Euroopan tilintarkastustuomioistuin 2018 Toimintakertomus

Cover image

Euroopan tilintarkastustuomioistuin

Keitä me olemme

Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin ulkoinen tarkastaja.

Vuonna 1977 perustettu tilintarkastustuomioistuin on yksi EU:n seitsemästä toimielimestä.

Tilintarkastustuomioistuin sijaitsee Luxemburgissa. Siellä työskentelee tarkastus-, tuki- tai hallintotehtävissä noin 900 henkilöä, jotka edustavat kaikkia EU:n kansallisuuksia.

Toimielimemme kollegiossa on yksi jäsen kustakin EU:n jäsenvaltiosta.

Mitä me teemme

Tarkastajamme tarkastavat, että EU:n tilinpito on kunnossa ja että se noudattaa varainhoitosääntöjään oikein ja että EU:n toimintapolitiikat ja ohjelmat saavuttavat asetetut tavoitteet ja tuottavat vastinetta varoille.

Tilintarkastustuomioistuin osallistuu työllään EU:n varainhoidon parantamiseen ja edistää tilivelvollisuutta ja avoimuutta. Varoitamme riskeistä, hankimme varmuuden, tuomme esiin puutteita ja saavutuksia sekä opastamme EU:n päätöksentekijöitä ja lainsäätäjiä.

Esitämme huomautuksemme ja suosituksemme Euroopan parlamentille, Euroopan unionin neuvostolle ja kansallisille hallituksille ja parlamenteille sekä suurelle yleisölle.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenten kollegio 1. toukokuuta 2018.


Lukijalle

Hyvä lukija,

Tilintarkastustuomioistuimen strategia vuosille 2018–2020 tähtää luottamuksen edistämiseen kansalaisten keskuudessa riippumattomien tarkastusten avulla. Keskitymme edelleen arvioimaan EU:n toimien tuloksellisuutta, välittämään viestimme yleisölle selkeästi ja lisäämään työmme arvoa sidosryhmille.

Luomme tässä toimintakertomuksessa yleiskatsauksen työhömme vuodelta 2018, jolloin julkaisimme ennätyksellisen suuren määrän erityiskertomuksia, katsauksia ja lausuntoja. Lisäksi annamme tietoa henkilöstöstämme, hallinnostamme ja varainhoidostamme.

Tilintarkastustuomioistuimen kertomuksissa esitetään riippumaton arvio EU:n toimintapolitiikoista ja ohjelmista sekä EU:n varoja koskevan varainhoidon laadusta koko unionin alueella sekä sen ulkopuolella. Tarkastamme, onko EU:n varainkäyttö ollut sääntöjen mukaista ja tuottavatko sen toimintapolitiikat ja ohjelmat vastinetta varoille.

Odotamme mielenkiinnolla yhteistyötä tulevan Euroopan parlamentin ja komission kanssa, tavoitteena parantaa unionin varainhoitoa entisestään ja varmistaa, että EU toteuttaa asettamansa tavoitteet.

Tulevaisuuden osalta kertomus osoittaa, että jatkamme päättäväisesti organisaatiomme muuttamista siten, että se kestää tulevat haasteet ja pysyy edelläkävijän asemassa julkisen sektorin tarkastuksen kehityssuuntausten yhteydessä.

Klaus-Heiner LEHNE
presidentti

Katsaus vuoteen 2018

Toimintamme

Strategia

Edistyminen strategisten
tavoitteiden saavuttamisessa

Vuosi 2018 on tilintarkastustuomioistuimen vuoteen 2020 ulottuvan strategian ensimmäinen soveltamisvuosi. Näiden kolmen vuoden aikana pyrimme saavuttamaan seuraavat strategiset tavoitteet:

  • parannetaan tarkastuslausumasta EU:n varainhoidon nykykontekstissa saatavaa lisäarvoa
  • annetaan enemmän painoarvoa EU:n toimien tuloksellisuudelle
  • tavoitetaan yleisö selkeiden viestien avulla.

Olemme myös päättäneet muuttaa organisaatiotamme tuotesuuntautuneemmaksi.

Strategiamme toteuttamista silmällä pitäen olemme sopineet nämä tavoitteet kattavasta toimintasuunnitelmasta, joka auttaa meitä pysymään edelläkävijän asemassa julkisen sektorin tarkastuksen kehityssuuntausten yhteydessä. Kaikki nämä toimet olivat käynnissä vuoden 2018 lopussa. Samanaikaisesti olemme jo tilanneet strategiamme täytäntöönpanoa koskevan riippumattoman vertaisarvioinnin, joka on määrä saada valmiiksi vuoden 2019 lopulla (ks. lisätietoja luvussa Tilivelvollisuutemme).

Painopisteenä tiedottaminen tuotteistamme

Tavoitetaan yleisö selkeiden
viestien avulla

Viestintä on keskeisessä asemassa, kun pyrimme saavuttamaan strategisen päämäärämme, joka koskee yleisön tavoittamista selkeiden viestien avulla: EU:n toimintapolitiikkojen ja ohjelmien valvonnasta ja hallinnoinnista vastaavat EU:n ja jäsenvaltioiden poliittiset viranomaiset, tilintarkastustuomioistuimen ohella ylimpinä julkistalouden tarkastajina toimivat tahot sekä yritykset ja elinkeinoelämän järjestöt, tiedeyhteisöt ja ennen kaikkea pääasiallinen sidosryhmämme, suuri yleisö.

Tiedotusvälineiden kiinnostus työtämme kohtaan kasvoi merkittävästi vuonna 2018. Erityisesti erityiskertomuksemme olivat hyvin esillä, ja ne herättivät enenevässä määrin keskustelua sekä kansallisissa tiedotusvälineissä että EU:ta koskevissa tiedotuspisteissä (ks. lisätietoja luvussa Medianäkyvyys.

Uudet ja parannetut viestintätuotteet

Tarkastusten ennakkoesittelyt
Käynnissä olevan tarkastustyön
ennakkoesittely

Käynnistimme vuoden 2017 toisella vuosipuoliskolla pilottihankkeen, jonka avulla suuri yleisö saa tietoa tulevista tai hiljattain käynnistetyistä tarkastustehtävistä.

Vuonna 2018 julkaisimme 12 tarkastusten ennakkoesittelyä (joista aiemmin käytettiin nimeä taustakatsaus). Ennakkoesittelyt on tarkoitettu tietolähteeksi tarkastuskohteena olevista toimintapolitiikoista tai ohjelmista kiinnostuneille tahoille. Tarkastusten ennakkoesittelyissä annetaan tietoa, joka perustuu ennen tarkastustehtävän käynnistämistä suoritettuun valmistelutyöhön.

Tarkastusten ennakkoesittelyt vaikuttivat osaltaan julkaisumääriemme pysymiseen vakaina ja tasaisina koko vuoden ajan: vuonna 2018 ei ensimmäistä kertaa ollut yhtään kuukautta, jonka aikana tilintarkastustuomioistuin ei olisi julkaissut ainoatakaan julkaisua. Jatkamme näiden viestintätuotteiden julkaisemista vuonna 2019.

Journal
Ikkuna toimintaamme

Tarkastuskertomuksemme sisältävät EU:n varainhoidon parantamista koskevia tarkastushavaintoja ja suosituksia, ja journal-julkaisumme keskittyy puolestaan siihen, kuinka teemme työtämme. Siinä käsitellään myös henkilöitä, jotka laativat eri aloilta julkaisemamme kertomukset.

Olemme hiljattain uudistaneet journal-julkaisua ja koonneet sitä varten joukon aihealueita. Jokaisessa numerossa käsitellään nyt tiettyä yleisteemaa.

Vuonna 2018 journal-julkaisussa käsiteltiin esimerkiksi liittymistä valmistelevaa EU‑tukea, parlamentin rahoitusta ja tarkastusta, rahoitus- ja talousalan ohjausta EU:ssa, tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksia, työohjelmaa, kansainvälistä yhteistyötä sekä toimia, jotka valmistavat toimielintä tulevaisuuden haasteisiin.

Latauskertoja

Tilintarkastus

Tuloksellisuutta painotetaan
aiempaa enemmän

Toimitamme erityyppisiä tarkastuksia EU:n eri talousarvioaloilla:

  • Tuloksellisuuden tarkastuksia EU:n toimintapolitiikkojen ja ohjelmien vaikuttavuudesta, tehokkuudesta ja taloudellisuudesta. Tarkastuksissa arvioidaan varoille saatavaa vastinetta, ja niissä keskitytään erityisiin hallintoa tai talousarviota koskeviin aihealueisiin. Tilintarkastustuomioistuin valitsee ja suunnittelee nämä tarkastustehtävät ottaen huomioon tuloksellisuuteen tai säännönmukaisuuteen kohdistuvat riskit ja asianomaisten tulojen tai menojen määrän sekä poliittiset näkökohdat ja yleisen edun.
  • Tilintarkastuksia ja säännönmukaisuuden tarkastuksia tilinpäätösten luotettavuudesta ja tilien perustana olevien rahoitustoimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta (erityisesti tarkastuslausuma) sekä arviointeja siitä, ovatko tiettyjen talousarvioalojen järjestelmät sääntöjen mukaisia. Sovellamme satunnaisotantamenetelmää, joten jokaisella käytetyllä eurolla on samat mahdollisuudet päätyä tarkastuksen kohteeksi.

Tarkastusaiheemme keskittyvät EU:n ratkaistavana oleviin ongelmiin, jotka koskevat esimerkiksi luonnonvarojen kestävää ja ympäristöä säästävää käyttöä, kasvua ja osallisuutta, muuttoliikkeen ja globaalin kehityksen haasteita, sisämarkkinoita ja pankkiunionia sekä Euroopan unionin vastuullisen ja tehokkaan toiminnan varmistamista.

Kertomuksissa esitetään tarkastustyössä kerätyn evidenssin perusteella selkeät johtopäätökset siitä, missä määrin EU on saavuttanut toimintapoliittiset tavoitteensa ja mikä on EU:n talousarviotilinpidon ja varainhoidon tila. Näin voimme antaa kustannustehokkaita käytännön suosituksia.

Toimitamme tarkastuksemme kansainvälisesti hyväksyttyjen julkisen sektorin tarkastusstandardien mukaisesti. Tarkastustyömme sisältää seuraavat vaiheet:

Työn suunnittelu

Tarkastusten painopisteenä ovat
EU:n keskeiset huolenaiheet

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet päättävät työohjelmasta vuosittain.

Tammikuussa 2018 presidentti Lehne esitteli vuoden 2018 työohjelman Euroopan parlamentin valiokuntien puheenjohtajakokoukselle ja kehotti osana sidosryhmiä koskevaa vuotuista konsultointia kaikkia Euroopan parlamentin valiokuntia ehdottamaan mahdollisia tarkastusaiheita vuoden 2019 työohjelmaan.

Lokakuussa 2018 julkaisimme työohjelman vuodelle 2019. Kyseessä on ensimmäinen työohjelma uuden strategian yhteydessä, ja asetimme siinä tarkastusten painopisteet ja esittelimme tarkemmin 36 kertomusta ja yleisluonteisiin tarkastuksiin perustuvaa julkaisua, jotka aiomme julkaista tämän vuoden aikana. Nämä tehtävät kattoivat ainakin osittain 29 parlamentin vuonna 2018 tekemistä 69 ehdotuksesta (42 prosenttia) (2017: 32 prosenttia).

Tarkastuksissamme käsitellään edelleen keskeisiä aihepiirejä, kuten luonnonvarojen kestävää käyttöä, kasvua ja osallisuutta, muuttoliikettä, turvallisuutta ja maailmanlaajuista kehitystä, sisämarkkinoita sekä EU:n tilivelvollisuutta ja tehokkuutta. Tarkoituksena on selvittää, saavuttaako EU tavoitteet, jotka se on luvannut toteuttaa.

Kenttätyö

3 761 tarkastuspäivää
EU:ssa ja sen ulkopuolella

Suurin osa tarkastustyöstä tapahtuu tiloissamme Luxemburgissa.

Tarkastajamme tekevät kuitenkin myös lukuisia tarkastuskäyntejä pääasialliseen tarkastuskohteeseemme Euroopan komissioon sekä muihin EU:n toimielimiin, virastoihin ja laitoksiin tai EU:n edustustoihin ja jäsenvaltioiden kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten luo. Lisäksi käyntejä tehdään kansainvälisiin organisaatioihin, jotka osallistuvat EU‑varojen käsittelyyn.

Tarkastuksia kohdistetaan myös EU‑varojen saajiin paikan päällä niin unionin alueella kuin sen rajojen ulkopuolellakin. Tarkastuskäyntien avulla seuraamme kirjausketjua ja saamme suoraa tarkastusevidenssiä EU:n toimintapolitiikkojen ja ohjelmien hallinnointiin ja EU‑varojen keräämiseen ja maksamiseen osallistuvilta tahoilta sekä tuensaajilta.

Yksittäisissä jäsenvaltioissa ja edunsaajamaissa toimitettavien tarkastusten tiheys ja intensiteetti riippuvat tarkastustyön tyypistä. Vuonna 2018 tarkastajamme viettivät 3 761 päivää (2017: 3 670 päivää) tarkastuskäynneillä jäsenvaltioissa ja EU:n ulkopuolella.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastustiimissä on tavallisesti kahdesta kolmeen tarkastajaa, ja tarkastusmatkojen kesto vaihtelee muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. EU:ssa tarkastukset paikan päällä toteutetaan usein yhdessä asianomaisten jäsenvaltioiden ylimmän tarkastuselimen kanssa.

Lisäksi tarkastajat viettivät 2 723 päivää (2017: 2 300 päivää) EU:n toimielimissä Brysselissä ja Luxemburgissa sekä eri puolilla EU:ta sijaitsevissa hajautetuissa ja muissa elimissä, kansainvälisissä organisaatioissa (esim. Yhdistyneet kansakunnat tai OECD) ja yksityisissä tarkastusyrityksissä. Tarkastustyössä hyödynnetään enenevässä määrin videokonferensseja ja muuta tietotekniikkaa (kuten tietojen ja asiakirjojen suojattua jakoa) tarkastusevidenssin hankintaan ja validointiin.

Jäsenvaltioihin ja EU:n ulkopuolisiin maihin vuonna 2018 tehtyihin tarkastuskäynteihin käytetyt päivät

Huom: Yhteismäärissä voi olla pyöristämisestä johtuvia eroja.

EU:n talousarvioon kohdistuvien petosten torjunta

Yhdeksän epäiltyä
petostapausta

Tilintarkastustuomioistuin tekee Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) kanssa tiivistä yhteistyötä, jonka tarkoituksena on torjua EU:n talousarvioon kohdistuvia petoksia. Välitämme OLAFin käsiteltäväksi kaikki tarkastusten aikana havaitsemamme tapaukset, joissa epäillään petoksen, lahjonnan tai muun laittoman toiminnan vaarantavan EU:n taloudelliset edut. Tapauksiin liittyvistä jatkotoimista huolehtii OLAF, joka päättää mahdollisen tutkinnan aloittamisesta ja toimii tarvittaessa yhteistyössä jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksia ei ole suunniteltu nimenomaan petosten etsimiseen, mutta tarkastusten yhteydessä ilmenee myös tapauksia, joissa herää epäilys mahdollisesta sääntöjenvastaisesta tai petollisesta toiminnasta. Vuonna 2018 ilmoitimme OLAFille yhdeksän tällaista epäiltyä petostapausta (2017: 13 tapausta), jotka havaitsimme tarkastustyömme yhteydessä.

Annamme EU:n talousarviota koskevassa vuosikertomuksessamme lisätietoa OLAFin käsiteltäväksi siirrettyjen epäiltyjen petostapausten luonteesta sekä OLAFin asianomaisten tapausten osalta suosittelemista takaisinperintätoimista.

Julkaisut

Ennätyksellinen julkaisujen
lukumäärä vuonna 2018

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskertomukset, katsaukset ja lausunnot muodostavat olennaisen osan EU:n tilivelvollisuusketjua. Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto hyödyntävät näitä julkaisuja EU:n toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamisen arviointiin ja EU:n talousarvion hallinnoinnista vastaavien tahojen vastuuseen asettamiseen erityisesti vuotuisen vastuuvapausmenettelyn yhteydessä. Vastuullisena tahona on lähinnä Euroopan komissio, mutta myös muut EU:n toimielimet ja elimet. Myös jäsenvaltioiden kansallis-, alue- ja paikallistason viranomaisilla on keskeinen asema yhteisesti hallinnoitavilla aloilla, joihin kuuluvat esim. maatalous ja koheesiopolitiikka. Ne muodostava suurimman osan EU:n talousarviosta käytettävistä varoista.

Erityiskertomusten ja yleisluonteisiin tarkastuksiin perustuvien julkaisujen lukumäärä (vuosina 2015–2018)

Julkaisujamme ovat

Erityiskertomukset ja vuosikertomukset:
  • erityiskertomukset, joissa esitetään tulokset tarkastuksista, joiden kohteet on valittu eri menoaloilta tai toimintalohkoilta, tai käsitellään talousarvioon tai hallintoon liittyviä kysymyksiä
  • vuosikertomukset, joissa esitetään pääasiassa Euroopan unionin talousarviota ja Euroopan kehitysrahastoja koskevien tilintarkastusten ja säännönmukaisuuden tarkastusten tulokset sekä talousarviohallintoon ja tuloksellisuuteen liittyviä näkökohtia
  • erityisvuosikertomukset, jotka julkaistaan EU:n virastoista, hajautetuista elimistä ja yhteisyrityksistä
Lausunnot ja yleisluonteisiin tarkastuksiin perustuvat julkaisut:
  • lausunnot uudesta tai päivitetystä lainsäädännöstä, jolla on huomattavaa vaikutusta varainhoitoon; pakollisia lausuntoja annetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) nojalla, minkä lisäksi lausuntoja annetaan muiden toimielinten pyynnöstä tai tilintarkastustuomioistuimen omasta aloitteesta
  • aihekohtaiset katsaukset: erillisiin aiheisiin keskittyviä asiakirjoja, joissa kuvataan ja analysoidaan toimintapolitiikkaa tai hallinnointia
  • yleiskatsaukset: samankaltaisia kuin aihekohtaiset katsaukset, mutta keskittyvät monitahoisiin laaja-alaisiin politiikanaloihin tai hallintoon liittyviin kysymyksiin, usein monialaisesta näkökulmasta
  • nopeat tilannearviot: arvioissa tuodaan esiin tiettyä erittäin rajattua aihetta tai ongelmaa koskevat tosiseikat; tarvittaessa niihin voi sisältyä analyysi, joka auttaa tosiseikkojen ymmärtämisessä.

Julkaisemme lisäksi tarkastusten ennakkoesittelyjä, joissa annamme taustatietoa tulevista ja käynnissä olevista tarkastustehtävistä. Asiaa käsitellään tarkemmin luvussa tiedottaminen tuotteistamme.

Kaikki julkaisumme ovat saatavissa verkkosivustollamme (eca.europa.eu). Julkaisut luetellaan tämän kertomuksen lopussa.

Erityiskertomukset

Erityiskertomuksissa keskitytään EU:n
toiminnan tuloksellisuuden arviointiin

Olemme vuosien 2018–2020 strategiamme mukaisesti keskittyneet entistä enemmän arvioimaan EU:n toiminnan tuloksellisuutta varmistaaksemme, että EU:n kansalaiset saavat varoilleen vastinetta. Vuonna 2018 julkaistiin 35 erityiskertomusta (2017: 28 erityiskertomusta) EU:n eri menoaloilta. Kertomuksissa käsiteltiin EU:n haasteita esimerkiksi ilmansaasteiden, suurnopeusrautateiden, Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen, pankkivalvonnan ja valtiosta riippumattomien järjestöjen rahoituksen aloilla.

Näissä erityiskertomuksissa arvioitiin erityisesti, onko tarkastuskohteeksi valittujen EU:n toimintapolitiikkojen ja ohjelmien tavoitteet saavutettu, onko tulokset saatu aikaan vaikuttavasti ja tehokkaasti ja onko EU:n rahoitus tuottanut lisäarvoa eli onko EU:n avulla saavutettu enemmän kuin pelkästään kansallisin toimin olisi saavutettu. Annamme lisäksi suosituksia esim. taloudellisten säästöjen mahdollisuuksista, paremmista työmenetelmistä, jätteiden torjunnasta tai odotettujen toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamisesta kustannustehokkaammalla tavalla. Tässä kertomuksessa käsitellään tarkemmin kahta vuonna 2018 julkaistua erityiskertomusta: EU:n suurnopeusrautateitä koskevaa kertomusta ja Turkin-pakolaisavun koordinointivälineestä julkaistua kertomusta.

Pyrimme laatimaan erityiskertomukset EU:n varainhoitoasetuksen mukaisesti 13 kuukauden kuluessa.

Keskeiset erityiskertomukset
Eurooppalainen suurten nopeuksien rautatieverkko: toteutumaton tavoite, toiminta epäyhtenäistä ja tehotonta

Suurnopeusrautatie tarjoaa lukuisia etuja matkustajille. Se on mukava, turvallinen, joustava ja ympäristön kannalta kestävä liikennemuoto. Lisäksi EU:n eri alueiden välisten yhteyksien parantaminen lisää alueiden kilpailukykyä ja edistää Euroopan integraatiota tuomalla ihmiset lähemmäs toisiaan.

Toteutimme tarkastuksen matkustajan näkökulmasta analysoimalla eri yhteyksiä, matka-aikoja ja hintoja liike- ja lomamatkustajien osalta. Lisäksi tutkimme, olivatko EU:n osarahoittamat suurnopeusrautatieinvestoinnit kustannustehokkaita, vaikuttavia ja hyvin suunniteltuja.

Tarkastuskäynnit Ajanjakso: 2000–2017
Kymmenen suurnopeusrautatietä Neljä rajat ylittävää yhteyttä
30 hanketta Yli 5 000 km rautateitä

Totesimme, että EU:n suurnopeusrataverkko on edelleen kansallisista rautateistä muodostuva tehoton ja epäyhtenäinen kokonaisuus, jossa yhteydet toimivat huonosti. EU:n olemassa olevan verkoston eri osien yhdistämiseksi ei ole realistista pitkän aikavälin suunnitelmaa, kansalliset rajat ylittävien suurnopeusratojen rakentaminen ei ole kansallisten viranomaisten prioriteetti eikä Euroopan komissiolla ole valtuuksia vaatia sitä. Suurnopeusrautateihin suunnatun EU:n osarahoituksen avulla saavutettava lisäarvo jää tässä tilanteessa vähäiseksi. Myönteistäkin kehitystä kuitenkin tapahtuu: suurnopeusjunia käyttävien matkustajien määrä kasvaa Euroopassa tasaisesti – noin 15 miljardista henkilökilometristä vuonna 1990 yli 124 miljardiin henkilökilometriin vuonna 2016.

Esittelimme erityiskertomuksen Euroopan parlamentin liikenne- ja matkailuvaliokunnalle ja talousarvion valvontavaliokunnalle sekä Euroopan unionin neuvostolle. Molemmat toimielimet suhtautuivat kertomukseen myönteisesti ja antoivat tukensa sen johtopäätöksille. Esittelimme kertomuksen myös useille kansallisille hallintoviranomaisille ja ylimmille tarkastuselimille sekä tutkijoille, teollisuuden sidosryhmille ja lehdistölle.

Kertomus oli hyvin esillä lehdistössä eri puolilla EU:ta, etenkin Espanjassa, Saksassa ja EU:hun sekä talousalaan keskittyvissä viestimissä. Se herätti paljon kiinnostusta myös sosiaalisessa mediassa.

ES – El cinco días: Los auditores de la UE critican la incoherencia de los trazados del AVE

DE – Die Zeit: Bahnlinien: Ausbau schneller Zugstrecken in EU zu teuer und zu langsam

IT – La Repubblica: Alta velocità nell'Ue, la Corte dei Conti europea boccia la rete

UK – Financial Times: Bloc criticised over high-speed rail strategy

Keskeiset erityiskertomukset
Turkin-pakolaisavun koordinointiväline: tuki on hyödyllistä, mutta parannuksia tarvitaan, jotta rahoille saadaan enemmän vastinetta

Turkissa on eniten pakolaisia maailmassa, lähes neljä miljoonaa ihmistä. Näiden joukossa on noin 3,5 miljoonaa syyrialaista, joista valtaosa elää pakolaisleirien ulkopuolella. Turkin-pakolaisavun koordinointivälineestä tuetaan humanitaarista ja muuta kuin humanitaarista apua pakolaisille ja heitä vastaanottaville yhteisöille yhteensä kuuden miljardin euron rahoituksella, jonka antajia ovat EU ja jäsenvaltiot. Poliittinen sopimus sitoo Turkin myös lakkauttamaan sääntelemättömän muuttoliikkeen Turkista EU:hun.

Tarkastuskäynnit Ajanjakso: Tammikuu 2016 – maaliskuu 2018
Kymmenen humanitaarisen avun hanketta, jotka kattavat perustarpeet, suojelun, terveydenhuollon ja koulutuksen 33 prosenttia sopimusten mukaisen humanitaarisen avun kokonaismäärästä (458 miljoonaa euroa) Täytäntöönpanokumppanit, esim. Yhdistyneiden kansakuntien järjestöt, kansainväliset valtiosta riippumattomat järjestöt

Totesimme, että välineen avulla kriisiin oli pystytty vastaamaan ripeästi. Humanitaarisen avun hankkeilla autettiin vastaamaan pakolaisten perustarpeisiin, mutta hankkeilla ei aina saatu rahoille odotettua vastinetta tai saavutettu välineen tavoitteena olevaa tuen vaikuttavaa koordinointia. Kaikissa tarkastetuissa humanitaarisen avun hankkeissa annettiin hyödyllistä tukea pakolaisille. Esimerkiksi hätätilanteiden sosiaalista turvaverkkoa koskevan hankeen avulla suunnattiin käteisenä annettavia avustuksia 1,3 miljoonalle pakolaiselle. Puolessa hankkeista ei kuitenkaan ole vielä saavutettu odotettuja tuloksia, eli kestävää hyödyllistä vaikutusta joka voidaan säilyttää ilman lisätukea. Lisäksi yhdeksää hanketta kymmenestä jouduttiin jatkamaan.

Haastava toimintaympäristö oli suurin syy kansainvälisten valtiosta riippumattomien järjestöjen hallinnoimien tiettyjen hankkeiden täytäntöönpanon viivästymiseen. Komissio oli asettanut käyttöön tarkoituksenmukaiset hankkeiden seurantatoimenpiteet, mutta Turkin viranomaiset epäsivät pääsyn edunsaajien tietoihin otokseen kuuluneiden kahden käteisenä maksettavia avustuksia koskeneen hankkeen kohdalla(arvo yhteensä 1,1 miljardia euroa). Tämä esti komissiota ja tilintarkastustuomioistuimen tarkastajia seuraamasta hankkeen edunsaajia rekisteröitymisestä maksuvaiheeseen.

Esittelimme erityiskertomuksen Euroopan parlamentin kehitys- ja ulkoasioista vastaavan valiokunnan ja talousarvion valvontavaliokunnan yhteisessä kokouksessa ja myöhemmin myös kansalaisvapauksien ja oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle. Kertomus esiteltiin myös laajentumisasioita ja EU‑liittymisneuvotteluja käyviä maita käsittelevälle neuvoston työryhmälle sekä lehdistölle.

Kertomus herätti merkittävästi kiinnostusta tiedotusvälineissä erityisesti Saksassa, mutta myös Tanskassa, Itävallassa, Benelux-maissa ja Välimeren alueen maissa sekä EU:hun keskittyvissä viestimissä.

DE – Der Spiegel: Rechnungshof kritisiert Mängel bei EU-Flüchtlingshilfe

FR – EurActiv: La Cour des comptes plutôt satisfaite de l’aide aux réfugiés en Turquie

ES – Euronews: Turquía debe rendir cuentas por la gestión de los refugiados

UK – EU Observer: EU unable to fully trace €1 bn spent on refugees in Turkey

Vuosikertomukset

EU:n talousarviota koskeva vuosikertomus varainhoitovuodelta 2017
Tilit vahvistettiin, tuloista annettiin puhdas lausunto,
menojen osalta varauman sisältävä lausunto

Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa joka vuosi EU:n talousarvion tulot ja menot ja tutkii, ovatko tilinpäätökset luotettavat ja tulo- ja menotapahtumat varainhoitosääntöjen mukaisia EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin arvioi erikseen kaikkia EU:n keskeisiä talousarvioaloja monivuotisen rahoituskehyksen (MRK) 2014–2020 otsakkeiden mukaan ja antaa tietoja budjettihallinnosta ja varainhoidosta. Vuosikertomus sisälsi tietoa myös tuloksellisuustekijöistä. Lisäksi analysoimme, miksi virheitä on ilmennyt, ja annamme parannussuosituksia ja arvioimme, onko aiemmat suosituksemme pantu täytäntöön ja miten mahdollinen täytäntöönpano on tapahtunut.

EU:n talousarvion osalta antamassamme viimeisimmässä, varainhoitovuotta 2017 koskeneessa vuosikertomuksessa tarkastajat poimivat ja testasivat otoksen, joka käsitti noin 700 edunsaajille suoritettua maksua kaikilta eri menoaloilta. Maksujen kokonaisarvo oli noin 100 miljardia euroa. Arvioimme siis noin 700 eri tapausta, joissa oli EU:n varojen avulla tuettu keskeisiä infrastruktuurihankkeita, pk‑yrityksiä, tutkimusorganisaatioita, viljelijöitä, opiskelijoita EU:n jäsenvaltioissa tai edunsaajia EU:n ulkopuolisissa maissa.

Keskeiset tiedot
EU:n menot vuonna 2017 137,4 miljardia euroa
Tarkastettu määrä 100,2 miljardia euroa (703 maksutapahtumaa)
Tilit Oikea ja riittävä kuva – vahvistettu luotettaviksi
Tulot Lailliset ja sääntöjenmukaiset – puhdas lausunto
Menot Lailliset ja sääntöjenmukaiset, lukuun ottamatta kustannusten korvaamista – varauman sisältävä lausunto (ei kielteistä lausuntoa)
Arvioidun virhetason laskusuuntaisuus
jatkuu

Tämä laajamittainen työ muodostaa perustan tarkastuslausumalle, joka tilintarkastustuomioistuimen on annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen (SEUT) perustuvan tehtävänsä mukaisesti. Edellisten vuosien tavoin tilintarkastustuomioistuin antoi puhtaan lausunnon tileistä ja EU:n tuloista. Lisäksi toisena vuonna peräkkäin EU:n menoista voitiin antaa varauman sisältävä lausunto (kielteisen lausunnon sijaan).

Merkittävässä osassa vuoden 2017 tarkastetuista menoista virhetaso ei ollut olennainen. Lisäksi vuonna 2017 suoritettujen maksujen arvioitu virhetaso oli aiempaa alhaisempi eli 2,4 prosenttia, kun se vuonna 2016 oli ollut 3,1 prosenttia ja vuonna 2015 kaikkiaan 3,8 prosenttia.

Arvioidut virhetasot EU:n pääasiallisten menoalojen mukaan
(2015‑2017)
Parlamentin vastuuvapausmenettelyn
käynnistyminen

Vuosikertomuksemme julkaisu on osaltaan käynnistämässä talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapausmenettelyn Euroopan parlamentissa. Menettelyn aikana parlamentti päättää EU:n lainsäätäjänä ja budjettivallan käyttäjänä – neuvoston suosituksen perusteella – ovatko komissio ja muut elimet hallinnoineet EU:n talousarviota tyydyttävällä tavalla. Jos ovat, parlamentti myöntää niille vastuuvapauden.

Tilintarkastustuomioistuin esitteli vuosikertomuksen Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle (CONT) kertomuksen julkaisupäivänä 4. lokakuuta ja myöhemmin myös parlamentin täysistunnolle, neuvostolle (talous- ja rahoitusasiat) ja 14 jäsenvaltion parlamentille sekä kansallisille viranomaisille.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentti Klaus-Heiner Lehne ja tilintarkastustuomioistuimen jäsen Lazaros S. Lazarou esittelemässä vuosikertomusta Euroopan parlamentin täysistunnossa Strasbourgissa marraskuussa 2018.

Siirtyminen kohti uutta,
varmentavaa tarkastustapaa

Vuosia 2018–2020 koskevan uuden strategian mukaisesti otimme ensimmäiset askeleet muuttaaksemme tarkastuslausumaan liittyvässä tarkastuksessa sovellettavaa tarkastustapaa. Koheesioalan menojen osalta arvioimme kauden 2014–2020 valvonta- ja varmennuskehystä ja komission tuottamien sääntöjenmukaisuutta koskevien tietojen luotettavuutta. Kyseessä oli ensimmäinen osa siirtymää kohti mahdollista varmentavaa tarkastustapaa tarkastuslausuman laadinnassa.

Tarkastustavan muuttamisen ja varmentavaan tarkastustapaan siirtymisen yleisenä tavoitteena on ottaa paremmin huomioon Euroopan komissiossa ja jäsenvaltioiden hallinnossa EU:n varainkäyttöön sovellettavien sisäisten kontrollien eri tasot. Näin meidän on helpompi havaita jäljellä olevat puutteet Euroopan komissiossa ja jäsenvaltioissa, jotta voimme osaltamme tukea tilivelvollisuuden edistämistä ja jatkaa EU:n varainhoidon parantamista. Sovellamme tätä lähestymistapaa vain tilanteissa, joissa lähestymistavan soveltamista koskevat, kansainvälisissä tarkastusstandardeissa määritetyt ehdot täyttyvät.

Euroopan kehitysrahastoja koskeva vuosikertomus
Kielteinen lausunto maksuista

EU tukee Euroopan kehitysrahastojen (EKR:t) kautta Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävää kehitysyhteistyötä. EU:n jäsenvaltiot rahoittavat EKR:ja, joita Euroopan komissio ja Euroopan investointipankki hallinnoivat EU:n talousarvion ulkopuolella.

Jäljempänä esitetään keskeiset tiedot EKR:ja koskevasta tarkastuslausunnostamme.

Keskeiset tiedot
EKR:jen talousarvio 2017 4,3 miljardia euroa
Tarkastettu määrä 3,5 miljardia euroa
Tilit Oikea ja riittävä kuva – vahvistettu luotettaviksi
Tulot Lailliset ja sääntöjenmukaiset – puhdas lausunto
Menot Virhetaso olennainen – kielteinen lausunto

Erityisvuosikertomukset

Virastot ja muut elimet
Puhdas lausunto kaikista EU:n
virastoista yhtä lukuun
ottamatta

EU:n virastot sijaitsevat eri puolilla Eurooppaa ja niissä työskentelee noin 11 000 työntekijää. EU:n virastojen vuoden 2017 talousarvion kokonaismäärä (lukuun ottamatta yhteistä kriisinratkaisuneuvostoa SRB:tä) oli 3,5 miljardia euroa, joka vastaa noin 2,7:ää prosenttia EU:n koko talousarviosta. Yhteisen kriisinratkaisuneuvoston vuoden 2017 talousarvio oli 6,6 miljardia, joka rahoitettiin luottolaitosten suorittamilla maksuosuuksilla.

Lontoossa toimiva Euroopan lääkevirasto, joka muuttaa Amsterdamiin.

Uusi toimintatapa: yksi kertomus
41 EU virastosta

Vuonna 2018 päätimme esittää EU:n virastoja koskevan tilintarkastuksen tulokset käyttäjäystävällisemmässä muodossa. Annamme yhä jokaisesta virastosta tarkastuslausuman, mutta kaikki virastot on koottu yhteen tarkastuskertomukseen, joka sisältää asiakirjan ”Yhteenveto EU:n virastojen tarkastuksesta”. Lisäksi julkaisimme jokavuotiseen tapaan vuosikertomuksen Eurooppa-kouluista sekä kriisinratkaisuneuvoston, komission ja neuvoston ehdollisista vastuista.

Virastojen sijainti eri jäsenvaltioissa

* Yhdistyneen kuningaskunnan päätettyä erota EU:sta neuvosto päätti, että EMA siirretään Amsterdamiin ja EBA Pariisiin vuonna 2019.

Keskeiset johtopäätökset

Tilintarkastustuomioistuimen virastoihin 31. joulukuuta 2017 päättyneeltä varainhoitovuodelta kohdistamassa tarkastuksessa saatiin yleisesti ottaen vahvistus aiempina vuosina raportoiduille myönteisille tuloksille. Annoimme

  • puhtaan (vakiomuotoisen) tarkastuslausunnon tilien luotettavuudesta kaikkien virastojen osalta
  • puhtaan (vakiomuotoisen) tarkastuslausunnon tilien perustana olevien tulojen laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta) kaikkien virastojen osalta
  • puhtaan (vakiomuotoisen) tarkastuslausunnon tilien perustana olevien maksujen laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta) kaikille virastoille lukuun ottamatta Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastoa (EASO), joka sai kielteisen lausunnon, koska sen kohdalla havaittiin useita ongelmia.
Yhteisyritykset
Puhdas lausunto kaikista EU:n
tutkimusalan yhteisyrityksistä yhtä lukuun
ottamatta

Yhteisyritykset ovat julkisen ja yksityisen sektorin välisiä EU:n kumppanuuksia teollisuuden, tutkimusryhmien ja jäsenvaltioiden kanssa. Yhteisyrityksillä on tärkeä rooli EU:n tutkimuspolitiikan tiettyjen osa-alueiden täytäntöönpanossa. Yhteisyritysten julkisen sektorin osakas on EU:ta edustava Euroopan komissio. Yksityisiä osakkaita ovat erilaiset teollisuutta ja tutkimusalaa edustavat kumppanit. Yhteisyritysten keskeisiin tavoitteisiin kuuluu rahoitusosuuksien kokoaminen yksityisiltä teollisuutta ja tutkimusalaa edustavilta osakkailta ja lisäarvon tuottaminen tällä tavoin.

Keskeiset johtopäätökset

  • Vahvistimme kaikkien EU:n yhteisyritysten tilit varainhoitovuodelta 2017 luotettaviksi.
  • Annoimme puhtaan lausunnon seitsemän yhteisyrityksen tulo- ja maksutapahtumista ja varauman sisältävän lausunnon Elektronisia komponentteja ja järjestelmiä Euroopan johtoasemaa varten ‑yhteisyrityksen osalta, sillä tarkastajat havaitsivat ongelmia, jotka toisinaan estivät sisäistä valvontaa toimimasta vaikuttavasti.

Lausunnot

Euroopan tilintarkastustuomioistuin osallistuu EU:n taloushallinnon parantamiseen myös julkaisemalla lausuntoja komission tekemistä lainsäädäntöehdotuksista tai lainsäädännön tarkistamisehdotuksista. Jos ehdotuksilla on merkittävää vaikutusta varainhoidon kannalta, meidän on EU:n lainsäädännön mukaan annettava lausunto. Lausuntoja hyödyntävät työssään etenkin lainsäädäntävallan käyttäjät – Euroopan parlamentti ja EU:n neuvosto. Muut toimielimet voivat myös pyytää meitä julkaisemaan lausuntoja tietyistä aiheista, minkä lisäksi voimme julkaista niitä myös omasta aloitteesta.

Vuonna 2018 julkaisimme niitä ennätyksellisen määrään – kaikkiaan kymmenen lausuntoa EU:n hallintojärjestelmän eri aloilta. Lausunnot koskivat lähinnä komission uuden MRK:n osalta antamia, esimerkiksi yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistusta koskevia lainsäädäntöehdotuksia, mutta myös Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) toiminnan vaikuttavuutta ja sen yhteistyötä tulevan Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) kanssa sekä EU:n rahoituksen kytkemistä oikeusvaltioperiaatteeseen ja väärinkäytösten paljastajien suojelua.

Lausunto YMP:n uudistuksesta
Olisi pyrittävä vihreämpään ja tiukasti
tuloksellisuuteen perustuvaan
maatalouspolitiikkaan, jossa tilivelvollisuutta
on lisätty

Julkaistessaan lainsäädäntöehdotuksensa vuoden 2020 jälkeen sovellettavaksi uudeksi YMP:ksi Euroopan komissio korosti, että ympäristö- ja ilmastotavoitteet asetettaisiin selvästi etusijalle.

Tilintarkastustuomioistuin kuitenkin totesi YMP:n uudistusta koskevassa lausunnossaan, että monet ehdotetuista toimintapoliittisista vaihtoehdoista muistuttivat nykyistä YMP:tä. Esimerkiksi suurin osa määrärahoista käytettäisiin jatkossakin viljelijöiden suoriin tukiin, joiden perusteena on viljelijän omistaman tai käyttämän maa-alan hehtaarimäärä. Havaitsimme myös, että tämä väline ei ole tehokkain tapa antaa tukea riittävien maataloustulojen varmistamiseksi eikä se myöskään sovellu lukuisten ympäristöön liittyvien huolenaiheiden ratkaisemiseen. Tilintarkastustuomioistuin katsoi niin ikään, että komission arvio YMP:n vaikutuksesta EU:n ilmastonmuutostavoitteisiin vaikutti epärealistiselta. Tilintarkastustuomioistuin suositti, että seuraavan YMP:n yhteydessä olisi pyrittävä vihreämpään ja tiukasti tuloksellisuuteen perustuvaan maatalouspolitiikkaan, jossa tilivelvollisuutta on lisätty.

Tilintarkastustuomioistuin esitteli lausunnon kertomustensa tapaan Euroopan parlamentin valiokunnille – erityisesti maatalousvaliokunnalle ja talousarvion valvontavaliokunnalle – sekä neuvostolle, ympäristö- ja maatalousaloilla toimiville teollisuuden sidosryhmille ja lehdistölle.

Yleisluonteisiin tarkastuksiin perustuvat julkaisut: yleiskatsaukset, aihekohtaiset katsaukset ja nopeat tilannearviot

Julkiseen tietoon ja omaan työhömme
perustuvat analyyttiset katsaukset
Yleiskatsaukset

Laadimme kaksi yleiskatsausta vuonna 2018. Vuoden ensimmäinen yleiskatsaus koski EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa. Esitimme siinä, että jäsenvaltioissa tapahtuvaa EU:n lainsäädännön soveltamista koskevaa komission valvontaa on tehostettava. Toinen yleiskatsaus koski liikkuvuutta ja liikennettä, joiden totesimme olevan Euroopan yhdentymisen kulmakiviä. Toimme kuitenkin esille huolen siitä, että investoinnit ovat jäljessä tavoitteista, sillä liikenteen infrastruktuuri-investointien vähentäminen on jarruttanut EU:n liikenneverkon uudenaikaistamista.

Aihekohtaiset katsaukset

Vuonna 2018 julkaisimme kuusi aihekohtaista katsausta, joista viisi koski tulevaan MRK:hon liittyviä komission ehdotuksia ja yhdessä käsiteltiin muuttajien kotouttamista EU:ssa. Tilintarkastustuomioistuin keskittyi MRK:ta koskevissa huomautuksissaan etenkin EU:n varainkäytön painopisteiden asettamista varten ehdotettuun prosessiin, EU:n talousarvion joustavuuteen, tulossuuntautuneisuuteen ja hallinnon yksinkertaistamiseen sekä tilivelvollisuuteen ja tarkastusjärjestelyihin.

Suhtauduimme myönteisesti komission pyrkimyksiin, jotka koskivat EU:n talousarvion nykyaikaistamista vuoden 2020 jälkeistä kautta silmällä pitäen. Toimme kuitenkin esiin myös useita mahdollisia riskejä ja monia puutteita ja ehdotimme tiettyjä parannuksia. Totesimme, että parlamentaarisen valvonnan täytyy perustua luotettaviin tilivelvollisuusjärjestelyihin, ja ehdotimme, että tilintarkastustuomioistuin nimitetään pääsääntöisesti kaikkien Euroopan unionin perustamien elinten ulkoiseksi tarkastajaksi.

Nopeat tilannearviot

Vuonna 2018 julkaisimme yhden koheesioalaa koskevan nopean tilannearvion, jossa totesimme, että arvonlisäveron (alv) korvaamismenettely on altis virheille eikä se aina edusta EU:n varojen optimaalisinta käyttöä. Tilintarkastustuomioistuin katsoi, että EU:n osarahoittamiin menoihin liittyvää arvonlisäveroa ei pitäisi enää korvata julkisyhteisöille vuoden 2020 jälkeen.

Merkittäviä tapahtumia

Järjestimme ja olimme osallistujana vuonna 2018 useissa tilaisuuksissa, joissa tiedotimme näkemyksistämme siitä, miten voidaan edistää tilivelvollisuutta ja läpinäkyvyyttä sekä parantaa EU:n varainhoitoa.

Rahoitusvälineitä koskeva konferenssi

Tammikuussa 2018 järjestimme yhdessä Liettuan valtiovarainministeriön kanssa Vilnassa korkean tason konferenssin, jossa käsiteltiin rahoitusvälineiden käyttöä. Konferenssi tarjosi foorumin EU:n ja Liettuan instituutioiden korkean tason asiantuntijoiden, alan ammattilaisten sekä muiden julkisen ja yksityisen sektorin sidosryhmien välillä käytävään näkemysten- ja ajatustenvaihtoon.

Symposiumi parlamenttien julkisesta rahoituksesta

Maaliskuussa 2018 isännöimme tiloissamme kaksipäiväistä kansainvälistä symposiumia, jossa käsiteltiin parlamenttien julkista rahoitusta Euroopassa. Tavoitteena oli keskustella parlamenttien autonomiasta ja perehtyä Euroopan valtioiden talousarviojärjestelmiin.

Global Audit Leadership Forum (GALF)

Huhtikuussa 2018 isännöimme viidettä GALF-kokousta, johon osallistui johtajia ja edustajia noin 20 ylimmästä tarkastuselimestä eri puolilta maailmaa. Keskusteluissa käsiteltiin lähinnä tuloksellisuustarkastuksiin sovellettavia käytäntöjä ja tarkastusten rajoitteita poliittisessa kontekstissa. Lisäksi arvioitiin haasteita ja mahdollisuuksia, joita liittyy tarkastushavainnoista tiedottamiseen digitaalisessa maailmassa.

Tilintarkastustuomioistuimessa järjestettyyn viidenteen GALF-kokoukseen osallistui johtajia yli 20 ylimmästä tarkastuselimestä eri puolilta maailmaa, huhtikuu 2018.

Eurooppa-päivä – EU:n avoimien ovien päivä

Toukokuussa 2018 osallistuimme Eurooppa-päivän tapahtumiin Brysselissä, Strasbourgissa ja Luxemburgissa. Tarkastajamme antoivat tiedotuspisteissä vierailijoille tietoa tehtävästämme ja työstämme ja kertoivat omasta kokemuksestaan, miten toimitamme tarkastuksia. Jatkamme tilintarkastustuomioistuimen avoimien ovien päivien järjestämistä ja julkisiin tapahtumiin osallistumista, jotta saamme yhteyden kansalaisiin.

Hyvää julkishallintoa koskeva symposiumi

Syyskuussa 2018 osallistuimme YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ja julkishallintoa koskevaan symposiumiin Good Public Administration and Benefits for Citizens – The Role of Parliamentary Control Bodies, jonka järjestivät Itävallan ylin tarkastuselin, INTOSAIn sihteeristö ja Itävallan oikeusasiamies.

EU:n lainsäädännön soveltamista koskeva konferenssi

Syyskuussa 2018 isännöimme EU:n lainsäädännön soveltamista koskevaa konferenssia, jossa keskusteltiin läpinäkyvyyden, tilivelvollisuuden ja tarkastamisen tarpeesta. Keskustelujen pohjana oli EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa koskenut yleiskatsauksemme. Tilaisuus järjestettiin alueiden komitean tiloissa Brysselissä.

Verkkokauppaa ja verotusta käsittelevä konferenssi

Lokakuussa 2018 isännöimme konferenssia, jossa käsiteltiin verkkokaupan ja verotuksen haasteita digiaikana. Puhujat ja panelistit käsittelivät riskejä, jotka koskevat verkkokauppaan sovellettavaan alv:oon liittyvää nykyistä verotusmallia ja ehdottivat vaihtoehtoisia verotusmalleja, joiden yhteydessä hyödynnetään nykyaikaista teknologiaa, kuten lohkoketjuteknologiaa.

Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (EIOPA) järjestämä konferenssi

Marraskuussa 2018 osallistuimme EIOPAn kahdeksanteen vuotuiseen konferenssiin, joka järjestettiin Frankfurtissa. Konferenssi kokosi yhteen yli 400 henkeä, jotka edustivat rahoituspalvelualaa, tiedeyhteisöä, kuluttajajärjestöjä, mediaa, kansainvälisiä organisaatioita, EU:n elimiä ja kansallisia viranomaisia. Esittelimme Euroopan vakuutusalan valvonnan ja rahoitusvakauden tarkastamiseen liittyvää työtämme, joka oli EIOPAa koskeneen vuonna 2018 julkaistun erityiskertomuksen aiheena.

COP24

Joulukuussa 2018 osallistuimme Yhdistyneiden kansakuntien ilmastokonferenssiin (COP24) Katowicessa. Esittelimme ilmanlaadun tarkastamiseen liittyvää työtämme ja ilmanlaadun vaikutusta ilmastonmuutokseen sekä ilmastonmuutoksen vaikutusta ilmanlaatuun. Käsittelimme myös aavikoitumisesta ja maaperän huonontumisesta EU:ssa aiheutuvia haasteita. Kumpaakin aihetta käsiteltiin vuonna 2018 julkaisemissamme erityiskertomuksissa.

Tilintarkastustuomioistuimen jäsen Janusz Wojciechowski esittelee ilmanlaatua koskevaa kertomusta, joulukuu 2018, Katowice.

Takaisin kouluun ohjelma

Pitkin vuotta henkilöstöämme osallistui EU:n toimielinten järjestämään Takaisin kouluun ‑ohjelmaan. Kaikkiaan 17 työntekijäämme vieraili entisessä keskiasteen oppilaitoksessaan seitsemässä eri jäsenvaltiossa. He kertoivat oppilaille EU:sta ja tilintarkastustuomioistuimen roolista, ja antoivat tietoa opiskelumahdollisuuksista EU:ssa sekä mahdollisuuksista työskennellä EU:n toimielimissä.  

Suhteet institutionaalisiin sidosryhmiin

Työmme vaikutus riippuu siitä,
kuinka institutionaaliset
sidosryhmämme hyödyntävät sitä

Teemme tiivistä yhteistyötä Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja kansallisten parlamenttien kanssa, sillä työmme vaikutus riippuu pitkälti siitä, kuinka ne hyödyntävät tarkastustuloksiamme ja suosituksiamme.

Euroopan parlamentti

Parlamentin valiokunnissa käsiteltiin
ennätysmäärä kertomuksia

Tilintarkastustuomioistuimen jäseniä ja tarkastustiimejä kutsutaan säännöllisesti esittelemään havaintojamme ja suosituksiamme parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle sekä muille parlamentin valiokunnille ja elimille. Esittelimme parlamentille vuoden 2018 aikana 33 erityiskertomusta, neljä lausuntoa ja kuusi yleisluonteisiin tarkastuksiin perustuvaa julkaisua. Osallistuimme parlamentissa kaikkiaan 74:ään talousarvion valvontavaliokunnan kanssa pidettyyn kokoukseen (2017: 60) ja lisäksi 38 kokoukseen 13 muun valiokunnan, elimen sekä erään puolueryhmän kanssa.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan vuotuinen yhteiskokous järjestettiin helmikuussa 2018. Huhtikuussa 2018 presidentti Lehne osallistui varainhoitovuoden 2016 vastuuvapautta koskevaan Euroopan parlamentin täysistuntokeskusteluun. Lokakuussa 2018 hän esitteli vuoden 2017 vuosikertomuksemme parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle ja Euroopan parlamentin täysistunnolle.

Neuvosto

Ensimmäinen erityiskertomuksen
esittely talous- ja rahoitusasioiden
neuvostolle (ECOFIN)

Vuonna 2018 osallistuimme 21:een budjettikomitean kokoukseen. Budjettikomitea on tärkein keskustelukumppanimme neuvostossa. Lisäksi annoimme 44 esittelyä muille relevanteille neuvoston valmisteleville elimille (2017: 27). Esittelimme neuvostolle vuoden aikana kaikkiaan 37 erityiskertomusta, neljä lausuntoa ja kolme yleisluonteisiin tarkastuksiin perustuvaa julkaisua (2017: 27).

Tammikuussa 2018 – Bulgarian toimiessa neuvoston puheenjohtajana – presidentti Lehne tapasi Bulgarian varavaltiovarainministerin keskustellakseen vuoden 2016 vastuuvapausmenettelyn kannalta relevanteista tarkastushavainnoista.

Maaliskuussa 2018 presidentti Lehne ja makrotalouden epätasapainoa koskevaan menettelyyn liittyvästä erityiskertomuksesta vastaava tilintarkastustuomioistuimen jäsen Neven Mates esittelivät asianomaisen kertomuksen EU:n valtiovarainministerien Ecofin-neuvoston kokouksessa. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun EU:n valtiovarainministerien Ecofin-neuvostossa esiteltiin erityiskertomus.

Marraskuussa, Itävallan toimiessa neuvoston puheenjohtajana, presidentti Lehne esitteli Ecofin-kokouksessa myös vuoden 2017 vuosikertomuksen. Ennen kokousta hän tapasi Ecofin-neuvoston puheenjohtajana toimivan Itävallan valtiovarainministerin sekä Romanian valtiovarainministerin, sillä Romania toimii neuvoston puheenjohtajavaltiona vuoden 2019 alussa. Lehne keskusteli ministerien kanssa varainhoitovuoden 2017 vuosikertomuksesta ja siihen liittyvästä vastuuvapausmenettelystä ja antoi heille tietoa muista relevanteista tilintarkastustuomioistuimen töistä.

Jäsenvaltioiden hallitukset ja parlamentit

Tilintarkastustuomioistuimen presidentti teki
käynnin viiteen jäsenvaltioon tavatakseen
hallitusten korkean tason edustajia

Vuoden aikana presidentti Lehne tapasi useita valtioiden korkean tason edustajia EU:n jäsenvaltioissa – Bulgariassa, Irlannissa, Itävallassa, Romaniassa ja Tšekissä. Käynteihin liittyi joissakin tapauksissa osallistuminen viralliseen valtiolliseen tapahtumaan tai korkean tason konferenssiin.

Lisäksi tilintarkastustuomioistuimen jäsenet esittelivät varainhoitovuoden 2017 vuosikertomuksen kansallisille parlamenteille ja/tai muille viranomaisille 14 jäsenvaltiossa. Mainittujen toimien ohella esittelimme joitakin erityiskertomuksiamme relevanteille valiokunnille myös kansallisissa parlamenteissa. Kansallisten parlamenttien edustajista koostuvat delegaatiot tekevät myös toisinaan vierailuja toimielimeemme, ja pyrimme jatkuvasti edistämään yhteistyötämme kansallisten parlamenttien kanssa.

Tilintarkastustuomioistuimen presidentti Lehne ja
jäsen George Pufan tapaavat Romanian presidentin
Klaus Iohanniksen, lokakuu 2018, Bukarest.  

Yhteistyö ylimpien tarkastuselinten kanssa

EU:n jäsenvaltioiden ylimmät tarkastuselimet

Aktiivinen yhteistyö EU:n ylimpien tarkastuselinten
kanssa: yhteisenä tavoitteena tilivelvollisuuteen liittyvien
puutteiden korjaaminen ja EU:n pankkivalvontaan
liittyvistä tarkastusjärjestelyistä huolehtiminen

Tilintarkastustuomioistuin ja EU:n ylimmät tarkastuselimet tekevät yhteistyötä pääasiassa yhteyskomiteassa, johon kuuluvat EU:n ylimpien tarkastuselinten pääjohtajat ja tilintarkastustuomioistuimen presidentti. Lokakuussa 2018 osallistuimme aktiivisesti yhteyskomitean vuotuiseen kokoukseen, jonka isäntänä ja puheenjohtajana toimi Kroatian ylin tarkastuselin. Pääpuheenaiheet keskittyivät vuorovaikutukseen kansalaisten kanssa sekä ylimpien tarkastuselinten toiminnan avaamiseen.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentti Klaus-Heiner Lehne pitämässä puhetta EU:n ylimpien tarkastuselinten johtajille yhteyskomitean vuotuisessa kokouksessa Dubrovnikissa Kroatiassa, lokakuu 2018.

Marraskuussa 2018 pyysimme yhdessä EU:n ylimpien tarkastuselinten 28 pääjohtajan kanssa kansallisia hallituksia ja parlamentteja sekä Euroopan parlamenttia, neuvostoa ja komissiota korjaamaan tilivelvollisuuteen liittyviä puutteita ja vahvistamaan EU:n pankkivalvontaa koskevia tarkastusjärjestelyjä.

Lisäksi tilintarkastustuomioistuin vaikutti ja osallistui useiden yhteyskomitean työelinten toimintaan: esimerkkeinä voidaan mainita alv-toimia käsittelevä työryhmä, finanssipolitiikkaan liittyviä tarkastuksia käsittelevä verkosto, Eurooppa 2020 ‑strategiaan liittyvää tarkastusta käsittelevä verkosto sekä Euroopan pankkiunionia käsittelevä työryhmä. Lisäksi osallistuimme muuhun toimintaan julkisen sektorin taloudellisen raportoinnin ja julkisia hankintoja koskevien tarkastusten aloilla.

Vastasimme myös yhteyskomitean ensimmäisen tarkastuskoosteen koordinoinnista (Nuorisotyöttömyys ja nuorten integroituminen työmarkkinoille). Kooste perustuu 14 EU:n ylimmän tarkastuselimen vuosina 2013‑2017 julkaisemiin tarkastuskertomuksiin. Tarkastuskooste on uudenlainen julkaisu, jonka tarkoituksena on välittää merkittävää tarkastustietoa paremmin yhteyskomitealta sen sidosryhmille ja laajemmalle yleisölle.

INTOSAI/EUROSAI

Tilintarkastustuomioistuin jatkoi vuonna 2018 aktiivista osallistumista ja vaikuttamista ylimpien tarkastuselinten kansainvälisen järjestön INTOSAIn toimintaan erityisesti ammatillisten standardien komitean varapuheenjohtajana (joulukuusta 2016 alkaen) ja kyseisen komitean tilintarkastusta ja kirjanpitoa, säännönmukaisuuden tarkastusta ja tuloksellisuuden tarkastusta käsittelevien alakomiteoiden jäsenenä. Osallistuimme aktiivisesti muiden INTOSAIn työelinten toimintaan, esimerkiksi vertaisarviointeja käsittelevässä INTOSAIn alakomiteassa, ympäristötarkastuksia käsittelevässä työryhmässä, rahoitusjärjestelmän ja sääntelyn uudistamista käsittelevässä työryhmässä sekä INTOSAIn tarkastajien ammatillistamista käsittelevässä työryhmässä.

Olimme niin ikään aktiivisesti mukana INTOSAIn alueellisen ryhmän, Euroopan ylimpien tarkastuselinten järjestön EUROSAIn toiminnassa; osallistuimme erityisesti ympäristötarkastuksia, informaatioteknologioita sekä tarkastuksia ja etiikkaa käsittelevien työryhmien toimintaan ja lisäksi lukuisiin työpajoihin ja seminaareihin.

EU:n ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden ylimmät tarkastuselimet

Tuemme myös EU:n ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo , Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia ja Turkki) ylimpiä kansallisia tarkastuselimiä lähinnä yhteyskomiteaa vastaavan verkoston kautta ja tukemalla OECD:n koordinoimia toimia. Vuoden 2018 aikana seitsemän verkostoon kuuluvien ylimpien kansallisten tarkastuselinten tarkastajaa osallistui tilintarkastustuomioistuimen harjoitteluohjelmaan. Osallistuimme myös aktiivisesti verkoston kokouksiin ja toimintoihin, joiden yhteydessä käsiteltiin esimerkiksi tilintarkastuksia ja tietoteknisiä tarkastuksia.

1Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

Hallintomme

Jäsenten kollegio

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenten toimikausi on kuusi vuotta. Sama henkilö voidaan nimittää uudeksi toimikaudeksi. Jäsenet hoitavat tehtäviään täysin riippumattomasti ja Euroopan unionin yleisen edun mukaisesti. Toimikautensa alussa he vannovat unionin tuomioistuimessa asiaa koskevan valan.

Kollegiossa on yksi jäsen jokaisesta jäsenvaltiosta. EU:n neuvosto nimittää tilintarkastustuomioistuimen jäsenet Euroopan parlamenttia kuultuaan, asianomaisten jäsenvaltioiden hallitusten ehdotusten perusteella. Tilintarkastustuomioistuin ei osallistu jäsenten nimitysmenettelyyn.

Neuvosto nimitti vuonna 2018 tilintarkastustuomioistuimeen neljä uutta jäsentä:

  • Eva Lindström (Ruotsi), Tony Murphy (Irlanti) ja Hannu Takkula (Suomi) 1. maaliskuuta 2018 alkaen ja Annemie Turtelboom (Belgia) 1. toukokuuta 2018 alkaen.

Lisäksi neuvosto uusi viiden jäsenen toimikauden:

  • Pietro Russo (Italia), Baudilio Tomé Muguruza (Espanja), Bettina Jakobsen (Tanska) ja João Figueiredo (Portugali), 29. helmikuuta 2024 saakka, ja Iliana Ivanova (Bulgaria) 31. joulukuuta 2024 saakka.

Tilintarkastustuomioistuimen kollegio kokoontui 18 kertaa vuonna 2018 (2017: 21 kertaa).

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenten kollegion kokous, 28 helmikuuta 2019, Luxemburg.

Presidentti

Jäsenet valitsevat keskuudestaan presidentin kolmen vuoden ajaksi. Toimikausi voidaan uusia. Presidentti on asemaltaan primus inter pares eli ensimmäinen vertaistensa joukossa. Presidentti vastaa toimielimen strategiasta, suunnittelusta ja toiminnanohjauksesta, viestinnästä, suhteista tiedotusvälineisiin, oikeudellisista kysymyksistä sekä sisäisestä tarkastuksesta. Presidentti edustaa toimielintä ulkoisissa yhteyksissä. Klaus-Heiner Lehne valittiin presidentiksi syyskuussa 2016.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentti Klaus-Heiner Lehne pitämässä puhetta Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenten kollegion ja komission jäsenten kollegion kokouksessa, helmikuu 2018, Luxemburg.

Presidentti ja tilintarkastustuomioistuimen jäsenet

Tarkastusjaostot ja komiteat

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet osoitetaan yhteen toimielimen viidestä tarkastusjaostosta, joissa useimmat tarkastuskertomukset, katsaukset ja lausunnot laaditaan ja hyväksytään. Jokaisen tarkastusjaoston toimintaa ohjaa EU:n toimintapolitiikkaan perustuva aihealue. Niitä johtaa puheenjohtaja, jonka jaostoon kuuluvat tilintarkastustuomioistuimen jäsenet valitsevat keskuudestaan. Kukin jäsen vastaa omista tarkastustehtävistään kabinettinsa tuella. Tarkastustyön suorittavat ammattitaitoiset tarkastajat, jotka työskentelevät tarkastusjaoston alaisuuteen kuuluvissa osastoissa.

Joulukuussa 2018 tilintarkastustuomioistuimen viiden tarkastusjaoston johdossa toimivat Nikolaos Milionis, Iliana Ivanova, Bettina Jakobsen, Neven Mates ja Lazaros S. Lazarou. Danièle Lamarque johti tarkastusten laatua valvovaa komiteaa, Oscar Herics eettistä komiteaa ja Samo Jereb tarkastuskomiteaa. Rimantas Šadžius toimi puolestaan institutionaalisista suhteista vastaavana jäsenenä.

Päätökset laajemmista strategisista ja hallinnollisista kysymyksistä tekee hallintoasioiden komitea ja tarvittaessa jäsenten kollegio. Molempien puheenjohtajana toimii tilintarkastustuomioistuimen presidentti.

Tilintarkastustuomioistuimella on kymmenen osastoa eri toiminnanaloilla: viisi liittyy tarkastusjaostoihin, yksi tarkastusten laadunvalvontaan, yksi toimii presidentin alaisuudessa ja kolme pääsihteerin alaisuudessa.

Pääsihteeri ja johtajat

Tuloksellisuuden mittaaminen

Ensimmäinen raportointivuosi
kauden 2018–2020 strategiaan
liittyvien uusien keskeisten
tulosindikaattoreiden osalta

Tilintarkastustuomioistuin on vuodesta 2008 alkaen soveltanut seitsemää keskeistä tuloksellisuusindikaattoria (key performance indicator, KPI), joiden avulla johtomme saa tietoa siitä, miten tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty. Indikaattorit myös tukevat päätöksentekoa ja antavat sidosryhmille tietoa tuloksellisuudestamme. Kauden 2018‑2020 strategian laadinnan yhteydessä päivitimme myös asianomaisella kaudella sovellettavat keskeiset tuloksellisuusindikaattorit. Vuosi 2018 on siis ensimmäinen vuosi, jonka osalta näistä indikaattoreista voidaan raportoida.

Viiden keskeisen tuloksellisuusindikaattorin joukko tarjoaa yleiskuvan toimintamme tuloksellisuudesta organisaationa työn tulosten levittämisen, vaikutusten ja siitä vallitsevien käsitysten osalta.

  • KPI 1 - tilintarkastustuomioistuimen suositusten täytäntöönpano
  • KPI 2 - sidosryhmien palaute tilintarkastustuomioistuimen työstä
  • KPI 3 - tilintarkastustuomioistuimen esiintyminen Euroopan parlamentissa, neuvostossa ja kansallisissa parlamenteissa
  • KPI 4 - julkaistujen erityiskertomusten (ja vastaavien tuotteiden) lukumäärä
  • KPI 5 - tilintarkastustuomioistuimen näkyvyys mediassa

Julkaistujen erityiskertomusten ja vastaavien tuotteiden lukumäärä

Seuraamme vuoden aikana julkaistavien kertomusten lukumäärää ja ajoitusta. Näin saamme käsityksen suunnittelumme tarkkuudesta.

Vuonna 2018 julkaisimme 44 kertomusta (35 erityiskertomusta, kuusi aihekohtaista katsausta, kaksi yleiskatsausta ja yhden nopean tilannearvion). Vuodelle suunniteltujen kertomusten määrä oli 47. Annoimme työohjelmaamme sisältyvien suunniteltujen tarkastusten lisäksi kymmenen lausuntoa.

Erityiskertomukset ja vastaavat tuotteet

Esiintyminen Euroopan parlamentissa, Euroopan unionin neuvostossa ja kansallisissa parlamenteissa

Suurin osa tarkastuskertomuksistamme esitellään relevanteille Euroopan parlamentin valiokunnille ja Euroopan unionin neuvostolle. Lisäksi useimmat tilintarkastustuomioistuimen jäsenet esittelivät vuosikertomuksemme jäsenvaltionsa kansallisessa parlamentissa.

Vuonna 2018 tilintarkastustuomioistuimen edustajat esiintyivät 133 kertaa Euroopan parlamentissa (2017: 91 kertaa), 65 kertaa neuvostossa (2017: 47 kertaa) ja 50 kertaa kansallisissa parlamenteissa (2017: 19). Määrä kasvoi huomattavasti vuoteen 2017 verrattuna.

Tilintarkastustuomioistuimen näkyvyys vuonna 2018: Euroopan parlamentti, neuvosto ja kansalliset parlamentit

Medianäkyvyys

Näkyvyys verkossa ja sosiaalisessa
mediassa liki kolminkertaistui

Vuonna 2018 lisäsimme yhteydenpitoa lehdistöön ja toimielinten ulkopuolisiin sidosryhmiin. Toimimme myös aiempaa aktiivisemmin sosiaalisessa mediassa. Tilintarkastustuomioistuin

  • julkaisi 76 lehdistötiedotetta 23:lla EU:n kielellä (2017: 57)
  • järjesti 20 lehdistötilaisuutta Brysselissä (2017: 16), ala- ja maakohtaiset vuosikertomusta koskevat lehdistötilaisuudet mukaan lukien.

Lisäksi isännöimme toimittajille tarkoitettuja kenttäkäyntejä Brysselissä ja jäsenvaltioissa ja esittelimme tiettyjä kertomuksia teollisuuden sidosryhmille, valtiosta riippumattomille järjestöille ja ajatushautomoille.

Jäsenvaltioista tulleiden toimittajien kenttäkäynti, marraskuu 2018, Luxemburg.

Seuraamme työmme ja toimielimemme saamaa medianäkyvyyttä, joka saattaa vaihdella huomattavasti kertomusten aihealueista ja monimutkaisuudesta riippuen. Meidän on samanaikaisesti myös otettava huomioon, että ulkoiset tekijät saattavat vaikuttaa vahvasti median kiinnostukseen julkaisujamme kohtaan. Jos esimerkiksi kertomuksen julkaisuajankohta osuu yksiin merkittävän tapahtuman tai toimintapoliittisen tilanteen kanssa, julkinen kiinnostus aihetta kohtaan saattaa kasvaa suuresti.

Kun huomioon otetaan myös sosiaalinen media, medianäkyvyys on kaiken kaikkiaan lähes kolminkertaistunut; mainintojen määrä verkkojulkaisuissa ja sosiaalisessa mediassa oli vuonna 2017 noin 15 500, ja vuonna 2018 niitä oli yli 44 000 kappaletta. Vuonna 2018 tuotteitamme koskevia julkaisuja tilintarkastustuomioistuimen virallisilla tileillä sosiaalisessa mediassa katsottiin noin 11 miljoonaa kertaa, mikä on lähes 18 kertaa enemmän kuin vuonna 2017.

Erityiskertomukset ovat selkeästi
lippulaivatuotteemme
medianäkyvyyden kannalta

Erityiskertomukset ovat viestinnän ja medianäkyvyyden kannalta nyt selkeästi lippulaivatuotteemme: 15:stä huomatuimmasta julkaisusta 12 oli erityiskertomuksia vuonna 2018.

Vuonna 2018 erityiskertomuksistamme julkaistiin yli 11 000 verkkoartikkelia. Määrä on yli kaksinkertainen vuoteen 2017 verrattuna. Aloittaessamme medianäkyvyyden seurannan vuonna 2013 verkkoartikkeleiden määrä oli 1 500.

Samanaikaisesti myös keskimääräinen erityiskertomuskohtainen medianäkyvyys kasvoi 60 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna. Tämä merkitsee, että medianäkyvyyttämme lisäsi paitsi kertomusten suurempi lukumäärä, myös kasvanut kiinnostus julkaisujamme kohtaan.

Medianäkyvyys: vuosikertomukset, erityiskertomukset ja tilintarkastustuomioistuin yleisesti
Suurin vaikutus: eurooppalaista suurten nopeuksien
rautatieverkkoa koskeva erityiskertomus – yli
4 400 verkkoartikkelia ja sosiaalisen median julkaisua

Vuonna 2018 medianäkyvyys oli suurin eurooppalaista suurten nopeuksien rautatieverkkoa, Euroopan keskuspankin pankkeihin kohdistaman kriisinhallinnan toiminnallista tehokkuutta sekä Turkin-pakolaisavun koordinointivälinettä koskeneilla erityiskertomuksilla.

Meillä on viisi sosiaalisen median tiliä:

Seuraajia 2018 Kasvu vuoteen 2017 verrattuna Julkaisujen katselukertojen kokonaismäärä*
7 674 31 % 3 419 137
10 080 23 % 256 268
4 800 83 % 9 590 234
869 27 % 117 800
1 134 149 % ei tiedossa

* Julkaisujemme katselukerrat.

Esilläolomme ja aktiivisuutemme sosiaalisessa mediassa kokivat vuoden aikana eksponentiaalisen kasvun. Olemme esillä erityisesti Facebookissa, Twitterissä and LinkedInissä, joista on tullut korvaamaton osa viestintätyötämme ja joiden avulla voimme olla suorassa vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa. Seuraajiemme ja julkaisujemme katselukertojen lukumäärä ovat kasvussa.

Tilintarkastustuomioistuimen työn vaikutus ja siitä saatu kuva

Kertomuksiamme pidetään
hyödyllisinä ja vaikuttavina

Arvioimme kertomustemme vaikutusta ja vastaanottoa sidosryhmien suorittaman arvioinnin perusteella. Lisäksi kohdistamme seurantaa EU:n varainhoidon parantamiseen tähtäävien suositusten täytäntöönpanoon.

Vuoden 2018 alussa aloimme pyytää sidosryhmiltä palautetta kertomustemme hyödyllisyydestä ja todennäköisestä vaikutuksesta (palautetta pyydettiin Euroopan parlamentilta, neuvostolta ja komissiolta, EU:n virastoilta, jäsenvaltioiden pysyviltä edustustoilta, jäsenvaltioiden virastoilta ja ylimmiltä tarkastuselimiltä, valtiosta riippumattomilta järjestöiltä, tiedeyhteisöltä, medialta ja muilta tahoilta). Pyydämme palautetta rajatun erityiskertomusten ja katsausten joukon sekä vuosikertomuksen osalta. Tämä tapahtuu sähköisten kyselyiden avulla, jotka lähetetään kaikille tahoille, jotka ovat saaneet kopion asianomaisista asiakirjoista. Kyselyiden avulla sidosryhmät voivat myös antaa palautetta kertomustemme laadusta ja esittää tilintarkastustuomioistuimen työtä koskevia yleisiä ehdotuksia.

Vastaajista 87 prosenttia piti kertomuksiamme kaiken kaikkiaan hyödyllisinä työnsä kannalta, ja 78 prosenttia katsoi niillä olevan vaikutusta.

Aiempien suositusten seuranta

Suurin osa suosituksistamme on
pantu täytäntöön

Vuonna 2018 aloimme seurata tätä indikaattoria omien tarkastajiemme suorittaman seurannan avulla Euroopan komission toimivan johdon vahvistusilmoitusten sijasta. Analysoimme vuonna 2018 suositukset, jotka olimme antaneet vuoden 2014 vuosikertomuksessa ja erityiskertomuksissa.

Analyysi osoitti, että 74 prosenttia vuoden 2014 vuosikertomuksessa antamistamme suosituksista ja 94 prosenttia vuoden 2014 erityiskertomusten sisältämistä suosituksista oli pantu täytäntöön joko kokonaan, suurimmaksi osaksi tai joiltakin osin.

Tilintarkastustuomioistuimen suositusten täytäntöönpano suositusten esittämisvuoden mukaisesti

Henkilöstömme

Henkilöstön jakautuminen

Vuoden 2018 lopussa tilintarkastustuomioistuimessa työskenteli yhteensä 834 virkamiestä ja väliaikaista toimihenkilöä. Tilintarkastustuomioistuimen henkilöstötaulukossa oli 853 vakinaista ja väliaikaista toimea, joista 541 tarkastusjaostoissa; tähän määrään sisältyy 112 toimea jäsenten kabineteissa.

Tilintarkastustuomioistuimen henkilöstö: tarkastus-, käännös- ja hallintotehtävät sekä presidentin alaisuuteen kuuluvat toiminnot

Tilintarkastustuomioistuimessa työskenteli lisäksi 76 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 15 komennuksella olevaa kansallista asiantuntijaa.

Palvelukseenotto

Tilintarkastustuomioistuimen henkilöstön jäsenet ovat koulutus- ja ammatilliselta taustaltaan hyvin erilaisia. Tilintarkastustuomioistuimen palvelukseenottopolitiikassa noudatetaan EU:n toimielinten yleisiä periaatteita ja palvelussuhteen ehtoja ja edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikilla tasoilla.

Vuonna 2018 otimme palvelukseen 79 työntekijää: 15 virkamiestä, 32 väliaikaista toimihenkilöä, 22 sopimussuhteista toimihenkilöä ja kymmenen työkomennuksella olevaa kansallista asiantuntijaa.

Tilintarkastustuomioistuin tarjosi lisäksi yliopisto-opiskelijoille 60 harjoittelujaksoa, joiden kesto oli kolmesta viiteen kuukautta.

Ikäjakauma

Henkilöstön ikäjakauma osoittaa, että aktiivipalveluksessa 31. joulukuuta 2018 työskennelleestä henkilöstöstä lähes puolet on korkeintaan 44-vuotiaita.

Tilintarkastustuomioistuimessa työskentelevistä 64 johtajasta ja toimialapäälliköstä 30 (eli 47 prosenttia) on iältään vähintään 55-vuotiaita. Näin ollen huomattava osa johtohenkilöstöstä vaihtuu eläkkeelle jäämisen seurauksena seuraavien 5–10 vuoden kuluessa.

Ikäjakauma

Huom: Lukujen summa ei välttämättä vastaa kokonaismäärää, koska lukuja on pyöristetty.

Eri sukupuolten osuus henkilöstöstä

Tarjoamme henkilöstöllemme yhtäläiset uramahdollisuudet sukupuolesta riippumatta. Koko henkilöstön osalta tilintarkastustuomioistuin on saavuttanut tilanteen, jossa sen palveluksessa työskentelee yhtä paljon miehiä ja naisia. Tarkastajista ja hallintohenkilöstöstä 45 prosenttia on naisia.

Sukupuolijakauma vastuutasoittain

Tilintarkastustuomioistuin on sitoutunut jatkamaan edelleen sukupuolijakauman parantamista kaikilla hallinnon tasoilla. Esimerkkinä voidaan todeta, että naisten osuutta tarkastusjaostojen johtotehtävissä on viime vuosina lisätty seitsemästä prosentista (vuonna 2015) lähes 24 prosenttiin (vuonna 2018).

Lisäksi tilintarkastustuomioistuimen kaudella 2018–2020 soveltamassa yhtäläisten mahdollisuuksien politiikassa kiinnitetään huomiota ikään ja toimintarajoitteisiin liittyviin kysymyksiin.

Johtohenkilöstön kansallisuus- ja sukupuolijakauma

Tarkastuksen tukitoiminnot

Täydennyskoulutus

Koulutus on avain henkilöstön ja toimielimen
tulevaisuuteen

Tilintarkastustuomioistuin pyrkii kansainvälisen tilintarkastajaliiton (IFAC) antamien suositusten mukaisesti tarjoamaan vuosittain keskimäärin 40 tuntia (viisi työpäivää) ammatillista täydennyskoulutusta jokaiselle tarkastajalle. Vuonna 2018 tilintarkastustuomioistuin jälleen kerran ylitti tavoitteen tarjoamalla 6,9 päivää täydennyskoulutusta tarkastajaa kohden.

Lisäksi jatkoimme tarkastushenkilöstölle ja muulle henkilöstölle tarkoitetun koulutustarjonnan laajentamista sekä tarkastajien tukemista erityyppisten sertifiointien hankinnassa. Tilintarkastustuomioistuimessa jatkettiin myös suosittua esitelmäsarjaa, jossa sisäiset ja ulkoiset asiantuntijat kertovat tarkastusalan kehityksestä tai tarkastajien työhön liittyvistä aiheista.

Jatkoimme myös performance recognition awards ‑palkintomenettelyä, jonka tarkoituksena on palkita johtohenkilöstöön kuulumattomien työntekijöiden työsuorituksia erityiskoulutuksella toimielimen ulkopuolella.

Ammatilliseen täydennyskoulutukseen vuosittain käytetyt päivät keskimäärin
Tuloksellinen yhteistyö
tiedeyhteisön kanssa

Solmimme College of Europe ‑yliopiston (Brygge, Belgia) kanssa kumppanuussopimuksen, joka kattaa yhteistyön useilla aloilla, esimerkiksi koulutuksen, harjoittelujen ja kertomusten laadinnan osalta. Lisäksi teimme julkisen hallinnon Eurooppa-instituutin ja muiden organisaatioiden kanssa yhteistyösopimuksia, joiden avulla henkilöstömme pystyi osallistumaan niiden tarjoamaan koulutukseen.

Jatkoimme ja kehitimme edelleen yhteistyötä Lorrainen yliopiston kanssa. Järjestimme jälleen kerran julkisten organisaatioiden ja toimintapolitiikkojen tarkastusta koskevan jatkotutkinnon sekä julkisten organisaatioiden johtamista koskevan ohjelman, joka tähtää maisterintutkintoon. Lisäksi suunnittelimme uuden jatkotutkinto-ohjelman, joka koskee tarkastustyössä sovellettavan tilastotieteen perusteita.

Lisäksi järjestämillemme kursseille osallistui tarkastajia muista ylimmistä tarkastuselimistä, ja osa heistä jakoi kokemuksiaan esittelemällä raportteja tilintarkastustuomioistuimen vuotuisen koulutuspäivän aikana, jossa oli yli 450 osallistujaa.

Yleisölle tarkoitetut interaktiiviset
verkko-opiskelukurssit

Avasimme yleisölle tuloksellisuuden tarkastusta koskevan verkko-opiskelukurssin, johon sisältyi kaksi interaktiivista istuntoa yli 150 osallistujalle eri puolilta maailmaa.

Käännösosasto

Tilintarkastustuomioistuimen kääntämisen, kielipalvelujen ja julkaisujen osasto käänsi ja revisoi vuonna 2018 yli 251 000 sivua. Kasvua vuoteen 2017 verrattuna oli yli 18 prosenttia. Kasvu johti myös ulkoistettujen töiden määrän kasvuun. Kaikki käännöstiimimme käyttävät nyt yhdenmukaistettuja työmenetelmiä.

Kääntäjät osallistuivat enenevässä määrin tarkastustoimintaan. He avustivat kielellisissä kysymyksissä tarkastuskäyntien aikana ja antoivat tukea useimpien kertomusten laadinnassa. Tämä myös loi lisää synergioita tarkastajiemme kanssa.

Julkaisutiimi on nyt integroitu osastoon kokonaisuudessaan. Näin ollen tilintarkastustuomioistuimen kertomusten koko tuotantoketju kielentarkistuksesta käännöstyöhön ja julkaisuun on koottu yhdeksi järkeistetyksi työprosessiksi.

Tietotekniikka, työympäristö ja innovointi

Tietotekniikan, työympäristön ja innovoinnin osasto auttaa henkilöstöämme käyttämään informaatioteknologioita vaikuttavalla ja tehokkaalla tavalla, innovointia ja tiedonhallintaa edistäen. Se vastaa myös kiinteistöjemme hallinnasta.

Tiedonhallinta

Käynnistimme tECAway ‑aloitteen, joka on matkustavalle henkilöstölle tarkoitettu verkkoyhteysratkaisu. Sen avulla he saavat yhteyden tilintarkastustuomioistuimen digitaalisiin resursseihin ja palveluihin mistä tahansa laitteesta, missä tahansa ja milloin tahansa.

Loimme uuden yhdenmukaistetun asiakirjojen hallintajärjestelmän ja otimme käyttöön monitoimilaitteita tulostusta, kopiointia ja skannausta varten. Odotamme niiden tuottavan hyötyä sekä tietoturvan että paperinkulutuksen kannalta.

Otimme käyttöön uuden kyberturvallisuuden hallintojärjestelmän ja kyberturvallisuussuunnitelman täytäntöönpano on parhaillaan käynnissä.

Kaikki IT-hankkeet ja ‑toimitukset toteutettiin ottaen huomioon toiminnan jatkuvuus ja varmistamalla kriittisten järjestelmien täysimääräinen saatavillaolo.

Innovointi

Perustimme monialaisen ECAlab ‑innvointilaboratorion, joka keskittyy tarkastusalan digitaalimurrokseen datan ja teknologian avulla. Innovointilaboratoriossa testataan teknologioiden, kuten tekoälyn, lingvistisen suunnittelun ja tekstinlouhinnan käyttöä todellisten tarkastustehtävien yhteydessä. Tätä tukea on jo hyödynnetty useiden tehtävien ja julkaisujen kohdalla.

Toteutimme myös pilottihankkeen, joka koski lohkoketjuteknologian käyttöä tarkastusevidenssin vahvistamisen ja julkaisujen yhteydessä. EU:n jäsenvaltioiden ja komission perustama EU:n lohkoketjukumppanuus on valinnut aikaan saadun prototyypin (“ECA registry”) osaksi Euroopan lohkoketjukumppanuusinfrastruktuuria, jonka kehittäminen käynnistyy vuonna 2019.

Tietämyksen hallinta

Heinäkuussa 2018 järjestimme yhdessä Pisan yliopiston ja Auktorisoitujen tilintarkastajien yhdistyksen (Association of Chartered Certified Accountants, ACCA) kanssa ensimmäisen vuotuisen julkisen sektorin tilintarkastusta koskevan kesäkurssin, jonka tarkoituksena oli perehtyä uusiin maailmanlaajuisiin tarkastusalan kysymyksiin. Kesäkurssilla keskityttiin tarkastusalan data-analytiikkaan. Siinä oli mukana 45 osallistujaa muista ylimmistä tarkastuselimistä, EU:n toimielimistä ja yliopistoista.

Järjestimme myös lohkoketjualan konferenssin, jonka tarkoituksena oli perehtyä sen tarjoamiin mahdollisuuksiin ja käytännön sovelluksiin EU:n menojen valvonnassa. Konferenssi oli tarkoitettu lähinnä muista EU:n toimielimistä tuleville osallistujille.

Kiinteistöt

Tilintarkastustuomioistuin omistaa tällä hetkellä kolme rakennusta (”K1”, ”K2” ja ”K3”), jotka toimivat yksittäisenä, integroituna teknisenä kokonaisuutena. Lisäksi se on vuokrannut Luxemburgista toimistotiloja tietoteknisistä häiriötilanteista palautumiseen tarkoitettua keskusta varten.

K1

Vuonna 1988 käyttöön otetussa K1-rakennuksessa on toimistotilat 310 henkilöstön jäsenelle sekä lisäksi kokoustiloja. Kellarikerroksissa sijaitsevat pysäköintitilat, tekniset tilat, varastointialueet, kirjasto sekä pääarkisto. Ylin kerros on kokonaisuudessaan teknisenä tilana.

K1-rakennus uudistettiin vuonna 2008 kansallisten terveys-, turvallisuus- ja ympäristövaatimusten mukaiseksi. K1-rakennuksessa käytetty teknologia mukautettiin mahdollisuuksien mukaan yhteensopivaksi K2-rakennuksen ja K3-rakennuksen teknologian kanssa.

K2

K2-rakennus otettiin käyttöön vuonna 2003. Kellarikerroksissa sijaitsevat pysäköintitilat, tekniset tilat sekä varastot ja kuntokeskus. Ylin kerros on kokonaisuudessaan teknisenä tilana. Muissa kerroksissa on toimistotilat 241 henkilöstön jäsenelle, kokoushuoneita, konferenssitila (jossa tulkkauskopit), videokonferenssitiloja, kahvila sekä pieniä keittiötiloja.

Aiomme kunnostaa K2-rakennuksen, optimoida sen työtilojen organisoinnin ja kunnostaa osan teknisistä laitteista. Tämän hankkeen yksityiskohtainen selvitys tehdään vuonna 2019, ja töiden on määrä alkaa vuoden 2019 loppuun mennessä.

Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa maaliskuussa 2014 sovitun mukaisesti tilintarkastustuomioistuin kattaa kunnostustöistä aiheutuvat kustannukset muutama vuosi sitten päätökseen saadusta K3-rakennushankkeesta jäljellä olevien määrärahojen avulla.

K3

K3-rakennus otettiin käyttöön vuonna 2012. Kellarikerroksissa sijaitsevat pysäköintitilat, tekniset tilat ja varastot, purkulaiturit, jätevarastot, monistamo, keittiöt ja arkistot. Katutasossa ovat ruokala, kahvila sekä koulutustilat. Rakennuksessa on myös toimistotilat 503 henkilöstön jäsenelle, kokoustiloja ja IT-tila. Kuudennessa kerroksessa ovat edustustilat, keittiö ja tekniset tilat. K3-rakennuksella on maailman johtavaan ekologisesti kestävien rakennusten suunnittelu- ja arviointimenetelmään (BREEAM) perustuva ympäristösertifikaatti arviolla ”erittäin hyvä”.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen rakennukset Kirchbergin kaupunginosassa Luxemburgissa.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen turvallisuuden vahvistaminen

Toimielimemme turva-aluetta ja sen henkilöstön suojaamista vahvistava hanke saatiin päätökseen vuonna 2018. Moderni turvallisuusyksikkö ja ulkoinen akkreditointikeskus sekä kulunvalvonta henkilöstölle ja vierailijoille otettiin käyttöön syyskuussa 2018.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen päärakennus K1 ja uusi turvallisuuskeskus, Rue Alcide De Gasperi, Luxemburg.

Ympäristöasioiden hallinta

EU:n toimielimenä tilintarkastustuomioistuimella on velvollisuus noudattaa kaikissa toiminnoissaan asianmukaista ympäristöasioiden hallintaa koskevaa periaatetta. Olemme näin ollen sitoutuneet ympäristövaikutuksemme jatkuvaan pienentämiseen.

Tilintarkastustuomioistuin on ylpeä sille myönnetystä ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmän sertifikaatista. Toteutamme nyt onnistuneesti EMAS-järjestelmän mukaista ympäristöasioiden hallintajärjestelmää ja toimimme täysin ISO 14 001:2015 sertifiointikriteereiden mukaisesti.

Pyrimme edelleen systemaattisesti vähentämään hiilidioksidipäästöjämme ja analysoimme säännöllisesti toiminnastamme syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen määrää. Kasvihuonekaasupäästöjemme kokonaismäärä oli 10 451 hiilidioksidiekvivalenttitonnia; määrä laski kolme prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Vuonna 2018 analysoimme hiilijalanjälkeämme neljäntenä peräkkäisenä vuotena. Analyysin tulokset julkaistaan verkkosivustollamme vuoden 2019 jälkimmäisellä puoliskolla.  

Tilivelvollisuutemme

Taloudelliset tiedot

Tilintarkastustuomioistuin saa rahoituksensa Euroopan unionin yleisen talousarvion hallintomenoista.

Vuonna 2018 talousarviomme oli noin 146 miljoonaa euroa. Tämä on alle 0,1 prosenttia EU:n kokonaismenoista ja noin 1,5 prosenttia hallintomenojen kokonaismäärästä. Vuoden 2018 talousarvion käyttöaste oli 96 %.

Varainhoitovuoden 2018 talousarvion toteuttaminen

VARAINHOITOVUOSI 2018 Lopulliset määrärahat Sitoumukset Toteuttamisaste prosentteina Maksut
Osasto 1: Toimielimen henkilöstö (tuhatta euroa)
10 - Toimielimen jäsenet 12 265 11 245 92 % 11 186
12 - Virkamiehet ja väliaikaiseen henkilöstöön kuuluvat 105 044 102 543 98 % 102 528
14 - Muu henkilöstö ja ulkoiset palvelut 6 335 5 914 93 % 5 825
162 - Virkamatkat 3 450 3 050 88 % 2 537
161 + 163 + 165 - Toimielimen henkilöstöä koskevat muut menot 2 990 2 883 96 % 2 221
Osasto 1 yhteensä 130 084 125 635 97 % 124 297
Osasto 2 – Kiinteistöt, irtain omaisuus, laitteet ja muut hallinnosta johtuvat menot
20 - Kiinteistöt 2 956 2 945 99 % 1 822
210 - Atk- ja telelaitteet, atk:n ja televiestinnän käyttö ja atk- ja telepalvelut 8 708 8 707 99 % 4 714
212 + 214 + 216 - Irtain omaisuus ja siihen liittyvät kulut 1 129 1 066 94 % 749
23 - Hallinnosta johtuvat juoksevat menot 557 353 63 % 241
25 - Kokoukset, konferenssit 708 581 82 % 332
27 - Tiedottaminen ja julkaiseminen 1 874 1 197 64 % 922
Osasto 2 yhteensä 15 932 14 849 93 % 8 780
Tilintarkastustuomioistuin yhteensä 146 016 140 484 96 % 133 077

Varainhoitovuoden 2019 talousarvio

Varainhoitovuoden 2019 talousarvio on 0,6 prosenttia suurempi kuin varainhoitovuoden 2018 talousarvio.

TALOUSARVIO 2019 2018
Osasto 1: Toimielimen henkilöstö (tuhatta euroa)
10 - Toimielimen jäsenet 11 474 12 515
12 - Virkamiehet ja väliaikaiseen henkilöstöön kuuluvat 107 666 106 600
14 - Muu henkilöstö ja ulkoiset palvelut 6 381 5 745
162 - Virkamatkat 3 450 3 450
161 + 163 + 165 - Toimielimen henkilöstöä koskevat muut menot 3 098 2 990
Osasto 1 yhteensä 132 069 131 300
Osasto 2 – Kiinteistöt, irtain omaisuus, laitteet ja muut hallinnosta johtuvat menot
20 - Kiinteistöt 2 984 2 930
210 - Atk- ja telelaitteet, atk:n ja televiestinnän käyttö ja atk- ja telepalvelut 7 605 7 492
212 + 214 + 216 - Irtain omaisuus ja siihen liittyvät kulut 998 1 157
23 - Hallinnosta johtuvat juoksevat menot 548 555
25 - Kokoukset, konferenssit 700 706
27 - Tiedottaminen ja julkaiseminen 1 986 1 876
Osasto 2 yhteensä 14 821 14 716
Tilintarkastustuomioistuin yhteensä 146 890 146 016

Sisäinen ja ulkoinen tarkastus

Sisäinen tarkastus

Tilintarkastustuomioistuimen sisäisen tarkastuksen yksikkö neuvoo toimielintä riskienhallinnassa. Se toteuttaa riippumatonta ja objektiivista varmistus- ja konsultointitoimintaa, joka on luotu tuottamaan lisäarvoa tilintarkastustuomioistuimelle ja parantamaan sen toimintaa. Sisäisen tarkastuksen yksikkö raportoi sisäisen tarkastuksen komitealle, joka koostuu kolmesta tilintarkastustuomioistuimen jäsenestä ja yhdestä ulkopuolisesta asiantuntijasta. Komitea seuraa säännöllisesti sisäisen tarkastuksen vuotuisessa työohjelmassa määritettyjen eri tehtävien etenemistä ja varmistaa sen riippumattomuuden.

Vuonna 2018 sisäisen tarkastuksen yksikkö tarkasti toimielimemme kyberturvallisuusjärjestelmät ja sen turva-alueeseen liittyvät rakennustyöt. Se tarkisti myös riskinhallintapolitiikkamme sekä tulojen ja menojen hyväksyjien antamat vuotuiset lausumat. Yksikkö myös seurasi aiempien suositustensa täytäntöönpanoa, varmistaen näin sovittujen toimintasuunnitelmien täytäntöönpanon.

Sisäisen tarkastuksen yksikön toimittamissa tarkastuksissa ei tullut vuonna 2018 esiin puutteita, jotka olisivat luonteensa tai laajuutensa vuoksi asettaneet vakavasti kyseenalaiseksi niiden sisäisen valvonnan järjestelmien yleisen luotettavuuden, jotka tulojen ja menojen hyväksyjä on asettanut käyttöön tilintarkastustuomioistuimen rahoitustoimien laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden varmistamista silmällä pitäen.

Tilintarkastustuomioistuin raportoi sisäisen tarkastustoimintansa tuloksista vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Ulkoinen tarkastus

Tilintarkastustuomioistuimen tilinpäätöksen tarkastaa riippumaton ulkoinen tarkastaja. Näin tilintarkastustuomioistuin voi varmistaa soveltavansa itseensä samoja avoimuuden ja tilivelvollisuuden periaatteita, joita se soveltaa tarkastuskohteidensa osalta. Ulkoinen tarkastaja – PricewaterhouseCoopers Sàrl – julkaisi kertomuksensa tilintarkastustuomioistuimen varainhoitovuoden 2017 tilinpäätöksestä 17. toukokuuta 2018.

Ulkoisen tarkastajan lausunnot – varainhoitovuosi 2017

Tilinpäätöksen osalta:

”Tilinpäätös antaa näkemyksemme mukaan oikean ja riittävän kuvan Euroopan tilintarkastustuomioistuimen taloudellisesta asemasta 31 päivältä joulukuuta 2017 sekä sen toimien tuloksista ja rahavirroista sekä nettovarallisuuden muutoksista päättyneeltä varainhoitovuodelta unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1) ja sen myöhempien muutosten (jäljempänä ”varainhoitoasetus”) sekä kyseisten varainhoitosääntöjen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 29 päivänä lokakuuta 2012 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1268/2012 (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1) ja sen myöhempien muutosten mukaisesti.”

Varojen käytön ja valvontamenettelyjen osalta:

”Tässä kertomuksessa kuvatun tarkastustyön perusteella voimme todeta, että tarkastuksessa tietoomme ei ole tullut seikkoja, jotka antaisivat aiheen uskoa, että kaikilta olennaisilta osin ja edellä mainittujen kriteerien perusteella:

  • tilintarkastustuomioistuimelle kohdennettuja varoja ei olisi käytetty aiottuihin tarkoituksiin
  • käytössä olevilla valvontamenettelyillä ei saataisi tarvittavia takuita siitä, että rahoitustoimet ovat sovellettavien sääntöjen ja säännösten mukaisia.”

Vastuuvapaus

Tilintarkastustuomioistuimeen, kuten muihinkin EU:n toimielimiin, sovelletaan vastuuvapausmenettelyä. Euroopan parlamentti myönsi tilintarkastustuomioistuimen pääsihteerille huhtikuussa 2018 vastuuvapauden toimielimen varainhoitovuoden 2016 talousarvion toteuttamisesta. Tilintarkastustuomioistuin on jokavuotiseen tapaan analysoinut huolellisesti kaikki vastuuvapausmenettelyn aikana esiin tulleet kysymykset, jotka koskevat sen tarkastus- ja hallinnointivastuualueita, sekä ryhtynyt asianmukaisiin toimiin ja raportoinut jatkotoimistaan yksityiskohtaisesti Euroopan parlamentille.

Euroopan parlamentti myönsi tilintarkastustuomioistuimen pääsihteerille 26. maaliskuuta 2019 vastuuvapauden toimielimen varainhoitovuoden 2017 talousarvion toteuttamisesta. Tämä tarkoittaa, että varainhoitovuoden 2017 tilit on tarkastettu ja hyväksytty (eli päätetty ja vahvistettu).

Vertaisarvioinnit

Vertaisarvioinneissa toiset ylimmät tarkastuselimet kohdistavat tietyn ylimmän tarkastuselimen toimintoihin riippumattoman ja läpinäkyvän arvioinnin. Jokainen vertaisarviointiin osallistuva ylin tarkastuselin kunnioittaa toisten ylimpien tarkastuselinten riippumattomuutta vertaisarvioinnin yhteydessä.

Pyysimme vuonna 2018 Viron (puheenjohtajana toimiva ylin tarkastuselin), Tanskan, Alankomaiden ja Yhdysvaltojen ylimpiä tarkastuselimiä arvioimaan kauden 2018–2020 puolivälissä, olemmeko saavuttamassa strategiset tavoitteemme ja onko todennäköistä, että toistaiseksi toteuttamamme strategian täytäntöönpanotoimet tuottavat toivotut tulokset. Vertaisarviointi on määrä julkaista vuonna 2019.

Aloimme samanaikaisesti yhteistyössä Puolan ja Yhdistyneen kuningaskunnan ylimpien tarkastuselinten kanssa valmistella Liettuan ylimmän tarkastuselimen vertaisarviointia. Tämän vertaisarvioinnin päätavoitteena on arvioida, vastaako Liettuan ylimmän tarkastuselimen soveltama tarkastustapa kansainvälisiä standardeja.

Annoimme vuoden aikana toimeksiannon riippumattoman ulkoisen arvioinnin tekemisestä eettisten sääntöjemme osalta Arvioinnin suorittavat Puolan ja Kroatian ylimmät tarkastuselimet. Raportti on määrä julkaista vuonna 2019.

Valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän lausuma

Valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän ominaisuudessa minä, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen pääsihteeri,

  • vahvistan allekirjoituksellani, että tässä kertomuksessa esitetyt tiedot ovat todenperäiset ja oikeelliset
  • totean saaneeni kohtuullisen varmuuden siitä, että
    • tässä kertomuksessa kuvattuihin toimiin kohdennetut varat on käytetty aiottuihin tarkoituksiin ja moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti
    • käytössä olevat valvontamenettelyt tarjoavat tarvittavat takuut tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta ja niiden avulla varmistetaan, että petosväitteet tai petosepäilyt käsitellään asianmukaisella tavalla ja
    • valvontamenettelyihin liittyvät kulut ja hyödyt ovat oikeasuhteiset.

Tämä varmuus perustuu omaan arviooni ja käytössäni oleviin tietoihin, kuten edelleenvaltuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien kertomuksiin ja lausumiin, sisäisen tarkastajan kertomuksiin ja ulkoisen tarkastajan kertomuksiin edellisiltä varainhoitovuosilta.

Vakuutan, että tiedossani ei ole mitään tähän kertomukseen sisältymättömiä asioita, jotka voisivat vahingoittaa toimielimen etuja.

Tehty Luxemburgissa 28. maaliskuuta 2019

Eduardo Ruiz García
Pääsihteeri

Liite – Julkaisut vuonna 2018:
erityiskertomukset, vuosikertomukset, lausunnot ja yleisluonteisiin tarkastuksiin perustuvat tuotteet

Erityiskertomukset

  • Erityiskertomus nro 1/2018: On aika kohdentaa Euroopan alueiden hankkeille annettava yhteinen JASPERS-apu paremmin
  • Erityiskertomus nro 2/2018: EKP:n toteuttaman pankkien kriisinhallintatoiminnan tehokkuus
  • Erityiskertomus nro 3/2018: Makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn (MIP) tarkastus
  • Erityiskertomus nro 4/2018: EU:n apu Myanmarille/Burmalle
  • Erityiskertomus nro 5/2018: Uusiutuva energia ja maaseudun kestävä kehittäminen: merkittävästi mahdollisuuksia synergiaan, mutta ne jäävät useimmiten hyödyntämättä
  • Erityiskertomus nro 6/2018: Työntekijöiden vapaa liikkuvuus – perusvapaus on varmistettu, mutta EU varojen parempi kohdentaminen helpottaisi työvoiman liikkuvuutta
  • Erityiskertomus nro 7/2018: Liittymistä valmisteleva EU:n tuki Turkille: tähän mennessä vähäisiä tuloksia
  • Erityiskertomus nro 8/2018: Yritysten tuotannollisiin investointeihin myönnettävä EU:n tuki – pysyvyyteen kiinnitettävä enemmän huomiota
  • Erityiskertomus nro 9/2018: Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet EU:ssa: puutteet mittavia ja hyöty vähäinen
  • Erityiskertomus nro 10/2018: Viljelijöiden perustukijärjestelmä – toimii hyvin mutta vaikuttaa vain vähän tukitasojen yksinkertaistamiseen, kohdentamiseen ja lähentymiseen
  • Erityiskertomus nro 11/2018: Maaseudun kehittämishankkeiden uudet rahoitusvaihtoehdot: yksinkertaisempia mutta eivät tuloskeskeisiä
  • Erityiskertomus nro 12/2018: Laajakaista EU:n jäsenvaltioissa: edistymistä tapahtunut, mutta kaikkia Eurooppa 2020 ‑strategian laajakaistatavoitteita ei saavuteta
  • Erityiskertomus nro 13/2018: Terrorismiin johtavan radikalisoitumisen torjunta: komissio vastasi jäsenvaltioiden tarpeisiin, mutta koordinoinnissa ja arvioinnissa ilmeni joitakin puutteita
  • Erityiskertomus nro 14/2018: Kemiallisen, biologisen ja radioaktiivisen materiaalin sekä ydinmateriaalin alan EU:n osaamiskeskukset: edistystä kaivataan edelleen
  • Erityiskertomus nro 15/2018: Sisäisten turvallisuusjoukkojen valmiuksien parantaminen Nigerissä ja Malissa: vain vähäistä ja hidasta edistymistä
  • Erityiskertomus nro 16/2018: EU:n lainsäädännön jälkitarkastus: vakiintunut mutta puutteellinen järjestelmä
  • Erityiskertomus nro 17/2018: Komission ja jäsenvaltioiden ohjelmakauden 2007–2013 viimeisinä vuosina toteuttamilla toimilla puututtiin varojen vähäiseen käyttöön mutta ei keskitytty riittävästi tuloksiin
  • Erityiskertomus nro 18/2018: Onko vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevän osion päätavoite saavutettu?
  • Erityiskertomus nro 19/2018: Eurooppalainen suurten nopeuksien rautatieverkko: toteutumaton tavoite, toiminta epäyhtenäistä ja tehotonta
  • Erityiskertomus nro 20/2018: Afrikan rauhan ja turvallisuuden rakenteet: EU:n tuki on kohdistettava uudelleen
  • Erityiskertomus nro 21/2018: Ohjelmakauden 2014–2020 EAKR:n ja ESR:n hankkeiden valinta ja seuranta ovat yhä enimmäkseen tuotossuuntautuneita
  • Erityiskertomus nro 22/2018: Liikkuvuus Erasmus+ ‑ohjelmassa: miljoonia osallistujia ja monitahoista eurooppalaista lisäarvoa, mutta tuloksellisuuden mittaamista on edelleen parannettava
  • Erityiskertomus nro 23/2018: Ilman pilaantuminen: terveyttämme ei edelleenkään suojella riittävästi
  • Erityiskertomus nro 24/2018: Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin sekä innovatiivisten uusiutuvien energialähteiden kaupallisen mittakaavan demonstrointi EU:ssa: kuluneella vuosikymmenellä ei ole saavutettu suunniteltua edistymistä
  • Erityiskertomus nro 25/2018: Tulvadirektiivi: riskien arvioinnissa on edistytty, mutta suunnittelua ja täytäntöönpanoa on parannettava
  • Erityiskertomus nro 26/2018: Mikä on viivästyttänyt tullin tietoteknisten järjestelmien toteuttamista?
  • Erityiskertomus nro 27/2018: Turkin-pakolaisavun koordinointiväline: tuki on hyödyllistä, mutta parannuksia tarvitaan, jotta rahoille saadaan enemmän vastinetta
  • Erityiskertomus nro 28/2018: Suurin osa Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan tehdyistä yksinkertaistamistoimista on helpottanut edunsaajien elämää, mutta parantamisen varaa on yhä
  • Erityiskertomus nro 29/2018: EIOPA edisti merkittävästi vakuutusalan valvontaa ja vakautta, mutta ratkaistavana on yhä mittavia haasteita
  • Erityiskertomus nro 30/2018: EU:n matkustajien oikeudet ovat kattavia, mutta matkustajat joutuvat yhä aktiivisesti ajamaan oikeuksiaan
  • Erityiskertomus nro 31/2018: Eläinten hyvinvointi EU:ssa: kunnianhimoisten tavoitteiden ja käytännön tason täytäntöönpanon välisen kuilun umpeen kurominen
  • Erityiskertomus nro 32/2018: Euroopan unionin Afrikka-hätärahasto: joustava mutta painopiste puuttuu
  • Erityiskertomus nro 33/2018: Aavikoitumisen torjunta EU:ssa: kasvava uhka edellyttää enemmän toimia
  • Erityiskertomus nro 34/2018: EU:n toimielinten toimistotilat – osa hallintokäytännöistä on hyviä, mutta havaittavissa on myös erilaisia puutteita
  • Erityiskertomus nro 35/2018: Valtiosta riippumattomien järjestöjen toteuttaman EU‑rahoituksen avoimuus: lisätoimia tarvitaan

Vuosikertomukset ja erityisvuosikertomukset

  • Vuosikertomus talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuodelta 2017
  • Vuosikertomus kahdeksannesta, yhdeksännestä, kymmenennestä ja yhdennestätoista Euroopan kehitysrahastosta (EKR) rahoitetuista toimista varainhoitovuodelta 2017
  • Vuosikertomus 41 EU‑virastosta varainhoitovuodelta 2017
  • Yhteenveto EU:n tutkimusalan yhteisyrityksiä koskevien tilintarkastustuomioistuimen vuotuisten tarkastusten tuloksista: varainhoitovuosi 2017
  • Kertomus Eurooppa-koulujen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2017
  • Kertomus mahdollisista ehdollisista vastuista, jotka ovat aiheutuneet kriisinratkaisuneuvoston, neuvoston ja komission suorittaessa asetuksen (EU) N:o 806/2014 mukaisia tehtäviään varainhoitovuonna 2017

Lausunnot

  • Lausunto nro 1/2018, joka koskee 2 päivänä toukokuuta 2018 esitettyä ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin talousarvion suojaamisesta tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita
  • Lausunto nro 2/2018: Unionin oikeusperustaan sisältyvän Euroopan valuuttarahaston perustamisesta 6 päivänä joulukuuta 2017 annettuun ehdotukseen liittyvät tarkastus- ja tilivelvollisuusnäkökohdat
  • Lausunto nro 3/2018 ehdotuksesta neuvoston asetukseksi yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta
  • Lausunto nro 4/2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta
  • Lausunto nro 5/2018 komission ehdotuksesta uudeksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmäksi
  • Lausunto nro 6/2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä
  • Lausunto nro 7/2018 tietyistä vuoden 2020 jälkeen sovellettavaa yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevista komission asetusehdotuksista
  • Lausunto nro 8/2018 OLAF-asetuksen 883/2013 muuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston kanssa tehtävän yhteistyön ja OLAFin tutkimusten vaikuttavuuden osalta 23 päivänä toukokuuta 2018 tehdystä komission ehdotuksesta
  • Lausunto nro 9/2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi EU:n petostentorjuntaohjelman perustamisesta
  • Lausunto nro 10/2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen perustamisesta

Yleisluonteisiin tarkastuksiin perustuvat julkaisut

  • Aihekohtainen katsaus: Future of EU finances: reforming how the EU budget operates (EU:n rahoituksen tulevaisuus: EU:n talousarvion toiminnan uudistaminen)
  • Aihekohtainen katsaus: YMP:n tulevaisuus
  • Aihekohtainen katsaus: EU:n tutkimusohjelman yksinkertaistaminen Horisontti 2020‑ puiteohjelman jälkeen
  • Aihekohtainen katsaus: EU:n ulkopuolelta tulleiden muuttajien kotouttaminen
  • Aihekohtainen katsaus: Koheesiopolitiikan toteuttamisen yksinkertaistaminen vuoden 2020 jälkeen
  • Aihekohtainen katsaus: The Commission’s proposal for the 2021–2027 Multiannual Financial Framework (komission ehdotus vuosien 2021–2027 monivuotiseksi rahoituskehykseksi)
  • Yleiskatsaus: EU:n lainsäädännön soveltaminen käytännössä: Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaiset Euroopan komission valvontatehtävät
  • Yleiskatsaus: Kohti menestyvää liikennealaa EU:ssa: edessä olevat haasteet
  • Nopea tilannearvio: ALV:n korvaaminen koheesioalalla – virheille altista ja optimaalista heikompaa EU:n varojen käyttöä

Tarkastusten ennakkoesittelyt

  • Eläinten hyvinvointi EU:ssa
  • Elintarviketurvallisuus EU:ssa
  • Tuulivoiman ja aurinkosähkön avulla tapahtuva sähköntuotanto EU:ssa
  • Luonnonmukainen tuotanto EU:ssa
  • Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (EIOPA) vaikutus vakuutusalan valvontaan ja rahoitusvakauteen EU:ssa
  • Turkin-pakolaisavun koordinointiväline
  • Rajatylittävä EU:n terveydenhuoltojärjestelmä
  • Kansalaisten ja sidosryhmien kuuleminen EU:n lainsäädännön valmisteluvaiheessa
  • Aavikoituminen EU:ssa
  • Alv:n ja tullien kerääminen rajatylittävässä verkkokaupassa
  • Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto
  • EU:n kilpailupolitiikan täytäntöönpano

Yhteystiedot

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG

Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx
Verkkosivut: eca.europa.eu
Twitter: @EUAuditors

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2019

PDF ISBN 978-92-847-1853-5 ISSN 2362-9630 doi:10.2865/331579 QJ-AA-19-001-FI-N
HTML ISBN 978-92-847-1825-2 ISSN 2362-9630 doi:10.2865/092559 QJ-AA-19-001-FI-Q

© Euroopan unioni, 2019.
Jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan.

Seuraavien kuvien käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä lupa suoraan tekijänoikeuden haltijoilta.
s. 30, © Ranskan Punainen risti
s. 31, © Euroopan lääkevirasto

Seuraavien kuvien jäljentäminen on sallittua, kun tekijänoikeuden haltija, lähde ja valokuvaajien/arkkitehtien nimet mainitaan:
Pp. 1, 5, 12, 13, 14, 24, 28, 38, 40, 43, 44, 46, 47, 48, 49, 53, © EU / Euroopan tilintarkastustuomioistuin
P. 9, © EU / Euroopan tilintarkastustuomioistuin, Journal-julkaisu
P. 20, vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas:
* © EU / Euroopan parlamentti
* © EU, 2005 / Euroopan komissio, audiovisuaalinen palvelu / Alain Schroeder
* © EU, 2010 / Carlos Juan
* © EU, 2008 / Euroopan parlamentti
* © EU, 2013 / AFP / Ronny Hartmann
* © EU, 2016 / Yasin Akgul
* © EU, 2017 / Mauro Bottaro
* © EU, 2017 / Frank Molter
* © EU, 2017  Mauro Bottaro
P. 22, © EU, 2008 / Euroopan parlamentti
P. 23, © EU / Eurostat – GISCO, 02/2018, lähdetiedot: © EuroGeographics © PO MOVE
P. 25, © EU / Eurostat – GISCO, 3/2019, hallinnolliset rajat: © EuroGeographics © UN-FAO © Geonames
P. 35, © EU, 2008 / Laurent Chamussy
Pp. 65 and 66, © EU / Euroopan tilintarkastustuomioistuin, rakennusten arkkitehdit: Paul Noël (1988) ja Jim Clemes (2004 ja 2013).

Tämä julkaisu on saatavilla 23 kielellä ja seuraavissa formaateissa:

PDF
PDF General Report

YHTEYDENOTOT EU:HUN

Käynti tiedotuspisteessä
Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta: http://europa.eu/contact

Yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostitse
Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä

  • soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon: 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
  • soittamalla puhelinnumeroon: +32 22999696 or
  • sähköpostitse: http://europa.eu/contact

TIETOA EU:STA

Verkkosivut
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla, http://europa.eu

EU:n julkaisut
EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata EU Bookshopista, osoitteesta: http://publications.europa.eu/eubookshop. Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. http://europa.eu/contact)

EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1951 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa osoitteessa: http://eur-lex.europa.eu

EU:n avoin data
EU:n avoimen datan portaalin (http://data.europa.eu/euodp) kautta on saatavilla EU:n data-aineistoja. Data on ilmaiseksi ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten.