Publication document thumbnail

Tutkimusretkellä Euroopassa!

Hei! Tervetuloa Eurooppaan!

Olemme eri maista ja puhumme eri kieliä, mutta tämä maanosa on yhteinen kotimme.

Lähdetään yhdessä tutkimaan Eurooppaa! Seikkaillaan läpi aikojen ja paikkojen ja löydetään paljon mielenkiintoisia asioita.

Matkan varrella voit testata, kuinka paljon olet oppinut. Käväise Oppisoppi-sivustollamme kokeilemassa Tutkimusretkellä Euroopassa! -peliä sekä monia muita Eurooppa-aiheisia tietovisoja ja pelejä.

Jatka tutkimista koulussa. Pyydä opettajaa kertomaan lisää tämän oppaan aiheista. Syvennä tietojasi koulun kirjastossa tai internetissä. Voit myös laatia oman kirjasesi löytöjesi pohjalta.

Oletko valmis? Aloitetaan!

  HTML PDF PRINT
Tämä julkaisu on saatavana seuraavissa muodoissa HTML PDF Tutkimusretkellä Euroopassa! Paper Tutkimusretkellä Euroopassa!

Kokonainen maanosa

Elbrus, Euroopan korkein vuori.
Elbrus, Euroopan korkein vuori.
© Michael/Pixelio

Eurooppa on yksi maailman seitsemästä maanosasta. Muut ovat Afrikka, Pohjois- ja Etelä-Amerikka, Antarktis, Aasia ja Australia/Oseania.

Eurooppa ulottuu pohjoisen arktisilta alueilta etelään Välimerelle ja lännestä Atlantin valtamereltä itään Uralin vuoristoon Venäjällä. Euroopassa on paljon jokia, järviä ja vuoristoja. Katso alempana olevasta kartasta merkittävimmät maantieteelliset paikat.

Genevenjärvi Alpeilla.
Genevenjärvi Alpeilla.
© Pixelio

Euroopan korkein vuori on Elbrus Kaukasuksella Venäjän ja Georgian välisellä rajalla. Sen korkein kohta on 5 642 metriä merenpinnan yläpuolella.

Länsi-Euroopan korkein vuori on Mont Blanc Alpeilla Ranskan ja Italian rajalla. Sen huippu on 4 810 metriä merenpinnan yläpuolella.

Alpeilla Ranskan ja Sveitsin välissä sijaitsee myös Genevenjärvi – Länsi- Euroopan suurin makeanveden järvi. Sen syvin kohta on 310 metriä ja siihen mahtuu noin 89 biljoonaa litraa vettä.

Saimaa Suomessa.
Saimaa Suomessa.
© Kratos May/Flickr

Keski-Euroopan suurin järvi on Balaton Unkarissa. Se on 77 kilometriä pitkä (km) ja pinta-alaltaan noin 600 neliökilometriä (km2). Pohjois-Euroopassa on tätäkin suurempia järviä, esimerkiksi Saimaa Suomessa (1 147 km2) ja Vänern Ruotsissa (yli 5 500 km2). Koko Euroopan suurin järvi on Laatokka. Se sijaitsee Luoteis-Venäjällä, ja se on maailman 14. suurin järvi. Sen pinta-ala on 17 700 km2.

Manner-Eurooppa

Der Kontinent Europa
Tonavan suisto Romaniassa.
Tonavan suisto Romaniassa.
© Pixelio

Tonava on Euroopan pisimpiä jokia. Se saa alkunsa Schwarzwaldista Saksasta ja virtaa itään halki Itävallan, Slovakian, Unkarin, Kroatian, Serbian, Bulgarian, Moldovan ja Ukrainan Romaniaan, jossa se muodostaa suiston Mustanmeren rannikolla. Tonava on kaiken kaikkiaan noin 2 850 km pitkä.

Loiren laakso on kuuluisa kauniista linnoistaan.
Loiren laakso on kuuluisa kauniista linnoistaan.
© Flickr

Muita pitkiä jokia ovat Rein (noin 1 320 km), Elbe (noin 1 170 km) sekä Loire ja Veiksel (molemmat yli 1 000 km). Löydätkö ne kartalta?

Rahtiproomu matkalla ylävirtaan Reinillä.
Rahtiproomu matkalla ylävirtaan Reinillä.
© Fridmar Damn/Corbis

Isoja jokia pitkin on helppo kuljettaa tavaraa. Proomuilla kuljetetaan monenmoisia tavaroita ylä- tai alavirtaan Euroopan merisatamien ja kaukana sisämaassa sijaitsevien kaupunkien välillä.

Matkustaminen

Stephenson’s ‘Rocket’.
Stephenson’s ‘Rocket’.
© Istock

Tiesitkö, että rautatie on eurooppalainen keksintö? Ensimmäisen matkustajajunan kehitti George Stephenson Englannissa vuonna 1825. Hänen kuuluisin veturinsa oli nimeltään Rocket, ja se saavutti 40 kilometrin tuntinopeuden (km/h) – todella kovan vauhdin tuon ajan mittapuun mukaan.

Mont Blancin tunneli Italian ja Ranskan välillä.
Mont Blancin tunneli Italian ja Ranskan välillä.
© Wikipedia/Kristoferb

Nykyään Euroopan suurnopeuksiset sähköjunat ovat aivan erilaisia kuin ensimmäiset höyryveturit. Niissä on mukava matkustaa, vaikka ne kulkevat erityisvalmisteisilla raiteilla jopa 330 km/h. Uusia rautateitä rakennetaan koko ajan, jotta ihmiset voivat matkustaa nopeasti Euroopan suurkaupunkien välillä.

Joskus teiden ja rautateiden on kuljettava vuoristojen, leveiden jokien tai jopa merien halki. Tämän vuoksi on rakennettu joitakin hyvin pitkiä siltoja ja tunneleita. Euroopan pisin rautatietunneli on Gotthardin tunneli Sveitsissä.

Euroopan pisin maantietunneli on Norjan Lærdalin tunneli Bergenin ja Oslon välillä. Se on yli 24 kilometriä pitkä, ja se avattiin vuonna 2000. Toinen merkittävä tunneli Euroopassa on Ranskan ja Italian välinen 11,6 kilometriä pitkä Mont Blancin maantietunneli. Mont Blanc on Alppien korkein huippu (4 810 metriä), ja tunneli sen alla oli aikoinaan maailman pisin moottoritietunneli.

Yksi maailman korkeimmista silloista – Millaun maasilta Ranskassa.
Yksi maailman korkeimmista silloista – Millaun maasilta Ranskassa.
© Jean-Pierre Lescourret/Corbis

Yksi maailman korkeimmista silloista (336 metriä) on vuonna 2004 avattu Millaun maasilta Ranskassa. Euroopan kaksi pisintä siltaa ovat Juutinrauman maantie- ja rautatiesilta (16 km) Tanskan ja Ruotsin välillä ja Portugalissa Tajo-joen ylittävä Vasco da Gama -maantiesilta (yli 17 km). Vasco da Gama -silta on saanut nimensä kuuluisan löytöretkeilijän mukaan. Hänestä voit lukea enemmän luvussa. ”Aikamatka”.

Myös lentäminen on suosittua Euroopassa, sillä se on nopea keino matkustaa. Euroopassa valmistetaan joitakin maailman parhaista lentokoneista, esimerkiksi Airbus. Airbusin eri osia valmistetaan eri puolilla Eurooppaa, minkä jälkeen osat kootaan yhteen lentokoneeksi.

Maailman nopeimman matkustajakoneen Concorden suunnitteli ryhmä ranskalaisia ja brittiläisiä insinöörejä. Concorde pystyy lentämään 2 160 km/h eli kaksi kertaa ääntä nopeammin, ja se pystyy ylittämään Atlantin alle kolmessa tunnissa! (Useimmilta koneilta kuluu siihen noin kahdeksan tuntia.) Concorde lensi viimeisen kerran vuonna 2003.

Concorde, kaikkien aikojen nopein matkustajalentokone.
Concorde, kaikkien aikojen nopein matkustajalentokone.
Maailman suurin matkustajalentokone – Airbus A380.

Nopeudessa mikään ei kuitenkaan voita avaruusrakettia. Esimerkiksi Ariane-raketti on useiden Euroopan maiden yhteinen hanke. Ariane ei kuljeta matkustajia, vaan sen avulla laukaistaan avaruuteen satelliitteja, joita tarvitaan esimerkiksi televisio- ja matkapuhelinverkoissa ja tieteellisessä tutkimuksessa. Nykyään monet maailman satelliiteista laukaistaan avaruuteen näiden eurooppalaisten rakettien avulla.

Concorden, Airbusin ja Arianen menestys osoittaa, mihin Euroopan maat pystyvät, kun ne yhdistävät voimansa.

Euroopan kielet

Euroopassa puhutaan monia eri kieliä. Suurin osa niistä kuuluu kolmeen suureen kieliryhmään, jotka ovat germaaniset, slaavilaiset ja romaaniset kielet. Samaan ryhmään kuuluvat kielet muistuttavat toisiaan, sillä ne polveutuvat samasta kantakielestä. Esimerkiksi romaaniset kielet polveutuvat latinasta eli Rooman valtakunnassa puhutusta kielestä.

Seuraavasta opit, kuinka sanotaan ”hyvää huomenta” tai ”hei” joillakin näistä kielistä.

 

Germaaniset kielet

englanti    Godmorgen
hollanti    Guten Morgen
ruotsi    Good morning
saksa    Goede morgen
tanska    God morgon

Romaaniset kielet

espanja    Buenos días
italia    Buongiorno
portugali    Bom dia
ranska    Bonjour
romania    Bună dimineaţa

Slaavilaiset kielet

bulgaria    Dobró útro
kroaatti    Dobro jutro
puola    Dzień dobry
slovakki    Dobré ráno
sloveeni    Dobro jutro
tšekki    Dobré ráno

Kielten sukulaisuus on helppo havaita näistä esimerkeistä. Euroopassa on kuitenkin kieliä, jotka ovat kaukaisempaa sukua keskenään tai jotka eivät ole lainkaan sukua muille kielille.

Seuraavasta selviää, kuinka sanotaan ”Hyvää huomenta” tai ”Hei” kahdellatoista eurooppalaisella kielellä.

iiri    Dia dhuit
kreikka    Kalimera
latvia    Labrīt
liettua    Labas rytas
malta    L-Ghodwa t-Tajba
suomi    Hyvää huomenta
unkari    Jó reggelt
viro    Tere hommikust

Eri puolilla Eurooppaa asuvien romanien kielellä ”Hyvää huomenta” on Lasho dyes.

Kielten oppiminen voi olla hyvin hauskaa, ja se on tärkeää Euroopassa, jossa puhutaan monia eri kieliä. Monet lomailevat mielellään muualla Euroopassa ja haluavat tutustua paikallisiin ihmisiin. Tämä tarjoaa loistavan tilaisuuden harjoitella eri kielten taitoja käytännössä.

Ilmasto ja luonto

Suurimmassa osassa Eurooppaa vallitsee leuto ilmasto, eli ei ole liian kuuma eikä kylmä. Kylmintä on kaukana pohjolassa ja korkealla vuoristossa. Lämpimintä on aivan etelässä ja kaakossa.

Lämpimintä ja kuivinta on kesällä (yleensä kesäkuusta syyskuuhun) ja kylmintä talvella (yleensä joulukuusta maaliskuuhun).

Kesä oli Euroopassa ennätysmäisen kuuma vuosina 2010 ja 2015. Onko se merkki ilmaston muuttumisesta? Ilmastonmuutos on maapallon laajuinen ongelma, jonka ratkaisuun tarvitaan kaikkien maiden yhteistyötä.

Talvesta selviytyminen

© Klaus Hackenberg/Corbis

Luonnonvaraisilla eläimillä on kylmillä seuduilla tavallisesti paksu turkki tai höyhenpeitto, joka pitää ne lämpiminä. Eläimillä saattaa olla valkoinen suojaväri, jotteivät ne erottuisi lumesta. Jotkut lajit vaipuvat talvella talviuneen säästääkseen energiaa.

Eurooppalaiset maakarhut asuvat vuorilla ja metsissä, missä ne viettävät talvet talviuneen vaipuneina.
Eurooppalaiset maakarhut asuvat vuorilla ja metsissä, missä ne viettävät talvet talviuneen vaipuneina.

Monet lintulajit syövät hyönteisiä, pieniä vesieläimiä tai muuta sellaista ravintoa, jota on vaikea löytää kylminä talvikuukausina. Niinpä ne lentävät syksyllä etelään ja palaavat vasta keväällä. Jotkut matkaavat tuhansia kilometrejä yli Välimeren ja Saharan autiomaan viettääkseen talven Afrikassa. Vuodenaikojen mukaan muuttavia lintuja kutsutaan muuttolinnuiksi.

Nautitaan keväästä ja kesästä

Kesä on mukavaa aikaa vuoristoniityillä.
Kesä on mukavaa aikaa vuoristoniityillä.
© Aleaimage

Kun kevät saapuu Eurooppaan (maalis–toukokuun vaiheilla), ilma lämpiää. Lumi ja jää sulavat. Purot ja lammet kuhisevat kalanpoikasia ja hyönteisten toukkia. Muuttolinnut palaavat pesimään ja kasvattamaan poikasiaan. Luonto puhkeaa kukkaan, ja mehiläiset pölyttävät kasveja.

Lehteen puhjenneet puut imevät auringonvaloa ja energiaa kasvaakseen. Vuoristoseuduilla lehmät viedään ylärinteiden niityille, mistä ne löytävät uutta tuoretta ruohoa.

Liskot rakastavat lämpimiä kelejä.
Liskot rakastavat lämpimiä kelejä.

Myös vaihtolämpöiset eläimet kuten matelijat tarvitsevat auringonvaloa saadakseen energiaa. Kesällä varsinkin Etelä-Euroopassa näkee auringossa paistattelevia liskoja ja voi kuulla heinäsirkkojen ja laulukaskaiden sirittävän.

Syksy on muutoksen aikaa

Hedelmät ovat myös ampiaisten herkkua!
Hedelmät ovat myös ampiaisten herkkua!

Loppukesällä ja syksyllä päivät lyhenevät ja yöt viilenevät. Maittavat hedelmät kypsyvät tähän aikaan vuodesta, ja sadonkorjuu pitää maanviljelijät kiireisinä. Myös pähkinät kypsyvät syksyllä, ja oravat keräävät niitä varastoon talven varalle.

Oravat varastoivat pähkinöitä talven varalle.
Oravat varastoivat pähkinöitä talven varalle.
© Peter Bohot/Pixelio

Monet puut pudottavat lehtensä syksyllä, kun ne eivät saa enää tarpeeksi auringonvaloa. Lehtien väri muuttuu hiljalleen vihreästä keltaisen, punaisen, kullan ja ruskean eri sävyihin. Sitten lehdet putoavat maahan kirjavaksi matoksi. Maahan pudonneet lehdet rikastuttavat maaperää lahotessaan ja ravitsevat näin seuraavia kasvisukupolvia.

Syksyn väriloistoa.
Syksyn väriloistoa.
© The irish image collection/Corbis

Tämä vuodenaikojen kierto ja sen mukanaan tuomat vaihtelut ovat tunnusmerkillisiä Euroopan maaseudulle. Ne tekevät siitä kauniin ja hyvin moninaisen.

Maanviljely

Maata ei voi viljellä korkealla vuoristossa eikä Euroopan kaikkein pohjoisimmissa osissa, sillä kasvuympäristö on kasveille liian kylmä. Männyn ja kuusen kaltaiset ainavihannat puut selviävät kuitenkin kylmistä talvista, ja siksi Euroopan kylmimpiä alueita peittävät ainavihannat metsät. Puusta valmistetaan monenlaisia tavaroita taloista ja huonekaluista paperiin ja pahvipakkauksiin.

Näistä rypäleistä valmistetaan punaviiniä.
Näistä rypäleistä valmistetaan punaviiniä.

Etelämpänä suurin osa maasta sopii viljelyyn. Siellä menestyvät hyvin monenlaiset kasvilajit, muun muassa vehnä, maissi, sokerijuurikas, peruna sekä erilaiset hedelmät ja vihannekset.

Sellaisilla alueilla, joilla auringonvaloa on paljon ja metsää tuskin lainkaan (esimerkiksi Välimeren alueella), kasvatetaan appelsiineja, sitruunoita, viinirypäleitä ja oliiveja. Oliiveista voidaan puristaa öljyä, jota käytetään ruoanvalmistukseen. Viinirypäleistä puristetaan mehua, josta voidaan puolestaan valmistaa viiniä. Eurooppa tunnetaankin hyvistä viineistään, joita myydään kaikkialla maailmassa.

Viljelyksiä on kasteltava kuivilla seuduilla.
Viljelyksiä on kasteltava kuivilla seuduilla.

Välimeren alueella viljellään myös paljon muita hedelmiä ja vihanneksia. Esimerkiksi tomaatit kypsyvät hyvin etelän auringossa. Vihannekset tarvitsevat kuitenkin paljon vettä, joten kuumilla ja kuivilla alueilla viljelykset tarvitsevat usein keinokastelua. Tämä tarkoittaa sitä, että kasveja kastellaan vedellä, joka nostetaan joista tai syvältä maan sisästä.

Lampaita laitumella.
Lampaita laitumella.

Jos vain sataa tarpeeksi, ruoho kasvaa hyvin, vaikka maakerros olisikin ohut tai melko köyhä. Monilla maatiloilla Euroopassa kasvatetaan ruohoa syöviä eläimiä, esimerkiksi lehmiä, lampaita tai vuohia. Niistä saadaan maitoa, lihaa ja muita hyödyllisiä tuotteita, kuten villaa ja nahkaa.

Kananmunista saa paljon terveellisiä valkuaisaineita.
Kananmunista saa paljon terveellisiä valkuaisaineita.

Useilla maatiloilla on myös sikoja tai kanoja. Näitä eläimiä voidaan kasvattaa melkeinpä missä vain, sillä niitä voidaan pitää sisällä ja antaa niille erityisvalmisteista rehua. Kanoista saadaan paitsi lihaa myös munia, ja joillakin tiloilla tuotetaankin tuhansia munia päivässä.

Sikojen kasvatus onnistuu sisätiloissa.
Sikojen kasvatus onnistuu sisätiloissa.

Euroopassa on hyvin erikokoisia maatiloja. Joillakin tiloilla on laajoja peltoaloja, joilta sato on helppo korjata isoilla koneilla. Mäkisillä seuduilla pellot ovat puolestaan pieniä. Pystyttämällä peltojen väliin kivimuureja tai pensasaitoja voidaan estää tuulta ja sadetta kuljettamasta pois maa-ainesta, ja tällaiset rakennelmat voivat olla hyviä myös luonnonvaraisten eläinten kannalta.

Peltojen tilkkutäkki Euroopassa.
Peltojen tilkkutäkki Euroopassa.
© Sylvain Saustier/Corbis

Monet kaupunkilaiset viettävät mielellään viikonloppuja ja lomia maaseudulla nauttiakseen maisemista, rauhasta ja puhtaasta ilmasta. Meidän kaikkien on tehtävä parhaamme huolehtiaksemme maaseudusta, jotta se säilyy kauniina.

Meri

Meri on muokannut näitä liitukivikallioita.
Meri on muokannut näitä liitukivikallioita.
© Pixelio

Euroopassa on tuhansia ja taas tuhansia kilometrejä kaunista rannikkoa, jota luonto on muokannut monin tavoin. On korkeita kalliojyrkänteitä ja hiekan tai värikkäiden pikkukivien peittämiä rantoja, joita meri on huuhtonut ja muovannut vuosisatoja.

Jäätikön muovaama vuono.
Jäätikön muovaama vuono.
© Brian Lawrence/Van Parys
Pylan hiekkadyyni –
Euroopan korkein.
Pylan hiekkadyyni – Euroopan korkein.
© Doug Pearson/Corbis
Välimeressä elää yksi Euroopan harvinaisimmista eläimistä – munkkihylje.
Välimeressä elää yksi Euroopan harvinaisimmista eläimistä – munkkihylje.

Norjassa jäätiköt ovat uurtaneet rannikolle jyrkkäreunaisia laaksoja, joita kutsutaan vuonoiksi. Joissakin maissa meri ja tuuli kasaavat hiekan dyyneiksi. Euroopan korkein dyyni on Dune du Pyla lähellä Arcachonia Ranskassa. Sen korkeus on 107 metriä.

Kahlaajalintujen parvet löytävät ravintoa jokisuistoista.
Kahlaajalintujen parvet löytävät ravintoa jokisuistoista.

Euroopan rannikoilla elää monenlaisia kaloja ja muita eläimiä, joita merilinnut ja -nisäkkäät (esimerkiksi hylkeet) käyttävät ravintonaan. Laskuveden aikaan jokien suulle merenrantaan tulee parvittain kahlaajalintuja saalistamaan mudassa eläviä pikkuotuksia.

Ihmiset ja meri

Konttialukset kuljettavat tavaraa Eurooppaan ja Euroopasta.
Konttialukset kuljettavat tavaraa Eurooppaan ja Euroopasta.
© Scott Barrow/Corbis

Meri on tärkeä myös ihmisille. Välimeri oli antiikin roomalaisille niin tärkeä, että he kutsuivat sitä nimellä Mare nostrum, meidän meremme. Vuosisatojen ajan eurooppalaiset ovat purjehtineet maailman merillä, tehneet löytö- ja tutkimusretkiä muilla mantereilla ja käyneet niiden kanssa kauppaa sekä perustaneet niihin kotinsa. Näistä suurista löytöretkistä kerrotaan enemmän luvussa ”Aikamatka

Rahtilaivat kaikkialta maailmasta tuovat Euroopan vilkkaisiin satamiin kaikenlaisia tavaroita usein kontteihin pakattuna. Satamissa tavarat puretaan juniin, kuorma-autoihin tai proomuihin. Sitten laivoihin lastataan Euroopassa tuotettuja tavaroita myytäväksi muualla maailmassa.

Maailman suurin matkustajalaiva — Harmony of the Seas.
Maailman suurin matkustajalaiva — Harmony of the Seas.

Monet maailman hienoimmista laivoista on rakennettu Euroopassa. Niistä voidaan mainita Harmony of the Seas, joka on yksi maailman suurimmista matkustajalaivoista. Se rakennettiin Ranskassa ja otettiin käyttöön vuonna 2016.

Sukellusta Välimeressä.
Sukellusta Välimeressä.
© Pixelio

Euroopan rannikoilla on upeita lomakohteita. Tarjolla on kaikenlaista vesiurheilua surffauksesta ja veneilystä vesihiihtoon ja urheilusukellukseen. Tai sitten voi vain rentoutua ottamalla aurinkoa rannalla ja pulahtamalla välillä mereen.

Kalastus

Troolari laiturissa Skotlannin Skyessa.
Kalastustroolari.

Kalastus on aina ollut tärkeää eurooppalaisille. Kokonaisia kaupunkeja on kasvanut kalastussatamien ympärille, ja tuhannet ihmiset saavat elantonsa pyytämällä ja myymällä kalaa tai harjoittamalla muuta kalastukseen liittyvää toimintaa.

Lohen viljelyä.
Lohen viljelyä.
© Nathalie Fobes/Corbis

Uudenaikaisilla kalastusaluksilla, esimerkiksi kalatehdastroolareilla, voidaan pyytää valtavasti saalista. Jotta voidaan varmistaa, että kalaa jää tarpeeksi myös mereen, Euroopan maat ovat sopineet säännöistä, joilla rajoitetaan saaliin määrää ja määrätään käyttämään verkkoja, joihin nuoret kalat eivät jää kiinni.

Toinen tapa varmistaa riittävä kalan saanti on vesiviljely. Pohjois-Euroopan rannikolla kasvatetaan lohta suurissa häkeissä. Samalla tavalla meressä voidaan kasvattaa simpukoita ja ostereita.

Euroopan rannikkoalueiden suojeleminen

Euroopan rannikkoalueet ja meri ovat tärkeitä sekä luonnonvaraisille eläimille että ihmiselle. Niinpä meidän on pidettävä niistä huolta estämällä tehtaiden ja kaupunkien aiheuttama saastuminen. Öljytankkereille sattuu joskus onnettomuuksia, ja valtavia määriä öljyä valuu mereen. Öljy saattaa mustata rannat, ja tuhannet merilinnut voivat kuolla.

Euroopan maat tekevät yhteistyötä estääkseen tällaiset onnettomuudet ja varmistaakseen, että rannikkoalueet säilyvät puhtaina myös tuleville sukupolville.

Aikamatka

Tuhansien vuosien kuluessa Eurooppa on muuttunut valtavasti. Euroopalla on kiehtova historia! Sitä on kuitenkin mahdotonta esittää kokonaisuudessaan, joten seuraavassa mainitaan vain joitakin tärkeimpiä kohtia.

Kivikausi

Esihistoriallisia luolamaalauksia Lascaux’ssa Ranskassa.
Esihistoriallisia luolamaalauksia Lascaux’ssa Ranskassa.
Wikimedia

Varhaisimmat eurooppalaiset olivat metsästäjiä ja keräilijöitä. He maalasivat joidenkin luolien seinille hienoja metsästysaiheisia kuvia. Vähitellen opittiin viljelemään maata, ja ihmiset alkoivat kasvattaa eläimiä, viljellä kasveja ja elää kaupungeissa.

Aseet ja työkalut valmistettiin kivestä esimerkiksi teroittamalla piikiven palasia.

Pronssi- ja rautakausi – Ihmiset oppivat käyttämään metalleja

Pronssinen kirveenterä.
Pronssinen kirveenterä.

Tuhansia vuosia ennen Kristuksen syntymää (eKr.) ihmiset oppivat, kuinka metalleja valmistetaan kuumentamalla erilaisia kiviä hyvin kuumassa tulessa. Pronssi – kuparin ja tinan sekoitus – oli tarpeeksi kovaa työkaluihin ja aseisiin. Kulta ja hopea olivat pehmeitä mutta kauniita, ja niistä saattoi tehdä koriste-esineitä.

Myöhemmin keksittiin vieläkin kovempi metalli, rauta. Parasta metallia oli teräs, joka oli kovaa eikä murtunut helposti, joten siitä saattoi tehdä hyviä miekkoja. Teräksen valmistaminen ei ollut kuitenkaan helppoa, joten hyvät miekat olivat harvinaisia ja arvokkaita!

Tämä kreikkalainen vaasi on peräisin noin vuodelta 530 eKr.
Tämä kreikkalainen vaasi on peräisin noin vuodelta 530 eKr.

Antiikin Kreikka
noin vuodesta 2000 eKr. vuoteen 200 eKr.

Kreikassa ruvettiin rakentamaan kaupunkeja noin 4 000 vuotta sitten. Aluksi niitä hallitsivat kuninkaat. Myöhemmin, noin vuonna 500 eKr., Ateenassa sai alkunsa demokratia, joka merkitsee kansanvaltaa. (Sen sijaan, että Ateenaa olisi hallinnut kuningas, kaupungin miehet päättivät asioista äänestämällä.) Demokratia on tärkeä eurooppalainen keksintö, joka on levinnyt kaikkialle maailmaan.

Antiikin Kreikasta ovat peräisin myös:

Platon, yksi maailman suurimmista ajattelijoista.
Platon, yksi maailman suurimmista ajattelijoista.
© Marie-LanNguyen/Wikimedia

  • kiehtovat tarinat jumalista ja sankareista, sodista ja seikkailuista,
  • upeat temppelit, marmoripatsaat ja kaunis keramiikka,
  • olympialaiset,
  • hyvin suunnitellut teatterit ja loistavat kirjailijat, joiden näytelmiä esitetään vielä nykyäänkin,
  • sellaiset filosofit kuin Sokrates ja Platon, jotka opettivat loogista ajattelua,
  • sellaiset matemaatikot kuin Eukleides ja Pythagoras, jotka selvittivät matematiikan kaavat ja säännöt,
  • sellaiset tiedemiehet kuin Aristoteles (joka tutki kasveja ja eläimiä) ja Eratosthenes (joka todisti, että maapallo on pyöreä, ja laski, kuinka suuri se on).

Rooman valtakunta
noin vuodesta 500 eKr. vuoteen 500 jKr.
(jKr. merkitsee ”jälkeen Kristuksen syntymän”)

Aluksi Rooma oli vain kylä Italiassa. Roomalaiset olivat kuitenkin hyvin järjestäytyneitä, heidän armeijansa taisteli hyvin, ja vähitellen he valloittivat kaikki Välimeren ympärillä olevat maa-alueet. Lopulta Rooman valtakunta ulottui Pohjois-Englannista Saharan autiomaahan ja Atlantin valtamereltä Aasiaan.

Roomalaisten perua ovat esimerkiksi:

Nykypäivään säilynyt Rooman valtakunnan aikainen vesijohto: Pont du Gard Ranskassa.
Nykypäivään säilynyt Rooman valtakunnan aikainen vesijohto: Pont du Gard Ranskassa.
© Alexander Barti/Pixelio
  • hyvät, suorat tiet, jotka yhdistivät kaikki valtakunnan osat,
  • kauniit talot, joissa oli pihat, keskuslämmitys ja mosaiikkilaattalattiat,
  • vahvat sillat ja vesijohdot (jotka toivat vettä pitkien matkojen päästä),
  • holvikaaret, jotka tekivät taloista vankkoja ja pitkäikäisiä,
  • uudet rakennusmateriaalit, kuten sementti ja betoni,
  • suuret kirjailijat, kuten Cicero ja Vergilius,
  • roomalainen lainsäädäntö, joka on vielä nykyäänkin käytössä monissa Euroopan maissa.
Mosaiikit tehdään pienistä kiven, emalin, lasin tai keramiikan paloista, ja niitä käytetään rakennusten koristamiseen.

Mosaiikit tehdään pienistä kiven, emalin, lasin tai keramiikan paloista, ja niitä käytetään rakennusten koristamiseen.

Keskiaika
noin vuodesta 500 vuoteen 1500

Kun Rooman valtakunta luhistui, eri heimot valloittivat Euroopasta eri alueita. Esimerkiksi...

Keltit

Ennen roomalaisvallan aikaa kelttiläiset heimot asuivat monilla Euroopan alueilla. Kelttien jälkeläisiä asuu nykyään pääasiassa Ranskan Bretagnessa, Englannin Cornwallissa, Espanjan Galiciassa, Irlannissa, Skotlannissa ja Walesissa. Näissä osissa Eurooppaa kelttiläiset kielet ja kulttuuri ovat säilyneet hyvin.

Germaaniset heimot

Kaikki näistä eivät asettuneet Saksaan:

Viikingit olivat niin taitavia purjehtijoita, että he pääsivät jopa Amerikkaan (mutta eivät kertoneet siitä kenellekään!).
Viikingit olivat niin taitavia purjehtijoita, että he pääsivät jopa Amerikkaan (mutta eivät kertoneet siitä kenellekään!).
  • Anglit ja saksit muuttivat Englantiin ja hallitsivat sitä vuoteen 1066 saakka.
  • Frankit valloittivat suuren osan Eurooppaa, myös Ranskan, vuosina 500–800 jKr. Heidän kuuluisin kuninkaansa oli Kaarle Suuri.
  • Gootit (visigootit eli länsigootit ja ostrogootit eli itägootit) perustivat Espanjan ja Italian kuningaskunnat.
  • Viikingit asuivat Skandinaviassa. Viikingit purjehtivat 800–900-luvuilla vieraisiin maihin, varastivat aarteita, kävivät kauppaa ja asettuivat asumaan hyville viljelymaille.

Normannit

eli pohjanmiehet olivat viikinkejä, jotka asettuivat Ranskaan (alueelle, jota nykyään kutsutaan Normandiaksi) ja valloittivat sitten Englannin vuonna 1066. Tämä taistelu on ikuistettu kuuluisaan normandialaiseen seinäverhoon, jota säilytetään museossa Bayeux’n kaupungissa Ranskassa.

Keskiajalla rakennettiin linnoja pitämään viholliset loitolla.
Keskiajalla rakennettiin linnoja pitämään viholliset loitolla.

Slaavit asettuivat eri puolille Itä-Eurooppaa. Heidän jälkeläisiään ovat nykyiset slaavinkieliset kansat, muun muassa bulgaarit, kroaatit, puolalaiset, serbit, slovakit, sloveenit, tšekit, ukrainalaiset, valkovenäläiset ja venäläiset.

Madjaarit asettuivat Karpaattien altaan alueelle 800- ja 900-luvulla ja perustivat Unkarin kuningaskunnan vuonna 1000. Heidän jälkeläisensä asuvat nykyään Unkarissa ja sen naapurimaissa.

Goottilainen arkkitehtuuri on keskiajan suuria keksintöjä. Tämä on Milanon katedraalin gargoili.
Goottilainen arkkitehtuuri on keskiajan suuria keksintöjä. Tämä on Milanon katedraalin gargoili.
© SXC

Keskiajalla Euroopan kuninkaat ja aateliset kiistelivät usein keskenään, ja monia sotia käytiin. (Tuohon aikaan haarniskoidut ritarit taistelivat ratsain.) Hyökkäysten varalta kuninkaat ja aateliset asuivat vankoissa linnoissa, joissa oli paksut kivimuurit. Jotkut linnat olivat niin vahvoja, että ne ovat kestäneet nykypäivään.

Näkymä valtavaan keskiaikaiseen moskeijaan Cordobassa (Espanja).
Näkymä valtavaan keskiaikaiseen moskeijaan Cordobassa (Espanja).
© Dieter Scütz/Pixelio

Kristinuskosta tuli Euroopan pääuskonto keskiajalla, ja kirkkoja rakennettiin lähes kaikkialle. Jotkut kirkoista ovat hyvin vaikuttavia, varsinkin suuret katedraalit, joissa on korkeita torneja ja värikkäitä lyijylasi-ikkunoita.

Munkit osallistuivat maanviljelyyn ja olivat mukana kehittämässä maataloutta koko Euroopassa. He perustivat myös kouluja ja kirjoittivat kauniisti kuvitettuja kirjoja. Luostareissa oli usein kirjastot, joissa säilytettiin muinaisten aikojen merkittäviä teoksia.

Etelä-Espanjassa pääuskonto oli islam, ja hallitsijat rakensivat kauniita moskeijoita ja minareetteja. Nykypäiviin säilyneistä kuuluisimmat ovat Cordoban moskeija ja Sevillassa Giraldan minareetti, jotka sijaitsevat molemmat Espanjassa.

Renessanssi
(noin vuodesta 1300 vuoteen 1600)

Yksi maailman kuuluisimmista patsaista – Michelangelon David.
Yksi maailman kuuluisimmista patsaista – Michelangelon David.
© David Gaya/Wikimedia

Keskiajalla useimmat ihmiset eivät osanneet lukea eivätkä kirjoittaa. He tiesivät vain sen, mitä olivat kirkossa oppineet. Ainoastaan luostareilla ja yliopistoilla oli jäljennöksiä antiikin kreikkalaisten ja roomalaisten kirjoituksista. Opiskelijat ryhtyivät kuitenkin 1300- ja 1400-luvuilla lukemaan uudestaan antiikin aikaisia kirjoja. He ällistyivät löytämistään ajatuksista ja tiedoista, ja uutiset niistä alkoivat levitä ympäri Eurooppaa.

Yksi merkittävimmistä renessanssiajan maalauksista: Botticellin Venus.
Yksi merkittävimmistä renessanssiajan maalauksista: Botticellin Venus.
Wikimedia

Varakkaat ja oppineet ihmiset esimerkiksi Italian Firenzessä kiinnostuivat antiikista hyvin paljon. Heillä oli varaa ostaa kirjoja varsinkin sen jälkeen, kun kirjapainotaito keksittiin Euroopassa vuonna 1445, ja he joutuivat täysin muinaisen Kreikan ja Rooman pauloihin. He ottivat koteihinsa mallia Rooman palatseista ja palkkasivat lahjakkaita taidemaalareita ja kuvanveistäjiä koristelemaan talonsa Kreikan ja Rooman historiasta kertovilla kuvilla sekä jumalia, sankareita ja keisareita esittävillä patsailla.

Kauneuden ja viisauden maailma ikään kuin syntyi uudelleen. Tämän vuoksi kyseistä aikakautta kutsutaan renessanssiksi (joka merkitsee uudelleen syntymistä).

Renessanssi lahjoitti maailmalle:

  • suuria taidemaalareita ja kuvanveistäjiä kuten Michelangelon ja Botticellin,
  • Brunelleschin kaltaisia lahjakkaita arkkitehteja,
  • hämmästyttävän lahjakkaan keksijän ja taiteilijan Leonardo da Vincin,
  • suuria ajattelijoita, joista voidaan mainita Thomas More, Erasmus ja Montaigne,
  • sellaisia tiedemiehiä kuin Kopernikus ja Galileo (jotka havaitsivat, että maa ja muut planeetat kiertävät aurinkoa),
  • kauniita rakennuksia, kuten Loiren laakson linnat,
  • uuden kiinnostuksen sitä kohtaan, mitä ihminen pystyy saavuttamaan.
Leonardo da Vinci suunnitteli tämän ”helikopterin” 500 vuotta sitten!
Leonardo da Vinci suunnitteli tämän ”helikopterin” 500 vuotta sitten!
Wikimedia

Teollinen vallankumous
(noin vuodesta 1750 vuoteen 1880)

Noin 250 vuotta sitten Euroopassa alkoi uudenlainen vallankumous – teollinen vallankumous. Kaikki alkoi energiakriisistä. Ihmiset olivat polttaneet tuhansien vuosien ajan puuta ja puuhiiltä. Nyt metsät kuitenkin uhkasivat loppua joissakin osissa Eurooppaa! Mitä muuta voitaisiin käyttää polttoaineena?

Henry Bessemer keksi nykyaikaisen tavan valmistaa terästä.
Henry Bessemer keksi nykyaikaisen tavan valmistaa terästä.
Wikimedia

Vastaus oli kivihiili. Sitä oli Euroopassa paljon, ja sitä ruvettiin louhimaan kaivoksissa. Kivihiili toimi vastikään keksityn höyrykoneen käyttövoimana. Kivihiiltä voitiin myös kuumentaa, jolloin se muuttui koksiksi, joka on paljon puhtaampi energiamuoto ja sopii hyvin polttoaineeksi rautaa ja terästä valmistettaessa.

Noin 150 vuotta sitten englantilainen Henry Bessemer keksi masuunin, jossa pystyttiin valmistamaan huomattavia määriä terästä melko edullisesti. Pian terästä tuotettiin Euroopassa valtavat määrät, ja koko maailma mullistui! Halvan teräksen ansiosta voitiin rakentaa pilvenpiirtäjiä, pitkiä siltoja, valtamerialuksia, autoja, jääkaappeja – sekä tehokkaita aseita ja pommeja.

Löytöretket ja uudet ajatukset
(noin vuodesta 1500 vuoteen 1900)

Jäljennökset Kristoffer Kolumbuksen laivoista.
Jäljennökset Kristoffer Kolumbuksen laivoista.
© E.Benjamin Andrews

Renessanssin aikaan kaupankäynnistä kaukaisten maiden kanssa tuli Euroopan kauppiaille yhä tärkeämpää. Kauppiaat myivät tavaroita esimerkiksi Intiaan ja toivat sieltä Eurooppaan kalliita mausteita ja jalokiviä. Matkustaminen maitse oli kuitenkin vaikeaa ja hidasta, joten kauppiaat halusivat päästä Intiaan meriteitse. Ongelma oli siinä, että välissä oli Afrikka, joka on valtavan suuri manner.

Vasco da Gama purjehti ensimmäisenä Euroopasta Intiaan.
Vasco da Gama purjehti ensimmäisenä Euroopasta Intiaan.
© Gregorio Lopes

Jos maapallo kuitenkin oli pyöreä (kuten vähitellen alettiin uskoa), eurooppalaisten laivojen arveltiin pääsevän Intiaan purjehtimalla länteen. Niinpä vuonna 1492 Kristoffer Kolumbus ja hänen miehistönsä lähtivät purjehtimaan Espanjasta Atlantin yli. Intian sijaan he päätyivät kuitenkin Bahamasaarille (ne sijaitsevat Karibianmerellä lähellä Amerikan rannikkoa).

Lentokyvytön dodo-lintu asusti muinoin saarella Intian valtamerellä. Eurooppalaiset uudisasukkaat hävittivät sen sukupuuttoon.
Lentokyvytön dodo-lintu asusti muinoin saarella Intian valtamerellä. Eurooppalaiset uudisasukkaat hävittivät sen sukupuuttoon.
Wikimedia

Muut löytöretkeilijät seurasivat pian perässä. Vuosina 1497–1498 portugalilainen laivastoupseeri Vasco da Gama pääsi ensimmäisenä eurooppalaisena Intiaan purjehtimalla Afrikan ympäri. Vuosina 1519–1522 toinen portugalilainen löytöretkeilijä, Espanjan kuninkaan palveluksessa oleva Ferdinand Magellan, johti ensimmäistä eurooppalaista retkikuntaa purjehduksella koko maailman ympäri!

Charles Darwin julkaisi evoluutioteoriansa vuonna 1859.
Charles Darwin julkaisi evoluutioteoriansa vuonna 1859.
© Julia Margaret Cameron

Ennen pitkää eurooppalaiset suuntasivat sankoin joukoin Karibian saarille ja Amerikkaan (joita he kutsuivat uudeksi maailmaksi) ja perustivat sinne siirtokuntia. Toisin sanoen he ottivat maan haltuunsa ja väittivät, että se kuului nyt heidän eurooppalaiselle kotimaalleen. He toivat mukanaan uskomuksensa, tapansa ja kielensä. Näin Pohjois-Amerikan pääkieliksi tulivat englanti ja ranska ja Keski- ja Etelä-Amerikan pääkieliksi espanja ja portugali.

Ajan mittaan eurooppalaiset purjehtivat yhä kauemmaksi – Kiinaan, Japaniin, Kaakkois-Aasiaan, Australiaan ja Oseaniaan. Palattuaan kotiin näistä kaukaisista maista merimiehet kertoivat nähneensä kummallisia olentoja, jollaisia Euroopassa ei ollut nähty. Niinpä tiedemiehet halusivat kiihkeästi tutkia näitä paikkoja ja tuoda sieltä eläimiä ja kasveja Euroopan museoihin. Eurooppalaiset tutkimusmatkailijat tunkeutuivat 1800-luvulla syvälle Afrikkaan, ja vuoteen 1910 mennessä Euroopan kansat olivat ottaneet haltuunsa lähes koko mantereen.

Tällä välin kotona Euroopassa tiedemiehet oppivat yhä enemmän ja enemmän siitä, miten maailmankaikkeus toimii. Kiviä ja fossiileja tutkivat geologit alkoivat pohtia, kuinka maapallo oli muotoutunut ja kuinka vanha se todellisuudessa oli. Kaksi merkittävää tiedemiestä, ranskalainen Jean-Baptiste Lamarck ja englantilainen Charles Darwin, päättelivät lopulta, että evoluutio oli muokannut eläimiä ja kasveja yhdestä lajista toiseksi miljoonien ja taas miljoonien vuosien kuluessa.

Ihmiset alkoivat pohtia 1700-luvulla myös muita tärkeitä kysymyksiä, kuten kuinka valtiota olisi hallittava ja millaisia oikeuksia ja vapauksia ihmisillä tulisi olla. Kirjailija Jean-Jacques Rousseau totesi, että kaikkien pitäisi olla yhdenvertaisia. Toinen kirjailija, Voltaire, katsoi, että maailma olisi parempi paikka, jos järki ja tieto syrjäyttäisivät tietämättömyyden ja taikauskon.

Tätä uusien ajatusten aikakautta nimitetään valistuksen aikakaudeksi, ja se johti joissakin maissa suuriin muutoksiin. Esimerkiksi Ranskassa tapahtui vuonna 1789 vallankumous, kun kansa päätti vapautua kuninkaiden ja kuningattarien hallinnosta. Yksi vallankumouksen iskulauseista oli ”vapaus, veljeys ja tasa-arvo” – sittemmin Ranskan tasavallan tunnus.

Voltaire, yksi valistuksen ajan merkittävistä kirjailijoista.
Voltaire, yksi valistuksen ajan merkittävistä kirjailijoista.
© Catherine Lusurier

Nykyaika
noin vuodesta 1880 nykypäivään

Monet muutkin eurooppalaiset keksinnöt ovat 1800- ja 1900-luvulla muokanneet maailmaa sellaiseksi, jollaisena me sen tunnemme. Esimerkkejä ovat:

Ensimmäisen puhelimen keksi skottilaissyntyinen Alexander Graham Bell. Nykyään Euroopassa valmistetaan maailman uudenaikaisimpia matkapuhelimia.
Ensimmäisen puhelimen keksi skottilaissyntyinen Alexander Graham Bell. Nykyään Euroopassa valmistetaan maailman uudenaikaisimpia matkapuhelimia.
©Zubro/Wikimedia
Bensiinimoottori 1886
Ensimmäiset radiosanomat 1901
Bakeliitti, ensimmäinen muovi 1909
Neonvalo 1912
Televisio ja moottoritiet 1920-luku
Tutka ja kuulakärkikynä 1935
Pikakahvi 1937
Ensimmäinen suihkulentokone 1939
Ensimmäinen tietokone 1940-luku
World Wide Web 1980-luku

Nykyään noin neljäsosa Euroopan työvoimasta tuottaa tavaroita, joita me nykymaailmassa tarvitsemme: elintarvikkeita ja juomia, matkapuhelimia ja tietokoneita, vaatteita ja huonekaluja, pesukoneita ja televisioita, autoja, busseja ja kuorma-autoja sekä paljon, paljon muuta.

Suurin osa eurooppalaisista työskentelee palveluammatissa. Toisin sanoen he työskentelevät esimerkiksi kaupoissa ja posteissa, pankeissa ja vakuutuslaitoksissa, hotelleissa ja ravintoloissa, sairaaloissa ja kouluissa ja joko myyvät tavaroita tai tarjoavat palveluita, joita toiset ihmiset tarvitsevat.

Historian opetukset

Surullista kyllä, mutta Euroopan historia ei ole pelkästään suuria saavutuksia, joista voimme olla ylpeitä. Meidän on syytä hävetä monia asioita. Vuosisatojen kuluessa Euroopan kansat ovat käyneet keskenään kauhistuttavia sotia, joissa on taisteltu vallasta ja omaisuudesta tai uskonnosta.

Eurooppalaiset siirtomaavaltiaat tappoivat miljoonia alkuperäisasukkaita muissa maanosissa joko sodissa tai kohtelemalla heitä huonosti taikka siksi, että he levittivät tahtomattaan eurooppalaisia tauteja näiden keskuuteen. Eurooppalaiset myös veivät miljoonia afrikkalaisia orjiksi.

Meidän on täytynyt ottaa opiksemme näistä kammottavista vääryyksistä. Eurooppalainen orjakauppa lakkautettiin 1800-luvulla. Siirtomaat itsenäistyivät 1900-luvulla. Euroopassa koitti viimein rauhan aika.

Tästä kerrotaan enemmän luvussa ”Euroopan kansat yhteistyössä – Euroopan unionin tarina”.

Sota…

Surullista kyllä, Euroopan kansat ovat sotineet paljon keskenään. Usein kiistat ovat syntyneet hallitsijan valinnasta tai siitä, mikä maa omistaa minkäkin maa-alueen. Joskus hallitsijat ovat tavoitelleet lisää valtaa valloittamalla naapurimaansa tai pyrkineet osoittamaan kansansa vahvemmuutta ja paremmuutta muihin verrattuna.

Eri syistä Euroopassa käytiin satojen vuosien ajan kauhistuttavia sotia. 1900-luvulla Euroopassa puhkesi kaksi sotaa, jotka levisivät maanosan ulkopuolelle ja joihin liittyi maita ympäri maailmaa. Siksi näitä sotia kutsutaan maailmansodiksi. Niissä kuoli miljoonia ihmisiä, ja Eurooppa oli niiden jäljiltä raunioina ja pahasti köyhtynyt.

Mitä voitaisiin tehdä, jottei historia toistaisi itseään? Voivatko eurooppalaiset koskaan oppia istumaan neuvottelupöydän ääreen ja keskustelemaan asioista sotimisen sijaan?

Kyllä vain.

Tämä onkin aiheena seuraavassa luvussa, jossa kerrotaan Euroopan unionista.

… ja rauha

Me eurooppalaiset kuulumme moniin eri kansoihin, joilla on omat kielensä ja perinteensä, tapansa ja uskomuksensa. Silti kuulumme yhteen, olemme kuin yhtä suurta perhettä.

Tähän on monia eri syitä, seuraavassa muutama esimerkki.

  • Olemme asuttaneet samaa mannerta vuosituhansien ajan.
  • Monet eurooppalaiset kielet ovat sukua toisilleen.
  • Kaikissa maissa asuu muista maista muuttaneiden ihmisten jälkeläisiä.
  • Perinteemme, tapamme ja juhlamme ovat usein samaa alkuperää.
  • Voimme yhdessä nauttia musiikista ja taiteesta sekä monista näytelmistä ja tarinoista, jotka ovat periytyneet vuosisatojen kuluessa meille kaikkialta Euroopasta.
  • Lähes kaikki eurooppalaiset uskovat reiluun peliin, naapurisopuun, sananvapauteen, toisten kunnioittamiseen ja hädänalaisista huolehtimiseen.
  • Niinpä voimme nauttia siitä, mikä on erilaista ja erityistä omassa maassamme ja omalla paikkakunnallamme, mutta samalla myös siitä, mikä meille eurooppalaisille on yhteistä.

Euroopan unionin tarina

Toinen maailmansota päättyi vuonna 1945. Tämä Euroopassa alkanut sota aiheutti suurta tuhoa ja paljon kuolonuhreja. Kuinka Euroopan johtajat pystyisivät estämään uusien sotien syntymisen? Tarvittiin erittäin hyvä suunnitelma, jonka kaltaista ei ollut nähty koskaan aikaisemmin.

Ennennäkemätön oivallus

Jean Monnet
Jean Monnet
© EU

Muuan ranskalainen nimeltä Jean Monnet pohti asiaa hartaasti. Hän oivalsi, että maa tarvitsee sotiakseen kahta asiaa: rautaa teräksen tuottamiseen (terästä käytetään muun muassa tankkien, aseiden ja pommien valmistamisessa) ja kivihiiltä tehtaiden ja rautateiden energialähteeksi. Euroopassa kivihiiltä ja terästä oli runsaasti, ja sen vuoksi Euroopan maiden oli helppo valmistaa aseita ja ryhtyä sotimaan.

Niinpä Jean Monnet keksi hyvin rohkean ajatuksen. Hän esitti, ettei Ranskan ja Saksan – eikä kenties muidenkaan Euroopan maiden – hallitusten pitäisi enää hallita omaa hiili- ja terästeollisuuttaan yksin. Sen sijaan näitä teollisuudenaloja tulisi olla hallitsemassa ihmisiä kaikista asianomaisista maista, ja heidän tulisi istua saman pöydän ääreen keskustelemaan asioista yhdessä. Tällä tavoin maiden olisi mahdotonta käydä sotaa keskenään!

Robert Schuman
Robert Schuman
© EU

Jean Monnet oli varma, että hänen suunnitelmansa toimisi, jos Euroopan johtajat vain suostuisivat kokeilemaan sitä. Hän kertoi ajatuksestaan ystävälleen Robert Schumanille, joka toimi ministerinä Ranskan hallituksessa. Robert Schuman piti ajatusta loistavana, ja hän esitti sen julkisesti 9. toukokuuta 1950 pitämässään tärkeässä puheessa.

Puhe vakuutti Ranskan ja Saksan johtajien lisäksi Belgian, Italian, Luxemburgin ja Alankomaiden johtajat. He kaikki päättivät yhdistää maidensa hiili- ja terästeollisuuden ja muodostaa yhteisön nimeltä Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY). Sen tarkoitus oli toimia rauhan puolesta ja auttaa Euroopan jälleenrakennuksessa sodan jälkeen. EHTY perustettiin vuonna 1951.

Yhteismarkkinat

Jonossa rajalla… Rajatarkastuksissa joutui ennen jonottamaan kauan.
Jonossa rajalla… Rajatarkastuksissa joutui ennen jonottamaan kauan.
© Keystone

Näiden kuuden maan yhteistyö sujui niin hyvin, että ne päättivät pian perustaa uuden yhteisön nimeltä Euroopan talousyhteisö (ETY). ETY perustettiin vuonna 1957.

Talous merkitsee kaikkea toimintaa, joka on tekemisissä rahan, liike-elämän, työpaikkojen ja kaupankäynnin kanssa.

Keskeisenä ajatuksena oli, että ETY-mailla olisi yhteiset markkinat, mikä helpottaisi kaupankäyntiä. Tähän asti tavaroita maasta toiseen kuljettavien rekkojen, junien ja proomujen oli aina täytynyt pysähtyä rajalla ja oli täytynyt tarkastaa asiakirjoja ja maksaa niin sanottu tullimaksu. Tämä aiheutti viivytyksiä ja nosti ulkomaisten tuotteiden hintaa.

Yhteismarkkinoiden ajatuksena oli päästä eroon kaikista näistä rajatarkastuksista, viivytyksistä ja tullimaksuista ja mahdollistaa maiden keskinäinen kaupankäynti, ikään kuin ne olisivat yksi ja sama maa.

Elintarvikkeet ja maanviljely

Tällaisia koneita käytetään viljan korjaamiseen.
Tällaisia koneita käytetään viljan korjaamiseen.
© Randy Wells/Corbis

Toisen maailmansodan jälkeen Euroopassa oli hyvin vaikea tuottaa elintarvikkeita tai tuoda niitä muualta maailmasta. Euroopassa oli pulaa elintarvikkeista vielä 1950-luvun alussa. Niinpä ETY sopi järjestelystä, jossa viljelijöille maksetaan ruoan tuottamisesta ja samalla varmistetaan, että he saavat kunnollisen toimeentulon työstään.

Tätä järjestelyä kutsuttiin yhteiseksi maatalouspolitiikaksi (YMP). Se toimi hyvin. Itse asiassa järjestelmä toimi niin hyvin, että viljelijät tuottivat lopulta liikaa ruokaa, ja järjestelmää oli muutettava! Nykyisin viljelijöille maksetaan tukea myös maaseudusta huolehtimisesta.

Euroopan talousyhteisöstä Euroopan unioniin

Mukaan Euroopan yhteisöön. Kreikka allekirjoittaa jäsenyyssopimuksen
Mukaan Euroopan yhteisöön. Kreikka allekirjoittaa jäsenyyssopimuksen
© EU

Yhteismarkkinat helpottivat nopeasti elämää Euroopan talousyhteisössä.

Ihmisillä oli enemmän rahaa, enemmän ruokaa ja kaupoissa oli paremmat valikoimat. Naapurimaatkin huomasivat tämän, ja 1960-luvulla jotkin niistä rupesivat kyselemään, voisivatko nekin liittyä yhteisöön.

Ilmansaasteiden vähentäminen on osa ympäristönsuojelua. Sähköä voidaan tuottaa myös tuulen avulla.
Ilmansaasteiden vähentäminen on osa ympäristönsuojelua. Sähköä voidaan tuottaa myös tuulen avulla.

Vuosien neuvottelujen jälkeen Yhdistynyt kuningaskunta*, Tanska ja Irlanti liittyivät yhteisöön vuonna 1973. Kreikan vuoro koitti vuonna 1981, minkä jälkeen Portugali ja Espanja liittyivät vuonna 1986 sekä Itävalta, Suomi ja Ruotsi vuonna 1995.

Nyt Euroopan yhteisössä oli 15 jäsenvaltiota.

Poliisikoira etsii matkatavaroista huumeita.
Poliisikoira etsii matkatavaroista huumeita.

Vuosien myötä talousyhteisö muuttui. Vuoden 1992 loppuun mennessä yhtenäismarkkinat (joiksi niitä ruvettiin kutsumaan) olivat valmiit, ja yhteisö toimi monien muidenkin asioiden parissa. ETY-maat tekivät yhteistyötä muun muassa suojellakseen ympäristöä ja rakentaakseen Eurooppaan parempia teitä ja rautateitä. Rikkaammat maat auttoivat köyhempiä maita teiden rakentamisessa ja muissa tärkeissä hankkeissa.

Helpottaakseen matkailijoiden elämää useimmat ETY-maat poistivat passintarkastukset maiden välisiltä rajoilta. Jossakin jäsenvaltiossa asuvalla henkilöllä oli oikeus matkustaa toiseen jäsenvaltioon asumaan ja työskentelemään. Hallitukset keskustelivat myös muista uusista ajatuksista – esimerkiksi siitä, kuinka eri maiden poliisit voisivat auttaa toisiaan rikollisten, huumeiden salakuljettajien ja terroristien kiinniottamisessa.

Toisin sanoen yhteisö oli muuttunut alkuajoista niin paljon ja oli nyt niin yhtenäinen, että vuonna 1992 se päätti muuttaa nimensä Euroopan unioniksi (EU).

Euroopan kansat yhteistyössä

Tällä välin EU:n rajojen ulkopuolella tapahtui mielenkiintoisia asioita. Monien vuosien ajan Euroopan läntiset ja itäiset osat olivat pysytelleet erillään. Itä-Euroopan johtajat uskoivat hallintojärjestelmään nimeltä kommunismi. Tässä järjestelmässä tavalliset ihmiset olivat sorrettuja, ja ne, jotka moittivat järjestelmää, saatettiin lähettää vankileirille.

Kun yhä useammat ihmiset pakenivat idästä länteen, idän johtajia alkoi pelottaa. He rakennuttivat korkeita aitoja tai muureja estääkseen ihmisiä pakenemasta. Tällainen muuri jakoi esimerkiksi Berliinin. Monet niistä, jotka yrittivät ylittää rajaa ilman lupaa, ammuttiin. Kahtiajako oli niin vahva, että sitä kutsuttiin usein rautaesiripuksi.

1989: demolishing the Berlin Wall.
Berliinin muuri murtui vuonna 1989.

Lopulta vuonna 1989 kahtiajako päättyi. Berliinin muuri kaadettiin ja rautaesirippu repesi. Pian Saksa yhdistyi. Keski- ja Itä-Euroopan kansat valitsivat itselleen uudet hallitukset, jotka lakkauttivat vanhan tiukan kommunistisen järjestelmän. Vihdoinkin ihmisille koitti vapaus! Se oli hienoa juhlan aikaa.

Vapauduttuaan maat alkoivat kysellä, voisivatko ne liittyä Euroopan unioniin, ja pian jonossa oli paljon ehdokasmaita, jotka halusivat EU:n jäseniksi.

Ennen kuin maa voi liittyä Euroopan unioniin, sen talouden on oltava kunnossa. Maan on myös oltava demokraattinen – toisin sanoen ihmisten on oltava vapaita valitsemaan, kenet he haluavat johtamaan maata. Maan on myös kunnioitettava ihmisoikeuksia. Ihmisoikeuksiin kuuluu oikeus sananvapauteen ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja oikeus olla joutumatta kidutuksen uhriksi sekä monia muita tärkeitä oikeuksia.

Euroopan unionin 28 jäsenmaan liput.
Euroopan unionin 27 jäsenmaan liput.

Entiset kommunistiset maat tekivät kovasti töitä kaikkien näiden asioiden parissa, ja muutaman vuoden kuluttua kahdeksan niistä oli valmiita: Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro.

Nämä maat liittyivät EU:hun 1. toukokuuta 2004 samanaikaisesti kuin Välimeren kaksi saarivaltiota – Malta ja Kypros. Bulgaria ja Romania, kaksi aiemmin kommunistista valtiota, liittyivät joukkoon 1. tammikuuta 2007. Kroatia liittyi EU:hun 1. heinäkuuta 2013, minkä seurauksena jäsenmaita on nyt yhteensä 28.

Koskaan aikaisemmin EU:hun ei ole liittynyt näin monta maata niin lyhyessä ajassa, joten tilanne oli hyvin erikoinen. Ihmiset iloitsivat erityisesti siitä, että kyseessä oli todellinen kansojen yhdistyminen, kun Länsi- ja Itä-Eurooppa vihdoin ja viimein yhtyivät.

Yhdistynyt kuningaskunta äänesti kesäkuussa 2016 Euroopan unionista eroamisen puolesta, minkä seurauksena vuonna 2020 EU-maita oli 27.

EU:n toiminta

EU yrittää parantaa elämänlaatua monin eri tavoin. Seuraavassa muutama esimerkki.

Ilmastonmuutos ja ympäristö

Saasteet eivät kunnioita rajoja, joten Euroopan maat työskentelevät yhdessä ympäristön suojelemiseksi.
Saasteet eivät kunnioita rajoja, joten Euroopan maat työskentelevät yhdessä ympäristön suojelemiseksi.
© Javier Larrea/Van Parys

Ympäristö kuuluu kaikille, joten maiden on työskenneltävä yhdessä sen suojelemiseksi. EU:lla on sääntöjä, joiden avulla pyritään ehkäisemään saastumista ja esimerkiksi suojelemaan luonnonvaraisia lintuja. Näitä sääntöjä sovelletaan kaikissa EU-maissa, ja EU-maiden hallitusten on varmistettava, että niitä noudatetaan. Ilmastonmuutos, joka tunnetaan myös nimellä maapallon ilmaston lämpeneminen, on yksi niistä ongelmista, joista maat eivät voi selviytyä yksin. Tämän vuoksi EU-maat ovat sopineet työskentelevänsä yhdessä vähentääkseen tuottamiaan päästöjä, jotka ovat haitallisia ympäristölle ja aiheuttavat maapallon ilmaston lämpenemistä. EU yrittää saada myös EU:n ulkopuoliset maat tekemään samoin.

Euro

Euroa käytetään monissa EUmaissa.
Euroa käytetään monissa EUmaissa.
© Harald Reiss/Pixelio

Aikaisemmin kaikilla Euroopan unionin mailla oli oma kansallinen valuuttansa. Nykyisin käytössä on yksi yhteinen raha, euro, jonka kaikki EU-maat voivat ottaa käyttöön, jos ne ovat siihen valmiita. Yhteinen raha helpottaa kaupankäyntiä sekä matkustamista ja ostosten tekemistä kaikkialla EU:ssa, kun valuuttaa ei tarvitse vaihtaa toiseen. Sen ansiosta myös talous on vakaampi kriisiaikoina. Euroa käyttää valuuttanaan tällä hetkellä 19 maata.

Jos vertaat eurokolikoita toisiinsa, huomaat, että kolikon yhdellä puolella on kuvio, joka edustaa sitä maata, jossa kolikko on lyöty. Toinen puoli on samanlainen kaikissa maissa.

Vapaus

Eri maiden opiskelijat opiskelevat yhdessä EU:n tuella.
Eri maiden opiskelijat opiskelevat yhdessä EU:n tuella.
© SXC

EU:ssa asuvilla ihmisillä on vapaus asua, työskennellä tai opiskella missä tahansa EU-maassa, ja EU tekee kaikkensa helpottaakseen muuttoa maasta toiseen. Useimpien EU-maiden rajoja ylitettäessä ei enää tarvitse näyttää passia. EU rohkaisee opiskelijoita ja nuoria opiskelemaan jonkin aikaa jossakin toisessa Euroopan maassa.

Työllisyys

Ihmisten kouluttaminen uusiin ammatteihin on hyvin tärkeää.
Ihmisten kouluttaminen uusiin ammatteihin on hyvin tärkeää.
© Javier Larrea /Van Parys

Kullekin meistä on tärkeää löytää mieluinen työpaikka, jossa tuntee itsensä päteväksi. Osa palkkatulosta menee valtiolle, joka käyttää rahat sairaaloiden ja koulujen rahoittamiseen sekä vanhuksista huolehtimiseen. Tämän vuoksi EU tekee kaikkensa luodakseen uusia ja parempia työpaikkoja kaikille työkykyisille. EU auttaa ihmisiä perustamaan uusia yrityksiä ja tarjoaa rahaa ihmisten kouluttamiseksi uudenlaisiin töihin.

Vaikeuksissa olevien alueiden auttaminen

EU rahoittaa uusia teitä.
EU rahoittaa uusia teitä.
© Stephen Mosweeny/Van Parys

Elämä ei ole kaikille aina helppoa kaikkialla Euroopassa. Joillakin paikoin kaikille ei riitä töitä, sillä kaivoksia tai tehtaita on suljettu. Joillakin alueilla viljely on vaikeaa ilmaston vuoksi tai kaupankäynti on hankalaa, koska teitä tai rautateitä ei ole riittävästi.

EU pyrkii ratkaisemaan näitä ongelmia keräämällä rahaa kaikilta jäsenvaltioiltaan ja käyttämällä sitä vaikeuksissa olevien alueiden hyväksi. Se esimerkiksi rahoittaa uusia teitä ja rautateitä sekä auttaa yrityksiä luomaan uusia työpaikkoja.

Köyhien maiden auttaminen

EU jakaa elintarvikkeita hädänalaisille.
EU jakaa elintarvikkeita hädänalaisille.
© Annie Griffiths, Belt/Corbis

Monissa maailman maissa ihmisiä kuolee tai heidän elämänsä on vaikeaa sodan, sairauksien tai luonnononnettomuuksien, kuten maanjäristysten, kuivuuden tai tulvien, vuoksi. Usein näillä mailla ei ole riittävästi rahaa koulujen, sairaaloiden, teiden ja talojen rakentamiseen.

EU antaa näille maille rahaa sekä lähettää niihin töihin opettajia, lääkäreitä, insinöörejä ja muita asiantuntijoita parantamaan elinoloja. Se myös ostaa monia näiden maiden tuotteita perimättä niistä tullia. Näin köyhät maat voivat ansaita enemmän rahaa.

Rauha

Euroopan unionin lippu.
Euroopan unionin lippu.

Euroopan unioni on saattanut monet Euroopan maat yhteen rauhanomaiseen yhteiseloon. Maat eivät tietenkään aina ole samaa mieltä kaikesta, mutta maiden johtajat istuutuvat saman pöydän ääreen keskustelemaan erimielisyyksistään.

Niinpä Jean Monnet’n ja Robert Schumanin unelma on toteutunut.

EU on tuonut rauhan jäsenmailleen. EU tekee töitä myös saadakseen aikaan kestävän rauhan lähialueillaan ja muuallakin maailmassa.

Nämä ovat vain joitakin esimerkkejä siitä, mitä EU tekee; paljon muutakin voitaisiin mainita. Kuuluminen Euroopan unioniin vaikuttaa elämäämme itse asiassa lähes joka suhteessa. Mitkä asiat kuuluvat EU:n tehtäviin, mitkä eivät kuulu? Siitä EU:n kansalaisten on päätettävä. Miten saamme mielipiteemme kuuluviin? Siitä kerrotaan seuraavassa luvussa.

Euroopan unionilla on oma lippu ja oma kansallishymni – Oodi ilolle Beethovenin yhdeksännestä sinfoniasta. Alkuperäiset sanat ovat saksaksi, mutta kansallishymnissä ei ole sanoja vaan pelkästään sävel. Voit kuunnella sen internetissä osoitteessa

Euroopan unionin jäsenvaltiot

Maat on lueteltu aakkosjärjestyksessä sen mukaan, mikä maan nimi on sen omalla kielellä tai kielillä (maan omakielinen nimi on suluissa).

Lippu Maa Pääkaupunki Väestö
Belgia
(Belgique/België)
Bryssel
(Bruxelles/Brussel)
11,4 miljoonaa
Bulgaria
(България/Bulgaria)
Sofia
(София/Sofia)
7,1 miljoonaa
Tšekki
(Česká republika)
Praha
(Praha)
10,6 miljoonaa
Tanska
(Danmark)
Kööpenhamina
(København)
5,8 miljoonaa
Saksa
(Deutschland)
Berliini
(Berlin)
82,8 miljoonaa
Viro
(Eesti)
Tallinna
(Tallinn)
1,3 miljoonaa
Irlanti
(Éire/Ireland)
Dublin
(Baile Atha Cliath/Dublin)
4,8 miljoonaa
Kreikka
(Ελλάδα/Elláda)
Ateena
(Αθήνα/Athinai)
10,7 miljoonaa
Espanja
(España)
Madrid
(Madrid)
46,7 miljoonaa
Ranska
(France)
Pariisi
(Paris)
66,9 miljoonaa
Kroatia
(Hrvatska)
Zagreb
(Zagreb)
4,1 miljoonaa
Italia
(Italia)
Rooma
(Roma)
60,5 miljoonaa
Kypros
(Κύπρος/Kypros)
(Kibris)
Nikosia
(Λευκωσία/Lefkosia)
(Lefkosa)
0,9 miljoonaa
Latvia
(Latvija)
Riika
(Rīga)
1,9 miljoonaa
Liettua
(Lietuva)
Vilna
(Vilnius)
2,8 miljoonaa
Luxemburg
(Luxembourg)
Luxemburg
(Luxembourg)
0,6 miljoonaa
Unkari
(Magyarország)
Budapest
(Budapest)
9,8 miljoonaa
Malta
(Malta)
Valletta
(Valletta)
0,5 miljoonaa
Alankomaat
(Nederland)
Amsterdam
(Amsterdam)
17,2 miljoonaa
Itävalta
(Österreich)
Wien
(Wien)
8,8 miljoonaa
Puola
(Polska)
Varsova
(Warszawa)
38,0 miljoonaa
Portugali
(Portugal)
Lissabon
(Lisboa)
10,3 miljoonaa
Romania
(România)
Bukarest
(Bucureşti)
19,5 miljoonaa
Slovenia
(Slovenija)
Ljubljana
(Ljubljana)
2,1 miljoonaa
Slovakia
(Slovensko)
Bratislava
(Bratislava)
5,4 miljoonaa
Suomi
(Suomi/Finland)
Helsinki
(Helsinki/Helsingfors)
5,5 miljoonaa
Ruotsi
(Sverige)
Tukholma
(Stockholm)
10,1 miljoonaa

Asukasluvut ovat tammikuulta 2019.

Lähde: Eurostat.

Päätöksenteko EU:ssa

Kuten varmaan voit kuvitella, monien ihmisten työpanosta tarvitaan, jotta EU:n toiminta olisi järjestäytynyttä ja tehokasta. Mitä eri tahot tekevät?

Euroopan parlamentti

Euroopan parlamentti edustaa kaikkia ihmisiä EU:ssa. Se kokoontuu joka kuukausi Strasbourgissa Ranskassa keskustelemaan ja päättämään Euroopan uusista laeista. Siinä on jäseniä kaikista EU-maista. Isoilla mailla on kokonsa perusteella enemmän jäseniä kuin pienillä mailla.

Heidät valitaan joka viides vuosi vaaleissa, joissa voivat äänestää kaikki täysi-ikäiset EU:n kansalaiset. Valitsemalla edustajamme parlamenttiin ja olemalla häneen yhteydessä voimme vaikuttaa EU:n päätöksiin.

Eurooppa-neuvosto

EU-maiden päämiehet kokoontuvat säännöllisesti Eurooppa-neuvostoon niin kutsuttuihin huippukokouksiin keskustelemaan ajankohtaisista Eurooppaa koskevista asioista ja päättämään EU:n yleisistä linjauksista. Eurooppa-neuvosto ei puutu keskusteluissaan yksityiskohtiin, kuten uusien lakien sanamuotoihin.

Neuvosto

Euroopan parlamentin jäsenten lisäksi EU:n uusista laeista keskustelevat myös kaikkien EU-maiden hallitusten ministerit. Kun ministerit kokoontuvat yhteen, kokoonpanoa kutsutaan neuvostoksi.

Ehdotuksesta keskusteltuaan neuvosto äänestää siitä. Unionissa on säännöt siitä, kuinka monta ääntä kullakin maalla on ja kuinka paljon ääniä tarvitaan lain hyväksymiseksi. Joissakin tapauksissa päätös voidaan tehdä vasta, kun neuvosto on asiasta täysin yksimielinen.

Kun neuvosto ja parlamentti ovat antaneet uuden lain, EU-maiden on noudatettava sitä.

Euroopan komissio

Brysselissä kokoontuu joka keskiviikko joukko naisia ja miehiä (yksi jokaisesta EU-maasta) keskustelemaan siitä, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä. Heidät on valinnut heidän kotimaansa hallitus, ja Euroopan parlamentti on hyväksynyt heidät tehtävään.

Heitä kutsutaan komissaareiksi, ja yhdessä he muodostavat Euroopan komission. Heidän tehtävänään on miettiä, mikä olisi parasta koko EU:lle, ja ehdottaa uusia lakeja EU:lle. Näitä lakiehdotuksia hyväksyvät parlamentti ja neuvosto.

Komissaarien apuna on muun muassa asiantuntijoita, juristeja, sihteereitä ja kielenkääntäjiä, jotka vastaavat Euroopan unionin päivittäisestä työstä.

Euroopan unionin tuomioistuin

Jos jokin maa ei sovella lainsäädäntöä niin kuin pitää, Euroopan komissio antaa sille varoituksen ja saattaa nostaa sitä vastaan kanteen Luxemburgissa toimivassa Euroopan unionin tuomioistuimessa. Tuomioistuimen tehtävä on varmistaa, että EU:n lainsäädäntöä noudatetaan ja sovelletaan samalla tavalla kaikkialla. Tuomioistuimessa on yksi tuomari kustakin EU-maasta.

EU:n päätöksenteossa on mukana myös muita ryhmiä (esimerkiksi asiantuntijakomiteoita), koska on tärkeää tehdä päätökset oikein.

Huomenna…

Yksi Euroopan haasteista on varmistaa nuorille työpaikat ja hyvä tulevaisuus.

Maailmassa on myös muita isoja ongelmia, joiden ratkaisemiseen tarvitaan eri puolilla maailmaa olevien maiden yhteistyötä. Tällaisia ongelmia ovat esimerkiksi:

  • kansainvälinen rikollisuus ja terrorismi
  • nälkä ja köyhyys
  • saastuminen ja ilmaston muutos.

EU pyrkii ratkaisemaan näitä ongelmia, mutta niin monen eri maan hallituksen ja Euroopan parlamentin kesken ei ole aina helppoa löytää yksimielisyyttä.

Monista tuntuu lisäksi siltä, että äänestäminen Euroopan parlamentin jäsenestä joka viides vuosi ei anna riittävästi mahdollisuutta vaikuttaa päätöksiin, joita tehdään Brysselissä tai Strasbourgissa.

… ja tulevaisuudessa

Niinpä on varmistettava, että jokainen voi vaikuttaa Euroopan unionin päätöksiin.

Miten siihen päästään? Olisiko sinulla hyviä ajatuksia siitä, miten asiat voitaisiin hoitaa paremmin? Mitkä ovat mielestäsi merkittävimpiä ongelmia, joihin EU:n pitäisi puuttua, ja mitä sinä toivoisit EU:n tekevän niille?

Voisit keskustella opettajiesi ja luokkatovereidesi kanssa ajatuksistasi, kirjoittaa ne ylös ja lähettää omalle mepillesi (MEP = Member of European parliament = Euroopan parlamentin jäsen)! Lisätietoja hänestä ja siitä, mihin hänelle voi lähettää postia löydät seuraavasta osoitteesta.

Voit myös ottaa yhteyttä Euroopan komissioon tai parlamenttiin, joiden yhteystiedot ovat tämän kirjan lopussa, ja ehkä jopa järjestää vierailun luokallesi näissä kahdessa toimielimessä.

Me olemme lapsia nykypäivän Euroopassa, mutta jonakin päivänä meistä tulee aikuisia.

Eurooppa: Eurooppa on kaunis maanosa, jolla on kiehtova historia. Monet maailmankuuluista tiedemiehistä, keksijöistä, taiteilijoista, säveltäjistä, viihdetaiteilijoista ja menestyneistä urheilijoista ovat kotoisin Euroopasta.
Vuosisatojen ajan Eurooppaa piinasivat sodat ja erimielisyydet. Kuitenkin tämän vanhan mantereen maat ovat viimeksi kuluneiden yli 60 vuoden aikana vihdoinkin lähentyneet toisiaan rauhan, ystävyyden ja yhtenäisyyden merkeissä rakentaakseen parempaa Eurooppaa ja parempaa maailmaa.
Tämä (noin 9–12-vuotiaille) lapsille tarkoitettu opas kertoo Euroopan tarinan yksinkertaisesti ja selkeästi. Opas on täynnä mielenkiintoisia yksityiskohtia ja värikkäitä kuvia, ja se antaa Euroopasta elävän yleiskuvan. Samalla selviää, mikä Euroopan unioni on ja kuinka se toimii.

Tutustu sivustoon

Voit testata tietosi hauskoilla tietovisoilla ja peleillä!

Hauskaa tutkimusmatkaa!

Tutkimusretkellä Euroopassa! -tietovisa

(Vihje: vastaukset kaikkiin kysymyksiin löydät tästä kirjasta)

 1.  Kuinka monta maanosaa on maailmassa?  7.  Mikä höyrykoneen käyttövoimana käytetty materiaali mahdollisti teollisen vallankumouksen?
 2.  Mitkä kaksi maata Mont Blancin tunneli yhdistää?  8.  Mikä historiallinen tapahtuma muistetaan vuodelta 1789?
 3.  Miksi kutsutaan lintuja, jotka lentävät etelään syksyllä ja viettävät talvensa lämpimillä alueilla?  9.  Millä vuosikymmenellä tietokone keksittiin?
 4.  Miksi kutsutaan sitä, kun maanviljelijät kastelevat peltojaan vedellä, joka nostetaan maan sisästä ja joista? 10. Kuinka monen Euroopan unionin maan valuutta on euro?
 5.  Mainitse merenelävä, jota voidaan viljellä. 11. Missä maassa sijaitsee Euroopan unionin tuomioistuin?
 6.  Mitä demokratia tarkoittaa? 12. Kuinka usein Euroopan parlamentin vaalit pidetään?

Haluatko pelata pelejä, testata tietämystäsi ja tutkia Eurooppaa enemmän?
Mene osoitteeseen europa.eu/learning-corner

1. Seitsemän (Eurooppa, Afrikka, Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka, Antarktis, Aasia ja Australia/Oseania) / 2. Ranskan ja Italian / 3. Muuttolinnuiksi / 4. Keinokasteluksi / 5. Lohi, simpukat, osterit / 6. Kansanvaltaa / 7. Kivihiili / 8. Ranskan vallankumous / 9. 1940-luvulla / 10. 19 / 11. Luxemburgissa / 12. Viiden vuoden välein

Neljäkymmentä kuuluisaa henkilöä

Monet maailmankuuluista taiteilijoista, säveltäjistä, viihdetaiteilijoista, keksijöistä, tiedemiehistä ja urheilijoista ovat eurooppalaisia. Olemme jo maininneet muutamia heistä aiemmissa luvuissa. Olet saattanut jo kuulla joistakin, mutta et ehkä kaikista. Tässä kirjasessa on mahdotonta luetella heitä kaikkia, joten olemme valinneet 40 henkilöä eri puolilta Eurooppaa. Heidät luetellaan aakkosjärjestyksessä.

Taulukon lopussa on tyhjä tila, jossa voit esittää oman suosikkisi. Kyseessä voi olla joku kuuluisa henkilö kotimaastasi tai ihailemasi eurooppalainen urheilujoukkue tai popyhtye. Voit vaikka etsiä heidän kuvansa ja liimata sen tyhjään tilaan ja kertoa heistä jotakin.

Albert Einstein
© Philippe Halsman/Belga/AFP

Tiedemies, Saksa

joka keksi vuonna 1905 suhteellisuusteorian – toisin sanoen, miten aine, energia ja aika ovat kaikki yhteydessä toisiinsa.

Alfred Nobel
WikiCommons / Public domain

Kemisti, Ruotsi

keksijä ja insinööri. Hänen nimissään on ainakin 355 keksintöä, joista tunnetuin on dynamiitti. Hän jätti suuren osan omaisuudestaan jaettavaksi Nobelpalkintoina huomattavista saavutuksista viidellä eri alalla.

Anne Frank
© Jewish Chron

Kirjailija, Alankomaat

ja samalla yksi tunnetuimpia holokaustin juutalaisuhreja, joka kuoli keskitysleirillä 15-vuotiaana. Hänen päiväkirjastaan on tullut yksi maailman luetuimmista kirjoista.

Antonio Vivaldi
Wikimedia

Säveltäjä, Italia

joka on säveltänyt muun muassa teoksen Neljä vuodenaikaa (1725).

Bono
© European Union

Laulaja, Irlanti

Paul David Hewson, joka tunnetaan nimellä Bono, on U2-rockyhtyeen solisti ja lauluntekijä. Hän on innokas Euroopan unionin kannattaja ja tunnettu sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen puolestapuhuja.

Carmen Kass
© Pierre Vauthey/Sygma/Corbis

Liikenainen ja malli, Viro

joka on esiintynyt Voguen kannessa ja esimerkiksi Chanelin ja Cuccin kampanjoissa. Hän on myös pyrkinyt Euroopan parlamenttiin.

Christo
© Lynn Goldsmith/Corbis

Taiteilija, Bulgaria

joka on kuuluisa rakennusten, muistomerkkien ja jopa puiden kietomisesta kankaaseen, esimerkiksi Saksan valtiopäivätalon paketoinnista vuonna 1995.

Cristiano Ronaldo
WikiCommons/
И. Хохлов/I. Khokhlov

Jalkapalloilija, Portugali

joka on saanut FIFA:n Vuoden pelaaja-palkinnon viisi kertaa. Hän on pelannut Sporting Portugal-, Manchester United-, Real Madrid- ja Juventus-joukkueissa ja toiminut Portugalin maajoukkueen kapteenina.

Edward de Bono
© Corbis

Ajattelija, Malta

joka on tehnyt tunnetuksi lateraalisen ajattelun käsitteen ja kirjoittanut kuuluisan kirjan Kuusi ajatteluhattua.

Ernő Rubik
WikiCommons / Babak Mansouri

Keksijä ja arkkitehti, Unkari

joka keksi Rubikin kuution ja muita älypelejä.

Frédéric Chopin
Wikimedia

Säveltäjä ja pianisti, Puola

joka sävelsi monia pianokappaleita, muun muassa kuuluisat Preludinsa.

Gabrielle “Coco” Chanel
© Man Ray

Muotisuunnittelija, Ranska

jonka innovatiiviset naistenvaatemallistot tekivät hänestä tärkeän merkkihenkilön 1900-luvun muotimaailmassa.

George Michael
© MAXPPP

Kansainvälinen pop-tähti, Kypros

joka nousi kuuluisuuteen muun muassa Last Christmas -hitillään ja on myynyt maailmanlaajuisesti yli 90 miljoonaa singleä.

Georges Remi (Hergé)
© Belga/AFP

Sarjakuvataiteilija, Belgia

joka on tunnetuin Tintin seikkailut -sarjakuvistaan, joita hän kirjoitti vuodesta 1929 alkaen aina kuolemaansa vuonna 1983 saakka.

Greta Thunberg
© European Union

Nuori aktivisti, Ruotsi

tunnettu ilmastonmuutoskampanjoinnista, jossa vaaditaan Euroopan unionia ja Yhdistyneitä kansakuntia asettamaan tiukemmat tavoitteet maapallon suojelemiseksi.

Hans Christian Andersen
© AKG

Kirjailija, Tanska

jonka ihastuttavat sadut – kuten Ruma ankanpoikanen ja Pieni merenneito – ovat ilahduttaneet lapsia ympäri maailmaa useiden sukupolvien ajan.

Helena Rubinstein
© Interfoto

Liikenainen, Puola

ja Helena Rubinstein -kosmetiikkayhtiön perustaja, jonka yritys teki hänestä aikansa rikkaimman ja menestyneimmän naisen.

Homeros
Wikimedia

Runoilija, Kreikka

Kreikan legendaarinen runoilija, jota on perinteisesti pidetty Ilias- ja Odysseia-eepoksen kirjoittajana.

Ivana Kobilca
Wikimedia

Slovenian tärkein, Slovenia

naistaidemaalari, joka maalasi realistisia ja impressionistisia asetelmamaalauksia, muotokuvia ja maisemamaalauksia.

Jean Monnet
© European Union

Poliittinen merkkihenkilö, Ranska

joka kehitti Euroopan unionin keskeisimmät periaatteet ja avusti Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamisessa.

Jeanne d’Arc
Wikimedia

Historiallinen merkkihenkilö, Ranska

joka johti Ranskan armeijan moniin tärkeisiin voittoihin satavuotisen sodan aikana ja joka myöhemmin vangittiin ja poltettiin roviolla 19 vuoden iässä.

Kati Levoranta
© Rovio

Yritysjohtaja, Suomi

joka johtaa maailmanlaajuisesti menestynyttä Angry Birds -pelit luonutta yhtiötä.

Krišjānis Barons
© Jānis Rieksts

Kirjailija, Latvia

joka tunnetaan dainojen – perinteisen Baltian musiikin ja laulun sanojen – isänä.

Leonardo da Vinci
Wikimedia

Taidemaalari, Italia

veistäjä, arkkitehti, tiedemies, keksijä ja filosofi, joka maalasi kuuluisan muotokuvan Mona Lisa ja joka suunnitteli ensimmäisen helikopterimallin jo vuonna 1493.

Luka Modrić
© Shutterstock

Jalkapalloilija, Kroatia

joka on pelannut Tottenham Hotspurin ja Real Madridin kaltaisissa huippujoukkueissa sekä Kroatian riveissä useissa MM- ja EM-turnauksissa.

Maria Callas
© WikiCommons / Houston Rogers

Oopperalaulaja, Kreikka

josta käytetään myös lempinimeä La Divina. Hän oli yksi 1900-luvun tunnetuimpia ja vaikuttavimpia oopperalaulajia.

Marie Curie (Maria Skłodowska-Curie)
© Bettman/Corbis

Tutkija, Puola

joka miehensä Pierren kanssa keksi radiumin – radioaktiivisen metallin. He saivat fysiikan Nobelin palkinnon vuonna 1903.

Marlene Dietrich
© CinemaPhoto/Corbis

Näyttelijä, Saksa

joka näytteli pääosaa monissa elokuvissa, muun muassa alkuperäisessä versiossa elokuvasta Maailman ympäri 80 päivässä (1956).

Michael Schumacher
© European Union

Formula 1 -kuljettaja, Saksa

joka on yksi kaikkien aikojen tunnetuimmista voitettuaan seitsemän maailmanmestaruutta.

Mikalojus Konstantinas Čiurlionis
© RIA/Novosti

Yksi Liettuan kuuluisimpia taiteilijoita, Liettua

joka on säveltänyt 250 musiikkikappaletta ja tuottanut 300 maalausta.

Nadia Comăneci
© Wally McNamee/Corbis

Taitovoimistelija, Romania

joka ensimmäisenä maailmassa sai täydet 10 pistettä taitovoimistelussa vuoden 1976 olympialaisissa.

Rafael Nadal
WikiCommons

Tennispelaaja, Espanja

joka on voittanut lukuisia huippukilpailuja ja jota monet pitävät kaikkien aikojen parhaana tennispelaajana.

Robert Schuman
© European Union

Poliitikko, Luxemburg

joka syntyi lähellä Luxemburgia, mutta josta kuitenkin myöhemmin tuli Ranskan pääministeri. Häntä pidetään yleisen näkemyksen mukaan Euroopan isänä. Schumanin julistus annettiin 9. toukokuuta vuonna 1950, ja tähän päivään asti 9. toukokuuta on säilynyt Eurooppa-päivänä.

Saoirse Ronan
© WikiCommons / Siebbi

Näyttelijä, Irlanti

joka on saavuttanut mainetta sekä teatterissa että elokuvissa ja ollut monesti Oscar-ehdokkaana. Hänet on esitelty Time-lehden kannessa yhtenä kymmenestä ”tulevan sukupolven johtohahmosta”.

Štefan Banič
© SXC

Keksijä, Slovakia

joka keksi laskuvarjon vuonna 1913.

Stromae
© WikiCommons

Muusikko, artisti, laulaja ja lauluntekijä. Belgia

Vuonna 2009 Stromaen single Alors on danse nousi listaykköseksi monessa Euroopan maassa. Hän on saanut useita musiikkialan palkintoja.

Václav Havel
© Massimo Barbaglia

Näytelmäkirjailija, poliitikko ja toisinajattelija, Tšekki

joka kritisoi kommunistihallintoa ja johti ns. samettivallankumousta. Hän oli Tšekkoslovakian viimeinen ja Tšekin ensimmäinen presidentti.

Vasco da Gama
© Leemage

Tutkimusmatkailija, Portugali

Yksi Euroopan löytöretkiajan menestyksekkäimmistä tutkimusmatkailijoista, joka ensimmäisenä johti purjelaivat suoraan Euroopasta Intiaan.

Vincent van Gogh
WikiCommons / Public domain

Taiteilija, Alankomaat

Yksi 1900-luvun tunnetuimmista taiteilijoista.

Hän otti vaikutteita aikakautensa impressionisteista ja kehitti omintakeisen tyylin. Hänen kuuluisimpiin maalauksiinsa lukeutuvat Kaksitoista auringonkukkaa maljakossa ja Makuuhuone Arlesissa.

Wolfgang Amadeus Mozart
Wikimedia

Klassisen musiikin säveltäjä, Itävalta

joka tuotti yli 600 teosta ja kirjoitti ensimmäisen oopperansa vuonna 1770 ollessaan vasta 14-vuotias.

OPETTAJAN OPAS

JULKAISU JA KASVATUKSELLINEN ONLINE-PELI 9–12-VUOTIAILLE

I TAVOITTEET

  • lisätä 9–12-vuotiaiden nuorten kiinnostusta Eurooppaa ja Euroopan unionia kohtaan
  • opettaa nuorille Euroopassa elämisen keskeisimpiä yhdistäviä piirteitä
  • saada nuoret tiedostamaan Euroopan yhteinen historia ja kehityskulku
  • yhdistää nämä asiat EU:n perustamiseen ja kehitykseen.

II SISÄLTÖ

Euroopan mantereen ja eurooppalaisen elämäntavan keskeisimpiä piirteitä esitellään oppaassa kuvin ja sanoin omissa luvuissaan:

  • Kokonainen maanosa – topografinen kartta, korkeimmat vuoret, suurimmat järvet, pisimmät joet
  • Matkustaminen – tiet ja rautatiet, pisimmät tunnelit ja sillat, lentokoneet ja avaruusraketit
  • Euroopan kielet – germaaniset, romaaniset, slaavilaiset, muuta alkuperää olevat ja vähemmistökielet, romanikielet
  • Ilmasto ja luonto – lämpötilat, ilmastonmuutos, lintujen ja eläinten talvehtiminen ja muutto, vuodenajat
  • Maanviljely – viljelyskasvit, karja, keinokastelu, maaseudusta nauttiminen
  • Meri – rannikot, kalat ja merinisäkkäät, kauppareitit ja kalastus, merien suojelu
  • Aikamatka – kivi-, pronssi- ja rautakaudet, antiikin Kreikka, Rooman valtakunta, keskiaika, renessanssi, teollinen vallankumous, löytöretket ja uudet ajatukset, nykyaika, siirtomaavalta ja orjuus, sodasta rauhaan
  • Euroopan unionin tarina – Euroopan hiili- ja teräsyhteisöstä vuoden 1989 tapahtumia seuranneeseen laajentumiseen
  • EU:n toiminta – ilmastonmuutos ja ympäristö, euro, vapaa liikkuvuus, työllisyys ja koulutus, alueelliset tukitoimenpiteet, köyhien maiden auttaminen, rauhanturvaaminen
  • Päätöksenteko EU:ssa – EU:n toiminta ja toimielimet
  • Huomenna ja tulevaisuudessa – Euroopan kansalaisen aktiivinen toiminta demokratiassa
  • Lisäksi irrotettavia liitteitä, kuten Neljäkymmentä kuuluisaa henkilöä, kartta EU:sta ja sen naapureista, Tutkimusretkellä Euroopassa! -tietovisa sekä hyödyllisiä linkkejä oppilaille ja opettajille.

III AIHEPIIRIT OPPIAINEITTAIN

Maantieto: Pinnanmuodot, ilmaston vaikutus, johtopäätösten tekeminen, kartan lukeminen, sijainti ja paikallisolosuhteet, luonnollinen ja ihmisen muokkaama ympäristö, ihmisen vaikutus ympäristöön, kestävä kehitys.

Historia: Historiallisten henkilöiden, tapahtumien ja muutosten yhdistäminen oikeaan aikakauteen, ajanlaskuun ja aikaan liittyvät ilmaukset ja sanasto, menneiden aikojen ihmisten uskomukset, asenteet ja kokemukset, muutosten syiden ja seurausten pohdinta, muutos ja pysyvyys, menneestä oppiminen.

Vieraat kielet: Lukeminen, puhuminen ja kuunteleminen, viestinnän merkitys, erilaisuuden ja samankaltaisuuden arvostaminen, vieraiden maiden ja kulttuurien arvostaminen.

Sosiaaliset ja kansalaistaidot: Yksilön ja yhteisön vastuu, demokratia, oikeudet ja velvollisuudet, aktiivisen kansalaisen rooliin kasvaminen, etninen identiteetti, yksilön ja yhteisön valinnat ja yhteisten luonnonvarojen vastuullinen käyttö.

Matematiikka: Väkiluvut, pituudet, pinta-alat.

Ympäristö- ja luonnontieto: Geologia, tähtitiede, evoluutio.

Tekniikkaa sivuava tieto: Työkalut, keksinnöt, tuulivoima.

IV ESIMERKKITEHTÄVIÄ OPPITUNNEILLE

Maantieto

  • Valitkaa joki ja keskustelkaa sen merkityksestä veden kiertokulussa (haihtuminen – tiivistyminen – sadanta – valunta ja imeytyminen). Mitkä ovat joen erityispiirteet? Havainnollistakaa niitä kuvin. Tehkää piirteistä tai veden kiertokulusta peli, jossa yhdistetään sanakortit niitä vastaaviin määritelmäkortteihin. Tutustukaa Euroopan jokiin Google Earth -palvelun avulla.
  • Kysy, missä Euroopan maissa oppilaat ovat käyneet ja ovatko he huomanneet maantieteellisiä eroavaisuuksia maastossa, maisemissa, ilmastossa jne.
  • Pohtikaa liikenteen ja matkailun myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia valitsemassanne Euroopan kaupungissa tai rannikkoalueella. Roolileikki: esittäkää toimittajia ja selvittäkää (esim. laatimalla kyselylomake), miksi tässä kaupungissa / tällä rannikkoalueella käy nykyään entistä enemmän/vähemmän matkailijoita.

Historia

  • Valitkaa Neljäkymmentä kuuluisaa eurooppalaista -liitteestä henkilö, jonka elämästä yhden päivän aikana oppilaat kirjoittavat blogitekstin toistensa luettaviksi.
  • Keskustelkaa siitä, mitä oma maanne on perinyt Antiikin Kreikalta ja Rooman valtakunnalta. Suunnitelkaa ja toteuttakaa lautapeli, esimerkiksi Käärmeet ja tikapuut roomalaisin numeroin tai kreikkalainen/roomalainen versio Monopoly-pelistä.
  • Toinen maailmansota: Keskustelkaa, miten oppilaiden isoisovanhemmat elivät toisen maailmansodan aikaan. Uskotteko, että he olisivat sodan jälkeen pystyneet ystävystymään entisen vihollisen kanssa?

Vieraat kielet

  • Laatikaa vieraalla kielellä yksinkertainen matkaopas tai esite eurooppalaisesta merenrantakaupungista. Nauhoittakaa televisiomainos tai tehkää lentolehtinen, jolla houkuttelette ihmisiä vierailemaan kyseisessä kaupungissa.
  • Etsikää vieraskielinen Tutkimusretkellä Euroopassa! -opas ja kääntäkää osa siitä äidinkielellenne. Verratkaa käännöstä oppaan viralliseen käännökseen. (Julkaisu on julkaistu 24:lla eri kielellä, ja kaikki sen kieliversiot löytyvät oppaan verkkosivuilta.)

Matematiikka

  • Tarkastelkaa kaupunkien ja maiden välisiä etäisyyksiä eri mittayksiköissä käyttäen karttaa. Tutkikaa, miten kauan samojen välimatkojen matkustaminen kestäisi eri kulkuneuvoilla.
  • Tehkää aarrekartta jostakin Euroopan maasta tai kaupungista ja ilmoittakaa aarteen sijainti koordinaatein.

Ympäristö- ja luonnontieto

  • Tutkikaa eri kivilajien kestävyyttä ja nesteenläpäisykykyä. Millaista kiveä on käytetty tunnetuissa patsaissa ja miksi?

Luova suunnittelu

  • Luokaa erilaisista materiaaleista maatanne tai kotikaupunkianne kuvaava esine tai taideteos tai rakentakaa pienoismalli jostakin kuuluisasta maamerkistä.

Euroopan komissio

Viestinnän pääosasto, 2020
Toimituspalvelut ja kohdennettu sidosryhmäyhteistyö

Tekstin jäljentäminen on sallittua.

PrintISBN 978-92-76-11090-3doi:10.2775/331645NA-02-19-742-FI-C
PDFISBN 978-92-76-11069-9doi:10.2775/019203NA-02-19-742-FI-N
HTMLISBN 978-92-76-11903-6doi:10.2775/274709NA-02-19-742-FI-Q

Yhteydenotot EU:hun

VERKKOSIVUT

Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla,

https://europa.eu/european-union/index_fi

KÄYNTI TIEDOTUSPISTEESSÄ

Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä.

Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta: https://europa.eu/european-union/contact_fi

YHTEYDENOTOT PUHELIMITSE TAI SÄHKÖPOSTITSE

Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä: soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 678 910 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun). Soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696 tai sähköpostitse: https://europa.eu/european-union/contact_fi

LUE EUROOPASTA

EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata osoitteesta https://op.europa.eu/fi/publications

Voit myös saada tietoja ja julkaisuja Euroopan unionista suomeksi täältä:

EUROOPAN KOMISSION EDUSTUSTOT

Euroopan komissiolla on edustusto jokaisessa Euroopan unionin jäsenmaassa:
https://ec.europa.eu/info/about-european-commission/contact/local-offices-eu-member-countries_en

EUROOPAN PARLAMENTIN YHTEYSTOIMISTOT

Euroopan parlamentilla on yhteystoimisto jokaisessa Euroopan unionin jäsenmaassa:
http://www.europarl.europa.eu/at-your-service/en/stay-informed/liaison-offices-in-your-country

EUROOPAN UNIONIN EDUSTUSTOT

Euroopan unionilla on myös edustustoja muualla maailmassa:
https://eeas.europa.eu/headquarters/headquarters-homepage/area/geo_en

Lisätietoja Euroopasta

Europa

Tietoja EU:sta EU:n jokaisella 24 virallisella kielellä:
europa.eu

Oppisoppi

Euroopan unionia ja sen toimintaa koskevaa opetusmateriaalia, pelejä ym. opettajille, lapsille ja teini-ikäisille.
https://europa.eu/learning-corner/home_fi

Europe Direct

EU:n tietokeskukset eri puolilla Eurooppaa. Voit esittää kysymyksiä soittamalla maksutta numeroon 00 800 6 7 8 9 10 11, lähettämällä sähköpostia tai vierailemalla lähelläsi sijaitsevassa keskuksessa:
europa.eu/european-union/contact_fi

Euroopan unionin historia

Tietoja ja videoita EU:n historiasta:

Sinun Eurooppasi

Apua ja neuvontaa Euroopan unionin kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen:
europa.eu/youreurope/citizens/index_fi.htm

Tietoja tästä julkaisusta

Tämä opas ”Tutkimusretkellä Euroopassa” ja siihen liittyvä opettajan opas ovat saatavilla internetosoitteesta
europa.eu/learning-corner
op.europa.eu/fi/publications

Euroopan komissio
Viestinnän pääosasto
Toimituspalvelut ja kohdennettu sidosryhmäyhteistyö
1049 Bryssel
BELGIA

Käsikirjoitus valmistui tammikuussa 2020.
Kuvat: Birte Cordes ja Ronald Köhler

Luxemburg:
Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2020

Identifiers

PrintISBN 978-92-76-01574-1doi:10.2775/152772NA-04-19-264-FI-C
PDFISBN 978-92-76-01541-3doi:10.2775/029557NA-04-19-264-FI-N
HTMLISBN 978-92-76-15347-4doi:10.2775/85360NA-04-19-264-FI-Q