Euroopan investointineuvontakeskus:
toiminta käynnistettiin investointien lisäämiseksi EU:ssa, mutta keskuksen vaikutus on edelleen vähäinen

Tiivistelmä

I

Euroopan investointineuvontakeskus perustettiin vuonna 2015 yhdessä Euroopan strategisten investointien rahaston kanssa osana Euroopan investointiohjelmaa, jonka tarkoituksena oli edistää investointeja talouskriisin jälkeen. Investointineuvontakeskuksen tehtävänä on tukea investointeja reaalitalouteen tarjoamalla hankkeiden toteuttajille neuvontapalveluja muista EU:n ohjelmista jo saatavilla olevien palvelujen lisäksi. Investointineuvontakeskus toimii komission ja Euroopan investointipankin välisenä kumppanuutena ja tekee yhteistyötä kansallisten kehityspankkien tai ‑laitosten sekä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin kanssa.

II

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen tavoitteena oli arvioida, onko investointineuvontakeskus osoittautunut vaikuttavaksi välineeksi investointien edistämisessä. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti keskuksen osalta,

1. oliko se perustettu asianmukaisesti vastaamaan neuvontapalvelujen tarpeeseen muista EU:n lähteistä jo saatavilla olevien palvelujen lisäksi
2. toimiko se suunnitellun mukaisesti tavoitteidensa saavuttamiseksi, mukaan lukien yhteistyö kumppaneiden kanssa
3. onko se osaltaan parantanut investointikelpoisten hankkeiden tarjontaa.

III

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastus kattoi investointineuvontakeskuksen toiminnan sen vuonna 2015 tapahtuneesta käynnistämisestä joulukuuhun 2018 saakka. Tarkastuksessa käytiin läpi keskuksen asiakirjoja, haastateltiin asianomaisia EIP:n ja komission yksiköitä, analysoitiin keskuksen hallintotietoja ja arvioitiin keskuksen neuvontatukea koskevista toimeksiannoista poimittua otosta. Lisäksi tarkastuksen yhteydessä tehtiin kyselytutkimuksia investointineuvontakeskuksen kanssa yhteistyötä tekeville kansallisille kehityspankeille ja ‑laitoksille sekä investointineuvontakeskuksen tukemien neuvontapalvelujen lopullisille edunsaajille.

IV

Komissio ehdotti kesäkuussa 2018 InvestEU‑ohjelmaa ohjelmakaudelle 2021–2027. Ohjelmaan sisältyy InvestEU‑neuvontakeskus, joka korvaa nykyisen keskuksen ja useita muita EU:n keskitetysti hallinnoimia neuvoa-antavia aloitteita. Tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa esitetään analyysi ja suosituksia, joilla on merkitystä suunnitellun uuden keskuksen kannalta.

V

Johtopäätöksenä kertomuksessa todetaan, että investointineuvontakeskus ei ollut vielä vuoden 2018 loppuun mennessä osoittautunut vaikuttavaksi välineeksi investointien edistämisessä. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että investointineuvontakeskus perustettiin ”kysyntälähtöiseksi” välineeksi. Perustamisen yhteydessä arvioitiin vain vähäisessä määrin, mihin neuvontatarpeisiin keskus vastaisi, millainen siihen kohdistuva kysyntä tulisi todennäköisesti olemaan tai millaisen määrän resursseja se tarvitsisi. Investointineuvontakeskus sai käytettävissä oleviin resursseihinsa nähden suhteellisen vähän sellaisia tukipyyntöjä, jotka olisivat voineet johtaa toimeksiantoihin.

VI

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös, että keskus saavutti pitkälti tavoitteen tarjota räätälöityjä neuvontapalveluja, joihin edunsaajat ovat erittäin tyytyväisiä. Investointineuvontakeskuksella ei kuitenkaan ollut riittävän selkeää strategiaa eikä se määrittänyt tarvittavia kriteerejä ja menettelyjä tuen kohdentamiseksi sinne, missä se voisi tuottaa eniten lisäarvoa investointihankkeiden tarjonnan osalta. Keskus kuitenkin kirjasi useimmat näihin toimiin tarvittavat tiedot. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että osa edunsaajista asetti kyseenalaiseksi investointineuvontakeskuksen tuen täydentävyyden muihin neuvontalähteisiin nähden, ja vain hieman yli 1 prosenttia Euroopan strategisten investointien rahaston tukemista rahoitustoimista oli investointineuvontakeskuksen toimeksiannon kohteena kauden aikana. Useimmat toimeksiannot suoritettiin ensisijaisilla painopistealoilla ja etusijalle asetetuissa jäsenvaltioissa, joten vain harvat toimeksiannot kohdistuivat painopistealoille niissä jäsenvaltioissa, joissa neuvontapalveluiden tarve oli kaikkein suurin. Olisi tarvittu ennakoivampaa lähestymistapaa, jotta toimet olisi voitu kohdentaa paremmin neuvontatarpeisiin, jotka kaiken kaikkiaan jäivät täyttämättä. Lisäksi maantieteellisen kattavuuden parantamiseen tähtäävä yhteistyö kumppaneiden kanssa edistyi investointineuvontakeskuksen toimista huolimatta hitaasti oikeudellisen monimutkaisuuden ja kansallisten kehityspankkien vaihtelevan yhteistyöhalukkuuden ja ‑valmiuksien vuoksi.

VII

Tilintarkastustuomioistuin sai lopulta vain rajoitetussa määrin evidenssiä siitä, että investointineuvontakeskus olisi vuoden 2018 loppuun mennessä edistänyt merkittävästi investointikelpoisten hankkeiden tarjontaa. Investointineuvontakeskuksella ei ollut riittäviä menettelyjä, joiden avulla seurata kauden aikana sen toimeksiantojen seurauksena toteutuneita investointeja, mikä vaikeutti tältä osin keskuksen tuloksellisuuden seurantaa ja arviointia. Investointineuvontakeskus oli myös suorittanut vuoden 2018 loppuun mennessä liian vähän toimeksiantoja, jotta niillä olisi ollut merkittävä vaikutus investointien edistämisessä. Lisäksi voidaan todeta, että koska investointineuvontakeskuksen tuki kohdistui pääasiassa varhaisessa vaiheessa olleisiin hankkeisiin, sillä voi olla vaikutuksia vasta pidemmällä aikavälillä.

VIII

Tilintarkastustuomioistuin esittää näiden huomioiden perusteella seuraavat suositukset:

• parannetaan keskuksen toiminnan kattavuutta
• kohdennetaan keskuksen tuki paremmin painopisteisiin
• parannetaan tuloksellisuuden mittaamista.

IX

Lopuksi tilintarkastustuomioistuin suosittelee, että investointineuvontakeskuksesta saadut kokemukset otetaan huomioon, kun InvestEU‑neuvontakeskus perustetaan InvestEU‑ohjelman alaisuudessa kaudelle 2021–2027.

Johdanto

01

Euroopan komissio (jäljempänä komissio) ja Euroopan investointipankki (EIP) käynnistivät marraskuussa 2014 Euroopan investointiohjelman¹ vastauksena investointien vähenemiseen Euroopassa rahoitus- ja talouskriisin alettua vuonna 2008. Euroopan investointiohjelma koostui kolmesta ”pilarista”:

• Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR)², josta rahoitetaan EU:n talousarviotakuulla tuettuja investointeja
• Euroopan investointineuvontakeskus, joka tarjoaa teknistä apua sekä yksityisille että julkisille hankkeiden toteuttajille, ja verkkofoorumina toimiva Euroopan investointihankeportaali (EIPP), joka auttaa EU:hun sijoittautuneita hankkeiden toteuttajia löytämään investoijia
• toimenpiteet investointien esteiden poistamiseksi kaikkialla Euroopassa ja investointiedellytysten parantamiseksi Euroopassa.

02

Euroopan investointiohjelman toisen pilarin tarkoituksena oli varmistaa, että investointirahoitus pääsee reaalitalouteen, edistämällä ja kehittämällä investointikelpoisten hankkeiden tarjontaa. EU antoi vuonna 2015 asetuksen ESIR-rahaston, investointineuvontakeskuksen ja Euroopan investointihankeportaalin perustamisesta³. Asetuksen mukaan investointineuvontakeskuksen tavoitteena on tarjota EIP:n ja komission nykyisiä neuvontapalveluja hyödyntäen ”neuvontaa investointihankkeiden määrittämistä, valmistelua ja kehittämistä varten sekä toimia hankerahoitusta koskevaa teknistä neuvontaa tarjoavana keskitettynä yhteyspisteenä unionissa”. Investointineuvontakeskuksen tarkoituksena oli tukea ESIR-rahaston toimintapoliittisia painopisteitä, mukaan lukien energia, liikenneinfrastruktuuri, ympäristö ja resurssitehokkuus. Sen oli määrä tukea tarvittaessa myös pk‑yrityksiä ja auttaa hankkeiden toteuttajia täyttämään EU:n takauksen myöntämisen perusteet ESIR-rahaston yhteydessä⁴. ESIR-asetuksessa säädetään myös, että investointineuvontakeskus tekee yhteistyötä vastaavien palvelujen kanssa EU:n, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, jotta varmistetaan laaja kattavuus, tietämyksen jakaminen ja hankkeiden valmistelu.

03

EU antoi jo vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen (MRK) puitteissa neuvontaa monenlaisten aloitteiden kautta. Olemassa olleet investointineuvonta-aloitteet poikkesivat toisistaan politiikanalan, määrän, tuen antajan ja edunsaajilta perittävien maksujen osalta. Näihin aloitteisiin oli budjetoitu yhteensä noin 100 miljoonaa euroa neuvontatukea vuodessa (ks. tarkemmat tiedot liitteessä I) eli 700 miljoonaa euroa vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen seitsemälle vuodelle. Investointineuvontakeskus perustettiin vuoden 2015 puolivälissä tarjoamaan neuvontapalveluja jo saatavilla olleiden palvelujen lisäksi⁵.

04

Investointineuvontakeskus toimii komission ja EIP:n välisenä kumppanuutena. Investointineuvontakeskuksen järjestelyt on vahvistettu kumppanuutta koskevassa puitesopimuksessa, joka on allekirjoitettu EU:n ja EIP:n välillä vuonna 2014 tehdyn rahoitusta ja hallintoa koskevan puitesopimuksen nojalla. Investointikeskus on kolmanneksi suurin EU:n teknisen avun lähde, joka tarjoaa neuvontapalveluja Euroopan alueiden hankkeille annettavan yhteisen avun (JASPERS) ja Euroopan paikallisen energiatuen (ELENA) jälkeen. EU:n talousarvio kattaa 75 prosenttia investointineuvontakeskuksen vuotuisista määrärahoista 20 miljoonaan euroon asti, ja EIP kattaa loput 25 prosenttia 6,6 miljoonaan euroon asti. Keskuksen talousarvio ja työohjelmat vahvistetaan vuotuisissa erillisavustuksia koskevissa sopimuksissa, joiden toteuttamiskausi kestää yleensä 3–4 vuotta. Investointineuvontakeskusta johtaa neljä henkilöä käsittävä koordinointikomitea, joka koostuu kahdesta komission edustajasta ja kahdesta EIP:n edustajasta. Koordinointikomitean tehtävänä on tarkastella strategiaa ja toimintapolitiikkaa, valvoa keskuksen toimintaa, raportoida sidosryhmille, määrittää palveluja ja hyväksyä hinnoittelupolitiikka. EIP:n henkilöstöstä muodostuva ryhmä vastaa investointineuvontakeskuksen päivittäisestä toiminnasta. EIP toimittaa vuosittain Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kertomuksen investointineuvontakeskuksen toiminnasta ja talousarviosta.

05

Neuvontakeskus hallinnoi neuvontapalveluja koskevia pyyntöjä (ks. kaavio 1). Investointineuvontakeskus saa neuvontapyyntöjä joko suoraan oman verkkosivustonsa kautta tai asiantuntijalähteiltä eli EIP:n yksiköiltä, kansallisilta kehityspankeilta tai ‑laitoksilta taikka komissiolta. Keskuksen tukiryhmä kirjaa pyynnöt ja määrittää annettavan vastauksen (”arviointivaihe”). Investointineuvontakeskus voi pyytää lisätietoja, ohjata yleisiä kyselyjä asiaankuuluvimmalle EU:n, EIP:n tai paikallisen palveluntarjoajan edustajalle (”edelleenohjaus”), antaa kyselyihin yksityiskohtaisemman vastauksen, johon myös EIP:n yksiköt jossakin määrin osallistuvat (”kevyt neuvonta”), tai osoittaa investointineuvontakeskuksen resursseja ja järjestää EIP:n yksiköt tai ulkopuoliset konsultit antamaan neuvontaa (”toimeksianto”). Toimeksiannot voivat liittyä tiettyyn investointihankkeeseen tai hankeryhmään (”hankekohtainen”) taikka yleisemmin edistää investointikelpoisten hankkeiden tarjontaa (”muu kuin hankekohtainen”). Investointineuvontakeskus pyrkii myös tekemään yhteistyötä kansallisten kehityspankkien ja ‑laitosten kanssa houkutellakseen tukipyyntöjä ja tarjotakseen neuvontapalveluja paikallisesti. Lisäksi investointineuvontakeskus tukee Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) hallinnoimaa pienten yritysten neuvontaohjelmaa, jota toteutetaan neljässä jäsenvaltiossa (Bulgaria, Kreikka, Kroatia ja Romania).

06

Investointineuvontakeskuksen palvelut ovat hankkeiden julkisten ja yksityisten toteuttajien, mukaan lukien kansalliset kehityspankit ja ‑laitokset, investointijärjestelyt tai ‑rahastot sekä alueelliset ja paikalliset julkisyhteisöt, saatavilla. Investointineuvontakeskus tarjoaa palveluja julkisille hankkeiden toteuttajille maksutta, ja pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä (pk‑yrityksiltä) perittävät maksut saavat olla enintään kolmannes kustannuksista. Laatikossa 1 esitetään esimerkki hankekohtaisesta toimeksiannosta.

07

ESIR-asetuksen kahden ensimmäisen täytäntöönpanovuoden arvioinnin jälkeen EU päätti jatkaa ja laajentaa ESIR-rahastoa, ja se muutti ESIR-asetusta joulukuussa 2017 (ESIR 2.0)⁶. ESIR 2.0 ‑asetuksella otettiin käyttöön useita investointineuvontakeskukseen liittyviä säännöksiä. Investointineuvontakeskuksen uusissa säännöksissä korostettiin tarvetta kohdentaa tukea hankerakenteiden suunnitteluun, innovatiivisiin rahoitusvälineisiin ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin sekä investointijärjestelyihin, jotka kattavat useita jäsenvaltioita tai alueita. Säännöksissä myös kehotettiin investointineuvontakeskusta omaksumaan ennakoivampi lähestymistapa, jota sovellettaisiin ESIR-hankkeiden tarjonnan kannustamiseen vaikeuksissa olevissa jäsenvaltioissa sekä toimintapoliittisiin painopisteisiin, kuten ilmastotoimiin, kiertotalouteen, digitaalialaan ja rajat ylittäviin investointeihin.

08

Kesäkuussa 2018 komissio antoi seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevan ehdotuspaketin yhteydessä ehdotuksen InvestEU‑ohjelmasta⁷. Asetusehdotuksessa säädetään komission hallinnoimasta ja isännöimästä InvestEU‑neuvontakeskuksesta, jonka pääkumppani on EIP ja joka korvaa investointineuvontakeskuksen ja 12 muuta vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen mukaista neuvonta-aloitetta. Ehdotuksella pyritään yksinkertaistamaan ja tehostamaan nykyisiä, EU:n keskitetysti hallinnoimia neuvonta-aloitteita, joiden avulla tuetaan investointeja. Uuden neuvontakeskuksen vuotuinen talousarvio olisi noin 72 miljoonaa euroa.

Tarkastuksen laajuus ja tarkastustapa

09

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen tavoitteena oli arvioida, onko investointineuvontakeskus osoittautunut vaikuttavaksi välineeksi investointien edistämisessä. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti keskuksen osalta,

1. oliko se perustettu asianmukaisesti vastaamaan neuvontapalvelujen tarpeeseen muista EU:n lähteistä jo saatavilla olevien palvelujen lisäksi
2. toimiko se suunnitellun mukaisesti tavoitteidensa saavuttamiseksi, mukaan lukien yhteistyö kumppaneiden kanssa
3. onko se osaltaan lisännyt investointikelpoisten hankkeiden tarjontaa.

10

Tarkastus kattoi ajanjakson, joka alkoi investointineuvontakeskuksen perustamisesta ja kattoi sen toiminnan vuoden 2018 loppuun saakka. Investointineuvontakeskukselle vuosina 2015–2018 EU:n talousarviosta myönnetty tuki oli lähes 70 miljoonaa euroa. Tarkastus kattoi vain yhden osan Euroopan investointiohjelman toisesta pilarista. Tilintarkastustuomioistuin ei tarkastanut Euroopan investointihankeportaalia. Investointineuvontakeskus on vain yksi EU:n erityyppisistä teknisen avun lähteistä (liite I).

11

Kertomuksessa esitetään analyysejä, johtopäätöksiä ja suosituksia, joilla on merkitystä kaudelle 2021–2027 suunnitellun InvestEU‑neuvontakeskuksen kannalta. Tulevalla keskuksella on laajemmat toimivaltuudet ja suuremmat resurssit kuin nykyisellä keskuksella.

12

Tilintarkastustuomioistuin perusti havaintonsa investointineuvontakeskukseen liittyvien keskeisten asiakirjojen ja jo olemassa olevien neuvoa-antavien aloitteiden asiakirjatarkastukseen, EIP:n henkilöstön ja komission virkamiesten haastatteluihin, investointineuvontakeskuksen hallintotietojen analysointiin, keskuksen käsittelemistä pyynnöistä poimitun otoksen tarkastukseen sekä kyselytutkimuksiin, jotka oli suunnattu investointineuvontakeskuksen kanssa yhteistyötä tekeville kansallisille kehityspankeille ja ‑laitoksille ja investointineuvontakeskukselta huomattavaa neuvontatukea saaneille tahoille (ks. lisätietoja menetelmistä, liite II).

Huomautukset

Investointineuvontakeskus perustettiin kysyntälähtöiseksi välineeksi, ja tarpeiden ennakkoarviointi oli vähäistä

13

Tilintarkastustuomioistuin arvioi, perustettiinko investointineuvontakeskus asianmukaisesti vastaamaan lisäneuvontapalvelujen tarpeeseen. Arviointi toteutettiin tutkimalla tehtyjä valmistelevia arviointeja ja analysoimalla keskuksen myöhempää toimintaa ja resurssien käyttöä. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että keskuksen toiminnan keskittämiseksi ja tarkoituksenmukaisen talousarvion määrittämiseksi komission olisi pitänyt arvioida ennalta seuraavia seikkoja:

1. mihin täyttämättömiin neuvontatarpeisiin investointineuvontakeskuksen oli tarkoitus vastata, mukaan lukien tarpeet, joihin ei ole vastattu muilla jo olemassa olevilla EU:n neuvoa-antavilla aloitteilla (sen varmistaminen, että neuvontakeskuksen tuki täydentää muita saatavilla olevia neuvontapalveluja⁸)
2. mikä olisi todennäköinen kysyntä eli niiden pyyntöjen määrä, jotka investointineuvontakeskus todennäköisesti saisi ja jotka voisivat saada investointineuvontakeskuksen tukea.

Investointineuvontakeskuksen perustamista edeltävä ennakkoarviointi oli vähäistä

14

Periaatteessa kaikista ehdotuksista, jotka koskevat toimia, joista aiheutuu EU:n talousarviomenoja, olisi tehtävä erillinen ennakkoarviointi⁹. ESIR-rahastoa koskevaan komission lainsäädäntöehdotukseen liitettiin tammikuussa 2015 investointeja EU:ssa käsittelevän erityistyöryhmän (jäsenvaltiot, komissio, EIP) raportti, jossa korostettiin, että EU:n tasolla tarvitaan yleisesti lisää neuvontapalveluja. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että investointineuvontakeskuksen osalta ei tehty ennen sen toiminnan käynnistymistä virallista ennakkoarviointia, jossa olisi määritetty tämän uuden aloitteen rahoitustarpeet.

15

Ennakkoarvioinnin puute näkyi investointineuvontakeskusta koskevissa ESIR-asetuksen säännöksissä. Vaikka asetuksessa vahvistettiin investointineuvontakeskukselle määrärahat, siinä ei asetettu tavoitteita tai odotuksia, jotka koskisivat neuvontapalvelujen toivottavaa tasoa maantieteellisten alueiden, politiikanalojen tai investointineuvontakeskuksen toimintojen mukaan. Asetuksessa ei myöskään määritetty lähestymistapaa, jonka avulla neuvontatarpeisiin voitaisiin vastata.

16

Pian keskuksen perustamisen jälkeen sen koordinointikomitea käynnisti pikaisesti tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli selvittää täyttämättömät neuvontatarpeet EU:ssa¹⁰. Tutkimuksen tarkoituksena oli tukea EIP:tä ja komissiota keskipitkän ja pitkän aikavälin strategian laatimisessa. Tavoitteena oli erityisesti auttaa investointineuvontakeskusta asettamaan painopisteitä, kuten ”mihin, miten ja millaisiin painopistealoihin resurssit keskitetään”. Tutkimuksessa tuotiin esiin ne EU:n jäsenvaltiot, joissa on yksilöity eniten alakohtaisia neuvontatarpeita (taulukko 1). Tutkimuksen keskeinen johtopäätös oli, että neuvontapalvelujen tarpeiden ja tarjonnan välinen kohtaamattomuus johtui pääasiassa siitä, että hankkeiden toteuttajilla oli vaikeuksia saada neuvontapalveluja, maksaa palveluista ja löytää palveluntarjoaja. Tämä johtopäätös osoitti, että keskuksen oli ryhdyttävä aktiivisiin toimenpiteisiin neuvontapalvelujen saatavuuteen liittyvien kysymysten ratkaisemiseksi. Useimmat ensisijaisista maista olivat maita, joiden kohdalla ESIR-rahaston käyttöaste oli alhainen¹¹.

17

Mitä tulee sen varmistamiseen, että investointineuvontakeskuksen tuki täydentää muiden EU‑ohjelmien alaisuudessa saatavilla olevia neuvontapalveluja, tilintarkastustuomioistuimen suorittama investointineuvontakeskuksen oikeudellisen ja sopimuskehyksen tarkastus osoitti, että neuvontakeskuksen täydentävyyttä näiden neuvontapalvelujen kanssa ei ollut määritelty selkeästi, kun se aloitti toimintansa. ESIR-asetuksessa ei kuvattu, mitä sellaisia neuvontaan liittyviä vajeita investointineuvontakeskuksen oli määrä täyttää, joita ilmeni muissa EU:n ohjelmissa jo olemassa olevissa neuvontapalveluissa. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi investointineuvontakeskuksen sopimuskehyksessä vain kaksi selkeästi määriteltyä tilannetta, joissa investointineuvontakeskuksen tuen katsottiin täydentävän muita, jo olemassa olevia neuvonta-aloitteita. Ne liittyivät energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja liikenteeseen liittyviä investointeja koskevaan Euroopan paikallisen energiatuen välineeseen (ELENA) ja tutkimukseen liittyviä investointeja koskevaan tutkimuksen ja innovoinnin neuvoa-antavaan toimeksiantoon (InnovFin).

18

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että komissio ja EIP perustivat investointineuvontakeskuksen ”kysyntälähtöiseksi” välineeksi. Perustamisen yhteydessä arvioitiin vain vähäisessä määrin, mihin neuvontatarpeisiin keskus vastaisi, millainen sen saama kysyntä tulisi todennäköisesti olemaan tai millaisen määrän resursseja se tarvitsisi. Toisin sanoen investointineuvontakeskus aloitti toimintansa olettaen, että tukipyynnöt suurelta osin vastaisivat täyttämättömiä neuvontatarpeita.

Investointineuvontakeskus oli saanut vuoden 2018 loppuun mennessä käytettävissä oleviin resursseihin nähden vain vähän sellaisia pyyntöjä, jotka olisivat voineet johtaa toimeksiantoihin

19

Investointineuvontakeskuksen vaikutus investointien edistämiseen riippuu suurelta osin sen saamien pyyntöjen määrästä ja siitä, kuinka suuri osuus pyynnöistä on sellaisia, että neuvontatukea voidaan antaa ja ne johtavat niin ollen toimeksiantoihin.

20

Investointineuvontakeskus sai 1091 pyyntöä eli keskimäärin alle yhden pyynnön päivässä vuoden 2015 puolivälistä vuoteen 2018. Suurin yksittäinen pyyntöjen lähde olivat hankkeiden toteuttajilta investointineuvontakeskuksen verkkosivuston kautta tulleet pyynnöt (41 prosenttia), ja loput saatiin EIP:n yksiköiltä, EBRD:ltä, kansallisilta kehityspankeilta ja ‑laitoksilta sekä komissiolta (”asiantuntijalähteet”). Vaikka vastaanotettujen pyyntöjen kokonaismäärä kasvoi joka vuosi, keskuksen verkkosivuston kautta vastaanotetut pyynnöt vähenivät (kaavio 2). Väheneminen johtui osittain siitä, että pyyntöjä ohjattiin automaattisesti eteenpäin muille palveluille vuonna 2017 tapahtuneen sivuston uudelleensuunnittelun jälkeen. Samanaikaisesti asiantuntijalähteistä, erityisesti EIP:n yksiköistä, saatujen tietopyyntöjen määrä kasvoi.

21

Useimmat kauden aikana vastaanotetut pyynnöt eivät johtaneet investointineuvontakeskuksen tuen myöntämiseen. Vastaanotetuista 1 091 pyynnöstä noin 22 prosenttia oli 31. joulukuuta 2018 arviointivaiheessa – joko arvioitavana tai odottamassa lisätietoja – ja noin 52 prosenttia arvioitiin kyselyiksi, jotka edellyttävät ”edelleenohjausta” tai ”kevyttä neuvontaa”. Investointineuvontakeskuksen vastaanottamista pyynnöistä 26 prosenttia johti toimeksiantoon (285 pyyntöä 1 091:stä – kaavio 3). Toimeksiantoihin johtaneiden pyyntöjen osuus riippui lähteestä. Verkkosivuston kautta esitetyistä pyynnöistä tuli huomattavasti epätodennäköisemmin toimeksiantoja kuin asiantuntijalähteistä vastaanotetuista pyynnöistä. Alle kolme prosenttia keskuksen verkkosivuston kautta vastaanotetuista pyynnöistä johti toimeksiantoihin (14 pyyntöä 447:stä). Vaikka joidenkin verkkosivuston kautta tulleiden pyyntöjen osalta otettiin käyttöön automaattinen edelleenohjaus vuodesta 2017 lähtien, vain harvat sivuston kautta tulleet pyynnöt johtivat toimeksiantoihin (4,1 prosenttia vuonna 2018). Sen sijaan noin 27 prosenttia asiantuntijalähteistä saaduista pyynnöistä johti toimeksiantoon. Tämä kuvastaa jossain määrin sitä, että asiantuntijalähteet suorittivat tietyn määrän ennakkoarviointeja ennen tukipyyntöjen toimittamista investointineuvontakeskukselle. EBRD arvioi kaikki saamansa tukipyynnöt ennen kuin se raportoi toimeksiannoista investointineuvontakeskukselle. Keskuksella ei ollut tietoa EBRD:lle esitettyjen pyyntöjen lukumäärästä eikä siten myöskään niiden pyyntöjen prosenttiosuudesta, jotka johtivat toimeksiantoihin.

22

Tehtyjen toimeksiantojen vähäisyys näkyy investointineuvontakeskuksen talousarvion käytössä, sillä investointineuvontakeskus ei käyttänyt paljoakaan käytettävissä olleesta rahoituksesta ensimmäisten kolmen ja puolen vuoden aikana (taulukko 2). EU:n talousarviosta osoitettiin investointineuvontakeskukselle yhteensä 68,1 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja kaudella 2015–2018. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että talousarvion toteutumisaste oli investointineuvontakeskuksen toiminnan ensimmäisinä vuosina odotettua alhaisempi (vain 36 prosenttia vuonna 2015 ja 42 prosenttia vuonna 2016). Tämän seurauksena komissio siirsi vuosina 2015 ja 2016 kaikkiaan 18 miljoonaa euroa maksumäärärahoja investointineuvontakeskuksen budjettikohdasta muihin EU:n budjettikohtiin. Investointineuvontakeskuksen toimintaan liittyvät 43,3 miljoonaa euroa, jotka komissio maksoi EIP:lle kauden aikana, sisälsivät huomattavia ennakkomaksuja sopimuskehyksen mukaisesti. Investointineuvontakeskuksen todelliset tukikelpoiset kustannukset kaudella 2015–2018 olivat 31. joulukuuta 2018 vallitsevan tilanteen mukaan kaikkiaan 26,2 miljoonaa euroa eli vain 26 prosenttia EU:n talousarviosta käytettävissä olevista määristä.

23

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että keskus perustettiin sillä oletuksella, että se olisi saanut lopulta toteutunutta määrää suuremman määrän pyyntöjä, jotka voivat johtaa toimeksiantoihin. Näin ollen investointineuvontakeskus ei käyttänyt suurta osaa käytettävissä olleesta rahoituksesta ensimmäisten kolmen ja puolen toimintavuotensa aikana.

Investointineuvontakeskus tarjosi neuvontapalveluja edunsaajia suuresti tyydyttävällä tavalla, mutta ei kohdennetusti

24

Investointineuvontakeskuksen keskeisenä toiminnallisena tavoitteena oli tarjota edunsaajien yksilöllisiin tarpeisiin räätälöityä korkealaatuista neuvontaa, jossa otetaan huomioon neuvontatuen painopisteet. Tilintarkastustuomioistuin tutki

• kyselyn perusteella, olivatko yksittäiset edunsaajat tyytyväisiä saamaansa tukeen
• analysoimalla keskuksen strategiaa, menettelyjä ja käytettävissä olevia hallintotietoja, vastasivatko toimeksiannot neuvontatuen painopisteitä
• auttoiko yhteistyössä kansallisten kehityspankkien ja ‑laitosten kanssa toteutettu kehitystoiminta varmistamaan neuvontatarpeiden riittävän maantieteellisen kattavuuden.

Edunsaajat olivat erittäin tyytyväisiä saamiinsa räätälöityihin neuvoihin

25

Investointineuvontakeskus toteutti vuosina 2015–2018 kaikkiaan 285 toimeksiantoa, joissa olivat kohteena julkisen tai yksityisen sektorin edunsaajat. Suuri osa toimeksiannoista liittyi yksittäisiä hankkeita koskevaan tekniseen tai taloudelliseen neuvontaan (88 prosenttia). Muut toimeksiannot liittyivät muuhun kuin hankekohtaiseen rahoitusneuvontaan, yhteistyöhön kansallisten kehityspankkien ja ‑laitosten kanssa sekä yleisiin kysymyksiin (12 prosenttia) (kaavio 4).

26

Tilintarkastustuomioistuimen kyselyyn¹² vastanneet edunsaajat pitivät tyytyväisyystasoaan yleisesti ”korkeana”, kun heiltä kysyttiin mielipidettä saamiensa neuvontapalvelujen keskeisistä näkökohdista. Lähes 80 prosenttia vastaajista piti neuvontakeskuksen panosta sujuvan neuvontaprosessin varmistamisessa ”merkittävänä” tai ”erittäin merkittävänä”, ja yli 90 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että tuki oli räätälöity heidän tarpeisiinsa (kaavio 5).

27

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että keskus täytti suurelta osin tavoitteen tarjota räätälöityjä neuvontapalveluja pyynnön esittäneitä edunsaajia tyydyttävällä tavalla.

Investointineuvontakeskuksella ei ollut selkeää strategiaa ja menettelyjä tuen kohdentamiseksi

28

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että 31. joulukuuta 2018 mennessä ei ollut hyväksytty virallista strategiaa keskuksen tuen kohdentamiseksi, vaikka keskuksen sopimuskehyksessä määrättiin, että koordinointikomitea ”tarkastelee strategiaa ja sopii siit䔹³, ja vaikka koordinointikomitean palkkaama ulkopuolinen konsultti totesi, että keskuksen olisi kohdennettava toimensa¹⁴.

29

Koordinointikomitea päätti helmikuussa 2018, että keskuksen tosiasiallinen strategia otetaan asianmukaisesti huomioon sen vuotuisissa työohjelmissa¹⁵. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin, että näissä ohjelmissa ei selitetty riittävästi, miten investointineuvontakeskuksen toiminta oli suunniteltu edistämään investointeja. Ohjelmissa ei myöskään asetettu tavoitteita tai määritetty, millaisia tuloksia neuvontatuen painopisteiden osalta odotettiin rahoituskauden loppuun (eli vuoteen 2020) mennessä.

30

Keskus laati kriteerit, joiden avulla arvioitiin pyyntöjen tukikelpoisuutta. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin, että investointineuvontakeskus ei vahvistanut kriteerejä ja menettelyjä sen määrittämiseksi, oliko mahdollisella toimeksiannolla todennäköisesti suuri, keskitasoinen vai vähäinen vaikutus investointihankkeiden tarjontaan. Tilintarkastustuomioistuin oletti, että investointineuvontakeskus olisi määrittänyt ESIR-asetuksen painopisteiden perusteella selkeät kriteerit toimeksiannon merkityksen arviointia varten. Asetuksessa vahvistetaan esimerkiksi seuraavat painopisteet:

• täydentävyys – ESIR-asetuksessa säädetään, että investointineuvontakeskuksen tuki täydentää olemassa olevia EU:n neuvontatukialoitteita
• tukityyppi – investointineuvontakeskuksen vakiintuneen toimintapolitiikan mukaan etusijalle olisi asetettava ensin hankekohtaiset pyynnöt ja sen jälkeen muut kuin hankekohtaiset pyynnöt, jotka saattavat välillisesti lisätä investointihankkeiden tarjontaa¹⁶
• mahdollinen vaikutus, joka perustuu hankkeen keskeisiin ominaisuuksiin (esim. hankkeen vaihe ja investoinnin koko) – suuremmat ja kypsemmät hankkeet etenevät todennäköisemmin ja edistävät investointeja enemmän kuin aikaisemmassa kehitysvaiheessa olevat pienemmät hankkeet
• ala tai maantieteellinen alue – toimeksiannot, jotka vastaavat tarvearvioinnissa määritettyjä jäsenvaltioiden ja alojen painopisteitä, katsotaan arvoltaan ”merkittävämmiksi” (kohta 16).

31

Keskus ei laatinut kriteerejä, joiden avulla olisi arvioitu mahdollisten toimeksiantojen merkittävyyttä, mutta se kirjasi suurimman osan tarvittavista tiedoista (vaikkakaan ei kaikkia tietoja). Kirjattuihin tietoihin lukeutui esimerkiksi

• täydentävyys – toimeksiantojen kuvauksissa viitattiin asianomaisiin ESIR-asetuksen artikloihin. Tiedoissa ei kuitenkaan selitetty, miksi investointineuvontakeskus soveltui toimeksiantojen suorittamiseen paremmin kuin olemassa olevat muut EU:n neuvontapalvelut. Laatikossa 2 annetaan esimerkki tapauksesta, jossa toimeksiannon perustelu oli dokumentoitu puutteellisesti.

• Tukityyppi – investointineuvontakeskus kirjasi vuodesta 2018 alkaen tietoja neuvontatuen painopisteistä, jotka oli sisällytetty ESIR 2.0 ‑asetukseen¹⁷.
• Mahdolliset vaikutukset – hankkeiden kypsyys kirjattiin hallintojärjestelmiin vasta vuoden 2018 jälkipuoliskolta lähtien, eikä tietoja investointien määrästä kirjattu järjestelmällisesti tarkastusjaksolla.
• Toimiala ja maantieteellinen alue – investointineuvontakeskus luokitteli toimeksiannot asianmukaisesti ESIR-rahaston toimialoittain ja jäsenvaltioittain.

32

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että investointineuvontakeskuksella ei ollut riittävän selkeää strategiaa eikä se määrittänyt kriteerejä ja menettelyjä tuen kohdentamiseksi sinne, missä se voisi tuottaa eniten lisäarvoa. Keskus kuitenkin kirjasi useimmat näihin toimiin tarvittavat tiedot.

Toimeksiannot kattoivat ensisijaisia aloja ja jäsenvaltioita, mutta olisi tarvittu ennakoivampi lähestymistapa, jotta toimet olisi voitu kohdentaa tarkemmin neuvontatarpeisiin, jotka olivat jääneet täyttämättä

33

Käytettävissä olleiden investointineuvontakeskuksen hallintotietojen ja muun tarkastusevidenssin perusteella tilintarkastustuomioistuin analysoi, missä määrin keskuksen toimeksiannot vastaavat erityisesti seuraavia neuvontatuen keskeisiä painopisteitä (kohdat 30 ja 31):

• täydentävyys muiden julkisten tai yksityisten neuvontalähteiden kanssa
• investointeihin soveltuvien hankkeiden tarjonnan edistäminen, mukaan lukien

1. ESIR-tukeen oikeutetut hankkeet sekä ilmastotoimet, kiertotalous, digitaaliala ja rajat ylittävät hankkeet
2. rahoitusvälineet, investointijärjestelyt sekä julkisen ja yksityisen sektorin väliset kumppanuudet

• alat ja alueet, joilla neuvontatarpeet ovat suurimmat.

34

Tilintarkastustuomioistuin teki edunsaajista poimitulle otokselle kyselytutkimuksen selvittääkseen, olisivatko ne voineet saada neuvontatuen myös muilta julkisilta tai yksityisiltä neuvontaelimiltä. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi vastausten perusteella, että lähes 50 prosenttia vastaajista olisi voinut saada saman neuvontatuen myös muilta julkisilta tai yksityisiltä neuvontaelimiltä.

35

Investointikelpoisten hankkeiden tarjonnan osalta tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että lähes kaikki toimeksiannot olivat hankekohtaisia (265 toimeksiantoa 285:stä eli 92 prosenttia). Keskus kirjasi 55 toimeksiantoa, jotka liittyivät EIP:n rahoitustoimiin. Toimeksiannoista 28 oli ESIR-rahastoon liittyviä. Kyseisistä toimeksiannoista 12 liittyi hankkeisiin, jotka olivat jo saaneet ESIR-tukea, eli EIP:n rahoitustoimi oli hyväksytty, sovittu tai maksettu. Kolme toimeksiantoa liittyi puolestaan peruuntuneisiin hankkeisiin ja 13 toimeksiantoa hankkeisiin, joiden kohdalla arviointimenettely oli käynnissä. Kaikista vuoden 2018 loppuun mennessä hyväksytyistä ESIR-rahaston tukemista rahoitustoimista vain hieman yli yksi prosentti oli investointineuvontakeskuksen toimeksiannon kohteena (12 hanketta 1 031:stä¹⁸).

36

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös, että 285 toimeksiannosta 45 koski ilmastotoimia (16 prosenttia), 9 kiertotaloutta (3 prosenttia), 16 digitaalialaa (6 prosenttia) ja 12 rajat ylittäviä hankkeita (4 prosenttia). Lisäksi investointineuvontakeskus toteutti 30 toimeksiantoa mahdollisille innovatiivisille rahoitusvälineille (17 vuonna 2018), 12 mahdollisille investointijärjestelyille¹⁹ (7 vuonna 2018) ja 16 mahdollisille julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksille (4 vuonna 2018)²⁰. Näissä tapauksissa investointineuvontakeskus saattoi antaa tukea hyvin varhaisessa vaiheessa ilman takeita siitä, että asianomaiset välineet, järjestelyt tai kumppanuudet perustettaisiin (laatikko 3).

37

Toimialojen osalta investointineuvontakeskus luokitteli toimeksiannot ESIR-rahaston toimialojen mukaisesti (kaavio 6). Useimmat toimeksiannot (215 toimeksiantoa 285:stä eli 83 prosenttia) liittyivät tarvearvioinnissa määriteltyihin ensisijaisiin painopistealoihin eli liikenteeseen, energiaan, ympäristöön ja resurssitehokkuuteen sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk‑yritykset) ja markkina-arvoltaan keskisuuriin yrityksiin (mid-cap-yritykset). Muut toimeksiannot liittyivät vähemmän tärkeiksi määriteltyihin aloihin. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD) toteutti suuren osan pk‑yrityksiä koskevista toimeksiannoista neljässä maassa (133 maata 285:stä eli 47 prosenttia).

38

Maantieteellisen alkuperän osalta tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että 58 prosenttia toimeksiannoista liittyi jäsenvaltioihin²¹, joiden kohdalla neuvontatarpeet oli määritetty suurimmiksi (Bulgaria, Kreikka, Kroatia, Liettua, Puola, Romania, Slovakia ja Slovenia ja Unkari). Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös, että tämä johtui suurelta osin EBRD:n Romaniassa, Bulgariassa ja Kroatiassa suorittamien toimeksiantojen suuresta määrästä (113). Tilintarkastustuomioistuimen analyysi osoitti, että 32 prosenttia EIP:n suoraan hallinnoimista toimeksiannoista (49 toimeksiantoa 152:sta) liittyi jäsenvaltioihin, joilla oli suurimmat neuvontatarpeet (kaavio 7). Kahdeksan toimeksiantoa liittyi viidessä koheesiomaassa toteutettuihin ESIR-toimiin.

39

Toimeksiannoista 83 prosenttia liittyi ensisijaisiin painopistealoihin ja 58 prosenttia jäsenvaltioihin, joita pidettiin neuvontatarpeita koskevan tutkimuksen perusteella ensisijaisena painopisteenä (taulukko 1). Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin, että vain 10 prosenttia toimeksiannoista liittyi ensisijaisena painopisteenä pidettyjen jäsenvaltioiden ensisijaisiksi määrittämiin painopistealoihin (energia, liikenne, ympäristö ja resurssitehokkuus, ks. kaavio 8).

40

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että vaikka useimmat toimeksiannot toteutettiin ensisijaisilla aloilla ja painopisteeksi asetetuissa jäsenvaltioissa, olisi tarvittu ennakoivampi lähestymistapa, jotta toimet olisi voitu kohdentaa tarkemmin neuvontatarpeisiin, jotka olivat jääneet täyttämättä.

Investointineuvontakeskuksen toimista huolimatta maantieteellisen kattavuuden parantamiseen tähtäävä yhteistyö kansallisten kehityspankkien ja ‑laitosten kanssa edistyi hitaasti

41

Keskeinen keino, jolla investointineuvontakeskuksen oli mahdollista pyrkiä korjaamaan vajeet jäsenvaltioiden neuvontatarpeisiin vastaamisessa, oli toimia yhteistyössä paikallistason kumppaneiden kanssa. Tätä varten investointineuvontakeskus pyrki kehittämään sopimusverkoston paikallisten kumppanilaitosten, erityisesti jäsenvaltioiden kansallisten kehityspankkien ja ‑laitosten ja EBRD:n kanssa. Yhteistyöllä pyrittiin edistämään tietämyksen jakamista, lisäämään tietopyyntöjen toimittamista investointineuvontakeskukselle ja vahvistamaan neuvontapalvelujen paikallista tarjontaa. Tilintarkastustuomioistuin tutki, miten yhteistyö kansallisten kehityspankkien ja ‑laitosten sekä EBRD:n kanssa edistyi kyseisellä ajanjaksolla.

42

ESIR-asetuksessa²² säädetään, että investointineuvontakeskus pyrkii tekemään yhteistyösopimuksen kunkin jäsenvaltion kansallisen kehityspankin tai ‑laitoksen kanssa tai antaa ennakoivaa neuvontaa niille jäsenvaltioille, joilla ei ole kansallista kehityspankkia tai ‑laitosta. Komission ja EIP:n välisessä kumppanuutta koskevassa puitesopimuksessa määrätään yhteistyöstä kansallisten kehityspankkien ja ‑laitosten kanssa seuraavilla aloilla:

1. tiedon ja parhaiden käytäntöjen jakaminen ja levittäminen
2. toiminta investointineuvontakeskuksen mahdollisten edunsaajien paikallisena yhteyspisteenä
3. neuvontapalvelujen tarjoaminen keskuksen puolesta.

43

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että investointineuvontakeskus oli 31. joulukuuta 2018 mennessä allekirjoittanut yhteisymmärryspöytäkirjojen muodossa 25 yhteistyösopimusta 20 jäsenvaltion kansallisten kehityspankkien tai ‑laitosten kanssa (liite III). Yhteistyösopimuksissa määritetään investointineuvontakeskuksen kanssa tehtävän yhteistyön taso. Kaaviossa 9 kuvataan yhteisymmärryspöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvan yhteistyön luonnetta. Viidessä jäsenvaltiossa keskus oli allekirjoittanut yhteisymmärryspöytäkirjan kahden kansallisen kehityspankin tai ‑laitoksen kanssa (Bulgaria, Liettua, Ranska, Saksa ja Puola). Kahdeksan jäsenvaltiota, jotka eivät kuuluneet yhteisymmärryspöytäkirjan soveltamisalaan, olivat Kreikka, Kypros, Luxemburg, Malta, Romania, Tanska, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta. Yhteisymmärryspöytäkirjat ovat auttaneet luomaan vakiomuotoisen toimintatavan tietämyksen jakamiseen keskuksen toimintojen kanssa. Kansalliset kehityspankit ja ‑laitokset esittivät tilintarkastustuomioistuimen kyselyssä yhteisymmärryspöytäkirjan laatimisen tärkeimmäksi syyksi useimmiten tietämyksen ja parhaiden käytäntöjen jakamisen. Tärkein tällaisen yhteistyön puitteissa toteutettu toimi oli tiedotustilaisuuksien järjestäminen tietoisuuden lisäämiseksi keskuksen toiminnasta. Seitsemän kansallista kehityspankkia tai ‑laitosta 20:stä ilmoitti, että 31. joulukuuta 2018 mennessä ei ollut toteutettu yhteistyötoimia.

44

Kansallisten kehityspankkien ja ‑laitosten osuus keskuksen vastaanottamista pyynnöistä oli suhteellisen vähäinen vuosina 2015–2018 (62 pyyntöä 1 091:stä eli 6 prosenttia). Kehitys oli kuitenkin asianomaisella ajanjaksolla kasvusuuntainen: kolme pyyntöä vuonna 2015 ja 28 vuonna 2018. Pyyntöjä tuli 18 jäsenvaltiosta, mutta niistä lähes 80 prosenttia oli peräisin kansallisilta kehityspankeilta ja ‑laitoksilta yhdeksästä jäsenvaltiosta (Kroatia, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki ja Unkari). Investointineuvontakeskus katsoi, että 31. joulukuuta 2018 mennessä asianomaisista pyynnöistä kaikkiaan 17 pyyntöä oli oikeutettuja keskuksen tukeen toimeksiannon muodossa (11 prosenttia EIP:n suoraan hallinnoimista toimeksiannoista).

45

Yhtenä syynä hitaaseen edistymiseen yhteistyön kehittämisessä olivat vaikeudet asianmukaisen sopimuskehyksen luomisessa. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että EIP:n ja kansallisten kehityspankkien ja ‑laitosten välisten sopimusten tekeminen EU:n talousarviosta rahoitettavien investointineuvontakeskuksen neuvontapalvelujen tarjoamisesta edellytti muutoksia EU:n ja EIP:n välisiin sopimuksiin. Tämä koski erityisesti kumppanuutta koskevan puitesopimuksen muuttamista toukokuussa 2017. Lisäksi vuoden 2016 erillisavustusta koskevaa sopimusta muutettiin joulukuussa 2017, jotta voitiin määritellä ehdot ja edellytykset, jotka koskevat investointineuvontakeskuksen rahoitustuen antamista kansallisille kehityspankeille ja ‑laitoksille. Tässä yhteydessä määritettiin muun muassa vaatimukset, joiden mukaisesti kansallisten kehityspankkien ja ‑laitosten on säilytettävä riittävästi tietoa, jotta EIP voi tarkastaa investointineuvontakeskuksen tuen käytön.

46

Toinen syy hitaaseen edistymiseen yhteistyön kehittämisessä oli se, että kansallisten kehityspankkien ja ‑laitosten oli kehitettävä valmiuksia käsitellä pyyntöjä ja tarjota investointineuvontakeskuksen palveluja paikallisesti. Investointineuvontakeskus ryhtyi toimiin tämän ongelman ratkaisemiseksi. Investointineuvontakeskuksen vuoden 2016 talousarvio sisälsi 7 miljoonaa euroa kansallisten kehityspankkien ja ‑laitosten tukemiseen ja niiden valmiuksien kehittämistarpeiden täyttämiseen sekä paikallisten neuvontapalvelujen tukemiseen²³. Investointineuvontakeskus kehotti kansallisia kehityspankkeja ja ‑laitoksia ehdottamaan aloitetta ehdotuspyynnön kautta. Investointineuvontakeskus tarjoutui rahoittamaan enintään 75 prosenttia hyväksyttyjen ehdotusten tukikelpoisista neuvonta- ja henkilöstökustannuksista. Ehdotuksiin voisivat sisältyä esimerkiksi:

• investointineuvontakeskuksen puolesta tarjottavat investointineuvontapalvelut
• organisatoristen valmiuksien luominen tai kehittäminen
• tietämyksen siirto paikallisten neuvontavalmiuksien kehittämiseksi.

47

Valmiuksien kehittämistä koskeva ehdotuspyyntö käynnistettiin joulukuussa 2017. Keskus pyysi kansallisia kehityspankkeja ja ‑laitoksia tekemään ehdotuksia 100 000–500 000 euron suuruisista aloitteista. Investointineuvontakeskus aikoi pitää ehdotuspyynnön voimassa kesäkuuhun 2020 asti edellyttäen, että rahoitusta on edelleen saatavilla. Ehdotuksia oli määrä hyväksyä kolmen kuukauden välein. Ensimmäisen ehdotuskierroksen ehdotukset saatiin helmikuussa 2018. Yhdeksän kansallista kehityspankkia tai ‑laitosta toimitti ehdotuksia, joista kuudelle annettiin myönteinen arvio, ja valittuja hakijoita pyydettiin neuvottelemaan rahoitussopimus. Pitkien neuvottelujen vuoksi 31. joulukuuta 2018 mennessä oli allekirjoitettu vain yksi rahoitussopimus. Kustannuksia ei ollut aiheutunut vuoden 2018 loppuun mennessä.

48

Ehdotuspyynnön arviointimenettelyjä tarkastellessaan tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että tietyt keskeiset arviointiperusteet eivät olleet ratkaisevassa asemassa ehdotusten arvioinnissa. Esimerkiksi ainoassa vuoden 2018 loppuun mennessä allekirjoitetussa rahoitussopimuksessa hyväksytty hakija sai alle puolet ”ehdotuksen kypsyys ja odotetut tulokset” ‑kriteerin kohdalla käytettävissä olleista pisteistä, joiden yhteenlaskettu osuus kaikista annetuista pisteistä oli alle 20 prosenttia. Vaarana on, että myönnetyllä tuella ei ole juurikaan vaikutusta neuvontapalvelujen paikalliseen tarjontaan.

49

EIP allekirjoitti maaliskuussa 2017 EBRD:n osalta sopimuksen, joka koski investointineuvontakeskuksen tukea pienyrityksiä koskevalle EBRD:n neuvontaohjelmalle. Ohjelmaan suunnatulla investointineuvontakeskuksen tuella pyrittiin alun perin edistämään taloudellista kehitystä ja kilpailukykyä pk‑sektorilla Bulgariassa, Kreikassa ja Romaniassa. Kroatia sisällytettiin sopimukseen myöhemmin muuttamalla uudelleen vuoden 2016 erillisavustusta koskevaa sopimusta²⁴. Jotta EBRD voisi toimia tässä tehtävässä, komission ja EIP:n oli muutettava kumppanuutta koskevaa puitesopimusta ja investointineuvontakeskuksen toimintaan liittyvää vuoden 2016 erillisavustusta koskevaa sopimusta. Nämä muutokset lisäsivät keskuksen oikeudellisen kehyksen ja sopimuskehyksen monimutkaisuutta. Investointineuvontakeskus budjetoi EBRD:n kanssa tehtävään yhteistyöhön 5,0 miljoonaa euroa. EBRD oli sitonut määrästä 2,4 miljoonaa euroa vuoden 2018 loppuun mennessä.

50

Tilintarkastustuomioistuimen näkemyksen mukaan oikeudellinen monimutkaisuus sekä kansallisten kehityspankkien ja ‑laitosten yhteistyöhalukkuuden ja ‑valmiuksien vaihtelevuus vaikuttivat osaltaan siihen, että investointineuvontakeskuksen tukemien neuvontapalvelujen kysynnän ja tarjonnan maantieteellinen kattavuus parani hitaasti. Kun yhteistyö EBRD:n kanssa oli aloitettu, asianomaisella alalla ja kyseessä olevissa neljässä maassa toteutettiin merkittävä määrä toimeksiantoja (kaavio 6 ja kaavio 7).

On vain vähän evidenssiä siitä, että investointineuvontakeskus olisi edistänyt merkittävästi investointikelpoisten hankkeiden tarjontaa

51

Investointineuvontakeskuksen oli toimintansa vaikuttavuutta silmällä pitäen lisättävä investointikelpoisten hankkeiden tarjontaa. Tärkeimpänä keinona tämän tavoitteen saavuttamiseksi oli toimeksiantojen loppuun saattaminen. Tilintarkastustuomioistuin arvioi saatavilla olleen evidenssin perusteella investointineuvontakeskuksen tuen vaikutusta investointikelpoisten hankkeiden tarjontaan erityisesti ESIR-rahaston osalta²⁵.

Investointineuvontakeskuksen toimeksiantojen seurauksena toteutuneiden investointien seuranta riittämätöntä

52

Investointineuvontakeskuksen menettelyissä edellytettiin ainoastaan toimeksiantojen loppuunsaattamisen seurantaa (”tuotos”) sen sijaan, että olisi seurattu, johtivatko toimeksiannot investointikelpoisiin hankkeisiin (”tulokset”) (laatikko 4). Kun asiasta oli sovittu, investointineuvontakeskuksen neuvonantaja oli yhteydessä asianomaiseen EIP:n yksikköön varmistaakseen, että toimeksianto suoritettiin asianmukaisesti. Investointineuvontakeskuksen neuvonantajan vastuulla oli tarkistaa, että toimeksiannot toteutettiin ajoissa ja määrärahojen puitteissa, kun taas EIP:n asiantuntijapalvelu vastasi tuen antamisesta ja yhteydenpidosta edunsaajan kanssa. Investointineuvontakeskus ei seurannut järjestelmällisesti EIP:n yksiköiden tai edunsaajien kanssa, saiko hanke rahoitusta EIP:n, ESIR-rahaston tai muiden lähteiden kautta taikka toteutuiko investointi lopulta. Investointineuvontakeskuksella ei esimerkiksi ollut mitään mahdollisuutta määrittää sellaisten suoritettujen toimeksiantojen määrää, jotka kiinnostivat muita sijoittajia kuin EIP:tä.

53

Investointineuvontakeskus alkoi lokakuussa 2018 lähettää palautelomaketta edunsaajille, jotka olivat käyttäneet keskuksen palveluita. Lomake kattoi useita seikkoja, jotka koskivat edunsaajan tyytyväisyyttä neuvontapalveluun. Siinä kysyttiin esimerkiksi, missä määrin edunsaajan tarpeisiinsa vastattiin, millainen oli tarjotun asiantuntemuksen laatu ja mitä hankkeelle tapahtui myöhemmin. Tarkastuksen ajankohtana keskus ei ollut analysoinut edunsaajilta saatua palautetta.

54

Investointineuvontakeskus laati heinäkuussa 2017 keskeiset tuloksellisuus- ja seurantaindikaattorit, joita se tarkisti ja päivitti helmikuussa 2018 sisällyttääkseen niihin joulukuussa 2017 annetun ESIR 2.0 ‑asetuksen uudet painopisteet. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi investointineuvontakeskuksen toiminnassa rajoitteita viidessä kahdeksasta keskeisestä tuotosindikaattorista ja kaikissa kuudessa tulosindikaattorissa (lisätietoja liitteessä V). Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös, että kehykseen ei sisältynyt innovatiivisten rahoitusvälineiden ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien käyttöä koskevia indikaattoreita, jotka lisättiin painopisteisiin ESIR 2.0 ‑asetuksessa.

55

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että investointineuvontakeskuksella ei ollut riittäviä menettelyjä hankekohtaisten toimeksiantojen tuloksena toteutuneiden investointien seuraamiseksi kauden aikana. Toimeksiantojen tuloksia koskevien tietojen puute ja joihinkin indikaattoreihin vaikuttavat rajoitukset vaikeuttivat tältä osin keskuksen toiminnan seurantaa ja arviointia.

Vain muutama keskuksen toimeksianto oli suoritettu vuoden 2018 loppuun mennessä

56

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että investointineuvontakeskus oli saanut vuoden 2018 loppuun mennessä päätökseen vain 89 neuvontatehtävää, joista 27 oli EIP:n yksiköiden suoraan hallinnoimia ja kohdistui pääasiassa julkisen sektorin edunsaajiin ja 62 oli toteutettu yhteistyössä EBRD:n kanssa yksityissektorin pk‑yrityksiin liittyen. EIP:n hallinnoimien toimeksiantojen kustannukset olivat keskimäärin noin 85 000 euroa, ja niiden suorittaminen kesti hieman yli 14 kuukautta. EBRD:n hallinnoimien toimeksiantojen kustannukset olivat puolestaan noin 18 000 euroa ja niiden suorittaminen kesti alle 6 kuukautta. Suoritetuista 89 toimeksiannosta 32:n osalta voitiin määrittää saatavilla olleiden tietojen perusteella, että EIP:n hallinnoimiin suoritettuihin toimeksiantoihin liittyvien investointien keskimääräinen arvo oli 301 miljoonaa euroa. Yhteistyössä EBRD:n kanssa suoritettujen, pk‑yrityksiin liittyvien toimeksiantojen keskimääräinen arvo oli puolestaan 1,3 miljoonaa euroa. Ainoastaan kolme suoritettua toimeksiantoa liittyi 31. joulukuuta 2018 mennessä hyväksyttyihin tai sopimuksen kohteena olleisiin ESIR-toimiin.

57

Useimmat suoritetut toimeksiannot liittyivät pk‑yrityksiin Romaniassa (51 toimeksiantoa 89:stä eli 57 prosenttia), koska siellä suuri osa toimeksiannoista toteutettiin yhteistyössä EBRD:n kanssa. EIP:n yksiköiden suoraan hallinnoimien 27 suoritetun toimeksiannon osalta suurin yksittäisessä jäsenvaltiossa toteutuneiden toimeksiantojen määrä oli neljä (Puola). Kolmessatoista jäsenvaltiossa ei ollut suoritettu loppuun yhtään toimeksiantoa 31. joulukuuta 2018 mennessä.

58

Valtaosa suoritetuista toimeksiannoista oli hankekohtaisia (85 toimeksiantoa 89:stä eli 96 prosenttia), ja useimmat niistä liittyivät hankkeiden alkuvaiheessa annettavaan tekniseen neuvontaan (77 toimeksiantoa 85:stä). Tämän vuoksi ei ole varmaa, houkutetaanko näillä hankkeilla viime kädessä investointeja.

59

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että keskus oli suorittanut niin vähän toimeksiantoja, että niillä ei voinut olla merkittävää vaikutusta investointikelpoisten hankkeiden tarjontaan vuoden 2018 loppuun mennessä. Toimeksiannoista kolme liittyi hyväksyttyihin tai sopimuksen kohteena olleisiin ESIR-toimiin. Suoritetut toimeksiannot keskittyivät voimakkaasti pk‑yrityksiin Romaniassa ja Bulgariassa. Koska investointineuvontakeskuksen tuki kohdistui pääasiassa varhaisessa vaiheessa olleisiin hankkeisiin, sillä voi olla vaikutuksia vasta pidemmällä aikavälillä. Yksittäisillä toimeksiannoilla voi kuitenkin olla suuria investointeja edistävä vaikutus, joka ylittää moninkertaisesti neuvontapalvelun tarjoamisesta aiheutuvat kustannukset.

Johtopäätökset ja suositukset

60

Tilintarkastustuomioistuimen johtopäätökset koskevat keskuksen perustamista ja toimintaa vuoden 2018 loppuun asti. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että investointineuvontakeskus ei ollut vielä tuolloin osoittautunut vaikuttavaksi välineeksi investointien edistämisessä EU:ssa.

61

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että investointineuvontakeskus perustettiin ”kysyntälähtöiseksi” välineeksi. Perustamisen yhteydessä arvioitiin vain rajallisesti, mihin neuvontatarpeisiin keskus vastaisi, millainen siihen kohdistuva kysyntä tulisi todennäköisesti olemaan tai millaisen määrän resursseja se tarvitsisi. Investointineuvontakeskus sai käytettävissä oleviin resursseihinsa nähden suhteellisen vähän sellaisia tukipyyntöjä, jotka olisivat voineet johtaa toimeksiantoihin. Esimerkiksi suoraan investointineuvontakeskuksen verkkosivuston kautta tai kansallisten kehityspankkien ja ‑laitosten kautta vastaanotetut pyynnöt johtivat vain vähäiseen määrään sellaisia toimeksiantoja, jotka edellyttivät investointineuvontakeskuksen tukea (kohdat 13–23).

Suositus 1 – Parannetaan keskuksen toiminnan kattavuutta

Investointineuvontakeskuksen koordinointikomitean olisi pyrittävä parantamaan kansallisten kehityspankkien ja ‑laitosten kanssa kehityksen alalla tehtävää yhteistyötä siten, että keskuksen tuen saatavuus paikallistasolla paranisi.

Tavoiteajankohta: investointineuvontakeskuksen jäljellä olevan toimintakauden aikana (vuoden 2020 loppuun mennessä).

62

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että keskus saavutti suurelta osin tavoitteen tarjota räätälöityjä neuvontapalveluja, joihin edunsaajat ovat erittäin tyytyväisiä suuresti tyydyttävällä tavalla. Investointineuvontakeskuksella ei kuitenkaan ollut riittävän selkeää strategiaa eikä se määrittänyt kriteerejä ja menettelyjä tuen kohdentamiseksi sinne, missä se voisi tuottaa eniten lisäarvoa. Keskus kuitenkin kirjasi useimmat näihin toimiin tarvittavat tiedot. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että osa edunsaajista asetti kyseenalaiseksi investointineuvontakeskuksen tuen täydentävyyden muihin neuvontalähteisiin nähden, ja vain hieman yli 1 prosenttia ESIR-rahaston tukemista rahoitustoimista oli investointineuvontakeskuksen toimeksiannon kohteena kauden aikana. Useimmat toimeksiannot suoritettiin ensisijaisilla painopistealoilla ja etusijalle asetetuissa jäsenvaltioissa, joten vain harvat toimeksiannot kohdistuivat painopistealoille niissä jäsenvaltioissa, joissa neuvontapalveluiden tarve oli kaikkein suurin. Olisi tarvittu ennakoivampaa lähestymistapaa, jotta toimet olisi voitu kohdentaa paremmin neuvontatarpeisiin, jotka kaiken kaikkiaan jäivät täyttämättä. Lisäksi maantieteellisen kattavuuden parantamiseen tähtäävä yhteistyö kumppaneiden kanssa edistyi investointineuvontakeskuksen toimista huolimatta hitaasti oikeudellisen monimutkaisuuden ja kansallisten kehityspankkien ja ‑laitosten vaihtelevan yhteistyöhalukkuuden ja ‑valmiuksien vuoksi. EBRD:n kanssa aloitettu yhteistyö sai aikaan huomattavan määrän pk‑yrityssektorin toimeksiantoja asianomaisissa neljässä maassa (kohdat 25–50).

Suositus 2 – Kohdennetaan tuki paremmin painopisteisiin

Keskuksen koordinointikomitean olisi pyrittävä kohdentamaan tukensa ja resurssinsa paremmin

1. määrittämällä neuvontatuen merkityksen arviointiin sovellettavat erityiskriteerit, mukaan lukien täydentävyys muiden EU‑ohjelmien kanssa, tukityyppi, mahdollinen vaikutus investointeihin sekä kohteena olevat alat ja maantieteelliset alueet
2. edistämällä arviointimenettelyjä mahdollisten toimeksiantojen merkityksen määrittämiseksi, jotta voidaan maksimoida keskuksen panos neuvontatuen osalta yksilöityihin painopisteisiin
3. kehittämällä edelleen yhteistyötä kansallisten kehityspankkien ja ‑laitosten kanssa, jotta voidaan parantaa keskuksen tukemien neuvontapalvelujen kysynnän ja tarjonnan maantieteellistä kattavuutta.

Tavoiteajankohta: investointineuvontakeskuksen jäljellä olevan toimintakauden aikana (vuoden 2020 loppuun mennessä).

63

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi lisäksi, että investointineuvontakeskuksella ei ollut riittäviä menettelyjä sen toimeksiantojen tuloksena toteutuneiden investointien seuraamiseksi kauden aikana. Toimeksiantojen tuloksia koskevien tietojen puute ja joihinkin investointineuvontakeskuksen tulosindikaattoreihin liittyvät rajoitteet vaikeuttivat tältä osin keskuksen toiminnan seurantaa ja arviointia. Investointineuvontakeskus oli joka tapauksessa suorittanut vuoden 2018 loppuun mennessä liian vähän toimeksiantoja, jotta sillä olisi ollut merkittävä vaikutus investointikelpoisten hankkeiden tarjontaan. Kaiken kaikkiaan investointineuvontakeskus oli suorittanut vuoden 2018 loppuun mennessä vain 89 toimeksiantoa, joista kolme liittyi hyväksyttyihin tai sopimuksen kohteena olleisiin ESIR-toimiin. Suoritetut toimeksiannot keskittyivät voimakkaasti pk‑yrityksiin Romaniassa ja Bulgariassa. Useimmat toimeksiannot liittyivät hankkeen investointisyklin alkuvaiheisiin, joten niillä voi olla vaikutuksia vasta pidemmällä aikavälillä. Yksittäisillä toimeksiannoilla voi myös olla suuria investointeja edistävä vaikutus, joka ylittää moninkertaisesti neuvontapalvelun tarjoamisesta aiheutuvat kustannukset. Tilintarkastustuomioistuin sai kaiken kaikkiaan vain vähän evidenssiä siitä, että investointineuvontakeskus olisi vuoden 2018 loppuun mennessä edistänyt merkittävästi investointikelpoisten hankkeiden tarjontaa (kohdat 53–59).

Suositus 3 – Parannetaan tuloksellisuuden mittaamista

Investointineuvontakeskuksen koordinointikomitean olisi pyrittävä seuraamaan ja parantamaan keskuksen tuloksellisuutta

1. seuraamalla neuvontatuen tuloksia (toisin sanoen, johtavatko toimeksiannot investointikelpoisiin hankkeisiin)
2. laatimalla tuloksia mittaavia indikaattoreita ja tarvittaessa tavoitearvoja
3. vertaamalla kaikkien keskuksen suorittamien hankekohtaisten toimeksiantojen todellisia kustannuksia keskuksen tuloksellisuuteen odotettujen investointien toteutumisessa, jotta voidaan määrittää, kuinka tuloksellista sen toiminta on.

Tavoiteajankohta: investointineuvontakeskuksen jäljellä olevan toimintakauden aikana (vuoden 2020 loppuun mennessä, ja suosituksen 3 iii osalta vuoden 2021 loppuun mennessä).

64

Tarkastus osoitti myös, että investointineuvontakeskuksen perustamistavassa ilmenneet puutteet osoittautuivat vaikeiksi korjata täytäntöönpanovaiheessa ja että ne vaikuttivat tuloksellisuuteen. Vuosien 2021–2027 InvestEU‑ohjelmassa esitetään, että komission hallinnoima ja isännöimä InvestEU‑neuvontakeskus kattaisi tällä hetkellä käytössä olevat 13 EU:n keskitetysti hallinnoimaa neuvonta-aloitetta (nykyinen investointineuvontakeskus mukaan luettuna). Ehdotuksella pyritään yksinkertaistamaan ja parantamaan nykyisiä järjestelyjä, jotka koskevat investointeja tukevien neuvontapalvelujen koordinointia ja tarjoamista.

Suositus 4 – Hyödynnetään investointineuvontakeskuksesta saatuja kokemuksia InvestEU‑neuvontakeskuksessa

Jotta voidaan varmistaa sujuva siirtyminen näiden kahden aloitteen välillä ja ottaa huomioon keskuksen toiminnasta saadut tärkeimmät kokemukset tulevassa InvestEU‑neuvontakeskuksessa, komission olisi

1. arvioitava neuvontatarpeita ja kohdennettujen neuvonta-aloitteiden todennäköistä kysyntää kaudella 2015–2020 kertyneiden kokemusten perusteella
2. kohdennettava neuvonta-apu täyttämättömiin neuvontatarpeisiin ja sellaisten hankkeiden kehittämiseen, joita voitaisiin mahdollisesti tukea InvestEU‑takuun avulla
3. perustettava toiminta kansallisten kehityspankkien ja ‑laitosten kanssa tehtävään suoraan yhteistyöhön, jotta neuvontapalveluiden maantieteellinen kattavuus paranisi
4. kehitettävä neuvontapalveluja koskevia pyyntöjä varten ennakoivampi lähestymistapa paikallisen läsnäolon avulla
5. parannettava neuvontapalveluiden saatavuutta uuden InvestEU‑neuvontakeskuksen rakenteen avulla ja edistettävä keskuksen käyttöä
6. kehitettävä asianmukainen tulosseurantakehys, joka kattaa neuvontapalvelujen tarjoamisen kustannukset ja hyödyt.

Tavoiteajankohta: Vuoden 2021 loppuun mennessä.

Tilintarkastustuomioistuimen V jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Tony Murphyn johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 31. maaliskuuta 2020 pitämässään kokouksessa.

Liitteet

Liite I – Keskitetysti hallinnoidut EU:n teknisen avun aloitteet nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä

Teknisen avun aloite	Teknisen avun hoitaja	Teknisen avun tarjoaja(t)	Palkkio­peruste	Kustannusten jako EU:n ja EIP:n välillä		Edunsaajan kattamat kustannukset	Määrä (EU:n talousarvio)	Täytäntöön­panokausi
				EU	EIP		(euroa)
Investointineuvontakeskus	EIP	EIP / muut rahoituslaitokset (EBRD / kansalliset kehityspankit ja ‑laitokset) / ulkopuoliset konsultit	kustannusten kattaminen (rahoituksesta ja hallinnosta tehdyn puitesopimuksen (FAFA) mukaiset määrät)	75 %	25 %	vain yksityinen rahoitus, josta pk‑yritysten osuus enintään 33 %	110 000 000	2015–2020
ELENA	EIP	Ulkoiset konsultit	6 % annetusta teknisestä avusta	100 %	0	vähintään 10 % annetusta teknisestä avusta	279 000 000	2014–2020
Horisontti 2020 ‑puiteohjelma – energiatehokkuutta koskeva ehdotuspyyntö – hankekehitystuki	EASME	Ulkoiset konsultit	–				50 000 000	2014–2020
InnovFin-neuvontapalvelu	EIP	EIP	kustannusten kattaminen (rahoituksesta ja hallinnosta tehdyn puitesopimuksen (FAFA) mukaiset määrät)	100 %	0	0	28 000 000	2014–2020
Euroopan energiatehokkuusrahasto (EEEF), Euroopan komission tekninen apu	EIP:n edelleenvaltuutussopimus EEEF-rahaston hoitajan kanssa	Ulkoiset konsultit	6,5 % annetusta teknisestä avusta	100 %	0	10 % annetusta teknisestä avusta	20 000 000	2012–2017
Verkkojen Eurooppa ‑väline	EIP	EIP / Ulkoiset konsultit	kustannusten kattaminen (rahoituksesta ja hallinnosta tehdyn puitesopimuksen (FAFA) mukaiset määrät)	90 %	10 %	0	1 262 170 Jaspers-aloitteeseen vuonna 2015 3 000 000 Jaspers-aloitteeseen vuonna 2018)	2015–2018
Luonnonpääoman rahoitusjärjestely (NCFF)	EIP	Ulkoiset konsultit	5 % sidotusta EU:n rahoitusosuudesta	100 %	0	0 (edunsaajalta voidaan pyytää rahoitusosuutta tapauskohtaisesti)	10 000 000	2015–2019 + (laajennusta harkitaan)
PF4EE	EIP	EIP / Rahoituksen välittäjät	6 % sidotusta EU:n rahoitusosuudesta	100 %	0	0	3 200 000	2014–2019
EEEF:n teknisen avun väline	EEEF:n rahastonhoitaja	EEEF:n palkkaamat ulkopuoliset konsultit	20 % annetusta teknisestä avusta	_	_	0	varojen saatavuuden mukaan (EEEF:n tulojen kausittainen jakautuminen, ”income waterfall”)	2017+
Verkkojen Eurooppa ‑väline – Jäsenvaltiot	Rataverkon haltija / ministeriöt	Ulkoiset konsultit	todelliset kustannukset	100 %	0	0	17 021 785	2014–2020
Teollisuuden nykyaikaistamista koskeva älykkään erikoistumisen foorumi	GROW	Ulkoiset konsultit		100 %	–		1 500 000	2018–2020
European City Facility	ENER/EASME	Toimeenpano­virasto		–			16 000 000	2019–2023
European Islands Facility	ENER	Ulkoinen		–			10 000 000	2018–2020
EaSI	EMPL	Ulkoiset konsultit					13 000 000
JASPERS	EIP	EIP	kustannusten kattaminen (rahoituksesta ja hallinnosta tehdyn puitesopimuksen (FAFA) mukaiset määrät)	80 %	20 %	0	233 650 000	2014–2020
YHTEENSÄ							795 633 955

Liite II – Tarkastusmenetelmät

Tilintarkastustuomioistuimen havainnot perustuivat seuraaviin seikkoihin:

• Investointineuvontakeskukseen liittyvien keskeisten asiakirjojen ja jo olemassa olleiden neuvonta-aloitteiden asiakirjatarkastus, mukaan lukien seuraavat:
• oikeusperusta ja toimintapoliittiset asiakirjat
• rahoitus- ja sopimuskehys
• hallintoa koskevat asiakirjat (esim. keskuksen koordinointikomitean asiakirjat)
• hallinnointimenettelyt
• vuotuiset työohjelmat
• toimintakertomukset
• haastattelut (EIP:n/keskuksen henkilöstö ja asianomaisten komission yksiköiden virkamiehet (PO ECFIN, PO RTD, PO GROW, PO MOVE, PO ENER, PO REGIO)
• neuvontapalveluja koskeviin pyyntöihin liittyvien tietojen analysointi (keskuksen hallintojärjestelmän tiedot 31. joulukuuta 2018)
• 18:n investointineuvontakeskukselle osoitetun neuvontapalvelupyynnön käsittelyä koskeva tarkastus; määrään sisältyi 15 pyyntöä, joihin osoitettiin investointineuvontakeskuksen resursseja (neuvontakeskuksen toimeksiannot)

Otoksen yksikkö #	Pyynnön tunniste	Pyynnön esittämisvuosi	Maa	Neuvonnan avainala	Pyynnön käsittelyvaihe
1	0021	2015	Slovenia	Liikenneinfrastruktuurien ja ‑välineiden sekä innovatiivisten liikenneteknologioiden kehittäminen	Myönnetty
2	0263	2016	Portugali	Liikenneinfrastruktuurien ja ‑välineiden sekä innovatiivisten liikenneteknologioiden kehittäminen	Käsittely päätetty
3	0228	2016	Kypros	Ympäristö ja resurssitehokkuus	Käsittely päätetty
4	0187	2016	Romania	Inhimillinen pääoma, kulttuuri ja terveys	Myönnetty
5	0196	2016	Luxemburg	Tieto- ja viestintäteknologian kehittäminen ja käyttöönotto	Myönnetty
6	0608	2017	Irlanti	Tutkimus, kehitys ja innovointi	Myönnetty
7	0414	2017	Bulgaria	Muu	Myönnetty
8	0440	2017	Ei maakohtainen	Tutkimus, kehitys ja innovointi	Myönnetty
9	0405	2017	Ei maakohtainen	Energia-alan kehittäminen	Myönnetty
10	0521	2017	Ranska	Liikenneinfrastruktuurien ja ‑välineiden sekä innovatiivisten liikenneteknologioiden kehittäminen	Käsittely päätetty
11	0002ELENA	2017	Tanska	Ympäristö ja resurssitehokkuus	Myönnetty
12	0594	2017	Ranska	Tutkimus, kehitys ja innovointi	Myönnetty
13	0370	2017	Puola	Ympäristö ja resurssitehokkuus	Käsittely päätetty
14	0437	2017	Puola	Inhimillinen pääoma, kulttuuri ja terveys	Myönnetty
15	0843	2018	Ranska	Maatalous	Myönnetty
16	0711	2018	Kroatia	Muu	Myönnetty
17	0777	2018	Ei maakohtainen	Ympäristö ja resurssitehokkuus	Myönnetty
18	0016EBRD	2018	Romania	Tieto- ja viestintäteknologian kehittäminen ja käyttöönotto	Käsittely päätetty

• Kysely investointineuvontakeskuksen kanssa yhteistyössä toimineille kansallisille kehityspankeille ja ‑laitoksille (tilanne 31. joulukuuta 2018). Kysely lähetettiin 28. helmikuuta 2019 kaikkiaan 25 kansalliselle kehityspankille ja ‑laitokselle, jotka tekivät yhteistyötä keskuksen kanssa. Vastausten lopullinen määräaika oli 9. huhtikuuta 2019. Kyselyyn vastasi 20 laitosta 18 jäsenvaltiosta.
• Sähköinen kysely investointineuvontakeskuksen tuen lopullisille saajille kauden aikana. Tilintarkastustuomioistuin lähetti kyselyn 4. maaliskuuta 2019 kaikkiaan 88:lle investointineuvontakeskuksen lopulliselle edunsaajalle, ja vastausten määräaika oli 12. huhtikuuta 2019. Vastaus saatiin 43:lta keskuksen edunsaajalta 24 EU‑jäsenvaltiosta.

Liite III – EIP:n ja kansallisten kehityspankkien ja ‑laitosten väliset yhteisymmärryspöytäkirjat (2015–2018)

Maa	Kansallisen kehityspankin tai ‑laitoksen nimi	Yhteistyöpöytäkirja allekirjoitettu	Yhteistyön taso26
Itävalta	Austria Wirtschaftsservice Gesellschaft mbH (AWS)	2016	1
Belgia	Participatiemaatschappij Vlaanderen (PMV)	2018	1
Bulgaria	Rahoitusvälineiden rahastonhoitaja Bulgariassa (FMFIB)	2016	1,2
Bulgaria	Bulgarian kehityspankki (BDB)	2015	1
Kroatia	Hrvatska Banka za Obnovu i Razvitak (HBOR)	2015	1
Tšekki	Ceskomoravska Zarucni a Rozvojova Banka (CMZRB)	2016	1
Suomi	Finnvera	2017	1,2
Ranska	Bpifrance	2016	1,3
Ranska	Caisse des Dépôts et Consignations (CDC)	2016	1,2,3
Saksa	NRW.BANK	2017	1
Saksa	Kreditanstalt für Wiederaufbau (KfW)	2016	1
Unkari	Unkarin kehityspankki (MFB)	2015	1,2,3
Irlanti	Strategic Banking Corporation of Ireland (SBCI)	2016	1,2,3
Italia	Cassa Depositi e Prestiti (CDP)	2016	1,3
Latvia	Attistibas finansu institûcija Altum (ALTUM)	2015	1,2,3
Liettua	Investiciju ir versio garantijos (INVEGA)	2016	1,2
Liettua	Julkisten investointien kehittämisvirasto (VIPA)	2016	1,2,3
Alankomaat	Alankomaiden investointivirasto (NIA)	2016	1
Puola	Bank Gospodarstwa Krajowego (BGK)	2016	1,2
Puola	Puolan pankkiyhdistys, kansallinen yhteyspiste (ZBP)	2016	1,2
Portugali	Instituiçâo Financeira de Desenvolvimento (IFD)	2018	1,2
Slovakia	Slovak Investment Holding (SIH)	2016	1,2
Slovenia	SID Banka (SID)	2015	1,2,3
Espanja	Instituto de Credito Oficial (ICO)	2016	2
Ruotsi	Almi Företagspartner (ALMI)	2016	1

Liite IV – Investointineuvontakeskuksen tuloksellisuuskehys

1. Investointineuvontakeskuksen toimintaan (eli ”suoritteisiin”) liittyvät panos-/toimintaindikaattorit (Input/Activity indicators, IA)
2. Näiden toimien välittömiin vaikutuksiin liittyvät tuotosindikaattorit (Output indicators, OI)
3. Tuotos-/tulosindikaattorit (Outcome/Results indicators, OR), jotka kuvaavat sitä, mitä edunsaajille tarjottujen neuvontapalvelujen avulla saavutettiin.

Keskeinen tuloksellisuusindikaattori nro – tuotos­indikaattori	Keskeiset tuloksellisuusindikaattorit (9)	Määritelmä		Keskeiset seurantaindikaattorit (12)	Määritelmä	Keskeinen seurantaindikaattori nro
OI.1	Käsiteltyjen ja kohdennettujen pyyntöjen lukumäärä ja jakautuminen (ml. investointijärjestelyt) (OI.1).	Mitataan keskukselle osoitettujen ja sen käsittelemien pyyntöjen määrä (jakautuminen aloittain, maittain, julkisen/yksityisen hankkeen toteuttajan mukaan, tarvittavan avun tyypin mukaan).		Pyyntöjen lähde: Keskuksen verkkosivu / EIP:n yksiköt / ulkoiset kumppanit / Euroopan komissio / muut (IA.1).	Määritetään investointineuvontakeskuksen vastaanottaman pyynnön alkuperä (verkkoportaali, EIP, kansalliset kehityspankit ja ‑laitokset, Euroopan komissio ja muut lähteet).	IA.1
OI.2	Tekniseen apuun johtaneiden pyyntöjen osuus ja jakautuminen (ml. arvio lisäpyyntöjen osuudesta) (OI.2).	Mitataan tekniseen apuun johtaneiden keskukselle esitettyjen pyyntöjen prosenttiosuus.		Investointivalmiuteen pääsevien hankkeiden arvioitu osuus ja syntyneiden investointien määrä (OR.1).	Mitataan investointivalmiuden saavuttaneiden vastaan­otettujen pyyntöjen prosentuaalinen osuus ja reaalitaloudessa toteutuneiden vastaanotettujen pyyntöjen prosentuaalinen osuus.	OR.1
				Aikaansaatujen investointien lukumäärä ja volyymi (ESIR-rahaston kautta ja ESIR-rahaston ulkopuolella).	Mitataan investointineuvontakeskuksen vastaanottamien pyyntöjen seurauksena syntyneiden investointien lukumäärä ja volyymi.	OR.2
				Investointijärjestelyjen perustamiseen annetun tuen määrä (OR.3).	Mitataan neuvonnan kohteena olleiden mahdollisten investointijärjestelyjen määrä.	OR.3
				Luotujen investointijärjestelyjen lukumäärä (OR.4)	Mitataan luotujen investointijärjestelyjen määrä.	OR.4
				Täydentävyysindikaattori, jossa käytetään lisäarvoon liittyviä mittareita (OR.5).	Mitataan keskuksen toteuttamien teknisen avun hankkeiden lukumäärä kussakin luokassa, joita ovat esimerkiksi pyynnössä esitetyt taidot, tukikelpoisuus, volyymi, mittakaava / moniulotteiset näkökohdat.	OR.5
OI.3	Keskimääräinen ensimmäinen reaktioaika (OI.3)	Mitataan vastaanotettujen pyyntöjen vastaanottopäivän ja pyynnön esittäjälle annetun ensimmäisen vastauksen päivämäärän välinen aika. Tätä olisi pidettävä toimintaindikaattorina.		Tyytyväisyystutkimus (OI.7)	Mitataan keskuksen käyttäjien ja edunsaajien ilmaisema tyytyväisyys virallisella palautemenettelyllä.	OI.7
OI.4	Ulkoisten kumppanuuksien lukumäärä (OI.4).	Mitataan niiden yhteisymmärryspöytäkirjojen tai sopimusten lukumäärä, jotka on tehty voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen, kansainvälisten rahoituslaitosten, jäsenvaltioiden, kansallisten viranomaisten tai muiden tahojen (esim. yhdistysten) kanssa.		Palveluntarjoajiksi tulevien ulkoisten kumppanuuksien lukumäärä (yhteisymmärryspöytäkirjaan perustuvan yhteistyön taso 3) (OR.6).	Mitataan niiden ulkoisten kumppanuuksien lukumäärä, jotka ovat saavuttaneet tason 3 yhteistyön keskuksen alaisuudessa toimivana palveluntarjoajana.	OR.6
OI.5	Sellaisten järjestettyjen ja osallistumisen kohteena olleiden tapahtumien, kokousten ja seminaarien määrä, joihin osallistuu monia kumppaneita (OI.5).	Mitataan keskuksen järjestämien tapahtumien määrä ja se, kuinka monta kertaa keskuksen/neuvontapalvelu­osaston edustajat ovat osallistuneet ulkoisiin tapahtumiin.		Osallistumisaste sellaisiin tapahtumiin, kokouksiin ja seminaareihin, joihin osallistuu monia kumppaneita (OI.8).	Mitataan järjestettyjen tapahtumien, kokousten ja seminaarien osallistujamäärä ja ‑tyyppi.	OI.8
OI.6	Sidottujen ja käytettyjen vuotuisten määrärahojen prosenttiosuus (OI.6).	Mitataan sitä prosenttiosuutta vuotuisista määrärahoista, joka on sidottu ja käytetty.		Arvio siitä, kuinka paljon aikaa keskuksen kumppanit käyttävät palveluntarjoajina keskukseen liittyviin neuvontapalveluihin (yhteisymmärryspöytäkirjaan perustuvan yhteistyön taso 3) (OI.9).		OI.9
OI.10	Hankkeiden kypsyysaste ennen ja jälkeen keskuksen antaman neuvonnan.			Sellaisten hankkeiden määrä, joissa on yhdistettynä rahoitusta myös muista EU:n rahoituslähteistä (ERI-rahastot, Verkkojen Eurooppa ‑väline, Horisontti 2020 ‑puiteohjelma) (OI.12).	Mitataan sellaisten investointineuvontakeskuksen tukemien hankkeiden määrää, joissa on yhdistettynä rahoitusta myös muista EU:n rahoituslähteistä.
OI.11	Investointineuvonta­keskuksen tukemien hankkeiden määrä (esim. ilmastotoimet, kiertotalous, digitaalitalous, rajat ylittävät hankkeet).			Maantieteellinen tasapainosuhde koheesiopolitiikan ja muiden kuin koheesiopolitiikan piiriin kuuluvien jäsenvaltioiden osalta (OI.13).	Mitataan investointineuvontakeskukselle osoitettujen hankkeiden jakautumista koheesiopolitiikan piiriin kuuluvissa maissa ja muissa maissa.
IA.3	Kansallisilta kehityspankeilta ja ‑laitoksilta saatujen pyyntöjen määrä	Mitataan kansallisten kehityspankkien ja ‑laitosten investointineuvontakeskukselle osoittamien pyyntöjen määrä.

Liite V – Euroopan tilintarkastustuomioistuimen analyysi investointineuvontakeskuksen tuotos- ja tulosseurantaindikaattoreista

Keskuksen tuotosindikaattorit	Kuvaus	Rajoite
IA.3	”Kansallisilta kehityspankeilta ja ‑laitoksilta saatujen pyyntöjen määrä”	Tämä uusi indikaattori ei liity muutettuun ESIR-asetukseen, ja se olisi voitu määritellä aiemmin, koska sillä mitataan investointineuvontakeskuksen vastaanottamien pyyntöjen alaluokkaa, joka on jo toisen keskeisen seurantaindikaattorin kattama (IA.1: ”Pyyntöjen lähde”).
OI.2	”Tekniseen apuun johtaneiden pyyntöjen osuus ja jakautuminen”	Tämä indikaattori perustuu keskukselle osoitettujen, tekniseen apuun johtaneiden ”kohdennettujen pyyntöjen” prosenttiosuuden laskemiseen. Muun tyyppisissä pyynnöissä voidaan kuitenkin hyödyntää asiantuntemusta (esim. yleinen tietämys, ehdotettu yhteistyö, rahoituspyyntö tai rahoitusneuvonta).
OI.3	”Keskimääräinen reaktioaika”	Tämä indikaattori ei mittaa keskuksen toiminnan tuotosta. Ensimmäiseen pyyntöön vastaamiseen kuluva aika toimii neuvontaprosessin yhden osatekijän mittarina.
OI.5	”Sidottujen ja käytettyjen vuotuisten määrärahojen prosenttiosuus”	Tällä indikaattorilla mitataan panosta (investointineuvontakeskuksen avustuksen käyttö) pikemminkin kuin tuotosta (toimitetut palvelut).
OI.10	”Hankkeiden kypsyysaste ennen ja jälkeen keskuksen antaman neuvonnan”	Uutta indikaattoria koskevia lukuja ei ollut saatavilla tarkastuksen ajankohtana (eli vuoden 2018 teknisessä kertomuksessa). Investointineuvontakeskus alkoi kirjata tietoja keskuksen hallintojärjestelmiin saapuvien hankkeiden kypsyysasteesta vasta vuoden 2018 jälkipuoliskolla (tietoja neuvonnan kohteena olleiden hankkeiden kypsyysasteesta ei ollut vielä kirjattu).
OI.11	”Investointineuvontakeskuksen tukemien hankkeiden määrä (esim. ilmastotoimet, kiertotalous, digitaalitalous, rajat ylittävät hankkeet)”	Uutta indikaattoria koskevia lukuja ei ollut saatavilla tarkastuksen ajankohtana (eli vuoden 2018 teknisessä kertomuksessa), mutta tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että kirjattujen tietojen hyödyllisyyttä rajoittaa se, että kunkin painopistealan osalta ei käytetä erillisiä koodeja.

Keskuksen tulosindikaattori	Määritelmä	Rajoite
OR.1	”Sellaisten hankkeiden arvioitu osuus, jotka saavuttavat investointivalmiuden, ja syntyneiden investointien määrä”	Tämän indikaattorin tarkoituksena on mitata niiden vastaanotettujen pyyntöjen prosenttiosuutta, jotka ovat saavuttaneet investointivalmiuden, ja niiden vastaanotettujen pyyntöjen prosenttiosuutta, jotka ovat johtaneet tosiasiallisiin investointeihin. Keskuksen johto ilmoitti, että keskukselle osoitetuista 104 hankkeesta 47 oli johtanut tosiasiallisiin investointeihin 31. joulukuuta 2018 mennessä. Ilmoitettu luku ei vastaa indikaattorin määritelmää eikä sen tukena ole hallintatietokannassa olevia tietueita.
OR.2	”Aikaansaatujen investointien lukumäärä ja volyymi (ESIR-rahaston kautta ja ESIR-rahaston ulkopuolella)”	Investointineuvontakeskuksen johto raportoi 16 hankkeesta, jotka olivat tuottaneet investointeja ESIR-rahaston ulkopuolella, ja 28 hankkeesta, jotka olivat tuottaneet investointeja ESIR-rahaston kautta (tilanne 31. joulukuuta 2018). Raportointi ei vastaa indikaattorin määritelmää (ei ole selvää, mihin ”aikaansaatujen investointien määrällä” viitataan). Aikaansaatujen investointien volyymiä euroina ei kirjata järjestelmällisesti hallintatietokantaan eikä sitä sisällytetä tekniseen raporttiin.
OR.3 ja OR.4	”Investointijärjestelyjen perustamisen osalta annetun tuen määrä” ja ”Aikaansaatujen investointijärjestelyjen lukumäärä”	Näillä indikaattoreilla mitataan neuvonnan kohteena olleiden ja aikaansaatujen investointijärjestelyjen määrää. Investointineuvontakeskuksen johto raportoi, että neuvonnan kohteena oli 31.12.2018 mennessä 33 mahdollista investointijärjestelyä, joista 16 toteutui. Investointineuvontakeskuksen johto ilmoitti tarkastajille toimittamassaan selvityksessä, että vain 12 neuvontapyyntöä koski investointijärjestelyjen mahdollista perustamista. Investointineuvontakeskus ei pidä kirjaa tosi­asiallisesti aikaansaaduista investointijärjestelyistä.
OR.5	”Täydentävyysindikaattori, jossa käytetään lisäarvoon liittyviä mittareita”	Indikaattori määritellään sen perusteella, kuinka monta toimeksiantoa investointineuvontakeskus on suorittanut kussakin luokassa (esim. taidot, tukikelpoisuus, volyymi ja mittakaava / moniulotteiset pyynnön näkökohdat). On epäselvää, mitä ”tuloksia” tämän indikaattorin yhteydessä on ilmoitettava, koska teknisen raportin kohdissa 2.5.2 ja 2.5.3 esitetään tilastollinen analyysi vastaanotettujen pyyntöjen käsittelystä.
OR.6	”Palveluntarjoajiksi tulevien ulkoisten kumppanuuksien lukumäärä”	Indikaattorilla mitataan niiden ulkoisten kumppanuuksien määrää, jotka ovat saavuttaneet tason 3 yhteistyön keskuksen kanssa. Tämä indikaattori voitaisiin oikeammin määrittää keskuksen toiminnan mittaamiseksi.

Liite VI Investointineuvontakeskukselle osoitetut pyynnöt, jotka liittyvät EIP:n/ESIR-rahaston hyväksymiin tai sopimiin toimiin

Keskukselle osoitetun pyynnön tunniste	Maa	Ala	Keskus vastaan­ottanut pyynnön (päivämäärä)	Pyynnön käsittelyvaihe 31.12.2018	EIP/ESIR-rahasto allekirjoittanut sopimuksen	EIP:n/ESIR-rahaston hyväksyntä
858	Puola	Ympäristö ja resurssitehokkuus	25.10.2018	Arvioitavana	5.9.2018
843	Ranska	Maatalous	1.10.2018	Myönnetty	23.11.2018
815	Romania	Ympäristö ja resurssitehokkuus	13.8.2018	Myönnetty	17.12.2018
766	Puola	Energia-alan kehittäminen	22.5.2018	Myönnetty	2.1.2019
706	Liettua	Ympäristö ja resurssitehokkuus	13.3.2018	Myönnetty		9.10.2018
622	Italia	Ympäristö ja resurssitehokkuus	8.12.2017	Myönnetty	22.5.2019
621	Bulgaria	Liikenneinfrastruktuurien ja ‑välineiden sekä innovatiivisten liikenneteknologioiden kehittäminen	6.12.2017	Käsittely lopetettu (toimeksiantoa ei ole aloitettu, pyyntö ohjattu eteenpäin)	20.12.2018
590	Puola	Inhimillinen pääoma, kulttuuri ja terveys	7.11.2017	Myönnetty	15.5.2018
565	Espanja, Portugali, Ranska	Muu	20.9.2017	Myönnetty	12.11.2018
461	Belgia	Energia-alan kehittäminen	3.5.2017	Myönnetty		15.5.2018
437	Puola	Inhimillinen pääoma, kulttuuri ja terveys	25.4.2017	Myönnetty	18.10.2017
003	Latvia	Liikenneinfrastruktuurien ja ‑välineiden sekä innovatiivisten liikenneteknologioiden kehittäminen	22.7.2015	Myönnetty		18.7.2017

Lyhenteet

COP21: Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen osapuolten 21. konferenssi

EaSI: Työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva Euroopan unionin ohjelma (EU‑Programme for Employment and Social Innovation)

EBRD: Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki

EEEF: Euroopan energiatehokkuusrahasto

EIP: Euroopan investointipankki

EIPP: Euroopan investointihankeportaali

ELENA: Euroopan paikallinen energiatuki

EPEC: Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia käsittelevä eurooppalainen asiantuntijakeskus (European PPP Expertise Centre)

ERI-rahastot: Euroopan rakenne- ja investointirahastot

ESIR-asetus: Asetus (EU) 2015/2017, jota on muutettu asetuksella (EU) 2017/2356

ESIR-rahasto: Euroopan strategisten investointien rahasto

EU: Euroopan unioni

FAFA: EU:n ja EIP:n välinen rahoitusta ja hallintoa koskeva puitesopimus (Financial and Administrative Framework Agreement)

InnovFin: EIP – tutkimus- ja innovointihankkeita koskeva neuvonta

JASPERS: Euroopan alueiden hankkeille annettava yhteinen apu (Joint Assistance to Support Projects in European Regions)

MRK: Monivuotinen rahoituskehys

PF4EE: Energiatehokkuuden yksityinen rahoitus

Pk-yritykset: Pienet ja keskisuuret yritykset

Sanasto

ELENA-väline: Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan kuuluva EIP:n ja Euroopan komission yhteinen aloite, jossa myönnetään avustuksia tekniseen apuun energiatehokkuutta, hajautettua uusiutuvaa energiaa ja kaupunkiliikennettä koskevien ohjelmien täytäntöönpanossa.

Euroopan investointihankeportaali (EIPP): Komission ylläpitämä verkkoportaali, jonka kautta EU:ssa toimivat hankkeiden toteuttajat – julkiset tai yksityiset – voivat olla yhteydessä mahdollisiin sijoittajiin eri puolilla maailmaa.

Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ERI-rahastot): EU:n viisi keskeistä rahastoa, joista tuetaan taloudellista kehitystä koko EU:n alueella: Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto, koheesiorahasto, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahasto. Niitä koskevat samat säännöt.

Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR): Euroopan investointipankin (EIP) ja komission perustama investointitukimekanismi, jolla pyritään saamaan yksityistä rahoitusta EU:n kannalta strategisesti merkittäville hankkeille. Tunnetaan myös Junckerin suunnitelmana. Mekanismi on nyt integroitu EIP-ryhmään.

InnovFin-neuvontapalvelu: EIP:n neuvontapalvelu, jonka avulla opastetaan laatimaan tutkimus- ja innovointihankkeet siten, että hankkeiden rahoituksensaantimahdollisuudet paranevat. Pitkällä aikavälillä tämä lisää niiden täytäntöönpanomahdollisuuksia. Neuvontapalvelu tarjoaa myös neuvontaa investointiedellytysten parantamiseksi toimilla, jotka eivät ole hankekohtaisia.

InvestEU-neuvontakeskus: Investointineuvontakeskuksen seuraajamekanismi vuodesta 2021 alkaen. Mekanismi perustuu myös muihin teknisen avun aloitteisiin (esim. ELENA ja InnovFin-neuvontapalvelu) ja tarjoaa tukea InvestEU‑rahaston tavoitteiden mukaisesti.

InvestEU-rahasto: InvestEU‑rahaston on määrä olla ESIR-rahaston ja nykyisten keskitetysti hallinnoitujen rahoitusvälineiden (ulkoisten toimien rahoitusvälineet pois luettuna) seuraajaohjelma.

Investointijärjestelyt: Erityisjärjestely rahoituksen kanavoimiseksi useisiin investointihankkeisiin yhden jäsenvaltion sisällä, laajemmalla maantieteellisellä alueella tai tietyllä alalla.

Investointineuvontakeskuksen palkkiot: EIP:n investointineuvontakeskuksen palveluista perimät maksut.

Investointineuvontakeskuksen talousarvio: Investointineuvontakeskuksen tukikelpoisten kustannusten kattamiseen käytettävissä olevat resurssit.

JASPERS: Euroopan komission, EIP:n ja EBRD:n välinen teknisen avun kumppanuus, joka tarjoaa edunsaajamaille riippumatonta neuvontaa Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta yhteisrahoitettavien korkealaatuisten suurhankkeiden valmistelussa.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet: Julkisyhteisön ja yksityisen kumppanin välinen pitkäaikainen sopimusjärjestely, jossa yksityinen kumppani tuottaa ja rahoittaa julkisen palvelun ja jakaa siihen liittyvät riskit.

Kansalliset kehityspankit ja ‑laitokset: Oikeussubjekteja, jotka harjoittavat ammattimaista rahoitustoimintaa ja joille jäsenvaltio tai jäsenvaltion keskus-, alue- tai paikallistason yhteisö on antanut tehtäväksi toteuttaa kehittämis- tai edistämistoimia.

Koordinointikomitea: Investointineuvontakeskusta johtaa neljä henkilöä käsittävä koordinointikomitea, joka koostuu kahdesta komission edustajasta ja kahdesta EIP:n edustajasta. Koordinointikomitean tehtävänä on tarkastella strategiaa ja toimintapolitiikkaa, valvoa keskuksen toimintaa, raportoida sidosryhmille, määrittää palveluja ja hyväksyä hinnoittelupolitiikka.

Rahoitusväline: EU:n talousarviosta maksettava rahoitustuki, joka voi olla muodoltaan pääomasijoitus tai oman pääoman luonteinen sijoitus, laina tai takaus tai muu riskinjakoväline.

Tekninen apu: Neuvontatuki, jolla parannetaan hankkeiden toteuttajien ja rahoituksen välittäjien valmiuksia toteuttaa rahoitus- ja investointitoimia investointihankkeen kaikissa vaiheissa.

Teknistä apua koskeva toimenpideohjelma: Ohjelmilla pyritään vahvistamaan maan hallinnollisia valmiuksia Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) hallinnoinnissa ja täytäntöönpanossa.

Tarkastustiimi

Tilintarkastustuomioistuin esittää erityiskertomuksissaan tulokset tarkastuksista, joita se kohdistaa EU:n toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin tai yksittäisten talousarvioalojen hallinnointiin liittyviin aihealueisiin. Tilintarkastustuomioistuin valitsee ja suunnittelee nämä tarkastustehtävät siten, että niillä saadaan aikaan mahdollisimman suuri vaikutus. Se ottaa valinta- ja suunnitteluvaiheessa huomioon tuloksellisuuteen tai säännönmukaisuuteen kohdistuvat riskit, asianomaisten tulojen tai menojen määrän, tulevat kehityssuunnat sekä poliittiset näkökohdat ja yleisen edun.

Tästä tuloksellisuuden tarkastuksesta vastasi V tarkastusjaosto, jonka erikoisalana on Euroopan unionin rahoitus ja hallinto. Tarkastusjaoston puheenjohtaja on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Tony Murphy. Tarkastus toimitettiin tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Annemie Turtelboomin johdolla ja siihen osallistuivat kabinettipäällikkö Florence Fornaroli, kabinettiavustaja Celil Ishik, johtajan assistentti James Mcquade, toimialapäällikkö Ralph Otte, tehtävävastaava Felipe Andrés Miguélez sekä tarkastajat Aino Nyholm, Ilias Nikolakopoulos ja Martin Puc.

COVID-19-pandemian ja tiukkojen eristäytymistoimenpiteiden vuoksi tarkastustiimin kuva ei ole saatavilla.

Loppuviitteet

¹ COM(2014) 903 final, Bryssel, 26. marraskuuta 2014.

² Tilintarkastustuomioistuin julkaisi vuonna 2019 erityiskertomuksen ”Euroopan strategisten investointien rahasto: täysi onnistuminen edellyttää lisätoimia”.

³ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/1017, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2017/2396 (EUVL L 345, 27.12.2017, s. 34).

⁴ ESIR-asetus, 6 artikla.

⁵ ESIR-asetus, 14 artiklan 2 kohta.

⁶ Asetus (EU) 2017/2356.

⁷ Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus InvestEU-ohjelman perustamisesta (COM(2018) 439 final).

⁸ ESIR-asetus, 14 artiklan 2 kohta.

⁹ Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012 unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, 20.12.2012, s. 1), 18 artiklan 1 kohta.

¹⁰ Tutkimus Market gap analysis for advisory services under the Hub, PWC, lokakuu 2016.

¹¹ Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 3/2019, sivu 37.

¹² Kysely esitettiin 88 edunsaajalle ja siihen saatiin 43 vastausta, eli vastausprosentti oli 48,86.

¹³ Investointineuvontakeskukseen liittyvä EU:n ja EIP:n kumppanuutta koskeva puitesopimus, 4 artiklan 3 kohta.

¹⁴ Tutkimus Market gap analysis for advisory services under the Hub, PWC, lokakuu 2016.

¹⁵ Pöytäkirja helmikuussa 2018 pidetystä koordinointikomitean kokouksesta.

¹⁶ Periaatteet ja prosessi, joita investointineuvontakeskus soveltaa komission pääosastojen kanssa tai niitä varten tehtävään yhteistyöhön.

¹⁷ ESIR 2.0 ‑asetuksen mukaisesti neuvontatuen uusiin painopisteisiin kuuluivat ESIR-tukeen oikeutetut hankkeet ja ilmastotoimet, digitaaliset ja rajat ylittävät hankkeet sekä hankkeet, joihin liittyy innovatiivisia rahoitusvälineitä, investointijärjestelyjä tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia.

¹⁸ Lähde: ESIR-rahastoa koskevat EIP:n luvut – tammikuu 2019.

¹⁹ ESIR-asetus (EU) 2015/1017, 2 artiklan 4 kohta.

²⁰ Nämä kolme luokkaa voivat olla päällekkäisiä, joten prosenttiosuuden laskenta ei ole pätevä.

²¹ Investointineuvontakeskuksen teettämä tarvearviointitutkimus, PWC.

²² ESIR-asetus, 14 artiklan 6 kohta.

²³ Erillisavustusta koskeva sopimus, 2016.

²⁴ Uusi liite, joka koskee EIP:n EBRD:lle antaman rahoitustuen edellytyksiä, erillisavustusta koskeva sopimus 2016.

²⁵ ESIR-asetuksen 6 artiklassa määritellään ESIR-rahaston kelpoisuusvaatimukset EU:n takauksen käytölle.

²⁶ Taso 1: tiedon ja parhaiden käytäntöjen jakaminen ja levittäminen
Taso 2: toiminta investointineuvontakeskuksen mahdollisten edunsaajien paikallisena yhteyspisteenä
Taso 3: neuvontapalvelujen tarjoaminen keskuksen puolesta.

Tarkastuksen eteneminen

Tapahtuma	Päivämäärä
Tarkastuksen suunnittelumuistio hyväksytty / tarkastus alkoi	5.12.2018
Kertomusluonnos lähetetty virallisesti komissioon (tai muulle tarkastuskohteelle)	28.1.2020
Lopullinen kertomus hyväksytty kuulemismenettelyn jälkeen	31.3.2020
Komission (tai muun tarkastuskohteen) viralliset vastaukset saatu kaikilla kielillä	21.4.2020

Yhteystiedot

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG

Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx
Verkkosivut: eca.europa.eu
Twitter: @EUAuditors

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2020

PDF	ISBN 978-92-847-4666-8	ISSN 1977-5792	doi:10.2865/351359	QJ-AB-20-010-FI-N
HTML	ISBN 978-92-847-4628-6	ISSN 1977-5792	doi:10.2865/983925	QJ-AB-20-010-FI-Q

TEKIJÄNOIKEUDET

© Euroopan unioni, 2020.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen päätöksellä nro 6-2019, joka koskee avoimen datan politiikkaa ja asiakirjojen uudelleen käyttämistä, pannaan täytäntöön datan ja asiakirjojen uudelleenkäyttöä koskevat tilintarkastustuomioistuimen periaatteet.

Ellei toisin ilmoiteta (esimerkiksi yksittäisissä tekijänoikeusilmoituksissa), Euroopan tilintarkastustuomioistuimen sisältöihin, jotka EU omistaa, myönnetään käyttöoikeudet Creative Commons Attribution 4.0 International (CC BY 4.0) licence ‑käyttöoikeuden nojalla. Tämä merkitsee, että uudelleenkäyttö on sallittua, jos sisällön tuottaja mainitaan asianmukaisesti ja sisältöön tehdyistä muutoksista ilmoitetaan. Uudelleenkäyttäjä ei saa vääristää asiakirjojen alkuperäistä merkitystä tai sanomaa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa mistään seurauksista, jotka johtuvat uudelleenkäytöstä.

Uudelleenkäyttäjän on hankittava tarvittavat lisäoikeudet, jos tietty sisältö esittää tunnistettavissa olevia henkilöitä esimerkiksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöstä otetuissa valokuvissa tai jos sisällössä on mukana kolmansien tahojen töitä. Jos tällainen lisäoikeus saadaan, yllä mainittu yleinen käyttöoikeus peruuntuu. Lisäoikeutta koskevassa luvassa on selvästi ilmoitettava käyttöoikeuden rajoitukset.

Jos sisällöt eivät ole EU:n omaisuutta, voi olla, että lupa niiden käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä suoraan asianomaisilta tekijänoikeuksien haltijoilta:

Kaavio 9: Karttatausta ©OpenStreetMap-osallistujat, joille on myönnetty käyttölupa Creative Commons Attribution-ShareAlike 2.0 ‑lisenssin (CC BY-SA) mukaisesti.

Tietokoneohjelmistot tai asiakirjat, joihin kohdistuu teollisoikeuksia, kuten patentteja, tavaramerkkejä, rekisteröityjä malleja, logoja ja nimiä, eivät kuulu Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uudelleenkäyttöperiaatteiden piiriin, eikä niiden käyttöön anneta lupaa.

EU:n toimielinten verkkosivuilla (joiden verkkotunnuksen loppuosa on europa.eu) on linkkejä ulkopuolisille verkkosivuille. Koska Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa näistä sivustoista, on suositeltavaa, että tutustutte niiden tietosuoja- ja tekijänoikeusperiaatteisiin.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logon käyttäminen

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logoa ei saa käyttää ilman tilintarkastustuomioistuimen ennakkosuostumusta.

Yhteydenotot EU:hun

Käynti tiedotuspisteessä
Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostitse
Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä

• soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
• soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696 tai
• sähköpostitse: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Tietoa EU:sta

Verkkosivut
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla, https://europa.eu/european-union/index_fi

EU:n julkaisut
EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata osoitteesta https://op.europa.eu/fi/publications. Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. https://europa.eu/european-union/contact_fi).

EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1952 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa osoitteessa http://eur-lex.europa.eu

EU:n avoin data
EU:n avoimen datan portaalin (http://data.europa.eu/euodp/fi) kautta on saatavilla EU:n data-aineistoja. Data on ilmaiseksi ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten.