Euroopan tilintarkastustuomioistuin

Keitä me olemme

Euroopan unionin (EU) ulkoinen tarkastaja
perustettiin vuonna 1975 Brysselin sopimuksella, aloitti toimintansa lokakuussa 1977
Euroopan unionin toimielin vuonna 1993 tehdystä Maastrichtin sopimuksesta lähtien
kollegion muodossa toimiva elin, jolla on 27 jäsentä, yksi kustakin EU:n jäsenvaltiosta; jäsenet nimittää neuvosto Euroopan parlamenttia kuultuaan
toimielimessä työskentelee noin 950 henkilöä, jotka edustavat kaikkia EU:n kansallisuuksia.

Mitä me teemme

tarkastamme, että EU:n tilinpito on kunnossa ja EU soveltaa varainhoitosääntöjään oikein; varmistamme, että EU:n toimintapolitiikat ja ohjelmat saavuttavat niille asetetut tavoitteet ja tuottavat vastinetta rahalle
pyrimme osaltamme parantamaan EU:n varainhoitoa sekä edistämään tilivelvollisuutta ja avoimuutta
varoitamme riskeistä, tuotamme varmuutta, tuomme esiin puutteita ja saavutuksia sekä opastamme EU:n päätöksentekijöitä ja lainsäätäjiä
esitämme huomautuksemme ja suosituksemme Euroopan parlamentille, neuvostolle, kansallisille hallituksille ja parlamenteille sekä suurelle yleisölle.

Lukijalle

Hyvä lukija

Olemme nyt EU:n pitkän aikavälin talousarviokauden (2021–2027) puolivälissä. Talousarvion hyväksymisen jälkeen olemme kohdanneet ennennäkemättömiä ja odottamattomia haasteita, joista aiheutuu merkittäviä budjettipaineita. EU:n talousarvion painopiste on keskittymässä kiireisimpiin kysymyksiin, joita ovat mm. Ukrainan tukeminen, muuttoliike ja Next Generation EU ‑välineen rahoitukseen liittyvien korkojen nousu. Samalla on jatkettava eteenpäin talousarvion muilla painopistealoilla, joita ovat muun muassa tutkimus ja innovointi, ilmastonmuutokseen liittyvät investoinnit ja digitaalinen siirtymä.

Tässä toimintaympäristössä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen on kaikkien muiden EU:n toimielinten tavoin kyettävä toimimaan nopeasti ja täyttämään tehokkaasti tehtävänsä EU:n riippumattomana ulkoisena tarkastajana. Laadimme vuoden 2023 mittaan puolueettomia arvioita EU:n toimintapolitiikoista ja ohjelmista. Arvioimme EU:n varainhoitoa eri puolilla unionia ja sen ulkopuolella ja analysoimme, millaista vastinetta rahalle on saatu eri toimintapolitiikkojen ja aloitteiden yhteydessä.

Tässä kertomuksessa esitetään kattava yleiskuva tilintarkastustuomioistuimen toiminnasta ja julkaisuista vuodelta 2023. Lisäksi siinä annetaan tietoja tilintarkastustuomioistuimen johdosta, henkilöstöstä ja tarkastuksen tukitoiminnoista.

Vuosikertomuksissamme eritellään EU:n talousarviota, elpymis- ja palautumistukivälinettä sekä Euroopan kehitysrahastoja koskevien tilintarkastusten ja säännönmukaisuuden tarkastusten tuloksia. Julkaisimme kaikki vuosikertomuksemme virallisten määräaikojen mukaisesti. Erityiskertomuksissa keskitymme yksittäisiin meno- ja politiikka-aloihin. Vuonna 2023 julkaistuissa erityiskertomuksissa käsittelimme monenlaisia aiheita, kuten akkuja koskevaa EU:n teollisuuspolitiikkaa, ilmastotavoitteita, vammaisten henkilöiden yhdenvertaista kohtelua ja elpymis- ja palautumistukivälineen tuloksellisuutta.

Annoimme myös neljä lausuntoa komission lainsäädäntöehdotuksista. Lausunnoissa käsiteltiin sellaisia ratkaisevan tärkeitä aiheita kuin Ukrainan tukivälineen perustaminen ja Euroopan unionin uusien omien varojen käyttöön asettamista koskevat järjestelyt.

Asetamme toisin sanoen etusijalle aiheet, jotka vaikuttavat suoraan EU:n kansalaisten hyvinvointiin.

On todennäköistä, että vuonna 2024 EU:n talousarvio edelleen kehittyy ja kasvaa, jotta sen avulla voidaan vastata uusiin haasteisiin. Tulevien vaalien myötä on odotettavissa muutoksia niin Euroopan parlamentissa kuin komissiossakin. Tilintarkastustuomioistuin ottaa toiveikkaana vastaan uudet näkökulmat ja mahdollisuudet, joita vaalit tuovat tullessaan. Muutosten keskellä tilintarkastustuomioistuin pysyy vahvasti sitoutuneena tilivelvollisuuteen ja avoimuuteen. Laadimme jatkossakin riippumattomia ja objektiivisia kertomuksia, joiden avulla EU:n kansalaiset ja EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla toimivat institutionaaliset sidosryhmät ja kumppanit saavat tietoa EU:n tulevaisuuden kannalta keskeisistä aiheista.

Nyt julkaistava toimintakertomuksemme tarjoaa perusteellisen katsauksen toimintaamme ja sen tuloksiin viime vuodelta. Lisäksi kertomus sisältää tietoa tulevasta toiminnastamme.

Tony Murphy
presidentti

Katsaus vuoteen 2023

Toimintamme

Strategiamme vuosille 2021–2025

Tilintarkastustuomioistuin soveltaa monivuotisia strategioita. Niillä ohjataan tarkastustyötä ja tuetaan organisaatiomuutoksia, joilla toimintaa jatkuvasti parannetaan. Strategioidensa avulla tilintarkastustuomioistuin pyrkii pysymään edelläkävijänä julkissektorin tarkastuksen alalla.

2023: strategian täytäntöönpano
edistyi hyvin

Vuoden 2023 lopussa päättyi vuosien 2021–2025 strategian kolmas toteutusvuosi. Strategiset tavoitteemme tälle viisivuotiskaudelle ovat seuraavat: tilivelvollisuuden, läpinäkyvyyden ja tarkastusjärjestelyjen parantaminen kaiken tyyppisissä EU:n toimissa; tarkastusten kohdentaminen sellaisille aloille ja sellaisiin aiheisiin, joiden osalta tilintarkastustuomioistuin voi tuottaa eniten lisäarvoa; vahvan tarkastusvarmuuden tuottaminen haastavassa ja muuttuvassa toimintaympäristössä.

Strategian käytännön toteutusta varten sovimme kutakin tavoitetta ja päämäärää koskevista täytäntöönpanotoimenpiteistä sekä niihin liittyvistä vastuualueista ja määräajoista. Tänä vuonna edistyimme jälleen hyvin useissa toimissa, kuten seuraavat esimerkit osoittavat:

valitsimme tarkastustehtävät siten, että ne kattavat strategiset alat asianmukaisella tavalla
teimme useita tarkastuksia, joissa elpymis- ja palautumistukivälinettä tutkittiin eri näkökulmista, ja annoimme järjestyksessä toisen lausunnon elpymis- ja palautumistukivälineen menoista Next Generation EU ‑aloitetta koskevan strategisen toimintatapamme mukaisesti
laadimme toimintasuunnitelman institutionaalisiin sidosryhmiin liittyvää yhteydenpitoa varten.
teimme väliarvioinnin strategian täytäntöönpanon edistymisestä.

EU:n toimien tuloksellisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tarkastus

Tuloksellisuustarkastukset,
tilintarkastukset
ja säännönmukaisuuden
tarkastukset

Tilintarkastustuomioistuin laatii tarkastustensa pohjalta EU:n kansalaisten ja päätöksentekijöiden käyttöön riippumattomia ja objektiivisia kertomuksia, joissa käsitellään EU:n tulevaisuuden kannalta keskeisiä aiheita. Kertomuksissa kiinnitetään huomiota siihen, mikä toimii hyvin ja mikä ei, ja lisäksi niissä esitetään muutossuosituksia.

Tuloksellisuuden tarkastuksissa tilintarkastustuomioistuin tutkii EU:n toimintapolitiikkojen ja ohjelmien vaikuttavuutta, tehokkuutta ja taloudellisuutta. Näissä tarkastuksissa keskitytään EU:n kannalta merkittäviin kysymyksiin, kuten

EU:n taloudelliseen kilpailukykyyn
unionin kykyyn selviytyä turvallisuuteensa kohdistuvista uhkista sekä vapauteen, demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvien eurooppalaisten arvojen kunnioittamiseen
ilmastonmuutokseen, ympäristöön ja luonnonvaroihin
unionin finanssipolitiikkaan ja julkiseen talouteen.

Tarkastusten ansiosta Euroopan unioni saavuttaa paremmin toimintapoliittiset tavoitteensa.

Tilintarkastukset ja säännönmukaisuustarkastukset kohdistuvat EU:n talousarvioon, elpymis- ja palautumistukivälineeseen sekä Euroopan kehitysrahastojen (EKR) talousarvioihin. Tilintarkastustuomioistuin antaa tarkastuslausuman tilinpäätöksen luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta.

Tilintarkastustuomioistuin voi lisäksi toimittaa valittuja säännönmukaisuustarkastuksia, joissa tutkitaan EU:n talousarviokirjanpidon ja varainhoidon tilaa tai arvioidaan, ovatko EU:n varojen keräämiseen ja käyttöön tarkoitetut hallinto- ja valvontajärjestelmät EU:n ja kansallisten säännösten mukaisia.

Tilintarkastustuomioistuin on myös useiden EU:n virastojen, hajautettujen elinten ja yhteisyritysten sekä Eurooppa-koulujen ulkoinen tarkastaja.

Tilintarkastustuomioistuin toimittaa kaikki tarkastuksensa kansainvälisesti hyväksyttyjen julkisen sektorin tarkastusstandardien mukaisesti.

Työohjelma

Tilintarkastustuomioistuimen
työohjelma 2024+

Joulukuussa 2023 julkaistussa tilintarkastustuomioistuimen työohjelmassa 2024+ esitetään tulevien vuosien tarkastusten painopisteet ja annetaan tarkempia tietoja 73 erityiskertomuksesta ja katsauksesta, jotka tilintarkastustuomioistuin aikoo julkaista vuodesta 2024 alkaen vuosikertomustensa lisäksi. Työohjelma on pitkälti linjassa vuosia 2021–2025 koskevassa strategiassa esitettyjen painopistealojen kanssa.

Unionin taloudellisen kilpailukyvyn alalla tilintarkastustuomioistuin suunnittelee julkaisevansa kertomukset muun muassa tekoälystä, digitaalisesta siirtymästä, vetyyn sovellettavasta teollisuuspolitiikasta ja mikrosiruteollisuudesta.

Alalla ”unionin kyky selviytyä turvallisuuteensa kohdistuvista uhkista sekä vapauteen, demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvien eurooppalaisten arvojen kunnioittaminen” tilintarkastustuomioistuin aikoo julkaista muun muassa kertomukset, joissa käsitellään ratkaisuja muuttoliikkeen perimmäisiin syihin Afrikassa sekä sotilaallista liikkuvuutta.

Ilmastonmuutoksen, ympäristön ja luonnonvarojen alalla tilintarkastustuomioistuin aikoo julkaista kertomuksia useista eri aiheista, joita ovat esimerkiksi kaasun toimitusvarmuus unionissa, sopeutuminen ilmastonmuutokseen ja luonnonmukainen viljely.

Unionin finanssipolitiikan ja julkisen talouden alalla tilintarkastustuomioistuin suunnittelee julkaisevansa kertomukset muun muassa haitallisesta verokilpailusta, muovipakkausjätteeseen perustuvista uusista omista varoista ja Euroopan strategisten investointien rahastosta.

Lisäksi tarkoituksena on arvioida elpymis- ja palautumistukivälinettä kaikilla strategisilla aloilla. Arviointien kohteena ovat muun muassa jäsenvaltioiden valvontajärjestelmät sekä elpymis- ja palautumistukivälineen vihreä ja digitaalinen pilari.

Tarkastustyö kentällä

Tilintarkastustuomioistuin tekee suurimman osan tarkastustyöstään toimitiloissaan Luxemburgissa. Lisäksi tarkastajamme tekevät lukuisia tarkastuskäyntejä pääasialliseen tarkastuskohteeseensa eli Euroopan komissioon. Tarkastajat tekevät käyntejä myös muihin EU:n toimielimiin, EU:n virastoihin ja elimiin, jäsenvaltioiden kansallisiin, alueellisiin ja paikallisiin viranomaisiin, EU:n ulkopuolisissa maissa sijaitseviin EU:n edustustoihin sekä sellaisiin kansainvälisiin organisaatioihin, jotka osallistuvat EU varojen käsittelyyn.

Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa EU‑varojen saajia myös paikan päällä niin unionin alueella kuin sen rajojen ulkopuolellakin. Tarkastuskäyntien avulla seuraamme kirjausketjua ja saamme suoraa tarkastusevidenssiä tahoilta, jotka osallistuvat EU:n toimintapolitiikkojen ja ohjelmien hallinnointiin sekä EU‑varojen keräämiseen ja maksamiseen. Lisäksi käyntien yhteydessä saadaan evidenssiä edunsaajilta.

Enemmän tarkastuksia paikalla

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastustiimeissä on tavallisesti kahdesta kolmeen tarkastajaa, ja tarkastusmatkojen kesto vaihtelee muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. Paikan päällä toimitettavat tarkastukset ovat edelleen keskeisiä työmme kannalta. EU:ssa ne koordinoidaan usein yhdessä asianomaisten jäsenvaltioiden ylimpien tarkastuselinten kanssa.

Paikan päälle tehtyjen tarkastuskäyntien määrä kasvoi huomattavasti vuonna 2023 verrattuna kolmeen edelliseen vuoteen, jolloin koronapandemiaan liittyvät matkustusrajoitukset ja kansanterveydelliset rajoitukset olivat edelleen osittain voimassa. Tarkastajamme työskentelivät yhteensä 3 527 päivää jäsenvaltioissa ja EU:n ulkopuolella, kun vastaava luku oli 2 039 päivää vuonna 2022, 857 päivää vuonna 2021, 1 190 päivää vuonna 2020 ja 3 605 päivää vuonna 2019. Lisäksi tarkastajilla oli 1 370 tarkastuspäivää muissa EU:n toimielimissä, virastoissa ja elimissä sekä erilaisissa kansainvälisissä organisaatioissa ja yksityisissä tarkastusyrityksissä. Vastaava luku oli 945 päivää vuonna 2022, 299 päivää vuonna 2021, 627 päivää vuonna 2020 ja 2 504 päivää vuonna 2019.

Paikalla toimitettavien tarkastusten lisäksi tilintarkastustuomioistuin jatkoi etätarkastuksia ja evidenssin keräämistä sähköisessä muodossa. Yhteydenpidossa tarkastuskohteisiin hyödynnettiin videokonferensseja ja muuta tietotekniikkaa, kuten tietojen ja asiakirjojen suojattua jakoa.

Tilintarkastustuomioistuimen kertomukset

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskertomukset, katsaukset ja lausunnot muodostavat olennaisen osan EU:n tilivelvollisuusketjua. Ne auttavat Euroopan parlamenttia ja neuvostoa seuraamaan ja valvomaan EU:n toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamista ja pitämään tilivelvollisina EU:n varojen hallinnoinnista vastaavia tahoja, erityisesti vuotuisen vastuuvapausmenettelyn yhteydessä.

Erityiskertomukset ja katsaukset

Tilintarkastustuomioistuin julkaisi vuonna 2023 yhteensä 35 erityiskertomusta ja katsausta, joissa käsiteltiin monia EU:n kohtaamia haasteita EU:n varainkäytön ja toimintapolitiikkojen eri aloilta. Näissä julkaisuissa käsiteltiin esimerkiksi energiaunionia, ilmastonmuutosta ja kehitysapua, intermodaalista tavaraliikennettä, akkuja koskevaa EU:n teollisuuspolitiikkaa, vammaisten henkilöiden yhdenvertaista kohtelua, EU:n pankkivalvontaa, biopolttoaineita sekä EU:n koheesio- ja maatalousmenoja koskevia eturistiriitoja. Kolme kertomuksista liittyi Next Generation EU ‑elpymisaloitteeseen. Niiden aiheita olivat komission elpymis- ja palautumistukivälineeseen soveltaman valvonnan rakenne, NGEU‑välineeseen liittyvä velanhoito komissiossa sekä elpymis- ja palautumistukivälineen tuloksellisuuden seurantakehys.

Tilintarkastustuomioistuin selvittää erityiskertomuksissaan, onko tarkastukseen valittujen EU:n toimintapolitiikkojen ja ohjelmien tavoitteet saavutettu, onko tulokset saavutettu vaikuttavasti ja tehokkaasti ja onko EU:n rahoituksella saatu aikaan lisäarvoa eli onko EU:n rahoituksen avulla saavutettu enemmän kuin pelkästään kansallisin toimin olisi saavutettu. Erityiskertomuksissa annetaan lisäksi suosituksia, joissa kerrotaan, miten rahaa voitaisiin säästää, miten työ voitaisiin tehdä paremmin, miten tuhlaamista voitaisiin välttää tai miten toimintapoliittiset tavoitteet voitaisiin saavuttaa tehokkaammin.

Tilintarkastustuomioistuimen katsauksissa pyritään antamaan tietystä aiheesta laajempi tilannekuvaus ja ‑analyysi. Pohjana on tilintarkastustuomioistuimen aikaisempi tarkastustyö tai muu julkisesti saatavilla oleva tieto, ja usein näkökulma on monialainen. Lisäksi katsauksissa voidaan esittää analyysejä aiheista tai kysymyksistä, joista emme ole vielä toimittaneet tarkastusta, tai katsauksia voidaan käyttää tiettyjä aiheita tai ongelmia koskevien tosiseikkojen selvittämiseen. Toisin kuin tarkastuskertomuksissa, katsauksissa ei suoriteta arviointia eikä tuoteta varmuutta.

Seuraavilla sivuilla esitetään näkökulmia tilintarkastustuomioistuimen työhön ja annetaan esimerkkejä erityiskertomuksista, jotka on julkaistu vuonna 2023 eri toimintapolitiikan aloilta.

Luonnonvarojen kestävä käyttö

Erityiskertomus 18/2023: EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet – Vuoden 2020 tavoitteet saavutettiin, mutta on vain vähän viitteitä siitä, että toimet vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamiseksi ovat riittäviä

Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen haaste, jolla on merkittävä vaikutus EU:n kansalaisten elämään. EU on siksi ajan mittaan asettanut itselleen yhä kunnianhimoisempia ilmasto- ja energiatavoitteita. Esimerkiksi vuosille 2020 ja 2030 on asetettu tavoitteita, jotka koskevat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, uusiutuvan energian käytön lisäämistä ja energiatehokkuuden edistämistä. Jäsenvaltioita vaadittiin esittämään vuosiksi 2021–2030 kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmansa, joissa ne hahmottelivat toimintapolitiikkansa tavoitteiden saavuttamiseksi. EU sitoutui käyttämään ilmastotoimiin vähintään 20 prosenttia vuosien 2014–2020 talousarviostaan. EU:n vuosien 2021–2027 talousarviossa tämä luku on noussut 30 prosenttiin eli noin 87 miljardiin euroon vuodessa. Määrä on alle kymmenen prosenttia vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista kokonaisinvestoinneista, joiden arvioidaan olevan noin biljoona euroa vuodessa. Loput investoinnit oli tarkoitus tehdä kansallisista ja yksityisistä varoista.

Tilintarkastustuomioistuin arvioi, onko EU käyttänyt aiempia onnistuneita toimia perustana pyrkiessään saavuttamaan vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteet.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että EU oli saavuttanut vuoden 2020 tavoitteensa. Myös ulkoiset tekijät auttoivat tavoitteiden saavuttamisessa. Komissio ei ole arvioinut, missä määrin edistyminen johtui pikemminkin toimintapolitiikoista kuin ulkoisista tekijöistä, kuten finanssikriisistä vuonna 2009. Se ei myöskään ole arvioinut vuonna 2020 puhjenneen koronapandemian vaikutuksia tarkasti. Lisäksi komissiolla on vain osittainen yleiskuva toimista, jotka osoittautuivat onnistuneiksi vuoden 2020 tavoitteiden saavuttamiseen kannalta. EU suoriutui kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä hyvin verrattuna muihin teollisuusmaihin. EU:n vuoden 2020 kasvihuonekaasupäästölaskelmat eivät kuitenkaan sisällä kaupan aiheuttamia päästöjä eli hiilivuodosta aiheutuneita päästöjä (joiden sisällyttäminen kasvattaisi kasvihuonekaasupäästöjen määrää arviolta kahdeksan prosenttia). Laskelmat eivät myöskään sisällä kansainvälisen ilmailun ja merenkulun päästöjä (3,4 prosenttia ja 3,6 prosenttia). Komissio on määrittänyt menestyneet – eli EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvat – alat. Komissiolla ei kuitenkaan ole riittävästi tietoja siitä, minkä verran EU:n talousarviolle, kansallisille talousarvioille ja yksityiselle sektorille aiheutuu kustannuksia EU:n tavoitteiden saavuttamisesta. Lisäksi kansallisista energia- ja ilmastosuunnitelmista puuttuu investointitarpeita ja rahoituslähteitä koskevia tietoja, joiden avulla voitaisiin arvioida, ovatko tällaiset suunnitelmat vakaa perusta vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamiselle. Tilintarkastustuomioistuin on toistaiseksi havainnut kaiken kaikkiaan vain vähän viitteitä siitä, että EU:n kunnianhimoiset vuoden 2030 tavoitteet muunnetaan riittäviksi toimiksi.

Tilintarkastustuomioistuin suositteli, että komissio lisää avoimuutta EU:n ja sen jäsenvaltioiden ilmasto- ja energiatoimien tuloksellisuuden suhteen; ottaa lukuun kaikki EU:n aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt, mukaan lukien kaupankäyntiin sekä kansainväliseen ilmailuun ja merenkulkuun liittyvät päästöt; tukee jäsenvaltioiden sitoutumista vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamiseen.

Yhteenkuuluvuutta, kasvua ja osallisuutta tukevat investoinnit

Erityiskertomus 15/2023: Akkuja koskeva EU:n teollisuuspolitiikka – Edistyminen vaatii uutta strategista liikevoimaa

Akkujen kehittämisestä ja tuotannosta on muodostunut Euroopalle strateginen välttämättömyys, sillä akkujen avulla voidaan siirtyä puhtaaseen energiaan. Komissio julkaisi vuonna 2018 akkuja koskevan strategisen toimintasuunnitelman, jonka avulla EU:n oli määrä ottaa maailmanlaajuinen johtoasema akkujen kestävän tuotannon ja käytön alalla. Suunnitelma kattaa akkuarvoketjun eri vaiheet, ja lisäksi siinä määritetään strategisia tavoitteita ja ehdotetaan erilaisia välineitä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tilintarkastustuomioistuin arvioi, onko komissio edistänyt vaikuttavasti akkuja koskevaa eurooppalaista teollisuuspolitiikkaa. Tarkastajat tutkivat komission vuoden 2018 toimintasuunnitelmassa esitettyjä politiikkatavoitteita ja interventiovälineitä. Lisäksi selvitettiin, kuinka suunnitelman täytäntöönpano oli edistynyt.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komissio on edistänyt vaikuttavasti akkuihin liittyvää EU:n teollisuuspolitiikkaa. Toimien seurannassa, koordinoinnissa ja kohdentamisessa on kuitenkin ollut puutteita, ja raaka-aineiden saatavuus on edelleen merkittävä strateginen haaste EU:n akkuarvoketjulle. Komissio oli suurelta osin toteuttanut toimintasuunnitelmansa merkittävimmät toimet ja ottanut käyttöön keskeisiä välineitä akkualan tueksi. Komission toteuttama akkuarvoketjun seuranta EU:ssa perustuu rajallisiin ja usein vanhentuneisiin tietoihin. Komissio ei myöskään analysoinut, kuinka suurta akkujen tuotannon EU:ssa olisi oltava sen kaksiosaisen tavoitteen saavuttamiseksi, että päästään ilmastoneutraaliuteen ja pidetään yllä kilpailukykyistä autoteollisuutta EU:ssa. Tämä lisää riskiä, että komission vuoden 2035 päästöttömyystavoite jää akkutuotannon riittämättömyyden vuoksi saavuttamatta tai että se saavutetaan akkujen tai sähköajoneuvojen maahantuonnin avulla. Mainitut puutteet lisäävät myös epävarmuutta niiden raaka-aineiden toimitusvarmuudesta, joita tarvitaan tuotannon ylläpitämiseksi EU:ssa. Litiumioniakkukennojen tuotantokapasiteetti EU27:ssä on ripeässä kasvussa. Kapasiteetti voi nousta vuonna 2020 toteutuneesta 44 gigawattituntista noin 1 200 gigawattituntiin vuoteen 2030 mennessä. Tällaisen kapasiteetin tosiasiallinen käyttöönotto ei kuitenkaan ole taattua, sillä geopoliittiset ja taloudelliset tekijät voivat vaarantaa kehitysnäkymät. Komissiolla ei myöskään ole yleiskuvaa siitä, kuinka paljon teollisuudelle kaikkiaan myönnetään julkista tukea. Tämä heikentää komission mahdollisuuksia varmistaa, että toimien koordinointi ja kohdentaminen on riittävää. Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden rahoitustuen ehdot riippuivat hankkeiden sijainnista.

Tilintarkastustuomioistuin suositteli, että komissio päivittää akkuja koskevan strategisen toimintasuunnitelman ja keskittyy tällöin erityisesti varmistamaan raaka-aineiden saatavuuden; vahvistaa seurantaa hankkimalla säännöllisiä, ajantasaisia ja kattavia tietoja; parantaa yleiskuvaa, joka koskee akkujen arvoketjuun osoitettua EU‑rahoitusta; parantaa akkujen arvoketjuun osoitetun EU‑rahoituksen koordinointia ja kohdentamista; varmistaa, että kaikilla tahoilla, jotka osallistuvat akkualla Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin, on tasapuoliset mahdollisuudet saada julkista rahoitustukea.

Ulkoiset toimet, turvallisuus ja oikeus

Erityiskertomus 21/2023: Naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan lopettaminen – Kunnianhimoisen Spotlight-aloitteen vaikutus toistaiseksi vähäinen

Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta on yksi systemaattisimmista ja laajimmalle levinneistä ihmisoikeusloukkauksista. Euroopan unioni käynnisti asiaa koskevan Spotlight-aloitteen globaalina strategisena kumppanuutena Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kanssa vuonna 2017. Aloitteen päätavoitteena on varmistaa, että kaikki – etenkin syrjäytyneessä ja haavoittuvassa asemassa olevat – naiset ja tytöt voivat elää ilman heihin kohdistuvaa väkivaltaa ja haitallisia käytäntöjä. EU rahoittaa Spotlight-aloitetta 497 miljoonalla eurolla. YK hallinnoi tästä määrästä 465 miljoonan euron osuutta neljällä mantereella yli 26 maassa.

Tilintarkastustuomioistuin arvioi, onko Spotlight-aloite ollut komissiolle tehokas ja vaikuttava tapa torjua naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että Spotlight-aloite oli komissiolta kunnianhimoinen yritys torjua naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa, mutta aloitteen vaikutus on toistaiseksi ollut vähäinen. Aloitteella on saatu aikaan tuotoksia, ja se on hyödyttänyt naisia ja tyttöjä. On kuitenkin vaikea arvioida, miltä osin sillä on saavutettu tavoitellut tulokset. Tarkastajat havaitsivat myös, että aloitetta voitaisiin tehostaa ja rahalle saada parempi vastine. Komissio teki poliittisen päätöksen valita toteutuskumppanikseen YK:n ja pyrki näin tukemaan monenvälisyyttä. Valitessaan toteutuskumppania komissio ei vertaillut perusteellisesti erilaisia toteutusjärjestelyjä eikä niistä aiheutuvia kuluja. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös hyviä esimerkkejä keskeisten sidosryhmien yhteistyöstä. Yhdenmukaistetun lähestymistavan toteuttaminen toimintaympäristöiltään erilaisissa maissa osoittautui kuitenkin vaikeaksi, ja hallinnoinnin monimutkaisuutta lisäsi toteutukseen osallistuvien YK:n järjestöjen suuri määrä. Spotlight-aloitteessa rahalle saatavaa vastinetta ei lisäksi ole arvioitu riittävällä tavalla. Komissio oli selvillä siitä, että YK:n valitseminen johtaisi korkeampiin kuluihin, mutta se ei yrittänyt neuvotella välillisten kustannusten alentamisesta puitesopimuksessa määrättyihin enimmäismääriin nähden. Spotlight-aloitteen seuranta- ja raportointijärjestelyt eivät myöskään mahdollista ohjelmien tuloksellisuuden asianmukaista arviointia. Toimista pyrittiin tekemään kestäviä, mutta uusia avunantajia ei ole löydetty. Tämä vaarantaa toimien kestävyyden. Tietämyksen jakamisen osalta tarkastajat havaitsivat, että tieto on nykyisin hajallaan, eikä kiinnostuneiden käyttäjien ole helppo saada sitä käyttöönsä.

Tilintarkastustuomioistuin suositteli, että komissio analysoi maailmanlaajuista kehitystä koskevien tulevien hankkeiden yhteydessä huolellisesti toteutusvaihtoehdot ja dokumentoi alueiden ja maiden valintaa ja niille osoitettua rahoitusta koskevat perustelut kaikilta osin; hyödyntää Spotlight-aloitetta ottamalla siitä saadut kokemukset huomioon tulevissa toimissa; lisää lopulliset edunsaajat tavoittavan rahoituksen osuutta ja sisällyttää tuleviin toimiin kustannusvaikuttavuuden arvioinnin; vahvistaa kestävyyttä ja tietämyksen lisäämistä ja jakamista Spotlight-aloitteen jäljellä olevaksi ajaksi.

Markkinoiden sääntely ja kilpailukykyinen talous

Erityiskertomus 26/2023: Elpymis- ja palautumistukivälineen tuloksellisuuden seurantakehys – Mittaa välineen täytäntöönpanon edistymistä, mutta ei ole riittävä tuloksellisuuden arvioinnin kannalta

Koronapandemian vastatoimena perustettiin yli 800 miljardin euron (käypinä hintoina) arvoinen elpymisrahasto Next Generation EU (NGEU). Helmikuussa 2021 perustetun rahaston keskeisen osan muodostaa elpymis- ja palautumistukiväline, jonka kokonaisarvo on enintään 723 miljardia euroa. Määrästä enintään 338 miljardia euroa maksetaan avustuksina ja enintään 385 miljardia euroa lainoina (vuoden 2022 hintoina).

Tilintarkastustuomioistuin arvioi, voidaanko elpymis- ja palautumistukivälineen seurantakehyksen avulla mitata tarkoituksenmukaisesti välineen tuloksellisuutta ajan mittaan. Koska elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevissa asetuksissa ei määritellä tuloksellisuuden käsitettä, tarkastajat käyttivät tarkastustyössään yleisesti soveltamaansa määritelmää eli arvioivat, miten hyvin EU:n rahoittama toimi, hanke tai ohjelma on saavuttanut tavoitteensa ja tarjoaa vastinetta rahalle.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että elpymis- ja palautumistukivälineen seurantakehyksen avulla mitataan täytäntöönpanon edistymistä, mutta kehys ei ole riittävä elpymis- ja palautumistukivälineen yleisen tuloksellisuuden mittaamiseen. Vaikka välitavoitteet ja tavoitteet auttavat mittaamaan edistymistä investointien ja uudistusten toteuttamisessa, ne vaihtelevat tavoitetasoltaan ja keskittyvät pitkälti tuotoksiin eivätkä niinkään tuloksiin. Lisäksi yhteisten indikaattorien tarkoituksena on seurata edistymistä elpymis- ja palautumistukivälineen erityistavoitteen ja yleisen tavoitteen saavuttamisessa ja raportoida siitä. Indikaattorit eivät kuitenkaan kata elpymis- ja palautumistukivälineen kuutta pilaria (jotka sisältyvät sen yleiseen tavoitteeseen) kokonaisuudessaan; ne eivät myöskään täysin kuvasta edistymistä investointeihin ja erityisesti uudistuksiin liittyvien välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi välitavoitteiden ja tavoitteiden tapaan tuloksia mitataan vain muutamilla yhteisillä indikaattoreilla, eikä yhdessäkään mainita nimenomaisesti välineen vaikutusta. Tarkastajat katsovat, että elpymis- ja palautumistukivälineen välitavoitteet ja tavoitteet sekä sen yhteiset indikaattorit täydentävät toisiaan mutta eivät kata kokonaisuudessaan kaikkia elpymis- ja palautumistukivälineen tuloksellisuuteen liittyviä näkökohtia. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös, että välitavoitteiden ja tavoitteiden osalta raportoituja tietoja seurataan ja valvotaan kaiken kaikkiaan tiiviisti, mutta tietojen luotettavuuteen liittyy edelleen riskejä erityisesti lopullisten edunsaajien tasolla. Yhteisistä indikaattoreista raportoidut tiedot ovat melko rajallisia ja perustuvat suurelta osin arvioihin. Komissio tarkistaa tietojen uskottavuuden vain perusluonteisesti. Elpymisen ja palautumisen tulostaulu (jäljempänä ’tulostaulu’) on väline, jota komissio käyttää elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanoa koskevaan raportointiin. Tulostaulu on käyttäjäystävällinen, mutta sen yhteydessä ilmenee tietojen laatuun liittyviä ongelmia eikä se ole kaikilta osin läpinäkyvä.

Tilintarkastustuomioistuin suositteli, että komissio varmistaa tuloksellisuuden seuranta- ja arviointikehyksen kattavuuden; parantaa yhteisiä indikaattoreita koskevien tietojen laatua; parantaa tulostaulussa raportoitujen tietojen läpinäkyvyyttä ja laatua; varmistaa, että raportointi on informatiivisempaa ja johdonmukaisempaa ja että se vastaa kaikkia lakisääteisiä vaatimuksia.

Unionin rahoitus ja hallinto

Erityiskertomus 05/2023: EU:n rahoitusjärjestelyt – Hajanainen kokonaisuus, joka kaipaa yksinkertaistusta ja suurempaa tilivelvollisuutta

EU:n rahoitusjärjestelyt ovat kehittyneet vuosikymmenien kuluessa. Niiden keskeisen osan muodostavat EU:n talousarvio ja siihen täysin integroidut välineet, mutta niihin sisältyy myös EU:n talousarvion ulkopuolisia välineitä. Tällaisten uusien välineiden määrä on moninkertaistunut viimeisten 15 vuoden aikana. Niitä on käytetty pääosin vastatoimina erilaisissa kriiseissä, mutta myös siitä syystä, että olemassa olevien välineiden käyttöön on liittynyt lainsäädännöllisiä ja käytännön rajoitteita.

Tilintarkastustuomioistuin arvioi, ovatko EU:n rahoitusjärjestelyihin sisältyvien välineiden moninaisuus ja monimuotoisuus perusteltuja. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen tavoitteena oli saada tietoa nykyisten järjestelyjen rakenteesta sekä kartoittaa mahdollisuuksia EU:n rahoitusjärjestelyiden yksinkertaistamiseen ja virtaviivaistamiseen. Tarkastus perustui valittujen välineiden analyysiin.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että vaikka uudenlaisten välineiden luomiseen oli syitä, EU:n rahoitusjärjestelyjen perustamisessa sovellettu pala palalta -lähestymistapa on johtanut hajanaiseen kokonaisuuteen välineitä, joilla on eri rahoituslähteitä ja hallintojärjestelyjä. Useimpien välineiden kohdalla ei noudatettu hyvää käytäntöä esittämällä selvää evidenssiä siitä, että valittu vaihtoehto ja sen rakenne olivat sopivimpia. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös, että kaikilla välineillä ei ole käytössä riittäviä julkisen tilivelvollisuuden järjestelyjä. EU on ottanut käyttöön yhdennetyn raportoinnin, mutta se ei kata kaikkia välineitä. Tilintarkastustuomioistuimella ei myöskään ole valtuuksia tarkastaa tiettyjä EU:n talousarvion ulkopuolisia välineitä. Joissakin kyseisistä välineistä tuloksellisuustarkastus on puutteellista, eivätkä nämä välineet ole Euroopan parlamentin valvomia. Tilintarkastustuomioistuin pani myös merkille viimeaikaisen edistyksen useiden välineiden yhdistämisessä. Mahdollisuuksia yksinkertaistamiseen ei kuitenkaan ole vielä täysin hyödynnetty, etenkään niiden välineiden osalta, joista myönnetään rahoitustukea.

Tilintarkastustuomioistuin suositteli, että komissio varmistaa kaikkien ehdottamiensa uusien välineiden rakenteen ja vaihtoehtojen riittävän arvioinnin ja jakaa tämän hyvän käytännön neuvoston kanssa; kokoaa ja julkaisee tiedot EU:n rahoitusjärjestelyistä kokonaisuutena; ehdottaa modernisaatiorahaston sisällyttämistä EU:n talousarvioon; ehdottaa tämänhetkisten rahoitustukivälineiden sisällyttämistä EU:n oikeudelliseen kehykseen sekä kyseisten välineiden yhdistämistä.

Vuosikertomukset ja erityisvuosikertomukset

Vuosikertomuksissa esitetään pääasiassa EU:n talousarviota, elpymis- ja palautumistukivälinettä ja Euroopan kehitysrahastojen (EKR) talousarviota koskevaan tarkastuslausumaan liittyvät tulokset sekä talousarvio- ja varainhallintoon liittyviä näkökohtia.

Erityisvuosikertomuksissa esitellään tilintarkastustuomioistuimen vuotuisia tarkastuksia, jotka kohdistuvat EU:n virastoihin ja muihin unionin elimiin, EU:n yhteisyrityksiin ja Eurooppa-kouluihin.

Lisäksi tilintarkastustuomioistuin julkaisee kertomuksen mahdollisista ehdollisista vastuista, jotka ovat aiheutuneet yhteisen kriisinratkaisuneuvoston, neuvoston ja komission suorittaessa asetuksen mukaisia tehtäviään.

Vuosikertomus EU:n talousarviosta varainhoitovuodelta 2022

Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa joka vuosi EU:n tulot ja menot ja tutkii, ovatko vuotuiset tilinpäätökset luotettavia ja ovatko tilien perustana olevat tulo- ja menotapahtumat EU:n ja jäsenvaltioiden varainhoitosääntöjen mukaisia.

Lisäksi tilintarkastustuomioistuin arvioi erikseen EU:n keskeisiä talousarvioaloja, jotka jakautuvat monivuotisen rahoituskehyksen (MRK) otsakkeisiin ja elpymis- ja palautumistukivälineeseen. Se analysoi myös, missä ja miksi virheitä on ilmennyt, sekä antaa parannussuosituksia ja arvioi, onko sen aiemmat suositukset pantu täytäntöön ja miten täytäntöönpano on tapahtunut.

Tämä laajamittainen työ muodostaa perustan tarkastuslausumalle, joka tilintarkastustuomioistuimen on annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen perustuvan tehtävänantonsa mukaisesti.

EU:n talousarvio: puhdas lausunto
tileistä ja tuloista

Tilintarkastustuomioistuin antoi varainhoitovuodelta 2022 puhtaan lausunnon tileistä ja EU:n tuloista.

EU:n talousarvio: kielteinen
lausunto menoista

Vuonna 2022 EU:n talousarviomenot olivat 196 miljardia euroa eli 1,3 prosenttia EU:n 27 jäsenvaltion yhteenlasketusta bruttokansantulosta.

Tilintarkastustuomioistuin antoi varainhoitovuodelta 2022 kielteisen lausunnon EU:n menoista.

Arvioitu virhetaso 4,2 prosenttia
(vuoden 2022 talousarviomenot)

Tilintarkastustuomioistuin arvioi varainhoitovuoden 2022 osalta, että talousarviomenojen virhetaso oli 3,1 prosentin ja 5,3 prosentin välillä. Tämän vaihteluvälin keskikohta, josta käytetään nimitystä todennäköisin virhetaso, nousi viime vuoden 3,0 prosentista 4,2 prosenttiin.

Virhetaso oli olennainen
66 prosentissa EU:n talousarvion osalta
tarkastetusta perusjoukosta

Varainhoitovuoden 2022 osalta ilmeni, että suuririskisten menojen osuus tarkastetusta perusjoukosta oli 66 prosenttia, kun vastaava luku oli edellisenä vuonna 63 prosenttia. Suuririskisten menojen arvioitu virhetaso oli 6,0 prosenttia (4,7 prosenttia varainhoitovuonna 2021).

EU:n varainkäytölle on luonteenomaista, että siihen sisältyy kahdenlaisia menoja, jotka ovat riskimalleiltaan erilaisia:

Vähäriskiset menot: Vähäriskisissä menoissa on kyse pääasiassa tukioikeuksiin perustuvista maksuista, osasta hallintomenoja (EU:n virkamiesten palkat ja eläkkeet) sekä muille kuin EU‑maille myönnettävistä budjettituista. Tukioikeuksiin perustuvat maksut sisältävät esimerkiksi viljelijöille maksettavia suoria tukia (Luonnonvarat ja ympäristö) ja liikkuvuustoimia, jotka koskevat muun muassa opiskelijoita (Koheesio, palautumiskyky ja arvot).
Suuririskiset menot, kulujen korvaaminen: EU korvaa tukikelpoisista toimista aiheutuneet tukikelpoiset kulut (jolloin sovelletaan monimutkaisempia sääntöjä). Korvattavia ovat esimerkiksi tutkimushankkeiden kulut (Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous), investoinnit alueelliseen ja maaseudun kehittämiseen (Koheesio, palautumiskyky ja arvot sekä Luonnonvarat ja ympäristö) ja kehitysyhteistyöhankkeiden kulut (Naapurialueet ja muu maailma).

Virhealtteimmat MRK:n otsakkeet:
“Koheesio, palautumiskyky ja
arvot” sekä “Sisämarkkinat,
innovointi ja digitaalitalous”

Varainhoitovuonna 2022 Koheesio, palautumiskyky ja arvot oli MRK:n virhealttein otsake. Seuraavaksi eniten virheitä oli Sisämarkkinoiden, innovoinnin ja digitaalitalouden alalla.

Elpymis- ja
palautumistukivälineen menot:
varauman sisältävä lausunto

Vuonna 2022 tilintarkastustuomioistuimen tarkastustyö kattoi toista kertaa elpymis- ja palautumistukivälineen menot, joista se antaa erillisen lausunnon. Tämä kuvastaa sitä, että elpymis- ja palautumistukiväline on väliaikainen väline, jonka toteutus ja rahoitus poikkeavat olennaisesti monivuotisten rahoituskehysten (MRK) puitteissa tapahtuvasta tavanomaisesta talousarviovarojen käytöstä. Tarkastuksen perusjoukon kokonaisarvo oli 53,7 miljardia euroa, ja se piti sisällään kaikki 13 maksua.

Tilintarkastustuomioistuin antoi varainhoitovuodelta 2022 varauman sisältävän lausunnon elpymis- ja palautumistukivälineen menoista. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastusevidenssi osoittaa kokonaisuutena katsoen, että 11:ssä kaikkiaan 13:sta elpymis- ja palautumistukivälineen maksusta (ja niihin liittyvistä ennakkomaksujen selvityksistä) oli kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä. Kuudessa näistä maksuista virhetaso oli olennainen. Tarkastajat havaitsivat lisäksi tapauksia, joissa välitavoitteet tai tavoitteet oli suunniteltu heikosti. Ongelmia oli myös niiden tietojen luotettavuudessa, joita jäsenvaltiot sisällyttivät antamiinsa johdon vahvistuslausumiin.

OLAFille ja EPPOlle raportoidut
petosepäilyt

EU:n ulkoisena tarkastajana tilintarkastustuomioistuimen tehtävänä ei ole tutkia petosepäilyjä. Tarkastuksiamme ei näin ollen ole suunniteltu nimenomaan petosten havaitsemiseen. Tilintarkastustuomioistuimella on kuitenkin velvollisuus raportoida toimivaltaisille viranomaisille, kun tarkastajat havaitsevat mahdollisen petostapauksen.

Vuonna 2023 tilintarkastustuomioistuin raportoi Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) 19 petosepäilystä, jotka se havaitsi tarkastustyönsä aikana. Näistä tapauksista 17 ilmoitettiin myös Euroopan syyttäjävirastolle (EPPO). Vuonna 2022 tilintarkastustuomioistuin raportoi OLAFille 14 petosepäilystä, joista kuusi se ilmoitti myös EPPOlle. EU:n talousarviota koskevassa vuosikertomuksessa annetaan lisätietoa epäiltyjen petostapausten luonteesta. Vuosikertomuksessa voidaan tarvittaessa ja kun se on mahdollista, esittää tietoja myös OLAFin asianomaisissa tapauksissa suosittelemista takaisinperintätoimista.

Vuosikertomus Euroopan kehitysrahastoista varainhoitovuodelta 2022

Euroopan kehitysrahastot: tileistä
ja tuloista puhdas lausunto,
menoista kielteinen lausunto

Vuonna 1959 perustetut Euroopan kehitysrahastot (EKR) ovat olleet tärkein rahoitusväline, jonka kautta EU on antanut kehitysapua Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioille (AKT-maat) sekä merentakaisille maille ja alueille (MMA). EU:n jäsenvaltiot rahoittavat kyseisiä rahastoja, ja Euroopan komissio ja Euroopan investointipankki (EIP) hallinnoivat niitä EU:n talousarvion ulkopuolella. Rahastojen täytäntöönpanoa jatketaan ja niistä raportoidaan erikseen niiden päättämiseen asti.

Vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä AKT-maille ja merentakaisille maille ja alueille annettava kehitysapu rahoitetaan EU:n talousarviosta.

Vuonna 2022 EKR:ien menojen määrä oli 2,4 miljardia euroa.

Aikaisempien vuosien tapaan tilintarkastustuomioistuin antoi varainhoitovuodelta 2022 puhtaan lausunnon EKR:ien tileistä ja tuloista, mutta kielteisen lausunnon EKR:ien menoista. Menojen arvioitu virhetaso on tilintarkastustuomioistuimen mukaan 7,1 prosenttia (4,6 prosenttia varainhoitovuonna 2021).

Erityisvuosikertomukset EU:n virastoista

EU:n virastot ovat erillisiä oikeushenkilöitä, jotka on perustettu suorittamaan erityisiä teknisiä, tieteellisiä tai hallinnollisia tehtäviä ja auttamaan näin EU:n toimielimiä näiden suunnitellessa ja toteuttaessa toimintapolitiikkoja. Vuonna 2022 virastoja oli 43, yksi vähemmän kuin vuonna 2021. Tämä johtuu kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanoviraston (Chafea) lakkauttamisesta.

EU:n virastot: useimmista virastoista
puhdas lausunto;
neljä varauman sisältävää lausuntoa

Kokonaismäärärahat kaikissa niissä virastoissa, jotka kuuluivat tilintarkastustuomioistuimen tarkastusvaltuuksien piiriin (yhteistä kriisinratkaisuneuvostoa lukuun ottamatta), olivat varainhoitovuoden 2022 osalta 4,5 miljardia euroa eli kolme prosenttia EU:n vuoden 2022 yleisestä talousarviosta. Varainhoitovuoden 2021 vastaavat luvut olivat 4,1 miljardia euroa ja 2,5 prosenttia.

Tilintarkastustuomioistuimen suorittamissa virastojen tarkastuksissa saatiin yleisesti ottaen vahvistus aiempina vuosina raportoiduille myönteisille tuloksille. Tilintarkastustuomioistuin antoi puhtaan lausunnon 43 viraston tileistä ja tuloista. Tarkastajat vahvistivat kaikkien virastojen tilien perustana olevat maksut lukuun ottamatta Euroopan unionin elinten käännöskeskusta (CdT), Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirastoa (CEPOL), Euroopan tartuntatautivirastoa (ECDC) sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavaa Euroopan unionin virastoa (eu-LISA). Näistä neljästä virastosta tarkastajat antoivat varauman sisältävän lausunnon. Pääasiallisia syitä olivat sääntöjenvastaisuudet hankintamenettelyissä, oikeudellisten sitoumusten tekemiseen valtuutetun tahon puuttuminen ja tukeen oikeuttamaton alv.

Yhteisyrityksiä koskeva erityisvuosikertomus varainhoitovuodelta 2022

Yhteisyritykset ovat Euroopan komission ja teollisuuden toimijoiden välisiä kumppanuuksia, ja joissakin tapauksissa niissä on mukana myös tutkimusorganisaatioita, hallitustenvälisiä järjestöjä tai osallistujavaltioita. Yhteisyritysten päätehtävänä on edistää tieteellisen tiedon muuntamista markkinakelpoisiksi läpimurtoinnovaatioiksi kumppaneiden yhteisen strategisen vision mukaisesti.

Neuvosto hyväksyi vuonna 2021 uudet asetukset 11 yhteisyrityksen perustamisesta. Yhteisyritysten tehtävänä on toteuttaa toimia rahoituskauden 2021–2027 monivuotisissa tutkimus- ja innovointiohjelmissa – Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa. Yhteisyritykset panevat täytäntöön omia tutkimus- ja innovointiohjelmiaan liikenteen, energian, terveyden, biopohjaisten teollisuudenalojen, keskeisten digitaaliteknologioiden, suurteholaskennan, älykkäiden verkkojärjestelmien ja kyberturvallisuuden aloilla.

Kahdeksan yhdestätoista yhteisyrityksestä toimi jo aiemmassa ohjelmassa (Horisontti 2020). Ne jatkavat uusissa ohjelmissa uusina oikeushenkilöinä, joilla on uusi nimi ja tarkistetut vastuualueet. Jo toiminnassa olleiden yhteisyritysten lisäksi perustettiin kolme uutta: älykkäiden verkkojen ja palveluiden yhteisyritys, globaalin terveyden yhteisyritys ja Euroopan kyberturvallisuuden osaamiskeskus. Kaksi ensin mainittua saavutti taloudellisen riippumattomuutensa lokakuussa 2023 ja kolmas saavuttaa sen vuonna 2024. Tilintarkastustuomioistuin aikoo tarkastaa ne kaksi yhteisyritystä, joista tuli taloudellisesti riippumattomia vuonna 2023.

Lopuksi mainittakoon Fusion for Energy (F4E) ‑yhteisyritys, jota rahoittavat Euratom ja sen jäsenvaltiot. Euratom vastaa Euroopan panoksesta kansainvälisessä lämpöydinkoereaktorissa (ITER).

Yhteisyritykset:
puhdas lausunto kaikista
yhteisyrityksistä

Tilintarkastustuomioistuin antoi varainhoitovuodelta 2022 puhtaan lausunnon niiden kahdeksan yhteisyrityksen tileistä, tuloista ja maksuista, jotka jatkoivat toimintaansa uusien tutkimusohjelmien yhteydessä. Samoin puhtaan lausunnon sai Fusion for Energy ‑yhteisyritys (F4E). Tarkastajat ilmaisivat kuitenkin huolensa siitä, miten useiden keskenään päällekkäisten hankkeiden hallinnoiminen vaikuttaa henkilöstöön ja hanketuloksiin. Tarkastajat toivat esiin, että monet yhteisyritykset ovat siirtäneet hankkeita edellisestä talousarviosyklistä nykyiseen. He kehottivat yhteisyrityksiä viemään tällaiset menneen syklin hankkeet päätökseen mahdollisimman nopeasti.

Fusion for Energy ‑yhteisyrityksen (F4E) vuoden 2022 tileistä annettuun puhtaaseen tarkastuslausuntoon sisältyi aiempien vuosien tapaan tiettyä seikkaa painottava kappale. Tarkoituksena oli nostaa esiin etenkin se, että nykyinen arvio 19 miljardin euron EU‑rahoituksesta perustuu vuoden 2016 välitavoitteisiin ja kustannusolettamiin. Niitä tullaan tarkistamaan merkittävästi, todennäköisesti vuoden 2024 loppuun mennessä.

Erityisvuosikertomukset Eurooppa-kouluista sekä yhteisen kriisinratkaisuneuvoston ehdollisista vastuista

Tilintarkastustuomioistuin antoi vuosittaisen kertomuksensa 13 Eurooppa-koulun konsolidoidun tilinpäätöksen tarkastuksesta varainhoitovuodelta 2022. Tarkastus ei tuonut esiin olennaisia virheitä tileissä.

Tilintarkastustuomioistuin antaa lisäksi vuosittain kertomuksen kriisinratkaisuneuvoston, neuvoston ja komission ehdollisista vastuista, jotka ovat aiheutuneet siitä, että kyseiset elimet ovat suorittaneet yhteisestä kriisinratkaisumekanismista annettuun asetukseen liittyviä tehtäviään. Varainhoitovuoden 2022 kertomuksessaan tilintarkastustuomioistuin toteaa, ettei sen tietoon ei ole tullut seikkoja, jotka antaisivat sille aiheen uskoa, että yhteisen kriisinratkaisuneuvoston, komission ja neuvoston kriisinratkaisutehtävien suorittamisesta aiheutuvat ehdolliset vastuut olisi ilmoitettu olennaisella tavalla virheellisesti.

Lausunnot

Komission
lainsäädäntöehdotusten arviointi

EU:n riippumattomana ulkoisena tarkastajana tilintarkastustuomioistuin osallistuu varainhoidon parantamiseen antamalla lausuntoja komission tekemistä lainsäädäntöehdotuksista tai lainsäädännön tarkistamisehdotuksista. EU:n lainsäädäntö edellyttää, että tilintarkastustuomioistuinta on kuultava, jos lainsäädäntöehdotuksilla on merkittävää vaikutusta varainhoidon kannalta. Lisäksi muut toimielimet voivat pyytää siltä lausuntoja tietyistä muista aiheista. Kaikki tilintarkastustuomioistuimen lausunnot toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Vuonna 2023 tilintarkastustuomioistuin julkaisi neljä lausuntoa. Niissä käsiteltiin etenkin seuraavia komission lainsäädäntöehdotuksia: Ukrainan tukivälineen perustaminen; toimenpiteet solidaarisuuden ja valmiuksien vahvistamiseksi unionissa kyberturvallisuusuhkien ja poikkeamien havaitsemista sekä niihin varautumista ja reagoimista varten (EU:n kybersolidaarisuussäädös); Euroopan unionin uusien omien varojen käyttöön asettamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen muuttaminen.

ECA journal

ECA Journal ‑julkaisun jokainen numero sisältää artikkeleita erityisistä aiheista, joita käsitellään useimmiten tarkastustyön näkökulmasta. Artikkeleiden kirjoittajina on sekä EU:n toimielimissä että niiden ulkopuolella toimivia henkilöitä.

Vuonna 2023 julkaistiin kaksi numeroa. Niissä käsiteltiin EU:n energiasiirtymää (Is the EU’s energy transition getting into gear?) ja muuttoliikepolitiikkaa (Migration policy and the EU).

Konferenssit ja seminaarit

Vuonna 2023 järjestimme myös seuraavat konferenssit ja seminaarit, jotka olivat avoimia kaikille kiinnostuneille:

seminaari EU:n talouden ohjausjärjestelmän tulevasta uudistuksesta
verkkokonferenssi virallisten tilastojen tulevaisuudesta sekä riippumattomuudesta ja tilivelvollisuudesta massadatan aikakaudella
konferenssi ja taidenäyttely “The Limits of our world”
konferenssi hlbtiq+-yhteisöä koskevasta sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta EU:ssa ja EU:n toimielimissä “Social justice and equality for all? Challenges, support and inclusion for LGBTIQ+ community in the EU and the EU institutions”
konferenssi elpymis- ja palautumistukivälineen toteutukseen liittyvistä riskeistä, haasteista ja mahdollisuuksista
konferenssi EU:n koheesiopolitiikan arvioinnista “Cohesion Conference 2023 – Evaluating EU Cohesion policy – challenges and opportunities”
tilintarkastustuomioistuimen ja OLAFin vuoden 2023 työpaja
tilintarkastustuomioistuimen, OLAFin ja EPPOn yhteinen työpaja, jonka aiheena oli petosten torjunta julkisten hankintojen yhteydessä.

Tilintarkastustuomioistuimen
vuoden 2023 seminaari:
EU:n strategiset näkymät
ja EU:n avoin strateginen itsenäisyys

Kerran vuodessa tilintarkastustuomioistuimen jäsenet, pääsihteeri ja johtajat pitävät kaksipäiväisen seminaarin keskustellakseen tärkeistä kysymyksistä, jotka liittyvät tilintarkastustuomioistuimen pitkän aikavälin strategiaan sekä sen työhön ja organisaatioon.

Tilintarkastustuomioistuimen tämänvuotisessa seminaarissa Brysselissä jäsenet keskustelivat seuraavista keskeisistä aiheista:

EU:n strategiset näkymät ja EU:n tulevien painopisteiden mahdollinen vaikutus tilintarkastustuomioistuimen pitkän aikavälin työhön
EU:n avoin strateginen itsenäisyys ja erityisesti energiariippuvuus
työohjelma 2024+.

Institutionaaliset suhteet

Tilintarkastustuomioistuin tekee tiivistä yhteistyötä Euroopan parlamentin, neuvoston, kansallisten ja alueellisten parlamenttien sekä jäsenvaltioiden hallitusten kanssa, sillä työmme vaikutus riippuu pitkälti siitä, kuinka kyseiset elimet hyödyntävät tarkastushavaintojamme ja suosituksiamme.

Euroopan parlamentti

Vuonna 2023 Euroopan parlamentti jatkoi käytäntöä, jossa muut toimielimet ja elimet osallistuvat täysistuntoihin ja valiokuntakokouksiin säännöllisesti paikan päällä. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kokousosallistumiset lisääntyivät 164:ään, kun vastaava määrä oli 134 vuonna 2022.

Euroopan parlamentin valiokunnat ja elimet, erityisesti talousarvion valvontavaliokunta (CONT), kutsuvat tilintarkastustuomioistuimen jäseniä ja tarkastustiimejä säännöllisesti kokouksiinsa esittelemään tarkastustyön tuloksia.

Vuonna 2023 tilintarkastustuomioistuimen jäsenet esittelivät kaikkiaan 13 erityiskertomusta ja kaksi katsausta talousarvion valvontavaliokunnalle. He osallistuivat lisäksi 16:een talousarvion valvontavaliokunnan julkiseen kuulemiseen, jotka liittyivät vuoden 2022 vastuuvapausmenettelyyn. Yhdessä näistä tilaisuuksista tilintarkastustuomioistuimen presidentti Tony Murphy esitteli tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen vuodelta 2022.

Lisäksi tilintarkastustuomioistuimen jäsenet esittelivät 27 erityiskertomusta ja katsausta 16:lle muulle parlamentin valiokunnalle. Osa esittelyistä tapahtui yhteiskokouksissa, jotka järjestettiin muiden asiasta kiinnostuneiden valiokuntien kanssa.

Euroopan parlamentin valiokuntien puheenjohtajakokous kutsui helmikuussa 2023 Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentin keskustelemaan tilintarkastustuomioistuimen työohjelmasta 2023+ ja työohjelman 2024+ laatimista edeltävästä kuulemisesta. Tilintarkastustuomioistuimen presidentti Tony Murphy osallistui toukokuussa Euroopan parlamentin täysistuntoon, jossa käsiteltiin vuoden 2021 vastuuvapautta. Lokakuussa hän tapasi Euroopan parlamentin puhemiehen Roberta Metsolan ja esitteli vuoden 2022 vuosikertomuksen parlamentin täysistunnossa. Lisäksi kesäkuussa I jaoston jäsenet tapasivat AGRI-valiokunnan koordinaattorit keskustellakseen yhteistyön lisäämisestä, ja lokakuussa talousarvion valvontavaliokunta vieraili tilintarkastustuomioistuimessa keskustelemassa jäsenten kollegion kanssa.

Euroopan unionin neuvosto

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kokousosallistumisten määrä (81) pysyi vuonna 2023 samalla tasolla kuin se oli vuonna 2022 (82).

Pääsääntöisesti neuvoston valmisteluelimet käsittelevät kaikki tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset pian niiden julkaisemisen jälkeen, mutta eivät välttämättä kaikkia katsauksia ja lausuntoja. Vuonna 2023 tilintarkastustuomioistuin esitteli 29 erityiskertomusta, yhden katsauksen ja yhden lausunnon 22:lle neuvoston komitealle ja työryhmälle.

Vuonna 2023 tilintarkastustuomioistuimen edustajat osallistuivat lisäksi 23 kokoukseen, joissa käsiteltiin EU:n talousarviota koskevaa vastuuvapautta varainhoitovuosille 2021 ja 2022.

Neuvoston puheenjohtajuus
Ruotsi: tammi–kesäkuu 2023
Espanja: heinä–joulukuu 2023

Tilintarkastustuomioistuimen presidentti Tony Murphy ja institutionaalisista suhteista vastaava tilintarkastustuomioistuimen jäsen Eva Lindström tapasivat Ruotsin valtiovarainministerin marraskuussa 2022. Kesäkuussa 2023 tilintarkastustuomioistuimen presidentti ja tilintarkastustuomioistuimen jäsen Baudilio Tomé Muguruza tapasivat Espanjan hallituksen varapääministerin, valtiosihteerin ja valtiovarainministerin keskustellakseen neuvoston puheenjohtajuuskauteen liittyvistä painopisteistä. Marraskuussa tilintarkastustuomioistuimen presidentti tapasi yhdessä tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Annemie Turtelboomin kanssa Belgian hallituksen ja parlamentin keskeisiä edustajia. Tapaaminen ennakoi Belgian vuoroa toimia neuvoston puheenjohtajavaltiona vuonna 2024. Lisäksi tilintarkastustuomioistuimen presidentti tapasi yhdessä vuosikertomuksesta vastaavan tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Jan Gregorin kanssa Belgian valtiovarainministerin. Tämän jälkeen, niin ikään marraskuussa, tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2022 esiteltiin Ecofin-neuvostolle. Vuonna 2023 tilintarkastustuomioistuimen jäsenet ja johtohenkilöstö osallistuivat lisäksi 15 kokoukseen, jotka järjestettiin EU:n pysyvien edustustojen edustajien kanssa.

Kansalliset/alueelliset parlamentit ja jäsenvaltioiden hallitukset

Kokoukset
kansallisten/alueellisten
parlamenttien kanssa

Vuonna 2023 tilintarkastustuomioistuimen jäsenet ja henkilöstö esittelivät toimielimensä työtä 19 jäsenvaltion kansallisissa/alueellisissa parlamenteissa kaikkiaan 91 kokouksessa. Suurin osa kokouksista pidettiin talousarviota, rahoitusasioita ja/tai tarkastusta taikka EU‑asioita käsittelevien valiokuntien kanssa.

Kokoukset
jäsenvaltioiden hallitusten kanssa

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet ja johto esittelivät vuonna 2023 tilintarkastustuomioistuimen työtä 25 jäsenvaltion hallitukselle ja hallintoelimille. Kokouksia järjestettiin yhteensä 120. Suurin osa kokouksista pidettiin valtiovarainministerien tai ‑ministeriöiden kanssa.

Euroopan komissio

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenillä ja komission jäsenillä on säännöllisiä kahdenvälisiä yhteyksiä, jotka koskevat suunniteltuja ja meneillään olevia tarkastus- ja arviointitehtäviä.

Jo vuosien ajan on lisäksi ollut vakiintuneena tapana, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenet pitävät vuotuisen kokouksen Euroopan komission jäsenten kanssa. Nämä kokoukset tarjoavat mahdollisuuden arvioida yhteistyötä ja miettiä, miten sitä voitaisiin entisestään vahvistaa.

Tätä perinnettä jatkettiin marraskuussa 2023, jolloin molempien toimielinten jäsenten kollegiot tapasivat Brysselissä. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenet keskustelivat komission jäsenten kanssa siitä, miten EU:n talousarviolla edistetään unionin ympäristö- ja digitalisaatioprioriteettien saavuttamista. Lisäksi keskustelunaiheena oli, kuinka EU:n talousarviolla autetaan EU:n taloutta elpymään koronapandemian jäljiltä. Kokoukseen osallistuneet jäsenet vahvistivat myös yhteisen sitoutumisensa sen varmistamiseen, että Euroopan unionin varoja hallinnoidaan tilivelvollisuutta, avoimuutta ja varainhoidon moitteettomuutta koskevien korkeimpien normien mukaisesti. He toivat jälleen esiin, kuinka tärkeää on yhteistuumin suojata EU:n taloudellisia etuja.

Yhteistyö muiden ylimpien tarkastuselinten kanssa

EU:n ylimpien tarkastuselinten yhteyskomitea

Tilintarkastustuomioistuin ja 27 jäsenvaltion ylimmät tarkastuselimet tekevät yhteistyötä pääasiassa EU:n ylimpien tarkastuselinten yhteyskomiteassa. Tämän foorumin tarkoituksena on edistää vuoropuhelua ja tiedonvaihtoa EU:n jäsenvaltioiden ylimpien tarkastuselinten ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen välillä.

Koronapandemiaan liittyvä EU:n verkostotarkastus (EU Network Audit, EUNA) lakkautettiin vuoden 2023 lopussa. Sen pääasiallisina tuotoksina julkaisimme koronapandemiaa käsittelevän tarkastuskoosteen (EU:n ylimpien tarkastuselinten tarkastustyöstä vuonna 2020) sekä vuoden 2023 loppuun mennessä noin 70 sähköistä tietokoostetta, joissa kuvattiin koronapandemiaan liittyvää tarkastustyötä vuosilta 2020–2023.

Jatkoimme myös yhteistyötä, joka liittyy elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon tarkastukseen. Järjestimme näkemystenvaihtoa varten tarkastajatapaamisen tilintarkastustuomioistuimessa lokakuussa 2023. Siihen kuului sarja työpajoja, ja sen tuloksena laadittiin kuusi alustavaa tarkastusmallia, jotka kattavat useita elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanoon liittyviä osatekijöitä.

Panimme lisäksi alulle energiaa koskevan EU:n verkostotarkastuksen. Marraskuussa Haagissa järjestettyyn aloituskokoukseen osallistui edustajia 19:stä EU:n ylimmästä tarkastuselimestä.

Vuoden 2023 kokous

EU:n ylimpien tarkastuselinten pääjohtajien yhteyskomitean vuotuinen kokous pidettiin kesäkuussa 2023 Lissabonissa. Pääaiheena keskusteluissa oli, miten EU:n ylimmät tarkastuselimet voivat edistää vuoden 2030 energiatavoitteiden parempaa ja häiriönsietokykyisempää toteuttamista: “Energy – how EU SAIs can contribute to a better and resilient implementation of the 2030 targets”. Tapahtumassa käsiteltiin jälleen myös elpymis- ja palautumistukivälineen toteuttamista, joka oli yhteyskomitean vuoden 2022 kokouksen pääaihe.

EU:n ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden ylimmät tarkastuselimet

Tilintarkastustuomioistuin tukee myös EU:n ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden ylimpiä tarkastuselimiä. Ehdokasmaita ovat Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Georgia, Moldova, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia, Turkki ja Ukraina. Mahdollinen ehdokasmaa on Kosovo¹.

Tilintarkastustuomioistuin osallistui vuoden 2023 jälkipuoliskolla verkoston yhteistyökehyksen tarkistukseen. Uusi versio hyväksyttiin joulukuussa 2023.

¹ Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston Kosovon tilanteesta antaman päätöslauselman 1244/1999 (UNSCR 1244/1999) ja Kansainvälisen tuomioistuimen 22. heinäkuuta 2010 antaman lausunnon Advisory Opinion on the question of the ”Accordance with international law of the unilateral declaration of independence in respect of Kosovo” mukainen.

INTOSAI

Vuonna 2023 tilintarkastustuomioistuin jatkoi aktiivista osallistumista ylimpien tarkastuselinten kansainvälisen järjestön (INTOSAI) toimintaan. Ammatillisia standardeja käsittelevän komitean puheenjohtajana tilintarkastustuomioistuin järjesti kaksi ohjauskomitean kokousta. Niiden tuloksena hyväksyttiin asiakirjat, joissa muutettiin nykyisiä työskentelykäytäntöjä, INTOSAI ammatillisten julkilausumien foorumia koskevaa rekrytointia ja komitean vuosien 2023–2028 strategista kehityssuunnitelmaa. Strategisen kehityssuunnitelman 2023–2028 täytäntöönpanoon liittyy useita toimenpiteitä, joilla selkeytetään INTOSAIn julkilausumia ja digitalisoidaan ne.

Osallistuimme myös ammatillisia standardeja käsittelevän komitean alakomiteoihin sekä muiden INTOSAIn työelinten toimintoihin ja hankkeisiin. Olimme mukana esimerkiksi työelimissä, jotka käsittelivät ympäristötarkastuksia, rahoitusjärjestelmän ja talouden vakautta, julkisten toimintapolitiikkojen arviointia sekä massadataa.

EUROSAI

Tilintarkastustuomioistuin oli niin ikään aktiivisesti mukana Euroopan ylimpien tarkastuselinten järjestön EUROSAIn toiminnassa. Kyseessä on INTOSAIn alueellinen ryhmä Euroopassa. Osallistuimme erityisesti niiden EUROSAIn työryhmien toimintaan, joissa käsiteltiin ympäristötarkastuksia ja informaatioteknologioita, sekä hankkeisiin, joiden aiheina olivat tulossa olevat uudet kysymykset, tekoäly ja tarkastusmenetelmät.

Tilintarkastustuomioistuimen hallinto

Jäsenet

Euroopan tilintarkastustuomioistuin on kollegion muodossa toimiva elin, jossa on yksi jäsen jokaisesta jäsenvaltiosta. Neuvosto nimittää tilintarkastustuomioistuimen jäsenet Euroopan parlamenttia kuultuaan asianomaisten jäsenvaltioiden hallitusten ehdotusten perusteella. Tilintarkastustuomioistuin ei osallistu jäsenten ehdotus- tai nimitysmenettelyyn.

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenillä on kuuden vuoden toimikausi, joka voidaan uusia. Jäsenet hoitavat tehtäviään täysin riippumattomasti ja EU:n yleisen edun mukaisesti. Virkaan astuessaan he vannovat tätä periaatetta koskevan virkavalan Euroopan unionin tuomioistuimessa.

Neuvosto nimitti vuonna 2023 tilintarkastustuomioistuimeen uuden Viron jäsenen Keit Pentus‑Rosimannuksen (1. tammikuuta alkaen) ja uuden Slovakian jäsenen Katarína Kaszasován (16. lokakuuta alkaen). Lisäksi neuvosto nimitti uudelle kuusivuotiskaudelle Unkarin jäsenen, Ildikó Gáll‑Pelczin (1. syyskuuta alkaen).

Tilintarkastustuomioistuimen Bulgarian jäsen Iliana Ivanova nimitettiin Euroopan komissio jäseneksi, ja hän luopui tehtävästään tilintarkastustuomioistuimessa 19. syyskuuta 2023.

Menettelyt uuden Portugalin ja uuden Bulgarian jäsenen nimittämiseksi olivat vielä kesken vuoden 2023 lopussa.

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenten kollegio kokoontui 24 kertaa vuonna 2023. Osallistumisaste näissä kokouksissa oli 88 prosenttia. Jäsenet osallistuivat myös tarkastusjaostojen ja komiteoiden kokouksiin (ks. myös kohta Tarkastusjaostot ja komiteat).

Presidentti

Presidentti vastaa toimielimen strategiasta, suunnittelusta, tulosjohtamisesta, viestinnästä, suhteista tiedotusvälineisiin, institutionaalisista suhteista, oikeudellisista kysymyksistä sekä sisäisestä tarkastuksesta. Hän myös edustaa tilintarkastustuomioistuinta sen ulkoisissa yhteyksissä.

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet valitsevat presidentin keskuudestaan kolmen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia. Valittu henkilö on tämän jälkeen ensimmäinen vertaistensa joukossa (primus inter pares). Hän johtaa tilintarkastustuomioistuimen kollegion kokouksia sekä varmistaa, että sen päätökset pannaan täytäntöön.

Tony Murphy valittiin tilintarkastustuomioistuimen presidentiksi lokakuussa 2022.

Huom. Tilanne helmikuussa 2024.

Tarkastusjaostot ja komiteat

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet osoitetaan johonkin toimielimen viidestä tarkastusjaostosta, joissa useimmat tarkastuskertomukset, katsaukset ja lausunnot hyväksytään. Tarkastusjaostot jakavat tehtävät jäsentensä kesken. Kukin jäsen on vastuussa jaostolle ja tilintarkastustuomioistuimen kollegiolle omista tarkastustehtävistään. Tarkastusjaostojen osastoilla työskentelevät ammattitarkastajat suorittavat tarkastustyön.

Kunkin tarkastusjaoston jäsenet valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan kahden vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia. Tilintarkastustuomioistuimen viiden tarkastusjaoston puheenjohtajina toimivat Joëlle Elvinger, Annemie Turtelboom, Bettina Jakobsen, Mihails Kozlovs ja Jan Gregor (tilanne vuonna 2023).

Tarkastusten laatua valvovan komitean vastuualueeseen kuuluvat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastusperiaatteet, ‑standardit ja ‑menetelmät, tarkastustyön tuki- ja kehitystoimet sekä tarkastusten laadun valvonta. Komiteaan kuuluu yksi jäsen kustakin tarkastusjaostosta, ja sen puheenjohtajana on toiminut Baudilio Tomé Muguruza 28. syyskuuta 2023 alkaen.

Hallintoasioiden komitea ja tarvittaessa tilintarkastustuomioistuimen jäsenten kollegio, joiden molempien puheenjohtajana toimii tilintarkastustuomioistuimen presidentti, tekevät päätökset laajemmista strategisista ja hallinnollisista kysymyksistä. Hallintoasioiden komitean muodostavat tilintarkastustuomioistuimen presidentti, jaostojen puheenjohtajat, tarkastusten laatua valvovan komitean puheenjohtaja ja institutionaalisista suhteista vastaava jäsen (Eva Lindström).

Vuonna 2023 pidettiin 103 jaostojen, 15 hallintoasioiden komitean ja 11 tarkastusten laatua valvovan komitean kokousta. Osallistumisaste jaostojen kokouksissa oli 92 prosenttia, hallintoasioiden komitean kokouksissa 88 prosenttia ja tarkastusten laatua valvovan komitean kokouksissa 88 prosenttia.

Muita tilintarkastustuomioistuimen komiteoita ovat muun muassa eettinen komitea (puheenjohtajana George Marius Hyzler 4. heinäkuuta 2023 alkaen), sisäisen tarkastuksen komitea (puheenjohtajana Hannu Takkula) ja tulevan kehityksen ennakointia käsittelevä neuvoa-antava paneeli (puheenjohtajana Helga Berger).

Tilintarkastustuomioistuimen ylempi johto koostuu pääsihteeristä ja johtajista. Tilintarkastustuomioistuimella on kaikkiaan kymmenen osastoa: viisi toimii tarkastusjaostojen alaisuudessa, yksi tarkastusten laatua valvovan komitean alaisuudessa, yksi presidentin alaisuudessa ja kolme pääsihteeristön alaisuudessa.

Huom. Tilanne tammikuussa 2024.

Tuloksellisuuden mittaaminen

Tilintarkastustuomioistuin soveltaa keskeisiä tuloksellisuusindikaattoreita, joiden avulla toimielimen johto saa tietoa siitä, miten strategisten tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty. Indikaattorit myös tukevat päätöksentekoa ja antavat institutionaalisille sidosryhmille tietoa tuloksellisuudestamme. Olemme päivittäneet keskeiset tuloksellisuusindikaattorit tukeaksemme tilintarkastustuomioistuimen vuosille 2021–2025 laatimaa strategiaa. Seuraavat keskeiset tuloksellisuusindikaattorit tarjoavat laajan yleiskuvan toimintamme tuloksellisuudesta organisaationa, kun halutaan tietoa tarkastustulosten levittämisestä sekä tilintarkastustuomioistuimen työn vaikutuksista ja siitä saadusta kuvasta:

julkaistujen kertomusten määrä
medianäkyvyys
tilintarkastustuomioistuimen työn vaikutukset ja siitä saatu kuva (sidosryhmien palaute)
tilintarkastustuomioistuimen esiintyminen muiden toimielinten, kansallisten/alueellisten parlamenttien ja jäsenvaltioiden hallitusten kokouksissa sekä kansainvälinen toiminta
tilintarkastustuomioistuimen suositusten täytäntöönpano.

Vuonna 2023 julkaistiin
35 kertomusta

Tilintarkastustuomioistuin julkaisi 35 kertomusta vuonna 2023. Julkaisujen joukossa oli 29 erityiskertomusta ja kuusi katsausta. Vuonna 2023 julkaistiin enemmän kertomuksia kuin kahtena edellisenä vuonna (2022: 29 ja 2021: 32 kertomusta).

Medianäkyvyys

Medianäkyvyys
parani edelleen

Tilintarkastustuomioistuin kirjasi vuonna 2023 yli 22 000 (verkossa julkaistua) lehtiartikkelia, joissa käsiteltiin tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskertomuksia, muita julkaisuja tai tilintarkastustuomioistuinta yleisesti. Näin saatiin vahvistus sille, että tilintarkastustuomioistuimen näkyvyys on viime vuosina parantunut (2022: 20 000 ja 2021: 18 000 artikkelia). Sosiaalisen median postauksia oli lähes 54 000, mikä osoittaa orgaanisen kasvun jatkuneen. Vuoden 2022 luku on poikkeava² (2022: 110 000 ja 2021: 49 000 postausta).

² Vuonna 2022 havaittiin tarkoitushakuisten verkostojen luoma identtisten sosiaalisen median postausten tulva (jossa ilmeisesti käytettiin myös botteja). Nämä postaukset koskivat useimmiten erityiskertomuksiamme covid-19-rokotehankinnoista ja laajamittaisesta korruptiosta Ukrainassa.

Medianäkyvyys saattaa vaihdella huomattavasti kertomusten aihealueiden ja monimutkaisuuden mukaan. Myös ulkoiset tekijät, kuten jokin tärkeä tapahtuma tai toimintapolitiikassa tapahtunut kehitys, voivat vaikuttaa siihen, kuinka kiinnostunut media on julkaisuistamme. Lisäksi pandemian tai Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan kaltaisissa uhkaavissa tilanteissa tiedotusvälineiden huomio keskittyy materiaaliin, joka koskee kyseistä kriisiä.

Lisääntyvä vuorovaikutus
lehdistön kanssa

Olemme vuodesta 2020 lähtien antaneet julkaisuistamme tietoa virtuaalisesti, minkä ansiosta olemme voineet lisätä yhteyksiä tärkeimmissä kansallisissa tiedotusvälineissä työskenteleviin toimittajiin EU:n jäsenvaltioissa.

Vuonna 2023 tilintarkastustuomioistuin julkaisi 45 lehdistötiedotetta 24:llä EU:n kielellä. Lisäksi annettiin tietyillä kielillä erilaisia tausta- ja mediatiedotteita sekä (käyttövalmiita) lausuntoja äänitallenteina. Tilintarkastustuomioistuin antoi myös useita haastatteluja keskeisille tiedotusvälineille (radiossa, televisiossa ja lehdistössä) eri puolilla Eurooppaa. Tilintarkastustuomioistuin piti lisäksi 21 tiedotustilaisuutta verkossa ja kuusi vuosikertomukseen liittyvää maakohtaista tiedotustilaisuutta. Tiedotustilaisuuksiin osallistui yhteensä 590 toimittajaa, joista useimmat edustivat EU:n jäsenvaltioiden tärkeimpiä kansallisia tiedotusvälineitä.

Puolitoista miljoonaa käyntiä
tilintarkastustuomioistuimen
verkkosivuilla

Uusi tilintarkastustuomioistuimen verkkosivusto otettiin käyttöön vuonna 2023. Verkkosivustollamme oli yli puolitoista miljoonaa käyntiä, ja yksittäisten kävijöiden lukumäärä oli noin 700 000, mikä merkitsee yli 14 prosentin lisäystä verrattuna vuoteen 2022.

2023: seuraajien määrä
sosiaalisessa mediassa
kasvoi edelleen

Vuoden 2023 loppuun mennessä kolme sosiaalisen median tiliämme (X eli entinen Twitter, LinkedIn ja Facebook) olivat houkutelleet noin 48 000 seuraajaa. Määrä siis kasvoi vuodesta 2022 (45 000) ja vuodesta 2021 (39 000).

Tilintarkastustuomioistuimen työn vaikutukset ja siitä saatu kuva

Kyselytutkimuksiimme
vastanneista 85 prosenttia
katsoi, että kertomuksistamme oli
hyötyä heidän työssään

Tilintarkastustuomioistuin arvioi työnsä todennäköistä vaikutusta ja hyödyllisyyttä pyytämällä palautetta kertomustensa lukijoilta, jotka työskentelevät Euroopan parlamentissa, neuvostossa, komissiossa, EU:n virastoissa, jäsenvaltioiden pysyvissä edustustoissa, jäsenvaltioiden virastoissa ja ylimmissä tarkastuselimissä, kansalaisjärjestöissä, tiedeyhteisössä, mediassa ja muissa toimijoissa.

Tilintarkastustuomioistuin on vuodesta 2018 lähtien tehnyt anonymisoituja sähköisiä kyselytutkimuksia, joissa se on pyytänyt kertomustensa lukijoita antamaan laadullista palautetta valikoiduista kertomuksista ja esittämään työhömme liittyviä yleisiä ehdotuksia.

Vuoden 2023 osalta 85 prosenttia noin 1 060 vastaajasta piti kertomuksiamme hyödyllisinä työnsä kannalta ja 78 prosenttia katsoi niillä olevan vaikutusta. Tämä vastaa edellisen vuoden tulosta (2022: 82 prosenttia piti kertomuksiamme hyödyllisinä ja 78 prosenttia katsoi niillä olevan vaikutusta).

Tilintarkastustuomioistuimen osallistuminen muiden toimielinten, kansallisten/alueellisten parlamenttien ja jäsenvaltioiden hallitusten kokouksiin sekä kansainvälinen toiminta

Vuorovaikutus sidosryhmien
kanssa oli vilkkaampaa kuin
koskaan

Kaiken kaikkiaan vuorovaikutus eurooppalaisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa oli vuonna 2023 entistä vilkkaampaa. Tilintarkastustuomioistuin esitteli työnsä tuloksia kaikkiaan 456 kertaa Euroopan parlamentin valiokunnille, neuvoston valmisteluelimille, kansallisille/alueellisille parlamenteille ja jäsenvaltioiden hallituksille (2022: 437 ja 2021: 419 esittelyä).

Lisäksi osallistuimme 221 kansainväliseen tapahtumaan. Näitä olivat muun muassa tilaisuudet kansainvälisissä julkisissa tarkastusorganisaatioissa, erityisesti INTOSAIssa ja EUROSAIssa, kahdenväliset tapahtumat muiden ylimpien tarkastuselinten kanssa, konferenssit, kokoukset sekä tapahtumat, jotka oli suunnattu laajemmalle yleisölle (2022: 178 ja 2021: 154 tapahtumaa).

Tilintarkastustuomioistuimen suositusten täytäntöönpano

Lähes kaikki
vuonna 2019 esitetyt suositukset
pantiin täytäntöön
ainakin joiltakin osin

Tilintarkastustuomioistuin mittaa suositustensa täytäntöönpanoa tarkastajiensa toteuttaman seurannan perusteella. Vuonna 2023 analysoimme suositukset, jotka olimme esittäneet komissiolle ja muille toimielimille vuoden 2019 kertomuksissamme.

Analyysi osoitti, että 100 prosenttia vuoden 2019 vuosikertomuksessa annetuista 15 suosituksesta ja 85 prosenttia vuoden 2019 erityiskertomuksissa annetuista 208 suosituksesta oli pantu täytäntöön kokonaan tai joiltakin osin tai suurimmaksi osaksi.

Tilintarkastustuomioistuimen henkilöstö

Henkilöstön jakautuminen

Vuoden 2023 lopussa tilintarkastustuomioistuimessa oli yhteensä 882 vakituista virkaa ja väliaikaista tointa³ (2022: 873 virkaa ja tointa). Budjettivallan käyttäjä hyväksyi väliaikaisesti yhdeksän lisätoimea Next Generation EU ‑aloitteen tarkastukseen. Kaikista toimista 559 oli tarkastusjaostoissa, ja näistä 104 tointa oli tilintarkastustuomioistuimen jäsenten kabineteissa. Presidentin alaisuuteen kuuluvat toiminnot käsittävät presidentin kabinetin, presidentin alaisen osaston, oikeudellisten asioiden yksikön ja sisäisen tarkastuksen yksikön.

³ Määrä sisältää väliaikaisesti täyttämättä olevat virat ja toimet.

Vuoden lopussa tilintarkastustuomioistuimessa työskenteli lisäksi 86 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 26 komennuksella olevaa kansallista asiantuntijaa (vuonna 2022: 91 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 33 komennuksella olevaa kansallista asiantuntijaa).

Rekrytointi

Tilintarkastustuomioistuin noudattaa palvelukseenotossa EU:n toimielinten yleisiä periaatteita ja palvelussuhteen ehtoja. Sen henkilöstön jäsenten koulutus- ja ammatilliset taustat ovat varsin moninaisia.

Vuonna 2023 tilintarkastustuomioistuin otti palvelukseen 95 uutta työntekijää (2022: 107): 27 virkamiestä, 47 väliaikaista toimihenkilöä, 17 sopimussuhteista toimihenkilöä ja neljä työkomennuksella olevaa kansallista asiantuntijaa. Viiden vuonna 2022 saapuneen ukrainalaisen kansallisen asiantuntijan työkomennusta tilintarkastustuomioistuimessa jatkettiin solidaarisuuden, keskinäisen oppimisen ja yhteistyön hengessä vielä vuodeksi, heinäkuusta 2023 heinäkuuhun 2024. Lisäksi tarjosimme 64 harjoittelupaikkaa (2022: 60 paikkaa) yliopisto-opiskelijoille 3–5 kuukaudeksi. Näistä 64 harjoittelijasta 62 sai korvauksen työstään tilintarkastustuomioistuimelta ja kaksi jäsenvaltioltaan.

ASPIRE-integraatio-ohjelma on suunniteltu mahdollistamaan uusien tarkastajien palkkaaminen ja vastaanottaminen tilintarkastustuomioistuimeen. Tämän perehdyttämisohjelman ansiosta he voivat osallistua kohdennettuihin koulutustoimiin ja hankkia kolmen ensimmäisen vuotensa aikana työkokemusta niin säännönmukaisuuden tarkastuksesta ja tilintarkastuksesta kuin tuloksellisuustarkastuksestakin.

Ikäjakauma

Vuoden 2023 lopussa tilintarkastustuomioistuimen palveluksessa olleista työntekijöistä kolme neljäsosaa (75 prosenttia) oli 40–59-vuotiaita. Osuus on sama kuin vuonna 2022.

Tilintarkastustuomioistuimessa työskentelevästä johtohenkilöstöstä 73 prosenttia on vähintään 50-vuotiaita (2022: 72 prosenttia). Huomattava osa johtohenkilöstöstä siis vaihtuu seuraavien 5–10 aikana.

Yhtäläiset mahdollisuudet

Yleisesti ottaen naisten ja miesten osuus työvoimasta on yhtä suuri.

Olemme sitoutuneet tarjoamaan yhtäläiset uramahdollisuudet henkilöstöllemme kaikilla organisaatiotasoilla. Naisten ja miesten osuus henkilöstöstä on yhtä suuri, ja naispuolisten johtajien ja toimialapäälliköiden osuus on viime vuosina kasvanut: heitä oli 33 prosenttia vuonna 2019 ja 38 prosenttia vuonna 2023.

Naisten osuus toimialapäälliköistä tilintarkastustuomioistuimen tarkastustoiminnossa nousi 50 prosenttiin (2022: 41,4 prosenttia). Tämä ylittää vuoden 2027 tavoitteen, joka on 40 prosenttia. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen Monimuotoisuutta ja osallisuutta koskevan toimintasuunnitelman (2021–2025) mukaisesti julkaisimme vuonna 2023 toisen vuotuisen monimuotoisuutta ja osallisuutta koskevan raportin (vuodelta 2022).

Tilintarkastustuomioistuin on lisäksi edelleenkin sitoutunut pitämään yllä maantieteellistä tasapainoa johtotasolla.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin hyväksyi joulukuussa 2022 päätöksen 50‑2022 periaatteista, joiden avulla varmistetaan kunnioittava työpaikka, jolla ei ilmene häirintää. Päätöstä sovellettiin muun muassa nimittämällä toimielimeen sovittelijoita ja neuvonta- ja häirintäyhdyshenkilöitä, järjestämällä pakollista koulutusta johtohenkilöstölle sekä laatimalla asiaa käsittelevä sivu tilintarkastustuomioistuimen intranet-sivustolle).

Lisäksi vuonna 2023 tehtiin ensimmäistä kertaa ulkoinen tarkastus, jossa selvitettiin tilintarkastustuomioistuimen rakennusten fyysistä esteettömyyttä. Tarkastuksen tuloksena laaditussa selvityksessä esitettiin suosituksia ja toimia, joilla rakennusten esteettömyyttä voitaisiin parantaa kaikkien, myös vammaisten henkilöiden, kannalta. Aloitamme sovittujen toimien toteuttamisen vuonna 2024 teettämällä suunnitelman, joka koskee esteettömyyteen liittyvien opasteiden parantamista tilintarkastustuomioistuimen eri rakennuksissa. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin laatii yhdessä muiden EU:n toimielinten kanssa yhdenmukaisen tavan mitata edistymistä vammaisten henkilöiden palkkaamisessa ja siitä raportoimisessa. Aiheesta annettiin suosituksia erityiskertomuksessa 20/2023 ”Vammaisten henkilöiden tukeminen: EU:n toiminnan käytännön vaikutus on vähäinen”.

Eettiset näkökohdat

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen eettiset ohjeet perustuvat seuraaviin arvoihin: riippumattomuus, rehellisyys, objektiivisuus, avoimuus ja ammattimaisuus. Tilintarkastustuomioistuin tunnustaa INTOSAIn eettisissä ohjeissa (ISSAI 130) asetetut vaatimukset, ja se on sisällyttänyt ne omiin eettisiin ohjeisiinsa, jotka koskevat kaikkia tilintarkastustuomioistuimen jäseniä ja henkilöstöä.

Tilintarkastustuomioistuin on vahvistanut sitoutumisensa avoimuuteen ja tarkistanut päätöstään asiakirjojensa julkisesta saatavuudesta. Tarkoituksena oli ottaa huomioon EU:n oikeuskäytännön kehitys sekä yksinkertaistaa vastaamista asiakirjojen saatavuutta koskeviin pyyntöihin ja uudistettuihin pyyntöihin. Uusi päätös julkaistiin virallisessa lehdessä syyskuussa 2023.

Tilintarkastustuomioistuin päivitti vakavien sääntöjenvastaisuuksien raportoimista (väärinkäytösten paljastamista) koskevia sisäisiä sääntöjään osana eettisten toimintapuitteidensa uudistusta. Tarkoituksena oli selkeyttää ja tarkentaa niitä ja antaa henkilöstölle enemmän tietoa. Uudet säännöt on vahvistettu kollegion päätöksessä, mikä osoittaa, kuinka tärkeänä tilintarkastustuomioistuin pitää väärinkäytösten paljastajien suojelua.

Eettinen komitea arvioi eettisiä näkökohtia, jotka ovat olennaisia tilintarkastustuomioistuimen standardien ylläpitämiseksi (esimerkiksi tilintarkastustuomioistuimen jäsenten toiminta, joka ei ole osa viranhoitoa). Komitea koostuu kolmesta kollegion nimittämästä jäsenestä. Kaksi on tilintarkastustuomioistuimen jäseniä ja yksi on valittu tilintarkastustuomioistuimen ulkopuolelta taitojensa ja ammatillisen pätevyytensä perusteella. Komitea kokoontui viidesti vuonna 2023.

Tarkastuksen tukitoiminnot

Tarkastustoiminnan digitaalinen muutos

Tilintarkastustuomioistuin jatkaa tarkastusprosessiensa tehokkuuden parantamista kehittämällä nykyisten järjestelmiensä yhdentymistä ja yhteentoimivuutta. Samaan aikaan se on ottanut käyttöön tietotekniikkaa hyödyntävät tarkastukset, pitkälle kehittyneen datatieteen ja automaation osana kehittämissuunnitelmaansa, jonka tavoitteena on hyödyntää paremmin teknologiaa tarkastuksissa. Tilintarkastustuomioistuin jatkoi myös innovointia, jonka tarkoituksena on yksilöidä sellaisia kehitteillä olevia teknologioita, joita voidaan käyttää uudella tavalla tarkastustyön tukena.

Digitaalinen yhteydenpito
sidosryhmiin

Tilintarkastustuomioistuimen uutta studiota käytettiin vuonna 2023 monipuolisesti, esimerkiksi verkkotiedotustilaisuuksiin, kokouksiin sidosryhmien kanssa ja hybridikonferensseihin. Lisäksi siellä tehtiin sisäisiä valistus- ja tiedotusvideoita sekä videoita, joissa tilintarkastustuomioistuimen jäsenet esittelivät tilintarkastustuomioistuimen julkaisuja.

Tarkemmin sanoen studiota hyödynnettiin 23 tiedotustilaisuudessa, yhdeksässä videoesittelyssä, kuudessa tilintarkastustuomioistuimen viimeaikaista toimintaa käsittelevässä videossa, neljässä sidosryhmien kanssa järjestetyssä kokouksessa, kahdessa TV-haastattelussa, yhdessä tapahtumavideossa ja yhdessä verkkokonferenssissa. Studiossa tuotettiin lisäksi kuusi videota, joissa esiteltiin Luxemburgin houkuttelevuutta maana, sekä kymmenen toimielimen sisäiseen käyttöön tarkoitettua videota.

Digitaalinen yhdentyminen
ja automaatio

Tarkastuksen tietojärjestelmien integroimista jatkettiin. Tavoitteena oli parantaa nykyisten järjestelmien yhteentoimivuutta ja tarjota entistä sujuvampi käyttäjäkokemus. Tämä koskee myös tilintarkastustuomioistuimen pääasiallista tarkastusten dokumentointijärjestelmää ASSYSTia ja tarkastusten hallinnointiin tarkoitettua AMS-järjestelmää. Käyttöön otettiin uusi PASS-järjestelmä, jolla hallinnoidaan asiakirjojen hyväksymismenettelyä. Se integroidaan EU Sign ‑järjestelmään, joka mahdollistaa hyväksytyt sähköiset allekirjoitukset. Lisäksi käyttöön otettiin välineitä, joilla helpotetaan ja nopeutetaan asiakirjatarkastuksia. Tilintarkastustuomioistuimen tietovaraston käyttöä laajennettiin lisäämällä sinne kertomuksia, mikä mahdollistaa datan interaktiivisen visualisoimisen ja seurannan.

Pitkälle kehittyneeseen
datatieteeseen perustuvat palvelut
ja tietojärjestelmiä hyödyntävät
tarkastukset

Vuonna 2021 perustettu DATA-tiimi (Data and Technology for Audit) jatkoi teknologian hyödyntämistä koskevan kehittämissuunnitelman täytäntöönpanoa. Tavoitteena on, että teknologian paremmalla hyödyntämisellä tuetaan tilintarkastustuomioistuimen tarkastustavoitteiden saavuttamista.

DATA-tiimin jäsenet työskentelivät tiiviisti tarkastustiimien kanssa ymmärtääkseen näiden erityisiä prosesseja ja tarpeita. Tiimin työ vaihteli niin data-asiantuntijoiden kuin tietotekniikkaa hyödyntävien tarkastajien osalta lyhytkestoisesta osallistumisesta täysimääräiseen tarkastustehtäviin osallistumiseen sen mukaan, miten monitahoisesta tarpeesta oli kyse.

DATA-tiimi veti seuraavia moninaisia koko tilintarkastustuomioistuimen kattavia hankkeita tai oli osallisena niissä:

kokeiluhanke, jossa arvioidaan, miten Euroopan komission sähköisten hankintojen eProcurement-alustaa voidaan käyttää vaikuttavasti
data-asiantuntijoiden osallistuminen NGEU‑työryhmään
prototyypin kehittäminen tilintarkastustuomioistuimen omaan käyttöön tarkoitetusta välineestä, jossa on pitkälle vietyjä tekstinlouhintatoimintoja ja semanttiseen hakuun käytettäviä toimintoja
tarkastajien tukeminen heidän valitessaan parhaita vaihtoehtoja vuonna 2022 perustetun ns. datatieteen infrastruktuurin tarjoamista eri vaihtoehdoista, jotka mahdollistavat datan käsittelyn ja pitkälle viedyn analysoinnin ja visualisoinnin.

Tekoälyn, ja etenkin generatiivisen tekoälyn, kehityksen kiihtymisen seurauksena DATA-tiimi laati analyysin tekoälyn tarjoamista mahdollisuuksista ja haasteista tilintarkastustuomioistuimen ja sen tarkastustyön näkökulmasta. Jatkotoimena tiimi alkoi kehittää strategiaehdotusta siitä, miten tekoälyä voidaan hyödyntää tarkastusprosessissa.

Innovointi

Tilintarkastustuomioistuimen uusi innovointitapa perustuu uudentyyppisiin lyhyisiin innovointihankkeisiin (short innovation projects, SIPs) sekä uusien teknologioiden testaamiseen keskittyvän innovointilaboratorion perustamiseen. Aloite lyhyisiin innovointihankkeisiin tulee tyypillisesti käyttäjiltä, jotka haluavat kokeilla uutta välinettä tai teknologiaa käytännössä. Tietotekniikkaosasto puolestaan osoittaa käyttäjän tueksi hankkeenvetäjän, joka huolehtii teknologiasta ja tietotekniikan hallinnoinnista. Ensimmäiset lyhyet innovointihankkeet koskivat muun muassa droonien käyttöä tarkastuksissa, ASSYST-järjestelmän mahdollisesti korvaavien kaupallisten tarkastustenhallintavälineiden testaamista sekä generatiivisen tekoälyn hyödyntämistä.

Samaan aikaan on käynnistetty työ monialaisen tekoälyn osaamiskeskuksen perustamiseksi. Tarkoituksena on tukea edellä mainittua tilintarkastustuomioistuimen tekoälystrategiaa.

Tilintarkastustuomioistuin oli edelleen aktiivisesti mukana uuden teknologian ryhmässä, joka toimii digitaalista muutosta käsittelevän toimielinten välisen komitean alaisena. Ryhmän työ painottui vuonna 2023 tekoälyyn.

Visuaalinen viestintä

Tilintarkastustuomioistuimen tuotosten
saatavuuden parantaminen

Vakuuttavien visuaalisten esitysten käyttö ja datan visualisointi ovat yhä tärkeämpiä vuorovaikutuksessa sidosryhmien ja EU:n kansalaisten kanssa. Graafisesta suunnittelusta vastaava tiimi tilintarkastustuomioistuimen viestintäosastolla tuki edelleen suoraan tarkastustiimejä vuonna 2023. Se laati infografiikoita ja kuvia, jotka vastasivat tarkastustiimien tarpeita ja tilintarkastustuomioistuimen visuaalista ilmettä.

Tarkastustyömme tuloksista voidaan tehdä visuaalisten esitysten avulla näkyvämpiä ja ymmärrettävämpiä niin, että ne saavuttavat kansalaiset ja sidosryhmät paremmin. Viestimällä tällä tavoin lisäämme tarkastustyömme arvoa ja kertomustemme vaikutusta. Uusi verkkosivusto otettiin käyttöön huhtikuussa 2023. Myös sen nykyaikaisempi ilme ja tehokkaammat toiminnot parantavat viestintäämme.

Tarkastusmenetelmät

AWARE

Tilintarkastustuomioistuimen sisäinen digitaalinen alusta AWARE (Accessible Web-based Audit Resource) sisältää tietoa tilintarkastustuomioistuimen tarkastusmenetelmistä ja ‑ohjeista. Alusta löytyy tilintarkastustuomioistuimen sivustolta. AWARE tarjoaa yleisölle keskitetyn yhteyspisteen, jonka kautta se voi tutustua tilintarkastustuomioistuimen tarkastusmenetelmiin.

Täydennyskoulutus

2023: täydennyskoulutustavoitteet
ylitettiin

Vuonna 2023 tilintarkastustuomioistuin ylitti jälleen kerran täydennyskoulutusta koskevan tavoitteensa, joka kansainvälisen tilintarkastajaliiton suositusten mukaisesti on viisi koulutuspäivää vuodessa tarkastajien osalta. Muun henkilökunnan osalta vuotuinen tavoite on kaksi päivää. Kelikoulutus ei ole mukana tavoiteluvuissa.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastajilla oli keskimäärin 6,7 koulutuspäivää muuta kuin kielikoulutusta (6,9 päivää vuonna 2022 ja 8,5 päivää vuonna 2021). Tästä määrästä 4,5 päivää oli ydintoimintaan (tarkastukseen) liittyvää koulutusta. Tilintarkastustuomioistuimen muulla henkilökunnalla oli keskimäärin 3,0 koulutuspäivää (3,6 päivää vuonna 2022 ja 4,2 päivää vuonna 2021). Kuten vuonna 2022, hienoinen lasku molemmissa indikaattoreissa verrattuna edellisvuosiin selittyy asteittaisella paluulla luokkahuone-/lähiopetukseen, joka takaa paremman oppimiskokemuksen mutta on osallistujakapasiteetiltaan vähäisempää kuin verkossa annettu koulutus.

Räätälöityä
koulutusta tarkastajille

Täydennyskoulutustiimi pyrkii jatkuvasti tarjoamaan henkilöstöllemme laadukasta koulutusta. Erityisenä painopisteenä on ydintoimintaan (tarkastusalaan) liittyvä koulutus. Yksi keskeisistä painopisteistä oli rakentaa ja vahvistaa tarkastettaviin aloihin ja EU:n toimintapolitiikan aloihin liittyvää tietämystä yhteistyössä tarkastusjaostojen kanssa. Tilintarkastustuomioistuin tarjosi vuonna 2023 kaikille tarkastusjaostoille useita toimintapolitiikkoihin liittyviä koulutuksia, jotka kattoivat vuoden alussa määritetyt ensisijaiset aiheet.

Lisäksi jatkoimme Next Generation EU ‑välinettä ja elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevia koulutuksia. Niihin sisältyi lippulaiva-aloitteena kaksipäiväinen elpymis- ja palautumistukivälinettä koskeva koulutus, joka järjestettiin yhteistyössä julkisen hallinnon Eurooppa-instituutin kanssa. Järjestimme koulutusta myös elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyvistä riskeistä, haasteista ja mahdollisuuksista sekä tilaisuuksia, joissa ulkoiset asiantuntijat esittivät näkemyksiään elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyvistä aiheista.

Kesäkuussa 2023 päivitimme koulutusohjelmaa, joka koskee datan ja teknologian käyttöä tarkastuksissa. Marraskuun lopussa järjestettiin pilottitilaisuus, joka oli tarkoitettu johdannoksi tekoälyyn, ja lisää koulutusta tekoälystä on luvassa vuonna 2024.

Tarkastajien
uusi osaamiskehys

Helmikuussa 2023 käynnistettiin hanke, jossa laaditaan tilintarkastustuomioistuimen tarkastajien uusi osaamiskehys. Siinä määritetään, mikä on sellaista tilintarkastustuomioistuimessa työskenteleviltä tilintarkastajilta, säännönmukaisuuden tarkastajilta ja tuloksellisuustarkastajilta edellytettävää osaamista, jolla on perustavanlaatuinen merkitys heidän työnsä onnistumiselle. Osaamiskehys pohjautuu INTOSAIn ohjeisiin ja 15 ylimmältä tarkastuselimeltä saatuihin vastauksiin. Hanke on viimeisteltävänä, ja se on määrä saada valmiiksi vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla. Se tulee muodostamaan perustan oppimis- ja kehittymistarpeiden arvioimiselle. Lisäksi se vaikuttaa tilintarkastustuomioistuimen ydintoimintaa koskevan, keskeisiin taitoihin perustuvan, koulutustarjonnan rakenteeseen.

Käännöstoiminta

Tilintarkastustuomioistuimessa käännettiin ja tarkastettiin vuonna 2023 yli 208 000 sivua (2022: 203 700 sivua). Vuoden 2023 sivumäärästä 12 900 sivua oli ulkoistettuja käännöksiä. Käännöstiimit ovat tehostaneet käännösprosessiaan sekä tietokoneavusteisten välineiden että konekäännösteknologioiden avulla. Valmistelimme 52 julkaisua soveltaen ja valvoen tilintarkastustuomioistuimen toimituksellista ja visuaalista ilmettä koskevia standardeja. Kääntäjämme osallistuivat myös tilintarkastustuomioistuimen tarkastustoimintaan. He toimivat kieliasiantuntijoina tarkastuskäyntien ja verkko- tai hybridikokousten aikana ja auttoivat laatimaan selkeämpiä tekstejä. Lisäksi he osallistuivat viestintätyöhön, jossa he antoivat kielineuvontaa ja paransivat viestien laatua räätälöimällä niitä kohdeyleisön mukaan muun muassa siten, että viesteissä otettiin huomioon kulttuuriset näkökohdat.

Kyberturvallisuus

Kyberturvallisuus:
alati kasvavat uhat

Tilintarkastustuomioistuimen tietoturvatiimin tehtävänä on huolehtia toimielimen IT-palvelujen turvallisuudesta. Se hoitaa tehtävänsä EU:n toimielinten tietotekniikan kriisiryhmän (CERT-EU) tuella. Tämä tuki osoittautui erityisen hyödylliseksi heinäkuussa 2023 tapahtuneen kyberhäiriön käsittelyssä. Yhden gateway-palomuurimme turvallisuutta ei enää voitu taata. Lisätutkimuksissa ei kuitenkaan ilmennyt, että olisi tapahtunut tietoturvaloukkaus tai järjestelmät olisivat muutoin vaarantuneet.

Vuosien 2022–2024 kyberturvallisuussuunnitelman täytäntöönpano eteni, ja lukuisat toimet on jo saatu toteutettua tai niitä toteutetaan parhaillaan. Yksi tärkeimmistä toteutetuista toimista oli VPN-ratkaisun korvaaminen nollaluottamukseen (Zero‑Trust) perustuvalla etäyhteysteknologialla.

Verkkourkinta muodosti edelleen suurimman kyberuhan. Tilintarkastustuomioistuin tehosti sähköpostien turvallisuusratkaisuja suojautuakseen entistä paremmin haittasähköposteilta.

Vuonna 2023 järjestettiin useita verkkourkintaa koskevia kampanjoita, joista yksi toteutettiin toimielintenvälisellä tasolla. Kampanjan yhteydessä ilmeni, että entistä suurempi osa tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöstä tunnisti verkkourkintaviestit ja raportoi niistä. Tässä yhteydessä otimme käyttöön uuden välineen, jonka avulla on mahdollista toteuttaa kohdennettuja verkkourkintakampanjoita.

Kybertietoisuuden lisääminen tilintarkastustuomioistuimen henkilöstön keskuudessa oli edelleen yksi ISO-tiimin työn painopisteistä. Perinteisten viestintämuotojen, kuten koulutusten ja uutiskirjeiden, lisäksi julkaistiin useita haastatteluvideoita, sillä ne ovat osoittautuneet vaikuttavaksi ja nykyaikaiseksi viestintäkeinoksi.

Tilintarkastustuomioistuin vei niin ikään päätökseen SECABC-järjestelmän käyttöönoton. Euroopan komission isännöimä järjestelmä helpottaa salattua sähköpostienvaihtoa EU:n toimielinten, elinten ja virastojen kesken.

Näiden toimien lisäksi aktivoitiin viestin eteenpäin välittämisen estävä do not forward ‑vaihtoehto Outlook-sovelluksessa ja kiellettiin TikTok‑sovellus.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin on myös osallistunut aktiivisesti uuden toimielinten välisen kyberturvallisuusasetuksen valmisteluun ja soveltaa jo monia sen säännöksistä.

Rakennukset

Osallistava, turvallinen
ja ympäristöystävällinen työpaikka

Uskomme vahvasti, että hyvä työympäristö on olennaisen tärkeä tilintarkastustuomioistuimen strategisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Sen suora vaikutus henkilöstön hyvinvointiin lisää tilintarkastustuomioistuimen puoleensavetävyyttä työpaikkana.

Visionamme on varmistaa kestävyysperiaatteen mukainen työpaikka, jossa koko henkilöstölle tarjotaan yhteistyöhön perustuva, hyvinvointilähtöinen, turvallinen, osallistava ja ympäristöystävällinen työympäristö.

Tilintarkastustuomioistuin omistaa tällä hetkellä Luxemburgissa Kirchbergin kaupunginosassa kolme rakennusta (K1, K2 ja K3), jotka on integroitu yhdeksi tekniseksi kokonaisuudeksi. Lisäksi se on vuokrannut Luxemburgista toimistotiloja tietoteknisistä häiriötilanteista palautumiseen tarkoitettua keskusta varten.

Ympäristöasioiden hallinta

EU:n toimielimenä tilintarkastustuomioistuimella on velvollisuus noudattaa ympäristöasioiden asianmukaiseen hoitamiseen liittyvää periaatetta kaikissa toiminnoissaan. Olemme näin ollen sitoutuneet ympäristövaikutuksemme jatkuvaan pienentämiseen. Seuraamme ja analysoimme toiminnastamme syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä vuosittain.

Tilintarkastustuomioistuin on ylpeä sille myönnetystä ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmän sertifikaatista (EMAS). Toteutamme onnistuneesti EMAS-järjestelmän mukaista ympäristöasioiden hallintajärjestelmää, ja toimimme täysin ISO 14001:2015 sertifiointikriteereiden mukaisesti.

EMAS-sertifikaatti uusittiin vuoteen 2025 saakka, minkä jälkeen ulkoinen taho suoritti vuosittaisen tarkastuksen lokakuussa 2023. Tulokset olivat hyviä: vaatimuksia noudatettiin ja tarkastuksessa tuli esiin monia hyviä käytäntöjä.

Myös uusi EMAS-toimintasuunnitelma 2023–2025 sai hyväksynnän.

Energiakriisiin liittyvät toimet

Tilintarkastustuomioistuin ryhtyi energiakriisin vuoksi useisiin toimenpiteisiin komission ja neuvoston laadittua Kaasua säästöön talven varalle ‑suunnitelman. Vähensimme vuosina 2022–2023 energiankulutusta 21 prosenttia verrattuna viiden edellisvuoden keskimääräiseen kulutukseen.

Tilintarkastustuomioistuin ottaa edelleen huomioon Luxemburgin hallituksen suosituksen rajoittaa viranomaisten hallinnoimien rakennusten sisälämpötila 20 asteeseen.

Tilintarkastustuomioistuimen rakennusten energiakatselmus tehtiin vuonna 2022, minkä jälkeen vähensimme rakennusten energiankulutusta erilaisin toimin. Useisiin kesän 2023 aikana toteutettuihin toimenpiteisiin kuuluivat muun muassa ilmastoitujen tilojen lämpötilan nostaminen, ilmanvaihto- ja jäähdytysjärjestelmien sammuttaminen rakennusten eräissä osissa sekä K1- ja K2-rakennusten käytävien ja rappukäytävien valaistuksen himmentäminen turvallisuuden edellyttämään minimiin.

Etenemissuunnitelma päästöjen
vähentämiseksi vuoteen 2030
mennessä

Vuonna 2022 tutkittiin, voitaisiinko tilintarkastustuomioistuimen kasvihuonekaasupäästöjä vähentää. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämismahdollisuuksia arvioitiin vuotuisesta hiilijalanjäljestä tehtyjen laskelmien perusteella sekä ottamalla huomioon ideat, joita oli saatu kuultaessa kaikkia tilintarkastustuomioistuimen osastoja ja henkilöstöä keväällä 2022. Operatiiviset tiimit yksilöivät ja arvioivat 371 ideaa päästöjen vähentämiseksi, minkä tuloksena laadittiin kolme etenemissuunnitelmaa. Pohdinnan perusteella tilintarkastustuomioistuin hyväksyi uuden ympäristöohjelman 2023–2025.

Kestävyysraportointi

Vuonna 2023 julkaisimme toisen Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kestävyysraportin. Se kattaa vuoden 2022. Kestävyysraportoinnissa arvioidaan, mitataan ja kuvataan sitä, miten organisaatio käsittelee ja hallinnoi keskeistä vaikutustaan talouteen, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Kestävyysraportointi mahdollistaa kokonaiskuvan saamisen toimiemme vaikutuksista. Kestävyysraportointi kuvaa myös sitä, miten tilintarkastustuomioistuin tutkii tarkastuksissaan, tuetaanko EU:n varoilla kestävää ja osallistavaa kasvua Euroopassa ja koko maailmassa. Kestävyysraportissa annetaan myös tietoa siitä, millaisia vaikutuksia on tilintarkastustuomioistuimen organisaatiorakenteella ja hallinnollisilla järjestelyillä, joiden avulla se toteuttaa kyseistä tehtävää.

Vuoden 2023 kestävyysraportti on tämän kertomuksen liitteenä.

Johdanto

01 Tässä liitteessä kerrotaan, miten Euroopan tilintarkastustuomioistuin jatkuvasti edistää toimintansa kestävyyttä. Liitteen sisältöä valitessaan tilintarkastustuomioistuin on hyödyntänyt maailmanlaajuisen raportointialoitteen Global Reporting Initiative¹ (GRI) standardeja ja mukauttanut niitä julkisen toimielimen toimintaympäristöön ja ominaispiirteisiin. Liitteessä kuvataan, miten tilintarkastustuomioistuin ottaa huomioon työnsä taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset sekä sisäisen että ulkoisen toimintansa osalta.

02 Tämä on tilintarkastustuomioistuimen kolmas kestävyysraportti. Ensimmäinen raportti (vuodelta 2021) on saatavilla englanniksi ja ranskaksi täällä. Toinen raportti (vuodelta 2022) löytyy täältä. Tilintarkastustuomioistuin kannustaa tutustumaan kahteen aiempaan raporttiin, sillä ne täydentävät vuoden 2023 raporttia.

03 Tätä asiakirjaa laadittaessa kaikkia tietoja ei vielä ollut saatavilla. Tämä koskee erityisesti resurssien kulutusta. Siinä tapauksessa käytettiin vuoden 2022 lukuja.

04 Lisätietoja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen toiminnasta ja tarkastuskertomuksista on saatavilla verkkosivustolla www.eca.europa.eu. Lisäksi:

seuraa meitä X:ssä (aiemmin Twitter)
käy LinkedIn- ja Facebook-sivustoillamme
katso videoitamme YouTubessa

¹ Global Reporting Initiative on kansainvälinen voittoa tavoittelematon organisaatio. GRI tuottaa kestävän kehityksen raportointia koskevaa ohjeistoa, joka on saatavilla maksutta. Ohjeiden avulla yritykset ja organisaatiot voivat antaa tietoa toimintansa taloudellisesta, ympäristöä koskevasta, sosiaalisesta sekä hallinnointi- ja ohjausjärjestelmään liittyvästä tuloksellisuudesta. GRI:n kestävyysraportointikehys auttaa yrityksiä tunnistamaan, keräämään ja raportoimaan tiedot selkeällä ja vertailukelpoisella tavalla.

Taloudelliset normit

Taloudellinen tuloksellisuus

05 Euroopan tilintarkastustuomioistuimen varainhoitoa koskevat määräykset vahvistetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa². Vuonna 2023 tilintarkastustuomioistuimen talousarvio oli 175,1 miljoonaa euroa (162,1 miljoonaa euroa vuonna 2022). Toteutusaste oli 98 prosenttia (98,5 prosenttia vuonna 2022 ja 97 prosenttia vuonna 2021). Tilintarkastustuomioistuimen talousarvio vastaa noin 1,5:tä prosenttia EU:n hallintomenojen kokonaismäärästä. Määrä on alle 0,1 prosenttia EU:n kaikista menoista.

06 Tilintarkastustuomioistuimen tilinpäätöksen laatii tilinpitäjä, ja ulkoinen tarkastaja tarkastaa sen vuosittain. Tarkastettu tilinpäätös ja ulkoisen tarkastajan kertomus toimitetaan Euroopan komissiolle konsolidointia varten sekä Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

07 Talousarvio- ja varainhallintoa koskevassa selvityksessä luodaan yleiskatsaus Euroopan tilintarkastustuomioistuimen talousarvion toteuttamiseen ja selitetään toimintaan merkittävällä tavalla vaikuttaneita tapahtumia. Selvitys toimitetaan Euroopan komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

² SEUT-sopimus, 310–325 artikla.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet EU:n toimintaympäristössä

08 Tilintarkastustuomioistuin, joka on ylin tarkastuselin, voi tarkastustensa kautta antaa arvokkaan panoksensa, jotta Yhdistyneiden kansakuntien (YK) asettamat 17 kestävän kehityksen tavoitetta saavutetaan. Euroopan tilintarkastustuomioistuin seuraa toimivaltuuksiensa ja painopisteidensä mukaisesti kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista ja edistymistä sekä arvioi niiden suhteen saavutettavia parannuksia.

09 Tilintarkastustuomioistuin ei ole toimittanut tarkastuksia, jotka olisivat koskeneet nimenomaisesti kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista, mutta se on julkaissut joukon kertomuksia, joihin liittyvät aihealueet ovat relevantteja yhden tai useamman kestävän kehityksen tavoitteen kannalta. Vuonna 2023 julkaistiin 35 erityiskertomusta ja katsausta. Niistä 89 prosenttia käsitteli aiheita, jotka ovat merkityksellisiä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta (vuonna 2022 vastaava luku oli 62 prosenttia). Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto tilintarkastustuomioistuimen kertomusten ja kestävän kehityksen tavoitteiden välisestä yhteydestä. Aiheesta löytyy säännöllisesti päivitettyä tietoa täältä.

Taulukko 1 – YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kannalta olennainen sisältö tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2023 kertomuksissa

Kertomus	Kestävän kehityksen tavoite
Erityiskertomus 01/2023: Matkustamista EU:ssa covid‑19‑pandemian aikana helpottavat välineet – Tarkoituksenmukaisia aloitteita, joiden vaikutukset vaihtelevat onnistumisista vähäiseen käyttöön	–
Erityiskertomus 02/2023: Koheesiopolitiikan sääntöjen mukauttaminen covid‑19‑pandemian vastatoimena – Varoja käytetään aiempaa joustavammin, mutta koheesiopolitiikan käyttöä kriisinhallintavälineenä on pohdittava
Erityiskertomus 03/2023: Sähkön sisämarkkinoiden yhdentyminen – Monimutkainen oikeudellinen rakenne, viivästykset, hallinnon heikkoudet ja puutteellinen markkinavalvonta haittaavat kunnianhimoisen tavoitteen täysimääräistä saavuttamista
Erityiskertomus 04/2023: Maailmanlaajuinen ilmastonmuutosliittouma + – Saavutukset jäivät alle tavoitteiden
Erityiskertomus 05/2023: EU:n rahoitusjärjestelyt – Hajanainen kokonaisuus, joka kaipaa yksinkertaistusta ja suurempaa tilivelvollisuutta	–
Erityiskertomus 06/2023: EU:n koheesio- ja maatalousmenoja koskevat eturistiriidat – Toimintakehys käytössä, mutta läpinäkyvyydessä ja havaitsemisessa puutteita
Erityiskertomus 07/2023: Komission valvonnan rakenne elpymis- ja palautumistukivälineessä – Vaikka suunniteltu työ on laaja-alaista, uuden täytäntöönpanomallin varmuus ja tilivelvollisuus ovat EU‑tasolla edelleen puutteellisia
Erityiskertomus 08/2023: Intermodaalinen tavaraliikenne – Tavaraliikenteen poistamiseen tieliikenteestä on EU:ssa vielä pitkä matka
Erityiskertomus 09/2023: Maataloustuotteiden toimitusketjujen turvaaminen covid-19-pandemian aikana – EU:n vastatoimet olivat nopeita, mutta jäsenvaltiot olivat kohdentaneet ne puutteellisesti
Erityiskertomus 10/2023: Puolustusalan tutkimusta koskeva valmistelutoimi – Hyödyllisiä kokemuksia saatiin jonkin verran, mutta aikarajoitukset ja vähäiset tulokset heikensivät toimen merkitystä EU:n puolustusmenojen lisäämisen kokeiluympäristönä
Erityiskertomus 11/2023: Koulujen digitalisoimiseen tarkoitettu EU:n tuki – Investoinnit ovat olleet merkittäviä, mutta jäsenvaltiot ovat käyttäneet EU‑rahoitusta ilman strategista painotusta
Erityiskertomus 12/2023: Pankkien luottoriskin valvonta EU:ssa – EKP tehosti toimiaan, mutta tarvitaan lisää varmuutta siitä, että luottoriskin hallinta ja kattaminen toteutuvat asianmukaisesti
Erityiskertomus 13/2023: Valtuutetut talouden toimijat – Luotettava tulliohjelma, jonka potentiaalia ei ole kaikilta osin hyödynnetty ja jonka täytäntöönpano on epätasaista
Erityiskertomus 14/2023: Ohjelmasuunnittelu: Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline – Globaali Eurooppa – Kattavia ohjelmia, joiden yhteydessä ilmeni puutteita rahoituksen jakomenetelmissä ja vaikutusten seurannassa
Erityiskertomus 15/2023: Akkuja koskeva EU:n teollisuuspolitiikka – Edistyminen vaatii uutta strategista liikevoimaa
Erityiskertomus 16/2023: NGEU‑välineeseen liittyvä velanhoito komissiossa – Rohkaiseva alku, mutta toimet linjattava enemmän parhaiden käytäntöjen kanssa
Erityiskertomus 17/2023: Kiertotalous – Siirtymä etenee jäsenvaltioissa hitaasti EU:n toimista huolimatta
Erityiskertomus 18/2023: EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet – Vuoden 2020 tavoitteet saavutettiin, mutta on vain vähän viitteitä siitä, että toimet vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamiseksi ovat riittäviä
Erityiskertomus 19/2023: Kestävään maaperän hoitoon liittyvät EU:n toimet – Vaatimukset eivät ole kunnianhimoisia, ja toimenpiteiden kohdistaminen on vähäistä
Erityiskertomus 20/2023: Vammaisten henkilöiden tukeminen – EU:n toiminnan käytännön vaikutus on vähäinen
Erityiskertomus 21/2023: Naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan lopettaminen – Kunnianhimoisen Spotlight-aloitteen vaikutus toistaiseksi vähäinen
Erityiskertomus 22/2023: Merellä tuotettava uusiutuva energia EU:ssa –Kasvusuunnitelmat ovat kunnianhimoisia, mutta kestävyys on edelleenkin haaste
Erityiskertomus 23/2023: Viinitarhojen rakenneuudistukset ja uusien tarhojen istuttaminen EU:ssa – Vaikutus kilpailukykyyn on epäselvää ja ympäristötavoitteiden kunnianhimo vähäistä
Erityiskertomus 24/2023: Älykkäät kaupungit – Konkreettisia ratkaisuja, mutta hajanaisuus muodostaa haasteen niiden laajemmalle soveltamiselle
Erityiskertomus 25/2023: EU:n vesiviljelypolitiikka – Tuotannon kasvu on pysähtynyt ja tulokset ovat epäselviä, vaikka EU‑rahoitusta on lisätty
Erityiskertomus 26/2023: Elpymis- ja palautumistukivälineen seurantakehys – Mittaa välineen täytäntöönpanon edistymistä, mutta ei ole riittävä tuloksellisuuden arvioinnin kannalta
Erityiskertomus 27/2023: Unioniin tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seuranta – Ensimmäisiin toimiin on ryhdytty, mutta turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen liittyviin riskeihin vastaamisessa on yhä huomattavasti parantamisen varaa	–
Erityiskertomus 28/2023: Julkiset hankinnat EU:ssa – Urakka-, tavara- ja palveluhankintasopimuksista käytävä kilpailu väheni vuotta 2021 edeltäneiden kymmenen vuoden aikana
Erityiskertomus 29/2023: EU:n tuki kestäville biopolttoaineille liikennealalla– Tulevaisuus on epäselvä
Katsaus 01/2023: Koheesiopolitiikan ja elpymis- ja palautumistukivälineen kautta myönnettävä EU:n rahoitus: Vertaileva analyysi	–
Katsaus 02/2023: Toimet, joilla EU on pyrkinyt torjumaan vaarallisten jätteiden kasvavaa määrää
Katsaus 03/2023: Elävien eläinten kuljetus EU:ssa: Haasteita ja mahdollisuuksia
Katsaus 04/2023: EU:n varojen hallinnoinnin digitalisointi
Katsaus 05/2023: EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudistaminen: Mahdollisuuksia, mutta myös riskejä ja haasteita
Katsaus 06/2023: EU:n talousarviota koskeva komission vuotuinen hallinto- ja tuloksellisuuskertomus varainhoitovuodelta 2022

Hankintakäytännöt

10 Kaikkiin tilintarkastustuomioistuimen hankintakäytäntöihin sovelletaan varainhoitoasetusta³. Tavaroiden, palveluiden tai urakoiden hankinnassa toteutetaan asetuksen mukainen julkinen hankintamenettely. Tavarahankinta-, palvelu- ja urakkasopimuksia koskevat yleiset ehdot on julkinen asiakirja, joka on saatavilla tilintarkastustuomioistuimen verkkosivuilla. Yleiset ehdot sääntelevät Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja tavarantoimittajien, palveluntoimittajien ja urakoitsijoiden välisiä sopimussuhteita.

11 Vuonna 2023 tilintarkastustuomioistuin osti tavaroita ja palveluja yhteensä 23 426 750,05 eurolla (5 512 853 eurolla vuonna 2022 ja 15 215 515 eurolla vuonna 2021). Paikallisien toimittajien osuus oli 21 453 665,05 euroa (4 848 701 euroa vuonna 2022 ja 10 144 812 euroa vuonna 2021). Paikallisten toimittajien osuus ostoista oli 91,58 prosenttia (88 prosenttia vuonna 2022 ja 67 prosenttia vuonna 2021).

12 Avoimuuden vuoksi hankintakäytännöt ja ‑menettelyt ovat julkisia. Tilintarkastustuomioistuimen verkkosivuilla luetellaan tarjouskilpailut sekä esitetään tiedot suunnitelluista arvoltaan vähäisistä ja keskisuurista hankinnoista, vuotuinen sopimusluettelo ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tavarahankinta-, palvelu- ja urakkasopimuksia koskevat yleiset ehdot.

³ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä.

Korruption torjunta

13 Korruptioriskejä arvioitaessa on huomioitava erikseen ulkoinen ja sisäinen toiminta. Ulkoisella toiminnalla tarkoitetaan EU:n talousarvioon kuuluvia toimia tai tapahtumia, jotka tilintarkastustuomioistuin tehtävänsä mukaisesti tarkastaa.

14 EU:n ulkoisena tarkastajana Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tehtävänä ei ole tutkia EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuvia petosepäilyjä. Vaikka petosten tunnistaminen tavanomaisilla tarkastusmenettelyillä voi olla vaikeaa, tilintarkastustuomioistuimen tarkastusten aikana kuitenkin havaitaan joitakin petosepäilyjä joka vuosi. Kaikki tapaukset ilmoitetaan Euroopan unionin petostentorjuntavirastolle (OLAF) vakiintuneiden yhteistyömekanismien ja organisaatioiden välisten kanavien kautta. Tarvittaessa petosepäilyistä voidaan ilmoittaa samanaikaisesti myös Euroopan syyttäjänvirastolle (EPPO).

15 Vuonna 2023 ei raportoitu ainuttakaan sisäiseen toimintaan liittyvää petosepäilyä.

16 Tilintarkastustuomioistuin järjestää myös ennaltaehkäisevää koulutusta. Vuonna 2023 järjestettiin 24 koulutusta liittyen korruptiontorjuntapolitiikkoihin ja ‑menettelyihin (2022: 21 koulutusta ja 2021: 15 koulutusta). Koulutusten kesto oli 175 tuntia (2022: 156 tuntia ja 2021: 76 tuntia).

17 Koulutuksiin osallistui 1 069 henkilöä⁴ (2022: 612 osallistujaa ja 2021: 1 011 osallistujaa). Koulutukset olivat avoimia koko henkilöstölle ja myös tilintarkastustuomioistuimen jäsenille.

⁴ Luku osoittaa osallistujien kokonaismäärän.

Sosiaalinormit

Henkilöstö

18 Tilintarkastustuomioistuimen vuotuisen työohjelman tavoitteiden saavuttaminen perustuu henkilöstön taitoihin ja motivaatioon. Oikeanlaisten henkilöiden rekrytointi oikeaan aikaan onkin keskeinen prioriteetti, ja henkilöstön osallistamiseen liittyvät politiikat ovat ratkaisevan tärkeitä. Taulukossa 2 esitetään tilintarkastustuomioistuimen henkilöstötilanne vuoden 2023 lopussa kansalaisuuden ja työntekijätyypin mukaan.

Taulukko 2– Tilintarkastustuomioistuimen henkilöstö 31.12.2023⁵

Jäsenvaltio	Virkamiehet	Väliaikainen henkilöstö	Sopimussuhteinen henkilöstö	Kansalliset asiantuntijat	Henkilöstö yhteensä
Itävalta	7	5		1	13
Belgia	44	7	9		60
Bulgaria	28	7			35
Kroatia	3	6	2	1	12
Kypros	4	4	1		9
Tšekki	26	4	1	1	32
Tanska	6	4			10
Viro	9	4	1		14
Suomi	13	5		1	19
Ranska	79	24	18	3	124
Saksa	63	14	2		79
Kreikka	36	18	6	3	63
Unkari	24	6	2		32
Irlanti	10	8	1		19
Italia	52	13	7		72
Latvia	10	5	1	1	17
Liettua	14	5	5		24
Luxemburg	3	4	5	1	13
Malta	5	6			11
Alankomaat	8	4			12
Puola	52	7	4	2	65
Portugali	26	9	9		44
Romania	46	9	2	2	59
Slovakia	9	3		3	15
Slovenia	10	6	3		19
Espanja	44	11	7	1	63
Ruotsi	13	2		1	16
Ukraina		1		5	6
Yhdistynyt kuningaskunta	9	3			12
Yhteensä	653	204	86	26	969

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

Vuoden 2023 lopussa tilintarkastustuomioistuin työllisti 969 työntekijää⁶ (954 vuonna 2022), joista 67,4 prosenttia oli virkamiehiä (68,2 prosenttia vuonna 2022). Tilintarkastustuomioistuin rekrytoi henkilöstöä kaikista EU:n 27 jäsenvaltiosta sekä Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Lisätietoja vuoden 2023 rekrytoinneista löytyy pääasiakirjan osiosta Rekrytointi.

19 Tilintarkastustuomioistuimen henkilöstön sukupuolijakaumasta löytyy tilastotietoja pääasiakirjan osiosta Yhtäläiset mahdollisuudet.

20 Tilintarkastustuomioistuin hyväksyi 1. tammikuuta 2022 hybridimallin, jonka mukaan työaikaan sovellettava joustava toimintatapa on olennainen osa henkilöstöhallintoa. Joustava työaika on ollut siitä lähtien oletusarvoinen järjestely. Sen avulla henkilöstö voi saavuttaa paremman tasapainon työ- ja yksityiselämän välillä siten, että samalla otetaan huomioon yksikön tarpeet. Järjestely edistää myös sukupuolten tasapuolista edustusta ja organisaation tehokkuutta.

21 Tilintarkastustuomioistuin osallistuu komission jäsenen Johannes Hahnin käynnistämään korkean tason aloitteeseen, jonka tavoitteena on tehdä Luxemburgista työntekijöille houkuttelevampi maa. Tarkoituksena on sopia erityistoimista, jotka kaikkien Luxemburgissa sijaitsevien EU:n toimielinten on määrä toteuttaa. Toimielimet päättivät perustaa neljä työryhmää, joiden tehtävänä on kehittää 12 erityistoimea. Tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöosaston johtaja toimii yhden työryhmän puheenjohtajana. Työryhmä on jakautunut kahteen alaryhmään: toinen käsittelee toimielinten välistä viestintää ja toinen keskittyy edistämään suhteita eurooppalaiseen tiedemaailmaan (REA-verkoston kautta). Tilintarkastustuomioistuin ohjaa jälkimmäistä alaryhmää.

⁵ Taulukossa esitetään tilintarkastustuomioistuimen henkilöstö 31. joulukuuta 2023 (857 vakituista virkaa ja väliaikaista tointa, 26 kansallista asiantuntijaa ja 86 sopimussuhteista työntekijää). Taulukossa ei oteta huomioon tilintarkastustuomioistuimen 25:tä jäsentä. Vakituisten virkojen ja väliaikaisten toimien määrä (joka esitetään pääasiakirjan sivulla 50) on tätä suurempi (882 virkaa ja tointa), koska se sisältää myös vuoden 2023 lopussa avoimena olleet työpaikat.

⁶ Luku ei sisällä 25:tä tilintarkastustuomioistuimen jäsentä.

Yhtäläiset mahdollisuudet, moninaisuus ja osallisuus

22 Tilintarkastustuomioistuin noudattaa työnantajana yhtäläisten mahdollisuuksien periaatetta ja on sitoutunut tarjoamaan yhtäläiset uramahdollisuudet henkilöstölleen kaikilla organisaatiotasoilla. Yhtäläisten mahdollisuuksien periaate on kirjattu henkilöstösääntöjen 1 artiklaan, jossa kielletään kaikenlainen syrjintä. Periaatteen mukaan miehet ja naiset ovat työpaikalla täysin tasa-arvoisia.

23 Vuonna 2023 tilintarkastustuomioistuin jatkoi aktiivisesti vuonna 2021 käynnistetyn moninaisuutta ja osallisuutta edistävän toimintapolitiikan täytäntöönpanoa. Tähän sisältyi yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevien päivitettyjen ohjeiden julkaiseminen henkilöstölle; erilaisia kiinnostuksenilmaisupyyntöjä, jotka koskevat sekä sisäisiä että ulkoisia sovittelijoita ja neuvonta- ja häirintä yhdyshenkilöitä; sekä työhönpaluuta pitkän sairausloman jälkeen koskevien suuntaviivojen päivittäminen. Vuoden 2023 alusta lähtien henkilöstön saatavilla on myös ensiapua mielenterveyteen liittyvissä asioissa.

24 Vuonna 2023 tilintarkastustuomioistuimesta tuli International Dual Career Network Luxembourg ‑verkoston (IDCN) jäsen. Kyseessä on maailmanlaajuinen järjestö, joka keskittyy tukemaan työntekijöiden kumppaneiden ja puolisoiden urakehitystä ja hyvinvointia. IDCN tarjoaa monenlaisia palveluja. Se jakaa tietoa paikallisista työmarkkinoista, antaa tukea ansioluetteloiden laatimisessa, järjestää verkostoitumistapahtumia ja tarjoaa muiden IDCN:n jäsenten kautta pääsyn paikallisiin yritysverkostoihin. Kaikki tilintarkastustuomioistuimen Luxembourgissa asuvien työntekijöiden kumppanit ja puolisot voivat liittyä IDCN:ään.

25 Tänä vuonna tilintarkastustuomioistuin on nimitetty oikeusasiamiehen hyvän hallinnon palkinnon ehdokkaaksi tunnustuksena tilintarkastustuomioistuimen järjestämästä vammaistietoisuusviikosta (kategoriassa ”Moninaisuuden ja osallisuuden huippuosaaminen”). Euroopan oikeusasiamiehen hyvän hallinnon palkinto antaa tunnustusta EU:n elinten tekemälle työlle, jolla on näkyvä ja suora myönteinen vaikutus ihmisten elämään Euroopassa ja sen ulkopuolella. Tavoitteena on viedä esimerkkejä laajemman yleisön tietoon ja levittää hyviä käytäntöjä toimielimissä.

26 Vuonna 2023 ei raportoitu syrjintätapauksia.

Yhdistymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus

27 Koko henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja.

28 Tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöllä on yhdistymisvapaus. Sitä säännellään ammattiliittojen kanssa tehdyllä puitesopimuksella, joka allekirjoitettiin vuonna 2018. Sopimuksessa määrätään muun muassa ammattiliittojen asemasta ja tehtävistä sekä sovittelumenettelyistä ja henkilöstön lakko-oikeudesta. Tähän mennessä Union Syndicale Luxembourg (USL) on ainoa ammattiliitto, joka on allekirjoittanut puitesopimuksen.

29 Henkilöstöä edustaa myös henkilöstökomitea, joka koostuu eri palkkaluokkiin ja tehtäväryhmiin kuuluvista työntekijöistä. Henkilöstökomitea voi keskustella tilintarkastustuomioistuimen hallinnon kanssa kaikista henkilöstön esiin ottamista aiheista.

30 Henkilöstökomitean perustamisesta säädetään henkilöstösääntöjen 9 artiklassa, jossa edellytetään, että komiteaa kuullaan monenlaisissa asioissa, kuten ylennysten, sertifioinnin ja varhaiseläkkeiden kohdalla. Henkilöstökomitea on edustettuna myös useissa neuvoa-antavissa komiteoissa (täydennyskoulutus, tietotekniikka- ja tietopalvelut, terveys ja turvallisuus sekä työpaikkaruokailu). Lisäksi se esittää kantansa tiettyihin hallinnollisiin kysymyksiin, kuten sisäisiin kilpailuihin, rekrytointeihin, sopimusten uudistuksiin, palkkaluokan uudelleenmäärittelyihin ja virkamatkoihin.

31 Tilintarkastustuomioistuimessa aloitustason vähimmäiskuukausipalkka oli 3 119,25 euroa vuonna 2023, ja se koski sopimussuhteisten toimihenkilöiden tehtäväryhmää FG 1 (palkkaluokka 3, palkkataso 3). Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Luxemburgissa ammattitaitoisen työntekijän vähimmäiskuukausipalkka oli 3 085,11 euroa vuonna 2023.

Koulutus

32 Koulutusta on pandemiasta alkaen tarjottu sekä lähi- että verkkomuotoisena, ja tätä toimintatapaa jatketaan nyt käytössä olevien hybridityötapojen yhteydessä. Vuonna 2023 tilintarkastustuomioistuin järjesti yhteensä 544 koulutustapahtumaa lukuisista eri aiheista (2022: 663 koulutustapahtumaa). Koulutuksiin osallistui yhteensä 12 041 henkilöä (edellisenä vuonna osallistujia oli 16 014). Lisätietoja koulutustoiminnasta löytyy pääasiakirjan osiosta Täydennyskoulutus.

Ympäristönormit

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ympäristöpolitiikka

33 Tilintarkastustuomioistuin hyväksyi ensimmäisen ympäristöpolitiikkansa (EMAS-järjestelmän) vuonna 2014. Prosessi perustuu kolmen vuoden sykleihin. Tilintarkastustuomioistuimen kolmas EMAS-sykli saatiin onnistuneesti päätökseen vuoden 2022 lopussa ja EMAS-sertifikaatti⁷ uusittiin seuraaviksi kolmeksi vuodeksi.

34 Tilintarkastustuomioistuin sitoutuu ympäristöpolitiikassaan

ehkäisemään toimenpiteillään saasteita ja vähentämään hiilidioksidipäästöjä
edistämään tehokasta energiankäyttöä ja vähentämään sähkön-, veden- ja paperinkulutusta
tehostamaan paperin käyttöä kulutuksen vähentämiseksi
sisällyttämään ympäristökriteerit julkisia hankintoja koskeviin menettelyihinsä
soveltamaan parhaita käytäntöjä jätehuoltoon
kannustamaan koko henkilöstöä toimimaan kestävällä tavalla ja edistämään aktiivisesti ympäristöpolitiikan tavoitteita.

35 Maaliskuussa 2023 tilintarkastustuomioistuin asetti uudet kunnianhimoiset tavoitteet kaudelle 2023–2025. Myös toimintasuunnitelma päivitettiin.

⁷ Tilintarkastustuomioistuin täyttää kansainvälisesti sovitun ISO 14001:2015 ‑laatustandardin (ympäristöasioiden hallintajärjestelmä – Environmental management system) sertifiointikriteerit ja on virallisesti ISO 14001 ‑sertifioitu.

Yhteenveto ympäristötuloksista

36 Tilintarkastustuomioistuin seuraa säännöllisesti yleishyödyllisten palvelujen ja hyödykkeiden kulutusta ja haluaa toteuttaa erilaisia toimenpiteitä kulutuksen vähentämiseksi. Tilintarkastustuomioistuin on esimerkiksi toteuttanut useita toimenpiteitä energiankulutuksen vähentämiseksi: ilmanvaihtojärjestelmää on nykyaikaistettu, tavanomaisia lamppuja on jatkuvasti korvattu vähemmän energiaa kuluttavilla LED-lampuilla ja ilmanvaihdon ja jäähdytyksen toiminta-aikaa on lyhennetty kesäkuukausina.

37 Yleishyödyllisten palvelujen ja hyödykkeiden kulutusluvut ovat saatavilla yleensä seuraavan vuoden toisella neljänneksellä. Tätä raporttia laadittaessa vuoden 2023 luvut eivät vielä olleet käytettävissä. Tästä syystä tilintarkastustuomioistuin on analysoinut vuoden 2022 kulutussuuntauksia verrattuna vuoteen 2021.

Kaavio 3 – Yleishyödyllisten palvelujen ja hyödykkeiden kulutus vuonna 2022 verrattuna vuoteen 2021 ja kehitys vuodesta 2014 lähtien

Vuodessa	Vuodesta 2014 lähtien
Sähkö	3,57 MWh/FTE	− 2,7 %	− 34,5 %
Lämmitys (standardikulutus)	3,08 MWh/FTE	− 6,0 %	− 22,2 %
Paperi	2 929,33 sivua/FTE	+ 46,5 %	− 83,5 %
Päästöt	8,25 tCO₂e/FTE	+ 3,9 %	− 29,5 %
Jätehuolto^⁹	109,13 kg/FTE	+ 39,9 %	− 33,7 %
Vesi	7,37 m³/FTE	+ 24,0 %	− 45,3 %

38 Veden ja paperin kulutusta sekä jätteen aiheutumista koskevien indikaattorien huomattava nousu johtuu siitä, että henkilöstö palasi työskentelemään tilintarkastustuomioistuimen tiloihin covid-19-rajoitusten poistamisen jälkeen. Tilintarkastustuomioistuimen ruokalassa valmistettujen aterioiden määrä kasvoi, kuten myös vedenkulutus ja jätteen määrä, henkilöstön palattua vähitellen toimistolle.

39 Tilintarkastustuomioistuin seuraa hiilijalanjälkeään osana ympäristötoimiaan ja pyrkii pienentämään sitä. Vuonna 2022 tilintarkastustuomioistuin tuotti kasvihuonekaasupäästöjä yhteensä 7 989 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (tCO₂e). Päästöt ovat vähentyneet 25 prosenttia vuodesta 2014. Tämä on suoraan tilintarkastustuomioistuimen aiempien toimintasuunnitelmien ansiota.

⁸ FTE: kokoaikavastaava henkilöstön jäsen (full-time equivalent).

⁹ Mittausparametrit eivät olleet samat vuosina 2014 ja2022.

Kaavio 1 – Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt vuonna 2022

Kaavio 2 – Tilintarkastustuomioistuimen kokonaishiilijalanjäljen muutos vuodesta 2014 lähtien

Biologinen monimuotoisuus

40 Tilintarkastustuomioistuimen toiminnan vaikutus biologiseen monimuotoisuuteen on vähäinen. Tilintarkastustuomioistuin kuitenkin seuraa ja arvioi toimintansa vaikutusten vakavuutta, toistuvuutta ja rajoittamismahdollisuuksia. Jos jokin toiminnan osatekijä vaikuttaa biologiseen monimuotoisuuteen merkittävästi, tilintarkastustuomioistuin ryhtyy lieventämään siihen liittyviä riskejä.

41 Vuonna 2023 tilintarkastustuomioistuin analysoi laajemmin toimintansa ja tilojensa vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen. Isoimmat vaikutukset aiheutuvat liikkuvuudesta ja rakennusten käytöstä. Vaikutuksia aiheutui pääasiassa virkamatkoista (lähinnä paikalla suoritettavat tarkastuskäynnit) sekä päivittäisistä työmatkoista kodin ja toimiston välillä. Toiseksi suurin vaikutus liittyi rakennusten käyttöön: energiankulukseen, laitteiden käyttöön, tietoteknisiin resursseihin ja laitteisiin sekä työpaikkaruokailuun.

42 Tilintarkastustuomioistuin pyrkii useiden toimien ja hankkeiden avulla vaikuttamaan myönteisesti biologiseen monimuotoisuuteen kielteisten vaikutusten vastapainoksi. Nämä toimet ja hankkeet saattavat vaikuttaa vaatimattomilta, mutta ne lisäävät merkittävästi henkilöstön tietoisuutta biologisesta monimuotoisuudesta. Vuonna 2023 tilintarkastustuomioistuimessa toteutettiin esimerkiksi seuraavat toimet:

Tilintarkastustuomioistuimen ekoyhteisön toiminta: Vapaaehtoiset hoitavat yhteisöpuutarhaa tilintarkastustuomioistuimen viheralueella ja ovat perustaneet siemenkirjaston. Tilintarkastustuomioistuin teki sopimuksen kumppanuudesta paikallisen natur&ëmwelt Fondation Hëllef fir d’Natur ‑kansalaisjärjestön kanssa ja istutti puita paikalliseen metsään (noin 1 000 puuta istutettiin osana kahta eri toimea). Lisäksi järjestettiin ”korjauskahviloita”, joissa vapaaehtoiset korjasivat kollegojensa rikkinäisiä kotitalousesineitä.
Mehiläishoito: Useita mehiläisyhdyskuntia hoidettiin edelleen menestyksekkäästi tilintarkastustuomioistuimen viheralueella, ja tilintarkastustuomioistuin sai itse tuottamaansa hunajaa. Mehiläistenhoidosta huolehtivat vapaaehtoiset. Tuotettua hunajaa annetaan lahjoina protokollatarkoituksessa.
Tilintarkastustuomioistuin on ensimmäistä kertaa asettanut itselleen biologiseen monimuotoisuuteen liittyvän mitattavan tavoitteen, joka on osa ympäristöä koskevaa uutta toimintasuunnitelmaa. Tavoitteena on lisätä viheralueita yhdellä prosentilla vuoden 2025 loppuun mennessä.
Tilintarkastustuomioistuin järjesti ensimmäisen biologista monimuotoisuutta käsittelevän työpajansa. Tarkoituksena oli kiinnittää henkilöstön huomio biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen vaikutuksiin. Lisäksi henkilöstölle tarjottiin opastettu vierailu Ban de Gasperichin vesitorniin. Näin pyrittiin lisäämään heidän ymmärrystään vesivarojen hallinnoinnista.

Tiedottaminen ja valistus

43 Tilintarkastustuomioistuin jatkoi tapahtumien, luentojen ja tiedonjakamistilaisuuksien järjestämistä henkilöstölle. Lisäksi se jakoi tietämystään ja raportoi havainnoista muille EU:n toimielimille.

Tilintarkastustuomioistuin osallistui EU:n toimielinten välisiin EMAS-päiviin. Se esitteli siellä vuoden 2022 kestävyysraportin sekä kertomuksen, jossa käsitellään EU:n virastojen toimia energiakriisin torjumiseksi ja virastojen kestävyysraportointia. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin kertoi korjauskahvila-aloitteesta.
Vuonna 2023 tilintarkastustuomioistuin teki Luxemburgin liikenneministeriön kanssa sopimuksen liikkuvuussuunnitelman laatimisesta ympäristöystävällisen liikkuvuuden edistämiseksi henkilöstön keskuudessa.
Tilintarkastustuomioistuin alkoi seurata jätteiden aiheutumista tarkemmin käyttämällä erityisiä ohjelmia sekä hankkimalla elektronisia vaakoja.
Tilintarkastustuomioistuin järjesti henkilöstölle useita ympäristötietoisuutta koskevia koulutusmoduuleja, muun muassa uusille tulokkaille verkkokoulutuksena järjestetyn ilmastofoorumin (työpaja, joka käsitteli ilmastonmuutoksen tieteellistä perustaa) ja luennon systeemisestä riskianalyysistä.

Yhteystiedot

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG

Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: https://eca.europa.eu/fi/contact
Verkkosivut: https://eca.europa.eu
Twitter: @EUauditors

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (https://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2024

PDF	ISBN 978-92-849-2021-1	ISSN 2362-9630	doi:10.2865/669942	QJ-AA-24-001-FI-N
HTML	ISBN 978-92-849-2015-0	ISSN 2362-9630	doi:10.2865/210035	QJ-AA-24-001-FI-Q
PRINT	ISBN 978-92-849-1915-4	ISSN 1684-0674	doi:10.2865/540	QJ-AA-24-001-FI-C

Tämä julkaisu on saatavilla 24 kielellä ja seuraavissa formaateissa:

PDF

TEKIJÄNOIKEUDET

Datan ja asiakirjojen uudelleenkäyttöä koskevat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen periaatteet pannaan täytäntöön avoimen datan politiikkaa ja asiakirjojen uudelleenkäyttämistä koskevalla Euroopan tilintarkastustuomioistuimen päätöksellä 6-2019.

Ellei toisin ilmoiteta (esimerkiksi yksittäisissä tekijänoikeusilmoituksissa), Euroopan tilintarkastustuomioistuimen sisältöihin, jotka EU omistaa, myönnetään käyttöoikeudet Creative Commons Attribution 4.0 International (CC BY 4.0) licence -käyttöoikeuden nojalla. Tämä merkitsee, että uudelleenkäyttö on yleensä sallittua, jos sisällön tuottaja mainitaan asianmukaisesti ja sisältöön tehdyistä muutoksista ilmoitetaan. Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle kuuluvan sisällön uudelleenkäyttäjä ei saa vääristää asiakirjojen alkuperäistä merkitystä tai sanomaa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa mistään seurauksista, jotka johtuvat uudelleenkäytöstä.

Uudelleenkäyttäjän on hankittava tarvittavat lisäoikeudet, jos tietyssä sisällössä (esimerkiksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöstä otetuissa valokuvissa) esitetään tunnistettavissa olevia henkilöitä tai jos sisällössä on mukana kolmansien tahojen töitä.

Jos tällainen lisäoikeus saadaan, se kumoaa ja korvaa yllä mainitun yleisen käyttöoikeuden. Lisäoikeutta koskevassa luvassa on selvästi ilmoitettava käyttöoikeuden rajoitukset.

Seuraavien kuvien uudelleenkäyttö on sallittua, kun tekijänoikeuden haltija, lähde ja valokuvaajien nimet (jos ne on ilmoitettu) mainitaan:

* (toinen rivi, oikealla): © Euroopan unioni, 2021. Lähde: Euroopan komissio – valokuvaaja: Christophe Licoppe. Rakennuksen arkkitehdit: André Polak, Lucien De Vestel ja Jean Gilson.

Liite – Tilintarkastustuomioistuimen kestävyysraportti 2023:

Kansi: © Euroopan unioni, 2017. Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin. Rakennusten arkkitehdit: Paul Noël (1988) ja Jim Clemes (2004 ja 2013).

Taulukko 1 – kestävän kehityksen tavoitteiden kuvakkeet: Tekijänoikeudet © Yhdistyneet kansakunnat. Kaikki oikeudet pidätetään. YK ei ole hyväksynyt tämän julkaisun sisältöä. Julkaisu ei kuvasta YK:n tai sen virkamiesten näkemyksiä. Muilla kuin YK:n virallisilla kielillä ilmaistut kuvakkeet on joko ladattu Trellosta tai ne ovat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen luomia. Yhdistyneet kansakunnat ei ole vastuussa eikä vahingonkorvausvelvollinen kestävän kehityksen tavoitteiden kuvakkeiden sisältämän tekstin käännöksistä muille kuin YK:n virallisille kielille.

Jos sisällöt eivät ole EU:n omaisuutta, voi olla, että lupa niiden käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä suoraan asianomaisilta tekijänoikeuksien haltijoilta:

Liite – Tilintarkastustuomioistuimen kestävyysraportti 2023:

*, * taulukko ja kaaviot on suunniteltu käyttäen sivustolta Flaticon.com saatuja kuvakkeita. © Freepik Company S.L. Kaikki oikeudet pidätetään.

Tietokoneohjelmistot tai asiakirjat, joihin kohdistuu teollisoikeuksia, kuten patentteja, tavaramerkkejä, rekisteröityjä malleja, logoja ja nimiä, eivät kuulu Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uudelleenkäyttöperiaatteiden piiriin.

EU:n toimielinten verkkosivuilla (joiden verkkotunnuksen loppuosa on europa.eu) on linkkejä ulkopuolisille Internet-sivustoille. Koska Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa näistä sivustoista, on suositeltavaa, että tutustutte niiden tietosuoja- ja tekijänoikeusperiaatteisiin.

Tilintarkastustuomioistuimen logon käyttö

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logoa ei saa käyttää ilman tilintarkastustuomioistuimen ennakkosuostumusta.

YHTEYDENOTOT EU:hun

Käynti tiedotuspisteessä
Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta (european-union.europa.eu/contact-eu/meet-us_fi).

Yhteydenotot puhelimitse tai kirjallisesti
Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä

soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696, tai
verkkolomakkeella (european-union.europa.eu/contact-eu/write-us_fi).

TIETOA EU:sta

Verkkosivut
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla (european-union.europa.eu).

EU:n julkaisut
EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata verkosta (op.europa.eu/fi/web/general-publications/publications). Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. european-union.europa.eu/contact-eu/meet-us_fi).

EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1951 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa (eur-lex.europa.eu).

EU:n avoin data
Eurooppalaisen datan portaali (data.europa.eu) tarjoaa pääsyn EU:n toimielinten, elinten ja virastojen avoimiin data-aineistoihin. Data on ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä maksutta sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten. Portaalissa on myös runsaasti Euroopan maiden data-aineistoja.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin Toimintamme vuonna 2023