EU vuonna 2022

Johdanto

Juuri kun maailman talous alkoi toipua covid-19-pandemiasta, maailmaa kohtasi vuonna 2022 uusi geopoliittinen kriisi. Venäjä käynnisti 24. helmikuuta 2022 – lähes kahdeksan vuotta sen jälkeen, kun se oli liittänyt Krimin ja Sevastopolin laittomasti itseensä – tuhoisan hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. Traagiset ihmishenkien menetykset ja alueen tuhoaminen jatkuvat edelleen. Venäjän toimet synnyttivät ennennäkemättömän humanitaarisen kriisin lisäksi myös pahimman energiakriisiin Euroopassa sitten 1970-luvun. Tämä aiheutti myös elintarvikkeiden hintojen nousun kaikkialla maailmassa, mikä heikensi entisestään maailmanlaajuista elintarviketurvaa.

Euroopan unioni reagoi yhtenäisesti, päättäväisesti ja välittömästi. Unionin 27 jäsenvaltiota ja niiden kumppanit eri puolilla maailmaa tuomitsivat provosoimattoman ja perusteettoman hyökkäyssodan ja toimivat nopeasti ja voimakkaasti määräämällä ankaria pakotteita eristääkseen Venäjän taloudellisesti ja estääkseen sitä rahoittamasta sotaansa.

EU osoitti Ukrainalle horjumattoman tukensa ja lisäsi maalle antamaansa poliittista, humanitaarista ja taloudellista tukea. Se toteutti myös poikkeuksellisen toimenpiteen, kun se aktivoi tilapäistä suojelua koskevan direktiivin ensimmäistä kertaa koskaan tarjotakseen välitöntä suojelua miljoonille ukrainalaisille, joiden oli pakko paeta kodeistaan.

Samaan aikaan EU otti käyttöön kaikki keinonsa tukeakseen jäsenvaltioita toimissa, joilla ne reagoivat Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan seurauksiin ja naapurimaihin saapuvaan massiiviseen pakolaisvirtaan.

Venäjän hyökkäyssota sai myös aikaan muutoksia Euroopan turvallisuusrakenteeseen. EU hyväksyi maaliskuussa strategisen kompassin, jolla vahvistetaan EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa vuoteen 2030 mennessä (ks. 8 luku).

Lisäksi Euroopan komissio esitti uraauurtavan REPowerEU-suunnitelman, jonka avulla pyritään lopettamaan EU:n riippuvuus Venäjän fossiilisista polttoaineista (ks. 2 luku).

Eurooppa-neuvosto teki kesäkuussa 2022 historiallisen päätöksen, jonka myötä EU myönsi Ukrainalle ehdokasmaan aseman (ks. 8 luku).

Solidaarisuus Ukrainaa kohtaan

Välitön ja yhtenäinen reaktio

EU reagoi nopeasti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. EU ja sen jäsenvaltiot osoittivat todellista solidaarisuutta, jonka ansiosta EU hyväksyi vuonna 2022 yli 200 toimenpidettä hyökkäyksen johdosta. Vastatoimia oli kolmenlaisia: Venäjän eristäminen ja asettaminen vastuuseen sodasta, hyökkäyksestä ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksista, myös sotarikoksista; ennennäkemättömän voimakkaat pakotteet, joiden tarkoituksena on aiheuttaa vakavia seurauksia Venäjän taloudelle ja heikentää sen kykyä jatkaa hyökkäyssotaa ja laajamittainen tuki Ukrainalle. Lisäksi EU keskeytti yhteydenpidon Venäjän viranomaisiin, mutta jatkoi kansalaisyhteiskunnan, ihmisoikeuksien puolustajien ja riippumattomien tiedotusvälineiden tukemista.

Maailma osoitti huhtikuussa solidaarisuutta keräämällä 9,1 miljardia euroa Venäjän hyökkäystä pakeneville ihmisille. Tähän sisältyi miljardi euroa EU:n talousarviosta ja toinen miljardi Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankilta. Euroopan komissio ja Kanadan hallitus käynnistivät Stand Up for Ukraine -kampanjan yhdessä kansainvälisen Global Citizen -järjestön kanssa vastauksena Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin pyyntöön. Tapahtuma järjestettiin Varsovassa, koska puolalaiset ovat ottaneet ukrainalaispakolaiset avosylin vastaan. Siihen osallistui myös Puolan presidentti Andrzej Duda.

---

EU:n ja Ukrainan solidaarisuuskaistat toimivat uusina logistiikkareitteinä Ukrainan yhdistämiseksi kauppakumppaneihin maailmalla rautateitse, maanteitse ja sisävesiväylien avulla. Niistä on tullut Ukrainan talouden elinehto. Ne ovat tuoneet Ukrainan maanviljelijöille ja yrityksille yli 15 miljardia euroa kipeästi kaivattuja tuloja ja auttaneet Ukrainaa viemään tuotteitaan, ennen kaikkea viljaa kehitysmaiden ruokaturvan varmistamiseksi (ks. 8 luku). Lisäksi Ukraina on voinut niiden ansiosta tuoda tarvitsemiaan tuotteita, kuten humanitaarista apua, eläinten rehua ja lannoitteita.

---

Toimitusketjujen resilienssifoorumi ja EU:n ja Ukrainan solidaarisuuskaistojen yritysfoorumi ovat auttaneet Ukrainan ja Euroopan yrityksiä selviytymään kansainvälisten toimitusketjujen häiriöistä ja löytämään ratkaisuja maataloustuotteiden viemiseksi Ukrainasta.

---

Eurooppalaisia liikennekäytäviä laajennettiin Moldovaan ja Ukrainaan liikenneyhteyksien parantamiseksi EU:n kanssa. Kummallakin maalla on mahdollisuus käyttää Verkkojen Eurooppa -välinettä, jolla voidaan tukea rajatylittäviä hankkeita pullonkaulojen poistamiseksi.

EU:n sopimukset Moldovan ja Ukrainan kanssa helpottavat myös rajatylittävää tavaraliikennettä.

---

Uusien sääntöjen mukaan kaikki tuonti Ukrainasta EU:hun tapahtuu täysin tulleitta ja kiintiöittä. Kaikkien Ukrainaan ennen sotaa kohdistettujen kaupan rajoitusten, kuten polkumyynti- ja suojatoimenpiteiden, soveltaminen keskeytettiin.

---

Yhteisten ohjeiden ansiosta jäsenmaiden viranomaiset pystyvät tunnustamaan Ukrainasta pakenevien henkilöiden ammattipätevyyden nopeasti, oikeudenmukaisesti ja joustavasti.

---

Uusien sääntöjen mukaan EU:hun paenneet ukrainalaiset voivat jatkaa ukrainalaisen ajokorttinsa käyttöä EU:ssa, ja ammattikuljettajia koskevia vaatimuksia kevennettiin.

---

Moldova ja Ukraina synkronoitiin Manner-Euroopan sähköverkon kanssa. Ukraina hyötyy myös EU:n kaasun, nesteytetyn maakaasun ja vedyn yhteisostoista (ks. 2 luku).

---

EU:n ja Ukrainan operaattorit tarjosivat Euroopassa oleville ukrainalaispakolaisille kohtuuhintaisia tai ilmaisia puheluja ja internetyhteyksiä sekä ilmaisia SIM-kortteja, joilla voi käyttää mobiilipalveluja.

---

EU mobilisoi 25 miljoonaa euroa Ukrainan kyberuhkien ja digitaalisten häiriöiden sietokyvyn parantamiseen osana 330 miljoonan euron hätäpakettia.

EU:n pakotteet

EU on maaliskuusta 2014 lähtien määrännyt asteittain pakotteita Venäjää vastaan, alun perin siksi, että Venäjä liitti Krimin ja Sevastopolin laittomasti itseensä ja horjutti Ukrainan vakautta tahallaan.

Lisäksi EU keskeytti Venäjän pääsyn EU:n pääomamarkkinoille muun muassa jäädyttämällä useiden venäläisten pankkien varat ja estämällä niiden rahoittamisen. Se sulki tietyt pankit SWIFT-järjestelmän ulkopuolelle ja rajoitti pääsyä rahoitusmarkkinoiden keskeiseen infrastruktuuriin. Kaikkien Venäjän keskuspankin kanssa suoritettavien liiketoimien kieltäminen merkitsee sitä, että se ei voi enää käyttää EU:n keskuspankeissa ja yksityisissä laitoksissa säilyttämiään varoja.

EU kielsi myös valtion omistaman venäläisen median lähetystoiminnan EU:ssa torjuakseen väärän tiedon ja disinformaation levittämistä. Lisäksi EU sulki ilmatilansa venäläisiltä ilma-aluksilta ja satamansa venäläisiltä aluksilta ja asetti kiellon venäläisille maantieliikenteen harjoittajille. Lisäksi muun muassa kiellettiin raakaöljyn tuonti meriteitse Venäjältä, sovittiin G7-maiden kanssa öljyn maailmanlaajuisesta hintakatosta ja asetettiin tuontikielto kaikentyyppiselle venäläiselle hiilelle.

EU:n ja maailman eri maiden asettamat pakotteet ovat alkaneet heikentää Venäjän taloudellista perustaa, kun Venäjällä ei ole mahdollisuuksia hyödyntää kriittisiä teknologioita ja markkinoita ja sen kykyä käydä sotaa on rajoitettu. Venäjän tulevan talouskasvun odotetaan olevan merkittävästi hitaampaa kuin muilla kehittyvillä markkinoilla sekä muissa kehittyvissä ja kehittyneissä talouksissa.

• kiellettyä tarjota rahaliikenteen sanomanvälityspalveluja (etenkin SWIFT) 10 venäläiselle pankille
• rajoituksia Venäjän pääsylle EU:n pääoma- ja rahoitusmarkkinoille
• liiketoimien kieltäminen Venäjän keskuspankin ja Venäjän aluekehityspankin kanssa
• kiellettyä toimittaa euromääräisiä seteleitä Venäjälle
• liiketoimet venäläisten valtionyhtiöiden kanssa kiellettyjä
• kiellettyä tarjota luottoluokituspalveluja venäläisille tahoille
• kiellettyä tarjota kryptolompakoita

Euroopan unionin neuvosto päätti marraskuussa laajentaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 83 artiklan 1 kohdan mukaisen EU-rikosten luettelon kattamaan EU:n pakotteiden rikkomisen. Päätöksen myötä komissio ehdotti direktiiviä EU:n pakotteiden rikkomista koskevista rikosoikeudellisista määritelmistä ja seuraamuksista.

Disinformaation torjunta

EU kehitti vuonna 2022 edelleen sellaisia välineitä, joilla voidaan määrätä poliittisia ja taloudellisia seuraamuksia ja aiheuttaa mainehaittoja henkilöille, jotka syyllistyvät haitalliseen tiedon manipulointiin sekä häirintään tai hyökkäävät vaaleja ja avointa mediaympäristöä vastaan.

Euroopan ulkosuhdehallinnon työhön kuului Venäjän hallituksen tiedonmanipuloinnin ja disinformaation valvonta, analysointi ja paljastaminen tehostetun viestinnän ja EUvsDisinfo-sivuston avulla.

EU kohdisti suoraa tukea Ukrainan strategisille viestintätoimille ja teki tiivistä yhteistyötä kansainvälisten ja samanmielisten kumppaneiden, erityisesti G7-maiden ja Naton, kanssa sotapropagandan torjumiseksi. Komission johtama disinformaation torjuntaverkosto valvoi ja analysoi valheellisia narratiiveja ja suositteli toimia ja vastanarratiiveja komission valmistelemissa viikoittaisissa raporteissa.

EU tekee tiivistä yhteistyötä verkkoalustojen ja muiden sidosryhmien kanssa disinformaation leviämisen torjumiseksi. Alan toimijat ovat vuodesta 2018 voineet sopia disinformaatiota koskevien käytännesääntöjen avulla itsesääntelystandardeista disinformaation torjumiseksi. Kaikkiaan 34 allekirjoittajaa (merkittäviä verkkoalustoja, uusia ja erikoistuneita verkkoalustoja, mainosalan sidosryhmiä, faktantarkastajia sekä tutkimus- ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita) allekirjoitti kesäkuussa 2022 tehostetut disinformaatiota koskevat käytännesäännöt. Tarkistettujen sääntöjen tavoitteena on vähentää taloudellisia kannustimia disinformaation levittämiseen, varmistaa poliittisen mainonnan avoimuus ja voimaannuttaa faktantarkistusyhteisöä.

Humanitaariseen kriisiin reagointi

Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen humanitaariset tarpeet Ukrainassa ovat kasvaneet ennennäkemättömälle tasolle. Vuoden 2022 loppuun mennessä maassa oli annettu humanitaarista apua yli 13 miljoonalle ihmiselle. Ukrainalle osoitetusta rahoitusavun kokonaismäärästä humanitaarisen avun puitteissa myönnettiin 485 miljoonaa euroa humanitaarisen avun ohjelmiin, joilla tuetaan Ukrainan aseellisesta konfliktista kärsiviä siviilejä, ja 38 miljoonaa euroa Moldovaan, jota sota on myös koetellut ankarasti. EU:n humanitaarisella rahoituksella varmistettiin perushyödykkeiden ja -palvelujen, kuten koulutuksen, terveydenhuollon ja elintarvikkeiden, saatavuus. Lisäksi myönnettiin 200 miljoonaa euroa Ukrainan sisällä siirtymään joutuneiden ihmisten tukemiseksi.

EU:n ensisijaisena tavoitteena oli suojella ukrainalaisia siviilejä. Komissio aloitti yhteistyössä Ukrainan pelastuspalveluviranomaisten kanssa EU:n pelastuspalvelumekanismin historian suurimman ja monimutkaisimman operaation. Sillä varmistettiin kaikkein kiireellisimmän ei-rahallisen avun toimittaminen Ukrainalle ja sen naapurimaille sekä aseellista konfliktia pakenevien ihmisten turvallinen evakuointi. Vuoden loppuun mennessä mekanismiin osallistuvista EU:n jäsenvaltioista ja EU:n ulkopuolisista maista oli toimitettu lähes 78 000 tonnia apua. Se sekä rescEU:n varastoista saatu apu on arvoltaan yhteensä noin puoli miljardia euroa.

Komissio perusti yhdessä jäsenvaltioiden ja Maailman terveysjärjestön Euroopan aluetoimiston kanssa potilaiden luokittelupisteitä Ukrainan rajalle ja kriisistä eniten kärsiviin jäsenvaltioihin nopeuttaakseen pakolaisten ja potilaiden siirtoja. Eurooppalaiset liikenteenharjoittajat alkoivat sodan alussa tarjota ukrainalaispakolaisille ilmaisia kuljetuksia muihin Euroopan maihin.

EU:n pelastuspalvelumekanismi koordinoi jatkuvaa hoitoa tai kiireellistä lääkinnällistä apua tarvitsevien ukrainalaisten siviilien ja sotilaspotilaiden lääkinnällistä evakuointia EU-maihin ja Norjaan. Komissio perusti logistisia keskuksia kanavoimaan EU:n tukea ja tukemaan humanitaarisia kumppaneita paikan päällä. Niihin kuuluivat muun muassa Jasionkaan Puolaan, Iașiin Romaniaan ja Košiceen Slovakiaan perustetut keskukset, joilla varmistettiin potilaiden turvallinen evakuointi ja valmisteltiin suurten potilasmäärien vastaanottamista EU:n naapurimaihin. Näitä evakuointihankkeita tuettiin EU:n rahoittamalla uudella rescEU:n evakuointilentokoneella, joka on sijoitettu Norjaan. Vuoden loppuun mennessä yli 1 670 potilasta oli siirretty sairaaloihin 19:ssä Euroopan maassa.

Kaikki EU:n 27 jäsenvaltiota sekä Pohjois-Makedonia, Norja ja Turkki tarjoutuivat auttamaan Ukrainaa EU:n pelastuspalvelumekanismin puitteissa koko vuoden ajan, mikä oli esimerkillinen osoitus Euroopan solidaarisuudesta Ukrainaa ja sen kansaa kohtaan. Yksityisten yritysten lahjoittamien kipeästi kaivattujen tarvikkeiden, kuten lääkinnällisten laitteiden ja tilapäisten suojien keskittämiseksi perustettiin lisävarasto.

30 maata tarjosi apua

muuta kuin rahallista apua lahjoitettiin yli 77 500 tonnia

1 260 generaattoria

1 105 muuntajaa

185 ambulanssia

125 paloautoa

129 moottorityökonetta

33 kelluke- tai baileysiltaa

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan aiheutti painetta myös jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmille, joista tarjottiin terveydenhuoltoa EU:hun siirtymään joutuneille. Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto tarjosi EU:n kanssa tehdyn sopimuksen nojalla mielenterveystukea ja emotionaalista tukea siirtymään joutuneille henkilöille Ukrainassa sekä EU:ssa ja Euroopan talousalueen maissa.

Euroopan lääkevirasto ja komission terveyshätätilanteiden valmiusviranomainen seurasivat tiiviisti tärkeiden lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden, kuten lapsille tarkoitettujen sekä muiden tartuntatauteja vastaan annettavien rokotteiden, toimituksia mahdollisten toimitushäiriöiden ehkäisemiseksi. Lisäksi pakolaisia vastaanottaville jäsenvaltioille annettiin lisätukea seuraamalla jätevesiä erilaisten patogeenien havaitsemiseksi. Komissio koordinoi näitä toimia kansainvälisten kumppaneidensa, kuten Maailman terveysjärjestön, kanssa.

Venäjä kohdisti jatkuvasti ja tarkoituksellisesti hyökkäyksiä Ukrainan energiainfrastruktuuriin, mikä haittasi vakavasti maan energiajärjestelmää. EU toimitti yhdessä jäsenvaltioidensa ja yksityisten yritysten kanssa Ukrainaan useiden miljoonien eurojen arvosta hätäenergialaitteistoja. Lisäksi energiayhteisön Euroopan komission pyynnöstä perustaman Ukrainan energiatukirahaston kautta kerättiin 32 miljoonaa euroa välittömien tarpeiden kattamiseen. Puheenjohtaja von der Leyen ilmoitti joulukuussa, että EU ottaisi käyttöön noin 30 miljoonaa euroa, joilla hankittaisiin Ukrainaan jopa 30 miljoonaa energiansäästölamppua.

Lisäksi EU toimitti rescEU-varastosta yli 40 miljoonan euron edestä varusteita kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinuhkien varalle ja myönsi 13 miljoonaa euroa venäläisten miehittäjien vahingoittamien Tšernobylin laboratorioiden korjaamiseen.

Aseellista konfliktia pakenevien vastaanottaminen

EU aktivoi 4. maaliskuuta ensimmäistä kertaa ikinä ja ennennäkemättömän nopeasti tilapäistä suojelua koskevan direktiivin tarjotakseen apua nopeasti ja tehokkaasti. EU tarjosi Venäjän hyökkäyssotaa pakeneville suojaa ja antoi heille selkeän oikeudellisen aseman ja oleskeluluvan jäsenvaltiossa. Tämän lisäksi EU tarjosi mahdollisuuden koulutukseen, sosiaalihuoltoon, työllistymiseen, terveydenhoitoon ja asumiseen.

Komissio perusti EU:n solidaarisuusfoorumin keskitetyksi yhteyspisteeksi, jonka kautta seurataan tarpeita ja koordinoidaan operatiivisia toimia. Foorumia voi käyttää myös ukrainaksi ja venäjäksi. Sen avulla EU:n jäsenvaltiot pystyivät vaihtamaan olennaisia tietoja miljoonien siirtymään joutuneiden henkilöiden saapumisesta Euroopan maihin. Komissio esitteli maaliskuussa 10-kohtaisen suunnitelman, jolla vahvistetaan pakolaisten vastaanottamisen koordinointia Euroopassa.

Komissio käynnisti myös tiedotuskampanjan, jolla pakolaisille annetaan tietoa heidän oikeuksistaan ja luotettavista tietolähteistä heidän matkustaessaan EU:hun. Vuoden 2022 loppuun mennessä EU:n jäsenvaltioissa oli rekisteröity virallisesti 4,5 miljoonaa väliaikaista suojelua saavaa ihmistä.

Koulutus konfliktiaikoina

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on koetellut vakavasti Ukrainan koulutusjärjestelmää ja vaikuttanut opiskelijoihin, opettajiin, hallintoon ja oppilaitoksiin. Tuhansille rakennuksille on aiheutunut vahinkoa. Unicef hankki vuoden mittaan Euroopan unionin tuella koulutarvikkeita ja järjesti opettajille elämäntaitoja ja henkistä tukea koskevaa koulutusta.

EU:n arvion mukaan noin kolmannes Ukrainan pakolaisista oli kouluikäisiä. Nämä lapset saivat samat oikeudet ja suojan kuin lapset, jotka ovat EU:n kansalaisia. Uuden lukuvuoden alkaessa syyskuussa noin puoli miljoonaa ukrainalaislasta integroitiin koulujärjestelmiin 20 jäsenvaltiossa.

Komissio laati kansallisten koulujärjestelmien tueksi käytännön oppaan lukuvuodeksi 2022–2023 sekä suuntaviivat, jotka koskevat Ukrainan akateemisten tutkintojen nopeutettua tunnustamista. Lisäksi se tarjosi Erasmus+ -ohjelman puitteissa vertaisoppimista, verkkoalustoja ja joustavia rahoitusjärjestelyjä. Ohjelmalla tuetaan koulutusta, nuorisoa ja urheilua Euroopassa.

Komissio kehotti kesäkuussa jäsenvaltioita tarkistamaan lukuvuotta 2022–2023 koskevia, EU:n koulujakelujärjestelmään liittyviä tukipyyntöjään siirtymään joutuneiden ukrainalaislasten huomioon ottamiseksi. Järjestelmästä tuetaan hedelmien, vihannesten sekä maidon ja tiettyjen maitotuotteiden jakelua lapsille ja koululaisille aina päiväkodista toisen asteen oppilaitoksiin asti. Tarkistuksen tuloksena tukea pyytäneille jäsenvaltioille jaettiin uudelleen yhteensä 2,9 miljoonaa euroa.

Komissio käynnisti myös MSCA4Ukraine-järjestelyn, jonka 25 miljoonan euron määrärahoista tuetaan sotaa pakenevia tutkijoita. Järjestely rahoitetaan Marie Skłodowska-Curie -toimien kautta. Järjestelyn ansiosta tutkijat voivat jatkaa työtään akateemisissa ja ei-akateemisissa organisaatioissa EU:n jäsenvaltioissa ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan osallistuvissa maissa ja säilyttää samalla yhteytensä Ukrainan tutkimus- ja innovointiyhteisöihin.

EU myönsi vuonna 2022 vahingoittuneiden ukrainalaisten koulujen kunnostamiseen 100 miljoonaa euroa ja koulubussien hankintaan ja liikennöintiin Ukrainassa 14 miljoonaa euroa. Komissio järjesti myös solidaarisuuskam­pan­jan, jossa kerättiin julkisilta ja yksityisiltä tahoilta koulubussilahjoituksia Ukrainalle. Joulukuuhun mennessä Ukrainaan oli matkalla EU:n jäsenmaista EU:n pelastuspalvelumeka­nis­min välityksellä 240 bussia.

VIDEO Driving Ukraine’s future

EU:n jäsenvaltioiden tukeminen

EU toimi nopeasti ja solidaarisesti tukeakseen jäsenvaltioita niiden ottaessa vastaan ja majoittaessa Ukrainasta pakenevia. Se otti välittömästi käyttöön 3,5 miljardia euroa pandemiakriisivälineestä (REACT-EU), josta annetaan koheesiota ja Euroopan alueita tukevaa elpymisapua. Jäsenvaltiot ja niiden alueet pystyivät myös ohjaamaan olemassa olevaa rahoitusta uudelleen apuun, jota annetaan perushyödykkeinä, kuten elintarvikkeina ja vaatteina. Tässä hyödynnettiin koheesiopoliittista tukitoimea Euroopan pakolaisten auttamiseksi (CARE). Tuen laajentamiseksi edelleen komissio esitti kesäkuussa ehdotuksen joustavaa apua alueille koskevasta FAST-CARE-tukitoimesta, jonka kautta jäsenvaltiot voivat tarjota tukea pakolaisille. Vuosia 2014–2020 koskevista CARE-toimen määrärahoista (mukaan lukien edellä mainittu REACT-EU) on mahdollisesti käytettävissä yhteensä jopa 17 miljardia euroa ja vuosia 2021–2027 koskevista FAST-CARE-toimen määrärahoista toiset enintään 17 miljardia euroa.

Vuosia 2014–2020 ja 2021–2027 koskevista sisäasioiden rahastoista voitiin myös tukea EU:n jäsenvaltioita Ukrainasta pakenevien henkilöiden vastaanottamisessa. Lisäksi etulinjan jäsenvaltioiden käyttöön osoitettiin 400 miljoonaa euroa majoituksen, elintarvikkeiden ja terveydenhuollon kustannusten kattamiseksi ja rajaturvallisuuden tukemiseksi.

Yhdeksän jäsenvaltiota pyysi tukea EU:n teknisen tuen välineestä tilapäistä suojelua koskevan direktiivin panemiseksi täytäntöön. Tähän sisältyi muun muassa Ukrainasta pakenevien ihmisten auttaminen työpaikan löytämisessä EU:sta sekä koulujen opetussuunnitelmien mukauttaminen ukrainalaisten oppilaiden tarpeisiin.

Keskeytettyään yhteistyöohjelmat Venäjän ja sen liittolaisen Valko-Venäjän kanssa EU siirsi jäsenvaltioiden Moldovan ja Ukrainan kanssa tekemän yhteistyön lisäämiseen 26,2 miljoonaa euroa, jotka oli alun perin tarkoitettu Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa toteutettaviin hankkeisiin.

Lisäksi EU muutti 15 sellaisen rajatylittävän ja ylikansallisen yhteistyöohjelman oikeudellista kehystä, jotka olivat keskeytyneet Venäjän hyökkäyssodan vuoksi. Muutokset tehtiin sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioita tukevien ja ukrainalaisia ja moldovalaisia hyödyttävien hankkeiden täytäntöönpanoa voitaisiin jatkaa. Osalla hankkeista tuettiin pakolaisia.

• Kaikkien koheesiorahastojen maksimaalinen joustavuus ja yksinkertaistaminen
• 30 prosenttia rahoituksesta paikallisviranomaisille ja kansalaisjärjestöille
• Joustavuus raaka-aineiden ja työvoiman puutteen vuoksi viivästyneiden hankkeiden toteuttamisessa
• Yksinkertaistettu tuki 100 euroa pakolaista kohti viikossa 26 viikon ajan
• Ennakkoon maksettavaa koheesiorahoitusta 3,5 miljardia euroa lisää

Maataloustuottajien ja kalastajien auttaminen

Sodan pahiten koettelemia EU:n maataloustuottajia tuettiin muun muassa poikkeuksellisella 500 miljoonan euron tukipaketilla. Maaseuturahastosta myönnetyn lisätuen avulla jäsenvaltiot pystyivät maksamaan sodasta kärsiville maataloustuottajille ja maatalouselintarvikeyrityksille kertakorvauksen. Lisäksi kiertoviljelysääntöjä on höllennetty väliaikaisesti vuosina 2022–2023 viljan tuotannon maksimoimiseksi. Tämän ansiosta arviolta 1,5 miljoonan hehtaarin peltoalan odotetaan palautuvan takaisin tuotantokäyttöön.

Venäjän toimet, joissa ruoan ja energian vientiä käytetään aseena, heikensivät covid-19-pandemian jäljiltä jo ennestään haastavaa lannoitemarkkinoiden tilannetta. Kaasun hintojen kohoamisen vuoksi typpilannoitteiden kustannukset nousivat 149 prosenttia syyskuussa 2022 edelliseen vuoteen verrattuna. Komissio reagoi tähän esittelemällä monenlaisia aloitteita, joilla varmistetaan lannoitteiden saatavuus ja kohtuuhintaisuus EU:ssa ja maailmassa. Maataloustuottajien tukemiseksi toteutettuihin toimenpiteisiin kuului kohdennettu taloudellinen tuki, kuten kriisiajan tilapäisten valtiontukipuitteiden nojalla myönnetty erityistuki, vaihtoehtoisten lannoiteratkaisujen tukeminen ja lannoitemarkkinoiden seurantakeskuksen perustaminen markkinoiden avoimuuden lisäämiseksi.

Energian ja raaka-aineiden hintojen nousu vaikutti voimakkaasti myös EU:n kalastus- ja vesiviljelyalan toimijoihin. EU aktivoi vaikeuksissa olevan alan auttamiseksi Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston, jonka kautta tuetaan toimijoita ja otetaan käyttöön erityisiä kriisitoimenpiteitä. Nämä aloitteet täydentävät kriisiajan tilapäisten valtiontukipuitteiden mukaisia aloitteita. Puitteiden tarkoituksena on auttaa EU:n yrityksiä selviytymään korkeista energian hinnoista ja muista Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan seurauksista (ks. lisätietoja 2 luvusta).

Tuki sotarikosten tutkintaan ja niihin liittyviin syytetoimiin

EU toteutti useita toimenpiteitä saattaakseen venäläiset päätöksentekijät vastuuseen kansainvälisen ihmisoikeuksia koskevan oikeuden ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden räikeästä loukkaamisesta Ukrainassa.

Maaliskuussa kaikki EU:n jäsenvaltiot päättivät yhdessä kumppanimaiden kanssa viedä Ukrainan tilanteen Kansainvälisen rikostuomioistuimen käsiteltäväksi. EU tuki tuomioistuimen työtä, mutta ilmaisi myös olevansa valmis työskentelemään kansainvälisen yhteisön kanssa tilapäisen kansainvälisen tuomioistuimen, ns. yhdistelmätuomioistuimen, perustamiseksi tutkimaan Venäjän hyökkäysrikoksia ja toteuttamaan niihin liittyvä syytetoimia.

Vuoden 2022 loppuun mennessä Ukraina ja 14 EU:n jäsenvaltiota oli käynnistänyt tutkintoja Venäjän Ukrainassa tekemistä kansainvälisistä rikoksista. Osa näistä jäsenvaltioista tekee jo nyt suoraa yhteistyötä Ukrainan ja Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) kanssa yhteisissä tutkintaryhmissä, jotka on perustettu keräämään todisteita ja tutkimaan sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan. Eurojustin toimeksiantoa vahvistettiin kesäkuussa 2022 antamalla sille mahdollisuuden säilyttää, analysoida ja tallentaa kansainvälisiin rikoksiin liittyviä todisteita.

EU muutti myös Ukrainassa toteutettavan siviiliturvallisuusalan uudistamista koskevan EU:n neuvontaoperaation toimeksiantoa, jotta operaatiolla voidaan tukea Ukrainan viranomaisia Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan yhteydessä tehtyjen kansainvälisten rikosten tutkinnassa ja syytteeseenpanossa.

Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto (Europol) kehitti erityisen työryhmän keräämään ja analysoimaan julkisesti saatavilla olevia tietoja Ukrainan ja Kansainvälisen rikostuomioistuimen auttamiseksi verkkosisällön seuraamisessa.

Komissio esitteli marraskuussa 2022 jäsenvaltioille erilaisia vaihtoehtoja sen varmistamiseksi, että Venäjä joutuu vastaamaan Ukrainaan kohdistamansa provosoimattoman hyökkäyssodan aikana tekemistään hirmuteoista. Lyhyellä aikavälillä komissio ehdotti uuden rahoitusrakenteen luomista Venäjän jäädytettyjen ja pysäytettyjen julkisten varojen hallinnoimiseksi, niiden sijoittamiseksi ja tulojen käyttämiseksi Ukrainan hyväksi. Pidemmällä aikavälillä – sitten kun pakotteet on poistettu – varoja voitaisiin käyttää sen varmistamiseen, että Venäjä maksaa täydet korvaukset Ukrainalle aiheutuneista vahingoista.

Ukrainan jälleenrakentaminen

Venäjän hyökkäyssota on jo nyt aiheuttanut massiivisia tuhoja kaupungeille ja yhteisöille Ukrainassa. Maailmanpankin arvion mukaan jälleenrakennuskustannukset saattavat nousta jopa 600 miljardiin euroon. Ukrainan ja sen talouden jälleenrakentamisen tukemiseen tarvitaan kollektiivisia kansainvälisiä toimia.

Komissio ja G7-ryhmän puheenjohtajavaltio järjestivät 25. lokakuuta Berliinissä, Saksassa, pitkän aikavälin jälleenrakentamiseen liittyvän kansainvälisen asiantuntijakonferenssin, jonka aiheena oli Ukrainan elpyminen, jälleenrakentaminen ja nykyaikaistaminen. Berliinin konferenssi pohjautui Luganossa Sveitsissä 4. ja 5. heinäkuuta pidetyssä Ukrainan elpymistä käsitelleessä konferenssissa käytyihin keskusteluihin, ja se tuotti lisää asiantuntija-apua elpymisprosessiin. Konferenssin tuloksilla edistetään komission toukokuussa ehdottaman kansainvälisen koordinointifoorumin kehittämistä. G7-johtajat sopivat joulukuussa tällaisen eri virastojen yhteisen lahjoittajien koordinointifoorumin perustamisesta yhdessä Ukrainan ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa ja tiiviissä yhteistyössä asiaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen ja kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa. Foorumilla on keskeinen merkitys Ukrainan korjaus-, elpymis- ja jälleenrakennustoimiin liittyvien tarpeiden ja resurssien yhdistämisessä. Foorumin puheenjohtajina toimivat EU, Ukraina ja Yhdysvallat, ja sen työssä avustaa tekninen sihteeristö, jolla on Brysselin-toimisto komission puitteissa ja Ukrainan hallituksen isännöimä toimisto Kiovassa.

Johdanto

Ilmastonmuutos, luontokato ja saastuminen ovat kolme kriisitekijää, joiden yhdessä asettama haaste vaatii välittömiä toimia. EU:n etenemissuunnitelmana näihin pakottaviin haasteisiin vastaamiseksi on jatkossakin Euroopan vihreän kehityksen ohjelma.

Sen lisäksi kaksi maailmanhistoriaan jäävää tapahtumaa – koronaviruspandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan – ovat vain vahvistaneet EU:n sitoumusta jatkaa vihreän siirtymän toteuttamista ja nopeuttaa muutosvauhtia.

Äärimmäisten sääilmiöiden yleistyminen vuonna 2022 osoitti, että tarvitaan lisää EU:n ja kansainvälisiä toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi, kuivuuden sietokyvyn parantamiseksi ja ekosysteemien ennallistamiseksi. Aloitteita tehtiin myös saasteita koskevien sääntöjen tiukentamiseksi, kemiallisten torjunta-aineiden käytön vähentämiseksi, pakkausjätteen vähentämiseksi ja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma

Euroopan ilmastoneutraaliuden varmistaminen vuoteen 2050 mennessä on EU:n pitkän aikavälin kasvustrategia. Tämä tavoite on kirjattu eurooppalaiseen ilmastolakiin, samoin kuin oikeudellisesti sitova sitoumus vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on EU:n suunnitelma tämän toteuttamiseksi. EU jatkoi vuonna 2022 rohkeita toimiaan ilmastotavoitteidensa saavuttamiseksi.

EU:n päästökauppajärjestelmä on yksi ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevan EU:n toimintapolitiikan kulmakivistä ja sen keskeinen väline kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi kustannustehokkaasti. Järjestelmä on markkinapaikka, jolla osallistujat käyvät keskenään kauppaa rajatuilla päästöoikeuksilla mahdollisimman suurta tehokkuutta tavoitellen. Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto hyväksyivät vuonna 2022 Euroopan komission ehdotuksen EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistamisesta. Poliittinen yhteisymmärrys saavutettiin myös ehdotuksista, jotka koskevat maankäyttöön, maankäytön muutokseen ja metsätalouteen liittyviä päästöjä ja hiilipoistumia, sosiaalisen ilmastorahaston perustamista ja päästöttömiin henkilö- ja pakettiautoihin siirtymistä vuoteen 2035 mennessä.

Globaali toiminta maapallon hyväksi

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli, joka on johtava kansainvälinen ilmastonmuutosta arvioiva elin, julkaisi vuonna 2022 kolme raporttia. Niissä vahvistettiin, että maailma lämpenee nopeasti ihmisen vaikutuksen vuoksi, ja esitettiin kehityspolkuja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja sen hillitsemiseksi. EU jatkoi yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa, jotta löydettäisiin keinoja tavoitetason nostamiseen. Sitä varten vahvistetaan alakohtaisia tavoitteita, pyritään saavuttamaan koko taloutta koskevat tavoitteet ja esitetään nollanettopäästöstrategioita.

EU:n diplomatialla varmistettiin maaliskuussa pidetyssä YK:n ympäristökokouksessa tuki oikeudellisesti sitovalle maailmanlaajuiselle sopimukselle muovisaasteen torjumisesta. Sitä koskevat neuvottelut on tarkoitus saada päätökseen viimeistään vuonna 2024. Tulevalla sopimuksella pyritään vahvistamaan erityisesti muovin elinkaaren suunnittelu- ja tuotantovaiheita koskevia nykyisiä aloitteita ja sopimuksia. Sopimuksen on katettava kaikkien sidosryhmien toimet, jotta voidaan saavuttaa yleinen tavoite eli estää muovin pääsy ympäristöön.

YK:n ilmasto- ja ympäristökonferenssit

YK:n Baselin, Rotterdamin ja Tukholman yleissopimusten (ympäristösopimukset, joiden yhteisenä tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä ja ympäristöä vaarallisilta kemikaaleilta ja jätteiltä) osapuolten konferensseissa kesäkuussa 2022 edistyttiin kemikaalien ja jätteiden toimivan hallinnan varmistamisessa. Tärkeä virstanpylväs oli muun muassa päätös elektroniikkajätteen maailmanlaajuisen kaupan valvonnasta ja kyseisen jätteen valvomattoman hävittämisen ehkäisemisestä. EU ehdotti myös, että käytettyjen renkaiden – jotka ovat merkittävä mikromuovin lähde – asianmukaista jatkokäsittelyä varten laadittaisiin maailmanlaajuiset standardit. Polykloorattujen bifenyylien, jotka ovat vanhoissa sähkölaitteissa yleisesti esiintyviä ja öljyissä käytettäviä kemikaaleja, poistamista vuoteen 2025 mennessä vaadittiin uudelleen.

Ennen YK:n vuotuista ilmastonmuutoskonferenssia (COP27) Sharm el-Sheikhissä Egyptissä EU kävi rakentavia neuvotteluja maailmanlaajuisten ilmastotoimien vauhdittamiseksi, jotta Pariisin sopimuksessa asetettu tavoite maapallon lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 celsiusasteeseen voitaisiin saavuttaa.

Egyptissä EU vetosi johtavan varapuheenjohtajan Frans Timmermansin johdolla kaikkiin COP27-kokouksen osapuoliin, jotta ne toteuttaisivat kiireellisesti toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen väistämättömiin seurauksiin mukautumiseksi tulevina vuosikymmeninä.

Konferenssissa hyväksyttiin ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskeva työohjelma tavoitetason nostamiseksi ja täytäntöönpanon tehostamiseksi. EU totesi, että on nopeasti tehostettava maailmanlaajuisia toimia ja tuettava kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kehitysmaita, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa. Siksi se kannatti uuden rahaston perustamista, jotta menetyksiä ja vahinkoja voidaan ehkäistä, minimoida ja käsitellä. Tämä luo perustan vahvemmalle solidaarisuudelle apua tarvitsevien ja auttamaan kykenevien välillä. EU ja Afrikan unioni ilmoittivat Team Europe -lähestymistavan mukaisesta aloitteesta, jolla tuetaan ilmastonmuutokseen sopeutumista ja selviytymiskyvyn parantamista Afrikassa. Aloitteeseen myönnetään miljardi euroa Global Gateway -investointipaketista (ks. 8 luku).

Tapahtuman yhteydessä EU käynnisti myös metsäkumppanuuden viiden kumppanimaan (Guyana, Kongon tasavalta, Mongolia, Sambia ja Uganda) kanssa ja ilmoitti kunnianhimoisesta, pitkällä aikavälillä toteutettavasta Etelä-Afrikan oikeudenmukaisen energiasiirtymän investointisuunnitelmasta. EU solmi kaksi tärkeää strategista kumppanuutta, toisen Namibian ja toisen Kazakstanin kanssa. Ne koskevat kestäviä raaka-aineita ja uusiutuvaa vetyä. Lisäksi se sopi yhteistyön tehostamisesta Egyptin kanssa puhtaaseen energiaan siirtymisessä, mihin sisältyy uusiutuvaa vetyä koskeva strateginen kumppanuus.

© United Nations convention to Combat Desertification

#ForOurPlanet on uusi EU:n kampanja, joka käynnistettiin vuonna 2022 COP27- ja COP15-kokousten yhteydessä. Kampanjalla kerätään tulevina vuosina maailmanlaajuista tukea luonto- ja ilmastotoimille.

Toukokuussa pidetyssä aavikoitumisen estämistä koskevan YK:n yleissopimuksen 15. istunnossa hyväksyttiin 38 päätöstä, joissa korostetaan kestävän maankäytön merkitystä monenlaisten kriisien ratkaisemisessa. Istunnon tärkein tulos oli maailmanlaajuinen sitoumus parantaa kuivuuden sietokykyä ja investoida maa-alueiden ennallistamiseen tulevan hyvinvoinnin varmistamiseksi.

EU puolusti voimakkaasti ekosysteemien ennallistamisen, uudelleenmetsittämisen ja luontoon perustuvien ratkaisujen tärkeyttä maan ja maaperän suojelussa ja korosti, että luonnon suojelemisen ja kuivuuden ja ilmastonmuutoksen vaikutusten torjumisen välillä on ratkaisevan tärkeä yhteys.

Vuonna 2022 järjestettiin myös kymmeneen vuoteen suurin, edustajia koko maailmasta yhteen koonnut, biologista monimuotoisuutta käsittelevä konferenssi, jonka tavoitteena oli sopia uudesta maailmanlaajuisesta biodiversiteettikehyksestä. Alun perin vuodelle 2020 suunniteltu YK:n biodiversiteettikonferenssi (COP15) järjestettiin koronapandemian vuoksi kahdessa osassa. Ensimmäinen osa järjestettiin virtuaalisesti Kunmingissa Kiinassa 11.–15. lokakuuta 2021. Siinä osapuolet vahvistivat sitoumuksensa saavuttaa vuoden 2050 visio luonnon kanssa sopusoinnussa elämisestä ja hyväksyivät Kunmingin julistuksen. Konferenssin toisessa osassa, joka järjestettiin Montrealissa Kanadassa 7.–19. joulukuuta 2022, oli mukana 196 maata. Tavoitteena oli saada aikaan luonnon ja maapallon suojelua koskeva maailmanlaajuinen sopimus, johon sisältyy vuoteen 2050 mennessä saavutettavia pitkän aikavälin tavoitteita ja välitavoitteita vuodelle 2030. EU teki komissaari Sinkevičiusin johdolla työtä kaikkien osapuolten kanssa kunnianhimoisen maailmanlaajuisen sopimuksen tekemiseksi luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelemisesta, ennallistamisesta, kestävästä käytöstä ja niihin investoimisesta.

Luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen osapuolten konferenssin (World Wildlife Conference) 19. kokous pidettiin Panamassa 14.–25. marraskuuta 2022. Kokouksen keskeiset tulokset, joiden saavuttamiseen EU aktiivisesti myötävaikutti, mahdollistavat yli 500 uuden luetteloidun lajin kestävän kaupan. Tämä on ratkaisevan tärkeää, kun pyritään torjumaan maailmanlaajuista biologisen monimuotoisuuden köyhtymistä, joka on uhka terveydelle, elintarviketurvalle ja toimeentulolle.

Faktoja luontokadosta

Miljoona lajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Ihmiset ovat muuttaneet perusteellisesti kolmea neljäsosaa maapallon pinta-alasta.

75 % maailman satokasveista on pölyttäjistä riippuvaisia.

Puolet maailman bruttokansantuotteesta riippuu luonnosta.

70 % syöpälääkkeistä on luonnollisia tai luonnon innoittamia.

Euroopan luonnon suojeleminen ja ennallistaminen

Äärimmäiset sääolot

Euroopassa koettiin ennätyksellistä kuivuutta vuonna 2022. Eurooppalaisen kuivuuden seurantajärjestelmän ennusteiden mukaisesti satomäärät koko mantereella pienenivät merkittävästi ja energiantuotanto laski vesivoiman tuotannon vähenemisen vuoksi.

Suurten jokien vedenkorkeus oli historiallisen matala, mikä aiheutti hankaluuksia myös vesieliöstölle ja proomukuljetuksille. Kesän aikana 60 prosenttia EU:n alueesta kärsi vaikeasta kuivuudesta, ja se johti viljelykasvien ja infrastruktuurien menetyksiin maastopaloissa. Niistä ja pelastuspalvelutoimista aiheutui EU:lle yli 2,4 miljardin euron kustannukset.

Korkeat lämpötilat ja erittäin vähäiset sateet vaikuttivat lähes kaikkiin jokiin eri puolilla Eurooppaa, mikä haittasi energiantuotantoa ja jokiliikennettä.

Tällaisia äärimmäisiä sääilmiöitä voidaan tulevaisuudessa välttää vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä ja torjumalla ilmastokriisiä. Siihen liittyviä tavoitteita vahvistetaan EU:n 55-valmiuspaketin ehdotuksilla. Lisäksi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi auttaa parantamaan Euroopan kansalaisten, viljelijöiden ja yritysten kykyä selviytyä äärimmäisistä sääoloista.

Yhdistetyn kuivuusindikaattorin kartan mukaan syyskuussa 2022 35 prosenttia Euroopan unionin alueesta oli varoitustilassa ja 25 prosenttia hälytystilassa. Maaperän kosteusvaje oli suurinta Länsi-Euroopassa (Belgia, Ranska, Saksa, Alankomaat, Espanja, Yhdistynyt kuningaskunta jne.) sekä Itä- ja Kaakkois-Euroopan maissa. Maaperän kosteusvajeesta ja kasvillisuuden niukkuudesta johtuva kasvien stressi vaikutti lähes koko Euroopan unionin alueeseen. Vähäisempää sadevajetta esiintyi tasaisemmin koko Euroopan unionin alueella. Kreikan, Espanjan ja Italian eteläosissa sekä joissakin Itä-Euroopan osissa olosuhteet olivat elpyneet täysin. Maaperän kosteuden ja kasvillisuuden tilapäinen elpyminen oli tuona ajankohtana merkityksetöntä.

Metsien ja luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön suojelu

Metsäpalot olivat vakava ongelma: Euroopassa paloi metsää enemmän kuin koskaan, yli 800 000 hehtaaria. Pelastusryhmät käyttivät Copernicus-ohjelman hätätilanteiden kartoituspalvelua, jossa hyödynnetään satelliittikuvia ja muita paikkatietoja, kun ne auttoivat muun muassa Kreikkaa, Espanjaa, Ranskaa ja Portugalia sekä joitakin EU:n ulkopuolisia maita tulipalojen sammuttamisessa kesän aikana.

EU:n metsäpalotietojärjestelmän havaintojen mukaan metsäpalokausi jatkui vielä tavanomaisten heinä-, elo- ja syyskuun jälkeen, ja myöhemmin loppuvuonna tapahtui monia vakavia metsäpaloja. Maastopaloja esiintyi säännöllisemmin myös alueilla, joilla niitä ei aiemmin ole yleensä ollut, kuten Keski- ja Pohjois-Euroopassa. Lisäksi 38 prosenttia vuonna 2022 palaneista alueista sijaitsee Natura 2000 -suojelualueilla. Niiden biologiselle monimuotoisuudelle aiheutui vahinkoa, jota ei voi rahassa mitata ja joka teki ekosysteemeistä entistä haavoittuvampia. EU:n solidaarisuusrahasto, joka perustettiin alun perin vuonna 2002 antamaan taloudellista tukea luonnonkatastrofeista kärsivien alueiden jälleenrakentamiseen, otettiin uudelleen käyttöön vuonna 2022 eri puolilla Eurooppaa tapahtuneiden maastopalojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi.

Metsillä on keskeinen rooli Euroopan ekosysteemien ja biologisen monimuotoisuuden suojelussa. Ne myös sitovat merkittävästi hiiltä, joka muutoin vapautuisi ilmakehään ja pahentaisi ilmastonmuutosta. Vain yhdessä vuodessa maastopalot aiheuttivat arviolta yli 2 miljardin euron taloudelliset tappiot ja päästivät ilmakehään yli 25 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti syyskuussa unionin tilasta pitämässään puheessa EU:n kaksinkertaistavan ilmasammutusresurssinsa. Ne on tarkoitus saada käyttöön ennen seuraavaa metsäpalokautta.

Marraskuussa komissio teki ehdotuksen ensimmäisestä EU:n laajuisesta vapaaehtoisesta järjestelystä, jolla voidaan luotettavasti sertifioida korkealaatuisia hiilen poistoja. Jos sertifiointikehys hyväksytään, se auttaa torjumaan ilmastonmuutosta ja edistää EU:n ilmasto-, ympäristö- ja saasteettomuustavoitteiden saavuttamista.

Vuoden 2022 loppuun mennessä EU:ssa oli istutettu lähes 9,5 miljoonaa puuta osana lupausta kolmesta miljardista puusta. Lupaus on osa vuoteen 2030 ulottuvaa EU:n biodiversiteettistrategiaa ja EU:n metsästrategiaa 2030, joissa Euroopan unioni sitoutui istuttamaan vähintään kolme miljardia uutta puuta EU:ssa vuoteen 2030 mennessä ekologisia periaatteita noudattaen.

Luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan torjuntaa koskevalla EU:n tarkistetulla toimintasuunnitelmalla, joka on myös osa biodiversiteettistrategiaa, pyritään varmistamaan, että EU:n toimet luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan torjumiseksi vastaavat kattavasti nykyisiin haasteisiin. Toimintasuunnitelman neljä painopistettä ovat laitonta kauppaa ylläpitäviin tekijöihin puuttuminen, uusien oikeudellisten ja toimintapoliittisten välineiden kartoittaminen, valvonnan tehostaminen ja maailmanlaajuisen yhteistyön tiivistäminen.

Saavuttaakseen ilmastoneutraaliustavoitteen vuoteen 2050 mennessä EU:n on minimoitava päästönsä. Niitä ei voida kuitenkaan vähentää nollaan. Jäljelle jäävien päästöjen tasapainottamiseksi EU:n on poistettava ilmakehästä vuosittain useita satoja miljoonia tonneja hiilidioksidia.

Sertifioitavia hiilen poistamisen tapoja voisivat ehdotetun kehyksen mukaan olla

hiiltä sitova viljely, kuten metsien ja maaperän ennallistaminen sekä kosteikkojen ja turvemaiden hoito

pysyvä varastointi, kuten bioenergia, johon liittyy hiilidioksidin talteenotto ja varastointi, tai suoraan ilmasta tehtävä hiilidioksidin talteenotto ja varastointi

hiilen varastointi pitkäkestoisiin tuotteisiin ja materiaaleihin esimerkiksi puurakentami­sessa.

EU:n sertifiointikehyksen ansiosta useammat yritykset, viljelijät, metsänhoitajat ja muut sidosryhmät voivat hyödyntää näitä uusia mahdollisuuksia ja hakea yhdenmukaistettua ja luotettavaa sertifiointia.

Komissio hyväksyi kesäkuussa 2022 ehdotuspaketin rappeutuneiden ekosysteemien ennallistamiseksi. Se auttaa ratkaisevalla tavalla välttämään ekosysteemien romahtamista ja ehkäisemään ilmastonmuutoksen ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen pahimpia vaikutuksia. Komissio on myös uudistamassa lainsäädäntöä varmistaakseen laadukkaiden siementen ja laadukkaan kasvinlisäysaineiston monipuolisen saatavuuden, jotta kestävyyttä, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja biologista monimuotoisuutta koskevat tavoitteet voitaisiin saavuttaa.

VIDEO EU:n vihreän viikon 2022 osallistujat puhuvat luonnon ennallistamista koskevasta laista kesäkuussa 2022.

Life-ohjelma on EU:n ympäristö- ja ilmastotoimien rahoitusväline. Se on ollut toiminnassa vuodesta 1992, ja sillä on osallistuttu yli 5 500 hankkeen rahoittamiseen eri puolilla EU:ta ja sen ulkopuolella. Myös Ukraina hyötyy tästä rahoituksesta liityttyään ohjelmaan kesäkuussa 2022. Se voi saada tukea ympäristönsä ennallistamiseen Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamien vakavien vahinkojen, kuten saastumisen ja ekosysteemien tuhoutumisen sekä muiden pitkän aikavälin vaikutusten, jäljiltä. Lyhyellä aikavälillä Life-ohjelmasta voidaan tukea Ukrainan jälleenrakennustoimia analysoimalla tarpeita ja auttaa maaperän ja veden puhdistamisessa, myös luontoon perustuvien ratkaisujen avulla. Ukraina on Islannin jälkeen toinen EU:n ulkopuolinen Life-ohjelman osallistujamaa.

Kohti saasteettomuutta

Ympäristön pilaantumisen aiheuttamista haitoista on tavoitteena päästä vapaaksi vuoteen 2050 mennessä. Sitä varten komissio teki lokakuussa ehdotuksen tiukemmista säännöistä, jotka koskevat ilmanlaatua, pinta- ja pohjavesiä pilaavia aineita ja yhdyskuntajätevesien käsittelyä. Viime kädessä säännöt parantavat kansanterveyttä, vähentävät ennenaikaisia kuolemia ja pienentävät pitkän aikavälin terveydenhuoltokustannuksia.

Ilmanlaatu

Ehdotetut uudet säännöt

• asettavat EU:lle vuoteen 2030 ulottuvat väliaikaiset ilmanlaatunormit, jotka ovat nykyistä tarkemmin WHO:n suositusten mukaisia
• vähentävät merkittävimmän epäpuhtauden eli määrältään WHO:n suositukset ylittävien pienhiukkasten (PM_2,5) aiheuttamia kuolemia yli 75 prosenttia kymmenessä vuodessa
• varmistavat, että ilman pilaantumisesta johtuvista terveyshaitoista kärsivillä on EU:n ilmanlaatusääntöjä rikottaessa oikeus korvaukseen ja oikeus vahingonkorvausta koskevaan joukkokanteeseen kansalaisjärjestön edustuksella
• aiheuttavat alle 0,1 % kulut suhteessa bruttokansantuotteeseen, jolloin kulut ovat vähintään seitsemän kertaa pienemmät kuin taloudelle ja yhteiskunnalle koituvat hyödyt.

Vedenlaatu

Uusissa ehdotuksissa säädetään

• tiettyjen pinta- ja pohjavesissä olevien haitallisten aineiden uusista ja tiukemmista normeista
• jäsenmaiden velvollisuudesta toteuttaa toimia näiden aineiden määrän vähentämiseksi
• kustannustehokkaammasta ja oikeudenmukaisemmasta jäteveden käsittelystä saastuttaja maksaa -periaatteella
• ennalta ehkäisevistä toimenpiteistä (esim. ohjataan teollisuutta käyttämään toisenlaisia teollisuuskemikaaleja tai vähentämään niiden käyttöä ja viljelijöitä käyttämään harvempia tai vähemmän haitallisia torjunta-aineita)

Ehdotuksilla vastataan myös vaatimuksiin, joita esitettiin Euroopan tulevaisuutta käsittelevässä konferenssissa (ks. 9 luku). Kansalaiset kehottivat vähentämään merkittävästi kemiallisten torjunta-aineiden ja lannoitteiden käyttöä ja kehittämään kestävää maataloutta.

Tämän lisäksi EU ja Välimeren valtiot toimittivat Kansainväliselle merenkulkujärjestölle ehdotuksen rikkioksidipäästöjen valvonta-alueen perustamisesta Välimerelle. Tavoitteena on parantaa ilman ja veden laatua vähentämällä meriliikenteestä johtuvia rikkipohjaisia epäpuhtauksia.

Ehdotuksessa asetukseksi kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä otetaan käyttöön toimenpiteitä, joilla pienennetään EU:n elintarvikejärjestelmän ympäristöjalanjälkeä ja autetaan lieventämään ilmastonmuutoksesta ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymisestä jo aiheutuneita taloudellisia menetyksiä. Tavoitteena on vähentää kemiallisten ja vaarallisempien torjunta-aineiden käyttöä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja edistää ympäristöystävällisempiä menetelmiä tuhoojien torjunnassa. Kaikkien torjunta-aineiden käyttö kielletään kaupunkien viheralueilla, kuten yleisissä puistoissa tai puutarhoissa, leikkikentillä, kouluissa, virkistysalueilla, urheilukentillä, julkisilla kävelyreiteillä ja suojelluilla alueilla Natura 2000:n mukaisesti.

Liikenteen ja teollisuuden päästöjen vähentäminen

Vuonna 2022 EU käynnisti myös uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden arvoketjun teollisuusallianssin. Se on uusi aloite, jolla pyritään lisäämään uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden tuotantoa ja tarjontaa lento- ja vesiliikennettä varten. Allianssin työ on tärkeää tarvittavien vaihtoehtoisten polttoaineiden saamiseksi aloille, joilla hiilestä irtautuminen on vaikeaa, kuten ilmailu- ja merenkulkualalle. Myös vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä näillä aloilla koskevien sääntöjen kehittämisessä päästiin eteenpäin. Jos säännöt hyväksytään vuonna 2023, ne luovat selkeän etenemissuunnitelman näiden alojen hiilestä irtautumiselle.

Komission ehdotus teollisuuden päästöjä koskevan direktiivin nykyaikaistamisesta vähentää merkittävästi teollisuuslaitosten ja Euroopan suurimpien kotieläintilojen aiheuttamia haitallisia päästöjä. Samalla se tarjoaa pitkän aikavälin investointivarmuutta, edistää innovointia ja parantaa Euroopan energia- ja resurssiriippumattomuutta. Tarkistus perustuu voimassa olevaan direktiiviin, jonka soveltamisalaan kuuluu noin 50 000 suurta maatalouden ja teollisuuden laitosta Euroopassa. Niiden on noudatettava päästörajoja soveltamalla parhaita käytettävissä olevia tekniikoita, jotka tuotannonala, kansalliset ja EU:n asiantuntijat sekä kansalaisyhteiskunta ovat määrittäneet. Uusiin sääntöihin sisältyvät tehokkaammat lupamenettelyt ja kohdennettu innovaatiotuki edelläkävijöille sekä tuotannonalan kiertotalousinvestoinneille. Näin vahvistetaan yhteyttä saastumisen vähentämisen ja hiilestä irtautumisen välillä ja lisätään avoimuutta ja yleisön osallistumista lupaprosessiin.

Komissio esitti marraskuussa myös ehdotuksen uusista päästönormeista. Uusilla Euro 7 -normeilla pyritään varmistamaan, että henkilöautot, pakettiautot, kuorma-autot ja linja-autot ovat paljon puhtaampia ja pysyvät puhtaampina paljon pitempään kuin nykyiset säännöt edellyttävät. Se on tärkeää erityisesti kaupungeissa, joissa ilmansaasteongelmat ovat suurimmat. Ehdotuksella puututaan paitsi pakokaasupäästöihin myös jarruista ja renkaista peräisin oleviin päästöihin. Ehdotus tukee myös uusien tiukempien ilmanlaatunormien toteutumista. Lisäksi epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevasta eurooppalaisesta rekisteristä tulee EU:n teollisuuspäästöportaali, josta kansalaiset saavat tietoa saastuttavasta toiminnasta omassa lähiympäristössään.

Mitä uutta Euro 7 -asetuksessa?

Kaikki henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autot

jarrujen hiukkaspäästöjen rajoitukset

renkaiden mikromuovipääs­töjä koskevat säännöt

ajoneuvojen täytettävä päästövaatimuk­set pidemmän ajan

tehokkaammat päästötestit

vaatimustenmukai­suuden digitaalinen valvonta

parannuksia markkinavalvonta­testeihin

Polttomoottoriajoneuvot

polttoaineesta ja teknologiasta riippumattomat päästörajat

lisää epäpuhtauksia sääntelyn piiriin

ajotestejä useammanlaisissa ajo-olosuhteissa

Sähkö- ja lataushybridiajoneuvot

akkujen kestävyysvaatimukset

Luonnonmukaisen maatalouden ja laadukkaiden elintarvikkeiden puolesta

Pitkän aikavälin elintarviketurvan takaamiseksi on välttämätöntä edistää kestävää maataloutta ja vähentää torjunta-aineiden käyttöä. Jäsenvaltiot toimittivat vuonna 2021 suunnitelmansa yhteisen maatalouspolitiikan uudistamiseksi komission suositusten mukaisesti. Elokuussa 2022 komissio hyväksyi virallisesti nämä yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmat, joissa esitetään, miten kukin jäsenvaltio aikoo käyttää suoria tukia ja taloudellisia toimenpiteitä maaseudun kehittämisen tukemiseen. Uusi lainsäädäntö, jonka on määrä tulla voimaan vuonna 2023, tekee maatalouspolitiikasta oikeudenmukaisempaa, vihreämpää ja tehokkaampaa. Sillä pyritään takaamaan eurooppalaisille viljelijöille kestävä tulevaisuus, tarjoamaan kohdennetumpaa tukea pienille tiloille ja antamaan EU:n jäsenvaltioille enemmän joustovaraa mukauttaa toimenpiteitään paikallisiin olosuhteisiin.

Komissio hyväksyi maaliskuussa ehdotuksen maantieteellisten merkintöjen, mukaan lukien maataloustuotteiden, viinien ja tislattujen alkoholijuomien nimitysten, suojajärjestelmän lujittamisesta. Maantieteellisten merkintöjen järjestelmällä suojataan tiettyjen tuotteiden nimet, jotta tuotteiden maantieteelliseen alkuperään perustuvat ainutlaatuiset ominaispiirteet, laatu tai maine sekä niiden tuotantoon liittyvä perinteinen asiantuntemus erottuisivat paremmin muiden joukosta.

Ensimmäinen EU:n luomupalkintotilaisuus järjestettiin Brysselissä, Belgiassa, syyskuussa 2022 EU:n luomupäivänä. Kahdeksan voittajaa (Belgiasta, Saksasta, Espanjasta, Ranskasta, Kroatiasta, Italiasta, Itävallasta ja Ruotsista) edustavat Euroopan luomualan kasvua ja innovointia sekä alan panosta maatalouden ilmasto- ja ympäristövaikutusten vähentämiseen.

Kestävä asuminen

Kaupungeilla ja kansalaisilla on keskeinen rooli vihreän ja kestävän Euroopan luomisessa. EU pyrkii tukemaan tällaisen uuden elinympäristön yhteistä suunnittelua ihmislähtöisille hankkeille ja paikallisviranomaisille suunnatun taloudellisen tuen ja ympäristöaloitteiden avulla.

Vuonna 2022 100 kaupunginjohtajaa eri puolilta EU:ta sitoutui Green City Accord -aloitteen puitteissa siihen, että heidän johtamissaan kaupungeissa kehitetään viittä ympäristöasioiden hallinnan osa-aluetta. Ne ovat ilma, vesi, luonto ja biodiversiteetti, kiertotalous ja jätteet sekä melu. Tämän EU:n aloitteen tavoitteena on tehdä kaupungeista puhtaampia, vihreämpiä ja terveellisempiä.

Vuonna 2020 julkistettu uusi eurooppalainen Bauhaus -aloite kokoaa yhteen kansalaisia, asiantuntijoita, yrityksiä ja instituutioita ideoimaan uusia tapoja asua kestävästi Euroopassa ja muuallakin maailmassa. Aloitteessa perustetaan kokeilu- ja yhteysfoorumi, ja lisäksi sillä tuetaan myönteistä muutosta esittämällä esteettisiä, kestäviä ja osallistavia hankkeita, joihin voi saada EU:n rahoitusta.

Euroopan aluekehitysrahaston yhteyteen perustettiin eurooppalainen kaupunkialoite, jolla tuetaan kaupunkialueita koskevaa innovointia ja kaupunkien valmiuksia ja osaamista kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. Lokakuussa julkaistussa ensimmäisessä ehdotuspyynnössä asetettiin saataville 50 miljoonaa euroa EU:n rahoitusta innovatiivisten uusi eurooppalainen Bauhaus -hankkeiden tukemiseen EU:n kaupungeissa. Kaupunkeja pyydettiin esittämään uuden eurooppalaisen Bauhausin arvojen – kestävyys, osallistavuus ja esteettisyys – mukaisia hankeideoita, joissa käsitellään kiertotaloutta ja hiilineutraaliutta, kulttuuriperinnön säilyttämistä, rakennusten mukauttamista kohtuuhintaisia asumisratkaisuja varten ja kaupunkialueiden elvyttämistä.

Kesäkuussa järjestetyllä ensimmäisellä uusi eurooppalainen Bauhaus -festivaalilla julkistettiin aloitteeseen liittyvän kilpailun vuoden 2022 voittajat. Festivaalille kokoontui ihmisiä kaikkialta EU:sta juhlimaan sekä jakamaan kokemuksia vihreään siirtymään liittyvistä ruohonjuuritason ja luovista lähestymistavoista. Palkintoja myönnettiin 15:n eri jäsenvaltion hankkeille.

Nuorten innovatiivisuuden esiin tuomiseksi uusi eurooppalainen Bauhaus -kilpailussa jaetaan myös nousevien tähtien Rising Star -palkinto alle 30-vuotiaiden kehittämille hankkeille. Lisänsä Euroopan nuorison teemavuoteen 2022 antoi uusi eurooppalaisen Bauhaus -aiheen liittäminen DiscoverEU-hankkeeseen, joka antaa joka vuosi 18-vuotiaille mahdollisuuksia matkustaa ilmaiseksi ympäri Eurooppaa. Sen yhteydessä laadittiin uusi eurooppalainen Bauhaus -reitti, jota nuoret matkaajat voivat seurata.

VIDEO Kyproksessa toteutettu Gardens of the Future -hanke, jossa muutettiin poliittisesti jakautuneessa pääkaupungissa Nikosiassa sijaitseva hylätty alue yhteisöpuutarhaksi, voitti yleisöäänestyksen.

EU ilmoitti yhdessä ilmastoasioita edistävän koulutuksen koalition kanssa oppimispaikkojen muuttamista koskevasta ehdotuspyynnöstä. Tarkoituksena on perustaa verkosto edistämään oppimispaikkojen muutosta koko yhteiskunnassa.

Ukrainan aseellisen konfliktin seurauksena uuden eurooppalaisen Bauhausin asiantuntijat analysoivat hätämajoitustarpeita ja suunnittelevat kestäviä asuntoja sodanjälkeistä jälleenrakentamista varten (ks. 1 luku).

VIDEO Puolalaisessa FOLK concept -hankkeessa pyritään elvyttämään perinteistä maaseutuarkkitehtuuria ja säilyttämään Puolan kulttuuriperintöaarteita.

Kestävä ja älykäs liikkuminen

Komissio käynnisti virallisesti päästöttömän ilmailun allianssin. Se on yksityisten ja julkisten sidosryhmien vapaaehtoinen eurooppalainen aloite, jolla valmistellaan vetykäyttöisiä ja sähkökäyttöisiä ilma-aluksia kaupalliseen käyttöön. Päästöttömien ilma-alusten määrä on vuoteen 2050 mennessä arviolta 26 000, mikä täyttäisi allianssin sitoumuksen mukauttaa alaa EU:n ilmastotavoitteisiin.

Ajoneuvojen yleistä turvallisuutta koskeva EU:n asetus tuli voimaan vuonna 2022. Sen avulla varmistetaan henkilöautojen ja muiden ajoneuvojen parempi turvallisuus sekä vahvistetaan puitteet automatisoituja ajoneuvoja varten. Puitteet ovat ensimmäiset laatuaan koko maailmassa, ja ne suojelevat kuluttajia, edistävät innovointia ja parantavat Euroopan autoteollisuuden kilpailukykyä.

Verkkojen Eurooppa -väline on vihreän kehityksen ohjelmaa tukeva EU:n rahoitusväline vuosiksi 2021–2027. Sen puitteissa komissio investoi moniin erilaisiin liikenneinfrastruktuurihankkeisiin eri puolilla EU:ta. Niillä pyritään parantamaan rajatylittävää infrastruktuuria ja edistämään uutta teknologiaa. Esimerkkeinä voidaan mainita Lyonin ja Torinon välinen rautatietunneli, Fehmarninsalmen kiinteä yhteys ja Rail Baltica -hanke.

Jotta Euroopan liikenneinfrastruktuuri saataisiin sekä siviili- että puolustuskäyttöön soveltuvaksi, komissio hyväksyi sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelman ja nopeutti sotilaallista liikkuvuutta tukevien hankkeiden avustusprosessia. Muilla hankkeilla autetaan rakentamaan infrastruktuuria energiatehokkaan ja päästöttömän liikenteen ennakoitua kasvua varten.

Verkkojen Eurooppa -välineestä on käytettävissä yhteensä 25,8 miljardia euroa avustuksina, joilla yhteisrahoitetaan Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevia hankkeita EU:n jäsenvaltioissa.

Euroopan rautateiden teemavuoden 2021 jälkeen EU alkoi toteuttaa uutta toimintasuunnitelmaansa pitkän matkan ja rajatylittävän matkustajaliikenteen edistämiseksi. Komissio on kehottanut rautatieyrityksiä, rataverkon haltijoita ja kansallisia viranomaisia ehdottamaan rajatylittäviä pilottipalveluja, joilla puututaan jäljellä oleviin rajatylittävän rautatieliikenteen esteisiin. Siirtyminen kestävään liikenteeseen on osa kattavaa vihreän kehityksen ohjelman toteuttamispakettia ja takaa sen, että EU:n yhteisöt ja talous voivat kukoistaa terveellisessä ja turvallisessa ympäristössä vielä kauan vuodesta 2050 eteenpäin.

Rautateiden rajatylittävää matkustajaliikennettä on tehostettava. Vuonna 2018 matkustajaliikenteen osuus Euroopan unionin rajatylittävästä liikenteestä oli 7 prosenttia ja rahtiliikenteen osuus 52 prosenttia. Vuonna 2019 tavanomaisia rajatylittäviä kaukoliikenteen matkustajajunavuoroja oli viikossa 2 804, kun vuonna 2001 niitä oli 2 545, ja suurnopeusjunavuorojen määrä lähes kaksinkertaistui. Niitä oli 637 viikossa vuonna 2001, mutta 1 244 viikossa vuonna 2019. Matkustajia kuljettavien rajatylittävien yöjunien määrä väheni merkittävästi: vuonna 2001 se oli 1 257 viikossa ja vuonna 2019 enää 445. Kaiken kaikkiaan rajatylittävät suurnopeusliikennepalvelut lisääntyivät 95 prosenttia, rajatylittävät yöjunavuorot vähenivät 65 prosenttia ja rajatylittävien palvelujen kokonaismäärä lisääntyi yhdellä prosentilla..

Johdanto

EU:n visio Euroopan johdattamisesta digitaaliseen aikakauteen on tiiviisti kytköksissä EU:n ilmastoneutraaliustavoitteeseen. Digitaaliseen valmiuteen liittyvä EU:n kymmenvuotissuunnitelma tunnetaan myös digitaalisena vuosikymmenenä. Siihen sisältyy tavoitteita, jotka koskevat julkisten palvelujen ja yritysten digitalisointia sekä digitaalisten infrastruktuurien, kuten 5G:n ja supertietokoneiden, rakentamista. Tarkoitus on myös varmistaa, että EU:n kansalaisilla on digitaalisessa ympäristössä liikkumiseen tarvittava osaaminen. EU hyväksyi vuonna 2022 digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelman, jonka avulla jäsenvaltiot voivat saavuttaa nämä tavoitteet.

EU:n digitaalisen vuosikymmenen myötä siirrytään uraauurtavalla tavalla kohti turvallisempaa ja kestävämpää maailmaa. EU toteutti tätä varten vuonna 2022 toimia, joilla päivitettiin kyberturvallisuussääntöjä, tunnustettiin digitaaliset oikeudet ja lisättiin digitaalisen palvelun tarjoajien vastuuvelvollisuutta. Samalla otettiin käyttöön tarvittavaa digitaalista infrastruktuuria ja tuettiin digitaitojen kehittämistä. EU ehdotti myös uusia sääntöjä aiempaa oikeudenmukaisemmasta datan saatavuudesta ja edistyi eri alojen digitalisaation sääntelyssä.

Digitalisaatio kansalaisten hyväksi

EU:n digitaalisen vuosikymmenen keskeinen periaate on ihmiskeskeinen lähestymistapa digitalisaatioon. Tämä tarkoittaa, että yksilöiden oikeuksia ja vapauksia on kunnioitettava verkossa aivan samoin kuin sen ulkopuolellakin. EU hyväksyi vuonna 2022 digitaalisia oikeuksia ja periaatteita koskevan julistuksen digitaalista vuosikymmentä varten. Julistuksessa esitetään selkeät vertailupisteet, joita soveltamalla voidaan suojata ihmisiä ja parantaa heidän vaikutusmahdollisuuksiaan, kun he ovat tekemisissä uusien teknologioiden kanssa.

Ensimmäinen periaate on se, että ihminen on keskiössä. Digiteknologian olisi suojeltava ihmisten oikeuksia, tuettava demokratiaa ja varmistettava, että kaikki digitaalialan toimijat toimivat vastuullisesti ja turvallisesti. Euroopan unioni edistää näitä arvoja kaikkialla maailmassa. Toisena periaatteena on yhteisvastuu ja osallisuus. Erottamisen sijaan teknologian olisi yhdistettävä ihmisiä. Kaikilla olisi oltava mahdollisuus käyttää internetiä, hankkia digitaitoja, saada julkisia digipalveluita sekä nauttia oikeudenmukaisista työoloista. Kolmantena periaatteena on valinnanvapaus. Ihmisten olisi voitava hyötyä oikeudenmukaisesta verkkoympäristöstä, oltava suojassa laittomalta ja haitalliselta sisällöltä ja heidän vaikutusmahdollisuuksiaan olisi lisättävä, kun he ovat vuorovaikutuksessa tekoälyn kaltaisten uusien teknologioiden kanssa. Neljäntenä periaatteena on osallistuminen. Ihmisten olisi voitava osallistua demokraattiseen prosessiin kaikilla tasoilla ja valvoa omia tietojaan. Viidentenä periaatteena on turvallisuus. Digitaalisen toimintaympäristön olisi oltava turvallinen ja vaaraton. Kaikkien käyttäjien, lapsista vanhuksiin, vaikutusmahdollisuuksia olisi lisättävä ja heitä olisi suojeltava. Kuudentena periaatteena on kestävyys. Digitaalisten laitteiden olisi tuettava kestävyyttä ja vihreää siirtymää. Ihmisten on saatava tietoa laitteidensa ympäristövaikutuksista ja energiankulutuksesta.

Kyberturvallisuus ja häiriönsietokyky

Eurooppalaiset käyttävät yhä enemmän aikaa verkossa ja yhteiskunta kytkeytyy yhä enemmän verkkoon, jolloin kyberuhat yleistyvät ja mahdollisesti muuttuvat vaarallisemmiksi. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on myös valtava uhka Euroopan kyberpuolustukselle.

Vuonna 2022 EU päivitti lainsäädäntöä, joka koskee toimenpiteitä yhteisen kyberturvallisuuden korkean tason saavuttamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa. Uudet säännöt eli tarkistettu kyberturvallisuusdirektiivi julkaistiin joulukuussa 2022, ja 16. tammikuuta 2023 ne korvasivat entisen verkko- ja tietoturvadirektiivin. Uusissa säännöissä laajennetaan niiden kriittisten toimijoiden ja alojen luetteloa, joiden on toteutettava riskinhallintatoimenpiteitä kyberturvallisuuden yleisen tason nostamiseksi Euroopassa.

Yleisten sähköisten viestintäverkkojen tai -palvelujen tarjoajat

Jätevesi- ja jätehuolto

Tiettyjen kriittisten tuotteiden (kuten lääkkeet, lääkinnälliset laitteet ja kemikaalit) valmistus

Elintarvikkeet

Digipalvelut (kuten verkkoyhteisöalustat ja datakeskuspalvelut)

Avaruusala

Posti- ja kuriiripalvelut

Julkishallinto

Kuvat © Adobe Stock

Erilaisiin digitaalisiin palveluihin liittyy usein tiiviisti merenalaisten kaapeleiden ja liikenne- ja viestintäputkien kaltaisia kriittisiä infrastruktuureja, joita on suojeltava. Nord Stream -kaasuputkien sabotaasi ja muut vastaavat tapahtumat osoittavat selvästi, että EU:n kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokyky on uhattuna. Äskettäin hyväksytty lainsäädäntö tarjoaa EU:lle vastaisuudessa ajantasaistetun ja kattavan oikeudellisen kehyksen, jolla vahvistetaan kriittisen infrastruktuurin fyysistä ja kyberuhkien sietokykyä.

Euroopan komissio ehdotti uhkaympäristön nopean muuttumisen vuoksi, että unionin pelastuspalvelumekanismilla parannetaan valmiuksia varoittaa elintärkeiden infrastruktuurien häiriöistä ja reagoida niihin. Ehdotuksessa kehotetaan myös vahvistamaan kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokykyyn liittyvää yhteistyötä keskeisten kumppanien ja naapurimaiden kanssa.

Komissio esitti syyskuussa 2022 ehdotuksen uudeksi kyberresilienssisäädökseksi, jolla säännellään erilaisia arkikäytössä olevia digitaalisia tuotteita. Useissa laitteissa, esimerkiksi vauvojen itkuhälyttimissä, älylaitteissa ja ääniohjattavissa kaiuttimissa, onkin runsaasti haavoittuvuuksia, eikä niiden korjaamiseen tarjota johdonmukaisesti tietoturvapäivityksiä. Lisäksi näiden tuotteiden käyttäjien on usein vaikea saada selville, onko ne suojattu kyberuhilta. Uudella ehdotuksella varmistetaan, että valmistajat parantavat tuotteidensa turvallisuutta ja turvallisuusominaisuuksien läpinäkyvyyttä.

Digitaalisia palveluja koskeva säädös ja digitaalisia markkinoita koskeva säädös

Myös verkkoalustat ovat keskeinen osa nykypäivän digimaailmaa. Niiden avulla ihmiset voivat viestiä, hankkia tietoa ja tehdä ostoksia verkossa. Ne voivat kuitenkin aiheuttaa riskejä, jotka liittyvät laittomaan tai haitalliseen sisältöön ja sopimattomaan markkinointiin. Tämän vuoksi EU antoi digipalvelusäädöksen ja digimarkkinasäädöksen, jotka molemmat tulivat voimaan marraskuussa 2022.

Digipalvelusäädöstä on kokonaan uudenlainen standardi laittoman ja haitallisen sisällön torjuntaan verkkoalustojen ja hakukoneiden vastuuvelvollisuuden suhteen. Sen ansiosta internetin käyttäjillä ja heidän perusoikeuksillaan on parempi suoja verkossa, kun sitä aletaan soveltaa erittäin suuriin verkkoalustoihin ja erittäin suuriin verkossa toimiviin hakukoneisiin ensimmäisen kerran noin syksyllä 2023 ja kaikkiin muihin alustoihin helmikuussa 2024. Palveluntarjoajat hyötyvät yhtenäisistä sisämarkkinasäännöistä, ja pienemmät alustat voivat laajentaa toimintaansa aiempaa helpommin.

Digimarkkinasäädöstä aletaan soveltaa 2. toukokuuta 2023. Sillä rajoitetaan suurten verkkoalustojen eli nk. portinvartijoiden epäoikeudenmukaisia käytäntöjä. Kaikki portinvartijat on nimettävä 6. syyskuuta 2023 mennessä, ja niiden on täytettävä säädöksessä vahvistetut velvoitteet viimeistään 6. maaliskuuta 2024. Laki sisältää luettelon suosituksista ja kielloista, joita portinvartijoiden on noudatettava. Portinvartijat eivät esimerkiksi voi enää luokitella omia tuotteitaan suotuisammin kuin samalla alustalla tarjottavia samankaltaisia muita tuotteita.

Lyhytaikaista vuokramajoitusta välittävien verkkoalustojen sääntely

Komissio ehdotti matkailijoiden suojelemiseksi myös, että lyhytaikaista vuokramajoitusta koskevista varauksista tehtäisiin läpinäkyvämpiä erityisesti omistustietojen, osoitteiden ja yritysrekisterinumeroiden osalta. Näin viranomaiset voivat tehdä varausalustojen kanssa yhteistyötä luvattomien majoitustarjousten estämiseksi ja kuluttajien suojelemiseksi siltä, että he epähuomiossa varaisivat laittoman majoituksen.

Edullisten verkkovierailujen toinen vuosikymmen

Uusi, parannettu verkkovierailuasetus tuli voimaan heinäkuussa 2022. Sen myötä eurooppalaiset saavat vielä ainakin 10 vuotta käyttää verkkovierailupalveluja muissa EU-maissa kotimaan hinnoin ja tiedonsiirtonopeuksin. He voivat myös saada tietoa lisäkustannuksia aiheuttavista palveluista, suojautua paremmin odottamattomilta maksuilta puhelinten kytkeytyessä automaattisesti satelliittiverkkoihin sekä saada tietoa eri tavoista saada yhteys hätäpalveluihin ulkomailla EU:ssa.

Yleislaturi

Uusien sääntöjen ansiosta EU:n kuluttajat voivat pian käyttää samaa latausratkaisua kaikissa sähkölaitteissaan, eikä jokaista uutta laitetta varten tarvitse ostaa lisälaturia. Vuoden 2024 loppuun mennessä kaikissa EU:ssa myytävissä matkapuhelimissa, tableteissa ja kameroissa on oltava USB-C-tyyppinen latausportti. Keväästä 2026 velvoitteen piirissä ovat myös kannettavat tietokoneet. Näin kuluttajien on helpompi vähentää syntyvää elektroniikkajätettä.

Yleislaturidirektiivin soveltamisalaan kuuluvia elektroniikkalaitteita ovat matkapuhelimet, hiiret, näppäimistöt, kannettavat tietokoneet, sähköiset lukulaitteet, kannettavat navigointijärjestelmät, kannettavat kaiuttimet, kuulokemikrofonit, nappikuulokkeet ja kuulokkeet, kädessä pidettävät pelikonsolit, digitaalikamerat ja tabletit.

Kuvat © Adobe Stock

Digitaalisuus teollisuudessa

Verkkoyhteydet

Tehokkaammat yhteydet parantavat elämänlaatua ja vauhdittavat taloutta. Niistä myös tulee jatkuvasti entistä tärkeämpi osa kestävää elämäntapaa. Kaupunkien, maaseudun ja syrjäseutualueiden välillä on kuitenkin edelleen digitaalinen kuilu.

EU:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet investoimaan elpymis- ja palautumistukivälineestä noin 130 miljardia euroa digitalisaatiota, myös verkkoyhteystoimenpiteitä, edistäviin toimenpiteisiin. Tämä luku on 26 prosenttia kaikista varoista, joita jäsenvaltiot hakivat välineestä vuoden 2022 loppuun mennessä, ja ylittää selvästi digitaalisten menojen 20 prosentin vähimmäisvaatimuksen (lisätietoja elpymis- ja palautumissuunnitelmista 6 luvussa).

Yhteensä 27 kansalliseen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyy verkkoyhteyksiä koskevia toimenpiteitä noin 16,5 miljardin euron arvosta. Tavoitteena on laajentaa digitaalista verkkoinfrastruktuuria myös juuri maaseudun ja syrjäisten alueiden elinvoiman lisäämiseksi sekä yleisesti innovoinnin ja kestävyyden vauhdittamiseksi. EU myös kannustaa investointeja liityntäverkkoihin uusien Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston, InvestEU:n ja Euroopan investointipankin lainojen kautta.

Komissio käynnisti vuonna 2022 myös ensimmäiset ehdotuspyynnöt Verkkojen Eurooppa -välineen digitaaliosiossa EU:n yhteenliitettävyysinfrastruktuurin parantamista varten. Komissio yhteisrahoittaa aloitteita, joiden myötä varustetaan Euroopan tärkeimpiä liikennereittejä ja paikallisyhteisöjä 5G-yhteyksillä, otetaan käyttöön tai parannetaan keskeisiä verkkoja kehittyneen teknologian tueksi ja luodaan perusta toimivien digitaalisten alustojen perustamiselle liikenne- ja energiainfrastruktuuria varten kaikkialla EU:ssa.

Digitaalinen Eurooppa -ohjelma

Digitaalinen Eurooppa -ohjelman määrärahat vuosiksi 2021–2027 ovat 7,5 miljardia euroa. Se on ensimmäinen EU:n rahoitusohjelma, jossa pyritään saattamaan julkishallinto, yritykset ja kansalaiset digitaalitekniikan piiriin.

Vuonna 2022 käynnistettiin useita ehdotuspyyntöjä. Niiden kohteena olivat muun muassa rahoitusmahdollisuudet hankkeille, jotka koskevat data-avaruuksia, lohkoketjuinfrastruktuureja, kehittyneen tason digitaitoihin tähtääviä kursseja, tekoälyä sekä toimia jäsenvaltioiden ja komission välisen kyberturvallisuusyhteistyön parantamiseksi.

Lisäksi käynnistettiin ehdotuspyyntöjä, jotka liittyivät kansallisiin suurteholaskennan huippuosaamiskeskuksiin, kehittyneiden kansallisten kvanttiviestintäinfrastruktuurijärjestelmien ja -verkkojen käyttöönottoon sekä eurooppalaisiin digitaali-innovointikeskittymiin.

EU:n sirusäädös: Euroopan kilpailukyky vahvemmaksi

Siruja ja puolijohteita sisältyy kaikkiin sähkötuotteisiin älylaitteista avaruus- ja puolustusjärjestelmiin. Niillä on keskeinen rooli nykypäivän taloudessa ja arkielämässä. Viime aikoina vallinnut maailmanlaajuinen sirupula on häirinnyt toimitusketjuja, aiheuttanut monien tuotteiden pulaa autoista lääkinnällisiin laitteisiin ja joissakin tapauksissa jopa pakottanut tehtaat lopettamaan toimintansa.

Tällaisten häiriöiden estämiseksi tulevaisuudessa EU ehdotti eurooppalaista sirusäädöstä, jonka avulla rakennetaan EU:n puolijohde-ekosysteemiä asettamalla useita strategisia tavoitteita. Yksi niistä on EU:n tutkimus- ja teknologiajohtajuuden lujittaminen, mikä parantaa sen innovointivalmiuksia edistyneiden sirujen suunnittelussa, valmistuksessa ja pakkaamisessa. EU:n sirusäädöksellä pyritään myös puuttumaan osaamisvajeeseen kehittyneessä valmistuksessa, jotta EU säilyisi maailman huippuosaajien kannalta houkuttelevana kohteena tällä tärkeällä alalla.

Edistyminen Euroopan datastrategiassa

Data – erityisesti teollinen data – auttaa vauhdittamaan digitaalitaloutta, mutta sen koko potentiaali on vielä hyödyntämättä. Vuonna 2022 ehdotettiin datasäädöstä, jossa esitetään säännöt siitä, kuka voi käyttää EU:ssa tuotettua dataa ja päästä tarkastelemaan sitä talouden eri sektoreilla.

Vuonna 2020 hyväksytyn Euroopan datastrategian tavoitteena on tehdä EU:sta edelläkävijä datavetoisessa yhteiskunnassa. Vuoden 2020 datahallintosäädös helpottaa datan jakamista eri alojen välillä ja jäsenvaltioiden välillä. Vuoden 2022 datasäädöksessä selvennetään, kuka saa luoda arvoa datasta. Kymmenen eurooppalaista yhteistä data-avaruutta, jotka kattavat eri aloja, kuten teollisuuden, liikkumisen, Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, energian ja terveydenhuollon. Kuluttajat ja yritykset tuottavat dataa käyttämällä tuotteita ja palveluja. Datasäädöksen etuihin kuuluvat halvemmat hinnat jälkimarkkinoilla tarjottaville palveluille ja verkkoon liitettyjen tuotteiden korjaamiselle. Nykypäivänä, jos tehdasrobotti rikkoutuu, vain valmistajalla on pääsy dataan, joten yrityksen on kutsuttava korjaaja. Tulevaisuudessa käyttäjä voisi pyytää, että myös mahdollisesti halvempi korjauspalvelu saa pääsyn dataan. Kuluttajat ja yritykset hyötyvät myös uusista mahdollisuuksista käyttää palveluja, jotka perustuvat tämän datan saatavuuteen. Nykyisin viljelijä, jolla on eri valmistajien laitteita (traktori, automaattinen kastelujärjestelmä), ei voi ulkoistaa laitteidensa data-analytiikkaa. Data on laitevalmistajan hallussa. Tulevaisuudessa hän voisi saada räätälöityjä neuvoja yritykseltä, joka kerää datan kustakin eri laitteesta. Kuluttajilla ja yrityksillä voisi myös olla paremmat mahdollisuudet saada laitteen keräämää tai tuottamaa dataa. Jos nykypäivänä kahvilan omistaja haluaa tarjoilla parempaa kahvia ja kahvinkeitinyritys haluaa parantaa tuotettaan, yritys voi käyttää koneen tuottamaa dataa seuraavan sukupolven kahvinkeittimien suunnittelemiseksi, mutta kahvilan omistaja ei voi saada mitään tietoja. Datasäädöksessä säädetään, että tulevaisuudessa molemmilla osapuolilla on oltava pääsy kaikkeen koneen keräämään dataan.

Lisäksi GreenData4All-aloitteen avulla toteutetaan Euroopan vihreää ja digitaalista siirtymää päivittämällä EU:n sääntöjä, jotka koskevat geospatiaalisia tietoja ja ympäristötiedon julkista saatavuutta. Tavoitteena on helpottaa tietojen saatavuutta innovointia ja näyttöön perustuvien päätösten tekemistä varten.

Terveydenhuollon digitalisointi EU:ssa

Terveystiedot sisältävät arvokasta tietoa terveydenhuoltopalvelujen tarjoajille ja tutkijoille. Covid-19-pandemia nopeutti digitaalisten terveystuotteiden ja -palvelujen kehittämistä ja käyttöönottoa, ja etäterveydenhuolto on yleistynyt. Lisäksi pandemia osoitti, että ajantasaiset ja luotettavat, FAIR-periaatetta (löydettävissä oleva, saatavilla oleva, yhteentoimiva ja uudelleenkäytettävä data) noudattavat terveystiedot ovat avainasemassa hoitopalvelujen tarjoamisessa tehokkaasti kriisiaikoina sekä tuloksellisen hoidon kehittämisessä.

Toukokuussa 2022 tehtiin ehdotus eurooppalaisesta terveysdata-avaruudesta. Se on ensimmäinen EU:n datastrategian osana perustettu tiettyä osa-aluetta koskeva yhteinen data-avaruus ja olennainen osa Euroopan terveysunionin rakentamista. Sen keskiössä ovat yksilön edut ja oikeudet.

Tavoitteena on varmistaa, että EU:n kansalaiset voivat valvoa sähköisiä terveystietojaan paremmin ja jakaa sähköiset terveystietonsa valitsemalleen lääkärille myös toisessa jäsenvaltiossa. Lisäksi sen avulla vahvistetaan oikeudellinen kehys, joka koostuu EU:n ja jäsenvaltioiden luotetuista hallintomekanismeista ja turvatusta käsittely-ympäristöstä. Tämä antaa tutkijoille, innovoijille, poliittisille päättäjille ja sääntelyviranomaisille EU:ssa ja kansallisella tasolla pääsyn tarvittaviin sähköisiin terveystietoihin, joiden avulla voidaan parantaa luonnollisten henkilöiden diagnosointia, hoitoa ja hyvinvointia ja laatia parempia, selkeämmin tietoon perustuvia toimintapolitiikkoja. Tavoitteena on myös sääntöjä yhdenmukaistamalla edistää digitaalisten terveystuotteiden ja -palvelujen aitoja sisämarkkinoita ja siten tehostaa terveydenhuoltojärjestelmää.

Avaruus

Vuonna 2022 tehtiin päivittäin noin 500 000 mittausta, 176 organisaatiota oli rekisteröitynyt 22 jäsenvaltiosta, havaittiin 13 608 lähelletulotilannetta, 7 hajoamista koskevaa analysointitapahtumaa, 77 ilmakehään paluuta koskevaa analysointitapahtumaa ja 756 erittäin tärkeää tapahtumaa ja seurannassa oli 310 satelliittia.

Tällainen järjestelmä edellyttää myös vahvaa avaruusesineiden valvontaa ja seurantaa avaruudessa sijaitsevan infrastruktuurin suojelemiseksi. EU:n avaruusesineiden valvonta- ja seurantajärjestelmä on ollut toiminnassa vuodesta 2016. Se valvoo nyt 310:tä EU:n satelliittia, jotta ne välttävät törmäykset avaruudessa. EU hyväksyi vuonna 2022 yhteisen tiedonannon turvallisen avaruusliikenteen hallintaa koskevasta EU:n toimintamallista, jotta voidaan selviytyä satelliittien määrän ja kiertoradalla olevan romun määrän räjähdysmäisestä kasvusta.

Avaruus on tärkeä myös puolustuksen kannalta. Turvallisuuden ja puolustuksen kannalta kriittisiä teknologioita koskevalla etenemissuunnitelmalla tiedotetaan siviili-, puolustus- ja avaruusteollisuuden synergioita koskevan toimintasuunnitelman mukaisesti kansalaisille ja sidosryhmille uusimmista teknologia-aloitteista ja niiden yhteyksistä turvallisuuteen ja puolustukseen. Toimintasuunnitelmassa esitetään tavoite vähentää turvallisuuden ja puolustuksen kannalta kriittisiin teknologioihin ja arvoketjuihin liittyvää EU:n strategista riippuvuutta.

Droonistrategia 2.0

Kuten marraskuussa annetussa kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategiassa ilmoitettiin, EU on ottanut käyttöön droonistrategia 2.0:n. Strategiassa vahvistetaan 19 toimenpidettä, joilla saadaan aikaan turvallinen ja kestävä drooniekosysteemi vuoteen 2030 mennessä. Toimenpiteisiin kuuluvat yhteiset lentokelpoisuussäännöt, ohjaajien koulutusvaatimukset, tutkimuksen ja innovoinnin tukeminen sekä kyberturvallisuushyväksyttyjen droonien vapaaehtoista merkintää koskevien kriteerien määrittely. Tavoitteena on myös lisätä droonien käyttöä matkustajien ja rahdin kuljetuksessa, kriittisen infrastruktuurin valvonnassa, öljyvuotojen seuraamisessa sekä turvallisuus- ja puolustuskäytössä. Samalla edistetään droonien hyväksymistä yhteiskunnassa puuttumalla meluun, turvallisuuteen ja yksityisyyteen liittyviin kysymyksiin.

Digitaalinen koulutus

Digitaalinen koulutus ja osaaminen

Jotta kansalaiset voisivat hyötyä digitaalisesta siirtymästä, heillä on oltava ketterään digitaalisessa maailmassa liikkumiseen tarvittava osaaminen. Vuoden 2022 digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi osoitti, että vain 54 prosentilla 16–74-vuotiaista eurooppalaisista on digitaaliset perustaidot, kun EU:n digitaalisen vuosikymmenen tavoite on 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tämä luku osoittaa, että eurooppalaisten digitaitojen kehittämiseksi tarvitaan pikaisia lisätoimia. Vuonna 2022 perustettu digitaalitaitoja ja työpaikkoja käsittelevä foorumi pyrkii paikkaamaan näitä aukkoja.

EU ja jäsenvaltiot pyrkivät lisäksi määrittämään haasteet, jotka liittyvät laadukkaan digitaalisen koulutuksen ja osaamisen tarjoamiseen kaikille. Näiden keskustelujen tulokset otetaan huomioon digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmassa. EU antoi vuonna 2022 edelleen opettajille ja kouluttajille ohjeita disinformaatiosta sekä tekoälyn ja datan eettisestä käytöstä opetuksessa. Molemmat ovat digilukutaidon tärkeitä osatekijöitä. Eurooppalaisen digitaalisen koulutuksen keskuksen perustamisen jälkeen kesäkuussa 2022 muodostettiin yhteisö, jossa kouluttajat voivat jakaa parhaita käytäntöjä.

EU antoi Girls Go Circular -hankkeen avulla digitaalisia ja yrittäjyystaitoja 10 000 tytölle eri puolilla Eurooppaa.

EU isännöi maaliskuussa 2022 ensimmäistä digitaalisen koulutuksen sidosryhmäfoorumia.

Kymmenes EU:n koodausviikko pidettiin 8.–23. lokakuuta 2022. Sen aikana järjestettiin 75 070 tapahtumaa 77 maassa.

Kuvat © Adobe Stock

Supertietokoneet ja tekoäly

Supertietokoneet

Tieteellisen huippuosaamisen ja teollisen vahvuuden edistämiseksi on hyvin tärkeää, että Euroopalla on maailmanluokan supertietokone-ekosysteemi. Supertietokoneiden verkosto takaisi myös EU:n teknologisen riippumattomuuden, kun EU omistaisi omat tärkeät digitaaliteknologiansa.

Euroopan suurteholaskennan yhteisyritys (EuroHPC JU) antaa osallistujamaille mahdollisuuden yhdistää resursseja supertietokoneiden perustamista varten. Se otti käyttöön LUMI-supertietokoneen Kajaanissa Suomessa kesäkuussa 2022. Marraskuussa 2022 oli Bolognassa Italiassa sijaitsevan Leonardo-supertietokoneen vuoro. LUMI ja Leonardo ovat nopeimmat supertietokoneet Euroopassa ja koko maailmassa sijoilla kolme ja neljä.

Niiden laskentateho täydentää EuroHPC-yhteisyrityksen jo aiemmin käyttöön otettuja supertietokoneita, jotka ovat Discoverer Bulgariassa, Karolina Tšekissä, MeluXina Luxemburgissa ja Vega Sloveniassa. Parhaillaan ollaan perustamassa kahta muuta EuroHPC-supertietokonetta, MareNostrum5-tietokonetta Barcelonaan Espanjaan ja Deucalion-tietokonetta Portugaliin.

Vuonna 2022 ilmoitettiin, että Euroopan ensimmäinen eksa-luokan supertietokone, Jupiter, otetaan käyttöön Saksassa sijaitsevassa Jülich Supercomputing Centre -keskuksessa. Eksa-luokan suorituskyky on EU:lle merkittävä teknologinen edistysaskel, jolla edistetään merkittävästi Euroopan tieteellistä huippuosaamista. Tämä hyödyttää myös muita teknologioita, kuten kvanttilaskentaa, digikaksosia ja massadataa.

Lokakuussa 2022 valittiin eri puolille EU:ta kuusi paikkakuntaa, joille sijoitetaan ensimmäiset kvanttitietokoneet. Ne sijaitsevat Tšekissä, Saksassa, Espanjassa, Ranskassa, Italiassa ja Puolassa. Kvanttitietokoneilla pystytään tekemään laskelmia, jotka ovat liian monimutkaisia tavallisille tietokoneille.

Tekoäly

Tekoäly on yksi tärkeimmistä kehitteillä olevista teknologioista. Sitä käytetään jo monissa arkisissa välineissä, kuten sosiaalisen median algoritmeissa, ja se mahdollistaa itseohjautuvien ajoneuvojen kaltaiset uudet teknologiat.

Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto jatkoivat vuonna 2022 neuvotteluja ehdotetusta tekoälysäädöksestä, jonka tavoitteena on tekoälyä koskevan yhteisen sääntelykehyksen luominen. Komissio ja Espanja esittelivät ensimmäisen tekoälysääntelyn testiympäristöä koskevan pilottihankkeen. Sen avulla yritykset voivat tutkia valvotussa ympäristössä sääntelykehyksen sääntöjen vaikutuksia tiettyihin tekoälyhankkeisiin. Näin voidaan varmistaa, että lainsäädäntö pannaan täytäntöön kahden vuoden kuluessa. Testit aloitettiin lokakuussa 2022, ja niiden tulokset julkaistaan vuoden 2023 jälkipuoliskolla.

Digitaalinen rahoitus

Digitaalista häiriönsietokykyä koskeva säädös

Vuonna 2022 otettiin merkittävä edistysaskel digitaalisen rahoituksen paketin suhteen, kun digitaalista häiriönsietokykyä koskeva säädös julkaistiin 14. joulukuuta 2022. Se tuli voimaan 16. tammikuuta 2023. Rahoitusala on yhä riippuvaisempi ohjelmistoista ja digitalisaatiosta, minkä vuoksi tieto- ja viestintätekniikan riskit ovat kasvussa. Uudella lainsäädännöllä varmistetaan, että rahoitusalan yritykset selviytyvät tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvistä uhista. Pankkien, arvopaperipörssien, selvitysyhteisöjen ja muiden rahoitusalan yritysten on noudatettava tiukkoja standardeja tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien poikkeamien ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi. Sopimuksella otetaan myös käyttöön valvontakehys toimijoille, jotka tarjoavat rahoituslaitoksille kriittisiä palveluja, esimerkiksi pilvipalveluja.

Euroopan digitaalisen rahoituksen strategiaan kuuluvat rahoituspalvelujen digitaaliset sisämarkkinat, innovointia helpottava sääntelykehys, digitalisaation riskeihin puuttuminen ja eurooppalainen rahoitusdata-avaruus datavetoisen innovoinnin edistämiseksi.

Kryptovaroja koskeva asetus

EU on yksi maailman ensimmäisistä merkittävistä lainkäyttöalueista, jossa kryptovaroja koskeville säännöille on vahvistettu kattava sääntelykehys eli kryptovarojen markkinoita koskeva asetus. Uusilla säännöillä luodaan selkeä oikeudellinen kehys kryptovaroille, joita ei jo ennestään säännellä muulla EU:n rahoituslainsäädännöllä. Näin suojellaan kuluttajia, markkinoiden eheyttä ja rahoitusvakautta.

Stablecoineille eli kryptovaluutoille, jotka ovat vähemmän epävakaita kuin perinteiset kryptovaluutat, asetetaan tiukat vaatimukset sijoittautumisen, toimilupien ja varannonhoidon suhteen. Tämä koskee myös EU:n valvontaa järjestelmän kannalta tärkeiden stablecoinien osalta. Kryptovarapalvelun tarjoajilla on myös oltava toimilupa EU:ssa, minkä ansiosta ne voivat tarjota palvelujaan kaikkialla EU:ssa.

Lisäksi lainsäätäjät hyväksyivät ehdotuksen varainsiirtoasetuksen muuttamisesta. Ehdotuksen mukaan kaikkien kryptovarojen siirtoihin osallistuvien kryptovarapalvelun tarjoajien on kerättävä tietoja toteuttamiensa siirtojen toimeksiantajista ja siirronsaajista ja asetettava ne rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten saataville. Näillä uusilla säännöillä parannetaan merkittävästi kryptovarojen siirtojen seurantaa ja jäljitettävyyttä ja varmistetaan rahanpesunvastaisen toimintaryhmän suosituksissa edellytettyjen asiaankuuluvien toimenpiteiden noudattaminen.

Johdanto

EU:n NextGenerationEU-elpymissuunnitelma tuotti vuonna 2022 käytännön tuloksia, ja siitä rahoitettiin tärkeitä toimenpiteitä, joilla parannetaan talouden ja yhteiskunnan selviytymiskykyä ja nopeutetaan vihreää ja digitaalista siirtymää.

Vuoden vahvan alkupuoliskon jälkeen EU:n kasvu alkoi hidastua ja inflaatio kiihtyä Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan seurauksena. Haasteista huolimatta työmarkkinat toimivat edelleen hyvin.

Koska talousnäkymät ovat epävarmat tuleviin kaasutoimituksiin liittyvien riskien vuoksi, EU nopeutti siirtymistä puhtaaseen energiaan lopettaakseen riippuvuutensa Venäjän fossiilisista polttoaineista. Samaan aikaan EU jatkoi työtä sisämarkkinoiden häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi ja teollisuuden ja yritysten tukemiseksi matkalla kohti ilmastoneutraaliutta.

Euroopan talouskasvu

Kehityssuuntaukset

EU:n talous siirtyi vuoden 2022 jälkipuoliskolla haastavaan vaiheeseen. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on aiheuttanut häiriöitä, jotka vaikuttavat sekä suoraan että välillisesti EU:n talouteen, hidastavat kasvua ja nopeuttavat inflaatiota. Energian ja elintarvikkeiden hintojen nopea nousu heikensi kotitalouksien ostovoimaa kaikkialla EU:ssa.

Vaikka Venäjän hyökkäyssodalla on ollut vakavia vaikutuksia tietyillä EU:n talouden sektoreilla, työmarkkinat toimivat edelleen hyvin. Niitä edistivät esimerkiksi SURE-aloitteesta (eurooppalainen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäinen tukiväline) tukea saaneet työajan lyhentämisjärjestelyt. Työttömyysaste laski vuonna 2022 ennätyksellisen alhaiselle tasolle eli 6,2 prosenttiin.

Kaiken kaikkiaan EU:n talouden odotetaan jatkavan kasvua mutta huomattavasti odotettua hitaammin. Talouden toimeliaisuutta ja inflaatiota koskevat ennusteet riippuvat edelleen laajalti sodan etenemisestä ja sen vaikutuksista Eurooppaan suuntautuviin kaasutoimituksiin.

Tässä tilanteessa 723,8 miljardin euron elpymis- ja palautumistukivälineen – joka on tärkeä osa EU:n NextGenerationEU-elpymisvälinettä – täytäntöönpano on edelleen keskeisen tärkeää, sillä sen kautta Eurooppa saa juuri sitä, mitä se nyt tarvitsee.

Kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien uusi vaihe

Elpymis- ja palautumistukiväline on NextGenerationEU-välineen keskeinen osa, jonka tarkoituksena on lieventää koronaviruspandemian taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Tavoitteena on tehdä Euroopan talouksista ja yhteiskunnista kestävämpiä, selviytymiskykyisempiä ja paremmin valmistautuneita vihreän ja digitaalisen siirtymän mukanaan tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

Tämä toteutetaan tukemalla jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmissa esitettyjen keskeisten investointi- ja uudistustoimenpiteiden täytäntöönpanoa. Toimenpiteet ovat monenlaisia julkisen liikenteen hiilijalanjäljen pienentämisestä Portugalissa ja terveydenhuoltopalvelujen nykyaikaistamisesta Slovakiassa aina Viron julkisten palvelujen digitalisointiin. Komissio arvioi, että NextGenerationEU-elpymisvälineen tuottama kokonaiselvytys voi vauhdittaa EU:n talouskasvua jopa 1,5 prosenttia vuoteen 2027 mennessä ja sen avulla voidaan luoda 1,5 miljoonaa uutta työpaikkaa.

NextGenerationEU-paketti on yhteensä 806,9 miljardia euroa. Elpymis- ja palautumistukiväline koostuu yhteensä 723,8 miljardista eurosta, joista 338,0 miljardia euroa myönnetään avustuksina ja 385,8 miljardia euroa lainoina. Sen avulla voidaan tehostaa energiantuotantoa Euroopan unionissa rahoittamalla puhtaita teknologioita ja uusiutuvia energialähteitä sekä edistää kunnostamista rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi, latausta ja tankkausta tukemalla kestävää liikennettä ja latausasemia, yhteenliittämistä ottamalla käyttöön nopeita laajakaistapalveluja, nykyaikaistamista digitalisoimalla julkishallintoa, mittakaavan kasvattamista datapilvipalvelujen ja kestävien prosessorien alalla sekä uudelleen- ja täydennyskoulutusta rahoittamalla digitaalisia taitoja tukevaa koulutusta. NextGenerationEU-välineestä rahoitetaan muita ohjelmia 83,1 miljardilla eurolla, josta 50,6 miljardia euroa kohdistetaan React-EU-välineeseen, 10,9 miljardia euroa oikeudenmukaisen siirtymän rahastoon, 8,1 miljardia euroa maaseudun kehittämiseen, 6,1 miljardia euroa InvestEU-ohjelmaan, 5,4 miljardia euroa Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan ja 2,0 miljardia euroa rescEU-mekanismiin.

Heinäkuussa julkaistussa kertomuksessa vahvistetaan, että elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanossa on edistytty merkittävästi ja että jäsenvaltioiden kunnianhimoisten uudistus- ja investointiohjelmien toteuttaminen on hyvässä vauhdissa. Joulukuussa kaikki 27 elpymis- ja palautumissuunnitelmaa oli hyväksytty, ja jäsenvaltiot olivat sitoneet yli 200 miljardia euroa ilmastomenoihin ja 130 miljardia euroa digitaalialan menoihin. Jäsenvaltioiden välineestä vuoden 2022 loppuun mennessä pyytämistä määristä ilmastomenojen osuus oli 40 prosenttia ja digitaalialan menojen 26 prosenttia. Niiden osuudet siis ylittivät selvästi asetuksessa vahvistetut tavoitteet, jotka olivat ilmastomenojen osalta 37 prosenttia ja digitaalialan menojen osalta 20 prosenttia.

Elpymis- ja palautumistukiväline on myös keskeinen osa REPowerEU-suunnitelmaa eli EU:n vastausta niihin sosioekonomisiin vaikeuksiin ja energiamarkkinoiden maailmanlaajuisiin häiriöihin, jotka Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut. Suunnitelmalla tuetaan asiaan liittyvien infrastruktuurien, energiahankkeiden ja -uudistusten koordinoitua suunnittelua ja rahoitusta. EU:lle on tarkoitus saada aikaan aiempaa luotettavampi, kohtuuhintaisempi ja kestävämpi energiahuolto parantamalla energialähteiden yhdistelmää ja siirtymällä pois Venäjän fossiilisista polttoaineista (ks. 2 luku). Joulukuussa päästiin poliittiseen yhteisymmärrykseen siitä, että jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisällytetään REPowerEU-painopisteiden tukemisesta oma lukunsa.

Tukiväline on tulosperusteinen, eli siitä suoritettavat maksut edellyttävät jäsenvaltioiden saavuttavan omiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiinsa sisältyvät investointeja ja uudistuksia koskevat välitavoitteensa ja tavoitteensa. Järjestely on osoittautunut tehokkaaksi, sillä sen avulla uudistukset ovat joissakin jäsenvaltioissa nopeutuneet ja niiden tosiasiallinen toteuttaminen on varmistunut. Jäsenvaltioiden seuranta- ja valvontajärjestelmät ovat elpymis- ja palautumissuunnitelmien hyväksymisen ennakkoedellytys. Ne ovat osaltaan luoneet kansallisen omistajuuden tunteen, joka on ratkaisevan tärkeää vaikeiden uudistusten onnistumisen kannalta.

Elpymisen ja palautumisen tulostaulun verkkosivulla esitetään selkeästi, kuinka elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpano ja kansallisten suunnitelmien toteuttaminen etenevät.

Komissio auttaa jäsenvaltioita toteuttamaan elpymis- ja palautumissuunnitelmansa teknisen tuen välineen avulla. Se on EU:n ohjelma, jolla tarjotaan räätälöityä teknistä asiantuntemusta uudistusten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Komissio on vastannut sillä 19 jäsenvaltion esittämiin tukipyyntöihin. Lisäksi 17 jäsenvaltiota saa teknistä tukea REPowerEU-suunnitelman toteuttamista varten.

Elpymis- ja palautumistukivälineestä jäljellä olevat lainat (nykyisellään 225 miljardia euroa) ja välineen uudet avustukset (arvo 20 miljardia euroa), joita rahoitetaan useista lähteistä, kuten innovaatiorahastosta (60 %) ja päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien etupainotteisella myynnillä (40 %)

Brexit-mukautusvarauksesta 5,4 miljardia euroa, jonka jäsenmaat voivat vapaaehtoisesti siirtää välineeseen REPowerEU-toimenpiteiden rahoittamiseksi

Koheesiopolitiikan rahastot

Verkkojen Eurooppa -väline

Innovaatiorahasto

Kansallinen ja EU:n rahoitus REPowerEU:n tavoitteisiin

Kansalliset verotoimenpiteet

Yksityiset investoinnit

Euroopan investointipankki

Talouden ohjausjärjestelmä tulevia haasteita varten

Komissio julkaisi avoimen ja monipuolisen julkisen keskustelun päätteeksi suuntaviivat talouden ohjausjärjestelmän yksinkertaistamiseksi ja tehostamiseksi. Komission ehdotuksilla pyritään lisäämään kansallista omistajuutta ja parantamaan finanssi- ja talouspolitiikan valvontaa. Samalla mahdollistetaan uudistukset ja investoinnit ja pienennetään julkisen talouden suurta velkasuhdetta realistisesti, asteittain ja pitkäjännitteisesti. Uudistetulla kehyksellä edistetään näin tulevaisuuden vihreän, digitaalisen ja sopeutumiskykyisen talouden rakentamista ja varmistetaan samalla julkisen talouden kestävyys kaikissa jäsenvaltioissa.

Turvallinen, vakaa ja kilpailukykyinen selvitysjärjestelmä

Keskusvastapuoliselvitys mahdollistaa sujuvamman kaupankäynnin pääomamarkkinoilla. Se on keskeinen osa EU:n rahoitusvakautta. Kun kaupat selvitetään keskitetysti, selvityspalvelujen tarjoaja eli keskusvastapuoli toimii välittäjänä ja takaa ostajien ja myyjien välisten sopimusten toteutumisen. Tämä lisää rahoitusmarkkinoiden avoimuutta ja vähentää riskejä.

EU:n on nykyaikaistettava selvitysjärjestelmäänsä, jotta se voi reagoida nopeammin muuttuviin markkina- ja talousolosuhteisiin. Sen on myös vahvistettava omaa selvityskapasiteettiaan vähentääkseen riskejä, koska se on liian riippuvainen EU:n ulkopuolisista keskusvastapuolista.

Euroopan taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen

EU:n aluepolitiikan eli nk. koheesiopolitiikan tavoitteena on EU:n eri alueiden välisen eriarvoisuuden vähentäminen. Sen kautta pannaan täytäntöön EU:n poliittisia painopisteitä, erityisesti taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä vihreää ja digitaalista siirtymää.

Komissio teki kaikkien jäsenvaltioiden kanssa vuonna 2022 EU:n varoja koskevat kumppanuussopimukset vuosiksi 2021–2027. Ne ovat jokaisena rahoituskautena tärkeitä, sillä niissä esitetään EU:n alueille suunnattua rahoitusta vuosina 2021–2027 koskevat kunkin maan strategiat. Sopimusten tekemisen jälkeen hyväksyttiin 380 kansallista, alueellista ja temaattista koheesiopolitiikan ohjelmaa, joihin sisältyvät myös alueelliset oikeudenmukaista siirtymää koskevat suunnitelmat, ja 80 rajatylittävää ohjelmaa, joilla strategioita toteutetaan käytännössä.

Interreg España–Portugal yhdessä-hanke vuosina 2021–2027 on EU:n suurin rajatylittävä rahoitusohjelma, jonka talousarvio on 320 miljoonaa euroa. Yhdessä Luoteis-Euroopassa, Atlantin alueella ja arktisella alueella tehtävän yhteistyön hyväksi -ohjelmien talousarvio on 467 miljoonaa euroa. Yhdessä oikeudenmukaisen siirtymän hyväksi -ohjelman, johon sisältyy kohdennettuja investointeja Karlovarskýssa, Ústeckýssa ja Moravskoslezskýssa Tšekissä, talousarvio on 1,64 miljardia euroa.

Oikeudenmukainen siirtymä

Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi on keskeinen varmistettaessa, että siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen toteutetaan oikeudenmukaisesti eikä ketään jätetä jälkeen. Mekanismin kautta on luvattu saada liikkeelle jopa 55 miljardin euron investoinnit vuoteen 2029 mennessä, missä on jo alettu edistyä. Odotetuista 70 alueellisesta oikeudenmukaista siirtymää koskevasta suunnitelmasta on hyväksytty 67 kaikkiaan 26 jäsenvaltiossa.

Ensimmäinen oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta rahoitusta saanut hanke oli uusi harvinaista maametallia sisältävien magneettisten materiaalien tehdas Itä-Virun maakunnassa Virossa. Myös muilla hiili-intensiivisillä ja hiileen perustuvista polttoaineista riippuvaisilla alueilla ollaan valitsemassa ensimmäisiä rahastoon sisältyviä investointeja.

Tukea oikeudenmukaisen siirtymän alueille lisättiin oikeudenmukaisen siirtymän foorumin avulla. Se tarjoaa räätälöityä tukea, tarjoaa mahdollisuuden tietojen vaihtoon ja esittelee parhaita käytäntöjä portaalissaan ja kaksi kertaa vuodessa pidettävissä kokouksissaan.

Komissio julkaisi helmikuussa kahdeksannen koheesiokertomuksen. Siinä arvioidaan EU:n alueiden tilannetta useilla politiikka-aloilla, joita ovat esimerkiksi talous, energiakysymykset, liikenne, innovointi, väestörakenne ja yhteiskunnalliset asiat. Kertomuksessa todettiin, että koheesiopolitiikan osana tehtyjen investointien ansiosta useimmat vähemmän kehittyneet alueet ovat kuromassa umpeen eroa EU:n vauraampiin alueisiin. Toimintapolitiikassa on toisaalta edelleen kiinnitettävä huomiota tiettyihin haastaviin seikkoihin, joita ovat esimerkiksi talouden pysähtyneisyys joillakin aloilla, kasvava innovaatiokuilu ja väestön ikääntyminen.

Ihmiset etusijalle – uudistettu strategia syrjäisimpiä alueita varten

Komissio hyväksyi vuonna 2022 EU:n yhteenkuuluvuuden edistämiseksi nykyaikaistetun ja uudistetun strategian EU:n kaikkein syrjäisimpien alueiden huomioimiseksi ja tukemiseksi. EU:ssa on yhdeksän merentakaista aluetta: Kanariansaaret (Espanja), Ranskan Guayana, Guadeloupe, Martinique, Mayotte, Réunion ja Saint Martin (Ranska) sekä Azorit ja Madeira (Portugali). Niiden rakenteelliset olosuhteet poikkeavat edelleen muista alueista – niin hyvässä kuin haasteellisessakin mielessä – mikä edellyttää räätälöityjä ratkaisuja. Uudessa strategiassa ihmiset asetetaan etusijalle ehdottamalla konkreettisia toimenpiteitä näiden alueiden viiden miljoonan asukkaan elinolojen parantamiseksi. Tämä toteutetaan tukemalla vihreää ja digitaalista siirtymää ja hyödyntämällä alueiden ainutlaatuisia vahvuuksia, joita ovat väestön nuoruus, laajat merialueet, ainutlaatuinen biologinen monimuotoisuus ja tutkimuspotentiaali. Strategialla tarjotaan erityistä tukea, jolla varmistetaan, että syrjäisimmät alueet voivat hyötyä EU:n politiikoista täysimääräisesti ja hyödyntää omaa potentiaaliaan.

Strategia käynnistettiin vuonna 2022 kahden erityisen tukivälineen kautta. Ne ovat nuorille suunnattu miljoonan euron suuruinen pienten avustusten järjestely paikallishankkeita varten ja toinen miljoonan euron hanke sinisen kestävän matkailun tukemiseen. Lisäksi strategiassa ilmoitettiin erityisesti syrjäisimpiä alueita varten tarkoitetun uuden neuvontatyökalun perustamisesta. Se on tarveperusteinen väline, jonka avulla voidaan kehittää, hioa ja panna täytäntöön syrjäisimpiä alueita koskevia aluekehitysstrategioita.

Sisämarkkinoiden kriisinkestävyyden parantaminen

Sisämarkkinat ovat olleet jo lähes 30 vuoden ajan EU:n tärkein voimavara. Ne tarjoavat yrityksille varmuutta, mittakaavaetuja ja globaalin ponnahduslaudan ja kuluttajille laadukkaiden tuotteiden ja palvelujen laajan valikoiman.

Viimeaikaiset kriisit ovat kuitenkin asettaneet sisämarkkinoiden tavanomaisen toiminnan kyseenalaiseksi. Erityisesti näin kävi covid-19-pandemian alkuaikoina, jolloin yritykset ja kansalaiset kärsivät maahantulorajoituksista, toimitusketjujen häiriöistä ja sääntöjen heikosta ennakoitavuudesta. Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vaikutukset ovat osoittaneet viime aikoina, miten nopeasti toimitusketjut voivat hajota, mikä aiheuttaa tiettyjen tavaroiden ja palvelujen puutteen Euroopassa ja pakottaa yritykset etsimään uusia markkinoita.

Tämän vuoksi komissio on ehdottanut uutta kehystä sisämarkkinoiden toiminnan suojelemiseksi kriisiaikoina. Sisämarkkinoiden hätäapuvälineellä edistetään tavaroiden, palvelujen ja ihmisten vapaata liikkumista sisämarkkinoilla, suojataan toimitusketjujen sujuvaa toimintaa ja varmistetaan kriittisten tavaroiden ja palvelujen saatavuus ja käytettävyys.

Matkailu oli yksi pandemian pahiten koettelemista aloista. Se oli ensimmäinen ala, jolla toteutettiin uusi aloite toimialan vihreän ja digitaalisen siirtymän nopeuttamiseksi kaikkialla EU:ssa. Komissio julkaisi EU:n teollisuusstrategiaan vuonna 2021 tehdyn päivityksen mukaisesti helmikuussa 2022 matkailun siirtymäpolun. Se on yhdessä toimialan ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa laadittu suunnitelma, jossa esitetään yksityiskohtaisesti keskeiset aloitteet, tavoitteet ja edellytykset siirtymien toteuttamiseksi ja alan pitkän aikavälin häiriönsietokyvyn parantamiseksi.

EU:n matkailuyhteisöä kehotettiin jakamaan konkreettisia toimenpiteitään ja tavoitteitaan. Vuonna 2022 julkaistiinkin yli 250 sitoumusta. Näihin kuuluu viranomaisten ja matkakohteiden hallinto-organisaatioiden aloitteita ympäristön, talouden ja yhteiskunnan kannalta kestävää matkailua koskevien strategioiden laatimiseksi ja noudattamiseksi sekä verkkovarausvälineiden käytön mahdollistamiseksi matkailupalvelujen tarjoajille, jotta nämä voivat jakaa tietoa tarjonnastaan digitaalisesti. Myös yksityinen sektori on aktiivisesti mukana, ja useat suuret yritykset ovat konkreettisesti sitoutuneet pienentämään hiilijalanjälkeään ja vähentämään vedenkäyttöään ja syntyvää jätettä. Lisäksi sekä pienet että suuret yksityiset sidosryhmät ovat asettaneet tavoitteita, jotka koskevat kestävien matkailuvaihtoehtojen tarjoamista.

Sisämarkkinoiden hätäapuväline – kriisinhallintakehys

Neuvoa-antava ryhmä

koordinoi toimintaa ja neuvoo komissiota.

Valmius­suun­nittelu

Tätä kehystä sovelletaan, kun kriisiä ei ole ja sisämarkkinat toimivat normaalisti.

Sisämarkki­noiden valp­paustila

otetaan käyttöön komission päätöksellä, kun tapahtuma edellyttää valppaustoimia.

Sisämarkki­noiden hätätila

todetaan neuvoston päätöksellä, jos kriisi aiheuttaa vakavia vaikutuksia sisämarkkinoihin.

Paitsi että EU pyrkii vahvistamaan Euroopan talouden häiriönsietokykyä rajojensa sisällä, se myös puuttuu aloihin, joilla se on riippuvainen muista maista. Komissio julkaisi helmikuussa 2022 toisen perusteellisen tarkastelun, jossa käsitellään viittä strategista osa-aluetta: harvinaisia maametalleja ja magnesiumia, kemikaaleja, aurinkopaneeleita, kyberturvallisuutta ja tietotekniikkaohjelmistoja.

Komissio on toteuttanut tulosten pohjalta useita jatkoaloitteita, esimerkiksi perustanut eurooppalaisen aurinkovoimateollisuuden allianssin. Tavoitteena on lisätä vuoteen 2025 mennessä Euroopan kykyä tuottaa aurinko- ja aurinkosähköteknologiaa 30 gigawattiin vuodessa aurinkosähkön arvoketjun kaikilla osa-alueilla. Tämän tavoitteen saavuttaminen tuottaisi Eurooppaan 60 miljardia euroa lisää bruttokansantuotetta vuodessa ja loisi yli 400 000 uutta työpaikkaa.

Standardit muodostavat sisämarkkinoiden ja maailmanlaajuisen kilpailukyvyn perustan. Ne ovat näkymättömiä mutta läsnä niinkin arkisissa asioissa kuin langattoman verkon taajuuksissa, verkkoon liitetyissä leluissa ja suksisiteissä. Komissio esitti osana uutta standardointistrategiaa sääntöjä, joilla otetaan käyttöön aiempaa strategisempi lähestymistapa standardeihin ja vakiinnutetaan demokraattiset arvot teknologiasovelluksiin. Uusi strategia hyödyttää yrityksiä ja kuluttajia varmistamalla tuotteiden ja palvelujen yhteentoimivuuden, alentamalla kustannuksia, parantamalla turvallisuutta ja edistämällä innovointia.

Komissio esitti vuonna 2022 myös tarkistetut säännöt, joilla varmistetaan, että suunnittelua koskevassa lainsäädännössä otetaan huomioon tuotteiden uudet digitaaliset näkökohdat ja tehdään teollismallien suojaamisesta helpompaa, halvempaa ja ennakoitavampaa kaikkialla EU:ssa.

EU:lla on erityinen maantieteellisten merkintöjen suoja viineille, väkeville alkoholijuomille ja muille maataloustuotteille ja elintarvikkeille, mutta vastaavaa suojaa ei tällä hetkellä ole käsiteollisuus- ja teollisuustuotteita varten. Komission ehdottamien uusien sääntöjen ansiosta tuottajat voivat suojella esimerkiksi Muranon lasin, Donegalin tweedin, Limoges-posliinin, Solingenin ruokailuvälineiden ja Bolesławiec-keramiikan kaltaisia tuotteita ja torjua väärennöksiä Euroopassa ja sen ulkopuolella. Niiden ansiosta kuluttajien on myös helpompi tunnistaa tällaisten tuotteiden laatu.

Uusissa standardeissa olisi määriteltävä vedyn laatu ja tekninen yhteentoimivuus, jotta teollisuus voisi irtautua hiilestä käyttämällä vetyä.

Sähköautojen ja muiden elektronisten laitteiden akuissa käytettävät raaka-aineet olisi louhittava tiukkojen ympäristö- ja työnormien mukaisesti.

Älykelloihin ja muihin verkkoon liitettyihin laitteisiin tarvittavat sirut edellyttävät vahvaa suojaa kyberuhkilta.

Tasapuolinen kilpailu

Vuosi oli eurooppalaisten kannalta vaikea, ja enemmän kuin koskaan laatutuotteita tarvittiin kohtuulliseen hintaan. Euroopan komission vahvimmat välineet kuluttajien suojelemiseksi ja talouden ylläpitämiseksi ovat kilpailu-, sulautuma- ja valtiontukipäätökset, jotka pitävät kilpailun sisämarkkinoilla vireänä ja oikeudenmukaisena.

Yksi esimerkki siitä, miten EU:n kilpailunvalvontajärjestelmällä voidaan puolustaa ihmisten etuja, oli Euroopan unionin tuomioistuimen syyskuussa antama tuomio, jossa suurelta osin vahvistettiin komission Googlea vastaan tekemä päätös ja asetettiin sakon määräksi yli 4 miljardia euroa. Illuminaa kiellettiin ostamasta GRAIL:ia, koska syöpien varhaiseen havaitsemiseen tähtäävien testien valikoima olisi kaupan myötä vähentynyt. Tämä osoittaa, että kilpailupolitiikalla voidaan myös tukea innovointia. Komissio kielsi kaupan, koska Illumina ei laatinut korjaustoimenpiteitä, jotka olisivat poistaneet komission huolen.

Kestävä tuotanto ja kulutus

Nykyinen talousmalli, jossa tuotteet korvataan käytöstäpoiston jälkeen uusilla, ehdyttää luonnonvaroja, saastuttaa ympäristöä, vahingoittaa luonnon monimuotoisuutta ja nopeuttaa ilmastonmuutosta. Se myös tekee Euroopasta riippuvaisen muualta peräisin olevista luonnonvaroista. Tämän vuoksi komissio esitti osana kiertotalouden toimintasuunnitelmaa maaliskuussa 2022 ehdotuspakettia, jonka tavoitteena on tehdä kestävistä tuotteista normi EU:ssa.

Ehdotukset perustuvat EU:n nykyisiin onnistuneisiin ekosuunnittelusääntöihin, jotka ovat vähentäneet merkittävästi energiankulutusta EU:ssa ja tuoneet kuluttajille huomattavia säästöjä. Pelkästään viime vuonna kuluttajat säästivät nykyisten ekosuunnitteluvaatimusten ansiosta 120 miljardia euroa.

Kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevassa asetusehdotuksessa käsitellään tuotesuunnittelua, joka määrittää jopa 80 prosenttia tuotteen elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista. Ehdotuksella laajennetaan nykyisiä ekologisen suunnittelun puitteita vahvistamalla vaatimukset, joilla parannetaan tuotteiden kiertoa, energiatehokkuutta ja muita ympäristökestävyyttä koskevia näkökohtia.

Pakettiin sisältyi myös uusi strategia tekstiilien kestävyyden, korjattavuuden, uudelleenkäytettävyyden ja kierrätettävyyden parantamiseksi. Strategian tavoitteena on puuttua pikamuotiin, tekstiilijätteeseen ja myymättä jääneiden tekstiilien hävittämiseen ja varmistaa, että tekstiilien tuotannossa kunnioitetaan sosiaalisia oikeuksia kaikilta osin.

Tehdään tuotteista ym­pä­ris­töys­tä­väl­li­sem­piä, kiertotalouteen perustuvia ja energiatehokkaita eko­suun­nit­te­lu­vaa­ti­mus­ten avulla.

Parannetaan kuluttajille ja toimitusketjun toimijoille annettavia tuote- ja ym­pä­ris­tö­kes­tä­vyys­tie­to­ja ottamalla käyttöön digitaalinen tuotepassi.

Estetään myymättömien kulutustuotteiden hävittäminen.

Edistetään kestäviä liiketoimintamalleja.

Asetetaan vaatimukset ympäristöä säästäville julkisille hankinnoille.

Komission ehdottamilla uusilla säännöillä varmistetaan, että kuluttajat voivat tehdä tietoon perustuvia ja ympäristöystävällisiä valintoja tuotteita ostaessaan. Olipa kyseessä matkapuhelin tai keittiölaite, kuluttajat voivat saada aiempaa paremmin tietoa siitä, kuinka kauan tuotteen on tarkoitus kestää ja voidaanko se korjata. Uusilla säännöillä kielletään myös nk. viherpesu ja käytännöt, jotka johtavat kuluttajia harhaan tuotteen kestävyyden suhteen.

Komissio kuuli ehdotusta laatiessaan yli 12 000:ta kuluttajaa sekä yrityksiä, kuluttaja-asiantuntijoita ja kansallisia viranomaisia. Ympäristöväittämien luotettavuuden todentamista pidettiin suurimpana esteenä vihreään siirtymään sitoutumiselle.

Ehdotetulla rakennustuoteasetuksen tarkistuksella vahvistetaan ja nykyaikaistetaan vuodesta 2011 voimassa olleita sääntöjä. Asetuksella luodaan yhdenmukaistettu kehys rakennustuotteiden ympäristö- ja ilmastotehokkuuden arvioimiseksi ja niistä ilmoittamiseksi.

Komissio ehdotti marraskuussa esitellyssä toisessa kiertotalouspaketissa uusia EU:n laajuisia sääntöjä pakkauksille, jotka ovat jatkuvasti kasvava jätteen ja kuluttajien turhautumisen lähde. Uusilla säännöillä taataan kuluttajille uudelleenkäytettävien pakkausten vaihtoehtojen saatavuus, poistetaan tarpeettomat pakkaukset, rajoitetaan ylipakkaamista ja varmistetaan selkeät merkinnät asianmukaista kierrätystä varten. Sääntelypakettiin sisältyi myös aloite, jolla tuodaan kuluttajille ja teollisuudelle selkeyttä biopohjaisten, kompostoitavien ja biohajoavien muovien suhteen ja määritetään, missä käytössä tällaiset muovit todella olisivat ympäristön kannalta suotuisia ja miten ne olisi suunniteltava, hävitettävä ja kierrätettävä.

Yrityksillä on keskeinen rooli kestävien talouksien ja yhteiskuntien rakentamisessa. Komissio esitti helmikuussa ehdotuksen direktiiviksi yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta. Ehdotuksen tavoitteena on edistää yritysten kestävää ja vastuullista käyttäytymistä globaaleissa arvoketjuissa. Yritysten on otettava ihmisoikeus- ja ympäristönäkökohdat osaksi liiketoimintaansa ja hallinnointijärjestelmiään.

Noin puolet EU:n tutkimuksessa haastatelluista kuluttajista ilmoitti olevansa valmiita maksamaan enemmän tuotteesta, joka kestää pidempään ilman korjaustarvetta.

Lähde: Valmisteleva tutkimus, jolla kerätään näyttöä tavoista, joilla kuluttajat voivat osallistua aktiivisesti vihreään siirtymään.

Rakennustuotteet

30 prosenttia EU:n vuotuisesta jätteen määrästä

Rakennukset

40 prosenttia EU:n energiankulutuksesta

Rakentaminen

9,4 prosenttia EU:n kokonaishiilijalanjäljestä

Sementti, teräs, alumiini ja muovi

15 prosenttia EU:n hiilipäästöistä

Kestävien investointien vauhdittaminen

Tarvitaan paljon yksityisiä investointeja, jotta EU voi saavuttaa ilmastoneutraaliustavoitteensa vuoteen 2050 mennessä. Vihreän ja digitaalisen siirtymän kannalta keskeisessä kestävässä rahoituksessa on kyse investointien suuntaamisesta ympäristöystävälliseen taloudelliseen toimintaan. EU on jo nyt maailmassa suunnannäyttäjä rahoitusmarkkinoiden ympäristöstandardien, yhteiskunnallisten standardien ja hallintotapanormien antajana. Se on luonut kestäville toiminnoilleen ensimmäisenä luokittelujärjestelmän (EU:n kestävyysluokitusjärjestelmä).

Komissio päivitti sääntöjä vuonna 2022 sisällyttämällä niihin kaasu- ja ydinteknologiaan liittyviä erityisiä siirtymätoimia EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteiden mukaisesti. Näitä tavoitteita aletaan soveltaa vuonna 2023.

Mitä kaasuun liittyviä toimintoja siihen sisältyy?

• Sähköntuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla
• Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön tehokas yhteistuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla
• Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla tehokkaassa kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmässä

Mitä ydinvoimaan liittyviä toimintoja siihen sisältyy?

• Sellaisten kehittyneiden teknologioiden (IV sukupolvi) tutkimus, kehittäminen ja käyttöönotto, joilla minimoidaan jäte ja parannetaan turvallisuutta
• Uudet ydinvoimalahankkeet, joissa käytetään nykyteknologiaa sähkön tai lämmön tuottamiseksi (III+ -sukupolvi) (vuoteen 2045 saakka)
• Nykyisten ydinvoimaloiden parannukset ja muutokset käyttöiän pidentämiseksi (vuoteen 2040 saakka)

Oikeudenmukainen, yksinkertainen ja nykyaikainen verotus ja tulliasiat

EU:n pitkän aikavälin kohdennetuilla verotoimilla oikeudenmukaista ja kestävää liiketoimintaympäristöä varten on tarkoitus edistää investointeja ja yrittäjyyttä.

Komissio esitti joulukuussa kattavan digiajan arvonlisäveropaketin, jotta alv-järjestelmä toimisi nykytaloudessa yritysten kannalta paremmin. Paketilla parannetaan EU:n alv-järjestelmän valmiuksia torjua petoksia hyödyntämällä digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia.

Tärkeimpiä ehdotettuja toimenpiteitä ovat yhtenäisen alv-rekisteröinnin käyttöönotto koko EU:ssa, siirtyminen reaaliaikaiseen digitaaliseen raportointiin rajatylittävissä yrityksissä sekä matkustajaliikenteen ja majoituspalvelualustojen alv-sääntöjen päivittäminen. Toimenpiteillä parannetaan EU:n alv-järjestelmän soveltumista nykypäivän globalisoituneeseen ja digitalisoituneeseen liiketoimintaympäristöön. Samalla vahvistetaan petosten torjuntaa.

Komissio ehdotti myös uusia verotuksen avoimuutta koskevia toimenpiteitä kaikille palveluntarjoajille, jotka toteuttavat kryptovaroihin liittyviä liiketoimia EU:n asiakkaita varten (ks. myös 3 luku). Tällä hetkellä kryptovarojen käyttäjät saavat merkittäviä voittoja, jotka jäävät kansallisilta veroviranomaisilta havaitsematta. Tämä johtaa merkittäviin julkisen talouden tulonmenetyksiin. Komissio on ehdottanut, että kaikkien kryptovarapalvelun tarjoajien on koostaan tai sijainnistaan riippumatta ilmoitettava EU:ssa asuvien asiakkaidensa kaupat. Ehdotuksessa myös laajennetaan nykyiset raportointi- ja tiedonvaihtovaatimukset koskemaan sähköistä rahaa ja varakkaille yksityishenkilöille osoitettuja päätöksiä.

Jäsenvaltiot pääsivät joulukuussa myös yksimieliseen sopimukseen tulevasta direktiivistä, joka koskee monikansallisten konsernien maailmanlaajuisen vähimmäisverotason varmistamista Euroopan unionissa. Tämän historiallisen yhteisymmärryksen ansiosta EU:ssa aletaan ensimmäisenä soveltaa vuonna 2021 laadittua Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n maailmanlaajuista verouudistussopimusta. Direktiivi sisältää 15 prosentin efektiivisen vähimmäisverokannan laskemista koskevat yhteiset säännöt, jotta sitä voitaisiin soveltaa asianmukaisesti ja johdonmukaisesti kaikkialla EU:ssa. Tästä 15 prosentin vähimmäisverokannasta on sovittu maailmanlaajuisesti 137 maan kesken. Direktiivin täytäntöönpano tuo kansainväliseen yhteisöverotukseen oikeudenmukaisuutta, avoimuutta ja vakautta. Jäsenvaltioiden on pantava uudet säännöt täytäntöön viimeistään 31. joulukuuta 2023.

Komissio käynnisti vuonna 2022 verotuksen tulevaisuudesta pohdintaprosessin, jossa tarkastellaan nykyisiä haasteita ja tulevia megatrendejä. Prosessi huipentui marraskuussa pidettyyn korkean tason verosymposiumiin, jossa ministerit, kansainvälisten järjestöjen johtajat, sidosryhmien edustajat ja tutkijat keskustelivat keskeisistä tulevaan veroyhdistelmään liittyvistä kysymyksistä.

Vahvemmat rahoitusmarkkinat

Kuluttajarahoitus: pikamaksut nopeammin käyttöön

Pikamaksujen ansiosta ihmiset voivat siirtää rahaa 10 sekunnissa minä tahansa päivänä mihin tahansa aikaan. Tämä nopeuttaa maksutapahtumia huomattavasti ja on kuluttajien kannalta kätevää esimerkiksi heidän maksaessaan laskuja tai ottaessaan vastaan kiireellisiä tilisiirtoja (esimerkiksi lääketieteellisessä hätätilanteessa). Pikamaksujen ansiosta myös kassavirta paranee ja yrityksille syntyy kustannussäästöjä. Erityisesti tämä hyödyttää pieniä ja keskisuuria yrityksiä, kuten vähittäiskauppiaita. Komissio esitti lokakuussa lainsäädäntöehdotuksen euromääräisten pikamaksujen mahdollistamisesta kaikille sellaisille kansalaisille ja yrityksille, joilla on pankkitili EU:ssa tai Euroopan talousalueen maissa.

Kuluttajat, yritykset, pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ja maksupalveluntarjoajat voivat hyötyä pikamaksuista. Pikamaksut antavat kuluttajille, yrityksille ja pk-yrityksille mahdollisuuden saada välittömästi maksusaatavansa ja antavat enemmän valinnanvaraa maksutapojen osalta. Kuluttajat voivat helpommin hallita henkilökohtaista talouttaan ja saada verkko-ostokset nopeammin. Toisaalta yritykset ja pk-yritykset voivat säästää kustannuksia poistamalla maksutakuiden tarpeen. Lisäksi yritysten, pk-yritysten ja vähittäiskauppiaiden kassavirta paranee. Toinen niin kuluttajille kuin yrityksille ja pk-yrityksille koituva hyöty on se, että rahoitusjärjestelmään tällä hetkellä sidotut 200 miljardia euroa vapautetaan päivittäin tuottavaan käyttöön, mistä saatava taloudellinen hyöty on välillä 1,34 ja 1,84 miljardia euroa vuodessa. Maksupalveluntarjoajille syntyy innovointimahdollisuuksia, esimerkkeinä uudet mobiilimaksusovellukset. Pikamaksut hyödyttävät kaikkia varmistamalla Euroopan unionin vähittäismaksujärjestelmän häiriönsietokyvyn

Kohti tehokkaampaa ja häiriönsietokykyisempää pääomamarkkinaunionia

Pääomamarkkinaunioni on EU:n pitkän aikavälin suunnitelma pääoman sisämarkkinoiden syventämiseksi. Tavoitteena on saada raha – investoinnit ja säästöt – helposti liikkeelle kaikkialla EU:ssa, jotta kuluttajat, sijoittajat ja yritykset voivat hyötyä siitä sijainnistaan riippumatta.

Komissio esitti vuonna 2022 kaksi ehdotuspakettia tämän suunnitelman edistämiseksi. Komissio ehdotti maaliskuussa muutoksia arvopaperikeskusasetukseen, jotta toimitukset EU:n rahoitusmarkkinoilla olisivat entistä turvallisempia ja tehokkaampia. Toimituksella tarkoitetaan arvopapereiden toimittamista ostajalle ja käteisen toimittamista myyjälle. Se voi kestää jopa kaksi pankkipäivää, mistä voi aiheutua sekä luottoriskejä että oikeudellisia riskejä. EU:n rahoitusjärjestelmän kannalta on olennaisen tärkeää varmistaa, että arvopapereiden toimitus on turvallista ja tehokasta. Ehdotuksella on tarkoitus parantaa sääntöjen oikeasuhteisuutta ja toimivuutta, mikä vähentää arvopaperikeskuksille säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja sääntelytaakkaa. Arvopaperikeskukset voivat tarjota helpommin ja laajemmin palveluja maasta toiseen, ja samalla tällaisen toiminnan valvontaa parannetaan.

Toinen ehdotuspaketti on kohdennettu kolmeen keskeiseen seikkaan: sillä vahvistetaan EU:n selvitysjärjestelmää, yhdenmukaistetaan maksukyvyttömyyssäännöt kaikissa jäsenvaltioissa ja kevennetään yritysten rasitusta niiden listautuessa pörssiin.

Johdanto

EU jatkoi vuonna 2022 työtä ilmastoneutraalin, vihreän, oikeudenmukaisen ja sosiaalisen Euroopan hyväksi ja edisti useita Euroopan komission aiemmin käynnistämiä aloitteita. Kohtaamistaan ulkoisista haasteista huolimatta EU:n ensisijaisena tavoitteena oli edelleen kaikkien Euroopassa asuvien koulutuksen, sosiaalisten oikeuksien ja työolojen parantaminen. Tähän sisältyy myös asianmukaisista vähimmäispalkoista huolehtiminen sekä pitkäaikaishoidon laadun ja kohtuuhintaisuuden parantaminen.

Toisessa Euroopan rasisminvastaisessa huippukokouksessa EU:n johtajat ja ruohonjuuritason organisaatiot kokoontuivat yhteen lujittamaan työtä tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi. Tasa-arvokysymysten laajempi esilläolo huipentui ensimmäisten Euroopan osallisuuden ja monimuotoisuuden pääkaupunkien palkintojen voittajien julkistamiseen. Euroopan työllisyyden ja sosiaalisten oikeuksien foorumi järjestettiin ensimmäistä kertaa. Sen keskusteluissa keskityttiin tapoihin toteuttaa oikeudenmukainen ja osallistava vihreä siirtymä.

Oikeudenmukainen talous vihreää ja digitaalista siirtymää varten

Jotta voidaan varmistaa, että siirtyminen ilmastoneutraaliuteen talouden alalla ja koko maanosassa on oikeudenmukainen kaikille, EU:n sosiaalipolitiikka on sovitettava yhteen sen vihreiden ja digitaalisten painopisteiden kanssa. Siihen kuuluvat aktiivinen tuki työllistymismahdollisuuksille, yhtäläiset mahdollisuudet laadukkaaseen ja osallistavaan koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sekä investoinnit kaikkein heikoimmassa asemassa olevien sosiaaliseen suojeluun ja köyhyyden vähentämiseen.

Jäsenvaltiot esittelivät vuonna 2022 vuoteen 2030 ulottuvat kansalliset sosiaaliset tavoitteensa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman toteuttamiseksi. Yhdessä niiden sitoumukset ohjaavat EU:ta vakaasti kohti työllisyyttä, osaamista ja köyhyyden vähentämistä koskevien EU:n yleistavoitteiden saavuttamista tai jopa niiden ylittämistä.

Ilmastoneutraaliutta koskevaan 55-valmiuspakettiin (ks. 2 luku) sisältyvä keskeinen ehdotus oli sosiaalisen ilmastorahaston perustaminen. Sillä tuetaan taloudellisesti heikossa asemassa olevia kotitalouksia, pien- ja mikroyrityksiä sekä liikenteen käyttäjiä puuttumalla kansalaisiin kohdistuviin hiilen hinnoittelun vaikutuksiin.

EU:n pitkän aikavälin maaseutuvisio hyväksyttiin vuosi sitten. Sittemmin vuoden 2022 maaseutusopimus on koonnut yhteen yli tuhat eurooppalaista, kansallista, alueellista ja paikallista organisaatiota tiivistämään yhteistyötä viranomaisten kanssa eri politiikan aloilla ja edistämään maaseutualueiden kestävyyttä ja sosioekonomista elinkelpoisuutta.

Miten Euroopan komissio torjuu syrjintää ja edistää monimuotoisuutta?

• Lainsäädännöllä, strategioilla ja toimintasuunnitelmilla, kuten
  • EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelma 2020–2025
  • hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskeva strategia 2020–2025
  • sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025
  • romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskeva EU:n strategiakehys 2021–2030
  • vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia 2021–2030
  • Euroopan osallisuuden ja monimuotoisuuden pääkaupunkien palkinnot
  • monimuotoisuuden eurooppalainen teemakuukausi
  • Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva toimintasuunnitelma
• Yhteistyöllä jäsenmaiden kanssa
• Antamalla rahoitusta kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmasta, Euroopan sosiaalirahastosta ja Euroopan sosiaalirahasto plussasta
• Tukemalla vapaaehtoisia aloitteita, kuten eurooppalaisia monimuotoisuussitoumuksia

Jäsenvaltiot ovat sitoutuneet nostamaan 20–64-vuotiaiden työllisyysasteen vähintään 78,5 prosenttiin, mikä ylittää Euroopan unionin alkuperäisen tavoitteen eli vähintään 78 prosenttia. Ne ovat myös sitoutuneet siihen, että vähintään 57,6 prosenttia kaikista aikuisista osallistuu koulutukseen vuosittain vuoteen 2030 mennessä, kun Euroopan unionin tavoitteena on vähintään 60 prosenttia. Jäsenvaltiot ovat myös sitoutuneet siihen, että vuoteen 2030 mennessä köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien määrää pienennetään vähintään 15,6 miljoonalla, mikä ylittää EU:n tavoitteen, joka on vähintään 15 miljoonaa ihmistä.

Työntekijöiden tukeminen

Euroopan parlamentti ja EU:n jäsenvaltiot pääsivät poliittiseen yhteisymmärrykseen riittäviä vähimmäispalkkoja koskevasta direktiivistä, jolla luodaan puitteet sen varmistamiselle, että kansalliset vähimmäispalkat ovat tarkoituksenmukaisia eli tarjoavat työntekijöille kohtuullisen elämänlaadun. Uusilla säännöillä edistetään palkkojen määrittämistä keskitetyillä sopimusneuvotteluilla ja parannetaan työntekijöiden tosiasiallista vähimmäispalkkasuojaa EU:ssa.

Lisäksi tuli voimaan direktiivi avoimista ja ennakoitavista työehdoista Euroopan unionissa. Direktiivi tarjoaa työntekijöille kaikkialla Euroopassa enemmän vakautta ja antaa heille oikeuden saada oikea-aikaista ja entistä kattavampaa tietoa työtänsä koskevista olennaisista seikoista, kuten työskentelypaikasta ja palkasta.

Nuorten auttaminen siirtymisessä työelämään

Osana Euroopan nuorison teemavuotta 2022 käynnistettiin ALMA-aloite (Aim, Learn, Master, Achieve – tavoitteiden asettaminen ja saavuttaminen, uusien asioiden oppiminen ja hallinta) auttamaan heikossa asemassa olevia 18–30-vuotiaita nuoria työmarkkinoille pääsyssä EU-maiden rajatylittävillä toimilla.

ALMA tarjoaa osallistujille ohjatun 2–6 kuukauden työharjoittelujakson toisessa EU-maassa, ja kotimaahan paluun jälkeen annetaan intensiivistä jatkotukea opiskelu- tai työpaikan haussa. Kaikissa vaiheissa annetaan valmennusta ja neuvontaa. ALMA-aloite rahoitetaan Euroopan sosiaalirahasto plus -ohjelmasta, ja se täydentää muita nykyisiä ohjelmia (esim. Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot) kohdistamalla tukea nuorille, jotka jäävät kyseisten ohjelmien ulkopuolelle.

Sosiaalinen eriarvoisuus ja työttömyys ovat eurooppalaisten nuorten suurimpia huolenaiheita.

Lähde: Euroopan tulevaisuus, erityiseurobarometri nro 517, 2022.

88 prosenttia eurooppalaisista pitää sosiaalista Eurooppaa itselleen tärkeänä

Lähde: Social issues, erityiseurobarometri nro 509, 2021.

Apua tarvitsevien tukeminen

Riittävä vähimmäistoimeentulo (sosiaalisena turvaverkkona toimivat rahaetuudet – eri asia kuin vähimmäispalkka) auttaa varmistamaan, että jokainen voi maksaa laskunsa ja elää ihmisarvoista elämää. Se on erityisen tärkeä talouden laskusuhdanteissa, koska se auttaa pehmentämään tulojen laskusta hädänalaisimmille kotitalouksille aiheutuvia vaikutuksia ja tukee kestävää ja osallistavaa kasvua. Vähimmäistoimeentulojärjestelmiä on käytössä kaikissa jäsenvaltioissa, mutta niiden riittävyys, kattavuus ja tehokkuus ihmisten tukemisessa vaihtelevat huomattavasti.

Yli 95 miljoonaa
ihmistä EU:ssa oli köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa vuonna 2021

Noin 20 prosenttia köyhyysvaarassa olevista työttömistä ei voi saada mitään tulotukea

Arviolta
30–50 prosenttia
tukikelpoisesta väestöstä ei osallistunut vähimmäistulojärjestelmiin

Suosituksen tavoitteena on

suojella heikoimmassa asemassa olevia vähentämällä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskiä

tarjota kannustimia ja tukea työkykyisten paluulle työmarkkinoille

edistää EU:n vuoteen 2030 asettamien työllisyyttä ja köyhyyden vähentämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista

tukea julkisen talouden kestävyyttä

Komissio esitti vuonna 2022 ehdotuksen Euroopan unionin neuvoston suositukseksi riittävästä vähimmäistoimeentulosta. Sillä autetaan jäsenvaltioita nykyaikaistamaan vähimmäistoimeentulojärjestelmiään siten, että ne nostaisivat tehokkaammin ihmisiä pois köyhyydestä ja samalla edistäisivät työkykyisten integroitumista työmarkkinoille.

Euroopan nuorison teemavuosi

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen julisti vuoden 2022 viralliseksi Euroopan nuorison teemavuodeksi korostaakseen vihreän ja digitaalisen siirtymän nuorille tarjoamia mahdollisuuksia ja tuodakseen nuorten näkökulmaa EU:n politiikkoihin.

VIDEO Euroopan nuorison teemavuodesta kertova video.

Nuoria varten perustettiin immersiivinen Tuo äänesi kuuluviin -foorumi, jolla he voivat tallentaa viestinsä nuorison teemavuoteen liittyvistä politiikanaloista ja saada äänensä kuuluviin. Se keskittyy erityisesti nuorille tärkeisiin aiheisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja ympäristöön, työllisyyteen ja mielenterveyteen.

Aktiivisen osallistumisen edistämiseksi nuorten ja komission jäsenten välillä käynnistettiin useita poliittisia vuoropuheluita. Youth Talks -puhetilaisuuksissa puolestaan nuoret esittivät toisille nuorille uusia ideoita ja innostivat heitä ottamaan paikkansa muutosprosessissa.

Kaikki teemavuoteen liittyvät tilaisuudet olivat näkyvillä Euroopan nuorisoportaalissa. Se sisälsi myös sivuston nuorten toimittajien kirjoituksille sekä nuorisopolitiikkaa käsittelevän sivuston, jossa esiteltiin suoraan nuoria hyödyttäviä aloitteita. Euroopan nuorisoportaalin tapahtumakartta kattoi yli 8 500 tapahtumaa eri puolilla Eurooppaa ja sen ulkopuolella.

VIDEO Euroopan nuorison teemavuoteen liittyvä EU:n tulevien painopisteiden rahoittamista koskeva nuorisopoliittinen vuoropuhelu, johon osallistui budjetista ja hallinnosta vastaava Euroopan komission jäsen Johannes Hahn, syyskuussa 2022.

Koulutus, osaaminen ja elinikäinen oppiminen

Jäsenvaltiot lujittivat vuonna 2022 yhteistyötään uusien eurooppalaisen koulutusalueen strategisten puitteiden mukaisesti ja saivat koulutusalalle merkittävän määrän EU:n rahoitusta. Vuonna 2017 käynnistetty eurooppalaista koulutusaluetta koskeva aloite auttaa jäsenvaltioita rakentamaan yhdessä selviytymiskykyisempiä ja osallistavampia koulutusjärjestelmiä. Eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamista vuoteen 2025 mennessä koskevassa vuoden 2022 edistymiskertomuksessa kartoitetaan eurooppalaista koulutusaluetta koskevan aloitteen täytäntöönpanoa, poliittisia uudistuksia ja edistymistä EU:n tason tavoitteiden saavuttamisessa.

Tasa-arvon, yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi neuvosto antoi suosituksen nuorten vapaaehtoisten liikkuvuudesta EU:ssa, jotta ne, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, voisivat helpommin osallistua vapaaehtoistyöhön. Neuvosto antoi myös suosituksen tie koulumenestykseen, jonka avulla pyritään vähentämään koulunkäynnin varhaista keskeyttämistä.

EU haluaa antaa myös korkeakouluille lisää valmiuksia tarjota parempaa ja osallistavampaa koulutusta ja tutkimusta. Siinä saavutettiin vuonna 2022 kaksi merkittävää välitavoitetta: tiedonanto eurooppalaisesta yliopistostrategiasta ja neuvoston suositus siltojen rakentamisesta tehokkaan eurooppalaisen korkeakouluyhteistyön tukemiseksi. Tavoitteena on kehittää korkeakoulutusalalla aidosti eurooppalainen ulottuvuus, joka perustuu yhteisiin arvoihin. Huippuosaaminen ja osallisuus ovat eurooppalaisen korkeakoulutuksen ominaispiirteitä. EU-johtajat kehottivat neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan yliopistojen välisiä kumppanuuksia. Vastauksena tähän pyyntöön kehitettiin Eurooppalaiset yliopistot -aloite. Siinä on nyt 44 yhteenliittymää, joihin osallistuu 340 korkeakoulua 31 maasta.

Vuonna 2022 annettiin neuvoston suositus eurooppalaisesta lähestymistavasta pieniin osaamiskokonaisuuksiin elinikäisen oppimisen ja työllistyvyyden tukemiseksi. Se auttaa yhdessä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien toimien kanssa korjaamaan osaamisvajetta varmistamalla, että EU:n kansalaiset voivat hyödyntää yksilöllisiä oppimis- ja urapolkuja koko elämänsä ajan.

Vuonna 2022 käynnistettiin ensimmäiset 11 Erasmus+ Teacher Academies -toimintoa, joihin kuuluu 182 organisaatiota 23 maasta. Ne saavat rahoitusta yhteensä 15 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana oppimis- ja liikkuvuusmahdollisuuksien tarjoamiseen opettajille. Myös vihreä ja digitaalinen koulutus ovat avainasemassa eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisessa.

Tämän lisäksi EU osallistui koulutuksen muuttamista koskevaan YK:n huippukokoukseen ja antoi vahvan poliittisen signaalin siitä, että on pyrittävä nopeuttamaan toimia, joilla YK:n kestävän kehityksen tavoite 4 – laadukas koulutus – voidaan saavuttaa. Puheenjohtaja von der Leyen valittiin yhdeksi viidestä globaalista kestävän kehityksen edistäjästä, ja EU:n johdolla koulutukseen kehotettiin lisäämään rahoitusta koko maailmassa.

Vuonna 2022 EU ja jäsenvaltiot varmistivat, että kaikenikäiset oppijat voivat hankkia sellaisia tietoja ja taitoja, jotka antavat heille mahdollisuuden elää kestävämmin ja selviytyä muuttuvilla työmarkkinoilla digiaikakaudella. Neuvoston suosituksessa vihreää siirtymää ja kestävää kehitystä koskevasta oppimisesta ja eurooppalaisessa kestävän kehityksen osaamiskehyksessä samoin kuin meneillään olevassa digitaalista koulutusta ja osaamista koskevassa jäsennellyssä vuoropuhelussa käsitellään EU:n kasvavia osaamistarpeita vihreän ja digitaalisen siirtymän yhteydessä.

On varmistettava, että Euroopan työvoimalla on oikeanlaiset taidot nykyaikaiseen, resurssitehokkaaseen ja kilpailukykyiseen talouteen siirtymiseksi. Kesäkuussa neuvosto antoi suosituksen työikäisten aikuisten koulutustarpeiden tukemisesta. Suosituksessa ehdotetaan, että jäsenvaltiot perustavat yksilöllisiä oppimistilejä keinona parantaa koulutuksen saatavuutta ja pitää työntekijät työelämässä. Tavoitteena on lisätä vuosittain koulutukseen osallistuvien henkilöiden määrää.

Neuvosto antoi myös suosituksen oikeudenmukaisesta siirtymisestä ilmastoneutraaliuteen ja kehotti jäsenvaltioita hyväksymään toimenpiteitä, joilla puututaan ilmasto-, energia- ja ympäristöpolitiikan työllisyys- ja sosiaalisiin näkökohtiin. Näihin toimenpiteisiin kuuluu laadukasta, kohtuuhintaista ja osallistavaa koulutusta ja elinikäistä oppimista sekä yhtäläisiä mahdollisuuksia koskeva kattava toimenpidepaketti.

Euroopan osaamisohjelmaan kuuluvan osaamissopimuksen tavoitteena on saattaa julkiset ja yksityiset organisaatiot yhteen helpottamalla laajamittaisten osaamiskumppanuuksien luomista ja kannustamalla niitä sitoutumaan konkreettisesti aikuisten täydennys- ja uudelleenkoulutukseen. Vuonna 2022 osaamissopimukseen oli liittynyt jo 1 000 jäsentä, jotka sitoutuvat tarjoamaan konkreettisia koulutusmahdollisuuksia työntekijöille eri puolilla Eurooppaa. Sitoumuksia on kerätty 6 miljoonan ihmisen kouluttamista varten. Lisäksi Erasmus+ -ohjelmasta ja muista EU:n ohjelmista myönnetään merkittävästi rahoitusta EU:n tason aloitteisiin ja koulutusuudistuksiin kansallisella ja paikallisella tasolla.

Lokakuussa komissio hyväksyi ehdotuksen vuoden 2023 nimeämisestä Euroopan osaamisen teemavuodeksi. Sen avulla annetaan yhdessä Euroopan parlamentin, jäsenvaltioiden sekä julkisten ja yksityisten toimijoiden kanssa uutta pontta elinikäiseen oppimiseen EU:ssa, autetaan ihmisiä hankkimaan laadukkaiden työpaikkojen edellyttämiä taitoja ja annetaan yrityksille mahdollisuus korjata osaamisvajettaan. Eurooppalaisen työvoiman täyden potentiaalin hyödyntämiseksi keskitytään entistä enemmän naisiin ja nuoriin sekä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleviin.

Toimenpiteiden tehostaminen tasa-arvon unionin luomiseksi

Komissio jatkoi vuonna 2022 monien erilaisten tasa-arvostrategioidensa toteuttamista. Strategioissa käsitellään sukupuolten tasa-arvoa (myös samapalkkaisuutta), rasismin torjuntaa, antisemitismiä, romaneihin kohdistuvaa syrjintää, hlbtiq-yhteisöä ja vammaisten henkilöiden oikeuksia.

Sukupuolten tasa-arvo

Komission antamassa vuoden 2022 kertomuksessa sukupuolten tasa-arvosta EU:ssa tarkastellaan tärkeimpiä aloitteita, joilla on edistetty naisten ja miesten tasa-arvoa viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana sukupuolten tasa-arvostrategian 2020–2025 keskeisillä aloilla.

Kesäkuussa 2022 saavutettiin historiallinen sopimus sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta EU:n yrityksissä, kun annettiin direktiivi sukupuolijakauman tasapainottamisesta yhtiöiden hallintoelimissä ja Euroopan parlamentti hyväksyi sen kaikilta osin. EU:n pörsseissä noteeratuissa EU:n yrityksissä vähintään 40 prosenttia toimivaan johtoon kuulumattomista johtajista ja 33 prosenttia kaikista johtajista on oltava aliedustetun sukupuolen edustajia. Direktiivissä säädetään myös selkeistä ja läpinäkyvistä nimitysmenettelyistä.

Joulukuussa parlamentti ja neuvosto pääsivät poliittiseen yhteisymmärrykseen palkkauksen läpinäkyvyyttä edistävistä toimenpiteistä komission vuonna 2021 tekemän ehdotuksen pohjalta. Uusilla säännöillä parannetaan läpinäkyvyyttä ja naisten ja miesten samapalkkaisuuden periaatteen tehokasta täytäntöönpanoa sekä oikeussuojan saatavuutta palkkasyrjinnän uhreille.

Jos sukupuolten välinen kuilu kurotaan umpeen, maailmantaloudessa voidaan saavuttaa 26 prosentin kasvu.

26
prosentin kasvu

Lähde: The power of parity: How advancing women’s equality can add $12 trillion to global growth.

joka viides

Vähintään joka viides milleniaali kokee, että häntä syrjitään koko ajan tai usein hänen taustansa vuoksi. Syyksi mainittiin useimmiten rotu ja etninen alkuperä.

Lähde: The Deloitte Global 2021 Millennial and Gen Z Survey.

Panostus naisiin ja tyttöihin EU:ssa ja muualla maailmassa

• Sukupuolten tasa-arvolla on nyt keskeinen sija EU:n uudessa talousarviossa, NextGenerationEU-välineessä ja EU:n ulkoisen toiminnan rahoituksessa
• Jäsenmaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmissa yli 100 erilaista sukupuolten tasa-arvoa koskevaa aloitetta
• 1,55 miljardin euron rahoitus vuosina 2021–2027 EU:n kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmasta
• 500 miljoonan euron rahoitus EU:n ja YK:n maailmanlaajuisen Spotlight-aloitteen puitteissa
• Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen aloitteista 85 prosentilla edistetään sukupuolten tasa-arvoa

Sukupuoleen perustuvan väkivallan torjunta

Komissio ehdotti kansainvälisenä naistenpäivänä maaliskuussa 2022 EU:n laajuisia sääntöjä naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumiseksi. Ehdotetulla direktiivillä kriminalisoitaisiin raiskaus suostumuksen puuttumisen perusteella, naisten sukuelinten silpominen ja verkkoväkivalta, kuten intiimien kuvien jakaminen ilman suostumusta, verkkoahdistelu, verkkohäirintä ja verkossa tapahtuva väkivaltaan tai vihaan yllyttäminen.

Ehdotetuilla säännöillä parannetaan uhrien oikeussuojan saatavuutta ja kannustetaan jäsenvaltioita ottamaan käyttöön keskitettyjen palvelupisteiden järjestelmä, jossa kaikki tuki- ja suojelupalvelut sijaitsisivat samassa paikassa.

Sääntöjen mukaan uhrin olisi voitava myös hakea korvausta rikosoikeudellisen menettelyn yhteydessä. Ehdotuksessa vaaditaan uhreille riittävää ja heidän tarpeensa huomioon ottavaa suojelua ja tukea esimerkiksi maksuttomien auttavien puhelinten ja raiskauskriisikeskusten kautta. Lisäksi siinä säädetään kohdennetusta tuesta ryhmille, joilla on erityistarpeita tai jotka ovat vaarassa, mukaan lukien aseellista selkkausta pakenevat naiset.

Huolehtiva EU

Kaikilla on oikeus kohtuuhintaisiin hoitopalveluihin varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta pitkäaikaishoitoon ja yhteisöperustaisiin palveluihin. Varhaiskasvatukseen osallistumisella on myönteinen vaikutus lapsen kehitykseen, ja se auttaa pienentämään sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden riskiä koko elämän ajan. Pitkäaikaishoito antaa henkilöille, jotka korkean iän, sairauden tai vammaisuuden vuoksi ovat riippuvaisia avusta päivittäisissä toiminnoissa, mahdollisuuden säilyttää itsenäisyytensä ja elää arvokasta elämää. Monille nämä palvelut eivät kuitenkaan vieläkään ole kohtuuhintaisia tai niitä ei ole saatavilla tai niitä ei pystytä käyttämään.

Komissio hyväksyi vuonna 2022 eurooppalaisen hoito- ja hoivastrategian. Strategia edistää hoidon ja hoivan saajien hyvinvointia, sukupuolten tasa-arvoa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Sen kunnianhimoisena tavoitteena on parantaa kohtuuhintaisen ja laadukkaan pitkäaikaishoidon saatavuutta. Lisäksi siinä tarkistetaan neuvoston Barcelonassa, Espanjassa, asettamia varhaiskasvatusta koskevia tavoitteita Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman mukaisesti.

Hoitoon ja hoivaan investoiminen on tärkeää osaajien houkuttelemiseksi hoitoalalle ja heidän pitämisekseen alalla, jota usein leimaavat vaikeat työolot ja matalat palkat, sekä työvoimapulan ratkaisemiseksi ja alan taloudellisen ja työpaikkojen luomiseen liittyvän potentiaalin hyödyntämiseksi. Investoinneilla voidaan lisätä myös naisten osallistumista työmarkkinoille. Naiset kantavat edelleen pääosan hoitovastuusta, sillä naisten osuus virallisesta hoivatyövoimasta on 90 prosenttia, ja 7,7 miljoonaa naista on työelämän ulkopuolella hoitovelvollisuuksien vuoksi. Toimiva hoito- ja hoiva-ala voisi tasoittaa sukupuolten epätasa-arvoa, kuten naisten ja miesten palkka- ja eläke-eroja.

Näihin kysymyksiin vastaamiseksi komissio ehdottaa konkreettisia toimenpiteitä, joilla tuetaan jäsenvaltioita laadukkaiden ja kohtuuhintaisten hoitopalvelujen saatavuuden parantamisessa siten, että samalla parannetaan hoitoa antavien työoloja ja työ- ja yksityiselämän tasapainottamista.

Kaikkien jäsenvaltioiden oli aloitettava elokuussa 2022 työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevien uusien EU:n sääntöjen soveltaminen.

Lähes 90 prosenttia virallisesta hoivatyövoimasta on naisia.

7,7 miljoonaa naista ei ole työelämässä palkattomien hoitovelvoitteiden vuoksi.

Hoivaan investoiminen voi luoda 13,6 miljoonaa uutta työpaikkaa EU:ssa vuoteen 2030 mennessä.

Vuonna 2019 vain 27 prosenttia köyhyys- ja syr­jäy­ty­mis­vaa­ras­sa olevista lapsista osallistui var­hais­kas­va­tuk­seen. Koko lapsiväestöstä osallistui 35 prosenttia.

Noin kolmannes pitkäaikaishoitoa tarvitsevista kotitalouksista ei käytä kotihoitopalveluja, koska niihin ei ole varaa.

Kuvat © Adobe Stock

---

Hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskevan strategian 2020–2025 täytäntöönpano

EU antoi uudet suuntaviivat hlbtiq-henkilöiden yhdenvertaisuutta edistäville strategioille ja toimintasuunnitelmille. Ne auttavat jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä hlbtiq-yhteisöjensä yhdenvertaisuuden varmistamiseksi. Suuntaviivoihin sisältyy yhdenvertaisuuden edistämistä koskevien selkeiden tavoitteiden asettaminen, samalla kun keskitytään hlbtiq-yhteisön haavoittuvimpiin jäseniin ja varmistetaan heidän suojelunsa tehokkain oikeudellisin keinoin.

Komissio hyväksyi myös ehdotuksen vanhemmuuden tunnustamisen yhdenmukaistamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa. Tavoitteena on suojella lasten perusoikeuksia ja taata oikeusvarmuus perheille (ks. 5 luku).

Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia 2021–2030

Vammaisilla henkilöillä, kuten kaikilla muillakin, on oikeus täysimääräiseen osallistumiseen kaikilla elämänaloilla. Joillakin osa-alueilla saavutetusta edistyksestä huolimatta jäljellä on vielä monia esteitä. Vain puolet vammaisista on työelämässä, kun vastaava osuus muusta väestöstä on kolme neljästä. Vuonna 2021 EU:n väestöön kuuluvista vähintään 16-vuotiaista henkilöistä, joilla on jokin vamma (suoritusrajoite), 29,7 prosenttia oli köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa, kun taas muun väestön osalta tämä osuus oli vain 18,8 prosenttia.

Komissio julkaisi vuonna 2022 seurantapuitteet, joiden avulla on mahdollista seurata edistymistä vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan strategian 2021–2030 kaikissa 64 toimenpiteessä. Strategian kaksi lippulaiva-aloitetta on jo toteutettu: on perustettu vammaisfoorumi, jonka puitteissa EU:n jäsenvaltiot, kansalaisyhteiskunta ja laitokset tekevät yhteistyötä strategian tavoitteiden saavuttamiseksi, ja komissiolle on laadittu uusi henkilöstöstrategia, johon sisältyvillä toimenpiteillä edistetään moninaisuutta ja vammaisten henkilöiden osallistamista.

Vammaisten henkilöiden työllisyyspaketti, jonka tavoitteena on parantaa vammaisten työmarkkinatuloksia, käynnistettiin syyskuussa. Paketilla autetaan kehittämään kansallisia toimintapolitiikkoja, joilla vammaiset henkilöt saadaan mukaan vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen.

Arvoista ja avoimuudesta vastaava komission varapuheenjohtaja Věra Jourová ja tasa-arvoasioista vastaava komissaari Helena Dalli jakoivat komission ja Euroopan vammaisfoorumin järjestämässä Euroopan vammaisten päivän konferenssissa vuoden 2023 Esteetön kaupunki -palkinnot, joilla annetaan tunnustusta kaupungeille, jotka ovat toteuttaneet toimia esteettömyyden parantamiseksi ja vammaisten henkilöiden osallistumisen lisäämiseksi. Ruotsin Skellefteå palkittiin innovatiivisesta lähestymistavastaan ja pitkän aikavälin sitoutumisestaan julkisten tilojen ja liikenneinfrastruktuurin esteettömyyden parantamiseen.

Myös EU:n vammaisfoorumi voidaan mainita elimenä, jossa sidosryhmät voivat jakaa kokemuksia ja hyviä käytäntöjä, oppia toisiltaan ja tehdä yhteistyötä.

© Adobe Stock

Aidosti rasisminvastainen Euroopan unioni

Osana EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelmaan kuuluvia toimenpiteitä komissio järjesti maaliskuussa 2022 toisen Euroopan rasisminvastaisen huippukokouksen yhdessä EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden, kansalaisyhteiskunnan, tasa-arvoelinten ja ruohonjuuritason järjestöjen kanssa. Toimintasuunnitelman käynnistämisen jälkeen jäsenvaltioita on pyydetty laatimaan rasisminvastaisia kansallisia suunnitelmia. Huippukokouksessa oli tilaisuus keskustella suunnitelmien toteuttamisen edistymisestä ja erityisesti yhteisistä ohjaavista periaatteista, jotka tukevat rasisminvastaisten kansallisten toimintasuunnitelmien valmistelua ja toteuttamista.

Komissio laati yhdessä jäsenvaltioiden kanssa myös arviointikertomuksen romaneja koskevista kansallisista strategiakehyksistä. Sen taustalla on uusi romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskeva EU:n strategiakehys, ja siinä analysoitiin jäsenvaltioiden tekemiä sitoumuksia ja annettiin ohjeita tarvittavien parannusten tekemiseksi.

EU on jatkanut työtään rasististen ja muukalaisvihamielisten viharikosten ja vihapuheen torjumiseksi ja sen varmistamiseksi, että viharikosten ja vihapuheen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin tehty puitepäätös saatetaan asianmukaisesti osaksi kansallisia lainsäädäntöjä ja pannaan täytäntöön, myös rikkomusmenettelyjen avulla.

Antisemitismin torjunta

Komissio on aloittanut kaikkien aikojen ensimmäisen antisemitismin torjuntaa ja juutalaisen elämäntavan vaalimista koskevan EU:n strategian (2021–2030) täytäntöönpanon. Neuvosto antoi maaliskuussa 2022 päätelmät rasismin ja antisemitismin torjunnasta ja kehotti jäsenvaltioita laatimaan kansallisia antisemitismin vastaisia strategioita vuoden 2022 loppuun mennessä. Jäsenvaltioita pyydettiin myös käyttämään oikeudellisesti sitomattomia antisemitismin sekä holokaustin kieltämisen ja vääristämisen alustavia määritelmiä, jotka holokaustin muistoa kunnioittava kansainvälinen liitto on hyväksynyt.

Ensimmäiset EU:n monimuotoisuuspalkinnot

Komissio julkisti huhtikuussa 2022 ensimmäiset Euroopan osallisuuden ja monimuotoisuuden pääkaupunkien palkintojen saajat. Palkinnoilla pyritään tuomaan esiin eri puolilta EU:ta kaupunkeja ja alueita, jotka näyttävät esimerkkiä osallisuutta edistävässä politiikassa. Viidestä eri jäsenvaltiosta tulevat voittajat saivat tunnustusta työstään oikeudenmukaisempien yhteiskuntien rakentamiseksi edistämällä monimuotoisuutta ja osallisuutta sukupuolen, rodun ja etnisen alkuperän, uskonnon ja vakaumuksen, vammaisuuden, iän, hlbtiq-henkilöiden oikeuksien ja romanien integraation osalta.

Vuosittain jaettavat Euroopan osallisuuden ja moninaisuuden pääkaupunkien palkinnot ovat osa EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelmaa 2020–2025 ja edistävät osaltaan komission työtä todellisen tasa-arvon unionin saavuttamiseksi. Voittajat julkistettiin vuoden 2022 monimuotoisuuden eurooppalaisen teemakuukauden aikana. Teemana oli ”siltojen rakentaminen”, ja liike-elämän, tiedemaailman, kansalaisjärjestöjen ja komission edustajat keskustelivat siitä, miten voitaisiin rakentaa osallistavia työpaikkoja ja luoda tehokasta ja intersektionaalista osallistamis- ja monimuotoisuuspolitiikkaa, jolla voidaan puuttua samanaikaisesti useisiin syrjinnän osa-alueisiin.

VIDEO Ensimmäisten Euroopan osallisuuden ja monimuotoisuuden pääkaupunkien palkintojen voittajat kertovat kilpailun vaikutuksista paikallisella tasolla, omista vaikuttimistaan ja tasa-arvoisemman ja osallistavamman Euroopan tavoittelemiseen liittyvistä yleisistä hyödyistä.

Johdanto

Vuosi toi mukanaan kasvavaa epävarmuutta. EU pysyi kuitenkin monenvälisyyden liikkeellepanevana voimana ja johtoroolissa maailmanlaajuisissa haasteissa. Se noudatti kunnianhimoista naapuruuspolitiikkaa, osoitti solidaarisuutta ja kehitti kokonaisvaltaisia kumppanuuksia rauhan, vakauden, demokratian ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi ja edistämiseksi maailmassa.

EU ja sen jäsenvaltiot ryhtyivät yhtenäisinä määrätietoisiin toimiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja aiheutettua myös elintarvike- ja energiakriisin. Ne antoivat Ukrainalle humanitaarista ja hätäapua sekä taloudellista, operatiivista ja sotilaallista tukea (ks. 1 luku).

EU:n jäsenvaltiot vahvistivat myös sitoumuksensa kantaa yhteisten etujen ja arvojen suojelemiseksi enemmän vastuuta Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta tiiviissä yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

Turvallisuus ja puolustus

Parantaakseen EU:n kykyä suojella kansalaisiaan, arvojaan ja etujaan sekä edistääkseen kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta neuvosto hyväksyi strategisen kompassin, jonka EU-johtajat hyväksyivät maaliskuussa 2022. Sen tavoitteena on Versailles’n julistuksen mukaisesti lisätä investointeja, ottaa käyttöön innovatiivisia ja kriittisiä teknologioita ja edistää Euroopan puolustusmarkkinoiden yhdentymistä ja kilpailukykyä. Sen myötä kasvatetaan EU:n puolustusbudjettia ja parannetaan suorituskykyjen ja teknologian standardoinnin koordinointia jäsenvaltioiden välillä.

EU:n ja Naton yhteistyöllä on edelleen olennainen vaikutus Euroopan vakauteen ja turvallisuuteen. Kaksi EU:n jäsenvaltiota haki vuonna 2022 Naton jäsenyyttä, kun Suomi ja Ruotsi luopuivat pitkäaikaisesta sotilaallisen liittoutumattomuuden periaatteestaan.

Tanska puolestaan päätti vuoden aikana osallistua muiden 26 jäsenvaltion tavoin yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan, mikä parantaa entisestään EU:n valmiuksia johtoasemaan rauhanturvaoperaatioissa, konfliktien ehkäisemisessä ja kansainvälisen turvallisuuden vahvistamisessa.

Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan (ks. 1 luku) todennäköiset pitkäaikaisvaikutukset Euroopan ja maailman turvallisuusjärjestykseen edellyttävät entistä tiiviimpää yhteistyötä esimerkiksi YK:n, Naton, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön, Afrikan unionin ja Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) kanssa.

Epävarma globaali ympäristö edellyttää uhka-analyysia, mikä vuoksi neuvosto hyväksyi Euroopan unionin strategisen kompassin. Sen strategia ja toimintasuunnitelma perustuvat neljään pääpilariin: yhteistyö yhteisissä uhkissa, nopea ja päättäväinen toiminta kriisitilanteissa, investoinnit suorituskykyihin ja teknologioihin sekä suojaaminen uhkilta ja EU-kansalaisten suojelu.

Euroopan rauhanrahasto tarjosi Ukrainalle sotilaskalustoa ja turvallisuusinfrastruktuuria, millä on ollut ratkaiseva merkitys Ukrainan puolustukselle. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun EU toimitti jollekin maalle tappavia välineitä hyökkäystä vastaan puolustautumista varten. EU antoi Euroopan rauhanrahaston kautta apua myös muille kumppanimaille, kuten Moldovalle, Mosambikille, Nigerille, Somalialle ja Länsi-Balkanin maille, sekä tuki sen kautta Afrikan unionia.

EU käynnisti myös Ukrainaa tukevan Euroopan unionin sotilaallisen avustusoperaation, jolla parannetaan Ukrainan asevoimien valmiuksia puolustaa Ukrainan alueellista koskemattomuutta sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä ja estää Venäjän ja muiden mahdollisten tahojen tulevia sotilaallisia hyökkäyksiä ja vastata niihin.

EU ja sen jäsenvaltiot ottivat nopeasti käyttöön Euroopan monialaisen rikosuhkien torjuntafoorumin, jonka tarkoitus on varmistaa, etteivät rikolliset pääse hyödyntämään Ukrainassa käynnissä olevaa sotaa. Moldovaan perustettiin EU:n sisäisen turvallisuuden ja rajaturvallisuuden tukikeskus.

EU antoi operatiivista ja taloudellista tukea etulinjan maille (ks. 1 luku). Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex) avustaa paikallisia viranomaisia EU:n Venäjän ja Ukrainan vastaisilla rajoilla suurten pakolaismäärien vastaanottamisessa. Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto (Europol) tekee tiivistä käytännön yhteistyötä kaikkien jäsenvaltioiden kanssa ehkäistäkseen ja torjuakseen rikoksia, kuten ihmis- ja asekauppaa, rahanpesua ja työvoiman hyväksikäyttöä.

Euroopan naapuruuspolitiikka ja laajentumisneuvottelut

Länsi-Balkan ja Turkki

EU pysyi sitoutuneena alueen eurooppalaiseen tulevaisuuteen ja aloitti heinäkuussa neuvottelut Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa. Lisäksi se myönsi joulukuussa Bosnia ja Hertsegovinalle ehdokasmaan aseman.

Vuoden 2022 laajentumispakettiin sisältyi yksityiskohtainen katsaus Länsi-Balkanin 30 miljardin euron talous- ja investointisuunnitelman täytäntöönpanoon osana Global Gateway -strategiaa (ks. jäljempänä). Tavoitteena on kaventaa EU:n ja Länsi-Balkanin välistä sosioekonomista kuilua ja parantaa alueen energiaturvallisuutta.

Euroopan komissio vahvisti suosittelevansa viisumijärjestelmän poistamista Kosovon osalta. (Nimitys ”Kosovo” ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.) Montenegron ja Serbian kanssa käytävissä EU-jäsenyysneuvotteluissa jatkettiin säännöllistä vuoropuhelua sekä poliittisella että teknisellä tasolla.

Ensimmäinen EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokous pidettiin 6. joulukuuta Tiranassa Albaniassa, ja se oli tärkeä tilaisuus vahvistaa uudelleen Länsi-Balkanin kumppanimaiden jäsenyysnäkymät. Komissio ilmoitti miljardin euron energiatukipaketista, jolla autetaan Länsi-Balkanin maita selviytymään energiakriisistä ja edistetään niiden siirtymistä puhtaaseen energiaan. Huippukokouksessa pantiin tyytyväisyydellä merkille EU:n ja Länsi-Balkanin teleoperaattoreiden yhteinen julkilausuma EU:n ja Länsi-Balkanin alueiden välisten verkkovierailumaksujen tulevasta alentamisesta sekä kumppanimaiden sitoumus mukautua EU:n viisumipolitiikkaan.

EU jatkoi korkean tason vuoropuheluaan Turkin kanssa tietyistä molemmille tärkeistä asioista, kuten ilmastonmuutoksesta ja muuttoliikkeestä. Myös tiivis kauppayhteistyö jatkui.

Itäinen kumppanuus

EU myönsi Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2022 tekemällä päätöksellä Moldovalle ja Ukrainalle ehdokasmaan aseman ja tunnusti Georgian jäsenyysnäkymät.

EU jatkoi kunnianhimoisen talous- ja investointisuunnitelmansa täytäntöönpanoa osana Global Gateway -strategiaa (ks. jäljempänä) koko itäisen kumppanuuden alueella tukeakseen pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja edistääkseen vihreää ja digitaalista siirtymää.

EU investoi itäisen kumppanuuden maihin 2,3 miljardia euroa, joilla pyritään vivuttamaan jopa 17 miljardin euron investoinnit eri aloille. Tähän sisältyy digitaalisia yhteyksiä koskevia hankkeita, kuten valokuitukaapelin asentaminen Mustanmeren alitse ja nopean laajakaistainfrastruktuurin kehittäminen. Tärkeitä kysymyksiä ovat myös matkustaja- ja tavaraliikenteen reitit Kaukasian ja EU:n välillä.

Energia-alan yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittaminen Azerbaidžanin kanssa vahvisti EU:n energiaturvallisuutta ja Azerbaidžanin vihreää siirtymää.

Valko-Venäjällä vuonna 2020 pidetyt vilpilliset presidentinvaalit ja hallinnon osallistuminen Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan johtivat siihen, että EU lisäsi Valko-Venäjän hallintoon kohdistuvia pakotteitaan. EU osoittaa kuitenkin edelleen tukea ja solidaarisuutta Valko-Venäjän kansalle sekä maassa että maanpaossa.

Eteläinen naapurialue

Eteläisen naapurialueen talous- ja investointisuunnitelman täytäntöönpano osana Global Gateway -strategiaa (ks. jäljempänä) on edennyt hyvin, ja vihreän siirtymän ja ilmastokestävyyden painopistealoilla on tekeillä tärkeitä hankkeita. Vuonna 2022 sidottiin 30 miljardia euroa eteläisellä naapurialueella tehtäviin investointeihin, pääasiassa uusiutuvan energian infrastruktuuriin.

EU ja Egypti tehostivat marraskuussa yhteistyötään puhtaaseen energiaan siirtymisessä allekirjoittamalla yhteisymmärryspöytäkirjan uusiutuvaa vetyä koskevasta strategisesta kumppanuudesta.

Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaa vastaan oli monia kielteisiä vaikutuksia eteläisissä naapurimaissa. Vaikutukset tuntuivat eniten maissa, jotka ovat rakenteellisesti riippuvaisia elintarvikkeiden tuonnista ja joiden sosioekonomiset olot olivat heikentyneet jo covid-19-pandemian aikana.

Komissio tuki kumppanimaiden selviytymiskykyä muun muassa talouden elvyttämiseen, sosiaaliseen suojeluun, työpaikkojen luomiseen ja maatalouteen liittyvillä ohjelmilla. Eteläiselle naapurialueelle myönnettiin EU:n tukea elintarvike- ja palautumistukivälineen kautta 225 miljoonaa euroa sellaisten elintarvikekriisien vaikutusten lieventämiseksi, joita saattaa syntyä, koska maat ovat voimakkaasti riippuvaisia elintarvikkeiden tuonnista ja tuonti on häiriintynyt Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vuoksi (ks. jäljempänä ”Ruokaturva”).

Kansainväliset kumppanuudet ja humanitaarinen apu

Global Gateway

EU jatkoi vuonna 2022 Global Gateway -strategiansa käyttöönottoa. Sillä voidaan tarjota myönteisesti ja kestävästi vaikuttavaa rahoitusta investointeihin ympäri maailmaa. Strategia käynnistettiin vuoden 2021 lopulla, ja sillä on tarkoitus tukea suuria investointeja kovan ja pehmeän infrastruktuurin hankkeisiin. Sillä pyritään edistämään älykkäitä, puhtaita ja turvallisia yhteyksiä digitaali-, energia- ja liikennealoilla sekä vahvistamaan terveydenhuolto-, koulutus- ja tutkimusjärjestelmiä.

EU ja sen jäsenvaltiot, kehityspankit ja rahoituslaitokset pyrkivät saamaan Team Europe -lähestymistavalla liikkeelle 300 miljardin euron investoinnit kumppanimaihin vuoteen 2027 mennessä. Ensimmäinen merkittävä Afrikan ja Euroopan Global Gateway -investointipaketti käynnistettiin helmikuussa pidetyssä EU:n ja Afrikan unionin huippukokouksessa. Sen arvo on 150 miljardia euroa.

Investointipaketin ensimmäisenä täytäntöönpanovuotena tehtiin tärkeitä investointeja, joilla parannetaan EU:n ja kumppanimaiden digitaalisia yhteyksiä sekä vedenalaisten datakaapeleiden että maanpäällisten yhteyksien avulla, lisätään uusiutuvan energian tuotantoa investoimalla aurinkovoimaloihin ja tuulipuistoihin sekä lisätään rokotteiden, lääkkeiden ja terveysteknologioiden saatavuutta ja valmistuskapasiteettia.

EU ja sen jäsenvaltiot ovat Team Europe -kokonaisuutena edelleen maailman johtavia julkisen kehitysavun antajia. Niiden antaman avun määrä oli vuonna 2021 (viimeisimmät saatavilla olevat tiedot) 71,6 miljardia euroa, mikä on 41 prosenttia koko maailman kehitysavusta. Yhdessä ne antavat myös yli puolet kaikesta maailmanlaajuisesta koulutusalan avusta ja tukevat koulutusalaa yli sadassa maassa eri puolilla maailmaa. EU on pysynyt edelläkävijänä YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman ja sen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa.

EU:n ja ASEAN:in suhteiden luomisesta tuli vuonna 2022 kuluneeksi 45 vuotta. Merkkipaalua juhlistavassa huippukokouksessa EU ja sen jäsenvaltiot ilmoittivat mobilisoivansa osana Global Gateway -aloitetta Team Europe -lähestymistavalla 10 miljardia euroa infrastruktuuri-investointien nopeuttamiseen ASEAN-maissa. Indopasifista aluetta varten määritettiin useita lippulaivahankkeita, kuten kestävien yhteyksien Team Europe -aloite.

Team Europe oli vuoden 2021 loppuun mennessä jo mobilisoinut 53,7 miljardia euroa ja maksanut 47,7 miljardia euroa kumppanimaiden tukemiseksi pandemian ja sen seurausten torjunnassa. EU ja sen jäsenvaltiot pysyivät vuonna 2022 kärjessä kansainvälisessä covid-19-solidaarisuudessa jaettuaan kumppanimaille 502,2 miljoonaa rokoteannosta. Näistä 422 miljoonaa rokoteannosta jaettiin COVAX-mekanismin kautta (EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta 1,1 miljoonaa rokoteannosta) ja 80,2 miljoonaa rokoteannosta kahdenvälisesti (EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta 38 miljoonaa rokoteannosta).

EU myönsi 300 miljoonaa euroa lisärahoitusta rokotteiden käyttöönoton nopeuttamiseen useissa, lähinnä Afrikan, maissa ja vielä 100 miljoonaa euroa terveydenhuoltojärjestelmien vahvistamiseen sekä diagnoosin ja hoidon saatavuuden parantamiseen. Maailmanlaajuisten terveysalan valmiuksien vahvistamiseksi EU auttoi uuden kansainvälisen rahaston perustamisessa pandemioiden ehkäisyä sekä niihin varautumista ja reagointia varten. Se aikoo rahoittaa hanketta 427 miljoonalla eurolla.

Rokotteiden, lääkkeiden ja terveysteknologioiden valmistusta ja saatavuutta Afrikassa koskevan Team Europe -aloitteen toteutus edistyi vuonna 2022, ja vastaavanlaisista tukitoimista Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella ilmoitettiin. Tämä täydentää ja vahvistaa entisestään EU:n sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen sosiaalista, taloudellista ja tiedeyhteistyötä.

EU on myös esittänyt strategian jäsenvaltioidensa ja Persianlahden yhteistyöneuvoston välisen kumppanuuden vahvistamiseksi keskeisillä politiikan aloilla, joita ovat energia, vihreä siirtymä ja ilmastonmuutos, kauppa ja talouden monipuolistaminen, alueellinen vakaus ja maailmanlaajuinen turvallisuus, humanitaariset ja kehityshaasteet sekä tiiviimmät ihmisten väliset yhteydet. EU jatkaa tehostettua yhteistyötä kehitysapua antavien arabimaiden kanssa yhteisillä painopistealoilla.

Humanitaarinen apu ja pelastuspalvelu

EU on helpottanut 30 viime vuoden aikana miljoonien kriisitilanteissa eniten kärsineiden ihmisten tilannetta yli 110 maassa. Komissio myönsi vuonna 2022 humanitaarista apua 2,2 miljardilla eurolla kiireellisimpiin tarpeisiin ympäri maailmaa. Joka seitsemäs EU:n humanitaarisen avun euro kohdennetaan vähäiselle huomiolle jääneisiin kriiseihin, kuten Sahelin alueen nälänhätään.

Komissio jatkoi myös humanitaarista apua Turkissa oleville 4 miljoonalle, pääasiassa Syyriasta tulleelle pakolaiselle. Turkin hätätilanteiden sosiaalista turvaverkkoa koskevaa ohjelmaa varten oli jo vuoden 2021 lopussa luvattu 325 miljoonaa euroa, ja kun EU korotti summaa 50 miljoonalla eurolla, sen humanitaarisen avun kokonaisrahoitus Turkille vuodesta 2012 lähtien nousi lähes 3,4 miljardiin euroon.

EU toimi puheenjohtajana Brysselissä 9. ja 10. toukokuuta 2022 järjestetyssä kuudennessa Syyrian ja sen lähialueen tulevaisuutta käsitelleessä konferenssissa, johon osallistui 55 maata ja 22 kansainvälistä järjestöä. Konferenssi on tärkein Syyrian ja sen lähialueen varainkeruutapahtuma, jolla saatiin kokoon lupaukset yhteensä yli 6,4 miljardin euron avusta Syyriassa ja sen naapurimaissa oleville syyrialaisille.

Vuonna 2022 perustettiin uusi väline, Euroopan humanitaarisen avun valmiudet, jolla paikataan pääasiassa logistisia puutteita humanitaarisessa toiminnassa äkillisten luonnon tai ihmisen aiheuttamien katastrofien yhteydessä.

VIDEO Leipomoa autetaan aloittamaan toimintansa uudelleen sodan jälkeen Aleppossa Syyriassa maaliskuussa 2022.

Euroopan humanitaarisen toiminnan valmiuksia koskevalla aloitteella tuetaan humanitaarisia toimijoita ja pelastustyöntekijöitä toimittamalla näille varastoista apua hätämajoituksessa tarvittavien muiden tarvikkeiden kuin elintarvikkeiden ja veden, sanitaation ja hygienian aloilla, tarjoamalla terveys- ja logistiikka-asiantuntijoiden apua ja yhteisiä logistisia palveluja, esimerkkeinä Euroopan unionin humanitaarinen ilmasilta, Euroopan unionin humanitaarisen avun lentoreitit, viimeisen kuljetusvaiheen toimitukset, kuljetuspalvelut ja varastointi.

EU:n rahoittamat humanitaariset avustustoimet kattavat useita aloja, kuten ruokaturvan, terveydenhuollon, majoituksen ja koulutuksen järjestämisen hätätilanteissa, mutta myös suojelun muun muassa sukupuoleen perustuvalta väkivallalta. Avun antamisessa noudatetaan neljää humanitaarisen toiminnan perusperiaatetta, jotka ovat inhimillisyys, tasapuolisuus, puolueettomuus ja riippumattomuus.

EU on edelleen vakaasti sitoutunut edistämään kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamista, jotta se kykenisi täyttämään humanitaarisen avun tavoitteensa ja parantamaan humanitaaristen kumppaneidensa turvallisuutta, mutta kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkaukset ovat edelleen ongelma kaikkialla maailmassa.

EU:n mittava humanitaarinen apu Jemenille

Seitsemän vuotta kestäneen sodan jälkeen Jemeniä koettelee yksi maailman pahimmista humanitaarisista kriiseistä. Miljoonat jemeniläiset ovat joutuneet jättämään kotinsa ja kaiken omaisuutensa ja kärsivät aliravitsemuksesta. Ravinnon saanti on epävarmaa yli puolelle väestöstä. EU:n Jemenille antamaan humanitaariseen apuun kuuluu elintarvikeapua, terveydenhuoltoa, koulutusta, vedenjakelua ja majoitusta. Sillä parannetaan myös hygieniaoloja ruokapulasta tai konfliktista kärsivillä alueilla sekä kodeistaan paenneen väestön keskuudessa.

Afrikan sarvi

633 miljoonaa euroa (Team Europe)
Elintarvikepulaan, joka johtuu historiallisesta kuivuudesta, covid-19-pandemiasta ja Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan

Sahel ja Tšad-järven alue

954 miljoonaa euroa (EU ja sen jäsenmaat)
Akuutin ja pahenevan elintarviketurvattomuuden hillintään kaikkialla Afrikassa

Syyria ja sen lähialue

6,4 miljardia euroa
Vuoden 2022 Syyria-konferenssissa annetut sitoumukset yhteensä
EU ja sen jäsenmaat lupasivat 4,8 miljardia euroa. Ne ovat olleet alueen suurin avunantaja, sillä ne ovat antaneet humanitaarista ja selviytymiskykyä tukevaa apua vuodesta 2011 lähtien yhteensä 27,4 miljardilla eurolla.

Afganistan ja sen lähialue

Yli 115 miljoonaa euroa
Humanitaaristen järjestöjen tukemiseen (lisäksi rahoitusta Itä-Afganistanissa kesäkuussa 2022 tapahtuneen tuhoisan maanjäristyksen vuoksi)

Jemen

170 miljoonaa euroa
Konfliktista kärsiville
Sodan alettua vuonna 2015 EU on auttanut kriisissä yli 1,2 miljardilla eurolla, josta 862 miljoonaa euroa on ollut humanitaarista apua ja 407 miljoonaa euroa kehitysapua.

Myanmar/Burma

27 miljoonaa euroa
Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien yhteisöjen, kuten kotinsa jättäneiden ja konfliktista kärsivien, välittömiin tarpeisiin

Ruokaturva

Ukrainan viennin estäminen ja viljelmien tuhoaminen aiheuttivat merkittäviä elintarvikkeiden saatavuuteen ja hintaan liittyviä riskejä EU:n naapurialueilla, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä, mutta myös Aasiassa, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Tämä koski erityisesti vehnää, joka on peruselintarvike.

Maailmanlaajuisen elintarvikekriisin ratkaisemiseksi EU yhdisti Team Europe -lähestymistavan mukaisesti resurssinsa ja asiantuntemuksensa jäsenvaltioidensa ja rahoituslaitostensa kanssa tunnustaen samalla tarpeen toimia monenvälisesti yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

Osana elintarvikekriisiin liittyviä Team Europe -toimia EU mobilisoi 600 miljoonaa euroa lisää ruokaturvattomuudesta kärsivien Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden tukemiseen ja 225 miljoonaa euroa Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän tukemiseen. EU:n arvioitu kokonaistuki maailmanlaajuisen ruokaturvan ja elintarvikejärjestelmien parantamiseen kasvoi näin yli 8,3 miljardiin euroon vuoteen 2024 mennessä.

Euroopan unionin kokonaisrahoitusosuus maailmanlaajuiseen turvallisuuteen on 8,3 miljardia euroa seuraavasti: maailmanlaajuisesti 1,32 miljardia euroa, Saharan eteläpuolinen Afrikka 3,21 miljardia euroa, eteläinen naapurusto 1,12 miljardia euroa, Aasia ja Tyynenmeren alue 1,05 miljardia euroa, Länsi-Balkan ja Turkki 886 miljoonaa euroa, Latinalainen Amerikka ja Karibian alue 384 miljoonaa euroa ja itäinen naapurusto 294 miljoonaa euroa.

EU pyrki lisäämään elintarviketuotantoaan, helpottamaan elintarvikkeiden ja rehun kauppaa Ukrainasta ja vahvistamaan paikallista elintarviketuotantoa. Ukrainan maatalousviranomaisten pyynnöstä Ukrainan pääsy EU:n tuonti- ja vientimarkkinoille säilytettiin ja sitä helpotettiin joustavasti. EU:n ja Ukrainan solidaarisuuskaistat toimivat uusina logistiikkareitteinä Ukrainan yhdistämiseksi kauppakumppaneihin maailmalla (ks. 1 luku).

EU tuki myös YK:n Mustanmeren viljasopimusta, jolla helpotetaan viljan ja siihen liittyvien elintarvikkeiden ja lannoitteiden turvallista kauttakulkua Ukrainan Mustanmeren satamista muihin jakelusatamiin.

Sen ansiosta Ukrainasta vietiin touko-joulukuussa 2022 Ukrainan maatalousministeriön tietojen mukaan noin 29 miljoonaa tonnia maataloustuotteita. EU:n ja Ukrainan välisten solidaarisuuskaistojen ylläpitämiseen ja laajentamiseen osoitettiin joulukuussa vielä miljardi euroa lisää.

VIDEO EU:n ja Ukrainan solidaarisuuskaistat

Kauppa ja teknologia

Uudet välineet

EU on ottanut käyttöön useita uusia välineitä estääkseen sen, että muut maailmanvallat käyttävät kauppaa aseena. Vuonna 2022 otettiin käyttöön kansainvälisten julkisten hankintojen väline, jolla EU voi parantaa yritystensä pääsyä EU:n ulkopuolisille julkisten hankintojen markkinoille.

Euroopan parlamentissa ja Euroopan unionin neuvostossa edistyttiin pakottamistoimien vastaisen välineen toteuttamisessa. Välineen avulla EU voi torjua taloudellista pakottamista, jossa jokin EU:n ulkopuolinen maa pyrkii painostamaan EU:ta tai sen jäsenvaltioita tiettyihin politiikkavalintoihin. Väline antaa EU:lle mahdollisuuden määrätä vastatoimenpiteitä kauppaa tai investointeja koskevien tai muunlaisten rajoitusten muodossa.

Kauppakumppanuuksien voimasta annetulla tiedonannolla pyritään lisäksi tehostamaan EU:n kauppasopimusten vaikutusta kestävän kehityksen edistämiseen sekä ilmaston, ympäristön ja työntekijöiden oikeuksien suojeluun maailmanlaajuisesti. Uuteen lähestymistapaan sisältyy kauppapakotteiden käyttö vastauksena keskeisten ilmasto- ja työnormien rikkomiseen.

Sopimukset

EU ja Uusi-Seelanti saivat kesäkuussa päätökseen neuvottelut kauppasopimuksesta, joka sisältää kaikista EU:n tähänastisista kauppasopimuksista pisimmälle meneviä kestävyyttä koskevia sitoumuksia. Se avaa uusia mahdollisuuksia eurooppalaisille maanviljelijöille, yrityksille ja työntekijöille.

VIDEO EU ja Uusi-Seelanti allekirjoittivat vapaakauppasopimuksen kesäkuussa 2022.

Vuonna 2022 jatkettiin myös neuvotteluja kauppasopimuksista Australian ja Intian kanssa. Myös EU:n ja Mercosurin kauppasopimusta varten tehtiin teknistä ja oikeudellista työtä. Chilen kanssa päästiin poliittiseen sopimukseen kauppasopimusta koskevien neuvottelujen päätökseen saattamisesta.

EU allekirjoitti vuonna 2022 ensimmäisen kauppablokkien välisen kattavan lentoliikennesopimuksen kymmenen jäsenvaltiolta kattavan ASEAN:in kanssa. EU:n ja ASEAN:in jäsenvaltioissa on yhteensä yli 1,1 miljardia asukasta. Sopimuksella avataan markkinoita ja parannetaan suoria yhteyksiä. Se tuottaa taloudellisia etuja ja uusia mahdollisuuksia, kun EU:n ja ASEAN:in väliselle lentoliikenteelle vahvistetaan yhteiset säännöt. Tämä hyödyttää kuluttajia, lentoyhtiöitä ja lentoasemia. Sopimus pohjautuu tiukkoihin yhteisiin ympäristö-, työ- ja kilpailunormeihin sekä ilmailun turvallisuutta ja turvaamista koskeviin vaatimuksiin.

EU:n ja ASEAN:in lentoliikennesopimus

korvaa yli 140 kahdenvälistä lentoliikennesopimusta Kaakkois-Aasian maiden liiton jäsenmaiden kanssa.

Valtameret ja kalastus

Uusi Maailman kauppajärjestön sopimus haitallisten kalastustukien lopettamiseksi on tärkeä askel sen varmistamiseksi, että kalastustukien keskeiseksi tavoitteeksi otetaan koko maailmassa kestävyys ja että nämä tuet edistävät siten valtamerten suojelua. Sopimuksella kielletään tuet, jotka edistävät laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta sekä sääntelemättömän aavan meren kalastusta. Kiellettyjä ovat myös tuet, jotka kohdistuvat liikakalastettuihin kantoihin ilman kalastuksenhoitotoimenpiteitä kannan elvyttämiseksi terveelle tasolle.

VIDEO Maailman kauppajärjestön 12. ministerikokouksen tulokset: kalastustukia koskeva sopimus, kesäkuu 2022.

Lisäksi kansainvälistä valtamerten hallinnointia koskevassa EU:n yhteisessä tiedonannossa ehdotettiin toimenpiteitä, joilla valtameristä saataisiin turvallisia, suojattuja, puhtaita, terveitä ja kestävästi hoidettuja. EU teki esittämänsä ohjelman mukaisesti 52 vapaaehtoista sitoumusta, joiden arvo on jopa 7 miljardia euroa, mikä on konkreettinen osoitus EU:n globaalista johtoroolista maailman valtamerten suojelussa. Ohjelmalla on tärkeä rooli Euroopan vihreän kehityksen ohjelman meriosuuden toteuttamisessa. Siinä otetaan huomioon tärkeimmät kehityssuuntaukset, kuten ilmastonmuutoksen voimistuvat vaikutukset, biologisen monimuotoisuuden vaarallinen väheneminen ja muuttuneet geopoliittiset olosuhteet.

EU on sitoutunut vahvistamaan kansainvälistä valtamerten hallinnointikehystä maailmanlaajuisella ja alueellisella tasolla ja varmistamaan kestävyysperiaatteen mukaisen suhtautumisen valtameriin vuoteen 2030 mennessä. Tähän pyritään soveltamalla yhteisiin haasteisiin ja kumulatiivisiin vaikutuksiin koordinoitua ja täydentävää toimintamallia.

EU aikoo myös jatkaa pyrkimyksiä saada valtameristä turvallisia ja suojattuja alueita huolimatta lisääntyvästä kilpailusta kansainvälisillä vesillä ja monenvälisen yhteistyön haasteista.

Päivittämällä politiikkaansa EU vahvisti olevansa aktiivisesti sitoutunut vauhdittamaan YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteen 14 toteuttamista.

Digitaaliset kumppanuudet

EU ja Yhdysvallat vahvistivat kauppa- ja teknologianeuvoston vuoden 2022 ministerikokouksessa tukevansa avointa, maailmanlaajuista, yhteentoimivaa, luotettavaa ja turvallista internetiä, kuten vahvistetaan internetin tulevaisuutta koskevassa julkilausumassa ja digitaalisia oikeuksia ja periaatteita koskevassa eurooppalaisessa julistuksessa. Osapuolet keskustelivat myös yhteisten tekoälyä koskevien yhteisten periaatteiden täytäntöönpanosta ja sopivat laativansa yhteisen etenemissuunnitelman luotettavaa tekoälyä sekä riskinhallinnan arviointi- ja mittausvälineitä varten.

EU perusti vuonna 2022 kauppa- ja teknologianeuvoston myös Intian kanssa sekä digitaaliset kumppanuudet Japanin, Singaporen ja Etelä-Korean kanssa.

Johdanto

Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan komissio tekivät vuonna 2022 tiivistä yhteistyötä paitsi reagoidakseen hätätilanteisiin myös parantaakseen EU:n lainsäädäntöä ja tuottaakseen kansalaisilleen entistä parempia tuloksia. Kestävän elpymisen tiellä on edessä sekä mahdollisuuksia että haasteita, joten toimielinten on erittäin tärkeää toimia mahdollisimman tehokkaasti, EU:n tulevaisuus keskeisenä näkökohtana. Parempien tulosten tuottaminen EU:n kansalaisten hyväksi EU:n sääntöjä parantamalla on kaikkien EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden yhteinen tavoite ja niiden vastuulla.

Tärkeimmät aloitteet vuonna 2022

Toimielimet edistyivät vuoden aikana useiden tärkeiden aloitteiden käsittelyssä. Euroopan unionin neuvosto hyväksyi strategisen kompassin, joka on kunnianhimoinen toimintasuunnitelma EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Sillä myös helpotetaan EU-johtajien yhteisymmärryksen syntymistä Euroopan puolustusalan teknologisen perustan vahvistamisesta (ks. 8 luku).

Vihreän toimintasuunnitelman sekä kestävän ja osallistavan kasvun osalta Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät sopimukseen EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistamisesta, sosiaalisen ilmastorahaston perustamisesta ja uuden hiilirajamekanismin täytäntöönpanosta. Lisäksi ne pääsivät alustavaan yhteisymmärrykseen metsäkadon riskin pienentämisestä ja tekivät poliittisen sopimuksen yritysten kestävyysraportoinnista (ks. 3 luku).

Keskeisissä digitaalialan asiakokonaisuuksissa parlamentti ja neuvosto pääsivät poliittiseen yhteisymmärrykseen digipalvelusäädöksen ja digimarkkinasäädöksen laatimisesta sekä yleislatureita koskevasta uudesta lainsäädännöstä (ks. 4 luku).

Parlamentti ja neuvosto pääsivät poliittiseen yhteisymmärrykseen myös naisten johtokuntapaikkoja koskevasta direktiivistä, palkkauksen läpinäkyvyyttä koskevista toimenpiteistä ja vähimmäispalkkoja koskevasta direktiivistä (ks. 7 luku).

Neuvosto johti keskusteluja EU:n ulkosuhteista (ks. 8 luku) ja isännöi EU:n ja Afrikan unionin ja EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokouksia. Lisäksi se aloitti liittymisneuvottelut Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa (ks. 8 luku). Parlamentti ja neuvosto sopivat myös vääristäviä ulkomaisia tukia ja kansainvälisten julkisten hankintojen välinettä koskevista keskeisistä säädöksistä.

Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus kiertää EU:n jäsenmaiden kesken puolen vuoden välein. Vuoden 2022 puheenjohtajavaltiot Ranska ja Tšekki sekä vuoden 2023 puheenjohtajavaltiot Ruotsi ja Espanja yhdistivät voimansa edistääkseen toimielinten välisiä neuvotteluja Euroopan yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä ja muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksesta. Lisäksi ne allekirjoittivat yhteisen etenemissuunnitelman (ks. 5 luku).

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ja Euroopan alueiden komitea antoivat tärkeän ja asianmukaisen panoksensa parlamentille, neuvostolle ja Euroopan komissiolle muun muassa komission vuoden 2023 työohjelmasta ja olivat aktiivisesti mukana Euroopan tulevaisuuskonferenssin lopullisten suositusten laatimisessa.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea toi esiin Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyksen taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä vaikutuksia, ja Euroopan alueiden komitea hyväksyi Marseillen manifestin, jossa Euroopan johtajia kehotetaan kuulemaan niiden miljoonien alueellisesti ja paikallisesti valittujen edustajien ääntä, jotka ovat sitoutuneet tuomaan Euroopan lähemmäs kansalaisiaan.

Parlamentin uusi puhemies

Vuoden 2022 alussa saatiin suru-uutinen Euroopan parlamentin entisen puhemiehen David-Maria Sassolin kuolemasta. Puhemies Sassoli muistetaan todellisena eurooppalaisena johtajana ja demokratian puolestapuhujana. Hän työskenteli parlamentissa yli kymmenen vuotta ja puolusti jatkuvasti EU:ta ja sen arvoja. Hän kuitenkin katsoi myös, että Euroopan on aina pyrittävä eteenpäin, otettava tavoitteekseen olla yhtenäisempi, lähempänä kansalaisiaan ja uskollisempi arvoilleen.

Parlamentin toimikauden puolivälin vaaleissa 18. tammikuuta 2022 uudeksi puhemieheksi valittiin Roberta Metsola ehdottomalla enemmistöllä. Hän sai 458 kaikkiaan 690 annetusta äänestä.

Parlamentti perusti kolme uutta valiokuntaa, jotka käsittelevät seuraavia aiheita: ulkomainen sekaantuminen ja siihen sisältyvä disinformaatio, covid-19-pandemiasta saadut kokemukset ja Pegasus-ohjelman ja vastaavien vakoiluohjelmien käyttö.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen osallistui säännöllisesti erityisesti keskusteluihin, jotka liittyivät Eurooppa-neuvoston kokousten valmisteluun tai jatkotoimiin, sekä Ukrainaan liittyviin keskusteluihin. Hän piti 14. syyskuuta 2022 vuotuisen unionin tilaa käsittelevän puheensa, jossa hän esitteli vuoden 2023 ja komission toimikauden toisen puoliskon poliittiset painopisteet.

Kansalaiset keskipisteessä

Euroopan tulevaisuuskonferenssi

Vuoden kestänyt Euroopan tulevaisuuskonferenssi tarjosi eurooppalaisille mahdollisuuden kertoa, mitä he odottavat EU:lta. Konferenssi sai työnsä päätökseen vuonna 2022. Se oli erittäin laaja ja kattava kuuleminen, jonka monikielisellä digitaalisella alustalla kävi viisi miljoonaa vierailijaa. Lisäksi järjestettiin yli 6 600 tapahtumaa, kuten kansallisia kansalaispaneeleja ja eurooppalaisia kansalaispaneeleja. Näissä oli yli 720 000 osallistujaa.

Eurooppalaisia kansalaispaneeleja järjestettiin neljä. Niistä kuhunkin osallistui 200 kansalaista, jotka oli valittu satunnaisotannalla kaikista 27 jäsenvaltiosta. Valinnassa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että mukaan valikoitui henkilöitä, jotka edustavat EU:n moninaisuutta maantieteellisen alkuperän, sukupuolen, iän, sosioekonomisen taustan ja koulutustason suhteen. Erityisesti pyrittiin varmistamaan, että kolmasosa kustakin paneelista koostuisi nuorista (16–25-vuotiaista). Osallistujat keskustelivat paneelien suosituksista konferenssin täysistunnoissa. Täysistuntoihin kokoontuneet kansalaisyhteiskunnan jäsenet, kaikkia hallintotasoja edustavat vaaleilla valitut edustajat ja muut sidosryhmät päättivät yksimielisesti antaa tukensa 49 ehdotukselle, jotka esiteltiin sitten EU:n toimielimille.

Euroopan parlamentin puhemiehelle sekä neuvoston ja komission puheenjohtajille esiteltiin Eurooppa-päivänä 9. toukokuuta 2022 konferenssin päätösseremoniassa konferenssin loppuraportti, joka sisältää kaikki ehdotukset ja jossa esitetään yksityiskohtaisesti 326 toimenpidettä. Tulokset on koottu konferenssin yhdeksän aiheen ympärille, ja ne liittyvät muun muassa ilmastonmuutokseen, terveyteen, eurooppalaiseen demokratiaan ja digitaaliseen siirtymään.

Komissio antoi 17. kesäkuuta Euroopan tulevaisuuskonferenssista tiedonannon, jossa arvioidaan ehdotuksia ja hahmotellaan tulevia toimia. Puheenjohtaja von der Leyen vahvisti unionin tilaa koskevassa puheessaan, että kansalaispaneeleista tulee jatkossa säännönmukainen osa komission päätöksentekoa, ja hahmotteli konferenssin päätelmiin perustuvia uusia ehdotuksia. Yli 80 prosenttia komission vuoden 2023 työohjelmaan sisältyvistä uusista aloitteista perustuu suoraan tai välillisesti konferenssin ehdotuksiin. Parlamentti, neuvosto ja komissio järjestivät 2. joulukuuta 2022 palautetapahtuman, jossa kansalaisille selvitettiin, millaisiin jatkotoimiin toimielimet ovat ryhtyneet konferenssin ehdotusten osalta.

Komissio isännöi joulukuussa ensimmäistä elintarvikejätteen vähentämistä käsittelevää eurooppalaista kansalaispaneelia. Jätteen ja erityisesti elintarvikejätteen vähentämisestä on tehty Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin ehdotusten mukaisesti lainsäädäntöehdotus, joka sisältyy komission vuoden 2023 työohjelmaan.

Komission uudelle interaktiiviselle ”Kerro mielipiteesi” -sivustolle, joka on saanut innoituksensa tulevaisuuskonferenssista, kootaan kaikki tiedot kansalaisten osallistumista edistävistä komission mekanismeista. Tälle uudelle verkkoalustalle yhdistetään konferenssin monikielisen digitaalisen alustan osatekijät, ja se muodostaa perustan uudelle demokraattiselle osallistumiselle ja innovoinnille.

Myös neuvoa-antavilla komiteoilla oli oma roolinsa konferenssissa. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 27. huhtikuuta 2021 konferenssia koskevan päätöslauselman ”Uusi kertomus Euroopalle” ja järjesti eri puolilla Eurooppaa 75 tapahtumaa, joista pelkästään 45 kokosi yli 7 600 osallistujaa. Asiakirjassa ”Organised Civil Society’s Vision for the Future of Europe” esitellään näiden kuulemisten tulokset ja esitetään yksityiskohtaisesti suosituksia ja ideoita, joita hyödynnettiin konferenssissa hyväksytyissä 326 lopullisessa ehdotuksessa.

Euroopan alueiden komitea järjesti yli 120 paikallista ja kansainvälistä kansalaisten vuoropuhelua, joissa saadut ideat ja suositukset ladattiin digitaaliselle alustalle. Komitean eurooppalaista demokratiaa käsittelevä korkean tason ryhmä hyväksyi loppuraporttinsa EU:n demokratiasta osana alue- ja paikallisviranomaisten panosta konferenssiin.

Eurooppalainen kansalaisaloite

Vuonna 2022 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta eurooppalaisen kansalaisaloitteen käyttöönotosta. Komissio juhlisti tätä merkittävää virstanpylvästä vuoden mittaan yhdessä toimielinten välisten kumppanien, kansalaisaloitteiden järjestäjien ja mielipidevaikuttajien kanssa. Vuoden pääpainopisteenä oli lisätä kansalaisaloitteen tuntemusta kansalaisten keskuudessa. Tavoitteen saavuttamiseksi järjestettiin tapahtumia ja tiedotustoimia Eurooppa-päivän ja Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa 2. kesäkuuta pidetyn vuotuisen eurooppalaisen kansalaisaloitteen teemapäivän yhteydessä.

Seitsemäs vaaditun allekirjoittajamäärän saanut aloite ”Pelastakaa mehiläiset ja maanviljelijät! Maatalous mehiläisille suotuisaksi terveen ympäristön puolesta” toimitettiin komission tarkasteltavaksi vuonna 2022. Myös seuraavat kaksi aloitetta saivat yli miljoona allekirjoitusta: ”Lopettakaa eväpyynti – lopettakaa kauppa” ja ”Pelastetaan eläinkokeeton kosmetiikka – ei eläinkokeille Euroopassa”. Komissio vastaa näihin kolmeen aloitteeseen vuonna 2023.

Komissio rekisteröi vuonna 2022 myös kymmenen uutta kansalaisaloitetta, joissa kehotetaan toteuttamaan EU:n toimia eri aloilla. Näitä ovat esimerkiksi urheilu, koulutus, vaatetusala, vihreä energia, eläintensuojelu, maatalouspolitiikka ja tupakaton ympäristö.

Työskentely kriisiaikoina

EU:n toimielimet osoittivat vuonna 2022 jälleen erinomaista häiriönsietokykyä joutuessaan käsittelemään odottamattomia hätätilanteita. Juuri kun covid-19-pandemiasta toipuminen oli alkanut, Venäjä aloitti provosoimattoman ja perusteettoman hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. Toimielimet työskentelivät väsymättä tukeakseen Ukrainan kansaa taistelussa vapauden puolesta ja auttaakseen kansalaisia ja yrityksiä jäsenvaltioissa selviytymään sodan seurauksista.

Parlamentti piti 1. maaliskuuta 2022 ylimääräisen täysistunnon, jonka aikana Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui parlamentin jäsenille suorassa videoyhteydessä Kiovasta Ukrainasta. Hän korosti, että ukrainalaiset ”taistelevat oikeuksiensa, vapauksiensa ja elämänsä puolesta ja ollakseen tasa-arvoisia eurooppalaisia”. Keskusteluun osallistuivat myös Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell. Parlamentti ilmaisi horjumattoman tukensa Ukrainalle ja vaati Venäjää koskevia pakotteita ja uusia toimia EU:n ehdokasmaan aseman myöntämiseksi Ukrainalle.

Tämän jälkeen parlamentti kävi säännöllisesti Ukrainaa koskevia täysistuntokeskusteluja ja hyväksyi 16 päätöslauselmaa. Ukrainan parlamentin (Verkhovna Rada) puheenjohtaja Ruslan Stefantšuk osallistui kesäkuun 2022 täysistuntoon. Ukrainan ministerit ja korkean tason virkamiehet osallistuivat usein parlamentin eri valiokuntien kokouksiin ja keskustelivat parlamentin jäsenten kanssa viimeaikaisista tapahtumista Ukrainassa.

Kunnianosoitus Ukrainan kansalle

Parlamentin vuoden 2022 Saharov-mielipiteenvapauspalkinto myönnettiin 14. joulukuuta pidetyssä seremoniassa Ukrainan urhealle kansalle.

Palkinto sisältää todistuksen ja 50 000 euron palkintosumman. Palkinto myönnetään vuosittain ihmisoikeuksia ja perusvapauksia puolustaville henkilöille ja järjestöille.

Neuvoston kiertävää puheenjohtajuutta hoitivat Ranska ja Tšekki. Neuvosto pyrki antamaan vahvan ja yhtenäisen vastauksen Venäjän Ukrainaan kohdistamaan hyökkäyssotaan ja siitä johtuvaan elintarvike- ja energiakriisiin. Ukrainan tilanteen vuoksi toteutettiin ennennäkemättömiä toimenpiteitä ja sille osoitettiin suuria tukimääriä. Neuvosto valvoi näitä toimenpiteitä Eurooppa-neuvoston ohjauksessa.

Komissio toteutti vuoden mittaan monenlaisia toimia kaikilla asiaankuuluvilla aloilla Ukrainan auttamiseksi ja hyväksyi vuonna 2022 yli 200 toimenpidettä hyökkäyksen johdosta. Huomattava osa näistä päätöksistä liittyy sen varmistamiseen, että EU tarjoaa tarvittavaa humanitaarista ja rahallista apua Ukrainalle ja auttaa jäsenvaltioita ottamaan vastaan sotaa pakenevia ukrainalaisia ja selviytymään Venäjän hyökkäyssodan taloudellisista seurauksista. Komissio teki lisäksi useita ehdotuksia energiapolitiikan tarkistamiseksi, jotta EU:n riippuvuutta Venäjän fossiilisista polttoaineista voitaisiin vähentää (ks. 1 luku).

Venäjän provosoimaton ja perusteeton hyökkäys Ukrainaa ja sen kansaa kohtaan loukkaa suoraan EU:n arvoja ja sääntöihin perustuvaa maailmanjärjestystä. Vuoden 2022 oikeusvaltiokertomuksessa korostettiin erityisesti demokraattisten arvojen, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen merkitystä. Kertomus sisälsi ensimmäistä kertaa kullekin jäsenvaltiolle osoitettuja erityisiä suosituksia, joiden tarkoituksena oli auttaa määrittämään, missä parannuksia tarvitaan, ja rohkaista toteuttamaan tarvittavat uudistukset.

Komissio harjoitti edelleen perussopimusten valvojan rooliaan ja teki 1 410 päätöstä rikkomusmenettelyistä EU:n lainsäädännön panemiseksi täytäntöön. Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen on EU:n talousarvion moitteettoman varainhoidon ja sen rahoituksen tehokkaan käyttämisen kannalta keskeistä. EU:n neuvosto hyväksyi joulukuussa 2022 ehdollisuusasetuksen mukaisia toimenpiteitä talousarvion suojaamiseksi reaktiona oikeusvaltioperiaatteen rikkomisiin Unkarissa.

Komissio ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin jatkoivat rakentavaa yhteistyötään EU:n toimeenpano- ja tarkastusvallan käyttäjinä. Jäsenet keskustelivat heinäkuussa pidetyssä vuosikokouksessaan siitä, miten EU:n talousarvio edistää unionin poliittisten painopisteiden saavuttamista, tuottaa konkreettisia tuloksia kansalaisille ja tuo lisäarvoa jäsenvaltioiden toteuttamiin toimiin.

Komissio jatkoi kriisien keskelläkin työtään läpinäkyvän ja tehokkaan päätöksenteon varmistamiseksi paremman sääntelyn agendansa kautta. Tämä tarkoittaa, että sen ehdotukset perustuvat vankkaan näyttöön, niissä on hyödynnetty ”Kerro mielipiteesi” -sivuston kautta järjestettyjä laajoja kuulemisia ja niitä arvioi riippumaton valvontaelin eli sääntelyntarkastelulautakunta. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) on asettanut sääntelyn parantamista koskevat komission puitteet kärkisijalle raportissaan, jossa tarkastellaan sääntelyn tuloksellisuuden mittaamista EU:ssa.

Komissio käynnisti vuonna 2022 ”yksi sisään, yksi ulos” -periaatteen täysipainoisen täytäntöönpanon. Periaatteella varmistetaan, että kaikki uudet rasitteet kompensoidaan poistamalla vastaava määrä rasitteita samalla alalla. Lähestymistavassa otetaan huomioon kustannukset, joita kansalaisille ja yrityksille syntyy komission ehdotuksista. Lisäksi sillä täydennetään sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevaa komission ohjelmaa (REFIT). REFIT-ohjelman puitteissa komissio pyrkii järjestelmällisesti tunnistamaan ja poistamaan byrokratiaa ja tarpeettomia kustannuksia ja samalla saavuttamaan poliittiset tavoitteet aina, kun EU:n lainsäädäntöä tarkistetaan ja arvioidaan. Korkean tason asiantuntijaryhmä, Fit for Future -foorumi, tuki tätä työtä antamalla kymmenen lausuntoa ja esittämällä suosituksia siitä, miten EU:n lainsäädäntöä voitaisiin yksinkertaistaa ja tehostaa. Komissio pyrki myös varmistamaan, että sääntelyn parantamisella edistetään kestävyystavoitteita ja digitaalista siirtymää.

Strateginen ennakointi

EU pyrkii ottamaan toimintapolitiikoissaan tulevaisuuden vaatimukset paremmin huomioon sisällyttämällä ennakoinnin yhä paremmin poliittiseen päätöksentekoon. Strategisessa ennakoinnissa kartoitetaan suuntauksia sekä esiin nousevia kysymyksiä, niiden mahdollisia vaikutuksia ja niihin sisältyviä mahdollisuuksia. Näin voidaan saada hyödyllistä tietoa strategista suunnittelua, päätöksentekoa ja varautumista varten. Lisäksi sitä hyödynnetään EU:n uusien aloitteiden suunnittelussa ja nykyisten politiikkojen uudelleentarkastelussa paremman sääntelyn välineistön mukaisesti. Viime kädessä strateginen ennakointi auttaa EU:ta reagoimaan paremmin ennennäkemättömiin ja erittäin monimutkaisiin tilanteisiin epävarmuuden lisääntyessä.

Toimielinten vuonna 2022 EU:n strategian ja politiikan analysointijärjestelmän puitteissa toteuttamassa ennakointiyhteistyössä keskityttiin geopolitiikkaan. Jotta tunnistettaisiin muutossignaalit, joilla voi olla merkittävä vaikutus EU:hun tulevaisuudessa, käynnistettiin tulevaisuuden haasteiden kartoitusta koskeva EU:n strategian ja politiikan analysoinnin pilottihanke.

Kestävän, oikeudenmukaisen ja kilpailukykyisen tulevaisuuden kulmakivi on onnistuminen sekä vihreässä että digitaalisessa siirtymässä.

Komission vuoden 2022 strategisessa ennakointiraportissa käsiteltiin vihreän ja digitaalisen siirtymän vuorovaikutusta uudessa nopeasti muuttuvassa geopoliittisessa tilanteessa. Komissio myös analysoi edelleen tulevaisuuteen vaikuttavia keskeisiä megatrendejä, kuten muuttoliikettä, ilmastonmuutosta, digitalisaatiota ja eriarvoisuutta. Lisäksi jäsenvaltioiden kanssa kehitettiin EU:n laajuisen ennakointiverkoston kautta tehtävää yhteistyötä, jossa ovat mukana muun muassa tulevaisuusministerit.