Hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tukiväline (SURE) SURE-rahoituksella edistettiin työpaikkojen säilymistä covid-19-kriisin aikana, mutta välineen kokonaisvaikutusta ei tiedetä

Tiivistelmä

I Covid-19-pandemia aiheutti vakavan iskun Euroopan taloudelle ja merkittäviä häiriöitä työmarkkinoilla, mikä vaaransi miljoonien työpaikkojen säilymisen. Tätä taustaa vasten EU otti käyttöön hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämiseen tarkoitetun tilapäisen SURE-tukivälineen (Support to mitigate Unemployment Risks in an Emergency), jolla autettiin jäsenvaltioita selviytymään pandemian vaikutuksista työmarkkinoihinsa. Väline suunniteltiin erityisesti tukemaan jäsenvaltioita työpaikkojen säilyttämiseen tähtäävien uusien järjestelyiden täytäntöönpanossa tai nykyisten järjestelyiden laajentamisessa. Neuvosto päätti laajentaa komission alun perin ehdottaman järjestelyn soveltamisalaa siten, että SURE-välinettä voitaisiin käyttää myös terveyteen liittyvien toimenpiteiden tukemiseen.

II EU:n talousarviosta rahoitetusta perinteisestä sosiaalipoliittisesta tuesta poiketen SURE-välineestä myönnetään jäsenvaltioille pitkäaikaisia lainoja edullisin ehdoin. Komissio hallinnoi välinettä ja voi lainata pääomamarkkinoilta enintään 100 miljardia euroa. Elokuuhun 2022 mennessä neuvosto oli hyväksynyt 93,3 miljardin euron rahoitustuen 19 jäsenvaltiolle. Määrästä oli maksettu lähes 92 miljardia euroa (98 prosenttia). Tukivälineen käytettävyysaika päättyy 31. joulukuuta 2022, joskin neuvosto voi komission ehdotuksen perusteella päättää pidentää sitä.

III Tilintarkastustuomioistuin toimitti SURE-välinettä koskevan tarkastuksen, koska välineellä on suuri merkitys covid-19-pandemian vaikutusten lieventämisessä. Lisäksi SURE-välineestä myönnettävän taloudellisen tuen määrä – jopa 100 miljardia euroa – on merkittävä. Tilintarkastustuomioistuin arvioi, oliko väline tehokas ja vaikuttava työttömyysriskin lieventämisessä EU:ssa.

IV Tilintarkastustuomioistuin toteaa, että komissio reagoi kaiken kaikkiaan nopeasti ja tehokkaasti haasteeseen, jonka jäsenvaltioiden auttaminen työpaikkojen säilyttämisessä muodosti. Se pystyi ohjaamaan EU:n tukea jäsenvaltioille nopeammin kuin tavanomaisissa rahoitusmenettelyissä. SURE-kehys oli mukautettu hätätilanteeseen ja sen avulla rajoitettiin EU:n talousarvioon kohdistuvaa rahoitusriskiä. Kokonaistasolla on viitteitä siitä, että SURE-tuki saavutti miljoonia ihmisiä. Jäsenvaltioita koskevien kattavien tietojen puuttuminen kuitenkin rajoittaa komission mahdollisuuksia arvioida SURE-välineellä saavutettuja tuloksia.

V Komissio ehdotti uutta innovatiivista asetusta, jonka neuvosto hyväksyi nopeasti – vain kaksi kuukautta sen jälkeen, kun covid-19 oli määritetty pandemiaksi. SURE-tuki mahdollisti sen, että jäsenvaltiot pystyivät luomaan uusia työpaikkojen säilyttämiseen tähtääviä järjestelyjä tai laajentamaan jo olemassa olevia järjestelyjä. Eri puolilla EU:ta sovelletut toimintatavat vaihtelivat kuitenkin huomattavasti, sillä kansalliset työmarkkinatilanteet olivat keskenään hyvin erilaisia.

VI SURE-rahoitus perustuu lainoihin, ei avustuksiin. Jäsenvaltioiden kysyntä näitä lainoja kohtaan vastasi komission budjetoitavaksi ehdottamaa 100 miljardin euron määrää. Yksi SURE-välineen erityispiirteistä on se, että kaikki jäsenvaltiot ovat antaneet takaukset, jotka kattavat enintään 25 prosenttia kaikista SURE-välineestä maksetuista lainoista. Kaikki lainat on määrä maksaa takaisin vuoteen 2050 mennessä. Nämä takaukset toimivat EU:n talousarviota suojaavana puskurina, sillä takaisinmaksun laiminlyöntitapauksissa niitä voidaan vaatia maksettaviksi ennen komission omiin varoihin turvautumista.

VII SURE on kriisinhallintaväline, jossa varojen nopea maksaminen on keskeistä. Useimmat jäsenvaltiot saivat ensimmäisen maksueränsä alle kuukauden kuluttua pyynnöstään. Koska työpaikkojen säilyttämiseen tähtäävät järjestelyt ovat alttiita väärinkäytöksille, SURE-asetuksessa edellytetään, että jäsenvaltioiden kanssa tehtäviin lainasopimuksiin sisällytetään valvontaa ja tarkastuksia koskevia määräyksiä. Niiden avulla pyritään minimoimaan petosten ja sääntöjenvastaisuuksien riski. Komissio teki kansallisia tarkastus- ja valvontajärjestelmiä koskevan kyselyn vuoden 2022 alussa, jolloin suurin osa rahoituksesta oli jo maksettu jäsenvaltioille. Kaikki jäsenvaltiot yhtä lukuun ottamatta ilmoittivat sääntöjenvastaisuuksista ja epäillyistä petoksista. Komissio ei kuitenkaan ollut syyskuussa 2022 tietoinen merkittävistä sääntöjenvastaisuuksista tai petoksista, jotka olisivat liittyneet sen omiin lakisääteisiin vastuualueisiin. Näin ollen se ei ollut käynnistänyt asiaa koskevia erityisiä tutkimuksia.

VIII On viitteitä siitä, että SURE-väline saavutti kokonaistasolla miljoonia työntekijöitä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia kriisin ollessa pahimmillaan ja että se on yhdessä muiden toimintapoliittisten tukitoimenpiteiden kanssa osaltaan lieventänyt työttömyysriskiä. SURE-väline ei kuitenkaan ole rakenteeltaan sellainen, että sen tuotoksia ja tuloksia voitaisiin arvioida erikseen kunkin kansallisen järjestelyn kohdalla. Komissio ei näin ollen voi arvioida tuloksia, joita välineen avulla on saavutettu kussakin jäsenvaltiossa. Se, ettei jäsenvaltioiden osalta ole saatavissa kattavia tietoja, merkitsee, että SURE-välineen avulla tuettujen ihmisten ja yritysten lukumäärää ei voida arvioida kokonaisvaltaisesti. Toisin sanoen välineen mahdollista vaikutusta työttömyysriskin lieventämiseen ei kyetä arvioimaan kattavasti. Jäsenvaltioiden komissiolle raportoimat tiedot terveyteen liittyvistä toimenpiteistä ovat rajallisempia. SURE-asetuksessa ei vaadita välineen vaikutusten arviointia.

IX Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio tekee SURE-välineestä kattavan arvioinnin, jotta saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää mahdollisten tulevien kriisinhallintavälineiden yhteydessä.

Johdanto

Taustaa

01 EU:n jäsenvaltiot toteuttivat covid-19-pandemian aikana useita kansanterveystoimenpiteitä, joiden avulla pyrittiin rajoittamaan koronaviruksen leviämistä. Nämä toimenpiteet yhdessä pandemian aiheuttaman taloudellisen epävarmuuden ja rajojen ja tehtaiden sulkemisesta johtuneiden toimitusketjuhäiriöiden kanssa johtivat sekä tuotannon että kulutuksen merkittävään laskuun EU:ssa. Pandemian alkuvaiheessa näihin toimenpiteisiin sisältyi sulkutoimia, jotka johtivat EU:n talouden eri alojen, kuten matkailu- ja majoituspalvelujen, tilapäiseen sulkemiseen¹.

02 Talouden supistuminen, joka tuntui erityisen voimakkaasti EU:n eteläisissä jäsenvaltioissa, vaaransi miljoonat työpaikat. Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop) arvioi vuonna 2020, että EU‑27:n työmarkkinoilla noin 45 miljoonaan työpaikkaan (23 prosenttiin työvoimasta) kohdistui erittäin suuri covid-19-häiriön riski. Lisäksi 22 prosenttiin EU:n työvoimasta – lähinnä keskitason tai matalan osaamistason työntekijöihin – kohdistui joitakin merkittäviä riskejä².

03 Tätä taustaa vasten EU otti käyttöön hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämiseen tarkoitetun tilapäisen SURE-tukivälineen (Support to mitigate Unemployment Risks in an Emergency), jolla autettiin jäsenvaltioita selviytymään pandemian vaikutuksista työmarkkinoihinsa. Välineen avulla tuetaan jäsenvaltioita työpaikkojen säilyttämiseen tähtäävien uusien järjestelyiden täytäntöönpanossa tai nykyisten järjestelyiden laajentamisessa. Näiden järjestelyiden avulla myönnetään taloudellisissa vaikeuksissa oleville yrityksille julkista tulotukea tekemättömistä työtunneista. Työpaikkojen säilyttämistä koskeviin välineisiin kuuluvat työajan lyhentämisjärjestelmät sekä lomautus- ja palkkatukijärjestelyt.

Tietoa SURE-välineestä

04 SURE-välineen ensisijaisena tavoitteena on antaa rahoitustukea jäsenvaltioille, joiden taloudessa on tai joiden taloutta vakavasti uhkaa vakava häiriö. Kun työpaikkojen säilyttämiseen tähtääviä järjestelyitä rahoitetaan SURE-välineen avulla, pyrkimyksenä on viime kädessä vähentää työttömyyttä ja tulonmenetyksiä (ks. kaavio 1). Välineen avulla tuetaan olemassa olevia työpaikkoja; sitä ei käytetä työttömyyskorvausjärjestelmien rahoittamiseen.

05 Komission alkuperäinen SURE-välinettä koskeva lainsäädäntöehdotus rajoittui työllisyystavoitteeseen³. Hyväksyessään SURE-asetuksen toukokuussa 2020 neuvosto päätti laajentaa sen soveltamisalaa niin, että asetuksella tuetaan myös terveyteen liittyviä toimenpiteitä (ks. kaavio 2).

06 SURE-välineestä myönnetään lainoja jäsenvaltioille, ja väline rahoitetaan lainanotolla. Välinettä hallinnoi komissio, ja se kattaa lainanottotoiminnan sekä myönnettävien lainojen hallinnoinnin ja maksamisen. Toimia johtaa talous- ja rahoitusasioiden pääosasto (PO ECFIN), joka koordinoi välineen perustamista ja täytäntöönpanoa tiiviissä yhteistyössä työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston (PO EMPL) ja budjettipääosaston (PO BUDG) kanssa (ks. taulukko 1).

07 SURE on tilapäinen väline. Sen käytettävyysaika päättyy 31. joulukuuta 2022, jollei neuvosto komission ehdotuksesta päätä jatkaa välineen voimassaoloa.

SURE-välineen määrärahat

08 Asetuksen mukaan komissio voi lainata pääomamarkkinoilta enintään 100 miljardia euroa rahoittaakseen SURE-tukea⁴. Jokainen jäsenvaltio, joka haluaa saada SURE-tukea, lähettää komissiolle pyynnön. Komissio arvioi jokaisen pyynnön, ja jos pyyntö täyttää asetuksessa säädetyt tukikelpoisuusedellytykset, komissio ehdottaa, että neuvosto hyväksyy SURE-rahoitustuen. Tämä päätös annetaan neuvoston täytäntöönpanopäätöksenä back-to-back-lainasta, jonka muodossa myönnetään rahoitustukea kyseiselle jäsenvaltiolle (back-to-back-laina myönnetään samoin ehdoin kuin komissio on saanut lainan pääomamarkkinoilta).

09 Välineen rahoittamiseksi komissio laski liikkeeseen joukkovelkakirjoja pääomamarkkinoilla. Komission liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjojen erääntymisajat vaihtelivat viidestä vuodesta 30 vuoteen. Sijoittajat olivat vahvasti kiinnostuneita SURE-joukkolainoista.

10 Lisäksi komission SURE-välineen avulla liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat olivat ensimmäisiä sosiaalivaikutteisia joukkolainoja (ks. laatikko 1).

Tarkastuksen laajuus ja tarkastustapa

11 Tilintarkastustuomioistuin arvioi, lievennettiinkö SURE-välineen avulla covid-19-pandemiasta johtuvia työttömyysriskejä EU:ssa tehokkaasti ja vaikuttavasti ja paniko komissio välineen täytäntöön tehokkaasti. Tarkastajat arvioivat erityisesti,

• perustettiinko väline oikea-aikaisesti
• otettiinko SURE-välineen kautta käyttöön asianmukaiset järjestelyt EU:n talousarvioon kohdistuvan taloudellisen riskin rajoittamiseksi
• vastasivatko SURE-välineen lainsäädäntökehys ja sen täytäntöönpano kriisitilanteen vaatimuksia ja minimoitiinko niiden yhteydessä petosten ja sääntöjenvastaisuuksien riski
• kehittikö komissio vankan toimintakehyksen, jonka avulla voitiin seurata, kuinka jäsenvaltiot panivat täytäntöön SURE-välineestä rahoitettuja työpaikkojen säilyttämiseen tähtääviä kansallisia järjestelyitä, sekä arvioida näiden järjestelmien vaikutusta
• tukiko SURE-väline vaikuttavalla tavalla työpaikkojen suojelemista jäsenvaltioissa.

12 Tarkastuksen kattama ajanjakso ulottui huhtikuusta 2020, jolloin komissio ehdotti SURE-asetusta, syyskuuhun 2022, jolloin tarkastuksen kenttätyö päättyi. Tarkastuksen keskeisenä kohteena oli komissio. Tarkastuksessa ei arvioitu SURE-välineen täytäntöönpanoa yksittäisissä jäsenvaltioissa, eikä sitä, miten komissio hallinnoi lainanottotoimia.

13 Tilintarkastustuomioistuin sai dataa ja tietoja tärkeimmiltä SURE-välineestä vastaavilta komission pääosastoilta sekä Eurostatilta. Tarkastajat kuulivat Eurofoundia (Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö) ja Euroopan politiikan tutkimuskeskusta (Centre for European Policy Studies, CEPS), joka on EU:n ajatushautomo.

14 Osana tarkastustyötä tarkastajat

• kävivät läpi voimassa olevaa EU:n lainsäädäntöä, komission ohjeita ja tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden kanssa sekä muita relevantteja asiakirjoja
• haastattelivat komission, CEPS:n ja Eurofoundin edustajia
• analysoivat SURE-välineen haku- ja raportointiprosesseja rahoitustukipyynnöistä poimitun otoksen osalta
• tutkivat jäsenvaltioiden vastauksia komission vuoden 2022 alussa suorittamaan kyselytutkimukseen arvioidakseen sääntöjenvastaisuuksien ja petosten riskiä.

15 Tilintarkastustuomioistuin tarkasti SURE-välineen, koska sen katsottiin olevan tärkeä pyrittäessä lieventämään covid-19-pandemian vaikutuksia ja estämään työttömyyttä kasvamasta niin jyrkästi kuin alun perin pelättiin. Lisäksi SURE-välineestä myönnettävän taloudellisen tuen määrä – jopa 100 miljardia euroa – on merkittävä.

Huomautukset

SURE-väline oli oikea-aikainen vastaus työttömyysriskin lieventämiseen covid-19-pandemian aikana

16 Tilintarkastustuomioistuin tutki, oliko väline oikea-aikainen keino lieventää työttömyysriskiä covid-19-pandemian aikana. Tarkastuksessa analysoitiin erityisesti prosessien aikataulua pandemian julistamispäivästä alkaen. Tilintarkastustuomioistuin tutki myös, arvioiko komissio tarkoituksenmukaisesti SURE-lainojen kysynnän odotetun tason, jonka perusteella välineeseen osoitettavat kokonaismäärärahat vahvistettiin. Lisäksi perehdyttiin komission arvioon hypoteettisista säästöistä, joita jäsenvaltioille koituu SURE-välineen avulla.

EU otti SURE-välineen käyttöön nopeasti

17 Maailman terveysjärjestö (WHO) julisti pandemian 11. maaliskuuta 2020. Komissio toimitti 2. huhtikuuta eli alle kuukautta myöhemmin neuvostolle SURE-asetusta koskevan ehdotuksensa. Tässä vaiheessa komissio oli jo aloittanut neuvottelut jäsenvaltioiden kanssa niiden sitoumuksesta antaa yhteisiä takauksia osalle lainanotosta.

18 Neuvosto hyväksyi asetuksen 19. toukokuuta 2020, eli kaksi kuukautta sen jälkeen, kun covid-19 oli julistettu pandemiaksi. Asetukseen tehtiin joitakin muutoksia, kuten se, että SURE-välineestä myönnettävä rahoitustuki laajennettiin kattamaan myös terveyteen liittyvät toimenpiteet (ks. kohta 05).

19 SURE on välineenä ainutlaatuinen, joten sitä on vaikea verrata muihin välineisiin. SURE-asetus hyväksyttiin kahden kuukauden kuluessa, kun aiempien kriisien yhteydessä komission ehdotuksesta kului keskimäärin kuusi kuukautta siihen, kun neuvosto hyväksyi yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen⁵ muutokset. Nopea hyväksyminen oli olennaista sen kannalta, että ensimmäiset lainat voitiin maksaa jäsenvaltioille jo covid-19-kriisin alkuvaiheessa.

20 Toukokuussa 2020 annetun asetuksen jälkeen komissio hankki rahoitusta pääomamarkkinoilta ja maksoi ensimmäiset lainat jäsenvaltioille saman vuoden lokakuussa (ks. kaavio 3).

Jäsenvaltioiden SURE-välineeseen osoittamat rahoituspyynnöt vastasivat komission arviota

21 SURE-välineestä myönnetään rahoitustukea jäsenvaltioille, joiden työmarkkinoilla on häiriöitä covid-19-pandemian vuoksi. Arvioidakseen SURE-lainojen odotettua kysyntää komissio laati maaliskuun 2020 lopussa kolme skenaariota, joissa otettiin huomioon sulkutoimien mahdollinen kesto, niiden laajuus ja lainoja hakevien maiden määrä. Tämä johti arvioihin, joiden mukaan työpaikkojen säilyttämiseen tähtäävien järjestelyiden rahoitustarpeet olivat 50–100 miljardia euroa. Komissio päätti edetä sen skenaarion perusteella, jossa rahoitustarpeet olivat suurimmat (100 miljardia euroa), koska tuolloin vallitsi epävarmuus covid-19-pandemian täydestä vaikutuksesta.

22 Komission arvioima määrä riitti tyydyttämään EU:n laajuisen kysynnän SURE-välineestä myönnettävälle rahoitustuelle, vaikka neuvosto oli sisällyttänyt asetuksen soveltamisalaan myös terveyteen liittyvät toimenpiteet. Kahdeksan jäsenvaltiota (Tanska, Saksa, Ranska, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Suomi ja Ruotsi) päätti olla käyttämättä SURE-välinettä. Kaikissa näissä jäsenvaltioissa oli jo käytössä kansallisesti rahoitetut työpaikkojen säilyttämiseen tähtäävät järjestelyt.

23 Neuvosto oli hyväksynyt elokuuhun 2022 mennessä yhteensä 93,3 miljardin euron rahoitustuen 19 jäsenvaltiolle. Tästä kokonaismäärästä lähes 92 miljardia euroa (98 prosenttia) oli maksettu elokuuhun 2022 mennessä (ks. kaavio 4).

24 Lähes puolet tuesta maksettiin kahdelle jäsenvaltiolle, Italialle ja Espanjalle. Vain kaksi jäsenvaltiota, Puola ja Romania, joissa SURE-tukeen oikeutettuihin toimenpiteisiin liittyvät menot olivat ennakoitua pienempiä, eivät pyytäneet kaikkien käytettävissä olevien lainojen maksamista.

Komission arvion mukaan jäsenvaltiot säästivät SURE-välineen avulla mahdollisesti noin kahdeksan miljardia euroa

25 Yksi syy siihen, että jäsenvaltiot osoittivat vahvaa kysyntää SURE-tuelle, oli mahdollisuus saada rahoitusta suhteellisen alhaisin kustannuksin. Komissio arvioi, että EU:n AAA-luottoluokituksen ansiosta SURE-välineestä myönnetty rahoitustuki on johtanut jäsenvaltioiden korkomaksujen osalta 8,5 miljardin euron säästöihin verrattuna siihen, mitä maat olisivat hypoteettisesti maksaneet, jos ne olisivat lainanneet saman määrän itse pääomamarkkinoilta⁶.

26 Tilintarkastustuomioistuin tarkisti, että arvioidut korkosäästöt kuvastavat lainojen kokoa sekä EU:n ja yksittäisten jäsenvaltioiden luottoluokitusten välistä eroa. Korkosäästöt ovat keskittyneet viiteen tukea saavaan jäsenvaltioon (Italiaan, Espanjaan, Romaniaan, Puolaan ja Kreikkaan), ja niiden suuruus on 0,5–3,8 miljardia euroa. Näiden säästöjen osuus arvioiduista kokonaissäästöistä on lähes 86 prosenttia.

SURE-välineestä aiheutuu vähäinen rahoitusriski EU:n talousarviolle

27 Tilintarkastustuomioistuin analysoi SURE-asetukseen sisältyvien säännösten ja sääntöjen sekä jäsenvaltioiden kanssa tehtyjen takaussopimusten perusteella, oliko käyttöön otettu järjestelyjä, joilla EU:n talousarvioon kohdistuvaa rahoitusriskiä rajoitettiin.

Jäsenvaltiot takasivat 25 prosenttia kaikista SURE-välineen lainoista

28 Vaikka SURE-välineen rahoitus perustuu lainoihin eikä avustuksiin, EU:n talousarvioon kohdistuu edelleen riski, jos yksi tai useampi jäsenvaltio laiminlyö lainojen takaisinmaksun. Tästä syystä keskeistä SURE-välineessä oli se, että kaikki jäsenvaltiot sopivat antavansa peruuttamattomat, vaadittaessa maksettavat takaukset, jotka perustuvat niiden suhteelliseen osuuteen EU:n bruttokansantulosta. Takaukset kattoivat 25 prosenttia SURE-välineen kokonaismäärärahoista. Loppuosa on taattu EU:n talousarviosta.

29 Jäsenvaltioiden takausten tarkoituksena oli toimia puskurina, jonka avulla suojataan EU:n talousarviota. Jos jäsenvaltiot eivät suorita takaisinmaksua ajoissa, komissio voi katsoa kaikkien muiden jäsenvaltioiden olevan vastuussa. Jos maksu laiminlyödään, komission odotetaan lainsäädännön mukaan tarkastelevan mahdollisuutta käyttää EU:n talousarviota maksamattomien velkojen takaisinmaksuun⁷. Sillä on kuitenkin myös mahdollisuus käyttää ensin jäsenvaltioiden antamia takauksia. Komissio ilmoitti tilintarkastustuomioistuimelle, että tämä on toimintatapa, jota todennäköisesti suosittaisiin. Jos koko jäsenvaltioiden 25 miljardin euron takauspuskuri on käytetty loppuun, jäljellä oleva velka maksetaan takaisin EU:n talousarviosta. Näillä järjestelyillä taataan sijoittajille, että EU:n AAA-luottoluokituksen ansiosta riski siitä, että EU laiminlyö velkojensa takaisinmaksun, on erittäin pieni (ks. kohta 25).

Vakavaraisuutta koskevat lisäsäännöt pienentävät entisestään EU:n talousarvioon kohdistuvaa rahoitusriskiä

30 Lisäksi SURE-asetus sisältää kaksi keskeistä mekanismia (ns. vakavaraisuussäännöt), joilla lievennetään vuotuista enimmäisriskiä ja kuhunkin jäsenvaltioon kohdistuvaa riskiä⁸:

• takaisin maksettava vuotuinen kokonaismäärä on enintään kymmenen miljardia euroa eli kymmenen prosenttia SURE-välineestä käytettävissä olevasta kokonaisrahoituksesta. Komissio pyrki tähän tavoitteeseen laskemalla liikkeeseen joukkovelkakirjoja, joiden erääntymisaika vaihteli.
• Lisäksi mille tahansa kolmelle jäsenvaltiolle voitaisiin myöntää yhteensä enintään 60 prosentin osuus käytettävissä olevasta kokonaisrahoituksesta.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että nämä vakavaraisuussäännöt pienentävät entisestään EU:n talousarvioon kohdistuvaa rahoitusriskiä siinä tapauksessa, että jokin jäsenvaltio laiminlyö maksunsa.

31 SURE-välineestä myönnetään jäsenvaltioille rahoitusta lainoina. Takaisinmaksu on määrä tapahtua vuosina 2025–2050 siten, että keskimääräinen erääntymisaika on 14,5 vuotta⁹. Kaaviossa 5 eritellään erääntymisajankohdat maittain ja kuvataan vakavaraisuussääntöjen toimintaa. Esimerkiksi vuosien 2025 ja 2050 välisenä aikana on kolme vuotta, jolloin lainojen kymmenen miljardin euron enimmäismäärä erääntyy maksettavaksi. Toisin kuin joissakin aiemmissa kriiseissä, monet jäsenvaltiot tarvitsivat nyt tukea samaan aikaan. Jäsenvaltiot ilmoittivat rahoituspyynnöissään haettavan lainan kokonaismäärän ja toivomansa erääntymisajan. Tämän perusteella komissio teki SURE-lainojen antamiseen suunnitelman, jossa oli eri lainoille erilaiset erääntymisajat.

Komissio otti SURE-välinettä varten käyttöön joustavan kehyksen, joka ei noudattanut tavanomaisia rahoitusjärjestelyjä

32 Tilintarkastustuomioistuin arvioi, oliko SURE-välineen hallintokehys hätätilanteen mukainen. Tilintarkastustuomioistuin analysoi myös prosesseja, jotka komissio otti käyttöön SURE-välineen yhteydessä rahoitustukipyyntöjä ja tuen myöntämistä varten. Analyysi kattoi prosessit jäsenvaltioille suoritettaviin maksuihin saakka, ja siinä saatiin vahvistus tilintarkastustuomioistuimen omalle analyysille, joka perustui tapauksista poimittuun otokseen. Lopuksi tilintarkastustuomioistuin arvioi, onko komissio ryhtynyt toimiin arvioidakseen, millaisia petosten ja sääntöjenvastaisuuksien riskejä jäsenvaltioissa ilmenee SURE-välineestä rahoitettujen, työpaikkojen säilyttämiseen tähtäävien järjestelyiden täytäntöönpanossa.

SURE-kehys on hätätilanteen mukainen

33 SURE on kriisinhallintaväline, jonka tarkoituksena on tarjota jäsenvaltioille väliaikaista ja takaisin maksettavaa rahoitustukea. Näin ollen SURE-kehys (välineestä annettu asetus ja komission sen täytäntöönpanossa tekemät valinnat) on tarkoituksellisesti yksinkertaisempi kuin komission tavanomaiset rahoitusmenettelyt.

34 SURE-asetuksessa ei edellytetty esimerkiksi, että komissio analysoi jäsenvaltioiden rahoitustukipyyntöjen arvioinnin yhteydessä, millainen soveltamisala ja rakenne nykyisillä tai suunnitelluilla työpaikkojen säilyttämiseen tähtäävillä kansallisilla järjestelyillä on. Tällainen analyysi olisi viivästyttänyt merkittävästi lainojen antamista, sillä järjestelyt vaihtelivat huomattavasti eri jäsenvaltioissa (tuen kohteena olevien yritysten koon, alan ja liikevaihdon, tukikelpoisten työntekijäryhmien, järjestelmän tason ja keston sekä irtisanomiskiellon sisällyttämisen osalta).

SURE-asetuksessa määritetyt ehdot olivat laaja-alaisia, ja komissio arvioi niitä tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

35 SURE-välineen varoja saaneista 19 jäsenvaltiosta 11 kohdensi rahoitustuen työpaikkojen säilyttämiseen tähtäävien uusien järjestelyiden luomiseen ja kahdeksan nykyisten järjestelyiden laajentamiseen tai muuttamiseen (ks. kaavio 6).

36 SURE-asetuksessa¹⁰ asetettiin kaksi keskeistä ehtoa välineen käytölle:

• työpaikkojen säilyttämiseen tähtääviin järjestelyihin suoraan liittyvät julkiset menot kasvavat äkillisesti ja jyrkästi (ehto välineen käyttöönotolle)
• SURE-tukea on käytettävä työpaikkojen säilyttämiseen tähtääviin järjestelyihin (eli työajan lyhentämisjärjestelyihin tai vastaaviin toimenpiteisiin) tai terveyteen liittyviin toimenpiteisiin (kelpoisuusehto).

37 Tilintarkastustuomioistuin tarkasti 31 tapauksen otoksen (mukaan lukien terveyteen liittyvät toimenpiteet) ja havaitsi, että komissio arvioi asianmukaisesti, täyttyivätkö nämä kaksi SURE-välineen käyttöä koskevaa edellytystä.

38 Asetuksessa vahvistetut tukikelpoisuusehdot olivat väljiä. Jäsenvaltioille jäi huomattavaa harkintavaltaa päättää, mihin EU:n rahoitus kohdennetaan. Tämä vähensi rahoitustukipyyntöjen arviointiin liittyvää komission työmäärää. Komission tarkastukset rajoittuivat näin ollen sen vahvistamiseen, että toimenpiteet, joihin rahoitusta pyydettiin, auttaisivat ihmisiä säilyttämään työpaikkansa covid-19-pandemian yhteydessä. Lainsäädännössä ei kuitenkaan velvoitettu komissiota arvioimaan toimenpiteiden kustannustehokkuutta. Lainsäädännön mukaan SURE-välineellä ”täydennetään […] kansallisia toimenpiteitä myöntämällä taloudellista apua”¹¹. Komissio katsoi, että välineeseen liittyvät ehdot täyttivät tämän vaatimuksen, eikä SURE-välineen täydentävyyttä jäsenvaltioissa toteutettavien muiden kansallisten toimenpiteiden kanssa ollut tarpeen arvioida.

39 Helpottaakseen varojen nopeaa maksamista komissio piti myös tiiviitä kahdenvälisiä yhteyksiä jäsenvaltioihin ehdotettujen järjestelyiden arviointiprosessin aikana. Komissio esimerkiksi

• selitti välineen käytön edellytykset (erityisesti kahdenvälisissä teknisen tason tapaamisissa ennen kuin jäsenvaltiot esittivät virallisen rahoitustukipyynnön); komission oli esimerkiksi toisinaan selvennettävä jäsenvaltioille, että tietyt kansalliset toimenpiteet eivät olleet tukikelpoisia SURE-välineen yhteydessä (ks. laatikko 2)
• pyysi tarvittaessa lisäselvennyksiä jäsenvaltioiden toimittamiin tietoihin.

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin komission asiakirjojen perusteella.

40 Tapauksissa, joissa komissio havaitsi, että SURE-välineen varojen käyttö oli suunniteltua vähäisempää, komissio kävi aktiivisesti keskusteluja kansallisten viranomaisten kanssa auttaakseen niitä hyödyntämään saatavilla olevaa rahoitusta. Tämä tapahtui esimerkiksi hyväksymällä tukikelpoisia lisätoimenpiteitä tai laajentamalla olemassa olevia toimenpiteitä.

Neuvosto laajensi SURE-välinettä terveyteen liittyvien toimenpiteiden rahoittamiseen, mikä vähensi välineen ensisijaista keskittymistä työllisyyteen

41 SURE-asetuksessa todetaan, että työllisyys on sen ensisijainen tavoite. Terveyteen liittyvien toimenpiteiden (esimerkkejä kaaviossa 2) sisällyttäminen mukaan rahoitustukeen vähentää ensisijaisen tavoitteen – ihmisten työssä pysymisen – painottamista. Vaikka terveyteen liittyvät toimenpiteet ovat tukikelpoisia, niiden on pysyttävä toissijaisina¹².

42 Elokuussa 2020 kokoontuneessa neuvoston työryhmässä keskusteltiin ja sovittiin komission epävirallisista ohjeista. Niiden mukaan terveyteen liittyviin toimenpiteisiin kussakin tukea saavassa jäsenvaltiossa suunnattava osuus saisi olla enintään 15 prosenttia SURE-välineen kokonaismenoista. Kaiken kaikkiaan tätä enimmäismäärää noudatettiin, sillä jäsenvaltioissa terveyteen liittyviin toimenpiteisiin käytetty osuus oli noin viisi prosenttia SURE-välineen kokonaisbudjetista.

43 Viime kädessä komissio kuitenkin tulkitsi asetuksessa käytettyä termiä ’toissijaisuus’ siten, että SURE-välineestä terveyteen liittyviin toimenpiteisiin osoitettujen menojen osuus ei saisi ylittää 50:tä prosenttia kussakin jäsenvaltiossa. Komissio sai tälle tulkinnalle neuvoston tuen. Niistä seitsemästä jäsenvaltiosta, jotka myönsivät SURE-välineen rahoitusta terveyteen liittyviin toimenpiteisiin, neljä jäsenvaltiota piti näiden menojen osuuden alle 15 prosentissa. Portugali käytti 23 prosenttia SURE-lainoistaan terveyteen liittyviin toimenpiteisiin ja Unkari ja Romania lähes 50 prosenttia. Loput 12 jäsenvaltiota eivät hyödyntäneet tätä mahdollisuutta.

Komissio maksoi jäsenvaltioille rahoitusta nopeasti

44 Komissio arvioi jäsenvaltioiden rahoitustukipyynnöt nopeasti. Tämän seurauksena SURE-rahoitusta pyytäneistä 19 jäsenvaltiosta 13 sai ensimmäisen erän alle kuukauden kuluessa rahoituspyynnöstä ja viisi jäsenvaltiota seuraavan kuukauden kuluessa. Eräs jäsenvaltio pyysi saada varat myöhemmin, viiden kuukauden kuluttua pyynnön esittämisestä.

SURE-lainasopimuksiin sisältyi petosten ja sääntöjenvastaisuuksien riskiä koskevia määräyksiä, mutta oikeudellinen kehys ei edellyttänyt jäsenvaltioiden valvontajärjestelmien vakauden arviointia

45 Kriisitoimenpiteet, kuten SURE-välineestä rahoitetut työpaikkojen säilyttämiseen tähtäävät järjestelyt, ovat erityisen alttiita mahdollisille sääntöjenvastaisuuksille ja väärinkäytöksille. Tämä on tuotu esiin komission rahoittamassa pimeän työn vastaisessa eurooppalaisessa foorumissa¹³ ja useissa ylimpien tarkastuselinten raporteissa¹⁴.

46 SURE-asetuksessa edellytetään, että kunkin jäsenvaltion kanssa tehtävään lainasopimukseen on sisällytettävä tarkastuksia ja tilintarkastuksia koskevia määräyksiä, jotta petosten ja sääntöjenvastaisuuksien riski voidaan minimoida varainhoitoasetuksen vaatimusten mukaisesti¹⁵. Komissiolla on järjestelmiä, joiden tarkoituksena on varmistaa, ettei EU:n ja jäsenvaltioiden välillä esiinny petoksia ja sääntöjenvastaisuuksia. Jäsenvaltiot ovat vastuussa varojen asianmukaisesta käytöstä kansallisella tasolla. Niiden on estettävä sääntöjenvastaisuudet ja petokset ja perittävä edunsaajilta takaisin väärin käytetyt varat. Oikeudellisessa kehyksessä ei edellytetä, että komissio arvioi, kuinka vakaita ovat jäsenvaltioiden järjestelmät, joiden avulla valvotaan EU:n varoilla tuettujen kansallisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa. Lainoista sopimista koskevan oikeudellisen kehyksen mukaisesti komissio keskittyi EU:n velvollisuuksiin lainanantajana ja jäsenvaltiot vastuisiinsa lainanottajina. Esimerkiksi komission suorittamissa jälkitarkastuksissa arvioidaan, ovatko SURE-välineestä tuetut jäsenvaltioiden toimenpiteet yhdenmukaisia neuvoston täytäntöönpanopäätöksiin perustuvien toimenpiteiden kanssa. Tilintarkastustuomioistuin panee merkille, että lainojen käyttö rahoitusmekanismina merkitsee sitä, että petoksiin ja sääntöjenvastaisuuksiin liittyvät komission oikeudelliset vastuut ovat pienempiä kuin silloin, kun komissio myöntää koheesiopolitiikan avustuksia.

47 Komissio teki tammikuussa 2022 tarkastus- ja valvontajärjestelmiä koskevan kyselytutkimuksen SURE-välineen edunsaajajäsenvaltioille. Kysely toteutettiin vastauksena tilintarkastustuomioistuimen tarkastukseen ja sen tavoitteena oli saada lisätietoja lainasopimusten toiminnasta paikan päällä. Tuolloin noin 95 prosenttia lainoista oli jo nostettu. Kyselyyn antamissaan vastauksissa jäsenvaltiot ilmoittivat, että ne käyttivät SURE-välineestä tuettuihin toimenpiteisiin ennen pandemiaa käytössä olleita tarkastus- ja valvontajärjestelmiä. Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kaikki jäsenvaltiot ilmoittivat havainneensa sääntöjenvastaisuuksia tai petoksia. Kaikissa tällaisissa tapauksissa asianomainen jäsenvaltio suoritti tutkinnan. Tämä johti 13 jäsenvaltiossa oikeustoimiin sääntöjenvastaisesti käytettyjen varojen perimiseksi takaisin¹⁶. Jos komissiolla on vakavia epäilyjä siitä, miten jäsenvaltiot käyttävät SURE-varoja, se voi käynnistää tutkintatoimia. Syyskuuhun 2022 mennessä komissio ei ollut toteuttanut tutkintatoimia sillä perusteella, että sen tiedossa ei ollut merkittäviä sääntöjenvastaisuuksia tai petoksia, jotka liittyisivät sen omiin, edellisessä kohdassa esitettyihin lainsäädännön mukaisiin velvollisuuksiin. Lainojen käyttö tarkoittaa, että mahdolliset kansallisten järjestelyiden yhteydessä ilmenevät sääntöjenvastaisuudet pienentävät EU:n talousarvioon kohdistuvaa rahoitusriskiä. EU:hun kohdistuu kuitenkin yhä maineriski, jos EU:n talousarviosta taloudellisesti tuettujen toimenpiteiden katsotaan olevan alttiita petoksille.

SURE-lainoilla rahoitettiin kansallisia työpaikkojen säilyttämiseen tähtääviä järjestelyitä, joilla hillittiin työttömyyden kasvua covid-19-kriisin aikana

48 Tilintarkastustuomioistuin tutki, saavutettiinko SURE-välineen avulla sille asetettu yleistavoite, eli sellaisten kansallisten järjestelyiden rahoittaminen, joiden tarkoituksena on tukea työntekijöitä jäsenvaltioissa kriisin aikana ja lieventää työttömyysriskejä. SURE-väline ei ole rakenteeltaan sellainen, että sen vaikutusta kuhunkin järjestelyyn voitaisiin arvioida erikseen. Tilintarkastustuomioistuin analysoi Eurostatin ja Eurofoundin dataa sekä komission tietoja ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) vertailevaa tutkimusta.

49 Yksi keskeisistä keinoista, joilla jäsenvaltioiden hallitukset pyrkivät torjumaan työttömyyden mahdollista kasvua, oli työpaikkojen säilyttämiseen tähtäävien järjestelyiden käyttö. Järjestelyt olivat oikeutettuja SURE-tukeen (ks. laatikko 3). Näiden järjestelyiden ja vastaavien toimenpiteiden avulla työnantajat, joiden yritystoimintaan vaikutti etenkin pandemian sulkutoimien aikana kysynnän tai tuotannon tilapäinen lasku, pystyivät vähentämään työntekijöidensä työtunteja sen sijasta, että olisivat joutuneet irtisanomaan henkilöstöä. Näin työntekijät säilyttivät työpaikkansa ja tulotasonsa.

50 Eurofound¹⁸ julkaisi vuonna 2021 tutkimuksen, jossa vertaillaan vuoden 2008 rahoituskriisin ja covid-19-kriisin vaikutuksia työttömyyteen. Tutkimuksessa todettiin, että työttömyysasteen kasvu oli covid-19-kriisin ensimmäisenä vuonna SURE-välineestä hyötyvissä jäsenvaltioissa vähäisempää kuin vuosien 2008–2010 rahoituskriisin aikana. Vaikka pandemia johti taloudellisen toiminnan merkittävään vähenemiseen, tilanne ei johtanut vastaavaan työllisyysasteen laskuun, vaan lasku jäi suhteellisen vähäiseksi. Kotimaisen bruttotuotannon lasku johti tehtyjen työtuntien määrän merkittävään vähenemiseen, mutta työttömyys ei kasvanut samassa suhteessa¹⁹. Eurofoundin mukaan vuosien 2019 ja 2020 toisen vuosineljänneksen välisenä aikana työllisyys laski EU:ssa vain 2,4 prosenttia. Samalla niiden henkilöiden, jotka olivat työsuhteessa mutta eivät työskennelleet, osuus lähes kaksinkertaistui 17 prosenttiin.

51 EU:n toimintatapaa voidaan verrata Yhdysvaltojen toimintamalliin. IMF:n vuonna 2022 tekemän tutkimuksen mukaan²⁰ Yhdysvalloissa covid-19-pandemian takia ilmennyt työttömyyden kasvu johtui pitkälti työntekijöiden tilapäisistä irtisanomisista: tilapäisesti irtisanottujen työntekijöiden osuus uusista työttömistä oli vuoden 2020 toisella neljänneksellä yli 70 prosenttia. Koko vuoden 2020 aikana työllisyys laski Yhdysvalloissa 6,2 prosenttia ja työttömyysaste nousi 4,4 prosenttiyksikköä. EU:ssa puolestaan työllisyyden lasku oli 1,4 prosenttia ja työttömyysasteen nousu 0,4 prosenttiyksikköä.

SURE-välineen vaikutusta ei voida täysin arvioida, koska seurantatiedot ovat rajallisia eikä jälkiarviointia ole suoritettu

52 Tilintarkastustuomioistuin arvioi, kehittikö komissio vankan toimintakehyksen SURE-välineen täytäntöönpanon seurantaa ja raportointia varten. Tätä varten tilintarkastustuomioistuin analysoi komission seurantaprosessit, jotka alkavat tietojen keräämisestä jäsenvaltioista ja jatkuvat aina rahoitustuen käyttöä koskevien puolivuosittaisten kertomusten julkaisemiseen. Tilintarkastustuomioistuin arvioi myös, onko komissio suunnitellut välineen arviointia sisäisten sääntöjensä mukaisesti.

Seuranta- ja raportointivaatimuksissa keskitytään rahoitustuen käyttöön eikä niinkään saavutettuihin tuloksiin

53 SURE-asetuksessa komissiolle ja jäsenvaltioille asetetuissa seuranta- ja raportointivaatimuksissa keskitytään pääasiassa rahoitustuen ja tuotosten käyttöön eikä niinkään siihen, millaisia tuloksia SURE-välineestä tuetuilla kansallisilla työpaikkojen säilyttämiseen tähtäävillä järjestelyillä on saavutettu.

54 Sen lisäksi, että komissio tarkasti, olivatko ilmoitetut toimenpiteet yhdenmukaisia neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä hyväksyttyjen toimenpiteiden kanssa, komission toteuttamassa rahoituksen seurannassa keskityttiin lainan käyttötapaan ja SURE-välineestä rahoitettujen toimenpiteiden kokonaismenoihin. Näin komissio pystyi käymään ennakoivasti keskusteluja kansallisten viranomaisten kanssa tapauksissa, joissa SURE-välineen varojen käyttö oli suunniteltua vähäisempää (ks. kohta 40).

55 Komissio arvioi, että SURE-välineen tukea käyttäneissä 19 jäsenvaltiossa tukea sai vuonna 2020 noin 31,5 miljoonaa ihmistä ja 2,5 miljoonaa yritystä. Eniten tukea saaneet jäsenvaltiot olivat Italia (tuen kohteena noin 10,8 miljoonaa ihmistä), Espanja (5,7 miljoonaa ihmistä) ja Puola (3,6 miljoonaa ihmistä). Tukea sai yli miljoona ihmistä myös viidessä muussa jäsenvaltiossa: Kreikka, Tšekki, Belgia, Portugali ja Romania. Elokuussa 2022 komissio arvioi, että vuonna 2021 noin yhdeksän miljoonaa ihmistä hyötyi SURE-välineestä rahoitetuista työpaikkojen säilyttämiseen tähtäävistä järjestelyistä²¹.

56 Jäsenvaltioiden ilmoittamat tuotoksia koskevat tiedot (esim. tukea saavien työntekijöiden ja yritysten lukumäärä) perustuivat kuitenkin yleensä arvioihin. Tiedot, jotka raportoitiin SURE-välinettä koskevissa puolivuotiskertomuksissa, eivät olleet aina kattavia ja vaihtelivat toisinaan huomattavasti. Nämä tiedot muodostivat perustan kertomuksille, joita komissio toimitti Euroopan parlamentille ja neuvostolle (ks. laatikko 4).

57 Jäsenvaltiot toimittivat ajan mittaan lisää tietoja. Saatavilla olevien tietojen määrän lisääntyminen johti myös siihen, että puolivuotiskertomuksissa raportoitujen tietojen välillä esiintyi huomattavaa vaihtelua. Esimerkiksi vuonna 2021 tukea saaneiden henkilöiden lukumääräksi raportoitiin toisessa puolivuotiskertomuksessa viisi miljoonaa. Kolmannessa kertomuksessa samalta vuodelta raportoitu määrä oli kolme miljoonaa, ja neljännessä kertomuksessa puolestaan yhdeksän miljoonaa.

58 Komission jäsenvaltioiden toimittamiin tuotostietoihin kohdistamat tarkistukset olivat rajallisia. Niissä keskityttiin arvioimaan yleisellä tasolla tietojen johdonmukaisuutta aiemmin ilmoitettuihin tietoihin nähden sekä tutkimaan toimenpiteistä aiheutuneita kustannuksia erilaisten työmarkkinatietolähteiden (kuten Eurostatin) avulla. Tarkastuksissa arvioitiin ainoastaan, vaikuttivatko jäsenvaltion toimittamat tiedot SURE-välineen edunsaajien lukumäärästä (työntekijät, itsenäiset ammatinharjoittajat tai yritykset sekä alakohtaiset tiedot) uskottavilta.

59 Lisäksi jäsenvaltiot toimittivat tiedot yleensä kootusti. Tarkkojen tietojen puuttuminen työpaikkojen säilyttämiseen tähtäävillä kansallisilla järjestelyillä aikaansaaduista tuotoksista ja tuloksista merkitsee, että SURE-välineen avulla rahoitettujen kansallisten toimenpiteiden keskeisiä edunsaajia on mahdotonta määrittää²². Covid-19-pandemia aiheutti vakavan häiriön työmarkkinoille, mutta kaikki alat, yritykset ja työntekijäryhmät eivät kärsineet samalla tavalla. Työntekijät, joilla oli epävarmemmat työpaikat, itsenäiset ammatinharjoittajat ja heikossa asemassa olevat työvoimaryhmät (kuten naiset, ikääntyneet työntekijät, muut kuin syntyperäiset työntekijät sekä vammaiset ja vähemmän koulutetut työntekijät) joutuivat todennäköisemmin noudattamaan lähikontaktien välttämistä koskevia toimenpiteitä ja muita rajoituksia, mikä heikensi vakavasti heidän työnäkymiään²³.

60 Komissio ei pyytänyt jäsenvaltioilta tietoja siitä, mitä jäsenvaltiot olivat saavuttaneet terveyteen liittyvien toimenpiteiden avulla. Syynä oli se, että toimenpiteiden laajuus ja tavoitteet vaihtelivat huomattavasti (ks. kohdat 41–43). Näitä toimenpiteitä voidaan rahoittaa useista erilaisista EU:n ja kansallisista rahoitusvälineistä, ja niitä toteuttavat yleensä hajautetusti monet eri viranomaiset ja elimet, mikä aiheuttaa päällekkäisen rahoituksen riskin. Terveyteen liittyvien toimenpiteiden osuus SURE-välineen kokonaismäärärahoista on noin 3,2 miljardia euroa, ja toimenpiteiden luonne ja soveltamisala vaihtelevat huomattavasti.

SURE-välineen rahoitustuen käyttöä koskevissa komission puolivuotiskertomuksissa voidaan esittää vain yleisluontoisia arvioita tuloksista

61 Syyskuun 2022 loppuun mennessä komissio oli julkaissut asetuksen vaatimusten mukaisesti²⁴ neljä puolivuosittaista kertomusta SURE-välineen rahoitustuen käytöstä. Nämä kertomukset muodostavat perustan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja muille sidosryhmille tapahtuvalle tiedottamiselle. Kertomuksissa annetaan tietoja rahoitustuen täytäntöönpanosta (esim. maksamatta olevat määrät, takaisinmaksuaikataulut) ja siitä, missä määrin SURE-välineen perusteena olevat poikkeukselliset tapahtumat vaikuttavat edelleen vallitsevaan tilanteeseen.

62 SURE-asetuksessa ei edellytetä, että komissio raportoi välineen tuloksista tai vaikuttavuudesta, mutta sosiaalivaikutteisia joukkolainoja koskeva kehys edellyttää raportointia välineen vaikutuksista (ks. laatikko 1). Tämän vaatimuksen täyttämiseksi puolivuosittaisiin kertomuksiin sisältyy myös tietoja SURE-välineestä rahoitetuilla työpaikkojen säilyttämiseen tähtäävillä järjestelyillä saavutetuista tuloksista (ks. laatikko 5).

Komissio ei ole arvioinut SURE-välinettä

63 Varainhoitoasetuksen, paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten sopimuksen ja paremman sääntelyn suuntaviivojen mukaan komission odotetaan arvioivan EU:n ohjelmien tuloksellisuutta vaikuttavuuden, tehokkuuden, merkityksellisyyden, johdonmukaisuuden ja EU:n tasolla saatavan lisäarvon osalta²⁶. Näissä arvioinneissa olisi arvioitava kriittisesti ja objektiivisesti, oliko EU:n väline tarkoituksenmukainen ja saavutettiinko sillä asetetut tavoitteet mahdollisimman pienin kustannuksin; arvioinnin olisi perustuttava vahvaan näyttöön sekä onnistumisten että puutteiden osalta²⁷. Lisäksi komissio on sitoutunut arvioimaan SURE-välineestä saatuja kokemuksia Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman puitteissa²⁸. SURE-asetuksessa ei kuitenkaan nimenomaisesti edellytetä, että komission on arvioitava välineen tuloksellisuutta.

64 Komissio täsmensi huhtikuussa 2021, että sellaisten covid-19-pandemian aikana kiireellisinä ehdotettujen aloitteiden, joista ei toteutettu julkista kuulemista ja vaikutustenarviointia, osalta ”kerrotaan selkeästi, miten ja milloin säädöstä myöhemmin arvioidaan”²⁹. Tämä tapahtuu viimeistään kolmen kuukauden kuluttua lainsäädäntöehdotuksen antamisesta julkaistavassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa. SURE-asetus hyväksyttiin toukokuussa 2020, joten tätä ei tehty SURE-välineen osalta.

Johtopäätökset ja suositus

65 Covid-19-pandemia aiheutti vakavan iskun Euroopan taloudelle ja merkittäviä häiriöitä työmarkkinoilla, mikä vaaransi miljoonien työpaikkojen säilymisen. Tilintarkastustuomioistuin toteaa, että komissio reagoi kaiken kaikkiaan nopeasti haasteeseen, jonka jäsenvaltioiden auttaminen työpaikkojen säilyttämisessä muodosti: jäsenvaltioille kyettiin antamaan EU:n tukea seitsemän kuukautta pandemian julistamisen jälkeen, mikä on nopeampaa kuin tavanomaisissa rahoitusmenettelyissä. Hallintokehys oli mukautettu hätätilanteeseen, ja hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäinen tukiväline (SURE) suunniteltiin siten, että EU:n talousarvioon kohdistuvaa rahoitusriskiä kyetään rajoittamaan. Kokonaistasolla on havaittavissa joitakin viitteitä siitä, että SURE-tuki saavutti miljoonia ihmisiä. On kuitenkin otettava huomioon, että välineen toiminta perustuu siihen, että EU tukee kansallisia järjestelyitä lainarahoituksen avulla. Lisäksi on syytä huomata, että jäsenvaltioiden osalta ei ole saatavilla kattavia tietoja rahoituksen käytöstä. Tämä rajoittaa komission mahdollisuuksia arvioida SURE-välineen avulla saavutettuja tuloksia.

66 SURE-väline perustettiin ja käynnistettiin hätätilanteessa, kun koronaviruksen leviämistä pyrittiin estämään erilaisin rajoituksin ja jäsenvaltioiden julkiset menot kasvoivat äkillisesti ja voimakkaasti. Tätä taustaa vasten komissio ehdotti uutta innovatiivista asetusta, jonka neuvosto hyväksyi nopeasti – vain kaksi kuukautta sen jälkeen, kun covid-19 oli määritetty pandemiaksi. Jäsenvaltioista valtaosa (19 valtiota) päätti käyttää välinettä, ja lähes puolet 100 miljardin euron kokonaistuesta suunnattiin Italialle ja Espanjalle. SURE-tuki mahdollisti sen, että jäsenvaltiot pystyivät ottamaan käyttöön työpaikkojen säilyttämiseen tähtääviä järjestelyjä tai laajentamaan olemassa olevia järjestelyjä. Uusia työpaikkojen säilyttämiseen tähtääviä järjestelyjä otettiin käyttöön pääasiassa EU:n itäisissä jäsenvaltioissa. Eri puolilla EU:ta sovelletut toimintatavat vaihtelivat kuitenkin huomattavasti, sillä kansalliset työmarkkinatilanteet olivat keskenään hyvin erilaisia. Komissio arvioi, että jäsenvaltiot, joiden luottoluokitus on heikompi kuin EU:n luottoluokitus, ovat säästäneet korkojen osalta yhteensä noin 8,5 miljardia euroa verrattuna tilanteeseen, jossa ne olisivat päättäneet ottaa lainat itse (ks. kohdat 17–26).

67 SURE-tukivälineen rakenne oli uusi ja pienensi EU:n talousarvioon kohdistuvaa riskiä. Rahoitus perustuu lainoihin, ei avustuksiin, ja kaikki jäsenvaltiot (myös ne, jotka ovat päättäneet olla käyttämättä SURE-välinettä) ovat antaneet peruuttamattomat, vaadittaessa maksettavat takaukset, jotka kattavat enintään 25 prosenttia kaikista SURE-välineeseen perustuvista lainoista. Kaikki lainat on määrä maksaa takaisin vuoteen 2050 mennessä. Nämä takaukset toimivat EU:n talousarviota suojaavana puskurina, sillä maksulaiminlyöntien tapauksissa jäsenvaltioiden takauksia voidaan vaatia maksettaviksi ennen komission omiin varoihin turvautumista. Lisäksi käytössä on vakavaraisuussääntöjä, joilla lievennetään vuosi- ja jäsenvaltiokohtaista riskiä. Kaiken kaikkiaan SURE-välineen lainojen kysyntä on ollut voimakasta, ja elokuuhun 2022 mennessä niitä oli maksettu edunsaajille lähes 92 miljardia euroa (ks. kohdat 27–31).

68 SURE on kriisinhallintaväline, jonka yhteydessä on prioriteettina varojen nopea maksaminen. Komission SURE-välineessä soveltamat menettelyt olivat yksinkertaisempia kuin sen tavanomaiset tukitoimenpiteet. SURE-asetus ei esimerkiksi ole pitkä, mutta käynnistys- ja tukikelpoisuusedellytykset on määritetty asetuksessa väljästi. Näin ollen jäsenvaltioille jää runsaasti liikkumavaraa päättää, mihin EU:n rahoitus kohdennetaan. Tämän seurauksena komissio ei tarkastanut, olivatko SURE-välineestä tuetut kansalliset toimenpiteet kustannustehokkaita tai täydensivätkö ne muita järjestelyjä. SURE-välineen laajentaminen terveyteen liittyvien toimenpiteiden rahoittamiseen on vähentänyt sen ensisijaisen kohteen eli työllisyyden painottamista. Viime kädessä komissio antoi neuvoston tukemana hyväksyntänsä sille, että 19 jäsenvaltiosta kolme käytti yli 15 prosenttia SURE-lainoistaan terveyteen liittyviin toimenpiteisiin (ks. kohdat 32–43).

69 Komissio maksoi rahoituksen jäsenvaltiolle nopeasti: useimmat jäsenvaltiot saivat ensimmäisen maksueränsä alle kuukauden kuluttua pyynnöstään. Koska työpaikkojen säilyttämiseen tähtäävät järjestelyt ovat alttiita väärinkäytöksille, SURE-asetuksessa edellytetään, että jäsenvaltioiden kanssa tehtäviin lainasopimuksiin sisällytetään valvontaa ja tarkastuksia koskevia määräyksiä, joiden avulla pyritään minimoimaan petosten ja sääntöjenvastaisuuksien riski. Komissio teki tarkastus- ja valvontajärjestelmiä koskevan kyselyn jäsenvaltioissa vuoden 2022 alussa, jolloin suurin osa rahoituksesta oli jo maksettu. Kaikki jäsenvaltiot yhtä lukuun ottamatta ilmoittivat sääntöjenvastaisuuksista ja epäillyistä petoksista. Ilmoitukset johtivat sääntöjenvastaisesti käytettyjen varojen takaisinperintään 13 jäsenvaltiossa. Komissio ei ollut syyskuussa 2022 tietoinen merkittävistä sääntöjenvastaisuuksista tai petoksista, jotka olisivat liittyneet sen omiin lakisääteisiin vastuualueisiin; näin ollen se ei ollut käynnistänyt asiaa koskevia erityisiä tutkimuksia (ks. kohdat 44–47).

70 On viitteitä siitä, että SURE-väline saavutti kokonaistasolla miljoonia työntekijöitä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia kriisin ollessa pahimmillaan ja että se on yhdessä muiden toimintapoliittisten tukitoimenpiteiden kanssa osaltaan lieventänyt työttömyysriskiä. SURE-väline ei kuitenkaan ole rakenteeltaan sellainen, että sen tuotoksia ja tuloksia voitaisiin arvioida erikseen kunkin kansallisen järjestelyn kohdalla. Komissio ei näin ollen voi arvioida tuloksia, joita välineen avulla on saavutettu kussakin jäsenvaltiossa. Se, ettei jäsenvaltioiden osalta ole saatavissa kattavia tietoja, merkitsee, että SURE-välineen avulla tuettujen ihmisten ja yritysten lukumäärää ei voida arvioida kokonaisvaltaisesti. Toisin sanoen välineen mahdollista vaikutusta työttömyysriskin lieventämiseen ei kyetä arvioimaan kattavasti. Terveyteen liittyvistä toimenpiteistä on myös saatavilla vain vähän seurantatietoja siksi, että toimenpiteiden laajuus ja tavoitteet vaihtelivat huomattavasti. SURE-asetuksessa ei vaadita välineen vaikutusten arviointia (ks. kohdat 48–64).

Suositus – Toteutetaan SURE-välineen arviointi

Komission olisi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevassa toimintasuunnitelmassa antamansa sitoumuksen mukaisesti arvioitava SURE-välineestä saatuja kokemuksia, jotta niitä voidaan hyödyntää mahdollisten tulevien kriisinhallintavälineiden yhteydessä. Arvioinnissa olisi perehdyttävä seuraaviin näkökohtiin: missä määrin SURE-väline ja sen avulla tuetut kansalliset toimenpiteet tuottivat lisäarvoa (kaikkien SURE-tavoitteiden osalta, terveyteen liittyvät toimenpiteet mukaan luettuna); täydensikö SURE-väline kansallisia toimenpiteitä ja jos täydensi niin miten; minimoitiinko SURE-kehyksen avulla vaikuttavalla tavalla petosten ja sääntöjenvastaisuuksien riski, kun huomioon otetaan jäsenvaltioiden ilmoittamat tapaukset.

Toteuttamisen tavoiteajankohta: vuoden 2024 kolmannen neljänneksen loppuun mennessä.

Tilintarkastustuomioistuimen II jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Annemie Turtelboomin johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 9. marraskuuta 2022 pitämässään kokouksessa.

Lyhenteet

CEPS: Euroopan politiikan tutkimuskeskus (Centre for European Policy Studies, CEPS).

Eurofound: Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö

PO BUDG: Budjettipääosasto

PO ECFIN: Talous- ja rahoitusasioiden pääosasto

PO EMPL: Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto

SURE: Eurooppalainen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäinen tukiväline

Sanasto

Eurofound: Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö on EU:n virasto, joka tarjoaa tietoa, neuvontaa ja asiantuntemusta EU:n sosiaalipolitiikan alalla vertailutietojen, tutkimusten ja analyysien perusteella.

Lyhennetyn työajan järjestely: Julkinen ohjelma, jonka avulla taloudellisissa vaikeuksissa olevat yritykset voivat tietyissä olosuhteissa tilapäisesti vähentää työntekijöidensä työtunteja siten, että työntekijät saavat julkista tulotukea tekemättä jääneistä työtunneista.

Terveyteen liittyvät toimenpiteet: Toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään työperäisiä vaaroja ja varmistamaan työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien suojelu työpaikalla, sekä tarvittaessa muut terveyteen liittyvät toimenpiteet.

Työajan lyhentämisjärjestelyjä vastaavat toimenpiteet: Työmarkkinatoimenpiteet (työajan lyhentämisjärjestelyitä lukuun ottamatta), joilla suojellaan työllisyyttä ohjaamalla tulotukea työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille.

Komission vastaukset

https://www.eca.europa.eu/fi/Pages/DocItem.aspx?did=62745

Aikajana

https://www.eca.europa.eu/fi/Pages/DocItem.aspx?did=62745

Tarkastustiimi

Euroopan tilintarkastustuomioistuin esittää erityiskertomuksissaan tulokset tarkastuksista, joita se kohdistaa EU:n toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin tai yksittäisten talousarvioalojen hallinnointiin liittyviin aihealueisiin. Tilintarkastustuomioistuin valitsee ja suunnittelee nämä tarkastustehtävät siten, että niillä saadaan aikaan mahdollisimman suuri vaikutus. Se ottaa valinta- ja suunnitteluvaiheessa huomioon tuloksellisuuteen tai säännönmukaisuuteen kohdistuvat riskit, kyseessä olevien tulojen tai menojen määrän, tulevat kehityssuunnat sekä poliittiset näkökohdat ja yleisen edun.

Tästä tuloksellisuuden tarkastuksesta vastasi tilintarkastustuomioistuimen II tarkastusjaosto, jonka vastuualueeseen kuuluvat yhteenkuuluvuutta, kasvua ja osallisuutta tukevien investointien menoalat. Jaoston puheenjohtaja on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Annemie Turtelboom. Tarkastus toimitettiin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Iliana Ivanova johdolla, ja siihen osallistuivat kabinettipäällikkö James Verity ja kabinettiavustaja Ivan Genchev, toimialapäällikkö Pietro Puricella, tehtävävastaava Jussi Bright sekä tarkastajat Fernando Pascual Gil, Andras Augustin Feher, Zeljko Mimica ja Cristina Jianu.

Vasemmalta oikealle: Fernando Pascual Gil, James Verity, Jussi Bright, Iliana Ivanova, Ivan Genchev, Pietro Puricella, Zeljko Mimica.

Loppuviitteet

¹ Marcus, J. S. et al.: The impact of COVID-19 on the Internal Market, Euroopan parlamentti, 2021.

² Pouliakas, K.; Branka, J.: EU jobs at highest risk of COVID-19 social distancing: Is the pandemic exacerbating the labour market divide?, No 1, CEDEFOP working paper, 2020.

³ Komission ehdotus neuvoston asetukseksi SURE-välineen perustamisesta, COM(2020) 139.

⁴ Asetus (EU) 2020/672, 5 artikla.

⁵ Ohjelmakausiin 2007–2013 ja 2014–2020 liittyvät yhteisiä säännöksiä koskevat asetukset: neuvoston asetus (EY) N:o 1083/2006 ja asetus (EU) N:o 1303/2013.

⁶ SURE: Katsaus kahden vuoden jälkeen: neljäs puolivuosittain laadittava kertomus, COM(2022) 483.

⁷ Asetus (EU) 2020/672, 11 artiklan 5 kohta.

⁸ Asetus (EU) 2020/672, 9 artikla.

⁹ SURE: Katsaus kahden vuoden jälkeen: neljäs puolivuosittain laadittava kertomus, COM(2022) 483.

¹⁰ Asetus (EU) 2020/672, 3 artikla.

¹¹ Asetus (EU) 2020/672, 2 artikla.

¹² Asetus (EU) 2020/672, 1 artiklan 2 kohta.

¹³ COVID-19: combating fraud in short-term financial support schemes, European Platform tackling undeclared work, toukokuu 2021.

¹⁴ Seuraavien jäsenvaltioiden ylimmät tarkastuselimet: Kroatia (2021), Irlanti (2021), Latvia (2020).

¹⁵ Asetus (EU) 2020/672, 13 artiklan 1 kohta, sellaisena kuin se on määritetty asetuksen (EU) 2018/1046 220 artiklan 5 kohdassa.

¹⁶ SURE-väline 18 kuukautta: kolmas puolivuosittain laadittava kertomus, COM(2022) 128.

¹⁷ COVID-19: vaikutukset työllisyyteen ja työelämään, COVID-19 series, Eurofound, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2021.

¹⁸ Lähentymisen seuranta Euroopan unionissa: Katsaus taaksepäin, jotta voidaan päästä eteenpäin – ylöspäin tapahtuva lähentyminen kriiseissä, Eurofound, Challenges and prospects in the EU series, 2021.

¹⁹ Commission report on labour market and wage developments in Europe, joulukuu 2021, s. 45.

²⁰ European Labor Markets and the COVID-19 Pandemic: Fallout and the Path Ahead, International Monetary Fund, maaliskuu 2022.

²¹ SURE: Katsaus kahden vuoden jälkeen: neljäs puolivuosittain laadittava kertomus, COM(2022) 483.

²² COVID-19: vaikutukset työllisyyteen ja työelämään, COVID-19 series, Eurofound, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2021.

²³ EU jobs at highest risk of COVID-19 social distancing, CEDEFOP, 2020.

²⁴ Asetus (EU) 2020/672, 14 artiklan 1 kohta.

²⁵ SURE: Katsaus kahden vuoden jälkeen: neljäs puolivuosittain laadittava kertomus, COM(2022) 483.

²⁶ Asetus (EU, Euratom) 2018/1046, 34 artikla. Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä tehty toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä, 12.5.2016, I kohdan kolmas luetelmakohta, s. 1. SWD(2021) 305, paremman sääntelyn suuntaviivat, 3.11.2021, s. 23.

²⁷ Komission tiedonanto – Parempaa sääntelyä: yhteistyöllä parempaa lainsäädäntöä, COM(2021) 219, s. 16 ja 17. SWD(2021) 305, paremman sääntelyn suuntaviivat, 3.11.2021, s. 23.

²⁸ The European Pillar of Social Rights Action Plan, 2021, s. 18.

²⁹ Komission tiedonanto – Parempaa sääntelyä: yhteistyöllä parempaa lainsäädäntöä, COM(2021) 219, s. 13 ja 14.

Yhteystiedot

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG

Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx
Verkkosivut: eca.europa.eu
Twitter: @EUAuditors

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (https://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2022

PDF	ISBN 978-92-847-9166-8	ISSN 1977-5792	doi:10.2865/966601	QJ-AB-22-026-FI-N
HTML	ISBN 978-92-847-9153-8	ISSN 1977-5792	doi:10.2865/086499	QJ-AB-22-026-FI-Q

TEKIJÄNOIKEUDET

© Euroopan unioni, 2022

Datan ja asiakirjojen uudelleenkäyttöä koskevat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen periaatteet vahvistetaan avoimen datan politiikkaa ja asiakirjojen uudelleenkäyttämistä koskevassa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen päätöksessä 6-2019.

Ellei toisin ilmoiteta (esimerkiksi yksittäisissä tekijänoikeusilmoituksissa), Euroopan tilintarkastustuomioistuimen sisältöihin, jotka EU omistaa, myönnetään käyttöoikeudet Creative Commons Attribution 4.0 International (CC BY 4.0) licence ‑käyttöoikeuden nojalla. Yleissääntö siis on, että uudelleenkäyttö on sallittua, jos sisällön tuottaja mainitaan asianmukaisesti ja kaikista sisältöön tehdyistä muutoksista ilmoitetaan. Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle kuuluvan sisällön uudelleenkäyttäjä ei saa vääristää asiakirjojen alkuperäistä merkitystä tai sanomaa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa mistään seurauksista, jotka johtuvat uudelleenkäytöstä.

Tarvittavat lisäoikeudet on hankittava, jos tietyssä sisällössä (esimerkiksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöstä otetuissa valokuvissa) esitetään tunnistettavissa olevia henkilöitä tai jos sisällössä on mukana kolmansien tahojen töitä.

Jos tällainen lisäoikeus saadaan, se kumoaa ja korvaa yllä mainitun yleisen käyttöoikeuden. Lisäoikeutta koskevassa luvassa on selvästi ilmoitettava käyttöoikeuden rajoitukset.

Jos sisällöt eivät ole EU:n omaisuutta, voi olla, että lupa niiden käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä suoraan asianomaisilta tekijänoikeuksien haltijoilta.

Kuvakkeet – Kaaviot 1 ja 2: lähteenä Flaticon.com. © Freepik Company S.L. Kaikki oikeudet pidätetään.

Tietokoneohjelmistot tai asiakirjat, joihin kohdistuu teollisoikeuksia, kuten patentteja, tavaramerkkejä, rekisteröityjä malleja, logoja ja nimiä, eivät kuulu Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uudelleenkäyttöperiaatteiden piiriin.

EU:n toimielinten verkkosivuilla (joiden verkkotunnuksen loppuosa on europa.eu) on linkkejä ulkopuolisille Internet-sivustoille. Koska Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa näistä sivustoista, on suositeltavaa, että tutustutte niiden tietosuoja- ja tekijänoikeusperiaatteisiin.

Tilintarkastustuomioistuimen logon käyttö

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logoa ei saa käyttää ilman tilintarkastustuomioistuimen ennakkosuostumusta.

YHTEYDENOTOT EU:hun

Käynti tiedotuspisteessä
Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta (european-union.europa.eu/contact-eu/meet-us_fi).

Yhteydenotot puhelimitse tai kirjallisesti
Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä

• soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
• soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696, tai
• verkkolomakkeella (european-union.europa.eu/contact-eu/write-us_fi).

TIETOA EU:sta

Verkkosivut
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla (european-union.europa.eu).

EU:n julkaisut
EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata verkosta (op.europa.eu/fi/web/general-publications/publications). Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. european-union.europa.eu/contact-eu/meet-us_fi).

EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1951 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa (eur-lex.europa.eu).

EU:n avoin data
Eurooppalaisen datan portaali (data.europa.eu) tarjoaa pääsyn EU:n toimielinten, elinten ja virastojen avoimiin data-aineistoihin. Data on ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä maksutta sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten. Portaalissa on myös runsaasti Euroopan maiden data-aineistoja.