Toimintamme
vuonna 2022
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen
vuotuinen toimintakertomus
Euroopan tilintarkastustuomioistuin
Keitä me olemme
- Euroopan unionin ulkoinen tarkastaja
- perustettiin vuonna 1975 Brysselin sopimuksella, aloitti toimintansa lokakuussa 1977
- Euroopan unionin toimielin vuonna 1993 tehdystä Maastrichtin sopimuksesta lähtien
- päätoimipaikka Luxemburgissa
- kollegion muodossa toimiva elin, jolla on 27 jäsentä, yksi kustakin EU:n jäsenvaltiosta; jäsenet nimittää neuvosto Euroopan parlamenttia kuultuaan
- toimielimessä työskentelee noin 950 henkilöä, jotka edustavat kaikkia EU:n kansallisuuksia.
Mitä me teemme
- tarkastamme, että EU:n tilinpito on kunnossa ja EU soveltaa varainhoitosääntöjään oikein; lisäksi varmistamme, että EU:n toimintapolitiikat ja ohjelmat saavuttavat niille asetetut tavoitteet ja tuottavat vastinetta rahalle
- pyrimme osaltamme parantamaan EU:n varainhoitoa sekä edistämään tilivelvollisuutta ja avoimuutta
- varoitamme riskeistä, tuotamme varmuutta, tuomme esiin puutteita ja saavutuksia sekä opastamme EU:n päätöksentekijöitä ja lainsäätäjiä
- esitämme huomautuksemme ja suosituksemme Euroopan parlamentille, neuvostolle, kansallisille hallituksille ja parlamenteille sekä suurelle yleisölle.
Presidentin esipuhe
Hyvä lukija
Euroopan unionilla ja sen jäsenvaltioilla oli vuonna 2022 edessään uusi kriisi: Venäjän Ukrainaan vastaan käymän hyökkäyssodan aiheuttama valtava energia-, turvallisuus- ja muuttoliikekriisi. Samaan aikaan unioniolla oli edelleen ratkottavana koronapandemian ja nopean ilmastonmuutoksen aiheuttamia haasteita. Kaikki nämä tapahtumat vaikuttavat merkittävällä tavalla Euroopan unionin kansalaisiin sekä unionin talouteen ja maailmanlaajuisiin suhteisiin.
Näinä haastavina aikoina EU:n antaman taloudellisen tuen määrä on ennätyksellisen suuri. Vuosina 2021–2027 Euroopan unionilla on käytettävissä tukeen 1,8 biljoonaa euroa. Määrään sisältyy elpymisvälineestä eli Next Generation EU ‑aloitteesta (NGEU) myönnettävä rahoitus, joka on kokonaisuudessaan 0,8 biljoonaa euroa.
Ulkoisena tarkastajana esitämme riippumattoman arvion EU:n toimintapolitiikoista ja ohjelmista sekä EU:n varainhoidon laadusta koko unionin alueella ja sen ulkopuolella. Tarkastamme, onko EU:n varainkäyttö sääntöjen mukaista ja tuottavatko EU:n toimintapolitiikat ja ohjelmat vastinetta käytetyille rahoille. Vuosille 2021–2025 laatimamme strategia ohjaa tulevina vuosina tilintarkastustuomioistuimen toimintaa EU:n rahoituksen tarkastajana. Samalla se auttaa toteuttamaan tarvittavat organisaatiomuutokset ja käyttämään toimielimen resursseja vaikuttavalla ja tehokkaalla tavalla.
Tässä toimintakertomuksessa luodaan katsaus työhömme ja julkaisuihimme vuodelta 2022, joka oli uuden strategiamme toinen täytäntöönpanovuosi. Lisäksi annamme tietoa tilintarkastustuomioistuimen hallinnosta, henkilöstöstä, tarkastuksen tukitoiminnoista ja varainhoidosta.
Vuonna 2022 julkaisimme kaikki vuosikertomuksemme virallisten määräaikojen kuluessa. Lisäksi julkaisimme 29 erityiskertomusta ja katsausta. Julkaisimme myös kahdeksan lausuntoa, joissa olivat aiheina muun muassa EU:n yleiseen talousarvioon sovellettavat uudet varainhoitosäännöt, REPowerEU‑suunnitelman rahoitus, monipuolinen varainhankintastrategia yleisenä lainanottomenetelmänä sekä sosiaalisen ilmastorahaston perustaminen.
Pysymme solidaarisina Ukrainalle ja olemme tuominneet jyrkästi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. EU:n on jatkettava solidaarisuuden ja yhtenäisyyden osoittamista. Teemme kaikkemme, jotta täytämme jatkossakin tehtävämme EU:n riippumattomana ulkoisena tarkastajana.
EU:n kansalaiset sekä EU‑tason ja jäsenvaltioiden tason institutionaaliset sidosryhmämme ja kumppanimme voivat luottaa siihen, että raportoimme riippumattomasti ja objektiivisesti EU:n tulevaisuuteen vaikuttavista keskeisistä kysymyksistä. Tuomme esiin, mikä toimii hyvin ja mikä ei, ja esitämme myös muutossuosituksia.
Toivomme, että tämän vuoden toimintakertomus antaa lukijalleen hyödyllistä tietoa.
Tony Murphy
presidentti
Katsaus vuoteen 2022
Toimintamme
Strategiamme vuosille 2021–2025
Tilintarkastustuomioistuimella on useiden vuosien ajan ollut käytössä monivuotisia strategioita. Niiden avulla on ohjattu tarkastustyötä ja tuettu sellaisia organisaatiomuutoksia, joilla toimintaa on pyritty jatkuvasti parantamaan. Strategioidensa avulla tilintarkastustuomioistuin on pyrkinyt pysymään edelläkävijänä julkissektorin tarkastuksen alalla.
täytäntöönpano edistyi hyvin
Vuoden 2022 lopussa päättyi vuosien 2021–2025 strategian toinen toteutusvuosi. Strategiset tavoitteemme tälle viisivuotiskaudelle ovat seuraavat: tilivelvollisuuden, läpinäkyvyyden ja tarkastusjärjestelyjen parantaminen kaiken tyyppisissä EU:n toimissa; tarkastusten kohdentaminen sellaisille aloille ja sellaisiin aiheisiin, joiden osalta tilintarkastustuomioistuin voi tuottaa eniten lisäarvoa; vahvan tarkastusvarmuuden tuottaminen haastavassa ja muuttuvassa toimintaympäristössä.
Strategian käytännön toteutusta varten pitäen sovimme kutakin tavoitetta ja päämäärää koskevista täytäntöönpanotoimenpiteistä sekä niihin liittyvistä vastuualueista ja määräajoista. Tänä vuonna edistyimme jälleen hyvin useissa toimissa, kuten seuraavat esimerkit osoittavat:
- suoritimme tarkastustehtävien valinnan siten, että ne kattavat strategiset alat asianmukaisella tavalla
- käynnistimme elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevia tarkastuksia ja annoimme ensimmäisen lausunnon elpymis- ja palautumistukivälineen menoista Next Generation EU ‑aloitetta koskevan strategisen toimintatapamme mukaisesti
- paransimme tietämyksenhallintakehystämme
- laadimme strategiset tarkastustavat petosten ja oikeusvaltioperiaatteen osalta
- teimme tuottavuusanalyysin valituista tarkastustehtävistä selvittääksemme, missä on parannettavaa
- laadimme toimintasuunnitelman vertaisryhmän toimijoiden kanssa yhteistyötä varten.
EU:n toimien tuloksellisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tarkastus
säännönmukaisuustarkastus
Tilintarkastustuomioistuin laatii tarkastustensa pohjalta EU:n kansalaisten ja päätöksentekijöiden käyttöön riippumattomia ja objektiivisia kertomuksia, jotka koskevat EU:n tulevaisuuden kannalta keskeisen tärkeitä aiheita. Kertomuksissa kiinnitetään huomiota siihen, mikä toimii hyvin ja mikä ei, ja lisäksi niissä esitetään muutossuosituksia.
Tuloksellisuuden tarkastuksissa tilintarkastustuomioistuin tutkii EU:n toimintapolitiikkojen ja ohjelmien vaikuttavuutta, tehokkuutta ja taloudellisuutta. Näissä tarkastuksissa keskitytään EU:n kannalta merkittäviin kysymyksiin, kuten
- ilmastonmuutokseen, ympäristöön ja luonnonvaroihin
- EU:n taloudelliseen kilpailukykyyn
- unionin kykyyn selviytyä turvallisuuteensa kohdistuvista uhkista, sekä vapauteen, demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvien eurooppalaisten arvojen kunnioittamiseen
- unionin finanssipolitiikkaan ja julkiseen talouteen.
Tarkastusten tarkoituksena on auttaa Euroopan unionia saavuttamaan paremmin toimintapoliittiset tavoitteensa.
Tilintarkastukset ja säännönmukaisuustarkastukset kohdistuvat EU:n talousarvioon, elpymis- ja palautumistukivälineeseen sekä Euroopan kehitysrahastojen (EKR) talousarvioihin. Tilintarkastustuomioistuin antaa tarkastuslausuman tilinpäätöksen luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta.
Tilintarkastustuomioistuin voi lisäksi toimittaa valittuja säännönmukaisuustarkastuksia, joissa tutkitaan EU:n talousarviokirjanpidon ja varainhoidon tilaa tai arvioidaan, ovatko EU:n varojen keräämiseen ja käyttöön tarkoitetut hallinto- ja valvontajärjestelmät EU:n ja kansallisten säännösten mukaisia.
Tilintarkastustuomioistuin on myös useiden EU:n virastojen, hajautettujen elinten ja yhteisyritysten sekä Eurooppa-koulujen ulkoinen tarkastaja.
Tilintarkastustuomioistuin toimittaa kaikki tarkastuksensa kansainvälisesti hyväksyttyjen julkisen sektorin tarkastusstandardien mukaisesti.
Työohjelma
työohjelma 2023+
Marraskuussa 2022 julkaistussa tilintarkastustuomioistuimen työohjelmassa 2023+ esitetään tulevien vuosien tarkastusten painopisteet ja annetaan tarkempia tietoja 82 erityiskertomuksesta ja katsauksesta, jotka tilintarkastustuomioistuin aikoo julkaista vuodesta 2023 alkaen. Työohjelma on pitkälti linjassa vuosia 2021–2025 koskevassa strategiassa esitettyjen painopistealojen kanssa.
Ilmastonmuutoksen, ympäristön ja luonnonvarojen alalla tilintarkastustuomioistuin suunnittelee toteuttavansa 21 tarkastusta, joissa käsitellään moninaisia aihealueita, kuten energiaturvallisuutta, saastumista, ilmastotoimia ja kestävää elintarviketuotantoa.
Tilintarkastustuomioistuimella on 14 tarkastustehtävää alalla ”unionin kyky selviytyä turvallisuuteensa kohdistuvista uhkista sekä vapauteen, demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvien eurooppalaisten arvojen kunnioittaminen”. Tarkastuksissa käsitellään muun muassa seuraavia kysymyksiä: vammaisten yhdenvertainen kohtelu, oikeusvaltioperiaate, sotilaallinen liikkuvuus ja pakolaisapu.
Unionin taloudellisen kilpailukyvyn alalla tilintarkastustuomioistuin suunnittelee julkaisevansa 12 kertomusta, joissa käsitellään muun muassa koulujen digitalisaatiota, vedynsiirtoa ja tekoälyä.
Unionin finanssipolitiikan ja julkisen talouden alalla tilintarkastustuomioistuin suorittaa seitsemän tarkastusta, joissa tutkitaan muun muassa EU:n pankkivalvontaa, ulkomaisia suoria sijoituksia ja EU‑rahoituksen takaisinperintää.
Next Generation EU ‑aloite (NGEU), jonka elvytystoimiin annetaan enimmillään 0,8 biljoonaa euroa lyhytaikaista rahoitusta, on myös tilintarkastustuomioistuimen asialistan kärjessä. Aiomme julkaista 12 tarkastuskertomusta, joissa käsitellään NGEU‑aloitetta ja erityisesti elpymis- ja palautumistukivälinettä.
Tilintarkastustuomioistuin laatii tarkastuksia koskevan työohjelmansa riippumattomasti, mutta ei muusta maailmasta eristyneenä. Pyrimme pitämään yhteyttä institutionaalisiin sidosryhmiimme ja erityisesti Euroopan parlamenttiin. Parlamentin valiokunnat esittivät 131 tarkastusehdotusta työohjelmaan 2023+. Lähes kaksi kolmasosaa näistä ehdotuksista sisällytetään joko kokonaan tai osittain nyt meneillään olevaan tai tulevaan tarkastustyöhön, ja joitakin niistä on käsitelty tuoreimmissa kertomuksissamme. Tilintarkastustuomioistuin vastaanotti myös kahdeksan muuta tarkastusaiheita koskevaa ehdotusta yhdeksältä jäsenvaltioiden pysyvältä edustustolta. Yhteistyömme ulottuu EU:n toimielinten ulkopuolelle. Vuonna 2022 saimme kuudelta kansalliselta parlamentilta yhteensä 29 tarkastusehdotusta, jotka liittyivät EU:n ja sen jäsenvaltioiden nykyisiin haasteisiin.
Tarkastustyö kentällä
Tilintarkastustuomioistuin tekee suurimman osan tarkastustyöstään toimitiloissaan Luxemburgissa. Lisäksi tarkastajamme tekevät lukuisia tarkastuskäyntejä pääasialliseen tarkastuskohteeseensa eli Euroopan komissioon. Tarkastajat tekevät käyntejä myös muihin EU:n toimielimiin, EU:n virastoihin ja elimiin, jäsenvaltioiden kansallisiin, alueellisiin ja paikallisiin viranomaisiin, EU:n ulkopuolisissa maissa sijaitseviin EU:n edustustoihin sekä sellaisiin kansainvälisiin organisaatioihin, jotka osallistuvat EU varojen käsittelyyn.
Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa EU‑varojen saajia myös paikan päällä niin unionin alueella kuin sen rajojen ulkopuolellakin. Tarkastuskäyntien avulla seuraamme kirjausketjua ja saamme suoraa tarkastusevidenssiä tahoilta, jotka osallistuvat EU:n toimintapolitiikkojen ja ohjelmien hallinnointiin sekä EU‑varojen keräämiseen ja maksamiseen. Lisäksi käyntien yhteydessä saadaan evidenssiä edunsaajilta. Sen jälkeen, kun koronarajoituksia vuonna 2022 höllennettiin, lisäsimme paikan päälle tehtyjen tarkastusten määrää huomattavasti. Osa tarkastuksista toteutettiin kuitenkin edelleen virtuaalisten menetelmien avulla. Vastaisuudessa pyrimme hyödyntämään pandemiavuosien kokemuksia mahdollisimman hyvin ja lisäämään paikalle tehtyjen tarkastuskäyntien lisäarvoa ja tehokkuutta yhdistämällä niihin virtuaalisia työmenetelmiä.
Tilintarkastustuomioistuimen tarkastustiimeissä on tavallisesti kahdesta kolmeen tarkastajaa, ja tarkastusmatkojen kesto vaihtelee muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. EU:ssa paikan päällä toimitetut tarkastukset koordinoidaan usein yhdessä asianomaisten jäsenvaltioiden ylimpien tarkastuselinten kanssa.
Paikan päälle tehtyjen tarkastuskäyntien määrä kasvoi vuonna 2022 verrattuna kahteen edelliseen vuoteen, jolloin koronapandemiaan liittyvät matkustusrajoitukset ja kansanterveydelliset rajoitukset olivat edelleen voimassa. Tarkastajamme viettivät yhteensä 2 039 päivää jäsenvaltioissa ja EU:n ulkopuolella, kun vastaava luku oli 857 päivää vuonna 2021, 1 190 päivää vuonna 2020 ja 3 605 päivää vuonna 2019. Lisäksi tarkastajat viettivät 945 päivää EU:n toimielimissä sekä eri puolilla EU:ta sijaitsevissa hajautetuissa virastoissa ja muissa elimissä, yhteisyrityksissä, kansainvälisissä järjestöissä (esim. Yhdistyneet kansakunnat tai taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD) ja yksityisissä tarkastusyrityksissä. Vastaava luku oli 299 päivää vuonna 2021, 627 päivää vuonna 2020 ja 2 504 päivää vuonna 2019.
Samaan aikaan tilintarkastustuomioistuin lisäsi etätarkastuksia ja evidenssin keräämistä sähköisesti. Yhteydenpidossa tarkastuskohteisiin hyödynnettiin videokonferensseja ja muuta tietotekniikkaa, kuten tietojen ja asiakirjojen suojattua jakoa.
Tilintarkastustuomioistuimen kertomukset
Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskertomukset, katsaukset ja lausunnot muodostavat olennaisen osan EU:n tilivelvollisuusketjua. Ne auttavat Euroopan parlamenttia ja neuvostoa seuraamaan ja valvomaan EU:n toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamista ja pitämään tilivelvollisina EU:n talousarvion hallinnoinnista vastaavia tahoja, erityisesti vuotuisen vastuuvapausmenettelyn yhteydessä.
Erityiskertomukset ja katsaukset
Tilintarkastustuomioistuin julkaisi vuonna 2022 yhteensä 29 erityiskertomusta ja katsausta, joissa käsiteltiin monia EU:n kohtaamia haasteita EU:n menojen ja toimintapolitiikkojen eri aloilta. Näitä haasteita olivat muun muassa ilmastotoimet, energiatehokkuus, 5G-verkot, kyberturvallisuus, yhteiseen maatalouspolitiikkaan kohdistuvat petokset ja oikeusvaltioperiaate. Kolme kertomusta liittyi koronapandemiaan: yhdessä kertomuksessa käsiteltiin vapaata liikkuvuutta EU:ssa pandemian aikana, toinen koski EU:n toimielinten kriisinkestävyyttä ja kolmas rokotehankintoja. Tilintarkastustuomioistuin laati myös ensimmäisen Next Generation EU ‑aloitetta koskevan erityiskertomuksensa ”Komission toimet kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien arvioimiseksi”.
Tilintarkastustuomioistuin selvittää erityiskertomuksissaan, onko tarkastukseen valittujen EU:n toimintapolitiikkojen ja ohjelmien tavoitteet saavutettu, onko tulokset saavutettu vaikuttavasti ja tehokkaasti ja onko EU:n rahoituksella saatu aikaan lisäarvoa eli onko tuloksia enemmän kuin olisi saavutettu pelkästään kansallisen tason toimilla. Näissä kertomuksissa annetaan lisäksi suosituksia, joissa kerrotaan, miten rahaa voitaisiin säästää, miten työ voitaisiin tehdä paremmin, miten tuhlaamista voitaisiin välttää tai miten odotetut toimintapoliittiset tavoitteet voitaisiin saavuttaa tehokkaammin.
Tilintarkastustuomioistuimen katsauksissa pyritään antamaan tietystä aiheesta laajempi tilannekuvaus ja ‑analyysi. Pohjana on tilintarkastustuomioistuimen aikaisempi tarkastustyö tai muu julkisesti saatavilla oleva tieto, ja usein näkökulma on monialainen. Lisäksi katsauksissa voidaan esittää analyysejä aiheista tai kysymyksistä, joista emme ole vielä toimittaneet tarkastusta, tai katsauksia voidaan käyttää tiettyjä aiheita tai ongelmia koskevien tosiseikkojen selvittämiseen. Toisin kuin tarkastuskertomuksissa, katsauksissa ei suoriteta arviointia eikä tuoteta varmuutta.
Seuraavilla sivuilla esitetään näkökulmia tilintarkastustuomioistuimen työhön ja annetaan esimerkkejä erityiskertomuksista, joita on julkaistu vuonna 2022 eri toimintapolitiikan aloilta.
Luonnonvarojen kestävä käyttö
EU määritti rokotteet ensisijaiseksi painopisteeksi covid‑19-pandemian torjunnassa jo pandemian varhaisessa vaiheessa. Se alkoi keskittyä turvallisen ja tehokkaan rokotteen kehittämiseen ratkaisuna terveyskriisin lopettamiseen. EU toteutti toimenpiteitä rokotteiden kehittämisaikataulun tiivistämiseksi 10–15 vuodesta 12–24 kuukauteen. Komissio oli marraskuuhun 2021 mennessä allekirjoittanut jäsenvaltioiden puolesta 71 miljardin euron arvosta sopimuksia, joiden tarkoituksena oli mahdollistaa 4,6 miljardin covid‑19-rokoteannoksen hankinta. Useimmat näistä sopimuksista ovat ennakkohankintasopimuksia. Niissä komissio jakaa rokotteen kehittämiseen liittyvän riskin rokotevalmistajien kanssa ja tukee riittävien tuotantovalmiuksien valmistelua EU:n talousarviosta suoritettavilla ennakkomaksuilla. EU kärsi joistakin toimitusvajeista vuoden 2021 alkupuoliskolla, mutta saman vuoden loppuun mennessä EU:n jäsenvaltioihin oli toimitettu lähes 952 miljoonaa rokoteannosta ja 80 prosenttia EU:n aikuisväestöstä oli täysin rokotettu.
Tilintarkastustuomioistuin arvioi, toteuttivatko komissio ja jäsenvaltiot vuoden 2021 loppuun mennessä tehdyt covid‑19-rokotehankinnat vaikuttavalla tavalla.
Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että EU on luonut räätälöidyn keskitetyn järjestelmän rokotteiden hankintaa varten. Järjestelmässä määritettiin alustava rokote-ehdokkaiden valikoima, joka edusti erilaisia yhtiöitä ja tekniikoita. EU kuitenkin aloitti hankinnat myöhemmin kuin Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös, että neuvotteluissa noudatettiin EU:n varainhoitoasetuksessa säädettyä hankintamenettelyä. Prosessin ytimessä olivat alustavat neuvottelut, jotka käytiin ennen tarjouspyynnön lähettämistä. Tilintarkastustuomioistuin ei saanut tietoja EU:n suurinta sopimusta koskevista alustavista neuvotteluista, joita johti suoraan Euroopan komission puheenjohtaja. Sopimusten ehdot kehittyivät ajan mittaan, ja vuonna 2021 allekirjoitetuissa sopimuksissa määräykset keskeisistä kysymyksistä, kuten toimitusaikatauluista ja tuotantopaikasta, ovat tiukempia kuin vuonna 2020 allekirjoitetuissa sopimuksissa. Komissiolla oli kuitenkin vain vähän vaikutusvaltaa toimitushäiriöiden ratkaisemiseen. Kun EU koki vakavia toimitusvajeita vuoden 2021 alkupuoliskolla, kävi selväksi, että useimpiin sopimuksiin ei sisältynyt erityisiä säännöksiä toimitushäiriöiden varalta. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös, että komissio ei ole vielä tutkinut tai vertaillut hankintaprosessiaan ottaakseen siitä oppia tulevia parannuksia varten.
Tilintarkastustuomioistuin suositti, että komissio toimittaa tuleville neuvotteluryhmille pandemiaan liittyviä hankintoja koskevan ohjeistuksen ja/tai tiedot saaduista kokemuksista; laatii riskinarvioinnin EU:n hankintamenetelmistä ja ehdottaa tarkoituksenmukaisia toimia; testaa päivitetyn pandemiaan liittyvän hankintajärjestelmän kaikki osat (myös tietojen ja tiedustelutietojen keräämisen) tunnistaakseen mahdolliset heikkoudet ja parannuskohteet sekä julkaisee näiden testien tulokset.
Yhteenkuuluvuutta, kasvua ja osallisuutta tukevat investoinnit
Tietoliikennejärjestelmien nk. viides sukupolvi eli 5G on uusi maailmanlaajuinen langaton standardi, joka tarjoaa aiempaa huomattavasti suuremman tiedonsiirtokapasiteetin ja siirtonopeuden. 5G-palvelut ovat välttämättömiä monenlaisille innovatiivisille sovelluksille, jotka voivat muuttaa monia talouden aloja ja parantaa kansalaisten jokapäiväistä elämää. 5G on näin ollen strategisen tärkeä koko sisämarkkinoille. Komissio esitti vuoden 2016 5G‑toimintasuunnitelmassaan tavoitteen varmistaa keskeytymätön 5G-palvelu kaupunkialueilla ja keskeisillä liikenneväylillä vuoteen 2025 mennessä. Maaliskuussa 2021 komissio laajensi tavoitetta siten, että 5G-palvelu kattaisi kaikki asutut alueet vuoteen 2030 mennessä. 5G tarjoaa monia kasvumahdollisuuksia, mutta siihen liittyy tiettyjä riskejä. Uhat ovat luonteeltaan rajat ylittäviä, joten yhdessä jäsenvaltiossa ilmenevät merkittävät haavoittuvuudet tai kyberturvallisuushäiriöt vaikuttaisivat koko EU:hun. 5G:n käyttöönotto koko EU:ssa saattaa maksaa kaikkiaan jopa 400 miljardia euroa. Vuosina 2014–2020 EU myönsi 5G-hankkeisiin yli neljä miljardia euroa.
Tilintarkastustuomioistuin arvioi, onko komissio tukenut jäsenvaltioita vaikuttavasti 5G-verkkojen käyttöönottamista koskevien EU:n tavoitteiden saavuttamisessa ja 5G:n turvallisuuteen liittyvien ongelmien käsittelemisessä yhtenäisellä tavalla.
Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että 5G-verkkojen käyttöönotto jäsenvaltioissa on viivästynyt. Vuoden 2020 loppuun mennessä 23 jäsenvaltiota oli käynnistänyt kaupallisia 5G-palveluja ja saavuttanut välitavoitteen, jonka mukaan 5G on käytettävissä vähintään yhdessä suurkaupungissa. Kaikki jäsenvaltiot eivät kuitenkaan viittaa EU:n vuosiksi 2025 ja 2030 asettamiin tavoitteisiin kansallisissa 5G-strategioissaan tai laajakaistasuunnitelmissaan. 5G:n toteutuksen viivästyminen jäsenvaltioissa vaarantaa EU:n tavoitteiden saavuttamisen. Komissio tuki jäsenvaltioita vuoden 2016 5G-toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa sitoviin ja ei-sitoviin säädöksiin perustuvien aloitteiden sekä ohjeiden ja 5G-tutkimukseen liittyvän rahoituksen avulla. Komissio ei kuitenkaan ole selkeästi määritellyt 5G-palveluilta odotettavaa laatua. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi lisäksi, että 5G-kyberturvallisuutta koskevassa EU:n välineistössä määritellään mahdollinen yhteinen toimenpidekokonaisuus, jonka avulla voidaan käsitellä 5G-verkkojen suurimpia turvallisuusriskejä. Mikään esiin tuoduista toimenpiteistä ei kuitenkaan ole oikeudellisesti sitova, joten komissiolla ei ole toimivaltaa panna niitä täytäntöön. Siksi on yhä olemassa vaara, ettei pelkällä välineistöllä voida taata, että jäsenvaltiot ratkoisivat verkkojen turvallisuuskysymyksiä yhtenäisesti.
Tilintarkastustuomioistuin suositti, että komissio edistää 5G-verkkojen yhtäläistä ja ripeää käyttöönottoa EU:ssa ja jäsenvaltioiden yhtenäistä lähestymistapaa 5G-turvallisuuskysymyksissä. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio seuraa jäsenvaltioiden tapoja suhtautua 5G-turvallisuuteen ja arvioi, miten suhtautumistapojen kirjavuus vaikuttaa sisämarkkinoiden tehokkaaseen toimintaan.
Ulkoiset toimet, turvallisuus ja oikeus
Euroopan neuvosto on määritellyt oikeusvaltioperiaatteen moniulotteiseksi käsitteeksi, jonka mukaan esimerkiksi julkinen valta toimii lainsäädännön asettamissa rajoissa demokratiaa ja perusoikeuksia koskevien arvojen mukaisesti ja on riippumattomien ja puolueettomien tuomioistuinten valvonnassa. EU on hyväksynyt tämän määritelmän ja vahvistanut oikeusvaltioperiaatteen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklassa yhdeksi jäsenvaltioiden yhteisistä arvoista. Kyseessä on EU:n ulkopolitiikkaa ohjaava periaate. Periaatteen noudattaminen on myös olennainen ja välttämätön edellytys EU‑jäsenyydelle. Länsi-Balkanin kuusi maata ovat EU‑jäsenyyden ehdokasmaita (Albania, Montenegro, Pohjois-Makedonia ja Serbia) tai mahdollisia ehdokasmaita (Bosnia ja Herzegovina sekä Kosovo1). Ne saavat rahoitusta useista lähteistä, mutta EU on alueen suurin avunantaja. EU:n rahoitustuki kanavoidaan näihin maihin pääasiassa liittymistä valmistelevan tukivälineen kautta (tarkastuksen aikaan IPA II). Oikeusvaltioperiaate oli yksi yhdeksästä IPA II:n painopistealueesta. Sitä tuettiin kohdennetuista talousarviomäärärahoista, jotka olivat 700 miljoonaa euroa kaudella 2014–2020.
Tilintarkastustuomioistuin arvioi, onko EU:n tuki oikeusvaltioperiaatteen edistämiselle Länsi-Balkanin maissa ollut vaikuttavaa vuosina 2014–2020.
Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että vaikka EU:n toimilla on edistetty uudistuksia teknisillä ja toiminnallisilla osa-alueilla, kuten oikeuslaitoksen tehokkuuden parantamisessa ja asiaa koskevan lainsäädännön kehittämisessä, niillä on ollut vain vähän yleistä vaikutusta alueen oikeusvaltioperiaatetta edistäviin perustavanlaatuisiin uudistuksiin. Keskeinen syy tähän on riittämätön paikallinen poliittinen tahto tarvittavien uudistusten ajamiseen. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös, että maiden sisällä toteutettaville oikeusvaltioperiaatteeseen liittyville kansalaisyhteiskunnan toimille osoitettu EU:n tuki on alan tarpeisiin nähden riittämätöntä eikä sen vaikutusta ole seurattu perusteellisesti. Sananvapaus on se alue, jolla on nähty vähiten edistystä kaikissa kuudessa maassa. Joissakin maissa julkinen tuki jäsenyyden edellyttämille uudistuksille on vähenemässä. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi lisäksi, että IPA II:ssa ei ole tiukkoja ehdollisuuslausekkeita, joiden perusteella oikeusvaltiouudistusten viivästykset johtaisivat suoraan rahoituksen rajoittamiseen muilla aloilla.
Tilintarkastustuomioistuin suositti, että komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) vahvistavat mekanismia, jolla edistetään oikeusvaltioperiaatteen mukaisia uudistuksia laajentumisprosessissa; lisäävät tukea tiedotusvälineiden riippumattomuudelle sekä kansalaisyhteiskunnalle, joka osallistuu oikeusvaltioperiaatetta edistäviin uudistuksiin; vahvistavat ehdollisuuden käyttöä IPA III:ssa; lujittavat hankkeita koskevaa raportointia ja seurantaa.
1 Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston Kosovon tilanteesta antaman päätöslauselman 1244/1999 (UNSCR 1244/1999) ja Kansainvälisen tuomioistuimen 22. heinäkuuta 2010 antaman lausunnon Advisory Opinion on the question of the ’Accordance with international law of the unilateral declaration of independence in respect of Kosovo’ mukainen.
Markkinoiden sääntely ja kilpailukykyinen talous
Heinäkuussa 2020 Eurooppa-neuvosto hyväksyi koronapandemian vastatoimena yli 800 miljardin euron elpymisrahaston NextGeneration EU:n. Sen keskeinen osa on elpymis- ja palautumistukiväline, jonka kokonaismäärä on 723,8 miljardia euroa. Elpymis- ja palautumistukivälineen tarkoituksena on lieventää pandemian taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia ja tehdä EU:n talouksista ja yhteiskunnista kestävämpiä ja palautumiskykyisempiä tulevaisuutta silmällä pitäen. Väline keskittyy erityisesti vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen. Voidakseen saada tukea elpymis- ja palautumistukivälineestä jäsenvaltiot toimittivat komissiolle elpymis- ja palautumissuunnitelmiensa luonnokset. Komissio vastaa elpymis- ja palautumissuunnitelmien arvioinnista elpymis- ja palautumistukivälineestä annetussa asetuksessa säädettyjen kriteerien perusteella ja antaa jäsenvaltioille ohjausta ja tukea asiassa.
Tilintarkastustuomioistuin tarkasti, oliko komission elpymis- ja palautumistukivälineestä tekemä arviointi asianmukainen ja oliko arviointiprosessia ja jäsenvaltioille annettua ohjausta hallinnoitu vaikuttavalla tavalla.
Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komission elpymis- ja palautumissuunnitelmista tekemä arviointi oli yleisesti ottaen asianmukainen, kun otetaan huomioon prosessin monimutkaisuus ja tiukka aikataulu. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin heikkouksia ja riskejä sekä seikkoja, joihin on kiinnitettävä huomiota tulevaisuudessa. Ongelmallisia olivat esimerkiksi maksuprofiilit, jotka olivat neuvottelujen tuloksia, välitavoitteet ja tavoitteet, joista puuttui selkeyttä, sekä seuranta- ja valvontajärjestelmät, jotka eivät olleet vielä täysin käytössä arvioinnin ajankohtana.
Tilintarkastustuomioistuin suositti, että komissio parantaa arviointimenettelyjä ja dokumentaatiota; edistää hyvien käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä; seuraa toteutettujen toimenpiteiden myötävaikutusta maakohtaisiin suosituksiin; parantaa ”ei merkittävää haittaa” ‑periaatteen avoimuutta ja seurantaa; varmistaa, että välitavoitteita ja tavoitteita koskevat todentamismekanismit ovat selkeitä ja että välitavoitteet ja tavoitteet on määritelty asianmukaisesti; tarkistaa, että seurantaa ja valvontaa koskevat erityiset välitavoitteet on saavutettu; kannustaa käyttämään komission tiedonlouhinta- ja riskipisteytysvälinettä.
Unionin rahoitus ja hallinto
Erityiskertomus 11/2022: EU:n talousarvion suojaaminen – Mustan listan käyttöä parannettava
EU ja jäsenvaltiot ovat yhdessä vastuussa EU:n varoja koskevien taloudellisten etujen suojaamisesta. Mustalle listalle asettaminen (eli poissulkeminen) on keskeinen väline, jonka avulla kansainväliset elimet ja kansalliset viranomaiset suojaavat julkista talouttaan. Tavoitteena on välttää rahoitussopimusten tekeminen epäluotettavien vastapuolten, kuten petoksiin, lahjontaan, ammatinharjoittamiseen liittyviin virheisiin, rahanpesuun tai verojen maksamatta jättämiseen syyllistyvien vastapuolten kanssa. EU suoritti vuonna 2020 rahoitussopimusten nojalla maksuja noin 150 miljardin euron edestä. Komissio on vuodesta 2016 lähtien vastannut varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän (EDES) soveltamisesta siihen neljännekseen EU:n varainkäytöstä (39 miljardia euroa), jota komissio hallinnoi suoraan tai välillisesti. Kun kyse on niistä kolmesta neljäsosasta EU:n menoja, joiden hallinnointiin kansalliset viranomaiset osallistuvat (111 miljardia euroa), jäsenvaltioiden on noudatettava poissulkemiseen liittyviä velvoitteita, mutta niiden ei tarvitse perustaa varsinaisia poissulkemisjärjestelmiä tai ‑tietokantoja.
Tilintarkastustuomioistuin arvioi, käytetäänkö poissulkemista vaikuttavalla tavalla suojaamaan EU:n varoja epäluotettavilta vastapuolilta.
Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että poissulkemista ei käytetä vaikuttavalla tavalla suojaamaan EU:n varoja epäluotettavilta vastapuolilta. Varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmä kattaa monenlaisia poissulkemistilanteita ja siihen kuuluvat päätöksentekomenettelyt ovat tehokkaita. Komission yksiköt ovat kuitenkin kirjanneet järjestelmään vain vähän poissulkemisia, sillä poissulkemistilanteissa olevien vastapuolten tunnistamisjärjestelyissä on puutteita. Yhteistyöhön perustuvassa hallinnoinnissa, johon ei sovelleta varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmää, jäsenvaltioiden erilaiset lähestymistavat heikentävät EU:n talousarvion suojaamiseen tähtäävän poissulkemisen yleistä vaikuttavuutta.
Tilintarkastustuomioistuin suositti, että komissio laajentaa poissulkemisen soveltamisalaa; tehostaa varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän täytäntöönpanoa; parantaa varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän seurantaa välillisen hallinnoinnin yhteydessä; laajentaa varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän koskemaan myös yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia; hyödyntää paremmin dataa ja digitaalisia välineitä poissulkemistarkoituksiin.
Vuosikertomukset ja erityisvuosikertomukset
Vuosikertomuksissa esitetään pääasiassa EU:n talousarviota, elpymis- ja palautumistukivälinettä ja Euroopan kehitysrahastojen (EKR) talousarviota koskevan tarkastuslausuman tulokset sekä talousarvio- ja varainhallintoon liittyviä näkökohtia.
Erityisvuosikertomuksissa esitellään tilintarkastustuomioistuimen vuotuisia tarkastuksia, jotka kohdistuvat EU:n virastoihin ja muihin unionin elimiin, yhteisyrityksiin ja Eurooppa-kouluihin.
Lisäksi tilintarkastustuomioistuin julkaisee kertomuksen ehdollisista vastuista, jotka ovat aiheutuneet kriisinratkaisuneuvoston (SRB) toimista.
Vuosikertomus EU:n talousarviosta varainhoitovuodelta 2021
Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa joka vuosi EU:n tulot ja menot ja tutkii, ovatko vuotuiset tilinpäätökset luotettavia ja ovatko tilien perustana olevat tulo- ja menotapahtumat EU:n ja jäsenvaltioiden varainhoitosääntöjen mukaisia.
Lisäksi tilintarkastustuomioistuin arvioi erikseen kaikkia EU:n keskeisiä talousarvioaloja, jotka jakautuvat monivuotisen rahoituskehyksen (MRK) otsakkeisiin ja elpymis- ja palautumistukivälineeseen. Se analysoi myös, missä ja miksi virheitä on ilmennyt, sekä antaa parannussuosituksia ja arvioi, onko sen aiemmat suositukset pantu täytäntöön ja miten täytäntöönpano on tapahtunut.
Tämä laajamittainen työ muodostaa perustan tarkastuslausumalle, joka tilintarkastustuomioistuimen on annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen perustuvan tehtävänantonsa mukaisesti.
tileistä ja tuloista
Tilintarkastustuomioistuin antoi varainhoitovuodelta 2021 puhtaan lausunnon tileistä ja EU:n tuloista.
menoista
Vuonna 2021 EU:n menot olivat 181,5 miljardia euroa eli 1,3 prosenttia EU:n 27 jäsenvaltion yhteenlasketusta bruttokansantulosta.
Tilintarkastustuomioistuin antoi varainhoitovuodelta 2021 kielteisen lausunnon EU:n menoista.
(vuoden 2021 talousarviomenot)
Tilintarkastustuomioistuin arvioi varainhoitovuoden 2021 osalta, että talousarviomenojen virhetaso oli 2,2 prosentin ja 3,8 prosentin välillä. Tämän vaihteluvälin keskikohta, josta aiemmin käytettiin nimitystä todennäköisin virhetaso, oli noussut viime vuoden 2,7 prosentista kolmeen prosenttiin.
Huomautus: Tilintarkastustuomioistuin arvioi virhetason vakioitujen tilastollisten menetelmien avulla. Se katsoo 95 prosentin varmuudella, että perusjoukon virhetaso on alemman ja ylemmän virherajan välillä.
yli puolessa
EU:n tarkastetusta perusjoukosta
Varainhoitovuoden 2021 osalta ilmeni, että suuririskisten menojen osuus tarkastetusta perusjoukosta oli 63,2 prosenttia, kun vastaava luku oli viime vuonna 59 prosenttia. Suuririskisten menojen arvioitu virhetaso oli 4,7 prosenttia (4,0 prosenttia varainhoitovuonna 2020).
EU:n varainkäytölle on luonteenomaista, että siihen sisältyy kahdenlaisia menoja, jotka ovat riskimalleiltaan erilaisia:
- Vähäriskiset tuki- tai muihin oikeuksiin perustuvat maksut: Tukioikeuksiin perustuvat maksut suoritetaan, kun edunsaajat täyttävät tietyt (vähemmän mutkikkaat) ehdot. Tällaisia menoja ovat opiskelija- ja tutkimusapurahat (”sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous”), viljelijöille maksettavat suorat tuet (”luonnonvarat ja ympäristö”) sekä EU:n henkilöstön palkat ja eläkkeet (”EU:n yleinen hallinto”).
- Suuririskiset kulujen korvaamiseen perustuvat maksut: EU korvaa tukikelpoisista toimista aiheutuneet tukikelpoiset kulut (sovellettavat säännöt ovat monimutkaisempia). Korvattavia ovat esimerkiksi tutkimushankkeiden kulut (”sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous”), investoinnit alueelliseen ja maaseudun kehittämiseen (”koheesio, palautumiskyky ja arvot” sekä ”luonnonvarat ja ympäristö”) ja kehitysyhteistyöhankkeiden kulut (”naapurialueet ja muu maailma”).
otsakkeet ”sisämarkkinat”,
innovointi ja digitaalitalous” sekä
’”koheesio, palautumiskyky ja arvot”
Varainhoitovuonna 2021 ”sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous” oli MRK:n virhealttein otsake. Seuraavaksi eniten virheitä oli ”koheesion, palautumiskyvyn ja arvojen” alalla.
ensimmäinen lausunto menoista
Vuonna 2021 tilintarkastustuomioistuimen tarkastustyö kattoi ensimmäistä kertaa elpymis- ja palautumistukivälineen menot, joista se antaa erillisen lausunnon. Tämä kuvastaa sitä, että elpymis- ja palautumistukiväline on väliaikainen väline, jonka toteutus ja rahoitus poikkeavat olennaisesti monivuotisten rahoituskehysten (MRK) puitteissa tapahtuvasta tavanomaisesta talousarviovarojen käytöstä. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen perusjoukko koostui ainoasta vuoden 2021 maksuerästä eli Espanjalle suoritetusta maksusta, joka oli määrältään 11,5 miljardia euroa. Espanja toi maksupyyntönsä yhteydessä esiin, että sen 52 välitavoitetta oli saavutettu.
Tilintarkastustuomioistuin antoi puhtaan lausunnon elpymis- ja palautumistukivälineen menoista. Tilintarkastustuomioistuimen arvio perustui maksujen suorittamiselle asetettuun ehtoon eli siihen, oliko välitavoitteet ja tavoitteet saavutettu tyydyttävästi. Tätä varten tilintarkastustuomioistuin tutki, oliko komissio kerännyt riittävästi asianmukaista evidenssiä, jonka avulla se voisi arvioida tämän ehdon täyttymistä. Muiden EU:n ja kansallisten sääntöjen noudattaminen ei sisälly tähän arviointiin. Tilintarkastustuomioistuimen hankkima tarkastusevidenssi osoittaa kokonaisuutena katsoen, että yhtä 52:sta Espanjalle suoritettuun ensimmäiseen maksuun liittyvästä välitavoitteesta ei ollut saavutettu. Komissio ei ollut tuolloin vielä määritellyt menetelmää, jolla se arvioisi välitavoitteen tai tavoitteen saavuttamatta jäämisen määrällisen vaikutuksen. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että virhe ei ole olennainen.
petosepäilyt
EU:n ulkoisena tarkastajana tilintarkastustuomioistuimen tehtävänä ei ole tutkia petosepäilyjä. Tarkastuksiamme ei näin ollen ole suunniteltu nimenomaan petosten havaitsemiseen. Kun tarkastajat havaitsevat mahdollisen petostapauksen, tilintarkastustuomioistuin raportoi asiasta toimivaltaisille viranomaisille.
Vuonna 2022 tilintarkastustuomioistuin raportoi Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) 14 petosepäilytapauksesta, jotka se havaitsi tarkastustyönsä aikana. Näistä tapauksista kuusi ilmoitettiin myös Euroopan syyttäjävirastolle (EPPO). Vuonna 2021 tilintarkastustuomioistuin raportoi OLAFille 15 petosepäilytapauksesta. Näistä tapauksista kahdesta se ilmoitti myös EPPOlle. EU:n talousarviota koskevassa vuosikertomuksessa annetaan lisätietoa epäiltyjen petostapausten luonteesta sekä OLAFin asianomaisissa tapauksissa suosittelemista takaisinperintätoimista.
Tuloksellisuutta koskeva vuosikertomus
kaksivuotisen pilottihankkeen
viimeinen vuosi
Tilintarkastustuomioistuin jakoi kyseisen vuosikertomuksen kahteen erilliseen osaan kaksivuotisena pilottihankkeena, joka on nyt saatu päätökseen varainhoitovuotta 2021 koskevan vuosikertomuksen myötä. Vuosikertomuksen toisessa osassa aiheena oli EU:n talousarviosta rahoitettujen meno-ohjelmien tuloksellisuus.
Vuoden 2021 tuloksellisuuskertomuksen pääaiheena on kysymys siitä, miten seuraavat viisi horisontaalista toimintapolitiikan painopistettä on valtavirtaistettu EU:n talousarvioon:
- ilmastonmuutoksen torjunta
- biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen
- sukupuolten tasa-arvo
- Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteet
- digitaalinen siirtymä.
Tilintarkastustuomioistuin tarkasti, sisällyttikö komissio horisontaaliset toimintapoliittiset painopisteet EU:n talousarvioon, seurasiko se menoja ja raportoiko se tuloksista tarkasti.
Tilintarkastustuomioistuin tutki lisäksi, käyttikö komissio asianmukaista tuloksellisuuskehystä mittaamaan tukea, jota EU:n talousarviosta annetaan monialaisille painopisteille yhdessätoista tarkastukseen valitussa ohjelmassa.
Lisäksi tilintarkastustuomioistuin kohdisti seurantaa tarkastussuosituksiin, jotka se oli antanut vuonna 2018 julkaisemissaan erityiskertomuksissa.
Vuosikertomus Euroopan kehitysrahastoista varainhoitovuodelta 2021
tileistä ja tuloista puhdas lausunto,
menoista kielteinen lausunto
Vuonna 1959 perustetut Euroopan kehitysrahastot (EKR) ovat olleet tärkein rahoitusväline, jonka kautta EU on antanut kehitysapua Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioille (AKT-maat) sekä merentakaisille maille ja alueille (MMA). EU:n jäsenvaltiot rahoittavat kyseisiä rahastoja, ja Euroopan komissio ja Euroopan investointipankki (EIP) hallinnoivat niitä EU:n talousarvion ulkopuolella. Rahastojen täytäntöönpanoa jatketaan ja niistä raportoidaan erikseen niiden päättämiseen asti.
Vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä AKT-maille ja merentakaisille maille ja alueille annettava kehitysapu rahoitetaan EU:n talousarviosta.
Vuonna 2021 EKR:ien menojen määrä oli 3,4 miljardia euroa.
Aikaisempien vuosien tapaan tilintarkastustuomioistuin antoi varainhoitovuodelta 2021 puhtaan lausunnon EKR:ien tileistä ja tuloista, mutta kielteisen lausunnon EKR:ien menoista. Menojen arvioitu virhetaso on tilintarkastustuomioistuimen mukaan 4,6 prosenttia (3,8 prosenttia varainhoitovuonna 2020).
Erityisvuosikertomukset EU:n virastoista
EU:n virastot ovat erillisiä oikeushenkilöitä, jotka on perustettu suorittamaan erityisiä teknisiä, tieteellisiä tai hallinnollisia tehtäviä ja auttamaan näin EU:n toimielimiä näiden suunnitellessa ja toteuttaessa toimintapolitiikkoja. Virastoja on kaikkiaan 44.
puhdas lausunto kaikista EU:n virastoista
varainhoitovuodelta 2021
Kokonaismäärärahat kaikissa niissä virastoissa, jotka kuuluivat tilintarkastustuomioistuimen tarkastusvaltuuksien piiriin (yhteistä kriisinratkaisuneuvostoa lukuun ottamatta), olivat varainhoitovuoden 2021 osalta 4,1 miljardia euroa eli 2,5 prosenttia EU:n vuoden 2021 yleisestä talousarviosta. Varainhoitovuoden 2020 vastaavat luvut olivat 3,7 miljardia euroa ja 2,2 prosenttia.
Tilintarkastustuomioistuimen suorittamissa virastojen tarkastuksissa saatiin yleisesti ottaen vahvistus aiempina vuosina raportoiduille myönteisille tuloksille. Tilintarkastustuomioistuin antoi puhtaan lausunnon 44 viraston tileistä ja tuloista. Virastojen tilien perustana olevien maksujen osalta tilintarkastustuomioistuin hyväksyi kaikkien virastojen tilit lukuun ottamatta eu-LISAa (vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava Euroopan unionin virasto). Tilintarkastustuomioistuin antoi eu-LISAn osalta varauman sisältävän lausunnon lähinnä hankintamenettelyihin liittyvien sääntöjenvastaisuuksien vuoksi.
Yhteisyrityksiä koskeva erityisvuosikertomus varainhoitovuodelta 2021
Yhteisyritykset ovat Euroopan komission ja teollisuuden toimijoiden välisiä EU:n julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, ja joissakin tapauksissa niissä on mukana tutkimusorganisaatioita, hallitustenvälisiä järjestöjä ja osallistujavaltioita. Yhteisyritysten päätehtävänä on edistää tieteellisen tiedon muuntamista markkinakelpoisiksi läpimurtoinnovaatioiksi sellaisen strategisen vision mukaisesti, joka on yhteinen teollisuutta ja tutkimusta edustavien kumppaneiden kanssa.
Neuvosto hyväksyi vuonna 2021 uudet asetukset 11 yhteisyrityksen perustamisesta. Yhteisyritysten tehtävänä on toteuttaa toimia rahoituskauden 2021–2027 monivuotisissa tutkimus- ja innovointiohjelmissa – Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa. Yhteisyritykset panevat täytäntöön omia tutkimus- ja innovointiohjelmiaan liikenteen, energian, terveyden, biopohjaisten teollisuudenalojen, keskeisten digitaaliteknologioiden, suurteholaskennan ja älykkäiden verkkojärjestelmien aloilla.
Kahdeksan yhdestätoista yhteisyrityksestä toimi jo aiemmassa ohjelmassa (Horisontti 2020). Ne jatkavat uusissa ohjelmissa uusina oikeushenkilöinä, joilla on uudet nimet ja laajennetut tai hieman muutetut vastuualueet. Jo toiminnassa olleiden yhteisyritysten lisäksi perustettiin kolme uutta: älykkäiden verkkojen ja palveluiden yhteisyritys, globaalin terveyden yhteisyritys ja Euroopan kyberturvallisuuden osaamiskeskus. Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa nämä kolme uutta yhteisyritystä ensimmäisen kerran sen jälkeen, kun ne ovat saavuttaneet taloudellisen riippumattomuutensa oletettavasti vuonna 2023.
Lopuksi mainittakoon on Fusion for Energy (F4E) ‑yhteisyritys, jota rahoittaa Euratom ja joka vastaa Euroopan panoksesta kansainvälisessä lämpöydinkoereaktorissa (ITER).
yhteisyrityksistä
varainhoitovuodelta 2021
Tilintarkastustuomioistuin antoi puhtaat lausunnot kaikkien yhteisyritysten tileistä, tuloista ja maksuista varainhoitovuodelta 2021.
Kuten aiempinakin vuosina, tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausuntoon Fusion for Energy (F4E) ‑yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2021 liittyy kuitenkin tiettyjä seikkoja painottava kappale, jossa lähinnä kiinnitetään lukijan huomio siihen riskiin, että ITER-hankkeen täytäntöönpanon kustannukset saattavat edelleen kasvaa ja hanke viivästyä.
Erityisvuosikertomukset Eurooppa-kouluista sekä yhteisen kriisinratkaisuneuvoston ehdollisista vastuista
Varainhoitovuonna 2021 tilintarkastustuomioistuin antoi lisäksi vuosittaisen kertomuksensa 13 Eurooppa-koulun konsolidoidun tilinpäätöksen tarkastuksesta. Tarkastuksessa ei tullut esiin olennaisia virheitä tileissä, mutta tilintarkastustuomioistuin ei edelleenkään pystynyt vahvistamaan, että kouluja hallinnoitiin täysin niitä koskevan varainhoitoasetuksen ja henkilöstösääntöjen mukaisesti.
Tilintarkastustuomioistuin antaa lisäksi vuosittain kertomuksen kriisinratkaisuneuvoston, neuvoston ja komission ehdollisista vastuista, jotka ovat aiheutuneet siitä, että kyseiset elimet ovat suorittaneet yhteisestä kriisinratkaisumekanismista annettuun asetukseen liittyviä tehtäviään. Varainhoitovuoden 2021 kertomuksessaan tilintarkastustuomioistuin toteaa, ettei sen tietoon ei ole tullut seikkoja, jotka antaisivat sille aiheen uskoa, että yhteisen kriisinratkaisuneuvoston, komission ja neuvoston kriisinratkaisutehtävien suorittamisesta aiheutuvat ehdolliset vastuut olisi ilmoitettu olennaisella tavalla virheellisesti.
Euroopan parlamentin
vastuuvapausmenettelyn
Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomusten julkaisu käynnistää vastuuvapausmenettelyn Euroopan parlamentissa. Menettelyn aikana Euroopan parlamentti päättää – neuvoston suosituksen perusteella – ovatko komissio ja muut elimet hallinnoineet EU:n talousarviota tyydyttävällä tavalla. Jos ovat, parlamentti myöntää niille vastuuvapauden.
Lokakuussa 2022 esittelimme vuoden 2021 vuosikertomukset talousarvion valvontavaliokunnalle Euroopan parlamentissa ja budjettikomitealle neuvostossa. Tämän jälkeen esittelimme ne myös Euroopan parlamentin täysistunnolle ja talous- ja rahoitusasioiden neuvostolle.
Lisäksi vuoden 2022 aikana esittelimme vuosikertomukset kansalliselle/alueelliselle parlamentille ja hallitukselle 21 jäsenvaltiossa.
Lausunnot
arviointi
EU:n riippumattomana ulkoisena tarkastajana tilintarkastustuomioistuin osallistuu varainhoidon parantamiseen antamalla lausuntoja komission tekemistä lainsäädäntöehdotuksista tai lainsäädännön tarkistamisehdotuksista. EU:n lainsäädäntö edellyttää, että tilintarkastustuomioistuinta on kuultava, jos lainsäädäntöehdotuksilla on merkittävää vaikutusta varainhoidon kannalta. Lisäksi muut toimielimet voivat pyytää siltä lausuntoja tietyistä muista aiheista. Kaikki tilintarkastustuomioistuimen lausunnot toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
Vuonna 2022 tilintarkastustuomioistuin julkaisi kahdeksan lausuntoa. Lausunnot koskivat pääasiassa komission lainsäädäntöehdotuksia, joissa esitettiin EU:n yleiseen talousarvioon sovellettavien varainhoitosääntöjen muuttamista. Osassa komission lainsäädäntöehdotuksia oli kuitenkin aiheena Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden perussääntöjä ja rahoitusta koskevien uusien sääntöjen käyttöönotto, REPowerEU‑suunnitelman rahoitus jäsenvaltioiden kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien avulla, monipuolinen varainhankintastrategia yleisenä lainanottomenetelmänä ja sosiaalisen ilmastorahaston perustaminen.
ECA Journal
ECA Journal ‑julkaisun jokainen numero sisältää artikkeleita erityisistä aiheista, joita käsitellään useimmiten tarkastustyön näkökulmasta. Artikkeleiden kirjoittajina on sekä EU:n toimielimissä että niiden ulkopuolella toimivia henkilöitä.
Vuonna 2022 julkaisimme kaksi numeroa, toisen aiheesta Cohesion and Next Generation EU: concord or clash ja toisen aiheesta The EU Recovery and Resilience Facility: a jump to a resilient Europe?.
Konferenssit ja verkkoseminaarit
Vuonna 2020 järjestimme (yhteishankkeina) myös useita konferensseja ja verkkoseminaareja, jotka olivat avoimia kaikille kiinnostuneille tahoille.
Seuraavissa kappaleissa annamme kaksi esimerkkiä.
ajattelutavan muutoksesta EU:ssa
Euroopan tilintarkastustuomioistuin järjesti 29. kesäkuuta 2022 yhdessä Liettuan, Ruotsin ja Saksan ylimpien tarkastuselinten kassa verkkoseminaarin ”Ajattelutavan muutos EU:ssa – ylimmille tarkastuselimille uudet prioriteetit kansallisella ja EU:n tasolla?”. Verkkoseminaari oli osa Euroopan tulevaisuutta käsittelevää konferenssia, ja siinä käsiteltiin hyvin ajankohtaisia aiheita – muuttoliikettä, energiatehokkuutta ja puolustusta. Panelistit keskustelivat, kuinka tarkastuselimet voivat omaksua uuden ajattelutavan tehtäviensä muuttuessa. Verkkoseminaari tarjosi osallistujille mahdollisuuden esittää kysymyksiä ja tuoda esiin ajatuksiaan konferenssin eri teemoista.
seminaari rahanpesun torjunnasta
Tilintarkastustuomioistuin järjesti 16. syyskuuta 2022 korkean tason seminaarin, jossa oli aiheena rahanpesun torjunta. Seminaariin osallistui edustajia EU:n toimielimistä, jäsenvaltioista, kansainvälisestä valuuttarahastosta, pankkivalvonnasta ja teollisuudesta. He keskustelivat Euroopan komission ehdottamasta rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyvästä uudesta valvontamallista sekä siitä, miten neuvottelut ovat tähän mennessä edistyneet. Käsiteltyjä aiheita olivat muun muassa odotukset ja toteutettavuus, vaikuttava täytäntöönpano ja tulevaisuuden vaatimukset. Erityistä huomiota kiinnitettiin hallintojärjestelyihin, joita on ehdotettu uutta rahanpesuntorjuntaviranomaista (AMLA) varten. Lisäksi pohdittiin, kuinka uusi viranomainen pystyy olemaan tuloksekkaalla tavalla vuorovaikutuksessa muiden EU:n ja kansallisten valvontaviranomaisten kanssa ilman, että elinkeinoelämälle aiheutuu tarpeetonta sääntelytaakkaa.
Tarkastustoiminnan digitaalinen muutos
Tilintarkastustuomioistuin jatkaa tarkastusprosessiensa tehokkuuden parantamista kehittämällä nykyisten järjestelmiensä yhdentymistä ja yhteentoimivuutta. Samaan aikaan se on ottanut käyttöön automatisaation, tietotekniikkaa hyödyntävät tarkastukset ja pitkälle kehittyneen data-analytiikan osana kehittämissuunnitelmaansa, jonka tavoitteena on hyödyntää paremmin teknologiaa tarkastuksissa. Tilintarkastustuomioistuin jatkoi myös innovointia, jonka tarkoituksena on yksilöidä sellaisia kehitteillä olevia teknologioita, joita voidaan käyttää uudella tavalla tarkastustyön tukena.
Pandemia alensi ihmisten ja organisaatioiden teknologista ja psykologista kynnystä etätyöhön ja etäkokouksiin, ja myös digitaalisten taitojen taso parani. Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei ollut tästä poikkeus. Etäkokoukset ja hybridikokoukset ovat nykyisin tavanomainen tapa järjestää työkokouksia erityisesti ulkoisten sidosryhmien kuten tarkastuskohteiden ja muiden EU:n ja kansainvälisten elinten kanssa. Niiden ansiosta työmatkoja tehdään nykyisin vain sen verran kuin on välttämätöntä toimielimen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tilintarkastustuomioistuin varusti kokoushuoneet korkeatasoisilla videoneuvotteluratkaisuilla ja antoi henkilöstön käyttöön kannettavia laitteita, jotka mahdollistavat ryhmäkokoukset kaikkialla toimielimen rakennuksissa.
Lisäksi tilintarkastustuomioistuin muutti yhden kokoushuoneen virtuaaliseksi tv-studioksi, joka mahdollistaa lehdistötilaisuuksien, tulkattujen hybridikonferenssien ja muiden tiedotus- tai koulutustapahtumien laadukkaat tallenteet ja suoratoistolähetykset ja tukee näin tilintarkastustuomioistuimen viestintätoimia.
automaatio
Muutama vuosi sitten tilintarkastustuomioistuin otti käyttöön ECAFiles-ratkaisun, joka mahdollistaa turvallisen asiakirjojen ja tietojen vaihdon tarkastuskohteiden kanssa. ECAFiles-ratkaisu on sittemmin yhdistetty tilintarkastustuomioistuimen pääasialliseen tarkastuksen hallinnointijärjestelmään (ASSYST) ja tarkastuskohteiden kanssa käytävän kuulemismenettelyn hallinnointijärjestelmään (CLEAR). Tämä on yksinkertaistanut ja parantanut yhteydenpitoa tarkastuskohteiden kanssa tarkastuksen kaikissa vaiheissa.
Tilintarkastustuomioistuin otti vuonna 2021 käyttöön robotisoidun prosessiautomaatiopalvelun sellaisia tapauksia varten, joissa sillä ei ollut automaattista pääsyä tarkastuskohteiden tietokantoihin. Palvelu tarjoaa vaihtoehdon asiakirjojen manuaaliseen lataamiseen, tallentamiseen ja tarkistamiseen tietokannoista sillä edellytyksellä, että asiakirjat ovat saatavilla vaaditussa muodossa.
palvelut
Vuonna 2021 perustettu uusi tiimi DATA (Data and Technology for Audit) jatkoi teknologian hyödyntämistä koskevan kehittämissuunnitelman täytäntöönpanoa. Tavoitteena on, että teknologian paremmalla hyödyntämisellä tuetaan tilintarkastustuomioistuimen tarkastustavoitteiden saavuttamista.
DATA-tiimin jäsenet työskentelivät tiiviisti tarkastustiimien kanssa ymmärtääkseen näiden erityisiä prosesseja ja tarpeita. Tiimin työ vaihteli lyhytkestoisesta neuvonnasta täysimääräiseen tarkastustehtäviin osallistumiseen sen mukaan, miten monimutkaisesta tarpeesta oli kyse.
DATA-tiimi veti moninaisia koko tilintarkastustuomioistuimen kattavia hankkeita tai oli osallisena niissä. Hankkeissa muun muassa tarjottiin data-asiantuntemusta NGEU‑työryhmälle, perustettiin datatieteen yhteisö tarkastajille sekä toteutettiin tilintarkastustuomioistuimen omaan toimintaan tarkoitetun uuden semanttisen hakukoneen arviointi ja toteutettavuustutkimus.
Tilintarkastustuomioistuin perusti myös ns. datatieteen infrastruktuurin, joka mahdollistaa tietojenkäsittelyn ja etenkin jäsentelemättömien datajoukkojen ja massadatan kehittyneen analyysin ja visualisoinnin.
Samaan aikaan tilintarkastustuomioistuimen tietotekniikkaosasto käynnisti lokakuussa 2022 ns. tietovarastopalvelun, jonka avulla käyttäjä voi käsitellä ja analysoida jäsenneltyä dataa vaihtelevan itsenäisesti: peruskäyttäjä voi esimerkiksi saada ennalta määriteltyjä raportteja ja asiantuntevampi käyttäjä käsitellä tietoa ja laatia tapauskohtaisia raportteja ja visuaalista aineistoa.
Tarkastusteknologian ja ‑innovoinnin alan yhteistyö EU:n jäsenvaltioiden ylimpien tarkastuselinten kanssa jatkui TiNA-verkoston ja ‑alustan kautta. TiNA-tapahtumia järjestettiin yksitoista, ja niiden aiheet vaihtelivat kyberturvallisuuden tarkastuksesta ja turvallisesta tiedonsiirrosta erityisten data-analytiikan välineiden käyttöön ja prosessilouhintaan.
Tilintarkastustuomioistuin oli edelleen aktiivisesti mukana uuden teknologian ryhmässä, joka toimii digitaalista muutosta käsittelevän toimielinten välisen komitean alaisena. Ryhmän tavoitteena on ottaa EU:n toimielimissä käyttöön sellaisia teknologioita kuin tekoäly, laajennettu todellisuus ja lohkoketjut. Ryhmässä on myös esitetty ehdotus, joka koskee yhteistä hanketta hajautetun tilikirjan teknologioiden hyödyntämiseksi. Tavoitteena on lisätä tarkastuskohteiden kanssa käytävän tietojenvaihdon turvallisuutta.
Institutionaaliset suhteet
Tilintarkastustuomioistuin tekee tiivistä yhteistyötä Euroopan parlamentin, neuvoston, kansallisten ja alueellisten parlamenttien sekä jäsenvaltioiden hallitusten kanssa, sillä työmme vaikutus riippuu pitkälti siitä, kuinka kyseiset elimet hyödyntävät tarkastushavaintojamme ja suosituksiamme.
Euroopan parlamentti
Vuonna 2022 Euroopan parlamentti palasi vähitellen käytäntöön, jossa muut toimielimet ja elimet osallistuvat täysistuntoihin ja valiokuntakokouksiin säännöllisesti paikan päällä. Tämän seurauksena tilintarkastustuomioistuimen osallistuminen kokouksiin väheni hieman: vuonna 2022 osallistumisia oli 134 (enimmäkseen paikan päällä), kun vuonna 2021 määrä oli 147 (kaikki etäyhteyksin).
EP:n valiokunnat ja elimet, erityisesti talousarvion valvontavaliokunta (CONT), kutsuvat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseniä ja tarkastustiimejä säännöllisesti kokouksiinsa esittelemään työnsä tuloksia.
Vuonna 2022 tilintarkastustuomioistuimen jäsenet esittelivät kaikkiaan 16 erityiskertomusta ja yhden katsauksen talousarvion valvontavaliokunnalle. He osallistuivat lisäksi 16:een talousarvion valvontavaliokunnan julkiseen kuulemiseen, jotka liittyivät vuoden 2021 vastuuvapausmenettelyyn. Yhdessä näistä tilaisuuksista tilintarkastustuomioistuimen presidentti Tony Murphy esitteli tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen vuodelta 2021.
Lisäksi tilintarkastustuomioistuimen jäsenet esittelivät 27 erityiskertomusta ja katsausta 14:lle muulle EP:n valiokunnalle. Nämä esittelyt tapahtuivat lähinnä yhteiskokouksissa, jotka järjestettiin muiden asiasta kiinnostuneiden valiokuntien kanssa.
Euroopan parlamentin valiokuntien puheenjohtajakokous kutsui maaliskuussa 2021 Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentin keskustelemaan tilintarkastustuomioistuimen työohjelmasta 2022+ ja työohjelmaa 2023+ koskevasta kuulemisesta. Tilintarkastustuomioistuimen edellinen presidentti Klaus‑Heiner Lehne osallistui toukokuussa Euroopan parlamentin täysistuntoon, jossa käsiteltiin vuoden 2020 vastuuvapautta. Lokakuussa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentti Tony Murphy tapasi Euroopan parlamentin puhemiehen Roberta Metsolan ja esitteli vuoden 2021 vuosikertomuksen Euroopan parlamentin täysistunnossa. Lisäksi kesäkuussa II jaoston jäsenet tapasivat REGI-valiokunnan koordinaattorit keskustellakseen yhteistyön lisäämisestä, ja marraskuussa talousarvion valvontavaliokunta vieraili Euroopan tilintarkastustuomioistuimessa keskustelemassa jäsenten kollegion kanssa.
Euroopan unionin neuvosto
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kokousosallistumiset lisääntyivät merkittävästi: kokonaismäärä oli 82 vuonna 2022, kun vastaava määrä oli 68 vuonna 2021.
Pääsääntöisesti neuvoston valmisteluelimet käsittelevät kaikki tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset pian niiden julkaisemisen jälkeen, mutta eivät välttämättä kaikkia katsauksia ja lausuntoja. Vuonna 2022 tilintarkastustuomioistuin esitteli 26 erityiskertomusta ja kolme lausuntoa 19:lle neuvoston komitealle ja työryhmälle.
Vuonna 2022 tilintarkastustuomioistuimen edustajat osallistuivat lisäksi 29 kokoukseen, joissa käsiteltiin EU:n talousarviota koskevaa vastuuvapautta varainhoitovuosille 2020 ja 2021. Lisäksi neuvoston budjettikomitea kutsui tilintarkastustuomioistuimen johtohenkilöitä esittelemään tilintarkastustuomioistuimen työohjelmaa 2023+ ja vuoden 2023 talousarvioesitystä.
Ranska: tammi – kesäkuu 2022
Tšekki: heinä – joulukuu 2022
Koronarajoitusten lieventyessä tilintarkastustuomioistuimen edustajat pystyivät jälleen osallistumaan useimpiin EU:n neuvoston kokouksiin paikan päällä. Osa yhteydenpidosta kuitenkin tapahtuu edelleen etäyhteyksin. Uusi työskentelytapa on mahdollistanut sen, että tilintarkastustuomioistuimen vuorovaikutus EU:n neuvoston kanssa on lisääntynyt. Tästä voidaan mainita esimerkkinä tiettyjä kertomuksia koskevat kohdennetut tekniset katsaukset, joita järjestetään EU:n pysyville edustustoille.
Heinäkuussa 2022 Euroopan tilintarkastustuomioistuimen edellinen presidentti Klaus‑Heiner Lehne tapasi Tšekin pääministerin, EU‑asiain ministerin sekä valtiovarainministerin ja keskusteli heidän kanssaan neuvoston puheenjohtajuuteen liittyvistä painopisteistä. Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet Iliana Ivanova ja Jan Gregor osallistuivat syyskuussa epäviralliseen kokoukseen, joka järjestettiin koheesiopolitiikasta vastaavien ministereiden kanssa. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentti Tony Murphy tapasi Ruotsin pääministerin ja valtiovarainministerin marraskuussa. Joulukuussa 2022 presidentti Tony Murphy ja tilintarkastustuomioistuimen jäsen Jan Gregor tapasivat Tšekin valtiovarainministerin, joka toimi Ecofin-neuvoston puheenjohtajana. Tapaaminen edelsi varainhoitovuodelta 2021 annetun vuosikertomuksen esittelyä EU:n valtiovarainministereille. Lisäksi tilintarkastustuomioistuimenjäsenet ja johtohenkilöstö osallistuivat 14 kokoukseen, jotka järjestettiin EU:n pysyvien edustustojen edustajien kanssa.
Kansalliset/alueelliset parlamentit ja jäsenvaltioiden hallitukset
kansallisten/alueellisten parlamenttien kanssa
Vuonna 2022 tilintarkastustuomioistuimen jäsenet ja henkilöstö esittelivät työtämme 20 jäsenvaltion kansallisissa/alueellisissa parlamenteissa, joiden kanssa pidettiin kaikkiaan 88 kokousta.
jäsenvaltioiden hallitusten kanssa
Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet ja johto esittelivät vuonna 2022 tilintarkastustuomioistuimen työtä 22 jäsenvaltion hallituksille ja julkisille elimille. Kokouksia järjestettiin yhteensä 133.
Euroopan komissio
kanssa korkeimmalla tasolla
Tilintarkastustuomioistuimen jäsenillä ja komission jäsenillä on säännöllisiä kahdenvälisiä yhteyksiä, jotka koskevat suunniteltuja ja meneillään olevia tarkastustehtäviä.
Jo vuosien ajan on lisäksi ollut vakiintuneena tapana, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenet pitävät vuotuisen kokouksen Euroopan komission jäsenten kanssa. Nämä kokoukset tarjoavat mahdollisuuden arvioida yhteistyötä ja miettiä, miten sitä voitaisiin entisestään vahvistaa.
Heinäkuussa 2022 perinteinen tapa jatkui, kun tilintarkastustuomioistuimen edellinen presidentti Lehne kutsui komission jäsenten kollegion Luxemburgiin. Hänellä oli myös kahdenvälisen kokous komission puheenjohtajan von der Leyenin kanssa. Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet ja komission jäsenet tapasivat neljässä keskusteluryhmässä, jotka keskittyivät seuraaviin aihealueisiin: Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, digitaalinen siirtymä, maailmanlaajuinen ulottuvuus sekä Euroopan elpymistä edistävä EU:n talousarvio/yhteys EU:n talouden ohjausjärjestelmään.
Yhteistyö muiden ylimpien tarkastuselinten kanssa
EU:n ylimpien tarkastuselinten yhteyskomitea
Tilintarkastustuomioistuin ja 27 jäsenvaltion ylimmät tarkastuselimet tekevät yhteistyötä pääasiassa EU:n ylimpien tarkastuselinten yhteyskomiteassa. Tämän foorumin tarkoituksena on edistää vuoropuhelua ja tiedonvaihtoa EU:n jäsenvaltioiden ylimpien tarkastuselinten ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen välillä.
Vuonna 2022 tilintarkastustuomioistuin jatkoi koronapandemiaan liittyviin kysymyksiin kohdistuvaa EU:n verkostotarkastusta (EU Network Audit). Sen tuloksena julkaistiin yhteyskomitean verkkosivustolla useita tietokoosteita, joissa esitellään pandemiaan liittyvää ylimpien tarkastuselinten työtä vuosilta 2020 ja 2021. Tilintarkastustuomioistuin jatkoi myös yhteistyötä tarkastuksissa, joiden aiheena oli elpymis- ja palautumistukivälineen ja kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpano. Elpymis- ja palautumissuunnitelmia koskevien tarkastusten yhteydessä tarkastuspäälliköt ja tarkastajat EU:n 22 ylimmästä tarkastuselimestä kokoontuivat säännöllisesti keskustelemaan päätökseen saaduista, käynnissä olevista ja suunnitelluista Next Generation EU ‑välineeseen liittyvistä tarkastuksista.
Tilintarkastustuomioistuin isännöi toukokuussa 2022 yhteyskomitean vuosikokousta. Tämä oli EU:n ylimpien tarkastuselinten johtajien ensimmäinen fyysinen kokous sitten vuoden 2019. Marraskuussa 2021 oli järjestetty korkean tason verkkotapahtuma. Pääaiheena keskusteluissa olivat EU:n ylimpien tarkastuselinten strategiset tehtävät ja haasteet, jotka liittyivät elpymis- ja palautumistukivälineen kansallisen ja EU:n tason lisäarvon arviointiin.
EU:n ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden ylimmät tarkastuselimet
Tilintarkastustuomioistuin tukee myös EU:n ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden ylimpiä tarkastuselimiä. Ehdokasmaita ovat Albania, Moldova, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia, Turkki ja Ukraina, ja mahdollisia ehdokasmaita Bosnia ja Hertsegovina ja Kosovo2.
Vuonna 2022 avustimme OECD:n ja Euroopan unionin yhteistä SIGMA-aloitetta (Support for Improvement in Governance and Management). Tilintarkastustuomioistuin antoi apuaan johtamalla EU:n ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden ylimpien tarkastuselinten verkoston kokouksen Pariisissa.
2 Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston Kosovon tilanteesta antaman päätöslauselman 1244/1999(UNSCR 1244/1999) ja Kansainvälisen tuomioistuimen 22. heinäkuuta 2010 antaman lausunnon Advisory Opinion on the question of the ’Accordance with international law of the unilateral declaration of independence in respect of Kosovo’ mukainen.
INTOSAI
Vuonna 2022 tilintarkastustuomioistuin jatkoi aktiivista osallistumista ylimpien tarkastuselinten kansainvälisen järjestön (INTOSAI) toimintaan. Ammatillisia standardeja käsittelevän komitean varapuheenjohtajana annoimme panoksemme INTOSAIn strategista suunnittelua käsittelevän työryhmän työhön ja toimimme aktiivisesti yhteistyössä muiden tavoitetyöryhmien puheenjohtajien kanssa. Isännöimme syyskuussa myös ammatillisia standardeja käsittelevän komitean (PSC) ohjauskomitean 21. kokousta, jossa hyväksyttiin standardipuitteiden uudistamista koskeva tilintarkastustuomioistuimen johdolla laadittu kertomus.
Marraskuussa 2022 tilintarkastustuomioistuin osallistui XXIV INTOSAIn kongressiin (INCOSAI), joka järjestettiin Rio de Janeirossa. Kongressi järjestetään joka kolmas vuosi. Kyseessä on INTOSAIn ylin elin, jossa tehdään järjestön tärkeimmät hallinnolliset päätökset. Kongressissa hyväksyttiin INTOSAIn strategiasuunnitelma vuosille 2023–2028. Ammatillisia standardeja käsittelevän komitean (PSC) puheenjohtajuus siirtyi Brasilian ylimmältä tarkastuselimeltä Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle. Puheenjohtajan ominaisuudessa tilintarkastustuomioistuimesta tuli INTOSAIn hallintoneuvoston jäsen.
Osallistuimme myös ammatillisia standardeja käsittelevän komitean alakomiteoihin sekä muiden INTOSAIn työelinten toimintoihin ja hankkeisiin. Olimme mukana esimerkiksi ympäristötarkastuksia käsittelevässä työryhmässä, massadataa, rahoitusjärjestelmän ja sääntelyn uudistamista käsittelevässä työryhmässä sekä julkisia toimintapolitiikkoja ja ohjelmia arvioivassa työryhmässä. Vedimme lisäksi hanketta, jossa päivitettiin ylimpien tarkastuselinten laadunhallintaa koskeva ISSAI 140-standardi, ja teimme yhteistyötä INTOSAIn kehitysaloitteen kanssa. Aloite koskee täytäntöönpano-ohjeiden laatimista uudelle standardille.
EUROSAI
Tilintarkastustuomioistuin oli niin ikään aktiivisesti mukana INTOSAIn eurooppalaisen alueellisen ryhmän, Euroopan ylimpien tarkastuselinten järjestön EUROSAIn, toiminnassa. Osallistuimme erityisesti ympäristötarkastuksia, informaatioteknologioita ja katastrofien johdosta myönnettyjen varojen tarkastamista käsittelevien työryhmien toimintaan sekä eettisiä kysymyksiä käsittelevään verkostoon.
Vuonna 2022 jatkoimme työtä hanketyöryhmässä, jossa käsiteltiin valmistautumista tuleviin riskeihin ja ilmastokriisiin sekä pitkän aikavälin näkökulman omaksumista tarkastuksissa (”Preparing for future risks and climate crisis: Time for audit to take a long-term view?”). Hankeryhmän puheenjohtajuus jaetaan Yhdistyneen kuningaskunnan kansallisen tarkastusviraston kanssa ja se toimii osana kokonaisuutta, jonka aiheena on ennakoiva ajattelu ja uudet ongelmat (”Forward thinking and emerging issues”). Lisäksi osallistuimme aktiivisesti hankeryhmään, joka käsitteli koronapandemian torjuntatoimien tarkastamista.
Tilintarkastustuomioistuimen hallinto
Jäsenet
Euroopan tilintarkastustuomioistuin on kollegion muodossa toimiva elin, jossa on yksi jäsen jokaisesta jäsenvaltiosta. Neuvosto nimittää tilintarkastustuomioistuimen jäsenet Euroopan parlamenttia kuultuaan asianomaisten jäsenvaltioiden hallitusten ehdotusten perusteella. Tilintarkastustuomioistuin ei osallistu jäsenten ehdotus- tai nimitysmenettelyyn.
Tilintarkastustuomioistuimen jäsenillä on kuuden vuoden toimikausi, joka voidaan uusia. Jäsenet hoitavat tehtäviään täysin riippumattomasti ja EU:n yleisen edun mukaisesti. Virkaan astuessaan he vannovat tätä periaatetta koskevan virkavalan Euroopan unionin tuomioistuimessa.
Vuonna 2022 neuvosto nimitti seuraavat uudet jäsenet: Jorg Kristijan Petrovič Sloveniasta (7. toukokuuta alkaen), Stef Blok Alankomaista (1. syyskuuta alkaen), George Marius Hyzler Maltalta (1. lokakuuta alkaen) Maltalta, Lefteris Christoforou Kyprokselta (2. marraskuuta alkaen) sekä Laima Liucija Andrikienė Liettuasta (16. marraskuuta alkaen). Lisäksi neuvosto nimitti uudelle kuuden vuoden toimikaudelle Tšekin jäsenen Jan Gregorin, Latvian jäsenen Mihails Kozlovsin ja Puolan jäsenen Marek Opiołan (7. toukokuuta alkaen).
Huhtikuun 14 päivänä 2022 saimme suruksemme tietää, että Alankomaiden jäsen Alex Brenninkmeijer oli kuollut.
Menettely uuden Portugalin jäsenen nimittämiseksi oli vielä kesken vuoden 2022 lopussa.
Tilintarkastustuomioistuimen jäsenten kollegio kokoontui 25 kertaa vuonna 2022. Osallistumisaste näissä kokouksissa oli 93 prosenttia. Jäsenet osallistuivat myös tarkastusjaostojen ja komiteoiden kokouksiin (ks. myös kohta Tarkastusjaostot ja komiteat).
tehokkuuden parantaminen ja
varojen optimaalinen käyttö
tulevissa tarkastuksissa
Kerran vuodessa tilintarkastustuomioistuimen jäsenet, pääsihteeri ja johtajat pitävät kaksipäiväisen seminaarin keskustellakseen tärkeistä asioista, jotka liittyvät toimielimen pitkän aikavälin strategiaan sekä sen työhön ja organisaatioon.
Tilintarkastustuomioistuimen tämänvuotisessa seminaarissa jäsenet keskustelivat seuraavista keskeisistä aiheista:
- tehokkuuden lisääminen ja tuottavuuden kasvu tilintarkastustuomioistuimen erityskertomusten laatimisessa
- tilintarkastustuomioistuimen toimintasääntöjen soveltaminen käytännössä
- työohjelma 2023+.
Tilintarkastustuomioistuimen presidentti
Presidentti vastaa toimielimen strategiasta, suunnittelusta, tulosjohtamisesta, viestinnästä, suhteista tiedotusvälineisiin, institutionaalisista suhteista, oikeudellisista kysymyksistä sekä sisäisestä tarkastuksesta. Hän myös edustaa tilintarkastustuomioistuinta sen ulkoisissa yhteyksissä.
Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet valitsevat presidentin keskuudestaan kolmen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia. Valittu henkilö on tämän jälkeen ensimmäinen vertaistensa joukossa (primus inter pares). Hän johtaa tilintarkastustuomioistuimen kollegion kokouksia sekä varmistaa, että sen päätökset pannaan täytäntöön.
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentiksi valittiin Klaus‑Heiner Lehnen jälkeen Tony Murphy 1. lokakuuta 2022.
Huomautus: Tilanne helmikuussa 2023.
Tarkastusjaostot ja komiteat
Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet osoitetaan johonkin toimielimen viidestä tarkastusjaostosta, joissa useimmat tarkastuskertomukset, katsaukset ja lausunnot hyväksytään. Tarkastusjaostot jakavat tehtävät jäsentensä kesken. Kukin jäsen on vastuussa jaostolle ja tilintarkastustuomioistuimen kollegiolle omista tarkastustehtävistään. Tarkastusjaostojen osastoilla työskentelevät ammattitarkastajat suorittavat tarkastustyön.
Kunkin tarkastusjaoston jäsenet valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan kahden vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia. Tilintarkastustuomioistuimen viiden tarkastusjaoston puheenjohtajina toimivat Joëlle Elvinger, Annemie Turtelboom, Bettina Jakobsen, Mihails Kozlovs ja Jan Gregor (tilanne 11. lokakuuta 2022).
Tarkastusten laatua valvovan komitean vastuualueeseen kuuluvat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastusperiaatteet, ‑standardit ja ‑menetelmät, tarkastustyön tuki- ja kehitystoimet sekä tarkastusten laadun valvonta. Komiteaan kuuluu yksi jäsen kustakin tarkastusjaostosta, ja sen puheenjohtajana on toiminut Iliana Ivanova 2. marraskuuta 2022 alkaen.
Hallintoasioiden komitea ja tarvittaessa tilintarkastustuomioistuimen jäsenten kollegio, joiden molempien puheenjohtajana toimii tilintarkastustuomioistuimen presidentti, tekevät päätökset laajemmista strategisista ja hallinnollisista kysymyksistä. Hallintoasioiden komitean muodostavat tilintarkastustuomioistuimen presidentti, jaostojen puheenjohtajat, tarkastusten laatua valvovan komitean puheenjohtaja ja institutionaalisista suhteista vastaava jäsen (Eva Lindström 10. lokakuuta 2022 alkaen).
Vuonna 2022 pidettiin 113 jaostojen, 15 hallintoasioiden komitean ja kymmenen tarkastusten laatua valvovan komitean kokousta. Osallistumisaste jaostojen kokouksissa oli 95 prosenttia, hallintoasioiden komitean kokouksissa 94 prosenttia ja tarkastusten laatua valvovan komitean kokouksissa 89 prosenttia.
Muita tilintarkastustuomioistuimen komiteoita ovat muun muassa eettinen komitea (puheenjohtajana Joëlle Elvinger), sisäisen tarkastuksen komitea (puheenjohtajana Hannu Takkula) ja tulevan kehityksen ennakointia käsittelevä neuvoa-antava paneeli (puheenjohtajana Helga Berger).
Tilintarkastustuomioistuimen ylempi johto koostuu pääsihteeristä ja johtajista. Tilintarkastustuomioistuimella on kaikkiaan kymmenen osastoa: viisi toimii tarkastusjaostojen alaisuudessa, yksi tarkastusten laatua valvovan komitean alaisuudessa, yksi presidentin alaisuudessa ja kolme pääsihteeristön alaisuudessa.
Huomautus: Tilanne helmikuussa 2023.
Tuloksellisuuden mittaaminen
Tilintarkastustuomioistuin soveltaa keskeisiä tuloksellisuusindikaattoreita (key performance indicator, KPI), joiden avulla toimielimen johto saa tietoa siitä, miten strategisten tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty. Indikaattorit myös tukevat päätöksentekoa ja antavat institutionaalisille sidosryhmille tietoa tuloksellisuudestamme. Olemme päivittäneet keskeiset tuloksellisuusindikaattorit tukeaksemme tilintarkastustuomioistuimen vuosille 2021–2025 laatimaa strategiaa. Seuraavat keskeiset tuloksellisuusindikaattorit tarjoavat laajan yleiskuvan toimintamme tuloksellisuudesta organisaationa, kun halutaan tietoa tarkastustulosten levittämisestä sekä tilintarkastustuomioistuimen työn vaikutuksista ja siitä saadusta kuvasta:
- julkaistujen kertomusten lukumäärä (verrattuna suunnitelmaan)
- medianäkyvyys
- tilintarkastustuomioistuimen työn vaikutukset ja siitä saatu kuva (sidosryhmien palaute)
- tilintarkastustuomioistuimen esiintyminen muiden toimielinten, kansallisten/alueellisten parlamenttien ja jäsenvaltioiden hallitusten kokouksissa sekä kansainvälinen toiminta
- tilintarkastustuomioistuimen suositusten täytäntöönpano.
Tilintarkastustuomioistuin julkaisi 29 kertomusta, kun se vuonna 2021 julkaisi 32 kertomusta. Julkaisujen joukossa oli 28 erityiskertomusta ja yksi katsaus.
Medianäkyvyys
merkittävästi
Tilintarkastustuomioistuin kirjasi vuonna 2022 noin 130 000 verkkoartikkelia tai sosiaalisen median postausta, joissa käsiteltiin tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskertomuksia, muita julkaisuja tai tilintarkastustuomioistuinta yleisesti. Määrä kasvoi huomattavasti aikaisempiin vuosiin verrattuna (2021: 67 000 ja 2020: 32 000).
Medianäkyvyys saattaa vaihdella huomattavasti kertomusten aihealueiden ja monimutkaisuuden mukaan. Myös ulkoiset tekijät, kuten jokin tärkeä tapahtuma tai toimintapolitiikassa tapahtunut kehitys, voivat vaikuttaa siihen, kuinka kiinnostunut media on julkaisuistamme. Lisäksi koronapandemian tai Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan kaltaisissa uhkaavissa tilanteissa tiedotusvälineiden huomio keskittyy materiaaliin, joka koskee kyseistä kriisiä.
Koronapandemiaan liittyvien sulkutoimien jälkeen olemme pyrkineet antamaan julkaisuistamme tietoa virtuaalisesti, minkä ansiosta olemme voineet lisätä yhteyksiä toimittajiin.
Vuonna 2022 tilintarkastustuomioistuin julkaisi 41 lehdistötiedotetta 24:llä EU:n kielellä. Lisäksi annettiin tietyillä kielillä tausta- ja mediatiedotteita sekä (käyttövalmiita) lausuntoja äänitallenteina. Tilintarkastustuomioistuin antoi myös useita haastatteluja keskeisille tiedotusvälineille (radiossa, televisiossa ja lehdistössä) eri puolilla Eurooppaa. Tilintarkastustuomioistuin piti lisäksi 14 tiedotustilaisuutta verkossa, ja yhdeksän vuosikertomukseen liittyvää maakohtaista tiedotustilaisuutta. Tiedotustilaisuuksiin osallistui yhteensä 350 toimittajaa, joista useimmat edustivat EU:n jäsenvaltioiden tärkeimpiä kansallisia tiedotusvälineitä.
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen verkkosivuilla
Vuonna 2022 verkkosivustollamme oli yli puolitoista miljoona käyntiä, ja yksittäisten kävijöiden lukumäärä oli noin 600 000.
sosiaalisessa mediassa
kasvoi edelleen
Vuoden 2022 loppuun mennessä kolme sosiaalisen median tiliämme (Twitter, LinkedIn ja Facebook) olivat houkutelleet noin 45 000 seuraajaa. Määrä siis kasvoi vuodesta 2021 (39 000).
Tilintarkastustuomioistuimen työn vaikutukset ja siitä saatu kuva
että kertomuksistamme oli hyötyä
heidän työssään
Tilintarkastustuomioistuin arvioi työnsä todennäköistä vaikutusta ja hyödyllisyyttä pyytämällä palautetta kertomustensa lukijoilta, jotka työskentelevät Euroopan parlamentissa, neuvostossa, komissiossa, EU:n virastoissa, jäsenvaltioiden pysyvissä edustustoissa, jäsenvaltioiden virastoissa ja ylimmissä tarkastuselimissä, kansalaisjärjestöissä, tiedeyhteisössä, mediassa ja muissa toimijoissa.
Tilintarkastustuomioistuin on vuodesta 2018 lähtien tehnyt anonymisoituja sähköisiä kyselytutkimuksia, joissa se on pyytänyt kertomustensa lukijoita antamaan laadullista palautetta valikoiduista kertomuksista ja esittämään työhömme liittyviä yleisiä ehdotuksia.
Vuoden 2022 osalta 82 prosenttia lähes 450 vastaajasta piti kertomuksiamme hyödyllisinä työnsä kannalta ja 78 prosenttia katsoi niillä olleen vaikutusta. Tämä vastaa edellisen vuoden tulosta, sillä vuonna 2021 vastaajista 83 prosenttia piti kertomuksiamme hyödyllisinä ja 79 prosenttia katsoi niillä olevan vaikutusta.
Tilintarkastustuomioistuimen osallistuminen muiden toimielinten, kansallisten/alueellisten parlamenttien ja jäsenvaltioiden hallitusten kokouksiin sekä kansainvälinen toiminta
oli huomattavan aktiivista
Kaiken kaikkiaan vuorovaikutus eurooppalaisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa oli vuonna 2022 jälleen huomattavan vilkasta. Tilintarkastustuomioistuin esitteli työnsä tuloksia kaikkiaan 437 kertaa Euroopan parlamentin valiokunnille, neuvoston valmisteluelimille, kansallisille/alueellisille parlamenteille ja jäsenvaltioiden hallituksille (2021: 419).
Lisäksi osallistuimme 178 kansainväliseen tapahtumaan. Näitä olivat muun muassa tilaisuudet kansainvälisissä julkisissa tarkastusorganisaatioissa, erityisesti INTOSAIssa ja EUROSAIssa, kahdenväliset tapahtumat muiden ylimpien tarkastuselinten kanssa, konferenssit, kokoukset sekä tapahtumat, jotka oli suunnattu laajemmalle yleisölle (2021: 154).
Tilintarkastustuomioistuimen suositusten täytäntöönpano
esitetyt suositukset
pantiin täytäntöön
Tilintarkastustuomioistuin mittaa suositustensa täytäntöönpanoa tarkastajiensa toteuttaman seurannan perusteella. Vuonna 2022 analysoimme suositukset, jotka olimme esittäneet komissiolle ja muille toimielimille vuoden 2018 kertomuksissamme.
Analyysi osoitti, että 100 prosenttia vuoden 2018 vuosikertomuksessa annetuista 14 suosituksesta ja 85 prosenttia vuoden 2018 erityiskertomuksissa annetuista 325 suosituksesta oli pantu täytäntöön kokonaan tai joiltakin osin tai suurimmaksi osaksi.
Tilintarkastustuomioistuimen henkilöstö
Henkilöstön jakautuminen
Vuoden 2022 lopussa tilintarkastustuomioistuimessa työskenteli yhteensä 873 vakituista virkamiestä ja väliaikaista toimihenkilöä (853 edellisinä vuosina). Budjettivallan käyttäjä hyväksyi väliaikaisesti 20 lisätoimea Next Generation EU ‑aloitteen tarkastukseen. Toimista 549 oli tarkastusjaostoissa, ja näistä 104 tointa oli sijoitettu tilintarkastustuomioistuimen jäsenten kabinetteihin.
Vuoden lopussa tilintarkastustuomioistuimessa työskenteli lisäksi 91 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 33 komennuksella olevaa kansallista asiantuntijaa (vuonna 2021: 92 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 25 komennuksella olevaa kansallista asiantuntijaa).
Rekrytointi
Tilintarkastustuomioistuin noudattaa palvelukseenotossa EU:n toimielinten yleisiä periaatteita ja palvelussuhteen ehtoja. Sen henkilöstön jäsenten koulutus- ja ammatilliset taustat ovat varsin moninaisia.
Vuonna 2022 tilintarkastustuomioistuin otti palvelukseen 107 uutta työntekijää (vuonna 2021: 80): 33 virkamiestä, 47 väliaikaista toimihenkilöä, 16 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 11 työkomennuksella olevaa kansallista asiantuntijaa.
Tilintarkastustuomioistuimen tarkastajille suunnattu ASPIRE–ohjelma käynnistettiin vuonna 2017, ja sen tarkoituksena on helpottaa uusien tulokkaiden ammatillista integroitumista. He voivat kolmen ensimmäisen palvelusvuotensa aikana hankkia työkokemusta eri tarkastustehtävistä ja osallistua kohdennettuun koulutukseen.
Lisäksi tilintarkastustuomioistuin tarjosi 60 harjoittelupaikkaa yliopisto-opiskelijoille 3–5 kuukaudeksi (2021: 56). Vuonna 2022 harjoittelijat työskentelivät maaliskuun, toukokuun ja lokakuun harjoittelujaksoissa saman tyyppisen hybridimallin mukaisesti kuin tilintarkastustuomioistuimen muukin henkilöstö (yhdistellen lähi- ja etätyötä).
Ikäjakauma
Vuoden 2022 lopussa tilintarkastustuomioistuimen palveluksessa olleista työntekijöistä kolme neljäsosaa (76 prosenttia) oli 40–59-vuotiaita. Osuus on sama kuin vuonna 2021.
Tilintarkastustuomioistuimessa työskentelevästä johtohenkilöstöstä 72 prosenttia on vähintään 50-vuotiaita (vuonna 2021: 73 %). Näin ollen huomattava osa johtotehtävissä toimivista henkilöistä vaihtuu seuraavien 5–10 vuoden kuluessa, kun nykyistä johtoa jää eläkkeelle.
Yhtäläiset mahdollisuudet
Yleisesti ottaen naisten ja miesten osuus työvoimasta on yhtä suuri.
Olemme sitoutuneet tarjoamaan yhtäläiset uramahdollisuudet henkilöstöllemme kaikilla organisaatiotasoilla. Naisten ja miesten osuus henkilöstöstä on yhtä suuri, ja vuonna 2022 yli kolmannes (39 prosenttia) johtajistamme ja toimialapäälliköistämme oli naisia (vuonna 2021: 36 prosenttia).
Naisten osuus toimialapäälliköistä tilintarkastustuomioistuimen tarkastustoiminnossa nousi 41,4 prosenttiin (vuonna 2021: 37,5 prosenttia). Tämä on lähellä vuoden 2027 tavoitetta, joka on 40 prosenttia. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen Monimuotoisuutta ja osallisuutta koskevan toimintasuunnitelman (2021–2025) mukaisesti julkaisimme vuonna 2022 ensimmäisen vuotuisen monimuotoisuutta ja osallisuutta koskevan raportin (vuodelta 2021). Aloitimme myös ensimmäistä kertaa tilintarkastustuomioistuimen rakennusten esteettömyyttä koskevan tarkastuksen.
Tilintarkastustuomioistuin on lisäksi edelleenkin sitoutunut pitämään yllä maantieteellistä tasapainoa johtotasolla.
Eettiset näkökohdat
Vuonna 2022 tilintarkastustuomioistuin päivitti kaksi tärkeää eettisiin toimintapuitteisiinsa sisältyvää asiakirjaa: eettiset ohjeet ja periaatteet, joiden avulla varmistetaan kunnioittava työpaikka, jolla ei ilmene häirintää. Ennen eettisten ohjeiden päivittämistä ulkoinen konsultti suoritti eettisten toimintapuitteiden arvioinnin ja esitti useita suosituksia.
Tilintarkastustuomioistuimen eettinen komitea keskustelee eettisistä kysymyksistä, joita se pitää merkityksellisinä tilintarkastustuomioistuimen standardien ja maineen kannalta. Se esimerkiksi arvioi tilintarkastustuomioistuimen jäsenten toimielimen ulkopuolella hoitamia tehtäviä. Tilintarkastustuomioistuimen kollegio nimittää presidentin ehdotuksen perusteella eettiseen komiteaan kolmeksi vuodeksi seuraavat kolme henkilöä: kaksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsentä sekä jäsen, joka on valittu tilintarkastustuomioistuimen ulkopuolelta taitojensa, kokemuksensa ja ammatillisen pätevyytensä perusteella. Toimikausi voidaan uusia kerran.
Tarkastuksen tukitoiminnot
Tarkastusmenetelmät
Tilintarkastustuomioistuimen sisäinen digitaalinen alusta AWARE (Accessible Web-based Audit Resource) sisältää tietoa tilintarkastustuomioistuimen tarkastusmenetelmistä ja ‑ohjeista. Viime vuonna asetimme AWARE-välineen käyttöön verkkosivustollemme. AWARE tarjoaa yleisölle keskitetyn yhteyspisteen, jonka kautta se voi tutustua tilintarkastustuomioistuimen tarkastusmenetelmiin.
Täydennyskoulutus
ylitettiin
Vuonna 2022 tilintarkastustuomioistuin ylitti jälleen kerran täydennyskoulutusta koskevan tavoitteensa, joka kansainvälisen tilintarkastajaliiton suositusten mukaisesti on viisi koulutuspäivää vuodessa tarkastajien osalta. Muun henkilökunnan osalta vuotuinen tavoite on kaksi päivää. Tavoiteluvuissa ei ole mukana kielikoulutusta.
Tilintarkastustuomioistuimen tarkastajilla oli keskimäärin 6,9 koulutuspäivää muuta kuin kielikoulutusta (8,5 päivää vuonna 2021 ja 5,4 päivää vuonna 2020). Tästä määrästä 5,0 päivää oli ydintoimintaan (tarkastukseen) liittyvää koulutusta. Tilintarkastustuomioistuimen muulla henkilökunnalla oli keskimäärin 3,6 koulutuspäivää (4,2 päivää vuonna 2021 ja 3,1 päivää vuonna 2020). Vuosien välillä tapahtunut lasku molemmissa indikaattoreissa selittyy asteittaisella paluulla luokkahuone-/lähiopetukseen, joka takaa paremman oppimiskokemuksen mutta on osallistujakapasiteetiltaan vähäisempää kuin verkossa annettu koulutus.
Tilintarkastustuomioistuin pyrki varmistamaan, että koulutustarjonta on mahdollisimman monipuolista. Samalla se kiinnitti erityistä huomiota ydintoimintaan (tarkastukseen) liittyvään koulutukseen. Tämä toteutui useina uusina koulutuksina ja aloitteina, joista voidaan mainita seuraavat esimerkit:
- Toimintapolitiikkoihin liittyvä koulutus: Yksi vuoden 2022 keskeisistä painopisteistä oli rakentaa ja vahvistaa tilintarkastustuomioistuimen tarkastusaloihin ja EU:n politiikkoihin liittyvää tietämystä yhteistyössä tarkastusjaostojen kanssa. Järjestimme 12 koulutustilaisuutta tämän aloitteen yhteydessä.
- Kiinnitimme erityistä huomiota uusiin Next Generation EU ‑aloitteeseen (NGEU) ja elpymis- ja palautumistukivälineeseen. Koulutuksen alan lippulaiva-aloite oli kaksipäiväinen elpymis- ja palautumistukivälinettä koskeva koulutus, joka järjestettiin yhteistyössä julkisen hallinnon Eurooppa-instituutin kanssa. Tilintarkastustuomioistuin piti kyseisen verkkokurssin koulutuksista kuusi. Koulutuksen tarkoituksena oli auttaa osallistujia ymmärtämään elpymis- ja palautumistukivälineestä annetun asetuksen yksityiskohtia ja erityispiirteitä ja jäsenvaltioiden kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanoa.
- Uusi tehtävävastaaville suunnattu koulutusohjelma ja datan ja teknologian käyttöä tarkastuksissa koskeva koulutusohjelma: tilintarkastustuomioistuin sai valmiiksi tehtävävastaavien taitojen puitekehyksen, jota käytettiin perustana tehtävävastaaville suunnatun koulutusohjelman valmistelussa. Koulutusohjelma rakentui kolmen sellaisen keskeisen taidon ympärille, jotka tehtävävastaavilla pitäisi olla: projektinhallinta, vaikuttava viestintä ja johtajuus. Yhteistyössä tilintarkastustuomioistuimen DATA-tiimin kanssa käynnistettiin ohjelma, jolla täydennetään tarkastajien taitoja datan ja teknologian käytössä.
liittyvä koulutus ja
tietoisuuden lisääminen
Järjestimme henkilöstölle ja johtohenkilöstölle koulutuksen siitä, kuinka toimia uudessa hybriditodellisuudessa hybridityöskentelyä koskevan uuden päätöksen tultua voimaan huhtikuussa 2022. ”Takaisin työpaikalle” ‑ohjelma kesti kesäkuusta lokakuuhun ja sisälsi monenlaista toimintaa, kuten koulutusta, esitelmiä, työpajoja ja valokuvauskilpailun. Johtohenkilöstölle järjestettiin marraskuussa 2022 koulutus, johon osallistuminen oli pakollista.
Jatkoimme myös uraneuvojien, mentoreiden, sisäisten avustajien ja luottamuksellisten yhteyshenkilöiden koulutusohjelmaa ja käynnistimme uuden sisäisen sopeutumiskykyä koskevan valmennusohjelman.
Käännöstyö
Tilintarkastustuomioistuimessa käännettiin ja revisoitiin vuonna 2022 yli 203 000 sivua (vuonna 2021: 227 000 sivua). Vuoden 2022 sivumäärästä 21 133 sivua oli ulkoistettuja käännöksiä. Kääntäjämme osallistuivat myös tilintarkastustuomioistuimen tarkastustoimintaan. He avustivat kielellisissä kysymyksissä tarkastuskäyntien ja verkko- tai hybridikokousten aikana ja antoivat tukea tekstien laadinnassa. Lisäksi he osallistuivat viestintätyöhön, jossa he antoivat kielineuvontaa ja paransivat viestien laatua räätälöimällä niitä kohdeyleisön mukaan muun muassa siten, että viesteissä otettiin huomioon kulttuuriset näkökohdat.
Ensimmäistä kertaa kaikki Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tuotteet käännettiin iirin kielelle viipeettä siten, että käännösten oikea-aikainen julkaiseminen oli mahdollista.
Kyberturvallisuus
kyberturvallisuuden alalla
Koronapandemiasta johtuva kriisi aiheutti kyberrikollisuuden ja valtioiden tukemien kyberhyökkäysten eksponentiaalisen kasvun. Tilintarkastustuomioistuimen tietoturvatiimillä oli suurempi työ kuin koskaan aiemmin pitää toimielimen tietotekniikkapalvelut turvattuna. Se ei olisi ollut mahdollista ilman EU:n toimielinten tietotekniikan kriisiryhmän (CERT-EU) arvokasta tukea.
Vuosien 2022–2024 kyberturvallisuussuunnitelman täytäntöönpano käynnistyi, ja merkittävä määrä toimia on jo saatu toteutettua tai niitä toteutetaan parhaillaan. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin on kehittänyt CERT-EU‑ryhmän tukemana etenemissuunnitelman nollaluottamus (Zero Trust) – tietoturvamallin kehittämiseksi. Nollaluottamusmalli on yksi kyberturvallisuussuunnitelman taustalla vaikuttavista periaatteista. Ensimmäinen tätä uutta mallia ilmentävä järjestelmä on uusi etäyhteysalusta, joka vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen aikana korvaa nykyisen VPN-ratkaisun.
Vuonna 2022 järjestettiin useita verkkourkintakampanjoita, joista yksi toteutettiin toimielintenvälisellä tasolla. Kampanjoista oli hyötyä: kävi ilmi, että aiempaa suurempi määrä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöä tunnisti ja ilmoitti eteenpäin verkkourkintaviestit.
CERT-EU järjesti tilintarkastustuomioistuimen ylimmälle johdolle tilaisuuden, jossa esiteltiin nykyistä uhkaympäristöä ja strategisia painopisteitä, joihin on tarpeellista puuttua.
Vuoden kuluessa pääsihteeri vahvisti uudet toimintaperiaatteet, joita sovelletaan tietojärjestelmissä lokikirjanpitoon ja tarkastustapahtumiin. Uusien toimintaperiaatteiden on tarkoitus vakuuttaa käyttäjät, varmistaa läpinäkyvyys järjestelmätarkastustietojen ja lokitietojen käytössä sekä taata tilintarkastustuomioistuimen järjestelmien turvallisuus.
Euroopan tilintarkastustuomioistuin on myös osallistunut aktiivisesti uusien toimielintenvälisten kyberturvallisuussääntöjen valmisteluun. Säännöt ovat tällä hetkellä hyväksymisvaiheessa, mutta tilintarkastustuomioistuin soveltaa jo niitä monilta osin.
Rakennukset
ympäristöystävällinen
työpaikka
Uskomme vahvasti, että hyvä työympäristö on olennaisen tärkeä tilintarkastustuomioistuimen strategisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Sen suora vaikutus henkilöstön hyvinvointiin lisää Euroopan tilintarkastustuomioistuimen puoleensavetävyyttä työpaikkana.
Visionamme on varmistaa kestävyysperiaatteen mukainen työpaikka, jossa koko henkilöstölle tarjotaan yhteistyöhön perustuva, hyvinvointilähtöinen, turvallinen, osallistava ja ympäristöystävällinen työympäristö.
Tilintarkastustuomioistuin omistaa tällä hetkellä kolme rakennusta (K1, K2 ja K3), jotka on integroitu yhdeksi tekniseksi kokonaisuudeksi. Lisäksi se on vuokrannut Luxemburgista toimistotiloja tietoteknisistä häiriötilanteista palautumiseen tarkoitettua keskusta varten.
K1
Vuonna 1988 käyttöön otetussa K1-rakennuksessa on toimistotilat 310:lle henkilöstön jäsenelle sekä lisäksi kokoustiloja.
K1-rakennus uudistettiin vuonna 2008 kansallisten terveys-, turvallisuus- ja ympäristövaatimusten mukaiseksi. K1-rakennuksessa käytetty teknologia mukautettiin mahdollisuuksien mukaan yhteensopivaksi K2-rakennuksen ja K3-rakennuksen teknologian kanssa.
K2
K2-rakennus otettiin käyttöön vuonna 2003. Rakennuksessa on toimistotilat 241:lle henkilöstön jäsenelle, kokoushuoneita, konferenssitila (jossa tulkkauskopit), videokonferenssitiloja, kahvila sekä pieniä keittiötiloja.
K2-rakennus on uudistettu optimoimalla työtilat ja kunnostamalla osa teknisistä laitteista. Sen ympäristötehokkuus on huomattavasti parantunut.
K3
K3-rakennus otettiin käyttöön vuonna 2012. Katutasossa ovat ruokala ja kahvila sekä koulutustilat. Rakennuksessa on myös toimistotilat 503:lle henkilöstön jäsenelle, kokoustiloja ja IT-tila. K3-rakennuksella on maailman johtavaan ekologisesti kestävien rakennusten arviointi- ja sertifiointimenetelmään (BREEAM) perustuva ympäristösertifikaatti arviolla ”erittäin hyvä”.
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen rakennukset Kirchbergin kaupunginosassa Luxemburgissa.
Ympäristöasioiden hallinta
EU:n toimielimenä tilintarkastustuomioistuimella on velvollisuus noudattaa ympäristöasioiden asianmukaiseen hoitamiseen liittyvää periaatetta kaikissa toiminnoissaan. Olemme näin ollen sitoutuneet ympäristövaikutuksemme jatkuvaan pienentämiseen. Seuraamme ja analysoimme vuosittain toiminnastamme syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä.
Tilintarkastustuomioistuin on ylpeä sille myönnetystä ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmän sertifikaatista (EMAS). Toteutamme onnistuneesti EMAS-järjestelmän mukaista ympäristöasioiden hallintajärjestelmää, ja toimimme täysin ISO 14001:2015 sertifiointikriteereiden mukaisesti.
Lokakuussa 2022 toteutettiin ulkoisen tahon suorittamana EMAS-tarkastus. Tulokset olivat hyviä: vaatimuksia noudatettiin ja tarkastuksessa tuli esiin monia hyviä käytäntöjä. Näin ollen EMAS-sertifiointi uusittiin kaudeksi 2023–2025.
Tilintarkastustuomioistuin jatkaa toimia, joilla se pyrkii vähentämään kaasunkulutustaan 15 prosenttia. Kyseistä vähennystä ehdotettiin viime heinäkuussa komission ja neuvoston tiedonannossa ”Kaasua säästöön talven varalle”. Tilintarkastustuomioistuin ottaa myös huomioon Luxemburgin hallituksen hiljattaisen suosituksen rajoittaa viranomaisten hallinnoimien rakennusten sisälämpötila 20 asteeseen.
Vuonna 2022 suoritettiin tilintarkastustuomioistuimen rakennusten energiatarkastus, jonka yhteydessä tarkastaja ehdotti erilaisia energiansäästövaihtoehtoja. Tiintarkastustuomioistuin panee tämän seurauksena täytäntöön kunnianhimoista suunnitelmaa energiankulutuksen vähentämiseksi.
vuoteen 2030 mennessä
Tilintarkastustuomioistuin käynnisti vuonna 2022 hankkeen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Hanke perustuu kolmeen keskeiseen tekijään:
- Tilintarkastustuomioistuimen rakennusten ympäristövaikutusten vähentäminen.
- Ympäristöystävällisten liikkuvuusratkaisujen käyttöönotto siten, että huomioidaan tilintarkastustuomioistuimen työn kannalta olennainen tarve tehdä tarkastusmatkoja paikan päälle.
- Henkilöstön ympäristötietoisuuden ja sitoutumisen lisääminen.
Ensimmäinen Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kestävyysraportti hyväksyttiin tilintarkastustuomioistuimen kollegiossa syyskuussa 2022. Se koskee vuotta 2021. Organisaatiovastuussa on perustavoitteena varmistaa, että organisaation toiminnalla on myönteinen vaikutus yhteiskuntaan, ympäristöön ja talouteen. Organisaatiovastuu, eli organisaation kestävä toiminta, perustuu näihin kolmeen perustekijään. Kestävyydessä on siksi kyse organisaation toiminnan eettisyydestä sekä siitä, kuinka organisaatio toimii tavalla, joka on kestävää pidemmällä aikavälillä.
Kestävyys on enemmän kuin pelkkää viherryttämistä. Siinä on kyse taloudellisesta vaikutuksesta, etiikasta ja hallinnosta, säädösten ja määräysten noudattamisesta sekä ennen kaikkea ihmisistä. Euroopan tilintarkastustuomioistuin pitää tärkeimpänä voimavaranaan henkilöstöään, ja se toteuttaakin useita aloitteita ja toimia henkilöstön hyvinvoinnin parantamiseksi.
Kestävyysraportissa esitetään katsaus tilintarkastustuomioistuimen toiminnan taloudellisiin, ympäristö- ja sosiaalisiin vaikutuksiin sen tarkastaessa, tuetaanko EU:n varoilla kestävää ja osallistavaa kasvua Euroopassa ja koko maailmassa. Kestävyysraportissa annetaan myös tietoa siitä, millaisia vaikutuksia on tilintarkastustuomioistuimen organisaatiorakenteella ja hallinnollisilla järjestelyillä, joiden avulla se toteuttaa kyseistä tehtävää.
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kestävyysraportti julkaistaan jatkossa vuosittain toimielimen verkkosivuilla.
Tilintarkastustuomioistuimen tilivelvollisuus
Taloudelliset tiedot
Tilintarkastustuomioistuin saa rahoituksensa EU:n talousarvion hallintomenojenotsakkeesta.
Vuonna 2022 tilintarkastustuomioistuimen talousarvio oli noin 162,1 miljoonaa euroa.
Se vastaa noin 1,5:tä prosenttia EU:n hallintomenojen kokonaismäärästä. Määrä on alle 0,1 prosenttia EU:n kaikista menoista.
Varainhoitovuoden 2022 talousarvion toteuttaminen
| VARAINHOITOVUOSI 2022 | Lopulliset määrärahat | Maksusitoumukset | Käytetty %-osuus (sitoumukset/ määrärahat) |
Maksut |
| Osasto 1: Toimielimen henkilöstö | (tuhatta euroa) | |||
| 10 – Toimielimen jäsenet | 11 590 | 11 084 | 96 % | 10 630 |
| 12 – Virkamiehet ja väliaikaiseen henkilöstöön kuuluvat | 120 203 | 118 984 | 99 % | 118 984 |
| 14 – Muu henkilöstö ja ulkoiset palvelut | 9 089 | 9 055 | 99 % | 8 783 |
| 162 – Virkamatkat | 1 647 | 1 647 | 100 % | 1 227 |
| 161 + 163 + 165 – Toimielimen henkilöstöä koskevat muut menot | 2 752 | 2 564 | 93 % | 2 156 |
| Osasto 1 yhteensä | 145 281 | 143 334 | 99 % | 141 780 |
| Osasto 2: Kiinteistöt, irtain omaisuus, laitteet ja muut hallinnosta johtuvat menot | ||||
| 20 – Kiinteä omaisuus | 4 908 | 4 9053 | 99 % | 2 274 |
| 210 – Informaatioteknologia ja telekommunikaatio | 8 879 | 8 879 | 100 % | 5 617 |
| 212 + 214 + 216 – Irtain omaisuus ja siihen liittyvät kulut | 847 | 783 | 92 % | 534 |
| 23 – Hallinnosta johtuvat juoksevat menot | 540 | 478 | 89 % | 378 |
| 25 – Kokoukset, konferenssit | 381 | 185 | 48 % | 138 |
| 27 – Tiedottaminen ja julkaisutoiminta | 1 305 | 1 145 | 88 % | 834 |
| Osasto 2 yhteensä | 16 860 | 16 375 | 97 % | 9 775 |
| Tilintarkastustuomioistuin yhteensä | 162 141 | 159 709 | 99 % | 151 555 |
3 Päätöksellä tehdyt määrärahasiirrot mukaan luettuna.
Varainhoitovuoden 2023 talousarvio
Varainhoitovuoden 2023 talousarvio on 7,97 prosenttia suurempi kuin varainhoitovuoden 2022 talousarvio.
| VARAINHOITOVUOSI 2022 | 2023 | 2022 |
| Osasto 1: Toimielimen henkilöstö | (tuhatta euroa) | |
| 10 – Toimielimen jäsenet | 11 777 | 11 715 |
| 12 – Virkamiehet ja väliaikaiseen henkilöstöön kuuluvat | 131 876 | 120 838 |
| 14 – Muu henkilöstö ja ulkoiset palvelut | 9 779 | 8 444 |
| 162 – Virkamatkat | 2 453 | 2 452 |
| 161 + 163 + 165 – Toimielimen henkilöstöä koskevat muut menot | 2 601 | 2 732 |
| Osasto 1 yhteensä | 158 486 | 146 181 |
| Osasto 2: Kiinteistöt, irtain omaisuus, laitteet ja muut hallinnosta johtuvat menot | ||
| 20 – Kiinteä omaisuus | 4 274 | 3 778 |
| 210 – Informaatioteknologia ja telekommunikaatio | 8 452 | 8 228 |
| 212 + 214 + 216 – Irtain omaisuus ja siihen liittyvät kulut | 894 | 944 |
| 23 – Hallinnosta johtuvat juoksevat menot | 588 | 574 |
| 25 – Kokoukset, konferenssit | 580 | 675 |
| 27 – Tiedottaminen ja julkaisutoiminta | 1 786 | 1 761 |
| Osasto 2 yhteensä | 16 574 | 15 960 |
| Tilintarkastustuomioistuin yhteensä | 175 060 | 162 141 |
Huom. Ilmoitetut luvut perustuvat alkuperäiseen talousarvioon.
Sisäinen ja ulkoinen tarkastus
Sisäinen tarkastus
Tilintarkastustuomioistuimen sisäisen tarkastuksen yksikkö toteuttaa riippumatonta ja objektiivista varmennus- ja konsultointi/neuvontatoimintaa, joka on suunniteltu tuottamaan lisäarvoa tilintarkastustuomioistuimelle ja parantamaan sen toimintaa. Sisäinen tarkastus tukee tilintarkastustuomioistuimen strategian ja tavoitteiden saavuttamista tarjoamalla järjestelmällisen ja kurinalaisen lähestymistavan tilintarkastustuomioistuimen hallintoprosessien, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan arviointiin ja niiden vaikuttavuuden parantamiseen. Sisäisen tarkastuksen yksikkö raportoi sisäisen tarkastuksen komitealle, joka koostuu kolmesta Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenestä ja yhdestä ulkopuolisesta asiantuntijasta. Komitea seuraa säännöllisesti sisäisen tarkastuksen yksikön vuotuisessa työohjelmassa määritettyjen eri tehtävien etenemistä ja varmistaa yksikön riippumattomuuden.
Sisäisen tarkastuksen yksikkö jatkoi vuonna 2022 tilintarkastustuomioistuimen riskienhallintapolitiikan tutkimista. Se laati kertomukset kahdesta tarkastuksesta, joiden aiheet olivat tietohallinto ja rekrytointiprosessi. Sisäisen tarkastuksen yksikkö sai lisäksi päätökseen keskeiset tarkastustoimet kahdessa muussa tarkastustehtävässä, joista toinen koski Euroopan tilintarkastustuomioistuimen rakennuspolitiikkaa ja K2-rakennuksen uudistamista ja toinen arviointi- ja ylennysmenettelyitä. Näitä tarkastuksia koskevat kertomukset valmistuvat vuonna 2023.
Yleisesti ottaen sisäisen tarkastuksen yksikkö ei toimittamissaan tarkastuksissa havainnut sellaisia puutteita, että ne luonteensa tai laajuutensa vuoksi olisivat asettaneet kyseenalaiseksi niiden sisäisen valvonnan järjestelmien yleisen luotettavuuden, jotka valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä oli asettanut käyttöön tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2022 rahoitustoimien laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden varmistamista varten.
Ulkoinen tarkastus
Tilintarkastustuomioistuimen tilinpäätöksen tarkastaa riippumaton ulkoinen tarkastaja. Tämä on tärkeää, sillä tilintarkastustuomioistuin voi näin osoittaa, että se soveltaa itseensä samoja avoimuuden ja tilivelvollisuuden periaatteita, joita se soveltaa tarkastuskohteidensa osalta.
Ulkoinen tarkastaja – ACG Auditing & Consulting Group S.r.l. – julkaisi kertomuksensa tilintarkastustuomioistuimen varainhoitovuoden 2021 tileistä 5. toukokuuta 2021 antaen puhtaan lausunnon.
Ulkoisen tarkastajan lausunnot – varainhoitovuosi 2021
Tilinpäätöksen osalta:
”Tilinpäätös antaa näkemyksemme mukaan oikean ja riittävän kuvan Euroopan tilintarkastustuomioistuimen taloudellisesta asemasta 31. päivältä joulukuuta 2021 sekä sen toimien tuloksista ja rahavirroista sekä nettovarallisuuden muutoksista tuolloin päättyneeltä varainhoitovuodelta unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18 päivänä heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1) mukaisesti.”
Varojen käytön ja valvontamenettelyjen osalta:
”Tässä kertomuksessa kuvatun tarkastustyön perusteella voimme todeta, että tilintarkastustuomioistuin on noudattanut edellä mainittuja kriteereitä kaikilta olennaisilta osin:
- tilintarkastustuomioistuimelle kohdennetut varat on käytetty aiottuihin tarkoituksiin
- käytössä olevilla valvontamenettelyillä saadaan tarvittavat takuut siitä, että rahoitustoimet ovat sovellettavien sääntöjen ja säännösten mukaisia.”
Yhteystiedot
EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG
Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx
Verkkosivut: eca.europa.eu
Twitter: @EUAuditors
Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (https://europa.eu).
Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2023
| ISBN 978-92-847-9791-2 | ISSN 2362-9630 | doi:10.2865/401350 | QJ-AA-23-001-FI-N | |
| HTML | ISBN 978-92-847-9832-2 | ISSN 2362-9630 | doi:10.2865/475854 | QJ-AA-23-001-FI-Q |
| ISBN 978-92-847-9788-2 | ISSN 1684-0674 | doi:10.2865/539102 | QJ-AA-23-001-FI-C |
Tämä julkaisu on saatavilla 24 kielellä ja seuraavissa formaateissa:
 |
TEKIJÄNOIKEUDET
© Euroopan unioni, 2023
Datan ja asiakirjojen uudelleenkäyttöä koskevat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen periaatteet vahvistetaan avoimen datan politiikkaa ja asiakirjojen uudelleenkäyttämistä koskevassa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen päätöksessä 6-2019.
Ellei toisin ilmoiteta (esimerkiksi yksittäisissä tekijänoikeusilmoituksissa), Euroopan tilintarkastustuomioistuimen sisältöihin, jotka EU omistaa, myönnetään käyttöoikeudet Creative Commons Attribution 4.0 International (CC BY 4.0) licence ‑käyttöoikeuden nojalla. Yleissääntö siis on, että uudelleenkäyttö on sallittua, jos sisällön tuottaja mainitaan asianmukaisesti ja kaikista sisältöön tehdyistä muutoksista ilmoitetaan. Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle kuuluvan sisällön uudelleenkäyttäjä ei saa vääristää asiakirjojen alkuperäistä merkitystä tai sanomaa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa mistään seurauksista, jotka johtuvat uudelleenkäytöstä.
Tarvittavat lisäoikeudet on hankittava, jos tietyssä sisällössä (esimerkiksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöstä otetuissa valokuvissa) esitetään tunnistettavissa olevia henkilöitä tai jos sisällössä on mukana kolmansien tahojen töitä.
Jos tällainen lisäoikeus saadaan, se kumoaa ja korvaa yllä mainitun yleisen käyttöoikeuden. Lisäoikeutta koskevassa luvassa on selvästi ilmoitettava käyttöoikeuden rajoitukset.
Seuraavien kuvien uudelleenkäyttö on sallittua, kun tekijänoikeuden haltija, lähde ja valokuvaajien nimet (jos ne on ilmoitettu) mainitaan:
* © Euroopan unioni, 2022. Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.
* © Euroopan unioni, 2022. Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.
* © Euroopan unioni, 2022. Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.
* © Euroopan unioni, 2022. Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.
* © Euroopan unioni, 2022. Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.
* © Euroopan unioni, 2022. Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.
* © Euroopan unioni, 2022. Lähde: Euroopan parlamentti / Alexis Haulot.
* © GLOBAL VIEW SPRL – valokuvaaja: Simon Schmitt. Rakennusten arkkitehdit: Paul Noël (1988) ja Jim Clemes (2004 ja 2013).
Jos sisällöt eivät ole EU:n omaisuutta, voi olla, että lupa niiden käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä suoraan asianomaisilta tekijänoikeuksien haltijoilta:
* (ylhäällä vasemmalla): © depositphotos.com/ mrdoomits.
* (ylhäällä oikealla): © depositphotos.com/ Xavier Lejeune.
* (keskellä vasemmalla): © depositphotos.com/ adriaticphoto.
* (keskimmäinen): © depositphotos.com/ halfpoint.
* (keskellä oikealla): © depositphotos.com/ fran11.
* (alhaalla): © stock.adobe.com/ denizbayram.
* © stock.adobe.com/ Weyo.
* © shutterstock.com/ jamesteohart.
* © Getty Images / Tonkovic.
* © stock.adobe.com/ Negro Elkha.
* © depositphotos.com/ Tashatuvango.
* © depositphotos.com.
* © shutterstock.com/ Billy Miaron.
Tietokoneohjelmistot tai asiakirjat, joihin kohdistuu teollisoikeuksia, kuten patentteja, tavaramerkkejä, rekisteröityjä malleja, logoja ja nimiä, eivät kuulu Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uudelleenkäyttöperiaatteiden piiriin.
EU:n toimielinten verkkosivuilla (joiden verkkotunnuksen loppuosa on europa.eu) on linkkejä ulkopuolisille Internet-sivustoille. Koska Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa näistä sivustoista, on suositeltavaa, että tutustutte niiden tietosuoja- ja tekijänoikeusperiaatteisiin.
Tilintarkastustuomioistuimen logon käyttö
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logoa ei saa käyttää ilman tilintarkastustuomioistuimen ennakkosuostumusta.
YHTEYDENOTOT EU:hun
Käynti tiedotuspisteessä
Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta (european-union.europa.eu/contact-eu/meet-us_fi).
Yhteydenotot puhelimitse tai kirjallisesti
Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä
- soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
- soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696, tai
- verkkolomakkeella (european-union.europa.eu/contact-eu/write-us_fi).
TIETOA EU:sta
Verkkosivut
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla (european-union.europa.eu).
EU:n julkaisut
EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata verkosta (op.europa.eu/fi/web/general-publications/publications). Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. european-union.europa.eu/contact-eu/meet-us_fi).
EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1951 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa (eur-lex.europa.eu).
EU:n avoin data
Eurooppalaisen datan portaali (data.europa.eu) tarjoaa pääsyn EU:n toimielinten, elinten ja virastojen avoimiin data-aineistoihin. Data on ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä maksutta sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten. Portaalissa on myös runsaasti Euroopan maiden data-aineistoja.