osalta sekä kohdat 67–70 Startup Europe ‑hankkeiden osalta).

41 Yritys-Eurooppa-verkoston jäsenten ja muiden keskeisten sidosryhmien ilmoittama tyytyväisyysaste oli lyhyen aikavälin välineiden ja toimien osalta alle 45 prosenttia, eli huomattavasti alempi kuin tyytyväisyys sellaisiin välineisiin ja toimiin, jotka saavuttivat pitkän aikavälin jatkuvuuden (ks. taulukko 2).

Pk‑yritysten kansainvälistymisstrategiaa ei arvioitu järjestelmällisesti

42 Ohjatakseen kaikkia pk‑yritysten kansainvälistymisstrategiassa ilmoitettuja toimia komissio sitoutui seuraamaan edistymistä ja arvioimaan strategian vaikuttavuutta säännöllisesti kattaen kaikki merkittävät sidosryhmät.

43 Vaikka pk‑yritysten edustajien ja muiden sidosryhmien kanssa on järjestetty säännöllisesti kokouksia ja foorumeita (esim. eurooppalaisten pk‑yritysten viikko, pk‑yrityskokous ja säännölliset kokoukset kansallisten kaupanedistämisjärjestöjen kanssa), strategian toteutusta ei ole erityisesti tai kattavasti arvioitu edellä kuvatulla tavalla. Strategian toteutuksesta ei näin ollen ole raportoitu kattavasti.

44 Toukokuussa 2021 komissio laati valmisteluasiakirjan Annual Single Market Report. Kyseessä on tilanneraportti EU:n vuoteen 2020 ulottuneiden teollisuus- ja pk‑yritysstrategioiden toteutuksen edistymisestä. Raportissa esitetyt tiedot nimenomaan pk‑yritysten kansainvälistymistä edistävistä toimista ovat kuitenkin hyvin yleisluonteisia, eivätkä ne ole seurannan ja arvioinnin kannalta riittäviä.

Yritys-Eurooppa-verkosto on pääsemässä keskeisiin tavoitteisiinsa, mutta sen näkyvyys sekä sen kattavuus kolmansissa maissa eivät ole optimaalisia

Yritys-Eurooppa-verkosto on saavuttanut kokonaistavoitteensa, mutta sen näkyvyys ei vielä ole riittävää

45 Yritys-Eurooppa-verkostolle asetettiin kaudelle 2015–2021 kahdenlaisia tavoitteita ja keskeisiä tulosindikaattoreita:

• COSME-asetuksen¹⁸ mukaiset indikaattorit ja ylätason tavoitteet Yritys-Eurooppa-verkostolle kokonaisuutena (ks. taulukko 3)
• suorituksen parantamisjärjestelmään liittyvät tavoitteet, jotka on sovittu alemmalla tasolla pk‑yritysasioiden toimeenpanoviraston ja kunkin konsortion välillä.

46 Yritys-Eurooppa-verkoston vuoden 2020 lopullisessa toimintakertomuksessa komissio totesi, että aggregoidut ylätason tavoitteet oli saavutettu. Komissio ei kuitenkaan antanut tietoja edistymisestä siltä osin, miten hyvin pk‑yritykset tuntevat Yritys-Eurooppa-verkostoa.

47 Lopullisessa toimintakertomuksessa vuodelta 2020 todetaan, että konsortiotasolla Yritys-Eurooppa-verkosto oli kokonaisuutena katsoen ylittänyt tavoitteensa niiden indikaattoreiden osalta, joille oli asetettu tavoitearvo. Konsortioiden tekemiä kumppanuussopimuksia ja niiden tarjoamia neuvontapalveluita koskevista tilastoista käy kuitenkin ilmi, että tulokset vaihtelevat merkittävästi maasta toiseen: Irlannissa päästiin tavoitteeseen 24 tapauksessa ja Liettuassa 20 tapauksessa (kokoaikavastaavaa) henkilöstön jäsentä kohti, kun taas monissa muissa maissa jäätiin kahteen, kolmeen tai neljään. Tulosten vaihtelun syiksi mainitaan konsortion johtamisongelmat, koordinoiviin organisaatioihin vaikuttaneet muutokset ja keskeisten henkilöstön jäsenten lähtö.

48 Vaikka Yritys-Eurooppa-verkosto on yleisesti ottaen saavuttanut kokonaistavoitteensa, on mahdotonta määrittää kaikilta osin, missä määrin tämä on tosiasiallisesti lisännyt pk‑yritysten kasvua sisämarkkinoilla ja niiden ulkopuolella. COSME-ohjelman väliarvioinnissa vuodelta 2017²⁰ todettiin, että Yritys-Eurooppa-verkoston vaikuttavasta toiminnasta huolimatta siinä vaiheessa oli mahdotonta mitata, kuinka suuri vaikutus verkostolla kaiken kaikkiaan oli. Toisin sanoen vaikka Yritys-Eurooppa-verkoston palvelut voivat tuottaa monia myönteisiä tuloksia (kuten toiminnan laajentuminen, innovoinnin lisääntyminen ja valmiuksien paraneminen), suoraa yhteyttä tuloksiin on vaikeaa nähdä, koska verkosto on vain tukijan asemassa, ja pk‑yritysten on edelleen saatava konkreettiset tulokset aikaan itse.

49 Komission tavoitteena on myös jatkossa Yritys-Eurooppa-verkoston tunnettuuden lisääminen sidosryhmien keskuudessa. Tätä varten isäntäorganisaatioiden on varmistettava, että niiden Yritys-Eurooppa-verkostoon liittyvät toimet saavat paljon näkyvyyttä. Vuonna 2015 eurobarometritutkimukseen vastanneista pk‑yrityksistä vain kahdeksan prosenttia oli tietoisia Yritys-Eurooppa-verkostosta, ja osuus vaihteli huomattavasti jäsenvaltioiden välillä. Pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston vuosina 2017–2018 suorittamassa viestintää koskevassa tarkastuksessa kävi ilmi, että monien Yritys-Eurooppa-verkoston jäsenten verkkosivustot eivät järjestelmällisesti täyttäneet tunnettuusvaatimuksia. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa saatiin vahvistus tälle havainnolle: 30 tutkitusta verkkosivustosta vain kymmenen sivuston etusivulla näkyi Yritys-Eurooppa-verkoston logo ja linkki verkoston palveluihin. Komissio ei ole julkaissut tunnettuudesta päivitettyä lukua vertailua varten.

Koordinointia Yritys-Eurooppa-verkoston ja kansallisten välineiden välillä ei hyödynnetä täysin

50 Koordinointi Yritys-Eurooppa-verkoston ja muiden EU:n, kansallisten ja alueellisten välineiden välillä on tärkeää, sillä sen avulla voidaan varmistaa johdonmukainen, kattava ja täydentävä tuki pk‑yritysten kansainvälistymiselle. Yritys-Eurooppa-verkoston konsortioille ei ole asetettu virallista vaatimusta ottaa mukaan alueensa pk‑yrityksiä tukevia järjestöjä, mutta niitä kannustetaan siihen, jotta ne tavoittaisivat yritysyhteisön laajemmin. Lisäksi Yritys-Eurooppa-verkoston jäseneksi hakevien on varmistettava, etteivät niiden toimet ole päällekkäisiä muiden samalla alueella toimivien organisaatioiden palvelujen kanssa. Hakijoita kannustetaan myös tekemään tiivistä yhteistyötä alueellaan toimivien muiden EU:n verkostojen edustajien, kuten tutkimuksen puiteohjelman kansallisten yhteyspisteiden ja Euroopan aluekehitysrahaston välittävien toimielinten ja hallintoviranomaisten, kanssa ja olemaan niihin yhteydessä säännöllisesti. Yritys-Eurooppa-verkoston hakijan oppaassa²¹ painotetaan, että tämä edellyttää sidosryhmien säännöllistä osallistumista verkoston toimintaan merkittävässä määrin kaikilla tasoilla (paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti) ja jatkuvaa vuoropuhelua muiden tukipalvelujen tarjoajien kanssa.

51 Lähes 70 prosenttia tilintarkastustuomioistuimen kyselytutkimukseen vastanneista kansallisista ja alueellisista kaupanedistämisjärjestöistä oli sitä mieltä, että Yritys-Eurooppa-verkosto täydentää eurooppalaisten pk‑yritysten kansainvälistymistä edistäviä kansallisia tukirakenteita. Samalla kuitenkin toivottiin Yritys-Eurooppa-verkoston liittämistä tiiviimmin EU:n jäsenvaltioiden kansallisiin ja alueellisiin organisaatioihin. Vastaajat olivat erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön monien pk‑yritysten kansainvälistymistä tukevien EU:n välineiden kanssa (ks. taulukko 2) mutta kokivat, että yhteistyötä erityisesti tiettyjen tukivälineiden, kuten Startup Europe ‑aloitteen sekä ELAN- ja ENRICH-verkostojen, kanssa voitaisiin vahvistaa.

52 Komissio teki erillisiä kahdenvälisiä sopimuksia pk‑yritysten kansainvälistymisen alalla toimivien organisaatioiden kanssa tukeakseen vuosien 2015–2021 Yritys-Eurooppa-verkoston toimia ja vaaliakseen EU‑tason yhteistyötä komission ja kyseisten organisaatioiden välillä. Näistä organisaatioista tuli liitännäisjäseniä, jotka tarjosivat verkostolle palveluitaan. Lisäksi komissio saattoi tehdä erityisiä yhteisymmärryspöytäkirjoja alan kansainvälisten organisaatioiden kanssa.

53 Vuoden 2020 loppuun mennessä Yritys-Eurooppa-verkosto oli tehnyt kahdenvälisiä tai erityissopimuksia seitsemän eurooppalaisen liitännäisjäsenen, kahden EU:n viraston, teollis- ja tekijänoikeuksia käsittelevien neuvontapalveluiden sekä kansallisten liitännäisjäsenten kanssa. Yritys-Eurooppa-verkosto oli myös allekirjoittanut aiejulistuksen yhteistyöstä eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien kanssa. Vuoden 2021 loppuun mennessä lukuisten välineiden ja verkostojen kanssa ei kuitenkaan ollut vielä virallistettu sopimuksia. Tilanne oli tämä esimerkiksi kansallisten yhteyspisteiden verkoston, Startup Europe ‑aloitteen, ENRICH-verkoston, Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston (siltä osin kuin oli kyse EU:n rahoitusvälineiden edistämisestä Yritys-Eurooppa-verkoston kautta) osalta, samoin kuin jäsenvaltioiden kansallisten ja alueellisten kaupanedistämisjärjestöjen osalta.

Sidosryhmät havaitsivat puutteita kattavuudessa kolmansien maiden osalta ja Yritys-Eurooppa-verkoston jäsenet raportoivat palvelujen laadun vaihtelevan

54 Yritys-Eurooppa-verkoston läsnäolo eri puolilla maailmaa on olennaisen tärkeää, jotta verkosto voi auttaa pk‑yrityksiä pääsemään markkinoille maailmanlaajuisesti. Verkoston työ ulottuu yritysten yhteistyökeskusten perustamisen kautta myös muihin kuin COSME-maihin. Keskukset saavat komissiolta muuta kuin rahoitustukea Yritys-Eurooppa-verkoston toimia varten, erityisesti teknistä apua ja tukea sekä pääsyn tietoteknisiin työkaluihin, verkoston intranetiin, tietokantoihin ja muihin verkkopalveluihin. Yritys-Eurooppa-verkostolla ei ole keinoja eikä valtuuksia tarjota taloudellista tukea yritysten yhteistyökeskuksille EU:n ulkopuolisissa maissa. Tästä syystä yritysten yhteistyökeskukset ovat osittain riippuvaisia muun muassa kansallisilta viranomaisilta mahdollisesti saamastaan taloudellisesta avusta.

55 Vuoden 2020 loppuun mennessä Yritys-Eurooppa-verkostolla oli edustus 65 maassa (pääasiassa maissa, joiden kanssa on EU:n etujen mukaista tehdä taloudellista yhteistyötä ja joiden kanssa sillä on tavallisesti kauppasopimus) 625 kumppaniorganisaation kautta. Näistä organisaatioista 427 oli EU:n jäsenvaltioissa, 92 muissa COSME-maissa, 23 Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja 73 (yritysten yhteistyökeskusta) 29 muussa maassa (ks. kaavio 3).

56 Yritysten yhteistyökeskusten määrälle ei ole asetettu erityistä tavoitetta. Tilintarkastustuomioistuimen Yritys-Eurooppa-verkoston jäsenille osoittamassa kyselytutkimuksessa ja sidosryhmien haastatteluissa vastaajat mainitsivat kuitenkin usein tietyt maat, joissa ne olisivat toivoneet yritysten yhteistyökeskusten vahvempaa läsnäoloa. Näitä ovat Etelä-Afrikka (jonka kanssa EU:lla on vapaakauppasopimus), Australia (jonka kanssa EU käy parhaillaan kauppaneuvotteluja), Kiina ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Lisäksi Euroopan kaupanedistämisjärjestöjen yhdistyksen ETPOAn (European Trade Promotion Organisations’ Association) mukaan Afrikka on uusien yhteistyön muotojen kehittämisen ja EU:n pk‑yritysten markkinoille pääsyn kannalta ihanteellinen alue²², koska jäsenvaltioiden kaupanedistämisorganisaatiot ovat mantereella aliedustettuina.

57 Kyselytutkimus osoitti, että Yritys-Eurooppa-verkoston jäsenet ovat palvelujen laadun osalta erittäin tyytyväisiä tiettyihin yritysten yhteistyökeskuksiin. Muiden tahojen tarjoamien palveluiden reagoivuudessa, laadussa ja hyödyllisyydessä ilmoitettiin olevan vaihtelua. Ongelmia olivat esimerkiksi puutteellinen yhteistyö tai riittämätön yhdentyminen eurooppalaisten kaupanedistämisjärjestöjen kanssa sekä liian vähäinen kiinnostus eurooppalaisia vientiyrityksiä kohtaan. Komissio on nimenomaisesti sisällyttänyt kansalliset ja alueelliset kaupanedistämisjärjestöt kansainvälisille verkostokumppaneille (uusi nimi yritysten yhteistyökeskuksille)²³ tarkoitetun uuden kiinnostuksenilmaisupyynnön haettuja organisaatiotyyppejä koskevaan osaan, mikä lisää verkostosta mahdollisesti saatavia tulevia hyötyjä.

Yritys-Eurooppa-verkoston jäsenet toivoisivat rahoituksen saatavuuden ja vapaakauppasopimusten osalta lisää koulutusta ja sitä, että useammat toimijat pääsisivät koulutuksen piiriin

58 Rahoituksen luotettava saatavuus on yksi pk‑yritysten prioriteeteista riippumatta siitä, pyrkivätkö ne kansainvälistymään vai eivät²⁴. Vastauksena tähän komissio on toteuttanut merkittäviä toimia, jotta pk‑yrityksille olisi tarjolla kattavasti erilaisia rahoitusvälineitä. Välineiden täytäntöönpanosta vastaavat joko komissio, Euroopan investointipankki, Euroopan investointirahasto tai rahoituksen välittäjät.

59 Yritys-Eurooppa-verkosto pyrkii tarjoamaan tietoa ja neuvontaa EU:n rahoitusvälineistä ja EU:n monista eri portaaleista, joiden kautta on saatavilla tietoa rahoitusmahdollisuuksista, erityisesti komission ja Euroopan investointineuvontakeskuksen portaaleista. Näiden tietojen näkyvyys verkossa ja niiden löydettävyys kuitenkin vaihtelee merkittävästi Yritys-Eurooppa-verkoston jäsenten välillä. Lisäksi sekä Euroopan investointineuvontakeskuksen että komission Access to Finance ‑portaalin tiedot Yritys-Eurooppa-verkostosta ja siitä, miten verkostoon otetaan yhteyttä, ovat puutteellisia.

60 Vastaukset tilintarkastustuomioistuimen tekemään kahteen kyselytutkimukseen vahvistavat, että tiedottamista pk‑yritysten rahoituksen saatavuudesta on lisättävä ja aiheeseen liittyvien tietojen on oltava helpommin löydettävissä. Tästä olisi huolehdittava erityisesti vahvistamalla Yritys-Eurooppa-verkoston asemaa EU:n järjestelmiä (esimerkiksi komission Access to Finance ‑portaali ja Euroopan investointineuvontakeskus) koskevassa koordinoinnissa.

61 Vuonna 2019 komissio laati oppaan, jossa esitettiin useita täsmällisiä suosituksia²⁵. Osaa keskeisistä suosituksista, kuten vapaakauppasopimuksiin liittyvien pysyvien yhteyspisteiden nimeämistä ja Yritys-Eurooppa-verkoston jäsenille (jotka ovat pk‑yrityksille tärkeitä tietojen ja neuvonnan antajia) tarkoitettuja erityisiä vapaakauppasopimusten täytäntöönpanoa koskevia koulutuksia, ei kuitenkaan ole vielä toteutettu.

62 Tietotekniset työkalut ja valmiuksien kehittäminen ovat entistä tärkeämpiä keinoja tehtäessä Yritys-Eurooppa-verkoston palveluista asiakaslähtöisempiä ja räätälöitäessä niitä pk‑yritysten erityistarpeisiin. Yritys-Eurooppa-verkoston on tätä varten kehitettävä tietoteknisiä työkalujaan edelleen, sillä tilintarkastustuomioistuimen kyselytutkimukseen vastanneista joka viides ilmaisi tyytymättömyytensä niihin (tyytymättömyysaste oli korkeampi kuin muiden tuen osa-alueiden kohdalla).

63 Tilintarkastustuomioistuimen kyselyssä ja komission ja EIP:n/EIR:n yksiköiden kanssa tehdyissä haastatteluissa tuli esiin, että tarvitaan lisäkoulutusta, jossa olisivat mukana EIP:n ja EIR:n asiantuntijat. Lisäksi mahdollisuudet vuorovaikutteiseen oppimiseen – jonka avulla parannettaisiin pk‑yritysten toimintavalmiuksia koskien erityisiä ja teknisempiä osa-alueita, kuten vapaakauppasopimuksia ja rahoituksen saatavuutta – ovat vähäiset.

Startup Europe ‑aloitteella vastattiin tärkeisiin tarpeisiin, mutta kestävyys, seuranta ja koordinointi vaihtelevat

64 Startup Europen kokonaistavoite on vahvistaa huipputeknologia-alan scale-up-yritysten ja ekosysteemien rakentajien verkostointimahdollisuuksia koko EU:n yritysekosysteemin kasvun vauhdittamiseksi. Tuomalla näin yhteen start-up- ja scale-up-yritykset, sijoittajat, vauhdittajat, yritysverkostot ja yliopistot tuetaan puolestaan paikallisia start-up-yhteisöjä.

65 Startup Europe toteutettiin ohjelmakaudella 2014–2020 kolmen ehdotuspyynnön avulla (vuosina 2014, 2017 ja 2019). Kunkin ehdotuspyynnön määrärahat oli rajattu noin 10 miljoonaan euroon. Vuoden 2014 ehdotuspyynnön painopiste oli verkkoyrittäjien kannustamisessa perustamaan yritys EU:hun ja kasvamaan kansainvälisesti. Vuosien 2017 ja 2019 ehdotuspyynnöt puolestaan laajensivat Startup Europen koskemaan kaikkia huipputeknologia-alan start-up-yrityksiä ja innovatiivisia pk‑yrityksiä ja kannustivat niitä kasvuun ja laajentumiseen koko EU:n alueelle ja sen ulkopuolelle.

66 Komission valitsi mainittujen kolmen ehdotuspyynnön avulla 22 hanketta. Hankkeet kestävät tavallisesti kaksi vuotta. Kunkin niistä toteuttaa konsortio, joka yhdistää kumppaneita eri start-up-ekosysteemeistä eri puolilta EU:ta ja tarjoaa start-up- ja scale-up-yrityksille verkostointimahdollisuuksia. Kumppaneita konsortioissa on 3–15. Laatikossa 5 annetaan esimerkkejä hankkeiden tavoitteista ja Startup Europen kautta toteutetuista toimista. Liite IV sisältää kaikkien ohjelmakaudella 2014–2020 rahoitettujen Startup Europe -hankkeiden lyhyet omat kuvaukset.

Startup Europen hankkeiden jatkuvuus on puutteellista

67 Kaikki tarkastettaviksi valitut hankkeet pyrkivät poistamaan yhden tai useampia esteitä, jotka vaikeuttavat yritysten kasvua tai estävät niitä laajentamasta tai kasvattamasta toimintaansa Euroopan tai koko maailman laajuiseksi. Hankkeet oli selkeästi kohdistettu tyypillisiin start-up- ja scale-up-yritysten kohtaamiin haasteisiin, eli rahoituksen saatavuuteen, uusille markkinoille pääsyyn, osaavien työntekijöiden työhönottoon ja kumppaneiden löytämiseen.

68 Startup Europen tavoitteiden edistämisen kannalta hankkeiden vaikutus jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi. Suurin osa hankkeisiin sisältyvistä toiminnoista ja toimista lopetettiin avustuskautensa päättyessä, vaikka vuosien 2017 ja 2019 ehdotuspyynnöissä oli ehto, jonka mukaan hankkeiden täytyi osoittaa, että toimet ovat kestäviä vielä hankkeiden päättymisen jälkeen.

69 Tilintarkastustuomioistuimen tekemistä hankekoordinaattoreiden ja komission henkilöstön haastatteluista ilmenee joitakin mahdollisia syitä tähän:

• Start-up-yritykset eivät ole halukkaita tai kykeneviä maksamaan palveluista.
• Tarjottuja palveluita saa muualta maksutta.
• Start-up-yritykset ovat haluttomia kuuntelemaan neuvoja ulkopuolelta.

70 Lisäksi kaikkiin rahoitussopimuksiin sisältyi voittojen saamisen kieltävä sääntö, eli toisin sanoen mahdolliset saadut voitot vähennettäisiin avustuksesta. EU:n keskimääräinen rahoitusosuus hankkeissa oli erittäin korkea: 88 prosenttia kokonaiskustannuksista ja joissakin tapauksissa 100 prosenttia kustannuksista. Mahdolliset tuotot olisivat siis saattaneet automaattisesti laskea EU:n osuutta. Vaikka voittojen saamisen kieltävä sääntö voi olla perusteltu, se voi myös johtaa siihen, etteivät konsortiot halua tuottaa tuloja. Tämä heikentää mahdollisuuksia tehdä rahoituksesta kestävää ja vaarantaa viime kädessä hankkeiden jatkuvuuden.

Startup Europe ‑aloitteen seuranta ei kokonaisuutena katsoen ole riittävää

71 Kuhunkin Startup Europe -hanke-ehdotukseen tulee sisältyä luettelo suoritteista, välitavoitteista ja hankekohtaisista keskeisistä tulosindikaattoreista edistymisen ja tulosten seuraamista varten. Hankkeiden edistymisestä raportoidaan säännöllisesti, ja komissio puolestaan arvioi hankkeita yksittäin sekä kertoo havainnoistaan ja antaa hankkeita koskevia suosituksia. Yleisesti ottaen komissio on antanut hankkeiden saavutuksista myönteisiä arvioita. Tilintarkastustuomioistuin ei kuitenkaan pystynyt arvioimaan, missä määrin Startup Europe saavutti kokonaistavoitteensa, koska yksittäisillä hankkeilla on täysin erilaiset keskeiset tulosindikaattorit, eikä tietoja siksi voi yhdistää.

Koordinointi on vähäistä niin Startup Europe ‑aloitteen sisällä kuin sen ulkopuolella

72 Komissio julkaisee verkkosivustollaan tietoja Startup Europe -hankkeista ja niiden yhteydessä järjestetyistä tapahtumista. Tilintarkastustuomioistuin ei kuitenkaan havainnut sellaista keskitettyä koordinointimekanismia, ‑välinettä tai ‑elintä, jolla aloitetta ohjattaisiin kohden sen kokonaistavoitteita. Kukin hanke toteutettiin erillisenä muista. Yhteistyö niiden välillä oli vain satunnaista ja perustui esimerkiksi siihen, että jotkin konsortioiden jäsenet olivat mukana useammassa hankkeessa.

73 Startup Europen toteutuksesta vastaava komission henkilöstö tapasi toisinaan kollegoita muista pääosastoista (esim. hanketapahtumissa). Start-up- ja scale-up-yrityksiä tukevia eri pääosastojen toimia ei kuitenkaan koordinoitu säännöllisesti ja jäsennellysti. Komissio ei myöskään koordinoinut Startup Europen toimia kansallisten start-up- ja scale-up-yrityksiä tukevien ohjelmien kanssa. Komission tiedonannossa vuodelta 2016 painotetaan, että koordinointia Yritys-Eurooppa-verkoston ja Startup Europe ‑hankkeiden välillä on parannettava. Tätäkään ei kuitenkaan ole järjestetty jäsennellysti, ja yhteydenpito näiden kahden verkoston välillä on melko epäsäännöllistä. Tilintarkastustuomioistuimen Yritys-Eurooppa-verkoston jäsenille tekemässä kyselytutkimuksessa vain 35 prosenttia vastanneista ilmoitti olevansa tyytyväisiä verkoston ja Startup Europe -aloitteen väliseen yhteistyöhön.

Vaikutusta pk‑yrityksiä koskevaan kokonaisstrategiaan ei ole arvioitu

74 Yksi EU:n tämän alan toimintapolitiikkojen ja strategioiden tavoitteista on auttaa start-up- ja scale-up-yrityksiä pysymään Euroopassa, mistä käsin ne voivat kasvaa globaaleiksi kärkiyrityksiksi ja luoda työpaikkoja EU:n alueelle²⁶.

75 Useissa komission asiakirjoissa²⁷ on kuitenkin huomautettu, että lupaavat eurooppalaiset start-up- ja scale-up-yritykset eivät onnistu Euroopassa saavuttamaan globaalisti johtavaa asemaa, koska EU:n ulkopuoliset yritykset ostavat ne jo varhaisessa vaiheessa. Merkittävimmässä osassa ovat yhdysvaltalaiset yritykset, jotka ostivat 12 780 EU:n alueen start-up-yritystä (27 prosenttia kaikista ostetuista EU:n alueen start-up-yrityksistä) vuosina 2010–2018. Sijoitetun pääoman kannalta tarkasteltuna yhdysvaltalaisten yritysten osuus oli 55 prosenttia kauppojen kokonaisarvosta²⁸.

76 Tilintarkastustuomioistuin totesi kahden Startup Europe -hankekumppanin, jotka osallistuivat kymmeneen 22 hankkeesta, harjoittaneen etsintätoimintaa yritysasiakkaille, joihin lukeutui myös EU:n ulkopuolisia toimijoita. Toimintaan kuului start-up-ekosysteemien seulominen ja sellaisten huipputeknologia-alan innovatiivisten start-up-yritysten etsiminen, joista kyseisten hankekumppaneiden asiakkaat saattaisivat innovaatiotarpeidensa perusteella olla kiinnostuneita. Tämä voi johtaa monenlaiseen yhteistyöhön start-up- ja scale-up-yritysten ja suurempien toimijoiden välillä aina lisensoinnista ja kumppanuuksista yritysostoihin. Erään Startup Europe -hankkeen kumppanuuksien etsintätoimet johtivat 27 fuusioon ja yrityskauppaan, joista vain 12 oli EU:n sisäisiä (mukaan lukien seitsemän ostajayritystä Yhdistyneestä kuningaskunnasta, joka vielä tuolloin kuului EU:hun).

77 Vaikka yhteistyö voi hyödyttää molempia osapuolia, se että EU:n ulkopuoliset toimijat ostavat eurooppalaisia start-up- tai scale-up-yrityksiä, on ristiriidassa EU:n toimintapolitiikan ja strategian kanssa, joiden tavoitteena on auttaa yrityksiä kasvamaan kansainvälisesti ja samalla pysymään EU:n alueella.

Johtopäätökset

78 Tarkastuksessaan tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön useita tukitoimia vastatakseen pk‑yritysten kansainvälistymistarpeisiin, mutta toimet eivät ole täysin johdonmukaisia tai koordinoituja. Yritys-Eurooppa-verkosto on pääsemässä keskeisiin tavoitteisiinsa, mutta sen näkyvyys ja kattavuus kolmansissa maissa eivät ole optimaalisia. Pienemmässä mittakaavassa katsoen Startup Europe on saanut aikaan joitakin myönteisiä tuloksia hanketasolla, mutta aloitteella ei ole jatkuvuutta, eivätkä sen kokonaistulokset ole mitattavissa.

79 Tilintarkastustuomioistuin toteaa, että vuonna 2011 käynnistetyn pk‑yritysten kansainvälistymisstrategian toteuttaminen on edelleen kesken. Keskeiset toimet on toteutettu ainakin osittain – esimerkkeinä Yritys-Eurooppa-verkoston vahvistaminen ja Access2Market-portaalin kehittäminen. Joissakin keskeisissä toimissa, jotka ovat tähdänneet EU:n ja sen jäsenvaltioiden monenlaisten aloitteiden johdonmukaisuuden parantamiseen, ei kuitenkaan ole onnistuttu (ks. kohdat 24–29).

80 EU:lla ja sen jäsenvaltioilla on useita toimia, joilla vastataan pk‑yritysten kansainvälistymistarpeisiin, mutta toimien koordinoinnissa on puutteita monilla eri tasoilla. Joillakin komission työn keskeisillä osa-alueilla yksiköiden välinen koordinointi toimii erittäin tehokkaasti (esim. pk‑yrityksiä koskeviin vapaakauppasopimusten osioihin liittyvä yhteistyö). Heikommin koordinoituihin osa-alueisiin puolestaan kuuluvat erityisesti kansainvälistymistä edistävät verkostot ja rahoitusmahdollisuuksia tarjoavat EU:n välineet (ks. kohdat 30–36).

81 Useiden ohjelmakaudella 2014–2020 käynnistettyjen EU:n toimien rahoituksen kestävyyttä ei varmistettu riittävällä tavalla, minkä seurauksena monet niistä lopetettiin myönteisistä tuloksista huolimatta. Pk‑yritysten kansainvälistymisstrategian osalta ei myöskään ole tehty nimenomaista säännöllistä raportointia eikä seurantaa, eikä sen toteutuksesta ole tehty kattavaa arviointia (ks. kohdat 37–44).

82 Yritys-Eurooppa-verkosto on saavuttanut keskeiset tavoitteensa, mutta sen näkyvyyden, koordinoinnin, kolmansia maita koskevan kattavuuden ja valmiuksien kehittämisen osalta tarvitaan lisätoimia (ks. kohta 45).

83 Yritys-Eurooppa-verkosto on pääosin päässyt ylätason kokonaistavoitteisiinsa, mutta alemman tason tavoitteiden saavuttamisaste vaihtelee. Lisäksi aina ole helppo nähdä, missä määrin saavutukset ovat yhteydessä Yritys-Eurooppa-verkoston toimiin. Huolimatta parannuksista tulosten mittaamisessa monet Yritys-Eurooppa-verkoston jäsenet eivät vielä aina täytä näkyvyyttä ja viestintää koskevia vaatimuksia, joiden tavoitteena on parantaa verkoston tunnettuutta ja tietojen saatavuutta (ks. kohdat 45–49).

84 Koordinointi Yritys-Eurooppa-verkoston ja muiden EU:n, kansallisen ja alueellisen tason kansainvälistymistä edistävien välineiden välillä muodostaa perustan johdonmukaisille, kattaville ja täydentäville tukipalveluille. Vaikka joissakin tapauksissa yhteistyö Yritys-Eurooppa-verkoston ja muiden EU:n välineiden välillä toimii hyvin, virallisia yhteistyösopimuksia ei aina ole tehty (ks. kohdat 50–53).

85 EU:n ulkopuolella Yritys-Eurooppa-verkosto toimi pääasiassa yritysten yhteistyökeskusten kautta. Joidenkin yritysten yhteistyökeskusten työ oli erittäin arvostettua, kun taas toisia kritisoitiin heikoista palveluista ja reagoimattomuudesta. Yritys-Eurooppa-verkoston jäsenet pitivät myös valitettavana, etteivät yritysten yhteistyökeskukset olleet niiden käsityksen mukaan riittävällä tavalla läsnä Australiassa, Kiinassa, Etelä-Afrikassa, Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa ja eräissä muissa keskeisissä kauppakumppanimaissa (ks. kohdat 54–57).

86 Yritys-Eurooppa-verkoston jäsenten mukaan komission – ja erityisesti pk‑yritysasioiden toimeenpanoviraston – antama tuki on hyödyllistä. Rahoituksen saatavuuden ja vapaakauppasopimusten osalta tarvitaan lisäkoulutusta ja tiiviimpää yhteistyötä komission ja Euroopan investointipankin/investointirahaston kanssa valmiuksien kehittämisen vauhdittamiseksi ja teknisen asiantuntemuksen lisäämiseksi. Yritys-Eurooppa-verkoston jäsenet toivovat parannuksia myös tietoteknisiin työkaluihin (ks. kohdat 58–63).

87 Startup Europe ‑aloitteen painopiste on ollut start-up-yritysten olennaisissa tarpeissa, mutta kokonaisuutena katsoen sen vaikutus pk‑yritysten kansainvälistymiseen on jäänyt epäselväksi. Lisäksi aloitteessa on kestävyyteen ja ohjaukseen liittyviä ongelmia (ks. kohdat 64–70).

88 Komissiolla ei ole tarvittavaa kokonaisrakennetta, jolla koordinoitaisiin aloitetta ja sen suhteita muihin ohjelmiin. Tästä syystä yhteistyö Startup Europe -hankkeiden kesken sekä Startup Europe ‑aloitteen ja muiden EU:n ja kansallisten välineiden välillä on vähäistä (ks. kohdat 72 ja 73).

89 Vaikka yksittäisten hankkeiden edistymisestä ja saavutuksista on olemassa tietoa, Startup Europen vaikuttavuutta on vaikea arvioida aloitetasolla, koska kokonaistason tavoitteita, välitavoitteita ja indikaattoreita on asetettu vain vähän (ks. kohta 71).

90 Joissakin tapauksissa Startup Europen konsortiokumppanit ja hankkeet ovat toteuttaneet suurempien yritysten puolesta korkean potentiaalin innovatiivisten yritysten seulontaa ja etsintää, minkä seurauksena EU:n ulkopuoliset tahot ovat ostaneet eurooppalaisia start-up-yrityksiä (ks. kohdat 74–77).

Suositukset

Suositus 1 – Parannetaan pk‑yritysten kansainvälistymiseen tarkoitetun tuen johdonmukaisuutta ja kestävyyttä ja lisätään tuen tunnettuutta

Komission olisi

1. järjestettävä saataville tietoa olemassa olevista kansainvälistymiseen liittyvistä välineistä ja hankkeista, jotka saavat yhteisrahoitusta EU:lta, esimerkiksi Euroopan rakenne- ja investointirahastoista
2. kohtaan a pohjautuen analysoitava erilaiset yhteisrahoitetut välineet ja hankkeet puutteiden ja päällekkäisyyksien tunnistamiseksi ja synergioiden edistämiseksi
3. sisällytettävä uusista pk‑yritysten kansainvälistymistä tukevista välineistä tehtäviin ennakkoarviointeihin tai vaikutustenarviointeihin järjestelmällisesti rahoituksen kestävyys, osoitettavissa oleva markkinakysyntä sekä koordinointi EU:n ja sen jäsenvaltioiden olemassa olevien toimien ja palveluiden kanssa
4. toteutettava ulkoinen arviointi pk‑yritysten kansainvälistymisstrategian vaikuttavuudesta.

Tavoiteajankohta: suositusten a ja c osalta vuoden 2023 loppu, suosituksen b osalta vuoden 2024 loppu ja suosituksen d osalta vuoden 2025 loppu

Suositus 2 – Lisätään Yritys-Eurooppa-verkoston näkyvyyttä, koulutustoimintaa ja maantieteellistä kattavuutta sekä sen yhteistyötä muiden vastaavanlaisten ohjelmien kanssa

Komission olisi

1. parannettava Yritys-Eurooppa-verkoston näkyvyyttä varmistamalla, että sen jäsenillä on verkkosivustoillaan selkeät ja erottuvat viittaukset kaikkiin asiaankuuluviin palveluihin ja että myös Euroopan investointineuvontakeskuksessa ja rahoituksen saatavuuteen keskittyvässä komission portaalissa on selkeät ja erottuvat linkit Yritys-Eurooppa-verkostoon
2. tehtävä aina mahdollisuuksien mukaan yhteistyösopimuksia tai muita yhteistyöjärjestelyjä Yritys-Eurooppa-verkoston ja muiden eurooppalaisten pk‑yritysten kansainvälistymistä tukevien EU:n, kansallisten ja alueellisten ohjelmien välillä
3. laajennettava rahoituksen saatavuuteen ja vapaakauppasopimuksiin liittyvä Yritys-Eurooppa-verkoston koulutus kattamaan useampia toimijoita
4. kannustettava luotettuja ehdot täyttäviä tahoja hakeutumaan International Network Partners ‑kumppanuuksiin kolmansissa maissa silloin, kun se on EU:n kaupan painopisteiden mukaista.

Tavoiteajankohta: suositusten a, b ja c osalta vuoden 2022 toisen neljänneksen loppu ja suosituksen d osalta vuoden 2025 toisen neljänneksen loppu

Suositus 3 – Parannetaan Startup Europe -aloitetta koskevaa seurantaa ja aloitteen pitkän aikavälin vaikuttavuutta

Komission olisi parannettava Startup Europe -aloitteen ohjausta

1. kehittämällä erityiset indikaattorit ja tavoitteet aloitteen kokonaisvaikuttavuuden, myös hanketoimien kestävyyden, mittaamiseksi
2. varmistamalla koordinointi ja yhteistyö start-up-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä tukevien muiden EU:n ja kansallisten välineiden kanssa
3. määrittämällä valintakriteerit, joiden avulla voidaan asettaa etusijalle sellaiset hankkeet, jotka auttavat start-up-yrityksiä kehittämään potentiaaliaan ja kilpailukykyään täysimääräisesti ja voivat siten edistää kasvua ja työpaikkojen luomista EU:n alueella.

Tavoiteajankohta: suositusten a ja c osalta vuoden 2022 viimeisen neljänneksen loppu ja suosituksen b osalta vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen loppu

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen IV jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Mihails Kozlovsin johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 5. huhtikuuta 2022.

Liitteet

Liite I – Pk‑yritysten kansainvälistymiseen vaikuttavat toimintapoliittiset asiakirjat

Liite II – EU:n pääasialliset pk‑yritysten kansainvälistymistä tukevat välineet

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin komission asiakirjan Overview of EU instruments contributing to the internationalisation of European businesses (marraskuu 2020) ja muiden komission lähteiden pohjalta.

Liite III – Kyselytutkimuksissa käytetyt menetelmät

Tarkastukseen sisältyi kaksi kyselytutkimusta, joista toinen kohdistettiin Yritys-Eurooppa-verkoston jäsenille ja toinen kaupanedistämisjärjestöille.

Kyselytutkimus Yritys-Eurooppa-verkoston jäsenille

Yritys-Eurooppa-verkoston jäsenille tehdyn kyselytutkimuksen painopisteenä oli verkoston panos pk‑yritysten kansainvälistymiseen ja verkoston koordinointi ja yhteistyö EU:n muiden tämän alan pääasiallisten välineiden kanssa. Kyselytutkimus osoitettiin 94:lle Yritys-Eurooppa-verkoston koordinaattorille ja 436:lle verkoston kumppanille. Koordinaattoreiden vastausprosentti oli 83 ja kumppaneiden 31.

Kunkin kysymyksen vastausvaihtoehdot olivat erittäin tyytyväinen, tyytyväinen, tyytymätön, erittäin tyytymätön ja en osaa sanoa / ei sovellettavissa. Vastaajilla oli myös mahdollisuus lisätä vastauslomakkeeseen ehdotuksia tai yleisiä huomioita.

Kyselytutkimus kaupanedistämisjärjestöille

Kyselytutkimus lähetettiin 32 eurooppalaiselle kaupanedistämisjärjestölle, joista 13 (41 prosenttia) vastasi siihen. Kyselytutkimuksen painopisteenä olivat EU:n pääasialliset pk‑yritysten kansainvälistymistä edistävät välineet ja niiden täydentävyys alan kansallisiin välineisiin nähden.

Liite IV – Startup Europe -hankkeiden tavoitteet

Lyhenteet

Sanasto

Access2Markets-portaali: EU:n tietokanta, josta vientiyritykset saavat tietoja kaikkien EU‑maiden ja yli 135 muun maailman markkina-alueen tullimaksuista, veroista, tuotesäännöistä ja muista sääntelyvaatimuksista.

Alkuperäsäännöt: Alkuperäsääntöjen perusteella määritetään, mistä maasta tuote on lähtöisin. EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehtyihin vapaakauppasopimuksiin perustuvien tullietuuksien soveltaminen edellyttää, että tuotteilla on alkuperätodistus.

Euroopan komission paremman sääntelyn suuntaviivat: Kokoelma sisäisiä ohjeita komission henkilöstölle paremman sääntelyn tavoitteiden toteuttamiseksi, mukaan lukien kattavat arvioinnit ja vaikutustenarvioinnit, jotta voidaan varmistaa lainsäädännön ja meno-ohjelmien tehokkuus, vaikuttavuus, merkityksellisyys ja johdonmukaisuus ja että EU:n tason toimista saadaan todellista lisäarvoa.

European Trade Promotion Organisations’ Association: Euroopan kansallisten ja alueellisten kaupanedistämisjärjestöjen yhdistys.

Horisontti 2020 (H2020): EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma kaudelle 2014–2020.

Pk‑yritys: Yrityksiin ja muihin organisaatioihin sovellettava koon määritelmä, joka perustuu työntekijöiden lukumäärään ja tiettyihin taloudellisiin kriteereihin. Pienessä yrityksessä on alle 50 työntekijää ja sen liikevaihto tai taseen loppusumma ei ylitä kymmentä miljoonaa euroa. Keskisuuressa yrityksessä on alle 250 työntekijää ja liikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa.

Pk‑yritysten rahoitusväline: Horisontti 2020 -puiteohjelmaan kuuluva, pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston hallinnoima rahoitusväline, joka helpottaa pk‑yritysten tutkimus- ja innovaatiohankkeiden rahoittamista.

Scale-up-yritys: Pieni yritys, jonka keskimääräinen vuosittainen kasvu kolmen vuoden ajanjaksolla on ollut yli 20 prosenttia ja joka on siten siirtynyt start-up-vaiheesta kasvuvaiheeseen.

Start-up-ekosysteemi: Yhteisessä käytössä oleva resurssikeskittymä, joka kattaa yleensä keskuspisteestä 100 kilometrin sisällä olevan alueen. Ekosysteemi hyödyttää start-up-yrityksiä, sillä siihen kuuluu päätöksentekijöitä, vauhdittajia, hautomoita, yhteistyöskentelytiloja, oppilaitoksia ja rahoitusta myöntäviä tahoja.

Start-up-yritys: uusi yritys, erityisesti pk‑yritys tai mikroyritys, joka tarvitsee pääomasijoituksia.

Vapaakauppasopimukset: EU:n kolmansien maiden kanssa tekemillä kauppasopimuksilla voidaan avata markkinoita vastavuoroisesti teollisuusmaiden ja nousevien talouksien kanssa takaamalla etuuskohteluun perustuva pääsy markkinoille.

Komission vastaukset

https://www.eca.europa.eu/fi/Pages/DocItem.aspx?did=61 072

Tarkastuksen eteneminen

https://www.eca.europa.eu/fi/Pages/DocItem.aspx?did=61 072

Tarkastustiimi

Tilintarkastustuomioistuin esittää erityiskertomuksissaan tulokset tarkastuksista, joita se kohdistaa EU:n toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin tai yksittäisten talousarvioalojen hallinnointiin liittyviin aihealueisiin. Tilintarkastustuomioistuin valitsee ja suunnittelee nämä tarkastustehtävät siten, että niillä saadaan aikaan mahdollisimman suuri vaikutus. Se ottaa valinta- ja suunnitteluvaiheessa huomioon tuloksellisuuteen tai säännönmukaisuuteen kohdistuvat riskit, kyseessä olevien tulojen tai menojen määrän, tulevat kehityssuunnat sekä poliittiset näkökohdat ja yleisen edun.

Tästä tuloksellisuustarkastuksesta vastasi IV tarkastusjaosto, jonka erikoisalat ovat markkinoiden sääntely ja kilpailukykyinen talous. Tarkastusjaoston puheenjohtaja on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Mihails Kozlovs. Tarkastus toimitettiin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Ivana Maletićin johdolla, ja siihen osallistuivat kabinettipäällikkö Sandra Diering, kabinettiavustaja Tea Japunčić ja toimialapäällikkö John Sweeney.

Tehtävävastaavana toimi Alvaro Garrido-Lestache Angulo. Tarkastustiimiin kuuluivat tarkastajat Wayne Codd, Christian Detry, Satu Levelä-Ylinen, Juan Antonio Vazquez ja Wolfgang Schwender. Kielellisissä kysymyksissä avusti Thomas Everett.

Vasemmalta oikealle: Tea Japunčić, Satu Levelä-Ylinen, Christian Detry, Sandra Diering, Alvaro Garrido-Lestache Angulo, Wayne Codd, Ivana Maletić, Thomas Everett, Wolfgang Schwender, Juan Antonio Vazquez ja John Sweeney.

Loppuviitteet

¹ Annual Report on European SMEs 2020/2021. Pk‑yritysten suorituskyvyn tarkastelu 2020–2021. Euroopan komissio, heinäkuu 2021.

² Højbjerre Brauer Schultz WIOT-panos-tuotostaulukoiden ja Eurostatin tilastojen perusteella. Tutkimus vuodelta 2018: 25 years of the European Single Market.

³ Vuoden 2021 laitos kauppapolitiikan pääosaston tutkimuksesta EU Exports to the World: Effects on Employment.

⁴ DG Trade Statistical Guide. Euroopan komissio, elokuu 2021.

⁵ Komission tiedonanto: Pienet ensin – Eurooppalaisia pk‑yrityksiä tukeva aloite (”Small Business Act”), KOM(2008) 394 lopullinen, tarkistettu asiakirjassa KOM(2011) 78.

⁶ Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset 20/2017 pk‑yritysten takausjärjestelmästä, 17/2019 riskipääomista, 2/2020 pk‑yritysten rahoitusvälineestä ja 25/2020 pääomamarkkinaunionista.

⁷ Opportunities for the internationalisation of European SMEs. Tilannut Euroopan komissio, 2010.

⁸ Euroopan Parlamentin tutkimus “How to support the internationalisation of SMEs and microenterprises”, 2017.

⁹ Study on Support Services for SMEs in International Business, Euroopan komissio, 2013.

¹⁰ Overview of EU instruments contributing to internationalisation, Euroopan komissio.

¹¹ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 1301/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastosta, 5 artiklan 3 kohdan d alakohta.

¹² Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä.

¹³ Rules of origin in Access2Markets, kauppapolitiikan pääosasto, Euroopan komissio.

¹⁴ SME united Statement on the World Trade Organisation’s MSMEs Workstream: How to Make International Trade Fit for MSMEs, 19. helmikuuta 2020.

¹⁵ Komission kertomus EU:n kauppasopimusten täytäntöönpanosta, COM(2020) 705 final.

¹⁶ Implementation of Free Trade Agreements, alueiden komitea ja Eurochambres, 2019.

¹⁷ ECON and Eurochambres Survey Results Note on the Implementation of Free Trade Agreements.

¹⁸ Asetus (EU) N:o 1287/2013 COSME-ohjelman perustamisesta.

¹⁹ Tiedot Yritys-Eurooppa-verkoston vuoden 2021 asiakastyytyväisyyskyselystä.

²⁰ COSME-ohjelman väliarviointi, luonnos loppukertomukseksi, liite B: Business Management Capacity thematic area (EEN), Technopolis Group for the European Commission, joulukuu 2017.

²¹ Guide for Applicants, Call for proposals: COS-WP2014-2-1. COSME Enterprise Europe Network 2015–2020.

²² Towards a joint EU‑Member States agenda for the internationalisation of SMEs, ETPOA Position paper, marraskuu 2020.

²³ Sisämarkkinaohjelma, Call for expressions of interest for International Network Partners of the Enterprise Europe Network, SMP-COSME-2021-EEN-INTERNATIONAL.

²⁴ Euroopan komissio, Flash-eurobarometri 421, Internationalisation of SMEs. Lokakuu 2015.

²⁵ Yritys-Eurooppa-verkoston ja komission opas: Enhancing services to improve the export & import performance of European companies under EU Free Trade Agreements (FTAs), marraskuu 2019.

²⁶ Teollisuuden johtoasemaa käsittelevä verkkosivu komission sivustolla.

²⁷ EC Funding & tender opportunities website.

²⁸ MTB & Crunchbase, Tech Startup M&As – 2018 Report, s. 11 ja 13.

Yhteystiedot

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG

Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx
Verkkosivut: eca.europa.eu
Twitter: @EUAuditors

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (https://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2022

PDF	ISBN 978-92-847-7722-8	ISSN 1977-5792	doi:10.2865/62932	QJ-AB-22-005-FI-N
HTML	ISBN 978-92-847-7703-7	ISSN 1977-5792	doi:10.2865/137677	QJ-AB-22-005-FI-Q

TEKIJÄNOIKEUDET

© Euroopan unioni, 2022

Datan ja asiakirjojen uudelleenkäyttöä koskevat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen periaatteet pannaan täytäntöön avoimen datan politiikkaa ja asiakirjojen uudelleen käyttämistä koskevalla Euroopan tilintarkastustuomioistuimen päätöksellä 6-2019.

Ellei toisin ilmoiteta (esimerkiksi yksittäisissä tekijänoikeusilmoituksissa), Euroopan tilintarkastustuomioistuimen sisältöihin, jotka EU omistaa, myönnetään käyttöoikeudet Creative Commons Attribution 4.0 International (CC BY 4.0) licence ‑käyttöoikeuden nojalla. Yleissääntö siis on, että uudelleenkäyttö on sallittua, jos sisällön tuottaja mainitaan asianmukaisesti ja kaikista sisältöön tehdyistä muutoksista ilmoitetaan. Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle kuuluvan sisällön udelleenkäyttäjä ei saa vääristää asiakirjojen alkuperäistä merkitystä tai sanomaa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa mistään seurauksista, jotka johtuvat uudelleenkäytöstä.

Tarvittavat lisäoikeudet on hankittava, jos tietyssä sisällössä (esimerkiksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöstä otetuissa valokuvissa) esitetään tunnistettavissa olevia henkilöitä tai jos sisällössä on mukana kolmansien tahojen töitä.

Jos tällainen lisäoikeus saadaan, se kumoaa ja korvaa yllä mainittu yleisen käyttöoikeuden. Lisäoikeutta koskevassa luvassa on selvästi ilmoitettava käyttöoikeuden rajoitukset.

Jos sisällöt eivät ole EU:n omaisuutta, voi olla, että lupa niiden käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä suoraan asianomaisilta tekijänoikeuksien haltijoilta.

Tietokoneohjelmistot tai asiakirjat, joihin kohdistuu teollisoikeuksia, kuten patentteja, tavaramerkkejä, rekisteröityjä malleja, logoja ja nimiä, eivät kuulu Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uudelleenkäyttöperiaatteiden piiriin.

EU:n toimielinten verkkosivuilla (joiden verkkotunnuksen loppuosa on europa.eu) on linkkejä ulkopuolisille Internet-sivustoille. Koska Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa näistä sivustoista, on suositeltavaa, että tutustutte niiden tietosuoja- ja tekijänoikeusperiaatteisiin.

Tilintarkastustuomioistuimen logon käyttö

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logoa ei saa käyttää ilman tilintarkastustuomioistuimen ennakkosuostumusta.

Yhteydenotot EU:hun

Käynti tiedotuspisteessä
Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostitse
Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä

• soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
• soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696 tai
• sähköpostitse: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Tietoa EU:sta

Verkkosivut
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla, https://europa.eu/european-union/index_fi

EU:n julkaisut
EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata osoitteesta https://op.europa.eu/fi/publications. Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. https://europa.eu/european-union/contact_fi).

EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1951 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa osoitteessa https://eur-lex.europa.eu

EU:n avoin data
EU:n avoimen datan portaalin (https://data.europa.eu/fi) kautta on saatavilla EU:n data-aineistoja. Data on ilmaiseksi ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten.