Kohtuullinen mukauttaminen työpaikoilla Suuntaviivat ja hyvät käytännöt

Tämä julkaisu on saatavilla 24 kielellä ja seuraavissa formaateissa:
PDF
PDF

Johdanto:
Mitä tarkoitusta varten tämä opas on laadittu?

Työnantajilla on vuodesta 2000 lähtien ollut EU:n lainsäädännön mukainen velvollisuus ­toteuttaa ­kohtuullisia mukautuksia1.
Kohtuullisen mukautuksen käsitettä tai sitä koskevia käytäntöjä ei ­kuitenkaan tunneta kovin hyvin EU:ssa, eikä aina ole selvää, mistä voi saada tietoa ja tukea2.

Tässä oppaassa annetaan tietoa, käytännön esimerkkejä ja lähteitä, jotka auttavat työnantajia täyttämään kohtuullisia mukautuksia koskevan velvoitteensa. Oppaan laatimisessa on saatu apua vammaisfoorumin3 jäseniltä ja työmarkkinaosapuolilta, jotka ovat paitsi esittäneet ehdotuksia myös antaneet esimerkkejä hyvistä käytännöistä. Opas voi toimia arvokkaana lähteenä, kun tavoitteena on kehittää työpaikan käytäntöjä, jotta ne tukevat kaikkia työntekijöitä entistä paremmin, ja luoda osallistavampi ja mukautuvampi työympäristö kaikille työntekijöille riippumatta heidän kyvyistään.

Tässä oppaassa annetut käytännön tiedot ja hyviä käytäntöjä koskevat esimerkit on tarkoitettu niin työnantajille, yrityksen omistajille, esihenkilöille, ryhmänjohtajille, henkilöstöasiantuntijoille kuin vammaisten henkilöiden kollegoillekin, ja niiden tarkoituksena on kannustaa rekrytoimaan, ottamaan palvelukseen ja pitämään palveluksessa vammaisia henkilöitä käyttämällä erilaisia mukautuksia sekä työntekijän itsensä että työnantajan hyödyksi4. Kohtuulliseen mukauttamiseen liittyvien käytännön näkökohtien ja käsitteen taustan tunteminen antaa paremmat lähtökohdat vammaisten työntekijöiden kykyjen ja työpanoksen hyödyntämiselle, mikä myös rikastuttaa työyhteisöä ja hyödyttää organisaatiota.

Tämä opas on tarkoitettu ensisijaisesti työnantajille, mutta se on erittäin hyödyllinen myös monille muille sidosryhmille, kuten työnantajajärjestöille, ammattiliitoille, viranomaisille, tasa-arvoelimille5, kansalaisjärjestöille ja vammaisille henkilöille. Opasta voivat käyttää by employers’ associations to foster a culture of inclusivity among their member organisations, and promote a shared philosophy of accommodation and equal opportunities;

  • työnantajajärjestöt vahvistaakseen osallisuuden kulttuuria jäsenorganisaatioissaan sekä tukeakseen mukautusten ja yhtäläisten mahdollisuuksien eetosta
  • ammattiliitot ja kansalaisjärjestöt edistääkseen osallistavampia työelämäkäytäntöjä ja lisätäkseen tietoisuutta ja ymmärrystä kohtuullisten mukautusten välttämättömyydestä
  • viranomaiset muokatakseen toimintapolitiikkaa, vahvistaakseen sääntelykehyksiä ja saadakseen tietoa työpaikkojen osallisuutta edistävien strategioiden laatimista varten ja lopuksi
  • vammaiset henkilöt saadakseen lisää tietoa oikeuksistaan ja työpaikoilla tarjottavista mukautuksista ja voidakseen tuoda esiin omat vaatimuksensa tehokkaasti.

1 Oikeudelliset velvollisuudet, toimintapolitiikka ja tausta1

”Jokaisella on oikeus tehdä työtä ja harjoittaa vapaasti ­valitsemaansa tai hyväksymäänsä ammattia. Jokaisella unionin kansalaisella on vapaus hakea työpaikkaa, tehdä työtä, ­sijoittautua tai tarjota palveluja missä tahansa jäsenvaltiossa.”

Euroopan unionin perusoikeuskirja

1.1 YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (YK:n vammaisyleissopimus)2

Kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet ja ratifioineet YK:n vammaisyleissopimuksen, mikä tarkoittaa, että niillä on kansainvälisen oikeuden nojalla velvollisuus suojella vammaisten ihmisten oikeuksia tämän yleissopimuksen mukaisesti. Euroopan unioni on myös yleissopimuksen itsenäinen sopimuspuoli.

Yleissopimus kuvastaa vammaisiin ihmisiin kohdistuvissa asenteissa ja lähestymistavoissa tapahtunutta muutosta – muutosta ajattelutavasta, jossa vammaiset ihmiset nähdään hyväntekeväisyyden, sairaanhoidon ja sosiaalisen suojelun kohteina, sen ymmärtämiseen, että vammaiset ihmiset ovat subjekteja, joilla on oikeuksia ja jotka kykenevät tekemään päätöksiä ja olemaan aktiivisia yhteiskunnan jäseniä. Työnantajilla on velvollisuus toteuttaa kohtuullisia mukautuksia, jotta vammainen työntekijä voi suorittaa työtehtäviä. Kohtuullisten mukautusten perusteeton toteuttamatta jättäminen voidaan katsoa vammaisuuden perusteella tapahtuvaksi syrjinnäksi, joka on kiellettyä sekä syrjinnän kieltävän kansallisen tai EU:n lainsäädännön että yleissopimuksen nojalla.

Erityisen merkityksellisiä ovat YK:n vammaisyleissopimuksen 27 artikla3, joka koskee työtä ja työllisyyttä, sekä vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean yleiskommentti nro 8 (2022)4, joka koskee vammaisten henkilöiden oikeutta työhön ja työllistymiseen. Yleissopimuksen 27 artiklassa kieltää syrjintä vammaisuuden perusteella kaikissa palvelussuhteen kaikkia muotoja koskevissa asioissa, muun muassa palvelukseen ottamisen ja palvelussuhteen ehtoja, palvelussuhteen jatkumista, uralla etenemistä sekä turvallisia ja terveellisiä työoloja koskevissa asioissa. Yleiskommentissa nro 8 selvennetään 27 artiklaan perustuvia julkisen hallinnon velvoitteita ja korostetaan, että oikeus työhön on perusihmisoikeus, jonka toteutuminen on ratkaisevan tärkeää muiden ihmisoikeuksien toteutumiseksi. Työ on erottamaton ja olennainen osa ihmisarvoa, sillä se kertoo, että yksilö on arvokas osa yhteiskuntaa ja pystyy edistämään sen toimintaa.

”Sopimusvaltiot tunnustavat vammaisten henkilöiden oikeuden työskennellä yhdenvertaisesti muiden kanssa; tähän sisältyy oikeus mahdollisuuteen hankkia elanto vapaasti valitsemallaan tai hyväksymällään työllä sekä oikeus avoimeen, osallistavaan ja vammaisten henkilöiden saavutettavissa olevaan työympäristöön.”
Vammaisyleissopimuksen 27 artikla

1.2 Työsyrjintädirektiivi5

Euroopan unionissa työnantajilla on velvollisuus toteuttaa kohtuullisia mukautuksia vammaisia työntekijöitä varten. EU:n lainsäädännön tärkeimmät vammaisia henkilöitä ja kohtuullisia mukautuksia koskevat säännökset sisältyvät yhdenvertaista kohtelua työssä koskevista yleisistä puitteista annettuun neuvoston direktiiviin 2000/78/EY, jäljempänä ’työsyrjintädirektiivi’.

”Sen varmistamiseksi, että yhdenvertaista kohtelua ­koskevaa periaatetta noudatetaan vammaisten osalta, on tehtävä kohtuullisia mukautuksia. Tämä merkitsee, että työnantajan on toteutettava asianmukaiset ja ­kulloistenkin tarpeiden mukaiset toimenpiteet, jotta ­vammaiset voivat päästä johonkin toimeen, harjoittaa sitä ja edetä urallaan tai saada koulutusta, jollei näistä toimenpiteistä aiheudu työnantajalle kohtuutonta ­rasitetta. Tätä rasitetta ei pidetä kohtuuttomana, jos se ­riittävässä määrin korvautuu jäsenvaltiossa ­toteutetuilla vammaispolitiikan toimenpiteillä.”

Työsyrjintädirektiivi, 5 artikla

1.3 Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia 2021–2030

Osana vammaispolitiikkaansa EU pyrkii tukemaan jäsenmaita vammaisten henkilöiden työllisyyden edistämisessä.

Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa strategiassa 2021–20306 annetaan puitteet EU:n toimintapolitiikalle vammaisten ihmisten elämän parantamiseksi.

Yksi strategian seitsemästä lippulaivahankkeesta on vammaisten henkilöiden työllisyyspaketti7, joka sisältää työnantajille, työnantajajärjestöille, viranomaisille ja kansalaisyhteiskunnalle tarkoitettuja ohjeita, käytäntöjä ja oppimismahdollisuuksia, joiden tavoitteena on parantaa vammaisten ihmisten työmarkkinatulosta. Tämä opas on osa työllisyyspakettia.

Joulukuussa 2022 Euroopan unionin neuvosto kehotti jäsenmaita panemaan täytäntöön asiaa koskevat suuntaviivat, tukemaan vammaisten henkilöiden ammatillista koulutusta, helpottamaan siirtymistä työmarkkinoille ja asettamaan kansallisia tavoitteita vammaisten ihmisten työllistymiselle ja osallistumiselle aikuiskoulutukseen8.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaate9 koskee nimenomaisesti vammaisten henkilöiden osallisuutta. Siinä todetaan seuraavaa:

”Vammaisilla on oikeus ihmisarvoisen elämän varmistavaan toimeentulotukeen, työmarkkinoille ja yhteiskuntaan osallistumisen mahdollistaviin palveluihin ja heidän tarpeisiinsa mukautettuun työympäristöön.”

Hiljattain annetussa yritysten kestävyysraportointia koskevassa direktiivissä asetetaan EU:ssa toimiville yrityksille uusia raportointivaatimuksia. Direktiivi sisältää etenkin vaatimuksen, jonka mukaan yritysten on raportoitava yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimiin sovellettavista monimuotoisuutta koskevista toimintaperiaatteista (myös vammaisuuden osalta)10.

1.4 Kansalliset politiikat ja säädökset

Jokaisessa EU:n 27 jäsenmaassa on kansallisia ja alueellisia lakeja, joilla työsyrjintädirektiivi on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä ja pantu täytäntöön, mikä merkitsee myös sitä, että työnantajilla on kaikissa EU-maissa velvollisuus toteuttaa kohtuullisia mukautuksia. Jotkin maat ovat kuitenkin ottaneet käyttöön vain yleisluontoisia määritelmiä sille, mitä voidaan pitää kohtuullisena mukautuksena ja suhteettomana rasitteena.

Useimmissa maissa kohtuullisten mukautusten kustannusten kattamiseksi sekä suunnittelua ja täytäntöönpanoa varten on saatavilla avustuksia, rahoitustukia ja käytännön apua.

Lisäksi 11 EU-maassa voidaan myöntää verohelpotuksia työnantajille, jotka työllistävät vammaisia työntekijöitä avoimilla työmarkkinoilla, ja 13 jäsenmaassa on mahdollista saada alennuksia työnantajien maksamiin sosiaaliturva- tai sairausvakuutusmaksuihin. Useimmissa maissa on saatavilla vammaisten työllistymisen edistämiseen tarkoitettuja palkkatukia ja niiden käyttöönotto on lisääntynyt.

Euroopan vammaisfoorumi on kartoittanut ne EU-maat, joissa on saatavilla tukia kohtuullisten mukautusten kustannuksia varten11 (ks. jäljempänä). Useimmat maat ovat toteuttaneet tiedotustoimia ja antaneet vammaisten henkilöiden työllistämistä koskevaa tietoa, neuvontaa ja tukea. Joissakin maissa on järjestelmiä, joilla helpotetaan vammaisten työnhakijoiden ja mahdollisten työnantajien välistä yhteydenpitoa, ja annetaan tunnustuksia hyviä käytäntöjä soveltaville työnantajille. Joidenkin maiden kansallisessa lainsäädännössä edellytetään, että organisaatiot nimeävät vammaisasioiden johtajan tai henkilön, joka vastaa vammaisten työntekijöiden tukemisesta.

Jos haluat lisätietoa vammaisten ihmisten tilanteesta EU:ssa, voit tutustua Euroopan komission verkkosivustolla julkaistuihin raportteihin vammaisten tasa-arvon toteutumisesta eri EU-maissa (ks. European Disability Expertise -raportit)12. Raportit auttavat saamaan paremman kuvan vammaisten ihmisten tilanteesta työmarkkinoilla ja niiden ulkopuolella eri maissa. Tiedot voivat auttaa työnantajaa mukauttamaan työhönotto- ja työnsäilyttämisstrategioita vammaisia työntekijöitä varten. Tällainen ennakointi – työllistymisen tarkastelu yhtenä osana vammaisten ihmisten elämää – auttaa luomaan osallistavammat työmarkkinat, joissa noudatetaan yhtäläisten mahdollisuuksien, oikeudenmukaisten työolojen sekä sosiaalisen suojelun ja osallisuuden periaatteita (Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisesti).

EU Member states that provide support for reasonable accomodation in the form of grant, tax subsidies or direct provision of equipment, ect.


EU state members that provide it (24)
1 Ireland
2 Portugal
3 Netherlands
4 Belgium
5 Luxembourg
6 France
7 Spain
8 Denmark
9 Germany
10 Italy
11 Malta
12 Sweden
13 Finland
14 Estonia
15 Lithuania
16 Poland
17 Czechia
18 Austria
19 Slovenia
20 Croatia
21 Slovakia
22 Hungary
23 Romania
24 Bulgaria

EU state members that provide it to a limited extent (2)
25 Latvia
26 Greece

EU state members that do not provide (1)
27 Cyprus

1.5 Euroopan unionin tuomioistuin

Euroopan unionin tuomioistuimen tehtävänä on arvioida, tulkitaanko ja sovelletaanko EU:n lainsäädäntöä asianmukaisesti kaikissa EU-maissa. Sen työ on ratkaisevan tärkeää työsyrjintädirektiivin ja erityisesti kohtuullisten mukautusten toteuttamista koskevan velvoitteen kannalta, sillä se auttaa varmistamaan, että kansalliset tuomioistuimet kaikkialla EU:ssa soveltavat sääntöjä samalla tavoin.

Unionin tuomioistuin katsoi asiassa HK Denmark antamassaan periaatteellisessa tuomiossa, että ’kohtuullisella mukautuksella’, kun otetaan huomioon YK:n vammaisyleissopimuksen 2 artikla, tarkoitetaan sen laajassa merkityksessä ”niiden eri esteiden poistamista, jotka vaikeuttavat vammaisten henkilöiden täysimääräistä ja tehokasta osallistumista työelämään yhdenvertaisesti muiden työntekijöiden kanssa”. Kohtuullisen mukauttamisen käsite kattaa fyysisten apuvälineiden tarjoamisen lisäksi myös organisaation toimintaan liittyvät toimenpiteet, kuten esimerkiksi työn nopeuden tai rytmin mukauttamisen. Tällainen kohtuullinen mukauttaminen voi olla esimerkiksi työajan lyhentäminen, jos tuntien vähentämisellä mahdollistetaan se, että työntekijä voi jatkaa osallistumista työelämään13.

Unionin tuomioistuin selvensi uudemmassa tuomiossaan, jonka se antoi asiassa Ca Na Negreta, että työsyrjintädirektiivillä suojellaan työntekijää automaattiselta irtisanomiselta silloin, kun työsuhteen aikana syntyy vamma, jonka vuoksi työntekijä on pysyvästi kyvytön toimimaan työsopimuksensa mukaisissa tehtävissä. Työnantajan on toteutettava kohtuullisia mukautuksia tai pidettävä niitä yllä, jotta työntekijä voi pysyä työssään. Työnantaja voi irtisanoa työntekijän vain, jos se pystyy osoittamaan, että mukautukset aiheuttavat kohtuuttoman rasitteen14.

Osallistava työnantaja toimii kaikkien hyödyksi

YKSI:

OIKEUDELLISTEN JA EETTISTEN ­VELVOITTEIDEN NOUDATTAMINEN

EU:n työsyrjintädirektiivin lisäksi monissa maissa on kansallisessa oikeudessa vahvistettuja vaatimuksia, joilla edistetään vammaisten henkilöiden yhtäläisiä työllistymismahdollisuuksia ja torjutaan heihin kohdistuvaa syrjintää15.

Rekrytoimalla ja työllistämällä aktiivisesti vammaisia henkilöitä työnantajat varmistavat näiden velvoitteiden noudattamisen ja osoittavat sitoutumisensa yhteiskuntavastuuseen, ihmisoikeuksiin ja eettisiin liiketoimintakäytäntöihin.

KAKSI:

OSALLISUUS JA ­MONIMUOTOISUUS

Vammaisten henkilöiden työllistäminen osoittaa sitoutumista osallistavaan ja monimuotoiseen työkulttuuriin ja lähettää vahvan viestin siitä, että organisaatio arvostaa monimuotoisuutta ja toimii tietoisesti yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamiseksi. Työpaikat, jotka edistävät työntekijöiden sitoutumista, voivat houkutella parhaita osaajia.

KOLME:

MONIPUOLISEN OSAAJARESERVIN HYÖDYNTÄMINEN

Vammaisten henkilöiden ottaminen palvelukseen tuo mahdollisuuksia hyödyntää monipuolisesti erilaisia taitoja, kykyjä ja tulevaisuudennäkymiä, erityisesti työvoimapulan kontekstissa. Heidän kokemuksistaan voi syntyä uusia ideoita ja luovia lähestymistapoja haasteiden ratkaisemiseen.

NELJÄ:

TYÖNTEKIJÖIDEN VAHVEMPI SITOUTUMINEN JA ­TYÖPAIKKAUSKOLLISUUS

Vammaisten työntekijöiden on todettu olevan työhön sitoutuneita ja työpaikkauskollisia. Osallistavalla työpaikalla työntekijät tuntevat, että heitä ja heidän työpanostaan arvostetaan. Tämä puolestaan lisää työntekijöiden osallistumista ja tuottavuutta, vähentää vaihtuvuutta ja edistää myönteisiä henkilöstösuhteita organisaatiossa.

VIISI:

SIAKASKUNNAN JA MARKKINAKATTAVUUDEN LAAJENTAMINEN

Vammaisten henkilöiden työllistäminen voi auttaa organisaatioita ymmärtämään ja ottamaan huomioon monimuotoisen asiakaskunnan tarpeet entistä paremmin. Tämä voi avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia, parantaa asiakastyytyväisyyttä ja laajentaa markkinoita uusille alueille. Asiakkaat tukevat todennäköisemmin yrityksiä, jotka asettavat monimuotoisuuden ja osallisuuden etusijalle, sillä tällaisilla yrityksillä on positiivisempi yrityskuva ja maine.

KUUSI:

MYÖNTEISEN ORGANISAATIOKULTTUURIN EDISTÄMINEN

Vammaisia työntekijöitä palkkaamalla organisaatiot edistävät myönteistä ja osallistavaa organisaatiokulttuuria, jossa ylläpidetään työntekijöiden tasa-arvon periaatetta, yhteisöllisyyden tunnetta, yhteistyötä ja työntekijöiden työmotivaatiota. Myönteinen kulttuuri houkuttelee parhaita osaajia ja lisää heidän halukkuuttaan pysyä työssä, mikä lisää työvoiman sitoutuneisuutta ja tuottavuutta.

2 Kohtuullinen mukauttaminen: Mitä sillä tarkoitetaan?

2.1 Pääperiaatteet

Kohtuullisten mukautusten tarkoituksena on lisätä vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia päästä työhön, toimia työtehtävissä tai edetä työuralla, jotta vammaiset työntekijät pääsevät – vain tekemällä asiat hieman eri tavoin – tuottamaan saman työpanoksen ja saavat yhtäläiset mahdollisuudet verrattuna niihin työntekijöihin, joilla ei ole vammaa.

Toisin sanoen kohtuullisilla mukautuksilla tarkoitetaan mitä tahansa työnkuvan tai työympäristön muutosta, joka on tarpeen, jotta vammainen työntekijä voi suoriutua työtehtävistään.

Oikeus kohtuullisiin mukautuksiin ulottuu kaikkiin EU:n lainsäädännön mukaisiin työhön liittyviin toimiin työnhakuprosessista työsuhteen päättymiseen. Sitä sovelletaan myös ylennyksiin, työehtoihin, koulutukseen ja mahdollisiin henkilöstölle tarjottaviin luontoisetuihin.

Milloin velvoite alkaa?

Työnantajan velvoite tehdä kohtuullisia mukautuksia alkaa siitä hetkestä, kun vammainen henkilö tarvitsee pääsyä tiloihin tai tilanteisiin, joihin pääsy on sillä hetkellä mahdotonta erilaisten esteiden vuoksi. Tällainen on esimerkiksi tilanne, jossa hän ei pääse osallistumaan työhaastatteluun tai lukemaan työpaikkailmoitusta.

Työntekijät, jotka eivät aiemmin ole kohdanneet merkittäviä esteitä, voivat saada vamman esimerkiksi tapaturman tai sairauden seurauksena. Nämä työntekijät saattavat tarvita työpaikalla mukautuksia, joita ei ole aiemmin tarvittu.

Työnantajan on tällöin toteutettava ennakoivia toimenpiteitä, joiden avulla mahdolliset esteet organisaation toimintaperiaatteissa, käytännöissä tai fyysisessä työympäristössä voidaan tunnistaa ja poistaa, jotta vammaisille henkilöille voidaan tarjota tasavertainen pääsy ja yhtäläiset mahdollisuudet. Lähestymistapa, jossa yleiset joustavat työolosuhteet ovat tarjolla kaikille työntekijöille, voi olla hyvä lähtökohta. Tällä tavoin voidaan edistää paitsi vammaisten henkilöiden myös muiden, esimerkiksi iäkkäiden työntekijöiden, pysymistä työssä.

On huomattava, että kohtuullisia mukautuksia on otettava käyttöön kaikissa työsuhteen vaiheissa, joihin kuuluvat työhönotto, työssä pysyminen ja uralla eteneminen.

Tässä oppaassa annetaan ohjeita siitä, miten työnantajat voivat varmistaa, että vammaisia työntekijöitä varten toteutetut toimenpiteet ovat riittäviä, tehokkaita ja käytännöllisiä ja että ne on räätälöity kunkin työntekijän erityistarpeisiin.

Seuraavat käytännön toimet auttavat työnantajaa varmistamaan, että työsyrjintädirektiivin 5 artiklan velvoitteita on noudatettu:

  • Osallistava rekrytointiprosessi
    Varmistetaan, että rekrytointiprosessi on osallistava ja esteetön siten, että vammaiset hakijat voivat osallistua siihen. Tämä kattaa myös viestintätuen tarjoamisen.
  • Osallistava urakehitys ja koulutus
    Varmistetaan, että tarjolla on kohtuullisia mukautuksia, jotta vammaiset työntekijät pääsevät paitsi suorittamaan annetut työtehtävät myös hyötymään uralla etenemisestä ja koulutuksesta.
  • Avustavien teknologioiden käyttöönotto
    Otetaan käyttöön avustavia teknologioita, kuten näytönlukijoita tai puheentunnistusohjelmistoja, jotta vammaiset työntekijät voivat toimia työtehtävässään tehokkaasti ja jotta mahdollistetaan yhdenvertainen osallistuminen työsyrjintädirektiivin painotuksen mukaisesti.
  • Digitaalinen esteettömyys
    Otetaan huomioon, että kaikki eivät voi vaivatta käyttää tavanomaisia tietoteknisiä järjestelmiä, alustoja ja ohjelmistoja. Nämä välineet olisi arvioitava ja mukautettava, jotta voidaan varmistaa, että ne ovat osallistavia ja esteettömiä kaikille.
  • Esteettömän viestinnän edistäminen
    Luodaan esteettömiä viestintäkanavia, esimerkiksi ottamalla käyttöön tekstityspalveluja kokouksia varten ja kuulemisen apuvälineitä sekä tarjoamalla viittomakielen tulkkeja viittomakielen käyttäjille, jotta voidaan lisätä osallistavaa vuoropuhelua työpaikalla työsyrjintädirektiivin mukaisesti.
  • Fyysinen esteettömyys
    Varmistetaan, että työpaikat ovat fyysisesti vammaisten henkilöiden saavutettavissa. Tähän kuuluvat esimerkiksi luiskat, hissit ja esteettömät wc-tilat sekä muut mukautetut tilat ja laitteet.
  • Joustavat työjärjestelyt
    Luodaan ympäristö, jossa on käytössä joustavat työjärjestelyt, jotka antavat vammaisille työntekijöille mahdollisuuden työskennellä ja hallita työskentelyolosuhteitaan. Näillä mukautuksilla olisi lisättävä yhtäläisiä mahdollisuuksia, jotta vammaiset työntekijät saavat mahdollisuuden osoittaa kykynsä ja suoriutua työtehtävistään tehokkaasti.
  • Stigmaa koskevan tietoisuuden lisääminen
    Lisätään tietoisuutta stigmasta ja ennakkoluuloista, jotka liittyvät vammaisuuteen, ja toteutetaan toimia niiden torjumiseksi työpaikalla.
  • Yhteistyö kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa
    Tehdään läheistä yhteistyötä vammaisten henkilöiden ja heitä edustavien järjestöjen kanssa, jotta voidaan hyödyntää molempien tietämystä, asiantuntemusta ja resursseja.
  • Tukiverkostojen lisääminen
    Luodaan mentorointiohjelmia tai vertaistukiryhmiä, jotta vammaisten työntekijöiden sosiaalista ja ammatillista osallisuutta voidaan vahvistaa ja jotta voidaan edistää oikeudenmukaisia osallistumismahdollisuuksia kaikille, mikä on työsyrjintädirektiivin ydintavoite.

Näistä toimista ei saisi aiheutua organisaatiolle kohtuutonta rasitetta, kun otetaan huomioon organisaation koko ja taloudelliset valmiudet sekä organisaatiolle koituvat erilaiset taloudelliset ja muut kustannukset. Voi olla hyödyllistä tutkia, millaista julkista rahoitusta tai muun tyyppistä tukea on saatavilla, jotta tarvittavat toimenpiteet voidaan toteuttaa. Lisätietoja on tämän oppaan kohdassa ”Rahoitustuki”.

2.2 Viisi kohtuullisen mukauttamisen menetelmää

On olemassa täydentäviä menetelmiä, joiden avulla kohtuulliset mukautukset voidaan ottaa työpaikalla käyttöön lyhyessä ajassa. Maakohtaisia lisätietoja on saatavilla EDE:n raportissa Striving for an inclusive labour market16

On olemassa täydentäviä menetelmiä, joiden avulla kohtuulliset mukautukset voidaan ottaa työpaikalla käyttöön lyhyessä ajassa. Maakohtaisia lisätietoja on saatavilla EDE:n raportissa Striving for an inclusive labour market tai Equinetin tausta-asiakirjassa, joka sisältää luettelon tietyistä kansallisista oikeuskäytännöistä ja liitteen, johon on koottu vammaisiin henkilöihin liittyviä yksittäistapauksia17.

Menetelmä 1

Avustavan teknologian tarjoaminen

Työn tekemisen esteitä voi poistaa tarjoamalla tukea tarvitseville työntekijöille avustavia teknologioita, kuten suuren näytön ja tietokoneohjelman, jonka avulla tekstiä saa suurennettua, tai puhelimeen liitettäviä kuulemisen apuvälineitä. On syytä ottaa selvää, esimerkiksi kysymällä paikallisviranomaiselta, onko erilaisten apuvälineiden ja tietoteknisten ratkaisujen kustannusten kattamiseksi saatavilla rahoitustukea.

Kohtuullisilla mukautuksilla tarkoitetaan muutakin kuin työpaikan esteettömyyttä, joka kattaa esimerkiksi esteettömät työpöydät, wc-tilat ja uloskäynnit. Jotta vammainen työntekijä saa esteettömän pääsyn esimerkiksi työpisteeseensä tai ruokalaan, voi olla tarpeen tehdä joitakin mukautuksia (kuten oviaukkoihin tehtävät muutokset, työntekijöiden vaihtaminen eri huoneisiin, kalusteiden siirtäminen tai vaihtaminen tai luiskien asentaminen). Näiden lisäksi on myös toteutettava riittävät mukautukset, jotta vammaiset työntekijät voivat suoriutua työtehtävistään.

Menetelmä 2

Henkilökohtainen apu

Henkilökohtaisia avustajia välittävät palvelut voivat olla hyödyllisiä, jotta vammaiset henkilöt saavat apua työtehtävien ymmärtämisessä, organisoimisessa ja suorittamisessa. Avustaja voi esimerkiksi kulkea työpaikalla avustettavan mukana tai tehdä yksilöllisen arvioinnin siitä, miten rekrytointiprosessia, koulutusta tai tehtäviä on mukautettava. Yksilöllisissä arvioinneissa keskitytään esteitä kohtaavan yksittäisen työntekijän vahvuuksiin ja vaatimuksiin. Tämän jälkeen työnantaja voi arvioida, missä tehtävissä työntekijällä on parhaat mahdollisuudet menestyä. Useat verkkosivustot välittävät henkilökohtaisia avustajia työnantajien, työnvälityspalvelujen ja yksityishenkilöiden palvelukseen.

Menetelmä 3

Työtilan mukauttaminen
(mukaan lukien etätyö)

Työtilaan tehtävät mukautukset ovat osa vammaisten työntekijöiden tuettua työllistymistä. Työtilaa voidaan muuttaa monenlaisilla toimenpiteillä, kuten mukauttamalla toimiston tai laajemmin työpaikan kalusteita, laitteita ja tiloja tai tekemällä osallisuutta lisääviä ja esteettömän kulun mahdollistavia rakennusteknisiä muutoksia. Työtilan mukauttaminen voidaan tehdä myös tarjoamalla hiljainen tila, oma työtila tai etätyömahdollisuus. Sekä julkisen että yksityisen sektorin työnantajat voivat tarjota etätyömahdollisuutta kohtuullisen mukauttamisen toteuttamiseksi. Etätyön ja muiden kohtuullisen mukauttamisen muotojen avulla esimerkiksi pyörätuolin käyttäjät, joilla on vakava fyysinen vamma, tai näkövammaiset saavat mahdollisuuden tehdä työtään. Toimiston sijaan erityiset tietotekniset laitteet ja/tai työpöytä voi olla tarpeen asentaa työntekijän kotiin, erityisesti silloin, kun julkisen liikenteen käyttö ei ole mahdollista. Tietoteknisten laitteiden on oltava esteettömiä, ja niissä on oltava esteettömät viestintäkanavat (jotka mahdollistavat esimerkiksi puheen muuttamisen tekstiksi virtuaalisten kokousten aikana).

On kuitenkin tärkeää, että etätyötä ei esitetä pakollisena vaan vaihtoehtoisena työskentelymuotona. Kotona työskentely voi vaikuttaa yksilön mahdollisuuksiin saada tunnustusta työstään ja edetä urallaan. Se voi myös lisätä työntekijän yksinäisyyttä ja eristäytyneisyyttä sekä aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia (kuten energiakustannuksia). Siksi on suositeltavaa tehdä ennakkoarviointi riskeistä (myös psykososiaalisista riskeistä).

Menetelmä 4

Joustavat työajat

Työpäivän mukauttamiseksi ei tarvita erityisiä välineitä, työtilojen muutoksia tai julkista tukea. Sen toteuttamiseksi tarvitaan vain joustavien työaikojen käyttöönottoa. Vammaiset työntekijät voivat esimerkiksi tarvita pidempiä lounastaukoja kuin kollegansa. He myös saattavat haluta tulla aikaisemmin työpaikalle tai jäädä sinne myöhempään, jotta voivat työskennellä sellaisina aikoina, jolloin työpaikalla on hiljaisempaa, ja tällä tavoin välttää aistien ylikuormituksen.

Joustavien työjärjestelyjen vakiinnuttaminen on ratkaisevan tärkeää, jotta osallisuuden kulttuuria voidaan vahvistaa. Tämän menetelmän käyttö ei saisi jäädä yksittäisten esihenkilöiden harkintavaltaan, vaan se olisi otettava osaksi organisaatiopolitiikkaa, jotta voidaan varmistaa, että kohtuullisia mukautuksia toteutetaan jäsennellyllä tavalla. Näin vammaisten henkilöiden työsuhdeturva ja taloudellinen tilanne eivät heikenny ja heidän yksilölliset tarpeensa tunnustetaan ja otetaan huomioon.


Menetelmä 5

Joustavat työtehtävät

Työpaikan sisäinen tehtävien uudelleenjärjestely eli työn räätälöinti voi muodostaa osan tuetun työllistymisen strategiasta, joka auttaa ihmisiä suorittamaan työtehtäviä mahdollisista esteistä huolimatta. Nämä järjestelyt voidaan aloittaa esimerkiksi työsuhteen alkuvaiheessa tehtävillä yksilöllisillä arvioinneilla. Kohtuullisen mukauttamisen toteutumiseksi tehty työtehtävien räätälöinti tarkoittaa työroolien vaihtamista tai asiantuntijatehtävien vaihtamista työroolien välillä, jotta vammaisen työntekijän yksilöllisiä taitoja voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti niissä tehtävissä, jotka hän osaa tai joissa hän menestyy parhaiten. Esimerkiksi kognitiivisen alueen vammasta kärsivä työntekijä, joka ei kykene käsittelemään maksuja, voi silti pystyä työskentelemään myymälässä tai ruokakaupan asiakaspalvelijana ja tuotteiden esittelijänä.

Organisaation toimintaan liittyvien mukauttamisen lisäksi on tärkeää, että esihenkilöt ja muut työntekijät suhtautuvat myönteisesti vammaisiin kollegoihinsa. Tätä varten työtyöntekijöiden on esimerkiksi hyvä ymmärtää, että erityisjärjestelyt on otettu käyttöön vammaisten työntekijöiden työn helpottamiseksi eikä niitä pidä tulkita lisäoikeuksiksi. Kun vammaiset työntekijät tuntevat tulevansa hyväksytyiksi ja sosiaalisesti osallisiksi työpaikoilla, myös muutoin kuin liikkumista helpottavien järjestelyjen käyttöönoton kautta, he todennäköisesti suoriutuvat tehtävistään tehokkaammin ja tuntevat olevansa erottamaton osa työyhteisöä.

2.3 Mitä ei katsota kohtuulliseksi mukautukseksi?

Joitain käytäntöjä tai muutoksia saatetaan virheellisesti pitää kohtuullisina mukautuksina, vaikka työsyrjintädirektiivin tai YK:n yleissopimuksen vaatimukset eivät niissä täyttyisi. Kohtuullinen mukauttaminen on eri asia kuin esteettömyys ja saavutettavuus. YK:n vammaisyleissopimuksen esteettömyyttä ja saavutettavuutta koskevassa yleiskommentissa täsmennetään, että esteettömyys ja saavutettavuus koskevat ryhmiä, kun taas kohtuullinen mukauttaminen koskee yksilöitä18.

Lisäksi siinä selvennetään, että velvollisuus varmistaa esteettömyys ja saavutettavuus on ennakkoon täytettävä velvollisuus, kun taas kohtuulliset mukautukset tulevat jälkeenpäin ja muodostuvat keinoista, joilla voidaan poistaa jäljellä olevat esteet ja vastata yksilötason vaatimuksiin19. Esteettömyys ja saavutettavuus voivat tietyissä olosuhteissa toimia kohtuullisen mukauttamisen osana. Kun esteettömyys ja saavutettavuus ovat jo valmiiksi toteutuneet, teknisiin laitteisiin liittyvät kohtuulliset mukautukset ovat paljon yksinkertaisempia ja edullisempia.

(i) Pienet mukautukset, joilla on vain vähän vaikutusta

Vähäisten muutosten tekeminen työpaikalla ei välttämättä riitä täyttämään kohtuulliselle mukauttamiselle asetettuja vaatimuksia. Yksittäiset mukautukset, kuten suuremman kirjasinkoon tarjoaminen tietokoneen näytölle tai vammaista työntekijää avustavan mentorin osoittaminen – vaikka niistä on hyötyä –, eivät välttämättä riitä poistamaan kaikkia esteitä, jotka vaikuttavat työntekijän mahdollisuuksiin tehdä työtä tai edetä uralla. Työnantajan on räätälöitävä kohtuulliset mukautukset vastaamaan omassa organisaatiossaan työskentelevien työntekijöiden erityisvaatimuksia, jotta he voivat osallistua täysimääräisesti kyseisen työpaikan toimintaan.

(ii) Mukautukset, jotka eivät vastaa ilmoitettuun tarpeeseen

Jos työnantaja tarjoaa palvelua, joka ei täytä vammaisen työntekijän esittämiä vaatimuksia, sitä ei voida pitää YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisena kohtuullisena mukautuksena. Yksittäiset mukautukset, kuten tekstityksen järjestäminen kokouksiin kuuroa työntekijää varten – pyydetyn kansallisen viittomakielen tulkkauksen sijaan –, eivät yksinään riitä ratkaisemaan haasteita, joita kuurot työntekijät kohtaavat tehtäviensä hoitamisessa.

(iii) Tilapäiset ratkaisut

Joissain tapauksissa esiin voi nousta kysymys siitä, voidaanko tilapäisiä tai lyhytaikaisia ratkaisuja pitää kohtuullisena mukautuksena. Tällainen voi esimerkiksi olla tilanne, jossa liikuntarajoitteiselle työntekijälle annetaan mahdollisuus työskennellä kotona lyhyen ajanjakson ajan tai myönnetään ajoittain lomaa. Vaikka tilapäiset toimenpiteet voivat joissain tilanteissa olla asianmukainen ratkaisu, ne eivät välttämättä riitä vastaamaan työntekijän pitkän aikavälin tarpeisiin. Näin ollen on myös melko varmasti tarpeen tutkia vaihtoehtoja pysyvämpien mukautusten toteuttamiseksi. Kohtuullisen mukauttamisen toimenpiteet ja menettelyt olisikin integroitava osaksi työpaikan käytäntöjä.

(iv) Erottelevat tai syrjivät käytännöt

Työnantajat saattavat katsoa, että yksi kohtuullisen mukauttamisen muoto on vammaisten työntekijöiden erottaminen muista, esimerkiksi osoittamalla vammaisille työntekijöille erilliset työtilat tai rajoittamalla heidän vuorovaikutustaan kollegoiden kanssa. Tämä voi olla hyvä ratkaisu joissain tapauksissa, esimerkiksi silloin, kun työntekijän on huomattavasti helpompi keskittyä ja työskennellä etäällä muista ihmisistä. Tällaisten ratkaisujen käyttöönottoa on kuitenkin harkittava tarkkaan. Vammaisilla työntekijöillä on tarve olla vuorovaikutuksessa kollegoidensa kanssa. Työympäristön mukauttamista tämän tarpeen kustannuksella, tai ylipäätään vammaisten työntekijöiden yksilöllisten mieltymysten ja kykyjen kustannuksella, ei voida pitää kohtuullisena mukautuksena, sillä se ylläpitäisi stigmaa, heikentäisi vammaisten työntekijöiden mahdollisuuksia kehittyä uralla ja vähentäisi heidän osallisuuttaan työpaikalla. Tällaiset toimenpiteet katsotaan erotteluksi. Kohtuullisilla mukautuksilla pyritään helpottamaan tasa-arvoista osallistumista ja lisäämään osallisuutta sen sijaan, että yksilöitä erotettaisiin muista heidän vammansa vuoksi.

(v) Proteesien ja asentoa korjaavien välineiden käytön kieltäminen

Proteesien ja asentoa korjaavat välineet ovat henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettuja lääkinnällisiä tuotteita, jotka korjaavat kehon osaa tai parantavat sen toimintaa tai joilla kehon osa tai sen toiminto voidaan korvata. Näitä ovat esimerkiksi kuulokojeet tai implantit, käsivarsi- tai jalkaproteesit, pyörätuolit ja silmälasit. Joskus julkishallinnossa voidaan tehdä päätös, jonka mukaan joitakin näistä välineistä (lähinnä kuulolaitteita tai kuuloimplantteja) ei voida käyttää virkamieskilpailuihin kuuluvissa testeissä, ellei vammainen henkilö ole tehnyt hakemusta kohtuullisen mukautuksen soveltamiseksi. Tällaisessa tilanteessa ei ole otettu huomioon sitä, että tällaiset välineet (kuten silmälasit, implantit ja pyörätuolit) eivät ole esteettömyyttä tai saavutettavuutta koskevia toimenpiteitä tai kohtuullisia mukautuksia, koska niitä ei voida erottaa ihmisestä ja ne kuuluvat hänen henkilöönsä. Työnantajien olisi oltava tietoisia tästä ja harkittava tällaisten välineiden käytön sallimista rekrytointiprosesseissa.

3 Ei esteitä osaamiselle: nykyaikainen lähestymistapa vammaisuuteen

Asenteet vammaisuutta ja vammaisia ihmisiä kohtaan ovat kehittyneet ajan saatossa koko Euroopassa. On oleellisen tärkeää, että työpaikalla omaksutaan osallistava lähestymistapa, jossa keskitytään yksilöihin ja autetaan heitä voittamaan esteitä sen sijaan, että keskityttäisiin heidän vammoihinsa. Näin voidaan tarjota tehokkaita mukautuksia, jotta kaikki työntekijät voivat menestyä keskinäiseen tukeen perustuvassa ja tuottavassa ympäristössä.

Keskity vammaisten työntekijöiden osaamiseen, ansioihin, kykyihin ja taitoihin, aivan kuten niidenkin työntekijöiden kohdalla, joilla ei ole vammaa.

Jos vamma vaikuttaa ihmiseen työn aikana, kysy, millaisia strategioita hän käyttää työelämän ulkopuolella kohtaamiensa esteiden poistamiseen. Joitakin näistä strategioista voi olla mahdollista ottaa käyttöön myös työpaikalla.

Suunnittele mukautukset henkilökeskeisesti siten, että niissä on otettu huomioon vammaisen henkilön yksilölliset vahvuudet sekä hänen vammaansa liittyvät erityisvaatimukset ja -haasteet. Avoin ja kunnioittava vuoropuhelu työntekijöiden kanssa voi auttaa määrittämään heidän yksilölliset vaatimuksensa ja ymmärtämään niitä.

Tee yhteistyötä työpaikan aloihin liittyvien ammattijärjestöjen kanssa, jotta voidaan tutkia, onko kohtuullisista mukautuksista sovittu keskitetysti.

Kohtuulliset mukautukset ovat muutakin kuin pelkästään lain ­kirjaimen ­noudattamista. ­Työllistymisen kontekstissa ­vammaisuutta olisi lähestyttävä

  • henkilökeskeisesti
  • kokonaisvaltaisesti
  • biopsykososiaalisesti

ja sitä koskevien toimien tavoitteisiin olisi kuuluttava

  • osallisuus
  • hyvinvointi
  • yksilön omien mahdollisuuksien lisääminen
  • esteettömyys ja saavutettavuus
  • erityyppisten toimintarajoitteiden tunnustaminen.

Mitä biopsykososiaalinen lähestymismalli tarkoittaa?

Biopsykososiaalisessa lähestymismallissa tunnustetaan, että vammaisuudessa ei ole kyse vain henkilöön vaikuttavasta biologisesta tekijästä – psyykkisestä tai fyysisestä sairaudesta tai vammasta – vaan pikemminkin biologisten, psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden yhdistelmästä. Tässä lähestymismallissa kohtuullisen mukauttamisen prosessin lähtökohtana on yksilö, yksilöllisine vaatimuksineen, mieltymyksineen ja vahvuuksineen.

Biopsykososiaalisessa mallissa tunnustetaan, että vammaisuus on moniulotteista. Siinä otetaan huomioon paitsi vammat ja krooniset sairaudet myös psykologiset näkökohdat (kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät) ja sosiaaliset näkökohdat (jotka liittyvät sosiaalisiin esteisiin ja asenteisiin sekä osallisuuteen), jotka kaikki muovaavat ihmisen kokemusta vammaisuudesta.

Tähän lähestymismalliin kuuluvalla henkilökeskeisyydellä tarkoitetaan keskittymistä yksilön omiin tarpeisiin, mieltymyksiin ja vahvuuksiin; sen tunnustamista, että jokaisella vammaisella ihmisellä on paitsi erityisiä haasteita myös yksilöllisiä kykyjä. Yhtä ainoaa kaikille sopivaa ratkaisua ei ole. Työntekijöiden kanssa käydyt mielekkäät keskustelut auttavat ymmärtämään heidän erityisolosuhteitaan ja suunnittelemaan tarvittavat mukautukset. Yksilöllinen lähestymistapa lisää tunnetta omistajuudesta, ihmisarvosta ja kunnioituksesta, mikä lisää tyytyväisyyttä mukautusprosessiin ja mukautusten tehokkuutta.

3.1 Erilaisten toimintarajoitteiden huomioon ottaminen

Ottamalla huomioon YK:n vammaisyleissopimuksessa hahmotellut erityyppiset vammat ja omaksumalla kattava ja henkilökeskeinen lähestymistapa mukautuksiin, voidaan luoda osallistavia työympäristöjä, jotka tarjoavat yhtäläiset mahdollisuudet henkilöstölle, jolla on fyysisiä, aisteihin liittyviä, kehityksellisiä tai psykososiaalisia vammoja, ikääntyvä työvoima mukaan lukien.

Fyysiset vammat

Hyvin monenlaiset sairaudet vaikuttavat henkilön liikkuvuuteen, näppäryyteen tai fyysiseen toimintaan. Tällaisia ovat esimerkiksi selkäytimen vammat, lihasdystrofia ja raajojen menetys.

Työnantajan on varmistettava työpaikan fyysinen esteettömyys esimerkiksi luiskojen, kaiteiden, leveiden käytävien, merkittyjen käytävien, hissien ja esteettömien wc-tilojen avulla. Kohtuulliset mukautukset voidaan toteuttaa esimerkiksi ottamalla käyttöön säädettäviä pöytiä tai työpisteitä, apuvälineitä, mukautettuja laitteita ja esteettömiä pysäköintipaikkoja.

Aistivammat

Näkövammat voivat vaihdella osittaisesta näkökyvystä täydelliseen sokeuteen, samoin kuin kuulovammat voivat vaihdella osittaisesta kuulon heikkenemisestä kuurouteen. Osa kuulovammaisista kommunikoi puhutulla kielellä ja osa viittomakielellä.

Työnantaja voi tarjota säädettäviä pöytiä ja tuoleja, näytönlukuohjelmia, pistekirjoituksella kirjoitettuja materiaaleja, puheentunnistus- tai tekstitysohjelmia, viittomakielen tulkkeja viittomakieltä käyttäville työntekijöille tai kuulemisen apuvälineitä puhuttua kieltä käyttäville työntekijöille. Viestinnän mahdollistamiseksi saatetaan tarvita esteettömiä asiakirjoja tai vaihtoehtoisia viestintämuotoja. Näihin kuuluvat esimerkiksi esteettömissä tiloissa pidettävät kokoukset ja esteettömässä muodossa tarjottavat kokousmateriaalit, kuten pistekirjoituksella luettavat tai näytönlukuohjelmien avulla luettavat sähköiset materiaalit.

Kehitysvammat

Kehitysvammoilla tarkoitetaan kognitiiviseen toimintaan ja mukautumiseen liittyviä rajoitteita. Kehitysvammaiset työntekijät saattavat tarvita lisätukea työtehtävien ymmärtämisessä ja suorittamisessa.

Työnantajan olisi tuettava heitä tarjoamalla selkeitä ohjeita, selkokielisiä materiaaleja ja koulutusta. Mukautukset voidaan toteuttaa esimerkiksi muuttamalla työprosesseja, jakamalla monimutkaiset tehtävät osiin, antamalla enemmän aikaa tehtävien suorittamiseen, ottamalla käyttöön visuaalisia apuvälineitä ja tarjoamalla työnohjaajan tai mentorin tuen.

Psykososiaaliset vammat

Jotkin mielenterveyden häiriöt voivat vaikuttaa ihmisen emotionaaliseen hyvinvointiin ja päivittäiseen toimintaan. Tällaisia ovat esimerkiksi masennus, ahdistuneisuushäiriöt, kaksisuuntainen mielialahäiriö ja traumaperäinen stressihäiriö.

Työnantajan olisi luotava kannustava työympäristö, jossa työntekijää ei stigmatisoida, joka mahdollistaa joustavat aikataulut ja joka tukee koulutusta ja tietoisuuden lisäämistä mielen hyvinvoinnin edistämiseksi. Kohtuulliset mukautukset voidaan toteuttaa mukauttamalla työaikoja, tarjoamalla neuvontaa, tekemällä työpaikkaan liittyviä mukautuksia stressin vähentämiseksi tai tarjoamalla työntekijälle hiljaisen työtilan.

Esteettömyyden varmistaminen on yksi tärkeimmistä näkökohdista kohtuullisten mukautusten toteutuksessa. Esteettömyys kattaa sekä fyysisen että digitaalisen esteettömyyden, tuotteiden ja palvelujen esteettömyyden20 sekä viestinnän. Esteettömyyden varmistaminen kertoo, että työnantaja on sitoutunut luomaan osallistavan työpaikan.

Ottamalla huomioon YK:n vammaisyleissopimuksessa määritellyt vammat ja soveltamalla mukautuksiin kattavaa ja henkilökeskeistä lähestymistapaa työnantajat voivat luoda osallistavia työympäristöjä, jotka tarjoavat yhtäläiset mahdollisuudet henkilöstölle, jolla on fyysisiä, aisteihin liittyviä, kehityksellisiä tai psykososiaalisia vammoja.

3.2 Ikääntyvän työvoiman tukeminen

Työnantaja voi vahvistaa osallisuuteen perustuvaa työympäristöä soveltamalla kohtuullisen mukautuksen periaatteita myös ikääntyvän työvoiman tarpeisiin. Kun työnantaja mahdollistaa ergonomiset parannukset, joustavat työajat, asteittaisen eläkkeelle siirtymisen ja jatkuvan koulutuksen, se samalla sekä tukee iäkkäitä työntekijöitä ja parantaa työpaikan mukautuvuutta ja joustavuutta kaikkien työntekijöiden näkökulmasta. Eri sukupolvet huomioiva lähestymistapa auttaa varmistamaan, että työympäristö on monimuotoinen, osallistava ja tuottava ja tukee samalla sosiaalista kestävyyttä koskevia laajempia tavoitteita.

Yleisesti, mutta usein virheellisesti, oletetaan, että iäkkäiden ihmisten vammat ovat yksinkertaisesti seurausta ikääntymisestä. On erittäin tärkeää, että tällainen oletus kyseenalaistetaan. On syytä erottaa toisistaan ikään liittyvät muutokset ja erityisvammat, joiden vuoksi henkilö saattaa tarvita erityisiä tukimuotoja ja mukautuksia. Jos iäkkäiden vammaisuutta ei tunnisteta asianmukaisesti, saavutettavuuden esteet voivat jäädä huomaamatta, mikä saattaa heikentää iäkkäiden vammaisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksia.

Työnantaja voi luoda työn tekemiseen kannustavan työympäristön tarjoamalla joustavia aikatauluja, etätyömahdollisuuksia ja ergonomisesti suunniteltuja työtiloja sekä iäkkäiden, erityisesti iäkkäiden vammaisten, tarpeisiin räätälöityjä mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. Tämä paitsi rikastuttaa organisaation kulttuuria myös lisää yrityksen kilpailuetua tavoilla, jotka on esitetty tarkemmin jäljempänä.

  • Kokemus ja asiantuntemus
    Iäkkäillä ihmisillä on vuosien kokemus ja monipuoliset tietovarat. Heidän näkemyksensä, jotka ovat tarkentuneet kymmenien vuosien ajan, voivat osoittautua korvaamattoman tärkeiksi päätöksenteossa, ongelmanratkaisussa, nuorempien työntekijöiden mentoroinnissa ja asiakassuhteissa.
  • Monimuotoisuus ja innovointi
    Eri ikäryhmiin kuuluvista työntekijöistä koostuva monipuolinen henkilöstö tuottaa monipuolisia näkökulmia, mikä on oleellinen osa innovointia. Erilaiset elämänkokemukset ja näkemykset voivat rikastuttaa kollektiivista ajattelua ja helpottaa luovien ratkaisujen syntymistä.
  • Kustannustehokkuus
    Tarjoamalla joustavia aikatauluja tai etätyövaihtoehtoja yritykset voivat säilyttää iäkkäiden työntekijöiden korvaamattoman asiantuntemuksen ja mahdollisesti perinteisen toimistotyöskentelyn kuluja pienemmillä kustannuksilla.
  • Työnantajan yrityskuvan hyödyntäminen
    Ikäystävälliseksi tunnettu työnantaja voi olla myönteistä yrityskuvaa rakentava tekijä. Ikäystävällisyys kertoo sitoutumisesta osallisuuteen ja yhteiskuntavastuuseen, mikä voi houkutella yrityksen palvelukseen monipuolisemman osaajareservin ja herättää kuluttajien kiinnostuksen.
  • Lainsäädännön noudattaminen ja riskien vähentäminen
    Osallisuutta ja kohtuullisia mukautuksia koskevien toimintaperiaatteiden noudattaminen osoittaa, että toiminta on oikeudellisten normien mukaista, ja ehkäisee riskejä, jotka liittyvät ylemmän henkilöstön tai asiantuntemuksen menettämiseen.

3.3 Vammaisten henkilöiden palkkaaminen hyödyntämällä kohtuullisia mukautuksia: odotettavissa olevat hyödyt

Tukea saava ja arvostettu ­henkilöstö

Kohtuullisten mukautusten edistäminen oikeutena voi auttaa luomaan osallistavamman, monimuotoisemman ja kannustavamman työpaikan, vahvistaa oikeudenmukaisuuteen perustuvaa kulttuuria ja lisää yhtäläisiä mahdollisuuksia. Tällä tavoin voidaan osoittaa selkeästi, että vammaisia työntekijöitä arvostetaan ja tuetaan ja että esteitä kohtaavat voivat vapaasti toimia omana aitona itsenään työpaikalla. Jos useammat vammaiset henkilöt rohkaistuvat hakemaan työtä, myös työhakemuksia saadaan yhä enemmän.

Oikeanlainen tuki parantaa työssä pysymistä

Toimivia mukautuksia saavat työntekijät tuntevat todennäköisemmin saavansa tukea, arvostusta ja mahdollisuuden käyttää parasta osaamistaan työssä. Tämä puolestaan voi parantaa työtyytyväisyyttä, työnantajauskollisuutta ja organisaation yleistä työssäpysymisastetta.

Tehokkuuden ja tuottavuuden lisääminen

Kun työntekijät saavat tarvitsemansa mukautukset vammaisuuteen liittyvien esteiden poistamiseksi, he voivat suorittaa työtehtävänsä tuloksellisemmin ja tehokkaammin; optimoidut työolot antavat heille mahdollisuuden hyödyntää taitojaan ja kykyjään kaikilta osin, mikä parantaa tuottavuutta ja työsuoritusten tuloksia.

Euroopan vammaisfoorumi käsitteli seitsemännessä Euroopan ihmisoikeusraportissa vammaisten ihmisten oikeutta työhön. Raportissa nostetaan esiin havaintoja useista muista raporteista, joissa käsitellään vammaisten tuottavuutta. Esimerkiksi henkilöstöpäälliköihin keskittyneessä tutkimuksessa todettiin, että 72 prosenttia vammaisista työntekijöistä, jotka saivat kohtuullisia mukautuksia, suoriutui työstään keskimääräisesti, keskimääräistä paremmin tai erinomaisesti21.

Osallistavien yritysten saamat taloudelliset hyödyt

Maailman talousfoorumin tutkimuksen mukaan analysoidun nelivuotiskauden aikana osallistavat yritykset saivat 28 prosenttia suuremmat tuotot vähemmän osallistaviin yrityksiin verrattuna, kaksinkertaisen nettotuloksen ja 30 prosenttia suuremmat voittomarginaalit22.

Organisaation maineen ­vahvistaminen

Edistäessään kohtuullisia mukautuksia yksilön oikeutena organisaatio osoittaa sekä sitoutuvansa monimuotoisuuteen ja osallisuuteen että noudattavansa lakisääteisiä velvoitteitaan. Tällaiset sitoumukset, jotka asemoivat työnantajan sosiaalisesti vastuulliseksi ja osallistavaksi, parantavat organisaation mainetta sekä sisäisesti että ulkoisesti sekä auttavat houkuttelemaan parhaita osaajia ja ylläpitämään hyviä suhteita asiakkaisiin ja sidosryhmiin.

Myönteinen työkulttuuri ja kestävä työvoima

Myönteinen työkulttuuri auttaa torjumaan stigmaa ja ennakkoluuloja, jotka liittyvät vammaisuuteen, ja lisää kunnioitusta ja ymmärrystä. Myös ikääntyviä työntekijöitä voidaan tukea mukautuksilla, kunhan otetaan huomioon vammaisuudesta johtuvat esteet ja erotetaan ne ikään liittyvistä muutoksista. Tämä osallistava kulttuuri hyödyttää koko henkilöstöä ja auttaa luomaan ympäristön, jossa vaalitaan monimuotoisuutta ja jossa jokainen voi tuntea saavansa arvostusta ja tukea.

3.4 Millä tavoin tietoisuutta voidaan lisätä?

Yhä useammat työnantajat tunnustavat ja ymmärtävät kohtuullisen mukauttamisen mahdolliset hyödyt ja edistävät kohtuullisia mukautuksia aktiivisesti osana organisaation vakiokäytäntöjä.

Organisaatiossa tai yrityksessä voidaan lisätä tietoisuutta kohtuullisten mukautusten merkityksestä ja hyödyistä useilla eri tavoilla.

• Koulutus ja työpajat

Vammaisuutta ja kohtuullisia mukautuksia koskevat koulutustilaisuudet ja työpajat (jotka voivat olla esimerkiksi organisaation henkilöstöosaston järjestämiä) voivat lisätä esihenkilöiden ja muiden työntekijöiden tietoisuutta vammaisten työntekijöiden oikeuksista, mukautusten eduista ja parhaista käytännöistä mukautusten toteutuksessa. Lisäksi voidaan järjestää vuorovaikutteisia työpajoja, joissa osallistujat voivat tarkastella kohtaamiaan haasteita ja mahdollisuuksia ja keskustella erilaisista tapaustutkimuksista ja skenaarioista.

• Tiedotuskampanjat

Tiedotuskampanjat auttavat nostamaan esiin kohtuullisten mukautusten merkityksen ja vahvistavat osallisuutta edistävää kulttuuria. Sisäisten uutiskirjeiden, intranetsivujen ja digitaalisten kyltitysten avulla voidaan jakaa tietoa, menestystarinoita ja mukautuksista hyötyneiden työntekijöiden kokemuksia. Tällä tavoin paitsi lisätään tietoisuutta myös torjutaan väärinkäsityksiä ja edistetään myönteisiä asenteita kohtuullisia mukautuksia kohtaan.

• Johtajuus, sitoutuminen ja voittajat

Johtajien, päälliköiden ja esihenkilöiden olisi tuettava työntekijää, jotta voidaan voittaa esteet, joiden vuoksi kohtuullisille mukautuksille on tarvetta. Osoittamalla sitoutumisensa johtohenkilöstö näyttää suuntaa ylhäältä käsin ja kannustaa tällä tavoin kohtuullisten mukautusten laajempaan käyttöönottoon ja hyväksyntään organisaatiossa.

• Yhteistyö vammaisjärjestöjen kanssa

Lisäasiantuntemusta ja -ohjausta saa tarvittaessa vammaisten asioihin perehtyneiltä järjestöiltä, edunvalvontaryhmiltä tai asiantuntijoilta. Niiden näkemykset ja resurssit voivat parantaa organisaation ymmärrystä kohtuullisista mukautuksista ja vammaisten työntekijöiden kokemuksista ja tällä tavoin synnyttää uusia ideoita ja lähestymistapoja.

Arviointi ja jatkuva parantaminen

On hyvä kerätä palautetta työntekijöiltä, henkilöstöhallinnon henkilöstöltä ja esihenkilöiltä, jotta voidaan kartoittaa parannuskohteita, vastata haasteisiin ja juhlistaa onnistumisia. Jatkuva seuranta ja arviointi voivat auttaa organisaatiota tarkentamaan lähestymistapaansa, lisäämään henkilöstön tietoisuutta ja maksimoimaan kohtuullisten mukautusten tuomat hyödyt.

Omaehtoisen julkistamisen malli

Omaehtoisen julkistamisen mallissa tunnustetaan yksilön oikeus päättää, kertooko hän muille vammastaan vai ei. Malli tarkoittaa, että ihmiset voivat keskustella kohtuullisista mukautuksista, kun he ovat siihen valmiita ja halukkaita tekemään niin.

Tällä tavoin vammaisen työntekijän henkilötiedot pysyvät hänen omassa hallinnassaan.

Tässä lähestymistavassa kunnioitetaan yksilön itsenäisyyttä ja jätetään ihmiselle itselleen vapaus kertoa vammastaan ja keskustella mukautuksista (ja mahdollisesta joustavasta mukautusprosessista) omassa tahdissaan.

Kunnioittamalla yksilön omaa valintaa vahvistetaan yksityisyyden ja luottamuksellisuuden periaatteita ja varmistetaan, että arkaluonteiset henkilötiedot jaetaan vain asiaankuuluville henkilöille, kuten henkilöstöhallinnon henkilöstölle tai esihenkilöille. Tällä tavoin voidaan ylläpitää turvallista tilaa, jossa voidaan käydä avoimia ja rehellisiä keskusteluja.

Mallia soveltamalla luodaan ympäristö, jossa yksilöt eivät joudu kertomaan vammaisuudestaan vastoin tahtoaan. Tällä tavoin malli auttaa torjumaan stigmaa ja syrjivän kohtelun riskiä ja varmistaa, että esteitä kohtaavien työntekijöiden työ arvioidaan heidän kykyjensä, taitojensa ja suoritustensa – ei heidän vammaisuutensa – perusteella.

3.5 Kohtuullisten mukautusten kohdentaminen

Vammaisille työntekijöille voidaan luoda kestäviä ratkaisuja kohtuullisten, kun mukautusten kohdentamista varten on luotu hyvin organisoitu prosessi. Tarjottavien mukautusten on oltava vaikuttavia, tehokkaita ja yksilön tarpeisiin räätälöityjä. Ratkaisujen on myös oltava kestäviä pitkällä aikavälillä. Tätä varten voi olla tarpeen toteuttaa vammaisia työntekijöitä koskevat perusteelliset arvioinnit, joissa hyödynnetään tarvittaessa asiantuntija-apua. Työntekijät on myös hyvä ottaa mukaan päätöksentekoprosessiin. Tavoitteena olisi oltava sellaisten mukautusten tunnistaminen, joilla voidaan vastata esteitä kohtaavien työntekijöiden välittömiin tarpeisiin mutta joissa on myös huomioitu pitkän aikavälin kestävyyttä koskevat tavoitteet.

Kohtuullisten mukautusten prosessia ohjaavat oikeudelliset velvollisuudet ja syrjinnän vastainen lainsäädäntö. Jos et ole varma tarkoista vaatimuksista, ota yhteyttä paikalliseen viranomaiseen tai työnantajajärjestöön. Ne auttavat asiaa koskevan lainsäädännön tunnistamisessa. Lakien noudattaminen suojelee vammaisten työntekijöiden oikeuksia ja vähentää oikeusriitojen tai syrjintäväitteiden riskiä. Tällä tavoin myös luodaan oikeudenmukainen ja tasapuolinen työympäristö ja ylläpidetään sitä.

Työnantajien ja ammattiliittojen välisillä työehtosopimusneuvotteluilla ja vuoropuheluilla on tärkeä rooli vammaisille työntekijöille tarjottavia kohtuullisia mukautuksia koskevissa neuvotteluissa ja niiden toteuttamisessa. Näiden yhteistyökeskustelujen myötä ammattiliitoista kehittyy voimakkaita vammaisten työntekijöiden puolestapuhujia, jotka pystyvät käyttämään kollektiivista voimaansa vaikuttamiseen ja välttämättömien mukautusten turvaamiseen. Erityistarpeita käsittelevällä ja osallistavaa ilmapiiriä edistävällä vuoropuhelulla vahvistetaan sitoutumista yhtäläisiin mahdollisuuksiin ja varmistetaan, että työpaikat ovat esteettömiä kaikille ja että jokainen työntekijä saa tarvitsemansa tuen.

3.6 Osallistavia käytäntöjä kaikissa työllistymisen vaiheissa

Vammaisten henkilöiden työllistäminen on matka, joka alkaa rekrytointivaiheesta ja jatkuu työssä pysymiseen ja sujuvan urakehityksen edistämiseen. Tässä osiossa esitetään osallistavaa työympäristöä edistäviä toimenpiteitä, joita työnantajat voivat toteuttaa kaikissa työsuhteen vaiheissa.

I. Rekrytointi

Monimuotoisen työvoiman sitouttaminen alkaa osallistavasta rekrytointiprosessista. Työnantajalla on tärkein rooli, ja työvoimanvälityspalvelut ja viranomaiset tukevat prosessia.

Yhteistyö

  • Tee yhteistyötä erikoistuneiden työnvälityspalveluiden kanssa, joilla on asiantuntemusta vammaisten työntekijöiden työllistymisessä.
  • Pyydä viranomaisilta ohjeita ja tukea sen varmistamiseksi, että noudatat lakisääteisiä vaatimuksia.

Esteettömyys ja saavutettavuus

  • Varmista, että työpaikkailmoitukset ovat esteettömiä ja osallistavia. Käytä tarvittaessa vaihtoehtoisia viestintä- tai sanamuotoja.
  • Työilmoituksessa olisi pyydettävä hakijoita ilmoittamaan, tarvitsevatko he erityistukea tai mukautuksia, jotta voivat osallistua haastatteluun.
  • Tee haastatteluprosessista osallistava ja esteetön tarjoamalla viittomakielen tulkkeja, esteettömiä tiloja, kuuntelemisen apuvälineitä, puheentunnistusohjelmia tai muita kohtuullisia mukautuksia.

Tiedotus ja koulutus

Järjestä tiedotusohjelmia ja koulutustilaisuuksia, jotta harhaluuloja voidaan hälventää ja jotta voidaan luoda ilmapiiri, jossa vammaiset henkilöt tuntevat olonsa tervetulleeksi. Lisätietoja koulutusohjelmien järjestämisestä on kohdassa ”Kohtuullisia mukautuksia koskevan viestinnän tehostaminen”.

II. Työssä pysyminen

Työssä pysyminen on ratkaisevan tärkeää suotuisan työympäristön rakentamisessa. Työssä pysyminen ei tarkoita vain henkilöstön pitämistä palkkalistoilla. Siinä on myös kyse työntekijöiden hyvinvoinnin ja tuottavuuden varmistamisesta.

Kohtuulliset mukautukset

  • Tarjoa kohtuullisia mukautuksia riittävän nopeasti.
  • Luo osallistavia ja esteettömiä työpaikkoja ja tarjoa avustavia teknologioita.
  • Järjestä henkilökohtainen avustaja.
  • Ota käyttöön joustavat työajat ja tarjoa mahdollisuuksia etätyöhön (jos vammaiset työntekijät pyytävät niitä).
  • Mukauta työtehtävät vammaisen työntekijän kykyjen mukaan.
  • Järjestä esteettömät kuljetukset.
  • Käytä esteettömiä viestintävälineitä.
  • Tarjoa työhönpaluuohjelmaa työntekijöille, joiden on pidettävä taukoa työstä toipuakseen tapaturmasta, sairaudesta tai muusta tilasta, joka voi vaikuttaa heidän kykyynsä suoriutua tehtävistään.
  • Ota käyttöön säännölliset seurantatoimet, jotta saat tietoa mahdollisista jatkuvista tarpeista ja voit vastata niihin.

Tukiverkostot

Tue vertaistukiryhmiä, esimerkiksi vammaisten työntekijöiden resurssiryhmiä, ja mentorointiohjelmia, jotta vammaisten työntekijöiden sosiaalista ja ammatillista osallisuutta voidaan vahvistaa.

Jatkuva oppiminen ja kehittäminen

Tarjoa mahdollisuuksia taitojen kehittämiseen ja koulutukseen. Varmista, että tilat ja oppimateriaalit ovat tarkoituksenmukaiset ja esteettömät.

III. Uralla eteneminen

Jotta työpaikka olisi tasapuolinen, on tärkeää vahvistaa kulttuuria, jossa kaikki voivat kehittyä ja jossa mahdollisuudet ovat kaikkien ulottuvilla.

Työsuorituksen arviointi

  • Varmista, että työsuoritusten arvioinnit ovat oikeudenmukaisia, puolueettomia ja perustuvat yksilön valmiuksiin ja saavutuksiin.
  • Pidä yllä avointa keskusteluyhteyttä, jotta saat tietoa vammaisten työntekijöiden kiinnostuksenkohteista ja uratavoitteista.

Ylenemismahdollisuudet

Ota käyttöön avoin ylenemismenettely, jolla varmistetaan, että kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus uralla etenemiseen vammoistaan riippumatta. Jos työntekijällä on tehtävään tarvittava pätevyys ja kokemus ja hän on varteenotettava kandidaatti ylennyksen saajaksi, mahdollinen kohtuullisten mukautusten tarve on tutkittava.

Valmiuksien kehittäminen

Tarjoa johtajuuskoulutusta ja mentorointiohjelmia vammaisten työntekijöiden perehdyttämiseksi ylempiin tehtäviin.

Yhteistyö ulkopuolisten kumppanien kanssa

Tee yhteistyötä vammaisten asioita ajavien edunvalvontaryhmien ja ammatillisten kuntoutuspalvelujen kanssa, jotta saat ohjeistusta vammaisten työntekijöiden uralla etenemisen helpottamiseen.

Kohtuullisten mukautusten ja osallisuuden huomioiminen kaikissa työsuhteen vaiheissa ei ole vain lakisääteinen vaatimus. Se myös edistää merkittävällä tavalla tasapainoista ja tuottavaa työympäristöä. Työnantajat ovat yhdessä ulkopuolisten kumppanien kanssa keskeisessä asemassa, jotta voidaan edistää esteettömyyden, yhtäläisten mahdollisuuksien ja kasvun kulttuuria kaikkien työntekijöiden osalta ja tällä tavoin luoda vahva perusta edistykselliselle ja sosiaalisesti vastuulliselle yritykselle.

Osallistava työympäristö vahvistuu jatkuvassa prosessissa, jonka osia ovat palvelukseen ottaminen, työssä pysyminen ja uralla eteneminen. Tässä osiossa havainnollistimme, miten nämä työllistymisen vaiheet liittyvät toisiinsa. Tässä oppaassa esitellään kattavalla tavalla toimenpiteitä, joilla voidaan varmistaa kannustava ja osallistava työympäristö koko työelämän elinkaaren ajan.

3.7 Kohtuullisia mukautuksia koskevan viestinnän tehostaminen

On olemassa useita strategioita, joilla varmistetaan tehokas viestintä silloin, kun henkilöstö pyytää ja saa kohtuullisia mukautuksia.

Selkeät, osallistavat ja esteettömät viestintäkanavat

Vammaisille työntekijöille on tarjottava viestintäkanavia, joiden avulla he saavat vaivattomasti tietoa mukautusprosessista. Voit esimerkiksi luoda erillisen sähköpostiosoitteen, ja mahdollisesti myös puhelinpalvelun tai verkkosivun, jotta työntekijät voivat toimittaa kohtuullisia mukautuksia koskevia pyyntöjä tai pyytää lisätietoja yksilöllisiä tarpeita koskevaa keskustelua varten. Jotta ovat mahdollisimman esteettömiä, ne olisi asetettava saataville helposti ymmärrettävissä olevalla kielellä ja useissa muodoissa.

Kohtuullisten mukautusten ­ toimintaperiaatteiden ja menettelyjen avoimuus

Voit nimetä henkilöstöstä työntekijän, joka vastaa monimuotoisuuteen ja osallisuuteen liittyvistä asioista. Nämä työntekijät voivat esimerkiksi laatia kohtuullisia mukautuksia koskevat toimintalinjat tai ohjemateriaalit yhteistyössä vammaisten työntekijöiden kanssa. On tärkeää, että vammaiset henkilöt otetaan mukaan ohjeidenlaadintaprosessiin, jotta noudatetaan osallisuuden periaatteita ja ”ei mitään meitä koskevaa ilman meitä” -lähestymistapaa, jota monet vammaisten asioita käsittelevät järjestöt käyttävät ja joka yhdistyy YK:n vammaisyleissopimukseen. Mukautusta koskeva prosessi olisi kuvattava toimintaperiaatteissa ja menettelyissä selkeästi, ja asiaa koskevat asiakirjat olisi asetettava kaikkien työntekijöiden, myös vammaisten työntekijöiden, saataville, jotta he saavat selkeän käsityksen prosessin vaiheista. Yhteyshenkilöt tai -yksiköt on ilmoitettava selkeästi. Toimintaperiaatteissa ja ohjeissa olisi korostettava luottamuksellisuutta, jotta henkilöstö saa varmuuden siitä, että kaikkien mukautuspyyntöjen käsittelyssä noudatetaan yksityisyyden suojaa ja tietojen luottamuksellisuutta riippumatta siitä, millaista mukautusta pyyntö koskee.

Ulkoinen sovittelu

Jos henkilön ja työnantajan väliseen sopimukseen pääsemisessä on vaikeuksia, tukea voidaan pyytää puolueettomalta ulkopuoliselta sovittelijalta. Tällä tavoin voidaan päästä sopimukseen ja tehdä molempia osapuolia tyydyttävä päätös toteutettavista mukautuksista.

Kaikille tarkoitettua koulutusta

Organisaatioita kehotetaan järjestämään koulutuksia tai koulutusohjelmia, joiden avulla tietoisuutta ja ymmärrystä kohtuullisista mukautuksista voidaan lisätä. Myös vammaisille työntekijöille itselleen olisi tarvittaessa järjestettävä koulutusta sen varmistamiseksi, että he ymmärtävät, millä tavoin prosessissa voidaan edetä tehokkaasti. On tärkeää varmistaa, että vammaiset työntekijät ymmärtävät oikeutensa. Organisaatioiden olisi oltava tietoisia siitä, että vammaisuus on, YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisesti, kehittyvä käsite, joka perustuu vammaisten henkilöiden ja asenteisiin ja ympäristöön liittyvien esteiden väliseen vuorovaikutukseen. Kaikki vammat eivät ole näkyviä. Kuten YK:n vammaisyleissopimuksessa vahvistetaan, vammaisuutta tulisi lähestyä – lääketieteellisen tai hyväntekeväisyyteen perustuvan lähestymistavan sijaan – ihmisoikeuksien kautta. Tämän lähestymistavan muutoksen pitäisi näkyä organisaatiossa sovellettavassa kohtuullisten mukautusten prosessissa.

Koulutusta olisi järjestettävä myös henkilöstöhallinnon henkilöstölle ja kaikille muille, jotka osallistuvat kohtuullista mukauttamista koskevien järjestelyjen koordinointiin, ja koulutuksen olisi katettava myös asiaa koskevat lait ja parhaat käytännöt sekä pyyntöjen luottamuksellisen käsittelyn. Koulutusta olisi tarjottava myös ryhmänvetäjille ja esihenkilöille, joiden olisi tuettava kannustavaa ja osallistavaa ympäristöä omassa yksikössään tai organisaatiossaan – tilaa, jossa vammaiset työntekijät saavat tarvitsemansa mukautukset, jotta he pystyvät voittamaan esteet ja suorittamaan työnsä mahdollisimman hyvin ja tavalla, jonka heidän kollegansa ymmärtävät ja johon he suhtautuvat myönteisesti.

Kuka voi tarjota koulutusta?

  • Sisäiset asiantuntijat.
    Hyviä ehdokkaita koulutuksen järjestäjäksi ovat organisaation oma monimuotoisuudesta ja osallisuudesta vastaava osasto tai vammaisten oikeuksien ja kohtuullisten mukautusten asiantuntijat, jos organisaatiossa on sellaisia.
  • Ulkopuoliset konsultit.
    Koulutuksen järjestäjiksi voidaan palkata ammattilaisia, jotka ovat erikoistuneet työpaikan monimuotoisuuteen, osallisuuteen ja vammaislainsäädännön noudattamiseen..
  • Valtion virastot.
    Joissakin maissa on työpaikan monimuotoisuutta ja osallisuutta käsitteleviä valtion laitoksia. Ne tarjoavat usein koulutusmateriaaleja ja joskus myös koulutuksia.
  • Voittoa tavoittelemattomat järjestöt ja edunvalvontaryhmät.
    Vammaisten oikeuksiin ja osallisuuteen keskittyvät organisaatiot tarjoavat usein koulutuksia tai voivat suositella asiantuntevia kouluttajia.

Miten koulutus olisi järjestettävä?

  • Tarvearviointi.
    Ennen koulutusta on arvioitava, millaista koulutusta tarvitaan. Onko tarpeen järjestää yleisen tietoisuuden lisäämiseen tai lainsäädännön noudattamiseen keskittyvää koulutusta vai erityiskoulutusta henkilöstöhallinnon työntekijöille ja johtohenkilöstölle?
  • Koulutussuunnitelman kehittäminen.
    Laadi koulutusohjelma tarvearvioinnin perusteella. Ohjelmaan voi sisältyä esimerkiksi esityksiä, työpajoja, tapaustutkimuksia ja interaktiivisia tilaisuuksia.
  • Koulutustapa.
    Päätä, järjestetäänkö koulutus lähikoulutuksena, verkossa vai hybridimuotoisena. Varmista, että kaikki koulutustilaisuudet ovat osallistavia ja esteettömiä.
  • Aikataulu.
    Suunnittele koulutustilaisuuksien aikataulu. Järjestä koulutukset ajankohtina, jolloin suurin osa työntekijöistä voi osallistua niihin.
  • Osallista vammaiset henkilöt.
    Jos mahdollista, ota vammaiset työntekijät mukaan koulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen, jotta varmistetaan, että koulutus on aidosti osallistavaa.
  • Palaute ja arviointi.
    Kerää koulutuksen jälkeen osallistujilta palautetta, jotta koulutuksen tehokkuutta ja parannuskohteita voidaan arvioida.
  • Jatkokoulutus.
    Tutki, voidaanko koulutuksia järjestää jatkuvana koulutusohjelmana, jota päivitetään säännöllisesti lainsäädännössä tai organisaation sisäisissä toimintavoissa tapahtuneiden muutosten mukaan.
  • Dokumentaatio.
    Pitää kirjaa siitä, ketkä osallistuivat koulutustilaisuuksiin, milloin ne järjestettiin ja millaisia materiaaleja käytettiin. Tämä voi olla tärkeää lainsäädännön noudattamisen ja myöhemmin tehtävien sisäisten arviointien kannalta.

Järjestelmällisellä suunnittelulla ja toteutuksella varmistetaan, että koulutus palvelee tehokkaasti tarkoitustaan ja edistää osallistavampaa ympäristöä.

Viestintä ja kuuleminen yksilötasolla

Kohtuullisia mukautuksia pyytävän työntekijän kanssa on keskusteltava avoimesti ja kunnioittavasti. Heille on annettava mahdollisuus kertoa erityisvaatimuksistaan ja huolenaiheistaan luottamuksellisessa ja ymmärtävässä ympäristössä. Jos työntekijän saamiin mukautuksiin liittyviä yksityiskohtia on tarkennettava, heillä pitäisi olla aktiivinen rooli sellaisessa päätöksenteossa ja ongelmanratkaisussa, joka koskee heidän kohtaamiaan esteitä. Toisin sanoen heitä olisi kuultava ja heidän näkökantansa olisi otettava huomioon. Tämä lähestymistapa lisää omistajuuden tunnetta ja prosessin osallistavuutta. Käsittele pyyntö mahdollisimman nopeasti.

Näin voit työnantajana avata avoimen keskusteluyhteyden työntekijään ja ryhtyä toteuttamaan kohtuullisia mukautuksia siten, että hän on aktiivisesti mukana niiden toteutusta.

1. Ensimmäinen tarpeenilmaisu

Työntekijä ilmoittaa kohtuullisten mukautusten tarpeestaan. Yksityiskohtia vamman luonteesta ei välttämättä tarvitse ilmoittaa – paitsi jos työntekijä haluaa tehdä niin.

Työnantaja ottaa pyynnön vastaan ja sopii työnantajan kanssa tapaamisesta, jossa keskustellaan mahdollisista ratkaisuista. Alustava keskustelu olisi käytävä mahdollisimman pian.

2. Valmistelu

Luottamuksellisuus. Vahvista, että keskustelu on luottamuksellinen ja että asiaa koskevat tiedot jaetaan vain niille, joiden työtehtäviin asia liittyy.

Kunnioittava ilmapiiri. Luo vastaanottavainen ilmapiiri, jossa työntekijä voi tuntea olonsa hyväksi, jotta hän voi keskustella tarpeistaan rehellisesti.

3. Tarpeet ja haasteet

Työntekijä antaa kuvauksen työpaikalla kohtaamistaan erityishaasteista, jotka johtuvat hänen vammastaan.

Työnantaja esittää avoimia kysymyksiä saadakseen paremman kuvan haasteista ja tekemättä olettamuksia.

4. Ehdotetut mukautukset

Työntekijä tekee ehdotuksia kohtuullisiksi mukautuksiksi, joilla hänen kokemiinsa haasteisiin voitaisiin vastata.

Työnantaja tekee lisäehdotuksia tai tarjoaa mukautuksia organisaation toiminnallisten valmiuksien perusteella.

5. Oikeudellinen kehys

Työnantaja kertoo työntekijän lailliset oikeudet ja työnantajan velvollisuudet asiaa koskevien lakien ja toimintaperiaatteiden mukaisesti.

Työntekijä vahvistaa ymmärtäneensä asian ja kysyy tarvittaessa selventäviä lisäkysymyksiä.

6. Kustannukset ja järjestelyt

Työnantaja keskustelee tarvittaessa ehdotettujen mukautusten kustannuksiin tai toteutettavuuteen liittyvistä kysymyksistä.

Työntekijä tarjoaa vaihtoehtoja tai antaa tietoja siitä, millä tavoin vastaavat mukautukset ovat osoittautuneet tehokkaiksi toisaalla.

7. Toteutuksen aikataulu

Työnantaja määrittelee realistisen aikataulun, jonka puitteissa mukautukset voidaan toteuttaa.

Työntekijä vahvistaa aikataulun tai neuvottelee siitä tarvittaessa.

8. Seuranta ja ­uudelleentarkastelu

Osapuolet sopivat siitä, miten he arvioivat mukautusten toimivuutta ja milloin he kokoontuvat tarkastelemaan sitä, ovatko mukautukset olleet onnistuneita.

9. Dokumentointi

Työnantaja laatii kirjallisen yhteenvedon keskustelun pääkohdista, sovituista mukautuksista ja määräajoista sekä jakaa asiakirjan työntekijän kanssa.

Työntekijä tarkistaa, että asiakirjan tiedot ovat oikein, ja ilmoittaa hyväksynnästään mahdollisimman nopeasti.

3.8 Ohjeiden antaminen

Työnantajan on huolehdittava ohjauksesta ja neuvonnasta, jotta voidaan vastata vammaisten työntekijöiden, esihenkilöiden ja mukautuspyyntöjen käsittelystä vastaavan henkilöstön tarpeisiin sekä niiden ryhmänvetäjien tai työntekijöiden tarpeisiin, jotka vastaanottavat vammaisia työntekijöitä yksikköönsä tai työryhmäänsä.

Vammaiset työntekijät

Jos kohtaat työssäsi esteitä, sinulle olisi tarjottava tietoa ja koulutusmateriaaleja oikeuksistasi ja saatavilla olevista kohtuullisista mukautuksista sekä muista tuen ja ohjauksen muodoista, joita voi olla saatavilla. Sinut voidaan esimerkiksi ohjata vammaistukiverkostoihin tai ottamaan yhteyttä vammaisten asioihin erikoistuneisiin asiantuntijapalveluihin tai muihin asiaan kuuluviin tahoihin.

Käytettävissäsi pitäisi olla kanavia, joiden kautta voit kertoa tarpeistasi ja esittää kysymyksesi sekä antaa palautetta. Lisäksi on järjestettävä seurantaa, jotta voidaan varmistua siitä, että mukautukset ovat tehokkaita. Mukautuksiin on myös tehtävä ajan mittaan muutoksia, jos niille on tarvetta.

Mukautuspyyntöjen käsittelystä vastaavat työntekijät

Sinun olisi saatava kattavaa koulutusta vammaistietoisuudesta, kohtuullisista mukautuksista, oikeudellisista velvollisuuksista ja pyyntöjen käsittelyyn liittyvistä parhaista käytännöistä.

Lisäksi on hyvä laatia ohjeita siitä, kuinka mukautuksia pyytäneiden työntekijöiden kanssa voidaan viestiä tehokkaasti. Ohjeissa olisi käsiteltävä aktiivista kuuntelemista ja luottamuksellisuuden säilyttämistä, ja niistä pitäisi välittyä käsitteen hyvä hallinta, empatia ja kunnioitus.

Mukautuspyyntöjen käsittelyä varten olisi laadittava selkeät menettelyt ja ohjeet (jotka sisältävät esimerkiksi määräaikoja ja dokumentointivaatimuksia koskevat tiedot). Sinulle olisi tarjottava jatkuvaa tukea ja resursseja, kuten mahdollisuus hyödyntää asiantuntijaneuvontaa ja sovittelijoita sekä asiaa koskevia kouluttautumis- ja kehittymismahdollisuuksia.

Vammaisia työntekijöitä vastaanottavat ryhmänvetäjät ja ryhmät

Sinun olisi saatava jatkuvaa koulutusta ja ohjausta vammaistietoisuuteen, osallistavan työympäristön edistämiseen ja monimuotoisten ryhmien johtamiseen liittyvissä asioissa. Vammaisten työntekijöiden kanssa olisi ylläpidettävä avointa keskusteluyhteyttä, jotta ymmärrys ja yhteistyö olisivat mahdollisimman kattavia.

3.9 Edullisimman mukautuksen löytäminen: tasapainon tavoittelu

On tärkeää, että kunkin yksilön erityistarpeisiin vastaavan mukautuksen sekä käytännöllisyyden ja kustannusten välillä on tasapaino. Tavoitteena pitäisi olla sellaisten mukautusten löytyminen, jotka ovat mahdollisimman yksinkertaisia ja kustannuksiltaan kohtuullisia ja jotka vastaavat tehokkaasti työntekijän tarpeisiin ja soveltuvat hänen yksilöllisiin olosuhteisiinsa.

Kun vastataan kunkin vammaisen työntekijän omiin tarpeisiin ja olosuhteisiin yksilöllisellä tavalla, pystytään tarjoamaan räätälöityjä ratkaisuja, joilla voidaan puuttua tehokkaasti esteisiin ja edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia.

Yhdysvalloissa toimivan Job Accommodation Network -verkoston tutkimuksessa kävi ilmi, että 60 prosenttia työpaikan mukautuksista voidaan tehdä ilmaiseksi. Keskimääräiset kustannukset ovat 500 Yhdysvaltain dollaria (491 euroa) työntekijää kohti23. Mukautukset auttavat pitämään työntekijät työssä, lisäämään osallistumista ja tuottavuutta sekä säästämään vakuutuskustannuksissa24.

Mahdollisimman tehokkaasti, pitkään ja tuottavasti

Kohtuullisten mukautusten ensisijaisena tavoitteena on antaa vammaisille työntekijöille mahdollisuus suoriutua tehtävistään tehokkaasti. On selvää, että kustannukset ja toteutettavuus ovat tärkeitä näkökohtia. Ensisijaiseksi tavoitteena olisi kuitenkin oltava se, että mukautukset vastaavat tehokkaasti työntekijän tarpeisiin. Mitä paremmin mukautukset räätälöidään vammaisten työntekijöiden yksilöllisiin tarpeisiin, sitä myönteisemmin ne vaikuttavat työssä pysymiseen ja tuottavuuteen.

3.10 Seuranta ja uudelleentarkastelu

On oleellisen tärkeää, että kohtuullisia mukautuksia seurataan ja tarkastellaan uudelleen, jotta voidaan varmistua niiden jatkuvasta tehokkuudesta ja ottaa käsittelyyn mahdolliset muutostarpeet.

Arvioi tarjotun ratkaisun jatkuvaa tehokkuutta. Tähän voi sisältyä säännöllisesti toteutettuja toimia, kuten seurantatapaamisia tai työsuoritusmittareiden tarkastelua, palautteen keräämistä esihenkilöiltä tai kollegoilta tai työntekijän kuulemista siitä, onko mukautus helpottanut hänen työtään ja millä tavoin. Arvioimalla mukautuksen tehokkuutta voidaan tunnistaa parannuskohteita tai löytää vaihtoehtoisia ratkaisuja tapauksissa, joissa tarjottu ratkaisu ei vastaa riittävällä tavalla työntekijän tarpeisiin.

Vammaisten työntekijöiden tarpeet voivat muuttua ajan mittaan, joten muutosten toteuttaminen on tärkeää. Mukautuksia voi olla tarpeen muuttaa silloin, kun saadaan uutta tietoa tai kun työntekijän olosuhteet muuttuvat, esimerkiksi kun työntekijän kunnossa tapahtuu muutoksia tai kun hän saa uusia työtehtäviä. Työnantajan ja työntekijän välisen viestinnän olisi oltava avointa ja läpinäkyvää, jotta voidaan määrittää, onko tarpeen ottaa käyttöön vaihtoehtoisia mukautuksia tai tehdä muutoksia tämänhetkisiin mukautuksiin niiden jatkuvan tehokkuuden varmistamiseksi.

On oleellisen tärkeää, että seuranta- ja arviointiprosessista laaditaan täsmälliset asiakirjat ja että toimista kerätään tarkkoja tietoja koko prosessin ajan. Tämä pitää sisällään muun muassa mukautusten yksityiskohtien, tehtyjen muutosten, työntekijän palautteen ja seurantaprosessin tulosten dokumentoinnin. Dokumentointi auttaa seuraamaan tarjottujen mukautusten historiaa, helpottaa tulevaa viittaamista ja varmistaa lakisääteisten vaatimusten noudattamisen.

Kohtuullisiin mukautuksiin on parasta suhtautua jatkuvana parannusten ketjuna. Johtajien ja esihenkilöiden olisi kerättävä oppeja jokaisesta mukautuskokemuksesta, kartoitettava parhaita käytäntöjä ja toteutettava tarvittavat muutokset. Mukautusten tehokkuutta koskevat säännölliset tarkastelut tai arvioinnit voivat osoittautua erittäin hyödyllisiksi tulevissa päätöksissä.

4 Tietoa ja tukea

Vammaisille työntekijöille tarkoitettujen mukautusten toteuttaminen aiheuttaa usein muutoksia ja kustannuksia, mutta niihin on saatavilla sekä taloudellista että käytännön apua.

Monissa EU-maissa on tarjolla rahoitustukea, jolla kohtuullisista mukautuksista aiheutuvat kustannukset voidaan kattaa osittain tai kokonaan. Rahoitustukea on saatavilla avustuksina tai tukina. Joissain tapauksissa niiden ohella on saatavilla myös käytännön apua asianmukaisten mukautusten tunnistamiseen ja avustusten tai tukien hakemiseen. Taloudellisen tuen määrä vaihtelee huomattavasti eri puolilla Eurooppaa, samoin kuin se, millaisia mukautuksia voidaan rahoittaa. Tyypillisesti näistä järjestelmistä saatua rahoitusta voidaan käyttää vammaisen työntekijän käyttämän työpisteen mukauttamiseen. Joissakin tapauksissa rahoitusta on saatavilla työnohjaajan palkkaamiseen tai matkakulujen kattamiseen.

Jotta ammatillisiin tukitoimiin tai teknisiin apuvälineisiin voidaan saada rahoitusta, niiden on oltava vammaisuuteen liittyviä ja niitä on käytettävä määritellyissä työtehtävissä tai muissa asianmukaisissa tehtävissä. Tekniset työn apuvälineet, sekä ohjelmistot että laitteistot, voidaan katsoa yhdeksi mukautuksen muodoksi. Joskus ne auttavat vammaista työntekijää suorittamaan tehtäviä, joita he eivät muuten voisi tehdä lainkaan.

Julkisella rahoituksella voidaan kattaa kustannukset, jotka aiheutuvat yksilön kouluttamisesta työn apuvälineen käyttöön. Myönnettävän rahoituksen määrästä päätetään tapauskohtaisesti. Siihen vaikuttavia perusteita ovat esimerkiksi vammaisuuden aste, toimenpiteiden kokonaiskustannukset ja vammaisuuteen liittyvät kustannukset, jotka muussa tapauksessa tulisivat työnantajan maksettaviksi.

Erityisrahoitusta voidaan lisäksi myöntää kustannuksiin, joita aiheutuu siitä, että vaikeavammaisille työntekijöille luodaan uusia työpaikkoja esimerkiksi suojatyökeskuksessa suoritetun työskentelykauden jälkeen. Tällaisessa tapauksessa tukityöpaikka on varattava näille henkilöille pitkälle aikavälille.

Useimmissa EU-maissa voidaan joissakin olosuhteissa myöntää avustuksia tai tukia kohtuullisia mukautuksia varten. Rahoitusmäärissä on kuitenkin eroja, ja hakuprosessit ovat joskus hallinnollisesti raskaita. On huomattava, että osa tuesta voidaan periä takaisin, jos työnantaja irtisanoo sopimuksen tietyn ajan kuluessa.

Joissakin EU-maissa työnantajat voivat saada taloudellisen tuen lisäksi käytännön apua kohtuullisten mukautusten suunnitteluun ja toteutukseen. Tukea antavat usein julkinen sektori, joko yleiset elimet tai julkishallinnon yksiköt, kuten työnvälityspalvelut. Joissakin maissa on myös erityisiä organisaatioita, jotka tukevat työnantajia vammaisten henkilöiden työllistämisessä.

Tämän oppaan lopussa kohdassa ”Rahoitustuki” on lueteltu EU:n tason tukiorganisaatioita ja lähteitä, joista on mahdollista saada apua.

4.1 Mistä työnantaja voi hakea tukea?

  • Tietoa kohtuullisten mukautusten toteuttamiseen tarkoitetuista avustuksista, tuista ja tukiohjelmista on usein saatavilla työllisyydestä, työvoimasta, sosiaaliasioista tai vammaisten oikeuksista vastaavien kansallisten, alueellisten tai paikallisten viranomaisten virallisilla verkkosivustoilla.
  • Jotkin vammais- ja työllisyysjärjestöt, yhdistykset ja kansalaisjärjestöt ovat erikoistuneet työnantajien ja vammaisten henkilöiden tukemiseen. Ne tarjoavat usein resursseja, ohjausta ja tietoa taloudellisesta tuesta ja käytännön avusta, joita on mahdollista saada kohtuullisten mukautusten toteuttamiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi Euroopan vammaisfoorumi25 ja Euroopan sokeain liitto26. Tasa-arvoelinten eurooppalainen verkosto on laatinut katsauksen viimeaikaisista oikeuskäytännöistä Euroopan eri maissa27.
  • Euroopan komissio ja sen eri osastot tarjoavat työnantajille tietoa kohtuullisten mukautusten toteuttamiseen tarkoitetuista rahoitusmahdollisuuksista, ohjelmista ja resursseista. Lisäksi useilla EU:n verkkosivuilla käsitellään usein vammaisten oikeuksia, työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevia aloitteita.
  • Kansainvälisen työjärjestön tasa-arvoa edistävän Promoting Equity -sarjan tavoitteena on auttaa kaikenkokoisia ja kaikilla talouden aloilla toimivia työnantajia toteuttamaan kohtuullisia mukautuksia kaikissa työllistymisen vaiheissa28.
  • Yritystukikeskukset, kauppakamarit, ammatilliset tai alakohtaiset järjestöt ja yrittäjäjärjestöt antavat usein työnantajille ohjausta ja resursseja, kuten tietoa taloudellisesta tuesta, avustuksista ja käytännön järjestelyihin saatavasta avusta.
  • Myös paikallisilla työvoimatoimistoilla tai työnvälityspalveluilla voi olla tietoa työnantajille tarkoitetuista avustuksista, tuista tai tukiohjelmista.

4.2 Kumppanuudet

Yksittäiset työnantajat ja ulkopuoliset tahot voivat solmia kumppanuuksia ja tehdä yhteistyötä yksittäiselle työntekijälle sopivan kohtuullisen mukautuksen määrittämiseksi ja toteuttamiseksi. Työnvälityspalveluiden ja muiden rekrytointiorganisaatioiden, ammatillisten kuntoutuskeskusten tai kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa solmittavien kumppanuuksien lisäksi työnantajat voivat tehdä yhteistyötä myös yritysten lääkäreiden, työterveysyksiköiden tai ammattiliittojen kanssa.

Useimmissa EU-maissa on mahdollista solmia jonkin tyyppisiä kumppanuuksia, jotka tukevat työnantajia kohtuullisten mukautusten toteuttamisessa. Usein niiden kautta saa neuvontaa tai tukea sopivien mukautusten löytämiseen. Joskus kumppanuuksia voidaan solmia vammaisten ihmisten työllistämisestä vastaavien julkisten elinten, kuten työvoimatoimistojen, kanssa. Usein toiminnassa ovat kuitenkin mukana myös kansalaisjärjestöt ja työnantajajärjestöt.

Eri puolilla Eurooppaa on lukuisia esimerkkejä kumppanuuksista, jotka tarjoavat tukea työnantajille. Tuki voi olla esimerkiksi taloudellista tukea, neuvontaa (esimerkiksi sopivia mukautuksia koskevaa yksilöllistä neuvontaa, työnantajille tarkoitettuja oppaita tai neuvontaa vammaisystävällisten työpaikkojen suunnitteluun), tukiverkostoja (esimerkiksi yritysverkostoja, joihin liittyneillä työnantajilla on kokemusta osatyökykyisen henkilöstön palkkaamisesta), työn koordinaattori, joka kartoittaa osatyökykyisille soveltuvia työmahdollisuuksia ja -tehtäviä, tai tietokantoja (joihin on kirjattu esimerkkejä mukautuksista tai joista voi löytää sovittelupalveluja työehdoista sopimista varten). Toisinaan myös työterveysasiantuntijat solmivat kumppanuuksia työnantajien kanssa.

 

Työn ja työntekijöiden oikeuksien edistäjänä toimiva Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö (EAY) on merkittävässä asemassa vammaisia henkilöitä varten toteutettavien kohtuullisten mukautusten mahdollistamisessa. EAY toimii kaikkialla Euroopassa. EU:n johtavana työntekijöitä ja ammattiliittoja edustavana järjestönä EAY puolustaa työntekijöiden, myös vammaisten työntekijöiden, oikeuksia ja etuja ja pyrkii varmistamaan, että osallistavat käytännöt ja kohtuulliset mukautukset on huomioitu työpolitiikoissa, työehtosopimuksissa ja työlainsäädännössä. EAY tekee aktiivisesti yhteistyötä työnantajien, poliittisten päättäjien ja asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa lisätäkseen tietoisuutta vammaisten työntekijöiden tarpeista ja edistääkseen vammais- ja osallisuustoimenpiteiden käyttöönottoa.

Joissakin maissa, kuten Espanjassa, ammattiliitot ja työnantajajärjestöt ovat allekirjoittaneet puitesopimuksia, kansallisia ja maakunnallisia työehtosopimuksia sekä yritys- tai organisaatiotason sopimuksia, jotka kattavat mukautuksiin ja mahdolliseen uudelleensijoittamiseen liittyvät toimenpiteet.

4.3 Hyvät käytännöt

The 'Illustrative Examples' section of the Guide- lines presents best practices for ensuring reasonable accommodation (RA) by employers. Below is an overview of potential measures that can be implemented. For more detailed information, please refer to the 'Illustrative Examples' section.

Tekniset toimenpiteet

  • Työaseman mukauttamiseen tarkoitetut laitteet (kuten videon suurennuslaite ja ergonominen istuin), esimerkiksi: p X
  • Näkövammaisille tarkoitetut ohjelmistot
  • Aistivammaisille tarkoitetut viestintälaitteet
  • Yksinkertaisten symbolien käyttö kehitysvammaisia henkilöitä varten
  • Selkeästi toisista erottuvien värien käyttö työympäristössä näkövammaisten työntekijöiden liikkumisen tukemiseksi
  • Esteettömien videokokousalustojen käyttö (puheentunnistusohjelman kanssa)
  • Valohälytinten käyttö kuulovammaisia henkilöitä varten (esim. hälytyksen, ovisummerin, puhelun tai työpäivän alkamisen ja päättymisen merkiksi)

Organisaation toimintaan liittyvät toimenpiteet

  • Työpisteiden, tilojen ja laitteiden mukauttaminen
  • Fyysiset/rakennustekniset muutokset työhön pääsyn helpottamiseksi
  • Hiljaisen tilan tai henkilökohtaisen työtilan tarjoaminen keskittymisen helpottamiseksi
  • Etätyömahdollisuuden tarjoaminen
  • Ihmisavustaja, kuten viittomakielen tulkki, sormiaakkosviestintä, tuutori tai parityöntekijä
  • Työajan mukauttaminen, kuten osa-aikatyö tai muiden työntekijöiden työajasta poikkeava eli yksilöllinen työaika, johon ei sovelleta yleistä työaikaa
  • Tiheämmät tauot työpäivän aikana (esimerkiksi diabetesta sairastaville työntekijöille)
  • Yksinkertaistetulla kielellä tapahtuva viestintä kehitysvammaisia henkilöitä varten
  • Istuminen (seisovan työpisteen sijaan)
  • Työohjeiden kääntäminen viittomakielelle tai selkokielelle
  • Vammaisen työntekijän siirtäminen yksikköön, joka on lähellä hänen kotiaan
  • Jos joukkoliikenne ei ole esteetön, vammaisen työntekijän ajoneuvon mukauttaminen siten, että hän voi matkustaa työhön ja takaisin
  • Esteettömyyden ja viestintämahdollisuuksien huomioiminen kokouspaikkojen valinnassa
  • Työryhmien uudelleenjärjestely tai tehtävien uudelleenjärjestely työryhmien sisällä
  • Vammaisuutta koskevan tietoisuuden lisääminen

Hyvät käytännöt mukautusten käyttöönotossa

  • Määritetään toimintarajoitteet suhteessa työnkuvaan ja tarvittavat ­tukimuodot
  • Otetaan vammaisen työntekijän tarpeet ja mieltymykset mahdollisimman tarkasti huomioon kohtuullisten mukautusten toteutuksessa
  • Seurataan mukautuksen tehokkuutta ja toteutetaan tarvittavat muutokset
  • Asiantuntijoiden, kuten vammaisten osallistamiseen erikoistuneiden konsulttien, henkilöstöhallinnon ammattilaisten sekä työoikeuden ja vammaisten oikeuksien asiantuntijoiden, kuuleminen.

4.4 Muut tietolähteet

Useilla Euroopan valtioilla on työnantajille tarkoitettuja julkaisuja ja muita lähteitä, joista saa tietoa kohtuullisista mukautuksista. Niitä voivat tuottaa ministeriöt, tasa-arvoelimet, työllisyyspalvelut tai yksiköt, jotka ovat erikoistuneet vammaisten työntekijöiden palkkaamiseen julkisella sektorilla. Monissa maissa tietoa tuottavat myös työnantajajärjestöt, ammattiliitot ja kansalaisjärjestöt (mukaan lukien vammaisjärjestöt).

Muita lähteitä ovat vammaisten osallisuutta koskevat aloitteet sekä tiedelehdet, oikeudelliset materiaalit (kuten tiivistelmät oikeuskäytännöistä), työnantajille tarkoitetut tietopaketit (jotka ovat usein julkisten elinten tai voittoa tavoittelemattomien järjestöjen kehittämät tai laadittu vammaisuutta koskevien aloitteiden yhteydessä), verkkoseminaarit ja verkkokoulutukset sekä toimialakohtaisten järjestöjen antamat ohjeistukset.

Alla olevassa kappaleessa ”Rahoitustuki” on kattava luettelo elimistä, jotka tarjoavat tietoa Euroopan tasolla.

RAHOITUSTUKI

Kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason rahoitustuet ovat tärkeimpiä taloudellisen tuen lähteitä työnantajille kohtuullisten mukautusten toteuttamiseksi työpaikalla. Lisätietoja on saatavilla EDE:n maaraporteissa, joiden otsikkona on Striving for a inclusive labour market29.

Joitakin EU:n rahoituslähteitä

Muiden tukimuotojen lisäksi kohtuullisten mukautusten toteuttamiseen sekä työpaikan esteettömyyden ja osallisuuden edistämiseen voidaan käyttää myös Euroopan unionin rahoitusta.

 

  • Horisontti Eurooppa -puiteohjelma30

EU:n tutkimus- ja innovointiohjelma Horisontti Eurooppa tarjoaa rahoitusmahdollisuuksia vammaisuuteen ja esteettömyyteen liittyville hankkeille. Organisaatiot voivat hakea rahoitusta erityisten ehdotuspyyntöjen puitteissa tai hankkeille, jotka liittyvät osallistavaan teknologiaan, apuvälineisiin tai osallistavan työpaikan suunnitteluun. Ohjelmasta tuetaan innovatiivisia ratkaisuja ja teknologioita, jotka helpottavat kohtuullisten mukautusten toteuttamista työpaikalla.

Organisaatiot voivat kartoittaa hankkeisiinsa sopivia ehdotuspyyntöjä tai rahoitusmahdollisuuksia Euroopan komission tai EU:n eri virastojen sivuilta. Tyypillisesti näissä ehdotuspyynnöissä esitetään esteettömyyteen ja kohtuullisiin mukautuksiin liittyvät erityistavoitteet, tukikelpoisuusperusteet ja rahoituksen painopisteet. Organisaatioiden on tarkistettava suuntaviivat huolellisesti, laadittava hanke-ehdotus ja toimitettava se annettujen määräaikojen puitteissa.

Hakuprosessi riippuu rahoitusohjelmasta tai aloitteesta. Organisaatioiden on yleensä toimitettava hanke-ehdotus, jossa esitetään kohtuullista mukauttamista koskevan hankkeen tavoitteet, toimet, odotetut tulokset ja talousarvio. Tukikelpoisuusperusteisiin voivat kuulua esimerkiksi hankkeen yhdenmukaisuus EU:n painopisteiden kanssa, hankkeen mahdollinen vaikutus, kumppanuusvaatimukset ja rahoituksen kestävyys. Organisaatioita saatetaan pyytää osoittamaan valmiutensa, asiantuntemuksensa ja kokemuksensa samankaltaisten hankkeiden toteuttamisessa.

EU:n rahoituksen saaminen kohtuullisia mukautuksia koskeviin aloitteisiin tuo mukanaan monia etuja. Ensinnäkin tällä tavoin työpaikan esteettömyyttä ja osallisuutta edistävien hankkeiden toteuttamiseen saadaan taloudellisia resursseja. Samalla organisaatiolle tarjoutuu mahdollisuuksia verkostoitumiseen, yhteistyöhön ja tietojen vaihtoon saman alan organisaatioiden ja asiantuntijoiden kanssa. EU:n rahoituksen saaminen myös lisää organisaation työn näkyvyyttä ja uskottavuutta ja voi lisätä tunnustusta kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Kun organisaatiot tuntevat hakuprosessin, tukikelpoisuuskriteerit ja EU:n rahoituksen mahdolliset hyödyt, niille tarjoutuu mahdollisuus hyödyntää eri resursseja, kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastoja (ERI-rahastoja), Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa ja työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevaa Euroopan unionin ohjelmaa (EaSI-ohjelmaa), ja tällä tavoin edistää esteettömyyttä, osallisuutta ja yhtäläisiä mahdollisuuksia työpaikalla vammaisia työntekijöitä varten.

Tietoa ja neuvontaa antavat organisaatiot

  • Euroopan vammaisfoorumi (EDF)
    EDF on Euroopan suurin vammaisia ihmisiä edustava kattojärjestö, joka ajaa kaikkien vammaisten henkilöiden oikeuksia vamman tyypistä riippumatta. https://www.edf-feph.org/
  • AGE Platform Europe (AGE)
    AGE edistää kaikenikäisten yhteiskuntaa, jossa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet päästä osalliseksi ja osallistua kaikissa elämänvaiheissa. https://www.age-platform.eu/
  • European Union of Supported Employment (EUSE)
    EUSE on kansalaisjärjestö, joka edistää tuetun työllistymisen kehittämistä, jotta vammaiset työntekijät pääsevät laadukkaisiin työpaikkoihin jatkuvan tuen avulla. https://euse.org/about-euse/
  • Inclusion Europe – Eurooppalainen ­kehitysvammayhdistys
    Inclusion Europe on kehitysvammaisten ihmisten ja heidän perheidensä oikeuksia ja osallisuutta edistävä organisaatio. https://www.inclusion-europe.eu/
  • Euroopan itsenäisen elämän verkosto (ENIL)
    ENIL ajaa vammaisten ihmisten oikeutta elää itsenäisesti ja kuulua yhteisöön. https://enil.eu/
  • Mielenterveyden maailmanliiton Euroopan aluejärjestö Mental Health Europe (MHE)
    MHE edistää mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten oikeuksia ja hyvinvointia. https://www.mhe-sme.org/
  • Euroopan sokeain liitto (EBU)
    EBU ajaa sokeiden ja heikkonäköisten ihmisten etuja Euroopassa. https://www.euroblind.org/
  • Kuurojen Euroopan unioni (EUD)
    EUD edistää kuurojen ihmisten oikeuksia ja viittomakielten tunnustamista Euroopassa. https://www.eud.eu/
  • European Dyslexia Association -järjestö (EDA)
    EDA ajaa dysleksiasta kärsivien ihmisten oikeuksia ja tuo esiin heidän tarpeitaan kaikkialla Euroopassa. https://eda-info.eu/
  • Autism-Europe-järjestö
    Autism-Europe on kansainvälinen järjestö, joka edistää autismikirjolla olevien ihmisten oikeuksia ja osallisuutta. https://www.autismeurope.org/
  • Euroopan vammaispalvelutuottajien järjestö (EASPD)
    EASPD edustaa palveluntarjoajia, jotka työskentelevät vammaisten (ml. fyysisistä, kehityksellisistä tai aisteihin liittyvistä vammoista kärsivien) ihmisten kanssa. https://www.easpd.eu/
  • European Down Syndrome Association -järjestö (EDSA)
    EDSA ajaa Downin oireyhtymää sairastavien ihmisten oikeuksia ja hyvinvointia. https://www.edsa.eu/
  • EU-maiden perhejärjestöjen liitto (COFACE)
    COFACE edistää vammaisten ihmisten ja heidän perheidensä oikeuksia ja osallisuutta Euroopassa. www.coface-eu.org
  • Euroopan kuulovammaisten lasten vanhempien liitto (FEPEDA)
    FEPEDA edistää kuurojen ja huonokuuloisten lasten ja nuorten ja heidän perheidensä yhtäläisiä oikeuksia. https://fepeda.eu/
  • European Multiple Sclerosis Platform -foorumi (EMSP)
    EMSP tekee työtä MS-tautia sairastavien ihmisten elämänlaadun parantamiseksi Euroopassa. https://emsp.org/
  • Euroopan huonokuuloisten liitto (EFHOH)
    EFHOH ajaa huonokuuloisten ihmisten etuja kaikkialla Euroopassa. https://www.efhoh.org/
  • Euroopan neurologisten yhdistysten liitto (EFNA)
    EFNA ajaa neurologisista häiriöistä, kuten epilepsiasta, Parkinsonin taudista ja MS-taudista, kärsivien ihmisten etua ja tukee heitä. https://www.efna.net/
  • Euroopan laajuinen julkisten työvoimapalvelujen ­verkosto
    Verkosto on perustettu julkisten työvoimapalvelujen tehokkuuden edistämiseksi. https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1100&langId=en

Luettelo ei ole tyhjentävä. Kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla on myös lukuisia muita järjestöjä ja yhdistyksiä, jotka ajavat vammaisten ihmisten oikeuksia eri puolilla Eurooppaa. Lisätietoja on EDE:n maaraporteissa, joiden otsikkona on Striving for a inclusive labour market31.

HAVAINNOLLISTAVIA ESIMERKKEJÄ

Kohtuullisen mukauttamisen menetelmiä koskevat esimerkit havainnollistavat, millaisia toimenpiteitä työnantajat voivat toteuttaa täyttääkseen kohtuullisia mukautuksia koskevat lakisääteiset velvoitteensa (2000/78/EY)32 ja tukeakseen vammaisten ihmisten työllistymistä. Näitä menetelmiä noudattamalla kohtuulliset mukautukset voidaan ottaa käyttöön lyhyessä ajassa.

On syytä huomata, että esitetty luettelo menetelmistä ei ole tyhjentävä.

Menetelmä 1

Menetelmä 1

Avustavan ­teknologian ­tarjoaminen

Avustavan teknologian tarjoaminen auttaa ja tukee työnantajia, jotta he voivat työllistää työssään esteitä kohtaavia henkilöitä. Siksi onkin hyödyllistä selvittää, millaisia apuvälineitä ja tietoteknisiä ratkaisuja on saatavilla ja mistä niitä voi hankkia.

1.1 Autismikirjolla oleva projektipäällikkö ­lääketeollisuudessa

Menetelmä 1
Maa Itävalta
Työnantaja Johtava yritys lääketeollisuuden alalla
Työntekijän kohtaama este Autismikirjo, jonka vuoksi työntekijä tarvitsee keskittymisen mahdollistavan ympäristön, jotta hän voi suorittaa samanlaisina toistuvia ja suurta keskittymistä ja tarkkuutta vaativia tehtäviä.
Tarjottu kohtuullinen mukautus Hiljainen toimistotila, jossa työntekijä voi työskennellä ilman ulkoisia häiriöitä.
Tavoite Helpotetaan projektipäällikön vastuuta teknisten laitteiden järjestelyssä ja hallinnoinnissa mukauttamalla työtehtävät hänen henkilökohtaisten vahvuuksiensa mukaan.
Työnantajan saama hyöty Kun työntekijälle annetaan mahdollisuus suorittaa hänelle luontaisesti soveltuvia, huolellista keskittymistä ja täsmällisyyttä edellyttäviä työtehtäviä, saadaan laadukkaampia työtuloksia. Vähäinen mukauttaminen, joka toteutetaan tarjoamalla työntekijälle hiljainen toimisto, mahdollistaa olennaisen ja laadukkaan työn ja tuottaa tätä kautta merkittäviä tuloksia. Lisäksi se osoittaa, että työnantaja on sitoutunut edistämään osallistavaa työympäristöä, mikä houkuttelee monipuolisesti erilaisia osaajia ja voi myös johtaa innovaatioihin, jotka ovat syntyneet tämän monimuotoisuuden ansiosta.
Kustannukset Kustannukset ovat vähäiset, koska toimenpide vaatii ainoastaan hiljaisen toimistotilan.

1.2 Näkövammainen vähittäiskaupan työntekijä myymälätyössä

Menetelmä 1
Maa Itävalta
Työnantaja Valintamyymäläketju
Työntekijän kohtaama este Näkövamma
Tarjottu kohtuullinen mukautus Matkapuhelin, jossa on tekstistä puheeksi- ja skannaussovellus.
Tavoite Mahdollistetaan työntekijälle erilaisia työtehtäviä, kuten hyllyjen täyttö ja uusien työntekijöiden perehdytys.
Työnantajan saama hyöty Tekemällä pienen investoinnin teknologiaan valintamyymälässä saadaan varmistettua, että tehtävät suoritetaan tehokkaasti, ja hyödynnettyä työntekijän perusteellista tietämystä tuotepaikoista, mitä tarvitaan uuden henkilöstön perehdyttämisessä. Tämä lisää tuottavuutta ja luo oppimisympäristön kaikille työntekijöille. Lisäksi myymälä saa maineen osallistavana työpaikkana, mikä voi houkutella monipuolista asiakaskuntaa ja erottaa sen kilpailijoista.
Kustannukset Vähäiset kustannukset, jotka syntyivät pienestä teknologisesta investoinnista.

1.3 Näkövammainen puhelinpalvelukeskusten ­koordinaattori

Menetelmä 1
Maa Itävalta
Työnantaja Johtava palveluntarjoaja Itävallan asuinkiinteistömarkkinoilla
Työntekijän kohtaama este Näkövamma
Tarjottu kohtuullinen mukautus Erikoislukulaitteet ja erikoisnäyttö tietokoneeseen.
Tavoite Mahdollistetaan työntekijälle puhelujen tehokas koordinointi ja asiakkaiden tiedustelujen tehokas käsittely.
Työnantajan saama hyöty Työnantaja hyötyy työhönsä sitoutuneesta ja tehokkaasta puhelinpalvelukeskuksen koordinaattorista, joka avustavien teknologioiden ansiosta pystyy hallitsemaan monimutkaisia asiakasyhteyksiä vaivatta. Näillä mukautuksilla paitsi varmistetaan pätevän ja sitoutuneen työvoiman pysyminen organisaation palveluksessa myös lisätään asiakastyytyväisyyttä ja -pysyvyyttä. Edistämällä osallistavaa työympäristöä yritys myös vahvistaa mainettaan sosiaalisesti vastuullisena organisaationa, mikä tekee siitä houkuttelevamman potentiaalisille asiakkaille ja työntekijöille.
Kustannukset Vähäiset tai kohtalaiset kustannukset, jotka syntyivät erikoislaitteiden hankinnasta.

1.4 Näkövammainen laskentatoimen ja tietotekniikan ammattilainen

Menetelmä 1
Maa Itävalta
Työnantaja Reilun kaupan alalla toimiva voittoa tavoittelematon järjestö
Työntekijän kohtaama este Näkövamma
Tarjottu kohtuullinen mukautus Sähköinen suurennuslaite, näytönlukuohjelma, näyttö painettujen materiaalien lukemista varten ja erikoisvalot.
Tavoite Helpotetaan siirtymistä palvelutehtävistä laskentatoimen ja tietotekniikan erityistehtäviin äitiysloman jälkeen.
Työnantajan saama hyöty Tekemällä suhteellisen vähäisen investoinnin avustaviin teknologioihin organisaatio pitää palveluksessaan ammattitaitoisen ja monipuolisen työntekijän, joka pystyy suorittamaan sekä laskentatoimeen että tietotekniikkaan liittyviä tehtäviä. Näin varmistetaan, että keskeisissä työtehtävissä toimii kokenut ja sitoutunut henkilö, ja samalla välitetään vahva viesti organisaation sitoutumisesta osallisuuteen. Kun työntekijä pääsee käyttämään taitojaan hänelle räätälöidyssä työtilassa, työn laatu ja tuottavuus paranevat, mikä viime kädessä auttaa organisaatiota pääsemään tavoitteeseensa ja parantamaan tulostaan.
Kustannukset Vähäiset tai kohtalaiset kustannukset, jotka syntyivät investoinneista avustaviin teknologioihin.

1.5 Sokeat ja näkövammaiset näyttelijät

Menetelmä 1
Maa Kroatia
Työnantaja Pitkään toiminut kroatialainen sokeiden teatteri, joka on tunnettu näyttämöohjauksen, käsikirjoituksen ja lavastesuunnittelun kansallisista huippunimistä.
Työntekijän kohtaama este Näkövamma
Tarjottu kohtuullinen mukautus Mukautetut tilat, lavastukset, käsikirjoitukset ja ohjaustyylit sekä näyttelijöiden tukena toimivat näkevät avustajat.
Tavoite Helpotetaan sokeiden ja näkövammaisten näyttelijöiden esiintymistä sekä otetaan käyttöön keinoja, joiden ansiosta he voivat hahmottaa näyttämötilaa ja kulkea siellä.
Työnantajan saama hyöty Teatteri on saanut ainutlaatuisen maineensa paitsi siellä työskentelevien lahjakkuuksien vuoksi myös siksi, että teatterissa sovelletaan innovatiivisia ja mukautettuja menetelmiä, jotka kertovat teatterin rajoja rikkovasta luovuudesta ja osallistavuudesta. Mukautusten ansiosta teatteri pystyy työllistämään aliedustettuun ryhmään kuuluvia huippulahjakkaita ja omistautuneita näyttelijöitä ja tällä tavoin lisäämään teatterin tuotannon ja osaajapohjan monimuotoisuutta. Monipuolisen osaajakaartin kautta tarinankerrontaan tulee uusia ulottuvuuksia, mikä voi houkutella teatteriin laajemman yleisön ja luoda vahvoja yhteyksiä katsojiin.
Kustannukset Kohtalaiset kustannukset, jotka syntyivät tilojen ja työskentelymenetelmien mukauttamisesta.

1.6 Näkövammaiset työntekijät pankkialalla

Menetelmä 1
Maa Kypros
Työnantaja Pankki, joka työllistää noin 500 työntekijää
Työntekijän kohtaama este Näkövammat, kuten sokeus ja osittainen näkökyky
Tarjottu kohtuullinen mukautus Räätälöidyt avustavat teknologiat, kuten näytönlukijat ja suurennuslaitteet, sekä työaseman erityisasennukset.
Tavoite Mukautetaan yksittäiset työpisteet kolmen näkövammaisen työntekijän tarpeisiin, jotta he voivat suorittaa tehtävänsä tehokkaasti.
Työnantajan saama hyöty Sen lisäksi, että pankki täyttää yhteiskuntavastuuta ja sääntelyä koskevat vaatimukset, se saa monimuotoisen henkilökunnan, joka tuo mukanaan uusia näkökulmia ja mahdollisesti houkuttelee laajempaa asiakaskuntaa. Avustavan teknologian tarjoaminen kertoo myös osallistavasta kulttuurista, joka vahvistaa työnantajakuvaa ja mahdollisesti houkuttelee huippuosaajia eri aloilta. Pankki hyötyy myös näiden työntekijöiden omistautumisesta ja osaamisesta, sillä he ovat erittäin motivoituneita osittain siksi, että työnantaja on halukas vastaamaan heidän tarpeisiinsa.
Kustannukset Kohtalaiset kustannukset, jotka syntyivät investoinneista räätälöityihin avustaviin teknologioihin.

1.7 Graafinen suunnittelija, jolla on ajanhallintaan liittyviä haasteita

Menetelmä 1
Maa Tanska
Työnantaja Suunnittelutoimisto
Työntekijän kohtaama este Ajanhallinnan haasteet stressin ja vakavan masennuksen jälkeen.
Tarjottu kohtuullinen mukautus Sovellus, joka auttaa graafista suunnittelijaa hallitsemaan työaikaa ja jakamaan työajan tehtäviin ja osatehtäviin tehokkaasti.
Tavoite Mahdollistetaan graafiselle suunnittelijalle keskittyminen työhönsä antamalla hänelle välineet, joita hän tarvitsee ajanhallinnan tehostamiseen.
Työnantajan saama hyöty Tarjoamalla yksinkertaisen mutta tehokkaan mukautuksen työnantaja pitää palveluksessaan lahjakkaan graafisen suunnittelijan, joka on nyt tuottavampi ja keskittyneempi. Tämä investointi paitsi edistää työntekijän tuotosten valmistumista myös osoittaa kaikille työntekijöille, että yritys on sitoutunut heidän hyvinvointiinsa ja menestymiseensä, mikä voi lisätä yleistä tyytyväisyyttä ja tuottavuutta.
Kustannukset Vähäiset kustannukset, jotka syntyivät ajanhallintaa tukevan sovelluksen tarjoamisesta.

1.8 Pyörätuolin käyttäjän progressiivisesti etenevä työura

Menetelmä 1
Maa Tanska
Työnantaja Yritys
Työntekijän kohtaama este Pyörätuolin käyttäjä, jolla on etenevä sairaus
Tarjottu kohtuullinen mukautus Ensin työntekijälle järjestettiin kotitoimisto erityislaitteineen. Sen jälkeen tehtiin suunnitelmat pyörätuolihissien ja automaattisten ovien asentamiseksi sekä työpaikan ja wc-tilojen mukauttamiseksi siten, että ne ovat esteettömiä pyörätuolin käyttäjälle. Mukana oli useita sidosryhmiä, kuten avainhenkilöitä ja vammaiskonsultteja.
Tavoite Mahdollistetaan työskentely korkeasti koulutetulle ja yrityksen tavoitteita merkittävällä tavalla edistävälle työntekijälle, joka tarvitsee esteettömän ympäristön pyörätuolilla liikkumista varten.
Työnantajan saama hyöty Korkeasti koulutetun työntekijän asiantuntemuksen hyödyntäminen parantaa tuottavuutta ja antaa työryhmälle uusia näkökulmia. Lisäksi yrityksen sitoutuminen kattaviin mukautuksiin lisää sen mainetta osallistavana ja mukautuvana työnantajana, mikä voi olla kilpailuetu sekä lahjakkuuksien hankkimisessa että asiakassuhteissa.
Kustannukset Mukautuksen kustannukset ovat kohtalaiset, mutta investoinnit tuovat tuottoa pitkällä aikavälillä osaavan työntekijän pysyessä työnantajan palveluksessa.

1.9 Liikuntarajoitteinen työntekijä huonekaluyrityksessä

Menetelmä 1
Maa Viro
Työnantaja Keskisuuri huonekaluja valmistava yritys, jossa on noin 45 työntekijää
Työntekijän kohtaama este Liikkumisen ja käsien liikkuvuuden rajoitteet: työntekijä ei pysty tekemään fyysisiä töitä, joissa on liikuttava pitkiä matkoja tai nostettava käsiä olkapääkorkeuden yläpuolelle.
Tarjottu kohtuullinen mukautus Työnantaja mukautti työtilaa, jotta työntekijän ei tarvitsisi liikkua pitkiä matkoja, ja haki teknistä apua Viron työttömyysvakuutusrahastolta. Rahasto tarjosi pneumaattisen nostolaitteen ja korvasi alipainenostimen kustannukset.
Tavoite Mukautetaan työympäristöä ja tarjotaan tarvittavat välineet, jotta työntekijä voi työskennellä helposti ja tehokkaasti liikuntarajoitteistaan huolimatta.
Työnantajan saama hyöty Työnantaja saa sitoutuneen ja pätevän työntekijän, joka lisää työyhteisön monimuotoisuutta. Työnantaja voi myös olla kelpoinen saamaan julkisista varoista kannustimia vammaisten henkilöiden palkkaamiseen.
Kustannukset Vähäiset kustannukset, jotka katettiin Viron työttömyysvakuutusrahastosta.

1.10 Monimuotoinen henkilöstö lampunvalmistusyrityksessä

Menetelmä 1
Maa Suomi
Työnantaja Lamppuja valmistava yritys, jossa on 20 työntekijää ja jonka johtajana toimii vammainen henkilö.
Työntekijän kohtaama este Erilaisia esteitä, jotka liittyvät vammaisuuteen, ikään, pakolaisasemaan ja maahanmuuttaja-asemaan. Noin 30 prosenttia työvoimasta kuuluu heikommassa asemassa oleviin ryhmiin.
Tarjottu kohtuullinen mukautus Työnantaja tarjoaa näkövammaisille työntekijöille tarvittavat valaistuslaitteet ja näkemisen apuvälineet heti heidän aloittaessaan työssä.
Tavoite Luodaan osallistava työympäristö, jossa kaikilla on mahdollisuus työskennellä taustastaan tai terveydentilastaan riippumatta.
Työnantajan saama hyöty Edistetään monimuotoisuutta ja osallisuutta ja tuodaan yritykseen erilaisia näkökulmia ja kokemuksia. Toimet voivat myös vahvistaa yrityksen mainetta oikeudenmukaisena työnantajana.
Kustannukset Kohtalaiset kustannukset, jotka työnantaja kattoi omarahoitteisesti. Työnantaja päätti olla hakematta julkista rahoitustukea byrokraattisten esteiden vuoksi.

1.11 Työtilojen mukautukset – Tarvittavien mukautusten toteuttaminen

Menetelmä 1
Maa Ranska
Työnantaja Groupe Bonduelle
Työntekijän kohtaama este Vamma, joka edellyttää työtilojen mukauttamista
Tarjottu kohtuullinen mukautus Vammaisia työntekijöitä varten toteutettuja työtilojen mukautuksia, joilla puututaan esteisiin ja joilla mahdollisimman moni työtiloista pyritään saamaan esteettömäksi. Mukautuksiin voi kuulua esimerkiksi ergonomisia parannuksia työasemiin, erikoislaitteita, kuljetusapua, esteettömyysparannuksia, koulutusta, viestintävälineitä eri vammoja varten sekä erityisiä ohjelmisto-/laitteistomukautuksia erilaisia rajoitteita varten.
Tavoite Tehdään työasemista esteettömiä toteuttamalla tarvittavat mukautukset työterveyslääkärin ja muiden asiaan liittyvien toimijoiden, kuten ammattiliittojen, suositusten mukaisesti.
Työnantajan saama hyöty Vammaisten työntekijöiden osallisuuden edistäminen ja esteettömyyden lisääminen heitä varten.
Kustannukset Kustannukset katettiin Handipol-rahaston ja Agefiph-rahaston varoista tietyin erityisehdoin ja laskun enimmäismäärän rajoissa. Komissiota konsultoidaan, jos talousarvio ylittää 5 000 euroa henkilöä kohti vuodessa.

1.12 IT-tukihenkilö, jolla on hyperakusia

Menetelmä 1
Maa Ranska
Työnantaja Tietokonetukipalveluja tarjoava yritys
Työntekijän kohtaama este Hyperakusia on kuuloon liittyvä vamma. Hyperakusia tekee ihmisestä yliherkän arjessa syntyville äänille, mikä aiheuttaa epämukavuutta ja vaikuttaa työsuoritukseen.
Tarjottu kohtuullinen mukautus Ergonomista arviointia varten toteutettu työterveyslääkärin kuuleminen ennen työhönottoa; kaksikanavaisten kuulokkeiden hankinta, jotta ulkoinen melu saadaan eristettyä; näyttösuodattimen asentaminen, jotta näytön kovaa kirkkautta voidaan vähentää; erikoistuolin mukauttaminen, jotta mukavuutta voidaan lisätä; laajennusten käyttöönotto työntekijän lähellä työskentelevien kollegoiden näppäimistöissä ja hiirissä, jotta ääniä voidaan vähentää.
Tavoite Annetaan työntekijälle mahdollisuus keskittyä tehtäviinsä ilman häiriötä tuottavia toimiston ääniä ja tällä tavoin parannetaan hänen tuottavuuttaan ja hyvinvointiaan.
Työnantajan saama hyöty Työntekijän työsuoritus ja tuottavuus paranivat. Lisäksi kollegoiden osoittama solidaarisuus ja ymmärrys vahvistivat työpaikan henkeä. Työnantajan käyttämä kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa hyödynnettiin lääketieteellistä ja ergonomista asiantuntemusta rekrytointivaiheesta alkaen, osoittautui hyväksi käytännöksi sekä työnantajan että työntekijän kannalta.
Kustannukset Kohtalaiset kustannukset, jotka syntyivät työnantajan hankkimista ergonomisista laitteita ja asiantuntijan kuulemisesta. Näiden toimenpiteiden seurauksena tuottavuus parani, mikä teki investoinneista kannattavia.

1.13 Kirjanpitäjä, jolla on vasemman puolen halvaus

Menetelmä 1
Maa Ranska
Työnantaja Yritys
Työntekijän kohtaama este Vasemman puolen halvaus, joka vaikuttaa kehon vasemman puolen liikkumiskykyyn ja hienomotoriikkaan.
Tarjottu kohtuullinen mukautus Alustava tapaaminen ergonomian asiantuntijan ja sidosryhmien kanssa, jotta voidaan määritellä tavoitteet ja käyttöön otettavat välineet; työpisteellä toteutettu tarkastelu työntekijän kohtaamista vaikeuksista, jotka johtuivat muun muassa huoneen suunnittelusta, huonekalujen sijoittelusta ja epäergonomisesta työtuolista; toimintakertomus, joka sisälsi ehdotukset organisaatioon liittyvistä ja aineellisista ratkaisuista; työntekijälle tarjottu mahdollisuus valita työpöytä useista vaihtoehdoista, jotta hän pääsee mukaan päätöksentekoon.
Tavoite Mukautetaan työtilaa vamman vaikutusten kompensoimiseksi, jotta työntekijä voi jatkaa tehokkaasti työtään kirjanpitäjänä.
Työnantajan saama hyöty Työnantaja pitää palveluksessaan ammattitaitoisen työntekijän, jolloin uuden työntekijän palkkaamiselle tai uudelleenkoulutukselle ei ole tarvetta. Lisäksi työntekijöiden työmotivaatio vahvistuu, mikä kertoo työnantajan sitoutumisesta osallisuuteen ja työntekijöiden hyvinvointiin.
Kustannukset Kohtalaiset kustannukset, jotka syntyivät ergonomian arvioinnista, kalusteista ja muista lisävarusteista. Työnantaja vastasi kustannuksista.

1.14 Lasten syöpäosastolla työskentelevä sairaanhoitaja, jolla on kuulovamma

Menetelmä 1
Maa Saksa
Työnantaja Terveydenhoitoalan yritys, jolla on noin 3 400 työntekijää ja jonka alaisuudessa toimii useita sairaaloita
Työntekijän kohtaama este Kuulovamma, jonka vuoksi havaintokyky on rajallinen tilanteissa, joihin liittyy melua tai äänihäiriöitä, tai puhelinta käytettäessä.
Tarjottu kohtuullinen mukautus Osastolla otettiin käyttöön tehostetut merkinantolaitteet, kuten visuaaliset hälytykset hoitajien huoneessa olevilla keskusnäytöillä ja käytävillä; sen lisäksi asennettiin radioyhteydellä toimiva merkinantojärjestelmä, joka lähettää infuusioautomaateista signaaleja sairaanhoitajalla olevaan vastaanottimeen; lisäksi asennettiin uusi langaton puhelin, joka varustettiin äänenvoimakkuuden säädöllä, värinäasetuksella ja vilkkuvaloindikaattoreilla ja yhdistettiin Bluetooth-yhteydellä sairaanhoitajan kuulolaitteisiin.
Tavoite Annetaan ammattitaitoiselle sairaanhoitajalle mahdollisuus hoitaa tehokkaasti tehtäviään lasten syöpäosastolla kuulovammasta huolimatta.
Työnantajan saama hyöty Erikoislaitteiden avulla toteutetut mukautukset varmistavat, että korkeasti koulutettu ja erikoistunut sairaanhoitaja voi jatkaa herkkää reagointia vaativissa terveydenhuollon tehtävissä. Se myös kertoo organisaation sitoutumisesta osallistavaan työvoimaan, mikä voi parantaa työmotivaatiota, houkutella huippuosaajia ja vahvistaa yrityksen mainetta terveydenhuoltoalalla.
Kustannukset Kohtalaiset kustannukset, jotka kuitenkin tuottavat takaisin merkittävää pitkän aikavälin arvoa mahdollistamalla työntekijöiden pysymisen työssä, parantamalla potilaiden hoitoa ja vahvistamalla työnantajan mainetta.

1.15 Pyörätuolia käyttävä virkamies

Menetelmä 1
Maa Italia
Työnantaja Valtion virasto
Työntekijän kohtaama este Fyysinen vamma, jonka vuoksi työntekijä käyttää pyörätuolia, mikä vaikeuttaa pääsyä hänelle varatulle pysäköintialueelle.
Tarjottu kohtuullinen mukautus Työntekijän pyynnöstä hänelle annettiin välittömästi parkkipassi esteettömään pysäköintipaikkaan, johon on helpompi kulkea pyörätuolilla.
Tavoite Mahdollistetaan työntekijälle helpompi saapuminen ja lähteminen töistä siten, ettei hänen tarvitse kulkea hankalasti saavutettavissa olevaan pysäköintipaikkaan. Työntekijä saapuu työhön ajallaan, hyvillä mielin ja valmiina toimimaan työtehtävissä tuottavasti.
Työnantajan saama hyöty Vähäiset kustannukset ja vaiva, jotka liittyvät annetun pysäköintipaikan vaihtamiseen. Työntekijän pyyntöön vastattiin nopeasti, ja ratkaisun avulla hänen päivittäisiin työmatkoihinsa liittyvää vaivaa ja stressiä pystyttiin vähentämään. Työnantaja osoitti joustavuutta ja nopeita toimia työntekijän erityistarpeiden täyttämiseksi. Se osoittaa myös, että pienilläkin toimilla voidaan edistää osallistavampaa työympäristöä, joka hyödyttää sekä työntekijöitä että työnantajia.
Kustannukset Vähäiset kustannukset, koska mukautuksessa on kyse ainoastaan pysäköintipaikkojen uudelleenjärjestelyistä.

1.16 Kohtuulliset mukautukset liikuntavammaiselle ­työntekijälle

Menetelmä 1
Maa Italia
Työnantaja ASL (paikallinen terveysviranomainen)
Työntekijän kohtaama este Sydänsairauden pahentaman liikuntavamman aiheuttamat vaikeudet työpaikalla.
Tarjottu kohtuullinen mukautus Työpisteen siirtäminen täysin esteettömään toimistoon ja työaikojen mukauttaminen pahentuneen toimintarajoitteen huomioon ottamiseksi.
Tavoite Edistetään osallistavaa ja kannustavaa työympäristöä, jossa työntekijän muuttuneet olosuhteet on otettu huomioon.
Työnantajan saama hyöty Työpaikan mukautuminen parantaa työntekijän työsuoritusta, työssä pysymistä ja työmotivaatiota sekä edistää työnantajauskollisuutta ja tyytyväisyyttä. Tarjotaan vammaisille työntekijöille tehostettua tukea ja tällä tavoin luodaan osallisuutta arvostava ja työntekijöiden yksilölliset vaatimukset huomioiva työpaikka.
Kustannukset Vähäiset tai kohtalaiset kustannukset, joita voi syntyä myös toimistoon tehtävistä muutoksista tai mukautuksista ja joita kompensoivat työntekijöiden tyytyväisyyden ja tuottavuuden lisääntyminen.

1.17 Äskettäin palkattu työntekijä, jolla on fyysinen vamma

Menetelmä 1
Maa Luxemburg
Työnantaja Luxemburgissa sijaitseva korkeakoulu, jossa on noin 300 opettajakunnan jäsentä ja 7 000 opiskelijaa
Työntekijän kohtaama este Fyysiset vammat, jotka edellyttävät erityisiä istuin- ja työpöytämukautuksia.
Tarjottu kohtuullinen mukautus Yhteistyö paikallisten työterveyspalvelujen kanssa työntekijän tarpeiden tunnistamiseksi; erikoisistuimen ja säädettävän työpöydän tarjoaminen suositusten perusteella.
Tavoite Luodaan mukava ja toimiva työtila, jossa työntekijä voi suorittaa työtehtävänsä tehokkaasti.
Työnantajan saama hyöty Kuulemalla asiantuntijoita varmistetaan, että mukautus on sekä tarkoituksenmukainen että tehokas, jotta voidaan parantaa työntekijän suorituskykyä ja tyytyväisyyttä. Osallisuutta edistävä kulttuuri vahvistuu, mikä voi parantaa organisaation mainetta ja herättää kiinnostusta laajemmassa osaajareservissä.
Kustannukset Kohtalaiset kustannukset, jotka syntyivät erikoiskalusteiden hankinnasta ja työterveyspalvelujen kuulemisesta.

1.18 Pitkäaikainen työntekijä, jolla on ­inkluusiokappalemyosiitti (IBM)

Menetelmä 1
Maa Alankomaat
Työnantaja Yritys, jossa työntekijä on työskennellyt 35 vuotta
Työntekijän kohtaama este Inkluusiokappalemyosiitti (IBM) on harvinainen lihassairaus. IBM on vaikuttanut vakavalla tavalla työntekijän liikkuvuuteen ja lihasvoimaan.
Tarjottu kohtuullinen mukautus Työroolin mukautus putkimiehen toimenkuvasta tehtäviin, jotka ovat hänelle fyysisesti mahdollisia. Erikoistuolien, erityisesti ergonomisen työtuolin ja satulatuolin, hankinta, jotta voidaan minimoida jalan kuormitus alumiiniosia käsittelevällä osastolla työskentelyn aikana. Työntekijä arvostaa mukautusta ja mahdollisuutta jatkaa työskentelyä yrityksen palveluksessa. Vaikka hänen työnsä luonne on muuttunut, hän on tyytyväinen uudessa roolissaan ja kokee, että hänen työpanoksellaan on edelleen arvoa.
Tavoite Mahdollistetaan työntekijälle työskentelyn jatkuminen hänen terveydentilastaan huolimatta. Näin yritys säilyttää hänen arvokkaan työpanoksensa ja hän itse saa jatkaa työssä, mikä ylläpitää hänen tyytyväisyyttään.
Työnantajan saama hyöty Pidetään kokenut ja omistautunut työntekijä yrityksen palveluksessa ja tällä tavoin ylläpidetään institutionaalista tietämystä. Osoitetaan sitoutumista työntekijöiden hyvinvointiin ja osallistavuuteen. Mukautusten kustannukset katettiin osittain UWV:ltä (työntekijöiden vakuutuslaitokselta) saadulla taloudellisella tuella, mikä vähensi kustannusrasitusta.
Kustannukset Kohtalaiset kustannukset, jotka syntyivät pääasiassa erikoisistuimen hankinnasta. UWV myönsi kuitenkin hankinnoille tukea, mikä vähensi työnantajaan kohdistuvia taloudellisia vaikutuksia.

1.19 Puhelinmyyjä, jolla on heikentynyt näkökyky

Menetelmä 1
Maa Puola
Työnantaja Tunnettu puhelinmyyntiyritys
Työntekijän kohtaama este Myyjällä on heikko näkökyky, mikä voi vaikuttaa hänen kykyynsä hyödyntää tehokkaasti tavanomaista toimistoteknologiaa.
Tarjottu kohtuullinen mukautus Mukautettu tietokone, joka soveltuu paremmin työntekijälle, jolla on näkörajoitteita; pyynnöstä työntekijän työpisteeseen asennettu suurennuslaite ja puhesyntetisaattori.
Tavoite Annetaan työntekijälle mahdollisuus hallinnoida tehokkaasti telemarkkinoinnin työryhmää ja samalla edistää osallistavaa työpaikkaa, jossa kaikki voivat vammaisuudestaan riippumatta hyödyntää kaikkia mahdollisuuksiaan. Nämä mukautusjärjestelyt auttavat häntä selviytymään vammasta johtuvista satunnaisista vaikeuksista samalla, kun hän toimii menestyksekkäästi työssään.
Työnantajan saama hyöty Pidetään yrityksen palveluksessa erittäin pätevä ja empaattinen ryhmänjohtaja, joka pystyy samastumaan vammaisten alaisten tilanteeseen. Asetetaan osallisuus normiksi ja parannetaan siten työnantajakuvaa ja mahdollisesti houkutellaan laajempaa osaajareserviä. Edistetään myönteistä työkulttuuria yleisellä tasolla. Työnantajan sitoutuminen kohtuullisiin mukautuksiin palvelee kahta tarkoitusta: se antaa työntekijälle mahdollisuuden työskennellä tehokkaasti heikosta näkökyvystään huolimatta ja lisäksi parantaa työryhmän yleistä tehokkuutta.
Kustannukset Kohtalaiset kustannukset, jotka syntyivät erikoistuneiden tietokonelaitteistojen ja -ohjelmistojen hankinnasta.

1.20 Varastopäällikkö, jolla on kuulovamma

Menetelmä 1
Maa Portugali
Työnantaja Jäätelötehdas
Työntekijän kohtaama este Mukautuksen hakijalla on kuulovamma, joka vaikeuttaa yrityksen tavanomaisen menettelyn mukaista työskentelyä, johon kuuluu tilausten hallinnointi puhelimitse.
Tarjottu kohtuullinen mukautus Puhelintilausjärjestelmä korvattiin tietokoneella, jotta varastossa voidaan ottaa tilauksia vastaan sähköpostitse. Siirtyminen puhelimella vastaanotettavista tilauksista sähköpostipohjaiseen tilausjärjestelmään on yksinkertainen mutta tehokas ratkaisu, joka paitsi hyödyttää työntekijää voi myös tehostaa yrityksen tilausprosessia.
Tavoite Helpotetaan mukautuksen hakijan tehtäviä varastopäällikkönä, jotta hän voi hallinnoida varastoa tehokkaasti, täyttää tilauksia ja koordinoida toimia myymälöiden kanssa ilman ääneen perustuvaa viestintää. Hakija voi suorittaa esihenkilön toimenkuvaan kuuluvia tehtäviään ilman viestintään liittyviä esteitä, mikä tekee hänestä tuottavamman ja tehokkaamman työssään. Hänen kuulovammansa ei enää rajoita hänen kykyään hallinnoida varastoa tehokkaasti.
Työnantajan saama hyöty Yksinkertaistetaan ja samalla mahdollisesti tehostetaan tilausprosessia ja vähennetään puhelinviestinnässä mahdollisesti esiintyvien väärinymmärrysten riskiä. Lähetetään vahva viestin yrityksen sitoutumisesta monimuotoisuuteen ja osallistavuuteen, mikä parantaa yrityksen mainetta. Laajennetaan osaajareserviä osoittamalla, että yritys on valmis mukauttamaan menettelyjään, jotta se voi vastata ammattitaitoisten vammaisten työntekijöiden tarpeisiin.
Kustannukset Vähäiset tai kohtalaiset kustannukset, jotka syntyvät tietokoneen asennuksesta ja mahdollisen ohjelmiston käyttöönotosta sähköpostitilausten hallinnointia varten.

1.21 Sairaalassa työskentelevä hallinnon työntekijä, ­jolla on useita vammoja

Menetelmä 1
Maa Ruotsi
Työnantaja Julkisen sektorin sairaala
Työntekijän kohtaama este Useita vammoja, joihin kuuluvat lihasdystrofia, näön heikentyminen ja herkkyys kognitiiviselle ylikuormitukselle.
Tarjottu kohtuullinen mukautus Erityinen tietokoneohjelma ja näyttö heikentyneen näkökyvyn vuoksi; tilava toimisto wc-tilojen ja pyörätuolin käyttäjille tarkoitetun pysäköintipaikan läheisyydessä; yksityinen toimistotila kognitiivisen ylikuormituksen välttämiseksi; lepotuoli työhuoneessa; pidennetyt lounastauot; tapaaminen esihenkilön kanssa joka toinen viikko, jotta voidaan tarkistaa työntekijän aikataulu ja suunnitella tulevaa.
Tavoite Helpotetaan työntekijän työnkuvaa hallinnollisissa tehtävissä vastaamalla hänen erilaisiin tarpeisiinsa ja varmistamalla, että työpaikka tukee hänen työskentelyään kaikilta osin sekä fyysisesti, visuaalisesti että kognitiivisesti.
Työnantajan saama hyöty Pidetään arvokas työntekijä, jolla on erityisosaamista hallinnollisissa tehtävissä. Asetetaan kattavat kohtuulliset mukautukset standardiksi, mikä vahvistaa sairaalan mainetta osallistavana työnantajana. Edistetään työntekijöiden hyvinvointia ja työtyytyväisyyttä, mikä todennäköisesti parantaa yleistä tuottavuutta. Ruotsalaisessa sairaalassa on asetettu tiukat vaatimukset vähimmäismukautuksia laajemmille mukautuksille, jotta osallistavaa työympäristöä voidaan aidosti edistää.
Kustannukset Kohtalaiset tai merkittävät kustannukset, jotka syntyivät erityislaitteiden hankinnasta, toimistossa tehdyistä muutoksista ja aikataulumukautuksista.

1.22 ENEDIS-sähköyrityksessä tehty sopimus ammatillisesta ­integroitumisesta, jolla edistettiin vammaisten ­työntekijöiden työssä pysymistä ja urakehitystä vuosina 2021–2023

Menetelmä 1
Maa Ranska
Työnantaja ENEDIS
Työntekijän kohtaama este Jotkin vammat edellyttävät työpisteen tai välineiden mukauttamista, jotta työntekijä voi jatkaa työtään tai palata työhön. Mukautukset ovat yrityksen työterveyslääkärin suosittelemia ja niiden toteutuksessa kuullaan ammattiliittoja. Mukautukset toteutetaan mahdollisimman nopeasti ennen kuin työntekijä aloittaa tehtävänsä.
Tarjottu kohtuullinen mukautus Ammattiliittojen ja työnantajan välillä tehdyssä sopimuksessa määrättiin työterveyslääkärin suosituksen mukaisista palveluista sekä työpisteen mukauttamiseen liittyvistä laitteista, myös etätöiden osalta. Etätyötä varten tehtävillä mukautuksilla helpotetaan työntekijän työtä kotona. Kodin työpisteellä tehdään mahdollisuuksien mukaan samat mukautukset kuin lähityöpaikan työpisteellä.
Tavoite Varmistetaan, että yrityksessä on luotettavat toimintalinjat vammaisia työntekijöitä varten, jotta he saavat käyttöönsä tarvittavat mukautukset sekä työpaikalla tai että etätyössä.
Työnantajan saama hyöty Helpottamalla tarvittavia muutoksia ja mukautuksia työnantaja tukee vammaisten henkilöiden osallisuutta ja jatkuvaa työllistymistä.
Kustannukset Yritys oli varannut vammaisia työntekijöitä varten budjetin, jotta voidaan tarjota työpisteiden asennuksiin ja etätyötä varten tehtäviin mukautuksiin liittyviä palveluja ja laitteita, mukaan lukien työpisteiden fyysinen mukauttaminen kotona ja vammaa kompensoivat laitteet.

Menetelmä 2

Menetelmä 2

Henkilökohtainen apu

Henkilöt, joilla on muisti- tai keskittymisongelmia, voivat saada tukea henkilökohtaisista apupalveluista ja tällä tavoin jatkaa tietämyksensä hyödyntämistä. Useat verkkosivustot välittävät henkilökohtaisia avustajia työnantajien, työnvälityspalvelujen ja yksityishenkilöiden palvelukseen. Tästä hyvä esimerkki on Handicap og Job -palvelu Tanskassa. Näistä lähteistä työnantajat voivat saada tietoa henkilökohtaisista avustajista ja apuvälineistä, vastavalmistuneille tarjottavista palkkatuista ja mentorituesta. Yksilöllisissä arvioinneissa keskitytään esteitä kohtaavien yksittäisten työntekijöiden vahvuuksiin ja tarpeisiin, minkä jälkeen työnantaja voi arvioida, millaisissa tehtävissä heillä on suurimmat mahdollisuudet menestyä.

2.1 Nuorempi tutkija johtamistaidon oppilaitoksessa ­Antwerpenissä

Menetelmä 2
Maa Belgia
Työnantaja Antwerpenin johtamistaidon oppilaitos (Antwerp Management School, AMS)
Työntekijän kohtaama este Kehitysvamma
Tarjottu kohtuullinen mukautus Esteetön rekrytointiprosessi; yksilön tarpeisiin räätälöidyt kohtuulliset mukautukset; kollegoiden osallistuminen ja koulutus uuden työntekijän tukemiseen ja mentorointijärjestelmän käyttöönotto. Henkilö pääsi ensimmäiseen palkkatyönsä ja koki pystyvänsä osallistumaan mielekkäällä tavalla työtehtäviin.
Tavoite Annetaan kehitysvammaiselle henkilölle mahdollisuus työskennellä nuorempana tutkijana, suorittaa mielekkäitä tutkimustehtäviä ja toimia osana tutkimusryhmää.
Työnantajan saama hyöty Toimilla osoitettiin monimuotoisen ja osallistavan työympäristön arvo. Luotiin onnistunut mentorointijärjestelmä, jota sovelletaan uusiin työntekijöihin myös tulevaisuudessa ja joka parantaa perehdyttämisprosessia kaikkien kollegoiden osalta. Toimenpiteillä edistettiin osallistavaa ympäristöä, mikä paransi ryhmädynamiikkaa. Aloitteen vaikutukset olivat tätäkin laajemmat: mentorointijärjestelmä oli niin onnistunut, että sitä käytetään nyt kaikkien uusien työntekijöiden perehdytyksessä.
Kustannukset Vähäiset tai kohtalaiset kustannukset, jotka syntyivät rekrytointiprosessin muuttamisesta, yksittäisistä kohtuullisista mukautuksista, joita tehtiin työtiloihin ja työvälineisiin, sekä mentorointijärjestelmän perustamisesta.

2.2 Työkyvyttömyyseläkettä saava työntekijä autokorjaamossa

Menetelmä 2
Maa Tanska
Työnantaja Paikallinen autokorjaamo
Työntekijän kohtaama este Työntekijällä on oppimisvaikeus, jonka vuoksi hän tarvitsee lisätukea tehtävien ymmärtämisessä ja käynnistämisessä.
Tarjottu kohtuullinen mukautus Palkkatuki työntekijän palkkaamiseen 20 tunniksi viikossa ja henkilökohtainen avustaja 10 tunniksi viikossa ohjaamaan ja tukemaan häntä tehtävissään.
Tavoite Tarjotaan työkyvyttömyyseläkettä saavalle työntekijälle mahdollisuus työskennellä tehtävissä, joista hän nauttii ja jotka hän osaa, mikä hyödyttää myös korjaamoa. Henkilökohtainen avustaja auttaa työntekijää sopeutumaan työtehtäviin, minkä ansiosta hän voi hoitaa tehtävänsä.
Työnantajan saama hyöty Työkyvyttömyyseläkettä saavan työntekijän palkkaaminen monipuolistaa työvoimaa ja voi lisäksi oikeuttaa työnantajan saamaan valtion palkkatukea, mikä toimii taloudellisena kannustimena. Vammaisten henkilöiden työllistäminen voi myös parantaa autokorjaamon yhteiskuntavastuuprofiilia ja houkutella lisää asiakkaita, jotka arvostavat osallistavia yrityksiä.
Kustannukset Vähäiset tai kohtalaiset kustannukset, sillä osa kuluista, jotka syntyivät henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta 10 tunniksi viikossa, pystyttiin kattamaan valtion palkkatuella, jota myönnetään työkyvyttömyyseläkettä saavan palkkaamiseen.

2.3 Sihteeri, jolla on muistiongelmia

Menetelmä 2
Maa Tanska
Työnantaja Yritys
Työntekijän kohtaama este Sihteerillä on aivovaurioista johtuvia muistiongelmia, minkä vuoksi hänen on vaikeuksia suunnitella ja jäsentää työpäiväänsä.
Tarjottu kohtuullinen mukautus Sihteeri saa joka aamu tunnin ajan henkilökohtaista apua, jonka aikana kollega auttaa häntä järjestämään päivän tehtävät.
Tavoite Annetaan sihteerille tarvittavaa tukea, jotta hän voi suorittaa tehokkaasti hänen työhönsä kuuluvia tehtäviä ja siten varmistetaan, että hän voi kehittyä ammatillisesti ja tuntea tyytyväisyyttä työssään. Tällä tavoin myös edistetään hänen sitoutumistaan ja tuottavuuttaan koko työpäivän ajan.
Työnantajan saama hyöty Pidetään arvostettu työntekijä, jonka rooli on ratkaisevan tärkeä toimistotehtävien sujuvuuden kannalta. Tuki, jota käytetään viiteen avustettuun tuntiin viikossa, auttaa vähentämään kustannuksia, ja avustajan käyttäminen paitsi hyödyttää sihteeriä myös sujuvoittaa toimistotyön suunnittelua ja parantaa siten kokonaistuottavuutta.
Kustannukset Vähäiset tai kohtalaiset kustannukset, sillä viidestä tunnista syntyvät kustannukset katetaan vammaisten henkilöiden työllistymiseen saatavalla tuella.

2.4 Tietotekniikkainsinööri, jolla on autismi

Menetelmä 2
Maa Portugali
Työnantaja Energia-alalla toimiva monikansallinen yritys
Työntekijän kohtaama este Tietokoneinsinöörillä on autismi, mikä voi vaikuttaa hänen kykyynsä täyttää tietyt akateemiset vaatimukset, osallistua ryhmässä toteutettuihin esittelypuheisiin, kirjallisiin kokeisiin ja haastatteluihin ja integroitua saumattomasti tiimiin.
Tarjottu kohtuullinen mukautus Joustaminen akateemista tutkintoa koskevassa vaatimuksessa: alun perin työhön vaadittiin maisterin tutkinto, mutta työnhakijan tutkinto hyväksyttiin; yksilöllinen rekrytointiprosessi: esittelypuhe ja kirjalliset kokeet toteutettiin mukautettuina hakijan yksilöllisiin tarpeisiin vastaamiseksi; integrointivaihe: yritys valitsi työntekijän profiiliin parhaiten sopivan työskentelyalueen ja -ryhmän sekä piti tulevien esihenkilöiden kanssa tapaamisia, jotta voitiin lisätä tietoisuutta ja antaa neuvoja päivittäisiä rutiineja varten.
Tavoite Annetaan hakijalle mahdollisuus osallistua kaikkiin rekrytointiprosessin vaiheisiin ja toimia mielekkäällä tavalla työssä kunnioittaen samalla hänen tilastaan johtuvia yksilöllisiä haasteita ja vahvuuksia.
Työnantajan saama hyöty Työnantaja saa ammattitaitoisen tietokoneinsinöörin, jolla on erikoisosaamista. Osallistavan ympäristön edistäminen kertoo yrityksen sitoutumisesta yhteiskuntavastuuseen ja voi houkutella laajempaa osaajareserviä. Tulevat esihenkilöt ovat tietoisia ryhmiensä monimuotoisuudesta, mikä parantaa heidän johtamistaitojaan ja edistää osallistavampaa työympäristöä.
Kustannukset Vähäiset kustannukset, jotka syntyivät rekrytointiprosessin mukauttamisesta, kuten yksilöllisiin testeihin ja esittelypuheisiin käytetystä lisäajasta, sekä ajasta, jonka esihenkilöt käyttivät tilaisuuksiin tietoisuuden lisäämiseksi.

2.5 Autististen työntekijöiden rekrytointiprosessin ­mukauttaminen ja työhönvalmennus

Menetelmä 2
Maa Tanska
Työnantaja Useat yritykset ja organisaatiot
Työntekijän kohtaama este Jokainen autistinen henkilö on ainutlaatuinen ja tarvitsee työllistymisessä räätälöityä tukea, esimerkiksi, että varmistetaan viestinnän esteettömyys ja vastataan työpaikalla mahdollisesti ilmeneviin sensorisiin tarpeisiin.
Tarjottu kohtuullinen mukautus Työhönvalmennusta tarjoava yritys tukee työnantajia, jotta voidaan varmistaa, että rekrytointiprosessi on esteetön autistisille työnhakijoille, tukee työhön perehdyttämisessä sekä tarjoaa säännöllistä neuvontaa esihenkilöille ja autistisille työntekijöille työsuhteen aikana.
Tavoite Työhönvalmennusta tarjoava yritys auttaa sovittamaan autististen henkilöiden taidot ja ominaisuudet työrooleihin, jotka sopivat heidän omiin työtapoihinsa ja joissa he voivat käyttää vahvuuksiaan. Yritys auttaa autistisia henkilöitä löytämään työnantajia, jotka pystyvät hyödyntämään heidän kykyjään parhaalla mahdollisella tavalla ja myös toteuttavat asianmukaiset mukautukset heidän haasteisiinsa vastaamiseksi.
Työnantajan saama hyöty Työnantajia tuetaan erilaisista osaajista koostuvien työryhmien muodostamisessa.
Kustannukset Kohtalaiset kustannukset

Menetelmä 3

Menetelmä 3

Työtilojen mukauttaminen
(mukaan lukien etätyö)

Vammaisten tai kroonisesti sairaiden työntekijöiden tuettu työllistyminen kattaa työtilojen mukauttamisen myös silloin, kun kyse on etätyöstä. Sekä julkisen että yksityisen sektorin työnantajilla on mahdollisuus tarjota kalusteisiin, laitteisiin ja tiloihin liittyvien mukautusten lisäksi myös etätyömahdollisuutta. Näin myös esimerkiksi vaikeasta fyysisestä vammasta kärsivät pyörätuolin käyttäjät tai näkövammaiset voivat tarvittaessa tehdä etätyötä.

3.1 Tuomari, joka käyttää pyörätuolia

Menetelmä 3
Maa Belgia
Työnantaja Julkisen sektorin tuomioistuinlaitos
Työntekijän kohtaama este Fyysinen vamma, lasketteluonnettomuudesta seurannut neliraajahalvaus, joka hankaloittaa pääsyä perinteiseen oikeussaliin ja työskentelyä siellä.
Tarjottu kohtuullinen mukautus Työaseman mukautus tuomarin kotona, jossa hän tekee etätyötä kolmena tai neljänä päivänä viikossa. Muita mukautusjärjestelyjä ovat joustavat työajat ja taloudellinen tuki työtilojen muutoksia varten.
Tavoite Mahdollistetaan tuomarille palaaminen tehtäviinsä ja osallistuminen tuomioistuinlaitoksen toimintaan tehokkaasti ja tasavertaisesti vammattomiin kollegoihin verrattuna.
Työnantajan saama hyöty Pidetään kokenut tuomari virassa ja tällä tavoin ylläpidetään oikeuslaitoksen laatua. Osoitetaan sitoutuminen osallisuuteen ja monimuotoisuuteen, mikä voi tulevaisuudessa houkutella monipuolisia osaajia. Luodaan ennakkotapaus kohtuullisille mukautuksille julkisella sektorilla.
Kustannukset Kohtalaiset kustannukset, jotka syntyivät kodin työpisteen mukauttamisesta.

3.2 Tietokoneoperaattori, jolla on näkövamma

Menetelmä 3
Maa Romania
Työnantaja Tietotekniikka-alan yritys
Työntekijän kohtaama este Työntekijällä on näkövamma, joka vaikeuttaa tavanomaisten tietokonelaitteiden käyttöä ja saapumista työpaikalle, sillä julkiset liikennevälineet eivät ole esteettömiä.
Tarjottu kohtuullinen mukautus Työntekijän tilasi verkosta erikoislaitteita, joiden kustannukset työnantaja kattoi; kun projekteja on useampia, hän saa joustavampia määräaikoja; hänelle annetaan mahdollisuus työskennellä pääasiassa kotoa käsin; kollegat antavat lisätukea tehtävissä, joita hänen käyttämänsä avustavat ohjelmistot eivät pysty hoitamaan.
Tavoite Mahdollistetaan se, että työntekijä voi toimia tehokkaasti tietotekniikan ammattilaisena ja osallistua yrityksen hankkeisiin tarjoamalla mukautuksia näkövamman kompensoimiseksi.
Työnantajan saama hyöty Työllistetään ja pidetään yrityksen palveluksessa osaava tietotyön ammattilainen, jonka taidot ovat ryhmälle arvokkaita. Parannetaan yrityksen mainetta osallistavana yrityksenä, mikä voi houkutella monipuolisemman osaajareservin yrityksen palvelukseen. Lisäksi mukautustoimenpiteet edistävät kannustavaa ja yhteistyöhön perustuvaa työympäristöä.
Kustannukset Kohtalaiset kustannukset, jotka syntyivät erikoistuneiden tietokonelaitteiden hankinnasta ja ohjelmistomukautuksista.

Menetelmä 4

Menetelmä 4

Joustava työaika

Kun työpäivää mukautetaan vammaisten henkilöiden yksilöllisiin tarpeisiin, he pääsevät osallistumaan työmarkkinoihin. Tähän ratkaisuun ei sellaisenaan liity erityisiä välineitä tai fyysisiä mukautuksia, eikä sitä varten tarvita julkisia tukia. Ainoa vaatimus on, että työnantaja antaa tilaa vammaisille työntekijöille, jotka saattavat joutua toimimaan eri tavalla kuin useimmat muut työntekijät.

4.1 Tietotekniikan ammattilainen, jolla on monivammainen lapsi

Menetelmä 4
Maa Kroatia
Työnantaja Suuri televiestintäyhtiö
Työntekijän kohtaama este Työntekijä on monivammaisen lapsen äiti, joka ajaa aktiivisesti lapsensa oikeuksia. Tämä edellyttää joustavaa työaikataulua ja kannustavaa työympäristöä.
Tarjottu kohtuullinen mukautus Yritys sallii joustavat työajat ja kannustaa laadukkaaseen yhteistyöhön työryhmässä; yrityskulttuuri edistää kollegiaalisuutta, mikä on ratkaisevan tärkeää, jotta työntekijä voi sovittaa yhteen työtehtävänsä ja roolinsa kansalaisaktiivina ja äitinä.
Tavoite Annetaan äidille mahdollisuus sekä ylläpitää laadukasta ammatillista työtään että huolehtia vammaisesta lapsestaan.
Työnantajan saama hyöty Säilytetään korkeasti koulutettu tietotekniikka-alan ammattilainen, jolla on 20 vuoden kokemus yrityksessä. Toimenpiteet myös vahvistivat yrityksen mainetta osallistavana ja työntekijöitä tukevana työnantajana, minkä vuoksi yritys valittiin yhdeksi parhaista vammaisten henkilöiden työllistäjistä vuonna 2020.
Kustannukset Vähäiset tai kohtalaiset kustannukset, jotka syntyivät pääasiassa johdon toimenpiteistä joustavan ja kannustavan työympäristön varmistamiseksi.

4.2 Tietotekniikan asiantuntija, jolla on mielenterveysdiagnooseja

Menetelmä 4
Maa Tanska
Työnantaja Tietotekniikka-alan pienten startup-yritysten keskus
Työntekijän kohtaama este Skitsofreniaa koskeva mielenterveysdiagnoosi, jonka vuoksi työntekijä tarvitsee oman työaikataulun ja psykologista neuvontaa työaikana.
Tarjottu kohtuullinen mukautus Työnantaja antaa työntekijän työskennellä pääasiassa yöllä, sillä silloin hän on tuottavin; lisäksi hänelle mahdollistetaan psykologin konsultointi kerran viikossa työaikana.
Tavoite Annetaan työntekijälle mahdollisuus työskennellä tehokkaasti yksilöllisten tarpeidensa ehdoilla, samalla kun edistetään keskuksen tavoitteita tietotekniikka-alan startup-yritysten tukijana.
Työnantajan saama hyöty Työnantaja saa sitoutuneen tietotekniikka-alan asiantuntijan, jonka yksilölliset työajat voivat olla hyödyksi projekteissa, jotka edellyttävät ympärivuorokautista huomiota. Lisäksi osallistava lähestymistapa toimii keskuksen muille yrityksille positiivisena esimerkkinä toimista, jotka vahvistavat monimuotoisuuden ja hyväksynnän kulttuuria.
Kustannukset Vähäiset kustannukset, jotka syntyvät pääasiassa johdon tekemistä joustoista, jotta työntekijän työaikamukautukset voidaan toteuttaa ja jotta voidaan vastata psykologin konsultointia koskevaan tarpeeseen.

Menetelmä 5

Menetelmä 5

Joustavat työjärjestelyt

Työn räätälöinti on osa tuetun työllistymisen strategiaa ja voi auttaa ihmisiä, jotka kohtaavat erityisiä työnteon ja osallistumisen esteitä. Räätälöinti voidaan aloittaa työsuhteen alkuvaiheessa tehdyillä yksilöllisillä arvioinneilla. Kohtuullinen mukauttaminen työn räätälöinnin avulla voi sisältää esimerkiksi asiantuntijan toimenkuvan tai yksittäisten tehtävien vaihdokset, jotta vammaisen henkilön yksilölliset taidot saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti siten, että hän pääsee niihin tehtäviin, jotka hän osaa tai joissa menestyy parhaiten.

5.1 Osallistava oppisopimuskoulutus ­konetekniikka-alalla

Menetelmä 5
Maa Itävalta
Työnantaja Maailmanlaajuisesti toimiva konetekniikka-alan yritys
Työntekijän kohtaama este Vammaisilla nuorilla oppijoilla voi olla vaikeuksia konetekniikka-alan ammatillisiin opintoihin kuuluvan kolmivuotisen oppisopimuskoulutuksen suorittamisessa.
Tarjottu kohtuullinen mukautus Yritys tarjoaa räätälöidyn kaksivuotisen ammatillisen koulutuksen ohjelman yhteistyössä kansalaisjärjestön kanssa. Ohjelmaan osallistuvat oppisopimusoppilaat voivat keskittyä tiettyihin konetekniikka-alan osa-alueisiin yksilöllisten vahvuuksiensa ja valmiuksiensa mukaan; ohjelmassa käytetään esimerkiksi menetelmää, jossa työtehtävät pilkotaan osatehtäviin, jotta saadaan selville kullekin oppijalle parhaiten soveltuvat tehtävät.
Tavoite Tarjotaan osallistavaa opetusta, joka auttaa vammaisia nuoria oppijoita saamaan tunnustetun konetekniikan ammattitutkinnon. Pääasiallisena tavoitteena on auttaa heitä pääsemään yleisille työmarkkinoille ja mahdollisesti työllistymään ohjelman tarjonneessa yrityksessä.
Työnantajan saama hyöty Tarjoamalla osallistavan ohjelman yritys edistää yhteiskuntavastuuta ja voi löytää uusia osaajia sekä vähentää oppisopimusohjelmien keskeyttämisastetta. Osallistava ammatillisen koulutuksen ohjelma parantaa yrityksen mainetta ja avaa ovia monimuotoiselle työvoimalle.
Kustannukset Kohtuulliset kustannukset, jotka syntyivät kumppanuudesta kansalaisjärjestön kanssa, oppisopimusohjelman räätälöinnistä ja ohjelman toteutuksesta yrityksen tiloissa.

5.2 Mehiläishoitaja, jolla on näkövamma

Menetelmä 5
Maa Kroatia
Työnantaja Perheomistuksessa oleva mehiläistila
Työntekijän kohtaama este Mehiläishoitajalla on näkövamma, minkä vuoksi hänellä on haasteita näkökykyä vaativissa tehtävissä, kuten laitteiden käsittelyssä, hankinnassa ja laadunvalvonnassa.
Tarjottu kohtuullinen mukautus Otetaan käyttöön hänen kykyihinsä mukautettu tietokone sekä mehiläishoitajan itsensä suunnittelemat räätälöidyt työkalut ja apuvälineet; hän osallistui koulutukseen, joka piti sisällään kokeneen mehiläishoitajan luennot ja mentoroinnin.
Tavoite Mahdollistetaan työntekijälle mehiläistenhoitoalan kaikkien osa-alueiden hallinta hankinnoista ja myynnistä markkinointiin, tuotesuunnitteluun ja laadunvalvontaan mukauttamalla välineet ja menetelmät hänen henkilökohtaisiin tarpeisiinsa.
Työnantajan saama hyöty Perhetilansa johtajana toimiva mehiläishoitaja on muuttanut harrastuksensa menestyksekkäästi ammatiksi. Mukautetut työkalut ja koulutus ovat paitsi mahdollistaneet tehtävien tehokkaan suorittamisen myös johtaneet korkealaatuisiin tuotteisiin, jotka on huomioitu useilla palkinnoilla.
Kustannukset Vähäiset tai kohtalaiset kustannukset, jotka syntyivät mukautetusta tietokoneesta ja räätälöityjen työkalujen kehittämisestä.

5.3 Työntekijät hotellissa

Menetelmä 5
Maa Liettua
Työnantaja Hotelli Vilnassa
Työntekijän kohtaama este Vammaisilla henkilöillä voi olla rajoitteita, jotka estävät heitä hoitamasta tehokkaasti kaikkia perinteisten hotellialan työrooleihin kuuluvia tehtäviä.
Tarjottu kohtuullinen mukautus Otetaan käyttöön työn räätälöinnin strategia, johon kuuluu työroolien räätälöinti yksilöllisten arviointien perusteella, jotta voidaan ottaa huomioon vammaisten henkilöiden ainutlaatuiset taidot.
Tavoite Räätälöidään työroolit, jotta vammaiset henkilöt voivat toimia mahdollisimman tuottavasti ja tyytyväisinä työssään, ja tällä tavoin edistetään monimuotoisuutta ja osallisuutta työpaikalla.
Työnantajan saama hyöty Hyödynnetään vammaisten työntekijöiden ainutlaatuisia taitoja ja kykyjä ja lisäksi mahdollisesti täytetään rooleissa tai tehtävissä olevia aukkoja, joihin ei ole muita työntekijöitä. Parannetaan työpaikkojen monimuotoisuutta ja korostetaan työnantajan sitoutumista sosiaaliseen vastuuseen.
Kustannukset Vähäiset tai kohtalaiset kustannukset, sillä yksilöllisistä arvioinneista ja töiden räätälöinnistä syntyneet alkukustannukset kompensoituvat erityistehtävien tehokkaammasta täyttämisestä saaduilla hyödyillä.

Esimerkkejä systeemisistä toimenpiteistä

Kohtuullisiin mukautuksiin liittyvistä tapausesimerkeistä saatujen arvokkaiden kokemusten hyödyntämisen lisäksi on olemassa erilaisia systeemisiä strategioita, joita voidaan ottaa käyttöön kansallisella tasolla. Näitä strategioita voivat panna alulle niin julkiset laitokset, ammattiliitot kuin yksityinen sektorikin. Tällaisilla systeemisillä toimenpiteillä kohtuullisten mukautusten edistäminen sisällytetään saumattomaksi osaksi kaikkia työllisyysprosessin vaiheita: rekrytointia, työssä pysymistä ja uralla etenemistä. Tämä paitsi vahvistaa työpaikan osallistavuutta ja monimuotoisuutta myös parantaa työntekijöiden yleistä tuottavuutta ja työmotivaatiota. Työnantajilla on keskeinen rooli muutoksessa: omaksumalla kohtuullisia mukautuksia edistävät käytännöt ne voivat toimia tiennäyttäjinä oikeudenmukaisemman ja esteettömämmän työympäristön luomisessa vammaisille henkilöille.

1 KLAPjob: joustavia työpaikkoja kehitysvammaisille henkilöille

Maa Tanska
Työnantaja KLAPjob-aloitteeseen osallistuneet kunnat, yritykset ja organisaatiot
Työntekijän kohtaama este Kehitysvammaisilla ja muilla kognitiivisista vaikeuksista kärsivillä henkilöillä on haasteita perinteisissä työympäristöissä.
Tarjottu kohtuullinen mukautus KLAPjob tarjoaa joustavia ja räätälöityjä työpaikkoja palkkatuella ja auttaa löytämään hakijoille työtehtäviä, jotka sopivat heidän osaamiseensa ja mieltymyksiinsä.
Tavoite Annetaan älyllisistä ja muista kognitiivisista vammoista kärsiville henkilöille mahdollisuus tehdä mielekästä työtä, joka soveltuu heidän kykyihinsä, ja tällä tavoin lisätään heidän sosiaalista osallisuuttaan ja riippumattomuuttaan.
Työnantajan saama hyöty Työnantajat voivat hyödyntää tukea ja tällä tavoin pienentää omaa osuuttaan tuntipalkasta, monipuolistaa työvoimaansa ja saavuttaa yhteiskuntavastuuta koskevat tavoitteet.
Kustannukset Vähäiset kustannukset, sillä työnantajat saavat 3 euron alennuksen tuntipalkkaan, mikä voi korvata mahdollisista mukautuksista syntyviä kustannuksia.

2 Opetuselokuvat

Maa Tanska
Työnantaja Kansallinen sosiaalipalvelulautakunta
Työntekijän kohtaama este Useita toimintarajoitteita
Tarjottu kohtuullinen mukautus Kymmenen elokuvan sarja, jossa annetaan esimerkkejä hyvistä käytännöistä, joita on otettu käyttöön vammaisille henkilöille tarkoitettujen kohtuullisten mukautusten toteutuksessa erilaisissa työympäristöissä. Kymmenen elokuvan sarja, jossa havainnollistetaan parhaita käytäntöjä kohtuullisten mukautusten toteutuksessa ja jonka tarkoituksena on auttaa vammaisten henkilöiden työllistämisessä tai työssä pysymisessä.
Tavoite Lisätään tietoisuutta haasteista ja mukautuksista, joita vammaiset henkilöt tarvitsevat työllistyäkseen tai pysyäkseen työssä. Elokuvien tarkoituksena on antaa tietoa sekä työnantajille että työntekijöille.
Työnantajan saama hyöty Tarjoamalla nämä oppimateriaalit sosiaalipalvelulautakunta vahvistaa rooliaan osaamisen keskuksena ja kannustaa parantamaan työpaikkakäytäntöjä. Tällä tavoin voidaan parantaa vammaisten henkilöiden työllisyysastetta, mikä hyödyttää sekä työmarkkinoita että yhteiskuntaa laajemmin.
Kustannukset Kohtalaiset kustannukset, kun otetaan huomioon keskuksen profiili.

3 Kohtuullisten mukautusten passijärjestelmä

Maa Irlanti
Työnantaja Kaikki työnantajat sekä yksityisellä että julkisella sektorilla
Työntekijän kohtaama este Kohtuullisen mukautuksen pyytäminen ja saaminen.
Tarjottu kohtuullinen mukautus Hyväksytty ja käyttöön otettu kohtuullisten mukautusten passijärjestelmä.
Tavoite Varmistetaan, että vammaiset henkilöt voivat pyytää ja saada kohtuullisia mukautuksia sujuvasti. Tällä kohtuullisiin mukautuksiin liittyvällä käytännöllä poistetaan kohtuullisen mukautuksen prosessiin liittyvää väärää tietoa.
Työnantajan saama hyöty Suurin työnantajajärjestö ja suurin ammattiliitto ovat hyväksyneet kohtuullisten mukautusten passin, mikä lisää sekä työnantajan että työntekijän luottamusta kohtuullisen mukautuksen prosessia kohtaan.
Kustannukset Ei kustannuksia.

4 Kehitysvammaisten henkilöiden työllisyyden edistäminen

Maa Malta
Työnantaja Kaikki työnantajat
Työntekijän kohtaama este Ennakkoluulot kehitysvammaisten henkilöiden rekrytoinnissa
Tarjottu kohtuullinen mukautus 17 videomuotoisen ansioluettelon sarja, jossa esitellään kehitysvammaisten henkilöiden osaamista.
Tavoite Osoitetaan, että tuen avulla kehitysvammaiset henkilöt tekevät arvokasta työtä. Videot sisältävät sarjan tekoon osallistuneiden vammaisten henkilöiden työnantajien, työvalmentajien, kollegoiden, terapeuttien, sosiaalityöntekijöiden ja muiden heidän kanssaan työskentelevien henkilöiden kommentteja. Videot osoittavat, että kehitysvammaiset henkilöt tuovat usein työpaikalle myös muita arvokkaita taitoja ja kykyjä, kuten määrätietoisuutta, täsmällisyyttä, luovuutta, ryhmätyötaitoja ja oppimishalua.
Työnantajan saama hyöty Nämä videomuotoiset ansioluettelot ovat osa Maltan yliopiston YouTube-kanavalla julkaistua verkkomateriaalipakettia, jossa esitellään sarjan tekoon osallistuneiden vammaisten henkilöiden osaamista. Materiaalit toimivat resurssina, jonka avulla työnantajat ja eri alojen ammattilaiset saavat tietoa kehitysvammaisten henkilöiden kyvyistä. Tutkijat ja opiskelijat voivat puolestaan käyttää materiaalia opetuksessa, oppimisessa ja tutkimuksessa.
Kustannukset Kohtalaiset kustannukset

5 Työnantajille myönnettävä tuki kohtuullisia mukautuksia varten

Maa Yhdistynyt kuningaskunta
Työnantaja REISS
Työntekijän kohtaama este Kuulovammaisten henkilöiden on vaikea ymmärtää kollegoita ryhmäkokouksissa ja henkilöstötapahtumissa.
Tarjottu kohtuullinen mukautus Access to Work on työllisyysohjelma, josta saatavalla apurahalla tuetaan työnantajia, työntekijöitä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia.
Tavoite Tuetaan kuulovammaista henkilöä, joka tarvitsee viestintätukea tärkeissä henkilöstötapahtumissa ja ryhmäkokouksissa. Tällä tavoin työntekijä pääsee osalliseksi työyhteisössä ja voi osallistua toimintaan merkityksellisellä tavalla.
Työnantajan saama hyöty Access to Work -apuraha auttaa työnantajaa varmistamaan, että kaikki työnantajat pääsevät osalliseksi työyhteisössä ilman, että sen tarvitsee kattaa puheentunnistusohjelmasta aiheutuvia kustannuksia. Työnantaja voi tukea luotettavalla tavalla työntekijän pysymistä työelämässä.
Kustannukset Apuraha kattaa kustannukset, jotka aiheutuvat ammattimaisesta viestintätuesta (puheentunnistusohjelmasta). Myös avustavien kuulolaitteiden kustannukset jaetaan ohjelman ja työnantajien kesken eri prosenttiosuuksien mukaan. Apurahan enimmäismäärä on 59 200 Englannin puntaa (68 000 euroa) työntekijää kohti vuodessa.

6 Akkreditoitujen kansallisten viittomakielen ammattitulkkien ­tarjoaminen kuuroille työntekijöille heidän poliittisten ­tehtäviensä hoitamista varten

Maa Muuttuva
Työnantaja Euroopan unioni, kansalliset parlamentit ja/tai poliittiset ryhmät
Työntekijän kohtaama este Tietoa ja viestintää tarjotaan kansallisilla puhutuilla kielillä. Kielierojen ja kansallisella viittomakielellä tarjottujen esteettömien tietojen puutteen vuoksi kuurot henkilöt eivät voi kaikilta osin osallistua työympäristön toimintaan.
Tarjottu kohtuullinen mukautus Euroopan parlamentti, poliittiset puolueet tai kansalliset hallitukset tarjosivat akkreditoidut kansalliset viittomakielen ammattitulkit kuuroille henkilöille, joilla on poliittinen virka. Sen tavoitteena oli poistaa kaikki viestinnän esteet, jotka heikentävät heidän kykyään toimia täysimääräisesti työssään ja suorittaa työtehtäviä yhdenvertaisesti kuulevien kollegoiden kanssa.
Tavoite Lisätään kuurojen mahdollisuuksia toimia mielekkäällä tavalla poliittisessa tehtävässä ammatillisesti ja siten lisätään kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikilla elämänalueilla.
Työnantajan saama hyöty Työnantajat saavat mahdollisuuden edistää monimuotoisuutta ja osallisuutta työpaikalla ja auttaa vähentämään vammaisten henkilöiden syrjäytymistä ja asettamaan heidät pikemminkin talouden kannattelijoiksi kuin rasitteeksi yhteiskunnalle.
Kustannukset Vaihtelevat kustannukset, jotka olisi kuitenkin katettava julkisella rahoituksella YK:n vammaisyleissopimuksessa esitettyjen esteettömyyden ja saavutettavuuden, tasa-arvon sekä syrjimättömyyden periaatteiden mukaisesti (5, 9 ja 27 artikla).

7 Vammaisten henkilöiden olosuhteita koskeva kansallisen ­havaintokeskuksen kokeellinen hanke, jonka tavoitteena on tarjota ­tekninen yksikkö ­yksittäisten vammaisten työntekijöiden tukemiseksi

Maa Italia
Työnantaja Sopimus, joka on mahdollisesti sovellettavissa kaikkiin suurten yritysten työnantajiin
Työntekijän kohtaama este Vammaisille työntekijöille ei ole tarjolla erityistukea yrityksissä.
Tarjottu kohtuullinen mukautus Suuriin yrityksiin perustetaan teknisiä yksiköitä, joiden tehtävänä on antaa vammaisille työntekijöille tukea heidän yksilöllisissä haasteissaan.
Tavoite Luodaan työehtosopimusneuvottelujen avulla räätälöityjä hankkeita, joissa tarkastellaan vammaisten työntekijöiden työoloja ja -ehtoja ja joita johtavat ammattitaitoiset asiantuntijat (vammaisjohtajat jne.).
Työnantajan saama hyöty Parannetaan vammaisille työntekijöille tarjottavia mukautuksia ja tällä tavoin edistetään osallistavampaa työympäristöä ja vastataan yksilöllisiin tarpeisiin.
Kustannukset Kustannukset vaihtelevat yrityksen koon ja resurssien mukaan, mutta yleensä investointi korvautuu osallistavan työpaikan vahvistumisena.

8 Seitsemän tunnin työpäivä vammaisille henkilöille

Maa Puola
Työnantaja Kaikkiin työntekijöihin sovellettava säännös
Työntekijän kohtaama este Kahdeksan tunnin työpäivän fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus.
Tarjottu kohtuullinen mukautus NSZZ ”Solidarność” -ammattiliiton työn ansiosta seitsemän tunnin työpäivän soveltamista jatkettiin vakiomenettelynä niiden henkilöiden työehdoissa, joilla on virallisesti tunnustettu vamma. Liiton perustuslakituomioistuimelle jättämää esitystä tarkasteltiin uudelleen pätevänä, joten lakia muutettiin.
Tavoite Kevennetään vammaisten työntekijöiden kuormitusta.
Työnantajan saama hyöty Osallistavuuden kulttuurin kehittäminen.
Kustannukset Yhden työtunnin hinta päivässä.

9 Ekologisesta siirtymästä ja alueellisesta yhteenkuuluvuudesta vastaavan ministeriön työehtosopimus

Maa Ranska
Työnantaja Ekologisesta siirtymästä ja alueellisesta yhteenkuuluvuudesta vastaava ministeriö
Työntekijän kohtaama este Joidenkin vammaisuuteen liittyvien tilanteiden vuoksi voi olla tarpeen tarjota erilaisia erityisjärjestelyjä, kuten avustajaa, teknisiä apuvälineitä tai organisatorisia toimenpiteitä, jotta voidaan puuttua työntekijöiden vammaisuudesta johtuviin vaikeuksiin. Työntekijöille tarkoitetut laitteet ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta rajoitteet voidaan kompensoida tehokkaasti ja jotta vammaiset työntekijät saavat muihin työntekijöihin verrattuna tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa työtehtävänsä.
Tarjottu kohtuullinen mukautus Työterveyslääkärin suositusten mukaiset kohtuulliset mukautukset, joiden toteutuksessa on myös kuultu ennaltaehkäisyneuvojaa. Työterveyslääkäri antaa tietoa työntekijän erityistarpeisiin liittyvästä hierarkiasta ja siitä, miksi mukautus on kohtuullinen. Jos työterveyslääkäriä ei ole, voidaan konsultoida hyväksyttyä lääkäriä tai hoitavaa lääkäriä.
Tavoite Otetaan käyttöön tunnettuja toimenpiteitä ja tukijärjestelmiä tarvittavia mukautuksia ja tukimuotoja varten. Hyödynnetään myös FIPHFP-rahastoa (Fonds pour l'Insertion des Personnes Handicapées dans la Fonction Publique), jolla edistetään vammaisten työllistämistä julkishallinnossa.
Työnantajan saama hyöty Parannetaan osallisuutta ja saavutettavuutta ja varmistetaan, että vammaiset työntekijät voivat suorittaa tehtäviään tehokkaasti osana henkilöstöä.
Kustannukset Tarvittavien tukien ja koulutusten toteuttamisesta syntyvät kustannukset katetaan FIPHFP-rahastosta.

Loppuviitteet

1 Neuvoston direktiivi 2000/78/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista [2000], EYVL L 303/16, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX:32000L0078..

2 COM/2021/139 final..

3 Komission asiantuntijaryhmien ja muiden vastaavien elinten rekisteri (europa.eu)

4 Maailman talousfoorumi (WEF), What Companies Gain by Including People with disabilities (23.4.2019), https://www.weforum.org/agenda/2019/04/what-companies-gain-including-persons-disabilities-inclusion/.

5 Equality bodies - European Commission (europa.eu)

 

1 Ks. myös i) Euroopan vammaisasioiden asiantuntijahanke (European Disability Expertise, EDE), tiivistelmäraportti, Waddington, L., 2023, Striving for an inclusive labour market in Europe: Positive actions and reasonable accommodation to facilitate hiring and employment of persons with disabilities involving employers and employer initiatives; ii) EDE:n tilastoraportti, Grammenos, S., 2023, The employment of persons with disabilities – Statistics, Data 2020; ja iii) EDE:n verkkosivu: https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1532&langId=en

2 Ks. https://www.un.org/development/desa/disabilities/convention-on-the-rights-of-persons-with-disabilities/convention-on-the-rights-of-persons-with-disabilities-2.html, erityisesti 2 ja 5 artikla.

3 CRPD/C/GC/8:

4 CRPD/C/GC/8:

5 Neuvoston direktiivi 2000/78/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista [2000], EYVL L 303/16, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX:32000L0078.

6 Lisätietoja on saatavilla sivulla https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_21_810

7 Ks. https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1597&langId=fi

8 Lisätietoja: https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-14495-2022-INIT/fi/pdf.

9 Ks. https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1226&langId=en

10 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2464, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, asetuksen (EU) N:o 537/2014, direktiivin 2004/109/EY, direktiivin 2006/43/EY ja direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta yritysten kestävyysraportoinnin osalta.

11 Lisätietoja: Euroopan ihmisoikeusraportin numero 7 – 2023, The Right to Work: The employment situation of disabilities in Europe, European Human Rights Report nro 7, 2023 (edf-feph.org), s. 49.

12 Ks. https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1540&langId=en.

13 Unionin tuomioistuimen tuomio 11.4.2013, HK Danmark, C-335/11 ja C-337/11, ECLI:EU:C:2013:222.

14 Unionin tuomioistuimen tuomio 18.1.2024, Ca Na Negreta, C-631/22, ECLI:EU:C:2024:53.

15 Lisätietoja: EDE:n tiivistelmäraportti, Waddington, L., 2023, Striving for an inclusive labour market in Europe: Positive actions and reasonable accommodation to facilitate hiring and employment of persons with disabilities involving employers and employer initiatives.

16 Ks. https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1540&langId=en

17 Ks. Reasonable-Accommodation-Disability-Discussion-Paper.pdf (equineteurope.org), sivut 23–26 ja liite, https://urldefense.com/v3/__https:/equineteurope.org/wp-content/uploads/2021/03/Annex-_Reasonable-Accomodation.pdf__;!!DOxrgLBm!HUfzVgkJ6dC-UBcYKNd8PNF2sRuplVhh8vAyQhiRmIwcCm2JuRJ11F5lcV5YR1W7kP6NG3trjk4bc3wvVcIUdj9YbztZBFNIwuVF$

18 YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean yleiskommentti nro 2 (2014) esteettömyydestä ja saavutettavuudesta, https://www.ohchr.org/en/documents/general-comments-and-recommendations/general-comment-no-2-article-9-accessibility-0. Ihmisoikeuskeskuksen toimeksiannosta laadittu suomenkielinen käännös on saatavilla osoitteessa https://bin.yhdistysavain.fi/1586428/oi1GsCcSqlEkJb9FDPkN0UnVmU/CRPD komitean yleiskommentti 2_FIN esteetto%CC%88myys ja saavutettavu.pdf

19 Näiden käsitteiden soveltamisesta yhdenvertaisuuslainsäädäntöä koskevassa tapaoikeudessa ks. Equinetin vuoden 2021 mietintö ”Reasonable accommodation for persons with disabilities: Exploring challenges in its practical implementation, and the European Commission 2016 European network of legal experts in gender equality and non-discrimination”.

20 Ks. https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1202

21 Lisätietoja on Euroopan ihmisoikeusraportissa numero 7 – 2023, The Right to Work: The employment situation of persons with disabilities in Europe, European Human Rights Report Issue 7, 2023 (edf-feph.org), sivu 69.

22 Lisätietoja on Euroopan ihmisoikeusraportissa numero 7 – 2023, The Right to Work: The employment situation of persons with disabilities in Europe, European Human Rights Report Issue 7, 2023 (edf-feph.org), sivu 69.

23 Lisätietoja: Euroopan ihmisoikeusraportin numero 7 – 2023, The Right to Work: The employment situation of persons with disabilities in Europe, European Human Rights Report Issue 7, 2023 (edf-feph.org), sivu 77.

24 Lisätietoja: Euroopan ihmisoikeusraportin numero 7 – 2023, The Right to Work: The employment situation of persons with disabilities in Europe, European Human Rights Report Issue 7, 2023 (edf-feph.org), sivu 77.

25 Ks. Promoting diversity and inclusion through workplace adjustments: .

26 Ks. EBU guidance on reasonable accommodation for visually impaired employees and applicants_Sept2023.pdf (euroblind.org).

27 Ks. Annex-_Reasonable-Accomodation.pdf (equineteurope.org).

28 Ks. https://www.ilo.org/global/topics/equality-and-discrimination/WCMS_536630/lang--en/index.htm.

29 Ks. EDE:n verkkosivut: https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1532&langId=en

30 Lisätietoja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta on osoitteessa https://research-and-innovation.ec.europa.eu/funding/funding-opportunities/funding-programmes-and-open-calls/horizon-europe_en

31 Ks. EDE:n verkkosivut: https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1532&langId=en

32 Ks. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=celex%3A32000L0078

OIKEUDELLINEN HUOMAUTUS

Käsikirjoitus laadittu lokakuussa 2024

Tämä asiakirja on laadittu Euroopan komissiolle, mutta se kuvastaa vain tekijöidensä mielipiteitä, eikä Euroopan komissio ole vastuussa tämän julkaisun käytön mahdollisista seurauksista. Lisätietoa Euroopan unionista on saatavilla internetissä (https://european-union.europa.eu/index_fi).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2024

Euroopan komission noudattamasta asiakirjojen uudelleenkäyttöpolitiikasta säädetään 12. joulukuuta 2011 annetussa komission päätöksessä 2011/833/EU (EUVL L 330, 14.12.2011, s. 39).

Jollei toisin mainita, tämän asiakirjan uudelleenkäyttö on sallittua Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) licence -käyttöoikeuden nojalla (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Tämä tarkoittaa sitä, että uudelleenkäyttö on sallittua, jos lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdollisesti tehdyt muutokset merkitään.

© Euroopan Komissio, 2024

Print ISBN 978-92-68-19146-0 doi:10.2767/18905 KE-02-24-601-FI-C
PDF ISBN 978-92-68-19089-0 doi:10.2767/056251 KE-02-24-601-FI-N
HTML ISBN 978-92-68-19109-5 doi:10.2767/622232 KE-02-24-601-FI-Q

YHTEYDENOTOT EU:hun

Käynti tiedotuspisteessä

Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta (european-union.europa.eu/contact-eu/meet-us_fi).

Yhteydenotot puhelimitse tai kirjallisesti

Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä

  • soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
  • soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696, tai
  • verkkolomakkeella (european-union.europa.eu/contact-eu/write-us_fi).

TIETOA EU:sta

Verkkosivut

Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla (european-union.europa.eu).

EU:n julkaisut

EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata verkosta (op.europa.eu/fi/web/general-publications/publications). Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. european-union.europa.eu/contact-eu/meet-us_fi).

EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat

EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1951 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa (eur-lex.europa.eu).

EU:n avoin data

Eurooppalaisen datan portaali (data.europa.eu) tarjoaa pääsyn EU:n toimielinten, elinten ja virastojen avoimiin data-aineistoihin. Data on ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä maksutta sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten. Portaalissa on myös runsaasti Euroopan maiden data-aineistoja.