EU:n toimielinten toimistotilat – osa hallintokäytännöistä on hyviä, mutta havaittavissa on myös erilaisia puutteita

Tiivistelmä

I

Toimielimet käyttävät noin 11 prosenttia talousarviostaan kiinteistöihin liittyviin hallintomenoihin. Kiinteistökannan koostumuksessa on eroja, ja siihen vaikuttavat kunkin toimielimen tehtävät ja organisaatiorakenne. Merkittävä osa käytössä olevista tiloista on kuitenkin toimistotiloja. Suurin kiinteistökanta on komissiolla, jonka kiinteistökannasta yli 80:tä prosenttia käytetään toimistotiloina.

II

Voidakseen vastata pääkysymykseen ”Hallinnoidaanko EU:n toimistotiloja koskevia menoja tehokkaasti?” tilintarkastustuomioistuin tutki eniten toimistotiloja käyttäviä EU:n toimielimiä (parlamentti, neuvosto, komissio, tuomioistuin ja EKP) seuraavista näkökulmista:

1. Laativatko toimielimet kiinteistöstrategioita ja tekevätkö ne yhteistyötä kustannussäästöjen aikaansaamiseksi?
2. Hankkivatko ne toimistotilansa tehokkaasti?
3. Seuraavatko ne toimistotilakantaansa ja raportoivatko ne siitä asianmukaisesti?

III

Tilintarkastustuomioistuin totesi, että yleisesti ottaen toimielimet hallinnoivat toimistotiloja koskevia menojaan tehokkaasti, mutta kiinteistöstrategioita ei aina vahvisteta virallisesti ja niihin liittyvässä suunnittelussa on parantamisen varaa. Lisäksi tilintarkastustuomioistuimen analysoimien suurten rakennushankkeiden rahoitusmekanismit olivat usein monimutkaisia, mikä joissakin tapauksissa vaikutti talousarvion läpinäkyvyyteen. Suurin osa näistä hankkeista viivästyi ja joissakin tapauksissa niiden yhteydessä aiheutui houmattavia lisäkustannuksia. Kiinteistökantaa koskeva seuranta ja raportointi on useimmissa toimielimissä riittämätöntä.

IV

Toimielimet tekevät yhteistyötä ja noudattavat samankaltaisia päätöksentekoperiaatteita. Ne kuitenkin määrittävät kiinteistön hallintaa koskevat pääperiaatteensa ja tavoitteensa useissa eri asiakirjoissa. Osa asiakirjoista on vanhentunut, ja joitakin asiakirjoja sovelletaan, vaikka niitä ei ole hyväksytty virallisesti. Toimielimet eivät ota huomioon eri skenaarioita kiinteistöjä koskevia vaatimuksia suunnitellessaan. Tarkastuksen aikaan toimielimet eivät olleet vielä arvioineet toteutettuja uusiin työnteon tapoihin (NWoW) liittyviä hankkeita.

V

Isäntämaat tarjoavat toimielimille toimistotilojen ostamista tai vuokraamista koskevia edullisempia ehtoja ja tukevat toimielinten suuria rakennushankkeita. Tilintarkastustuomioistuin katsoi, että toimistotiloja koskevat päätökset olivat perusteltuja. Sen analysoimien suurten rakennushankkeiden rahoitusmekanismit olivat kuitenkin usein monimutkaisia, mikä vaikutti talousarvion läpinäkyvyyteen. Suurin osa näistä hankkeista viivästyi, mikä aiheutti joissakin tapauksissa lisäkustannuksia.

VI

Suurin osa toimielimistä ei seuraa säännöllisesti rakennusten tehokkaaseen käyttöön ja kustannuksiin liittyviä indikaattoreita sisäistä hallinnointia varten. Vaikka Brysselissä ja Luxemburgissa sijaitsevissa rakennuksissa toimivat toimielimet sopivat pinta-alojen mittaamisen yhdenmukaistamisesta, tiedot eivät ole täysin vakiomuotoisia ja niiden vertaileminen on vaikeaa. Talousarvioviranomaisille kiinteistöistä tehdyn raportoinnin perusteella ei ole mahdollista vertailla tietoja ja toteuttaa tehokkuusanalyysia.

VII

Tilintarkastustuomioistuimen analyysi osoittaa, että toimistotilojen käyttö on samankaltaista toimielinten välillä. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että toimielinten neuvottelemat vuokrat olivat yleensä markkinatasoa alhaisempia. Vuokrattujen kiinteistöjen tarkemmasta analyysista käy ilmi, että henkilöä kohden laskettu vuosivuokra vaihtelee merkittävästi kiinteistön mukaan. Rakentamis- ja hankkimiskustannukset heijastavat rakennuksen luonnetta.

VIII

Tilintarkastustuomioistuin suosittaa tässä kertomuksessa esitettävien huomautusten perusteella, että toimielinten olisi

1. päivitettävä ja virallistettava kiinteistöstrategiansa ja päivitettävä suunnitteluasiakirjoja säännöllisesti
2. arvioitava NWoW-hankkeet
3. lisättävä talousarvion läpinäkyvyyttä rakennushankkeiden rahoitusmekanismien käytössä
4. laadittava riittävät hallintomenettelyt suuria rakennus- ja kunnostushankkeita varten
5. parannettava kiinteistökantaa koskevien tietojen johdonmukaisuutta ja seurantaa.

Johdanto

01

Kiinteistömenot muodostavat noin 11 prosenttia (miljardi euroa) Euroopan unionin (EU) toimielinten¹ kaikista hallintomenoista, kuten kaaviosta 1 käy ilmi. Prosenttiosuus on pysynyt vakaana viimeiset viisi vuotta, vaikka se on pienentynyt kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Noin kaksi kolmannesta kiinteistömenoista liittyy rakennusten hankinta- ja vuokrauskuluihin, kun taas jäljellä oleva osuus käytetään pääasiassa ylläpitoon, turvallisuuteen ja energiaan. Kaaviosta 2 käy ilmi, että toimielinten välillä on eroja, jotka johtuvat pääasiassa toimielinten kiinteistökantojen eroista.

02

Vuoden 2016 lopussa edellä mainittujen toimielinten käytössä olevien kiinteistöjen kokonaispinta-ala oli 2,5 miljoonaa neliömetriä (m²)³. Tämä on 26 prosenttia enemmän kuin vuonna 2004. Lisäys voidaan selittää sillä, että toimielinten tiloissa työskentelevän henkilöstön määrä kasvoi vastaavana aikana 22 prosenttia⁴.

03

Toimielinten tilatarpeet ovat erilaisia. Esimerkiksi suurin osa komission tiloista on toimistotiloja, kun taas muut toimielimet, kuten parlamentti, neuvosto ja tuomioistuin, käyttävät enemmän muun tyyppisiä tiloja, kuten kokoushuoneita, istuntosaleja, oikeussaleja ja aulatiloja. Toimistotilojen⁵ osuus kokonaispinta-alasta⁶ on noin 70 prosenttia, ja ne sijoittuvat enimmäkseen Brysseliin sekä lisäksi Luxemburgiin, Strasbourgiin ja Frankfurtiin. Kaaviossa 3 esitetään toimielinten käytössä oleva koko nettopinta-ala ja toimistotilojen osuus siitä.

04

Toimielinten kotipaikat riippuvat poliittisista päätöksistä. Viimeisin poliittinen sopimus toimielinten kotipaikan sijainnista tehtiin Edinburghissa vuonna 1992 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa.

Tarkastuksen laajuus ja tarkastustapa

Tarkastuksen laajuus

05

Voidakseen vastata pääkysymykseen ”Hallinnoidaanko EU:n toimistotiloja koskevia menoja tehokkaasti?” tilintarkastustuomioistuin tutki EU:n toimielimiä seuraavista näkökulmista:

• Laativatko toimielimet kiinteistöstrategioita ja tekevätkö ne yhteistyötä kustannussäästöjen aikaansaamiseksi?
• Hankkivatko ne toimistotilansa tehokkaasti?
• Seuraavatko ne toimistotilakantaansa ja raportoivatko ne siitä asianmukaisesti?

06

Tarkastuksessa keskityttiin viiteen toimielimeen, joilla on eniten toimistotiloja (parlamentti, neuvosto, komissio, tuomioistuin ja EKP), ja tarkastus kattoi niiden toimistotilat Brysselissä, Luxemburgissa ja Frankfurtissa⁷. Tarkastuksessa verrattiin mahdollisuuksien mukaan näiden toimielinten tietoja ja hallintomenettelyjä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean, Euroopan alueiden komitean, Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH), Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan investointipankin (EIP) tietoihin ja hallintomenettelyihin.

07

Tarkastuksessa ei analysoitu kiinteistöjä, joita käytetään muihin tarkoituksiin kuin toimistotiloina (esim. konferenssikeskukset tai tekniset tilat), eikä kiinteistöjä, joista alle 20 prosenttia on toimistotiloja. Tarkastuksessa keskityttiin pääasiassa toimistotilojen hankkimiseen liittyviin kustannuksiin. Se ei kattanut ylläpitoa, siivousta, turvallisuutta eikä muita kiinteistöihin liittyviä toimintakustannuksia.

Tarkastustapa

08

Tarkastustyö tehtiin syyskuun 2017 ja kesäkuun 2018 välisenä aikana, ja tilintarkastustuomioistuimen huomautukset perustuvat seuraaviin tarkastusevidenssin lähteisiin:

• toimielinten kiinteistöstrategiat ja talousarvioviranomaisille toimitetut raportit
• toimielimille lähetetyt kyselylomakkeet ja toimielimiin tehdyt tarkastuskäynnit
• muille kansainvälisille organisaatioille lähetetyt kyselylomakkeet ja organisaatioihin tehdyt tarkastuskäynnit
• sisäinen tarkastustyö soveltuvissa tapauksissa
• kiinteistöjä koskevat tekniset raportit ja mittausraportit
• kiinteistöjen kirjanpito-, talous- ja sopimustiedot
• toimielinten yhteisiin elimiin ja isäntämaan viranomaisten luo tehdyt tarkastuskäynnit.

Havainnot

Toimielimet noudattavat yhteisiä periaatteita ja tekevät laajasti yhteistyötä

09

Tilintarkastustuomioistuin tutki, määrittävätkö EU:n toimielimet strategian, joka sisältää kiinteistön hallinnan periaatteet ja tavoitteet. Se tutki myös, täydennetäänkö näitä strategioita lyhyen tai keskipitkän aikavälin suunnittelulla, joka perustuu säännölliseen tarvearviointiin. Lisäksi se tarkasteli, sisältävätkö strategiset ja/tai suunnitteluasiakirjat skenaariosuunnittelun. Tilintarkastustuomioistuin analysoi myös, miten samassa toimipaikassa sijaitsevat toimielimet tekevät yhteistyötä luodakseen kustannussäästömahdollisuuksia (esimerkiksi yhdistämällä asiantuntemusta tai ostovoimaa). Lisäksi se tutki, miten toimielimet toteuttivat uusia työnteon tapoja (NWoW) koskevaa lähestymistapaa.

Toimielimet laativat kiinteistöstrategioita, mutta osa strategioista on vanhentuneita eivätkä ne sisällä skenaariosuunnittelua

10

Toimielimet määrittävät kiinteistön hallintaa koskevat periaatteensa ja tavoitteensa useissa asiakirjoissa. Osa asiakirjoista on vanhentunut, ja joitakin asiakirjoja sovelletaan, vaikka niitä ei ole hyväksytty virallisesti (ks. kaavio 4).

11

Komissio vahvisti kiinteistöstrategiansa pääperiaatteet vuonna 2007 antamassaan tiedonannossa. Vaikka kiinteistöstrategian joitakin osia oli tarkoitus selventää lisää tutkimusten avulla (rakennusten hankintamenettelyn vaikutus, sopiva tasapaino omien ja vuokrattujen kiinteistöjen välillä, uusien työskentelymenetelmien vaikutus sekä työelämän laadun että mahdollisten säästöjen kannalta), tällaisia tutkimuksia ei toteutettu. Lisäksi jotkin vuonna 2007 annettuun tiedonantoon sisältyneet tärkeät tekijät ovat muuttuneet ajan mittaan. Esimerkiksi kiinteistöjen hankinnan rahoituksessa ei enää suosita osamaksusopimusten ja pitkäaikaisten vuokrasopimusten käyttöä ja komissio sisällytti hiljattain toimeenpanovirastot monivuotiseen suunnitteluunsa. Vaikka komissio katsoo, että tiedonannossa vahvistetut pääperiaatteet ja ohjeet ovat edelleen voimassa, se ei ole päivittänyt kiinteistöstrategiaa eikä konsolidoinut sitä yhdeksi tarkistetuksi asiakirjaksi, joka sisältäisi hiljattaiset muutokset.

12

Komission infrastruktuuri- ja logistiikkatoimistot Brysselissä (OIB) ja Luxemburgissa (OIL) laativat keskipitkän aikavälin suunnitteluvälineensä eli monivuotisen politiikkaa koskevan kehyksen (MAPF) komission kiinteistöstrategian perusteella. MAPF:ssä määritetään kummankin toimiston ensisijaiset painopisteet ja hankkeet seuraaviksi kymmeneksi vuodeksi ja esitetään yleiskatsaus, joka sisältää vuotuiset päivitykset komission toimistotilatarpeista. Se perustuu henkilöstömäärien vaihteluun ja saatavilla olevaan toimistotilakantaan, ja siinä otetaan huomioon vuokrasopimusten päättyminen ja pidentäminen sekä kunnostus- tai kalustustyöt. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että MAPF on hyödyllinen väline ja että se soveltuu hyvin toimielimille, joilla on suuri kiinteistökanta.

13

Tilintarkastustuomioistuin ei löytänyt näyttöä siitä, että toimielimet olisivat ottaneet kiinteistövaatimuksia koskevassa suunnittelussaan huomioon eri skenaarioita, jotka liittyvät esimerkiksi talousarviorajoitteisiin, henkilöstömuutoksiin tai poliittisten päätösten seurauksiin, kuten toimielimen roolin ja mandaatin laajentamiseen tai muutoksiin.

Toimielimet noudattavat yhteisiä päätöksentekoperiaatteita

14

Samassa toimipaikassa sijaitsevilla toimielimillä ei ole yhtä yhteistä kiinteistöstrategiaa, mutta ne noudattavat kuitenkin samankaltaisia päätöksentekoperiaatteita¹².

Sovittaminen yhteen tehtävien ja organisaation kanssa

15

Toimielimet mukauttavat kiinteistöstrategiansa omiin tehtäviinsä ja organisaatioonsa. Strategioissa otetaan huomioon erityiskäyttöön tarkoitettuja tiloja, kuten suuria kokoushuoneita, oikeussaleja tai istuntosaleja, koskevat toimielinten tarpeet. Joissakin tapauksissa toimielimet tarkistavat kiinteistöstrategiaansa niiden tehtäviin tehdyn muutoksen vuoksi. Esimerkiksi EKP aikoi alun perin sijoittaa koko henkilöstönsä samaan rakennukseen mutta joutui muuttamaan tätä lähestymistapaa ennakoimattoman tilanteen vuoksi (ks. jäljempänä oleva laatikko 1).

Keskittäminen

16

Toimielimet pyrkivät keskittämään toimintansa vain muutamiin suurempiin rakennuksiin, jotka sijaitsevat yhdellä tai muutamalla alueella mieluiten muiden toimielinten läheisyydessä. Tämä mieltymys on perusteltua mittakaavaetujen, turvallisuussyiden, parempien työolojen, tuottavuuden kasvun (esim. rakennusten väliseen kulkemiseen käytetyn ajan väheneminen) ja julkisen imagon vuoksi. Periaatteen soveltaminen vähentää oletusarvoisesti ostamiseen tai vuokraamiseen soveltuvien kiinteistöjen määrää. Jäljempänä olevissa kaavioissa 5 ja 6 esitetään toimielinten rakennusten maantieteellinen jakautuminen niiden pääasiallisissa sijaintipaikoissa Brysselissä ja Luxemburgissa.

17

Yksi komission kiinteistöstrategian pääperiaatteista on kiinteistökannan järkeistäminen esimerkiksi keskittämällä toiminta harvempiin suuriin rakennuksiin. Vuonna 2007 kaksi kolmannesta komission rakennuksista Brysselissä oli kooltaan alle 15 000 m² ja vain kahdeksan 61 rakennuksesta (13 prosenttia) oli kooltaan yli 20 000 m². Kymmenen vuotta myöhemmin analyysiin sisältyneistä 52 rakennuksesta 22 rakennusta (42 prosenttia) on kooltaan yli 20 000 m². Analyysi sisältää ainoastaan toimistorakennuksina käytetyt kiinteistöt, joten luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Ne kuitenkin osoittavat, että komissio on pannut täytäntöön muutamia suurempia rakennuksia koskevan periaatteen.

Omistamisen suosiminen vuokraamisen sijaan

18

Kaikki tarkastetut toimielimet suosivat omistamista vuokraamiseen verrattuna. Jäljempänä olevassa kaaviossa 7 vertaillaan omistettua kokonaispinta-alaa (toimistotilat ja muut kuin toimistotilat) ja vuokrattua kokonaispinta-alaa¹⁴. Vaikka vuokraaminen lisää kiinteistöjen hallinnoinnin joustavuutta, kiinteistöjen omistamisesta on useita hyötyjä toimielimille:

• pienemmät pitkän aikavälin kustannukset (lisäarvo remontoitaessa, kiinteistön arvon saaminen takaisin myytäessä)
• isäntämaan tarjoamat edullisemmat ehdot, kuten mahdollisuus ostaa tontti tai käyttää sitä maksutta
• kustannusten vakaus (suoja vuokran korotuksilta) ja parempi keskipitkän aikavälin talousarviosuunnittelu
• vapaus käyttää kiinteistöä ja tehdä siihen parannuksia ilman vuokranantajan asettamia rajoituksia.

19

Tilintarkastustuomioistuimen analyysiin sisältyvät toimielimet omistavat¹⁵ kaikkiaan noin 70 prosenttia niiden käytössä olevasta pinta-alasta, kun vuonna 2004 luku oli noin 60 prosenttia¹⁶. Osuus kasvaa lähivuosina, kun suuret rakennushankkeet, kuten parlamentin KAD-rakennuksen laajennus, tuomioistuimen kolmas toimistotorni ja komission JMO II ‑rakennus, valmistuvat

Toimielimet tekevät laajasti yhteistyötä

20

Toimielimet keskustelevat strategisista kiinteistöasioista useissa toimielinten välisissä työryhmissä¹⁷. Kokouksissa toimielimet kertovat toisilleen tulevista kiinteistöhankkeista, jotta ne voivat välttää samoilla markkinoilla kilpailemisen. Lisäksi toimielimet vaihtavat tietoja rakennuksissaan käytettävissä olevista tiloista. Näin toimielimet ovat voineet jakaa tai alivuokrata kiinteistöjä¹⁸ tai ottaa käyttöön tiloja, joita toinen toimielin ei enää tarvitse¹⁹. Toimielimet keskustelevat myös muista kiinteistöihin liittyvistä asioista, kuten ympäristö- ja energia-asioista.

21

Yksi näiden työryhmien tärkeimmistä saavutuksista on niiden tiivis yhteistyö tarjouskilpailuissa. Toimielimet laativat toimielinten yhteisiä tarjouskilpailumenettelyjä, joilla esimerkiksi hankitaan muuttopalveluja, huonekaluja, toimistolaitteita ja tarvikkeita, vakuutuksia ja kiinteistöihin liittyvää asiantuntemusta. Nämä hankinnat lisäävät toimielinten vaikutusmahdollisuuksia palveluntarjoajiin ja ‑toimittajiin nähden ja saavat aikaan mittakaavaetuja. Samaan aikaan ne kuitenkin lisäävät tarjoajiin sovellettavia kelpoisuusvaatimuksia, mikä saattaa vähentää pk‑yritysten halua osallistua tarjouskilpailuihin.

22

Toimielimet hallinnoivat kiinteistökantaansa itsenäisesti, ja ne ovat osoittaneet vähäistä mielenkiintoa toimielinten yhteisen kiinteistöviraston luomiseen. Toimielimet katsovat, että erikoistuneet kiinteistönhallinnasta vastaavat työryhmät, jotka sijaitsevat lähellä kunkin toimielimen päätöksentekijöitä, voivat vastata paremmin niiden erityistarpeisiin.

Toimielimet valitsevat jossakin määrin uusia työnteon tapoja (NWoW), mutta ne eivät ole vielä arvioineet toteutettujen NWoW-hankkeiden kustannuksia ja hyötyjä

23

NWoW-lähestymistavalla pyritään muuttamaan toimistoympäristöä ottamalla käyttöön yhteisöllisiä työtiloja ja lisäämällä samalla työkulttuurin joustavuutta²⁰. NWoW ei välttämättä tarkoita toimistotilojen vähentämistä vaan pikemminkin työympäristön ja työkulttuurin muuttamista yhteistyössä hallinnon ja henkilöstön kanssa.

24

EU:n toimielimet ovat ottaneet uusia työnteon tapoja käyttöön useiden aloitteiden ja kehitysaskelten avulla. Toimielimet ovat esimerkiksi ottaneet käyttöön tilapäisen tai rakenteellisen etätyön²¹. Neuvostossa ja komiteoissa rakenteellisen etätyön käyttöönoton ansiosta toimistotilaa käytetään aiempaa tiiviimmin, koska rakenteellista etätyötä tekeville työntekijöille on otettu käyttöön jaettuja työhuoneita.

25

Komissio otti käyttöön jaettuja ja yhteisöllisiä tiloja kolmessa rakennuksessa²² Brysselissä, jotta käytettävissä oleva pinta-ala voitiin hyödyntää mahdollisimman hyvin. Komission mukaan tämä lisäsi kyseisten rakennusten käyttöastetta keskimäärin 46 prosenttia. Näissä kolmessa rakennuksessa yhteisöllisessä ympäristössä työskentelevän henkilöstön tyytyväisyyskyselyn tulokset eivät olleet vielä saatavilla tarkastuksen ajankohtana. Luxemburgissa komission käytössä on yhteisöllisiä työtiloja noin 200:lle henkilöstön jäsenelle kahdessa rakennuksessa²³.

26

Parlamentti tilasi toteutettavuustutkimuksia yhteisöllisten tilojen luomisesta kahdessa uudessa rakennushankkeessa²⁴. Vaikka alkuperäisen mallin mukaisesta hankkeesta myöhemmin luovuttiin, parlamentti on toteuttanut joitakin hankkeen osia näissä kahdessa rakennuksessa asianomaisten yksiköiden kanssa käydyn vuoropuhelun perusteella.

27

NWoW aiheuttaa ylimääräisiä investointikustannuksia, ja sitä pannaan täytäntöön yleensä korjaustöiden tai uusien rakennushankkeiden yhteydessä. Toimielimet eivät ole vielä täysimääräisesti arvioineet toteutettujen yhteisöllisten työtilojen taloudellisia ja muita hyötyjä, kuten tuottavuuden lisääntymistä.

Toimistotiloja koskevat päätökset ovat perusteltuja, mutta rakennushankkeiden rahoitusmekanismit ovat usein monimutkaisia ja vaikuttavat siksi talousarvion läpinäkyvyyteen

28

Tilintarkastustuomioistuin tutki, miten toimielimet lähestyvät isäntämaita saadakseen parhaat ehdot kiinteistöjä valitessaan.

29

Tarkastuksessa analysoitiin, perustuivatko uudet rakennushankkeet moitteettoman varainhoidon kriteereihin.

30

Lisäksi tarkastuksessa tutkittiin, otettiinko toimielinten valitsemissa rahoitusmekanismeissa huomioon varainhoitoasetuksen mukaisesti käytettävissä olevat vaihtoehdot ja olivatko mekanismit läpinäkyviä ja edistivätkö ne tilivelvollisuutta.

Isäntämaat tarjoavat yleensä toimielimille tukea ja edullisempia ehtoja

31

Suurin osa toimielinten kiinteistökantaan kuuluvista rakennuksista sijaitsee Brysselissä ja Luxemburgissa, kun taas EKP toimii Frankfurtissa. EU:n perussopimusten²⁵ mukaisesti isäntämaat vapauttavat toimielimet suorista tuloihin, kiinteistöihin ja muihin varoihin kohdistuvista veroista sekä välillisistä veroista²⁶. Eräät isäntämaat tarjoavat toimielimille myös muita etuja mahdollisuuksien ja neuvottelujen lopputuloksen mukaan.

32

Seuraavat kaksi tapausta ovat tuoreita esimerkkejä Belgian viranomaisten myöntämistä edullisemmista ehdoista. Belgian viranomaiset antoivat Europa-rakennusta varten neuvostolle tontin ja olemassa olevan rakennuksen symboliseen yhden euron hintaan ja huolehtivat rakennushankkeen hallinnoinnista maksutta. Komissio sai oikeuden lähes kaksinkertaistaa Rue de la Loi ‑kadulla sijaitsevan rakennuspaikan rakennuskapasiteetin. Komissio arvioi, että enimmäiskapasiteetin mukainen rakentaminen säästäisi tässä tapauksessa 130 miljoonaa euroa, jotka olisi jouduttu käyttämään tontti-investointeihin muualla kyseisellä alueella.

33

Myös Luxemburgissa toimielimille on myönnetty edullisempia ehtoja ja valtiontukea rakennushankkeiden yhteydessä. Luxemburgin viranomaiset esimerkiksi antoivat parlamentille ja tuomioistuimelle tontin niiden kiinteistöjä varten symboliseen yhden euron hintaan²⁷, ja molemmat toimielimet vuokraavat joitakin kiinteistöjä valtiolta edullisempaan hintaan. Toimivaltaisen kansallisen viranomaisen osallistuminen toimielinten rakennushankkeisiin vaihtelee: viranomainen antoi parlamentille teknistä tukea uuden KAD II ‑rakennuskompleksin rakentamisessa, mutta se on kokonaan vastuussa tuomioistuimen rakennushankkeiden hallinnoinnista.

34

Komissio sopi Luxemburgin valtion kanssa Luxemburgin-päärakennuksensa (Jean Monnet ‑rakennus, JMO) korvaamisesta. Joulukuussa 2015, sen jälkeen kun komissio oli tehnyt päätöksen JMO-rakennuksesta lähtemisestä²⁸, komissio ja Luxemburgin valtio saivat aikaan poliittisen sopimuksen tilapäisten korvaavien tilojen kustannusten jakamisesta. Korvaavaan rakennukseen (JMO II) sijoitetaan suurin osa komission paikallisesta henkilöstöstä, minkä vuoksi suurinta osaa komission vuokraamista rakennuksista ei enää tarvita.

35

EKP allekirjoitti vuonna 1998 Saksan liittotasavallan hallituksen kanssa sopimuksen, jossa vahvistettiin kummankin tehtävät ja vastuualueet. Kansalliset viranomaiset eivät myöntäneet EKP:n rakennushankkeisiin lainkaan edullisempia ehtoja. EKP osti tontin²⁹ päätoimipaikkansa rakentamista varten Frankfurtin kaupungilta tavanomaisilla markkinaehdoilla. Osana hankintaa Frankfurtin kaupunki kuitenkin sitoutui osallistumaan kuluihin, joita aiheutui muun muassa paikan aiemmasta käytöstä johtuneesta maaperän saastumisesta.

Kaiken kaikkiaan toimistotilojen hankkimista koskevat päätökset olivat perusteltuja

36

Tilintarkastustuomioistuin analysoi kaksitoista parlamentin³⁰ ja komission³¹ – suurinta kiinteistökantaa käyttävien toimielinten – hiljattain hankkimaa ja vuokraamaa toimistorakennusta ja keskeneräistä rakennushanketta, jotta se voi arvioida, perustuivatko päätökset

• monivuotisten tilatarpeiden arviointiin
• talousarviorajoitusten noudattamiseen
• teknisten eritelmien noudattamiseen
• markkinoiden kartoittamiseen
• kustannus-hyötyanalyysiin
• rakennusten koko elinkaareen liittyvien kustannusten huomioon ottamiseen alkukalustuksen, ylläpidon, käyttökustannusten ja kunnostustöiden osalta
• rahoitusvaihtoehtojen vertailuun.

37

Tarkastuksessa havaittiin joitakin poikkeuksia³²:

1. Varainhoitoasetuksen soveltamissääntöjen³³ mukaan kiinteistöhankintasopimukset³⁴ voidaan tehdä neuvottelumenettelyssä paikallisten markkinoiden kartoittamisen jälkeen. Komissio noudattaa periaatteessa niin kutsuttua Kallas-menettelyä, johon sisältyy kiinteistönhakuilmoituksen julkaiseminen etukäteen. Menettelyä ei kuitenkaan ollut noudatettu kahdessa seuraavassa tilintarkastustuomioistuimen otokseen sisältyneessä tapauksessa: Orban-rakennus Brysselissä ja Drosbach-rakennuksen D-siipi Luxemburgissa. Molemmissa tapauksissa poikkeus perusteltiin sillä, että viereiset rakennukset olivat jo komission käytössä³⁵. Komissio aikoo tarkistaa tätä menettelyä.
2. Komission talousarvioviranomaiselle toimittamat tiedot³⁶ sisältävät uusien hankkeiden kustannus-hyötyanalyysin. Tilintarkastustuomioistuin ei löytänyt näyttöä tällaisesta analyysista JMO II ‑hankkeeseen liittyvistä asiakirjoista. Luxemburgin valtio vastaa hankkeen ennakkorahoituksesta, ja komissiolla on kiinteistön osto-optio sen valmistuessa. Ei ole viitteitä siitä, että komissio olisi analysoinut muita rahoitusvaihtoehtoja.

Suurten rakennushankkeiden rahoitusmekanismit ovat usein monimutkaisia, mikä vaikuttaa talousarvion läpinäkyvyyteen

38

Vuodesta 2013 alkaen kiinteistöjen hankinta tai rakentaminen on ollut mahdollista rahoittaa kaupallisella lainalla varainhoitoasetuksen mukaisesti³⁷. Suurin osa keskeneräisistä tai jo valmistuneista rakennushankkeista alkoi ennen kyseistä ajankohtaa. Toimielimet käyttivät näiden hankkeiden rahoittamiseen (ks. kohdissa 43–50 käsitellyt hankkeet) usein monimutkaisia rahoitusmuotoja, joihin liittyi valtiollisia toimijoita tai rahoituksen välittäjiä (ks. esimerkki laatikossa 2). Näin ollen toimielimillä ei ole mahdollisuutta hallita suoraan hankkeiden taloudellisia näkökohtia.

39

Parlamentti hankki pankkilainat Konrad Adenauer ‑rakennuksen (KAD II) laajennusta varten monimutkaisella rahoitusrakenteella, jonka myötä (kaupallisen pankin omistama) välittäjäyritys huolehti hankkeen rahoituksesta. Yritys allekirjoitti kaksi rahoitussopimusta, yhden EIP:n kanssa ja yhden kaupallisen pankin kanssa, ja molemmat saivat vastatakseen 50 prosenttia hankkeen rahoituksesta.

40

Parlamentti ja tuomioistuin käyttivät rakennushankkeiden ennakkorahoitukseen muiden budjettikohtien käyttämättömiä määrärahoja:

• Vuosien 2012 ja 2016 välillä parlamentti siirsi eri budjettikohdista 260 miljoonaa euroa KAD II ‑hankkeen rahoittamiseen. Parlamentti käytti saamastaan yhteensä 474 miljoonan euron luottojärjestelystä 16 miljoonaa euroa. Parlamentti arvioi, että se säästi tämän ansiosta korkokuluissa noin 85 miljoonaa euroa.
• Tuomioistuin on samaa menettelyä noudattaen suorittanut rakennushankkeita koskevia ennakkomaksuja yhteensä 89 miljoonaa euroa vuodesta 2007 alkaen. Tuomioistuimen mukaan tämä on vähentänyt merkittävästi vuoteen 2026 ulottuvien vuokra- ja hankintamaksujen talousarviovaikutusta, sillä rahoituskuluja koskevien säästöjen arvioitiin olevan yli 24 miljoonaa euroa koko ajalta.

41

Neuvosto maksoi Belgian viranomaisille Europa-rakennushankkeen osalta 294 miljoonaa euroa ennakkomaksuja muista budjettikohdista siirrettyjen käyttämättömien määrärahojen avulla. Neuvoston maksamat ennakot tuottivat 10,3 miljoonan euron edestä korkoa (nettoarvo). Ensimmäisten kolmen vuoden aikana maksetut ennakkomaksut eivät perustuneet työn etenemiseen, joten neuvosto käytännössä ennakkorahoitti hanketta (ks. jäljempänä oleva laatikko 3).

42

Vaikka jotkin toimielimet (parlamentti, neuvosto) suorittivat säännöllisesti huomattavia ennakkomaksuja rakennushankkeistaan, ne eivät suunnitelleet ennakkomaksujen määrää asianomaisissa EU:n talosarvion budjettikohdissa. Tämän käytännön vuoksi talousarviosiirrot ovat yleensä suurempia vuoden lopussa, mikä vaikuttaa talousarviomenettelyn läpinäkyvyyteen. Tällainen pragmaattinen toimintatapa sallii kaikkien hallintomenojen budjetin tasaisen kehittymisen ajan mittaan. Tilintarkastustuomiostuimen näkemyksen mukaan tällainen käytäntö ei kuitenkaan säästä EU:n veronmaksajien rahoja, kuten EU:n toimielimet antavat ymmärtää.

Suuriin rakennushankkeisiin liittyi viivästyksiä ja joissakin tapauksissa merkittäviä kustannusten ylityksiä

43

Tilintarkastustuomioistuin analysoi neljän suuren rakennushankkeen toteuttamista, josta vastasivat parlamentti, neuvosto, komissio ja tuomioistuin.

Tuomioistuimen hanke: budjetissa ja aikataulussa

44

Viime vuosien aikana tuomioistuin on toteuttanut kolme suurta rakennushanketta⁴⁰ tiiviissä yhteistyössä Luxemburgin viranomaisten kanssa. Kansalliset viranomaiset vastasivat töiden hallinnoinnista maksutta. Viranomaiset hallinnoivat tarjouskilpailuja, varmistivat, että tutkimukset ja työt toteutettiin moitteettomasti, ja vastasivat laadunvalvonnasta ja lain edellyttämän sertifioinnin hankkimisesta. Ne toivat hankkeeseen markkinatuntemuksensa, teknisen asiantuntemuksensa sekä rakennushankkeiden hallinnointia ja valvontaa koskevan asiantuntemuksensa. Lisäksi koska tuomioistuin ei toiminut rakennuttajana, hankkeen seuraamiseen tarvittiin vain vähän sen henkilöstöä. Hankkeet toteutettiin aikataulussa, eikä niistä aiheutunut lisäkustannuksia. Tarkastusajankohtaan mennessä keskeneräinen kolmatta tornitaloa koskeva rakennushanke (CJ9-hanke) oli edennyt talousarviolaskelman ja aikataulun puitteissa.

Neuvoston Europa-hanke: budjetissa mutta viivästynyt

45

Neuvosto siirsi vuonna 2005⁴¹ Residence Palace ‑rakennuksen A-osan kunnostamisen hallinnoinnin Belgian viranomaisille. Rakennuksen oli tarkoitus toimia Eurooppa-neuvoston ja Euroopan unionin neuvoston kokousten järjestämispaikkana.

46

Lopullinen neuvoteltu hinta⁴² ei ylittänyt merkittävästi alkuperäistä talousarviota: hinta oli 246 miljoonaa euroa, kun se oli alkuperäisessä talousarviossa 240 miljoonaa euroa (molemmat hinnat perustuvat vuoden 2004 arvoihin). Rakentaminen päättyi kuitenkin kolme vuotta myöhässä. Viivästykset aiheutuivat hankkeessa ennakoimattomien tilanteiden vuoksi tapahtuneista muutoksista⁴³. Viivästyksiin vaikuttivat myös seuraavat projektinhallinnan puutteet:

• Kansalliset viranomaiset eivät hallinnoineet muutospyyntöjä asianmukaisesti eivätkä maksaneet alihankkijoille ajoissa.
• Kansallisten viranomaisten palkkaamilla konsulttiyrityksillä oli vähäiset valmiudet muuntaa neuvoston monimutkaiset toiminta- ja laatuvaatimukset tarjouseritelmiksi. Tämä tuotti vaikeuksia koko hankkeen ajan ja aiheutti useimmat muutospyynnöt.
• Lopullista hintaa koskevan sopimuksen aikaansaaminen oli monimutkaista, koska kansalliset viranomaiset eivät kyenneet toimittamaan kattavaa laskuluetteloa edes kuuden kuukauden kuluttua hankkeen valmistumisesta.

47

Neuvosto lievensi osittain tätä vaikutusta laajentamalla omaa hankeryhmäänsä ja vahvistamalla projektinhallintamenettelyjä ja sisäistä valvontaa.

Parlamentin KAD II -hanke: merkittäviä viivästyksiä, jotka aiheuttavat lisäkustannuksia

48

KAD II ‑rakennuksen oli alun perin tarkoitus valmistua vuonna 2013. Nykyisen arvion mukaan itäpuolen rakennustyömaa valmistuu vuoden 2019 lopussa ja länsipuolen rakennustyömaa vuonna 2022. Viivästyksen pääasiallisia selityksiä ovat parlamentin vähäinen kokemus rakennuttajana hankkeen alussa ja rakennustöiden ensimmäisen tarjouskilpailun epäonnistuminen. Rahoitusrakenteen ja rahoitusmallin laatiminen viivästyivät kolmella kuukaudella ensimmäisen tarjouskilpailun epäonnistumisen vuoksi.

49

Alkuperäinen talousarviolaskelma oli 317,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 sitä tarkistettiin 363 miljoonaan euroon⁴⁴. Tarjouskilpailun onnistumisen varmistamiseksi ja osoitetun talousarvion noudattamiseksi parlamentti pienensi hankkeen kokoa, muokkasi teknisiä eritelmiä ja lisäsi kilpailua hankintamenettelyssä lisäämällä sopimuksen osien määrää. Hanke ei ole vielä valmis, joten sen lopullinen hinta ei ole tiedossa. Parlamentti aikoo pysyä nykyisessä talousarviossa, joka on 432 miljoonaa euroa⁴⁵. Kun otetaan huomioon, että rakennustöiden hintaindeksissä on tapahtunut kahdeksan prosentin lisäys vuosien 2012 ja 2017 välillä, rakennuskustannukset voivat kasvaa entisestään.

50

Viivästymisen vuoksi parlamentin on vuokrattava muita kiinteistöjä Luxemburgissa pidemmäksi ajaksi kuin oli alun perin suunniteltu. Vuokraamisesta aiheutuvat lisäkustannukset ovat 14,4 miljoonaa euroa vuodessa eli 86 miljoonaa euroa kuuden vuoden jaksolta. Kirjanpidossa nämä vuokraamisesta aiheutuvat lisäkustannukset kompensoituivat sillä, että uuden rakennusinvestoinnin poistot käynnistyivät myöhemmin (17,3 miljoonaa euroa vuodessa). EU:n veronmaksaja kuitenkin maksaa vuokraamisesta aiheutuneet lisäkustannukset uuden rakennuksen rakentamiskustannusten lisäksi.

Komission JMO II ‑hanke: viivästyksiä ja lisäkustannuksia

51

Pitkät neuvottelut Luxemburgin valtion kanssa viivästyttivät komission suuren JMO II ‑rakennushankkeen käynnistämistä Luxemburgissa. Alustavaan sopimukseen päästiin vuonna 2009, kun oli kulunut yhteensä 15 vuotta.

52

Komissio ja Luxemburgin viranomaiset suunnittelivat, että rakennus toimitetaan kahdessa vaiheessa, joista ensimmäinen valmistuisi vuoden 2016 puolivälissä ja toinen vuoden 2019 lopussa. Rakennuksen valmistumisaikaa tarkistettiin useita kertoja ennen rakennustöiden alkamista. Uusimman tiedossa olevan aikataulun mukaan JMO II ‑hankkeen ensimmäisen vaiheen toimitusajankohta on helmikuussa 2023 ja toisen vaiheen helmikuussa 2024.

53

Rakennushankkeen viivästyminen johtui pääasiassa arkkitehtuurikilpailua koskevista epävarmuuksista, maansiirtotöiden tarjouskilpailuun liittyvistä hallinnollisista ongelmista ja ylimääräisistä turvatoimista, jotka oli sisällytettävä hankkeeseen. Toistaiseksi on epäselvää, miten viivästyksistä aiheutuneet kustannukset jaetaan Luxemburgin viranomaisten kanssa. Lisäksi komissio joutui vuonna 2015 tyhjentämään Luxemburgin-päärakennuksensa (Jean Monnet ‑rakennus, JMO) varotoimena, jolla vältettiin henkilöstön altistuminen rakennuksessa olevasta asbestista johtuville mahdollisille riskeille. Kommissio vuokrasi tämän vuoksi henkilöstöään varten lisätiloja useista rakennuksista.

54

Alkuperäisen sopimuksen ja uusimman tiedossa olevan aikataulun perusteella tilintarkastustuomioistuin arvioi, että komissiolle aiheutuu rakennushankkeen viivästyneen käynnistymisen ja JMO-rakennuksen evakuoimisesta johtuvan lisätilojen vuokraamistarpeen vuoksi 248 miljoonan euron⁴⁶ edestä vuokrakuluja. Viivästyksen seurauksena kuitenkin JMO II ‑rakennukseen liittyvä vuokranmaksu alkaa myöhemmin. Komission arvion mukaan viivästysjakson aikana maksamattomien vuokrien määrä on 176,2 miljoonaa euroa⁴⁷.

Seuranta ja raportointi on riittämätöntä

55

Tilintarkastustuomioistuin tutki, miten EU:n toimielimet seuraavat olemassa olevaan kiinteistökantaansa liittyviä eri näkökohtia (esim. tilanhallinta ja toimitilahallinnointi, sopimusehdot ja teknisten eritelmien noudattaminen), mukaan lukien kiinteistöjen tehokkaaseen käyttöön ja kustannuksiin liittyvät indikaattorit. Seurannan avulla toimielimet saisivat yhteenvedon kiinteistökannasta, mikä auttaisi niitä tunnistamaan aloja, joilla voitaisiin tehdä parannuksia. Tilintarkastustuomioistuin tutki, olivatko toimielimet parantaneet pinta-alan mittaamisen standardointia ja luokittelua ja oliko tehokkuutta mahdollista vertailla käyttämällä sisäisesti saatavilla olevia ja talousarvioviranomaisille toimitettuja tietoja.

Toimielimet kohdistavat seurantaa useisiin näkökohtiin, mutta ne eivät seuraa kiinteistöjen tehokkaaseen käyttöön ja kustannuksiin liittyviä indikaattoreita

56

Toimielimet käyttävät kiinteistökantansa hallinnointiin ja seurantaan erilaisia tietoteknisiä järjestelmiä ja välineitä. Kaikkia kiinteistökantaan liittyviä näkökohtia, kuten toimitilahallinnointia, tilojen jakamista, energiankulutusta sekä rahoitus-, oikeus- ja kirjanpidollisia näkökohtia, valvotaan käyttämällä tietoteknisiä järjestelmiä tai manuaalisesti laskentataulukkojen avulla.

57

Luxemburgissa komissio käyttää tilojen jakamista koskevia raportteja soveltaakseen johdonmukaisesti työtilojen edellytyksiä koskevassa käsikirjassa (Housing Conditions Manual) määriteltyjä tilojen jakamista koskevia sääntöjä. Brysselissä komissio on kehittänyt omaa integroitua kiinteistöjohtamisen ohjelmistoaan vuodesta 2015 alkaen. Ohjelmiston pitäisi lopulta toimia yhtenä tietopisteenä, josta saadaan kaikki komission kiinteistökantaan liittyvät tiedot. Järjestelmä ei kuitenkaan tällä hetkellä tuota raportteja, joilla voitaisiin valvoa, täyttävätkö toimintapolitiikan osastoille (pääosastot) jaetut tilat työtilojen edellytyksiä koskevassa käsikirjassa määritellyt ehdot.

58

Parlamentin toimistotilojen hallinnointia ja tilatarpeiden suunnittelua koskevalla järjestelmällä voidaan luoda useita raportteja⁴⁸. Tilintarkastustuomioistuin ei kuitenkaan löytänyt näyttöä siitä, että parlamentti käyttäisi näitä raportteja säännöllisesti toimistotilojensa seurantaan. Parlamentti aikoo laatia vuoteen 2026 mennessä järjestelmän, jonka avulla voidaan tallentaa sähköisesti kaikki rakennuksiin liittyvät tiedot.

59

Suurin osa toimielimistä ei seuraa säännöllisesti indikaattoreita arvioidakseen kiinteistökannan tehokkuutta hallinnointitarkoituksia varten.

60

Brysselissä komissio käyttää vain yhtä toimistojen käytön tehokkuuteen kiinteistökannassa liittyvää indikaattoria: työpistettä kohden varattua nettomääräistä toimistopinta-alaa. Indikaattorin mukaan keskimääräinen pinta-ala on 14 m². Vuoteen 2020 mennessä tavoitteena on 12 m², mikä on tarkoitus saavuttaa pääasiassa ottamalla käyttöön yhteisöllisiä tiloja. Tilintarkastustuomioistuin ei havainnut toimistotilojen tilankäytön tehokkuuteen liittyviä indikaattoreita asiaan liittyvissä parlamentin, neuvoston tai tuomioistuimen vuotuisissa toimintakertomuksissa, eivätkä kyseiset toimielimet laatineet muitakaan hallinnointiraportteja, joissa olisi arvioitu toimistotilojen hallinnoinnin tehokkuutta.

61

Komissio on kuitenkin laatinut määritelmät⁴⁹ tehokkuusindikaattoreille, joita ovat esimerkiksi nettolattiapinta-ala/bruttolattiapinta-ala, käytettävissä oleva maanpäällinen pinta-ala / maanpäällinen nettolattiapinta-ala sekä maanpäällinen toimistopinta-ala/nettolattiapinta-ala. Tilintarkastustuomioistuin löysi näyttöä siitä, että rakennuksen tilankäytön tehokkuus on yksi perusteista, jotka otetaan huomioon uusia rakennushankkeita koskevia tarjouksia arvioitaessa. Komissio ei kuitenkaan seuraa näitä indikaattoreita koko kiinteistökantansa tasolla.

62

EKP noudattaa kiinteistökantaansa liittyvässä seurannassa ja raportoinnissa kehittynyttä lähestymistapaa (ks. jäljempänä oleva laatikko 4).

Saatavilla olevat tiedot eivät ole vakiomuotoisia, joten toimielinten tietojen vertailu ei ole helppoa

63

EU:n toimielimet⁵⁰ hyväksyivät vuonna 2009 toimielinten välisen mittaussäännöstön. Säännöstössä määritellään mittaamismenetelmät ja rakennuksen tilojen perustyypit saksalaisten standardien perusteella. Kukin toimielin on kehittänyt tätä säännöstöä edelleen yksityiskohtaisemmiksi tilaluokiksi, mikä vaikeuttaa eri toimielinten tietojen vertailua⁵¹. Komissio käyttää jopa erilaisia tilaluokkia Brysselissä ja Luxemburgissa. Siksi komission on vaikea laatia samoihin parametreihin perustuvia raportteja.

64

Vaikka kolme viidestä tarkastetusta toimielimestä⁵² käyttää tilanhallintaan samaa verkkoalustaa, kutakin niistä oli muokattu yksilöllisesti. Tämä vaikuttaa kielteisesti vertailukelpoisten tietojen saatavuuteen.

65

Toimielimet toimittavat talousarvioviranomaisille joka vuosi kesäkuun 1 päivään mennessä kattavan kiinteistöpolitiikkaansa koskevan raportin⁵³. Tämä vaatimus otettiin käyttöön varainhoitoasetuksessa vuonna 2013. Raportin on sisällettävä kunkin kiinteistön menot ja pinta-alat sekä pinta-aloja ja sijaintikohteita koskevan suunnitelmaan tulevina vuosina odotettavissa olevat muutokset. Vaatimus lisäsi toimielinten kiinteistöihin liittyvän tilanteen ja toiminnan avoimuutta talousarvioviranomaisten kannalta ja joissakin toimielimissä kansalaisten kannalta⁵⁴.

66

Jäljempänä olevasta kaaviosta 8 käy ilmi, että kaikki toimielimet käyttävät vuotuisissa kiinteistöraporteissaan eri pinta-alaluokkia, joten kyseisiä luokkia ei voida hyödyntää vertailussa. Varainhoitoasetuksessa ei edellytetä tietojen antamista työpisteiden tai rakennuksessa työskentelevän henkilöstön määrästä. Asetuksessa ei myöskään edellytetä tehokkuusindikaattorien sisällyttämistä raporttiin.

67

Lisäksi komission raportissa ei anneta selvää kuvaa sen kiinteistökantaan sisältyvistä eri tilatyypeistä, koska raportissa ei määritellä selkeästi toimistotilan ja muun kuin toimistotilan kriteerejä. Komission vuotuisessa kiinteistöraportissa käytetyt pinta-alat eivät myöskään ole vertailukelpoisia tilanhallintavälineisiin kirjattujen pinta-alojen kanssa.

68

Viimeisin yritys tuottaa konsolidoituja EU:n toimielinten kiinteistöihin liittyviä tietoja on vuodelta 2010. EU:n toimielimet laativat vuoden 2011 talousarvioesityksen yhteydessä raportin vastauksena parlamentin ja neuvoston pyyntöön toimittaa ”alustavaan talousarvioesitykseen koottavien ennakkoarvioiden mukana kattavat tiedot kiinteistöihin liittyvistä kysymyksistä”⁵⁵. Raportissa⁵⁶ esitettiin tiedot seuraavista toimielinten kiinteistökantaa koskevista suhdeluvuista:

• toimistotilojen ja muiden kuin toimistotilojen osuus kaikista tiloista
• toimistotila/työntekijä
• keskimääräiset menot / m².

69

Indikaattorien arvoissa oli merkittäviä toimielinten välisiä eroja. Tilintarkastustuomioistuin ei löytänyt näyttöä siitä, että toimitettuja tietoja olisi analysoitu tai että toimielimiä edellytettäisiin parantamaan indikaattorien vertailukelpoisuutta tai tuottamaan raportteja aiempaa säännöllisemmin.

Pinta-alaindikaattorit ovat verrannollisia toimielinten välillä, mutta kustannuksissa on suuria eroja

70

Tilintarkastustuomioistuin vertaili toimielinten kiinteistöpolitiikkojen tehokkuutta saatavilla olevien tietojen perusteella ja tehden tarvittaessa korjauksia. Tätä varten pinta-alaa koskevia indikaattoreita ja hiljattain neuvoteltuja vuokria analysoitiin suhteessa markkinatasoihin.

71

Lisäksi tilintarkastustuomioistuin laski henkilöä kohden maksetun vuosivuokran sekä hiljattain rakennettujen tai hankittujen kiinteistöjen kustannukset neliömetriä kohden.

Keskimääräiset toimistopinta-alat ovat verrannollisia

72

Toimistotilojen käytön vertaamiseksi tilintarkastustuomioistuin laski pinta-alaa koskevat indikaattorit EU:n toimielimiltä saatujen tietojen perusteella (ks. tiedot käytetystä menetelmästä liitteestä I).

73

Jäljempänä olevasta kaaviosta 9 käy ilmi, että henkilöä kohden laskettu keskimääräinen toimistopinta-ala on useimmissa toimielimissä lähellä kaikkien toimielinten painotettua keskiarvoa, joka on 16 m² henkilöä kohden⁵⁷. Lisäksi jäljempänä olevasta kaaviosta 10 käy ilmi, että henkilöä kohden laskettu toimistopinta-ala on useimmissa rakennuksissa keskiarvoa pienempi tai lähellä keskiarvoa. Kaaviosta käyvät ilmi myös poikkeavat arvot.

74

Europa-rakennuksen valmistumisen jälkeen noin yhdeksän prosenttia neuvoston nettomääräisestä toimistopinta-alasta oli vapaana. Tarkastuksen aikaan näitä tiloja käytettiin tilapäisiin tarkoituksiin (esim. Europa-rakennuksen evakuointi, Aasia–Eurooppa-huippukokouksen järjestäminen ja kunnostustyöt). Tämä vaikuttaa neuvoston ja Europa-rakennuksen nettomääräiseen toimistopinta-alaan henkilöä kohden.

75

Tuomioistuimeen liittyvät kolme palloa kaaviossa 10 edustavat kahta rakennuskokonaisuutta⁵⁸ ja T-rakennusta. Tuomioistuimella on tällä hetkellä 2 962 m² tyhjillään olevaa toimistotilaa T-rakennuksessa, mikä vastaa noin 19:ää prosenttia rakennuksen nettomääräisestä toimistopinta-alasta ja kuutta prosenttia sen koko nettomääräisestä toimistotilasta. Lisätilat alivuokrattiin aiemmin muille toimielimille, ja ne ovat tällä hetkellä tyhjillään. Vaikka rakennus ylittää tuomioistuimen nykyiset tarpeet, tuomioistuin päätti jatkaa sen vuokraamista useista syistä. Ensinnäkin tuomioistuin vuokraa rakennusta valtiolta edulliseen hintaan (markkinatasoa alhaisempaan hintaan). Toiseksi koko kiinteistö oli vuokrattava ja kolmanneksi tuomioistuimella on merkittävät turvallisuus- ja luottamuksellisuusvaatimukset, jotka rajoittavat ylimääräisen tilan alivuokraamista koskevia vaihtoehtoja. Tuomioistuin lopettaa rakennuksen vuokraamisen kolmannen tornitalon valmistuessa, minkä pitäisi tapahtua kesällä 2019. Jos nämä tilat vähennetään toimistopinta-alasta, keskimääräinen toimistopinta-ala henkilöä kohden on tuomioistuimessa 19 m² ja T-rakennuksessa 18 m².

76

EKP:n keskimääräistä pienempi toimistopinta-ala voidaan selittää sillä, että merkittävä osuus koko toimistotilasta on jaettuja työhuoneita sekä ryhmäkäytössä olevia työhuoneita ja alueita. Komission tapauksessa pinta-ala voidaan selittää varsinkin sillä, että sen puskuritila on erittäin pieni muihin toimielimiin verrattuna.

77

Myös EKP ja EIP seuraavat tiheyttä asennettujen työpisteiden perusteella. Tässä luvussa ei oteta huomioon todellista käyttöastetta, ja se on molemmissa toimielimissä 12 m² työpistettä kohden⁵⁹.

78

Komission tavoite Brysselin kiinteistökannassa on 12 m² työpistettä kohden vuoteen 2020⁶⁰ mennessä, ja sen omien laskelmien mukaan luku on tällä hetkellä 14,5 m² henkilöä kohden. Tarkastusajankohtana vain viidessä rakennuksessa Brysselissä tiheys oli alle 12 m² henkilöä kohden tai lähellä sitä⁶¹. Kyseiset rakennukset edustavat yhdeksää prosenttia tilintarkastustuomioistuimen analyysiin sisältyvien rakennusten koko toimistopinta-alasta (ks. kaavio 11).

79

Komission tavoitteena on, että Brysselissä puskuritilaa olisi 15 000 m², joka vastaisi noin kahta prosenttia sen kiinteistökannasta. Joulukuussa 2017 komission käytössä ollut puskuritila vastasi 895:tä vapaata työpistettä, ja se jakautui yhdeksään rakennukseen. Tämä selittää, miksi henkilöä kohden laskettu keskimääräinen toimistopinta-ala on suhteellisesti suurempi tietyissä rakennuksissa (esimerkiksi G-1-rakennuksessa). Yksi rakennuksista (J-59) oli analyysin toteutusaikana siirtymävaiheessa (tyhjillään muuttojen välissä), ja se on tällä hetkellä koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston (EACEA) käytössä.

Neuvotellut vuokrat ovat yleensä markkinatasoa alhaisempia, mutta henkilöä kohden lasketussa vuokrassa on suuria eroja rakennusten välillä

Vuokra markkinahintaan verrattuna

80

Jäljempänä olevassa kaaviossa 12 esitetään prime-tason markkinavuokra EU:n 23 pääkaupungissa ja Frankfurtissa. Brysselin prime-vuokra sijoittuu kaavion keskivaiheille. Luxemburg on viidenneksi kallein kaupunki ja Frankfurt seuraavaksi kallein kaupunki. Kaupunkien sisällä prime-vuokrassa on eroja sijainnin mukaan. Esimerkiksi Luxemburgissa prime-vuokra 564 euroa/m²/vuosi koskee kalleinta aluetta eli kaupungin keskustaa. Suurin osa toimielinten rakennuksista sijaitsee kuitenkin Kirchbergissä, missä prime-vuokra oli 408 euroa/m²/vuosi, ja Cloche d’Orissa, missä prime-vuokra oli 354 euroa/m²/vuosi⁶².

81

Otoksessa, joka sisälsi yhdeksän hiljattain tehtyä vuokrasopimusta, verrattiin neuvoteltua vuokraa markkinaehtoihin (ks. lisätietoja menetelmästä ja tietolähteistä liitteestä I). Viisi kuudesta Brysselissä sijaitsevasta rakennuksesta oli komission⁶³ vuokraamia ja yksi parlamentin vuokraama⁶⁴. Suurin osa sopimuksista tehtiin 15 vuodeksi. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että toimielinten neuvottelema vuokra oli johdonmukaisesti alhaisempi kuin Brysselin prime-vuokra ja alhaisempi kuin rakennusten sijaintipaikan eli Léopold-korttelin keskimääräinen markkinavuokra tai lähellä sitä (ks. jäljempänä oleva kaavio 13). Komission kolmelle rakennukselle Luxemburgissa⁶⁵ neuvottelemat vuokrahinnat olivat prime-tason markkinavuokraa ja keskimääräistä vuokraa alhaisemmat.

82

Eräät kiinteistönomistajat tarjosivat unionin toimielimille kannustimia. Kuudessa yhdeksästä tarkastetusta sopimuksesta omistajat tarjosivat toimielimille jaksoja, joina ne vapautuivat vuokranmaksuista, kun taas neljässä tapauksessa kiinteistönomistajat maksoivat osan kunnostuskustannuksista.

Vuokra henkilöä kohden

83

Jäljempänä olevassa kaaviossa 14 vertaillaan painotettua keskimääräistä vuosivuokraa henkilöä kohden kahdessa päätoimipaikassa, Brysselissä ja Luxemburgissa (ks. lisätietoja menetelmistä liitteessä I)⁶⁶.

84

Parlamentti vuokraa kahta toimistorakennusta Brysselissä ja neljää Luxemburgissa. Komissio vuokraa 26:ta toimistorakennusta⁶⁷ Brysselissä ja kahdeksaa Luxemburgissa. Tuomioistuin vuokraa yhtä rakennusta Luxemburgissa. Suurin osa Brysselissä sijaitsevista rakennuksista on vuokrattu käyttöoikeussopimusten nojalla, mikä tarjoaa verotuksellisia lisäetuja tavanomaisiin vuokrasopimuksiin verrattuna (ks. liite I sekä kohdat 12 ja 13). Luxemburgissa suurin osa toimielinten sopimuksista on tavanomaisia vuokrasopimuksia.

85

Keskimääräinen vuosivuokra henkilöä kohden on yleensä korkeampi Luxemburgissa kuin Brysselissä. Tämä johtuu markkinavuokrien eroista näiden kahden kaupungin välillä, kuten kaaviosta 12 ilmenee. Parlamentin matalampi henkilöä kohden laskettu keskivuokra Luxemburgissa voidaan selittää sillä, että kolme neljästä parlamentin vuokraamasta rakennuksesta on vuokrattu kansallisilta viranomaisilta ja että parlamentti nauttii edullisemmista ehdoista siihen saakka, kun uusi KAD II ‑rakennus on rakennettu. Keskimääräinen vuosivuokra henkilöä kohden on tuomioistuimessa suhteellisen korkea (12 500 euroa henkeä kohti); tämä tieto ei sisälly kaavioon 14, koska se perustuu vain yhteen rakennukseen (T-rakennus), josta merkittävä osa on tällä hetkellä tyhjillään. Tuomioistuin lopettaa rakennuksen vuokraamisen vuonna 2019 (ks. kohta 75).

86

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että henkilöä kohden lasketussa vuosivuokrassa on merkittäviä eroja rakennusten välillä. Esimerkiksi komission tapauksessa Brysselissä vuokra vaihtelee 4 800 euron ja 19 500 euron välillä, kun taas Luxemburgissa vuokra vaihtelee 9 400 euron ja 14 500 euron välillä. Kuten jäljempänä olevasta kaaviosta 15 käy ilmi, henkilöä kohden laskettu vuosivuokra komission rakennuksissa Brysselissä vastaa jossakin määrin henkilöä kohden laskettua toimistopinta-alaa.

Rakentamis- ja hankkimiskustannukset riippuvat rakennuksen tyypistä

87

Tilintarkastustuomioistuin laski kahden vasta valmistuneen rakennushankkeen, neuvoston Brysselissä sijaitsevan Europa-rakennuksen ja EKP:n Frankfurtissa sijaitsevan päärakennuksen, kokonaispinta-alan hinnan neliömetriä kohden. Molempiin rakennushankkeisiin sisältyi olemassa olevien suojeltujen historiallisten rakennusten kunnostaminen, ja niiden oli täytettävä tiukat tekniset vaarattomuutta ja turvallisuutta koskevat tandardit. Molemmat rakennukset ovat lippulaivarakennuksia, jotka luovat uuden maamerkin kaupunkiin, ja niitä käytetään useisiin tarkoituksiin. Europa-rakennuksen päätehtävänä on toimia EU:n huippukokousten järjestämispaikkana ja tarjota tiloja kansallisille valtuuskunnille ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle, kun taas EKP:n päärakennuksella on useita käyttötarkoituksia ja sen toimistotilojen osuus on suurempi. Neuvoston rakennus oli valtion rakentama, kun taas EKP toteutti hankkeen sisäisesti ulkopuolisen projektipäällikön tuella.

88

EKP:n päärakennuksen kustannukset ovat 4 600 euroa neliömetriä kohden ja Europa-rakennuksen kustannukset 4 000 euroa neliömetriä kohden. Laskelmassa ei oteta huomioon tontin hintaa. Neuvosto hankki tontin Europa-rakennusta varten symboliseen yhden euron hintaan, kun taas EKP maksoi tontistaan markkinahinnan.

89

Vuonna 2016 parlamentti osti tavanomaisen toimistorakennuksen (Martens-rakennus Brysselissä) 2 700 euron⁶⁸ neliömetrihinnalla. Parlamentti on käyttänyt rakennusta vuodesta 2018 alkaen kunnostustöiden jälkeen.

Johtopäätökset ja suositukset

90

Tilintarkastustuomioistuin totesi, että toimielimet hallinnoivat toimistotiloja koskevia menoja yleisesti ottaen tehokkaasti. Kiinteistöstrategioita ei kuitenkaan aina vahvisteta virallisesti, ja niihin liittyvässä suunnittelussa on parantamisen varaa. Tilintarkastustuomioistuimen analysoimien suurten rakennushankkeiden rahoitusmekanismit olivat kuitenkin usein monimutkaisia, mikä joissakin tapauksissa vaikutti talousarvion läpinäkyvyyteen. Suurin osa näistä hankkeista viivästyi ja joissakin tapauksissa niiden yhteydessä aiheutui huomattavia lisäkustannuksia. Kiinteistökantaa koskeva seuranta ja raportointi on useimmissa toimielimissä riittämätöntä.

91

Toimielimet määrittävät kiinteistöstrategiansa useissa eri asiakirjoissa. Jotkin asiakirjoista olivat vanhentuneita, tai niitä ei ollut vielä hyväksytty virallisesti. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi hyvän käytännön komissiossa, joka täydentää kiinteistöstrategiaansa päivittämällä sitä säännöllisesti tarpeiden ja käytettävissä olevien toimistotilojen muutosten perusteella. Toimielimet eivät ota huomioon eri skenaarioita kiinteistöjä koskevia vaatimuksia suunnitellessaan (ks. kohdat 10–13).

92

Vaikka samassa paikassa sijaitsevilla toimielimillä ei ole virallisesti yhteistä kiinteistöstrategiaa, ne noudattavat samankaltaisia päätöksentekoperiaatteita. Toimielinten kiinteistöstrategiat perustuvat niiden tehtäviin ja organisaatiotarpeisiin. Käytännön syistä ja kustannussyistä toimielimet pyrkivät keskittämään kiinteistöt yhdelle tai muutamalle alueelle, toimimaan harvemmissa suurissa rakennuksissa ja suosimaan kiinteistöjen omistamista vuokraamisen sijaan (ks. kohdat 14–19).

93

Samassa paikassa toimivat toimielimet perustivat toimielinten välisiä työryhmiä, joissa ne keskustelevat strategisista kiinteistöasioista. Tämän yhteistyön ansiosta toimielimet voivat jakaa, ottaa käyttöön tai alivuokrata kiinteistöjä. Sen seurauksena toteutettiin useita toimielinten yhteisiä tarjouskilpailumenettelyjä kiinteistökannan toimintaan liittyvien tavaroiden ja palvelujen toimittamista varten (ks. kohdat 20–22).

Suositus 1 – Toimielinten⁶⁹ olisi päivitettävä ja virallistettava kiinteistöstrategiansa ja päivitettävä säännöllisesti suunnitteluasiakirjoja

Toimielinten olisi määriteltävä tärkeimmät päätöksentekoperiaatteensa kiinteistöstrategioissa, joiden olisi oltava johdon hyväksymiä ja vastattava toimielinten tehtävien, toimintapolitiikkojen ja tavoitteiden uusinta kehitystä.

Toimielinten olisi täydennettävä kiinteistöstrategioitaan keskipitkän aikavälin suunnittelulla,

• jota päivitetään säännöllisesti tarpeiden ja käytettävissä olevien toimistotilojen muutosten perusteella
• joka sisältää eri kehitysvaihtoehtojen analyysin (”skenaariosuunnittelu”).

Täytäntöönpanon aikataulu: vuoden 2020 loppuun mennessä.

94

Toimielimet alkoivat ottaa käyttöön uusia työnteon tapoja (NWoW). Käyttöön on jo otettu joitakin osa-alueita, kuten etätyö ja joissakin tapauksissa yhteisölliset työtilat. Kyselytutkimusten tulokset ja toteutettujen hankkeiden arvioinnit eivät kuitenkaan olleet saatavilla tarkastuksen aikaan (ks. kohdat 23–27).

Suositus 2 – Toimielinten olisi arvioitava uusia työnteon tapoja (NWoW) koskevat hankkeet

Toimielinten olisi i) arvioitava toteutettujen NWoW-hankkeiden tulokset ja ii) sisällytettävä tulokset kiinteistöstrategian kehittämistä koskeviin strategisiin pohdintoihin ja henkilöstöpolitiikkoihin.

Täytäntöönpanon aikataulu: i) vuoden 2019 loppuun mennessä ja ii) vuoden 2020 loppuun mennessä.

95

Isäntämaat tarjosivat toimielimille toimistotilojen ostamista tai vuokraamista koskevia edullisempia ehtoja. Lisäksi ne tukevat toimielinten suuria rakennushankkeita (ks. kohdat 31–35).

96

Yleisesti ottaen toimistotilojen hankkimista koskevat päätökset olivat perusteltuja (ks. kohdat 36–37).

97

Toimielimet käyttivät monimutkaisia mekanismeja tilintarkastustuomioistuimen arvioimien suurten rakennushankkeiden rahoitukseen. Näin ollen toimielimillä ei ole mahdollisuutta hallita suoraan hankkeiden taloudellisia näkökohtia. Rakennushankkeita rahoitettaessa ennakkomaksujen suorittamiseen käytettiin yleisesti muiden budjettikohtien käyttämättömiä määrärahoja, mutta tämä vaikuttaa talousarvion läpinäkyvyyteen (ks. kohdat 38–42).

Suositus 3 – Toimielinten olisi lisättävä talousarvion läpinäkyvyyttä rakennushankkeiden rahoitusmekanismeissa

Rakennushankkeiden rahoittamisessa toimielinten olisi pyrittävä lisäämään talousarvion läpinäkyvyyttä ja vähentämään monimutkaisuutta. Tämä voitaisiin saavuttaa esimerkiksi ilmoittamalla rakennushankkeisiin suoritettavat ennakkomaksut asiaankuuluvalla tavalla asianmukaisissa budjettikohdissa talousarviomenettelyn aikana.

Täytäntöönpanon aikataulu: vuoden 2019 lopun jälkeen alkaville hankkeille.

98

Toimielimet hallinnoivat suuria rakennushankkeitaan eri tavoin. Osa toimielimistä delegoi rakentamisen valtiolle, kun taas osa päätti hallinnoida hanketta sisäisesti käyttämällä jonkin verran ulkopuolista tukea. Suurimpaan osaan tilintarkastustuomioistuimen analysoimista hiljattain toteutetuista rakennushankkeista liittyi viivästyksiä, jotka johtuivat pääasiassa ennakoimattomista tilanteista, jotka aiheuttivat muutoksia hankkeeseen. Viivästyksiä aiheuttivat myös muut tekijät, kuten neuvoston Europa-rakennushankkeen kohdalla kansallisten viranomaisten operatiivisen ja hallinnollisen hankehallinnon puutteet. KAD II -hankkeen alussa parlamentilla ei ollut tarvittavia sisäisiä valmiuksia ja asiantuntemusta tällaisen hankkeen hallintaan. Viivästykset aiheuttivat lisäkustannuksia kahdessa hankkeessa (ks. kohdat 44–54).

Suositus 4 – Toimielinten olisi laadittava riittävät hallintomenettelyt suuria rakennus- ja kunnostushankkeita varten

Toimielinten olisi laadittava suuria rakennus- ja kunnostushankkeita varten riskinarviointien perusteella asianmukaiset hallintomenettelyt, joilla varmistetaan hankkeen riittävä hallinnollinen ja operatiivinen seuranta ja varmistetaan, että viivästyksiin liittyvät taloudelliset kustannukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

Toteutusaikataulu: vuoden 2019 loppuun mennessä.

99

Toimielimet seuraavat useiden tietoteknisten järjestelmien ja välineiden avulla kaikkia kiinteistökantaan liittyviä näkökohtia, kuten toimitilajohtamista, tilojen jakamista, energiankulutusta sekä rahoitus-, oikeus- ja kirjanpidollisia näkökohtia. Ne eivät kuitenkaan seuraa säännöllisesti indikaattoreita, joilla arvioidaan kiinteistökannan tehokkuutta hallinnointitarkoituksia varten. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi hyvän seuranta- ja raportointikäytännön EKP:ssä (ks. kohdat 56–62).

100

Vaikka Brysselissä ja Luxemburgissa sijaitsevissa rakennuksissa toimivat toimielimet hyväksyivät yhteisen toimielinten välisen mittaussäännöstön, kunkin toimielimen käyttöönottamien yksityiskohtaisten tilaluokkien erojen vuoksi tietojen kerääminen toimielinten välistä vertailua varten on vaikeaa. Tietojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat myös toimielinten ja kahden komission toimiston (OIB ja OIL) tilanhallintaan käyttämien tietoteknisten järjestelmien erot. Talousarvioviranomaisille kiinteistöistä tehty vuotuinen raportointi ei mahdollista vertailua erityisesti sen vuoksi, että toimielimet käyttävät eri tilaluokkia (ks. kohdat 63–69).

101

Tilintarkastustuomioistuimen laskemat pinta-alaindikaattorit osoittavat, että toimistotilojen käyttö on samankaltaista toimielinten välillä (ks. kohdat 72–79). Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että toimielinten neuvottelemat vuokrat olivat yleensä markkinatasoa alhaisempia (ks. kohdat 80–82). Lisäksi se totesi, että henkilöä kohden lasketuissa vuosivuokrissa oli merkittäviä eroja rakennusten välillä (ks. kohdat 83–86). Kahden hiljattain rakennetun lippulaivarakennuksen kokonaiskustannukset neliömetriä kohden ovat suuremmat kuin tavanomaisen toimistorakennuksen kustannukset (ks. kohdat 87–89).

Suositus 5 – Toimielinten olisi parannettava kiinteistökantaa koskevien tietojen yhdenmukaisuutta ja seurantaa

Toimielinten olisi

1. kehitettävä indikaattorit, joilla seurataan toimielinten kiinteistökannan tehokkuutta sisäistä hallinnointia varten, ja hyödynnettävä tässä yhteydessä tietoteknisten välineidensä potentiaali
2. otettava käyttöön yhteinen pinta-alan ja kustannusindikaattorien laskentamenetelmä ja esittelytapa ja jaettava nämä tiedot säännöllisesti toimielinten välillä
3. sovittava yhteisistä tietoja koskevista menetelmistä ja esittelytavoista vuotuisessa talousarvioviranomaisille suunnatussa raportoinnissa, jotta varmistetaan tietojen vertailukelpoisuus.

Täytäntöönpanon aikataulu: vuoden 2020 loppuun mennessä.

Tilintarkastustuomioistuimen V jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Lazaros S. Lazaroun johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 5. joulukuuta 2018 pitämässään kokouksessa.

Lyhenteet

ALV: Arvonlisävero

CPQBF: Toimielinten välinen budjetti- ja rahoitusasioiden valmistelukomitea

EACEA: Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto

EIP: Euroopan investointipankki

EKP: Euroopan keskuspankki

EPSO: Euroopan henkilöstövalintatoimisto

ETT: Euroopan tilintarkastustuomioistuin

EUH: Euroopan ulkosuhdehallinto

GISCO: Komission maantieteellinen paikkatietojärjestelmä

MAPF: Monivuotinen politiikkaa koskeva kehys

OIB: Infrastruktuuri- ja logistiikkatoimisto Brysselissä (komissio)

OIL: Infrastruktuuri- ja logistiikkatoimisto Luxemburgissa (komissio)

OLAF: Euroopan petostentorjuntavirasto

SEUT: Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus

YVM: Yhteinen valvontamekanismi

Sanasto

Bruttopinta-ala: Määritelty bruttolattiapinta-alaksi (Brutto-Grundfläche) DIN277-standardissa, toimielinten vuonna 2009 hyväksymässä toimielinten välisessä mittaussäännöstössä ja komission mittaussäännöstössä (molemmat perustuvat DIN277-standardiin). Sillä tarkoitetaan kerrosten tasolla mitattuja uloimpia rakennusominaisuuksia, joihin rakennus rajoittuu, mukaan lukien pinnoitteet.

DIN277: Saksan standardisoimisjärjestön laatimat standardit. Niissä määritellään standardoidut säännöt, joita käytetään rakennusten pinta-alan mittaamiseen ja tilojen luokitteluun.

Kiinteistövero: Kiinteistöistä perittävä vero, joka peritään oikeuden haltijalta (eli omistajalta, käyttöoikeuden haltijalta tai pitkäaikaisen vuokrasopimuksen tehneeltä vuokraajalta).

Kunnostustyöt: Muutoin valmiissa rakennuksessa tehtävät kunnostustyöt rakennuksen saamiseksi vastaamaan toimielinten sääntöjä ja tarpeita.

Käyttöoikeus: Oikeus käyttää rakennusta. Käyttöoikeuden haltijalla on enemmän oikeuksia kuin vuokrasopimuksen nojalla mutta myös enemmän velvollisuuksia suorittaa korjaustöitä. Suurimman osan veroista maksaa käyttöoikeuden haltija eikä omistaja. Käyttöoikeus maksaa yleensä vähemmän kuin saman rakennuksen vuokraaminen.

Nettopinta-ala: Kiinteistön käyttäjän käytössä oleva todellinen koko lattiapinta-ala, joka ei sisällä rakennusominaisuuksia.

Osamaksujärjestelmän avulla tehdyt hankinnat: Komissio voi ostaa kiinteistön ja maksaa sen hinnan usean vuoden (yleensä 27 vuoden) aikana. Kiinteistön omistusoikeuteen kuuluvat oikeudet siirretään komissiolle ostopäivänä.

Pitkäaikainen vuokrasopimus: Oikeus käyttää tonttia tai rakennusta tietyn ajan maksamalla siitä vuokraa (Belgian lainsäädännön mukaan vähintään 27 vuotta ja enintään 99 vuotta). Omistajalla ei ole käytännöllisesti katsoen mitään velvollisuutta korjata tai pitää kunnossa rakennusta. Pitkäaikaiseen vuokrasopimukseen voi liittyä osto-optio. Jos sitä käytetään, rakennus siirtyy täysin vuokraajan omistukseen.

Pöytäkirja Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista: Perussopimusten liite, jolla annetaan EU:lle tiettyjä erioikeuksia, joista yksi on verovapautus.

Rekisteröintivero: Virallisesti vahvistettujen sopimusten rekisteröinnistä perittävä vero sen jälkeen, kun sopimukset on rekisteröity kiinteistörekisterissä. Se peritään oikeuden haltijalta (eli omistajalta, käyttöoikeuden haltijalta tai pitkäaikaisen vuokrasopimuksen tehneeltä vuokraajalta).

Uudet työnteon tavat (NWoW, New Ways of Working): Uusi lähestymistapa, jolla pyritään muuttamaan toimistoympäristöä ottamalla käyttöön yhteisöllisiä työtiloja ja lisäämällä samalla työkulttuurin joustavuutta.

Vuokran indeksointi: Vuokrahinnan määräaikainen tarkistus hintaindikaattorin (esim. inflaatiovauhti tai rakennushintaindeksi) muutoksen perusteella.

Vuotuinen kiinteistöraportti: (Varainhoitoasetuksen 203 artiklan 3 kohdan mukaisesti): Kattava kiinteistöpolitiikkaa koskeva raportti, jonka toimielimet toimittavat talousarvioviranomaisille joka vuosi.

Loppuviitteet

¹ Parlamentti, neuvosto, komissio, tuomioistuin, tilintarkastustuomioistuin, Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) ja komiteat (alueiden komitea ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitea).

² EKP:tä ja EIP:tä ei ole sisällytetty tähän analyysiin, koska kyseisten toimielinten tilinpäätökset eivät sisällä kiinteistöihin liittyvien talousarviomenojen tietoja.

³ Koko maanpäällinen nettopinta-ala; ei sisällä EKP:n tietoja.

⁴ Lähde: Comparaison des coûts entre les Institutions dans le domaine immobilier, CPQBF, kesäkuu 2005. Raportti ei sisällä EKP:tä.

⁵ ”Toimistotiloihin” kuuluvat toimistot ja oheistilat, kuten käytävät, hissit, käymälät ja ravintolat.

⁶ Koko maanpäällinen nettopinta-ala.

⁷ Kattava luettelo ja kartta EU:n toimielinten käytössä olevista kiinteistöistä on saatavilla komission verkkosivustolla: Euroopan unionin virallinen henkilöstöhakemisto (http://europa.eu/whoiswho/public/index.cfm?fuseaction=idea.hierarchy&nodeID=10).

⁸ Puhemiehistön päätös, annettu 24.3.2010: ”Property needs and medium-term building policy of the European Parliament”.

⁹ Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan julkinen kuuleminen EU:n kiinteistöpolitiikan kustannustehokkuudesta: ”The cost-efficiency of the EU Buildings policy”, 18.11.2013.

¹⁰ KOM(2007) 501 lopullinen, 5.9.2007: Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle komission kiinteistöpolitiikasta Brysselissä ja Luxemburgissa.

¹¹ Hallintoraportti vuodelta 2017, liite 5 – Raportti budjettivallan käyttäjälle: ”Updated Plan of Investment in Buildings 2017–2022”.

¹² Joitakin periaatteita sovelletaan, vaikka niitä ei mainita toimielinten kiinteistöstrategiaa kuvaavissa asiakirjoissa.

¹³ Osoitteessa Chaussée de Vilvorde, 140–142, Neder-Over-Heembeek (Bryssel) sijaitseva komission varasto ei näy kartassa.

¹⁴ Perustuu koko maanpäälliseen nettopinta-alaan.

¹⁵ Toimielimet pitävät pitkäaikaisia vuokrasopimuksia, joihin sisältyy osto-oikeus, omistajuutena, vaikka ne eivät vielä useimmissa tapauksissa ole käyttäneet osto-oikeutta.

¹⁶ Lähde: Comparaison des coûts entre les Institutions dans le domaine immobilier, CPQBF, kesäkuu 2005, ja EKP:n toimittamat tiedot.

¹⁷ Brysselissä Inter-institutional Infrastructure, Logistics and Internal Services Working Group ja Luxemburgissa Groupe Interinstitutionnel de Coordination Immobilière à Luxembourg.

¹⁸ Esimerkiksi komission ja neuvoston käytössä oleva toimielinten yhteinen varasto Brysselin laitamilla.

¹⁹ Esimerkiksi sen jälkeen, kun komissio lähti SDME-rakennuksesta Brysselissä, parlamentti pystyi neuvottelemaan paremman hinnan rakennukselle sen jäljellä olevien tarpeiden täyttämiseksi. EUH neuvottelee parhaillaan SCAN-rakennuksista, joista komissio on myös lähtenyt. GEOS-rakennuksen vuokrasopimus siirtyi tuomioistuimelta parlamentille Luxemburgissa, ja parlamentin käytössä aiemmin olleen rakennuksen (President) vuokrasopimus siirrettiin EIP:lle. Tuomioistuin on alivuokrannut ylimääräistä tilaa väliaikaisesti EIP:lle, tilintarkastustuomioistuimelle ja Euroopan unionin elinten käännöskeskuksille.

²⁰ NWoW edellyttää erityisvälineiden kehittämistä kolmella pääalalla: henkilöstöresurssit/organisaatiokulttuuri (mukaan lukien aktiivisuuteen perustuva lähestymistapa, etätyöpolitiikka ja henkilöstöarviointi), tieto- ja viestintätekniikka (paperiton, luotettava tietotekninen infrastruktuuri) ja työtilat (esimerkiksi hiljaiset huoneet, yhteisölliset tilat tai toimistoratkaisu).

²¹ Mahdollisuus vuorotella säännöllisiä etätyö- ja toimistotyöjaksoja mahdollisuuksien mukaan.

²² MO15, MERO ja CSM1.

²³ Drosbach ja Euroforum.

²⁴ Martens ja KAD.

²⁵ Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan (N:o 7) 3 artikla (SEUT).

²⁶ Verovapautus peruuttamisen tai palauttamisen kautta.

²⁷ Valtiolla on kiinteistöjen etuosto-oikeus.

²⁸ Päätös perustui vuonna 2013 tehtyihin teknisiin tutkimuksiin, joiden mukaan rakennuksessa olevaan asbestiin liittyvät riskit olivat suurempia kuin aiemmin oletettiin.

²⁹ Grossmarkthallen rakennuspaikka on Frankfurtin entinen tukkukauppahalli. Se on vuonna 1928 rakennettu suojeltu historiallinen rakennus.

³⁰ KAD II, Martens ja SQM.

³¹ MERO, MO15, PLB3, L15, ORBN, ARIA, LACC, JMO II ja Drosbach D.

³² ORBN, JMO II ja Drosbach D.

³³ Varainhoitoasetuksen soveltamissääntöjen 134 artiklan 1 kohta.

³⁴ Varainhoitoasetuksen soveltamissääntöjen 121 artiklan mukaan kiinteistöhankintasopimuksen tarkoituksena on tontin, rakennuksen tai muun kiinteän omaisuuden osto, vuokraaminen, pitkäaikainen vuokraaminen, leasingvuokraaminen, käyttöoikeuden hankkiminen tai osamaksulla hankkiminen osto-optioin tai ilman niitä.

³⁵ ORBAN-rakennusta koskevaa poikkeusta perusteltiin lisäksi tarpeella vastata kiireellisesti toimistotiloja koskeviin vaatimuksiin. Tämä johtui siitä, että neuvotteluja ei voitu saattaa loppuun alun perin valitun rakennuksen osalta.

³⁶ Vuoden 2012 loppuun sovelletun varainhoitoasetuksen 179 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja tammikuusta 2013 sovelletun varainhoitoasetuksen 203 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

³⁷ Varainhoitoasetuksen 203 artiklan 8 kohta. Tämä säännös ei koske EKP:tä.

³⁸ Yksityiskohtainen sopimus allekirjoitettiin maaliskuussa 2008; 235 miljoonaa euroa maksettiin 31. 12.2010 mennessä.

³⁹ Sisäinen tarkastuskertomus ”Acquisition du Résidence Palace”, 8.6.2011.

⁴⁰ CJ4 (2001–2008) – oikeuspalatsin kunnostaminen ja unionin tuomioistuimen rakennusten neljäs laajennus (Anneau-lisärakennus, Gallery, torni A ja torni B); CJ8 (2006–2013) – lisärakennusten kunnostus- ja parannustyöt (Erasmus = lisärakennus A, Thomas More = lisärakennus B ja lisärakennus C); CJ9 (2013–kesken) – viidennen laajennusosan rakentaminen – kolmas tornitalo.

⁴¹ Hankkeen koko aikajana on saatavilla neuvoston verkkosivulla (http://www.consilium.europa.eu/fi/contact/address/council-buildings/europa-building/timeline-europa-building/).

⁴² Sopimuksessa vahvistettiin mahdollisuus hankkeen lopullista hintaa koskevaan sovintoratkaisuun sellaisten valtion toimittamien asiakirjojen perusteella, jotka neuvosto on analysoinut ja hyväksynyt. Tämän ansiosta neuvosto pystyi neuvottelemaan hinnan, josta tuli sittemmin lopullinen ja jolla se vapautettiin kaikista menneistä, nykyisistä ja tulevista velvoitteista.

⁴³ Suurin osa näistä muutoksista johtui Eurooppa-neuvoston uudesta muodosta ja erityisiä etuoikeuksia sisältävän puheenjohtajan tehtävän luomisesta – molemmat seurausta Lissabonin sopimuksesta. Mainitut etuoikeidet liittyvät unionin edustamiseen kolmansiin maihin nähden. Huomattavia viivästyksiä aiheuttivat myös hankintamenettelyyn osallistuneen hävinneen kilpailijan tekemä kantelu, merkittävän maan pilaantumisen havaitseminen ja kasvaneet turvallisuusvaatimukset.

⁴⁴ Vain rakentamista koskevat vuoden 2005 hinnat.

⁴⁵ Vain rakentamista koskevat vuoden 2012 hinnat; luku ei sisällä arkkitehtimaksuja, hankekehitystä eikä nykyisen KAD-rakennuksen mahdollisten parannusten kustannuksia.

⁴⁶ Arvio perustuu viimeisimpään tiedossa olevaan komission aikatauluun, joka koskee vuokratuista rakennuksista luopumista ja henkilöstön uudelleensijoittamista JMO II -rakennukseen.

⁴⁷ Arvio perustuu komission oletukseen, joka esitettiin vuonna 2013 Luxemburgin viranomaisten kanssa tehdyn puitesopimuksen allekirjoituksen aikaan.

⁴⁸ Esimerkiksi GPI 480 raportti antaa nopean otoksen kaikkien rakennusten pinta-alasta toimipaikan mukaan, ja tiedot on jaoteltu toimistotilojen / erityiskäyttöön tarkoitettujen tilojen / palvelu- ja käytävätilojen mukaan.

⁴⁹ Määritelmät vahvistetaan komission rakennuksiin Brysselissä sovellettavaa mittaussäännöstöä koskevassa asiakirjassa ”Measuring Code applicable to Commission buildings in Brussels”.

⁵⁰ Vaikka EKP ei kuulu tähän sopimukseen, se noudattaa samoja standardeja.

⁵¹ Esimerkiksi neuvosto sisällyttää pienet kokoushuoneet toimistotilojen alimpaan alaluokkaan, kun taas muut EU:n toimielimet (komissio, parlamentti ja tuomioistuin) eivät.

⁵² Neuvosto, tuomioistuin ja komissio (OIL).

⁵³ Varainhoitoasetuksen 203 artiklan 3 kohdan mukainen vuotuinen kiinteistöraportti (ei koske EKP:tä).

⁵⁴ Neuvoston, komission ja tuomioistuimen vuotuiset kiinteistöraportit ovat julkisia asiakirjoja.

⁵⁵ Brysselissä 18.11.2009 pidetyn Euroopan unionin neuvoston 2975. istunnon (talous- ja rahoitusasiat / talousarvio) lehdistötiedote, 18. marraskuuta 2009, s. 15 (http://europa.eu/rapid/press-release_PRES-09-333_en.htm).

⁵⁶ ”Consolidated information on buildings provided by the European institutions with the Draft Budget 2011”, 20.5.2010.

⁵⁷ Sisältää tilintarkastustuomioistuimelta, EUH:lta, komiteoilta ja EIP:ltä saadut tiedot.

⁵⁸ Oikeuspalatsin rakennuskokonaisuus (Anneau-lisärakennus, torni A, torni B ja Gallery-rakennus) ja lisärakennukset (Erasmus, Thomas More ja C-lisärakennus).

⁵⁹ EKP:n tapauksessa asennettuihin työpisteisiin perustuvan luvun (12 m² henkilöä kohden) ja käytössä oleviin työpisteisiin perustuvan luvun (16 m² henkilöä kohden) välinen ero voidaan selittää sillä, että vuoden 2016 lopussa 18:aa prosenttia asennetuista työpisteistä käytettiin puskuritilana.

⁶⁰ OIB:n vuoden 2017 vuotuinen hallintosuunnitelma. OIB ei ilmoita, sisältääkö tavoite tyhjillään olevat työhuoneet ja puskuritilan.

⁶¹ B-28, CSM1, L-15, J-54 ja MO-59.

⁶² Lähde: Vuoden 2016 neljännen vuosineljänneksen toimistotilamarkkinoita koskeva JLL:n raportti.

⁶³ MERO, MO15, PLB3, L15 ja ORBN.

⁶⁴ SQM.

⁶⁵ ARIA, LACC ja Drosbach D.

⁶⁶ Neuvosto ei vuokraa lainkaan toimistokiinteistöjä.

⁶⁷ Rakennukset, joista yli 20 prosenttia on toimistotiloja.

⁶⁸ Hinta sisältää rakennuksen ja kunnostustöiden kustannukset mutta ei tontin hintaa.

⁶⁹ Parlamentti, neuvosto, komissio, tuomioistuin ja EKP.

⁷⁰ Puskuritilalla tarkoitetaan ylimääräistä tilaa, joka on varattu tietyn joustavuuden mahdollistamiseksi. Sitä käytetään muun muassa muuttojen, kunnostustöiden ja ennakoimattomien pienten henkilöstölisäysten yhteydessä.

⁷¹ Heinäkuussa 2014 tilintarkastustuomioistuin laati analyysin säästöistä, jotka voitaisiin saavuttaa EU:n talousarviossa, jos parlamentti keskittäisi toimintansa Brysseliin (www.eca.europa.eu).

⁷² Joko kaikki yhden toimielimen kiinteistökantaan kuuluvat rakennukset tai kaikki toimielimet yhteensä.

⁷³ Lähde: JLL Office Market Report Luxembourg Q4 2015.

⁷⁴ Lähde: JLL Office Market Report Luxembourg Q4 2015.

⁷⁵ Sopimuksessa määritetty toimistotilan vuokra.

⁷⁶ Käyttöoikeus – Oikeus käyttää rakennusta. Käyttöoikeuden haltijalla on enemmän oikeuksia kuin vuokrasopimuksen nojalla mutta myös enemmän velvollisuuksia suorittaa korjaustöitä. Useimpien verojen maksamisesta on vastuussa käyttöoikeuden haltija eikä omistaja. Käyttöoikeus maksaa yleensä vähemmän kuin saman rakennuksen vuokraaminen.

⁷⁷ Pitkäaikainen vuokrasopimus – Oikeus käyttää tonttia tai rakennusta tietyn ajan maksamalla siitä vuokraa (Belgian lainsäädännön mukaan vähintään 27 vuotta ja enintään 99 vuotta). Omistajalla ei ole käytännöllisesti katsoen mitään velvollisuutta korjata tai pitää kunnossa rakennusta. Pitkäaikaiseen vuokrasopimukseen voi liittyä osto-optio. Jos sitä käytetään, rakennus siirtyy täysin vuokraajan omistukseen.

⁷⁸ Käytännössä vuokrasopimuksissa määritetään toimistotiloille yleensä korkeampi hinta neliömetriä kohden kuin esimerkiksi arkistotiloille ja muille oheistiloille. Pysäköinnin hinta määritetään yleensä yksikköä kohden.

⁷⁹ Parlamentti, neuvosto, komissio, tuomioistuin ja EKP.

Tapahtuma	Päivämäärä
Tarkastuksen suunnittelumuistio hyväksytty / tarkastus alkoi	6.6.2017
Kertomusluonnos lähetetty tarkastuskohteille	19.7.2018
Lopullinen kertomus hyväksytty kuulemismenettelyn jälkeen	5.12.2018
Viralliset vastaukset saatu kaikilla kielillä	Parlamentti: 23.11.2018 Neuvosto: 15.11.2018 Komissio: 30.11.2018 Tuomioistuin: 18.12.2018 Keskuspankki: 27.11.2018

Tarkastustiimi

Tilintarkastustuomioistuin esittää erityiskertomuksissaan tulokset tarkastuksista, joita se kohdistaa EU:n toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin tai yksittäisten talousarvioalojen hallinnointiin liittyviin aihealueisiin. Tilintarkastustuomioistuin valitsee ja suunnittelee nämä tarkastustehtävät siten, että niillä saadaan aikaan mahdollisimman suuri vaikutus. Se ottaa valinta- ja suunnitteluvaiheessa huomioon tuloksellisuuteen tai säännönmukaisuuteen kohdistuvat riskit, asianomaisten tulojen tai menojen määrän, tulevat kehityssuunnat sekä poliittiset näkökohdat ja yleisen edun.

Tästä tuloksellisuuden tarkastuksesta vastasi V tarkastusjaosto, jonka erikoisalana on Euroopan unionin rahoitus ja hallinto. Tarkastusjaoston puheenjohtaja on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Lazaros S. Lazarou. Tarkastus toimitettiin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Jan Gregorin johdolla, ja siihen osallistuivat kabinettipäällikkö Werner Vlasselaer ja kabinettiavustaja Bernard Moya, toimialapäällikkö Bertrand Albugues, tehtävävastaava Jana Janečková, aiempi tehtävävastaava Luis Rosa sekä tarkastajat Cristina Jianu, Wiktor Szymczak ja Andreas Duerrwanger.

Vasemmalta oikealle: Werner Vlasselaer, Bernard Moya, Andreas Duerrwanger, Jana Janečková, Jan Gregor, Wiktor Szymczak.

Yhteystiedot

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG

Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx
Verkkosivut: eca.europa.eu
Twitter: @EUAuditors

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2018

PDF	ISBN 978-92-847-1619-7	ISSN 1977-5792	doi:10.2865/488694	QJ-AB-18-033-FI-N
HTML	ISBN 978-92-847-1581-7	ISSN 1977-5792	doi:10.2865/431865	QJ-AB-18-033-FI-Q

© Euroopan unioni, 2018.

Euroopan unionin tekijänoikeuden piiriin kuulumattomien kuvien tai muun materiaalin käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä lupa suoraan tekijänoikeuden haltijoilta.

YHTEYDENOTOT EU:HUN

Käynti tiedotuspisteessä
Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostitse
Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä

• soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
• soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696 tai
• sähköpostitse: https://europa.eu/european-union/contact_fi

TIETOA EU:STA

Verkkosivut
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla, https://europa.eu/european-union/contact_fi

EU:n julkaisut
EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata EU Bookshopista, osoitteesta https://op.europa.eu/fi/publications. Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct-palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. https://europa.eu/european-union/contact_fi).

EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1951 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa osoitteessa http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi

EU:n avoin data
EU:n avoimen datan portaalin (http://data.europa.eu/euodp) kautta on saatavilla EU:n data-aineistoja. Data on ilmaiseksi ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten.