EU:n avaruusohjelmat Galileo ja Copernicus: palvelut on käynnistetty, mutta käyttöönottoa on vielä tehostettava

Tiivistelmä

Maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä Galileo ja maanseurantaohjelma Copernicus ovat EU:n avaruuspolitiikan lippulaivoja. Ne mahdollistavat tarkemman navigoinnin ja ajanmäärityksen, tuottavat arvokasta tietoa Maasta ja auttavat seuraamaan ympäristöä, maata ja valtameriä. Ohjelmista aiheutuu EU:n talousarviolle merkittäviä pitkän aikavälin kustannuksia, joiden kokonaismäärä oli vuoden 2020 loppuun mennessä noin 18 miljardia euroa.

Komissio sitoutui Euroopan avaruusstrategiassaan vuodelta 2016 käyttämään paremmin EU:n avaruusohjelmien potentiaalia siten, että ohjelmien hyödyt yhteiskunnalle ja EU:n taloudelle maksimoidaan. Komissio on käynnistänyt ja rahoittanut erityisiä toimia, joiden avulla pyritään lisäämään avaruuspalvelujen, ‑datan ja ‑sovellusten käyttöä. Lisäksi se on sitoutunut varmistamaan, että EU‑lainsäädännön avulla tuetaan avaruuspalvelujen käyttöönottoa silloin kun se on perusteltua ja hyödyllistä.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa arvioitiin toimenpiteitä, joita komissio on vuodesta 2014 toteuttanut siinä tarkoituksessa, että EU:n Galileo- ja Copernicus-avaruusohjelmiin perustuvien palvelujen käyttöönotto lisääntyisi ja odotetut taloudelliset ja yhteiskunnalliset hyödyt saavutettaisiin. Tilintarkastustuomioistuin tutki, onko komissio a) kehittänyt kattavan ja tulevaisuuteen suuntautuvan strategian edistääkseen palvelujen käyttöönottoa ja onko se tällöin myös ottanut huomioon kaikki asiaankuuluvat toimijat, b) perustanut vakaita järjestelmiä näiden palvelujen tuottamien hyötyjen arvioimiseksi ja ohjelmien strategisten tavoitteiden saavuttamisen seuraamiseksi, c) rahoittanut toimia, jotka ovat vaikuttavalla ja mitattavalla tavalla laajentaneet palvelujen käyttöönottoa, ja d) toteuttanut asianmukaisia toimenpiteitä luodakseen sääntelykehyksen, joka tukee avaruuspalvelujen käyttöönottoa.

Tarkastuksessa pyrittiin arvioimaan, ovatko komission toimenpiteet, joilla se on edistänyt avaruuspalvelujen käyttöä, olleet vaikuttavia. Tilintarkastustuomioistuin odottaa tarkastustulosten ja niiden perusteella annettavien suositusten tuovan lisäarvoa sitä kautta, että ne auttavat komissiota edistämään vaikuttavalla tavalla EU:n avaruuspalvelujen käyttöönottoa uuden monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 aikana. Lisäksi ne auttavat komissiota seuraamaan paremmin, miten ohjelmien tavoitteiden saavuttamisessa edistytään.

Tilintarkastustuomioistuimen yleinen johtopäätös on, että EU:n avaruusohjelmat Galileo ja Copernicus tuottavat arvokkaita palveluja ja tietoja. Komissio on edistänyt tätä toimintaa monin tavoin, mutta se ei ole tehnyt tarpeeksi hyödyntääkseen ohjelmien kaikkia mahdollisuuksia sekä niitä merkittäviä investointeja, jotka on tehty odotettujen hyötyjen saamiseksi.

Galileo-palvelut parantavat jo navigoinnin tarkkuutta, ja Copernicus-tietoja käytetään asianmukaisesti hyödyksi joidenkin EU:n toimintapolitiikkojen seurannassa. Komissiolla ei kuitenkaan vielä ole EU:n avaruusohjelmien käyttöönoton edistämiseksi sellaista kattavaa strategiaa, joka kattaisi kaikki asiaankuuluvat toimijat ja tahot sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla. Lisäksi lähestymistavat, joilla komissio on pyrkinyt edistämään käyttöönottoa, ovat vain osittain yhteydessä erityisiin, mitattavissa oleviin, hyväksyttyihin, realistisiin ja aikasidonnaisiin strategisiin tavoitteisiin, joissa selitettäisiin selkeästi, mitä tuloksia olisi saavutettava.

Komissio ei ole omassa lähestymistavassaan puuttunut palvelumarkkinoiden hajanaisuuteen, ja se on saanut vain vähän tietoa niistä jäsenvaltioiden strategioista ja lähestymistavoista, jotka koskevat palvelujen käyttöä jäsenvaltioiden hallinnoissa tai joiden mukaisesti jäsenvaltiot tukevat käyttöönottoa. Kyseiset strategiat ja lähestymistavat poikkeavat eri jäsenvaltioissa merkittävästi.

EU:ssa ei ole yleisesti tunnustettua käsitteellistä tilastokehystä avaruuspalvelujen hyötyjen arvioimiseksi, ja komission arviointien menetelmissä ja kattavuudessa on puutteita. Tämän vuoksi on haastavaa arvioida luotettavasti avaruusohjelmien hyötyjä. Käytetyt keskeiset tuloksellisuusindikaattorit antavat vain perustietoa eivätkä mittaa sitä, miten ohjelmien päätavoitteiden saavuttamisessa on edistytty.

Komission toimilla pyrittiin tukemaan uusien navigointiteknologioiden kehittämistä, Copernicus-tietojen saatavuutta ja käyttöä sekä ohjelmien tunnettuuden lisäämistä ja niiden tuottamien palvelujen menekkiä markkinoilla. Monien keskeisten toimien tavoitteet ja vaikutukset eivät kuitenkaan olleet selkeitä, eikä synergiamahdollisuuksia ole vielä hyödynnetty. Lisäksi Galileosta puuttuu edelleen keskeisiä ominaisuuksia, mikä saattaa heikentää sen mahdollisuuksia löytää markkinoita palveluilleen.

Komissio antoi liikenneturvallisuutta ja hätäpalveluja koskevia asetuksia, joilla edistettiin Galileon käyttöönottoa, mutta muilla aloilla tai markkinasegmenteillä toimet ovat yhä vähäisiä. Lisäksi vieläkään ei ole tehty kattavaa analyysia siitä, millä aloilla EU:n lainsäädäntö voisi edistää Copernicuksen käyttöä nykyistä enemmän. Komissio ja jäsenvaltiot eivät myöskään ole muodostaneet systemaattista yleiskuvaa sellaisista sääntelyyn tai hallintoon liittyvistä tekijöistä, jotka voivat estää avaruuspalvelujen käyttöä.

Jotta EU:n avaruusohjelmien potentiaalia voitaisiin hyödyntää paremmin, komission olisi:

1. kehitettävä kattava strategia EU:n avaruuspalvelujen käyttöönoton tukemiseksi
2. kehitettävä käsitteellinen kehys EU:n avaruusohjelmien hyötyjen arvioimiseksi ja parannettava tuloksellisuuden mittaamista
3. varmistettava, että Galileosta tulee täysin valmis ja että EU:n avaruuspalvelujen käyttöönottoa tukevat toimet kohdennetaan paremmin
4. hyödynnettävä sääntelykehystä paremmin EU:n avaruuspalvelujen käyttöönoton tukemiseksi.

Johdanto

EU:n avaruusohjelmat

Euroopan unioni alkoi kehittää avaruusohjelmia 1990-luvulla. Tämän aloitteen alkuperäinen tarkoitus oli satelliittipohjaisen radionavigointituen tarjoaminen Euroopan laajuisille liikenneverkoille. Lisäksi tarvittiin globaali satelliittipohjainen maanseurantajärjestelmä, jolla voitaisiin hankkia tietoa ympäristöstä, ymmärtää ja lieventää ilmastonmuutoksen vaikutuksia sekä varmistaa siviiliturvallisuus.

EU:lla on tällä hetkellä kolme avaruusalan lippulaivaohjelmaa:

• Galileo on globaali siviilisatelliittinavigointijärjestelmä (GNSS). Vuonna 1999 aloitetun Galileo-ohjelman tavoitteena on tarjota erittäin tarkkoja navigointi- ja ajanmäärityssignaaleja muista olemassa olevista järjestelmistä riippumatta. Tällä hetkellä kiertoradalla on 26 satelliittia. Galileo on tarjonnut vuodesta 2016 alkaen alkuvaiheen palveluja: avointa signaalia satelliittinavigoinnin massasovelluksille, kuten moottoriajoneuvojen navigointipalveluille tai matkapuhelinpalveluille, ns. julkisesti säänneltyä palvelua julkishallintoon kuuluville käyttäjille turvallisuuden ja puolustuksen alalla sekä etsintä- ja pelastuspalvelua, joka nopeuttaa ihmisten paikantamista ja pelastamista hätätilanteissa. Suunnitelmissa on, että muutamien seuraavien vuosien aikana on enemmän palveluja käytettävissä. Galileon toinen sukupolvi, jossa on uusia ominaisuuksia, on jo valmisteilla, ja ensimmäiset satelliitit on määrä laukaista vuodesta 2024 lähtien.
• EGNOS eli Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä on tarjonnut vuodesta 2009 alkaen navigointipalveluja lentoliikenteelle, merenkululle ja maalla toimiville käyttäjille parantamalla amerikkalaisen maailmanlaajuisen paikannusjärjestelmän (GPS) tietojen tarkkuutta. EGNOS koostuu kolmesta geostationaarisesta satelliitista ja 40 maa-asemasta¹.
• Copernicuksen tavoitteena on tarjota tarkkoja ja luotettavia maanhavainnointitietoja ympäristö-, maatalous-, ilmasto-, turvallisuus- ja merivalvonta-alan sekä muiden EU:n politiikanalojen käyttöön. Se on lajinsa suurin ohjelma maailmassa ja EU:n panos maailmanlaajuiseen maanhavainnointijärjestelmään (GEOSS)². Copernicuksen toiminta alkoi sen ensimmäisen satelliitin laukaisulla vuonna 2014. Tällä hetkellä kiertoradalla on kahdeksan Copernicuksen Sentinel-satelliittia, ja tulevaisuudessa niitä laukaistaan lisää.

EU:n satelliittijärjestelmien käyttöönotosta ja toiminnasta aiheutuu merkittäviä pitkän aikavälin kustannuksia EU:n talousarviolle. EU:lle aiheutuneet menot olivat ohjelmien käynnistämisestä vuoden 2020 loppuun yhteensä yli 18 miljardia euroa. Galileo ja EGNOS rahoitetaan kokonaisuudessaan unionin talousarviosta³. Copernicus‑ohjelman rahoituksesta noin kaksi kolmasosaa tulee EU:n talousarviosta, ja Euroopan avaruusjärjestö (ESA) ja muut kolmannet osapuolet kattavat loput sen kuluista.

Satelliittijärjestelmien toiminnasta ja uusien satelliittien käyttöönotosta aiheutuu merkittäviä kustannuksia EU:n talousarviolle myös tulevaisuudessa. Vuonna 2021 alkavaan uuteen yhtenäiseen avaruusohjelmaan, joka kattaa olemassa olevat lippulaivaohjelmat, sisältyy yli 14 miljardin euron määrärahat Galileon, EGNOSin ja Copernicuksen toiminnan ja kehityksen rahoittamiseksi vuoteen 2027 asti⁴.

EU:n avaruusohjelmien arvoketju

Kaikkien kolmen lippulaivaohjelman olemassaolon pääasiallinen perustelu on se, että EU:lla on oltava käytössään muista riippumattomia avaruuspalveluja, jotka tarjoavat navigointi-, ajoitus- ja maanhavainnointitietoja. Näiden ohjelmien tarjoamilla palveluilla olisi edistettävä myös sitä, että markkinat, jotka koskevat GNSS:ään ja maanhavainnointiin perustuvia sovelluksia ja palveluita, kasvavat EU:n sisämarkkinoilla ja niiden ulkopuolella. Tämän pitäisi johtaa myös uusiin markkinamahdollisuuksiin, ja toimilla olisi tuettava Eurooppa 2020 ‑strategiaa ja sen älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevia tavoitteita⁵.

Avaruustoiminnan arvoketjussa erotetaan yleensä toisistaan

• alkupää; tämä kattaa toimet, jotka liittyvät avaruusinfrastruktuurin kehittämiseen, satelliittien ja maa-asemien tuotantoon sekä satelliittien käyttöönottoon avaruudessa ja niiden toimintaan
• loppupää; tämä kattaa avaruusdatan hankinnan ja tallennuksen sekä sellaisten tuotteiden tai palvelujen kehittämisen, joissa käytetään signaaleja ja satelliittikuvadataa (välivaiheen käyttäjät); loppupäähän kuuluvat myös loppukäyttäjät, jotka hyödyntävät navigointi- ja ajanmäärityspalveluja tai maanhavainnointisovelluksia liiketoiminnassaan tai päivittäisessä elämässään⁶.

Kaaviossa 1 esitetään EU:n avaruusohjelmien arvoketju.

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

Komission vuonna 2016 laatima Euroopan avaruusstrategia

Komissio pyrki luomaan pitkän aikavälin näkemyksen eurooppalaisesta avaruuspolitiikasta⁷ ja hyväksyi tätä varten vuonna 2016 Euroopan avaruusstrategian. Avaruusinfrastruktuuriin tehtyjen merkittävien investointien ja niistä aiheutuvien merkittävien toimintakustannusten vuoksi yksi strategiassa määritellyistä neljästä strategisesta tavoitteesta oli hyödyntää paremmin EU:n avaruusohjelmien potentiaalia ja siten maksimoida niiden hyödyt yhteiskunnalle ja EU:n taloudelle. Komissio sitoutui strategiassaan siihen – lähtien liikkeelle jo olemassa olevasta EU:n avaruusohjelmien kehyksestä – että se edistää avaruuspalvelujen, ‑datan ja ‑sovellusten käyttöä EU:n toimintapolitiikoissa aina kun tällä tavoin saadaan aikaan tehokkaita ratkaisuja⁸. Se sitoutui myös varmistamaan, että EU:n lainsäädännöllä tuetaan avaruuspalvelujen käyttöönottoa silloin kuin se on perusteltua ja hyödyllistä. Tuki toteutetaan sopusoinnussa kansallisen ja alueellisen tason liitännäistoimenpiteiden kanssa. Euroopan parlamentti kannatti näitä sitoumuksia kahdessa päätöslauselmassaan⁹.

EU:n rahoitusta, joka kohdistettiin nimenomaan käyttöönoton lisäämiseen, myönnettiin avaruusohjelmissa tai osana EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa (Horisontti 2020)¹⁰. Komissio, Euroopan GNSS-virasto (GSA) ja Copernicuksen täytäntöönpanosta vastaavat tahot sitoivat yhteensä noin 565 miljoonan euron rahoituksen vuosiksi 2014–2020. Kaaviossa 2 esitetään tämän summan jakautuminen toimijoittain ja ohjelmittain.

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin komission tietojen perusteella (30.6.2020 mennessä sidotut määrärahat).

Avaruusohjelmien hallinnointi

Komissio, ESA sekä useat muut EU:n sisäiset ja ulkopuoliset tahot hallinnoivat EU:n avaruusohjelmia yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

Komission tehtävät

Komissiolla on kokonaisvastuu EU:n avaruusohjelmista. Se valvoo niiden täytäntöönpanoa ja laatii Galileon ja Copernicuksen vuotuiset työohjelmat. Lisäksi se hallinnoi suoraan joitakin toimia, joilla tuetaan Galileo- ja Copernicus-palvelujen käyttöönottoa.

Komissio johtaa kummankin ohjelman osalta komiteaa, joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista ja ohjelmiin suoraan osallistuvien tahojen edustajista. Komitean avulla varmistetaan eri tahojen toimien koordinaatio. Copernicuksen osalta erityinen työryhmä (ns. käyttäjäfoorumi, User Forum) avustaa komiteaa käyttäjävaatimusten määrittämisessä, palvelujen vaatimustenmukaisuuden todentamisessa ja julkisen sektorin käyttäjien koordinoinnissa.

Euroopan avaruusjärjestön tehtävät

ESA on vuonna 1975 perustettu hallitustenvälinen järjestö, jolla on laaja avaruusalan asiantuntemus¹¹. Vaikka se ei olekaan EU:n elin, sillä on keskeinen asema EU:n ohjelmissa. ESA antaa käyttöön asiantuntemusta, joka liittyy ohjelmien tekniseen koordinointiin sekä satelliittijärjestelmien suunnitteluun, kehittämiseen, hankintaan ja toimintaan¹². ESA:lla on samaan aikaan omat ohjelmansa, joissa tuetaan GNSS-signaaleja käyttävien paikannus-, navigointi- ja ajoitusteknologioiden kehittämistä ja edistetään maanhavainnoinnin käyttöä tieteellisissä tai liiketoimintasovelluksissa.

Euroopan GNSS-viraston tehtävät

Euroopan GNSS-virasto (GSA) on EU:n virasto, joka vastaa infrastruktuurien valvonnasta, palvelutuotannon varmistamisesta sekä Galileon ja EGNOSin markkinoiden seurannasta ja kehittämisestä. Se hallinnoi myös peruselementtejä koskevaa ohjelmaa, jolla tuettiin Galileo- ja EGNOS-järjestelmissä käytettävien markkinavalmiiden piirisarjojen, antennien ja vastaanottimien kehittämistä. Lisäksi se hallinnoi EU:n Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan kuuluneita hankkeita, jotka koskivat Galileo- ja EGNOS-järjestelmiä. Uudessa avaruusohjelmassa GSA:ta seuraa ja sen korvaa uusi Euroopan avaruusohjelmavirasto. Sen tehtävänä on muun muassa edistää Galileo-, EGNOS- ja Copernicus-palvelujen käyttöönottoa.

Copernicuksen täytäntöönpanosta vastaavat tahot ja niiden palvelut

Copernicus-ohjelma koostuu kolmesta komponentista, joiden hallinnoinnista vastaavat eri tahot EU:n sisällä ja sen ulkopuolella (ks. kaavio 3):

• Avaruuskomponentin osia ovat tekninen koordinointi, Sentinel-satelliittien toiminta sekä ESA:n jäsenvaltioiden tai muiden kansainvälisten kumppaneiden operaatiot, joilla edistetään ohjelman hankkeita. Lisäksi tässä komponentissa tuodaan saataville raakadataa. Vastuun komponentista jakavat ESA sekä Euroopan sääsatelliittijärjestö (Eumetsat), joka on toinen EU:n ulkopuolinen järjestö. Eumetsat hoitaa myös tulevia Sentinel-operaatioita 4, 5 ja 6.
• Palvelukomponentissa tarjotaan Copernicus-palveluja.
• In situ ‑komponentissa kerätään liitännäistietoja maassa, merellä tai ilmassa olevista seurantajärjestelmistä. Järjestelmistä vastaavat jäsenvaltiot tai tiedot saadaan vapaaehtoisilta osallistujilta.

Lähde: Euroopan komissio.

Copernicus-palvelut ovat tietotuotteita tai ‑sovelluksia, jotka liittyvät maa- ja meriympäristön, ilmakehän ja ilmastonmuutoksen seurantaan tai hätätilanteiden hallintaan. Lisäksi ne voivat olla turvallisuuteen liittyviä sovelluksia. Copernicus-palvelut ovat yhdistelmä Sentinel-satelliittien ja muiden satelliittien tuottamasta raakatiedosta sekä liitännäistiedosta. Tuotteita on yli 500, ja niiden määrä kasvaa jatkuvasti (ks. esimerkit laatikossa 1). Raakatiedon ja Copernicus-tuotteiden käyttäjät ovat ensisijaisesti asiantuntijoita, jotka yhdistävät ne muihin tietoihin. He käyttävät niitä tutkimuksessa tai muuttavat ne sovelluksiksi loppukäyttäjille, kuten viranomaisille, yrityksille tai kuluttajille. Copernicus-tiedot ja ‑palvelut rahoitetaan Copernicus-ohjelmasta, mutta ne tarjotaan maksutta eikä niiden pääsääntöisesti pitäisi häiritä kaupallista palveluntarjontaa.

Laatikko 1

Esimerkkejä Copernicus-tuotteista

Corine Land Cover (CLC)

CLC tarjoaa yhdenmukaistettuja maanpeite- ja maankäyttötietoja kaikille jäsenvaltioille. CLC-tietoja käytetään esimerkiksi sellaisten sovellusten tai analyysien kehittämiseen, jotka tukevat kaupunkisuunnittelua tai maankäytön suunnittelua. Lisäksi niiden avulla kehitetään paikkatietotuotteita, kuten navigointiohjelmistoja.

Välimeren aaltoanalyysi ja ‑ennuste

Tuote tarjoaa Välimeren aaltoanalyyseja ja ‑ennusteita. Tietoja käytetään esimerkiksi sovelluksiin, joilla tuetaan satamaviranomaisia, etsintä- ja pelastusoperaatioiden toteuttajia tai kaupallisia laivayhtiöitä.

Lähteet: Copernicus-maakartoituspalvelu, Copernicus-meripalvelu.

Jäsenvaltioiden tehtävät

Jäsenvaltioilla on tärkeä asema EU:n avaruuspalvelujen käyttöönotossa. Ne tekevät yhteistyötä EU:n ja muiden toimijoiden kanssa, mutta ne voivat hyväksyä myös omia avaruusstrategioitaan tai ‑ohjelmiaan ja toteuttaa omia toimiaan tukeakseen EU:n avaruusohjelmien palvelujen käyttöönottoa. Jäsenvaltioilla ei ole velvollisuutta koordinoida toimiaan komission kanssa. Galileon julkisesti säännellyllä palvelulla (ks. kohta 02) vastataan suoraan kansallisten viranomaisten tarpeisiin. Copernicus-ohjelman varsinaisia käyttäjiä ovat paitsi unionin toimielimet ja muut kansainväliset elimet myös sellaiset eurooppalaiset, kansalliset, alueelliset tai paikallisviranomaiset, joiden tehtävänä on julkisen palvelun tai toimintalinjan määrittely, täytäntöönpano, täytäntöönpanon valvonta tai seuranta¹³.

Tarkastuksen laajuus ja tarkastustapa

Tarkastuksessa pyrittiin arvioimaan, kuinka vaikuttavalla tavalla komissio on edistänyt EU:n avaruusohjelmiin perustuvien palvelujen käyttöönottoa niiden taloudellisten ja yhteiskunnallisten hyötyjen aikaansaamiseksi, joita kyseisiltä palveluilta odotetaan.

Tilintarkastustuomioistuin selvitti erityisesti, oliko komissio

1. kehittänyt kattavan ja tulevaisuuteen suuntautuvan strategian, jolla edistettiin EU:n avaruusohjelmien palvelujen käyttöönottoa ja joka kattoi kaikki asiaankuuluvat toimijat
2. ottanut käyttöön vakaita järjestelmiä EU:n avaruusohjelmista saatavien hyötyjen arvioimiseksi sekä sen seuraamiseksi, oliko strategiset tavoitteet saavutettu
3. toteuttanut vaikuttavia toimia palvelujen käyttöönoton laajentamiseksi
4. toteuttanut asianmukaisia toimenpiteitä sellaisen sääntelykehyksen luomiseksi, joka tukisi Copernicus- ja Galileo-palvelujen käyttöönottoa.

Tämän tarkastuksen tulokset ja niiden perusteella annettavat suositukset tuovat lisäarvoa sitä kautta, että ne auttavat komissiota edistämään vaikuttavalla tavalla EU:n avaruuspalvelujen käyttöönottoa uuden monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 aikana. Lisäksi ne auttavat komissiota seuraamaan paremmin, miten ohjelmien tavoitteiden saavuttamisessa edistytään.

Edellä mainituista lähtökohdista tilintarkastustuomioistuin tutki, millaisilla lähestymistavoilla ja toimilla komissio, GSA ja Copernicuksen täytäntöönpanosta vastaavat tahot olivat tukeneet Galileo- ja Copernicus-avaruusohjelmien palvelujen käyttöönottoa.

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti otoksen, joka kattoi 30 vuodesta 2014 lähtien rahoitettua tointa. Otos kattoi komission ja muiden tahojen keskeisiä toimia, joilla pyrittiin laajentamaan merkittävästi EU:n avaruuspalvelujen käyttöönottoa. Otokseen kuului myös EU:n Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta myönnettyjä hankeavustuksia. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin käytti ulkopuolisten asiantuntijoiden palveluja hankkeiden laadun arviointia ja yleistä teknistä tukea varten.

Tilintarkastustuomioistuin tapasi myös sellaisten tahojen edustajia, jotka vastasivat kansallisten avaruuspolitiikkojen koordinoinnista ja täytäntöönpanosta Italiassa, Ranskassa, Saksassa ja Tšekissä. Tilintarkastustuomioistuin valitsi nämä jäsenvaltiot niiden maiden ryhmästä, jotka olivat hyväksyneet omia strategioita tai suunnitelmia EU:n avaruusohjelmien tuottamien palvelujen käyttöönoton tukemiseksi. Tilintarkastustuomioistuin tapasi myös edustajia sellaisista eri sidosryhmäorganisaatioista, jotka toimivat Euroopan avaruusteollisuuden loppupäässä¹⁴.

Koska EGNOS-järjestelmän soveltamisala on hyvin erityinen ja sen taloudellinen merkitys vähäinen, tilintarkastustuomioistuin ei sisällyttänyt sitä tämän tarkastuksen piiriin. Tarkistukseen ei myöskään sisällytetty sellaisia käyttöönottoon liittyviä toimia, jotka koskivat Galileon julkisesti säänneltyjä palveluja. Niihin sovelletaan erityisiä säännöksiä ja toimia.

Huomautukset

EU ei ole vielä kehittänyt laaja-alaista strategiaa, joka kattaisi avaruuspalvelujen käyttöönoton

Osa EU:n avaruuspalvelujen käyttöönoton tavoitteista oli määritelty puutteellisesti

Kuten edellä todettiin (ks. kohta 05), EU:n kaksi avaruusohjelmaa liittyvät läheisesti siihen tavoitteeseen, että pyritään edistämään GNSS:ään ja maanhavainnointiin perustuvien sovellusten ja palvelujen markkinoiden kasvua ja siten tukemaan älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun liittyvien yleisten politiikkatavoitteiden saavuttamista. Koska ohjelmia koskevassa lainsäädäntökehyksessä määritellään nämä tavoitteet kuitenkin vain hyvin yleisellä tasolla, tilintarkastustuomioistuin tutki, oliko komissio kehittänyt palvelujen käyttöönoton tukemiseksi laaja-alaisen ja tulevaisuuteen suuntautuneen strategian, joka kattoi kaikki asiaankuuluvat toimijat, ja oliko komissio määritellyt tämän strategian tavoitteet ja odotettavissa olevat tulokset realistisesti.

Vuoden 2016 avaruusstrategiassa (ks. kohta 07) kuvataan hyvin yleisellä tasolla Galileo- ja Copernicus-palvelujen käyttöönoton tavoitteet ja sitä tukevat toimet: komissio on pyrkinyt maksimoimaan EU:n avaruusohjelmista saatavat hyödyt, liittämään avaruusalan tiiviimmin osaksi muita toimintapolitiikkoja ja talouden alueita EU:n tasolla ja kaikissa jäsenvaltioissa sekä optimoimaan hyödyt, joita avaruus voi tuottaa yhteiskunnalle ja EU:n taloudelle laajemmin¹⁵. Strategiassa mainittiin myös joitakin yleisiä toimia, joita toteutetaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi, kuten Galileon saattaminen tietyille markkinoille, tiedotuskampanjoiden järjestäminen, Copernicuksen käyttäjien verkostojen tukeminen ja Copernicus-tietojen saatavuuden parantaminen¹⁶.

Komissio ei määritellyt strategiassaan hyötyjä, joita toimilla pyrittiin saavuttamaan. Se ei myöskään asettanut selkeitä tavoitteita tai painopisteitä eikä selittänyt, mitä hyötyjen ”maksimointi” voisi realistisesti tarkoittaa. Komissio ei asettanut määräaikaa, johon mennessä näiden hyötyjen pitäisi toteutua, eikä määrittänyt sopivia indikaattoreita, joiden avulla se voisi seurata, kuinka hyötyjen saavuttamisessa on edistytty. Tämän vuoksi oli alusta alkaen vaikea arvioida, vastasivatko toteutetut toimet strategisia tavoitteita ja saavutettiinko niillä toivotut tulokset.

Lähestymistapa, jolla komissio edistää Galileon ja Copernicuksen käyttöönottoa, perustuu vain osittain sellaisiin tavoitteisiin, jotka ovat mitattavissa

Komissio laatii kumpaakin avaruusohjelmaa varten vuotuiset työohjelmat. Täytäntöönpanosuunnitelmissa, jotka sisältyvät työohjelmiin, annetaan yksityiskohtaiset tiedot toteutettavista toimenpiteistä ja niihin liittyvistä talousarvioista¹⁷. Vuotuisten työohjelmien tarkoituksena on mahdollistaa toimien rahoitus sekä niiden ohjelmaan liittyvien toimien seuranta, joita komissio, GSA ja Copernicuksen täytäntöönpanosta vastaavat tahot toteuttavat.

Komissio ei ole vielä kehittänyt kattavaa strategiaa Galileo-palvelujen käyttöönoton tukemiseksi. Lisäksi vaikka työohjelmassa mainitaan yleisiä tavoitteita, kuten tietoisuuden lisääminen sekä markkinoille pääsyn ja standardien vahvistaminen, ja vaikka siinä määritellään tärkeimmät toimet ja välitavoitteet, monillakaan toimilla ei ole mitattavissa olevia tavoitteita eivätkä odotetut tulokset ole selkeitä tai aikasidonnaisia. Esimerkiksi vuoden 2018 työohjelmassa komissio halusi edistää Galileo- ja EGNOS-palvelujen markkinoille saattamista EU:n ulkopuolella erityisten sovellushankkeiden ja tiedotustoimien kautta sekä varmistaa, että Galileo- ja EGNOS‑palvelut otetaan asianmukaisesti osaksi toimintapoliittisia asiakirjoja ja että ne sisällytetään autonomisten ajoneuvojen alan tutkimus- ja kehitystoimiin. Vuotuisesta työohjelmasta ei kuitenkaan käy täysin selvästi ilmi, millaisia tuloksia markkinoille saattamisen osalta tarkalleen ottaen odotettiin ja milloin komissio odotti saavuttavansa ne.

GSA hyväksyi markkinoiden kehittämisstrategian ja määritteli monivuotisissa ohjelma-asiakirjoissaan – osana tuloskehystään EU:n virastona – erityiset, mitattavat, hyväksytyt, realistiset ja aikaan sidotut strategiset tavoitteet. Se määritti myös selkeät tavoitteet ja tulokset toiminnalleen. Viraston tehtävistä Galileo-ohjelmassa johtui se, että strategia rajoittui GNSS-palvelujen markkinoiden kehittämiseen Euroopassa, joka on vain osa potentiaalisia markkinoita.

Komissio ei ole vielä kehittänyt kattavaa strategiaa Copernicus-palvelujen käyttöönoton tukemiseksi. Komissio halusi kuitenkin täydentää Copernicuksen täytäntöönpanosta vastaavien tahojen toimintaa, joten se loi puutteita ja tukitoimitarpeita koskevan analyysin¹⁸ pohjalta vuonna 2016 kehyksen, jolla pyrittiin laajentamaan Copernicuksen käyttäjäkuntaa. Kehyksellä oli seuraavat tavoitteet: I) lisätä tietoisuutta, II) lisätä Copernicus-tietojen ja ‑palvelujen saatavuutta, III) tukea loppupään toimijoita ja IV) hyödyntää toimia, joita komissio oli toteuttanut jäsenvaltioiden ja Copernicuksen täytäntöönpanosta vastaavien tahojen kanssa. Lisäksi kehyksessä määritettiin joukko keskeisiä käyttöönoton tukitoimia¹⁹. Useimmista näistä toimista tuli osa Copernicuksen vuotuista työohjelmaa. Monien toimien odotettu tuotos määriteltiin työohjelmassa kuitenkin vain epämääräisesti, esimerkiksi ilmaisuilla ”tietoisuuden lisääminen” tai ”näkyvyyden parantaminen”. Komissio ei laatinut uusia ohjelma-asiakirjoja, joissa olisi selitetty, mitä se halusi saavuttaa toimimalla yhdessä kansallisten, alueellisten tai paikallisten sidosryhmien kanssa tai edistämällä Copernicuksen monialaista ulottuvuutta (ks. taulukko 1).

Komissio perusti vuonna 2019 InnovFin Space Equity Pilot (ISEP) ‑pilottihankkeen, joka toteutettiin osana EU:n pääomarahoitusvälinettä. Hankkeen avulla pyrittiin lisäämään investointeja sellaisiin pääomarahastoihin, joiden strategiat kohdistuisivat avaruusalan alku- ja loppupään teknologioihin, kaupallistamiseen ja markkinoille saattamiseen. Avaruuteen liittyvät hankkeet katsottiin tukikelpoisiksi myös Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR), josta kuitenkin tarkastuksen päättymisajankohtana tuettiin ainoastaan avaruusteollisuuden alkupään hankkeita. Lisäksi avaruushankkeita voitiin tukea yritysten kilpailukykyä ja pk‑yrityksiä koskevasta EU:n ohjelmasta (COSME)²⁰ sekä – älykkääseen erikoistumiseen tähtäävien kansallisten strategioiden pohjalta – Euroopan aluekehitysrahastosta²¹. Koska näitä välineitä ei kuitenkaan ollut suunniteltu erityisesti sitä tarkoitusta varten, että niillä tuettaisiin käyttöönottoa, niihin ei ole kohdistettu seurantaa tämän tavoitteen näkökulmasta. Niinpä niiden vaikutus EU:n avaruuspalvelujen käyttöönottoon ei ole tiedossa.

Komissio hyödyntää Copernicus-tietoja asianmukaisesti toimintapolitiikkojensa seurannassa, mutta se ei ole vielä laatinut kattavaa strategiaa lisätäkseen edelleen kyseisten tietojen käyttöä

Komissio toteutti vuonna 2015 kartoituksen, joka koski Copernicus-tietojen mahdollista käyttöä komissiossa, esimerkiksi sitä, voitaisiinko tietoja käyttää toimintapolitiikkojen seurannassa tai voitaisiinko EU:n säädösteksteissä edistää maanhavainnoinnin hyödyntämistä.

Komission yhteisen tutkimuskeskuksen vuonna 2019 tekemässä sisäisessä arvioinnissa todettiin, että vaikka monet komission yksiköt tunnustivat maailmanlaajuisen seurannan hyödyn ja käyttivät tietoja analyyseissään, ne eivät hyödyntäneet Copernicus-ohjelmaan ja maanhavainnointiin liittyviä tietoja täysimääräisesti²². Tätä arviointia (johon ei ollut sisällytetty EU:n virastoja tai muita EU:n elimiä) ei ole kuitenkaan vielä tähän mennessä seurannut perusteellisempi analyysi, eikä komissio ole vielä kehittänyt strategiaa Copernicus-tietojen ja muiden maanhavainnointitietojen käytön tehostamiseksi komissiossa ja muissa sellaisissa EU:n toimielimissä tai elimissä, jotka kattavat kaikki relevantit politiikanalat.

Copernicuksen täytäntöönpanosta vastaavien tahojen tehtäviä käyttöönoton tukemisessa ei ollut määritelty selkeästi, ja kyseisten tahojen lähestymistavat vaihtelivat

Asetuksessa (EU) N:o 377/2014 edellytetään, että Copernicuksen täytäntöönpanosta vastaavat tahot varmistavat palvelujen käyttöönoton julkisella sektorilla. Vuosina 2014–2020 näiden toimijoiden määrärahat käyttöönoton tukemiseen olivat yhteensä noin 43 miljoonaa euroa (ks. kaavio 4).

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin komission tietojen perusteella (30.6.2020 mennessä sidotut määrärahat).

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komission ja Copernicuksen täytäntöönpanosta vastaavien tahojen välisissä delegointisopimuksissa ei määritellä selkeästi kyseisten tahojen tehtäviä käyttöönoton tukemisessa. Menekinedistämistoimiin käytettävissä olevat määrärahat vaihtelivat merkittävästi, samoin kuin täytäntöönpanosta vastaavien tahojen lähestymistavat Copernicus-palvelujen ja ‑tuotteiden menekinedistämisessä. Esimerkiksi Copernicus Marine Environmental Monitoring Service ‑palvelusta (CMEMS) vastaava Mercator Océan International oli omaksunut käyttäjäkunnan laajentamiseen tähtäävän strategian, jossa se pyrki laajentamaan palveluaan uusiin käyttäjäyhteisöihin. Sillä oli myös erityinen talousarvio sellaisten toimien tukemiseksi, joilla pyrittiin löytämään CMEMS-palvelun menekkiä edistäviä demonstrointitapauksia (eli yksittäisiä pieniä loppupään sovelluksiin liittyviä hankkeita).

Toisaalta Euroopan ympäristökeskuksella, joka vastasi Copernicuksen maakartoituspalvelujen (Copernicus Land Monitoring Service, CLMS) yleiseurooppalaisesta komponentista, ei ollut käyttäjäkunnan laajentamiseen tähtäävää strategiaa, ja sen määrärahat näiden palvelujen menekin edistämiseksi olivat hyvin vähäiset, vaikka kyseinen komponentti oli hyvin tärkeä käyttöönoton kannalta²³. Keskuksella ei myöskään ollut riittävästi tietoa siitä, keitä palvelujen käyttäjät olivat ja mitä ne tekivät tiedoilla.

Jäsenvaltioiden käyttöönottostrategioita koordinoidaan vain vähän

Jäsenvaltiot ja ESA ovat EU:n avaruusohjelmien läheisiä kumppaneita, mutta niillä ei ole velvollisuutta koordinoida omia avaruusstrategioitaan tai ‑toimenpiteitään komission tai GSA:n kanssa. Vaikka ESA (joka perusti paikannus-, navigointi- ja ajoitusteknologioiden kehittämistä tukevan ohjelman) ja GSA tekivät hyvin tiivistä yhteistyötä, GSA oli ennen vuotta 2019 saanut vain vähän tietoa jäsenvaltioiden strategioista ja toimista, joilla tuettiin Galileo-palvelujen käyttöönottoa.

Vuonna 2019 GSA analysoi saatavilla olevia tietoja, jotka koskivat jäsenvaltioiden kansallisia avaruusohjelmia, ja totesi, että 18 jäsenvaltiolla oli kansallinen avaruusstrategia²⁴. Neljä jäsenvaltiota oli hyväksynyt erityisiä kansallisia ohjelmia Galileo- ja EGNOS-palvelujen käyttöönoton tukemiseksi, mutta ne eivät olleet koordinoineet ohjelmiaan GSA:n kanssa²⁵. GSA ja jäsenvaltiot eivät ole vielä sopineet yhteisistä etenemissuunnitelmista, joiden avulla pyrittäisiin keskittämään toimet eniten EU:n tukea tarvitseville segmenteille tai hyödyntämään kansallisia toimia.

Jäsenvaltiot ovat tärkeitä Copernicukselle, sillä kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset ovat ohjelman varsinaisia käyttäjiä. Komissio havaitsi vuoden 2016 analyysissään²⁶ merkittäviä eroja jäsenvaltioiden kehitysvaiheiden välillä. Vaikka komissio on toteuttanut joukon toimia, nämä toimet eivät olleet osa kattavaa strategista lähestymistapaa, jossa käyttöönoton tukitoimet olisi suunniteltu siten, että niillä nimenomaisesti olisi vastattu erilaisiin tarpeisiin. Tämä todettiin myös komission vuonna 2018 tekemässä vaikutustenarvioinnissa. Sen tulosten mukaan Copernicus ei kyennyt riittävästi houkuttelemaan potentiaalisia käyttäjiä avaruuspalvelujen perinteisten käyttäjäyhteisöjen ulkopuolelta. Vaikutustenarvioinnissa todettiin lisäksi, että avaruusdata olisi syytä integroida vahvemmin muihin politiikanaloihin ja talouden aloihin²⁷.

Niiden eurooppalaisten yritysten joukossa, jotka toimittavat maanhavainnointitietoja käyttäviä sovelluksia, on suuri joukko erikoistuneita mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Samalla suurempia toimijoita on hyvin vähän²⁸. Kysyntäpuolella julkisen sektorin osuus Euroopan maanhavainnoinnin loppupään markkinoista oli vuonna 2016 yli puolet. Kysyntä on kuitenkin hyvin hajanaista, ja avaruuspalvelujen potentiaalisia käyttäjiä ovat monet kansalliset, alueelliset tai paikalliset viranomaiset. Tämä voi estää viranomaisia ja jäsenvaltioita käyttämästä avaruuspalveluja kustannustehokkaasti.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi neljässä tarkastukseen valitussa jäsenvaltiossa merkittäviä eroja sen suhteen, miten viranomaiset olivat sisällyttäneet EU:n avaruusohjelmat kansallisiin toimintapolitiikkoihinsa ja tukeneet niiden käyttöönottoa (ks. laatikko 2).

Nämä kansalliset aloitteet vaikuttivat lupaavilta tavoilta tehostaa avaruussovellusten käyttöä, mutta ne rajoittuivat ainoastaan asianomaisiin jäsenvaltioihin, eivätkä ne ulottuneet erityisesti EU:n markkinoille. Tilintarkastustuomioistuin totesi, että komissiolla ei ollut ajantasaista yleiskuvaa tällaisista kansallisista aloitteista eikä komissio ollut ottanut niitä huomioon omassa strategisessa lähestymistavassaan.

EU:n avaruusohjelmat tuottavat hyötyjä, mutta hyötyjen suuruudesta on vähän tietoa

Avaruuspalvelujen hyötyjen arviointiin ei ole tunnustettua käsitteellistä kehystä

Avaruuspalvelujen tarjontaan liittyy useita taloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä. Nämä hyödyt saadaan sekä avaruusalan alku- että sen loppupäästä (ks. kaavio 5):

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

Avaruusinfrastruktuurin hyötyjen arviointiin ei ole tunnustettua käsitteellistä kehystä, eikä avaruuspalvelujen hyötyjä koskevien tilastotietojen kokoamiseksi ei ole olemassa jäsenneltyä järjestelmää. Avaruustalouden arvoketjua ei ole määritelty virallisesti, eikä ns. loppupään toimintojen määritelmästä ole sovittu.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) julkaisi vuonna 2012 avaruustalouden mittaamista koskevan käsikirjan (Handbook on measuring the space economy), jossa esitetään joitakin menetelmiä ja lähteitä sekä joukko indikaattoreita³¹. Vaikka komissio käytti joitakin käsikirjasta saatuja tietoja, se ei katsonut käsikirjaa sopivaksi EU:n avaruustalouden mittaamiseen ja noudatti omaa lähestymistapaansa Copernicuksen ja Galileon sosioekonomisten hyötyjen määrittämisessä. Komission lähestymistapa oli samanlainen kuin muilla eurooppalaisilla avaruusalan toimijoilla. Koska vakiintunutta käsitteellistä kehystä ei ole, on haastavaa arvioida luotettavasti avaruuspalvelujen hyötyjä, verrata niitä muihin talouden aloihin tai laatia avaruusohjelmien kustannus-hyötyanalyysejä.

Komission menetelmä avaruuspalvelujen hyötyjen määrittämiseksi on puutteellinen

Komissio totesi vuonna 2018, että EU:n avaruusohjelmien tarjoamien palvelujen vaikutus EU:n talouskasvuun ja työllisyyteen ylittää lopulta EU:n avaruusohjelmiin tehdyt merkittävät julkiset investoinnit³². Se tuki tätä lausuntoa useilla tutkimuksilla, joissa arvioitiin EU:n avaruusohjelmista saatavia hyötyjä. Tällaiset arviot ovat tärkeitä myös uusien avaruusohjelmien vaikutusten arvioinnissa. Ohjelmien hyötyjen arvioinnin olisi sen vuoksi perustuttava vankkoihin ja soveltuvin osin yhdenmukaisiin menetelmiin ja realistisiin tietoihin. Tilintarkastustuomioistuin tutki, sovelsiko komissio vankkaa ja yhdenmukaista menetelmää näihin kahteen ohjelmaan ja käytettiinkö tutkimuksissa luotettavia tietolähteitä.

Avaruusohjelmien taloudelliset hyödyt voidaan ilmaista avaruusteollisuuden alku- ja loppupäässä toimivien yritysten bruttoarvonlisäyksellä. Bruttoarvonlisäys vastaa tuotantosektorin tuottamaa arvoa ja voidaan mitata kaikkien tavara- ja palvelutuotantoprosessissa ansaittujen tulojen summana, lisättynä tuotannon ja tuonnin veroilla ja vähennettynä tuotantotukipalkkioilla. Komission menetelmä, jota käytettiin sekä Copernicuksen että Galileon tuottamien tulojen arvioimisessa, ei kuitenkaan vastannut asetuksessa (EU) N:o 549/2013 vahvistettua käsitteellistä kehystä, jota EU käyttää bruttokansantuotteen (BKT) laskemisessa³³. Niinpä tämän tyyppinen hyöty tuli mitatuksi epätäsmällisesti.

Galileon hyötyjen laskentamenetelmä erosi Copernicuksen hyötyjen laskentamenetelmästä. Muille kuin rahallisille hyödyille, kuten ilmastonmuutoksen hillitsemisen edistämiselle tai GNSS-järjestelmän ansiosta pelastetuille ihmishengille, oli annettu rahalliset arvot, minkä vuoksi samoista hyödyistä tehtiin erilaisia arvioita. Laatikossa 3 esitetään esimerkkejä puutteista, jotka koskivat EU:n avaruusohjelmista saatavien hyötyjen laskentaa. Niiden seurauksena taloudelliset vaikutukset, jotka liittyvät kasvuun ja työpaikkoihin, voivat olla aliarvioituja, kun taas ohjelmien todelliset kokonaishyödyt voivat olla yliarvioituja.

Komissiolta puuttuu sellaista tietoa ja sellaisia keskeisiä tuloksellisuusindikaattoreita, joita se tarvitsisi käyttöönoton seurannassa

Galileota ja EGNOSia koskeva asetus (EU) N:o 1285/2013 ja Copernicusta koskeva asetus (EU) N:o 377/2014 sekä EU:n avaruusohjelman perustamisesta annettu uusi asetus edellyttävät, että komissio seuraa säännöllisesti tuloksellisuutta. Niissä määritellään myös tuloksellisuutta koskevat perusindikaattorit³⁴. Teknisten näkökohtien, kuten palvelujen tai tietojen saatavuuden, lisäksi komission on seurattava säännöllisesti palvelujen vaikutusta talouden eri aloihin ja arvioitava, lisääkö EU:n teollisuus markkinaosuuttaan satelliittinavigoinnin ja maanhavainnoinnin maailmanlaajuisilla toimintaketjun loppupään markkinoilla. Tämä edellyttää asiaankuuluvien indikaattoreiden määrittelyä ohjelmien vaikutusten arvioinnin pohjaksi.

Galileon osalta GSA käyttää hyödyllisiä ja kaiken kaikkiaan yhdenmukaisia keskeisiä tuloksellisuusindikaattoreita, jotka osoittavat saavutetun edistyksen. Ajan myötä niiden määrä on kuitenkin kasvanut 97 tuotos- ja tulosindikaattoriin, mikä on tehnyt niiden seurannasta monimutkaista. Joitakin indikaattoreita ei esitetä mielekkäässä kontekstissa, mikä vaikeuttaa niiden tulkintaa. Esimerkiksi indikaattori, josta käy ilmi, kuinka moni yritys hyödyntää kaupallisesti Galileo-järjestelmää käyttäviä tuotteita, osoittaa vuotuiset muutokset, mutta se ei osoita, kuinka suurta osaa vastaavista markkinoista kyseiset yritykset edustavat. Ei ole myöskään olemassa indikaattoreita sellaisista GSA:n toimista syntyneiden kustannusten ja hyötyjen kuvaamiseksi, joiden avulla on pyritty juuri tiettyjen markkinoiden kehittämiseen sen vuoksi, että nämä markkinat ovat strategisesti ja taloudellisesti tärkeämpiä kuin jotkin muut markkinat. Tarkastuksen päättymishetkellä GSA oli jo kehittämässä uutta, yksinkertaisempaa indikaattorien sarjaa.

Copernicus-palvelujen käyttöönoton osalta komissio seuraa esimerkiksi seuraavia keskeisiä parametreja: Kuinka paljon ESA:n tai muiden täytäntöönpanosta vastaavien tahojen rekisteröimien Copernicus-käyttäjien määrä on kasvanut? Kuinka suuri on ollut ladattujen tietojen volyymi? Kuinka monta koulutus- tai myynninedistämistapahtumaa on järjestetty? Käyttäjien määrästä on kuitenkin vain osittaisia tietoja, sillä käyttäjät voivat rekisteröityä myös kansallisiin tiedonjakelualustoihin tai muiden kolmansien osapuolten järjestelmiin. ESA:n ja muiden täytäntöönpanosta vastaavien tahojen on myös vaikea kerätä tietoja siitä, kuka tosiasiallisesti käyttää Copernicus-tietoja ja mihin tarkoituksiin. Komissio ei ole määritellyt selkeästi, millaisia käyttöönottoon liittyviä keskeisiä tuloksellisuusindikaattoreita Copernicuksen täytäntöönpanosta vastaavien tahojen olisi käytettävä, eikä indikaattoreita koskevaa raportointia ole yhdenmukaistettu. Lisäksi koulutus- tai myynninedistämistapahtumien määrän perusteella on ollut haasteellista määrittää, kuinka paljon palveluja on tosiasiallisesti otettu käyttöön.

Asetuksessa (EU) N:o 377/2014 edellytettiin, että komissio seuraa Copernicus-tietojen käyttöä erityisten tulosindikaattoreiden avulla. Näitä olivat varsinaisten käyttäjien (kuten kansallisten, alueellisten tai paikallisten viranomaisten) määrä, markkinaosuus, olemassa olevien markkinoiden laajentuminen, uusien markkinoiden luominen ja eurooppalaisten toimintaketjun loppupään toimijoiden kilpailukyky³⁵. Copernicuksen mahdollisten sovellusten moninaisuuden vuoksi komission on kuitenkin vaikea kerätä sopivia yhteenlaskettuja tietoja näiden indikaattorien tueksi. Vuonna 2019 komissio julkaisi markkinaraportin, jossa todettiin, että vuonna 2017 jo noin 72 prosenttia Euroopan maanhavainnointiyrityksistä käytti Copernicus-tietoja tai ‑palveluja (verrattuna 66 prosenttiin vuonna 2016)³⁶. Tietoa oli kuitenkin hyvin vähän siitä, missä määrin varsinaiset käyttäjät käyttivät Copernicusta tai missä määrin palvelut olivat vahvistaneet eurooppalaisten toimintaketjun loppupään toimijoiden kilpailukykyä.

Galileo-palvelujen käytön mahdollistamisessa on edistytty huomattavasti, mutta keskeisiä ominaisuuksia, joita täyden hyödyn saaminen edellyttäisi, ei ole vieläkään käytettävissä

Galileo on GPS:n ja Venäjän GLONASSin jälkeen kolmas GNSS-järjestelmä, joka tarjoaa navigointi- ja ajoituspalveluja. Kun Galileon alkuvaiheen palveluita otettiin käyttöön vuonna 2016, järjestelmä oli jo kahdeksan vuotta jäljessä alkuperäisiin suunnitelmiin verrattuna³⁷. GPS:llä oli merkittävä etu ensimmäisenä maailmanlaajuisena avoimena GNSS:nä, ja useimmat vastaanottimet käyttävät sitä. Vaikka Galileo-palvelut osoittautuivat muita GNSS-palveluita tarkemmiksi, vuonna 2019 tapahtui merkittävä takaisku, jonka vuoksi Galileo oli poissa käytöstä kuusi päivää. Tämän jälkeen järjestelmästä vastuussa olevien tahojen (GSA:n, komission ja ESA:n) oli tehtävä järjestelmällistä työtä, jotta Galileosta tulisi vakaampi, varmatoimisempi ja häiriönsietokykyisempi. Lisäksi on todettava, että muut palveluntarjoajat voivat pian saavuttaa vastaavan tarkkuustason. Uuden sukupolven entistä tarkempia GPS-satelliitteja ollaan tällä hetkellä ottamassa avaruudessa käyttöön, ja niiden odotetaan olevan toiminnassa lähivuosina.

GSA:n oli tässä yhteydessä määritettävä Galileo-palvelujen merkittävimmät markkinasegmentit ja suunniteltava toimia näiden markkinoiden kehittämiseksi. Tilintarkastustuomioistuin analysoi, oliko GSA tehnyt tehokasta markkinatutkimusta, pyrittiinkö sen toimilla vastaamaan selkeästi määriteltyihin tarpeisiin ja tukemaan laajempaa käyttöä sekä oliko toimilla mitattavissa oleva vaikutus Galileo-palvelujen käyttöön.

Galileo-palvelujen menestyminen jatkossa riippuu erityisesti keskeisten ominaisuuksien saatavuudesta

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että GSA oli tunnistanut vaikuttavalla tavalla GNSS-palvelujen nykyiset keskeiset markkinasegmentit, kuten älypuhelimien tuottajat, autonvalmistajat tai mittauslaitteiden tuottajat, sekä niiden vaatimukset.

GSA oli tiiviisti yhteydessä kansainvälisten laitevalmistajien kanssa ja edisti Galileon kanssa yhteensopivien sirujen ja vastaanottimien saatavuutta markkinoilla. Merkittävä saavutus oli, että vuoteen 2020 mennessä johtavat toimittajat, joiden osuus GNSS-piirisarjojen markkinoista oli yli 95 prosenttia, tuottivat Galileon kanssa yhteensopivia siruja ja moduuleja. Lisäksi Galileon kanssa yhteensopivia vastaanottimia on saatavilla monilla markkinasegmenteillä, ja kyseiset vastaanottimet ovat yleensä yhteentoimivia muiden GNSS-palvelujen kanssa. Tämä parantaa navigoinnin yleistä tarkkuutta, mutta se ei tarkoita, että laitteiden tai vastaanottimien signaalinhankinnassa annettaisiin Galileolle etusija. GPS:llä on edelleen vahva markkinaosuus, ja menee aikaa, ennen kuin useimmat käyttäjät ovat eri markkinasegmenteillä ottaneet käyttöön Galileo-yhteensopivia tekniikoita.

Korkean tarkkuuden palvelu (High Accuracy Service, HAS) ja navigaatiosignaalien todennuspalvelu (Navigation Message Authentication Service, OSNMA) ovat Galileon keskeisiä ominaisuuksia (ns. erottavia tekijöitä). OSNMA koostuu navigointisignaalien digitaalisesta allekirjoituksesta, jolla varmistetaan signaalien aitous. Salatun Galileo‑signaalin tarjoavan kaupallisen todennuspalvelun (CAS) pitäisi olla käytettävissä, jotta voitaisiin suojautua signaalin toistoa käyttäviltä hyökkäyksiltä. Muut GNSS-järjestelmät eivät tarjoa tällaisia palveluja, joten ne ovat Galileon ainutlaatuinen myyntivaltti. CAS on myös ainoa Galileo-palvelu, jonka komissio aikoo asettaa saataville maksua vastaan ja joka voi siten tuottaa tuloja EU:n talousarvioon.

Vaikka Galileon oli tarkoitus olla täysin toiminnassa vuoden 2020 loppuun mennessä, se ei ole vielä päässyt tähän tavoitteeseen. Sekä HAS:n että OSNMA:n kehitys viivästyi entisestään. Testausta suunnitellaan vuodelle 2021, jotta teollisuuden toimijat voivat vahvistaa vastaanottimien yhteensopivuuden, mutta palvelut eivät välttämättä ole saatavilla ennen vuotta 2024. CAS:ää ei ole edelleenkään määritelty, eikä ole selvää, milloin se on toiminnassa. Vaikka tämä ei estä mahdollisten markkinoiden kehittämistä, se saattaa haitata Galileon mahdollisuuksia löytää markkinoita näille palveluille ja siten hyödyntää Galileoon tehtyjä investointeja ennen kuin muut GNSS-järjestelmät alkavat tarjota vastaavia palveluja.

Galileo-palvelujen kehitystä ja käyttöä tukevat toimet ovat laadukkaita, mutta siihen, missä määrin palveluita tosiasiassa otetaan käyttöön, kohdistuu yhä riskejä

GSA on vuodesta 2014 alkaen käyttänyt noin 22 miljoonaa euroa markkinoiden kehittämiseen ja Galileo- ja EGNOS-palvelujen käyttöönoton tukemiseen. Vuoden 2020 puoliväliin mennessä GSA oli myös myöntänyt 141 miljoonan euron avustukset 79 hankkeelle Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa ja noin 41 miljoonan euron rahoitustuen 14 hankkeelle peruselementtejä koskevassa ohjelmassaan.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että hankkeen ehdotuspyyntöjen julkaisemisesta hankkeen loppuun voi kulua yli neljä vuotta. Nopeasti muuttuvilla teknologiamarkkinoilla on tarkastajien näkemyksen mukaan yleisenä riskinä se, että hankkeiden tulokset ovat jo vanhentuneita siinä vaiheessa kun ne ovat käytettävissä.

Tilintarkastustuomioistuin tarkasteli osana otostaan (ks. kohta 21) kahdeksaa tointa, joita GSA oli tukenut Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa tai peruselementtejä koskevassa ohjelmassa tai osana markkinoiden kehittämistä ja jotka oli saatettu päätökseen tarkastukseen mennessä. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että toimet vastasivat yleensä selkeästi määriteltyyn tekniseen tarpeeseen tai kohdistuivat lupaaviin markkinoihin, olivat tekniseltä laadultaan asianmukaisia ja saavuttivat tavoitteensa tuotosten ja aikataulujen osalta. Jotkin markkinat kuitenkin kehittyvät edelleen, ja hankkeiden vaikutusta käyttöönottoon voidaan arvioida vasta pitkällä aikavälillä. Muissa tapauksissa käyttöönotto voi riippua siitä, onko innovatiivisten ratkaisujen mahdollisilla asiakkailla tarvittava rahoitus (ks. laatikko 4).

Toimet, joilla komissio tuki Copernicus-datan käyttöönottoa, olivat hajanaisia, eikä synergioita hyödynnetty

Useat komission keskeiset toimet olivat tavoitteiltaan epäselviä, minkä lisäksi ne olivat hajanaisia ja niiden rahoitus oli puutteellista

Komissio on vuodesta 2014 alkaen tukenut Copernicus-palvelujen käyttöönottoa suoraan noin 30 miljoonalla eurolla. Lisäksi Copernicus-tietojen uusien käyttötapojen kehittämiseksi oli käytettävissä noin 83 miljoonaa euroa. Copernicus-palvelujen käyttöönoton tukemiseksi myönnettiin Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta 194 miljoonan euron avustukset 79 hankkeelle, joissa keskityttiin erityisesti Copernicus-palvelujen markkinoille saattamiseen ja kehittämiseen. Tilintarkastustuomioistuin tarkasteli osana otostaan kuutta komission suoraan tukemaa keskeistä tointa (ks. kohta 30) ja kahdeksaa Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta rahoitettua hanketta, joilla pyrittiin tukemaan käyttöönottoa ja jotka oli saatettu päätökseen tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen ajankohtaan mennessä.

Copernicusta koskevan tietoisuuden lisäämiseksi komissio perusti Copernicus Academy- ja Copernicus Relays ‑verkostot. Copernicus Academy ‑verkoston tavoitteena on tukea käyttöönottoa yliopistoissa ja tutkimuskeskuksissa tarjoamalla kurssimateriaalia ja kohdennettua tietoa julkisille tutkimusorganisaatioille. Copernicus Relays ‑verkoston tavoitteena on ymmärtää paremmin käyttäjien tarpeita, lisätä tietoisuutta kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla ja levittää parhaita käytäntöjä.

Tilintarkastustuomioistuin totesi, että komissio oli vuodesta 2017 lähtien harjoittanut menestyksekkäästi yhteistoimintaa yli 160 akatemian jäsenen kanssa kaikissa 27 jäsenvaltiossa sekä joissakin kolmansissa maissa ja yli yhdeksänkymmenen Copernicus Relays ‑verkoston kumppanin kanssa. Yhteistyökumppaneihin kuului kansallisia viranomaisia, valtion virastoja, innovaatioklustereita, avaruusalalla toimivia yrityksiä sekä yliopistojen instituutteja ja voittoa tavoittelemattomia organisaatioita. Vuonna 2019 Copernicus Relays järjesti noin 200 tiedotustapahtumaa. Kumppanit eivät kuitenkaan saa suoraa rahoitusta, eikä ole tietoa siitä, edistävätkö ne sellaista jäsennellyllä tavalla toteutettua käyttöönottoa, jolla olisi pitkäaikaisia kansallisen, alueellisen tai paikallisen tason vaikutuksia.

Komissio tuki vuonna 2016 hyväksymänsä Euroopan avaruusstrategian mukaisesti myös aloittelevia yrityksiä. Tätä varten se järjesti tai tuki taloudellisesti kilpailuja, joilla edistettiin innovatiivisia ideoita (Hackathons- ja Masters-kilpailut,) sekä perusti yritystoiminnan kehittämiseen (Accelerator) ja yrityshautomoihin (Incubation) liittyvät ohjelmat. Copernicuksen Accelerator ‑ohjelmasta rahoitettiin vuosittain noin 40 valmennusta, joissa kokeneet mentorit opastivat innovatiivisia yrityksiä. Copernicuksen Incubation ‑ohjelmasta tuettiin avustuksilla noin 20:tä sellaista innovatiivista yritystä, jotka käyttivät Copernicuksen tietoja. Nämä avustukset, joista kunkin määrä oli 50 000 euroa, maksettiin sen tuen lisäksi, jota yritykset olivat jo saaneet muista hautomoaloitteista, esimerkiksi ESA:n omista yrityshautomoista. Tuettujen aloittelevien yritysten määrä oli kuitenkin pieni, eikä komissio ole selventänyt näiden ohjelmien tukemisen tavoitteita. Aloittelevien yritysten edistymistä ei seurattu kehittämis- tai hautomojaksojen päätyttyä. Näin ollen ei ole vielä mahdollista arvioida, tukivatko nämä kaksi aloitetta aloittelevia yrityksiä tehokkaasti ja vaikuttavasti.

Toinen keskeinen toimi oli Caroline Herschel ‑puitekumppanuussopimus, jolla pyrittiin tiivistämään yhteistyötä kiinnostuneiden jäsenvaltioiden kanssa. Puitekumppanuussopimuksen mukaisesti julkiset tahot, kuten 22 jäsenvaltion avaruusvirastot tai tutkimuslaitokset, ehdottavat komissiolle hankkeita ja myöntävät avustuksia toimille kolmessa erityistavoitteessa (”luokassa”). EU:n talousarvion tuki on enintään 85 prosenttia kustannuksista (ks. taulukko 2).

Puitekumppanuussopimuksen avulla komissio voi tukea käyttöönottoa suoraan yhdessä kansallisten kumppaneiden kanssa ja siten saada hyötyä toimistaan. Sopimuksen nojalla kuitenkin järjestettiin eri luokissa suuri joukko pienehköjä, yksittäisiä toimia, kuten työpajoja, koulutuksia tai hankkeita. Niinpä sopimuksen täytäntöönpano oli hajanaista. Sen odotettu kokonaisvaikutus ja suhde käyttöönottoa tukeviin kansallisiin strategioihin jäi suurelta osin epäselväksi. Ohjelma sisälsi esimerkiksi toimia, joilla pyrittiin laatimaan parhaiden käytäntöjen luettelo. Nämä käytännöt toimisivat esimerkkinä Copernicuksen mahdollisille uusille käyttäjille julkisella sektorilla ja lisäisivät tietoisuutta siitä, miten Copernicus-palvelut voisivat tukea julkishallintoja. Koska maanhavainnointitietojen käyttö on monimutkaista ja edellyttää asiantuntemusta, puitekumppanuussopimuksen tukemat toimet edellyttäisivät kuitenkin täydentäviä toimenpiteitä. Olisi esimerkiksi palkattava asiantuntijoita kansallisiin hallintoihin. Näiden täydentävien toimenpiteiden toteuttamista ei kuitenkaan ollut varmistettu.

Komissio budjetoi ohjelmalle kuuden miljoonan euron rahoitusosuuden sen ensimmäisenä vuonna (2018). Tarkastushetkellä monet hankkeet olivat kuitenkin viivästyneet lähinnä siitä syystä, että avustussopimusten allekirjoitukset olivat myöhästyneet ja ennakkomaksujärjestelyt viivästyneet. Vuoden 2019 vuotuiseen työohjelmaan sisällytetyille toimille suunniteltu kahdeksan miljoonan euron EU:n rahoitus toteutui vasta merkittävän viivästyksen jälkeen. Hankkeiden avustussopimukset voitiin näin ollen allekirjoittaa vasta syyskuussa 2020 eli ajankohtana, jolloin vuoden 2020 työohjelman toimien rahoitus oli vielä epävarmaa.

Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta rahoitetut hankkeet ovat yleensä laadukkaita, mutta niiden vaikutusta Copernicuksen käyttöönottoon ei ole mahdollista arvioida

Horisontti 2020 ‑puiteohjelma oli tärkeä pilari komission pyrkimyksissä tukea Copernicuksen käyttöönottoa. Avaruutta käsittelevässä ohjelman osassa toteutettiin kohdennettuja toimia, mutta maanhavainnointitietoja käyttävät hakijat olivat tukikelpoisia myös sellaisissa osissa Horisontti 2020:n työohjelmaa, jotka eivät liittyneet avaruuteen³⁸.

Tilintarkastustuomioistuin tarkasteli Copernicus-ohjelman käyttöönottoon liittyviä ehdotuspyyntöjä Horisontti 2020 ‑puiteohjelman työohjelmissa vuosilta 2014/2015 ja 2016/2017. Tilintarkastustuomioistuin analysoi kahdeksan päätökseen saatetun hankkeen osalta, olivatko ne edistäneet Copernicus-palvelujen käyttöönottoa merkittävästi.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastamat hankkeet olivat teknisesti uskottavia ja saavuttivat useimmat työohjelmissa määritellyt tavoitteet. Kolmen erityisesti markkinoille saattamiseen kohdennetun hankkeen osalta oli kuitenkin epäselvää, olivatko tuensaajat onnistuneet kehittämään palveluja, jotka pystyivät tuottamaan osallistujille merkittävää liikevaihtoa. Samoin oli epäselvää, oliko Copernicuksen käyttö laajentunut huomattavasti. Tilintarkastustuomioistuin totesi myös, että odotukset joidenkin ehdotuspyyntöjen vaikutuksesta olivat hyvin kunnianhimoisia. Tuettujen hankkeiden määrä oli nimittäin niin vähäinen, ettei asetettuja tavoitteita todennäköisesti saavutettaisi (ks. laatikko 5).

Komissio on parantanut Copernicus-tietojen saatavuutta, mutta synergiamahdollisuuksia ei hyödynnetä

Copernicus-tietojen ja ‑tuotteiden asianmukainen saatavuus on keskeistä palvelujen tuloksellisen käyttöönoton kannalta. Tilintarkastustuomioistuin tutki, oliko komission lähestymistapa, joka koski Copernicus-tietojen ja ‑palvelujen saatavuutta, kustannustehokas ja synerginen.

ESA ja Eumetsat perustivat tietokeskuksia, joista käyttäjät voivat ladata Sentinel-raakatiedot. Osana infrastruktuuria 13 EU:n jäsenvaltiota rahoitti ja piti yllä kansallisia peilipalvelimia Copernicus-tietoja varten. Osa näistä palvelimista eli yhteistyöhön perustuvista maasegmenteistä (CollGS)³⁹ tarjosi lisäpalveluja käyttäjilleen. Palvelukomponenteista vastaavat toimijat asettivat Copernicus-tuotteet saataville omien tietoliikenneratkaisujensa kautta.

Koska Copernicus-ohjelman tuottamien tietojen määrä oli haaste perinteisen tietojen lataamisen kannalta, perustettiin vuonna 2016 työryhmä, joka koostui komission, ESA:n, Eumetsatin, jäsenvaltioiden ja Copernicuksen osallistujamaiden edustajista. Työryhmä ehdotti ratkaisuja, joilla parannettaisiin Copernicus-tietojen ja ‑tuotteiden saatavuutta⁴⁰. Osana tätä aloitetta komissio on rahoittanut toimia, joilla on perustettu datan ja informaation saantipalveluja (Data and Information Access Services, DIAS). Integroitua maasegmenttiä ei kuitenkaan ole saatu aikaan, ja Copernicus-tiedot asetetaan edelleen saataville monilla eri alustoilla, joita pitävät yllä ESA, Copernicuksen täytäntöönpanosta vastaavat tahot, jäsenvaltiot ja yksityiset toimijat.

DIAS-alustat ovat EU:ssa sijaitsevia innovatiivisia digitaalisia pilvipohjaisia alustoja, joiden avulla käyttäjät voivat hyödyntää suuria määriä Copernicus-tietoja ja muuta avaruusdataa ilman, että heidän tarvitsee siirtää ja tallentaa niitä omiin tietokoneverkkoihinsa. Tarkoituksena oli tehostaa kilpailua sekä näiden alustojen kesken että suhteessa olemassa oleviin palveluihin. Lisäksi alustoihin oli tarkoitus yhdistää muita kaupallisia palveluja, jotta alustoista tulisi pitkällä aikavälillä taloudellisesti kestäviä ja julkisista varoista riippumattomia.

DIAS-alustoja perustettaessa oli epävarmaa, olisiko käyttäjiä, jotka mahdollisesti olisivat halukkaita maksamaan palveluista, niin suuri määrä, että alustojen taloudellinen kestävyys voitaisiin taata. Komissio päätti lopulta tukea viittä tällaista alustaa vuoteen 2021 saakka. Alustojen vähäinen määrä kuitenkin vaikeutti riittävän käyttäjämäärän houkuttelemista. Näin ollen oli vaikeaa saavuttaa kriittistä massaa ja hyötyä verkostovaikutuksista ja siten kilpailla vaikuttavalla tavalla vastaavia palveluja tarjoavien EU:n ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Sen jälkeen kun DIAS-alustat aloittivat toimintansa vuoden 2018 puolivälissä, alustojen palveluille on ollut hyvin vähän käyttäjiä verrattuna aktiivisten Copernicus-käyttäjien kokonaismäärään. Tällä hetkellä vain vähäinen määrä käyttäjiä maksaa osasta palveluja. Komissio ei myöskään edistänyt riittävästi näiden palvelujen käyttöä muissa käyttöönoton tukemiseen tarkoitetuissa välineissä (kuten Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa) siten, että se olisi kannustanut edunsaajia käyttämään tätä uutta välinettä tietojensa käsittelyssä.

Komissiolla ei ole vielä strategiaa, jonka mukaisesti Copernicus-tietojen ja niiden käsittelyn saatavuutta lisättäisiin kustannustehokkaasti. Vain yksi 13:sta yhteistyöhön perustuvasta maasegmentistä (CollGS) on osoittanut kiinnostusta lähentymiseen siten, että segmentti on toteutettu DIAS-infrastruktuurin avulla. Komissio ei myöskään ole vielä selventänyt, miten Copernicus-tietojen ja muun avaruusdatan saatavuus ja käsittely sisällytettäisiin eurooppalaiseen avoimen tieteen pilvipalvelualoitteeseen⁴¹. Tällä aloitteella pyritään puuttumaan EU:n tietoinfrastruktuurien yleiseen hajanaisuuteen siten, että kehitetään ratkaisuja tieteellisen tiedon tallentamiseen, jakamiseen ja uudelleenkäyttöön sekä erilaisten tietoaineistojen, kuten maanhavainnointitietojen, vuorovaikutukseen.

Sääntelytoimilla voidaan edistää EU:n avaruuspalvelujen käyttöönottoa, mutta toimissa on edelleen puutteita

Komissio sitoutui Euroopan avaruusstrategiassaan vuodelta 2016 myös siihen, että se toteuttaisi sääntelytoimenpiteitä (jos ne ovat perusteltuja ja hyödyllisiä) Galileon viemiseksi tietyille markkinoille tai tietyille alueille. Lisäksi standardointitoimenpiteillä edistettäisiin pitkällä aikavälillä avaruusratkaisujen laajempaa käyttöä.

Tilintarkastustuomioistuin arvioi, oliko komissio selvittänyt vaikuttavalla tavalla, kuinka sääntely- tai standardointitoimilla voitaisiin tukea avaruuspalvelujen käyttöönottoa, ja oliko se toteuttanut tällaisia toimia. Koska olemassa olevat säännökset voivat myös estää avaruuspalvelujen käyttöä (esim. julkishallinnon säännöt, joilla kielletään avaruusdatan tai ‑palvelujen käyttö), tilintarkastustuomioistuin tutki lisäksi, olivatko komissio ja tarkastukseen valitut jäsenvaltiot ryhtyneet toimiin tällaisten esteiden tunnistamiseksi ja poistamiseksi.

Sääntelytoimet helpottivat Galileo-yhteensopivien laitteiden käyttöä, mutta lisätoimia tarvitaan

Satelliittinavigointi- ja ajoituspalveluihin sovelletaan lukuisia teknisiä standardeja ja säännöksiä. Ne voivat olla EU:n tai kansallisia sääntöjä taikka kansainvälisissä sopimuksissa asetettuja tai standardointiorganisaatioiden asettamia standardeja. Tällaisilla toimenpiteillä voidaan tukea avaruuspalvelujen käyttöönottoa, koska niiden avulla laitevalmistajat voivat standardoida tuotteensa ja varmistaa järjestelmien yhteentoimivuuden. Koska satelliittinavigointijärjestelmissä käytetään radiotaajuuksia, standardit ovat tarpeen myös signaalien suojaamiseksi häiriöiltä.

Komissio on jo hyväksynyt sellaisia liikenneturvallisuuteen ja hätäpalveluihin liittyviä sääntelytoimenpiteitä, jotka edistävät Galileo-palvelujen käyttöönottoa⁴². Näillä aloitteilla on tuettu vaikuttavalla tavalla uusien autojen ja matkapuhelimien varustamista Galileon kanssa yhteensopivilla piirisarjoilla, joiden avulla pelastushenkilöstö pääsee onnettomuuspaikalle nopeammin. Lisäksi vuonna 2020 päivitettiin alan kansainvälinen standardi, jossa GPS oli asetettu laitteiden ensisijaiseksi navigointisignaaliksi. Päivityksen jälkeen laitevalmistajat voivat valita haluamansa GNSS:n, mikä todennäköisesti tukee Galileo-palvelujen laajempaa käyttöä.

Komission vuonna 2017 toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin standardointiin liittyviä puutteita ja tulevaisuuden tarpeita siitä näkökulmasta, miten Galileo- ja EGNOS-järjestelmien pääsyä markkinoille voitaisiin edistää. Lisäksi tutkimuksessa esitettiin etenemissuunnitelmia eri markkinasegmenttien osalta⁴³. Komissio laati myös eurooppalaisen radionavigointisuunnitelman, jossa esitetään luettelo olemassa olevista ja kehittymässä olevista radionavigointijärjestelmistä ja luodaan katsaus radionavigointia koskevaan EU:n lainsäädäntöön⁴⁴. Kuultuaan jäsenvaltioita komissio määritteli kolme ensisijaista toiminta-alaa, joilla sääntelystä tai standardoinnista voisi olla hyötyä⁴⁵:

• älykäs liikenne ja liikkuvuus: miehitetty ilmailu, miehittämättömät ja autonomiset ilma-alukset, älykkäät tieliikennejärjestelmät, meriliikenne ja rautatieliikenne
• älykäs yhteenliitettävyys: sijaintipohjaiset palvelut (esimerkiksi älypuhelimissa), yhdistetyt laitteet, joita kutsutaan esineiden internetiksi, ja vuorovaikutus julkishallinnon kanssa
• älykkäät infrastruktuurit: ajoitus- ja synkronointipalvelut kriittisissä infrastruktuureissa, mukaan lukien energia-, televiestintä- ja liikenneinfrastruktuurit.

Tarkastuksen päättymishetkellä edistys on ollut kohtalaista. Vuoden 2020 Galileo‑työohjelmaan sisällytettiin kartoitus komission ja GSA:n toimista, joilla on pyritty kehittämään Galileo-yhteensopivia toimintaketjun loppupään standardeja. Lisäksi on meneillään lento-, tieliikenne- ja merisovelluksiin liittyviä tutkimuksia ja hankkeita. Jotta toimet olisivat tehokkaita, näillä aloilla tarvitaan kuitenkin täydentäviä alakohtaisia sääntelytoimia. GNSS-järjestelmän kannalta tärkeillä soveltamisaloilla standardeista on sovittava kansainvälisissä elimissä, mikä voi olla monimutkaista ja aikaa vievää. Alakohtainen sääntely edelleen puuttuu tai on epätäydellistä merkityksellisillä aloilla, ja esimerkiksi tieliikenteessä ja logistiikassa puuttuu autonomisia autoja ja drooneja koskeva sääntely. Komissio seuraa tällä hetkellä näiden haasteiden kehitystä, mutta ei ole olemassa aikataulua, jonka mukaisesti kullekin toimintapolitiikalle tai markkinasegmentille vahvistettaisiin sopivat säännökset tai standardit ja näin edistettäisiin Galileon käyttöönottoa.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös, että edistys älykkään yhteenliitettävyyden ja julkishallinnon yhteyksien alalla on vähäistä (muiden kuin julkisesti säänneltyjen palvelujen osalta). Tähän mennessä ei ole luotu standardeja, joilla vahvistettaisiin Galileon asemaa relevanteissa esineiden internetin sovelluksissa tai tekoälysovelluksissa. Komission toimet yhteyksien luomiseksi kansalaisten ja julkishallinnon välille on rajattu maanviljelijöihin, jotka käyttävät satelliittinavigointia. Nämä toimet ovat osa digitaalista alustahanketta.

Komissio ei edistä asetuksissaan riittävällä tavalla maanhavainnoinnin käyttöä

Komission vuonna 2015 tekemän kartoituksen (ks. kohta 32) mukaan EU‑lainsäädännöllä voitaisiin tehostaa EU:n toimintapolitiikkojen täytäntöönpanoa ja vähentää hallinnollista taakkaa. Merkittävä edistysaskel oli se, että hyväksyttiin oikeusperusta, jossa jäsenvaltioita kannustettiin käyttämään maanhavainnointia yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanon seurannassa⁴⁶. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin vain vähän edistystä sellaisilla muilla aloilla, joilla lainsäädännön avulla voitaisiin edistää Copernicus-tietojen ja muiden maanhavainnointitietojen käyttöä. Tähän mennessä vain hyvin harvoissa EU:n säädöksissä on edellytetty, että tiedonkeruussa käytetään Copernicusta ja Galileota niin paljon kuin mahdollista. Tällainen säädös on asetus (EU) 2018/841, joka koskee maankäyttöä ja metsätalouden seurantaa EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteen saavuttamiseksi⁴⁷. Komissio ei myöskään ole tehnyt kattavaa analyysia siitä, millä osa-alueilla EU‑lainsäädäntö voisi nykyistä enemmän edistää maanhavainnointitietojen käyttöä.

Toimet, joilla on pyritty havaitsemaan avaruuspalvelujen käyttöönottoon liittyviä sääntelyllisiä tai hallinnollisia esteitä, ovat olleet vähäisiä

Sen lisäksi, että tekniset standardit voivat olla esteenä EU:n avaruusohjelmien koko potentiaalin hyödyntämiselle (ks. kohta 81), maanhavainnointi- ja navigointipalvelujen käytölle voi olla sääntelyyn liittyviä tai hallinnollisia esteitä esimerkiksi lainvalvonnan alalla tai silloin, kun hankintasäännöt eivät salli tällaisten palvelujen käyttöä. Lisäksi Sentinel-tietoihin perustuvien uusien teknologioiden käyttö voi edellyttää merkittäviä muutoksia hallinnollisiin menettelyihin ja tietojärjestelmiin⁴⁸.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komissio ei ollut muodostanut järjestelmällistä yleiskuvaa siitä, miten jäsenvaltioiden hallinnot käyttivät avaruusdataa ja oliko niiden käytölle lainsäädännöllisiä esteitä. Italiassa kansalliset viranomaiset olivat perustaneet korkean tason työryhmän selvittämään mahdollisia kansallisen ja Euroopan tason sääntelyllisiä esteitä, jotka voisivat vaikuttaa Copernicuksen ja Galileon tuotteiden ja palvelujen käyttöönottoon, mutta tämän työn tulokset eivät vielä olleet saatavilla. Ranskassa, Saksassa ja Tšekissä kansalliset viranomaiset eivät olleet vielä tehneet tällaista analyysia.

Johtopäätökset ja suositukset

Tilintarkastustuomioistuimen yleinen päätelmä on, että EU:n avaruusohjelmat Galileo ja Copernicus tuottavat arvokkaita palveluja ja tietoja. Komissio on edistänyt tätä toimintaa monin tavoin, mutta se ei ole tehnyt tarpeeksi hyödyntääkseen ohjelmien potentiaalia. Tarvitaan lisätoimia, jotta tehdyillä merkittävillä investoinneilla voidaan saavuttaa odotetut yhteiskunnalliset ja taloudelliset hyödyt ja siten vahvistaa EU:n sisämarkkinoita.

Komissio pyrki Euroopan avaruusstrategiassaan vuodelta 2016 maksimoimaan eurooppalaisten avaruusohjelmien tuottamat taloudelliset ja yhteiskunnalliset hyödyt, mutta se ei asettanut selkeitä tavoitteita ja painopisteitä, joissa olisi ilmaistu selkeästi, mitä ”maksimoinnin” voitiin realistisesti odottaa merkitsevän. Komissio ei myöskään asettanut aikataulua näiden tavoitteiden saavuttamiseksi (kohdat 24–26).

EU:n avaruusohjelmien käyttöönoton edistämiseksi ei ole vielä kattavaa strategiaa, ja komission lähestymistavat ovat vain osittain yhteydessä erityisiin, mitattavissa oleviin, hyväksyttyihin, realistisiin ja aikasidonnaisiin strategisiin tavoitteisiin, joissa selitettäisiin selkeästi, mitä tuloksia olisi saavutettava (kohdat 27–31).

Komission sisällä Copernicus-tietoja hyödynnetään asianmukaisesti toimintapolitiikkojen seurannassa. Komissio ei kuitenkaan hyödynnä täysimääräisesti tietojen potentiaalia, eikä se ole vielä kehittänyt strategiaa tietojen käytön lisäämiseksi komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä tai elimissä (kohdat 32 ja 33).

Komissio ei ole määritellyt selkeästi Copernicuksen täytäntöönpanosta vastaavien tahojen tehtäviä käyttöönoton tukemisessa. Tämän seurauksena kaikilla kyseisillä tahoilla ei ollut aiheeseen liittyvää strategiaa ja niiden lähestymistavat käyttöönoton tukemiseen vaihtelivat (kohdat 34 ja 36).

Komissio ja GSA saivat vain vähän tietoa niistä jäsenvaltioiden strategioista ja lähestymistavoista, jotka liittyivät käyttöönoton tukemiseen. Tarkastukseen valittujen jäsenvaltioiden lähestymistavat vaihtelivat, mutta huolimatta lupaavista aloitteista, joilla pyrittiin saattamaan avaruusala paremmin yhteen muiden kuin avaruusalan toimijoiden kanssa, jäsenvaltiot eivät olleet tehneet kattavia analyyseja siitä, millä osa-alueilla Copernicus-palvelut voisivat parantaa julkishallinnon tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Komissio ei ole omassa lähestymistavassaan myöskään vielä puuttunut avaruuspalvelujen markkinoiden hajanaiseen rakenteeseen (kohdat 37–42).

Tukeakseen EU:n avaruuspalvelujen käyttöönottoa vaikuttavammalla tavalla komission olisi

1. kehitettävä kattava strategia, jolla tuetaan Galileo- ja Copernicus-palvelujen käyttöönottoa ja jossa on otettu huomioon kaikki asiaankuuluvat toimijat ja tahot eri tasoilla ja selvennetty niiden tehtävät sekä määritetty realistiset ja mitattavissa olevat tavoitteet
2. selvitettävä yhdessä jäsenvaltioiden kanssa, millä osa-alueilla EU:n avaruuspalvelut voisivat parantaa julkishallinnon tehokkuutta ja vaikuttavuutta niin, että markkinoiden hajanaista rakennetta voitaisiin parantaa.

Tavoiteajankohta: vuosi 2023

Avaruuspalvelujen tuottamiseen liittyy useita taloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä, mutta tällaisten hyötyjen arvioimiseksi ei ole yleisesti tunnustettua käsitteellistä ja tilastollista kehystä. Tämän vuoksi on haastavaa kvantifioida luotettavasti nämä hyödyt ja asettaa ne perspektiiviin suhteessa avaruusohjelmien kustannuksiin (kohdat 43–45).

Komission hyötyarvioiden menetelmissä ja kattavuudessa on puutteita. Arviot, jotka koskivat näiden kahden ohjelman hyötyjä, eivät olleet vertailukelpoisia, ja joitakin hyötyjä on saatettu yli- tai aliarvioida (kohdat 46–48).

Komission on seurattava säännöllisesti ohjelmien täytäntöönpanon tuloksia keskeisten tuloksellisuusindikaattoreiden avulla. Vaikka GSA:lla on Galileon osalta kaiken kaikkiaan yhdenmukainen tuotos- ja tulosindikaattorijärjestelmä, indikaattorien suuri määrä lisää monimutkaisuutta ja niiden tulkinta on toisinaan vaikeaa. Copernicuksen osalta indikaattorit antavat vain aivan perustietoja palvelujen käyttöönotosta, eivätkä ne anna tietoja ohjelman keskeisten tavoitteiden saavuttamisesta (kohdat 49–52).

Jotta avaruuspalvelujen taloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä voitaisiin arvioida luotettavammin ja yhdenmukaisemmin ja jotta keskeisten tavoitteiden saavuttamista voitaisiin seurata vaikuttavammalla tavalla, komission olisi

1. kehitettävä yhdessä muiden sidosryhmien (kuten OECD:n, ESA:n ja jäsenvaltioiden) kanssa käsitteellinen kehys EU:n avaruusohjelmien taloudellisten ja yhteiskunnallisten hyötyjen arvioimiseksi ja yhdenmukaistettava EU:n avaruusohjelmien hyötyjen arviointia vankkojen menetelmien ja luotettavien tietojen pohjalta
2. seurattava avaruusohjelmissa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista asianmukaisten tuloksellisuusindikaattoreiden perusteella.

Tavoiteajankohta: vuosi 2024

Monilla merkityksellisillä markkinasegmenteillä on edistytty hyvin toimissa, joilla on mahdollistettu vastaanottimien Galileo-yhteensopivuus ja Galileo-palvelujen käyttöönotto. Galileon keskeisten ominaisuuksien saataville asettaminen on kuitenkin viivästynyt merkittävästi, mikä voi haitata Galileon mahdollisuuksia löytää markkinoita kyseisille palveluille (kohdat 55–58).

Galileo-palvelujen käyttöönoton tukemiseksi toteutetut toimet olivat teknisesti asianmukaisia, ja niillä saavutettiin tuotos- ja aikatavoitteet. Useiden tarkastettujen hankkeiden osalta ei kuitenkaan ole vielä tiedossa, johtaako innovatiivisten tuotteiden kehittäminen siihen, että tuotteet saavuttavat huomattavaa menekkiä markkinoilla. Tätä voidaan arvioida vasta pidemmällä aikavälillä (kohdat 59–61).

Komission keskeisillä toimilla, jotka koskivat Copernicus-ohjelmaa, pyrittiin lisäämään tietoisuutta ohjelmasta, tukemaan aloittelevia yrityksiä ja tekemään tiiviimpää yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa käyttöönoton lisäämiseksi. Monien tällaisten toimien tavoitteita ja vaikutuksia ei kuitenkaan ollut määritelty selkeästi. Lisäksi oli epäselvää, edistivätkö ne käyttöönottoa jäsennellyllä tavalla, ja joillakin niistä ei myöskään ollut riittävää rahoitusta (kohdat 62–68).

Copernicukseen liittyvissä toimissa, joita toteutettiin Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa, komissio tuki yleisesti ottaen laadukkaita hankkeita, mutta hankkeiden vähäisen määrän vuoksi odotetun vaikutuksen saavuttaminen oli epätodennäköistä. Joidenkin hankkeiden osalta oli epäselvää, miten ne edistivät käyttöönottoa (kohdat 69–71).

Komissio edisti Copernicuksen tietojen ja pilvipalveluiden saatavuutta, mutta tietoja tarjotaan tällä hetkellä lukuisten kanavien kautta. Synergiamahdollisuuksia ei vielä hyödynnetä, eikä komissio ole selventänyt, miten Copernicus saatetaan osaksi eurooppalaista avoimen tieteen pilvipalvelualoitetta (kohdat 72–77).

Tukeakseen käyttöönottoa paremmin ja mahdollistaakseen avaruusdatan ja avaruustuotteiden tehokkaan käytettävyyden komission olisi

1. toteutettava tarvittavat tekniset ja oikeudelliset järjestelyt, joiden avulla Galileon erottavista tekijöistä tulee täysin valmiita
2. määriteltävä selkeästi, mitkä ovat keskeisten toimien tavoitteet ja odotetut vaikutukset, ja pyrittävä kyseisten toimien osalta täydentävyyteen jäsenvaltioiden toimien kanssa
3. kehitettävä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden kanssa pitkän aikavälin kehys, jossa Copernicuksen tietojen ja tuotteiden saatavuuteen sovelletaan kestävämpää ja yhdennetympää lähestymistapaa; pyrittävä integroimaan Copernicus eurooppalaisten pilvipalveluiden infrastruktuuriin.

Tavoiteajankohta: vuosi 2024

Komissio edisti liikenneturvallisuuteen ja hätäpalveluihin liittyvällä sääntelyllä alan laitteiden yhteensopivuutta Galileon kanssa, minkä odotetaan lisäävän Galileo-palvelujen käyttöä. Muihin painopistealoihin liittyviä toimia valmistellaan kuitenkin edelleen, eikä vieläkään ole aikataulua siitä, milloin sääntelyn tai standardien voidaan kullakin politiikanalalla tai markkinasegmentillä odottaa olevan valmiita (kohdat 80–84).

Maanhavainnoinnin osalta on todettava, että komissio ei ole sisällyttänyt EU:n lainsäädäntöön riittävästi elementtejä, joilla olisi edistetty Copernicus-tietojen käyttöä. Komissio ei myöskään ole vielä tehnyt kattavaa analyysia siitä, miltä osin EU:n lainsäädännössä voitaisiin nykyistä paremmin edistää kyseisten tietojen käyttöä (kohta 85).

Avaruuspalveluiden käytölle voi olla sääntelyyn liittyviä tai hallinnollisia esteitä. Komissiolla ja tarkastukseen valituilla jäsenvaltioilla ei kuitenkaan ollut järjestelmällistä yleiskuvaa tällaisista esteistä eikä siitä, miten ne voitaisiin poistaa (kohdat 86 ja 87).

Voidakseen edistää EU:n avaruusohjelmien palvelujen laajempaa käyttöönottoa komission olisi

1. analysoitava, miltä osin EU:n lainsäädännöllä tai standardeilla voitaisiin edistää Copernicuksen tietojen ja tuotteiden hyödyntämistä parhaalla mahdollisella tavalla
2. määritettävä yhdessä jäsenvaltioiden kanssa sääntelyyn liittyvät ja hallinnolliset tekijät, jotka estävät EU:n avaruuspalvelujen käyttöönottoa, ja tuettava jäsenvaltioita näiden esteiden poistamissa
3. määriteltävä kunkin merkityksellisen markkinasegmentin osalta aikataulut, joiden mukaisesti sääntelyllä tai standardoinnilla on mahdollista edistää Galileon käyttöä, ja seurattava kyseisten aikataulujen toteutumista tiiviisti.

Tavoiteajankohta: vuosi 2024

Tilintarkastustuomioistuimen IV jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Alex Brenninkmeijerin johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 23. maaliskuuta 2021.

Tilintarkastustuomioistuimen puolesta

Klaus-Heiner Lehne
presidentti

Liitteet

Liite I – EU:n avaruusohjelmien talousarvio

Liite II – Vuonna 2016 hyväksytyn Euroopan avaruusstrategian keskeiset toimet

Liite III – Galileo-palvelujen käyttöönottoa edistävät sääntelytoimenpiteet

Lyhenteet

CAMS: Copernicuksen ilmakehän seurantapalvelut (Copernicus Atmosphere Monitoring Service)

CEMS: Copernicuksen hätätilanteiden hallintapalvelut (Copernicus Emergency Services)

CLMS: Copernicuksen maakartoituspalvelut (Copernicus Land Monitoring Services)

CMEMS: Copernicuksen meriympäristön seurantapalvelut (Copernicus Marine Environment Monitoring Service)

CollGS: Yhteistyöhön perustuva maapäällinen segmentti (Collaborative Ground Segment)

CORINE: EU:n ympäristötiedon koordinointia koskeva ohjelma

COSME: EU:n yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskeva ohjelma

DIAS: Datan ja informaation saantipalvelut (Data and Information Access Services)

ECMWF: Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus (European Centre for Medium-Range Weather Forecasts)

EGNOS: Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä (European Geostationary Navigation Overlay Service)

EIP: Euroopan investointipankki

EIR: Euroopan investointirahasto

ESA: Euroopan avaruusjärjestö

Eumetsat: Euroopan sääsatelliittijärjestö

GNSS: Globaali navigointisatelliittijärjestelmä (Global Navigation Satellite System)

GSA: Еuroopan GNSS-virasto

OECD: Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö

Sanasto

Copernicus: EU:n maanhavainnointi- ja seurantaohjelma, joka kerää ja käsittelee tietoa satelliiteista ja maanpäällisistä antureista ympäristö- ja turvallisuustietojen toimittamiseksi.

Copernicus-ohjelman varsinaiset käyttäjät: Copernicus-asetuksen yhteydessä EU:n toimielin tai elin tai eurooppalainen, kansallinen, alueellinen tai paikallinen viranomainen, joka on vastuussa julkisen palvelun tai toimintapolitiikan määrittelystä, täytäntöönpanosta, valvonnasta tai seurannasta.

Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä (EGNOS, European Geostationary Navigation Overlay Service): Satelliittipohjainen järjestelmä, joka tehostaa GPS-signaaleja ja tekee niistä soveltuvia turvallisuuden kannalta olennaisiin sovelluksiin esimerkiksi ilmailualalla.

Galileo: Eurooppalainen globaali satelliittinavigointijärjestelmä.

Maanpäällinen segmentti: Kaikki avaruusalukseen liittyvän järjestelmän osat, jotka sijaitsevat maan päällä ja joilla ohjataan avaruusalusta ja välitetään tietoa.

Sentinelit: Satelliitit, jotka toimittavat maanhavainnointitietoja osana Copernicus‑ohjelmaa.

Tarkastustiimi

Tilintarkastustuomioistuin esittää erityiskertomuksissaan tulokset tarkastuksista, joita se kohdistaa EU:n toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin tai yksittäisten talousarvioalojen hallinnointiin liittyviin aihealueisiin. Tilintarkastustuomioistuin valitsee ja suunnittelee nämä tarkastustehtävät siten, että niillä saadaan aikaan mahdollisimman suuri vaikutus. Se ottaa valinta- ja suunnitteluvaiheessa huomioon tuloksellisuuteen tai säännönmukaisuuteen kohdistuvat riskit, asianomaisten tulojen tai menojen määrän, tulevat kehityssuunnat sekä poliittiset näkökohdat ja yleisen edun.

Tästä tuloksellisuuden tarkastuksesta vastasi IV tarkastusjaosto, jonka erikoisalat ovat markkinoiden sääntely ja kilpailukykyinen talous. Tarkastusjaoston puheenjohtaja on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Alex Brenninkmeijer. Tarkastus toimitettiin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Mihails Kozlovsin johdolla, ja siihen osallistuivat kabinettipäällikkö Edite Dzalbe ja kabinettiavustaja Laura Graudina, toimialapäällikkö John Sweeney, tehtävävastaava Sven Kölling sekä tarkastajat Agnieszka Plebanowicz, Maria-Isabel Quintela ja Aleksandar Latinov.

Loppuviitteet

¹ Sekä EGNOS- että Galileo-järjestelmiä koskevat säännöt on vahvistettu Euroopan satelliittinavigointijärjestelmien toteuttamisesta ja käytöstä 11 päivänä joulukuuta 2013 annetussa asetuksessa (EU) N:o 1285/2013 (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 1).

² Copernicus-ohjelma perustettiin 3 päivänä huhtikuuta 2014 annetulla asetuksella (EU) N:o 377/2014 (EUVL L 122, 24.4.2014, s. 44). Copernicus perustuu 22 päivänä syyskuuta 2010 annetulla asetuksella (EU) N:o 911/2010 perustettuun aiempaan EU:n maanseuranta-aloitteeseen GMES (EUVL L 276, 20.10.2010, s. 1).

³ Ks. lähemmin liite I.

⁴ Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin avaruusohjelman ja Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston perustamisesta sekä asetusten (EU) N:o 912/2010, (EU) N:o 1285/2013 ja (EU) N:o 377/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU kumoamisesta (COM/2018/447 final, 6.6.2018).

⁵ Ks. asetus (EU) N:o 1285/2013, 2 artikla, ja asetus (EU) N:o 377/2014, 4 artiklan 1 kohta.

⁶ Ks. esimerkiksi OECD, The Space Economy at a Glance 2007, OECD Publishing, 2007.

⁷ Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus (EUVL C 326, 26.10.2012, s. 47), 189 artikla.

⁸ Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Avaruusstrategia Euroopalle (COM(2016) 705 final, 26.10.2016).

⁹ Euroopan parlamentin 8. kesäkuuta 2016 antama päätöslauselma avaruusmarkkinoille pääsystä (2016/2731(RSP) ja 12. syyskuuta 2017 antama päätöslauselma Euroopan avaruusstrategiasta (2016/2325(INI)).

¹⁰ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104).

¹¹ ESA:n jäsenvaltiot ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro sekä EU:n ulkopuolisina jäsenvaltioina Norja, Sveitsi ja Yhdistynyt kuningaskunta. Latvia ja Slovenia ovat liitännäisjäseniä.

¹² Asetus (EU) N:o 1285/2013, 15 artikla, ja asetus (EU) N:o 377/2014, 10 artikla.

¹³ Asetus (EU) N:o 377/2014, 3 artiklan 9 kohta.

¹⁴ European Association of Remote Sensing Companies, Galileo Services, Network of European Regions Using Space Technologies.

¹⁵ Ks. COM(2016) 705 final, s. 3.

¹⁶ Luettelo vuoden 2016 avaruusstrategiassa suunnitelluista keskeisistä toimista on liitteessä II.

¹⁷ Asetus (EU) N:o 1285/2013, 27 artikla, ja asetus (EU) N:o 377/2014, 12 artiklan 2 kohta.

¹⁸ Copernicus User Uptake Engaging with public authorities, the private sector and civil society.

¹⁹ GROW-pääosasto, Fostering the uptake of Copernicus and space applications, 2016, päivitetty heinäkuussa 2017.

²⁰ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1287/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) (2014–2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1639/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 33).

²¹ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1301/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa ja Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin ‑tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 289).

²² Copernicus and Earth Observation in Support of EU policies – Part I: Copernicus Uptake in the European Commission, 2020.

²³ Copernicuksen markkinakertomus 2019, s. 32.

²⁴ Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska, Tšekki ja Unkari.

²⁵ Belgia, Irlanti, Itävalta ja Suomi.

²⁶ Ks. alaviite 18.

²⁷ Komission yksiköiden valmisteluasiakirja, joka liittyy ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin avaruusohjelman ja Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston perustamisesta sekä asetusten (EU) N:o 912/2010, (EU) N:o 1285/2013 ja (EU) N:o 377/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU kumoamisesta (SWD(2018) 327 final, 6.6.2018), s. 11.

²⁸ European Association of Remote Sensing Companies, Industry Survey 2020.

²⁹ Plan d’applications satellitaires, 2018.

³⁰ Strategic Plan “Space Economy”, 2016.

³¹ OECD, Handbook on Measuring the Space Economy, OECD Publishing, 2012.

³² Vaikutustenarviointi, joka liittyy ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin avaruusohjelman ja Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston perustamisesta sekä asetusten (EU) N:o 912/2010, (EU) N:o 1285/2013 ja (EU) N:o 377/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU kumoamisesta (SWD(2018) 327 final, 6.6.2018), s. 7.

³³ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 549/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa (EUVL L 174, 26.6.2013, s. 1).

³⁴ Asetus (EU) N:o 1285/2013, 12 ja 34 artikla, ja asetus (EY) N:o 377/2014, 4 artiklan 3 kohta. Tuleva asetus EU:n avaruusohjelman perustamisesta, 101 artikla (ks. alaviite 4).

³⁵ Asetus (EU) N:o 377/2014, 4 artiklan 3 kohdan c ja d alakohta.

³⁶ Copernicuksen markkinakertomukset 2016 ja 2019, s. 8.

³⁷ Ks. myös erityiskertomus 7/2009 Galileo-ohjelman kehitys- ja validointivaiheen hallinnointi.

³⁸ Ks. Horisontti 2020 ‑puiteohjelman kaksivuotisten työohjelmien luku 5 iii.

³⁹ Belgia, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Romania, Saksa, Suomi, Tšekki ja Viro. Myös Espanja, Puola ja Unkari kehittivät kansallisia alustoja tai suunnittelivat niiden perustamista.

⁴⁰ Operational Implementation Plan – Proposed approach to implement the roadmap and annexes of the Integrated Ground Segment and Big Data Governance Task Force, 15.6.2016.

⁴¹ Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Eurooppalainen pilvipalvelualoite – Kilpailukykyisen tieto- ja osaamistalouden rakentaminen Eurooppaan (COM(2016) 178 final, 19.4.2016).

⁴² Ks. liite III.

⁴³ Overview of EGNSS downstream standardisation and assessment of gaps and future needs, 1.2.2018.

⁴⁴ European Radio Navigation Plan, 9.3.2018.

⁴⁵ Komission yksiköiden valmisteluasiakirja, EGNSS downstream standards development (SWD(2019) 454, 20.12.2019).

⁴⁶ Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/746, annettu 18 päivänä toukokuuta 2018, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 809/2014 muuttamisesta yhtenäishakemusten ja maksupyyntöjen muuttamisen sekä tarkastusten osalta (EUVL L 125, 22.5.2018, s. 1).

⁴⁷ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/841, annettu 30 päivänä toukokuuta maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 ja päätöksen N:o 529/2013/EU muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 1).

⁴⁸ Erityiskertomus 4/2020 Uusien kuvantamistekniikoiden käyttö yhteisen maatalouspolitiikan seurannassa: kehitys yleisesti ottaen vakaata, mutta ilmaston ja ympäristön seurannan osalta hitaampaa.

⁴⁹ Kucera, J., Janssens-Maenhout, G., Brink, A., Greidanus, H., Roggeri, P., Strobl, P., Tartaglia, G., Belward A., M. Dowell, Copernicus and Earth observation in support of EU policies - Part I: Copernicus uptake in the European Commission, EUR 30030 EN, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2020, ISBN 978-92-76-14559-2, doi:10.2760/024084, JRC118879.

⁵⁰ Copernicus Workshop: Fostering synergies in Copernicus user uptake activities at European and national level (Copernicus-työpaja: Copernicus-palvelujen käyttäjäkunnan kasvattamiseen tähtäävien toimien välisten synergioiden edistäminen Euroopan ja jäsenvaltioiden tasolla), 19.6.2019.

⁵¹ https://www.nist.gov/news-events/news/2019/10/economic-benefits-global-positioning-system-us-private-sector-study

⁵² COM(2020) 66 final, 19.2.2020.

Tarkastuksen eteneminen

Yhteystiedot

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG

Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx
Verkkosivut: eca.europa.eu
Twitter: @EUAuditors

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2021

TEKIJÄNOIKEUDET

© Euroopan unioni, 2021.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen päätöksellä nro 6-2019, joka koskee avoimen datan politiikkaa ja asiakirjojen uudelleen käyttämistä, pannaan täytäntöön datan ja asiakirjojen uudelleenkäyttöä koskevat tilintarkastustuomioistuimen periaatteet.

Ellei toisin ilmoiteta (esimerkiksi yksittäisissä tekijänoikeusilmoituksissa), Euroopan tilintarkastustuomioistuimen sisältöihin, jotka EU omistaa, myönnetään käyttöoikeudet Creative Commons Attribution 4.0 International (CC BY 4.0) licence ‑käyttöoikeuden nojalla. Tämä merkitsee, että uudelleenkäyttö on sallittua, jos sisällön tuottaja mainitaan asianmukaisesti ja sisältöön tehdyistä muutoksista ilmoitetaan. Uudelleenkäyttäjä ei saa vääristää asiakirjojen alkuperäistä merkitystä tai sanomaa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa mistään seurauksista, jotka johtuvat uudelleenkäytöstä.

Uudelleenkäyttäjän on hankittava tarvittavat lisäoikeudet, jos tietty sisältö esittää tunnistettavissa olevia henkilöitä esimerkiksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöstä otetuissa valokuvissa tai jos sisällössä on mukana kolmansien tahojen töitä. Jos tällainen lisäoikeus saadaan, yllä mainittu yleinen käyttöoikeus peruuntuu. Lisäoikeutta koskevassa luvassa on selvästi ilmoitettava käyttöoikeuden rajoitukset.

Jos sisällöt eivät ole EU:n omaisuutta, voi olla, että lupa niiden käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä suoraan asianomaisilta tekijänoikeuksien haltijoilta.

Kaavio 5: kuvakkeet: Pixel perfect, https://flaticon.com.

Tietokoneohjelmistot tai asiakirjat, joihin kohdistuu teollisoikeuksia, kuten patentteja, tavaramerkkejä, rekisteröityjä malleja, logoja ja nimiä, eivät kuulu Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uudelleenkäyttöperiaatteiden piiriin, eikä niiden käyttöön anneta lupaa.

EU:n toimielinten verkkosivuilla (joiden verkkotunnuksen loppuosa on europa.eu) on linkkejä ulkopuolisille verkkosivuille. Koska Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa näistä sivustoista, on suositeltavaa, että tutustutte niiden tietosuoja- ja tekijänoikeusperiaatteisiin.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logon käyttäminen

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logoa ei saa käyttää ilman tilintarkastustuomioistuimen ennakkosuostumusta.

Yhteydenotot EU:hun

Käynti tiedotuspisteessä
Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostitseEurope Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä

• soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
• soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696 tai
• sähköpostitse: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Tietoa EU:sta

Verkkosivut
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla, https://europa.eu/european-union/index_fi

EU:n julkaisut
EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata osoitteesta https://op.europa.eu/fi/publications. Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. https://europa.eu/european-union/contact_fi).

EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1952 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa osoitteessa http://eur-lex.europa.eu

EU:n avoin data
EU:n avoimen datan portaalin (http://data.europa.eu/euodp/fi) kautta on saatavilla EU:n data-aineistoja. Data on ilmaiseksi ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten.