Erityiskertomus
Kemiallisen, biologisen ja radioaktiivisen materiaalin sekä ydinmateriaalin alan EU:n osaamiskeskukset: edistystä kaivataan edelleen
Kertomuksesta EU:n CBRN-osaamiskeskusaloite on keskeinen järjestelmä EU:n ulkopuolelta aiheutuvien kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinuhkien ja -riskien lieventämiseksi. Riskit ovat pienet, mutta on havaittavissa merkkejä siitä, että ne ovat kasvamassa. Jos ne toteutuvat, vaikutus globaaliin terveyteen, ympäristöön ja talouteen voi olla suuri. Aloitteella pyritään vahvistamaan kumppanimaiden valmiuksia valmiuksienkehittämishankkeilla ja yhteistyöverkostolla. Tilintarkastustuomioistuin tutki, oliko EU:n CBRN-aloite lieventänyt CBRN-uhkaa. Se totesi, että uhka oli lieventynyt, mutta monia haasteita on vielä jäljellä. Tilintarkastustuomioistuin esittää useita aloitetta parantavia suosituksia.
 |
Tiivistelmä
IEU on vuodesta 2010 alkaen pyrkinyt lieventämään rajojensa ulkopuolelta aiheutuvia kemiallisia, biologisia, säteily- ja ydinriskejä (CBRN) EU:n CBRN-osaamiskeskusaloitteella (”aloite”). Se on EU:n suurin ulkoinen siviiliturvallisuudenalan ohjelma. Aloite rahoitetaan vakautta ja rauhaa edistävästä välineestä, jonka määrärahat vuosille 2014–2020 ovat 130 miljoonaa euroa. Aloite on yksi tärkeimmistä välineistä1, joilla pyritään lieventämään EU:n ulkopuolelta aiheutuvia CBRN-uhkia ja -riskejä.
IIVoidakseen arvioida, kuinka paljon aloitteella voitiin lieventää EU:n ulkopuolelta aiheutuvia CBRN-riskejä, tilintarkastustuomioistuin perehtyi riskienhallintaan sovellettavaan lähestymistapaan, aloitteen täytäntöönpanoon kumppanimaissa sekä seuranta- ja arviointijärjestelmiin. Tarkastuksessa seurattiin niiden suositusten noudattamista, jotka esitettiin järjestelmän perustamista ja rakennetta käsittelevässä tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 17/2014 (”Voidaanko EU:n osaamiskeskusaloitteen avulla lieventää vaikuttavalla tavalla EU:n ulkopuolelta aiheutuvia kemiallisia, biologisia, säteily- ja ydinriskejä?”).
IIITilintarkastustuomioistuin toteaa, että aloitteella on voitu lieventää näitä CBRN-uhkia, mutta monia haasteita on vielä jäljellä. Komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) ovat panneet kaikilta osin täytäntöön kolme niistä kuudesta suosituksesta, jotka sisältyvät tilintarkastustuomioistuimen aiempaan erityiskertomukseen nro 17/2014, ja kaksi niistä on pantu täytäntöön osittain. Kumppanimaat ovat nykyisin enemmän mukana hankkeiden käynnistämisessä ja täytäntöönpanossa, alueellisen tason organisaatiota on vahvistettu ja päätöksentekijöiden ja täytäntöönpanoelinten välinen yhteistyö on parantunut. Vaikka edistystä on tapahtunut, EU:n edustustojen rooli ja hankkeiden täytäntöönpanon nopeus eivät vieläkään ole tyydyttäviä. Tilintarkastustuomioistuimen aiemmin antamista suosituksista yhtä, jossa ehdotettiin EU:n rahoituksen keskittämistä EU:n turvallisuuden kannalta merkityksellisimmille alueille ja jonka komissio hyväksyi, ei ole pantu täytäntöön.
IVAloitteen toimiin sovellettavaa asianmukaista riskienhallinnan lähestymistapaa ei ole vielä kehitetty koko aloitetta, hankkeiden valintavaihetta eikä kumppanimaiden tarpeiden määrittelyä varten.
VKomissio tarjoaa kumppanimaille välineitä ja menetelmiä, jotka auttavat niitä arvioimaan omia tarpeitaan ja laatimaan kansallisia toimintasuunnitelmia CBRN-riskien lieventämiseksi. Siitä ei kuitenkaan anneta riittävästi ohjeita, miten riskit olisi tunnistettava ja asetettava tärkeysjärjestykseen. Tästä puutteesta huolimatta tarvearvioinnin kyselylomake ja kansalliset toimintasuunnitelmat ovat edelleen keskeisiä tekijöitä, jotka tukevat aloitetta. Komissio ei kuitenkaan pysty vastaamaan riittävän nopeasti kaikkien kumppanimaiden avunpyyntöihin, jotka koskevat niiden tarpeiden tunnistamista ja tärkeysjärjestykseen asettamista. Tämä uhkaa viivästyttää vakavasti sekä kyselylomakkeiden täyttämistä että toimintasuunnitelmien laatimista.
VITilintarkastustuomioistuimen aiempien suositusten perusteella tehtyjen parannusten lisäksi kumppanimaissa on kehitetty useita aloitteeseen liittyviä näkökohtia. Aloitteella on edistetty turvallisuuden ja yhteistyön kulttuuria. Kansallisia CBRN-tiimejä on nimetty valtaosassa kumppanimaista. Hankkeilla on saatu aikaan useimmat odotetuista tuotoksista. Sidosryhmät ovat arvostaneet erityisesti valmiuksien kehittämistä koskevia käytännön harjoituksia.
VIIAlueellinen yhteistyö on aloitettu, mutta se on vielä puutteellista, koska kumppanimaat eivät ole riittävästi vuorovaikutuksessa keskenään ja haluavat käsitellä ensin omia kansallisia tarpeitaan.
VIIIEU:n edustustojen osallistuminen toimintaan on parantunut tilintarkastustuomioistuimen aiemman erityiskertomuksen nro 17/2014 antamisen jälkeen. EU:n edustustot eivät ole kuitenkaan edistäneet aloitetta ja poliittista tahdon muodostumista riittävän aktiivisesti. CBRN-kysymyksiä ei sisällytetty järjestelmällisesti toimintapolitiikkaan, turvallisuuteen eikä poliittiseen vuoropuheluun. Komission pääosastojen ja avunantajayhteisön välinen vuorovaikutus oli vähäistä, etenkin käytettävissä olevaan mahdolliseen rahoitukseen liittyvissä kysymyksissä.
IXSelkeiden tavoitteiden, niihin liittyvien indikaattoreiden ja paikalla kerättyjen tietojen puute heikensivät hankkeiden ja koko aloitteen seurausten ja vaikutusten arviointia.
XVerkkopohjaisella CBRN-portaalilla on huomattavaa potentiaalia toimia aloitteen toimien täytäntöönpanon ja hallinnoinnin tietokantana, mutta portaali ei ole vielä tehokas, täydellinen, ajan tasalla oleva ja jäsennelty toimien, saatujen kokemusten ja parhaiden käytäntöjen tietolähde.
XITilintarkastustuomioistuin suosittaa siksi, että komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto
- priorisoivat toimet järjestelmällisen riskinarvioinnin perusteella
- vahvistavat aloitteen alueellista ulottuvuutta
- vahvistavat edelleen EU:n edustustojen roolia aloitteessa
- etsivät mahdollisia synergioita ja muita käytettävissä olevia rahoituslähteitä
- lisäävät vastuuvelvollisuutta sekä toimien ja tulosten näkyvyyttä parantamalla seurantaa ja arviointia
- uudistavat verkkopohjaisen portaalin siten, että kaikki aloitteen toimia koskevat tiedot ovat helposti käytettävissä.
Johdanto
01Irakissa ja Syyriassa viime aikoina tehtyjen sariini- ja kloori-iskujen sekä Kuala Lumpurin lentokentällä helmikuussa 2017 tehdyn VX-hermomyrkkyiskun, Länsi-Afrikassa vuosina 2014–2016 esiintyneen ebolaepidemian ja vuonna 2011 sattuneen Fukushiman ydinreaktorin sydämen sulamisen kaltaiset tapahtumat ovat vakavia muistutuksia vaaroista, joita voi seurata kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinriskien (CBRN) toteutumisesta. Kemialliset aineet, pandemioiden ja eläinkulkutautien biologiset taudinaiheuttajat, radiologiset aineet ja ydinmateriaalit voivat aiheuttaa merkittäviä uhkia globaalille terveydelle, ympäristölle ja taloudelle riippumatta siitä, onko kyse vahingossa levinneistä vai tarkoituksellisesti levitetyistä aineista tai taudinaiheuttajista.
02Komissio pitää CBRN-riskien toteutumisen todennäköisyyttä pienenä, mutta toteutumisen vaikutukset voivat olla suuria2. Vaikka suurin osa kansainvälisestä yhteisöstä on allekirjoittanut kansainvälisiä sopimuksia ja yleissopimuksia3, joilla säännellään CBRN-aseiden ja -materiaalien käyttöä, jotkin valtiot eivät ole panneet sopimuksia täytäntöön ja toiset eivät ole vielä ratifioineet sopimuksia. CBRN-aineita hankitaan ja käytetään rikolliseen toimintaan, ja uhan odotetaan kasvavan tulevina vuosina4. Lisäksi voi sattua luonnononnettomuuksia ja ihmisen aiheuttamia onnettomuuksia.
03Komission muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto koordinoi EU:n sisäistä CBRN-politiikkaa5, jolla pyritään lieventämään CBRN-uhkia ja -riskejä. Koska CBRN-uhat ylittävät valtioiden väliset rajat, EU ei voi rajoittaa toimintaansa vain omalle alueelleen. Eurooppa-neuvosto, Euroopan unionin neuvosto6 ja Euroopan parlamentti7 ovatkin toistuvasti korostaneet, kuinka tärkeää on, että CBRN-kysymyksiin liittyvät EU:n sisäiset ja ulkoiset turvallisuustoimet ovat yhteydessä toisiinsa. Euroopan komissio on myös todennut, että EU:n ulkoisissa toimissa on otettava huomioon EU:n sisäinen turvallisuus ja toimilla on täydennettävä ja edistettävä sitä8. Turvallisuusalan saama kasvava tuki perustuu vuonna 2016 hyväksyttyyn EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittiseen globaalistrategiaan9.
04EU:n CBRN-osaamiskeskusaloite (”aloite”), jota hallinnoi kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto, on tärkein muttei ainoa järjestelmä, jolla pyritään lieventämään EU:n ulkopuolelta aiheutuvia CBRN-uhkia. Pääosasto toteuttaa myös muita lieventämistoimia, joita ovat muun muassa kaksikäyttötuotteiden (CBRN-materiaalit, joita voidaan käyttää sekä siviili- että sotilaallisiin tarkoituksiin) vientivalvontajärjestelmien vahvistaminen ja sellaisten tutkijoiden uudelleensuuntaaminen, joilla on kaksikäyttöteknologian tietämystä.
05Aloitteen päätavoitteena on parantaa CBRN-uhkien torjunnasta vastaavien kansallisten ja alueellisten viranomaisten sekä hallinnollisten elinten pitkän aikavälin valmiuksia ja edistää niiden pitkäaikaista yhteistyötä10. Aloitteesta rahoitetaan pääasiassa valmiuksien kehittämishankkeita, mutta aloitteen edut eivät rajoitu pelkästään hankkeisiin. Tärkeänä piirteenä aloitteessa on luoda ja vahvistaa kumppanimaiden välisiä ja sisäisiä CBRN-yhteistyöverkostoja (eli osaamiskeskuksia). Verkosto perustuu alueellisiin sihteeristöihin, joissa vaihdetaan tietämystä ja kokemuksia.
06Aloite on vakautta ja rauhaa edistävä välineen11 taloudellisesti suurin yksittäinen toimi ja EU:n suurin ulkoinen siviiliturvallisuudenalan ohjelma. Vakautta ja rauhaa edistävällä välineellä käsitellään konflikteihin, rauhaan ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä, joita ei voida käsitellä tehokkaasti EU:n muilla yhteistyövälineillä12.
07Aloitteen määrärahat kaudelle 2009–2013 olivat 109 miljoonaa euroa, ja kaudelle 2014–2020 ne ovat 130 miljoonaa euroa. Vuosittainen keskiarvo väheni siis ensiksi mainitun kauden 22 miljoonasta eurosta viimeksi mainitun kauden 19 miljoonaan euroon (ks. liite I).
08Aloite käynnistettiin toukokuussa 201013. Tilintarkastustuomioistuin tutki sen perustamista ja rakennetta erityiskertomuksessa nro 17/2014 ”Voidaanko EU:n osaamiskeskusaloitteen avulla lieventää vaikuttavalla tavalla EU:n ulkopuolelta aiheutuvia kemiallisia, biologisia, säteily- ja ydinriskejä?”. Tilintarkastustuomioistuin totesi, että aloitteella voidaan lieventää riskejä, mutta useat osa-alueet vaativat vielä viimeistelyä (ks. liite II). Vaikka aloitteen organisatorinen rakenne on hieman muuttunut viime tarkastuksen jälkeen, rakenne on edelleen monimutkainen, koska se perustuu laajaan verkostoon, joka koostuu EU:n elimistä (Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH), kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto, Yhteinen tutkimuskeskus (JRC)), EU:n ulkopuolisista toimijoista (Yhdistyneiden kansakuntien alueidenvälinen rikollisuuden ja oikeuden tutkimuslaitos (UNICRI), hallintotiimi, alueelliset sihteeristöt, kansalliset tiimit), CBRN-asiantuntijoista, siviili- ja sotilasalan sidosryhmistä sekä muista kansainvälisistä järjestöistä (ks. kaavio 1). Merkittävin muutos viime tarkastukseen verrattuna on ollut, että Yhteinen tutkimuskeskus sekä kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston toimeksiannosta paikalla toimivat asiantuntijat osallistuvat toimintaan entistä enemmän.
Kaavio 1
Yleiskuva EU:n osaamiskeskusaloitteen organisaatiosta
Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.
Tämä organisaatio, joka käsittää monia CBRN-toimijoita, yhdessä alhaalta ylöspäin suuntautuvan sekä kansallisen ja alueellisen lähestymistavan kanssa tekee aloitteesta ainutlaatuisen tukimekanismin. Kumppanimaat nimittävät kansallisen koordinaattorin, joka toimii niiden ensisijaisena edustajana aloitteessa ja pitää yhteyttä CBRN-sidosryhmiin kansallisella (kansallinen tiimi, hankkeiden tuensaajat ja muut paikalliset toimijat) ja kansainvälisellä tasolla.
10Osaamiskeskukset perustuvat kahdeksaan alueelliseen sihteeristöön (ks. liite III). Alueelliset sihteeristöt ovat foorumeja, jotka pyrkivät edistämään ja helpottamaan alueellista ja kansainvälistä yhteistyötä. Ne pitävät yhteyttä alueensa kansallisiin koordinaattoreihin ja tukevat näitä, järjestävät alueellisia keskustelutilaisuuksia, helpottavat tiedonvaihtoa, seuraavat tietyssä määrin alueellisia toimia ja tiedottavat aloitteesta.
Tarkastuksen laajuus ja tarkastustapa
11Yksi päätavoitteista tässä EU:n CBRN-osaamiskeskusaloitetta koskevassa tuloksellisuuden tarkastuksessa oli seurata, mitä toimia Euroopan ulkosuhdehallinto ja komissio ovat toteuttaneet pannakseen täytäntöön erityiskertomukseen nro 17/2014 sisältyvät suositukset, joiden mukaan niiden olisi pitänyt
- keskittää EU:n rahoitus EU:n turvallisuuden kannalta merkityksellisimmille alueille
- parantaa alueellisten sihteeristöjen valmiuksia
- laajentaa EU:n edustustojen roolia
- saada kumppanimaat mukaan hankkeiden käynnistämiseen ja täytäntöönpanoon
- lyhentää hanke-ehdotusten ja hanketäytäntöönpanon väliin jäävää aikaa
- parantaa päätöksenteko- ja täytäntöönpanoelinten välistä yhteistyötä.
Aiemmassa tarkastuksessa keskityttiin aloitteen perustamiseen ja rakenteeseen, kun taas tällä kertaa tarkastusta laajennettiin siten, että arvioitiin riskienhallintaan sovellettavaa lähestymistapaa, aloitteen täytäntöönpanoa kumppanimaissa sekä seuranta- ja arviointijärjestelmiä. Tarkastuksessa haettiin vastausta seuraavaan kysymykseen: Onko osaamiskeskusaloitteen avulla lievennetty EU:n ulkopuolelta aiheutuvia kemiallisia, biologisia, säteily- ja ydinriskejä merkittävästi?
13Vastauksen saamiseksi käsiteltiin kolmea alakysymystä:
- Ovatko komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto ottaneet käyttöön asianmukaisen riskienhallintaa koskevan lähestymistavan?
- Onko aloitetta kehitetty tyydyttävästi kumppanimaissa?
- Onko luotu tehokkaat seuranta- ja arviointijärjestelmät, joilla yksilöidään ja arvioidaan osaamiskeskusaloitteen tulokset ja raportoidaan niistä?
Tarkastus toimitettiin helmikuun ja lokakuun 2017 välisenä aikana. Tilintarkastustuomioistuin perehtyi asiaan liittyviin asiakirjoihin ja haastatteli komission (kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto, Yhteinen tutkimuskeskus, EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosasto, naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosasto sekä muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto), Euroopan ulkosuhdehallinnon, UNICRIn ja hallintotiimin edustajia sekä Brysselissä järjestetyn kansallisten koordinaattoreiden viidennen kansainvälisen kokouksen osallistujia.
15Tilintarkastustuomioistuin teki tarkastuskäynnit kolmeen kumppanimaahan: Georgiaan (kesäkuussa 2017) sekä Jordaniaan ja Libanoniin (syyskuussa 2017). Nämä maat kuuluvat naapuruusmaihin, jotka ovat aloitteen ensisijaista aluetta. Maista kahdessa ensiksi mainitussa sijaitsee alueellinen sihteeristö14. Tilintarkastustuomioistuin haastatteli alueellisten sihteeristöjen päälliköitä, alueellisia koordinaattoreita, paikalla toimivia teknisen avun asiantuntijoita, kansallisia koordinaattoreita ja EU:n edustustojen edustajia, viittätoista hankkeiden tuensaajaa ja kolmea EU:n toimeksisaajaa (hankkeen toteuttajaa). Tilintarkastustuomioistuin teki kyselyn kaikille kahdeksalle alueelliselle sihteeristölle ja muista sidosryhmistä (jotka luetellaan jäljempänä) poimitulle otokselle, jotta aloitteesta saatiin yleisiä tietoja. Tilintarkastustuomioistuin analysoi kaikki kirjalliset vastaukset, jotka saatiin seuraavilta tahoilta:
- alueelliset sihteeristöt (5/8 vastasi)
- kansalliset koordinaattorit (11/18 vastasi)
- EU:n edustustot (14/18 vastasi)
- hankkeiden toteuttajat (6/7 vastasi)
- EU:n CBRN-yhteyspisteet (5/10 vastasi).
Huomautukset
Toimia ei vieläkään priorisoida riskien perusteella
Kiireellinen tarve priorisoida toimet ja varojen käyttö
16Sen varmistamiseksi, että rajalliset varat käytetään parhaalla mahdollisella tavalla, tilintarkastustuomioistuin suositteli erityiskertomuksessa nro 17/2014 keskittämään rahoituksen EU:n turvallisuuden kannalta merkityksellisimmille alueille. Muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston mukaan välittömimmät EU:n turvallisuuteen kohdistuvat CBRN-riskit aiheutuvat Lähi-idän ja itäisen kumppanuuden maista15 sekä Pohjois-Afrikan maista. Näiden maiden osuus kumppanimaista on yhteensä 20 prosenttia. Tästä huolimatta kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston maantieteelliset painopisteet (Kaakkois- ja Itä-Eurooppa, Lähi-itä, Pohjois-Afrikka ja Sahel, Atlanttiin rajoittuva Länsi-Afrikka sekä Itä- ja Keski-Afrikka) kattavat 70 prosenttia kumppanimaista. Monista näistä maista ei katsota aiheutuvan EU:hun kohdistuvia välittömiä CBRN-riskejä.
17Kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto ja Euroopan ulkosuhdehallinto ovat itse asiassa kannustaneet yhä useampia kumppanimaita osallistumaan aloitteeseen. Tämän seurauksena kumppanimaiden määrä on edelleen kasvanut sen sijaan, että toimet olisi keskitetty pienempään määrään maita16. Lokakuuhun 2017 mennessä kumppanimaiden määrä oli kasvanut 15:llä tilintarkastustuomioistuimen viime tarkastukseen verrattuna eli 43:sta 58:aan (ks. liite IV), ja kiinnostus aloitteeseen kasvaa edelleen17. Koska varat ovat rajalliset, maantieteellinen laajeneminen tarkoittaa sitä, että tuen lopullinen määrä maata kohti on keskimäärin pienempi.
18Erityiskertomusta nro 17/2014 varten tilintarkastustuomioistuin tutki järjestelmiä, joilla ensimmäiset 40 hanketta valittiin ja toteutettiin. Tässä tarkastuksessa verrattiin hankkeiden 1–40 (ensimmäinen kausi) ja hankkeiden 41–60 (toinen kausi) määrärahojen kohdentamista keskenään. Kaaviosta 2 käy ilmi, että Kaakkois- ja Itä-Euroopan alue, joka kuuluu EU:n painopisteisiin, on ollut yhteensä hankerahoituksen suurin saaja (21 prosenttia), mutta alue sai vähemmän rahoitusta jälkimmäisellä kaudella. Hankkeesta 41 lähtien suurin tuensaaja on ollut Atlanttiin rajoittuva Länsi-Afrikka, joka ei Marokkoa lukuun ottamatta kuulu Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin. Kolmanneksi eniten rahoitusta saa Kaakkois-Aasian alue, vaikka se ei kuulu ensisijaisiin riskialueisiin. Vaikka riskit ovat suurempia Lähi-idässä sekä Pohjois-Afrikan ja Sahelin alueella (ks. kohta 16)18, nämä alueet (Persianlahden yhteistyöneuvoston aluetta lukuun ottamatta) ovat saaneet toisella kaudella vähiten rahoitusta. Kaiken kaikkiaan Lähi-itä sai 13 prosenttia ja Pohjois-Afrikan ja Sahelin alue 9 prosenttia kyseisten kausien hankerahoituksesta. Alueet, joista aiheutuu EU:lle välittömimpiä CBRN-riskejä (ks. kohta 16), saivat yhteensä 43 prosenttia hankkeiden kokonaisrahoituksesta. Hankkeita ei siis priorisoida maantieteelliseen alueeseen liittyvien riskien perusteella. Tämä on vastoin tilintarkastustuomioistuimen aiempaa suositusta, jonka komissio on hyväksynyt.
19Alueet toimittavat hanke-ehdotuksia kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosastolle kysyntään perustuvan eli alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan19 mukaisesti. Komissio valitsee rahoitettavat hankkeet kuitenkin käyttämättä riskiperusteisia valintaperusteita, vaikka sen omassa työasiakirjassa todetaan, että uhkien ja riskien arviointien laajemmasta käytöstä olisi hyötyä EU:n turvallisuuden kannalta20. Sen sijaan hanke-ehdotuksia hyväksytään saapumisjärjestyksessä, minkä komissio toivoo edistävän alueiden välistä kilpailua. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että aloitteen varat jakautuvat useamman kumppanimaan kesken.
Kaavio 2
Kohdennettu rahoitus alueittain vuodesta 2010 lokakuuhun 2017
Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin CRIS-järjestelmästä ja CBRN-portaalista sekä Yhteiseltä tutkimuskeskukselta saatujen tietojen perusteella.
Myöskään mitään aihealueita ei aseteta etusijalle. EU:n ensimmäisessä sisäisessä CBRN-politiikassa keskityttiin ehkäiseviin toimenpiteisiin21, kun taas vakautta ja rauhaa edistävän välineen säädöskehyksessä22 ei määritellä, mitkä ulkoiset lieventävät toimenpiteet olisi asetettava etusijalle (varautuminen, ehkäiseminen, havaitseminen vai reagointi). Muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston sekä kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston asiantuntijat suosittelevat kuitenkin, että ensimmäisenä toimena CBRN-materiaalit olisi yksilöitävä ja suojattava. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi vain kolme hanketta, joissa keskityttiin CBRN-laitosten ja niissä olevan materiaalin yksilöimiseen. Lisäksi kaikkiaan 66 hankkeesta vain viidessä, joiden osuus menoista oli 9 prosenttia, keskityttiin pelkästään kemiallisiin riskeihin (ks. liite V), vaikka EU:n tiedusteluanalyysikeskus (EU INTCEN) pitää niihin liittyvän uhkan toteutumista todennäköisimpänä.
21Vuonna 2017 komissio alkoi käyttää aloitetta käsitelläkseen useammanlaisia turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä, jotka liittyvät muun muassa terrorismin torjuntaan, kyberrikollisuuden torjuntaan, kriittisten infrastruktuurien suojeluun, lääkeväärennösten laittoman kaupan torjuntaan, meriturvallisuuteen ja räjähteisiin. Koska aloitteen resurssit ovat rajalliset, komissio aikoo rahoittaa nämä uudet toimet muista budjettikohdista, mutta hyödyntää osaamiskeskusten rakenteita. Useita toimenpiteitä tarvitaan kuitenkin yhä perinteisten CBRN-riskien käsittelemiseksi23. Kansalliset koordinaattorit ovat toteuttaneet toimia CBRN-alalla ja odottavat niiden tuottavan tuloksia. Aloitteen laajentaminen kattamaan muita aihealueita edellyttää lisätyötä, vaikka CBRN-alallakin on vielä paljon tehtävää.
Kumppanimaiden tarpeiden ja painopisteiden määrittely kestää edelleen liian kauan eikä perustu järjestelmällisiin riskinarviointeihin
22Yhteinen tutkimuskeskus on laatinut tarvearvioinnin kyselylomakkeen kumppanimaita varten. Kysymykset olivat yleisluonteisia ja liittyivät esimerkiksi siihen, onko kumppanimaassa kansallinen säädöskehys ja institutionaalinen kehys, joilla säännellään CBRN-materiaalien ja -laitosten turvallisuutta ja turvajärjestelyjä. Riskin käsitettä ei ole sisällytetty Yhteisen tutkimuskeskuksen menetelmään, eikä siitä annettu riittävästi ohjeita, miten riskit olisi tunnistettava ja asetettava tärkeysjärjestykseen. Kyselylomakkeen avulla havaittujen puutteiden perusteella laaditaan kansallinen CBRN-toimintasuunnitelma riskien lieventämiseksi.
23Yhteisen tutkimuskeskuksen asiantuntijat auttoivat kumppanimaiden kansallisia CBRN-tiimejä24 vastaamaan kysymyksiin, mutta tarvearvioinnin kyselylomakkeen täyttäminen on silti kumppanimaiden suorittama itse-arviointi. Komissio suosittelee, että kansalliset tiimit ottaisivat tarvearvioinnin kyselylomakkeen täyttämiseen ja toimintasuunnitelman laadintaan mukaan edustajia useista eri ministeriöistä (ks. kaavio 1) ja muista tunnustetuista yhteyspisteistä25. Tilintarkastustuomioistuimen analyysi osoittaa, että kansalliset tiimit eivät ottaneet toimintaan järjestelmällisesti mukaan CBRN-alan kaikkien osa-alueiden asiantuntijoita.
24Lokakuuhun 2017 mennessä kaikkiaan 58 kumppanimaasta 26 maata (45 prosenttia) oli saanut tarvearvioinnin kyselylomakkeen täytettyä ja vain 18 kumppanimaata (31 prosenttia) oli laatinut kansallisen toimintasuunnitelman. Neljä kumppanimaata oli laatinut kansallisen toimintasuunnitelman käyttämättä tarvearvioinnin kyselylomaketta (ks. liite I).
25Yksi syy siihen, miksi kaikki kumppanimaat eivät ole täyttäneet tarvearviointia / tehneet kansallista toimintasuunnitelmaa, on se, että kyse on vapaaehtoisesta prosessista, joka edellyttää poliittista tahtoa. Toinen syy siihen, miksi vain muutamat kumppanimaat olivat saaneet tarvearviointinsa täytettyä ja kansallisen toimintasuunnitelmansa valmiiksi, on joissakin kumppanimaissa esiintyvä poliittinen epävakaus, joka vaikeuttaa suunnittelua. Yhteinen tutkimuskeskus ei myöskään pystynyt vastaamaan riittävän nopeasti kaikkiin tarvearvioinnin kyselylomaketta / kansallista toimintasuunnitelmaa koskeviin avunpyyntöihin.
26Kumppanimaiden kasvava tarve täyttää tarvearviointi / tehdä kansallinen toimintasuunnitelma ja aloitteen jatkuva laajeneminen ovat selvästi panneet Yhteisen tutkimuskeskuksen henkilöstöresurssit koetukselle. Aloitteelle kohdennettuja resursseja on vähennetty: vuonna 2015 käytettävissä oli 200 henkilötyökuukautta ja vuonna 2017 enää 105 henkilötyökuukautta. Yhteisen tutkimuskeskuksen kyvyttömyys selviytyä työmäärästään on viivästyttänyt työpajojen järjestämistä. Tilanne 31. lokakuuta 2017 oli se, että tarvearvioinnin kyselylomaketta tai kansallista toimintasuunnitelmaa koskevaa työpajaa joutui odottamaan pyynnön esittämisen tai edelliseen työpajaan osallistumisen jälkeen keskimäärin 19 kuukautta. Vaarana on, että hyvä noste menetetään, jos tarvearviointeja ja kansallisia toimintasuunnitelmia ei tehdä ajoissa, mikä heikentäisi aloitteen uskottavuutta.
Aloitteen tiettyjä näkökohtia on kehitetty kumppanimaissa tyydyttävästi
Aloite on auttanut lujittamaan CBRN-alan hallintoa kumppanimaissa ja lisäämään alueellista yhteistyötä…
27Aloitteen kaksi merkittävintä saavutusta ovat kansallisten CBRN-tiimien perustaminen ja alueellisen yhteistyön käynnistyminen. Kansallisten rakenteiden perustaminen kesti kauan, mikä viivästytti toimien toteuttamista. Lokakuuhun 2017 mennessä valtaosa maista (ks. liite I) oli kuitenkin nimennyt kansallisen koordinaattorin ja perustanut kansallisen tiimin varmistamaan viranomaisten välistä yhteistyötä ja parantamaan CBRN-alan kansallista hallintoa. Alan hallintoa vahvistavat myös tarvearvioinnin kyselylomakkeen täyttäminen ja kansallisen toimintasuunnitelman laatiminen (ks. kohdat 22–24).
28Alueelliset sihteeristöt26 auttavat kumppanimaita tarpeiden arvioinnissa ja käsittelemisessä ja helpottavat kumppanimaiden välistä koordinointia. Alueelliset sihteeristöt edistävät CBRN-verkoston luomista. Tilintarkastustuomioistuin totesi kuitenkin erityiskertomuksessaan nro 17/2014, että niiden tekninen asiantuntemus on vähäistä. Kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto on pannut täysimääräisesti täytäntöön tilintarkastustuomioistuimen suosituksen osoittamalla kuusi paikalla toimivaa teknisen avun asiantuntijaa (”paikalla toimivat asiantuntijat”) seitsemään alueelliseen sihteeristöön27. Nämä paikalla toimivat asiantuntijat edistävät CBRN-alan hallinnon luomista kumppanimaissa antamalla teknistä tukea kansallisille tiimeille, kansallisille koordinaattoreille ja alueellisille sihteeristöille. Asiantuntijat järjestävät koulutustilaisuuksia ja harjoituksia, avustavat kansallisten tiimien tapaamisissa ja valmistelevat tarvearvioinnin kyselylomakkeita ja kansallista toimintasuunnitelmaa koskevia työpajoja ja osallistuvat niihin. Lisäksi asiantuntijat auttavat tehostamaan alueellista yhteistyötä jäsentämällä tarpeita ja hankkeita, laatimalla tehtävänkuvauksia ja kohdistamalla seurantaa alueellisten hankkeiden täytäntöönpanoon. Kumppanimailla on myönteinen käsitys näistä paikalla toimivista asiantuntijoista.
29Alueelliset sihteeristöt ovat tehostaneet yhteistyötä ja koordinointia myös muiden kansainvälisten järjestöjen28 kanssa (ks. laatikko 1). Alueelliset sihteeristöt esimerkiksi auttoivat kuutta kumppanimaata saamaan tukea biologisten aseiden kieltosopimuksen täytäntöönpanon tukiyksiköltä (Implementation Support Unit).
Laatikko 1
Muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön lisääminen
Ebolakriisin jälkeen lokakuussa 2017 G7-maiden yleismaailmallisen kumppanuuden puheenjohtajavaltio Italia ja EU:n CBRN-osaamiskeskukset järjestivät 11 Afrikan maan kanssa työpajan, jossa määriteltiin toimenpiteitä bioturvallisuus- ja bioturvaamisriskien vähentämiseksi Afrikassa.
Useiden kansainvälisten aloitteiden ja velvoitteiden29 mukaisesti laadittuja tarvearviointeja ja toimintasuunnitelmia verrattiin ensimmäistä kertaa, minkä ansiosta eri aloitteisiin liittyviä olemassa olleita tietoja voitiin koordinoida ja yhdistää. Kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston on tarkoitus jatkaa tätä työtä, jotta voidaan hienosäätää toimenpiteitä, joilla pyritään käsittelemään bioturvallisuuteen ja bioturvaamiseen liittyvän tulevan toiminnan tärkeimpiä painopisteitä.
Tilintarkastustuomioistuin totesi erityiskertomuksessa nro 17/2014, että kumppanimaat eivät olleet riittävän tiiviisti mukana hankkeiden valinnassa, vaikka aloitteen piti olla luonteeltaan alhaalta ylöspäin suuntautuva.
31Hankkeesta 33 (maaliskuu 2013) lähtien hankkeita on käsitelty alueellisissa keskustelutilaisuuksissa ja alhaalta ylöspäin suuntautuvia hankkeita30 on ollut kaksi kertaa niin paljon (20) kuin ylhäältä alaspäin suuntautuvia (9) kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston ehdottamia hankkeita (ks. liite VI). Ainakin puolessa hankkeista31 toteuttamiseen osallistuu paikallisia asiantuntijoita. Tilintarkastustuomioistuimen aiempaan erityiskertomukseen nro 17/2014 sisältyvä suositus on pantu täysimääräisesti täytäntöön. Aloitteen hankkeilla edistetään nykyisin entistä paremmin paikallista aloitteeseen sitoutumista ja yhteisymmärrykseen perustuvaa kulttuuria.
32Hanke-ehdotusten esittämisen ja hanketäytäntöönpanon väliin jäävä aika, jonka lyhentämistä tilintarkastustuomioistuin suositti, on edelleen pitkä (ks. liite VI) – keskimäärin yli 18 kuukautta. Komissio on hiljattain muuttanut tuensaajien tarpeiden määrittelyyn sovellettavaa lähestymistapaa, mutta tässä vaiheessa on vielä liian varhaista määrittää, kuinka paljon uusi menetelmä nopeuttaa hankkeiden toimien aloittamista. Tilintarkastustuomioistuin toteaakin, että suositus on pantu osittain täytäntöön.
33Alueellisia toimintasuunnitelmia ei ole vielä laadittu. Valmiiksi saadut kansalliset toimintasuunnitelmat ovat kannustaneet keskustelemaan mahdollisista alueellisista toimista/hankkeista. Lisäksi alueelliset sihteeristöt keräävät ja yhdistävät tietoja kansallisista tarpeista, jotta voidaan määritellä alueiden painopisteitä. Paikalla toimivat asiantuntijat osallistuvat toisinaan tähän työhön. Kolmella alueella on alkanut kehittyä omaa toimintaa luottamuksen kasvettua ja aloitteeseen sitoutumisen lisäännyttyä (ks. laatikko 2).
Laatikko 2
Alueellisten tarpeiden määrittely
Kaikkien Kaakkois-Aasian kumppanimaiden kansalliset asiantuntijat tapasivat huhtikuussa 2016 ensimmäistä kertaa keskustellakseen alueen painopisteistä (tarvearvioinnin kyselylomakkeiden, kansallisten toimintasuunnitelmien, aiempien/käynnissä olleiden hankkeiden ja painopisteluettelon pohjalta). Kokouksessa laadittiin seitsemän alueellista hanke-ehdotusta. Tämä on myönteinen merkki kasvavasta aloitteellisuudesta. Ehdotuksia oli kuitenkin tarpeen muokata merkittävästi, mikä johti päätökseen, että alueelle sijoitetaan paikalla toimiva asiantuntija vuodesta 2018 alkaen.
Kaakkois- ja Itä-Euroopan sihteeristö analysoi alueen olemassa olevat kansalliset toimintasuunnitelmat ja aiemmat hanke-ehdotukset, myös hylätyt ehdotukset. Lisäksi sihteeristö pyysi kansallisia koordinaattoreita laatimaan luettelon kansallisista painopisteistä. Näiden tietojen perusteella alue hyväksyi vuonna 2016 alueellisen strategian, joka käsittää kymmenen painopistettä. Alue viimeistelee parhaillaan teknistä eritelmää kemiallisten ja biologisten jätteiden käsittelyä koskevalle hanke-ehdotukselle.
Atlanttiin rajoittuvassa Länsi-Afrikassa kansalliset koordinaattorit arvioivat, että hankkeiden toteuttajien ehdottamat toimet eivät vastanneet paikallisia tarpeita, koska tekniset eritelmät eivät olleet riittävän täsmällisiä. Paikallisia asiantuntijoita palkattiin keräämään tietoja, analysoimaan ja määrittelemään todellisia tarpeita ja laatimaan hanke-ehdotuksia. Kahden viimeaikaisen hankkeen32 tekniset eritelmät laadittiin tämän perusteella. Käytännön avulla pystyttiin lyhentämään alkuvaiheen kestoa.
Hankkeet ovat tuottaneet osan tai kaikki tavoitelluista tuotoksista. Moniin hankkeisiin sisältyi koulutusta, joka vaihteli yleisestä johdatuksesta ja tietoisuuden lisäämisestä käytännönläheisempiin valmiuksien kehittämisharjoituksiin. Toisinaan hankkeet käsittivät EU:n jäsenvaltioihin kohdistuneita tutustumisvierailuja, hankkeilla toimitettiin CBRN-laitteistoja, tuotettiin koulutusmateriaalia – kuten käsikirjoja, parhaita käytäntöjä käsitteleviä ohjeita, menetelmäoppaita ja kansallisia valmiussuunnitelmia – taikka ne otettiin huomioon lainsäädännön ja määräysten hyväksymisen tai tarkistamisen yhteydessä (ks. laatikko 3).
Laatikko 3
Menestystarinapalkinnot
Kansallisia koordinaattoreita ja alueellisten sihteeristöjen päälliköitä kannustetaan tuomaan esiin aloitteen menestystarinoita. Kansallisten koordinaattoreiden viidennessä vuosikokouksessa jaetuilla osaamiskeskusaloitteen palkinnoilla juhlistettiin tällaisia saavutuksia.
Sambia sai suurimman kansallisen menestystarinan palkinnon siitä, että maan kansallinen CBRN-riskien hallintaa koskeva säädöskehys oli tarkistettu. Tarkistus johti vuonna 2015 hyväksyttyyn terrorismin torjuntaa koskevaan muutoslakiin nro 2. Sen mukaisesti perustettiin kansallinen terrorismin torjuntakeskus, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa valmius havaita ja hallita CBRN-riskejä ja reagoida niihin.
Kumppanimaat pitävät aloitteen puitteissa järjestettäviä teoreettisia ja kenttäolosuhteissa toteutettavia simulointiharjoituksia33 suuressa arvossa34 (ks. laatikko 4). Kyselytutkimukseen vastanneet totesivat, että useammille kenttäolosuhteissa toteutettaville harjoituksille (ja niihin liittyvälle edeltävälle koulutukselle) olisi myönnettävä rahoitusta, koska ne olivat paras käytännön koulutuksen muoto.
Laatikko 4
FALCON I -harjoitus
Persianlahden yhteistyöneuvoston maat liittyivät aloitteeseen alueista viimeisenä. Vaikka alueellisia hankkeita ei ole vielä kehitetty, alueellinen sihteeristö on saanut aikaan dynaamista kehitystä järjestämällä helmikuussa 2016 työpajan ja teoreettisen simulointiharjoituksen, jossa keskityttiin ydinaineiden havaitsemiseen ja niihin reagointiin ja jonka rahoittivat pääasiassa Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja ydinterrorismin torjuntaa koskeva maailmanlaajuinen aloite. FALCON-harjoitus oli ensimmäinen laatuaan, ja tarkoituksena oli tehostaa alueellista yhteistyötä ja tietojenvaihtoa ja parantaa kunkin maan35 hyväksymiä kansallisia skenaarioita. Ydinterrorismin torjuntaa koskeva maailmanlaajuinen aloite, Kansainvälinen atomienergiajärjestö ja Maailman tullijärjestö osallistuivat tapahtumaan tarkkailijoina.
Toinen vastaava harjoitus on tarkoitus järjestää vuosina 2018–2019. FALCON II -harjoituksessa keskitytään ensin säteilyyn liittyvien havaitsemis- ja reagointivalmiuksien luomiseen ja sen jälkeen teoreettisiin ja kenttäolosuhteissa toteutettaviin simulointiharjoituksiin.
… mutta merkittävät esteet haittaavat yhä aloitteen koko potentiaalin hyödyntämistä …
36Edellisessä jaksossa kuvatuista saavutuksista huolimatta merkittäviä esteitä on edelleen. Ne estävät sen, että aloitteen koko potentiaali saataisiin hyödynnetyksi, kun pyritään luomaan verkostoitunutta CBRN-yhteisöä kansallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla.
… kumppanimaassa
37Useat tekijät vaikuttivat kielteisesti siihen, kuinka paljon kumppanimaissa pystyttiin lujittamaan CBRN-hallintoa ja lieventämään riskejä. Tällaisia tekijöitä olivat esimerkiksi koko kansallisen tiimin ja erityisesti kansallisen koordinaattorin valtuuksien ja oikeudellisen aseman rajoitukset. Muita esteitä olivat kansallisen tiimin jäseniksi käytettävissä olevien henkilöiden ja jäsenten käytettävissä olon puute, poliittinen epävakaus ja rahoituksen puute. Paikalla toimivat asiantuntijat avustivat useiden maiden kansallisten tiimien kokouksissa, mutta tällainen tuki ei ole pitkällä aikavälillä kestävää.
38Kansalliset koordinaattorit ovat verkoston keskeisiä toimijoita, jotka koordinoivat CBRN-sidosryhmien työtä maassaan ja toimivat aloitteessa kansallisina yhteyspisteinä. Komission tarkoituksena on, että kansallisista koordinaattoreista tulee keskitetty asiointipiste kaikkia CBRN-alaan liittyviä kysymyksiä varten. Eri instituutiot, joista kansallinen tiimi muodostuu, ja maiden hallitukset eivät kuitenkaan useinkaan anna kansallisille koordinaattoreille riittävää painoarvoa ja toimivaltaa.
39Erityiskertomuksen nro 17/2014 antamisen jälkeen kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto on osoittanut vakautta ja rauhaa edistävän välineen pitkäaikaisia alueellisesta yhteistyöstä vastaavia toimihenkilöitä ainoastaan neljään EU:n edustustoon36 (Nairobi, Manila, Dakar ja Islamabad). Kahden ensiksi mainitun edustuston sijaintimaassa on alueellinen sihteeristö, kun taas kahden viimeksi mainitun sijaintimaassa ei ole. Vakautta ja rauhaa edistävän välineen pitkäaikaiset alueellisesta yhteistyöstä vastaavat toimihenkilöt pitävät yhteyttä toiminta-alueensa muihin EU:n edustustoihin. Heidän tehtävänsä eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään CBRN-kysymyksiin, vaan käsittävät myös muita turvallisuuteen liittyviä tehtäviä37.
40EU:n edustustot osallistuvat aiempaa enemmän aloitteen edistämiseen ja poliittisen tahdon muodostumiseen toimintamaassaan ja -alueellaan, mutta eivät vielä riittävästi. CBRN-kysymyksiä ei sisällytetty järjestelmällisesti toimintapolitiikkaan, turvallisuuteen eikä poliittiseen vuoropuheluun. Edustustojen tietojen laajuus oli usein riippuvainen siitä, oliko alueella vakautta ja rauhaa edistävän välineen pitkäaikaisia alueellisesta yhteistyöstä vastaavia toimihenkilöitä. Joissakin ensisijaisten alueiden maissa EU:n edustusto ei ollut osallistunut CBRN-kysymysten käsittelyyn. Tilintarkastustuomioistuin katsoo kaiken kaikkiaan, että Euroopan ulkosuhdehallinto ja komissio ovat panneet sen aiemmin antaman suosituksen osittain täytäntöön.
… tai alueella ja sen ulkopuolella
41Tilintarkastustuomioistuimen yleisestä analyysista kävi ilmi, että useimmissa hankkeissa alueellista yhteistyötä ei asetettu ensisijaiseksi tavoitteeksi, koska kaikki kumppanimaat haluavat ensin käsitellä omia kansallisia tarpeitaan. Vaikka on selvästi tarpeen löytää tasapaino CBRN-riskien lieventämisen kansallisten valmiuksien kehittämisen ja alueellisen yhteistyön vahvistamisen välillä, hankkeissa, joista oli käytettävissä riittävästi tietoja, kansallisten ja alueellisten toimien suhde oli 70:30.
42CBRN-verkostojen vahvistaminen kansallisella ja alueellisella tasolla on keskeinen edellytys sille, että voidaan varmistaa asianmukainen toiminta CBRN-materiaaleihin liittyvän onnettomuuden sattuessa. Aloitteella pyritään auttamaan kumppanimaita tekemään yhteistyötä. Alueellista vuorovaikutusta oli kuitenkin harvoin. Alueellisia keskustelutilaisuuksia (ks. kaavio 1 ja liite I), joissa käsitellään hankkeita, järjestetään yleensä kaksi kertaa vuodessa, mutta kansalliset asiantuntijat kutsutaan niihin vain kerran vuodessa, mikä rajoittaa tilaisuudessa käytettävissä olevaa asiantuntemusta. Kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto järjestää myös vuosittain tapaamisen, johon osallistuvat vain alueellisten sihteeristöjen päälliköt. Kansalliset koordinaattorit ja paikalla toimivat asiantuntijat ovat todenneet, että olisi tarpeen järjestää säännöllisiä alueellisia tapaamisia useammin, kutsua kansainvälisiä asiantuntijoita, järjestää lyhyitä työpajoja/koulutustilaisuuksia ja pitää enemmän teoreettisia ja kenttäolosuhteissa toteutettavia simulointiharjoituksia.
43Tällä hetkellä ei ole keskustelufoorumia tai paikkaa, jossa kumppanimaiden kanssa voitaisiin jakaa CBRN-alaan liittyviä ohjeita, parhaita käytäntöjä, tutkimuksia taikka kansainvälisiltä järjestöiltä tai muista ohjelmista (kuten rikosten ennalta ehkäisyä ja torjuntaa koskevasta erityisohjelmasta, tutkimuksen seitsemännestä puiteohjelmasta, poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineestä ja Horisontti 2020 -ohjelmasta) rahoitetuista EU:n hankkeista saatuja kokemuksia.
… muiden rahoitusmahdollisuuksien etsimisessä
44Aloitteen tulevaisuus riippuu paljolti kansallisten toimintasuunnitelmien toteuttamisesta. Niissä luetellaan monia toimenpiteitä (ks. esimerkit liitteessä V), joita ei voida toteuttaa kokonaisuudessaan käyttämällä pelkästään kansallisten talousarvioiden ja aloitteen varoja. On kuitenkin muita rahoituslähteitä, joita voidaan käyttää, kuten Euroopan naapuruusväline, Euroopan kehitysrahasto ja väline ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä varten.
45Kansallinen toimintasuunnitelma on keskeinen asiakirja, joka helpottaa avunantajien koordinointia CBRN-alalla ja siten lisävarojen osoittamista kansallisten valmiuksien kehittämiseen (ks. laatikko 5).
Laatikko 5
Georgian kansallisen toimintasuunnitelman laatiminen
Georgia hyväksyi vuonna 2015 kansallisen CBRN-toimintasuunnitelmansa, joka kattaa vuodet 2015–2019. Vaikka suunnitelmaa ei laadittu käyttämällä aloitteen tarvearviointimenetelmää, Georgian kansallinen toimintasuunnitelma oli yksi ensimmäisistä hyväksytyistä kumppanimaiden suunnitelmista.
Suunnitelma käsittää 30 painopistettä ja 118 eri toimenpidettä. Georgian viranomaisten välinen koordinointineuvosto kokoontuu vuosittain keskustelemaan kansallisen toimintasuunnitelman toteuttamisesta. Tähän tilaisuuteen kutsutaan myös avunantajat.
Marraskuussa 2017 järjestetyn erityisen avunantajien koordinointikokouksen keskeisiin tuloksiin kuului Georgian koostama tarpeidenarviointi, jonka pitäisi auttaa avunantajia, EU mukaan lukien, suunnittelemaan CBRN-alalla antamaansa apua. Kaksi EU:n jäsenvaltiota tarjosi lääketieteellisiä hätävalmiuksia/pelastuspalvelua ja CBRN-sotilasyksiköiden koulutusta koskevaa apua. Lisäksi merkittävä EU:n ulkopuolinen avunantaja ilmoitti, että sen kaikki tuleva CBRN-kysymyksiin liittyvä Georgialle myönnettävä apu olisi kansallisen toimintasuunnitelman mukaista.
EU:n edustustoilla voi olla merkittävä rooli kartoitettaessa muita rahoituslähteitä. Edustustot voivat sisällyttää CBRN-aiheita, kuten elintarviketurvallisuuden, bioturvallisuuden, bioturvaamisen, kemiallisen saastumisen, turvallisuusnormit ja CBRN-säädöskehykset, hankkeisiin, joita rahoitetaan kehitystoiminnan perinteisillä aloilla (esimerkiksi maatalous-, ympäristö-, terveydenhuolto- ja oikeusaloilla). Suurin osa kyselytutkimukseen osallistuneista EU:n edustustoista ei ollut kuitenkaan etsinyt lisärahoitusta CBRN-toimille.
47Valtaosa kyselytutkimukseen osallistuneista EU:n edustustoista ilmoitti, että avunantajien koordinointikokouksia EU:n jäsenvaltioiden kanssa ei ollut vielä järjestetty.
48Vaikka naapuruusmaat ovat aloitteen ja koko EU:n ensisijaista aluetta, naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosasto on osallistunut toimintaan tähän mennessä vähäisessä määrin. Kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston tiiviimpi vuorovaikutus muiden komission pääosastojen, kuten naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosaston ja EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosaston, kanssa helpottaisi myös niiden havaittujen puutteiden korjaamista, joita ei ole pystytty käsittelemään aloitteen avulla.
Riittämätön seuranta ja arviointi
49Aloitteella saavutetut tulokset olisi julkistettava, jotta voitaisiin ohjata tulevia strategisia ja toiminnallisia valintoja ja saada aikaan aloitteen menestymisen kannalta riittävä kiinnostus ja poliittinen sitoutuminen.
50Vaikka kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosastolla on kokonaisvastuu aloitteen seurannasta, tarvittava palaute saadaan muilta sidosryhmiltä. Ne keräävät tietoja ja seuraavat ja arvioivat aloitteen toimia seuraavien lähteiden avulla:
- verkkopohjainen CBRN-osaamiskeskusportaali (”portaali”)
- hankkeiden toteuttajien kanssa pidettävät ohjauskomitean kokoukset
- koordinointikomiteat, joihin osallistuu Euroopan ulkosuhdehallinnon, Yhteisen tutkimuskeskuksen, UNICRIn ja hallintotiimin edustajia sekä paikalla toimivia asiantuntijoita
- UNICRIn, hallintotiimin, paikalla toimivien asiantuntijoiden ja hankkeiden toteuttajien laatimat raportit
- tulossuuntautuneet paikalle tehtävät seurantakäynnit
- Yhteisen tutkimuskeskuksen arviointiraportit.
Portaali – potentiaalinen tiedotus- ja seurantaväline
51Portaali on valtuutetuille käyttäjille tarkoitettu verkkofoorumi, jonka olisi kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston mukaan sisällettävä kaikki hankeasiakirjat. Tarkoituksena on myös tiedottaa suunnitelluista toimista sidosryhmille, julkaista keskeisten kokousten pöytäkirjoja ja yhteystietoluetteloita. Julkaistut tiedot ovat kuitenkin hajanaisia, epätäydellisiä ja huonosti jäsenneltyjä eivätkä ne ole helposti saatavilla käyttäjäystävällisessä (tai mobiiliystävällisessä) formaatissa. Portaalia ylläpitää JRC, mutta portaali perustuu kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston toimittamiin hankeasiakirjoihin. Portaalin koko potentiaalia toiminnan ja hallinnoinnin välineenä (ks. liite VII) tai keskustelufoorumina (ks. kohta 43) ei tällä hetkellä hyödynnetä.
52Hankkeiden toteuttajat etsivät portaalista tietoa aiemmista hankkeista saaduista kokemuksista. Koska portaali on epätäydellinen eikä sisällä luetteloa hanketuotoksista, tiedot eivät aina ole hankkeiden toteuttajien käytettävissä. Tämä on johtanut toisinaan toimien päällekkäisyyteen. Esimerkiksi joitakin CBRN-koulutuksen johdantokursseja on toistettu useissa hankkeissa käyttämättä uudelleen vastaavaa aiemmin tuotettua materiaalia, mikä olisi voinut vähentää kustannuksia.
Muut seurantavälineet
53Kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto, Yhteinen tutkimuskeskus, alueelliset sihteeristöt ja kansalliset koordinaattorit eivät keränneet ja yhdistäneet tietoja järjestelmällisesti myöskään portaalin ulkopuolella. Toimintaan osallistuvien toimijoiden suuri määrä, asiakirjojen puutteellinen säilyttäminen ja epätäydelliset hanketiedot monimutkaistavat ja heikentävät komission toteuttamaa hankkeiden valvontaa, seurantaa ja arviointia.
54Kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto seurasi hankkeiden toimia ohjauskomitean kokouksissa. Kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto ei säilyttänyt asiakirjoja asianmukaisesti, minkä vuoksi tilintarkastustuomioistuin ei kuitenkaan pystynyt vahvistamaan, oliko säännöllisiä kokouksia pidetty ja oliko sopimusvelvoitteita noudatettu.
55Tilintarkastustuomioistuin suositteli erityiskertomuksessa nro 17/2014, että päätöksenteko- ja täytäntöönpanoelinten välistä yhteistyötä olisi parannettava esimerkiksi käynnistämällä koordinointikomitean toiminta uudelleen. Näitä kokouksia alettiin järjestää uudelleen vuonna 2014, ja niitä järjestettiin tavallisesti kahdesti vuodessa. Kokoukset helpottivat aloitteen hallinnointia antamalla yleiskuvan eri keskeisten toimijoiden38 toteuttamista toimista. Aiemman erityiskertomuksen nro 17/2014 suositus katsotaan täysin toteutetuksi.
56Kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto valvoo tuloksia myös ulkopuolisten asiantuntijoiden paikalle tekemien tarkastuskäyntien avulla. Aloitteessa kaikkiaan toteutetuista 60 hankkeesta oli tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen ajankohtaan mennessä saatu valmiiksi vain kuusi tuloksiin painottunutta seurantakertomusta, joista yksi koski paikalla annettavaa teknistä apua koskevaa hanketta. Tuloksiin painottuvia seurantakäyntejä ei tehty Yhteisen tutkimuskeskuksen toteuttamiin hankkeisiin, vaikka se ei voi arvioida niitä itse.
Tulosten arviointi on epätyydyttävää
57Koska aloitteen ja hankkeiden tasolla ei ole selkeitä, asianmukaisesti määriteltyjä tavoitteita eikä vastaavia tulos-/vaikutusindikaattoreita39, tuloksia on mahdotonta arvioida siltä kannalta, kuinka paljon valmiudet lieventää CBRN-riskejä ja -uhkia ja varautua niihin ovat parantuneet. Aloitteen saavutuksia ei voitu mitata myöskään siksi, ettei hankkeiden seurauksia ja vaikutuksia ollut kytketty yleistavoitteisiin.
58Yhteinen tutkimuskeskus vastaa kaikista hankearvioinneista, mutta se on ulkoistanut niistä valtaosan ulkoisille asiantuntijoille syyskuusta 2016 lähtien. Kaikki arvioinnit ovat olleet asiakirjoihin perustuvia, ja aineisto niihin on saatu Yhteiseltä tutkimuskeskukselta. Tilintarkastustuomioistuin totesi, että kolmasosaa arvioinneista ei ollut saatu päätökseen, koska käytettävissä ei ollut riittävästi hankeasiakirjoja (ks. kohta 51).
59Vaikka arvioinnit perustuivat asiakirjoihin, lopullisten arviointien tekeminen kesti keskimäärin 19 kuukautta loppuraporttien julkaisemisesta (ja vielä enemmän hankkeen valmistumisesta) laskettuna. Väliarvioinnit saatiin valmiiksi vasta, kun hankkeet oli saatu lähes päätökseen. Mahdolliset suositukset olivat usein tosiasiassa tarpeettomia, koska niitä ei ehditty enää toteuttaa40.
60Se, että useimmat hankkeet ovat itsenäisiä toimia, joihin ei liity pitkäaikaista suunnitelmaa, ei edistä niiden kestävyyttä. Valtaosassa tilintarkastustuomioistuimen tarkastamista hankkeista ei ollut varauduttu varmistamaan seurausten kestävyyttä. Vaikka joissakin hankkeissa on hankittu pelastustyöntekijöille CBRN-laitteistoja, monista kumppanimaista puuttuu peruslaitteistoa, joten toteutettavat toimet ovat usein liian kehittyneitä maiden teknisiin valmiuksiin nähden. Koska CBRN-kysymyksiä ei ole asetettu etusijalle, kansallinen rahoitus on rajallista, mikä vaarantaa hankkeilla saavutettujen seurausten jatkuvuuden. Vain muutama koulutustoimi – kouluttajien koulutustoimet mukaan lukien – on jatkunut hankkeen päättymisen jälkeen.
Johtopäätökset ja suositukset
61Aloite on EU:n suurin ulkoinen siviiliturvallisuudenalan ohjelma. Konseptiin sisältyy ainutlaatuinen alueellinen ja viranomaisten välinen lähestymistapa, jonka ansiosta toimintaan osallistuu monia toimijoita (ks. kohdat 8–10). Kaiken kaikkiaan aloite on yksi tärkeimmistä välineistä, joilla pyritään lieventämään EU:n ulkopuolelta aiheutuvia CBRN-uhkia ja -riskejä (kohta 4). Tilintarkastustuomioistuin toteaa, että aloitteella on voitu lieventää näitä CBRN-uhkia, mutta monia haasteita on vielä jäljellä (ks. kohdat 16–60).
62Komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto ovat panneet kaikilta osin täytäntöön kolme niistä kuudesta suosituksesta, jotka sisältyvät tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukseen nro 17/2014, ja kaksi niistä on pantu täytäntöön osittain (liite II ja kohdat 11, 16–21, 28, 30–32, 39 ja 40 sekä 55). Kumppanimaat ovat nykyisin enemmän mukana hankkeiden käynnistämisessä ja täytäntöönpanossa, alueellisen tason organisoitumista on vahvistettu ja päätöksentekijöiden ja täytäntöönpanoelinten välinen yhteistyö on parantunut. Vaikka edistystä on tapahtunut, EU:n edustustojen rooli ja hankkeiden täytäntöönpanon nopeus eivät vieläkään ole tyydyttäviä (kohdat 27–48). Tilintarkastustuomioistuimen aiemmin antamista suosituksista yhtä, jossa ehdotettiin EU:n rahoituksen keskittämistä EU:n turvallisuuden kannalta merkityksellisimmille alueille ja jonka komissio hyväksyi, ei ole pantu täytäntöön (ks. kohdat 16–21).
63Aloitteen onnistuminen riippuu kyvystä mukautua ja vastata edessä oleviin keskeisiin haasteisiin. Jäljempänä esitettävillä suosituksilla, joiden tavoitteena on korjata tarkastuksen aikana havaitut puutteet, pyritään vahvistamaan ja ylläpitämään aloitetta edelleen.
64Aloitteen toimiin sovellettavaa asianmukaista riskienhallinnan lähestymistapaa ei ole vielä kehitetty koko aloitetta, hankkeiden valintavaihetta eikä kumppanimaiden tarpeiden määrittelyä varten (kohdat 18–23).
65Komissio tarjoaa kumppanimaille välineitä ja menetelmiä, jotka auttavat niitä arvioimaan omia tarpeitaan ja laatimaan kansallisia toimintasuunnitelmia CBRN-riskien lieventämiseksi (ks. kohdat 22 ja 23). Siitä ei kuitenkaan anneta riittävästi ohjeita, miten riskejä olisi tunnistettava ja asetettava tärkeysjärjestykseen (ks. kohta 23). Tästä puutteesta huolimatta tarvearvioinnin kyselylomake ja kansallinen toimintasuunnitelma ovat edelleen keskeisiä tekijöitä, jotka tukevat aloitetta. Komissio ei kuitenkaan pysty vastaamaan riittävän nopeasti kaikkien kumppanimaiden avunpyyntöihin, jotka koskevat niiden tarpeiden tunnistamista ja tärkeysjärjestykseen asettamista. Tämä uhkaa viivästyttää vakavasti sekä kyselylomakkeiden täyttämistä että toimintasuunnitelmien laatimista (ks. kohta 26).
Suositus 1 Toimet on priorisoitava järjestelmäriskinarvioinnin perusteella
Komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi
- toteutettava EU:n yhteinen analyysi, jossa tunnistettaisiin EU:n ulkoiset CBRN-riskit, jotta sisäiset ja ulkoiset toimet voidaan kytkeä toisiinsa kokonaisvaltaisesti.
Komission olisi
- sisällytettävä järjestelmäriskinarviointi tarvearviointia ja kansallista toimintasuunnitelmaa koskeviin menetelmiin
- vastattava nopeasti kaikille kumppanimaille, jotka pyytävät apua tarvearviointinsa tekemiseen ja kansallisen toimintasuunnitelmansa laatimiseen.
Toteuttamisen tavoiteajankohta: kesäkuu 2019.
66Kumppanimaissa on tilintarkastustuomioistuimen aiempien suositusten perusteella tehtyjen parannusten lisäksi kehitetty useita aloitteeseen liittyviä näkökohtia. Aloitteella on edistetty turvallisuuden ja yhteistyön kulttuuria (ks. kohdat 22 ja 31). Kansallisia CBRN-tiimejä on nimetty valtaosassa kumppanimaista. Hankkeilla on saatu aikaan useimmat odotetuista tuotoksista. Sidosryhmät ovat arvostaneet erityisesti valmiuksien kehittämistä koskevia käytännön harjoituksia (ks. kohdat 34 ja 35).
67Alueellinen yhteistyö on aloitettu, mutta se on vielä puutteellista, koska kumppanimaat eivät ole riittävästi vuorovaikutuksessa keskenään ja haluavat käsitellä ensin omia kansallisia tarpeitaan (ks. kohdat 33 ja 41–43).
Suositus 2 Aloitteen alueellista ulottuvuutta on vahvistettava
Komission olisi lisättävä alueellisten toimien määrää, esimerkiksi teoreettisten ja kenttäolosuhteissa toteutettavien simulointiharjoitusten määrää.
Toteuttamisen tavoiteajankohta: joulukuu 2019.
68EU:n edustustojen osallistuminen aloitteeseen on parantunut tilintarkastustuomioistuimen aiemman erityiskertomuksen nro 17/2014 antamisen jälkeen. Ne eivät kuitenkaan edistäneet aloitetta ja poliittista tahdon muodostumista riittävän aktiivisesti (ks. kohdat 39 ja 40). CBRN-kysymyksiä ei sisällytetty järjestelmällisesti toimintapolitiikkaan, turvallisuuteen eikä poliittiseen vuoropuheluun.
Suositus 3 EU:n edustustojen roolia aloitteessa on vahvistettava edelleen
Komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi yhdessä
- osoitettava CBRN-kysymyksiin liittyviä tehtäviä nimetyille koordinaattoreille ja/tai vakautta ja rauhaa edistävän välineen pitkäaikaisille alueellisesta yhteistyöstä vastaaville toimihenkilöille kaikissa EU:n edustustoissa
- sisällytettävä CBRN-kysymykset toimintapolitiikkaan, turvallisuuteen ja poliittiseen vuoropuheluun.
Toteuttamisen tavoiteajankohta: joulukuu 2018.
69Komission pääosastojen ja avunantajayhteisön välinen vuorovaikutus oli vähäistä, etenkin käytettävissä olevaan mahdolliseen rahoitukseen liittyvissä kysymyksissä (ks. kohdat 44–48).
Suositus 4 On etsittävä mahdollisia synergioita ja muita käytettävissä olevia rahoituslähteitä
Kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston ja Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi työskenneltävä yhdessä naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosaston ja muiden asiaankuuluvien komission pääosastojen kanssa sekä muiden avunantajien kanssa, jotta voidaan etsiä mahdollisia synergioita ja käytettävissä olevia rahoituslähteitä, joita voitaisiin käyttää entistä paremmin CBRN-toimien tueksi.
Toteuttamisen tavoiteajankohta: kesäkuu 2019.
70Komission toteuttama seuranta ja arviointi olivat puutteellisia epätäydellisten ja hajanaisten tietojen, asiakirjojen puutteellisen säilyttämisen ja kumppanimaiden riittämättömän osallistumisen vuoksi (ks. kohdat 51–60). Selkeiden tavoitteiden, niihin liittyvien indikaattoreiden ja paikalla kerättyjen tietojen puute heikensivät hankkeiden ja koko aloitteen seurausten ja vaikutusten arviointia.
Suositus 5 Vastuuvelvollisuutta sekä toimien ja tulosten näkyvyyttä on lisättävä parantamalla seurantaa ja arviointia
Komission olisi
- muunnettava aloitteen kokonaistavoite tarkemmiksi tavoitteiksi, joita voidaan käyttää hanketasolla, jolloin tuloksia voitaisiin mitata hanketasolta aina kansalliselle, alueelliselle ja koko aloitteen tasolle asti
- määriteltävä tulos- ja vaikutusindikaattoreita, jotta aloitteen vaikuttavuutta voitaisiin arvioida vertaamalla niitä asetettuihin tavoitteisiin.
Toteuttamisen tavoiteajankohta: joulukuu 2019.
71Verkkopohjaisella CBRN-portaalilla on huomattavaa potentiaalia toimia aloitteen toimien täytäntöönpanon ja hallinnoinnin tietokantana, mutta portaali ei ole vielä tehokas, täydellinen, ajan tasalla oleva ja jäsennelty toimien, saatujen kokemusten ja parhaiden käytäntöjen tietolähde (ks. kohdat 51–59).
Suositus 6 Verkkopohjainen portaali on uudistettava siten, että kaikki aloitteen toimia koskevat tiedot ovat helposti käytettävissä
Komission olisi varmistettava, että
- kaikki tarvittavat tiedot ovat sen verkkopohjaisessa portaalissa sellaisten käyttäjien saatavilla, joilla on asianmukaiset pääsyvaltuudet
- parhaita käytäntöjä koskevat tiedot ja ohjeet ovat käytettävissä CBRN-portaalin välityksellä.
Toteuttamisen tavoiteajankohta: joulukuu 2018.
Tilintarkastustuomioistuimen III jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Karel Pinxtenin johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 24. huhtikuuta 2018 pitämässään kokouksessa.
Tilintarkastustuomioistuimen puolesta
Klaus-Heiner LEHNE
presidentti
Liitteet
Liite I
Aloite lukuina
| Jakso | 2009–2013 | 2014–2017 | 2020 |
| Määrärahat | 109 milj. euroa Keskimäärin 22 milj. euroa/vuosi |
76 milj. euroa Keskimäärin 19 milj. euroa/vuosi |
|
| 130 milj. euroa | |||
| Myönnetty määrä | 97 milj. euroa hankkeille | ||
| 41 milj. euroa apuun (valmiuksien kehittäminen ja hallinto) | |||
Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin CRIS-järjestelmän tietojen perusteella.
Kaikkiaan kahdeksan aluetta ja 58 kumppanimaata lokakuussa 2017
| Lukumäärä | AAF | NAS | SEEE | MIE | GCC | ECA | CA | SEA | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kumppanimaat | 10 | 6 (+1) | 10 | 3 | 3 | 11 | 5 | 10 | 58 |
| Kansalliset koordinaattorit | 10 | 6 | 10 | 3 | 3 | 11 | 5 | 9 | 57 |
| Kansalliset tiimit | 10 | 1 | 9 | 3 | 0 | 10 | 3 | 8 | 46 |
| Keskustelutilaisuudet | 12 | 7 | 14 | 9 | 5 | 9 | 6 | 13 | e.s. |
| Täytetyt tarvearvioinnin kyselylomakkeet | 6 | 1 | 4 | 2 | 1 | 5 | 3 | 4 | 26 |
| Valmiit kansalliset toimintasuunnitelmat | 4 | 0 | 3 | 1 | 0 | 4 | 0 | 6 | 18 |
Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin Yhteisen tutkimuskeskuksen asiakirjojen, paikalla annettua teknistä apua koskevien raporttien, keskustelutilaisuuksien pöytäkirjojen ja CRIS-järjestelmän perusteella.
Liite II
Erityiskertomukseen nro 17/2014 sisältyvien suositusten seuranta
| Suositukset | Nykytilanne | Tässä kertomuksessa olevat viittaukset |
|---|---|---|
| Olisi keskitettävä EU:n rahoitus EU:n turvallisuuden kannalta merkityksellisimmille alueille, jotta toimista saadaan suorin mahdollinen hyöty. | Ei ole pantu täytäntöön. | Kohdat 16–21 |
| Olisi parannettava alueellisten sihteeristöjen valmiuksia lisäämällä teknistä asiantuntemusta. | Pantu täytäntöön kokonaisuudessaan. | Kohta 28 |
| Olisi laajennettava EU:n edustustojen roolia etenkin maissa, joihin on perustettu alueellisia sihteeristöjä. | Pantu osittain täytäntöön. | Kohdat 39 ja 40 |
| Olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin, joiden avulla kumppanimaita saataisiin hankkeiden käynnistämisen lisäksi mukaan myös niiden täytäntöönpanoon. Tämä lisäisi kumppanimaiden sitoutumista toimenpiteisiin ja varmistaisi niiden kestävyyden. | Pantu täytäntöön kokonaisuudessaan. | Kohdat 30 ja 31 |
| Olisi pyrittävä edelleen parantamaan menettelyjä, jotta hanke-ehdotusten esittämisen ja hanketäytäntöönpanon väliin jäävää aikaa kyettäisiin lyhentämään. | Pantu osittain täytäntöön. | Kohta 32 |
| Olisi parannettava päätöksenteko- ja täytäntöönpanoelinten välistä yhteistyötä esimerkiksi käynnistämällä koordinointikomitean toiminta uudelleen. | Pantu täytäntöön kokonaisuudessaan. | Kohta 55 |
Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.
Liite III
Alueelliset sihteeristöt ja kumppanimaat lokakuussa 2017
| Lyhenne | Alue | Osallistujamaat |
|---|---|---|
| SEA | Kaakkois-Aasia | Brunei, Kambodža, Indonesia, Laos, Malesia, Myanmar, Filippiinit, Singapore, Thaimaa, Vietnam |
| AAF | Atlanttiin rajoittuva Länsi-Afrikka | Benin, Kamerun, Norsunluurannikko, Gabon, Liberia, Mauritania, Marokko, Senegal, Sierra Leone, Togo |
| NAS | Pohjois-Afrikka ja Sahel | Algeria, Burkina Faso, Libya, Mali, Marokko, Niger, Tunisia |
| SEEE | Kaakkois- ja Itä-Eurooppa | Albania, Armenia, Azerbaidžan, Bosnia ja Hertsegovina, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Georgia, Moldova, Montenegro, Serbia, Ukraina |
| CA | Keski-Aasia | Afganistan, Kirgisia, Pakistan, Tadžikistan, Uzbekistan |
| MIE | Lähi-itä | Irak, Jordania, Libanon |
| ECA | Itä- ja Keski-Afrikka | Burundi, Kongon demokraattinen tasavalta, Etiopia, Ghana, Kenia, Malawi, Ruanda, Seychellit, Tansania, Uganda, Sambia |
| GCC | Persianlahden yhteistyöneuvoston maat | Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Qatar, Saudi-Arabia |
Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston ja Euroopan ulkosuhdehallinnon tietojen perusteella.
Liite IV
Aloitteen maantieteellinen jakautuminen
LIITE V
Esimerkkejä neljän kumppanimaan kansallisiin toimintasuunnitelmiin sisältyvistä CBRN-painopisteistä
Lähde: UNICRIn julisteet, jotka perustuvat Norsunluurannikon, Libanonin, Laosin demokraattisen kansantasavallan ja Georgian antamiin tietoihin.
Liite VI
Hankkeet
| Nro | Hankkeen nimi | Budjetti (euroa) | Alue | Alhaalta ylöspäin | Idean muotoilu | Alkamispäivä | Päättymispäivä | Käsitellyt CBRN-alat |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 66 | Lääkkeiden laittoman kaupan torjunta ja lääkkeiden turvallisuuden parantaminen Itä- ja Keski-Afrikassa (MEDISAFE) | Valmisteilla | ECA | Hybridi | CB | |||
| 65 | Kemiallisten ja biologisten jätteiden käsittelyn parantaminen Keski-Aasian maissa turvallisuusriskien lieventämisen parantamiseksi | 3 000 000 | CA | Kyllä | 2.6.2016 | CB | ||
| 64 | Kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaohjelma 2017 (EU P2P) | 3 000 000 | NAS, SEEE | Ei | RN | |||
| 63 | CBRN-erikoislaitteistojen hankkiminen rajatylittävästä valvonnasta vastaavan henkilöstön kouluttamista varten | 1 000 000 | NAS | Kyllä | Liittyy hankkeeseen 55 | CBRN | ||
| 62 | CBRN-osaamiskeskukselle paikalla annettava tekninen tuki | Valmisteilla | SEA | e.s. | CBRN | |||
| 61 | Asianmukainen kemikaalien hallinta ja kemikaalijätteiden käsittely Kaakkois-Aasiassa (SEACHEM) | 2 999 815 | SEA | Kyllä | 3.4.2014 | 1.9.2017 | 1.9.2020 | C |
| 60 | Ydinturvallisuutta koskeva tuki Itä- ja Keski-Afrikan osaamiskeskukselle | 3 500 000 | ECA | Kyllä | 8.11.2016 | 7.11.2019 | RN | |
| 59 | Persianlahden yhteistyöneuvoston alueen CBRN-osaamiskeskuksen alueellisen sihteeristön vahvistaminen | 285 000 | GCC | e.s. | 15.9.2015 | 14.9.2016 | CBRN | |
| 58 | Erityislaitteistojen hankinta CBRN-alan rikosteknisiä tutkimuksia varten Kaakkois- ja Itä-Euroopan osaamiskeskusten alueella | 1 871 115 | SEEE | Kyllä | 8.4.2014 liittyy hankkeeseen 57 | 15.1.2017 | 30.4.2018 | CBRN |
| 57 | CBRN-tapausten tutkintaan sisältyvien rikospaikalla tehtäviin rikosteknisiin tutkimuksiin liittyvien valmiuksien parantaminen Kaakkois- ja Itä-Euroopan osaamiskeskusten alueella | 1 399 670 | SEEE | Kyllä | 8.4.2014 | 14.1.2020 | CBRN | |
| 56 | Paikalla annettava tekninen apu 2 CBRN-osaamiskeskusten Algerissa ja Taškentissa sijaitseville sihteeristöille paikalla annettava tekninen apu | 2 130 250 | CA, NAS | e.s. | 10.11.2019 | CBRN | ||
| 55 | CBRN-aineiden valvontaa ja havaitsemista koskevien rajatylittävien valmiuksien parantaminen | 3 500 000 | NAS, AAF | Kyllä | 2.7.2013 | 30.9.2019 | CBRN | |
| 54 | Lääkinnälliseen CBRN-onnettomuuksiin varautumiseen ja reagointiin liittyvien valmiuksien parantaminen | 2 999 965 | MIE | Kyllä | 26.2.2014 | 17.7.2019 | CBRN | |
| 53 | Kansallisten säädöskehysten vahvistaminen sekä bioturvallisuutta ja bioturvaamista koskevan erityiskoulutuksen tarjoaminen Keski-Aasian maissa | 5 000 000 | CA | Kyllä | 25.3.2015 | 22.12.2015 | 21.12.2018 | B |
| 52 | CBRN-erikoislaitteistojen hankinta pelastustyöntekijöille Kaakkois- ja Itä-Euroopan osaamiskeskuksen alueella | 1 697 563 | SEEE | Kyllä | 10.7.2013 liittyy hankkeeseen 44 | 11.12.2015 | 10.6.2018 | CBRN |
| 51 | CBRN-osaamiskeskusten Georgiassa, Keniassa ja Marokossa sijaitseville sihteeristöille paikalla annettava tekninen apu | 2 969 700 | SEEE, CA, AAF | e.s. | 15.9.2015 | 14.9.2018 | CBRN | |
| 50 | Erikoislaitteiden hankinta CBRN-uhkiin varautumisen ja reagoinnin valmiuksien parantamiseksi | 2 634 042 | AAF, ECA | Kyllä | 1.4.2014 | 1.10.2015 | 30.6.2019 | CBRN |
| 49 | Yhteinen terveys-hanke Pakistanissa | 927 608 | CA | Ei | 5.1.2015 | 4.1.2018 | B | |
| 48 | Tautitapausten alueellisen hallinnan parantaminen Atlanttiin rajoittuvan Länsi-Afrikan alueen kumppanimaiden CBRN-osaamiskeskuksissa | 3 499 600 | AAF | Kyllä | 1.6.2014 | 1.1.2016 | 31.12.2018 | B |
| 47 | Kaakkois-Aasiassa toteutettava kaksikäyttötuotteita koskeva EU:n kenttätyöohjelma | 3 472 100 | SEA | Kyllä | 3.4.2014 | 1.9.2015 | 31.8.2018 | CBRN |
| 46 | CBRN-riskien lieventämistä koskevien Kaakkois-Aasian CBRN-valmiuksien parantaminen ensitoimien, bioturvallisuuden ja bioturvaamisen, tietoisuuden lisäämisen ja säädöskehyksen osalta | 3 000 000 | SEA | Kyllä | 3.4.2014 | 10.7.2015 | 9.7.2018 | CBRN |
| 45 | Liikkuvan laboratorion perustaminen virusperäisen verenvuotokuumeen tautitapauksia koskevia paikalla tehtäviä toimenpiteitä varten Länsi-Afrikan CBRN-valmiuksien parantamisen yhteydessä (EUWAM-Lab) | 2 579 854 | AAF | Ei | 18.9.2014 | 17.11.2017 | B | |
| 44 | Ensitoimiin liittyvien CBRN-valmiuksien parantaminen ja alueellisen yhteistyön tehostaminen Kaakkois-Euroopassa, Etelä-Kaukasiassa, Moldovassa ja Ukrainassa | 2 953 550 | SEEE | Kyllä | 10.7.2013 | 1.1.2015 | 30.4.2018 | CBRN |
| 43 | Kaksikäyttötuotteita koskeva EU:n kenttätyöohjelma | 2 249 250 | SEEE, MIE, GCC,NAS CA | Ei | 1.9.2015 | 30.6.2017 | CBRN | |
| 42 | Kemikaaliturvallisuus Keski- ja Itä-Afrikan alueella | 2 978 000 | ECA, AAF | Kyllä | 6.5.2014 | 5.1.2015 | 4.1.2018 | C |
| 41 | Suuririskiset kemialliset laitokset ja riskien lieventäminen Atlanttiin rajoittuvan Länsi-Afrikan alueella | 3 000 000 | AAF, NAS | Kyllä | 1.6.2014 | 1.1.2015 | 31.12.2017 | C |
| 40 | Terveyslaboratorioiden tukeminen mahdollisten biologisten riskien minimoimiseksi | 4 495 712 | SEEE, NAS, MIE, CA | Ei | 18.12.2013 | 17.12.2017 | B | |
| 39 | Terveysturvan parantaminen satamissa, lentokentillä ja rajanylityspaikoilla | 1 432 757 | CA,GCC, MIE,NAS | Ei | 24.7.2013 | 23.11.2015 | B | |
| 38 | Kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa koskeva kenttätyö | 3 500 000 | CA, MIE | Ei | 30.12.2013 | 29.7.2019 | CBRN | |
| 37 | Vektorivälitteisten tautien ehkäiseminen Välimeren ja Mustanmeren alueilla uusia verkostoja perustamalla (MEDILABSECURE) | 3 626 410 | SEEE, MIE,NAS | Ei | 6.1.2014 | 5.7.2018 | B | |
| 36 | Välimeren alueen epidemiologien koulutusohjelman (MEdiPIET) kehittäminen ja konsolidointi | 6 400 000 | SEEE, MIE,NAS | Ei | 1.1.2014 | 31.12.2017 | B | |
| 35 | Jätteiden käsittely Atlanttiin rajoittuvassa Länsi-Afrikassa | 3 871 800 | AAF | Kyllä | 20.3.2013 | 1.1.2014 | 31.12.2017 | CB |
| 34 | CBRN-valmiuksien sekä kemiallisten ja lääketieteellisten hätävalmiuksien parantaminen | 3 914 034 | MIE | Kyllä | 1.9.2012 | 23.12.2013 | 22.6.2017 | CBRN |
| 33 | CBRN-alaa koskevan kansallisen lainsäädäntökehyksen vahvistaminen ja erityis- sekä teknisen koulutuksen tarjoaminen CBRN-valmiuksien parantamiseksi | 2 699 069 | AAF, ECA | Kyllä | 20.3.2013 | 15.9.2013 | 28.2.2017 | CBRN |
| 32 | Välimeren aluetta koskeva kentällä toimivien epidemiologien koulutusohjelma (MediPIET) | 400 000 | MIE, NAS, SEEE,AAF | Ei | 1.1.2013 | 31.12.2014 | B | |
| 31 | Yliopisto- ja instituuttiverkosto, jonka tarkoituksena on tiedottaa kemiallisiin aineisiin liittyvistä kaksikäyttöongelmista | 614 883 | CA,MIE, AAF, NAS, SEEE,SEA | Kyllä | 21.12.2012 | 20.4.2015 | C | |
| 30 | Rikosoikeudellisen ydinmateriaalitutkimuksen alan osaamisverkosto Kaakkois-Aasian alueella | 600 000 | SEEE, SEA | Kyllä | 21.12.2012 | 20.12.2016 | RN | |
| 29 | Alueellisten inhimillisten resurssien kehittäminen ydinturvallisuuden, turva-alan ja turvallisuusvalvonnan osalta Thaimaassa toteutettavan maisterintutkintotason koulutusohjelman avulla | 624 451 | SEA | Kyllä | 21.12.2012 | 20.3.2016 | RN | |
| 28 | Ydin- ja säteilymateriaaleja koskevan yhdennetyn kansallisen turvajärjestelmän kehittämisen tukeminen | 1 000 000 | SEA | Kyllä | 21.12.2012 | 20.12.2016 | RN | |
| 27 | Biologisten riskien hallinta | 480 000 | SEA | Kyllä | 21.12.2012 | 30.6.2015 | B | |
| 26 | Kansallisten CBRN-alan lainsäädäntöpuitteiden vahvistamisen edellytykset | 299 936 | MIE, NAS | Kyllä | 17.12.2012 | 16.12.2014 | CBRN | |
| 25 | Tiedon lisääminen ja parhaiden käytäntöjen siirtäminen bioturvallisuuden/bioturvaamisen/biologisten riskien hallinnan aloilla | 434 010 | MIE | Ei | 12.12.2012 | 11.4.2015 | B | |
| 24 | Ydin- ja säteilymateriaalien havaitsemista ja hallintaa sekä väestön niiltä suojaamista koskevan menetelmän kehittäminen | 599 830 | AAF | Kyllä | 18.12.2012 | 17.12.2017 | RN | |
| 23 | Kemiallisia, biologisia, säteily- ja ydinuhkia aiheuttaviin aineisiin liittyvien havainnointi- ja toimintavalmiuksien kehittäminen | 492 405 | AAF, SEEE, MIE, NAS, SEA | Ei | 10.12.2012 | 9.12.2014 | CBRN | |
| 22 | CBRN-onnettomuuksien yhteydessä toteutettavista ensitoimista vastaaville tahoille annettava tekninen erikoiskoulutus | 677 766 | AAF, SEA | Kyllä | 17.12.2012 | 16.12.2014 | CBRN | |
| 21 | Alueellisten rajavalvontavalmiuksien tukeminen CRN-materiaalien yksilöimiseksi ja havaitsemiseksi | 700 000 | AAF,SEA | Kyllä | 21.12.2012 | 20.12.2016 | CRN | |
| 20 | Sopimusta ei ole tehty. | |||||||
| 19 | Turvallisten tiedonhallintajärjestelmien ja tiedonvaihtomekanismien luomiseen ja parantamiseen tähtäävien menettelyiden ja ohjeiden kehittäminen sääntelyvalvonnan piiriin kuuluvien CBRN-materiaalien osalta | 400 000 | AAF, CA, ECA,MIE, NAS, SEEE, SEA | Ei | 1.3.2013 | 30.6.2015 | CBRN | |
| 18 | Kansainvälinen yliopisto- ja instituuttiverkosto, jonka tarkoituksena on tiedottaa bioteknologian alaan liittyvistä kaksikäyttöongelmista | 399 719 | AAF, CA,MIE,NAS, SEEE, SEA | Ei | 1.3.2013 | 31.12.2014 | B | |
| 17 | Ghanassa ja Keniassa kehitettävä kansallinen valmiussuunnitelma, jonka avulla pyritään vastaamaan laittomiin toimiin, joihin liittyy kemiallisia, biologisia, säteily- ja ydinmateriaaleja | 240 000 | ECA,AAF | Kyllä | 15.5.2013 | 15.5.2015 | CBRN | |
| 16 | Ydinmateriaaleja koskevan yhdennetyn kansallisen turvajärjestelmän kehittämisen tukeminen | 400 000 | NAS, AAF | Kyllä | 1.1.2013 | 30.9.2015 | RN | |
| 15 | Laboratorioiden bioturvallisuuden ja bioturvaamisen parantaminen kehitettävän laboratorioiden varastointijärjestelmän avulla | 480 000 | SEA | Ei | 1.8.2013 | 30.6.2015 | CBRN | |
| 14 | Ensitoimiin liittyvien valmiuksien parantamiseen tarkoitettu tekninen erikoiskoulutus (CBRN FRstCap) | 400 000 | SEEE | Ei | 1.4.2013 | 31.3.2015 | CBRN | |
| 13 | Valmiuksien parantaminen ja tiedottaminen, jotta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa kyettäisiin yksilöimään paremmin kemiallisia, biologisia, säteily- ja ydinmateriaaleja koskevat uhat ja vastaamaan niihin | 319 924 | ECA | Ei | 1.1.2013 | 30.6.2015 | CBRN | |
| 12 | EU:n ja Kaakkois-Aasian maiden välinen kokemustenvaihto bioturvallisuuden ja bioturvaamisen aloja koskevan lainsäädännön ja säännösten lujittamisesta sekä alueellisiin osaamiskeskuksiin perustuvat relevantit laboratorioiden hallintojärjestelmät – vaihe 2 | 320 000 | SEA | Ei | 1.4.2013 | 31.3.2015 | B | |
| 11 | Kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinmateriaalien väärinkäyttöriskeihin liittyvien hyvien käytäntöjen ja laitosten välisten menettelyiden edistäminen | 1 915 452 | AAF,MIE,NAS, SEEE,SEA | Ei | 1.1.2013 | 31.12.2014 | CBRN | |
| 10 | CBRN-riskien lieventämistä koskevien verkko-opiskelukurssien kehittäminen | 399 806 | AAF,CA,ECA,MIE,NAS, SEEE,SEA | Kyllä | 1.1.2013 | 31.3.2015 | CBRN | |
| 9 | CBRN-tapahtumia koskeva Libanonin kansallinen valmiussuunnitelma | 159 900 | MIE | Ei | 1.1.2013 | 31.12.2014 | CBRN | |
| 8 | Kansallisten CBRN-alan lainsäädäntöpuitteiden vahvistamisen edellytykset | 800 000 | SEA | Kyllä | 1.1.2013 | 30.6.2015 | CBRN | |
| 7 | Bioturvallisuuden ja bioturvaamisen alaan liittyvät ohjeet, menettelyt ja standardointi | 1 199 576 | SEEE, SEA | Kyllä | 1.1.2013 | 31.3.2015 | B | |
| 6 | Tiedon lisääminen ja parhaiden käytäntöjen siirtäminen kemiallisten ja biologisten jätteiden käsittelyn alalla | 480 000 | SEA | Kyllä | 1.1.2013 | 31.12.2014 | CB | |
| 5 | Tiedon lisääminen ja CBRN-materiaalien tuonnin ja viennin seurantaa koskevien parhaiden käytäntöjen siirtäminen | 1 440 000 | AAF,CA,MIE,NAS | Ei | 1.1.2013 | 31.12.2014 | CBRN | |
| 4 | Laitosten välinen CBRN-valmiusohjelma (ICP) | 959 675 | SEEE,SEA | Kyllä | 1.1.2013 | 31.12.2014 | CBRN | |
| 3 | Tiedon lisääminen ja parhaiden käytäntöjen siirtäminen bioturvallisuuden/bioturvaamisen/biologisten riskien hallinnan aloilla | 1 920 000 | AAF,NAS,SEEE,SEA | Kyllä | 1.1.2013 | 30.6.2015 | B | |
| 2 | Kemiallisia, biologisia, säteily- ja ydinuhkia aiheuttaviin aineisiin liittyvien havainnointi- ja toimintavalmiuksien kehittäminen (CBRNcap) | 160 000 | SEEE | Ei | 1.1.2013 | 31.3.2015 | CBRN | |
| 1 | Rikostentorjuntaan liittyvien valmiuksien yksilöinti ja parantaminen järjestäytyneen rikollisuuden ja kemiallisten aineiden laittoman kaupan osalta, toimista vastaaville tullivirkailijoille tarkoitettu koulutus ja välineistö mukaan lukien | 640 000 | SEEE | Ei | 1.1.2013 | 31.3.2015 | C |
Lähde: CBRN-portaali ja CRIS-järjestelmä.
Liite VII
Portaaliin sisältyvät ja sisältymättömät tiedot
Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.
Lyhenteet
AAF: Atlanttiin rajoittuva Länsi-Afrikka
CA: Keski-Aasia
CBRN: Kemiallinen, biologinen, säteilyyn ja ydinaineisiin liittyvä
ECA: Itä- ja Keski-Afrikka
EU INTCEN: EU:n tiedusteluanalyysikeskus
EUH: Euroopan ulkosuhdehallinto
GCC: Persianlahden yhteistyöneuvosto
IcSP: Vakautta ja rauhaa edistävä väline
JRC: Yhteinen tutkimuskeskus
MIE: Lähi-itä
NAP: Kansallinen toimintasuunnitelma
NAQ: Tarvearvioinnin kyselylomakkeet
NAS: Pohjois-Afrikka ja Sahel
NFP: Kansallinen koordinaattori
PO DEVCO: Kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto
PO ECHO: Pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosasto
PO NEAR: Naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosasto
SEA: Kaakkois-Aasia
SEEE: Kaakkois- ja Itä-Eurooppa
UNICRI: YK:n alueidenvälinen rikollisuuden ja oikeuden tutkimuslaitos
Loppuviitteet
1 Muita lieventämistoimia ovat muun muassa kaksikäyttötuotteiden (CBRN-materiaalit, joita voidaan käyttää sekä siviili- että sotilaallisiin tarkoituksiin) vientivalvontajärjestelmien vahvistaminen ja sellaisten tutkijoiden uudelleensuuntaaminen, joilla on kaksikäyttöteknologian tietämystä.
2 COM(2017) 610 final,18.10.2017, ”Toimintasuunnitelma toimintavalmiuden parantamiseksi kemialliseen, biologiseen sekä säteily- ja ydinturvallisuuteen liittyviä riskejä vastaan”.
3 Esimerkiksi YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1540, kemiallisten aseiden kieltosopimus, biologisten aseiden kieltosopimus ja ydinasekieltosopimus.
4 Pool Reinsurance Company. Terrorism threat and mitigation report. Elokuu – joulukuu 2016. Clingendael Strategic Monitor 2017.
5 Neuvoston päätelmät kemiallisen, biologisen, säteily- ja ydinturvallisuuden parantamisesta Euroopan unionissa – EU:n CBRN-toimintasuunnitelma. Asiak. 15505/1/09 REV 1, 12. marraskuuta 2009.
COM(2014) 247 final ”Tiedonanto uudesta EU:n lähestymistavasta CBRNE-riskien havaitsemiseen ja lieventämiseen”.
COM(2017) 610 final.
6 Ehdotus neuvoston päätelmiksi uudistetusta Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden strategiasta 2015–2020, 10. kesäkuuta 2015, asiakirja 9798/15.
Neuvoston päätelmät Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksesta nro 17/2014 ”Voidaanko EU:n osaamiskeskusaloitteen avulla lieventää vaikuttavalla tavalla EU:n ulkopuolelta aiheutuvia kemiallisia, biologisia, säteily- ja ydinriskejä?”, 26. lokakuuta 2015, asiakirja 13279/15.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, Euroopan komission puheenjohtajan ja Pohjois-Atlantin liiton pääsihteerin yhteinen julistus. EU:n ja Naton vuonna 2016 allekirjoittama yhteinen julistus.
Neuvoston päätelmät terrorismin torjuntaan liittyvistä EU:n ulkoisista toimista. Asiakirja 10 384/17, 19. kesäkuuta 2017.
7 Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. huhtikuuta 2015 tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksista komissiota koskevassa varainhoitovuoden 2013 vastuuvapausmenettelyssä. Asiakirja P8_TA(2015)0119.
Euroopan parlamentin päätöslauselma 9. heinäkuuta 2015 Euroopan turvallisuusagendasta. P8_TA(2015)0269.
Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. marraskuuta 2016 yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan täytäntöönpanosta. P8_TA(2016)0440.
8 SWD(2017) 278 final ”Comprehensive Assessment of EU Security Policy, accompanying the document: Communication from the Commission to the European Parliament, the European Council and the Council – Ninth progress report towards an effective and genuine Security Union” (oheisasiakirja asiakirjaan ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja alueiden komitealle – Yhdeksäs raportti edistymisestä kohti toimivaa ja todellista turvallisuusunionia”).
9 Jaettu näkemys, yhteinen toiminta: vahvempi Eurooppa. Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia, kesäkuu 2016.
10 Annual Action Programme 2017 for Article 5 of the Instrument contributing to Stability and Peace: Action document for mitigation of and preparedness against risks related to CBRN materials or agents.
11 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) No 230/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, vakautta ja rauhaa edistävän välineen perustamisesta (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 1).
12 Instrument contributing to Stability and Peace (IcSP) – Thematic Strategy Paper 2014–2020. Multi-annual Indicative Programme 2014–2017 (Annex).
13 Pilottihankkeita ja suunnittelua rahoitettiin CBRN-aineisiin ja -tekijöihin liittyvien riskien lieventämistä ja niihin valmistautumista koskevasta vuoden 2009 vuotuisesta toimintaohjelmasta.
14 Kaakkois- ja Itä-Euroopan sekä Lähi-idän alueelliset sihteeristöt.
15 Armenia, Azerbaidžan, Valko-Venäjä, Georgia, Moldova ja Ukraina.
16 Etiopia, Kuwait, Pakistan ja Sierra Leone liittyivät aloitteeseen vuonna 2017; Mongolia liittyi aloitteeseen maaliskuussa 2018.
17 Kazakstan on ilmaissut halunsa liittyä aloitteeseen.
18 SIPRI Yearbook 2017, Tukholman kansainvälinen rauhantutkimuslaitos.
19 Kumppanimaat (kansallinen tiimi) määrittelevät maakohtaiset tarpeensa ja keskustelevat alueellisella tasolla toimista, joita voitaisiin toteuttaa yhteisten CBRN-riskien ja uhkien käsittelemiseksi.
20 SWD(2017) 278 final PART 1/2, s. 13.
21 Neuvoston päätelmät kemiallisen, biologisen, säteily- ja ydinturvallisuuden parantamisesta Euroopan unionissa – EU:n CBRN-toimintasuunnitelma. Asiak. 15505/1/09 REV 1, 12. marraskuuta 2009.
22 Asetus (EU) No 230/2014.
Vakautta ja rauhaa edistävä väline – Temaattinen strategia-asiakirja 2014–2020.
23 Todettakoon vertailun vuoksi, että ensimmäisessä CBRN-toimintasuunnitelmassa edellytettiin, että EU:n jäsenvaltiot toteuttavat 124 tointa, jotka liittyvät ehkäisemiseen, havaitsemiseen, varautumiseen ja reagointiin.
24 Kansalliset CBRN-tiimit koordinoivat työtä ja levittävät maassaan tietoa esimerkiksi ministeriöille, virastoille sekä tutkimus- ja oppilaitoksille, jotka osallistuvat CBRN-riskien lieventämiseen eri tasoilla.
25 Esimerkiksi seuraavien tahojen yhteyspisteet: Interpol, Maailman terveysjärjestö, päätöslauselmalla 1540 perustettu YK:n turvallisuusneuvoston komitea, biologisten aseiden kieltosopimus, YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö, Kemiallisten aseiden kieltojärjestö, Kansainvälinen atomienergiajärjestö sekä ohjelma luonnononnettomuuksien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ehkäisemiseksi, niihin valmistautumiseksi ja niissä toimimiseksi.
26 Alueellinen sihteeristö koostuu sihteeristön päälliköstä ja UNICRIn alueellisesta koordinaattorista.
27 Paikalla toimivista asiantuntijoista yksi vastaa kahdesta alueesta: Pohjois-Afrikan ja Sahelin alueesta sekä Lähi-idästä.
28 Maailman terveysjärjestö, biologisten aseiden kieltosopimus, kemiallisten aseiden kieltosopimus, Interpol ja YK:n turvallisuusneuvosto.
29 EU:n CBRN-osaamiskeskusaloite, Maailman terveysjärjestön kansainvälinen terveyssäännöstö, YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1540 ja biologisten aseiden kieltosopimus.
30 Tarkastus kattoi hankkeet hankkeeseen 60 saakka ja se mukaan lukien. Tätä laskelmaa varten otettiin kuitenkin huomioon kaikki hankkeet hankkeeseen 66 saakka. Paikalla annettavaa teknistä apua koskevia hankkeita ei ole otettu mukaan laskelmaan.
31 Paikalla annettavaa teknistä apua ja välineistön toimitussopimuksia lukuun ottamatta.
32 Vaarallisten aineiden kuljetus ja elintarviketurvallisuus.
33 Teoreettinen simulointiharjoitus käsittää keskustelun, jossa osallistujat yksilöivät ja ehdottavat toimia ongelmatilanteen ratkaisemiseksi. Kenttäolosuhteissa toteutettavilla harjoituksilla testataan toiminnallisia valmiuksia reagoida CBRN-onnettomuuteen.
34 Esimerkiksi hankkeet 4, 9, 17, 21, 22, 23, 33, 34, 42, 44, 46 ja 47.
35 Yhdistyneet arabiemiirikunnat isännöi tapahtuman, johon osallistuivat Jordanian hašemiittinen kuningaskunta, Marokon kuningaskunta, Qatarin valtio, Saudi-Arabian kuningaskunta, Kuwaitin valtio, Omanin sulttaanikunta ja Bahrainin kuningaskunta.
36 Ammaniin osoitettu vakautta ja rauhaa edistävän välineen pitkäaikaisen alueellisesta yhteistyöstä vastaavan toimihenkilön tehtävä on siirretty naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosastoon.
37 Esimerkiksi terrorismin torjunta, kriittisen infrastruktuurin suojelu ja laittoman kaupan torjunta.
38 Kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto, Euroopan ulkosuhdehallinto, paikalla toimivat asiantuntijat, UNICRI ja hallintotiimi.
39 Näin oli 70 prosentissa hankkeista.
40 Esimerkiksi hankkeen 6 loppuarvioinnissa suositeltiin parantamaan ajan ja varojen hallintaa ja ilmoittamaan varojen riittämättömyydestä hanketta valvoville tahoille varhaisessa vaiheessa. Hankkeen 22 jälkiarvioinnissa suositeltiin laajentamaan valmiustoimintaan liittyvien alojen määrittelyä ottamalla mukaan useampia erilaisia sidosryhmiä, jotta mukaan saataisiin myös lääkinnällisten palvelujen tarjoajat.
| Tapahtuma | Päivämäärä |
|---|---|
| Tarkastuksen suunnittelumuistio hyväksytty/ Tarkastus alkoi | 25.4.2017 |
| Kertomusluonnos lähetetty komissioon (tai muulle tarkastuskohteelle) | 2.3.2018 |
| Lopullinen kertomus hyväksytty kuulemismenettelyn jälkeen | 24.4.2018 |
| Komission ja EUH:n viralliset vastaukset saatiin kaikilla kielillä |
25.5.2018 |
Tarkastustiimi
Tilintarkastustuomioistuin esittää erityiskertomuksissaan tulokset tarkastuksista, joita se kohdistaa EU:n toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin tai yksittäisten talousarvioalojen hallinnointiin liittyviin aihealueisiin. Tilintarkastustuomioistuin valitsee ja suunnittelee nämä tarkastustehtävät siten, että niillä saadaan aikaan mahdollisimman suuri vaikutus. Se ottaa valinta- ja suunnitteluvaiheessa huomioon tuloksellisuuteen tai säännönmukaisuuteen kohdistuvat riskit, asianomaisten tulojen tai menojen määrän, tulevat kehityssuunnat sekä poliittiset näkökohdat ja yleisen edun.
Tästä tuloksellisuuden tarkastuksesta vastasi III tarkastusjaosto, jonka erikoisalana ovat ulkoiset toimet, turvallisuus ja oikeus.
Tarkastuskertomuksen hyväksymisen aikaan raportoivana jäsenenä toimi jaoston puheenjohtaja Karel Pinxten Pinxtenin toimikauden päätyttyä 30. huhtikuuta 2018 Bettina Jakobsenista tuli jaoston puheenjohtaja ja raportoiva jäsen. Tarkastustiimiin kuuluivat toimialapäällikkö Sabine Hiernaux-Fritsch, tehtävävastaava Aurelia Petliza sekä tarkastajat Michiel Sweerts ja Dirk Neumeister. Kielellisissä kysymyksissä avusti Hannah Critoph.
Yhteystiedot
EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG
Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx
Verkkosivut: eca.europa.eu
Twitter: @EUAuditors
Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu).
Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2018
| ISBN 978-92-872-4690-5 | ISSN 1977-5792 | doi:10.2865/610822 | QJ-AB-18-011-FI-N | |
| HTML | ISBN 978-92-872-6746-7 | ISSN 1977-5792 | doi:10.2865/617346 | QJ-AB-18-011-FI-Q |
© Euroopan unioni, 2018.
Euroopan unionin tekijänoikeuden piiriin kuulumattomien kuvien tai muun materiaalin käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä lupa suoraan tekijänoikeuden haltijoilta.
YHTEYDENOTOT EU:HUN
Käynti tiedotuspisteessä
Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta: https://europa.eu/european-union/contact_fi
Yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostitse
Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä
- soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
- soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696 tai
- sähköpostitse: https://europa.eu/european-union/contact/write-to-us_fi
TIETOA EU:STA
Verkkosivut
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla, https://europa.eu/european-union/contact_fr
EU:n julkaisut
EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata EU Bookshopista, osoitteesta https://op.europa.eu/fi/publications. Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. https://europa.eu/european-union/contact_fi).
EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1951 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa osoitteessa http://eur-lex.europa.eu
EU:n avoin data
EU:n avoimen datan portaalin (http://data.europa.eu/euodp/fi/home?) kautta on saatavilla EU:n data-aineistoja. Data on ilmaiseksi ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten.