Yhteenveto EU:n virastojen tarkastuksesta vuodelta 2021

Tiivistelmä

I Euroopan tilintarkastustuomioistuin on EU:n varainhoidon ulkoinen tarkastaja¹. Se toimii tässä ominaisuudessaan unionin kansalaisten taloudellisten etujen riippumattomana valvojana ja auttaa kehittämään EU:n varainhoitoa².

II Tässä yhteenvedossa esitetään tulokset tilintarkastustuomioistuimen vuotuisesta tarkastuksesta, joka koski EU:n virastoja ja muita EU‑elimiä (jäljempänä yhteisnimellä ’virastot’) varainhoitovuonna 2021. Lisäksi yhteenvedossa esitetään muut virastoja koskevat tarkastustulokset ja esitellään tarkastustyötä, jota tilintarkastustuomioistuin on tehnyt saman vuoden aikana eturistiriitojen riskiin liittyvän horisontaalisen aiheen osalta.

III Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa, joka koski virastojen 31. joulukuuta 2021 päättynyttä varainhoitovuotta, saatiin aiempien vuosien tapaan myönteisiä tuloksia. Virastoista laadituissa tarkastuslausumissa tilintarkastustuomioistuin totesi seuraavaa:

Kaikkien virastojen osalta annettiin vakiomuotoinen (puhdas) tarkastuslausunto tilien luotettavuudesta.
Kaikkien virastojen osalta annettiin vakiomuotoinen (puhdas) tarkastuslausunto tilien perustana olevien tulojen laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta).
Kaikkien virastojen osalta annettiin vakiomuotoinen (puhdas) tarkastuslausunto tilien perustana olevien maksujen laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta), paitsi eu-LISAn osalta, jolle annettiin varauman sisältävä lausunto.

IV Useimpien virastojen osalta tilintarkastustuomioistuin kuitenkin kiinnitti huomiota parannuksia vaativiin osa-alueisiin. Tilintarkastustuomioistuin esitti nämä huomiot tiettyjä seikkoja ja muita seikkoja painottavissa kappaleissa sekä huomautuksissa, jotka eivät aseta tarkastuslausuntoja kyseenalaisiksi. Tilintarkastustuomioistuin esitti 33 viraston osalta kaiken kaikkiaan 77 huomautusta, jotka koskevat parannuksia vaativia osa-alueita, kuten julkisia hankintoja, talousarviohallintoa, rekrytointia sekä hallinto- ja valvontajärjestelmiä.

V Ehdotimme myös seuraavia toteutettavia toimia parannusta vaativilla osa-alueilla:

Virastojen, joissa ongelmia on havaittu, olisi edelleen parannettava julkisia hankintamenettelyjään sen varmistamiseksi, että soveltuvia sääntöjä noudatetaan täysimääräisesti ja virastot saavat rahalle parasta mahdollista vastinetta. Erityisesti virastojen olisi kiinnitettävä huomiota siihen, että kun ne panevat täytäntöön puitesopimuksia, niiden olisi käytettävä erityissopimuksia vain ao. puitesopimuksen kattamien tavaroiden ja palveluiden hankkimiseen.
Jotta siirtojen liian suuresta määrästä päästäisiin eroon, virastojen olisi edelleen parannettava talousarviosuunnitteluaan ja talousarvion täytäntöönpanosyklejään.
EU:n virastojen verkoston olisi oltava yhteydessä komissioon ja lainsäätäjiin ja tehtävä ehdotus oikeudellisen kehyksen muuttamiseksi siten, että siinä vahvistettaisiin eturistiriitoihin ja pyöröovitilanteisiin liittyvät vähimmäisvaatimukset, joita sovellettaisiin EU:n virastojen hallintoneuvostojen jäseniin.
Jotta virastot voisivat varmistaa sovellettavien sääntöjen täysimääräisen noudattamisen, niiden olisi vahvistettava sisäisiä menettelyjään ja kontrollejaan, jotka liittyvät mahdollisiin pyöröovitilanteisiin.
Virastojen olisi otettava hallintoneuvostojensa jäsenten osalta käyttöön sisäisiä sääntöjä, jotka koskevat eturistiriitoja yleisesti ja pyöröovitilanteita erityisesti.
Jotta virastot voisivat havaita pyöröovitilanteita, joista ei ole tehty ilmoitusta, ja jotta ne voisivat varmistaa, että aiemmin asetettuja rajoituksia noudatetaan, virastojen olisi valvottava aktiivisesti johtohenkilöstönsä jäsenten ammatillista toimintaa. Tämä koskee myös niitä henkilöitä, jotka ovat lähteneet virastoista kahden viime vuoden aikana.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastus

01 EU:n virastot ovat erillisiä oikeushenkilöitä. Ne on perustettu johdetun oikeuden säädöksellä suorittamaan erityisiä teknisiä, tieteellisiä tai hallinnollisia tehtäviä, joilla autetaan EU:n toimielimiä suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintapolitiikkojaan. Virastot sijaitsevat eri jäsenvaltioissa, ja ne vaikuttavat merkittävästi aloihin, jotka ovat äärimmäisen tärkeitä Euroopan unionin kansalaisten päivittäisessä elämässä. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi terveys, turvallisuus, vapaus ja oikeus.

02 Virastoja on kolmea tyyppiä: hajautetut virastot, komission toimeenpanovirastot ja muut elimet. Virastojen välisiä eroja kuvataan jäljempänä.

03 Virastojen lukumäärä on vuosien mittaan kasvanut. Kuten kaaviosta 1 käy ilmi, vuoden 2021 kertomuksemme kattaa 44 virastoa eli kolme enemmän kuin vuoden 2020 kertomus. Kolme uutta virastoa ovat

ELA, joka aloitti toimintansa 17. lokakuuta 2019 ja on ollut taloudellisesti riippumaton 26. toukokuuta 2021 lähtien
Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO), joka aloitti toimintansa 1. kesäkuuta 2021 ja on ollut taloudellisesti riippumaton 24. kesäkuuta 2021 lähtien
Euroopan terveys- ja digitaaliasioiden toimeenpanovirasto (HADEA), joka perustettiin 16. helmikuuta 2021.

04 Kaikki toimeenpanovirastot sijaitsevat Brysselissä. Hajautetut virastot ja muut elimet sijaitsevat eri puolilla EU:ta sen eri jäsenvaltioissa, kuten kaaviosta 2 käy ilmi. Virastojen ja muiden elinten sijainnista päättää joko neuvosto tai Euroopan parlamentti ja neuvosto yhdessä.

Kaavio 2 – Virastojen sijainti eri jäsenvaltioissa

Hajautetut virastot vastaavat alakohtaisiin toimintapoliittisiin tarpeisiin

05 Hajautettuja virastoja on 33³, ja niillä on keskeinen asema EU:n toimintapolitiikkojen valmistelussa ja täytäntöönpanossa. Ne huolehtivat erityisesti teknisistä, tieteellisistä, operatiivisista tai sääntelyyn liittyvistä tehtävistä. Tarkoituksena on vastata alakohtaisiin toimintapoliittisiin tarpeisiin ja tehostaa eurooppalaista yhteistyötä kokoamalla yhteen EU:n ja kansallisten viranomaisten teknistä ja erityisalojen asiantuntemusta. Virastot on perustettu määrittelemättömäksi ajaksi joko neuvoston asetuksella tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella.

Euroopan komission toimeenpanovirastot toteuttavat EU:n ohjelmia

06 Komission seitsemän toimeenpanovirastoa⁴ huolehtivat EU:n ohjelmien hallinnointi- ja operatiivisista tehtävistä. Ne esimerkiksi tukevat sidosryhmiä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toteuttamisessa (CINEA) tai hallinnoivat tiettyjä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman hankkeita (REA). Toimeenpanovirastot perustetaan määrätyksi ajaksi. Tämänhetkiset toimikaudet päättyvät 31. joulukuuta 2028.

Muilla elimillä on kullakin täsmällinen tehtäväalueensa

07 Neljä muuta elintä ovat EIT, EPPO, ESA ja SRB. EIT on riippumaton hajautettu EU:n elin, joka kokoaa yhteen tiede-, liiketoiminta- ja koulutusalan resursseja. Pyrkimyksenä on lisätä EU:n innovaatiovalmiuksia myöntämällä avustusrahoitusta alan toimijoille. EPPO on riippumaton unionin elin, joka tutkii EU:n talousarvioon kohdistuvia rikoksia ja nostaa niistä syytteitä. ESAn tehtävänä on varmistaa ydinpolttoaineen säännöllinen ja tasapuolinen toimitus EU:n käyttäjille Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti. SRB on yhteisen kriisinratkaisumekanismin keskeinen viranomainen Euroopan pankkiunionissa. SRB:n tehtävänä on varmistaa, että lähellä kaatumista olevia tai todennäköisesti kaatuvia pankkeja koskeva kriisinratkaisu hoidetaan hallitusti, jolloin EU:n jäsenvaltioiden reaalitaloudelle ja julkistaloudelle aiheutuu mahdollisimman vähän vahinkoa. Tämän kertomuksen lisäksi tilintarkastustuomioistuin antaa vuosittain kertomuksen myös SRB:n ehdollisista vastuista⁵.

Virastojen rahoitus tulee useista eri lähteistä ja perustuu monivuotisen rahoituskehyksen eri otsakkeisiin

08 Kaikkien virastojen määrärahat vuonna 2021 (ilman SRB:tä) olivat yhteensä 4,1 miljardia euroa (vuonna 2020: 3,7 miljardia euroa). Määrä vastaa 2,5:tä prosenttia EU:n vuoden 2021 yleisestä talousarviosta (vuonna 2020: 2,3 prosenttia), kuten kaaviosta 3 käy ilmi.

09 SRB:n määrärahat vuonna 2021 olivat 9,7 miljardia euroa (vuonna 2020: 8,1 miljardia euroa). Määrärahat koostuvat pankkien rahoitusosuuksista, joiden avulla muodostetaan yhteinen kriisinratkaisurahasto (9,6 miljardia euroa) ja rahoitetaan SRB:n hallintomenot (119 miljardia euroa).

10 Hajautettujen virastojen ja muiden elinten talousarviot kattavat kyseisten virastojen ja elinten henkilöstö-, hallinto- ja toimintamenot. Toimeenpanovirastot panevat täytäntöön komission talousarviosta rahoitettuja ohjelmia. Niiden omat määrärahat olivat vuonna 2021 yhteensä 326 miljoonaa euroa (vuonna 2020: 273 miljoonaa euroa), ja ne kattoivat ainoastaan virastojen omat henkilöstö- ja hallintomenot. Pannessaan komission puolesta ohjelmia täytäntöön toimeenpanovirastot käyttivät vuonna 2021 maksumäärärahoja 13,1 miljardia euroa (vuonna 2020: 14,9 miljardia euroa).

Kaavio 3 – Virastojen rahoituslähteet vuonna 2021

11 Useimmat virastot – mukaan lukien kaikki toimeenpanovirastot – saavat lähes koko rahoituksensa EU:n yleisestä talousarviosta. Loput virastot rahoitetaan kokonaan tai osittain toimialoilta perittävillä palkkioilla ja maksuilla sekä virastojen toimintoihin osallistuvien jäsenvaltioiden suorilla rahoitusosuuksilla. Kaaviossa 4 esitetään virastojen talousarviot tulonlähteittäin jaoteltuina.

Kaavio 4 – Virastojen talousarviot vuodelta 2021 tulonlähteittäin

Huomautus: Määriin eivät sisälly muut sekalaiset tulot tai talousarvion varaukset.

Lähde: Virastojen lopulliset tilinpäätökset vuodelta 2021 (tiedot Euroopan tilintarkastustuomioistuimen koostamia).

12 Kaaviossa 5 esitetään virastojen talousarviot varainhoitovuodelta 2021. Talousarviot on jaoteltu menotyypeittäin: osasto 1 (henkilöstökulut), osasto 2 (hallintomenot) ja osasto 3 (toimintamenot yhdessä minkä tahansa muun talousarviossa käytetyn osaston kanssa). Sen sijaan talousarvioita ei ole jaoteltu toiminnoittain. Kaiken kaikkiaan virastojen henkilöstö- ja hallintomenot muodostavat noin 14 prosenttia niistä maksumäärärahoista, jotka yhteensä ovat käytettävissä monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeessa 7 ”EU:n yleinen hallinto”. Vertailun vuoksi todettakoon, että komission osuus otsakkeesta oli 47 prosenttia, parlamentin 18 prosenttia, Euroopan ulkosuhdehallinnon yhdeksän prosenttia ja neuvoston viisi prosenttia.

Kaavio 5 – Virastojen menot vuonna 2021 talousarvion osastoittain

13 Kaaviosta 6 käy ilmi virastokohtainen henkilöstömäärä vuoden 2021 lopussa. Virastoilla oli palveluksessaan yhteensä 14 431 työntekijää (vuonna 2020: 12 881). Tämä määrä vastaa virkojen ja toimien tosiasiallista lukumäärää 31. joulukuuta 2021. Viroissa ja toimissa työskentelee vakituisia virkamiehiä, väliaikaisia ja sopimussuhteisia toimihenkilöitä ja kansallisia asiantuntijoita. Kun asiaa tarkastellaan EU:n yleisessä talousarviossa hyväksyttyjen henkilöstötaulukkojen pohjalta, noin 17 prosenttia EU:n koko henkilöstöstä työskentelee virastoissa. Vertailun vuoksi todettakoon, että komissiossa työskentelee 50 prosenttia EU:n koko henkilöstöstä, parlamentissa 14 prosenttia, neuvostossa kuusi prosenttia ja Euroopan ulkosuhdehallinnossa neljä prosenttia.

Kaavio 6 – Henkilöstömäärä virastoittain vuoden 2021 lopussa

Talousarvio- ja vastuuvapausjärjestelyt ovat samanlaisia kaikissa virastoissa, paitsi EUIPOssa, CPVO:ssa ja SRB:ssä

14 Euroopan parlamentti ja neuvosto vastaavat vuotuisesta talousarvio- ja vastuuvapausmenettelystä useimpien hajautettujen virastojen ja muiden elinten sekä kaikkien komission toimeenpanovirastojen osalta. Kaaviossa 7 esitetään vastuuvapausmenettelyn aikataulu.

Kaavio 7 – Vastuuvapausmenettely (useimpien virastojen osalta)

15 Kahdella täysin omarahoitteisella hajautetulla virastolla (CPVO ja EUIPO) on kuitenkin poikkeavat talousarvio- ja vastuuvapausmenettelyt. CPVO:n osalta menettelyä hallinnoi viraston hallintoneuvosto ja EUIPOn osalta budjettikomitea, eikä Euroopan parlamentti tai neuvosto niin ollen osallistu menettelyyn⁶. Vastaavasti SRB:n vuotuinen talousarvio- ja vastuuvapausmenettely on yksinomaan sen hallintoneuvoston vastuulla.

EU:n virastojen verkosto edistää virastojen keskinäistä yhteistyötä sekä niiden yhteydenpitoa sidosryhmiin

16 Virastot perustivat EU:n virastojen verkoston (EUAN-verkosto, EU Agencies Network) keskinäiseksi yhteistyöfoorumikseen. Verkosto pyrkii vahvistamaan virastojen näkyvyyttä ja tunnistamaan toimintojen tehostamismahdollisuuksia ja edistämään toimia, jotka tuottavat selvää EU‑lisäarvoa. On havaittu, että virastojen on kommunikoitava koordinoidummin sidosryhmiensä ja suuren yleisön kanssa kysymyksistä, jotka ovat kaikille yhteisiä. Verkosto toimii lisäksi keskitettynä yhteyspisteenä, kun halutaan kerätä tietoa kaikilta virastoilta tai jakaa sitä niille. EUAN-verkosto hyväksyi vuonna 2015 ensimmäisen monivuotisen strategiansa. Strategioiden painopisteet pannaan täytäntöön vuotuisissa työohjelmissa, joissa täsmennetään verkoston toimet ja tavoitteet. Verkosto hyväksyi vuonna 2020 toisen monivuotisen strategiansa, joka kattaa vuodet 2021–2027⁷. Strategia, jossa on otettu huomioon komission poliittinen ja strateginen ohjaus, rakentuu kahden strategisen pilarin varaan:

EUAN-verkosto erinomaisen hallinnollisen osaamisen mallina
EUAN-verkosto vakiintuneena institutionaalisena kumppanina.

17 EUAN-verkoston puheenjohtajana toimii vuorotteluperiaatteen mukaisesti vuosittain eri virasto. Täysistunnot, joita koordinoi yhteinen tukivirasto (Shared Support Office), pidetään kahdesti vuodessa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin tekee EUAN-verkoston kanssa yhteistyötä jakamalla hyviä käytäntöjä ja antamalla tietoa tarkastusprosesseista ja ‑tuloksista.

18 EUAN-verkoston työssä ja kummassakin monivuotisessa strategiassa ovat keskeisiä yhteiset palvelut sekä tiedon ja asiantuntemuksen jakaminen. Esimerkkejä yhteistyöstä ovat yhteiset palvelut seuraavilla aloilla: hätätilanteisiin liittyvä toiminnan palautuminen, laskentatoimi, yhteiset hankinnat, covid-19-kysymykset sekä tietosuoja.

Tilintarkastustuomioistuimen toimittama tarkastus

Tilintarkastustuomioistuimen tehtävä

19 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti tilintarkastustuomioistuin on tarkastanut

kaikkien 44 viraston tilinpäätökset, jotka sisältävät tilinpäätöslaskelmat (eli taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, nettovarallisuuden muutoksia koskevan laskelman sekä yhteenvedon keskeisistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja muut liitetiedot) ja talousarvion toteuttamista koskevat kertomukset (joissa on aggregoitu kaikki talousarviotapahtumat ja talousarvion liitetiedot) 31. joulukuuta 2021 päättyneeltä varainhoitovuodelta
tilien perustana olevien toimien laillisuuden ja asianmukaisuuden (sääntöjenmukaisuuden).

20 Tilintarkastustuomioistuin antaa tarkastustulostensa perusteella Euroopan parlamentille ja neuvostolle tai muille vastuuvapauden myöntäville viranomaisille kustakin virastosta yhden tarkastuslausuman, joka koskee viraston tilien luotettavuutta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuutta ja asianmukaisuutta (sääntöjenmukaisuutta). Tarvittaessa tilintarkastustuomioistuin täydentää tarkastuslausumia merkittävillä tarkastushavainnoilla.

Tilintarkastustuomioistuin raportoi petosepäilyistä niitä käsitteleville EU:n elimille – OLAFille ja EPPOlle

21 Tilintarkastustuomioistuin tekee yhteistyötä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) kanssa asioissa, jotka liittyvät epäilyihin petoksista tai muista EU:n taloudellisia etuja vahingoittavista laittomista toimista. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin tekee yhteistyötä Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) kanssa asioissa, jotka liittyvät epäilyihin EU:n taloudellisia etuja vahingoittavista rikoksista. Tilintarkastustuomioistuin ilmoittaa OLAFille tai EPPOlle kaikista tarkastustyönsä aikana havaitsemistaan epäilyistä, vaikka tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksia ei olekaan suunniteltu erityisesti petosten havaitsemiseen.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastustoimenpiteiden digitalisointi jatkuu

22 Tilintarkastustuomioistuin on todennut viime vuosien kertomuksissaan⁸, että se on pitänyt EU:n virastojen vuotuista tarkastusta tilaisuutena testata automaattisten tarkastustoimenpiteiden potentiaalia. EU:n virastojen tarkastukseen kuuluu noin 200 tarkastustoimenpidettä, jotka kattavat muun muassa maksut, palkat, hankinnat, talousarvion, palvelukseenoton ja vuotuiset tilinpäätökset. Toimenpiteet, jotka liittyvät palkkoihin ja datan poimintaan, laajennettiin vuoden 2021 osalta koskemaan kaikkia virastoja. Testit, jotka koskivat sitoumusten ja maksujen laillisuutta ja asianmukaisuutta (sääntöjenmukaisuutta) sekä tilien luotettavuutta, kattoivat edelleen ainoastaan EU:n toimeenpanovirastot, sillä näiden virastojen tietotekniikkaympäristöt olivat riittävän samanlaisia.

23 Tilintarkastustuomioistuin tutkii, voiko se laajentaa digitaalisten tarkastustekniikoidensa hyödyntämistä muille alueille ja kaikkiin virastoihin. Tähän liittyy kuitenkin suuria hankaluuksia, sillä kuten kaaviosta 8 käy ilmi, vakiomuotoisten tietotekniikkavälineiden käytössä on edelleen puutteita, varsinkin hajautettujen virastojen osalta. Sitä paitsi, vaikka joillakin virastoilla on samat tietotekniikkajärjestelmät, tilintarkastustuomioistuin on havainnut eroavaisuuksia sen suhteen, miten ne hyödyntävät eräitä näiden välineiden toimintoja. Tämä yhdenmukaisuuden puute on toinen tekijä, joka huonontaa mahdollisuuksia laajentaa digitaalisten tarkastustoimenpiteiden käyttöä. Varainhoitovuonna 2022 tilintarkastustuomioistuin käynnistää pilottihankkeen, jossa digitoidaan tiettyjä osa-alueita EU:n virastojen julkisten hankintojen tarkastuksesta.

Kaavio 8 – Vakiomuotoisten tietotekniikkavälineiden käytössä on edelleen puutteita, varsinkin hajautetuissa virastoissa

Tilintarkastustuomioistuimen lausunnot

Virastoja koskevien vuotuisten tarkastusten tulokset varainhoitovuodelta 2021 ovat myönteisiä

24 Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa, joka koski virastojen tilinpäätöksiä 31. joulukuuta 2021 päättyneeltä varainhoitovuodelta, saatiin yleisesti ottaen myönteisiä tuloksia (ks. kaavio 9). Tilintarkastustuomioistuin on kuitenkin esittänyt huomautuksia sääntöjenvastaisuuksista ja puutteista, jotka vaikuttavat tilien luotettavuuteen ja tilien perustana oleviin maksuihin, varsinkin hankintojen osalta.

Kaavio 9 – Virastojen tilejä sekä tuloja ja maksuja koskevat vuotuiset tarkastuslausunnot vuosina 2019–2021

Puhdas lausunto tilien luotettavuudesta kaikkien virastojen osalta

25 Tilintarkastustuomioistuin antoi varainhoitovuoden 2021 tileistä vakiomuotoisen (puhtaan) tarkastuslausunnon kaikille 44 virastolle (ks. kaavio 9).

Tiettyjä seikkoja painottavat kappaleet ovat tärkeitä, jotta lukija voi saada oikean käsityksen EMAn, Frontexin, SRB:n ja EIGEn tilinpäätöksistä

Tiettyä seikkaa painottava kappale

Tiettyjä seikkoja painottavissa kappaleissa kiinnitetään lukijoiden huomio tileissä esitettyihin näkökohtiin, joiden huomioon ottaminen on kyseisten näkökohtien merkittävyyden vuoksi olennainen edellytys sille, että lukijat voivat saada tilinpäätöksistä tai sen perustana olevista tuloista tai maksuista asianmukaisen käsityksen.

26 Varainhoitovuoden 2021 osalta tilintarkastustuomioistuin käytti tiettyjä seikkoja painottavia kappaleita seuraavien neljän viraston kertomuksissa: EMA, Frontex, SRB ja EIGE.

27 EMAn tileissä annetaan merkittäviä tietoja vuokrasopimuksesta, joka koskee viraston entisiä toimitiloja Lontoossa. Vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2039 asti, eikä sopimukseen sisälly irtautumislauseketta. Vuokranantajan suostumuksella tilat voidaan kuitenkin vuokrata edelleen tai niitä koskeva vuokraoikeus siirtää. Heinäkuussa 2019 EMA pääsi vuokranantajansa kanssa yhteisymmärrykseen siitä, että viraston entiset toimitilat siirrettiin alivuokralaiselle heinäkuusta 2019 alkaen. Alivuokrasopimuksen ehdot vastasivat päävuokrasopimuksen ehtoja. Alivuokrasopimuksen voimassaolo päättyy viraston alkuperäisen vuokrasopimuksen mukaisesti kesäkuussa 2039. Virasto on yhä päävuokrasopimuksen osapuoli, joten sille saattaa sopimusvelvoitteiden nojalla siirtyä vastuu päävuokrasopimuksen koko määrästä, jos alivuokralainen ei pysty huolehtimaan velvoitteistaan. Vuokravastuiden määrä, joka koostuu vuokrasopimuksen loppuun mennessä maksettavista vuokrista, niihin liittyvistä palvelumaksuista ja vuokranantajan vakuutuksesta, oli 31. joulukuuta 2021 yhteensä arviolta 383 miljoonaa euroa.

28 Frontexin rahoitus on peräisin EU:n talousarviosta ja EU:n ulkopuolisten Schengen-maiden rahoitusosuuksista. Frontexin tileissä annetaan tieto siitä, että EU:n ulkopuolisten Schengen-maiden rahoitusosuudet oli laskettu väärin. Tämän seurauksena kyseiset maat maksoivat 2,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin niiden olisi pitänyt, jolloin vastaava määrä katettiin EU:n talousarviosta. Vuodelta 2021 kertyi kuitenkin ylijäämää, joten virheellä ei ollut vaikutusta vuoden 2021 tuloslaskelman toimintatuloihin.

29 SRB:hen kohdistuu riski siitä, että sitä vastaan nostetaan kanteita niiden rahoitusosuuksien vuoksi, joita SRB kerää yhteiseen kriisinratkaisurahastoon. Sama riski aiheutuu tehtävistä, joita SRB toteuttaa kriisinratkaisuviranomaisena. SRB:n tileissä kuvataan joidenkin pankkien, kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten ja SRB:n välisiä muutoksenhakuja ja oikeudenkäyntejä, jotka liittyvät ennakollisiin vakausmaksuihin. Lisäksi tileissä kuvataan muita kanteita, joita unionin yleisessä tuomioistuimessa ja Euroopan unionin tuomioistuimessa on pantu vireille SRB:tä vastaan. Niiden mahdollista vaikutusta kriisinratkaisuneuvoston tilinpäätökseen 31. joulukuuta 2021 päättyneeltä varainhoitovuodelta arvioidaan (etenkin ehdollisten vastuiden, varausten ja velkojen osalta) kriisinratkaisumekanismista annetun asetuksen 92 artiklan 4 kohdan mukaisesti annettavassa erityisvuosikertomuksessa.

30 EIGE ilmoitti tileissään ehdollisen vastuun, joka realisoituu, jos EIGE häviää Liettuan korkeimmassa oikeudessa vireillä olevan oikeudenkäynnin, joka koskee vuokratyöntekijöitä. Mahdolliseksi rahoitusvaikutukseksi on arvioitu 22 000 euroa.

Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutukset

31 Tilintarkastustuomioistuin kiinnitti huomiota tietoihin, joita kolme virastoa (EASO, EUSPA ja SRB) antoivat siitä, miten Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vaikuttaa niiden toimintoihin. Jäsenvaltiot, jotka ovat vastaanottaneet pakolaisia Ukrainasta, ovat pyytäneet EASOlta koko ajan enemmän apua, minkä vuoksi EASO on pyytänyt lisää henkilöstöä ja määrärahoja. EUSPAn toimintoja on haitannut se, että Galileo-satelliittien avaruuteen lähettäminen venäläisillä Sojuz-kantoraketeilla on keskeytynyt. SRB arvioi, että sota on lisännyt rahoitusvakauteen kohdistuvia riskejä. Erityisesti luottoriskit, jotka johtuvat venäläisten, valkovenäläisten ja ukrainalaisten pankkien vastuista EU:n pankeille, ovat kasvussa. Luottoriskit ovat kasvussa myös niiden EU:ssa toimivien yritysten osalta, joihin sota vaikuttaa eniten.

Puhdas lausunto tilien perustana olevien tulojen laillisuudesta ja asianmukaisuudesta kaikkien virastojen osalta

32 Tilintarkastustuomioistuin antoi varainhoitovuoden 2021 tilien perustana olevien tulojen laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta) vakiomuotoisen (puhtaan) tarkastuslausunnon kaikkien virastojen osalta (ks. kaavio 9).

Tiettyjä seikkoja painottava kappale helpottaa käsityksen saamista SRB:n tuloista

33 Tilintarkastustuomioistuin sisällytti SRB:tä koskevaan kertomukseensa myös tiettyjä seikkoja painottavan kappaleen, sillä SRB:n tuloista on meneillään oikeudenkäyntejä, jotka koskevat yhteiseen kriisinratkaisurahastoon suoritettuja ennakollisia vakausmaksuja. SRB:n tuloihin liittyvän tilintarkastustuomioistuimen lausunnon osalta tämä on tärkeää, sillä riippuen siitä, miten oikeudenkäynnit päättyvät, SRB saattaa joutua laskemaan uudelleen tiettyjen pankkien vakausmaksut.

Muita seikkoja koskevassa kappaleessa käsitellään SRB:n tulojen kannalta erityisen tärkeää kysymystä

Muita seikkoja koskeva kappale

Muita seikkoja koskevissa kappaleissa esitellään merkittäviä seikkoja, joita ei ole käsitelty tilinpäätöksissä mutta jotka kuitenkin ovat relevantteja tilinpäätöksen tai sen perustana olevien tulojen tai maksujen ymmärtämiseksi.

34 Varainhoitovuonna 2021 tilintarkastustuomioistuin käytti muita seikkoja koskevaa kappaletta ainoastaan SRB:n kohdalla. Yhteisestä kriisinratkaisumekanismista annetussa asetuksessa ei perusteta kattavaa ja yhdenmukaista valvontakehystä, jolla varmistettaisiin, että tiedot, joita pankit toimittavat SRB:lle yhteisen kriisinratkaisurahaston ennakollisten vakausmaksujen laskemista varten, olisivat luotettavia. SRB kuitenkin tekee tietojen analyyttisiä ja johdonmukaisuustarkastuksia ja joitakin jälkitarkastuksia pankkien tasolla. SRB ei myöskään voi antaa tarkkoja pankkikohtaisia tietoja riskin perusteella mukautetuista rahoitusosuuslaskelmista, sillä laskelmat liittyvät toisiinsa ja sisältävät luottamuksellista tietoa muista pankeista. Tämä voi vaikuttaa laskelmien avoimuuteen. Tilintarkastustuomioistuin totesi, että SRB oli vuosien 2021 ja 2022 vakausmaksulaskelmien osalta lisännyt avoimuutta pankkeja kohtaan järjestämällä kuulemisvaiheen. Kuulemisen yhteydessä SRB antoi pankeille tietoja, joiden avulla nämä saattoivat simuloida vuosien 2021 ja 2022 ennakollisten vakausmaksujen laskentaa.

Virastojen tilien perustana olevien maksujen laillisuudesta ja asianmukaisuudesta annettiin puhdas lausunto eu-LISAa lukuun ottamatta

35 Tilintarkastustuomioistuin antoi vakiomuotoiset (puhtaat) tarkastuslausunnot varainhoitovuoden 2021 tilien perustana olevien maksujen laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta) 43 virastolle kaikkiaan 44 viraston joukosta (ks. kaavio 9).

36 Eu-LISAn osalta tilintarkastustuomioistuin antoi varauman sisältävän lausunnon. Tarkastetuista 28 maksusta kuudessa ei ollut noudatettu sääntöjä (ks laatikko 1). Kolme näistä maksuista liittyi erityissopimukseen, jolla pantiin täytäntöön puitesopimusta. Erityissopimuksessa ei kuitenkaan ollut määritelty vaadittuja palveluita yksityiskohtaisesti (palveluiden määriä tai toimituspäivämääriä), joten sopimuksen perusteella ei syntynyt selkeää oikeudellista sitoumusta. Tarkastajat havaitsivat otoksensa ulkopuolelta myös muita maksuja, jotka liittyivät kyseiseen sopimukseen ja joita koski sama sääntöjen noudattamatta jättäminen. Kolme muuta tilintarkastustuomioistuimen alkuperäiseen otokseen kuulunutta maksua, joissa ei ollut noudatettu sääntöjä, liittyivät kolmeen erilliseen erityissopimukseen, jotka pohjimmiltaan perustuivat samanlaisiin puitesopimuksiin. Menot, joihin liittyi virheitä, olivat yhteensä 18,11 miljoonaa euroa. Tämä on 6,2 prosenttia vuonna 2021 käytettävissä olleiden maksumäärärahojen kokonaismäärästä.

Laatikko 1

Talousarviosuunnitteluun ja hankintoihin liittyvät ongelmat eu-LISAssa

Tilintarkastustuomioistuin raportoi varainhoitovuoden 2019 osalta riskeistä, jotka liittyivät käytäntöön, jonka yhteydessä eU-LISAlle annettiin resursseja ennen sellaisen lainsäädännön hyväksymistä, jossa olisi määritelty kehitettävien tietojärjestelmien vaatimukset. Tarkastajat havaitsivat, että kyseiset riskit olivat toteutuneet: noudatetun käytännön vuoksi eu-LISAlle oli tullut kiire sitoa ja käyttää varat ennen niiden peruuntumista, ja tämä oli osaltaan johtanut siihen, että hankintamenettelyissä ja sopimusten täytäntöönpanossa ei ollut kaikissa tapauksissa noudatettu vaatimuksia. Näissä noudattamatta jättämisissä oli kyse muun muassa siitä, että erityissopimuksissa ei ollut tietoa hankittujen palveluiden määristä tai toimituspäivämääristä, tai siitä, että sopimusten laajuutta, kestoa tai arvoa oli muutettu enemmän kuin varainhoitoasetuksen antama jousto olisi sallinut. Tämän vuoksi tilintarkastustuomioistuin antoi varauman sisältävän lausunnon eu-LISAn vuonna 2021 tekemien maksujen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta. Tilintarkastustuomioistuin antoi myös viime vuonna eu-LISAn vuoden 2020 maksujen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta varauman sisältävän lausunnon. Syynä olivat samanlaiset noudattamatta jättämiset sopimusten täytäntöönpanossa.

Toteutettavat toimet 1

Eu-LISAn olisi parannettava hankintamenettelyjään ja sopimushallintoaan. Tällöin on kyse varsinkin siitä, että hankittavat palvelut ja tavarat olisi erityissopimuksissa määriteltävä paremmin ja sopimusmuutosten laajuus, kesto ja arvo olisi pidettävä sen joustavuuden rajoissa, joka varainhoitoasetuksessa sallitaan.

EU‑LISAn olisi myös oltava yhteydessä komissioon ja ehdotettava muutoksia viraston monivuotiseen talousarviosuunnitteluun. Muutosten tarkoituksena olisi se, että virasto vastaanottaisi järjestelmien kehittämiseen tarkoitettuja varoja vasta kun järjestelmien vaatimuksia koskeva lainsäädäntö (mukaan lukien delegoidut ja täytäntöönpanoasetukset) olisi annettu ja hankkeiden laajuus voitaisiin määritellä riittävän tarkasti.

Tiettyjä seikkoja painottavan kappaleen avulla lukijat saavat paremman käsityksen Frontexin maksuista

37 Frontexin tilinpäätöksessä annetaan tietoa 18,1 miljoonan euron maksuista, jotka suoritettiin vuonna 2021. Maksut liittyivät sellaisen talousarviositoumuksen täytäntöönpanoon, joka siirrettiin vuodelta 2020 vuodelle 2021. Frontex ei kuitenkaan ollut tehnyt oikeudellista sitoumusta ennen vuoden 2020 loppua, kuten EU:n varainhoitoasetus edellyttäisi. Tilintarkastustuomioistuin raportoi tästä asiasta erityisvuosikertomuksessaan varainhoitovuodelta 2020⁹. Maksujen kokonaismäärä vuonna 2021 oli 18 375 458 euroa. Frontex korjasi tämän sääntöjen noudattamatta jättämisen myöhemmillä oikeudellisilla sitoumuksilla, jotka kattoivat koko vuoden 2021.

Muita seikkoja koskeva kappale HADEAn maksujen kannalta erityisen tärkeistä kysymyksistä

38 Tilintarkastustuomioistuin kiinnittää huomiota siihen seikkaan, että komission täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2021/173¹⁰ annettiin terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston pääjohtajalle valtuudet toimia HADEAn väliaikaisena johtajana, kunnes virasto saavuttaisi toiminnalliset valmiudet oman talousarvionsa toteuttamiseen. Pääjohtaja siirsi 19. helmikuuta 2021 nämä valtuudet toiselle pääosastonsa virkamiehelle ja nimitti tämän HADEAn väliaikaiseksi johtajaksi. HADEAn varainhoitoasetuksen 26 artiklassa sallitaan talousarviovaltuuksien delegoiminen. Artiklaa ei kuitenkaan voida tulkita siten, että se mahdollistaisi väliaikaisen johtajan koko toimivallan siirron, koska tämä olisi vastoin komission täytäntöönpanopäätöstä.

Tilintarkastustuomioistuimen huomautuksissa puututaan parannuksia edellyttäviin osa-alueisiin

39 Tilintarkastustuomioistuin esitti yhteensä 77 huomautusta, jotka koskivat 33:a virastoa. Huomautuksissa osoitetaan osa-alueita, joilla edelleen tarvitaan parannuksia. Näihin lukuihin sisältyvät eu-LISAa koskevat kaksi huomautusta, joiden perusteella virastolle annettiin varauman sisältävä lausunto, sekä HADEAa koskeva huomautus, jota selostetaan muita seikkoja koskevassa kappaleessa. Vertailun vuoksi todettakoon, että vuoden 2020 osalta tilintarkastustuomioistuin esitti 60 huomautusta. Useimmat huomautukset koskevat puutteita julkisissa hankintamenettelyissä, hallinto- ja valvontajärjestelmissä ja talousarviohallinnossa. Julkisiin hankintamenettelyihin liittyvät puutteet ovat edelleen maksujen sääntöjenvastaisuuden merkittävin syy.

40 Kaaviossa 10 ja kaaviossa 11 esitetään erityyppisten huomautusten lukumäärät 33 virastossa. Tiedot kattavat koko kertomuksen.

Kaavio 10 – Huomautusten lukumäärä kunkin viraston osalta

Kaavio 11 – Huomautusten lukumäärä usein esiintyvien puutteiden tyypin mukaan

Julkisiin hankintoihin liittyvät puutteet ovat kasvussa ja muodostavat edelleen maksujen sääntöjenvastaisuuden suurimman syyn

41 Julkisia hankintoja koskevissa säännöissä tavoitteena on varmistaa reilu kilpailu tarjoajien välillä. Lisäksi pyritään hankkimaan tavaroita ja palveluita parhaaseen mahdolliseen hintaan siten, että samalla kunnioitetaan avoimuuden, suhteellisuuden, tasapuolisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti hankintoja kaikissa 44 virastossa. Tilintarkastustuomioistuin raportoi puutteista seuraavissa 22 virastossa: ACER, BEREC-virasto, CdT, CEPOL, CPVO, EASO, EPV, EEA, EIGE, EIOPA, EISMEA, ELA, EMA, EMSA, ENISA, ESMA, EUIPO, eu-LISA, EU‑OSHA, Eurofound, Eurojust ja Frontex. Virastojen sopimuksissa havaittiin monenlaisia julkisiin hankintamenettelyihin liittyviä puutteita. Havainnot koskivat myös sellaisia varainhoitovuonna 2021 tehtyjä maksuja, jotka juonsivat juurensa aiempina vuosina toteutetuista (ja silloin raportoinnin kohteena olleista) sääntöjenvastaisista hankintamenettelyistä. Laatikossa 2 esitetään esimerkkejä tyypillisistä sääntöjenvastaisuuksista, jotka liittyvät hankintasopimusten täytäntöönpanoon.

Laatikko 2

Esimerkki sääntöjenvastaisuudesta, joka liittyy sopimusten täytäntöönpanoon

CEPOLilla oli matkatoimistopalveluja koskeva puitesopimus, joka oli voimassa maaliskuuhun 2022. Tietyt EU:n ulkopuoliset maat eivät kuuluneet sopimuksen piiriin. Näitä maita koskeviin matkapalveluihin sovellettiin muita sopimuksia vuoden 2020 loppuun asti. Kesällä 2021 kävi todennäköiseksi, että vaikka matkustamistilanne oli arvaamaton, CEPOLin olisi järjestettävä EU:n ulkopuolisissa maissa toimintoja, joihin osallistuttaisiin fyysisesti. Arvioituaan tilannetta ja käsillä olevia vaihtoehtoja CEPOL päätti soveltaa voimassa olevaa puitesopimusta näissä maissa järjestettäviin tapahtumiin, vaikka kyseiset tapahtumat eivät kuuluneetkaan sopimuksen piiriin. Tämä on vastoin varainhoitoasetusta. CEPOL merkitsi tämän päätöksen poikkeusrekisteriinsä. Asiaan liittyvät maksut (76 590 euroa vuonna 2021) ovat sääntöjenvastaisia.

42 Tilintarkastustuomioistuin on pannut merkille, että hankintoihin liittyvien huomautusten lukumäärä samoin kuin huomautuksiin liittyvien virastojen lukumäärä on kasvanut kolmen viime vuoden aikana: vuonna 2019 huomautuksia oli 20 ja niihin liittyviä virastoja 11; vuonna 2020 huomautuksia oli 18 ja niihin liittyviä virastoja 14; vuonna 2021 huomautuksia oli 34 ja niihin liittyviä virastoja 22. Kuten kaaviosta 12 käy ilmi, tilintarkastustuomioistuin on varainhoitovuodesta 2019 esittänyt kahden viraston osalta (CEPOL ja EMA) hankintoihin liittyviä uusia huomautuksia joka vuosi.

Kaavio 12 – Tilintarkastustuomioistuin on kolmen viime vuoden aikana esittänyt yhä useammin huomautuksia, jotka liittyvät julkisia hankintoja koskeviin puutteisiin ja sääntöjenvastaisuuksiin

Toteutettavat toimet 2

Julkisiin hankintoihin liittyvät virheet ovat edelleen kaikkein tavallisin virhetyyppi, jonka tilintarkastustuomioistuin havaitsee virastoja koskevissa tarkastuksissaan. Virastojen, joissa ongelmia on havaittu, olisi edelleen parannettava julkisia hankintamenettelyjään sen varmistamiseksi, että soveltuvia sääntöjä noudatetaan täysimääräisesti ja virastot saavat rahalle parasta mahdollista vastinetta.

Erityisesti virastojen olisi kiinnitettävä huomiota siihen, että kun ne panevat täytäntöön puitesopimuksia, niiden olisi käytettävä erityissopimuksia vain ao. puitesopimuksen kattamien tavaroiden ja palveluiden hankkimiseen. Virastojen olisi lisäksi varmistettava, että ne noudattavat varainhoitoasetuksessa vahvistettuja edellytyksiä, jotka koskevat olemassa olevien sopimusten muuttamista.

Hallinto- ja valvontajärjestelmissä on puutteita

43 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi 16 viraston osalta (ACER, Cedefop, CEPOL, EASA, EPV, EIOPA, EISMEA, EIT, ELA, ENISA, EPPO, ESMA, Europol, EUSPA, Frontex ja HADEA) hallinto- ja valvontajärjestelmien puutteita, jotka liittyivät muihin kysymyksiin kuin hankintoihin tai rekrytointeihin. Tilintarkastustuomioistuimen havainnot koskivat näiden 16 viraston osalta esimerkiksi mahdollisia eturistiriitatapauksia, ennakko- tai jälkitarkastusten puuttumista, talousarviositoumusten ja oikeudellisten sitoumusten puutteellista hallinnointia sekä sitä, että tapauksia ei ollut merkitty poikkeusrekisteriin.

44 Kaaviossa 11 esitetään yleisimmät sisäisen valvonnan puutteet, jotka tarkastuksessa havaittiin. Laatikossa 3 annetaan puolestaan esimerkkejä tällaisista puutteista eturistiriitojen riskin osalta.

Laatikko 3

Hallintojärjestelmäongelmat ja eturistiriidat voivat vähentää EU:n virastojen toiminnan vaikuttavuutta

Kolme Euroopan valvontaviranomaista – EPV, EIOPA ja ESMA – vastaavat sen varmistamisesta, että rahoituspalveluiden valvonnassa taataan tasapuoliset toimintaedellytykset. Viranomaisten perustamisasetuksissa on joukko säännöksiä, joilla pyritään varmistamaan, että viranomaisten hallintoneuvostojen jäsenet ”toimivat […] riippumattomasti, puolueettomasti ja yksinomaan koko unionin edun mukaisesti pyytämättä tai ottamatta ohjeita […] miltään hallitukselta taikka muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä”¹¹.

Euroopan valvontaviranomaisten työjärjestyksen mukaan hallintoneuvoston jäsenet, joilla on eturistiriita jossain asiassa, eivät saa osallistua kyseistä asiaa koskeviin keskusteluihin tai äänestyksiin hallintoneuvostossa. Jäsen voi kuitenkin olla läsnä kokouksessa, jos kukaan ei vastusta sitä (EPV ja EIOPA) tai ellei hallintoneuvoston jäsenten enemmistö äänestä sen puolesta, että esteellisen jäsenen on poistuttava kokouksesta (ESMA). Tämä vaarantaa hallintoneuvostojen riippumattomuuden, ainakin näkyvän riippumattomuuden osalta.

Viime vuosien aikana tilintarkastustuomioistuin on raportoinut useissa erityiskertomuksissaan hallintojärjestelmäongelmista, jotka vaikuttavat haitallisesti Euroopan valvontaviranomaisiin ja niiden tavoitteisiin.

Erityiskertomuksessaan, joka koski pankkien stressitestejä¹², tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että kansalliset viranomaiset osallistuvat merkittävällä tavalla EPV:n hallintorakenteen toimintaan. EPV:n hallintoneuvosto nimittäin koostuu jäsenvaltioiden edustajista, joiden nimitys ei edellytä minkäänlaista hyväksyntää EU:n elimiltä. Tämä voi aiheuttaa jännitteitä, sillä hallintoneuvoston jäsenet saattavat edistää puhtaasti kansallisia etuja laajempien eurooppalaisten etujen sijasta.

Erityiskertomuksessaan, joka koski vakuutusvalvontaa¹³, tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että EIOPAn työn tehokkuus ja vaikuttavuus oli usein riippuvainen kansallisten viranomaisten panoksen laadusta ja niiden halukkuudesta tehdä yhteistyötä. EIOPAn tämänhetkinen hallintorakenne antaa kansallisille viranomaisille vallan vaikuttaa siihen, missä määrin niiden omaa työtä käydään läpi ja millaisia tällaisen läpikäynnin johtopäätökset ovat. Hallintoneuvosto hyväksyy kaikki keskeiset asiakirjat, kuten EIOPAn valvontastrategian. Tämä voi vaarantaa EIOPAn riippumattomuuden ja estää sitä saavuttamasta tavoitteitaan.

Erityiskertomuksessaan, joka koski rahanpesun torjuntaa¹⁴, tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että EPV:n henkilöstö tutki tarkasti EU:n lainsäädännön mahdollisia rikkomuksia. Tarkastajat kuitenkin löysivät kirjallista näyttöä siitä, että tutkintalautakunnan jäseniä oli yritetty lobata tilanteessa, jossa lautakunta pohti erästä mahdollista suositusta. Lopulta hallintoneuvosto hylkäsi suositusluonnoksen.

Erityiskertomuksessaan, joka koski sijoitusrahastoja¹⁵, tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että ESMAlla oli haasteita käyttää välineitään vaikuttavasti. Näiden haasteiden joukossa ovat esimerkiksi ongelmat, jotka johtuvat ESMAn omasta hallintorakenteesta sekä siitä, että ESMA on riippuvainen kansallisten viranomaisten hyväntahtoisuudesta ja sen oman hallintoneuvoston halukkuudesta puuttua tilanteisiin. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että sekä kansalliset viranomaiset että ESMAn hallintoneuvosto suosivat ns. ei-invasiivisia lähentymisvälineitä, joiden vaikuttavuutta ei ole vielä osoitettu käytännössä ja joiden avulla ei useinkaan onnistuttu toteuttamaan vaikuttavaa ja johdonmukaista valvontaa. Tämä rajoitti ESMAn toiminnan vaikuttavuutta.

Kaikissa tapauksissa tilintarkastustuomioistuin antoi suosituksen, jonka mukaan komission olisi harkittava muutosehdotuksia Euroopan valvontaviranomaisten hallintorakenteeseen. Muutosten tarkoitus olisi se, että viranomaiset voisivat käyttää valtuuksiaan vaikuttavammin. Vuonna 2019 lainsäädäntövallan käyttäjä ei kuitenkaan hyväksynyt komission ehdotusta¹⁶ tarkistetuksi hallintorakenteeksi.

Rekrytointeihin liittyvät puutteet koskevat usein arviointiprosessia

45 Tilintarkastustuomioistuin raportoi yhdeksän viraston osalta puutteista, jotka koskivat rekrytointimenettelyiden eri näkökohtia. Virastot olivat BEREC-virasto, Cedefop, EPV, EIGE, EMA, EPPO, EUSPA, Frontex ja SRB. Puutteet koskivat muun muassa arviointiprosesseja ja ilmoituksia avoinna olevista toimista. Kaaviossa 11 esitetään yleisimmät rekrytointiprosessien puutteet tyypeittäin.

Talousarviohallinnon puutteet johtavat tyypillisesti siihen, että määrärahoja siirretään seuraavalle vuodelle paljon tai maksuja suoritetaan usein myöhässä

46 Tilintarkastustuomioistuin raportoi kymmenen viraston osalta puutteista, jotka koskivat talousarviohallinnon eri näkökohtia. Virastot olivat ACER, Cedefop, EACEA, EPPO, ERCEA, EUIPO, eu-LISA, FRA, Frontex ja HADEA. Puutteet koskivat esimerkiksi liiallisia määrärahojen siirtoja ja myöhässä suoritettujen maksujen suurta osuutta. Kaaviossa 11 esitetään yleisimmät talousarviohallinnon puutteet tyypeittäin.

47 Kaaviosta 13 käy ilmi siirtojen määrä kunkin viraston osalta talousarvion osastoittain. EU:n varainhoitoasetuksessa ei aseteta tällaisille siirroille enimmäismääriä, ja toimien monivuotinen luonne voi selittää osan siirroista. Siirtojen liian suuri määrä voi kuitenkin kertoa myös siitä, että työohjelmien tai hankintasuunnitelmien toteutus on viivästynyt. Voi myös olla, että siirrot ilmentävät rakenteellista ongelmaa, heikkoa talousarviosuunnittelua tai ristiriitaa talousarvion vuotuisperiaatteen kanssa. Tilintarkastustuomioistuin raportoi tällaisista puutteista neljän viraston osalta (ACER, EACEA, eu-LISA ja FRA).

Kaavio 13 – Siirtojen osuus kussakin talousarvion osastossa

Toteutettavat toimet 3

Jotta siirtojen liian suuresta määrästä päästäisiin eroon, virastojen olisi edelleen parannettava talousarviosuunnitteluaan ja talousarvion täytäntöönpanosyklejään.

Puutteet ja hyvät käytännöt tavoissa, joilla virastot hoitavat mahdollisia pyöröovitapauksia

48 Varainhoitovuoden 2021 osalta tilintarkastustuomioistuin täydensi tavanomaista tarkastustyötään, joka koski virastojen tilien luotettavuutta ja niiden tulojen ja maksujen laillisuutta ja asianmukaisuutta (sääntöjenmukaisuutta), analyysilla, joka koski virastojen tapoja hoitaa mahdollisia pyöröovitapauksia. Laatikossa 4 selostetaan, mitä pyöröovitilanteet ovat ja miten ne liittyvät eturistiriitojen ja toimintapolitiikan kaappaamisen riskeihin.

Laatikko 4

Mitä ovat ”pyöröovitilanteet” ja miksi ne ovat tärkeitä?

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) määrittelee pyöröoven käsitteen seuraavasti: ”Eturistiriitoja voi syntyä ja niistä voi aiheutua toimintapolitiikan kaappaamisen riski, kun henkilöt siirtyvät tehtävästä toiseen julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Kun tehtävät kattavat aloja, jotka ovat suljettuja tai joista aiemmin virkamiehenä toiminut henkilö vastasi suoraan, tämä ns. pyöröovi-ilmiö voidaan ymmärtää siten, että jokin taho saa oikeudetonta etua. Tämä etu on saatu aiemman viranhoidon myötä, ja se voi koostua tiedosta tai suhteista taikka minkä tahansa muun tyyppisestä edusta. Joissakin tapauksissa virkamiehet voivat joutua kiusaukseen tehdä päätöksiä – tai heidän voidaan mieltää tehneen päätöksiä – ei julkisen edun mukaisesti vaan entisen tai tulevan työnantajansa edun mukaisesti.”¹⁷

EU:n toimintaympäristön osalta Euroopan oikeusasiamies¹⁸ on todennut, että kun virkamies on siirtynyt yksityiselle sektorille, usein sanotaan, että hän on mennyt läpi pyöröovesta. Oikeusasiamiehen mukaan tämä voi olla riski EU:n toimielinten lahjomattomuudelle, sillä arvokasta sisäpiiritietoa voi siirtyä yksityiselle sektorille tai entiset virkamiehet voivat lobata entisiä kollegoitaan tai nykyisiin virkamiehiin voidaan vaikuttaa mahdollisen tulevan työsopimuksen avulla.

Se, että henkilö alkaa EU:n toimielimen tai elimen – kuten viraston – palveluksessa ollessaan harjoittaa viranhoitoonsa kuulumatonta toimintaa korvausta vastaan, voi synnyttää samanlaisia riskejä kuin se, että henkilö ottaa vastaan uuden työpaikan sen jälkeen kun hän on jättänyt tehtävänsä EU‑virkamiehenä.

49 Virastot ovat erityisen alttiita pyöröovitilanteiden aiheuttamille riskeille, sillä ne tukeutuvat väliaikaiseen henkilöstöön ja niiden henkilöstön vaihtuvuus on tästä syystä suurta. Myös virastojen hallintomalli, jossa hallintoneuvostojen jäsenet ovat tehtävässään suhteellisen lyhyen ajan, saattaa virastot erityisen alttiiksi pyöröoviriskeille. Eräiden virastojen osalta tätä riskiä lisää vielä se, että niillä on huomattavia sääntelyvaltuuksia (esim. EPV, EIOPA ja ESMA) tai yhteyksiä toimialansa yrityksiin (esim. EASA, ECHA ja EFSA). Tilintarkastustuomioistuin päätti tutkia tätä aihetta, koska se on tärkeä ei ainoastaan EU:n virastojen asianmukaisen toiminnan kannalta vaan myös niiden maineen ja laajemmin koko EU:n maineen kannalta.

50 Tilintarkastustuomioistuin tutki sellaisia vuosina 2019–2021 esiintyneitä tapauksia, joissa nykyiset tai entiset viraston johtohenkilöstön jäsenet (toimitusjohtajat/pääjohtajat, johtajat tai palkkaluokassa AD14–16 olevat virkamiehet) ovat ottaneet vastaan uuden työpaikan sen jälkeen, kun he ovat jättäneet viraston, tai he ovat viraston palveluksessa ollessaan alkaneet harjoittaa viranhoitoonsa kuulumatonta toimintaa korvausta vastaan. Tilintarkastustuomioistuin kävi lisäksi läpi samanlaisia tapauksia virastojen hallintoneuvostojen jäsenten ja entisten jäsenten osalta. Vain jotkin virastot olivat arvioineet näitä tapauksia ja tällöin ainoastaan omien sisäisten sääntöjensä pohjalta. Tilintarkastustuomioistuimen tutkimuksen piiriin kuului 40 virastoa. Vain Chafea, jonka toiminta päättyi vuonna 2021, ja kolme virastoa, jotka saavuttivat operatiivisen valmiuden tai tulivat riippumattomiksi vasta vuonna 2021 (ELA, EPPO and HADEA), jäivät tutkimuksen ulkopuolelle. Laatikossa 5 selostetaan relevantit oikeusperiaatteet.

Laatikko 5

EU:n lainsäädäntökehys, jota sovelletaan pyöröoviriskien hallinnointiin

Säännöt, joita sovelletaan mahdollisten pyöröovitilanteiden ja niitä koskevien eturistiriitariskien hallitsemiseen, on pääasiassa vahvistettu EU:n henkilöstösäännöissä¹⁹. Näitä sääntöjä sovelletaan EU:n toimielinten ja elinten, myös virastojen, nykyisiin ja entisiin henkilöstön jäseniin. Sääntöihin kuuluu seuraavaa:

Henkilöstön jäsenten on ilmoitettava virastolleen, jos he suunnittelevat työpaikan vastaanottamista kahden vuoden sisällä siitä, kun he ovat lopettaneet työnsä EU‑virkamiehinä.
Ennen kuin virasto antaa entiselle henkilöstön jäsenelleen luvan ottaa vastaan tehtävän viraston ulkopuolelta tai uuden työpaikan – tai hylkää tällaista lupaa koskevan pyynnön – sen on kuultava sekakomiteaa.
Jos virasto katsoo, että eturistiriidan riski on olemassa, se voi kieltää henkilöstön jäsentä ottamasta työpaikkaa vastaan tai se voi antaa hyväksyntänsä siten, että siihen sisältyy ehtoja.
Viraston on lisäksi kiellettävä entisiä johtohenkilöstön jäseniään lobbaamasta toimielimen henkilöstön jäseniä tai kohdistamasta heihin edunvalvontaa 12 kuukauden aikana siitä, kun he ovat lopettaneet työnsä EU‑virkamiehinä.
Viraston on julkaistava vuosittain luettelo tapauksista, joissa on arvioitu lobbaukseen ja edunvalvontaan liittyvää riskiä.

Näitä sääntöjä ei kuitenkaan sovelleta virastojen hallintoneuvostojen jäseniin, sillä heitä ei pidetä virastojen henkilöstön jäseninä. Yhdeksällä virastolla on kuitenkin sisäisiä sääntöjä, jotka koskevat tätä osa-aluetta.

Tämänhetkisessä oikeudellisessa kehyksessä ei ole selkeitä vaatimuksia sääntöjen noudattamisesta ja niiden noudattamisen valvonnasta

51 Kuten laatikossa 5 mainitaan, henkilöstösääntöjä ei lähtökohtaisesti sovelleta hallintoneuvostojen jäseniin, sillä nämä eivät kuulu virastojen henkilöstöön. Tämä tilanne koskee myös niitä osia henkilöstösäännöistä, jotka liittyvät pyöröovitilanteisiin tai laajemmin eturistiriitoihin. Henkilöstösäännöt eivät koske myöskään virastojen tieteellisten komiteoiden, asiantuntijaryhmien tai muiden sentyyppisten elinten jäseniä. Tästä muodostuu oikeudellinen tyhjiö, sillä ei ole olemassa sellaista yhteistä oikeusperustaa, jossa määriteltäisiin eturistiriitojen ja pyöröovitilanteiden riskin kannalta, millaisia vähimmäisvaatimuksia näihin kategorioihin kuuluviin henkilöihin olisi sovellettava silloin kun he työskentelevät EU:n virastoille. Sääntöjen vahvistaminen tässä asiassa on jätetty kunkin viraston tehtäväksi.

52 EU:n oikeudellisessa kehyksessä, joka koskee pyöröoviriskien hallintaa, annetaan EU:n toimielimille ja elimille, myös virastoille, erittäin niukasti velvoitteita sen valvomiseksi, että nykyiset ja entiset henkilöstön jäsenet noudattavat pyöröovivaatimuksia. Oikeudellisessa kehyksessä ei määritellä, miten tällainen valvonta tapahtuisi tai millaisia välineitä sen toteuttamisessa voitaisiin käyttää. Tästä johtuu, että useimmat virastot eivät tee tällaista valvontaa lainkaan. Niinpä onkin todennäköistä, että tapaukset, joissa pyöröovitapauksista ei ilmoiteta tai viraston palveluksesta lähteneet henkilöt rikkovat heidän uusiin työtehtäviinsä liittyviä rajoituksia, jäävät havaitsematta.

53 Säännöt, jotka koskevat pyöröovitilanteiden ja niihin liittyvien eturistiriitariskien valvontaa ja hallintaa, eivät vahvista riittävän yksiselitteisesti sitä, että EU:n toimielimillä ja elimillä on velvollisuus julkaista vuosittain luettelo tapauksista, joissa on arvioitu lobbaukseen ja edunvalvontaan liittyvää riskiä. Euroopan oikeusasiamies raportoi tästä asiasta jo vuonna 2017 (ks. laatikko 6). Henkilöstösääntöjä ei ole tämän kysymyksen osalta muutettu tuon vuoden jälkeen.

Laatikko 6

Euroopan oikeusasiamiehen mielestä tapauksia, joihin liittyy lobbauksen ja edunvalvonnan riski, olisi arvioitava avoimemmin

Euroopan oikeusasiamies on todennut vuoden 2017 raportissaan²⁰, että kaikista arvioiduista tapauksissa olisi tiedotettava julkisuuteen. Merkitystä ei ole sillä, onko toimielin katsonut, että ilmoitettuun ansiotyöhön liittyy tai voi liittyä lobbaamista ja edunvalvontaa. Oikeusasiamiehen mukaan tämä on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että 16 artiklan 3 ja 4 kohtaa sovellettaisiin vaikuttavasti ja mielekkäästi. Euroopan oikeusasiamies on katsonut, että vähintään seuraavat tiedot olisi julkaistava:

johtohenkilöstön jäsenen nimi
päivämäärä, jona kyseinen johtohenkilöstön jäsen on eronnut palveluksesta
selvitys siitä, minkä tyyppisessä virassa johtohenkilöstön jäsen on ollut, sekä kuvaus siitä, millaisia tehtäviä hän on EU‑virkamiehenä hoitanut viimeisten kolmen vuoden aikana
tulevan työnantajan nimi ja kuvaus siitä, millaisia tehtäviä johtohenkilöstön jäsen tulee hoitamaan uudessa työssään; vaihtoehtoisesti kuvaus toiminnasta, jota johtohenkilöstön jäsen aikoo harjoittaa itsenäisenä ammatinharjoittajana
tieto siitä, onko tuleva työnantaja tai johtohenkilöstön jäsenen itse omistama yritys rekisteröity EU:n avoimuusrekisteriin; linkki kyseiseen rekisterimerkintään
toimielimen yksityiskohtainen arvio tapauksesta, mukaan lukien toimielimen päätelmät siitä, aikooko se antaa luvan toiminnalle ja edellyttääkö se tällöin lieventäviä toimenpiteitä, sekä lisäksi toimielimen ilmoitus siitä, voiko aiottuun toimintaan kuulua lobbaamista ja edunvalvontaa ja onko tästä syystä aiheellista määrätä lobbaus- ja edunvalvontakielto.

Toteutettavat toimet 4

EU:n virastojen verkoston olisi oltava yhteydessä komissioon ja lainsäätäjiin ja tehtävä ehdotus oikeudellisen kehyksen muuttamiseksi siten, että siinä vahvistettaisiin eturistiriitoihin ja pyöröovitilanteisiin liittyvät vähimmäisvaatimukset, joita sovellettaisiin EU:n virastojen hallintoneuvostojen jäseniin. Samanlaisia sääntöjä olisi tarvittaessa sovellettava myös tieteellisten komiteoiden, asiantuntijaryhmien tai muiden vastaavien elinten jäseniin, joihin ei sovelleta henkilöstösääntöjä.

Virastot pääosin noudattavat oikeudellisia velvoitteitaan

54 Kun nykyinen tai entinen henkilöstön jäsen ilmoittaa virastolle, että hän aikoo ottaa vastaan uuden työpaikan, viraston on annettava asiassa päätös 30 työpäivän kuluessa. Vastaavaa määräaikaa ei ole vahvistettu viranhoitoon kuulumattoman toiminnan osalta. Ennen päätöksen tekemistä viraston on kuultava sekakomiteaa.

55 Viimeisten kolmen vuoden aikana (2019–2021) vain 20 niistä 40 virastosta, joita tilintarkastustuomioistuin tutki, oli arvioinut johtohenkilöstönsä jäseniin liittyviä mahdollisia pyöröovitapauksia. Vain viisi virastoa oli arvioinut tapauksia, joissa virastojen hallintoneuvostojen jäsenet olivat ottaneet vastaan uuden työpaikan tai alkaneet harjoittaa tehtäväänsä kuulumatonta, viraston ulkopuolista toimintaa. Kuten kaaviosta 14 käy ilmi, tapauksia arvioitiin kaikkiaan 71, joista 43 koski johtohenkilöstön jäseniä ja 28 hallintoneuvoston jäseniä. Nämä luvut perustuvat tietoihin, jotka tilintarkastustuomioistuin on saanut virastoilta. Virastot puolestaan ovat yleisesti ottaen luottaneet henkilöstönsä jäsenten tai hallintoneuvostojensa jäsenten omiin ilmoituksiin. Tilintarkastustuomioistuin ei ole tehnyt tutkimuksia sellaisten tapausten havaitsemiseksi, joista ei ole tehty ilmoituksia.

Kaavio 14 – Useimmat virastot arvioivat vain hyvin harvoja tapauksia tai eivät tehneet arvioita lainkaan

56 Tilintarkastustuomioistuin tutki 17 tapauksen otoksen ja tuli siihen johtopäätökseen, että virastot yleisesti ottaen noudattivat sovellettavia oikeudellisia vaatimuksia. Tilintarkastustuomioistuimen kuudessa virastossa havaitsemat rikkomukset (ks. kaavio 15) koskivat velvollisuutta julkaista luettelo arvioiduista tapauksista, kuulla sekakomiteaa tai antaa virallinen päätös 30 työpäivän kuluessa.

Kaavio 15 – Menettelyyn liittyviä rikkomuksia havaittiin kuuden viraston osalta

Toteutettavat toimet 5

Jotta virastot voisivat varmistaa sovellettavien sääntöjen täysimääräisen noudattamisen, niiden olisi vahvistettava sisäisiä menettelyjään ja kontrollejaan, jotka liittyvät mahdollisiin pyöröovitilanteisiin. Niiden olisi erityisesti

annettava viralliset päätöksensä sovellettavien määräaikojen kuluessa
kuultava ennen päätöksen antamista kaikissa tapauksissa sekakomiteaa
julkaistava luettelo kaikista tapauksista, joissa on arvioitu lobbaukseen ja edunvalvontaan liittyvää riskiä.

Kun virastot käsittelevät mahdollisia pyöröovitilanteita, vain harvat virastot tekevät enemmän kuin mitä oikeudelliset vähimmäisvaatimukset edellyttävät

57 Yhdeksän virastoa (EPV, EIOPA, EIT, EMA, ESMA, EUIPO, Europol, FRA ja SRB) oli laatinut omia sisäisiä sääntöjään paikatakseen sitä, että EU:n lainsäädännöstä puuttuu säännöksiä, joissa säänneltäisiin virastojen hallintoneuvostojen jäsenten toimintaa. (ks. laatikko 7).

Laatikko 7

Esimerkkejä EMA:n ja EIT:n soveltamista pyöröovisäännöistä

EMAn sisäiset säännöt edellyttävät, että hallintoneuvoston jäsenet (ja heidän varahenkilönsä) ilmoittavat virastolle välittömästi aikeistaan ottaa vastaan työtehtäviä lääkeyrityksissä. Siitä hetkestä lähtien, kun EMA saa tällaisen ilmoituksen, sen on estettävä kyseistä henkilöä osallistumasta hallintoneuvoston toimintaan. Samanlaisia sääntöjä sovelletaan myös EMAn tieteellisten komiteoiden ja asiantuntijaryhmien jäseniin.

EIT:llä on käytössään menettelysäännöt, jotka koskevat hallintoneuvoston jäsenten eturistiriitoja. Kyseisten sääntöjen mukaan hallintoneuvoston jäsenet eivät saa kahden vuoden aikana jäsenyytensä päättymisestä ottaa vastaan tehtäviä – palkkiota vastaan tai ilman – sellaisessa liikeyrityksessä, tutkimuskeskuksessa tai yliopistossa, joka osallistuu EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimintaan tai saa avustusta EIT:ltä.

58 Muut 31 virastoa ottavat mahdolliset pyöröovitapaukset huomioon vain nykyisten tai entisten henkilökuntansa jäsenten osalta. Niinpä vain pieni osa mahdollisista pyöröovitapauksista, jotka koskevat virastojen hallintoneuvostojen jäseniä, joutuu minkäänlaisen arvioinnin kohteeksi (ks. kaavio 16). Tämä voi johtaa todellisiin eturistiriitoihin tai tilanteisiin, jotka voidaan mieltää eturistiriidoiksi. Seurauksena voi olla

päätöksiä, joissa ei palvella julkista etua vaan kyseisen hallintoneuvoston jäsenen tulevan työnantajan etua
epäreiluja etuja – sisäpiiritietoa, suhteita tai lobbausmahdollisuuksia – joillekin yksityisen sektorin toimijoille.

Kaavio 16 – Vain harvat mahdolliset pyöröovitilanteet, jotka koskevat hallintoneuvostojen jäseniä, joutuvat arvioinnin kohteeksi

Toteutettavat toimet 6

Virastojen olisi otettava hallintoneuvostojensa jäsenten osalta käyttöön sisäisiä sääntöjä, jotka koskevat eturistiriitoja yleisesti ja pyöröovitilanteita erityisesti.

59 Yleisesti ottaen tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että kun virastot pyrkivät tunnistamaan mahdollisia pyöröovitilanteita ja niihin liittyviä eturistiriitojen riskejä, ne tukeutuvat lähestulkoon pelkästään henkilöstön jäsenten omiin ilmoituksiin. Useimmat virastot eivät tee mitään sen selvittämiseksi, onko nykyisillä henkilöstön jäsenillä ehkä sellaisia viranhoitoon kuulumattomia tehtäviä, joista he eivät ole tehneet ilmoitusta, tai ovatko virastojen entiset henkilöstön jäsenet ottaneet vastaan uusia työpaikkoja ilmoittamatta niistä virastoille. Virastot eivät myöskään valvo, noudattavatko entiset henkilöstön jäsenet heille asetettuja rajoituksia, jotka koskevat heidän uusia työpaikkojaan. Tilintarkastustuomioistuin on kuitenkin havainnut neljä esimerkkiä hyvistä käytännöistä, jotka koskevat tähän asiaan liittyviä virastojen valvontamenettelyjä. (ks. laatikko 8).

Laatikko 8

Vain neljällä virastolla (BEREC-virasto, SRB, EPV ja ESMA) on käytössään menettelyjä, joiden avulla ne valvovat, onko pyöröovisääntöjä noudatettu

BEREC-viraston menettelyissä tehdään otantatarkastuksia sen selvittämiseksi, ovatko entiset henkilöstön jäsenet noudattaneet henkilöstösääntöjen 16 artiklan mukaisia velvoitteitaan. Näissä tarkastuksissa keskitytään johtohenkilöstön jäseniin sekä niihin henkilöstön jäseniin, joita on kielletty harjoittamasta tiettyä ansiotyötä tai joiden on sallittu ottaa vastaan uusi työpaikka mutta tietyin rajoituksin.

SRB:n menettelyissä tehdään vaatimustenmukaisuustarkastuksia sellaisten entisten henkilöstön jäsenten osalta, jotka ovat jättäneet viraston kahden viime vuoden aikana. Tarkastuksissa muun muassa käytetään julkisesti saatavilla olevia tietokantoja.

Toteutettavat toimet 7

Jotta virastot voisivat havaita pyöröovitilanteita, joista ei ole tehty ilmoitusta, ja jotta ne voisivat varmistaa, että aiemmin asetettuja rajoituksia noudatetaan, virastojen olisi valvottava aktiivisesti johtohenkilöstönsä jäsenten ammatillista toimintaa. Tämä koskee myös niitä henkilöitä, jotka ovat lähteneet virastoista kahden viime vuoden aikana.

Muut Euroopan tilintarkastustuomioistuimen antamat, virastoja koskevat kertomukset

60 Nimenomaan virastoja käsittelevien tarkastuskertomusten lisäksi Euroopan tilintarkastustuomioistuin laati vuonna 2021 sekä vuoden 2022 alkupuoliskon aikana useita EU:n toimintapolitiikkojen täytäntöönpanoon liittyviä erityiskertomuksia, joissa viitataan joihinkin virastoihin (kattava luettelo virastoista kaaviossa 17).

Kaavio 17 – Muut Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2021 sekä vuoden 2022 alkupuoliskon aikana julkaisemat erityiskertomukset, joissa käsitellään virastoihin liittyviä kysymyksiä

Virastot toteuttavat jatkotoimia aiempien vuosien tarkastushavaintojen perusteella

61 Tilintarkastustuomioistuin antaa tietoa niiden jatkotoimien etenemisestä, joita virastot ovat toteuttaneet aiempina vuosina esitettyjen huomautusten perusteella. Kaaviosta 18 käy ilmi, että niiden 139 huomautuksen osalta, joiden perusteella ei ollut toteutettu korjaavia toimia vuoden 2020 loppuun mennessä, korjaavat toimet oli vuonna 2021 saatu päätökseen 67 tapauksessa ja ne olivat käynnissä 39 tapauksessa. Tilintarkastustuomioistuin raportoi, että aiemmilta vuosilta oli yhteensä 48 huomautusta, joiden osalta ei vielä ollut toteutettu korjaavia toimenpiteitä. Näistä huomautuksista 9 oli kokonaan vailla reaktiota. Puutteet koskivat seuraavia 22:ta virastoa: ACER, BEREC-virasto, CEPOL, CPVO, EISMEA, EASA, EASO, EFSA, EIT, EMA, EMCDDA, ERA, ESMA, ETF, EUIPO, eu-LISA, Eurofound, Eurojust, Europol, FRA, Frontex ja SRB.

Kaavio 18 – Virastojen aiempien vuosien huomautusten perusteella toteuttamat jatkotoimet

62 Laatikossa 9 selostetaan jatkotoimien eri vaiheita sellaisina kuin kyseisiä ilmaisuja käytetään tässä yhteenvedossa. Lisäksi kaaviossa annetaan esimerkkejä tyypillisistä tilanteista, joita jatkotoimien eri vaiheet koskevat.

Laatikko 9

Selostus tässä yhteenvedossa käytetyistä jatkotoimien tilannekuvauksista

Toteutettu: Virasto on toteuttanut parannuksia, joilla korjataan huomautuksissa todettuja puutteita. Parannuksista on esitetty näyttöä, ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin on tarkastanut jatkotoimet.

Kesken: Korjaustoimista on jonkin verran näyttöä, mutta prosessia ei ole pantu täytäntöön täysimääräisesti tai saatu valmiiksi.

Tekemättä: Huomautukseen ei ole reagoitu, tai virasto ei ole esittänyt eriävää mielipidettään.

Ei relevantti: Huomautus ei ole enää ajankohtainen, tai sopimus, jota huomautus koski, ei ole enää voimassa. Tätä sovelletaan myös, kun olosuhteet ovat muuttuneet siten, että asian käsittelyn kustannukset ylittävät sen hyödyt.

EU:n virastoista ja muista elimistä käytetyt lyhenteet

Lyhenne	Koko nimi	Lyhenne	Koko nimi
ACER	Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto	EMA	Euroopan lääkevirasto
BEREC-virasto	Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) tukivirasto	EMCDDA	Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus
CdT	Euroopan unionin elinten käännöskeskus	EMSA	Euroopan meriturvallisuusvirasto
Cedefop	Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus	ENISA	Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto
CEPOL	Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirasto	EPPO	Euroopan syyttäjänvirasto
Chafea	Kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanovirasto	ERA	Euroopan unionin rautatievirasto
CINEA	Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanovirasto	ERCEA	Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanovirasto
CPVO	Yhteisön kasvilajikevirasto	ESA	Euratomin hankintakeskus
EACEA	Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirasto	ESMA	Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen
EASA	Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto	ETF	Euroopan koulutussäätiö
EASO	Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto	EUIPO	Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto
EPV	Euroopan pankkiviranomainen	eu-LISA	Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava Euroopan unionin virasto
ECDC	Euroopan tautienehkäisy- ja ‑valvontakeskus	EU‑OSHA	Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto
ECHA	Euroopan kemikaalivirasto	Eurofound	Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö
EEA	Euroopan ympäristökeskus	Eurojust	Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto
EFCA	Euroopan kalastuksenvalvontavirasto	Europol	Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto
EFSA	Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen	EUSPA	Euroopan unionin avaruusohjelmavirasto
EIGE	Euroopan tasa-arvoinstituutti	FRA	Euroopan unionin perusoikeusvirasto
EIOPA	Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen	Frontex	Euroopan raja- ja merivartiovirasto
EISMEA	Euroopan innovaationeuvoston ja pk‑yritysasioiden toimeenpanovirasto	HADEA	Euroopan terveys- ja digitaaliasioiden toimeenpanovirasto
EIT	Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti	REA	Euroopan tutkimuksen toimeenpanovirasto
ELA	Euroopan työviranomainen	SRB	Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto

Tarkastustiimi

Kolmas rivi (vasemmalta oikealle): Janis Gaisonoks, Marco Corradi, Peter Eklund, Joao Pedro Bento, Ivo Koppelmaa, Emmanuel Djoffon (tarkastajat).

Toinen rivi (vasemmalta oikealle): Sergio Gascon Samper (tarkastaja), Alexandra Mazilu (graafinen suunnitelija), Nikolaos Alampanos, Armin Hosp, Leonidas Tsonakas, Paulo Oliveira, (tarkastajat), Ioanna Michali (assistentti).

Eturivi (vasemmalta oikealle): Rimantas Šadžius (tilintarkastustuomioistuimen jäsen), Julio Cesar Santin Santos, Mirko Gottmann (tarkastajat), Michal Machowski (toimialapäällikkö), Christine Becker (tarkastaja), Mindaugas Pakstys (kabinettipäällikkö).

Kuvasta puuttuvat seuraavat tarkastustiimin jäsenet: Valeria John Sweeney (toimialapäällikkö), Di Hai, Matthias Blaas (kabinettiavustajat), Iveta Adovica, Santiago Fuentes, Joaquin Hernandez Fernandez, Marc Hertgen, Tomas Mackevicius, Hans Christian Monz, Roberto Sanz Moratal, Svetoslava Tashkova (tarkastajat), Chantal Kapawa (assistentti).

Haluamme esittää erityisen kunnianosoituksen Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenelle Alex Brenninkmeijerille (1951–2022), joka johti tätä tarkastusta huhtikuuhun 2022 saakka.

Loppuviitteet

¹ SEUT-sopimus, 285–287 artikla (EUVL C 326, 26.10.2012, s. 169–171).

² Lisätietoja tilintarkastustuomioistuimen työstä esitetään toimintakertomuksissa, vuosikertomuksissa EU:n talousarvion toteuttamisesta, erityiskertomuksissa ja yleiskatsauksissa sekä lausunnoissa, joita se antaa uudesta tai päivitetystä EU‑lainsäädännöstä ja muista varainhoitoon vaikuttavista päätöksistä (www.eca.europa.eu).

³ ACER, BEREC-virasto, Cedefop, CdT, CEPOL, CPVO, EASA, EASO, EPV, ECDC, ECHA, EEA, EFCA, EFSA, EIGE, EIOPA, ELA, EMA, EMCDDA, EMSA, ENISA, ERA, ESMA, ETF, EUIPO, eu-LISA, EU‑OSHA, EUSPA, Eurofound, Eurojust, Europol, FRA ja Frontex.

⁴ CINEA, EACEA, EISMEA, ERCEA, HADEA, REA ja Chafea (viimeksi mainittu lakkautettiin 1. huhtikuuta 2021).

⁵ Ks. tilintarkastustuomioistuimen kertomus varainhoitovuodelta 2020.

⁶ Katsaus 01/2014, ”Yleiskatsaus tilivelvollisuuteen ja julkiseen tarkastukseen EU:ssa – Puutteita, päällekkäisyyksiä ja haasteita”, kohta 84.

⁷ EUAN-verkoston strategia vuosiksi 2021–2027, Bryssel, 9.11.2020.

⁸ Vuosikertomus EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2019, kohdat 2.34–2.41.

⁹ Vuosikertomus EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2020, kohta 3.30.15.

¹⁰ Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2021/173 Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanoviraston, Euroopan terveys- ja digitaaliasioiden toimeenpanoviraston, Euroopan tutkimuksen toimeenpanoviraston, Euroopan innovaationeuvoston ja pk‑yritysasioiden toimeenpanoviraston, Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston ja Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanoviraston perustamisesta.

¹¹ Asetukset (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 1095/2010, 42 artikla.

¹² Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus 10/2019, ”EU:n laajuiset pankkien stressitestit – Pankeista annettujen tietojen määrä on ennennäkemättömän suuri, mutta koordinointia ja riskien painottamista on lisättävä”.

¹³ Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus 29/2018: EIOPA edisti merkittävästi vakuutusalan valvontaa ja vakautta, mutta ratkaistavana on yhä mittavia haasteita.

¹⁴ Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus 13/2021: EU:n toimet rahanpesun torjumiseksi pankkisektorilla ovat hajanaisia ja täytäntöönpano on riittämätöntä.

¹⁵ Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus 04/2022: Sijoitusrahastot – EU:n toimilla ei ole vielä luotu todellisia sisämarkkinoita, jotka hyödyttäisivät sijoittajia.

¹⁶ Komission ehdotukset asetusten (EU) No 1093/2010, (EU) No 1094/2010 ja (EU) No 1095/2010 muuttamisesta (COM(2017) 536 final).

¹⁷ OECD Public Integrity Handbook, luku 13.3.2.

¹⁸ The European Ombudsman’s work on revolving doors.

¹⁹ Asetus Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiajärjestön virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta, 12, 12 b, 16 ja 17 artikla.

²⁰ Report of the European Ombudsman on the publication of information on former senior staff so as to enforce the one-year lobbying and advocacy ban.

Yhteystiedot

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG

Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx
Verkkosivut: eca.europa.eu
Twitter: @EUAuditors

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (https://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2022

PDF	ISBN 978-92-847-8844-6		doi:10.2865/572553	QJ-AH-22-001-FI-N
HTML	ISBN 978-92-847-8831-6		doi:10.2865/648822	QJ-AH-22-001-FI-Q

YHTEYDENOTOT EU:hun

Käynti tiedotuspisteessä
Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta (european-union.europa.eu/contact-eu/meet-us_fi).

Yhteydenotot puhelimitse tai kirjallisesti
Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä

soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696, tai
verkkolomakkeella (european-union.europa.eu/contact-eu/write-us_fi).

TIETOA EU:sta

Verkkosivut
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla (european-union.europa.eu).

EU:n julkaisut
EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata verkosta (op.europa.eu/fi/web/general-publications/publications). Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. european-union.europa.eu/contact-eu/meet-us_fi).

EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1951 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa (eur-lex.europa.eu).

EU:n avoin data
Eurooppalaisen datan portaali (data.europa.eu) tarjoaa pääsyn EU:n toimielinten, elinten ja virastojen avoimiin data-aineistoihin. Data on ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä maksutta sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten. Portaalissa on myös runsaasti Euroopan maiden data-aineistoja.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2021