Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukset varainhoitovuodelta 2019

Presidentin esipuhe

Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2019 on kauden 2014–2020 toiseksi viimeinen vuosikertomus. Se on saatu valmiiksi oloissa, jotka ovat haastavia sekä EU:lle että sen jäsenvaltioille. Tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin ulkoisena tarkastajana tehnyt kaikkensa voidakseen jatkaa – covid-19-pandemian puhkeamisen jälkeenkin – vaikuttavaa julkisen talouden tarkastustoimintaa EU:ssa.

Aiempien vuosien tapaan tilintarkastustuomioistuin toteaa, että EU:n tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:n taloudellisesta asemasta. Tilintarkastustuomioistuin antaa puhtaan tarkastuslausunnon Euroopan unionin vuoden 2019 tilien luotettavuudesta. Vuoden 2019 tulot olivat laillisia ja sääntöjenmukaisia, eikä virhetaso ollut olennainen.

Tilintarkastustuomioistuin arvioi, että varainhoitovuodelta 2019 tarkastettujen menojen virhetaso oli yhteensä 2,7 prosenttia (2018: 2,6 prosenttia).

EU:n menojen merkittävillä osa-alueilla on eräitä myönteisiä kehityspiirteitä. Niistä osa-alueista, joista tilintarkastustuomioistuin antaa erityisarvion, voidaan todeta, että hallintomenojen virhetaso on olennaisuusrajan alapuolella. Luonnonvarojen alan menoissa virhetaso on puolestaan lähellä olennaisuusrajaa, kun otetaan huomioon tilintarkastustuomioistuimen virhetasoarvio (1,9 prosenttia) sekä muu käytettävissä oleva evidenssi. On syytä todeta, että maatalouden suorat tuet, jotka muodostavat 70 prosenttia luonnonvarojen alan menoista, olivat merkittävästi olennaisuusrajan alapuolella. Samaan aikaan virhetaso oli edelleen olennainen luonnonvarojen muilla osa-alueilla samoin kuin koheesion ja kilpailukyvyn aloilla.

Tilintarkastustuomioistuin on useiden vuosien ajan tarkastanut EU:n tuloja ja menoja siten, että se on erotellut toisistaan ne talousarvion alat, joiden osalta se on arvioinut laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen kohdistuvat riskit suuriksi, ja ne alat, joiden osalta sen pitänyt riskejä vähäisinä. Viimeisten kolmen vuoden aikana tilintarkastustuomioistuin on antanut menojen osalta varauman sisältävän lausunnon. Kansainvälisten tilintarkastusstandardien mukaan tilintarkastustuomioistuin on voinut tehdä näin, sillä tilintarkastustuomioistuin on katsonut, että virheet eivät ole ulottuneet laajalle, vaan ne ovat rajoittuneet lähinnä suuririskisiin menoihin.

Suuririskisten menojen osuus tarkastuksen perusjoukosta on kasvanut vuonna 2018 toteutuneesta 61 miljardista eurosta 66,9 miljardiin euroon. Tämä johtuu EU:n talousarvion koostumuksesta ja siitä tavasta, jolla talousarvio on kehittynyt ajan kuluessa. Suuririskisten menojen osuus tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen perusjoukosta vuodelta 2019 oli merkittävä, noin 53 prosenttia. Samaan aikaan suuririskisissä menoissa oli edelleen olennaisia virheitä: tilintarkastustuomioistuin arvioi näiden menojen virhetasoksi 4,9 prosenttia (2018: 4,5 prosenttia). Edellä sanotun vuoksi tilintarkastustuomioistuin antaa kielteisen lausunnon menoista.

Eurooppa-neuvosto saavutti heinäkuussa 2020 poliittisen yhteisymmärryksen vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä sekä uudesta väliaikaisesta Euroopan unionin elpymisvälineestä (Next Generation EU). Eurooppa-neuvoston tekemä sopimus on historiallinen käännekohta EU:n rahoituksen alalla. EU:n varainkäyttö kasvaa merkittävästi edeltävään seitsemän vuoden kauteen verrattuna, ja ensimmäisinä vuosina EU:n maksut käytännössä kaksinkertaistuvat. Näin pyritään vastaamaan covid-19-kriisin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin. Tällaisina kriisiaikoina on elintärkeää, että EU:n varainkäyttö tuottaa tuloksia nopeasti ja osoittaa näin eurooppalaisen yhteistyön ja solidaarisuuden lisäarvon.

Siksi tulee olemaan entistäkin tärkeämpää, että EU:n varainhoito on moitteetonta ja vaikuttavaa. Tämä merkitsee sitä, että komission ja jäsenvaltioiden vastuut kasvavat, mutta niin kasvavat myös Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vastuut. Tulevina vuosina tilintarkastustuomioistuin pyrkii edelleenkin aktiivisesti ja näkyvästi edistämään tilivelvollisuutta ja avoimuutta kaikessa EU:n varainhoidossa. Tarkastustyömme kohteena ovat sekä EU:n talousarvio että Euroopan unionin elpymisvälineestä myönnettävä rahoitustuki.

Kokonaistulokset

Keskeiset havainnot

• EU:n talousarvion menojen arvioitu kokonaisvirhetaso vuodelta 2019 oli 2,7 prosenttia (2018: 2,6 prosenttia). Virhetaso oli olennainen suuririskisissä menoissa, jotka perustuvat pääasiassa kulujen korvaamiseen ja joihin sovelletaan usein mutkikkaita sääntöjä. Näiden menojen virhetaso oli 4,9 prosenttia (2018: 4,5 prosenttia). Vuonna 2019 tämän tyyppisten menojen osuus perusjoukosta oli merkittävä, sillä se kasvoi 53,1 prosenttiin. Tämä johtui paljolti koheesioalan menojen kasvusta. Päinvastoin kuin aiempina kolmena vuotena, virheet ulottuvat tästä syystä laajalle. Tämä on perusteena sille, että menoja koskeva tarkastuslausunto on kielteinen.
• Jälkitarkastuksissa ilmenevät puutteet vaikuttavat Euroopan komission toimittamiin sääntöjenmukaisuutta koskeviin tietoihin. Tämä näkyy komission arvioissa riskitasosta maksamishetkellä. Kyseiset arviot ovat koheesion ja kilpailukyvyn osalta alhaisempia kuin tilintarkastustuomioistuimen arviot virhetasoista. Luonnonvarojen alalla komission arvio riskitasosta maksamishetkellä vastaa tilintarkastustuomioistuimen arviota.
• Koheesioalan maksupyynnöt, jotka koskivat Euroopan rakenne- ja investointirahastoja (ERI-rahastot), lisääntyivät merkittävästi vuonna 2019. Samaan aikaan – vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen kuudentena vuonna – ERI-rahastojen varojen käyttöaste on ollut jäsenvaltioissa edelleen suunniteltua alhaisempi. Tämä on osaltaan lisännyt ERI-rahastojen maksattamatta olevia sitoumuksia.
• Tilintarkastustuomioistuin raportoi kaikista tarkastustensa yhteydessä havaituista petosepäilyistä EU:n petostentorjuntavirastolle (OLAF). Tilintarkastustuomioistuin tarkasti vuoden 2019 tarkastuslausumaa varten 747 tapahtumaa, joiden joukossa havaittiin yhdeksän mahdollista petosta.

Tilintarkastustuomioistuimen vuodelta 2019 antamat vuosikertomukset, jotka koskevat EU:n talousarviota sekä kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston rahoittamia toimia, ovat kokonaisuudessaan luettavissa tilintarkastustuomioistuimen verkkosivuilla (eca.europa.eu).

Mitä tilintarkastustuomioistuin on tarkastanut?

EU:n vuoden 2019 talousarvio lukuina

Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät EU:n vuotuisen talousarvion useiden vuosien ajaksi sovitun pidemmän aikavälin talousarvion (ns. monivuotisen rahoituskehyksen) puitteissa. Nykyinen monivuotinen rahoituskehys kattaa vuodet 2014–2020.

Vastuu talousarvion asianmukaisen käytön varmistamisesta on viime kädessä komissiolla. Vuonna 2019 menot olivat yhteensä 159,1 miljardia euroa. Määrä on 2,1 prosenttia EU:n jäsenvaltioiden julkisen talouden kokonaismenoista ja 1,0 prosenttia EU:n bruttokansantulosta.

Mistä rahat ovat peräisin?

Vuonna 2019 tulot olivat yhteensä 163,9 miljardia euroa. EU:n talousarviota rahoitetaan monin erilaisin tavoin. Jäsenvaltiot kattavat suurimman osan rahoituksesta (105,5 miljardia euroa) maksuosuuksilla, jotka määräytyvät suhteessa jäsenvaltioiden bruttokansantuloon (BKTL). Muita tulonlähteitä ovat tullit (21,4 miljardia euroa), jäsenvaltioiden kantamaan arvonlisäveroon perustuva rahoitusosuus (17,8 miljardia euroa) sekä esimerkiksi Euroopan unionin sopimuksiin ja ohjelmiin perustuvat rahoitusosuudet ja palautukset (12,6 miljardia euroa).

Mihin rahat käytetään?

EU:n talousarvioon sisältyvät varat käytetään monilla eri osa-alueilla. Varoilla esimerkiksi

• vahvistetaan rakenteellisesti heikompien alueiden taloudellista kehitystä
• edistetään innovointia ja tutkimusta
• toteutetaan liikenteen infrastruktuurihankkeita
• koulutetaan työttömiä
• tuetaan maataloutta ja edistetään biologista monimuotoisuutta
• torjutaan ilmastonmuutosta
• huolehditaan rajaturvallisuudesta
• autetaan naapurimaita ja kehitysmaita.

Noin kaksi kolmasosaa talousarviovaroista käytetään ns. yhteistyöhön perustuvan hallinnointimallin avulla. Tällöin jäsenvaltiot huolehtivat varojen jakamisesta, hankkeiden valinnasta ja EU:n menojen hallinnoinnista. Tätä hallinnointimallia sovelletaan esimerkiksi koheesion ja luonnonvarojen aloilla.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausuma EU:n talousarviosta

Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa joka vuosi EU:n tulot ja menot ja tutkii, ovatko vuotuiset tilinpäätökset luotettavia ja ovatko tilien perustana olevat tulo- ja menotapahtumat EU:n ja kansallisten sääntöjen mukaisia.

Tämä työ muodostaa pohjan tarkastuslausumalle, jonka tilintarkastustuomioistuin antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 287 artiklan mukaisesti. Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa menot sen jälkeen kun EU:n varojen lopulliset tuensaajat ovat toteuttaneet toimia tai heille on aiheutunut kuluja ja kun komissio on hyväksynyt kyseiset menot. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tapahtumista koostuva tilintarkastustuomioistuimen perusjoukko sisältää väli- ja loppumaksuja. Tilintarkastustuomioistuin ei tarkastanut ennakkomaksuja, ellei niitä ollut selvitetty kirjanpidollisesti vuonna 2019.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen perusjoukko vuodelta 2019 oli 126,1 miljardia euroa. Kaaviossa 1 esitetään vuoden 2019 maksut monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain. Lisäksi esitetään kunkin otsakkeen osalta tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen perusjoukko.

Tänä vuonna luonnonvarojen alan menot muodostivat mittavimman osan (47 prosenttia) tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen koko perusjoukosta. Seuraavaksi suurimpia aloja olivat koheesio (23 prosenttia) ja kilpailukyky (13 prosenttia).

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastustapaa ja sitä, miten tilintarkastustuomioistuin muodostaa menoja koskevan tarkastuslausuntonsa, selostetaan tarkemmin kohdassa Taustatietoja.

Tarkastushavainnot

EU:n tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan

EU:n vuoden 2019 tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot EU:n taloudellisesta tuloksesta ja sen varoista ja vastuista vuoden lopussa kansainvälisten julkissektorin tilinpäätösstandardien mukaisesti.

Tilintarkastustuomioistuin voi niin ollen antaa puhtaan tarkastuslausunnon tilien luotettavuudesta, kuten se on antanut joka vuosi vuodesta 2007 lähtien.

Vuoden 2019 tulot ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset

Tilintarkastustuomioistuin toteaa, että tulojen virhetaso ei ole olennainen. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin tarkasti valikoituja tuloihin liittyviä järjestelmiä ja arvioi niiden olevan yleisesti ottaen vaikuttavia. Poikkeuksena olivat perinteisiä omia varoja koskevat keskeiset sisäiset kontrollit komissiossa ja eräissä jäsenvaltioissa, sillä nämä kontrollit todettiin vain osittain vaikuttaviksi. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös, että kontrolleissa, joilla jäsenvaltiot pyrkivät pienentämään tullivajetta, oli sellaisia merkittäviä puutteita, jotka edellyttävät EU:n toimia.

Tilintarkastustuomioistuin arvioi, että virheiden määrä oli vuonna 2019 aiempaa suurempi

Tilintarkastustuomioistuin arvioi, että kaikkia menoja koskeva virhetaso oli 1,8 prosentin ja 3,6 prosentin välillä. Tämän vaihteluvälin keskikohta eli ns. todennäköisin virhetaso oli 2,7 prosenttia (ks. kaavio 2). Todennäköisin virhetaso kasvoi kahteen edelliseen vuoteen verrattuna (2017: 2,4 prosenttia; 2018: 2,6 prosenttia).

Virhetaso on olennainen yli puolessa tilintarkastustuomioistuimen tarkastamasta perusjoukosta

Vuoden 2019 tarkastuksessa tilintarkastustuomioistuin havaitsi jälleen kerran, että menojen maksutapa vaikutti virheriskiin. Tässä yhteydessä tilintarkastustuomioistuin erottelee toisistaan suuririskiset maksut, jotka perustuvat pääasiassa kulujen korvaamiseen, ja vähäriskiset maksut, jotka perustuvat pääasiassa tukioikeuksiin (ks. alla oleva laatikko).

Yleisimmät virheet, jotka tilintarkastustuomioistuin havaitsi suuririskisissä menoissa, olivat seuraavat:

• tukeen oikeuttamattomat hankkeet ja sisämarkkinasääntöjen rikkominen (erityisesti julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättäminen) koheesioalalla
• tukeen oikeuttamattomat tuensaajat, toimet tai kulut osa-alueella ”Maaseudun kehittäminen, markkinatoimenpiteet, ympäristö, ilmastotoimet ja kalastus”, jonka osuus luonnonvarojen alalla toteutuneista maksuista on noin 30 prosenttia
• tukeen oikeuttamattomat kulut tutkimusalalla (tutkimusohjelmien osuus kilpailukyvyn alalla toteutuneista maksuista on noin 55 prosenttia)
• julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättäminen, sääntöjenvastaiset avustusten myöntämismenettelyt, menoja koskevien tositteiden puuttuminen ja tukeen oikeuttamattomat kulut globaalin Euroopan alalla.

Vuonna 2019 suuririskiset menot kasvoivat verrattuna edellisiin kolmeen vuoteen ja muodostivat valtaosan (53 prosenttia) tarkastuksen perusjoukosta. Tämä kasvu johtui pääasiassa siitä, että koheesiomenoista koostuva tarkastuksen perusjoukko lisääntyi 4,8 miljardilla eurolla. Suuririskisten menojen arvioitu virhetaso oli 4,9 prosenttia (4,5 prosenttia vuonna 2018).

Vähäriskisten menojen todennäköisin arvioitu virhetaso alitti kahden prosentin olennaisuusrajan (ks. kaavio 3). Nämä menot sisältävät pääasiassa tukioikeusperusteisia maksuja ja muodostavat loput 47 prosenttia tarkastuksen perusjoukosta.

Kaaviossa 4 vertaillaan eri menoalojen arvioituja virhetasoja vuosina 2015–2019. Lisätietoja tuloksista annetaan luvussa Tulo- ja menoalojen lähempi tarkastelu. Tuloksia selostetaan myös tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen 2019 eri luvuissa.

Komission virhetasoarvion ja tilintarkastustuomioistuimen virhetasoarvion vertailu

Jokainen komission pääosasto laatii vuotuisen toimintakertomuksen. Kertomukseen kuuluu vahvistuslausuma, jossa pääjohtaja ilmoittaa saaneensa varmuuden siitä, että kertomuksessa esitetyt taloudelliset tiedot ovat oikeat ja että hänen vastuullaan olevat tapahtumat ovat laillisia ja sääntöjenmukaisia. Tätä varten kaikki pääosastot toimittavat arviot menojensa virhetasoista.

Niiden monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden osalta, joista tilintarkastustuomioistuin esitti erityisarvion, tilintarkastustuomioistuin vertasi komission arvioita itse arvioimiinsa virhetasoihin.

Vertailu osoittaa, että komission luvut alittavat tilintarkastustuomioistuimen arviot kilpailukyvyn ja koheesion osalta. Tämä kuvastaa puutteita, jotka tilintarkastustuomioistuin havaitsi jälkitarkastuksissa – valvontajärjestelmän keskeisen tärkeällä osa-alueella. Tilintarkastustuomioistuin raportoi näistä puutteista yksityiskohtaisemmin niissä vuosikertomuksen osissa, jotka koskevat monivuotisen rahoituskehyksen eri otsakkeita.

Komission arvioi, että kokonaisriskitaso maksamishetkellä oli 2,0 prosenttia vuonna 2019. Tämä asettuu alempaan päähän tilintarkastustuomioistuimen omalla virhetasoarvioiden vaihteluvälillä (1,8–3,6 prosenttia).

Tilintarkastustuomioistuin raportoi yhdeksän petosepäilyä OLAFille

Petokseen syyllistyy henkilö, joka väärentää asiakirjan tai peittelee tietoja saadakseen hyötyä rahana tai muuna taloudellisena etuna. Tilintarkastustuomioistuimen arvioima EU:n talousarvion virhetaso ei niin ollen kuvasta sen paremmin petosten kuin tehottomuuden tai tuhlaamisenkaan määrää. Kyseessä on pikemminkin arvio rahamäärästä, jota ei ole käytetty sovellettavien sääntöjen ja määräysten mukaisesti ja jota ei näin ollen olisi pitänyt maksaa EU:n talousarviosta.

Tilintarkastustuomioistuin raportoi kaikista tarkastustensa yhteydessä havaitsemistaan petosepäilyistä EU:n petostentorjuntavirastolle (OLAF). Tämä päättää, tutkiiko se tapaukset ja ryhtyykö se niiden osalta jatkotoimiin, tarvittaessa yhteistyössä kansallisten oikeusviranomaisten kanssa. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti vuoden 2019 tarkastuslausumaa varten 747 tapahtumaa. Niiden joukossa oli yhdeksän petosepäilytapausta, jotka tilintarkastustuomioistuin ilmoitti OLAFille. Ilmoitettu määrä vastaa aiempina vuosina ilmoitettujen tapausten määrää. OLAF on käynnistänyt näistä tapauksista viisi tutkimusta. Neljässä tapauksessa tutkimusta ei aloitettu.

Haluatko lisätietoja? Tiedot tärkeimmistä havainnoista esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2019 vuosikertomuksen 1. luvussa. Vuosikertomuksen koko teksti on saatavilla tilintarkastustuomioistuimen verkkosivuilla (eca.europa.eu).

Talousarvio- ja varainhallinto vuonna 2019

Käytettävissä olleet talousarviomäärärahat on käytetty lähes kokonaisuudessaan

Monivuotisesta rahoituskehyksestä annetussa asetuksessa vahvistetaan enimmäismäärät kullekin monivuotisen rahoituskehyksen seitsemälle vuodelle (monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät). Erillisiä enimmäismääriä sovelletaan EU:n uusiin taloudellisiin velvoitteisiin (maksusitoumusmäärärahat) sekä maksuihin, jotka EU:n talousarviosta voidaan suorittaa (maksumäärärahat).

Maksusitoumusmäärärahat käytettiin vuonna 2019 lähes kokonaan: 165,2 miljardia euroa 166,2 miljardin euron suuruisesta lopullisesta talousarviosta (99,4 prosenttia). Nämä määrärahat ja niiden käyttö ylittivät hieman monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärän (164,1 miljardia euroa). Monivuotisesta rahoituskehyksestä annetun asetuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaan tämä on sallittua. Kyseinen lievä ylitys johtui pääasiassa erityisrahoitusvälineistä, joita ovat esimerkiksi hätäapuvaraus, Euroopan unionin solidaarisuusrahasto, joustoväline, Euroopan globalisaatiorahasto, ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara, erityinen joustovara nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ja tutkimustoiminnan vahvistamiseksi sekä kokonaisliikkumavara sitoumuksia varten.

Vuonna 2019 maksumäärärahoja oli monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärän mukaisesti käytettävissä 166,7 miljardia euroa. Budjettivallan käyttäjän lopullisen talousarvion mukaisesti kyseisiä määrärahoja oli käytettävissä 148,5 miljardia euroa. Maksettu määrä oli 146,2 miljardia euroa eli 19 miljardia euroa vähemmän kuin sidottu määrä.

Maksattamatta olevien maksusitoumusten määrä jatkaa kasvuaan

Maksattamatta olevien maksusitoumusten määrä on jatkanut kasvuaan ja oli vuoden 2019 lopussa 298,0 miljardia euroa (ks. kaavio 6). Vuonna 2019 tällaisten maksusitoumusten määrä vastasi 2,7 vuoden maksusitoumusmäärärahoja. Määrä on kasvanut, sillä vuonna 2012, joka oli edellisen monivuotisen rahoituskehyksen vastaava vuosi, kyseinen määrä vastasi 2,3 vuoden maksusitoumusmäärärahoja. Maksattamatta olevien sitoumusten historiallisen korkealle määrälle on kaksi keskeistä syytä. Toinen syy on se, että maksusitoumusmäärärahat ovat olleet järjestelmällisesti suurempia kuin maksumäärärahat, ja toinen se, että maksutarpeita on siirretty seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen lähinnä ERI-rahastojen täytäntöönpanon viivästymisen vuoksi.

ERI-rahastojen varoja on käytetty hitaampaan tahtiin kuin edellisen monivuotisen rahoituskehyksen aikana

ERI-rahastojen varojen kumulatiivinen käyttöaste vuoden 2019 lopussa oli edelleen alempi kuin edellisen monivuotisen rahoituskehyksen aikana. Niistä kokonaismäärärahoista, jotka tämänhetkisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä on kohdistettu ERI-rahastoihin (465 miljardia euroa), oli maksettu vain 40 prosenttia, kun vuonna 2012, joka oli edellisen monivuotisen rahoituskehyksen vastaava vuosi, varojen käyttöaste oli 46 prosenttia. Vain yhdeksässä jäsenvaltiossa varojen käyttöaste nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen aikana on ollut korkeampi kuin edellisen kehyksen aikana (ks. kaavio 7).

Alle viidesosa EU:n tuesta, joka on kanavoitu yhteistyössä hallinnoitavien rahoitusvälineiden kautta, on saavuttanut lopulliset tuensaajat

Yhteistyössä hallinnoitavien rahoitusvälineiden avulla annetaan EU:n talousarviosta rahoitustukea eli lainoja, takauksia ja oman pääoman ehtoisia sijoituksia. ERI-rahastoista on vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen aikana sidottu yhteensä 16,9 miljardia euroa tällaisiin välineisiin (ks. kaavio 8). Yhteistyössä hallinnoitaville rahoitusvälineille oli vuoden 2019 alkuun mennessä maksettu 7,0 miljardia euroa. Tästä määrästä 2,8 miljardia euroa oli saavuttanut lopulliset tuensaajat lainoina, takauksina tai oman pääoman ehtoisina sijoituksina. Näin ollen tämänhetkisen monivuotisen rahoituskehyksen kuudennen vuoden alussa vain noin 17 prosenttia kaikesta ERI-rahoituksesta, joka oli sidottu yhteistyössä hallinnoitaviin rahoitusvälineisiin, oli saavuttanut lopulliset tuensaajat.

Keskeiset riskit, jotka kohdistuvat EU:n talousarvioon tulevina vuosina

Maksumäärärahat eivät ehkä riitä kattamaan covid-19-pandemiaan liittyviä etupainotteisesti toteutettavia menoja vuonna 2020

Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät toukokuussa 2020 muutoksia EU:n vuoden 2020 talousarvioon ja hyväksyivät useita toimenpiteitä, joiden avulla lisätään likviditeettiä ja sallitaan poikkeuksellinen joustavuus ERI-rahastojen varojen käytössä. Näin pyritään vastaamaan covid-19-pandemian taloudellisiin vaikutuksiin.

Yhdessä näistä toimenpiteistä on kyse siitä, että 14,6 miljardin euron maksumäärärahat aikaistetaan vuosille 2020 ja 2021 covid-19-pandemiaan liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi. Varoista 8,5 miljardia euroa tulee käytettäväksi vuonna 2020. Kun otetaan huomioon niiden ERI-rahastoissa olevien varojen yhteismäärä, jotka ovat käytettävissä covid-19-menoja koskeviin sitoumuksiin ja maksuihin vuonna 2020, on olemassa riski, että vuoden 2020 maksumäärärahat eivät riitä kattamaan kaikkia tarpeita.

Komission ilmoittamassa kokonaisriskissä ei oteta huomioon ESIR-takuurahastoa

Komissio raportoi vuosittain EU:n talousarvion riskeistä, jotka liittyvät EU:n talousarviosta suoraan myönnettäviin lainoihin sekä takauksella katettuihin rahoitustoimiin. Komission raportoinnin mukaan 31. joulukuuta 2019

• laina- ja takaustoimien yhteenlasketuksi kokonaisriskiksi arvioitiin 72,7 miljardia euroa, joka kattaa sekä pääoman että korot
• vuotuinen riski eli enimmäismäärä, joka EU:n olisi maksettava varainhoitovuonna, jos kaikkiin edellä mainittuihin toimiin liittyvät vastuut jäisivät hoitamatta, oli 4,5 miljardia euroa.

Komission ilmoittama kokonaisriskin määrä ei sisällä ESIR-rahastoon liittyviä toimia. EU:n talousarvioon kohdistuvat vastuut, jotka koskivat ESIR-takuuseen liittyviä mahdollisia tulevia maksuja, olivat 31. joulukuuta 2019 yhteensä 22 miljardia euroa sopimuksin vahvistettujen toimien osalta. Määrästä oli maksettu 17,7 miljardia euroa. Tämän maksetun määrän lisääminen komission kokonaisriskiin nostaisi kokonaisriskiä merkittävästi, 90,5 miljardiin euroon (31.12.2018: 90,3 miljardia euroa) (ks. kaavio 9).

Vastuut, jotka kohdistuvat EU:n talousarvioon tulevaisuudessa, on arvioitava uudelleen

Varainhoitoasetuksen 210 artiklan 3 kohdassa säädetään, että talousarviotakuista tai rahoitusavusta aiheutuvat talousarviosta katettavat ehdolliset velat on arvioitava kestäviksi, jos niiden ennakoitu monivuotinen kehitys noudattaa rajoituksia, jotka asetetaan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistavassa asetuksessa, ja jos se noudattaa rajoituksia, jotka koskevat vuotuisten maksumäärärahojen enimmäismäärää. Tällä hetkellä tilanne on tämä. Covid-19-kriisin aiheuttaman odotettavissa olevan talouden laskusuhdanteen lieventämiseksi EU:n talousarviosta saatetaan kuitenkin tulevina vuosina tarvita huomattavasti enemmän lainoja ja takauksia. Lisäksi on olemassa suurempi riski siitä, että edunsaajat eivät pysty maksamaan näitä lainoja takaisin tai että takausten perusteella vaaditaan maksua.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastusvaltuudet kattavat vain osan Euroopan investointipankin toimista

EIP-ryhmään kuuluvat Euroopan investointipankki (EIP) ja Euroopan investointirahasto (EIR) edistävät EU:n tavoitteiden saavuttamista yhdistämällä EU:n talousarviovaroilla rahoitettuja tai taattuja toimia ja EIP-ryhmän omia rahoituslähteitä. EIP-ryhmän merkitys EU:n politiikkojen tukijana on viimeisimmän monivuotisen rahoituskehyksen aikana kasvanut huomattavasti, sillä rahoitusvälineiden käyttö on lisääntynyt.

Tällä hetkellä tilintarkastustuomioistuin tarkastaa EIP-ryhmän toimia komission, EIP:n ja tilintarkastustuomioistuimen välisen kolmikantasopimuksen nojalla. Sopimus koskee lainatoimia, jotka Euroopan unioni on antanut pankin tehtäväksi, sekä sellaisia pankin hallinnoimia toimia, jotka on sisällytetty Euroopan unionin yleiseen talousarvioon ja jotka taataan siitä. Tämänhetkisen sopimuksen voimassaolo päättyy vuonna 2020, ja uudesta sopimuksesta neuvotellaan parhaillaan.

Tällä hetkellä kuitenkin toimet, joita ei rahoiteta tai taata EU:n talousarviosta, jäävät tilintarkastustuomioistuimen tarkastusvaltuuksien ja näin ollen myös mainitun kolmikantasopimuksen ulkopuolelle. Nämä toimet muodostavat suuren osan EIP:n toimista. Kun otetaan huomioon näiden toimien merkittävä vaikutus EU:n tavoitteiden saavuttamisessa ja EIP:n kasvava merkitys EU:n talousarvion toteuttamisessa, tilintarkastustuomioistuin katsoo, että näiden toimien sääntöjenmukaisuuden ja tuloksellisuuden riippumaton ulkoinen tutkiminen olisi hyödyllistä.

Suositukset

Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio

• seuraa tiiviisti maksutarpeita ja ryhtyy institutionaalisen toimivaltansa puitteissa toimiin varmistaakseen sen, että maksumäärärahoja on riittävästi käytettävissä niiden poikkeuksellisten tarpeiden tyydyttämiseksi, jotka johtuvat covid-19-kriisistä
• sisällyttää kaikki laina- ja takaustoimiin liittyvät riskit – myös ESIR-takuurahastosta aiheutuvat riskit – raportteihinsa, jotka koskevat EU:n talousarvioon kohdistuvia vastuita
• arvioi uudelleen, ovatko olemassa olevat mekanismit, joilla lievennetään EU:n talousarvioon kohdistuvia riskejä, riittäviä ja tarkoituksenmukaisia covid-19-kriisin oloissa.

Lisäksi tilintarkastustuomioistuin suosittelee, että Euroopan parlamentti ja neuvosto kehottavat EIP:tä antamaan tilintarkastustuomioistuimelle mahdollisuuden tarkastaa kaikki EIP:n rahoitustoimet, myös ne, jotka eivät kuulu EU:n erityisen tarkastusvaltuuden piiriin.

Haluatko lisätietoja? Tiedot tärkeimmistä talousarvio- ja varainhallintoa koskevista havainnoista esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2019 vuosikertomuksen 2. luvussa.

Tulo- ja menoalojen lähempi tarkastelu

Tulot

163,9 miljardia euroa

Mitä tilintarkastustuomioistuin on tarkastanut?

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastus kattoi EU:n talousarvion tulopuolen, jolla rahoitetaan EU:n menot. Tilintarkastustuomioistuin tutki tiettyjä keskeisiä omien varojen hallinnointiin liittyviä valvontajärjestelmiä sekä tulotapahtumista poimitun otoksen.

Bruttokansantuloon perustuvat jäsenvaltioiden rahoitusosuudet muodostivat 64 prosenttia EU:n kokonaistuloista vuonna 2019, kun taas arvonlisäveroon perustuvat tulot muodostivat 11 prosenttia. Nämä rahoitusosuudet lasketaan jäsenvaltioiden toimittamien makrotaloustilastojen ja ‑arvioiden perusteella.

Perinteiset omat varat muodostivat 13 prosenttia EU:n tuloista. Ne koostuvat tuontitullimaksuista, joita jäsenvaltioiden viranomaiset keräävät EU:n puolesta. Loput 12 prosenttia saatiin muista lähteistä (esim. EU:n sopimuksiin ja ohjelmiin liittyvistä maksuosuuksista ja palautuksista, viivästyskoroista ja sakoista sekä muista tuloista).

Tarkastushavainnot

Tarkastettu määrä	Onko virhetaso olennainen?
163,9 miljardia euroa	Ei olennaisia virheitä vuosina 2019 ja 2018

Ennaltaehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa todettiin, että tuloihin liittyvät järjestelmät olivat yleisesti ottaen vaikuttavia. Tarkastajat arvioivat kuitenkin, että komission ja tiettyjen jäsenvaltioiden keskeiset sisäiset kontrollit, jotka koskivat perinteisiä omia varoja, olivat vain osittain vaikuttavia. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös, että kontrolleissa, joilla jäsenvaltiot pyrkivät pienentämään tullivajetta, oli sellaisia merkittäviä puutteita, jotka edellyttävät EU:n toimia.

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi viime vuoden tapaan tiettyjä puutteita jäsenvaltioiden tavassa hallinnoida tullimaksuja, jotka oli vahvistettu mutta joita ei ollut vielä kannettu. Puutteet liittyivät erityisesti siihen, että tulliveloista oli ilmoitettu viiveellä ja ne oli peritty myöhässä. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin havaitsi jälleen kerran, että komissiolta kesti liian kauan korjata alv-perusteisiin omiin varoihin ja perinteisiin omiin varoihin liittyviä puutteita, jotka se oli havainnut jäsenvaltioissa.

Lisäksi tilintarkastustuomioistuin havaitsi kaksi merkittävää puutetta jäsenvaltioiden kontrolleissa, joilla pyrittiin pienentämään ns. tullivajetta. Tullivajeella tarkoitetaan sitä tullien määrää, joka tullipetosten vuoksi ei tule kirjatuksi jäsenvaltioiden perinteisiä omia varoja koskeviin kirjanpitojärjestelmiin. Toisessa näistä puutteista on kyse siitä, että tullitarkastuksia, joilla pyritään vähentämään aliarvostetun tuonnin riskiä koko tulliliitossa, ei ole yhdenmukaistettu EU:n laajuisesti. Toinen liittyy siihen, että jäsenvaltiot eivät kykene yksilöimään luovutuksen jälkeisiä tarkastuksiaan varten kaikkein riskialtteimpia talouden toimijoita EU:n tasolla.

Komissio on jo neljäntenä vuonna peräkkäin esittänyt toimintakertomuksessaan varauman, joka koskee kannettujen perinteisten omien varojen määrän oikeellisuutta. Tämä varauma koskee Yhdistyneessä kuningaskunnassa havaittuja tapauksia, joissa eräät kiinalaiset tuojat ovat aliarvostaneet Kiinasta tuotuja tekstiilejä ja jalkineita. Koska Yhdistynyt kuningaskunta kieltäytyi kattamasta arvioituja tappioita (2,1 miljardia euroa), komissio saattoi asian unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi maaliskuussa 2019. Oikeudenkäynti on kesken.

Komissio sai jäsenvaltioiden BKTL:ää koskevan monivuotisen tarkastussyklin päätökseen huhtikuussa 2020 ja esitti joukon varaumia, jotka koskivat jäsenvaltioiden menettelytapoja BKTL-tietojen koostamiseksi.

Suositukset

Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio

• tarjoaa jäsenvaltioille säännöllistä tukea näiden pyrkiessä valitsemaan riskialtteimpia maahantuojia luovutuksen jälkeisiin tarkastuksiin, erityisesti siten, että komissio kerää ja analysoi relevantteja tuontitietoja EU:n tasolla ja jakaa analyysiensa tulokset jäsenvaltioiden kanssa
• ottaa käyttöön vankempia seurantamenettelyjä (mukaan lukien määräaikojen asettaminen), jotka koskevat jäsenvaltioissa havaittujen perinteisiin omiin varoihin liittyvien puutteiden korjaamista.

Haluatko lisätietoja? Tiedot EU:n tuloja koskevasta tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2019 vuosikertomuksen 3. luvussa.

Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

Menot yhteensä: 21,7 miljardia euroa

Mitä tilintarkastustuomioistuin on tarkastanut?

Tämän politiikanalan meno-ohjelmat ovat tärkeitä, sillä niiden avulla vauhditetaan kasvua ja luodaan työpaikkoja EU:ssa sekä kehitetään osallistavaa yhteiskuntaa. Suurin osa menoista liittyy tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan (ja sitä edeltäneeseen seitsemänteen puiteohjelmaan) sekä koulutus-, nuoriso- ja urheilualan Erasmus+-ohjelmaan. Muiden ohjelmien avulla rahoitetaan Galileo-avaruusohjelmaa (EU:n maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä), Verkkojen Eurooppa ‑välinettä ja kansainvälistä lämpöydinkoereaktoria (ITER).

Tällä alalla tarkastettiin 16,7 miljardin euron menot vuodelta 2019 (ks. kaavio 1). Suurinta osaa alan menoista hallinnoi komissio suoraan. Komissio maksaa julkisille ja yksityisille edunsaajille ennakkomaksun, kun avustussopimus tai rahoituspäätös allekirjoitetaan. Sitä mukaa kun edunsaajien yhteisrahoitetut hankkeet etenevät, komissio korvaa osan edunsaajien ilmoittamista kokonaiskuluista, vähennettynä ennakkomaksuilla.

Lähes puolet (46 prosenttia) tilintarkastustuomioistuimen vuodelta 2019 tarkastamista menoista liittyi tutkimuksen ja innovoinnin ohjelmiin.

Tarkastushavainnot

Tarkastettu määrä	Onko virhetaso olennainen?	Arvioitu todennäköisin virhetaso
16,7 miljardia euroa	Kyllä	4,0 prosenttia (2018: 2 prosenttia)

Tilintarkastustuomioistuin arvioi, että virhetaso kilpailukyvyn alalla on kokonaisuutena tarkasteltuna olennainen.

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti 130 tapahtumaa vuodelta 2019. Näistä 51:ssä havaittiin virheitä.

Useimmat virheet liittyivät tukeen oikeuttamattomiin kuluihin, esimerkiksi liian suurina ilmoitettuihin henkilöstökuluihin tai sellaisten matkakulujen korvaamiseen, jotka eivät liittyneet tarkastettuun EU‑hankkeeseen tai joita ei ollut tosiasiallisesti aiheutunut. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös tapauksia, joissa hankintailmoituksiin tai tarjouspyyntöasiakirjoihin oli sisällytetty syrjiviä valintaperusteita.

Ennaltaehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet

Komissio oli toteuttanut korjaavia toimenpiteitä, jotka alensivat tilintarkastustuomioistuimen virhetasoarviota tämän vuosikertomuksen luvun osalta 0,65 prosenttiyksikköä.

Kahdeksassa muussa tapauksessa, joissa tilintarkastustuomioistuin havaitsi ja kvantifioi virheitä, olisi kuitenkin ollut riittävästi tietoa sellaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi, joilla virheet olisi voitu ehkäistä taikka havaita ja korjata. Jos noita tietoja olisi käytetty kyseisten virheiden korjaamiseen, tilintarkastustuomioistuimen arvioima virhetaso olisi ollut 1,1 prosenttiyksikköä alhaisempi.

Horisontti 2020 -puiteohjelma

Henkilöstökulujen ilmoittamista koskevat Horisontti 2020 ‑puiteohjelman säännöt ovat monimutkaisia, vaikka niitä on pyritty yksinkertaistamaan. Erityisesti se, miten henkilöstökulut lasketaan, on edelleen merkittävä virhelähde, ja laskentamenetelmästä on tullut joiltakin osin monimutkaisempi kuin aiemmissa tutkimusohjelmissa. Lähes kaikissa niissä tutkimusalan tapahtumissa, joissa havaittiin virhe, tuntitaksa (tai kuukausitaksa) oli laskettu virheellisesti.

Tilintarkastustuomioistuin on aiemmin raportoinut siitä, että ohjelmasuunnittelu ja komission valvontastrategia ovat parantuneet Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa. Yksinkertaistaminen on helpottanut ohjelmaan osallistuvien työtä ja osaltaan vähentänyt virheriskiä esimerkiksi siten, että välillisiä kuluja varten on vahvistettu yleinen kiinteämääräinen taksa.

Yksi strategioista, joilla pyritään edistämään eurooppalaista tutkimustoimintaa, on lisätä yksityisen sektorin osallistumista ja saada mukaan erityisesti aloittelevia yrityksiä ja pk‑yrityksiä. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin, että tämän tyyppisten edunsaajien toteuttamiin hankkeisiin liittyi todennäköisemmin virheitä. Tämä viittaa siihen, että näille edunsaajille on annettava enemmän ja parempaa tietoa ja ohjeistusta.

Muiden tarkastajien työn arviointi

Tilintarkastustuomioistuin kävi tarkastustyönsä yhteydessä läpi sekä komission että sen puolesta toimivien ulkoisten tarkastajien tekemiä tarkastuksia. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi osassa kyseisistä tarkastuksista puutteita suoritetun tarkastustyön dokumentoinnissa, otannan johdonmukaisuudessa ja raportoinnissa sekä tarkastusmenettelyiden laadussa. Tilintarkastustuomioistuin totesi kahden viime vuoden osalta, että 17 tarkastuksessa niistä 40:stä, jotka tilintarkastustuomioistuin oli käynyt läpi, se ei voinut luottaa tarkastusten päätelmiin.

Komission raportointi kilpailukykymenojen sääntöjenmukaisuudesta

Tilintarkastustuomioistuin raportoi viime vuonna, että komission laskentamenetelmässä, joka koski edustavaa virhetasoa Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa, oli ongelma. Komissio laski tämän jälkeen virhetasoarvionsa uudelleen. Tuloksena oli, että Horisontti 2020 ‑puiteohjelman raportoitu virhetaso vuodelta 2019 oli 0,34 prosenttiyksikköä korkeampi kuin se olisi ollut aiemman lähestymistavan mukaisesti.

Vaikka tilintarkastustuomioistuin pitää näitä nopeita korjaustoimia myönteisinä, niissä ei puututa komission jälkitarkastusten jäljellä oleviin ongelmiin. Tämä merkitsee sitä, että virhetaso, jonka komissio ilmoittaa Horisontti 2020 ‑puiteohjelman osalta, on edelleen liian matala.

Suositukset

Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio

• tarkastaa kohdennetummin pk‑yritysten menoilmoituksia ja antaa erityisesti pk‑yrityksille enemmän tietoa ja ohjeistusta Horisontti 2020 ‑puiteohjelman rahoitussäännöistä
• toteuttaa kampanjan, jossa kaikkia Horisontti 2020 ‑puiteohjelman edunsaajia muistutetaan henkilöstökulujen laskentaa ja ilmoittamista koskevista säännöistä
• yksinkertaistaa edelleen henkilöstökustannuksiin liittyviä sääntöjä seuraavaa sukupolvea edustavassa tutkimuksen puiteohjelmassa (Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelma)
• Horisontti 2020 ‑puiteohjelman osalta:
  • korjaa puutteet, jotka liittyvät tehdyn tarkastustyön dokumentointiin, otannan johdonmukaisuuteen ja tarkastusmenettelyjen laatuun, ja
  • toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tarkastajat ovat täysin tietoisia sovellettavista säännöistä, sekä tarkistaa tarkastajien työn laadun.

Haluatko lisätietoja? Tiedot tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta, joka koski kasvua ja työllisyyttä edistävään kilpailukykyyn liittyviä EU:n menoja, esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2019 vuosikertomuksen 4. luvussa.

Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio

Menot yhteensä: 53,8 miljardia euroa

Mitä tilintarkastustuomioistuin on tarkastanut?

Tämän otsakkeen menoilla pyritään vahvistamaan kilpailukykyä ja kaventamaan EU:n eri jäsenvaltioiden ja alueiden välisiä kehityseroja. Rahoitusta myönnetään Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) ja muista ohjelmista, kuten Euroopan naapuruusvälineestä, vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta ja Verkkojen Eurooppa ‑välineestä.

Komissio ja jäsenvaltiot hallinnoivat suurinta osaa menoista yhteistyössä. EU yhteisrahoittaa monivuotisia toimenpideohjelmia, joista rahoitetaan hankkeita. Komissiossa alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto vastaa EAKR:n ja koheesiorahaston täytäntöönpanosta ja työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto ESR:n täytäntöönpanosta.

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti tällä alalla 28,4 miljardin euron menot vuoden 2019 vuosikertomusta varten (2018: 23,6 miljardia euroa) (ks. kaavio 1). Tilintarkastustuomioistuimen tarkastustavan mukaisesti tämä määrä sisälsi 26,7 miljardin euron arvosta aiempien vuosien menoja, jotka komissio oli hyväksynyt tai selvittänyt kirjanpidollisesti vuonna 2019. Vuonna 2019 suoritetut 52 miljardin euron maksut, joita koskevia menoja komissio ei ollut vielä hyväksynyt, eivät kuuluneet tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen perusjoukkoon.

Tarkastushavainnot

Tarkastettu määrä	Onko virhetaso olennainen?	Arvioitu todennäköisin virhetaso
28,4 miljardia euroa	Kyllä	4,4 prosenttia (2018: 5,0 prosenttia)

Tilintarkastustuomioistuin arvioi, että virhetaso taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion alalla on kokonaisuutena tarkasteltuna olennainen.

Vuoden 2019 osalta tilintarkastustuomioistuin tarkasti 236 tapahtumaa. Näistä tapahtumista jäsenvaltioiden tarkastusviranomaiset olivat tarkastaneet 220 tapahtumaa jo ennen kuin menot ilmoitettiin tukikelpoisina komissiolle. Kyseisten 220 tapahtuman joukossa oli 29 tapahtumaa, joissa tilintarkastustuomioistuin havaitsi tarkastusviranomaisten tarkastuksissa huomaamatta jääneitä virheitä. Kun nämä virheet lisätään tarkastusviranomaisten aiemmin havaitsemiin 64 virheeseen ja kun otetaan huomioon ohjelmaviranomaisten sittemmin tekemät vastaavat rahoitusoikaisut (ohjelmakausien 2007–2013 ja 2014–2020 yhteenlaskettu rahoitusoikaisujen määrä oli 334 miljoonaa euroa), tilintarkastustuomioistuin arvioi, että jäännösvirhetaso on 4,4 prosenttia.

Tilintarkastustuomioistuimen arvioimasta virhetasosta suurimman osan muodostivat tukeen oikeuttamattomat hankkeet ja tapaukset, joissa oli rikottu sisämarkkinasääntöjä (oli esimerkiksi jätetty noudattamatta julkisia hankintoja ja valtiontukea koskevia sääntöjä). Seuraavaksi eniten virheitä aiheutui tukeen oikeuttamattomista menoista. Havaittujen virheiden määrä ja vaikutus osoittavat, että tällä alalla on suuri toiminnan luonteesta johtuva virheriski. Lisäksi on edelleenkin usein niin, että hallintoviranomaisten tarkastuksilla ei kyetä vaikuttavalla tavalla estämään tai havaitsemaan sääntöjenvastaisuuksia edunsaajien ilmoittamissa menoissa.

Tarkastusviranomaisten työn arviointi

Jäsenvaltioiden tarkastusviranomaiset ovat ratkaisevan tärkeä osa koheesioalan varmuus- ja valvontakehystä erityisesti sen varmistamisessa, että jäännösvirhetasot jäävät alle kahden prosentin olennaisuusrajan.

Tilintarkastustuomioistuin poimi tänä vuonna 116 tarkastusviranomaisen joukosta 18 tarkastusviranomaista ja kävi läpi näiden suorittamaa työtä. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti 20 varmuuden saamiseksi toimitettavaa asiakirjapakettia (jäljempänä ’varmennuspakettia’) kaudelta 2014–2020 ja neljä päättämispakettia kaudelta 2007–2013. Kaikissa näissä tapauksissa tarkastusviranomaiset olivat ilmoittaneet jäännösvirhetasoksi alle kaksi prosenttia. Virheet, joita tarkastusviranomaiset eivät olleet havainneet, kuitenkin vaikuttivat ilmoitettuihin jäännösvirhetasoihin. Niiden vuoksi yhdeksässä kauden 2014–2020 varmennuspaketissa (mainittujen 20 paketin joukosta) virhetasot itse asiassa ylittivät kahden prosentin rajan. Komissio on päätynyt samanlaisiin tuloksiin kahdeksan paketin osalta.

Viimeisten kolmen vuoden aikana, jolloin tilintarkastustuomioistuin on tarkastanut tarkastusviranomaisten työtä, tilintarkastustuomioistuin on havainnut, että tarkastusviranomaiset ovat noin puolessa tarkastetuista varmennuspaketeista (laskettuna sekä pakettien lukumäärästä että menojen määrästä) antaneet virheellisen ilmoituksen, jonka mukaan jäännösvirhetaso on alle kaksi prosenttia. Merkittäviä parannuksia on vielä toteutettava, ennen kuin tilintarkastustuomioistuin voi luottaa tarkastusviranomaisten työhön ja niiden raportoimiin jäännösvirhetasoihin. Ensimmäinen askel parempaan suuntaan on tarkastusviranomaisten työn dokumentointia koskeva hyvien käytäntöjen ohjeasiakirja, jonka komissio ja tarkastusviranomaiset ovat yhdessä laatineet.

Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston ja työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston raportointi koheesiomenojen sääntöjenmukaisuudesta

Vuotuiset toimintakertomukset ovat komission pääosastojen keskeinen väline, jolla ne ilmoittavat, onko niillä kohtuullinen varmuus siitä, että jäsenvaltioiden valvontamenettelyillä kyetään varmistamaan menojen sääntöjenmukaisuus.

Komission pääosastot asettavat vuotuisissa toimintakertomuksissaan toimenpideohjelmaa koskevan varauman, jos jäsenvaltion hallinto- ja valvontajärjestelmän puutteet aiheuttavat olennaisen riskin EU:n talousarviolle. Tällöin pääosastojen olisi otettava huomioon kaikki tiedot, jotka niillä on käytettävissään silloin kun ne arvioivat toimenpideohjelmien tilannetta, mukaan lukien tarkastusviranomaisten ilmoittamat virhetasot. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin, että nämä virhetasot olivat enimmäkseen alustavia ja koskivat sellaisia vuotuiseen tilinpäätökseen sisällytettyjä menoja, joita komissio ei ollut vielä hyväksynyt. Varaumat eivät tämän vuoksi ehkä kata kaikkia olennaisia riskejä.

Komission pääosastojen vuotuisissa toimintakertomuksissa virhetaso on lisäksi keskeinen tulosindikaattori, joka liittyy sääntöjenmukaisuuteen. Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston ilmoituksen mukaan tämä keskeinen tulosindikaattori vuodelta 2019 ylitti kahden prosentin olennaisuusrajan, kun taas työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston osalta kyseinen indikaattori kyseiseltä vuodelta jäi olennaisuusrajan alapuolelle. Tilintarkastustuomioistuin oli tullut vuoden 2018 vuosikertomuksessaan siihen johtopäätökseen, että keskeistä tulosindikaattoria olisi eri syistä pidettävä pienintä mahdollista virhettä osoittavana tasona ja että komissio saa tulevina vuosina tehdä lisätyötä ennen kuin virhetasosta tulee lopullinen. Komissio vahvisti, että tilanne on tämä myös vuoden 2019 osalta.

Komissio käytti näitä virhetasoja vuodelta 2019 antamassaan vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa, jossa se antoi sääntöjenmukaisuutta koskevia tietoja koheesiopolitiikan alalta. Komission mukaan kokonaisriskitaso maksamishetkellä oli 2,2–3,1 prosenttia, mikä vahvistaa, että virhetaso on olennainen tällä alalla. Tilintarkastustuomioistuin katsoo kuitenkin, että tarkastusviranomaisten työssä havaittujen puutteiden vuoksi sekä niiden ongelmien vuoksi, jotka tilintarkastustuomioistuin on havainnut asianomaisten kahden pääosaston vuotuisiin toimintakertomuksiin sisällytetyissä jäännösvirhetasoissa, vuotuisessa hallinto- ja tuloksellisuuskertomuksessa esitetyt yhteenlasketut virhetasot on arvioitu liian mataliksi eikä tilintarkastustuomioistuin voi luottaa niihin tällä hetkellä.

Suositukset

Tilintarkastustuomioistuin korostaa, että kaksi viime vuonna annettua suositusta koskivat ongelmia, jotka havaittiin myös nyt, eikä näitä suosituksia näin ollen toisteta. Niiden lisäksi tilintarkastustuomioistuin havaitsi uusia ongelmia ja suosittaa, että komissio

• tarkentaa, mitä tarkoitetaan ’fyysisesti päätökseen saatetuilla’ ja/tai ’kokonaan toteutetuilla’ toimilla. Tämä auttaisi jäsenvaltioita tarkistamaan, ovatko toimet yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 65 artiklan 6 kohdan mukaisia, sekä välttämään tapaukset, joissa tukeen oikeuttamattomia toimia jää havaitsematta. Olisi tehtävä selväksi, että nämä toimia koskevat edellytykset liittyvät ainoastaan töihin tai toimintoihin, joita tarvitaan toimen tuotoksen saavuttamiseksi, eivätkä ne siten koske taloudellisia ja hallinnollisia näkökohtia.
• analysoi, mitkä ovat keskeisiä syitä siihen, että virheitä jää havaitsematta, ja kehittää yhdessä tarkastusviranomaisten kanssa tarvittavat toimenpiteet, joilla parannetaan jäännösvirhetasoa koskevien ilmoitusten luotettavuutta.

Haluatko lisätietoja? Tiedot tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta, joka koski taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen koheesioon liittyviä EU:n menoja, esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2019 vuosikertomuksen 5. luvussa.

Luonnonvarat

Menot yhteensä: 59,5 miljardia euroa

Mitä tilintarkastustuomioistuin on tarkastanut?

Menoala kattaa yhteisen maatalouspolitiikan (YMP), yhteisen kalastuspolitiikan ja osan ympäristö- ja ilmastotoimiin liittyvistä EU:n menoista.

Yhteisen maatalouspolitiikan osuus luonnonvarojen menoista on 98 prosenttia. Yhteiselle maatalouspolitiikalle asetetaan EU:n lainsäädännössä seuraavat kolme yleistä tavoitetta:

• elinkelpoinen ruoan tuotanto, jossa keskitytään maataloustuloon, maatalouden tuottavuuteen ja hintatason vakauteen
• luonnonvarojen kestävä hoito ja ilmastotoimet, joissa keskitytään kasvihuonekaasupäästöihin, luonnon monimuotoisuuteen, maaperään ja veteen
• tasapainoinen aluekehitys maaseutualueilla.

YMP:n menot Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) jakautuvat kahteen pääluokkaan:

• viljelijöille maksettavat suorat tuet, jotka rahoitetaan kokonaisuudessaan EU:n talousarviosta
• maatalouden markkinatoimenpiteet, jotka niin ikään rahoitetaan kokonaisuudessaan EU:n talousarviosta lukuun ottamatta tiettyjä jäsenvaltioiden kanssa yhteisrahoitettuja toimenpiteitä, kuten menekinedistämistoimenpiteitä ja kouluhedelmä-, ‑vihannes- ja ‑maitojärjestelmää.

Lisäksi YMP tukee maaseudun kehittämisstrategioita ja ‑hankkeita Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) avulla. Kauden 2014–2020 alusta lähtien maaseuturahasto on ollut osa Euroopan rakenne- ja investointirahastoja (ERI-rahastot) ja siihen on sovellettu asetusta ERI-rahastojen yhteisistä säännöksistä.

Tällä alalla tarkastettiin 59,4 miljardin euron menot vuodelta 2019 (ks. kaavio 1).

Komissio hallinnoi YMP:tä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

Tarkastushavainnot

Tarkastettu määrä	Onko virhetaso olennainen?	Arvioitu todennäköisin virhetaso
59,4 miljardia euroa	Lähellä olennaisuusrajaa	1,9 prosenttia (2018: 2,4 prosenttia)

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että virhetaso luonnonvarojen alalla on kokonaisuutena tarkasteltuna lähellä olennaista.

Aiempien vuosien tapaan suorien tukien virhetaso ei ollut olennainen. Nämä tuet perustuvat pääasiassa viljelijöiden ilmoittamaan maatalousmaan pinta-alaan, ja niiden osuus luonnonvaroja koskevista menoista on 70 prosenttia. Muilla aloilla (maaseudun kehittäminen, markkinatoimenpiteet, kalastus, ympäristö ja ilmastotoimet) tilintarkastustuomioistuimen tulokset osoittavat, että virhetaso on olennainen.

Suora tuki viljelijöille: 70 prosenttia menoista

Suorien tukien pääasiallinen hallinnointiväline on yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä (IACS), johon sisältyy viljelylohkojen tunnistamisjärjestelmä (LPIS). IACS-järjestelmän avulla suorien tukien virhetasoa on onnistuttu alentamaan, ja LPIS-järjestelmän osuus on tässä ollut erityisen merkittävä.

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti 95 suoran tuen maksua ja havaitsi, että 81 tapahtumassa ei ilmennyt virheitä ja muissa tapahtumissa oli vähäisiä virheitä.

Maaseudun kehittäminen, markkinatoimenpiteet, kalastus, ympäristö ja ilmastotoimet: 30 prosenttia menoista

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti 156 tapahtumaa, ja näistä 30:ssä havaittiin virheitä. Keskeisiä virhelähteitä olivat tukeen oikeuttamattomat edunsaajat, toimet, hankkeet tai kulut (ks. esimerkki).

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston raportointi yhteisen maatalouspolitiikan menojen sääntöjenmukaisuudesta

Kunkin maksajaviraston johtaja toimittaa maatalouden ja maaseudun pääosastolle vuosittain johdon vahvistuslausuman, joka koskee maksajaviraston valvontajärjestelmien vaikuttavuutta. Sen yhteydessä annetaan kertomus maksajaviraston suorittamista hallinnollisista ja paikalla tehdyistä tarkastuksista (ns. valvontatilastot). Lisävarmuuden saamiseksi todentamisviranomaisten on vuodesta 2015 lähtien täytynyt jokaisen maksajaviraston osalta antaa vuosittain lausunto sellaisten menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta, joita jäsenvaltiot ovat pyytäneet korvaamaan.

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto käyttää maksajavirastojen valvontatilastoja laskeakseen ´riskitason maksamishetkellä´. Tätä varten se mukauttaa kyseisiä valvontatilastoja todentamisviranomaisten tarkastustulosten ja itse tekemiensä maksajavirastojen järjestelmien ja menojen tarkastusten perusteella. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston arvion mukaan riskitaso maksamishetkellä on noin 1,9 prosenttia yhteisen maatalouspolitiikan kokonaismenoista vuonna 2019. Lisäksi maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston arvion mukaan riskitaso maksamishetkellä on suorien tukien osalta noin 1,6 prosenttia, maaseudun kehittämisen osalta 2,7 prosenttia ja markkinatoimenpiteiden osalta 2,8 prosenttia.

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston mukaan todentamisviranomaiset paransivat työtään merkittävästi vuonna 2019. Se toteaa kuitenkin myös, että todentamisviranomaisten työn tulosten luotettavuudessa oli joitakin puutteita. Ne liittyivät tapaan, jolla osa niistä teki otantansa ja toimitti tarkastuksensa.

Tilintarkastustuomioistuimen mielestä todentamisviranomaisten tehtävänannon laajentaminen vuonna 2015 siten, että kyseiset viranomaiset antavat lausunnon YMP:n menojen sääntöjenmukaisuudesta, oli myönteinen kehitysaskel. Kun tilintarkastustuomioistuin tarkasti uudelleen sellaisia tapatumia, jotka todentamisviranomaiset olivat jo tarkastaneet, tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin eräitä osa-alueita, joiden osalta tarvitaan edelleen parannuksia. Parannustarpeet ovat saman tyyppisiä kuin ne, jotka komissio on havainnut.

YMP:n petostentorjuntapolitiikat ja -menettelyt

Petos on teko tai laiminlyönti, jonka tarkoituksena on johtaa harhaan ja jonka tuloksena on perusteettomia maksuja. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastusmenetelmä on suunniteltu siten, että sen avulla tarkistetaan, liittykö tarkastettuihin tapahtumiin petoksesta tai tahattomasta virheestä johtuvia olennaisia sääntöjenvastaisuuksia. Tilintarkastustuomioistuin havaitsee joka vuosi tapahtumatarkastuksissaan epäilyjä YMP:n menoihin liittyvistä petoksista.

Sekä komissio että jäsenvaltiot vastaavat siitä, että YMP:n menoja koskeviin petoksiin puututaan. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto tarjoaa jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontaelimille koulutusta ja opastusta petosriskeistä. Lisäksi komission petostentorjuntavirasto (OLAF) tutkii petosepäilyjä yhteistyössä kansallisten tutkintaelinten kanssa.

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto käynnisti helmikuussa 2019 pilottihankkeen, jonka avulla pyrittiin kannustamaan jäsenvaltioita käyttämään Arachne-nimistä tietoteknistä välinettä. Arachnen avulla maksajavirastot voivat tunnistaa hankkeet, tuensaajat ja toimeksisaajat, jotka ovat alttiita petoksille, eturistiriidoille tai sääntöjenvastaisuuksille. Maksajavirastot voivat tämän jälkeen tutkia kyseisiä tapauksia tarkemmin. Vastaava lähestymistapa on jo käytössä koheesiomenojen osalta.

Tilintarkastustuomioistuin teki seuraavat havainnot:

• Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto oli viimeksi päivittänyt petosriskianalyysiaan vuonna 2016.
• Euroopan petostentorjuntavirasto ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto eivät kumpikaan olleet arvioineet toimia, jotka jäsenvaltiot olivat toteuttaneet YMP:n menoihin liittyvien petosten ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.
• Maaliskuussa 2020 kaksitoista maksajavirastoa yhdeksästä jäsenvaltiosta osallistui Arachne-pilottihankkeeseen.

Suositukset

Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio

• päivittää YMP:n petosriskeihin liittyvää analyysiaan useammin
• analysoi jäsenvaltioiden petostentorjuntatoimenpiteitä
• antaa maksajavirastoille tietoa Arachnen käyttöön liittyvistä parhaista käytännöistä kannustaakseen maksajavirastoja käyttämään välinettä enemmän.

Haluatko lisätietoja? Tiedot tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta, joka koski luonnonvaroihin liittyviä EU:n menoja, esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2019 vuosikertomuksen 6. luvussa.

Turvallisuus ja kansalaisuus

Menot yhteensä: 3,3 miljardia euroa

Mitä tilintarkastustuomioistuin on tarkastanut?

Tälle menoalalle on ryhmitetty erityyppisiä toimintapolitiikkoja, joiden yhteisenä tavoitteena on lujittaa Euroopan kansalaisuuden käsitettä siten, että luodaan vapauden, oikeuden ja turvallisuuden alue, jolla ei ole sisäisiä rajoja.

Jäsenvaltiot ja komission muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto hallinnoivat turvallisuuteen ja kansalaisuuteen liittyviä toimia pitkälti yhteistyössä. Tärkeimmät tähän otsakkeeseen liittyvät rahastot ovat

• turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF), jonka tavoitteena on edistää muuttovirtojen vaikuttavaa hallinnointia sekä kehittää EU:lle yhteinen lähestymistapa turvapaikka- ja maahanmuuttokysymyksissä, ja
• sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF), josta rahoitetaan lainvalvontayhteistyötä EU:ssa sekä EU:n ulkorajojen valvontaa.

Vuonna 2019 näiden kahden rahaston osuus EU:n menoista tällä alalla oli hieman alle puolet (45 prosenttia).

EU:lla on 14 hajautettua virastoa, jotka toteuttavat EU:n keskeisiä prioriteetteja maahanmuuton ja turvallisuuden, oikeudellisen yhteistyön sekä terveyden aloilla. Näiden virastojen osuus turvallisuuden ja kansalaisuuden alan menoista on 29 prosenttia. Tilintarkastustuomioistuin raportoi EU:n virastoista erikseen erityisvuosikertomuksissaan sekä vuotuisessa yhteenvedossaan, jonka otsikko on ”Vuosikertomus EU:n virastoista varainhoitovuodelta 2019”.

Tällä alalla tarkastettiin 3,0 miljardin euron menot vuodelta 2019 (ks. kaavio 1).

Tarkastushavainnot

Tilintarkastustuomioistuin valitsi vuoden 2019 osalta tarkastukseen järjestelmiä, jotka kattoivat tämän menoalueen tärkeimmät toimintapolitiikat. Tässä yhteydessä tarkastettiin myös työ, jonka AMIF- ja ISF-rahastojen kansalliset tarkastusviranomaiset olivat tehneet. Lisäksi tarkastettiin pieni määrä tapahtumia.

Kaikki tarkastusviranomaiset, joiden työtä tilintarkastustuomioistuin tarkasti, olivat kehittäneet ja panneet täytäntöön riittävän laadukkaita yksityiskohtaisia menettelyjä, joiden avulla ne kykenivät raportoimaan sovellettavien sääntöjen mukaisesti. Joissakin tapauksissa komissio totesi tarkastusviranomaisten työn riittämättömäksi. Näin oli esimerkiksi aliotantoihin liittyvän vähimmäiskattavuuden osalta. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös muita puutteita tarkastusviranomaisten työssä, mutta nämä puutteet eivät olleet olennaisia.

Tarkastusviranomaisille annettujen komission ohjeiden osalta tilintarkastustuomioistuin totesi, että lähestymistapaa, joka koski muun kuin tilastollisen otannan hyödyntämistä, olisi selvennettävä edelleen. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että jotkin tarkastusviranomaiset olivat määritelleet termin ”välimaksu” muista poikkeavalla tavalla. Tämä vaikutti kyseisten tarkastusviranomaisten tarkastustulosten vertailukelpoisuuteen.

Vuotuiset toimintakertomukset ja muut hallintojärjestelyt

Kaiken kaikkiaan muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston ja oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosaston vuotuisissa toimintakertomuksissaan antamat tiedot tilien perustana olevien tapahtumien sääntöjenmukaisuudesta vahvistivat tilintarkastustuomioistuimen havainnot ja johtopäätökset.

Suositukset

Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio

• antaa jäsenvaltioiden tarkastusviranomaisille ohjeita otannasta ja virhetason laskemisesta
• ohjeistaa tarkastusviranomaisia dokumentoimaan työnsä asianmukaisesti.

Haluatko lisätietoja? Tiedot tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta, joka koski turvallisuuteen ja kansalaisuuteen liittyviä EU:n menoja, esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2019 vuosikertomuksen 7. luvussa.

Globaali Eurooppa

Menot yhteensä: 10,1 miljardia euroa

Mitä tilintarkastustuomioistuin on tarkastanut?

Menoala sisältää menot, jotka liittyvät ulkopolitiikkaan, EU:n arvojen edistämiseen unionin ulkopuolisissa maissa, ehdokasvaltioille ja mahdollisille ehdokasvaltioille annettavaan EU:n tukeen sekä kehitysmaille ja naapurimaille annettavaan kehitysapuun ja humanitaariseen apuun (menoala ei kuitenkaan kata Euroopan kehitysrahastoja).

Globaalin Euroopan alaan liittyviä menoja hallinnoidaan

• suoran hallinnoinnin menetelmällä, jota toteuttavat eräät komission pääosastot, erityisesti kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto (DEVCO) ja naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosasto (NEAR), joko päätoimipaikastaan Brysselissä tai yli 150 vastaanottajamaassa sijaitsevien EU:n edustustojen kautta
• välillisen hallinnoinnin menetelmällä, jota toteuttavat edunsaajamaat ja kansainväliset organisaatiot lukuisten erilaisten yhteistyövälineiden ja avunantomenetelmien avulla.

Tällä alalla tarkastettiin 8,2 miljardin euron menot vuodelta 2019 (ks. kaavio 1).

Tarkastushavainnot

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi vuoden 2019 osalta 11 virhettä, joilla oli taloudellista vaikutusta EU:n talousarviosta veloitettuihin määriin. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös 11 muuta tapausta, joissa ei ollut noudatettu oikeudellisia ja varainhoitoa koskevia säännöksiä.

Budjettitukeen liittyvät tapahtumat ja kansainvälisten järjestöjen ns. nimellisen lähestymistavan mukaisesti toteuttamat hankkeet olivat vähemmän alttiita virheille. Nimellisessä lähestymistavassa muut avunantajat voivat yhdistetyllä osarahoituksella kattaa sen osan kustannuksista, jolle ei voida myöntää EU:n rahoitusta. Tilintarkastustuomioistuin ei havainnut vuodelta 2019 lainkaan virheitä näillä aloilla.

Naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosaston jäännösvirhetasoselvitys

Naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosasto teetti vuonna 2019 viidettä kertaa ulkoisella toimeksisaajalla jäännösvirhetasoselvityksen. Selvityksessä arvioitiin pääosaston koko vastuualan osalta, minkä verran virheitä jää jäljelle, kun kaikki hallinnon tarkastukset virheiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja korjaamiseksi on tehty.

Kolmantena peräkkäisenä vuotena selvityksessä arvioitiin, että jäännösvirhetaso kokonaisuutena jää alle komission oman kahden prosentin olennaisuusrajan.

Komission jäännösvirhetasoselvitys ei ole varmennustoimeksianto eikä tarkastus. Tilintarkastustuomioistuin suhtautuu edelleen varauksellisesti selvityksen tulosten luotettavuuteen.

Lisäksi noin puolessa jäännösvirhetasoselvityksen tutkimusotokseen poimituista tapahtumista luotetaan täysin tai osaksi aiempaan valvontatyöhön. Näiden tapahtumien osalta toimeksisaaja ei tee lainkaan tai tekee vain vähän tarkastuksia ja tukeutuu sen sijaan aiempaan työhön. Jäännösvirhetasoselvityksen tarkoituksena on tunnistaa virheet, joita ei ole havaittu aiemmassa valvontatyössä. Jos selvityksessä luotetaan aiempaan valvontatyöhön, siinä ei pystytä täysin määrittämään tällaisia virheitä.

Tilintarkastustuomioistuin on aiemmin vuosien 2017 ja 2018 vuosikertomuksissaan raportoinut jäännösvirhetasoselvityksessä sovelletun menetelmän rajoitteista. Tilintarkastustuomioistuin suoritti vuosien 2018 ja 2019 tarkastuslausumia varten lisätarkastuksia aloilla, joilla se oli havainnut tällaisia rajoitteita. Tilintarkastustuomioistuin poimi aiemmista jäännösvirhetasoselvityksistä satunnaisotannalla kuusi tapahtumaa – keskimäärin kaksi tapahtumaa kutakin tarkastuskäynnin kohteena ollutta EU:n edustustoa kohti. Näistä tapahtumista kolmessa ilmeni virhe.

Tilintarkastustuomioistuin suositti aiemmin, että koska suoran hallinnoinnin piiriin kuuluvissa avustuksissa oli suhteellisen suuri virheriski, komissio lisäisi näiden avustusten painotusta jäännösvirhetasoa koskevassa otoksessa. Vastauksena tähän naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosasto otti käyttöön uuden ylimääräisen virhetason, joka koski suoran hallinnoinnin avustuksia, jäljempänä ’avustusvirhetaso’. Se sovelsi avustusvirhetasoon kuitenkin alhaisempaa luottamustasoa (80 prosenttia) kuin jäännösvirhetasoon kokonaisuutena (95 prosenttia). Tämän vuoksi suoraan hallinnoitavien avustusten virhearvion tarkkuus oli vähäisempi, vaikka avustuksia koskeva riskitaso oli korkeampi.

Naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosaston vuotuisen toimintakertomuksen tarkastelu

Tilintarkastustuomioistuin tarkisti naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosaston vuotuisen toimintakertomuksen 2019 eikä löytänyt tietoja, jotka olisivat ristiriidassa tilintarkastustuomioistuimen havaintojen kanssa. Pääosasto ei kuitenkaan maininnut vuotuisessa toimintakertomuksessaan jäännösvirhetasoselvityksen rajoitteita, vaikka selvitys on tärkeä osa pääosaston vahvistuslausumaa.

Suositukset

Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio

• tekee selkoa jäännösvirhetasoselvityksen rajoitteista naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa 2020 sekä tulevissa vuotuisissa toimintakertomuksissa
• nostaa luottamustasoa, jota naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosasto käyttää avustusvirhetason laskentamenetelmässä, samalle tasolle, jota sovelletaan jäännösvirhetason muuhun perusjoukkoon; näin suoraan hallinnoitujen avustusten suurempi riski tulisi otetuksi täsmällisemmin huomioon
• tunnistaa toistuvat virhetyypit, kuten arvonlisäveroon ja ajankäytön seurantaan liittyvät ongelmat, ja lisää valvontaa näiden virheiden havaitsemiseksi.

Haluatko lisätietoja? Tiedot tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta, joka koski globaaliin Eurooppaan liittyviä EU:n menoja, esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2019 vuosikertomuksen 8. luvussa.

Hallinto

Menot yhteensä: 10,4 miljardia euroa

Mitä tilintarkastustuomioistuin on tarkastanut?

Tarkastus kattoi EU:n toimielinten ja elinten hallintomenot. Tarkastuksen kohteena olivat Euroopan parlamentti, Eurooppa-neuvosto ja Euroopan unionin neuvosto, komissio, unionin tuomioistuin, tilintarkastustuomioistuin, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, alueiden komitea, Euroopan oikeusasiamies, Euroopan tietosuojavaltuutettu ja Euroopan ulkosuhdehallinto.

Vuonna 2019 toimielinten ja elinten hallintomenot olivat yhteensä 10,4 miljardia euroa (ks. kaavio 1). Määrä koostuu henkilöstömenoista (noin 60 prosenttia kokonaismäärästä) sekä kiinteistöihin, laitteisiin, energiaan, viestintään ja tietotekniikkaan liittyvistä menoista.

Ulkoinen tarkastaja tarkastaa tilintarkastustuomioistuimen oman tilinpäätöksen. Tilintarkastustuomioistuin julkaisee joka vuosi tarkastuslausunnon ja ‑kertomuksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja omilla verkkosivuillaan.

Tarkastushavainnot

Tarkastettu määrä	Onko virhetaso olennainen?
10,4 miljardia euroa	Ei olennaisia virheitä vuosina 2019 ja 2018

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti vuoden 2019 osalta Euroopan talous- ja sosiaalikomitean, alueiden komitean ja Euroopan tietosuojavaltuutetun valikoituja valvontajärjestelmiä. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti myös 45 tapahtumaa.

Tilintarkastustuomioistuin arvioi edellisvuosien tapaan, että virhetaso on alle olennaisuusrajan.

Tarkastuksessa ei havaittu ongelmia neuvoston, unionin tuomioistuimen, Euroopan ulkosuhdehallinnon, alueiden komitean, Euroopan oikeusasiamiehen, Euroopan tietosuojavaltuutetun eikä tilintarkastustuomioistuimen osalta. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi komission osalta aiempia vuosia vähemmän virheitä, jotka liittyivät henkilöstökuluihin tai perhelisien hallinnointiin henkilökohtaisten etuuksien hallinto- ja maksutoimistossa. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi Euroopan parlamentin osalta virheitä yhdessä maksussa, joka oli suoritettu poliittiselle puolueelle. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ei ole vielä laatinut sisäisen valvonnan standardiensa mukaisia toimintaperiaatteita, jotka koskisivat erityistä luotettavuutta edellyttävien tehtävien hoitoa. Se ei ole laatinut määritelmää erityistä luotettavuutta edellyttäville toimille tai tehtäville eikä suorittanut riskianalyysiä, jonka pohjalta voitaisiin ottaa käyttöön riskiä lieventäviä kontrolleja ja lopulta laatia sisäisen liikkuvuuden periaatteet. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös, että Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ei ole tehnyt kattavaa riskinarviointia vuoden 2014 jälkeen.

Vähemmän EU:n virkamiehiä, enemmän sopimussuhteisia toimihenkilöitä

Tilintarkastustuomioistuin analysoi myös, miten EU:n toimielinten ja elinten henkilöstötilanne oli muuttunut vuosina 2012–2018. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että EU:n toimielimet ja elimet olivat vähentäneet vakinaisten virkamiesten virkojen ja väliaikaisten toimihenkilöiden toimien määrää 1 409:llä (kolme prosenttia) ja lisännyt sopimussuhteisten toimihenkilöiden määrää asteittain 8 709:stä 11 962:een. Sopimussuhteisen henkilöstön osuus koko työvoimaa koskevista ennusteista kasvoi näiden vuosien aikana 17 prosentista 22 prosenttiin.

Vuoden aikana palkatun sopimussuhteisen lisähenkilöstön määrä vaihtelee huomattavasti toimielimestä toiseen. Tämä kuvastaa osittain sitä, miten uudet tehtävät, jotka johtuvat nopeasti muuttuvista painopisteistä, sekä reagointi erityisiin tai kiireellisiin tilanteisiin, kuten muuttoliikekriisiin, ovat lisänneet työmäärää tietyillä aloilla.

Vuosina 2012–2018 palkkojen kokonaiskulut kasvoivat 15 prosenttia eli 4 116 miljoonasta eurosta 4 724 miljoonaan euroon. Vakinaisten ja väliaikaisten toimihenkilöiden palkkakustannukset kasvoivat 12 prosenttia ja sopimussuhteisten toimihenkilöiden palkkakustannukset 59 prosenttia. Lisäyksen pääasiallisena syynä olivat työvoiman kokonaismäärän kasvu, palkkojen vuotuinen indeksointi, henkilöstön ylennykset ja siirtymiset ylemmälle tasolle palkkaluokkien sisällä. Sopimussuhteisista toimihenkilöistä oli myös aiempaa suurempi osuus ylemmissä palkkaluokissa III ja IV.

Suositukset

Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että

• Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ottaa käyttöön erityistä luotettavuutta edellyttävien tehtävien hoitoon liittyvät toimintaperiaatteet. Näiden periaatteiden olisi perustuttava kattavaan riskinarviointiin, jonka pohjalta voidaan määrittää riskiä lieventävät kontrollit siten, että otetaan huomioon komitean koko ja sen työn luonne.

Haluatko lisätietoja? Tiedot EU:n hallintomenoja koskevasta tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2019 vuosikertomuksen 9. luvussa.

Euroopan kehitysrahastot

Menot yhteensä: 3,8 miljardia euroa

Mitä tilintarkastustuomioistuin on tarkastanut?

Euroopan kehitysrahastot otettiin käyttöön vuonna 1959. Kyseessä on tärkein rahoitusväline, jonka kautta EU antaa kehitysapua Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioille (AKT-maat) sekä merentakaisille maille ja alueille. EU:n suhteita AKT-maihin sekä merentakaisiin maihin ja alueisiin säädellään nykyisin 23. kesäkuuta 2000 Cotonoussa 20 vuodeksi tehdyllä kumppanuussopimuksella (Cotonoun sopimus). Sopimuksen ensisijaisena tavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja lopulta sen poistaminen.

Tällä alalla vuonna 2019 toteutuneista menoista tarkastettiin yhteensä 3,4 miljardia euroa. Nämä menot liittyvät kahdeksanteen, yhdeksänteen, kymmenenteen ja yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon.

Komissio hallinnoi Euroopan kehitysrahastoja EU:n yleisen talousarvion ulkopuolella, ja päävastuu rahastoista kuuluu kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosastolle (DEVCO).

Tarkastushavainnot

Varanhoitovuoden 2019 tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot Euroopan kehitysrahastojen taloudellisesta asemasta sekä toimien tuloksista, rahavirroista ja nettovarallisuuden muutoksista.

Lisäksi tilintarkastustuomioistuimen johtopäätös on, että Euroopan kehitysrahastojen tulojen virhetaso ei ollut olennainen.

Tarkastettu määrä	Onko virhetaso olennainen?	Arvioitu todennäköisin virhetaso
3,4 miljardia euroa	Kyllä	3,5 prosenttia (2018: 5,2 prosenttia)

Tilintarkastustuomioistuin tarkasti toimien sääntöjenmukaisuuden tutkimalla 126 tapahtuman otoksen, joka oli edustava kaikenlaisten Euroopan kehitysrahastojen menojen osalta. Otokseen sisältyi 17 tapahtumaa, jotka liittyivät Bêkou-erityisrahastoon ja Afrikka-hätärahastoon, 89 tapahtumaa, jotka 19 EU:n edustustoa oli hyväksynyt, ja 20 maksua, jotka komission päätoimipaikka oli hyväksynyt.

Koska kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston vuoden 2019 jäännösvirhetasoselvitys kattoi osan tilintarkastustuomioistuimen tarkastamasta perusjoukosta, tilintarkastustuomioistuin sisällytti otokseensa 14 lisätapahtumaa ja sovelsi niihin kyseisen selvityksen tuloksia mukautettuina. Näin ollen otokseen sisältyi yhteensä 140 tapahtumaa, ja otos oli tilintarkastustuomioistuimen varmennusmallin mukainen. Kun tapahtumissa havaittiin virheitä, tapahtumiin liittyvät järjestelmät analysoitiin puutteiden yksilöimiseksi.

Kuten aiempinakin vuosina, komissio ja sen täytäntöönpanokumppanit tekivät enemmän virheitä sellaisten tapahtumien osalta, jotka liittyivät työsuunnitelmiin, avustuksiin, kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtyihin rahoitussopimuksiin ja EU:n jäsenvaltioiden yhteistyötoimistojen kanssa tehtyihin valtuutussopimuksiin. Muiden tukimuotojen, esimerkiksi urakka-, tavarahankinta- tai palvelusopimusten, yhteydessä virheitä oli vähemmän. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti 65 tapahtumaa, jotka kuuluivat ensiksi mainittuun, virheherkempään ryhmään. Näistä 25:een (38 prosenttiin) liittyi kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia virheitä, joiden osuus arvioidusta virhetasosta oli 71,7 prosenttia. Tarkastetut tapahtumat olivat vailla virheitä kahdella osa-alueella. Toinen koski budjettitukea (seitsemän tarkastettua tapahtumaa) ja toinen tapahtumia sellaisissa useiden avunantajien hankkeissa, joita kansainväliset järjestöt olivat toteuttaneet ja joissa oli sovellettu nimellistä lähestymistapaa (13 tarkastettua tapahtumaa).

Ennaltaehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet

Yhdeksässä sellaisessa virhetapauksessa, joilla oli taloudellista vaikutusta EU:n talousarviosta veloitettuihin määriin (ja kuudessa muussa virhetapauksessa), komissiolla oli ollut käytettävissään riittävät tiedot, joiden perusteella virhe olisi voitu ehkäistä tai havaita ja korjata ennen menon hyväksymistä. Jos komissio olisi hyödyntänyt asianmukaisesti kaiken käytettävissään olevan tiedon, arvioitu virhetaso olisi ollut 1,4 prosenttiyksikköä alhaisempi. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi neljässä muussa tapahtumassa sellaisia virheitä, jotka ulkoisten tarkastajien ja valvojien olisi pitänyt huomata. Nämä virheet vaikuttivat arvioituun virhetasoon 0,4 prosenttiyksikön verran.

Kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston jäännösvirhetasoselvitys

Kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto teetti vuonna 2019 kahdeksatta kertaa ulkoisella toimeksisaajalla jäännösvirhetasoselvityksen. Selvityksessä arvioidaan pääosaston koko vastuualan osalta, minkä verran virheitä jää jäljelle, kun kaikki hallinnon tarkastukset virheiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja korjaamiseksi on tehty. Vuoden 2019 jäännösvirhetasoselvityksessä kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto kasvatti otoskokoa 240 tapahtumasta 480 tapahtumaan. Näin se saattoi esittää erilliset virhetasot EU:n yleisestä talousarviosta rahoitetuille menoille ja Euroopan kehitysrahastoista rahoitetuille menoille – yhdistetyn kokonaisvirhetason lisäksi. Neljäntenä peräkkäisenä vuotena selvityksessä arvioitiin, että jäännösvirhetaso kokonaisuutena jää alle komission oman kahden prosentin olennaisuusrajan.

Jäännösvirhetasoselvitys ei ole varmennustoimeksianto eikä tarkastus, vaan se perustuu jäännösvirhetason laskemista koskeviin menetelmiin ja kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston käsikirjaan. Aiempien vuosien tapaan tilintarkastustuomioistuin havaitsi rajoitteita, joiden vuoksi jäännösvirhetaso oli arvioitu todellista alhaisemmaksi. Selvityksissä oli puutteita kolmena edellisenäkin vuonna, jolloin niiden jäännösvirhetaso alitti olennaisuusrajan.

Lisäksi yli puolessa (58 prosentissa) jäännösvirhetasoselvityksen tapahtumista luotetaan täysin tai osaksi aiempaan valvontatyöhön. Näiden tapahtumien osalta toimeksisaaja ei tee lainkaan tai tekee vain vähän tarkastuksia ja tukeutuu sen sijaan aiempaan työhön, joka on tehty kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston valvontakehyksen puitteissa. Liiallinen tukeutuminen aiempaan valvontatyöhön on vastoin jäännösvirhetasoselvityksen tarkoitusta eli sitä, että tunnistetaan virheet, jotka ovat jääneet havaitsematta nimenomaan aiemmassa tarkastustyössä.

Tuloksellisuusnäkökohdat

Tilintarkastustuomioistuin pystyi tarkastuksessaan paitsi tutkimaan tapahtumien sääntöjenmukaisuuden myös esittämään huomautuksia tarkastukseen poimittujen tapahtumien tuloksellisuudesta. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti loppuun saatettuja tai lähes loppuun saatettuja hankkeita käyttäen apuna tarkastuskysymyksiä. Se esitti huomautuksia yksittäisistä hankkeista siltä osin kuin niillä oli merkitystä tilintarkastustuomioistuimen toimittamalle tarkastukselle kokonaisuutena.

Tilintarkastustuomioistuimen paikalla tekemissä tarkastuksissa tuli esiin tapauksia, joissa rahoitusta oli käytetty vaikuttavasti hanketavoitteiden edistämiseen. Toisaalta tarkastajat havaitsivat myös tapauksia, joissa toimen tehokkuus ja vaikuttavuus olivat vaarantuneet siksi, että hankittuja tavaroita, palveluja tai urakoita ei hyödynnetty suunnitellulla tavalla tai hankkeen kestävyyttä ei ollut varmistettu.

Kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston vuotuisen toimintakertomuksen tarkastelu

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että varaumien puuttuminen kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston vuotuisesta toimintakertomuksesta 2019 on vailla perusteita ja johtuu tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan osittain jäännösvirhetasoselvityksen rajoitteista.

Lisäksi komissio sovelsi ensimmäistä kertaa sääntöä, jonka mukaan varaumaa ei tarvita, jos yksittäinen menoala, jonka varauma kattaisi, on alle viisi prosenttia kaikista maksuista ja sen taloudellinen vaikutus olisi vähemmän kuin viisi miljoonaa euroa. Näin ollen varaumia ei enää tehdä eräillä sellaisilla aloilla, joilla niitä tehtiin aikaisempina vuosina, vaikka vastaava riski on edelleen olemassa.

Suositukset

Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio

• parantaa edelleen jäännösvirhetasoselvityksessä käytettyjä menetelmiä ja sitä varten laadittua käsikirjaa vuosikertomuksessa eriteltyjen ongelmien ratkaisemiseksi, jotta selvityksessä raportoidusta virhetasosta tulee luotettavampi
• esittää varaumia kaikilla aloilla, joilla riskitaso on todettu korkeaksi, riippumatta siitä, mikä on kyseisen alan osuus kokonaismenoista ja mikä on sen taloudellinen vaikutus.

Haluatko lisätietoja? Tiedot Euroopan kehitysrahastoja koskevasta tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksesta esitetään kokonaisuudessaan vuosikertomuksessa, joka kattaa kahdeksannesta, yhdeksännestä, kymmenennestä ja yhdennestätoista Euroopan kehitysrahastosta rahoitetut toimet varainhoitovuodelta 2019.

Taustatietoja

Euroopan tilintarkastustuomioistuin ja sen toiminta

Euroopan tilintarkastustuomioistuin on riippumaton Euroopan unionin ulkoinen tarkastaja. Tilintarkastustuomioistuin sijaitsee Luxemburgissa. Siellä työskentelee tarkastus- tai tukitehtävissä noin 900 henkilöä, jotka edustavat kaikkia EU:n kansallisuuksia.

Tilintarkastustuomioistuimen tehtävänä on kehittää osaltaan EU:n hallintoa ja varainhoitoa, edistää tilivelvollisuutta ja avoimuutta sekä toimia EU:n kansalaisten taloudellisten etujen riippumattomana valvojana.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskertomukset ja ‑lausunnot muodostavat olennaisen osan EU:n tilivelvollisuusketjua. Niiden avulla varmistetaan EU:n toimintapolitiikkojen ja ohjelmien täytäntöönpanosta vastaavien tahojen eli komission, muiden EU:n toimielinten ja elinten sekä jäsenvaltioiden viranomaisten tilivelvollisuus.

Tilintarkastustuomioistuin varoittaa riskeistä, tuottaa varmuutta, tuo esiin puutteita ja hyviä käytäntöjä sekä opastaa EU:n päätöksentekijöitä ja lainsäätäjiä EU:n politiikkojen ja ohjelmien hallinnoinnin parantamisessa. Tilintarkastustuomioistuin varmistaa työllään, että Euroopan kansalaiset tietävät, miten heidän rahojaan käytetään.

Yhteenveto tarkastuslausumaa koskevasta tarkastustavasta

Tarkastuslausuman lausunnot perustuvat objektiiviseen evidenssiin, joka on saatu kansainvälisten tarkastusstandardien mukaisesti toimitettujen tarkastusten yhteydessä.

Kuten tilintarkastustuomioistuimen vuosien 2018–2020 strategiassa todetaan, tilintarkastustuomioistuin on ilmoittanut arvioivansa, onko sen mahdollista hyödyntää tietoja, joita tarkastuskohteet toimittavat toimiensa laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta. Tämä tarkoittaa sitä, että tilintarkastustuomioistuin aikoo tulevaisuudessa perustaa tarkastuslausumansa mahdollisuuksien mukaan komission (johdon) lausumaan. Tilintarkastustuomioistuin on kuitenkin kohdannut ongelmia, jotka liittyvät esimerkiksi siihen, että oikea-aikaista ja luotettavaa tietoa ei ole saatavilla. Nämä ongelmat ovat tällä hetkellä esteenä edistymiselle tässä asiassa.

Tilien luotettavuus

Ovatko EU:n tilinpäätöksessä esitetyt tiedot täydellisiä ja oikeellisia?

• Kirjanpitojärjestelmän arvioinnilla varmistetaan, että järjestelmä antaa hyvän perustan luotettavien tietojen tuottamiselle.
• Arvioimalla keskeisiä kirjanpitomenettelyjä tilintarkastustuomioistuin varmistaa, että kyseiset menettelyt toimivat asianmukaisesti.
• Kirjanpitotietojen analyyttisillä tarkastuksilla varmistetaan, että tiedot on esitetty johdonmukaisesti ja että ne vaikuttavat mielekkäiltä.
• Kirjauksista poimitun otoksen suoralla tarkastamisella varmistetaan, että tilien perustana olevat toimet ovat olemassa ja ne on kirjattu oikein.
• Tilinpäätöksen tarkastamisella varmistetaan, että taloudellinen tilanne esitetään tilinpäätöksessä oikein.

Toimien sääntöjenmukaisuus

Ovatko EU:n tilinpäätöksen perustana olevat, EU:n tuloihin ja kuluiksi tunnistettuihin menoihin liittyvät maksutapahtumat sääntöjenmukaisia?

• Tuloja ja menoja koskevia järjestelmiä arvioidaan, jotta voidaan määrittää, miten vaikuttavia järjestelmät ovat tapahtumien sääntöjenmukaisuuden varmistamisessa.
• Tapahtumista poimitaan tilastollisia otoksia tarkastajien toimittamia yksityiskohtaisia tarkastuksia varten. Otokseen poimitut tapahtumat tarkastetaan yksityiskohtaisesti, myös lopullisen tuensaajan (esimerkiksi viljelijän, tutkimuslaitoksen taikka julkisesti kilpailutettua urakkaa tai palvelua tarjoavan yrityksen) tiloissa, jotta saadaan evidenssiä siitä, että tilien perustana oleva tapahtuma on olemassa, se on asianmukaisesti kirjattu ja sen osalta on noudatettu maksujen suorittamista koskevia sääntöjä.
• Virheet analysoidaan ja luokitellaan sen mukaan, ovatko ne ilmaistavissa kvantitatiivisesti vai eivät. Tapahtumassa on kvantitatiivisesti ilmaistavissa oleva virhe, jos sääntöjen mukaan maksua ei olisi pitänyt hyväksyä. Kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevat virheet ekstrapoloidaan, jotta saadaan arvioiduksi virhetaso sekä koko EU:n talousarvion osalta että kunkin erityisarvion kohteena olevan alan osalta.
• Tilintarkastustuomioistuin soveltaa tarkastuslausuntoa laatiessaan kahden prosentin olennaisuusrajaa. Tilintarkastustuomioistuin ottaa huomioon myös muut merkitykselliset tiedot, joita ovat esimerkiksi vuotuiset toimintakertomukset ja muiden ulkoisten tarkastajien laatimat kertomukset.
• Kun tilintarkastustuomioistuin toteaa, että tarkastettuja tapahtumia koskeva virhetaso on olennainen, sen täytyy selvittää myös, ulottuvatko virheet laajalle. Se voi pitää virheitä laajalle ulottuvina useista syistä, muun muassa siitä syystä, että ne esiintyvät merkittävässä osassa tarkastettua perusjoukkoa. Jos näin on, perusteet kielteiselle lausunnolle ovat olemassa. Vuodesta 2016 lähtien tilintarkastustuomioistuin on määrittänyt vähäriskiset ja suuririskiset osa-alueet EU:n talousarviossa. Jos suuririskiset menot, joiden virhetaso on olennainen, muodostavat merkittävän osan tarkastuksen perusjoukosta, tilintarkastustuomioistuin pitää virheitä laajalle ulottuvina ja antaa sen seurauksena kielteisen lausunnon.
• Kaikista havainnoista keskustellaan sekä jäsenvaltioiden viranomaisten että komission kanssa; näin vahvistetaan, että havainnot pitävät paikkansa.

Kaikki tuotokset julkaistaan tilintarkastustuomioistuimen sivustolla osoitteessa http://www.eca.europa.eu. Lisätietoja tarkastuslausumaan liittyvästä tarkastusprosessista esitetään vuodelta 2019 annetun tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen 1. luvun liitteessä 1.1 – Tarkastustapa ja –menetelmät.

Yhteystiedot

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG

Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx
Verkkosivut: eca.europa.eu
Twitter: @EUAuditors

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2020

PDF	ISBN 978-92-847-5272-0	doi:10.2865/049292	QJ-02-20-696-FI-N
HTML	ISBN 978-92-847-5260-7	doi:10.2865/38576	QJ-02-20-696-FI-Q

TEKIJÄNOIKEUDET

© Euroopan unioni, 2020.

Datan ja asiakirjojen uudelleenkäyttöä koskevat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen periaatteet pannaan täytäntöön avoimen datan politiikkaa ja asiakirjojen uudelleen käyttämistä koskevalla Euroopan tilintarkastustuomioistuimen päätöksellä nro 6-2019.

Ellei toisin ilmoiteta (esimerkiksi yksittäisissä tekijänoikeusilmoituksissa), Euroopan tilintarkastustuomioistuimen sisältöihin, jotka EU omistaa, myönnetään käyttöoikeudet Creative Commons Attribution 4.0 International (CC BY 4.0) licence ‑käyttöoikeuden nojalla. Tämä merkitsee, että uudelleenkäyttö on sallittua, jos sisällön tuottaja mainitaan asianmukaisesti ja sisältöön tehdyistä muutoksista ilmoitetaan. Uudelleenkäyttäjä ei saa vääristää asiakirjojen alkuperäistä merkitystä tai sanomaa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa mistään seurauksista, jotka johtuvat uudelleenkäytöstä.

Seuraavien kuvien uudelleenkäyttö on sallittua, kunhan tekijänoikeuden haltija, kuvien lähde ja valokuvaajien/arkkitehtien nimet (jos ne on ilmoitettu) mainitaan:

S. *: © Euroopan unioni, 2020, Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

S. *: © Euroopan unioni, 2013, Euroopan tilintarkastustuomioistuin. Arkkitehdit: Paul Noël (K1-rakennus, 1988) ja Jim Clemes (K2-rakennus, 2004, ja K3-rakennus, 2013).

S. *: © Euroopan unioni, 2018, Euroopan parlamentti / Mathieu Cugnot.

S. * (vasemmalla): © Euroopan unioni, 2015 / Angelos Tzortzinis.

S. * (oikealla): © Euroopan unioni, 2011 / Philippe Terasse.

S. *: © Euroopan unioni, 2020 / Etienne Ansotte.

S. *: © Euroopan unioni, 2019, Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

S. *: © Euroopan unioni, 2020, Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

Uudelleenkäyttäjän on hankittava tarvittavat lisäoikeudet, jos tietyssä sisällössä (esimerkiksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöstä otetuissa valokuvissa) esitetään tunnistettavissa olevia henkilöitä tai jos sisällössä on mukana kolmansien tahojen töitä. Jos tällainen lisäoikeus saadaan, yllä mainittu yleinen käyttöoikeus peruuntuu. Lisäoikeutta koskevassa luvassa on selvästi ilmoitettava käyttöoikeuden rajoitukset.

Jos sisällöt eivät ole EU:n omaisuutta, voi olla, että lupa niiden käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä suoraan asianomaisilta tekijänoikeuksien haltijoilta:

S. *: © Shutterstock / Rawpixel.com.

S. *: © Shutterstock / Nopphon_1987.

S. * (ylhäällä vasemmalla): © Shutterstock / Pressmaster.

S. * (ylhäällä oikealla): © Shutterstock / geniusksy.

S. * (alhaalla): © Shutterstock / MONOPOLY919.

S. * (vasemmalla): © Shutterstock / Jaggat Rashidi.

S. * (oikealla): © Shutterstock / Pagina.

S. * (vasemmalla): © Shutterstock / MMCez.

S. * (oikealla): © Shutterstock / Ekaterina Kondratova.

S. * (vasemmalla): © Shutterstock / stockphoto mania.

S. * (oikealla): © Shutterstock / Riccardo Mayer.

Tietokoneohjelmistot tai asiakirjat, joihin kohdistuu teollisoikeuksia, kuten patentteja, tavaramerkkejä, rekisteröityjä malleja, logoja ja nimiä, eivät kuulu Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uudelleenkäyttöperiaatteiden piiriin, eikä niiden käyttöön anneta lupaa.

EU:n toimielinten verkkosivuilla (joiden verkkotunnuksen loppuosa on europa.eu) on linkkejä ulkopuolisille verkkosivuille. Koska Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa näistä sivustoista, on suositeltavaa, että tutustutte niiden tietosuoja- ja tekijänoikeusperiaatteisiin.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logon käyttäminen

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logoa ei saa käyttää ilman tilintarkastustuomioistuimen ennakkosuostumusta.

Yhteydenotot EU:hun

Käynti tiedotuspisteessä
Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostitse
Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä

• soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
• soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696 tai
• sähköpostitse: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Tietoa EU:sta

Verkkosivut
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla, https://europa.eu/european-union/index_fi

EU:n julkaisut
EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata osoitteesta https://op.europa.eu/fi/publications. Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. https://europa.eu/european-union/contact_fi).

EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1952 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa osoitteessa http://eur-lex.europa.eu

EU:n avoin data
EU:n avoimen datan portaalin (http://data.europa.eu/euodp/fi) kautta on saatavilla EU:n data-aineistoja. Data on ilmaiseksi ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten.