Toimintamme vuonna 2021
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuotuinen toimintakertomus
Euroopan tilintarkastustuomioistuin
Keitä me olemme
- Euroopan unionin ulkoinen tarkastaja
- perustettiin vuonna 1975 Brysselin sopimuksella, aloitti toimintansa lokakuussa 1977
- täysivaltainen Euroopan unionin toimielin vuonna 1993 tehdystä Maastrichtin sopimuksesta lähtien
- päätoimipaikka Luxemburgissa
- kollegiaalinen elin, johon kuuluu 27 jäsentä (yksi kustakin EU:n jäsenvaltiosta); jäsenet nimittää neuvosto Euroopan parlamenttia kuultuaan
- toimielimessä työskentelee noin 900 henkilöä, jotka edustavat kaikkia EU:n kansallisuuksia.
Mitä me teemme
- tarkastamme, että EU:n tilinpito on kunnossa ja EU soveltaa varainhoitosääntöjään oikein; lisäksi varmistamme, että EU:n toimintapolitiikat ja ohjelmat saavuttavat niille asetetut tavoitteet ja tuottavat vastinetta rahalle
- pyrimme osaltamme parantamaan EU:n varainhoitoa sekä edistämään tilivelvollisuutta ja avoimuutta
- varoitamme riskeistä, tuotamme varmuutta, tuomme esiin puutteita ja saavutuksia sekä opastamme EU:n päätöksentekijöitä ja lainsäätäjiä
- esitämme huomautuksemme ja suosituksemme Euroopan parlamentille, neuvostolle, kansallisille hallituksille ja parlamenteille sekä suurelle yleisölle.
Presidentin esipuhe
Hyvä lukija
Vuonna 2021 covid-19-pandemia haittasi edelleen suuresti ihmisten elämää Euroopan unionissa ja sen jäsenvaltioissa.
EU:n antaman taloudellisen tuen määrä on näinä vaikeina aikoina ennätyksellisen suuri. Vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen (MRK) yhteydessä myönnettyjen perinteisten budjettivarojen lisäksi EU käynnisti Next Generation EU (NGEU) ‑aloitteen. Kyseessä on elvytyspaketti, jonka avulla käyttöön asetetaan velkapapereihin perustuvaa lisärahoitusta.
Tätä taustaa vasten hyväksyimme tammikuussa vuosille 2021–2025 uuden strategian, jonka yhteydessä keskitymme kolmeen strategiseen tavoitteeseen. Ne ohjaavat tulevina vuosina tilintarkastustuomioistuimen toimintaa EU:n rahoituksen tarkastajana. Tavoitteenamme on saada aikaan tarvittavat organisaatiomuutokset ja käyttää resurssejamme vaikuttavalla ja tehokkaalla tavalla.
Tässä toimintakertomuksessa luodaan katsaus työhömme vuonna 2021, joka oli uuden strategiamme ensimmäinen täytäntöönpanovuosi. Lisäksi annamme tietoa hallinnostamme, henkilöstöstämme, tarkastuksen tukitoiminnoista ja varainhoidostamme.
Käynnissä olevasta pandemiasta huolimatta säilytimme toiminnan jatkuvuuden koko vuoden ajan ja sopeuduimme jatkuvasti muuttuviin työoloihin.
Julkaisimme vuonna 2021 kaikki vuosikertomuksemme virallisten määräaikojen puitteissa. Lisäksi julkaisimme 32 erityiskertomusta ja katsausta, joiden osalta viivästykset pidettiin kohtuullisina.
EU:n kansalaiset sekä EU‑tason ja jäsenvaltioiden tason institutionaaliset sidosryhmämme ja kumppanimme voivat edelleen luottaa siihen, että raportoimme riippumattomasti ja objektiivisesti EU:n tulevaisuuteen vaikuttavista keskeisistä kysymyksistä tuomalla esiin toimissa ilmenneet onnistumiset ja epäonnistumiset ja antamalla muutossuosituksia.
Osoitamme solidaarisuutemme Ukrainalle. Olemme tuominneet jyrkästi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja järjestäneet humanitaarista apua Venäjän hyökkäyksen uhreille. Nämä ovat synkkiä aikoja Euroopalle. EU:n on osoitettava yhtenäisyyttä nyt enemmän kuin koskaan.
Toivomme, että tämän vuoden toimintakertomus antaa lukijalleen hyödyllistä tietoa.
Klaus-Heiner Lehne
presidentti
Katsaus vuoteen 2021
Toimintamme
Työskentely covid-19-pandemian aikana
Vuonna 2021 työskentelimme yhä covid-19-pandemiaan liittyvien matkustusrajoitusten ja kansanterveydellisten rajoitusten alaisina. Mahdollisuutemme toimittaa tarkastuksia paikan päällä oli edelleen erittäin rajallinen. Jatkoimme yhä työskentelytapamme muuttamista ja uuteen tilanteeseen sopeutumista.
Henkilöstömme onnistui sopeutumaan jatkuvasti muuttuviin työoloihin ja oppi nopeasti käyttämään uusia välineitä. Kävi selväksi, että pystyisimme tarvittaessa tekemään työskentelytapoihimme nopeita muutoksia ja samalla jatkamaan vaikuttavaa julkisen talouden tarkastustoimintaa EU:ssa.
Onnistuimme toimittamaan oikea-aikaisia tarkastuskertomuksia, lausuntoja ja katsauksia. Saimme aikaan merkityksellisiä johtopäätöksiä ja esitimme relevantteja suosituksia – joissakin tapauksissa yksinomaan virtuaalisten työmenetelmien avulla. Pyrimme tulevaisuudessa soveltamaan viimeisten kahden vuoden aikana kertyneitä kokemuksia onnistuneesti ja lisäämään paikalla toimittamiemme tarkastusten tehokkuutta ja niiden tuottamaa lisäarvoa yhdistämällä tarkastukset virtuaalisten menetelmien avulla tapahtuvaan työhön.
Tilintarkastustuomioistuimen uusi strategia vuosille 2021–2025
Tilintarkastustuomioistuimella on useiden vuosien ajan ollut käytössä monivuotisia strategioita. Niiden avulla on suunnattu tarkastustyötä pitkällä aikavälillä ja tuettu sellaisia organisaatiomuutoksia, joilla toimintaa on pyritty jatkuvasti parantamaan. Strategioidensa avulla tilintarkastustuomioistuin on pyrkinyt pysymään edelläkävijänä julkissektorin tarkastuksen alalla.
Vuoden 2021 lopussa päättyi uuden, vuosia 2021–2025 koskevan strategiamme ensimmäinen toteutusvuosi. Strategiset tavoitteemme tälle viisivuotiskaudelle ovat seuraavat: tilivelvollisuuden, läpinäkyvyyden ja tarkastusjärjestelyjen parantaminen kaiken tyyppisissä EU:n toimissa; tarkastusten kohdentaminen sellaisille aloille ja sellaisiin aiheisiin, joiden osalta voimme tuottaa eniten lisäarvoa; vahvan tarkastusvarmuuden tuottaminen haastavassa ja muuttuvassa toimintaympäristössä.
Strategian käytännön toteutusta silmällä pitäen sovimme kutakin tavoitetta ja päämäärää koskevista täytäntöönpanotoimenpiteistä sekä niihin liittyvistä vastuualueista ja määräajoista. Tänä vuonna olemme edistyneet hyvin useissa toimissa, erityisesti seuraavissa:
- vuosikertomuksen ja sen perustana olevaa tarkastuslausumaa koskevan lähestymistavan tarkistaminen
- strategisen tarkastustavan laatiminen Next Generation EU ‑aloitetta varten, elpymis- ja palautumistukiväline mukaan luettuna
- petoksiin sovellettavan toimintasuunnitelman laatiminen
- työsuunnitelman laadintajärjestelmän tarkistaminen
- tarkoituksenmukaisten tulosindikaattorien asettaminen strategian täytäntöönpanon seurantaa varten
- uuden viestintästrategian laadinta.
EU:n toimien tuloksellisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tarkastus
Tilintarkastustuomioistuin laatii tarkastustensa pohjalta EU:n kansalaisten ja päätöksentekijöiden käyttöön riippumattomia ja objektiivisia kertomuksia, jotka koskevat EU:n tulevaisuuden kannalta keskeisen tärkeitä aiheita. Kiinnitämme kertomuksissamme huomiota siihen, mikä toimii hyvin ja mikä ei.
Tuloksellisuustarkastuksissa tilintarkastustuomioistuin tutkii EU:n toimintapolitiikkojen ja ohjelmien vaikuttavuutta, tehokkuutta ja taloudellisuutta. Nämä tarkastukset keskittyvät EU:n ongelmia kuvastaviin aiheisiin, kuten
- luonnonvarojen kestävään ja ympäristöystävälliseen käyttöön
- kasvuun ja osallisuuteen
- muuttoliikkeen ja globaalin kehityksen haasteisiin
- sisämarkkinoihin ja pankkiunioniin
- Euroopan unionin tilivelvollisuuden ja tehokkuuden varmistamiseen.
Näiden tarkastusten tarkoituksena on auttaa Euroopan unionia saavuttamaan paremmin toimintapoliittiset tavoitteensa.
Tilintarkastuksissa ja säännönmukaisuuden tarkastuksissa, jotka kohdistuvat EU:n talousarvioon ja Euroopan kehitysrahastojen talousarvioihin, tilintarkastustuomioistuin antaa tarkastuslausuman tilinpäätöksen luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta.
Tilintarkastustuomioistuin voi lisäksi toimittaa valittuja säännönmukaisuuden tarkastuksia, joissa tutkitaan EU:n talousarviokirjanpidon ja varainhoidon tilaa tai arvioidaan, ovatko EU:n varojen keräämiseen ja käyttöön tarkoitetut hallinto- ja valvontajärjestelmät EU:n ja kansallisten säännösten mukaisia.
Tilintarkastustuomioistuin on myös useiden EU:n virastojen, hajautettujen elinten ja yhteisyritysten sekä Eurooppa-koulujen ulkoinen tarkastaja.
Tilintarkastustuomioistuin toimittaa kaikki tarkastuksensa kansainvälisesti hyväksyttyjen julkisen sektorin tarkastusstandardien mukaisesti.
Työohjelma
Joulukuussa 2021 julkaistussa tilintarkastustuomioistuimen työohjelmassa 2022+ tuodaan esille tulevien vuosien tarkastusten painopisteet ja annetaan tarkempia tietoja 79 erityiskertomuksesta ja katsauksesta, jotka tilintarkastustuomioistuin aikoo julkaista vuodesta 2022 alkaen.
Yli kaksi kolmasosaa vuoden 2022 uusista tarkastustehtävistä on pitkälti linjassa vuosia 2021–2025 koskevassa strategiassamme esitettyjen suuntaviivojen kanssa, erityisesti niiden kohdealojen ja aiheiden osalta, joilla voimme tuottaa eniten lisäarvoa. Neljä strategista alaamme ovat seuraavat: EU:n taloudellinen kilpailukyky; EU:n kyky selviytyä turvallisuuteensa kohdistuvista uhkista sekä vapauteen, demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvien eurooppalaisten arvojen kunnioittaminen; ilmastonmuutos, ympäristö ja luonnonvarat; finanssipolitiikka ja julkinen talous unionissa. Lisäksi aiomme julkaista 16 kertomusta EU:n covid-19-toimiin liittyvistä kysymyksistä, kuten rokotteiden hankinnasta, ja toimittaa joukon tarkastuksia, jotka koskevat elpymis- ja palautumistukivälinettä (Next Generation EU ‑aloite).
Tilintarkastustuomioistuin laatii tarkastuksia koskevan työohjelmansa riippumattomasti, mutta ei muusta maailmasta eristyneenä. Pyrimme pitämään yhteyttä institutionaalisiin sidosryhmiimme ja erityisesti Euroopan parlamenttiin. Tilintarkastustuomioistuin käynnisti tämän vuoropuhelun ensimmäistä kertaa vuonna 2015. Sen jälkeen parlamentin valiokuntien tekemien tarkastusehdotusten määrä on kasvanut tasaisesti niin, että kun vuonna 2015 saimme 37 ehdotusta, työohjelmaa 2022+ varten vastaanotettiin kaikkiaan 164 ehdotusta. Lähes kaksi kolmasosaa näistä ehdotuksista sisällytetään joko kokonaan tai osittain nyt meneillään olevaan tai tulevaan työhön, ja joitakin niistä on jo käsitelty kertomuksissa, jotka olemme viime aikoina julkaisseet. Tilintarkastustuomioistuin vastaanotti ensimmäistä kertaa myös kahdeksan muuta tarkastusaiheita koskevaa ehdotusta kymmeneltä jäsenvaltioiden pysyvältä edustustolta.
Tarkastustyö kentällä
Tilintarkastustuomioistuin tekee suurimman osan tarkastustyöstään toimitiloissaan Luxemburgissa. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastajat tekevät normaalioloissa lukuisia tarkastuskäyntejä myös pääasialliseen tarkastuskohteeseensa eli Euroopan komissioon. Lisäksi he tekevät käyntejä muihin EU:n toimielimiin, EU:n virastoihin ja elimiin, jäsenvaltioiden kansallisiin, alueellisiin ja paikallisiin viranomaisiin, EU:n ulkopuolisissa maissa sijaitseviin EU:n edustustoihin sekä sellaisiin kansainvälisiin organisaatioihin, jotka osallistuvat EU‑varojen käsittelyyn.
Tilintarkastustuomioistuin kohdistaa tavallisesti tarkastuksia myös EU‑varojen saajiin paikan päällä niin unionin alueella kuin sen rajojen ulkopuolellakin. Tarkastuskäyntien avulla tilintarkastustuomioistuin seuraa kirjausketjua ja saa suoraa tarkastusevidenssiä tahoilta, jotka osallistuvat EU:n toimintapolitiikkojen ja ohjelmien hallinnointiin sekä EU‑varojen keräämiseen ja maksamiseen. Lisäksi käyntien yhteydessä saadaan evidenssiä edunsaajilta. Vuonna 2021 suurin osa näistä tarkastuksista tehtiin virtuaalisten menetelmien avulla.
Pyrimme saamaan valitut tarkastukset päätökseen EU:n varainhoitoasetuksen mukaisen tavoiteajan kuluessa eli 13 kuukaudessa.
Tilintarkastustuomioistuimen tarkastustiimeissä on tavallisesti kahdesta kolmeen tarkastajaa, ja tarkastusmatkojen kesto vaihtelee muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. EU:ssa paikan päällä toimitetut tarkastukset koordinoidaan yleensä yhdessä asianomaisten jäsenvaltioiden ylimpien tarkastuselinten kanssa.
Suurimman osan vuotta 2021 matkustusrajoitukset ja kansanterveystoimenpiteet (rajojen sulkemiset, karanteenisäännöt, testausvaatimukset jne.) rajoittivat yhä mahdollisuuksiamme tehdä tarkastuksia kentällä.
Sen vuoksi tilintarkastustuomioistuimen tarkastajilla oli covid-19-pandemiaa edeltäviin vuosiin verrattuna huomattavasti vähemmän tarkastuspäiviä paikan päällä. He viettivät yhteensä 857 päivää jäsenvaltioissa ja EU:n ulkopuolella, kun vastaava luku vuonna 2020 oli 1 190 päivää ja vuonna 2019 yhteensä 3 605 päivää. Lisäksi tarkastajat viettivät 299 päivää EU:n toimielimissä sekä eri puolilla EU:ta sijaitsevissa hajautetuissa virastoissa ja muissa elimissä, yhteisyrityksissä, kansainvälisissä järjestöissä (esim. Yhdistyneet kansakunnat tai OECD) ja yksityisissä tarkastusyrityksissä. Vuonna 2020 vastaava luku oli 627 päivää ja vuonna 2019 puolestaan 2 504 päivää.
Samaan aikaan tilintarkastustuomioistuin kompensoi paikalla toimitettavien tarkastusten vähäisyyttä lisäämällä etätarkastusten käyttöä ja keräämällä evidenssiä sähköisesti. Hyödynsimme yhteydenpidossa tarkastuskohteisiin videokonferensseja ja muuta tietotekniikkaa, kuten tietojen ja asiakirjojen suojattua jakoa.
Tilintarkastustuomioistuimen kertomukset
Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskertomukset, katsaukset ja lausunnot muodostavat olennaisen osan EU:n tilivelvollisuusketjua. Ne auttavat Euroopan parlamenttia ja neuvostoa seuraamaan ja valvomaan EU:n toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamista ja pitämään EU:n talousarvion hallinnoinnista vastaavia tahoja tilivelvollisina erityisesti vuotuisen vastuuvapausmenettelyn yhteydessä.
Erityiskertomukset ja katsaukset
Tilintarkastustuomioistuin julkaisi vuonna 2021 yhteensä 32 erityiskertomusta ja katsausta, joissa käsiteltiin monia EU:n kohtaamia haasteita EU:n menojen ja toimintapolitiikkojen eri aloilla. Näitä olivat muun muassa ilmastotoimet, ympäristö, digitalisaatio, muuttoliike, pääomamarkkinaunioni ja oikeusvaltioperiaate. Kaksi kertomusta liittyi covid-19-pandemiaan: toinen kertomus koski EU:n kansanterveystoimia ja toinen lentomatkustajien oikeuksia. Tilintarkastustuomioistuin aloitti myös Next Generation EU ‑aloitteen ja erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineen arvioinnin.
Tilintarkastustuomioistuin selvittää erityiskertomuksissaan, onko tarkastukseen valittujen EU:n toimintapolitiikkojen ja ohjelmien tavoitteet saavutettu, onko tulokset saavutettu vaikuttavasti ja tehokkaasti ja onko EU:n rahoituksella saatu aikaan lisäarvoa eli onko tuloksia enemmän kuin olisi saavutettu pelkästään kansallisen tason toimilla. Näissä kertomuksissa annamme lisäksi suosituksia, joissa kerromme, miten rahaa voitaisiin säästää, miten työ voitaisiin tehdä paremmin, miten tuhlaamista voitaisiin välttää tai miten odotetut toimintapoliittiset tavoitteet voitaisiin saavuttaa tehokkaammin.
Tilintarkastustuomioistuimen katsauksissa pyritään antamaan tietystä aiheesta laajempi tilannekuvaus ja ‑analyysi. Pohjana on tilintarkastustuomioistuimen aikaisempi tarkastustyö tai muu julkisesti saatavilla oleva tieto, ja usein näkökulma on monialainen. Lisäksi katsauksissa voidaan esittää analyysejä aiheista tai kysymyksistä, joista emme ole vielä toimittaneet tarkastusta, tai katsauksia voidaan käyttää tiettyjä aiheita tai ongelmia koskevien tosiseikkojen selvittämiseen. Toisin kuin tarkastuskertomuksissa, katsauksissa ei suoriteta arviointia eikä tuoteta varmuutta.
Seuraavilla sivuilla esitetään näkökulmia tilintarkastustuomioistuimen työhön ja annetaan esimerkkejä vuonna 2021 julkaistuista erityiskertomuksista eri toimintapolitiikan aloilta.
Luonnonvarojen kestävä käyttö
Erityiskertomus 16/2021: Yhteinen maatalouspolitiikka ja ilmasto – puolet EU:n ilmastomenoista kohdistuu maatalouteen, mutta maatilojen päästöt eivät vähene
Elintarviketuotannon osuus maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä on 26 prosenttia. Suurin osa näistä päästöistä aiheutuu maataloudesta, erityisesti karjankasvatuksesta. Ilmastotoimet ovat vuodesta 2013 lähtien olleet yksi yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) päätavoitteista. Komissio osoitti kaudella 2014–2020 yli 100 miljardia euroa – yli neljänneksen YMP:n kokonaistalousarviosta – ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen.
Arvioimme, tukiko YMP sellaisia ilmastonmuutosta hillitseviä käytäntöjä, joilla voitiin vähentää maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä. Tarkastuksessa tutkittiin myös, kannustiko kauden 2014–2020 YMP vaikuttavien hillintäkäytäntöjen käyttöönottoon paremmin kuin kauden 2007–2013 YMP.
Havaitsimme, että niillä 100 miljardin euron YMP-varoilla, jotka vuosina 2014–2020 osoitettiin ilmastotoimiin, oli vain vähän vaikutusta maatalouden päästöihin, sillä kyseiset päästöt eivät ole muuttuneet merkittävästi vuoden 2010 jälkeen. Suurimmalla osalla lieventämistoimenpiteistä, joita YMP:stä tuetaan, on vähäinen potentiaali hillitä ilmastonmuutosta. YMP:stä rahoitetaan vain harvoin toimenpiteitä, joiden potentiaali hillitä ilmastonmuutosta on suuri.
Suosittelimme komissiolle YMP:n muotoilemista niin, että se vähentäisi maatalouden päästöjä. Lisäksi komission olisi pyrittävä siihen, että viljellyistä kuivatuista eloperäisistä maista vapautuvat päästöt pienentyisivät. Komission olisi myös raportoitava säännöllisesti siitä, miten YMP edistää ilmastonmuutoksen hillintää.
Yhteenkuuluvuutta, kasvua ja osallisuutta tukevat investoinnit
Erityiskertomus 15/2021: Lentomatkustajien oikeudet covid-19-pandemian aikana – komission pyrkimyksistä huolimatta keskeiset oikeudet ovat vailla suojaa
Matkustaminen on lisääntynyt Euroopassa räjähdysmäisesti viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana. EU on kehittänyt matkustajien oikeuksia varten yhdenmukaisen suojan. Covid-19-kriisillä on ollut suuri vaikutus moniin talouden aloihin, ja matkustus- ja matkailuala ovat olleet ensimmäisiä siitä suoraan kärsineitä aloja. Seurauksena oli lukuisia lentojen peruutuksia, joiden jälkeen peruutusten kohteeksi joutuneet matkustajat esittivät korvauspyyntöjä. Lentoyhtiöillä ja matkanjärjestäjillä oli vakavia likviditeettiongelmia, ja jäsenvaltiot myönsivät niille ennennäkemättömän määrän tukea.
Arvioimme, kuinka covid-19-kriisi vaikutti lentomatkustajien oikeuksiin ja turvattiinko lentomatkustajien oikeudet tiedonsaantiin ja matkalippujen korvauksiin. Tarkastuksessa tutkittiin myös, miten jäsenvaltiot tukivat lentoyhtiöitä valtiontuella ja oliko tuki kytketty matkustajien oikeuksien suojeluun.
Havaitsimme, että covid-19-kriisi toi korostetusti esiin sen, että lentomatkustajat eivät olleet täysin tietoisia oikeuksistaan. Tästä aiheutui riski, että matkustajat menettäisivät itselleen kuuluvaa rahaa. Tarkastuksessa havaittiin myös, että komission tilapäiset valtiontukipuitteet antoivat mahdollisuuden siihen, että jäsenvaltiot myönsivät lentoyhtiöille ja matkanjärjestäjille ennennäkemättömän määrän valtiontukea, kaikkiaan 34,7 miljardia euroa. Komissio teki selväksi, että jäsenvaltiot voisivat kytkeä lentomatkustajien suojan ja valtiontuen toisiinsa, mutta näin ei tehty lentoyhtiöiden tuen osalta. Lisäksi tarkastuksessa havaittiin, että komissio yritti suojata lentomatkustajien oikeuksia, mutta sen lainvalvontavaltuudet olivat rajallisia.
Suosittelimme, että komissio ryhtyy toimiin, joiden tavoitteena on lentomatkustajien oikeuksien suojelun ja niitä koskevan tiedottamisen parantaminen; työskentelee jäsenvaltioiden kanssa niiden välisen koordinoinnin parantamiseksi ja toteuttaa lisätoimia, joilla lentoyhtiöille myönnetty valtiontuki kytketään tiiviimmin matkustajien korvauksiin; parantaa välineitä ja lainsäädäntöä, joilla pyritään turvaamaan lentomatkustajien oikeuksia; arvioi esitettyjen suositusten merkitystä myös muiden liikennemuotojen kannalta.
Ulkoiset toimet, turvallisuus ja oikeus
Erityiskertomus 08/2021: Frontexin tuki EU:n ulkorajojen valvontaan ei ole vielä riittävän vaikuttavaa
Schengenin yleissopimuksella luotiin allekirjoittajamaiden välille yhtenäinen liikkumisalue, joka mahdollistaa liikkumisen ilman sisärajatarkastuksia. Ulkorajojen seuranta ja valvonta ovat olennaisen tärkeitä henkilöiden ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden helpottamiseksi tällä alueella, samalla kun pyritään takaamaan sisäinen turvallisuus ja ehkäisemään mahdollisia uhkia rajoilla. Vuonna 2016 Frontexista tuli Euroopan raja- ja merivartiovirasto ja sille annettiin valtuudet helpottaa Euroopan yhdennettyä rajavalvontaa EU:n ulkorajoilla, joiden osalta vastuu on jäsenvaltioilla.
Vuonna 2019 Frontexin toimivaltuuksia laajennettiin edelleen tuki- ja koordinointitehtävistä operatiivisiin tehtäviin. Tähän liittyi resurssien eksponentiaalinen lisäys, operatiivisesta henkilöstöstä koostuvien 10 000 hengen pysyvien joukkojen perustaminen vuoteen 2027 mennessä ja keskimäärin 900 miljoonan euron vuotuinen talousarvio.
Arvioimme, toteuttiko Frontex ensisijaiset toimensa vaikuttavalla tavalla edistääkseen Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden täytäntöönpanoa. Tutkimme myös Frontexin valmiuksia uuden ja laajennetun toimeksiantonsa täyttämiseen.
Totesimme, että tuki, jota Frontexin antaa jäsenvaltioille / Schengenin säännöstöön osallistuville maille laittoman maahanmuuton ja rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa, ei ollut riittävän vaikuttavaa. Tarkastuksessa havaittiin myös, että Frontex ei ollut pannut täysimääräisesti täytäntöön vuoden 2016 toimeksiantoaan. Tarkastuksessa tuotiin esiin useita Frontexin vuoden 2019 toimeksiantoon liittyviä riskejä.
Suosittelimme, että tiedonvaihtokehystä ja Euroopan tilannekuvaa parannetaan; päivitetään ja pannaan täytäntöön yhteinen yhdennetty riskianalyysimalli ja turvataan pääsy muihin tietolähteisiin; kehitetään haavoittuvuusarvioinnin mahdollisuuksia; parannetaan Frontexin operatiivisia toimia; vastataan Frontexin uuden toimeksiannon asettamiin haasteisiin.
Markkinoiden sääntely ja kilpailukykyinen talous
Erityiskertomus 13/2021: EU:n toimet rahanpesun torjumiseksi pankkisektorilla ovat hajanaisia ja täytäntöönpano on riittämätöntä
Rahanpesu on rikoshyödyn laillistamista suodattamalla kyseiset rahat tavalliseen talouteen niiden laittoman alkuperän peittämiseksi. Europol arvioi epäilyttävien liiketoimien arvon olevan Euroopassa satojen miljardien eurojen luokkaa, mikä vastaa 1,3:a prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta.
EU hyväksyi vuonna 1991 ensimmäisen rahanpesunvastaisen direktiivin. Tavoitteena oli torjua rahanpesusta sisämarkkinoille aiheutuvia uhkia ja estää lisäksi terrorismin rahoitusta. Direktiivi päivitettiin viimeksi vuonna 2018. Rahanpesunvastainen direktiivi perustuu täytäntöönpanoon kansallisella tasolla. Oma tehtävänsä tässä on myös useilla EU:n elimillä, kuten komissiolla (toimintapolitiikkojen kehittäminen, täytäntöönpanon seuranta), Euroopan pankkiviranomaisella (analysointi, unionin oikeuden rikkomisten tutkinta, standardien asettaminen) ja Euroopan keskuspankilla (pankkien toiminnan vakauden valvonta, joka kattaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskin).
Arvioimme, oliko EU:n toimet, jotka koskivat rahanpesun torjuntaa pankkisektorilla, toteutettu hyvin.
Havaitsimme EU:n tasolla institutionaalista hajanaisuutta ja yleisesti ottaen heikkoa koordinointia, kun kyse oli toimista, joiden tarkoituksena oli rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estäminen tai havaittuihin riskeihin puuttuminen. Käytännössä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntatoimia valvotaan yhä kansallisella tasolla eikä EU:n valvontakehys riitä tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseen.
Suosittelimme erityisesti rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskien selkeämpää painottamista; kehyksen perustamista unionin oikeuden rikkomistapauksista raportointia varten; sellaisten ohjeiden laatimista, jotka helpottavat yhdenmukaistettua tietojenvaihtoa kansallisten ja EU‑tason valvontaviranomaisten välillä.
Unionin rahoitus ja hallinto
Erityiskertomus 10/2021: Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen EU:n talousarvioon – aika siirtyä sanoista tekoihin
Sukupuolten tasa-arvo on yksi Euroopan unionin perusarvoista. Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisella tarkoitetaan sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttamista siten, että naisten ja miesten tasa-arvoa edistetään aktiivisesti toimintapolitiikkojen suunnittelun ja täytäntöönpanon kaikilla osa-alueilla ja kaikissa vaiheissa. Komissio on sitoutunut sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen, ja Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat korostaneet, että EU:n on täytettävä korkean tason sitoumuksensa, jotka koskevat sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista.
Komissio kuvaa edistymistä kohti täyttä sukupuolten tasa-arvoa hitaaksi. Euroopan parlamentti toteaa, että pandemia on pahentanut tämänhetkistä rakenteellista eriarvoisuutta sukupuolten välillä. Parlamentti onkin puhunut sen puolesta, että covid-19-elpymistoimissa hyödynnettäisiin sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista ja sukupuolitietoista budjetointia. Lisäksi olisi otettava opiksi niistä kielteisistä vaikutuksista, joita aiemmilla talouskriiseillä on ollut sukupuolten tasa-arvoon.
Arvioimme, onko sukupuolten tasa-arvo valtavirtaistettu EU:n talousarvioon naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi. Tarkastuksen kohteena olivat EU:n toimet vuodesta 2014 lähtien. Tutkimme erityisesti seuraavia kysymyksiä: Oliko komission kehys, jolla tuettiin sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista, asianmukainen? Otettiinko EU:n talousarviosyklissä huomioon sukupuolten tasa-arvo? Oliko sukupuolten tasa-arvo sisällytetty niihin viiteen EU:n rahoitusohjelmaan, jotka tilintarkastustuomioistuin valitsi tarkastukseensa.
Totesimme, että komissio ei ollut vielä pannut täytäntöön sitoumustaan, jonka mukaan sukupuolten tasa-arvo valtavirtaistetaan EU:n talousarvioon. Komission strategialla, jolla pyrittiin lisäämään sukupuolten tasa-arvoa, ei edistetty riittävästi valtavirtaistamista. Komission institutionaalinen kehys ei myöskään edelleenkään tukenut valtavirtaistamista täysimääräisesti. Lisäksi EU:n talousarviosyklissä ei otettu riittävästi huomioon sukupuolten tasa-arvoa, ja komissio oli kiinnittänyt vain vähän huomiota tasa-arvoanalyysiin niissä toimintapolitiikoissa ja ohjelmissa, jotka tilintarkastustuomioistuin tarkasti.
Suosittelimme erityisesti vahvistamaan institutionaalista kehystä, jolla tuetaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista; tekemään tasa-arvoanalyysejä, joissa selvitetään sukupuolten tarpeita ja EU:n rahoitusohjelmien ja ‑välineiden vaikutuksia sukupuolten tilanteisiin; seuraamaan edistymistä hyödyntämällä sukupuolisidonnaisia tavoitteita ja indikaattoreita; kehittämään järjestelmän, jonka avulla seurataan sukupuolten tasa-arvon tukemiseen osoitettuja varoja, ja raportoimaan vuosittain tuloksista, jotka on saavutettu sukupuolten tasa-arvon alalla.
Vuosikertomukset ja erityisvuosikertomukset
Vuosikertomuksissa esitetään pääasiassa Euroopan unionin talousarviota ja Euroopan kehitysrahastojen (EKR) talousarviota koskevat tarkastuslausumat. Niissä käsitellään kuitenkin myös tuloksellisuuteen sekä budjetti- ja varainhallintoon liittyviä näkökohtia.
Erityisvuosikertomuksissa esitellään tilintarkastustuomioistuimen vuotuisia tarkastuksia, jotka kohdistuvat EU:n virastoihin ja muihin unionin elimiin, yhteisyrityksiin ja Eurooppa-kouluihin.
Lisäksi tilintarkastustuomioistuin julkaisee kertomuksen ehdollisista vastuista, jotka ovat aiheutuneet kriisinratkaisuneuvoston (SRB) toimista.
Vuosikertomus EU:n talousarviosta varainhoitovuodelta 2020
Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa joka vuosi EU:n tulot ja menot ja tutkii, ovatko vuotuiset tilinpäätökset luotettavia ja ovatko tilien perustana olevat tulo- ja menotapahtumat EU:n ja jäsenvaltioiden varainhoitosääntöjen mukaisia.
Lisäksi arvioimme erikseen kaikkia EU:n keskeisiä talousarvioaloja, jotka jakautuvat monivuotisen rahoituskehyksen (MRK) otsakkeisiin. Analysoimme myös, missä ja miksi virheitä on ilmennyt, sekä annamme parannussuosituksia ja arvioimme, onko aiemmat suosituksemme pantu täytäntöön ja miten mahdollinen täytäntöönpano on tapahtunut.
Tämä laajamittainen työ muodostaa perustan tarkastuslausumalle, joka tilintarkastustuomioistuimen on annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen (SEUT) perustuvan tehtävänsä mukaisesti.
Tilintarkastustuomioistuin antoi varainhoitovuodelta 2020 puhtaan lausunnon tileistä ja EU:n tuloista.
Vuonna 2020 EU:n menot olivat yhteensä 173,3 miljardia euroa eli 1,1 prosenttia EU:n 27 jäsenvaltion ja Yhdistyneen kuningaskunnan yhteenlasketusta bruttokansantulosta.
Tarkastajamme testasivat otoksen, joka käsitti 728 maksua edunsaajille kaikilta eri menoaloilta. Tarkastetun perusjoukon kokonaisarvo oli noin 148 miljardia euroa. Arvioimme siis erilaisia tapauksia, joihin liittyi EU:n varoilla annettua tukea. Kyseiset tapaukset koskivat merkittävimpiä infrastruktuurihankkeita, pk‑yrityksiä, tutkimusorganisaatioita, viljelijöitä, opiskelijoita EU:n jäsenvaltioissa tai edunsaajia EU:n ulkopuolisissa maissa.
Tilintarkastustuomioistuin antoi varainhoitovuodelta 2020 kielteisen lausunnon EU:n menoista.
Tilintarkastustuomioistuin arvioi varainhoitovuoden 2020 osalta, että kaikkia menoja koskeva virhetaso oli 1,8 prosentin ja 3,6 prosentin välillä. Tämän vaihteluvälin keskikohta eli ns. todennäköisin virhetaso oli 2,7 prosenttia eli sama kuin varainhoitovuonna 2019.
Huomautus: Tilintarkastustuomioistuin arvioi virhetason vakioitujen tilastollisten menetelmien avulla. Tilintarkastustuomioistuin katsoo 95 prosentin varmuudella, että perusjoukon virhetaso on alemman ja ylemmän virherajan välillä (tarkemmat tiedot, ks. vuosikertomus varainhoitovuodelta 2020, 1. luvun liite 1.1).
Varainhoitovuoden 2020 osalta suuririskisten menojen osuus tarkastamastamme perusjoukosta oli 59 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 53 prosenttia. Suuririskisten menojen arvioitu virhetaso oli 4,0 prosenttia (4,9 prosenttia varainhoitovuonna 2019).
EU:n varainkäytölle on luonteenomaista, että siihen sisältyy kahdenlaisia menoja, jotka ovat riskimalleiltaan erilaisia:
- Vähäriskiset tuki- tai muihin oikeuksiin perustuvat maksut: Maksut suoritetaan, kun edunsaajat täyttävät tietyt (vähemmän mutkikkaat) ehdot. Tällaisia menoja ovat opiskelija- ja tutkimusapurahat (kilpailukyky), viljelijöille maksettavat suorat tuet (luonnonvarat) sekä EU:n henkilöstön palkat ja eläkkeet (hallinto).
- Suuririskiset kulujen korvaamiseen perustuvat maksut: EU korvaa tukikelpoisista toimista aiheutuneet tukikelpoiset kulut (sovellettavat säännöt ovat monimutkaisempia). Tukikelpoisiin toimiin lukeutuvat esimerkiksi tutkimushankkeet (kilpailukyky), alueellista ja maaseudun kehittämistä koskevat investoinnit (koheesio ja luonnonvarat) sekä kehitysyhteistyöhankkeet (globaali Eurooppa).
’”Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky”
ja ”Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen
yhteenkuuluvuus”
Varainhoitovuonna 2020 ”Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky” oli virhealttein monivuotisen rahoituskehyksen alaotsake ja seuraavaksi eniten virheitä aiheuttava alaotsake oli ”Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus”.
Huomautus: Arvioitu virhetaso perustuu kvantitatiivisesti ilmaistavissa oleviin virheisiin, jotka tilintarkastustuomioistuin on havainnut tekemänsä tarkastustyön, erityisesti tapahtumaotoksen testauksen, yhteydessä. Tilintarkastustuomioistuin poimii tämän otoksen ja arvioi virhetason vakioitujen tilastollisten menetelmien avulla (ks. vuosikertomus varainhoitovuodelta 2020, 1. luvun liite 1.1).
EU:n ulkoisena tarkastajana tilintarkastustuomioistuimen tehtävänä ei ole tutkia petosepäilyjä. Tarkastuksiamme ei näin ollen ole suunniteltu nimenomaan petosten havaitsemiseen. Tarkastajamme kuitenkin havaitsevat säännöllisesti tapauksia, joissa herää epäilys mahdollisesta petollisesta toiminnasta.
Tilintarkastustuomioistuin raportoi OLAFille 15 petosepäilystä, jotka se oli havainnut tarkastustyönsä aikana vuonna 2021. Tilintarkastustuomioistuin raportoi kuudesta tällaisesta tapauksesta vuonna 2020. EU:n talousarviota koskevassa vuosikertomuksessa annamme lisätietoa epäiltyjen petostapausten luonteesta sekä OLAFin asianomaisten tapausten osalta suosittelemista takaisinperintätoimista.
Tilintarkastustuomioistuin käynnisti kesäkuussa 2021 Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) kanssa yhteistyön, joka perustuu 3. syyskuuta 2021 vahvistettuun hallinnolliseen järjestelyyn. Raportoimme EPPOlle kahdesta tapauksesta, jotka olimme havainneet tarkastustyömme yhteydessä vuonna 2021.
Tuloksellisuutta koskeva vuosikertomus
Kaksivuotisessa pilottihankkeessa, joka aloitettiin varainhoitovuoden 2019 vuosikertomuksesta, tilintarkastustuomioistuin jakoi vuosikertomuksensa kahteen erilliseen osaan. Vuosikertomuksen toisessa osassa aiheena oli EU:n talousarviosta rahoitettujen meno-ohjelmien tuloksellisuus.
Tutkimme, ovatko komissio ja lainsäädäntövallan käyttäjät hyödyntäneet kokemuksia, jotka on saatu edellisiltä monivuotisen rahoituskehyksen (MRK) kausilta. Luvussa selvitetään, millä tavalla näitä kokemuksia on hyödynnetty meno-ohjelmien suunnittelun ja tuloksellisuuden parantamiseksi kaudella 2021–2027.
Tutkimme myös tulokset, joita vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluvissa EU:n ohjelmissa oli saatu aikaan. Tarkoituksenamme oli selvittää, kuinka paljon relevantteja tuloksellisuustietoja oli saatavilla, sekä arvioida näiden tietojen perusteella, miten tuloksellisia EU:n meno-ohjelmat tosiasiassa olivat.
Tässä yhteydessä tarkastimme vuotuisen hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksen, joka on komission tärkein EU:n talousarvion tuloksellisuutta koskeva korkean tason kertomus.
Lisäksi tilintarkastustuomioistuin toteutti niiden tarkastussuositusten seurantaa, jotka se oli antanut vuonna 2017 julkaisemissaan erityiskertomuksissa.
Vuosikertomus Euroopan kehitysrahastoista varainhoitovuodelta 2020
Vuonna 1959 käynnistetyt Euroopan kehitysrahastot (EKR:t) olivat tärkein väline, jolla EU antoi kehitysapua. Kehitysrahastojen avulla pyritään torjumaan köyhyyttä ja edistämään kestävää kehitystä samoin kuin yhdentämään Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maat (AKT) sekä merentakaiset maat ja alueet (MMA) maailmantalouteen. EU:n jäsenvaltiot rahoittavat kyseisiä rahastoja, ja Euroopan komissio ja Euroopan investointipankki (EIP) hallinnoivat niitä EU:n talousarvion ulkopuolella. Rahastojen täytäntöönpanoa jatketaan ja niistä raportoidaan erikseen niiden päättämiseen asti.
Kauden 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä AKT-maille sekä merentakaisille maille ja alueille annettava kehitysapu rahoitetaan EU:n talousarviosta.
Aikaisempien vuosien tapaan annoimme varainhoitovuodelta 2020 puhtaan lausunnon EKR:ien tileistä ja tuloista, mutta kielteisen lausunnon EKR:ien menoista. Menojen arvioitu virhetaso on tilintarkastustuomioistuimen mukaan 3,8 prosenttia (3,5 prosenttia varainhoitovuonna 2019).
Erityisvuosikertomukset EU:n virastoista
EU:n virastot ovat erillisiä oikeushenkilöitä, jotka on perustettu suorittamaan erityisiä teknisiä, tieteellisiä tai hallinnollisia tehtäviä ja auttamaan näin EU:n toimielimiä näiden suunnitellessa ja toteuttaessa toimintapolitiikkoja. Virastoja on kaikkiaan 43.
Huomautus: ELAa ja EPPOa ei tarkastettu vuonna 2020, koska ne eivät olleet vielä taloudellisesti riippumattomia. Karttaan sisältyy myös uusin virasto HADEA (Euroopan terveys- ja digitaaliasioiden toimeenpanovirasto), joka perustettiin 1. huhtikuuta 2021. Samalla päivämäärällä Chafea lakkautettiin ja INEA nimettiin uudelleen CINEAksi (Euroopan ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanovirasto) ja EASME EISMEksi (Euroopan innovaationeuvoston ja pk‑yritysasioiden toimeenpanovirasto). Lisäksi GSAn nimeksi tuli 12. toukokuuta 2021 EUSPA (Euroopan unionin avaruusohjelmavirasto).
Varainhoitovuonna 2020 kaikkien tilintarkastustuomioistuimen toimivaltaan kuuluvien virastojen (yhteistä kriisinratkaisuneuvostoa lukuun ottamatta) kokonaisbudjetti oli 3,7 miljardia euroa, mikä vastaa 2,2:ta prosenttia EU:n vuoden 2020 yleisestä talousarviosta. Varainhoitovuoden 2019 vastaavat luvut olivat 3,3 miljardia euroa ja 2,2 prosenttia.
Tilintarkastustuomioistuimen suorittamissa virastojen tarkastuksissa saatiin yleisesti ottaen vahvistus aiempina vuosina raportoiduille myönteisille tuloksille. Tilintarkastustuomioistuin antoi puhtaan lausunnon 41 viraston tileistä ja tuloista. Tilintarkastustuomioistuin vahvisti kaikkien virastojen tilien perustana olevat maksut lukuun ottamatta energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastoa (ACER), vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavaa virastoa (eu-LISA) ja kyberturvallisuusvirastoa (ENISA). Näiden kolmen viraston osalta tarkastajat antoivat huomautuksia sisältävät lausunnot. Syynä tähän olivat pääasiassa hankintamenettelyihin liittyneet sääntöjenvastaisuudet sekä talousarviotoimien hyväksymistä koskevissa toimivallansiirtomenettelyissä ilmenneet puutteet.
Yhteisyrityksiä koskeva erityisvuosikertomus varainhoitovuodelta 2020
Yhteisyritykset ovat julkisen ja yksityisen sektorin välisiä kumppanuuksia, joihin EU osallistuu teollisuuden, tutkimusryhmien ja jäsenvaltioiden kanssa. Yhteisyrityksillä on tärkeä tehtävä EU:n tutkimuspolitiikan täytäntöönpanossa, sillä ne tukevat tutkimuksen ja innovoinnin strategisilla aloilla toteutettavia markkinalähtöisiä hankkeita.
Yhdeksästä yhteisyrityksestä kahdeksan toteuttaa Horisontti 2020 ‑puiteohjelman erityisiä tutkimus- ja innovointitoimia. Yritykset toimivat liikenteen, energian, terveyden, biopohjaisten teollisuudenalojen, elektronisten komponenttien ja järjestelmien sekä digitaalisen tutkimuksen aloilla. Yhdeksättä yhteisyritystä,Fusion for Energy (F4E) ‑yhteisyritystä, rahoittaa Euratom, ja se vastaa Euroopan panoksesta kansainvälisessä lämpöydinkoereaktorissa (ITER).
Annoimme puhtaat lausunnot kaikkien yhteisyritysten tileistä, tuloista ja maksuista varainhoitovuodelta 2020.
Kuten aiempinakin vuosina, tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausuntoon Fusion for Energy (F4E) ‑yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2020 liittyi kuitenkin tiettyjä seikkoja painottava kappale, jossa lähinnä kiinnitetään lukijan huomio siihen riskiin, että ITER-hankkeen täytäntöönpanon kustannukset saattavat edelleen kasvaa ja hanke viivästyä.
Erityisvuosikertomukset Eurooppa-kouluista sekä yhteisen kriisinratkaisuneuvoston ehdollisista vastuista
Laadimme vuotuisen kertomuksemme tarkastuksesta, joka koski 13 Eurooppa-koulun konsolidoitua tilinpäätöstä varainhoitovuodelta 2020. Tarkastuksessa ei havaittu tileissä olennaisia virheitä, mutta tilintarkastustuomioistuin ei kuitenkaan saanut edelleenkään varmuutta siitä, että koulujen varainhoito olisi täysin varainhoitoasetuksen ja henkilöstösääntöjen mukaista.
Tilintarkastustuomioistuin antaa vuosittain kertomuksen myös kriisinratkaisuneuvoston, neuvoston ja komission ehdollisista vastuista, jotka ovat aiheutuneet siitä, että kyseiset elimet ovat suorittaneet yhteisestä kriisinratkaisumekanismista annettuun asetukseen liittyviä tehtäviään. Kertomuksessamme varainhoitovuodelta 2020 tulimme siihen tulokseen, että yhteinen kriisinratkaisuneuvosto ja komissio olivat pyrkineet asianmukaisesti julkistamaan ehdolliset vastuut tapauksissa, joissa siihen oli aihetta.
Vuosikertomuksemme myös käynnistävät talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapausmenettelyn Euroopan parlamentissa. Menettelyssä Euroopan parlamentti päättää – neuvoston suosituksen perusteella – ovatko komissio ja muut elimet hallinnoineet EU:n talousarviota tyydyttävällä tavalla. Jos ovat, parlamentti myöntää niille vastuuvapauden.
Lokakuussa 2021 aloitimme vuoden 2020 vuosikertomusten esittelyn Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnasta ja neuvoston budjettikomiteasta. Tämän jälkeen esittelimme ne myös Euroopan parlamentin täysistunnolle ja talous- ja rahoitusasioiden neuvostolle.
Lisäksi esittelimme vuoden 2021 aikana vuosikertomuksemme 20 jäsenvaltion kansallisille parlamenteille ja hallituksille.
Lausunnot
EU:n riippumattomana ulkoisena tarkastajana osallistumme varainhoidon parantamiseen antamalla lausuntoja komission tekemistä lainsäädäntöehdotuksista tai lainsäädännön tarkistamisehdotuksista. EU:n lainsäädäntö edellyttää, että tilintarkastustuomioistuinta on kuultava, jos lainsäädäntöehdotuksilla on merkittävää vaikutusta varainhoidon kannalta. Lisäksi muut toimielimet voivat pyytää meiltä lausuntoja joistakin muista erityisistä aiheista. Kaikki tilintarkastustuomioistuimen lausunnot toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
Vuonna 2021 julkaisimme kaksi tällaista lausuntoa. Ensimmäinen koskee lainsäädäntöehdotusta brexit-mukautusvarauksen perustamisesta. Toinen liittyy nykyisiin sääntöihin tehtäviin muutoksiin, joilla pyritään parantamaan ennustettavuutta jäsenvaltioiden kannalta ja selkeyttämään riitojenratkaisumenettelyjä omien varojen käyttöön asettamisen yhteydessä.
Muut viestintätuotteet
Tarkastusten ennakkoesittelyt
Tarkastusten ennakkoesittelyissä annetaan tietoa meneillään olevista (tuloksellisuus)tarkastustehtävistä. Ennakkoesittelyt perustuvat tarkastusten valmistelutyöhön, ja niiden tarkoituksena on toimia tietolähteenä niille, jotka ovat kiinnostuneita tarkastuksen kohteena olevasta toimintapolitiikasta ja/tai ohjelmasta.
Vuonna 2021 julkaisimme kuusi tarkastuksen ennakkoesittelyä (14 vuonna 2020).
ECA Journal ‑julkaisu
ECA Journal ‑julkaisun jokainen numero sisältää artikkeleita erityisistä aiheista, joita käsitellään useimmiten tarkastustyön näkökulmasta. Artikkeleiden kirjoittajina on sekä EU:n toimielimissä että niiden ulkopuolella toimivia henkilöitä.
Vuonna 2021 julkaisimme kolme julkaisua. Niissä käsiteltiin strategian kehittämistä nopeasti muuttuvassa maailmassa, uutta YMP:tä, joka luo uusia näkökulmia, sekä katastrofeja ja kriisinhallintaa.
Konferenssit ja verkkoseminaarit
Vuonna 2021 järjestimme tai olimme mukana järjestämässä myös useita konferensseja ja verkkoseminaareja. Useimmat näistä tapahtumista järjestettiin etäyhteyksin, ja ne olivat avoimia kaikille kiinnostuneille tahoille.
Seuraavana annetaan viisi esimerkkiä.
Portugalin EU‑puheenjohtajuuskauden aikana Portugalin Tribunal de Contas ja tilintarkastustuomioistuin järjestivät Lissabonissa 21. ja 22. kesäkuuta 2021 konferenssin, jossa käsiteltiin EU:n rahastoja koskevaa varainhoidon valvontaa ja vastuuvelvollisuutta (European funds – management control and accountability). Kyseessä oli ensimmäinen lähikokous sitten covid-19-pandemian alkamisen vuoden 2020 alussa. Näiden kahden ylimmän tarkastuselimen valtuuskunnat tapasivat Portugalin korkean tason edustajia ja keskustelivat seuraavista aiheista: monivuotisen rahoituskehyksen ja elpymis- ja palautumissuunnitelman taustalla vaikuttavat painopisteet ja haasteet; EU:n rahoitus ja ilmastosiirtymä; digitaalinen tulevaisuus; julkisen talouden kestävyys; EU:n rahastojen hallinnointi ja valvonta.
Tilintarkastustuomioistuin isännöi 9. heinäkuuta 2021 virtuaalista korkean tason konferenssia, jossa käsiteltiin rahoitusalan hallintaa EU:ssa. Konferenssin tavoitteena oli edistää keskustelua EU:n rahoitusalan kestokyvystä ja sen valmiuksista kohdata seuraava kriisi sekä tukea talouden elpymistä. Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis toimi konferenssin avaajana. Konferenssiin osallistui merkittäviä puhujia ja panelisteja EU:sta sekä kansainvälisistä elimistä, jäsenvaltioista, rahoitusalalta ja tiedeyhteisöstä.
Tilintarkastustuomioistuin järjesti 6. lokakuuta 2021 hybridiseminaarin, jonka aiheena oli Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi. Seminaariin osallistui College of Europen rehtori ja entinen EU:n ulkoasioiden korkea edustaja ja Euroopan komission varapuheenjohtaja Federica Mogherini. Mogherini korosti useita pandemiaan liittyviä näkökohtia, jotka hänen näkemyksensä mukaan vaikuttaisivat Euroopan tulevaisuudesta käytäviin keskusteluihin. Tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöä pyydettiin esittämään ajatuksiaan Euroopan tulevaisuudesta paitsi tarkastajina myös EU:n kansalaisina.
Vilnassa järjestettiin 1. lokakuuta 2021 kahdeksas kansainvälinen rahoitusmarkkina-alan konferenssi, jossa käsiteltiin pääomamarkkinoiden kehittämistä Baltian maissa (Developing Capital Markets in the Baltics). Konferenssin perustana olivat suositukset ja johtopäätökset, jotka esitettiin erityiskertomuksessa 25/2020: Pääomamarkkinaunioni – tavoitteiltaan kunnianhimoinen hanke käynnistynyt hitaasti. Useat korkean tason puhujat, kuten Liettuan tasavallan pääministeri Ingrida Šimonytė ja Euroopan investointipankin pääjohtaja Werner Hoyer, kokoontuivat keskustelemaan siitä, kuinka pääoman sisämarkkinoita voitaisiin parhaiten kehittää niin, että ne tarjoaisivat kansalaisille, yrityksille ja valtioille vaikuttavia investointi- ja rahoitusmahdollisuuksia.
Vuonna 2021 Glasgow’ssa järjestetyssä YK:n ilmastokokouksessa – COP26-ilmastokokouksessa – tilintarkastustuomioistuin osallistui kahden oheistapahtuman isännöintiin: EUROSAIn kanssa järjestetyssä keskustelussa käsiteltiin ulkoisten tarkastajien vaikutusta ilmastotavoitteiden muuttamiseen käytännön toimiksi, ja Euroopan investointipankin (EIP) kanssa isännöidyssä tapahtumassa käsiteltiin rahoituksen ohjaamista ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Tilintarkastustuomioistuimen jäsen Eva Lindström esitteli tulokset kestävää rahoitusta koskeneesta tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta, ja EIP:n varapääjohtaja Ambroise Fayolle esitteli EIP:n uuden sopeutumissuunnitelman.
Innovointi ja digitaalinen tarkastus
Euroopan tilintarkastustuomioistuin pyrki käyttämään tarkastuksissaan modernia teknologiaa ja uusia tekniikoita niin tehokkaasti kuin mahdollista. Tavoitteenamme oli tuottaa enemmän ja parempaa tietoa tilivelvollisuusprosessia varten. Teknologian ja datan käytön lisääminen tarkastuksissa asetettiin keskeiseksi painopisteeksi myös tilintarkastustuomioistuimen strategiassa vuosiksi 2021–2025.
Tilintarkastustuomioistuin hyväksyi heinäkuussa 2021 kehittämissuunnitelman, jolla pyritään lisäämään datan ja teknologian käyttöä tarkastuksissa. Suunnitelma on tehty seuraaviksi viideksi vuodeksi, ja tavoitteena on, että teknologian paremmalla hyödyntämisellä tuetaan tilintarkastustuomioistuimen tarkastustavoitteiden saavuttamista.
Kehittämissuunnitelman laatimisen jälkeen Euroopan tilintarkastustuomioistuin perusti uuden tiimin, jota kutsutaan nimellä DATA (Data and Technology for Audit). DATA on keskitetty asiantuntijatiimi, johon kuuluu pääasiassa datatutkijoita ja IT-tarkastajia. DATA tukee tarkastustiimejä ja vastaa kehittämissuunnitelman täytäntöönpanosta koko tilintarkastustuomioistuimessa.
Tilintarkastustuomioistuin kokosi tiimin vuoden 2021 aikana sekä ulkoisen että sisäisen rekrytoinnin avulla. Erityisesti mukaan otettiin datatutkijoita ECALabista, joka on tilintarkastustuomioistuimen innovointilaboratorio. Tämä on seuraava askel toimissa, joiden avulla ECALabin aiempia pilottihankkeita ja palveluja kehitetään pidemmälle.
Vaikka painopiste onkin siirtynyt konkreettisten tietoteknisten ratkaisujen tarjoamiseen tarkastajille laajemmassa mittakaavassa, tutkimuksen ja innovoinnin tarve on edelleen merkittävä. ECALab ja DATA-tiimi ovat jatkaneet tekstinlouhinnan, prosessilouhinnan ja tekoälyn kaltaisten teknologioiden tutkimista. Perustimme esimerkiksi robotisoidun prosessiautomaatiopalvelun, jonka avulla kerätään tarkastusevidenssiä keskitetysti ja automaattisesti. Todentavien asiakirjojen lataamisesta tulee välineen avulla nopeampaa ja luotettavampaa. Palvelua käytettiin 17 tarkastustehtävässä.
Tilintarkastustuomioistuin on ollut aktiivisesti mukana uuden teknologian ryhmässä, joka toimii digitaalista muutosta käsittelevän toimielinten välisen komitean alaisena. Ryhmän tavoitteena on ottaa EU:n toimielimissä käyttöön sellaisia teknologioita kuin tekoäly, laajennettu todellisuus ja lohkoketjut. Syyskuussa 2021 päätimme, että otamme painopisteeksi EU:n toimielinten ja muiden elinten kanssa tehtävän yhteistyön, joka koskee hajautetun tilikirjan teknologioita. Tavoitteena on kehittää lähestymistapa, jonka avulla kyseisiä teknologioita voidaan hyödyntää tilintarkastustuomioistuimen erityistarpeisiin.
ECALab pyrki myös edelleen tehostamaan kansainvälistä tietämyksen jakamista TiNA-verkoston kautta. TiNA on tilintarkastustuomioistuimen perustama verkosto, joka kokoaa yhteen jäsenvaltioiden ylimpien tarkastuselinten ammattilaisia. Verkostossa jaetaan tietoja ja tehdään yhteistyötä tarkastusteknologian ja ‑innovoinnin alalla.
Institutionaaliset suhteet
Tilintarkastustuomioistuin tekee tiivistä yhteistyötä Euroopan parlamentin, neuvoston, kansallisten parlamenttien sekä jäsenvaltioiden hallitusten kanssa, sillä työmme vaikutus riippuu pitkälti siitä, kuinka kyseiset elimet hyödyntävät tarkastustuloksiamme ja suosituksiamme.
Euroopan parlamentti
Euroopan parlamentin valiokuntien puheenjohtajakokous kutsui maaliskuussa 2021 Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentin keskustelemaan toimielimemme strategiasta vuosiksi 2021–2025 sekä työohjelmistamme 2021+ ja 2022+.
Jäseniämme ja tarkastustiimejämme kutsutaan säännöllisesti esittelemään tarkastusten tuloksia parlamentin valiokuntiin ja elimiin, erityisesti talousarvion valvontavaliokuntaan (CONT).
Suurimman osan vuotta 2021 parlamentti jatkoi täysistuntojensa ja valiokuntakokoustensa järjestämistä hybridinä. Pandemiaan liittyvistä rajoituksista huolimatta tilintarkastustuomioistuin esiintyi Euroopan parlamentin kokouksissa 147 kertaa, joka on kaikkien aikojen suurin vuotuinen määrä.
Jäsenemme esittelivät vuonna 2021 CONT-valiokunnalle yhteensä 19 erityiskertomusta ja neljä katsausta. Tilintarkastustuomioistuimen raportoivat jäsenet osallistuivat myös 13 CONT-kuulemiseen, jotka koskivat vuoden 2020 vastuuvapautta, ja viiteen CONT-kuulemiseen, jotka koskivat vuoden 2019 vastuuvapautta.
Lisäksi jäsenemme esittelivät 46 tilaisuudessa erityiskertomuksia, katsauksia ja lausuntoja 17 muulle Euroopan parlamentin valiokunnalle. Joissakin tapauksissa, joissa useat valiokunnat olivat kiinnostuneita samasta kertomuksesta, järjestettiin yhteiskokouksia.
Euroopan unionin neuvosto
Pääsääntöisesti neuvoston valmisteluelimet käsittelevät kaikki tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset pian niiden julkaisemisen jälkeen, mutta eivät välttämättä kaikkia katsauksia ja lausuntoja. Vuonna 2021 tilintarkastustuomioistuin esitteli 28 erityiskertomusta ja yhden lausunnon kahdelle neuvoston komitealle (talous- ja rahoituskomitealle ja rahoituspalvelukomitealle) sekä 18:lle neuvoston työryhmälle.
Vuonna 2021 Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentti Klaus-Heiner Lehne ja muut jäsenemme osallistuivat lisäksi kuuteen kokoukseen Euroopan unionin jäsenvaltioiden pysyvien edustajien kanssa. Lisäksi neuvoston budjettikomitea kutsui johtohenkilöitämme esittelemään tilintarkastustuomioistuimen strategiaa vuosiksi 2021–2025, työohjelmia 2021+ ja 2022+, virastojen tarkastuksia koskevaa digitaalistrategiaa sekä vuoden 2022 talousarvioesitystä.
Portugali: tammi–kesäkuu 2021
Slovenia: heinä–joulukuu 2021
Suurin osa EU:n neuvoston kokouksista pidettiin etäyhteyksin. Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet osallistuivat kuitenkin joihinkin fyysisiin kokouksiin, esimerkiksi
- jäsen João Figueiredo esitteli huhtikuussa 2021 Lissabonissa pidetyssä EU:n ympäristöministerien epävirallisessa neuvoston kokouksessa tilintarkastustuomioistuimen keskeisiä viestejä, jotka koskivat ympäristöön liittyvää tarkastustyötä
- presidentti Klaus-Heiner Lehne ja jäsen Tony Murphy tapasivat marraskuussa 2021 Slovenian valtiovarainministerin, joka toimi Ecofin-neuvoston puheenjohtajana. Tapaaminen edelsi varainhoitovuodelta 2020 annetun vuosikertomuksen esittelyä EU:n valtiovarainministereille.
Kansalliset parlamentit ja jäsenvaltioiden hallitukset
Vuoden 2021 aikana tilintarkastustuomioistuin esitteli – meneillään olevan pandemian aiheuttamista rajoitustoimista huolimatta – työtään 21 jäsenvaltion kansallisissa parlamenteissa, joiden kanssa pidettiin kaikkiaan 97 kokousta. Kokoukset järjestettiin pääasiassa fyysisinä (80 fyysistä ja 17 virtuaalista kokousta).
Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet ja johto esittelivät vuonna 2021 tilintarkastustuomioistuimen työtä 20 jäsenvaltion hallituksille ja julkisille elimille. Kokouksia järjestettiin yhteensä 107. Kokoukset järjestettiin pääasiassa fyysisinä (81 fyysistä ja 26 virtuaalista kokousta).
Euroopan komissio
Tilintarkastustuomioistuimen jäsenillä ja komission jäsenillä on säännöllisiä kahdenvälisiä yhteyksiä, jotka koskevat suunniteltuja ja meneillään olevia tarkastustehtäviä.
Jo vuosien ajan on lisäksi ollut vakiintuneena käytäntönä, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenet pitävät vuotuisen kokouksen Euroopan komission jäsenten kanssa.
Vuonna 2021 sovittiin kuitenkin meneillään olevan covid-19-pandemian vuoksi, että tämä vuotuinen kokous lykätään.
Yhteistyö muiden ylimpien tarkastuselinten kanssa
EU:n ylimpien tarkastuselinten yhteyskomitea
Tilintarkastustuomioistuin ja 27 jäsenvaltion ylimmät tarkastuselimet tekevät yhteistyötä pääasiassa EU:n ylimpien tarkastuselinten yhteyskomiteassa. Tämän foorumin tarkoituksena on edistää vuoropuhelua ja tiedonvaihtoa EU:n jäsenvaltioiden ylimpien tarkastuselinten ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen välillä.
Vuonna 2021 käynnistimme yhdessä Belgian ja Saksan ylimpien tarkastuselinten kanssa yhteistyötoimen, joka liittyy Next Generation EU ‑välineen täytäntöönpanoon. Toimi koskee erityisesti tarkastuksia, joiden aiheena on elpymis- ja palautumistukivälineen ja kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpano EU:n ja kansallisella tasolla. Tilintarkastustuomioistuimen aloite sai erittäin hyvän vastaanoton, sillä tarkastajat ja tarkastuspäälliköt 18 ylimmästä tarkastuselimestä EU:ssa hyödynsivät mahdollisuutta kokoontua säännöllisesti keskustelemaan aiheeseen liittyvistä kysymyksistä ja tarkastustavoista.
Tavanomaisissa olosuhteissa yhteyskomitea kokoontuu vuosittain. Vuosikokous, joka oli suunniteltu pidettäväksi lokakuussa 2020, lykättiin kuitenkin covid-19-pandemian vuoksi vuoteen 2022. Tilintarkastustuomioistuin järjesti tällä välin verkkokokouksen, joka pidettiin marraskuussa 2021.
Heinäkuussa 2021 tilintarkastustuomioistuin julkaisi yhteyskomitean nimissä tarkastuskoosteen, jossa käsiteltiin covid-19-pandemian aiheuttamia haasteita. Kooste sisältää tietoa pandemian vaikutuksista ja siihen vastaamisesta kansallisella ja ylikansallisella tasolla. Koosteessa esitetään vuoden 2020 osalta yleiskatsaus EU:n ylimpien tarkastuselinten tähän aiheeseen liittyvästä tarkastustyöstä ja sen pohjalta julkaistuista tarkastustuloksista.
Tämä oli järjestyksessä neljäs tarkastuskooste. Kyseisestä kertomustyypistä on tullut yhteyskomitean vuotuinen julkaisu.
Tilintarkastustuomioistuin käynnisti marraskuussa 2020 tiedonjako- ja yhteistyöfoorumin, jonka aiheena on tarkastusteknologia- ja ‑innovointi (Technology and Innovation for Audit, TINA). Tilintarkastustuomioistuin toimii verkostossa yhdessä muiden EU:n ylimpien tarkastuselinten kanssa. Verkostolla on tällä hetkellä kaikkiaan 498 rekisteröitynyttä käyttäjää, jotka tulevat 26:sta EU:n ylimmästä tarkastuselimestä sekä komissiosta ja tilintarkastustuomioistuimesta.
Verkosto on järjestänyt suorana 12 verkkotapahtumaa, joissa on käsitelty esimerkiksi robotiikan prosessiautomaatiota, prosessilouhintaa, lohkoketjuja ja kyberturvallisuutta. Tapahtumissa on ollut keskimäärin 60 osallistujaa.
EU:n ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden ylimmät tarkastuselimet
Tilintarkastustuomioistuin tukee myös EU:n ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden ylimpiä tarkastuselimiä. Näitä maita ovat Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo[*], Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia ja Turkki.
Vuonna 2021 avustimme OECD:n ja Euroopan unionin yhteistä SIGMA-aloitetta (Support for Improvement in Governance and Management), jolla tuetaan Keski- ja Itä-Euroopan maiden hallinto- ja johtamistavan kehittämistä. Tilintarkastustuomioistuimen apu liittyi aloitteessa järjestettyihin työpajoihin, jotka koskivat covid-19-pandemiaan liittyvien julkisten menojen tarkastamista.
[*] Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.
INTOSAI
Vuonna 2021 tilintarkastustuomioistuin jatkoi aktiivista osallistumista ylimpien tarkastuselinten kansainvälisen järjestön (INTOSAI) toimintaan. Ammatillisia standardeja käsittelevän komitean varapuheenjohtajana annoimme panoksemme INTOSAIn strategista suunnittelua käsittelevän työryhmän työhön ja toimimme aktiivisesti yhteistyössä muiden tavoitetyöryhmien puheenjohtajien kanssa. Marraskuussa 2021 osallistuimme INTOSAIn hallintoneuvoston kokoukseen, joka järjestettiin virtuaalisena.
Osallistuimme myös ammatillisia standardeja käsittelevän komitean alakomiteoihin sekä muiden INTOSAIn työelinten toimintoihin ja hankkeisiin. Olimme mukana esimerkiksi ympäristötarkastuksia käsittelevässä työryhmässä, massadataa, rahoitusjärjestelmän ja sääntelyn uudistamista käsittelevässä työryhmässä sekä julkisia toimintapolitiikkoja ja ohjelmia arvioivassa työryhmässä. Tilintarkastustuomioistuin osallistui myös INTOSAIn tarkastajien ammatillistamista käsittelevään työryhmään (Task Force on INTOSAI Auditor Professionalisation, TFIAP) sekä INTOSAIn kehitysaloitteeseen (INTOSAI Development Initiative, IDI).
EUROSAI
Olimme niin ikään aktiivisesti mukana INTOSAIn eurooppalaisen alueellisen ryhmän, Euroopan ylimpien tarkastuselinten järjestön EUROSAIn, toiminnassa. Osallistuimme erityisesti ympäristötarkastuksia, informaatioteknologioita, katastrofien johdosta myönnettyjen varojen tarkastamista sekä tarkastuksia ja etiikkaa käsittelevien työryhmien toimintaan.
Vuonna 2021 jatkoimme työtä hankeryhmässä, jossa käsiteltiin valmistautumista tuleviin riskeihin ja ilmastokriisiin sekä pitkän aikavälin näkökulman omaksumista tarkastuksissa (Preparing for future risks and climate crisis: Time for audit to take a long-term view?). Hankeryhmä, jonka puheenjohtajuus jaetaan Yhdistyneen kuningaskunnan kansallisen tarkastusviraston kanssa, toimii osana kokonaisuutta, jonka aiheena on ennakoiva ajattelu ja uudet ongelmat (Forward thinking and emerging issues). Lisäksi osallistuimme aktiivisesti hankeryhmään, jossa käsiteltiin covid-19-pandemian torjuntatoimien tarkastamista.
COP26-kokouksessa järjestimme yhdessä EUROSAIn kanssa oheistapahtuman, joka koski ilmastotoimien toteuttamista (Translating climate action into delivery).
Tilintarkastustuomioistuimen hallinto
Jäsenet
Euroopan tilintarkastustuomioistuin on kollegion muodossa toimiva elin, jossa on yksi jäsen jokaisesta jäsenvaltiosta. Neuvosto nimittää tilintarkastustuomioistuimen jäsenet Euroopan parlamenttia kuultuaan asianomaisten jäsenvaltioiden hallitusten ehdotusten perusteella. Tilintarkastustuomioistuin ei osallistu jäsenten ehdotus- tai nimitysmenettelyyn.
Tilintarkastustuomioistuimen jäsenillä on kuuden vuoden toimikausi, joka voidaan uusia. Jäsenet hoitavat tehtäviään täysin riippumattomasti ja EU:n yleisen edun mukaisesti. Virkaan astuessaan he vannovat tätä periaatetta koskevan virkavalan Euroopan unionin tuomioistuimessa.
Neuvosto nimitti vuonna 2021 uuden puolalaisen jäsenen, Marek Opiołan. Hän hoitaa loppuun aiemman jäsenen Janusz Wojciechowskin toimikauden 1. helmikuuta 2021 alkaen. Wojciechowski nimitettiin EU:n maatalouskomissaariksi vuonna 2019.
Kesäkuun 29 päivänä 2021 saimme suruksemme tietää, että portugalilainen jäsenemme João Figueiredo oli kuollut. Nimitysmenettely, joka koskee hänen toimikautensa loppuaikaa, oli vielä kesken vuoden 2021 lopussa.
Kollegio kokoontui 20 kertaa vuonna 2021. Pandemian vuoksi suurin osa näistä kokouksista järjestettiin hybridinä, jolloin osa jäsenistä osallistui kokouksiin tilintarkastustuomioistuimen tiloissa ja muut etäyhteyksin. Osallistumisaste näissä kokouksissa oli 97 prosenttia. Jäsenet osallistuivat myös tarkastusjaostojen ja komiteoiden kokouksiin (ks. myös kohta Tarkastusjaostot ja komiteat).
seminaari vuonna 2021: keskustelun aiheena
Next Generation EU ‑elpymisväline,
tiedotusstrategia sekä työohjelma 2022+
Kerran vuodessa tilintarkastustuomioistuimen jäsenet, pääsihteeri ja johtajat pitävät kaksipäiväisen seminaarin keskustellakseen tärkeistä asioista, jotka liittyvät toimielimen pitkän aikavälin strategiaan sekä sen työhön ja organisaatioon.
Tilintarkastustuomioistuimen tämänvuotisessa seminaarissa jäsenet keskustelivat seuraavista keskeisistä aiheista:
- tarkastuslausuman tulevaisuus
- Next Generation EU ‑elpymisväline
- tuloksellisuuskertomuksen tulevaisuus
- koronaviruskriisistä saadut kokemukset
- tilintarkastustuomioistuimen osallistuminen Euroopan tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin
- tilintarkastustuomioistuimen viestintästrategia
- työohjelma 2022+.
Presidentti
Presidentti vastaa toimielimen strategiasta, suunnittelusta, tulosjohtamisesta, viestinnästä, suhteista tiedotusvälineisiin, institutionaalisista suhteista, oikeudellisista kysymyksistä sekä sisäisestä tarkastuksesta. Hän myös edustaa tilintarkastustuomioistuinta sen ulkoisissa yhteyksissä.
Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet valitsevat presidentin keskuudestaan kolmen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia. Valitun henkilön asema on tämän jälkeen ensimmäinen vertaistensa joukossa (primus inter pares). Hän johtaa tilintarkastustuomioistuimen kokouksia sekä varmistaa, että sen päätökset pannaan täytäntöön.
Klaus-Heiner Lehne valittiin presidentiksi syyskuussa 2016, ja syyskuussa 2019 hänet valittiin tehtävään uudelleen.
Huom. Organisaatio helmikuussa 2022.
Tarkastusjaostot ja komiteat
Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet osoitetaan johonkin toimielimen viidestä tarkastusjaostosta, joissa useimmat tarkastuskertomukset, katsaukset ja lausunnot hyväksytään. Tarkastusjaostot jakavat tehtävät jäsentensä kesken. Kukin jäsen on vastuussa jaostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle omista tarkastustehtävistään. Tarkastusjaoston osastojen palveluksessa olevat ammattitarkastajat suorittavat tarkastustyön.
Kunkin tarkastusjaoston jäsenet valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan kahden vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia. Joulukuussa 2021 tilintarkastustuomioistuimen viiden tarkastusjaoston puheenjohtajina toimivat Samo Jereb, Iliana Ivanova, Bettina Jakobsen, Mihails Kozlovs ja Tony Murphy.
Tarkastusten laatua valvovan komitean vastuualueeseen kuuluvat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastusperiaatteet, ‑standardit ja ‑menetelmät, tarkastustyön tuki- ja kehitystoimet sekä tarkastusten laadun valvonta. Komiteaan kuuluu yksi jäsen kustakin tarkastusjaostosta, ja sen puheenjohtajana toimii Jan Gregor.
Hallintoasioiden komitea ja tarvittaessa tilintarkastustuomioistuimen jäsenten kollegio, joiden molempien puheenjohtajana toimii presidentti, tekevät päätökset laajemmista strategisista ja hallinnollisista kysymyksistä. Hallintoasioiden komitean muodostavat presidentti, jaostojen puheenjohtajat, tarkastusten laatua valvovan komitean puheenjohtaja ja institutionaalisista suhteista vastaava jäsen (vuoden 2021 joulukuussa Rimantas Šadžius).
Vuonna 2021 pidettiin 95 jaostojen, 12 hallintoasioiden komitean ja yhdeksän tarkastusten laatua valvovan komitean kokousta. Pandemian vuoksi useimmat näistä kokouksista järjestettiin hybridinä. Osallistumisaste jaostojen kokouksissa oli 98 prosenttia, hallintoasioiden komitean kokouksissa 96 prosenttia ja tarkastusten laatua valvovan komitean kokouksissa samoin 96 prosenttia.
Muita tilintarkastustuomioistuimen komiteoita ovat muun muassa eettinen komitea (puheenjohtajana Joëlle Elvinger), sisäisen tarkastuksen komitea (puheenjohtajana Ivana Maletić) ja tulevan kehityksen ennakointia käsittelevä neuvoa-antava paneeli (joulukuussa 2021 puheenjohtajana Helga Berger).
Tilintarkastustuomioistuimen ylempi johto koostuu pääsihteeristä ja johtajista. Tilintarkastustuomioistuimella on kaikkiaan kymmenen osastoa: viisi toimii tarkastusjaostojen alaisuudessa, yksi tarkastusten laatua valvovan komitean alaisuudessa, yksi presidentin alaisuudessa ja kolme pääsihteeristön alaisuudessa.
Zacharias Kolias aloitti Euroopan tilintarkastustuomioistuimen pääsihteerinä 1. tammikuuta 2021. Hänen toimikautensa on kuusivuotinen.
Huom. Organisaatio helmikuussa 2022.
Tuloksellisuuden mittaaminen
Tilintarkastustuomioistuin soveltaa keskeisiä tuloksellisuusindikaattoreita (key performance indicator, KPI), joiden avulla toimielimen johto saa tietoa siitä, miten strategisten tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty. Indikaattorit myös tukevat päätöksentekoa ja antavat institutionaalisille sidosryhmille tietoa tuloksellisuudestamme. Olemme päivittäneet keskeiset tuloksellisuusindikaattorit tukeaksemme tilintarkastustuomioistuimen strategiaa vuosiksi 2021–2025. Keskeisiä tuloksellisuusindikaattoreita on viisi, ja ne tarjoavat laajan yleiskuvan toimintamme tuloksellisuudesta organisaationa. Indikaattorit koskevat tarkastustulosten levittämistä sekä työmme vaikutuksia ja siitä saatua kuvaa. Ne ovat
- julkaistujen kertomusten lukumäärä (verrattuna suunnitelmaan)
- medianäkyvyys
- tilintarkastustuomioistuimen työn vaikutukset ja siitä saatu kuva (sidosryhmien palaute)
- tilintarkastustuomioistuimen esiintyminen muiden toimielinten, kansallisten parlamenttien ja jäsenvaltioiden hallitusten kokouksissa sekä kansainvälinen toiminta
- tilintarkastustuomioistuimen suositusten täytäntöönpano.
Covid-19-pandemiasta johtuvista vaikeista olosuhteista huolimatta tilintarkastustuomioistuin julkaisi vuonna 2021 kaikkiaan 32 kertomusta, saman määrän kuin vuonna 2020. Julkaisujen joukossa oli 27 erityiskertomusta ja viisi katsausta. Tämä on kuitenkin kahdeksan kertomusta vähemmän kuin ne 40, joiden julkaisemista suunniteltiin työohjelmassa 2021+, sillä osa tarkastuksista viivästyi vuoden mittaan.
Julkaistujen kertomusten määrä
Tilintarkastustuomioistuimen julkaisujen määrä vuonna 2021 oli kaikkiaan 55.
Medianäkyvyys
Tilintarkastustuomioistuin kirjasi vuonna 2021 noin 67 000 verkkoartikkelia tai sosiaalisen median postausta, joissa käsiteltiin tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskertomuksia tai muita julkaisuja taikka tilintarkastustuomioistuinta yleisesti. Määrä kasvoi huomattavasti aikaisempiin vuosiin verrattuna (2020: 32 000; 2019: 51 000).
Medianäkyvyys saattaa vaihdella huomattavasti kertomusten aihealueiden ja monimutkaisuuden mukaan. Myös ulkoiset tekijät, kuten jokin tärkeä tapahtuma tai toimintapolitiikan kehitys, voivat vaikuttaa siihen, kuinka kiinnostunut media on julkaisuistamme. Lisäksi covid-19-pandemian kaltaisissa uhkaavissa tilanteissa tiedotusvälineiden huomio keskittyy materiaaliin, joka koskee kyseistä kriisiä.
Covid-19-sulkutoimien jälkeen olemme pyrkineet antamaan julkaisuistamme tietoa virtuaalisesti, minkä ansiosta olemme voineet lisätä yhteyksiä toimittajiin. Tämä on vaikuttanut myönteisesti medianäkyvyyteen.
Edellisiin vuosiin verrattuna kiinnostus tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskertomuksia kohtaan kasvoi merkittävästi. Tämä koski myös muita julkaisuja ja tilintarkastustuomioistuinta yleisesti, ja medianäkyvyys nousikin lähelle covid-19-pandemiaa edeltäneitä tasoja.
Vuonna 2021 tilintarkastustuomioistuin julkaisi 49 lehdistötiedotetta 23:lla EU:n kielellä. Lisäksi annettiin tietyillä kielillä tausta- ja mediatiedotteita sekä (käyttövalmiita) lausuntoja äänitallenteina. Tilintarkastustuomioistuin laati myös kannanottoja julkaistavaksi vaikutusvaltaisissa sanomalehdissä ja antoi useita haastatteluja keskeisille tiedotusvälineille (radiossa, televisiossa ja sanomalehdissä) eri puolilla Eurooppaa. Tilintarkastustuomioistuin järjesti lisäksi 26 tiedotustilaisuutta verkossa, näiden joukossa vuosikertomukseen liittyviä maakohtaisia tiedotustilaisuuksia. Tiedotustilaisuuksiin osallistui yhteensä 527 toimittajaa, joista useimmat edustivat EU:n jäsenvaltioiden tärkeimpiä kansallisia tiedotusvälineitä.
Vuonna 2021 verkkosivustollamme oli jälleen yli miljoona käyntiä, ja yksittäisten kävijöiden lukumäärä oli noin 546 000.
Sosiaalisen median kanavien avulla voimme olla suorassa vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa. Covid-19-kriisin vuoksi vähensimme vuonna 2021 edelleen aktiivisuuttamme sosiaalisessa mediassa. Kaikkiaan teimme sosiaalisen median kanaviemme kautta 718 postausta, jotka koskivat tilintarkastustuomioistuinta ja sen työtä (vuonna 2020: 1 007 postausta).
Vuonna 2021 tilintarkastustuomioistuin viittasi sosiaalisen median postauksissaan edelleenkin artikkeleihin, jotka esiintyivät ECA Journal – julkaisussa. Niinpä 28 prosentissa postauksistamme lainattiin artikkeleita, jotka oli aiemmin julkaistu ECA Journalissa (vuonna 2020: 32 prosenttia).
Vuoden 2021 loppuun mennessä kolme sosiaalisen median tiliämme (Twitter, LinkedIn ja Facebook) olivat houkutelleet noin 39 000 seuraajaa. Määrä siis kasvoi vuodesta 2020 (35 000).
Tilintarkastustuomioistuimen työn vaikutukset ja siitä saatu kuva
Tilintarkastustuomioistuin arvioi työnsä todennäköistä vaikutusta ja hyödyllisyyttä pyytämällä palautetta kertomustensa lukijoilta, jotka työskentelevät Euroopan parlamentissa, neuvostossa, komissiossa, EU:n virastoissa, jäsenvaltioiden pysyvissä edustustoissa, jäsenvaltioiden virastoissa ja ylimmissä tarkastuselimissä, kansalaisjärjestöissä, tiedeyhteisössä, mediassa ja muissa toimijoissa.
Tilintarkastustuomioistuin on vuodesta 2018 lähtien tehnyt anonymisoituja sähköisiä kyselytutkimuksia, joissa se on pyytänyt kertomustensa lukijoita antamaan laadullista palautetta valikoiduista kertomuksista ja tekemään työhömme liittyviä yleisiä ehdotuksia.
Vuoden 2021 osalta 83 prosenttia lähes 500 vastaajasta piti kertomuksiamme hyödyllisinä työnsä kannalta ja 79 prosenttia katsoi niillä olleen vaikutusta. Tämä vastaa edellisen vuoden tulosta, sillä vuonna 2020 vastaajista 84 prosenttia piti kertomuksiamme hyödyllisinä ja 75 prosenttia katsoi niillä olevan vaikutusta.
Tilintarkastustuomioistuimen esiintyminen muiden toimielinten, kansallisten parlamenttien ja jäsenvaltioiden hallitusten kokouksissa sekä kansainvälinen toiminta
Tilintarkastustuomioistuin esitteli vuonna 2021 työnsä tuloksia kaikkiaan 419 kertaa Euroopan parlamentin valiokunnille, neuvoston valmisteluelimille, kansallisille parlamenteille ja jäsenvaltioiden hallituksille.
Lisäksi osallistuimme 154 kansainväliseen tapahtumaan. Tapahtumiin sisältyi muun muassa tilaisuuksia kansainvälisissä julkisissa tarkastusorganisaatioissa, erityisesti INTOSAIssa ja EUROSAIssa, kahdenvälisiä neuvonpitoja muiden ylimpien tarkastuselinten kanssa, konferensseja, kokouksia sekä aktiviteetteja, jotka oli suunnattu laajemmalle yleisölle.
Tilintarkastustuomioistuin päivitti vuonna 2021 esiintymisiinsä liittyvää keskeistä tulosindikaattoriaan siten, että se kattoi myös kokoukset jäsenvaltioiden hallitusten kanssa ja kansainväliset tapahtumat.
Kaiken kaikkiaan lisäsimme merkittävästi vuorovaikutustamme eurooppalaisten ja kansainvälisten sidosryhmiemme kanssa ja saavutimme toiminnan tason, joka oli korkeampi kuin ennen covid-19-pandemiaa.
Tilintarkastustuomioistuimen suositusten täytäntöönpano
Tilintarkastustuomioistuin mittaa suositustensa täytäntöönpanoa tarkastajiensa toteuttaman seurannan perusteella. Vuonna 2021 analysoimme suositukset, jotka olimme esittäneet vuoden 2017 kertomuksissamme.
Analyysi osoitti, että 94 prosenttia vuoden 2017 vuosikertomuksessa antamistamme 35 suosituksesta ja 89 prosenttia vuoden 2017 erityiskertomuksissa antamistamme 161 suosituksesta oli pantu täytäntöön kokonaan taikka joiltakin osin tai suurimmaksi osaksi.
Tilintarkastustuomioistuimen henkilöstö
Henkilöstön jakautuminen
Vuoden 2021 lopussa – edellisten vuosien tapaan – Euroopan tilintarkastustuomioistuimessa oli 853 pysyvää ja väliaikaista tointa. Näistä toimista 527 oli tarkastusjaostoissa, mukaan lukien 104 tointa, jotka oli sijoitettu tilintarkastustuomioistuimen jäsenten kabinetteihin.
Vuoden lopussa tilintarkastustuomioistuimessa työskenteli lisäksi 92 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 25 komennuksella olevaa kansallista asiantuntijaa (vuonna 2020: 83 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 15 komennuksella olevaa kansallista asiantuntijaa).
Rekrytointi
Tilintarkastustuomioistuin noudattaa palvelukseenotossa EU:n toimielinten yleisiä periaatteita ja palvelussuhteen ehtoja, ja sen henkilöstön jäsenten koulutus- ja ammatilliset taustat ovat varsin moninaisia.
Vuonna 2021 otimme palvelukseen 80 uutta työntekijää (vuonna 2020: 62 työntekijää). Palvelukseenotettujen 80 työntekijän joukossa oli 16 virkamiestä, 21 väliaikaista toimihenkilöä, 30 sopimussuhteista toimihenkilöä ja 13 työkomennuksella olevaa kansallista asiantuntijaa.
Tarkastajille suunnatun ASPIRE–ohjelman tarkoituksena on helpottaa uusien tulokkaiden ammatillista integroitumista. He voivat kolmen ensimmäisen palvelusvuotensa aikana hankkia työkokemusta eri tarkastustehtävistä ja osallistua kohdennettuun koulutukseen.
Lisäksi tarjosimme 56 harjoittelupaikkaa (vuonna 2020: 44) yliopisto-opiskelijoille 3–5 kuukaudeksi. Vuonna 2021 harjoittelijamme työskentelivät etänä kotimaastaan maaliskuun ja toukokuun harjoittelujaksoissa ja lokakuun harjoittelujaksossa saman tyyppisen hybridimallin mukaisesti kuin tilintarkastustuomioistuimen muukin henkilöstö (yhdistellen toimitiloissa tehtävää ja etätyötä).
Ikäjakauma
Vuoden 2021 lopussa tilintarkastustuomioistuimen palveluksessa olleista työntekijöistä kolme neljäsosaa (76 prosenttia) oli 40–59-vuotiaita. Osuus on sama kuin vuonna 2020.
Tilintarkastustuomioistuimessa työskentelevistä johtajista ja toimialapäälliköistä lähes kolme neljäsosaa (73 prosenttia) on vähintään 50-vuotiaita (vuonna 2020: 80 prosenttia). Näin ollen huomattava osa johtotehtävissä toimivista henkilöistä vaihtuu seuraavien 5–10 vuoden kuluessa, kun nykyistä johtohenkilöstöä jää eläkkeelle.
Yhtäläiset mahdollisuudet
Yleisesti ottaen naisten ja miesten osuus työvoimasta on yhtä suuri.
Olemme sitoutuneet tarjoamaan yhtäläiset uramahdollisuudet henkilöstöllemme kaikilla organisaatiotasoilla. Naisten ja miesten osuus henkilöstöstä on yhtä suuri, ja vuonna 2021 enemmän kuin kolmannes (36 prosenttia) johtajistamme ja toimialapäälliköistämme oli naisia (vuonna 2020: 35 prosenttia).
Naisten osuus toimialapäälliköistä tilintarkastustuomioistuimen tarkastustoiminnossa nousi 37,5 prosenttiin (vuonna 2020: 29 prosenttia). Tämä on lähellä vuoden 2027 tavoitetta, 40:tä prosenttia. Tilintarkastustuomioistuin on laatinut tasa-arvoalalla uuden monivuotisen toimintapolitiikan ja ‑suunnitelman vuosiksi 2021–2025. Tämän myötä tilintarkastustuomioistuin on vuonna 2021 siirtynyt yhtäläisten mahdollisuuksien politiikasta laajempaan lähestymistapaan, joka perustuu moninaisuuteen ja osallisuuteen.
Tilintarkastustuomioistuin on lisäksi edelleenkin sitoutunut pitämään yllä maantieteellistä tasapainoa johtotasolla.
Tarkastuksen tukitoiminnot
Tarkastusmenetelmät
Vuonna 2021 tilintarkastustuomioistuin asetti verkkosivustollaan käyttöön AWARE-välineen (Accessible Web-based Audit Resource). Kyseessä on tilintarkastustuomioistuimen sisäinen digitaalinen alusta, joka sisältää tarkastusresursseja. AWARE tarjoaa yleisölle keskitetyn yhteyspisteen, jonka kautta se voi tutustua tilintarkastustuomioistuimen tarkastusmenetelmiin ja ‑ohjeisiin.
Täydennyskoulutus
Kuten odotettua, verkko-opiskelu oli yleinen käytäntö vuonna 2021. Edellisenä vuonna saatujen kokemusten perusteella tilintarkastustuomioistuin pystyi järjestämään ennätyksellisen määrän koulutuksia (616) aiheista, jotka vaihtelivat tarkastuksesta tietosuojaan. Joissakin tapauksissa terveystilanne mahdollisti koulutuksen hybridinä tai paikan päällä.
Kun verkkotapahtumia oli paljon eikä osallistujamääriä ollut rajoitettu, koulutusindikaattorit kehittyivät myönteisesti. Ne kasvoivatkin merkittävästi vuoteen 2020 verrattuna.
Tilintarkastustuomioistuin ylitti jälleen kerran täydennyskoulutusta koskevan tavoitteensa, joka kansainvälisen tilintarkastajaliiton suositusten mukaisesti on viisi koulutuspäivää vuodessa tarkastajien osalta. Muun henkilökunnan osalta vuotuinen tavoite on kaksi päivää. Tavoiteluvuissa ei ole mukana kielikoulutusta.
Tilintarkastustuomioistuimen tarkastajilla oli keskimäärin 8,5 koulutuspäivää (5,4 päivää vuonna 2020), kun taas muulla henkilökunnalla oli keskimäärin 4,2 koulutuspäivää (3,1 päivää vuonna 2020).
Tilintarkastustuomioistuimen keskeisenä pyrkimyksenä on tukea tarkastajiaan tarjoamalla heille merkityksellistä ja oikea-aikaista koulutusta. Niinpä jatkoimme räätälöityjen koulutusten järjestämistä eri aiheista. Koulutuksissa käsiteltiin esimerkiksi kiertotaloutta, vapaata liikkuvuutta covid-19-kriisin aikana, hyvää talousarviohallintoa, siirtymävaiheessa olevia kivihiilialueita, julkisia hankintoja, uutta monivuotista rahoituskehystä vuosiksi 2021–2027, elpymis- ja palautumistukivälinettä sekä EU:n tullikoodeksia.
Lisäsimme koulutusta, joka koski petoksia, etiikkaa ja lahjomattomuutta, ja järjestimme näihin kysymyksiin liittyvistä aiheista useita kursseja ja esitelmiä. Kutsuimme Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF), Euroopan syyttäjänviraston (EPPO), Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) ja Transparency Internationalin kouluttajia ja puhujia tilaisuuksiimme, joissa he jakoivat tietojaan ja kokemuksiaan henkilöstöllemme.
Kuten vuonna 2020, vuoden 2021 koulutuspäivästä muodostui virtuaalinen koulutusviikko. Koska henkilöiden fyysisellä olinpaikalla ei ollut merkitystä, käytimme tilaisuutta hyväksemme ja kutsuimme koulutuksiimme puhujia Euroopan ulkopuolelta. Tarkastusmessuilla oli edustajia (esiintymisjärjestyksessä lueteltuna) Australian, Etelä-Afrikan, Brasilian, Japanin ja Kanadan ylimmistä tarkastuselimistä. Muita erittäin kiinnostavia esitelmiä pidettiin muun muassa sellaisista aiheista kuin ympäristö, viestintä ja data-analyysi.
Lokakuussa 2021 vietettiin yhdeksättä Euroopan kyberturvallisuuskuukautta. Kyseessä on aloite, jolla pyritään edistämään verkkoturvallisuutta ja lisäämään EU:n kansalaisten tietoisuutta kyberturvallisuudesta. Tilintarkastustuomioistuimella oli ilo järjestää avajaistapahtuma yhdessä Euroopan komission kanssa. Valmistelimme tiiviin kuukauden mittaisen ohjelman, jossa koottiin yhteen keskeisiä kyberturvallisuuden asiantuntijoita EU:n toimielimistä ja Luxemburgista.
Tilintarkastustuomioistuin järjesti marraskuussa 2021 tiloissaan ensimmäiset selkeän kielenkäytön päivät (Clear Language Days). Teemaviikon keskiössä oli Clear Language Awards ‑palkintoseremonia, jossa annettiin tunnustusta tilintarkastustuomioistuimen parhaiden erityiskertomusten kirjoittajille. Teemaviikko tarjosi tilaisuuden pohtia, millaista on selkeä kirjoittaminen ja millaisia haasteita liittyy viestintäämme yleisön kanssa.
Vuonna 2021 jatkettiin uraneuvojien, mentoreiden, sisäisten avustajien ja luottamuksellisten yhteyshenkilöiden koulutusohjelmaa. Tilintarkastustuomioistuin pyrki tukemaan henkilöstöään uudessa hybridiympäristössä ja parantamaan sen kestokykyä. Niinpä järjestimme useita esitelmiä ja työpajoja, joissa käsiteltiin muun muassa covid-19-pandemiaa, yksinäisyyttä ja työpaikkakiusaamista, häirintää sulkutoimien aikana, mielenhallintaa (mindfulnesssia) sekä sitä, kuinka tärkeää etätyöoloissa on kyetä irtautumaan työasioista.
Käännöstyö
Tilintarkastustuomioistuimessa käännettiin ja revisoitiin vuonna 2021 yli 227 000 sivua (vuonna 2020: 235 000 sivua). Vuoden 2021 sivumäärästä 29 800 sivua oli ulkoistettuja käännöksiä. Kääntäjämme osallistuivat myös tarkastustoimintaan. He avustivat kielellisissä kysymyksissä tarkastuskäyntien ja verkkokokousten aikana ja antoivat tukea tekstien laadinnassa. Lisäksi he osallistuivat viestintätyöhön, jossa he antoivat kielineuvontaa ja paransivat viestien laatua räätälöimällä niitä kohdeyleisön mukaan muun muassa siten, että viesteissä otettiin huomioon kulttuuriset näkökohdat.
Rekrytoimme ja koulutimme iirin kielitiimin, jonka osalta tavoitteena on vuodesta 2022 päästä samanlaiseen tuotokseen kuin muut kieliryhmät.
Tietoturvallisuus
Koska Euroopan tilintarkastustuomioistuimen henkilöstö työskenteli covid-19-pandemian vuoksi koko ajan tietokoneillaan, kyberturvallisuus oli vuonna 2021 jatkuvasti erityisen tärkeää. Kohtasimme toistuvia kyberhyökkäyksiä ja tietoturvaloukkauksia, mutta asensimme uusia sovelluksia, joilla lujitimme toimielimemme suojausta.
Tilintarkastustuomioistuin vahvisti viime vuonna uudet periaatteet tietojen turvaluokittelusta. Sen jälkeen laadimme ohjeet tilintarkastustuomioistuimen tietojen luokittelusta. Ohjeistusta annettiin esimerkiksi siitä, miten myönnetään pääsy tilintarkastustuomioistuimen tietoihin sisäisen tietojenvaihtoalustan kautta.
Tilintarkastustuomioistuin antoi lisäksi päätöksen 41–2021 EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista säännöistä. Tilintarkastustuomioistuin kutsui Euroopan komission edustajia arvioimaan lujitettuja hallinnollisia menettelyjämme. Tarkoituksena oli saada hyväksyntä tavalle, jolla tilintarkastustuomioistuin käsittelee EU‑RESTRICTED ‑turvallisuusluokan tietoja.
Kauden tärkeimmät tulokset olivat seuraavat:
- Tilintarkastustuomioistuimessa järjestettiin kaksi ensimmäistä simuloitua verkkourkintakampanjaa käyttäjien kybertietoisuuden mittaamiseksi.
- EU Sign valittiin tilintarkastustuomioistuimen viralliseksi sähköisen allekirjoituksen sovellukseksi. EU Sign ‑palvelun tuottaa Euroopan komissio.
- Arkaluonteisten hakemistojen ja tiedostojen suojaamiseksi otettiin käyttöön uusi väline.
Vuosi 2021 oli haastava haavoittuvuuksien hallinnan kannalta. Lukuisat uhkat nimittäin edellyttivät tietotekniikkatiimeiltä nopeita toimia, joilla korjattiin ohjelmistojen kriittisiä puutteita.
Rakennukset
Tilintarkastustuomioistuin omistaa tällä hetkellä kolme rakennusta (K1, K2 ja K3), jotka on integroitu yhdeksi tekniseksi kokonaisuudeksi. Lisäksi se on vuokrannut Luxemburgista toimistotiloja tietoteknisistä häiriötilanteista palautumiseen tarkoitettua keskusta varten.
Meneillään olevan covid-19-kriisin vuoksi lähes kaikki henkilöstömme jäsenet työskentelivät kotoa käsin vuonna 2021 ja ulkoisia vierailuja rajoitettiin niin paljon kuin mahdollista. Suurin osa tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöstä rokotettiin, kun rokotteet tulivat saataville. Tämä seikka yhdistettynä siihen, että uusien covid-19-tartuntojen määrän väheni kesällä, mahdollisti syksyllä sen, että tilintarkastustuomioistuin edellytti henkilöstöltä säännöllistä työskentelyä toimitiloissa. Muiden EU:n toimielinten tavoin tilintarkastustuomioistuin otti 13. syyskuuta 2021 käyttöön vähintään kaksi pakollista toimistopäivää viikossa (määrä lasketaan kuukausikeskiarvona). Omikronmuunnoksen ilmaantumisen jälkeen pakollinen määrä vähennettiin yhteen päivään viikossa.
Samalla otettiin käyttöön kaikki tarvittavat terveys- ja turvallisuustoimenpiteet, jotta henkilöstö, joka työskenteli tilintarkastustuomioistuimen tiloissa, saattoi toimia parhaissa mahdollisissa olosuhteissa, kunnes tilanne palautuisi normaaliksi.
Tilintarkastustuomioistuimen kokoushuoneita mukautettiin vuonna 2021 sopiviksi hybridikokouksille.
K1
Vuonna 1988 käyttöön otetussa K1-rakennuksessa on toimistotilat 310:lle henkilöstön jäsenelle sekä lisäksi kokoustiloja. Kellarikerroksissa sijaitsevat pysäköintitilat, tekniset tilat, varastointialueet, kirjasto sekä pääarkisto. Ylin kerros on kokonaisuudessaan teknisenä tilana.
K1-rakennus uudistettiin vuonna 2008 kansallisten terveys-, turvallisuus- ja ympäristövaatimusten mukaiseksi. K1-rakennuksessa käytetty teknologia mukautettiin mahdollisuuksien mukaan yhteensopivaksi K2-rakennuksen ja K3-rakennuksen teknologian kanssa.
K2
K2-rakennus otettiin käyttöön vuonna 2003. Kellarikerroksissa sijaitsevat pysäköintitilat, tekniset tilat, varastot ja kuntokeskus. Ylin kerros on kokonaisuudessaan teknisenä tilana. Muissa kerroksissa on toimistotilat 241:lle henkilöstön jäsenelle, kokoushuoneita, konferenssitila (jossa tulkkauskopit), videokonferenssitiloja, kahvila sekä pieniä keittiötiloja.
K2-rakennus on parhaillaan peruskorjattavana, ja suunnitelmana on optimoida sen työtilat ja kunnostaa osa teknisistä laitteista. Työt, jotka keskeytettiin covid-19-kriisin alussa, aloitettiin uudelleen marraskuussa 2020, ja ne on määrä saada päätökseen vuoden 2022 loppuun mennessä.
Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa maaliskuussa 2014 sovitun mukaisesti tilintarkastustuomioistuin kattaa kunnostustöistä aiheutuvat kustannukset määrärahoilla, jotka jäivät jäljelle muutama vuosi sitten päätökseen saadusta K3-rakennushankkeesta.
K3
K3-rakennus otettiin käyttöön vuonna 2012. Kellarikerroksissa sijaitsevat pysäköintitilat, tekniset tilat ja varastot, purkulaiturit, jätevarastot, monistamo, keittiöt ja arkistot. Katutasossa ovat ruokala ja kahvila sekä koulutustilat. Rakennuksessa on myös toimistotilat 503:lle henkilöstön jäsenelle, kokoustiloja ja IT-tila. Kuudennessa kerroksessa on edustustiloja, keittiö ja teknisiä tiloja. K3-rakennuksella on maailman johtavaan ekologisesti kestävien rakennusten arviointi- ja sertifiointimenetelmään (BREEAM) perustuva ympäristösertifikaatti arviolla ”erittäin hyvä”.
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen rakennukset Kirchbergin kaupunginosassa Luxemburgissa.
Ympäristöasioiden hallinta
EU:n toimielimenä tilintarkastustuomioistuimella on velvollisuus noudattaa ympäristöasioiden asianmukaiseen hoitamiseen liittyvää periaatetta kaikissa toiminnoissaan. Olemme näin ollen sitoutuneet ympäristövaikutuksemme jatkuvaan pienentämiseen. Seuraamme ja analysoimme vuosittain toiminnastamme syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä.
Tilintarkastustuomioistuin on ylpeä sille myönnetystä ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmän sertifikaatista (EMAS). Toteutamme onnistuneesti EMAS-järjestelmän mukaista ympäristöasioiden hallintajärjestelmää, ja toimimme täysin ISO 14 001:2015 sertifiointikriteereiden mukaisesti.
Pandemialla on maaliskuusta 2020 lähtien ollut kiistatta myönteinen vaikutus tilintarkastustuomioistuimen ympäristöindikaattoreihin:
- Työmatkoista ja työpaikan ja kodin välisistä matkoista aiheutuneet hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet jyrkästi.
- Indikaattorit, joilla on suora kytkentä henkilöstön läsnäoloon toimitiloissa, kuten paperin ja veden kulutus sekä jätteenmuodostus, ovat pienentyneet jyrkästi massiivisen etätyön vuoksi.
- Myös energiankulutus väheni, joskin vähäisemmässä määrin, kun sulkutoimet otettiin käyttöön ja tilojen käyttöaste pieneni työntekijöiden työskennellessä enimmäkseen etänä.
Vuonna 2020 tuotimme kasvihuonekaasuja yhteensä 6 144 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (tCO2e). Tämä oli 43 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014, jolloin aloimme mitata hiilidioksidipäästöjämme.
Tilintarkastustuomioistuin tulee antamaan erillisen kertomuksen, jossa se esittelee vuonna 2021 toteuttamiaan kestävyystoimia.
Tilintarkastustuomioistuimen tilivelvollisuus
Taloudelliset tiedot
Tilintarkastustuomioistuin saa rahoituksensa EU:n talousarvion hallintomenojen otsakkeesta.
Vuonna 2021 talousarviomme oli noin 153,7 miljoonaa euroa.
Tilintarkastustuomioistuimen talousarvio vastaa noin 1,5:tä prosenttia EU:n hallintomenojen kokonaismäärästä. Määrä on alle 0,1 prosenttia EU:n kaikista menoista.
Varainhoitovuoden 2021 talousarvion toteuttaminen
| VARAINHOITOVUOSI 2021 | Lopulliset määrärahat | Maksu-sitoumukset | Käytetty %-osuus (sitoumukset/ määrärahat) | Maksut |
| Osasto 1: Toimielimen henkilöstö | (tuhatta euroa) | |||
| 10 – Toimielimen jäsenet | 10 654 | 10 138 | 95 % | 10 111 |
| 12 – Virkamiehet ja väliaikaiseen henkilöstöön kuuluvat | 114 511 | 112 601 | 98 % | 112 601 |
| 14 – Muu henkilöstö ja ulkoiset palvelut | 7 835 | 7 152 | 91 % | 6 861 |
| 162 – Virkamatkat | 1 529 | 383 | 25 % | 266 |
| 161 + 163 + 165 – Toimielimen henkilöstöä koskevat muut menot | 2 660 | 2 519 | 95 % | 2 144 |
| Osasto 1 yhteensä | 137 189 | 132 793 | 97 % | 131 983 |
| Osasto 2: Kiinteistöt, irtain omaisuus, laitteet ja muut hallinnosta johtuvat menot | ||||
| 20 – Kiinteä omaisuus | 4 306 | 4 306 | 100 % | 2 282 |
| 210 – Informaatioteknologia ja telekommunikaatio | 9 141 | 9 141 | 100 % | 4 484 |
| 212 + 214 + 216 – Irtain omaisuus ja siihen liittyvät kulut | 880 | 837 | 95 % | 470 |
| 23 – Hallinnosta johtuvat juoksevat menot | 385 | 324 | 84 % | 296 |
| 25 – Kokoukset, konferenssit | 496 | 90 | 18 % | 69 |
| 27 – Tiedottaminen ja julkaisutoiminta | 1 325 | 1 074 | 81 % | 739 |
| Osasto 2 yhteensä | 16 533 | 15 772 | 95 % | 8 340 |
| Tilintarkastustuomioistuin yhteensä | 153 722 | 148 565 | 97 % | 140 323 |
Varainhoitovuoden 2022 talousarvio
Varainhoitovuoden 2022 talousarvio on 5,48 prosenttia suurempi kuin varainhoitovuoden 2021 talousarvio.
| VARAINHOITOVUOSI | 2022 | 2021 |
| Osasto 1: Toimielimen henkilöstö | (tuhatta euroa) | |
| 10 – Toimielimen jäsenet | 11 715 | 10 704 |
| 12 – Virkamiehet ja väliaikaiseen henkilöstöön kuuluvat | 120 838 | 114 120 |
| 14 – Muu henkilöstö ja ulkoiset palvelut | 8 444 | 7 861 |
| 162 – Virkamatkat | 2 452 | 2 988 |
| 161 + 163 + 165 – Toimielimen henkilöstöä koskevat muut menot | 2 732 | 2 613 |
| Osasto 1 yhteensä | 146 181 | 138 286 |
| Osasto 2: Kiinteistöt, irtain omaisuus, laitteet ja muut hallinnosta johtuvat menot | ||
| 20 – Kiinteä omaisuus | 3 778 | 3 358 |
| 210 – Informaatioteknologia ja telekommunikaatio | 8 228 | 8 171 |
| 212 + 214 + 216 – Irtain omaisuus ja siihen liittyvät kulut | 944 | 901 |
| 23 – Hallinnosta johtuvat juoksevat menot | 574 | 565 |
| 25 – Kokoukset, konferenssit | 675 | 696 |
| 27 – Tiedottaminen ja julkaisutoiminta | 1 761 | 1 745 |
| Osasto 2 yhteensä | 15 960 | 15 436 |
| Tilintarkastustuomioistuin yhteensä | 162 141 | 153 722 |
Huom. Ilmoitetut luvut perustuvat alkuperäiseen talousarvioon.
Sisäinen ja ulkoinen tarkastus
Sisäinen tarkastus
Tilintarkastustuomioistuimen sisäisen tarkastuksen yksikkö neuvoo toimielintä riskienhallinnassa. Se toteuttaa riippumatonta ja objektiivista varmennus- ja konsultointitoimintaa, joka on suunniteltu tuottamaan lisäarvoa tilintarkastustuomioistuimelle ja parantamaan sen toimintaa. Sisäisen tarkastuksen yksikkö raportoi sisäisen tarkastuksen komitealle, joka koostuu kolmesta Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenestä ja yhdestä ulkopuolisesta asiantuntijasta. Komitea seuraa säännöllisesti sisäisen tarkastuksen yksikön vuotuisessa työohjelmassa määritettyjen eri tehtävien etenemistä ja varmistaa yksikön riippumattomuuden.
Sisäisen tarkastuksen yksikkö jatkoi vuonna 2021 Euroopan tilintarkastustuomioistuimen riskienhallintapolitiikan tutkimista. Se laati kertomukset kolmesta tarkastuksesta, joiden aihealueita olivat yhtäläiset mahdollisuudet, petostentorjunta sekä toiminnan jatkuvuutta ja henkilöstön suojelua koskevat toimenpiteet covid-19-kriisin aikana. Sisäisen tarkastuksen yksikkö sai lisäksi päätökseen keskeiset tarkastustoimet kahdessa muussa tarkastustehtävässä, jotka koskivat tietotekniikan hallinnointia ja palvelukseenottomenettelyä. Näitä tarkastuksia koskevat kertomukset valmistuvat vuonna 2022.
Yleisesti ottaen sisäisen tarkastuksen yksikkö ei toimittamissaan tarkastuksissa havainnut sellaisia puutteita, että ne luonteensa tai laajuutensa vuoksi olisivat asettaneet kyseenalaiseksi niiden sisäisen valvonnan järjestelmien yleisen luotettavuuden, jotka valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä oli asettanut käyttöön tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2021 rahoitustoimien laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden varmistamista silmällä pitäen.
Ulkoinen tarkastus
Tilintarkastustuomioistuimen tilinpäätöksen tarkastaa riippumaton ulkoinen tarkastaja. Tämä on tärkeää, sillä tilintarkastustuomioistuin voi näin osoittaa, että se soveltaa itseensä samoja avoimuuden ja tilivelvollisuuden periaatteita, joita se soveltaa tarkastuskohteidensa osalta.
Ulkoinen tarkastaja – PricewaterhouseCoopers Sàrl – julkaisi kertomuksensa tilintarkastustuomioistuimen varainhoitovuoden 2020 tileistä 6. toukokuuta 2021.
Ulkoisen tarkastajan lausunnot – varainhoitovuosi 2020
Tilinpäätöksen osalta:
”Oheinen tilinpäätös antaa näkemyksemme mukaan oikean ja riittävän kuvan Euroopan tilintarkastustuomioistuimen taloudellisesta asemasta 31. päivältä joulukuuta 2020 sekä sen toimien tuloksista ja rahavirroista sekä nettovarallisuuden muutoksista tuolloin päättyneeltä varainhoitovuodelta unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18 päivänä heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1) mukaisesti.”
Varojen käytön ja valvontamenettelyjen osalta:
”Tässä kertomuksessa kuvatun tarkastustyön perusteella voimme todeta, että tarkastuksessa tietoomme ei ole tullut seikkoja, jotka antaisivat aiheen uskoa, että kaikilta olennaisilta osin ja edellä mainittujen kriteerien perusteella
- Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle kohdennettuja varoja ei olisi käytetty aiottuihin tarkoituksiin
- käytössä olevilla valvontamenettelyillä ei saataisi tarvittavia takuita siitä, että rahoitustoimet ovat sovellettavien sääntöjen ja säännösten mukaisia.”
Yhteystiedot
EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG
Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx
Verkkosivut: eca.europa.eu
Twitter: @EUAuditors
Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (https://europa.eu).
Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2022
| ISBN 978-92-847-7470-8 | ISSN 2362-9630 | doi:10.2865/033905 | QJ-AA-22-001-FI-N | |
| HTML | ISBN 978-92-847-7446-3 | ISSN 2362-9630 | doi:10.2865/405389 | QJ-AA-22-001-FI-Q |
| ISBN 978-92-847-7481-4 | ISSN 1684-0674 | doi:10.2865/425729 | QJ-AA-22-001-FI-C |
Tämä julkaisu on saatavilla 24 kielellä ja seuraavissa formaateissa:
 |
TEKIJÄNOIKEUDET
© Euroopan unioni, 2022.
Datan ja asiakirjojen uudelleenkäyttöä koskevat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen periaatteet pannaan täytäntöön avoimen datan politiikkaa ja asiakirjojen uudelleen käyttämistä koskevalla Euroopan tilintarkastustuomioistuimen päätöksellä 6-2019.
Ellei toisin ilmoiteta (esimerkiksi yksittäisissä tekijänoikeusilmoituksissa), Euroopan tilintarkastustuomioistuimen sisältöihin, jotka EU omistaa, myönnetään käyttöoikeudet Creative Commons Attribution 4.0 International (CC BY 4.0) licence ‑käyttöoikeuden nojalla. Yleissääntö siis on, että uudelleenkäyttö on sallittua, jos sisällön tuottaja mainitaan asianmukaisesti ja kaikista sisältöön tehdyistä muutoksista ilmoitetaan. Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle kuuluvan sisällön udelleenkäyttäjä ei saa vääristää asiakirjojen alkuperäistä merkitystä tai sanomaa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa mistään seurauksista, jotka johtuvat uudelleenkäytöstä.
Tarvittavat lisäoikeudet on hankittava, jos tietyssä sisällössä (esimerkiksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöstä otetuissa valokuvissa) esitetään tunnistettavissa olevia henkilöitä tai jos sisällössä on mukana kolmansien tahojen töitä.
Jos tällainen lisäoikeus saadaan, se kumoaa ja korvaa yllä mainittu yleisen käyttöoikeuden. Lisäoikeutta koskevassa luvassa on selvästi ilmoitettava käyttöoikeuden rajoitukset.
Seuraavien kuvien uudelleenkäyttö on sallittua, kun tekijänoikeuden haltija, lähde ja valokuvaajien nimet (jos ne on ilmoitettu) mainitaan:
* © Euroopan unioni, 2022. Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.
* © Euroopan unioni. Lähde: Euroopan komissio / Jennifer Jacquemart.
* © Euroopan unioni. Lähde: Euroopan komissio / John Charlton.
* © Euroopan unioni. Lähde: Euroopan komissio / Xavier Lejeune.
* © Euroopan unioni. Lähde: Euroopan kommissio / Boryana Katsarova.
* © Euroopan unioni, 2021. Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.
* © Euroopan unioni. Lähde: Euroopan komissio / Seyllou Diallo / Stefan Heunis.
* © Euroopan unioni. Lähde: Euroopan parlamentti / Daina Le Lardic.
* © Euroopan unioni, 2022. Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.
* © Euroopan unioni, 2022. Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.
* © Euroopan unioni, 2021. Lähde: Euroopan parlamentti.
Seuraavien kuvien jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan:
* © Euroopan unioni, 2021. Lähde: Euroopan unionin ylimpien tarkastuselinten yhteyskomitea.
Jos sisällöt eivät ole EU:n omaisuutta, voi olla, että lupa niiden käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä suoraan asianomaisilta tekijänoikeuksien haltijoilta:
* © Getty Images / Xavier Lejeune; © Getty Images / Stadratte; © Getty Images / gorodenkoff.
* © Getty Images / Darwel.
* © Getty Images / RADZONIMO.
* © Getty Images / EmirMemedovski.
* © Getty Images / insta_photos.
* © Getty Images / serts.
* © Getty Images / Jevtic.
* © Getty Images / Denis Suslov.
* © Getty Images / Vertigo3d.
* © Getty Images / typhoonski.
* © Getty Images / tommy.
* © Pixabay / Alexas Fotos; © Getty Images / valio84sl & beijingstory; © Nuno André Ferreira.
* © MicroStockHub/Getty Images.
* © Liettuan valtiovarainministeriö / Liettuan pankkiyhdistys.
* © UKCOP26.ORG.
* © GLOBAL VIEW SPRL – valokuvaaja: Simon Schmitt. Rakennusten arkkitehdit: Paul Noël (1988) ja Jim Clemes (2004 ja 2013).
Tietokoneohjelmistot tai asiakirjat, joihin kohdistuu teollisoikeuksia, kuten patentteja, tavaramerkkejä, rekisteröityjä malleja, logoja ja nimiä, eivät kuulu Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uudelleenkäyttöperiaatteiden piiriin.
EU:n toimielinten verkkosivuilla (joiden verkkotunnuksen loppuosa on europa.eu) on linkkejä ulkopuolisille Internet-sivustoille. Koska Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa näistä sivustoista, on suositeltavaa, että tutustutte niiden tietosuoja- ja tekijänoikeusperiaatteisiin.
Tilintarkastustuomioistuimen logon käyttö
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logoa ei saa käyttää ilman tilintarkastustuomioistuimen ennakkosuostumusta.
Yhteydenotot EU:hun
Käynti tiedotuspisteessä
Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta: https://europa.eu/european-union/contact_fi
Yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostitse
Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä
- soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
- soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696 tai
- sähköpostitse: https://europa.eu/european-union/contact_fi
Tietoa EU:sta
Verkkosivut
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla, https://europa.eu/european-union/index_fi
EU:n julkaisut
EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata osoitteesta https://op.europa.eu/fi/publications. Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. https://europa.eu/european-union/contact_fi).
EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1951 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa osoitteessa https://eur-lex.europa.eu
EU:n avoin data
EU:n avoimen datan portaalin (https://data.europa.eu/euodp/fi) kautta on saatavilla EU:n data-aineistoja. Data on ilmaiseksi ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten.