Toimintamme vuonna 2019
EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN
VUOTUINEN TOIMINTAKERTOMUS

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenet (tammikuu 2020).

Euroopan tilintarkastustuomioistuin

Presidentin esipuhe

Hyvä lukija,

Vuosi 2019 oli monien muutosten vuosi Euroopan unionille: järjestettiin Euroopan parlamentin vaalit ja EU:n uusi komissio aloitti toimikautensa. Strategiset painopisteet määritettiin uudelleen, ja lisäksi pantiin alulle tärkeitä toimintapolitiikan paketteja, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja Euroopan digitaalinen tulevaisuus (vuoden 2020 alussa). Vuoden lopussa kävi selväksi, että unioni koostuu vastedes 27 jäsenvaltiosta.

Samaan aikaan EU on tärkeässä taitekohdassa myös rahoituksensa suhteen. Monivuotista rahoituskehystä koskevat neuvottelut ovat loppusuoralla, ja niiden tuloksen mukaan määräytyy EU:n rahoituskapasiteetti seuraaville seitsemälle vuodelle. Kaikkien EU:n toimielinten on nyt aikaisempien ponnistelujen pohjalta jatkettava unionin varainhoidon parantamista ja varmistettava, että EU:n toiminta tuottaa tulosta.

Ulkoisena tarkastajana esitämme riippumattoman arvion EU:n toimintapolitiikoista ja ohjelmista sekä EU:n varainhoidon laadusta koko unionin alueella ja sen ulkopuolella. Tarkastamme, onko EU:n varainkäyttö sääntöjen mukaista ja tuottavatko EU:n toimintapolitiikat ja ohjelmat vastinetta käytetyille rahoille.

Esitämme tässä toimintakertomuksessa kokonaiskuvan työstämme vuodelta 2019, jolloin julkaisimme useita erittäin ajankohtaisia erityiskertomuksia, katsauksia ja lausuntoja. Lisäksi annamme tietoa tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöstä, hallinnosta ja varainhoidosta. Toivon, että näistä tiedoista on lukijalle hyötyä.

Vuotuista toimintakertomusta julkaistessamme kansanterveyteen kohdistuu ennennäkemätön COVID-19 -pandemian aiheuttama haaste EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa. Toimielimemme on reagoinut tilanteeseen nopeasti Luxemburgin hallituksen terveys- ja turvallisuusohjeiden mukaisesti.

Haluan kiittää kaikkia kollegoita hyvin suoritetusta työstä ja joustavasta sopeutumisesta nykyiseen tilanteeseen. Meidän on nyt pidettävä yhtä ja tehtävä kaikkemme, jotta voimme jatkaa tehtäviämme EU:n ulkoisena tarkastajana näinä haastavina aikoina.

Klaus-Heiner Lehne
Presidentti

Toimintamme

Strategia

Pyrimme jatkossakin olemaan edelläkävijöitä julkisen sektorin tarkastuksen kehityksessä, ja käytämme sitä silmällä pitäen monivuotisia strategioita, joiden avulla muodostamme tarkastustyötämme koskevat pitkän aikavälin suuntaviivat. Lisäksi strategiat auttavat viemään eteenpäin organisaatiomuutoksia koskevia aloitteita, jotka tähtäävät jatkuviin parannuksiin.

Vuoden 2019 lopussa päättyi nykyisen vuosien 2018–2020 strategiamme toinen toteutusvuosi. Kyseisen kolmen vuoden jakson aikana tilintarkastustuomioistuimella on seuraavat strategiset päämäärät: parantaa tarkastuslausuman tuottamaa lisäarvoa, keskittyä aiempaa enemmän EU:n toiminnan tuloksellisuusnäkökohtiin ja varmistaa, että onnistumme välittämään viestimme yleisölle selkeästi. Strategiamme toteuttamista silmällä pitäen olemme sopineet nämä päämäärät kattavasta toimintasuunnitelmasta.

Kahden viime vuoden aikana olemme edistyneet hyvin strategisten päämääriemme täytäntöönpanossa. Olemme käynnistäneet joukon aloitteita ja hankkeita kaikilla kohdealoilla, ja varsinkin seuraavissa toimissa on menty jopa toimintasuunnitelmaa pidemmälle:

• hyödyllinen kokeilu, jossa käytettiin varmentavaa tarkastustapaa tarkastuslausuman perustana
• tuloksellisuustarkastusten ja erilaisten katsausten määrän merkittävä lisääminen ja laajempi aihevalikoima, joka kattaa sekä EU:n varainkäytön että sääntelytoiminnan
• yhteydenpidon parantaminen Euroopan parlamenttiin ja suurempi näkyvyys perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa.

Vuoden aikana neljän jäsenvaltion (Viro, Alankomaat, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta) ylimmät tarkastuselimet suorittivat tilintarkastustuomioistuimen strategian vertaisarvioinnin. Vertaisarvioinnin tuloksena syntynyt raportti julkaistiin maaliskuussa 2020. Siinä esitettyjä näkemyksiä ehdittiin näin ollen hyödyntämään tilintarkastustuomioistuimen seuraavaa, vuotta 2021 ja sitä seuraavia vuosia koskevaa strategiaa varten.

EU:n toimien tuloksellisuuden ja säännönmukaisuuden tarkastus

Tuloksellisuuden tarkastuksissamme tutkitaan EU:n toimintapolitiikkojen ja ohjelmien vaikuttavuutta, tehokkuutta ja taloudellisuutta. Niissä keskitytään aiheisiin, jotka heijastavat EU:n ratkaistavana olevia ongelmia, esimerkiksi luonnonvarojen kestävä ja ympäristöä säästävä käyttö, kasvu ja osallisuus, muuttoliikkeen ja maailmanlaajuisen kehityksen tuomat haasteet, sisämarkkinat ja pankkiunioni. Lisäksi tuloksellisuustarkastuksissa varmistetaan Euroopan unionin vastuullinen ja tehokas toiminta. Tarkastusten tarkoituksena on auttaa Euroopan unionia saavuttamaan toimintapoliittiset tavoitteensa paremmin.

Tilintarkastuksen ja säännönmukaisuuden tarkastuksen yhteydessä annamme lausuman tilinpäätöksen luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta. Voimme myös toimittaa säännönmukaisuuden tarkastuksia, joissa tutkitaan EU:n talousarviokirjanpidon ja varainhoidon tilaa tai arvioidaan, ovatko EU:n varojen keräämiseen ja käyttöön tarkoitetut hallinto- ja valvontajärjestelmät EU:n ja kansallisten säännösten mukaisia.

Toimitamme tarkastukset kansainvälisesti hyväksyttyjen julkisen sektorin tarkastusstandardien mukaisesti.

Työohjelma

Tilintarkastustuomioistuin jatkoi vuonna 2019 strategista ennakointia tarkastustyönsä osalta. Tämän tulevaisuuteen suuntautuvan toimintatavan tarkoituksena on ottaa EU:n tulevat keskeiset haasteet paremmin huomioon tarkastustyössä.

Perustimme tätä varten strategiaa ja tulevan kehityksen ennakointia käsittelevän neuvoa-antavan paneelin. Viidestä jäsenestä koostuvan paneelin yhtenä tehtävänä on tällä hetkellä valvoa vuoden 2020 jälkeisen strategian valmistelua.

Tilintarkastustuomioistuimen lokakuussa 2019 julkaistussa työohjelmassa vahvistetaan tarkastusprioriteetit tuleville vuosille ja annetaan tietoja vuonna 2020 julkaistaviksi suunnitelluista 41 kertomuksesta ja katsauksesta.

Vuodelle 2020 ja sen jälkeisille vuosille suunnitellut tarkastukset tuottavat jatkossakin EU:n kansalaisten ja päättäjien käyttöön riippumattomia kertomuksia EU:n tulevaisuuden kannalta keskeisistä kysymyksistä.

Laadimme tarkastustyöohjelmamme riippumattomasti mutta emme muusta maailmasta eristyneenä. Meille on niin ollen äärimmäisen tärkeää työskennellä yhdessä institutionaalisten sidosryhmiemme, erityisesti Euroopan parlamentin kanssa. Vuoden 2019 alussa pyysimme tavanomaiseen tapaan kaikkia parlamentin valiokuntia ehdottamaan mahdollisia tarkastusaiheita työohjelmaamme.

Tarkastustyö kentällä

Suurin osa tarkastustyöstä suoritetaan toimitiloissamme Luxemburgissa. Tarkastajat tekevät myös paljon tarkastuskäyntejä pääasialliseen tarkastuskohteeseemme eli Euroopan komissioon sekä muihin EU:n toimielimiin, virastoihin ja laitoksiin. Lisäksi he käyvät tarkastusten yhteydessä jäsenvaltioiden kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten luona, kolmansissa maissa sijaitsevissa EU:n edustustoissa sekä kansainvälisissä organisaatioissa, jotka osallistuvat EU‑varojen käsittelyyn.

Tilintarkastustuomioistuin kohdistaa tarkastuksia myös EU‑varojen saajiin paikan päällä niin unionin alueella kuin sen rajojen ulkopuolellakin. Tarkastuskäyntien avulla seuraamme kirjausketjua ja saamme suoraa tarkastusevidenssiä EU:n toimintapolitiikkojen ja ohjelmien hallinnointiin sekä EU‑varojen keräämiseen ja maksamiseen osallistuvilta tahoilta sekä tuensaajilta.

Pyrimme saamaan tarkastukset päätökseen EU:n varainhoitoasetuksen mukaisen tavoiteajan mukaisesti 13 kuukauden kuluessa.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastustiimissä on tavallisesti kahdesta kolmeen tarkastajaa, ja tarkastusmatkojen kesto vaihtelee muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. EU:ssa paikan päällä toimitetut tarkastukset koordinoidaan usein yhdessä asianomaisten jäsenvaltioiden ylimpien tarkastuselinten kanssa.

Yksittäisissä jäsenvaltioissa ja edunsaajamaissa toimitettavien tarkastusten tiheys ja intensiteetti riippuvat tarkastustyön tyypistä. Vuonna 2019 tarkastajamme viettivät 3 605 päivää (2018: 3 671 päivää) tarkastuskäynneillä jäsenvaltioissa ja EU:n ulkopuolella.

Lisäksi tarkastajat käyttivät 2 504 päivää (2018: 2 723 päivää) EU:n toimielimissä Brysselissä ja Luxemburgissa sekä eri puolilla EU:ta sijaitsevissa hajautetuissa ja muissa elimissä, kansainvälisissä organisaatioissa (esim. Yhdistyneet kansakunnat tai OECD) ja yksityisissä tarkastusyrityksissä.

Hyödynnämme tarkastustyössä enenevässä määrin videokonferensseja ja muuta tietotekniikkaa (kuten tietojen ja asiakirjojen suojattua jakoa) yhteydenpidossa tarkastuskohteisiin.

Tarkastuskertomukset, katsaukset ja lausunnot

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskertomukset, katsaukset ja lausunnot muodostavat olennaisen osan EU:n tilivelvollisuusketjua. Euroopan parlamentti ja neuvosto hyödyntävät näitä julkaisuja EU:n toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamisen arviointiin ja EU:n talousarvion hallinnoinnista vastaavien tahojen vastuuseen asettamiseen erityisesti vuotuisen vastuuvapausmenettelyn yhteydessä.

Erityiskertomukset ja katsaukset

Vuosia 2018–2020 koskevan strategiansa mukaisesti tilintarkastustuomioistuin on viime vuosina entistä enemmän arvioinut EU:n toiminnan tuloksellisuutta.

Vuonna 2019 julkaisimme 36 erityiskertomusta ja katsausta EU:n eri menoaloilta. Kertomuksissa käsiteltiin monia EU:n haasteita esimerkiksi seuraavilla aloilla: elintarviketurvallisuuspolitiikka, uusiutuva energia, verkkokauppa, rajavalvonta, julkisen talouden ohjausjärjestelmä ja eettiset toimintapuitteet tarkastukseen valituissa EU:n toimielimissä.

Selvitämme erityiskertomuksissa, onko tarkastukseen valittujen EU:n politiikkojen ja ohjelmien tavoitteet saavutettu, onko tulokset saavutettu vaikuttavasti ja tehokkaasti ja onko EU:n rahoituksella saatu aikaan lisäarvoa eli onko tuloksia enemmän kuin olisi saavutettu pelkästään kansallisen tason toimilla. Annamme lisäksi suosituksia esim. taloudellisten säästöjen mahdollisuuksista, paremmista työmenetelmistä, tuhlaamisen välttämisestä tai odotettujen toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamisesta tehokkaammalla tavalla.

Tilintarkastustuomioistuimen katsauksissa voidaan esimerkiksi esittää aihetta laajemmin hahmottava kuvaus ja analyysi tilintarkastustuomioistuimen aikaisemman tarkastustyön tai muun julkisesti saatavilla olevan tiedon pohjalta, usein monialaisesta näkökulmasta. Lisäksi katsauksissa esitetään analyysejä aiheista tai kysymyksistä, joista tilintarkastustuomioistuin ei ole vielä toimittanut tarkastusta, tai niitä käytetään tiettyjä aiheita tai ongelmia koskevien tosiseikkojen selvittämiseen. Toisin kuin tarkastuskertomuksissa, niissä ei suoriteta arviointia eikä tuoteta varmuutta.

Seuraavilla sivuilla esitetään näkökulmia tilintarkastustuomioistuimen työhön ja annetaan esimerkkejä vuonna 2019 julkaistuista kertomuksista eri toimintapolitiikan aloilta.

Luonnonvarojen kestävä käyttö

Katsaus 1/2019: EU:n vastaus dieselgate-skandaaliin

Vuonna 2015 dieselkäyttöisten polttomoottoreiden laboratoriossa mitattujen päästöjen todettiin eroavan ajon aikana mitatuista tasoista. Tutkimuksissa ilmeni, että mittauksia varten oli käytetty ns. ”estolaitteita”, joiden ansiosta päästöt olivat vähäisemmät virallisten testien kuin tavallisen ajon aikana. Joissakin jäsenvaltioissa tyyppihyväksyntäviranomaiset reagoivat päästöskandaaliin testaamalla uudelleen dieselkäyttöiset henkilöajoneuvot. Nämä testit osoittivat, että lähes kaikkien Euro 5- ja Euro 6 ‑luokan kevyiden dieselkäyttöisten hyötyajoneuvojen pakokaasupäästöt ylittivät sovellettavat typpioksidirajat huomattavasti, joskus yli kymmenkertaisesti.

Tilintarkastustuomioistuin loi katsauksen toimiin, joilla toisaalta EU ja toisaalta jäsenvaltiot olivat vastanneet dieselgate-skandaaliin. Lisäksi katsauksessa käsiteltiin muutoksia, joita syyskuun 2015 jälkeen oli tehty ajoneuvopäästöjen mittausjärjestelmään.

Havaitsimme, että päästöskandaali on nopeuttanut monia lainsäädännön muutoksia ajoneuvojen tyyppihyväksyntä- ja päästötarkastuksia koskevassa EU:n järjestelmässä. Komissiolla on nyt valtuudet tarkastaa kansallisten tyyppihyväksyntäviranomaisten työtä, testata ajoneuvoja ja peruuttaa tyyppihyväksyntä kokonaan tai määräajaksi. Myös kiinnostuneet kolmannet osapuolet voivat nyt tehdä päästötestejä. Lisäksi komissio on käynnistänyt rikkomusmenettelyn joitakin jäsenvaltioita vastaan. Havaitsimme myös, että useissa jäsenvaltioissa on entistä enemmän halua ottaa käyttöön autoliikenteen rajoituksia ilmanlaadun parantamiseksi. Useat eurooppalaiset kaupungit ovat perustaneet vähäpäästöisiä vyöhykkeitä, joilla autoliikenne on rajoitettua tai kiellettyä.

Suorittamamme työ esitettiin katsauksen muodossa, koska lainsäädäntömuutoksilla ei ole lähitulevaisuudessa mitattavissa olevaa vaikutusta. Katsauksissamme ei esitetä suosituksia.

Yhteenkuuluvuutta, kasvua ja osallisuutta tukevat investoinnit

Erityiskertomus 8/2019: Tuuli- ja aurinkovoima sähköntuotannossa: EU:n tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan merkittäviä toimia

Sähköä voidaan tuottaa joko uusiutumattomista lähteistä, joita ovat muun muassa fossiiliset polttoaineet, uusiutumaton jäte ja perinteisissä reaktoreissa käytetyt ydinaineet, tai sitä voidaan tuottaa uusiutuvista lähteistä (esim. vesivoima, tuulivoima, aurinkovoima, biomassa). Uusiutuvia energianlähteitä käytetään myös tuottamaan energiaa, jota käytetään lämmityksessä ja jäähdytyksessä, ja lisäksi niillä tuotetaan liikenteen polttoainetta.

Nykyisin 79 prosenttia kaikista EU:n kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin fossiilisten polttoaineiden käytöstä energian tuottamiseen. Uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön osuuden lisääminen auttaa EU:ta saavuttamaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevat tavoitteensa. Jäsenvaltioilla on oikeus päättää, miten ne voivat parhaiten hyödyntää energiavarojaan ja miten ne järjestävät energiahuollon rakenteensa. EU voi tukea jäsenvaltioiden toimia tarjoamalla lisärahoitusta investointeihin uusiutuvan energian alalla.

Arvioimme tarkastuksessa, miten EU ja sen jäsenvaltiot olivat edistyneet uusiutuvan energian osuutta koskevien tavoitteidensa saavuttamisessa (EU:n laajuinen 20 prosentin tavoite vuoteen 2020 mennessä ja 32 prosentin tavoite vuoteen 2030 mennessä). Tarkastuskäyntejä tehtiin Saksaan, Kreikkaan, Espanjaan ja Puolaan sen selvittämiseksi, oliko tuulivoiman ja aurinkosähkön tuottamiseen suunnattu rahoitustuki ollut tuloksellista.

Havaitsimme, että uusiutuvien energialähteiden osuus energialähteiden yhdistelmästä oli vuodesta 2005 lähtien kasvanut merkittävästi, mutta tämä suuntaus oli hidastunut vuoden 2014 jälkeen. Uusiutuvien energialähteiden osuus EU:n sähköntuotannosta kaksinkertaistui vuosina 2005–2017 noin 15 prosentista lähes 31 prosenttiin. Kyseinen kasvu oli mahdollista lähinnä tuuli- ja aurinkovoiman ansiosta. Tavoitteiden saavuttaminen tulee kuitenkin olemaan huomattavan haasteellista noin puolelle EU:n jäsenvaltioista.

Suosittelimme, että komissio vaatii jäsenvaltioita tukemaan näiden energiamuotojen käyttöönoton lisäämistä. Jäsenvaltioiden olisi tätä varten järjestettävä huutokauppoja uusiutuvaa energiaa koskevan lisäkapasiteetin jakamiseksi, edistettävä kansalaisten osallistumista, yksinkertaistettava hallinnollisia menettelyjä ja ratkaistava energiaverkkojen riittämättömyyden ongelma. Lisäksi suosittelimme, että komissio tarkistaa jäsenvaltioita koskevat oikeudelliset velvoitteet tilastotietojen ajantasaisuuden parantamiseksi.

Ulkoiset toimet, turvallisuus ja oikeus

Erityiskertomus 24/2019: Muuttajien turvapaikka-, siirto- ja palauttamismenettelyt: Aika puuttua tehokkaammin tavoitteiden ja tulosten välisiin eroihin

Vuonna 2015 Euroopan unioniin kohdistui ennennäkemätön muuttoliike, minkä seurauksena turvapaikkahakemusten määrä kasvoi. Viime vuosina muuttoliike on palautunut kriisiä edeltävälle tasolle. Haastattelimme Euroopan komission, Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) ja Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) henkilöstöä. Teimme tarkastuskäyntejä sellaisten kansallisten viranomaisten luo sekä sellaisiin kansainvälisiin ja valtiosta riippumattomiin järjestöihin, jotka panevat täytäntöön EU:n rahoittamia hankkeita. Lisäksi tarkastimme 20 EU:n tukitoimea Kreikassa ja Italiassa. Muuttovirrat ovat kohdistuneet erityisesti näihin kahteen jäsenvaltioon.

Arvioimme tarkastuksessa, oliko EU:n rahoittamien tukitoimien tavoitteet saavutettu ja olivatko turvapaikka- ja palauttamismenettelyt vaikuttavia ja nopeita. Lisäksi arvioimme, oliko väliaikaisten hätätilanteissa sovellettavien siirtojärjestelmien tavoitemäärät ja tavoitteet saavutettu.

Havaitsimme, että rekisteröintiä ja sormenjälkien ottamista koskevat prosenttiosuudet hotspot-alueilla olivat parantuneet merkittävästi. Tästä huolimatta suuri osuus muuttajista jatkaa eteenpäin ja hakee turvapaikkaa toisesta EU:n jäsenvaltiosta ilman, että heidän sormenjälkensä tallennetaan Eurodac-tietokantaan. Lisäksi pitkät käsittelyajat ja pullonkaulat vaikuttavat turvapaikkamenettelyihin molemmissa jäsenvaltioissa. Suuri osuus siirtoa hakeneista ehdokkaista todella siirrettiin (80 prosenttia Kreikassa ja 89 prosenttia Italiassa). Komissio ei kuitenkaan ole seurannut siirtomenettelyä muuttajia vastaanottavissa valtioissa helmikuun 2018 jälkeen. Muun EU:n tapaan Kreikasta ja Italiasta toteutettujen palautusten määrä on pieni.

Suosittelimme, että seuraava komissio toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet hätätilanteen tuen hallinnoinnin parantamiseksi. Lisäksi komission olisi hyödynnettävä saatuja kokemuksia, kun se valmistelee tulevia vapaaehtoisia siirtomekanismeja. Suosittelemme myös, että EASOn tukea turvapaikkamenettelyille lisätään ja Frontexin palauttamistukea mukautetaan.

Markkinoiden sääntely ja kilpailukykyinen talous

Erityiskertomus 10/2019: EU:n laajuiset pankkien stressitestit: pankeista annettujen tietojen määrä on ennennäkemättömän suuri, mutta koordinointia ja riskien painottamista on lisättävä

EU:n laajuisessa stressitestissä arvioidaan vaikutuksia, joita laajamittaisella häiriöllä voisi olla suurten eurooppalaisten pankkien taloudelliseen asemaan ja elinkelpoisuuteen. Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) tehtävänä on EU:n laajuisten stressitestien käynnistäminen ja koordinointi yhteistyössä Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) kanssa. Stressitestejä on tehty EU:ssa vuodesta 2011 alkaen. Kaikki testit on toteutettu alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan mukaisesti, eli pankit ovat laskeneet häiriöskenaarion vaikutukset EPV:n hyväksymän menetelmän pohjalta.

Arvioimme, kuinka Euroopan pankkiviranomainen (EPV) on toteuttanut unionin laajuisen pankkien stressitestin.

Havaitsimme, että prosessin alussa EPV ei yksilöinyt testeissä huomioon otettavia riskejä eikä testeissä sovellettavan stressin ankaruutta. EJRK, joka kehitti stressiskenaarion, sai puolestaan merkittävää apua EKP:ltä sekä kansallisilta keskuspankeilta ja viranomaisilta. Tämän seurauksena EPV:n valvontaote tiettyihin merkittäviin prosessin vaiheisiin oli puutteellinen. Yhdysvalloissa valvontaviranomaiset soveltavat ylhäältä alaspäin suuntautuvaa lähestymistapaa. Tämä malli antaa viranomaisille paljon paremmat mahdollisuudet valvoa pankkien tuottamia testituloksia. EU:ssa EPV:n tehtävä sitä vastoin rajoittuu stressitestien käynnistämiseen, testimenetelmien tarjoamiseen sekä stressitestien yleiseen koordinointiin. EPV:n stressitestissä arvioitiin järjestelmän ja pankkien haavoittuvuutta taloudellisen taantuman aikana mutta ei niinkään sellaisen tilanteen aikana, jossa järjestelmään kohdistuisi vakava rahoitusmarkkinahäiriö. EPV:n tavoitteena oli testien laaja kattavuus, mutta tietyt riskipankit jätettiin stressitestien ulkopuolelle. EPV:n alhaalta ylös suuntautuva lähestymistapa heikensi pankkien tuottamien tulosten luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta.

Suosittelimme, että EPV valvoisi stressitestejä tiukemmin ja kehittäisi ylhäältä alaspäin suuntautuvan lähestymistavan täydentämään nykyistä alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa. Jotta tulevaisuuden stressitestit täyttäisivät tehtävänsä eli niiden avulla voitaisiin arvioida kykyä kestää epäsuotuisaa markkinakehitystä, testien yhteydessä olisi otettava huomioon EU:n rahoitusjärjestelmän sisäiset riskit, esitettävä selkeä näkemys pankin häiriönsietokyvystä sekä varmistettava, että käytössä on stressin vähimmäistaso. Lisäksi valittaessa pankkeja stressitesteihin olisi otettava huomioon paitsi pankkien koko myös niihin liittyvät riskit.

Unionin rahoitus ja hallinto

Erityiskertomus 14/2019: ”Kerro mielipiteesi!” Kansalaiset osallistuvat komission julkisiin kuulemisiin, mutta niihin liittyvät tiedotustoimet ovat puutteellisia

’Paremmassa sääntelyssä’ on pyrkimyksenä varmistaa, että poliittiset päätökset valmistellaan avoimesti ja läpinäkyvästi, ne perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan näyttöön ja niiden tukena on kansalaisten ja muiden sidosryhmien, kuten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja etujärjestöjen, laaja-alainen osallistuminen. Komissiolla on velvollisuus kuulla kansalaisia ja etujärjestöjä kaikilla unionin toiminta-aloilla. Paremman sääntelyn suuntaviivoissa määritellään sidosryhmien kuuleminen. Määritelmän mukaan myös ’kansalaiset’ ovat sidosryhmä. Sidosryhmien kuulemisissa – erityisesti julkisissa kuulemisissa – kerätään tietoja ja näkemyksiä kansalaisilta ja muilta sidosryhmiltä, kun komissio valmistelee toimintapoliittista aloitetta tai arvioi nykyisiä toimia. Komissio järjestää keskimäärin yli 100 julkista kuulemista vuodessa.

Arvioimme, olivatko komission julkiset kuulemiset vaikuttavia siten, että niissä tavoitettiin kansalaiset ja sidosryhmät ja hyödynnettiin heidän näkemyksiään. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti, miten komission toimintakehys on suunniteltu, miten komissio valmisteli ja toteutti valitut julkiset kuulemiset ja miten komissio tiedotti kuulemisista ja hyödynsi kuulemistoimintaa. Tarkastamamme otos koostui 26:sta komission julkisesta kuulemisesta, jotka sen viisi pääosastoa olivat järjestäneet vuosina 2016–2018. Lisäksi teimme kyselytutkimuksen selvittääksemme, miten tyytyväisiä julkisiin kuulemisiin osallistuneet henkilöt todellisuudessa olivat.

Havaitsimme, että julkisia kuulemisia koskeva komission toimintakehys on laadukas. Lisäksi komission julkisista kuulemisista poimimassamme otoksessa kuulemisten tuloksellisuus ja osallistujien mielipiteet niistä olivat yleisesti ottaen tyydyttäviä. Tiedotustoimissa ja palautteen antamisessa havaittiin sitä vastoin esimerkiksi seuraavia puutteita: erilaisten viestintäkanavien käytön mahdollisuutta ei aina hyödynnetty, ei selitetty, miksi kysely ei ollut saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä, ja jotkin kyselyistä olivat pitkiä ja monimutkaisia.

Suosittelimme, että kuulemisia mainostettaisiin laajemmin suurelle yleisölle ja ne kohdennettaisiin paremmin näkyvyyden lisäämiseksi, jotta useampi ihminen voisi osallistua niihin. Suosittelimme myös, että komissio parantaisi julkisiin kuulemiseen kohdistamansa seurannan raportointia. Lisäksi on edelleen aiheellista edistää kansalaisten aktiivisuutta lainsäädäntöaloitteiden alulle panossa eurooppalaisen kansalaisaloitteen kautta.

Tarkastusten ennakkoesittelyt

Tarkastuksen ennakkoesittelyissä annetaan tietoa meneillään olevista (tuloksellisuus)tarkastustehtävistä. Ennakkoesittelyt perustuvat ennen tarkastuksen käynnistämistä suoritettuun valmistelutyöhön. Niiden on tarkoitus toimia tietolähteenä tarkastuskohteena olevasta toimintapolitiikasta ja/tai ohjelmasta kiinnostuneille tahoille. Vuonna 2019 tilintarkastustuomioistuin julkaisi 18 tarkastuksen ennakkoesittelyä (2018: 12).

Vuosikertomukset ja erityisvuosikertomukset

Vuosikertomuksissa esitetään pääasiassa Euroopan unionin talousarviota ja Euroopan kehitysrahastojen (EKR) talousarviota koskevat tarkastuslausumat.

Erityisvuosikertomuksissa esitetään EU:n virastoja, hajautettuja elimiä ja yhteisyrityksiä sekä Eurooppa-kouluja koskevien vuotuisten tilintarkastusten tulokset.

Lisäksi julkaisemme kertomuksen mahdollisista ehdollisista vastuista, jotka ovat aiheutuneet kriisinratkaisuneuvoston (SRB) suorittaessa tehtäviään.

EU:n talousarviota koskeva vuosikertomus varainhoitovuodelta 2018

Tarkastamme joka vuosi EU:n tulot ja menot ja tutkimme, ovatko vuotuiset tilinpäätökset luotettavia ja ovatko tilien perustana olevat tulo- ja menotapahtumat EU:n ja jäsenvaltioiden varainhoitosääntöjen mukaisia.

Lisäksi arvioimme erikseen kaikkia EU:n keskeisiä talousarvioaloja monivuotisen rahoituskehyksen (MRK) 2014–2020 (ala)otsakkeiden mukaan. Analysoimme myös missä ja miksi virheitä on ilmennyt, sekä annamme parannussuosituksia ja arvioimme, onko aiemmat suosituksemme pantu täytäntöön ja miten mahdollinen täytäntöönpano on tapahtunut. Lisäksi annamme tietoja budjettihallinnosta ja varainhoidosta sekä tuloksellisuustekijöistä.

Tämä laajamittainen työ muodostaa perustan tarkastuslausumalle, joka tilintarkastustuomioistuimen on annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen (SEUT) perustuvan tehtävänsä mukaisesti.

EU:n menojen määrä oli 156,7 miljardia euroa vuonna 2018. Tämä vastaa 2,2:ta prosenttia EU:n jäsenvaltioiden julkisen talouden kokonaismenoista ja yhtä prosenttia EU:n bruttokansantulosta.

Tarkastajamme testasivat otoksen, joka käsitti 728 maksua edunsaajille kaikilta eri menoaloilta. Tarkastetun perusjoukon kokonaisarvo oli noin 120 miljardia euroa. Arvioimme siis erilaisia tapauksia, joissa oli EU:n varojen avulla tuettu keskeisiä infrastruktuurihankkeita, pk‑yrityksiä, tutkimusorganisaatioita, viljelijöitä, opiskelijoita EU:n jäsenvaltioissa tai edunsaajia EU:n ulkopuolisissa maissa.

Vuoden 2018 osalta annoimme ’puhtaan lausunnon’ tileistä ja EU:n tuloista. Lisäksi kolmantena vuonna peräkkäin EU:n menoista voitiin antaa ’varauman sisältävä lausunto’.

Aiempien vuosien tapaan havaitsimme, että virheet eivät olleet EU:n menoissa laajalle ulottuvia ja maksut olivat laillisia ja sääntöjenmukaisia, lukuun ottamatta suuririskisiä menoja (lähinnä kulujen korvaamiseen perustuvia menoja, joihin sovelletaan monimutkaisia sääntöjä).

Virhetason ollessa 2,6 prosenttia voidaan kokonaisuutena tarkastellen todeta, että komissio ja jäsenvaltiot ovat pysyneet kahtena edeltävänä vuonna havaitun edistyksen tasolla (varainhoitovuosi 2017: 2,4 %; varainhoitovuosi 2016: 3,1 %). Pidämme tätä rohkaisevana merkkinä.

Varainhoitovuonna 2018 ’taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio’ oli MRK:n virhealttein otsake. Seuraavaksi eniten virheitä oli ’luonnonvarojen’ ja ’kasvua ja työllisyyttä edistävän kilpailukyvyn’ aloilla.

Euroopan kehitysrahastoja koskeva vuosikertomus

Euroopan kehitysrahastot (EKR) ovat tärkein väline, jolla EU antaa kehitysapua. Niiden avulla pyritään torjumaan köyhyyttä ja edistämään kestävää kehitystä sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden yhdentymistä maailmantalouteen. EU:n jäsenvaltiot rahoittavat EKR:ja, joita Euroopan komissio ja Euroopan investointipankki (EIP) hallinnoivat EU:n talousarvion ulkopuolella.

Aikaisempien vuosien tapaan annoimme varainhoitovuodelta 2018 ’puhtaan lausunnon’ EKR:n tileistä ja tuloista ja ’varauman sisältävän lausunnon’ EKR:n menoista.

Erityisvuosikertomukset EU:n virastoista ja yhteisyrityksistä

EU:n virastot ovat erillisiä oikeushenkilöitä, jotka on perustettu suorittamaan erityisiä teknisiä, tieteellisiä tai hallinnollisia tehtäviä ja auttamaan näin EU:n toimielimiä, kun nämä suunnittelevat ja toteuttavat toimintapolitiikkoja. Virastoja on kaikkiaan 43.

Yhteisyritykset ovat julkisen ja yksityisen sektorin välisiä kumppanuuksia, joihin EU osallistuu teollisuuden, tutkimusryhmien ja jäsenvaltioiden kanssa. Yhteisyrityksillä on tärkeä tehtävä EU:n tutkimuspolitiikan tiettyjen osa-alueiden täytäntöönpanossa. Yhteisyritysten julkisen sektorin osakas on EU:ta edustava Euroopan komissio. Yhteisyrityksiä on kaikkiaan kahdeksan.

Huom. Yhdistynyt kuningaskunta erosi Euroopan unionista 31. tammikuuta 2020.

Varainhoitovuonna 2018 kaikkien virastojen – pois lukien yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (SRB) – talousarviomäärärahat olivat yhteensä 4,2 miljardia euroa. Määrä on noin 2,9 prosenttia EU:n yleisestä talousarviosta vuonna 2018. Vuonna 2017 määrärahat olivat 3,5 miljardia euroa (2,7 prosenttia EU:n vuoden 2017 yleisestä talousarviosta), joten lisäys vuosien 2017 ja 2018 välillä oli 20 prosenttia.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa saatiin varainhoitovuoden 2018 osalta yleisesti ottaen vahvistus aiempina vuosina raportoiduille myönteisille tuloksille. Annoimme ’puhtaat lausunnot’ virastojen tileistä, tuloista ja tilien perustana olevista menoista, lukuun ottamatta Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastoa (EASO) (jonka menoista annettiin varauman sisältävä lausunto).

Annoimme lisäksi kaikkien yhteisyritysten osalta ’puhtaat lausunnot’ tileistä, tuloista ja maksuista.

Vuosikertomuksemme myös käynnistävät talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapausmenettelyn Euroopan parlamentissa. Menettelyn aikana Euroopan parlamentti päättää – neuvoston suosituksen perusteella – ovatko komissio ja muut elimet hallinnoineet EU:n talousarviota tyydyttävällä tavalla. Jos ovat, parlamentti myöntää niille ’vastuuvapauden’.

Lokakuussa 2019 tilintarkastustuomioistuin esitteli EU:n yleistä talousarviota ja EKR:ja koskevat vuosikertomukset Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle ja myöhemmin myös parlamentin täysistunnolle, neuvostolle (talous- ja rahoitusasiat) ja 21 jäsenvaltion parlamenteille sekä kansallisille viranomaisille.

Tilintarkastustuomioistuimella on velvollisuus antaa vuosittain kertomus ehdollisista vastuista, jotka ovat aiheutuneet kriisinratkaisuneuvoston, neuvoston tai komission suorittaessa pankkien kriisinratkaisuun liittyviä tehtäviään. Vuoden 2018 kertomuksessa totesimme, että vaikka esittämistapa kriisinratkaisuneuvoston tilinpäätöksessä oli parantunut, kansallisen tason ehdollisten vastuiden raportointia olisi parannettava.

Annamme lisäksi vuosittain kertomuksen Eurooppa-koulujen tilinpäätöksestä. Vuoden 2018 tilinpäätöksen tarkastuksessa ilmeni, että virhetaso oli olennainen yhdessä kolmestatoista Eurooppa-koulusta.

Digitalisaatiolla tarkoitetaan tekniikan mahdollisuuksien hyödyntämistä siten, että tilivelvollisuusprosessia varten pystytään hankkimaan enemmän ja parempaa tietoa. Digitaalinen muutos on myös hyvin tärkeä tarkastustyömme ja organisaatiomme kannalta.

Olemme perustaneen viidestä jäsenestä koostuvan digitaalisen ohjauskomitean, jonka tehtävänä on ohjata kyseistä muutosprosessia tulevina vuosina.

Vuonna 2019 käynnistimme ensimmäisenä suurena tarkastukseen liittyvänä aloitteena pilottihankkeen, jonka avulla automatisoidaan toimeenpanovirastojen tilintarkastus. Käytämme tämän kokeilun aikana sekä perinteisiä että digitaalisia välineitä.

Lausunnot

Euroopan tilintarkastustuomioistuin osallistuu parempaa sääntelyä koskevan komission toimintatavan parantamiseen muun muassa julkaisemalla lausuntoja komission tekemistä uusista lainsäädäntöehdotuksista tai lainsäädännön tarkistamisehdotuksista. Jos lainsäädäntöehdotuksilla on merkittävää vaikutusta varainhoidon kannalta, meidän on EU:n lainsäädännön mukaan annettava lausunto. Muut toimielimet voivat myös pyytää meiltä lausuntoa muista aiheista. Kaikki tilintarkastustuomioistuimen lausunnot toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Vuonna 2019 julkaisimme kolme lausuntoa: ensimmäinen koski Euroopan unionin teollisoikeuksien virastoa koskevaa ehdotusta, toinen ehdotusta yhteisen kriisinratkaisuneuvoston varainhoitoasetukseksi ja kolmas ehdotusta yhteisön kasvilajikeviraston varainhoitoasetukseksi.

Vuoden 2019 alussa julkaisimme yhteenvedon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen huomautuksista, joiden aiheena oli monivuotinen rahoituskehys (MRK) 2021–2027. Yhteenvedossa keskityimme EU:n varainkäytön painopisteiden asettamisprosessia koskevaan ehdotukseen, EU:n talousarvion joustavuuteen, tulossuuntautuneisuuteen ja hallinnon yksinkertaistamiseen sekä tilivelvollisuuteen ja tarkastusjärjestelyihin.

Julkaisu perustui pääosiltaan lausuntoihin, jotka tilintarkastustuomioistuin oli antanut komission ehdotuksista vuonna 2018. Lisäksi siinä hyödynnettiin tilintarkastustuomioistuimen tuoreita aihekohtaisia katsauksia ja muita kertomuksia, joissa käsitellään EU:n varainhoitoa. Myös tilintarkastustuomioistuimelle kertynyttä kokemusta hyödynnettiin.

Tilintarkastustuomioistuimen julkaisut jakautuivat tasaisesti vuoden mittaan. Vilkkain julkaisukuukausi oli lokakuu, jolloin julkaistaan vuosikertomukset.

Monialaiset aiheet

EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunta

Euroopan petostentorjuntavirasto OLAF on tärkein toimija EU:n taloudellisia etuja vahingoittavien petosten torjunnassa.

Ville Itälä, OLAFin pääjohtaja, Klaus-Heiner Lehne,
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen
presidentti, Eduardo Ruiz García, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen pääsihteeri.

Teimme vuonna 2019 OLAFin kanssa myös hallinnollista järjestelyä koskevan sopimuksen, joka sisältää OLAFin kanssa tehtävää yhteistyötä koskevat toiminnalliset määräykset esimerkiksi koulutustapahtumien koordinoinnista, työpajoista ja henkilöstövaihdosta.

Tilintarkastustuomioistuin on EU:n ulkoinen tarkastaja. Tarkastuksiamme ei ole suunniteltu nimenomaan petosten havaitsemiseen. Tarkastajamme kuitenkin havaitsevat säännöllisesti tapauksia, joissa herää epäilys mahdollisesta petollisesta toiminnasta.

Vuonna 2019 raportoimme OLAFille 10 petosepäilytapausta (yhdeksän vuonna 2018); niistä kahdeksan havaitsimme tarkastustyön aikana ja kahdesta tapauksesta ilmoittivat kolmannet osapuolet. EU:n talousarviota koskevassa vuosikertomuksessa annamme lisätietoa epäiltyjen petostapausten luonteesta sekä OLAFin asianomaisten tapausten osalta suosittelemista takaisinperintätoimista.

Vuonna 2019 julkaisimme myös kaksi erityiskertomusta, jotka liittyvät läheisesti EU:n varainkäyttöön liittyvien petosten torjuntaan: erityiskertomus 1/2019 “EU:n varainkäyttöön liittyvien petosten torjunta: toimia tarvitaan” ja erityiskertomus 6/2019 “EU:n koheesiomenoihin kohdistuvien petosten torjunta: hallintoviranomaisten on kehitettävä havaitsemista, reagointia ja koordinointia”.

Lisäksi käsittelimme yhdessä ECA Journal -julkaisun erikoisnumerossa petosten ja korruption vastaista toimintaa ja EU:n taloudellisten etujen suojaamista.

Huomio kestävyyteen

Kestävyyteen liittyvät näkökohdat ovat olleet merkittävässä määrin tarkastuskohteena viime vuosina erityisesti silloin, kun tilintarkastustuomioistuin on käsitellyt ympäristö- ja ilmastokysymyksiä.

Vuonna 2019 kestävyysaiheen käsittely jatkui kestävyysraportointia koskevassa katsauksessa. Katsauksessa esitettiin yleiskatsaus siihen, miten EU:n toimielimet julkaisevat kestävyyttä koskevia tietoja ja miten ne ovat osaltaan edistäneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

Lisäksi tilintarkastustuomioistuin isännöi kestävyysraportointiin keskittynyttä konferenssia ECA Sustainability Reporting Forum, jonka tarkoituksena oli lisätä tietoisuutta aiheesta ja tuoda yhteen tärkeimmät sidosryhmät.

Tarkastustiimi: Katsaus kestävyysraportoinnista: EU:n toimielinten ja virastojen tilanteen kartoitus.

Institutionaaliset suhteet

Teemme tiivistä yhteistyötä Euroopan parlamentin, neuvoston ja kansallisten parlamenttien kanssa, sillä työmme vaikutus riippuu pitkälti siitä, kuinka kyseiset elimet hyödyntävät tarkastustuloksiamme ja suosituksiamme.

Tarkastuskertomuksemme esitellään asianomaisille Euroopan parlamentin valiokunnille ja neuvoston työryhmille. Lisäksi esittelemme sekä vuosikertomukset että erityiskertomukset ja katsaukset kansallisille parlamenteille.

Vuonna 2019 esittelyjä järjestettiin jälleen aiempaa enemmän mainituissa institutionaalisissa sidosryhmissä. Lisäys johtui pääasiassa siitä, että kansallisille parlamenteille järjestettiin esittelyjä huomattavasti aiempaa enemmän. Samaan aikaa esittelyjä oli vähemmän Euroopan parlamentissa, sillä parlamentin työskentely keskeytettiin huhtikuun puolivälin ja syyskuun 2019 väliseksi ajaksi.

Vuosi 2019 oli johtajavaihdosten aikaa monissa EU:n toimielimissä: tilintarkastustuomioistuimen presidentti tapasi Euroopan parlamentin puhemiehen, Euroopan komission puheenjohtajan ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan pian heidän valintansa jälkeen.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentti Klaus-Heiner Lehne ja Euroopan parlamentin puhemies David Sassoli, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel.

Euroopan parlamentti

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet ja tarkastustiimit kutsutaan säännöllisesti EP:n valiokuntiin ja elimiin, erityisesti talousarvion valvontavaliokuntaan.

Vaalien jälkeen toteutimme tiedotuskampanjan, jonka avulla informoitiin Euroopan parlamentin jäseniä tilintarkastustuomioistuimen työstä EU:n ulkoisena tarkastajana. Lisäksi järjestimme useita työpajoja EP:n henkilöstölle.

Lokakuussa 2019 otimme lisäksi käyttöön julkaisujen portaalin, jonka avulla niin Euroopan parlamentin jäsenet kuin kansalaisetkin pääsevät helposti perehtymään tilintarkastustuomioistuimen kertomuksiin.

Euroopan unionin neuvosto

Vuonna 2019 tarkastustiimimme esittelivät 26 erityiskertomusta 22:lle neuvoston työryhmälle ja kahdelle komitealle (2018: 40 kertomusta 27 työryhmälle).

Lisäksi esittelimme kaksi katsausta: yhden budjettikomitealle neuvoston epävirallisessa kokouksessa Romaniassa ja toisen Agenda 2030 -työryhmälle.

Osallistuimme myös näkemystenvaihtoon seuraavien tahojen kanssa: rahoituspalvelukomitean kanssa Euroopan keskuspankin kanssa tehdystä yhteisymmärryspöytäkirjasta sekä budjettikomitean kanssa tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2020 talousarvioehdotuksesta. Lisäksi esittelimme vuoden 2020 työohjelman joulukuussa 2019.

Lokakuussa 2019 euroryhmän puheenjohtaja vieraili tilintarkastustuomioistuimessa. Keskustelunaiheina olivat talous- ja rahaliiton nykyinen tila ja tulevat uudistukset sekä tilintarkastustuomioistuimen mahdollinen panos rahoitus- ja talousalan ohjaukseen EU:ssa. Lisäksi toukokuussa 2019 euroryhmän työryhmän puheenjohtaja kävi tapaamassa tilintarkastustuomioistuimen jäseniä.

Jäsenvaltioiden hallitukset ja kansalliset parlamentit

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenet vierailevat säännöllisesti kansallisissa parlamenteissa ja hallituksissa. Vuonna 2019 järjestimme 90 esittelyä 21 jäsenvaltiossa (2018: 50 esittelyä 14 jäsenvaltiossa). Vuoden 2019 määrä on suurin tähän mennessä.

Euroopan komissio

Jo vuosien ajan on ollut vakiintuneena käytäntönä, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenet järjestävät vuosittain kokouksen komission jäsenten kanssa. Nämä kokoukset tarjoavat mahdollisuuden arvioida yhteistyötä ja miettiä, miten sitä voitaisiin entisestään parantaa.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenet ja komission jäsenten kollegio, kesäkuu 2019.

Euroopan keskuspankki

Andrea Enria, valvontaelimen puheenjohtaja, Euroopan
keskuspankki, Alex Brenninkmeijer, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen,
Klaus-Heiner Lehne, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentti, lokakuu 2019.

Yhteistyö ylimpien tarkastuselinten kanssa

EU:n ylimpien tarkastuselinten yhteyskomitea

Tilintarkastustuomioistuin ja EU:n ylimmät tarkastuselimet tekevät yhteistyötä pääasiassa yhteyskomiteassa, johon kuuluvat EU:n ylimpien tarkastuselinten pääjohtajat ja tilintarkastustuomioistuimen presidentti. Kyseinen verkosto tarjoaa tilintarkastustuomioistuimelle mahdollisuuden edistää riippumatonta ulkoista tarkastusta EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa.

Kesäkuussa 2019 osallistuimme vuotuiseen kokoukseen, jonka isäntänä ja puheenjohtajana toimi Puolan ylin tarkastuselin. Pääaiheena keskusteluissa oli Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelman haasteet ja mahdollisuudet EU:n jäsenvaltioiden ylimmille tarkastuselimille.

Yhteyskomitean puheenjohtajuus siirtyi kyseisessä kokouksessa tilintarkastustuomioistuimelle, kuten aina joka kolmas vuosi.

Yhteyskomitean kokous; Varsova, kesäkuu 2019

Joulukuussa 2019 julkaisimme yhteyskomitean nimissä järjestyksessä toisen tarkastuskoosteen, jossa esiteltiin, kuinka tarkastajat eri puolilla Euroopan unionia tarkastavat kansanterveyden alaa.

INTOSAI

Jatkoimme vuonna 2019 aktiivista osallistumista ylimpien tarkastuselinten kansainvälisen järjestön INTOSAIn toimintaan, erityisesti ammatillisten standardien komitean varapuheenjohtajana (joulukuusta 2016 alkaen) ja kyseisen komitean tilintarkastusta ja kirjanpitoa, säännönmukaisuuden tarkastusta ja tuloksellisuuden tarkastusta käsittelevien alakomiteoiden jäsenenä.

Osallistuimme myös aktiivisesti muiden INTOSAIn työelinten toimintaan ja hankkeisin, esimerkiksi ympäristötarkastuksia käsittelevässä työryhmässä, massadataa, rahoitusjärjestelmän ja sääntelyn uudistamista käsittelevässä työryhmässä sekä julkisia toimintapolitiikkoja ja ohjelmia arvioivassa työryhmässä. Osallistuimme myös INTOSAIn tarkastajien ammatillistamista käsittelevään työryhmään, INTOSAIn kehitysaloitteeseen ja ISSAI 200:n tarkistamista koskevaan tilintarkastuksen ja kirjanpidon alakomitean hankkeeseen.

Lisäksi osallistuimme syyskuussa 2019 INTOSAIn XXIII kongressiin (INCOSAI) Moskovassa. Seuraavia kahta aihetta käsiteltiin konferenssissa laajasti: informaatioteknologia julkishallinnon kehittämisessä ja ylimpien tarkastuselinten panos kansallisten prioriteettien ja tavoitteiden saavuttamisessa.

EUROSAI

Olimme niin ikään aktiivisesti mukana INTOSAIn alueellisen ryhmän, Euroopan ylimpien tarkastuselinten järjestön EUROSAIn toiminnassa. Osallistuimme erityisesti ympäristötarkastuksia, informaatioteknologioita, katastrofien johdosta myönnettyjen varojen tarkastamista sekä tarkastuksia ja etiikkaa käsittelevien työryhmien toimintaan.

Osallistuimme myös useisiin työpajoihin ja seminaareihin sekä ilmanlaatua koskevan yhteisen raportin julkaisemiseen yhdessä 14 muun eurooppalaisen ylimmän tarkastuselimen kanssa.

Lokakuussa 2019 järjestimme ympäristötarkastuksia käsittelevän EUROSAIn työryhmän 17. vuosikokouksen ja biologista monimuotoisuutta käsittelevän yhteisen konferenssin.

Osallistuimme lisäksi Israelissa maaliskuussa 2019 järjestettyyn kolmanteen EUROSAI-ASOSAIn yhteiseen konferenssiin, jossa käsiteltiin esiin nousevia uusia kysymyksiä ja hätätilanteita, ja Lissabonissa marraskuussa 2019 järjestettyyn ensimmäiseen yhteiseen EUROSAI-AFROSAI-seminaariin, jota isännöi Portugalin ylin tarkastuselin.

EUROSAI WGEAn vuosikokous, lokakuu 2019.

EU:n ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden ylimmät tarkastuselimet

Tuemme myös EU:n ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo^*, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia ja Turkki) ylimpiä kansallisia tarkastuselimiä lähinnä yhteyskomiteaa vastaavan verkoston kautta ja OECD:n koordinoimille toimille antamamme tuen kautta.

Vuonna 2019 kymmenen tarkastajaa verkostoon kuuluvista ylimmistä kansallisista tarkastuselimistä osallistui tilintarkastustuomioistuimen harjoitteluohjelmaan.

Osallistuimme myös aktiivisesti verkoston kokouksiin ja toimiin, joissa käsiteltiin esimerkiksi vaikutusta lisääviä raportointikäytäntöjä ja digitaalista tarkastusta.

Muiden EU:n ylimpien tarkastuselinten vertaisarvioinnit

Vertaisarviointi on ylimmän tarkastuselimen organisaation ja/tai toiminnan yhden tai useamman osatekijän ulkopuolinen ja riippumaton arviointi, jonka suorittaa yhden tai useamman ylimmän tarkastuselimen ammattivertaisryhmä. Kyseessä ei ole tarkastus vaan vapaaehtoisuuteen perustuva vertaisarviointi ja ‑neuvonta.

Vertaisarviointikokous, Vilna, kesäkuu 2019.

^* Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

Hallintomme

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet

Euroopan tilintarkastustuomioistuin on kollegion muodossa toimiva elin, jossa on yksi jäsen jokaisesta jäsenvaltiosta. Neuvosto nimittää tilintarkastustuomioistuimen jäsenet Euroopan parlamenttia kuultuaan, asianomaisten jäsenvaltioiden hallitusten ehdotusten perusteella. Tilintarkastustuomioistuin ei osallistu jäsenten ehdotus- tai nimitysmenettelyyn.

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenten toimikausi on kuusi vuotta. Sama henkilö voidaan nimittää uudeksi toimikaudeksi. Jäsenet hoitavat tehtäviään täysin riippumattomasti ja EU:n yleisen edun mukaisesti. Virkaan astuessaan he vannovat Euroopan unionin tuomioistuimessa virkavalan.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenten kollegion kokous, 18. heinäkuuta 2019, Luxemburg.

Neuvosto nimitti vuonna 2019 tilintarkastustuomioistuimeen neljä uutta jäsentä: Viorel Ștefan (Romania) 1. heinäkuuta 2019 alkaen ja Ivana Maletić (Kroatia) 15. heinäkuuta 2019 alkaen, sekä Joëlle Elvinger (Luxemburg) ja François-Roger Cazala (Ranska) 1. tammikuuta 2020 alkaen. Lisäksi neuvosto uusi kolmen jäsenen toimikauden: Alex Brenninkmeijer (Alankomaat), Nikolaos Milionis (Kreikka) ja Klaus-Heiner Lehne (Saksa).

Phil Wynn Owen (Yhdistynyt kuningaskunta) oli tilintarkastustuomioistuimen jäsen 31. tammikuuta 2020 asti.

Puolan jäsen Janusz Wojciechowski nimitettiin EU:n komission jäseneksi joulukuussa 2019. Puolan uusi jäsen oli maaliskuussa 2020 vielä ehdottamatta ja nimittämättä.

Tilintarkastustuomioistuimen kollegio kokoontui 21 kertaa vuonna 2019 (2018: 18 kertaa).

Presidentti

Presidentti vastaa toimielimen strategiasta, suunnittelusta ja toiminnanohjauksesta, viestinnästä, suhteista tiedotusvälineisiin, institutionaalisista suhteista, oikeudellisista kysymyksistä sekä sisäisestä tarkastuksesta. Hän myös edustaa toimielintä ulkoisissa yhteyksissä.

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet valitsevat keskuudestaan presidentin kolmen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia. Presidentti on asemaltaan primus inter pares eli ensimmäinen vertaistensa joukossa.

Klaus-Heiner Lehne valittiin presidentiksi syyskuussa 2016. Syyskuussa 2019 hänet valittiin tehtävään uudelleen.

Tilintarkastustuomioistuimen presidentti ja jäsenet

Huomautus: tilanne maaliskuussa 2020.

Tarkastusjaostot ja komiteat

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet osoitetaan yhteen toimielimen viidestä tarkastusjaostosta, joissa useimmat tarkastuskertomukset, katsaukset ja lausunnot laaditaan ja hyväksytään.

Tarkastusjaostoja johtaa puheenjohtaja, jonka jaostoon kuuluvat tilintarkastustuomioistuimen jäsenet valitsevat keskuudestaan. Joulukuussa 2019 tilintarkastustuomioistuimen viiden tarkastusjaoston puheenjohtajina toimivat Nikolaos Milionis, Iliana Ivanova, Bettina Jakobsen, Alex Brenninkmeijer ja Lazaros S. Lazarou. Danièle Lamarque oli tilintarkastuksen laadunvalvonnasta vastaava jäsen (joulukuuhun 2019, jolloin hänen toimikautensa päättyi). Hän toimi tarkastusten laatua valvovan komitean puheenjohtajana.

Tarkastusjaostot jakavat tehtävänsä jäsentensä kesken. Kukin jäsen on vastuussa jaostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle omista tarkastustehtävistään. Jäsenillä on kabinetit. Tarkastustyön suorittavat ammattitarkastajat, jotka työskentelevät tarkastusjaoston alaisuuteen kuuluvissa osastoissa.

Tarkastusjaostoissa toimimisen lisäksi joillakin jäsenillä on myös muita tehtäviä: Oscar Herics johti eettistä komiteaa, Samo Jereb tarkastuskomiteaa, Eva Lindström digitaalista ohjauskomiteaa ja João Figueiredo strategiaa ja tulevan kehityksen ennakointia käsittelevää neuvoa-antavaa paneelia. Rimantas Šadžius oli institutionaalisista suhteista vastaava jäsen.

Päätökset laajemmista strategisista ja hallinnollisista kysymyksistä tekee hallintoasioiden komitea ja tarvittaessa jäsenten kollegio. Molempien puheenjohtajana toimii tilintarkastustuomioistuimen presidentti.

Tilintarkastustuomioistuimen ylempi johto koostuu pääsihteeristä ja johtajista. Tilintarkastustuomioistuimella on kymmenen osastoa: viisi on tarkastusjaostoissa, yksi liittyy tarkastusten laatua valvovaan komiteaan, yksi toimii presidentin alaisuudessa ja kolme pääsihteerin alaisuudessa.

Tilintarkastustuomioistuimen ylempi johto

Huomautus: tilanne maaliskuussa 2020.

Tuloksellisuuden mittaaminen

Tilintarkastustuomioistuin soveltaa tiettyjä keskeisiä tuloksellisuusindikaattoreita (key performance indicator, KPI), joiden avulla toimielimen johto saa tietoa siitä, miten strategisten tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty. Indikaattorit myös tukevat päätöksentekoa ja antavat institutionaalisille sidosryhmille tietoa tuloksellisuudestamme. Keskeiset tuloksellisuusindikaattorit tarjoavat yleiskuvan organisaatiomme toiminnan tuloksellisuudesta työmme tulosten levittämisen ja vaikutusten sekä työstämme vallitsevien käsitysten osalta.

Seuraamme vuoden aikana julkaistujen kertomusten lukumäärää ja ajoitusta. Näin saamme käsityksen suunnittelumme tarkkuudesta.

Vuonna 2019 julkaisimme 36 kertomusta ja katsausta: 25 erityiskertomusta ja 11 katsausta. Tämä vastaa työohjelmassa suunniteltujen julkaisujen määrää.

Julkaistujen erityiskertomusten ja katsausten lukumäärä

Tilintarkastustuomioistuin antoi lisäksi kuusi vuosikertomusta, kolme lausuntoa, 18 tarkastuksen ennakkoesittelyä ja neljä muuta julkaisua. Vuoden aikana tuotettiin yhteensä 67 julkaisua.

Medianäkyvyys

Seuraamme työmme ja toimielimemme saamaa medianäkyvyyttä, joka saattaa vaihdella huomattavasti kertomusten aihealueista ja monimutkaisuudesta riippuen. Samaan aikaan ulkoiset tekijät saattavat vaikuttaa vahvasti median kiinnostukseen julkaisujamme kohtaan. Jos esimerkiksi kertomuksen julkaisuajankohta osuu yksiin merkittävän tapahtuman tai toimintapoliittisen tilanteen kanssa, julkinen kiinnostus aihetta kohtaan saattaa kasvaa suuresti.

Vuonna 2019 kirjattiin yhteensä yli 50 000 maksutonta verkkoartikkelia ja sosiaalisen median julkaisua.

Vuoden 2019 kuluessa panimme merkille, että sosiaalisessa mediassa julkaisemiemme viestien määrä lisääntyi huomattavasti, mikä johtui myös näiden viestintäkanavien aktiivisemmasta käytöstä vuoden aikana.

Vuonna 2019 lisäsimme yhteyksiämme lehdistöön ja tiedotusvälineisiin. Tämä tapahtui

• julkaisemalla 61 lehdistötiedotetta 23:lla EU:n kielellä (2018: 76) sekä useita tiedonantoja ja mediatiedotteita tietyillä kielillä
• järjestämällä 25 lehdistötilaisuutta (2018: 20), ala- ja maakohtaiset vuosikertomusta koskevat lehdistötilaisuudet mukaan lukien. Lehdistötilaisuudet järjestetään yleensä Brysselissä.

Lisäksi isännöimme toimittajille tarkoitettuja tutustumiskäyntejä Brysselissä ja jäsenvaltioissa ja esittelimme tiettyjä kertomuksia teollisuuden sidosryhmille, valtiosta riippumattomille järjestöille ja ajatushautomoille.

Jäsenvaltioista tulleiden toimittajien tutustumiskäynti, marraskuu 2019, Luxemburg.

Vuonna 2019 verkkosivuillemme tehtyjen käyntien määrä ylitti miljoonan ensimmäistä kertaa. Yksittäisiä kävijöitä oli yhteensä noin 511 000.

Esilläolomme ja aktiivisuutemme sosiaalisessa mediassa kasvoivat vuoden aikana erityisesti Facebookissa, Twitterissä ja LinkedInissä, joista on tullut korvaamaton osa viestintätyötämme ja joiden avulla voimme olla suorassa vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa.

Vuoden 2019 loppuun mennessä kolme sosiaalisen median tiliämme olivat houkutelleet noin 29 500 seuraajaa (2018: noin 22 500).

Tilintarkastustuomioistuimen työn vaikutus ja siitä saatu kuva

Arvioimme sidosryhmiemme näkemyksiä työmme todennäköisestä vaikutuksesta ja hyödyllisyydestä pyytämällä palautetta Euroopan parlamentilta, neuvostolta ja komissiolta, EU:n virastoilta, jäsenvaltioiden pysyviltä edustustoilta, jäsenvaltioiden virastoilta ja ylimmiltä tarkastuselimiltä, valtiosta riippumattomilta järjestöiltä, tiedeyhteisöltä, medialta ja muilta tahoilta.

Vuodesta 2018 lähtien olemme pyytäneet sidosryhmiä antamaan palautetta tietyistä erityiskertomuksista ja katsauksista sekä vuosikertomuksesta nimettöminä sähköisinä kyselyinä. Kyselyiden avulla sidosryhmät voivat myös antaa palautetta kertomustemme laadusta ja esittää tilintarkastustuomioistuimen työtä koskevia yleisiä ehdotuksia.

Vuonna 2019 piti 88 prosenttia vastaajista kertomuksiamme hyödyllisinä työnsä kannalta ja 81 prosenttia katsoi niillä olevan vaikutusta. Tämä vastaa viime vuoden tulosta.

Aiempien suositusten seuranta

Tilintarkastustuomioistuin mittaa suositustensa täytäntöönpanoa tarkastajiensa toteuttaman seurannan perusteella. Vuonna 2019 analysoimme suositukset, jotka olimme esittäneet vuoden 2015 vuosikertomuksessa ja erityiskertomuksissa.

Analyysi osoitti, että 96 prosenttia vuoden 2015 vuosikertomuksessa antamistamme suosituksista ja 94 prosenttia vuoden 2015 erityiskertomusten sisältämistä suosituksista oli pantu täytäntöön joko kokonaan, suurimmaksi osaksi tai (ainakin) joiltakin osin.

Tilintarkastustuomioistuimen tilivelvollisuus

Taloudelliset tiedot

Tilintarkastustuomioistuin saa rahoituksensa Euroopan unionin yleisen talousarvion hallintomenoista.

Vuonna 2019 talousarvio oli lähes 147 miljoonaa euroa, josta 98 % käytettiin vuoden aikana.

Tämä on alle 0,1 prosenttia EU:n kokonaismenoista ja noin 1,5 prosenttia EU:n hallintomenojen kokonaismäärästä.

Varainhoitovuoden 2019 talousarvion toteuttaminen

Varainhoitovuoden 2020 talousarvio

Varainhoitovuoden 2020 talousarvio on 4,3 prosenttia suurempi kuin varainhoitovuoden 2019 talousarvio.

Sisäinen ja ulkoinen tarkastus

Sisäinen tarkastus

Tilintarkastustuomioistuimen sisäisen tarkastuksen yksikkö neuvoo toimielintä riskienhallinnassa. Se toteuttaa riippumatonta ja objektiivista varmennus- ja konsultointitoimintaa, joka on suunniteltu tuottamaan lisäarvoa tilintarkastustuomioistuimelle ja parantamaan sen toimintaa. Sisäisen tarkastuksen yksikkö raportoi sisäisen tarkastuksen komitealle, joka koostuu kolmesta tilintarkastustuomioistuimen jäsenestä ja yhdestä ulkopuolisesta asiantuntijasta. Komitea seuraa säännöllisesti sisäisen tarkastuksen vuotuisessa työohjelmassa määritettyjen eri tehtävien etenemistä ja varmistaa sen riippumattomuuden.

Vuonna 2019 sisäisen tarkastuksen yksikkö suoritti kolme valittua tarkastustehtävää: ”Tilintarkastuksen laadunvalvontakomitean riskit ja haasteet”, ”Jäsenten ja korkean tason virkamiesten matkakulut, jäsenten edustuskulut ja tilintarkastustuomioistuimen autokannan käyttö” sekä ”Tilintarkastustuomioistuimen täydennyskoulutus”.

Sisäisen tarkastuksen yksikkö tutki myös tilintarkastustuomioistuimen riskienhallintapolitiikkaa ja kolmea edelleenvaltuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien antamaa vuotuista lausumaa. Lisäksi se seurasi aiempien suositustensa täytäntöönpanoa ja varmisti, että sovitut toimintasuunnitelmat oli pantu täytäntöön, ja antoi neuvoja tilintarkastustuomioistuimen uudesta sisäisen valvonnan kehyksestä.

Sisäisen tarkastajan toimittamissa tarkastuksissa ei tullut esiin puutteita, jotka olisivat luonteensa tai laajuutensa vuoksi asettaneet vakavasti kyseenalaiseksi niiden sisäisen valvonnan järjestelmien yleisen luotettavuuden, jotka valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä on asettanut käyttöön tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2019 rahoitustoimien laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden varmistamista silmällä pitäen.

Ulkoinen tarkastus

Tilintarkastustuomioistuimen tilinpäätöksen tarkastaa riippumaton ulkoinen tarkastaja. Tämä on tärkeää, sillä tilintarkastustuomioistuin voi näin osoittaa, että se soveltaa itseensä samoja avoimuuden ja tilivelvollisuuden periaatteita, joita se soveltaa tarkastuskohteidensa osalta.

Ulkoinen tarkastaja – PricewaterhouseCoopers Sàrl – julkaisi kertomuksensa tilintarkastustuomioistuimen varainhoitovuoden 2018 tileistä 4. huhtikuuta 2019.

Ulkoisen tarkastajan lausunnot – varainhoitovuosi 2018

Tilintarkastustuomioistuimeen, kuten muihinkin EU:n toimielimiin, sovelletaan vastuuvapausmenettelyä.

Euroopan parlamentti myönsi tilintarkastustuomioistuimen pääsihteerille maaliskuussa 2019 vastuuvapauden toimielimen varainhoitovuoden 2017 talousarvion toteuttamisesta. Tämä tarkoittaa, että tilintarkastustuomioistuimen varainhoitovuoden 2017 tilit tarkastettiin ja hyväksyttiin (eli päätettiin ja vahvistettiin).

Tilintarkastustuomioistuin analysoi jokavuotiseen tapaan huolellisesti kaikki vastuuvapausprosessin aikana esiin tulleet kysymykset, jotka koskivat sen tarkastus- ja hallinnointivastuualueita, sekä ryhtyi asianmukaisiin toimiin ja raportoi jatkotoimistaan yksityiskohtaisesti Euroopan parlamentille.

Lisäksi Puolan ja Kroatian ylimmät tarkastuselimet toteuttivat vuonna 2019 tilintarkastustuomioistuimen eettisiä puitteita koskevan ulkoisen arvioinnin. Arviointikertomus valmistui tammikuussa 2020.

Valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän lausuma

Henkilöstösääntöjen 74 artiklan 9 kohdan mukaisesti:
Valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän lausuma

Valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän ominaisuudessa minä, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen pääsihteeri,

• vahvistan, että tässä kertomuksessa esitetyt tiedot sekä sisäiset tehtävieni suorittamista koskevat lisätiedot, jotka sisältävät taloutta ja hallintoa koskevat tiedot sekä valvontamenettelyjen tulokset, ovat todenperäiset ja oikeelliset.
• totean saaneeni kohtuullisen varmuuden siitä, että
  • tässä kertomuksessa kuvattuihin toimiin kohdennetut varat on käytetty aiottuihin tarkoituksiin ja moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti
  • käytössä olevat valvontamenettelyt tarjoavat tarvittavat takuut tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta ja niiden avulla varmistetaan, että petosväitteet tai petosepäilyt käsitellään asianmukaisella tavalla ja
  • valvontamenettelyihin liittyvät kulut ja hyödyt ovat oikeasuhteiset.

Tämä varmuus perustuu omaan arviooni ja käytössäni oleviin tietoihin, kuten edelleenvaltuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien kertomuksiin ja lausumiin, sisäisen tarkastajan kertomuksiin ja ulkoisen tarkastajan kertomuksiin edellisiltä varainhoitovuosilta.

Vakuutan, että tiedossani ei ole mitään tähän kertomukseen sisältymättömiä asioita, jotka voisivat vahingoittaa toimielimen etuja.

Tehty Luxemburgissa 26. maaliskuuta 2020

Eduardo Ruiz García
Pääsihteeri

Yhteystiedot

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG

Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx
Verkkosivut: eca.europa.eu
Twitter: @EUAuditors

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2020

TEKIJÄNOIKEUDET

© Euroopan unioni, 2020.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen päätöksellä nro 6-2019, joka koskee avoimen datan politiikkaa ja asiakirjojen uudelleen käyttämistä, pannaan täytäntöön datan ja asiakirjojen uudelleenkäyttöä koskevat tilintarkastustuomioistuimen periaatteet.

Ellei toisin ilmoiteta (esimerkiksi yksittäisissä tekijänoikeusilmoituksissa), Euroopan tilintarkastustuomioistuimen sisältöihin, jotka EU omistaa, myönnetään käyttöoikeudet Creative Commons Attribution 4.0 International (CC BY 4.0) licence ‑käyttöoikeuden nojalla. Tämä merkitsee, että uudelleenkäyttö on sallittua, jos sisällön tuottaja mainitaan asianmukaisesti ja sisältöön tehdyistä muutoksista ilmoitetaan. Uudelleenkäyttäjä ei saa vääristää asiakirjojen alkuperäistä merkitystä tai sanomaa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa mistään seurauksista, jotka johtuvat uudelleenkäytöstä.

Uudelleenkäyttäjän on hankittava tarvittavat lisäoikeudet, jos tietty sisältö esittää tunnistettavissa olevia henkilöitä esimerkiksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöstä otetuissa valokuvissa tai jos sisällössä on mukana kolmansien tahojen töitä. Jos tällainen lisäoikeus saadaan, yllä mainittu yleinen käyttöoikeus peruuntuu. Lisäoikeutta koskevassa luvassa on selvästi ilmoitettava käyttöoikeuden rajoitukset.

Seuraavien kuvien uudelleenkäyttö on sallittua, kun tekijänoikeuden haltija, lähde ja valokuvaajien/arkkitehtien nimet (jos ne on ilmoitettu) mainitaan:

S. 2, © Euroopan unioni, 2020, lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.
Sivut 6, 32, 33, 38 (alhaalla), 41, 42, 43, 50, 58, 60, 63 ja 64, © Euroopan unioni, 2019, lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.
S. 15, ensimmäinen rivi, oikealla, © Euroopan unioni, 2010 / Carlos Juan.
S. 15, toinen rivi, keskellä, © Euroopan unioni, 2013, lähde: EP / Bauweraerts Didier.
S. 17, © Euroopan unioni, 2013, lähde: EP / Jennifer Jacquemart.
S. 19, © Euroopan unioni, 2015 / Angelos Tzortzinis.
S. 21, © Euroopan unioni, 2016, lähde: EP / Fred Marvaux.
S. 26, vasemmalla, © Euroopan unioni, 2019 / Anouk Delafortrie.
S. 26, oikealla, © Euroopan unioni 2019 / Lisa Hastert.
S. 28, © Euroopan unioni, 2019, lähde: EP / Benoit Bourgeois.
S. 35, © Euroopan unioni, 2019, lähde: EP (20191022_EP-093734A_DLL_007).
S. 35, keskellä, © Euroopan unioni, 2019, lähde, Euroopan komissio.
S. 35, oikealla, © Euroopan unioni, 2019, lähde, Eurooppa-neuvosto.
S. 38, ylhäällä © Euroopan unioni, 2019, lähde, Euroopan komissio, audiovisuaalinen palvelu / Etienne Ansotte.
S. 62, © Euroopan unioni, 2019, lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin. Rakennusten arkkitehdit: Paul Noël (1988) ja Jim Clemes (2004 ja 2013).

Jos sisällöt eivät ole EU:n omaisuutta, lupa niiden käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä suoraan tekijänoikeuksien haltijoilta:

Sivut 7 ja 8: Kuvakkeet: Pixel perfect, https://flaticon.com.

S. 12, vasemmalta oikealle:
© Sisältää muokattua Copernicus Sentinel ‑dataa (2018), muokkaaja GeoVille;
© Shutterstock / Andrey_Popov;
© Shutterstock / G-Stock Studio.

S. 13, vasemmalta oikealle:
© Shutterstock / Antonio Guillem;
© Shutterstock / Gorodenkoff;
© Shutterstock / igorstevanovic.

S. 15, ensimmäinen rivi, vasemmalla, © Shutterstock / Billion Photos;
S. 15, ensimmäinen rivi, keskellä, © Shutterstock / Gorodenkoff.
S. 15, toinen rivi, vasemmalla, © Shutterstock / LMWH;
S. 15, toinen rivi, oikealla, © Shutterstock / Photolines.

S. 15, viimeinen rivi, vasemmalta oikealle:
© Shutterstock / Syda Productions;
© Shutterstock / Jenson;
© EUROCONTROLin käyttöön antama kuva.

S. 18, © Shutterstock / Bannafarsai_Stock.
S. 20, © Shutterstock / pisaphotography.
S. 26, keskellä, © MCI Benelux, 2019.
S. 39, © NIK (Najwyższa Izba Kontroli), Varsova, 2019.

Tietokoneohjelmistot tai asiakirjat, joihin kohdistuu teollisoikeuksia, kuten patentteja, tavaramerkkejä, rekisteröityjä malleja, logoja ja nimiä, eivät kuulu Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uudelleenkäyttöperiaatteiden piiriin, eikä niiden käyttöön anneta lupaa.

EU:n toimielinten verkkosivuilla (joiden verkkotunnuksen loppuosa on europa.eu) on linkkejä ulkopuolisille verkkosivuille. Koska Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa näistä sivustoista, on suositeltavaa, että tutustutte niiden tietosuoja- ja tekijänoikeusperiaatteisiin.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logon käyttäminen

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logoa ei saa käyttää ilman tilintarkastustuomioistuimen ennakkosuostumusta.

Yhteydenotot EU:hun

Käynti tiedotuspisteessä
Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostitse
Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä

• soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
• soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696 tai
• sähköpostitse: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Tietoa EU:sta

Verkkosivut
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla, https://europa.eu/european-union/index_fi

EU:n julkaisut
EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata osoitteesta https://op.europa.eu/fi/publications. Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. https://europa.eu/european-union/contact_fi).

EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1952 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa osoitteessa http://eur-lex.europa.eu

EU:n avoin data
EU:n avoimen datan portaalin (http://data.europa.eu/euodp/fi) kautta on saatavilla EU:n data-aineistoja. Data on ilmaiseksi ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten.