Horisontti 2020 -puiteohjelmaan osallistumisen laajentamiseen tähtäävät toimenpiteet olivat hyvin suunniteltuja, mutta kestävä muutos riippuu pääasiassa kansallisten viranomaisten toimista

Tiivistelmä

I Komissio korosti Eurooppa 2020 -strategiassaan tutkimuksen ja innovoinnin merkitystä sosiaalisen ja taloudellisen vaurauden ja ekologisen kestävyyden keskeisenä edistäjänä. EU on tukenut tutkimusta ja innovointia vuodesta 1984 peräkkäisten puiteohjelmien kautta. Kahdeksas puiteohjelma Horisontti 2020 kattoi ohjelmakauden 2014–2020 (määrärahat 76,4 miljardia euroa). Sitä seuraa nyt Horisontti Eurooppa -puiteohjelma (määrärahat 95,5 miljardia euroa) kaudelle 2021–2027.

II EU:n jäsenvaltioiden tutkimus- ja innovaatiosuorituskyvyssä on merkittäviä eroja. Tämä kuilu näkyy myös eroina osallistumisessa puiteohjelmiin, joista myönnetään varoja huippuosaamisen perusteella. Vähäinen osallistuminen puolestaan rajoittaa heikosti suoriutuvien maiden mahdollisuuksia korjata tutkimus- ja innovointijärjestelmiensä puutteet. Innovaatiokuilun kaventamiseksi ja osallistumisen parantamiseksi Horisontti 2020 -puiteohjelmassa varattiin 935 miljoonaa euroa erityisesti heikommin suoriutuville jäsenvaltioille suunnattuihin osallistumista laajentaviin toimenpiteisiin. Toimenpiteillä pyrittiin parantamaan näiden jäsenvaltioiden tutkimuslaitosten valmiuksia esimerkiksi auttamalla niitä verkostoitumaan, tekemään yhteistyötä johtavien laitosten kanssa ja houkuttelemaan korkeasti koulutettua työvoimaa. Näitä toimenpiteitä on vahvistettu Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa, ja niiden määrärahat ovat nyt 2,95 miljardia euroa.

III Tilintarkastustuomioistuin päätti suorittaa tämän tarkastuksen antaakseen päättäjille tietoa kysymyksistä, jotka vaikuttavat laajentamistoimenpiteiden suunnitteluun ja täytäntöönpanoon. Syynä tähän on erityisesti se, että kyseisiä toimenpiteitä jatketaan Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa. Tämä erityiskertomus on uusin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen julkaisuista, joissa tutkitaan Horisontti 2020 -puiteohjelman tarjoamaa tukea.

IV Tilintarkastustuomioistuin tutki, olivatko Horisontti 2020 -puiteohjelman osallistumista laajentavat toimenpiteet tarkoituksenmukaisia. Tätä varten tilintarkastustuomioistuin tutki toimenpiteiden kokonaissuunnittelua sekä kahden toimenpiteen täytäntöönpano- ja seurantajärjestelyitä. Nämä toimenpiteet ovat tiimiyttäminen (huippuosaamiskeskusten tukeminen) ja ERA-oppituolit (tunnustettujen tieteenharjoittajien tuominen tutkimuslaitoksiin). Kummankin toimenpiteen tarkoituksena oli tuottaa pitkäkestoisia vaikutuksia rahoituksen saajille.

V Tilintarkastustuomioistuin totesi, että laajentamistoimenpiteet on suunniteltu hyvin kohdistumaan moniin niistä tekijöistä, jotka ovat rajoittaneet laajenevasti osallistuvien maiden osallistumista peräkkäisiin puiteohjelmiin. Todellinen kestävä muutos riippuu kuitenkin suurelta osin tutkimuksen ja innovoinnin investoinneista ja kansallisen tason uudistuksista.

VI Toimintapolitiikan tukijärjestely on yksi niistä välineistä, joita EU käyttää edistääkseen uudistuksia kansallisissa ekosysteemeissä. Kaikki laajenevasti osallistuvat maat eivät hyödyntäneet tukijärjestelyä kaudella 2014–2020, ja komission oli lykättävä joitakin hankkeita resurssien puutteen vuoksi. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että vaikka toimintapolitiikan tukijärjestelyä koskeviin suosituksiin reagoiminen oli jäsenvaltioiden vastuulla, komissio käytti myös kansallisista tutkimus- ja innovointijärjestelmistä saatuja tietoja, etenkin laatiessaan EU-ohjausjakson yhteydessä maakohtaisia arviointeja, jotka johtivat maakohtaisiin suosituksiin.

VII Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että laajentamistoimenpiteet ovat hyödyttäneet joukkoa maita, joiden suorituskyky tutkimuksen ja innovoinnin alalla sekä puiteohjelmaan osallistumisessa ovat vaihdelleet. Nämä erot kuvastavat myös maiden osallistumista laajentamistoimenpiteisiin, vaikka ne eivät välttämättä täysin korreloi osallistumisasteen kanssa.

VIII Vaikka on liian aikaista arvioida toimenpiteiden täyttä vaikutusta, tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että tiimiyttämis- ja ERA-oppituolihankkeet ovat alkaneet tuottaa lupaavia tuloksia erityisesti julkaisujen määrän, verkostoitumisen ja avustusrahoituksen saatavuuden osalta. Toimenpiteiden täytäntöönpanossa oli kuitenkin useita haasteita, kuten täydentävän rahoituksen turvaaminen muista lähteistä kuin Horisontti 2020 -puiteohjelmasta, kansainvälisten tutkijoiden rekrytointi ja ennen kaikkea kestävyyden varmistaminen tuottamalla tuloja tutkimustulosten hyödyntämisestä.

IX Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että tiimiyttämis- ja ERA-oppituolihankkeiden seurannassa oli parantamisen varaa, erityisesti kummankin välineen pitkän aikavälin vaikutusten mittaamisessa.

X Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio

• tehostaa toimintapolitiikan tukijärjestelyn käyttöä
• pyrkii siihen, että laajenevasti osallistuvat maat osallistuvat tasapuolisemmin laajentamistoimenpiteisiin
• helpottaa täydentävän rahoituksen oikea-aikaista saatavuutta
• parantaa hankkeiden edunsaajien valmiuksia hyödyntää tutkimustuloksiaan
• tehostaa laajentamistoimenpiteiden seurantaa.

Johdanto

Tutkimuksen ja innovoinnin merkitys EU:ssa

01 Eurooppa 2020 -strategiassaan komissio asetti tavoitteeksi älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun sekä korosti tutkimuksen ja innovoinnin merkitystä sosiaalisen ja taloudellisen vaurauden ja ekologisen kestävyyden keskeisenä edistäjänä. Tutkimuksen ja innovoinnin jatkuva merkitys EU:lle ilmenee myös komission kuudessa painopisteessä kaudella 2019–2024. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnalla on keskeinen merkitys ainakin neljällä alueella: Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa, ihmisten hyväksi toimivassa taloudessa, Euroopan digitaalisessa valmiudessa ja EU:n aseman vahvistamisessa maailmannäyttämöllä.

02 Eurooppa 2020 -strategiassa asetettiin tavoitteeksi myös lisätä varojen kohdistamista tutkimukseen ja kehitykseen. Tarkoituksena oli houkutella yksityisiä investointeja määrä, joka vastaisi jopa kahta kolmasosaa kokonaisinvestoinneista, ja saavuttaa näin EU:n tasolla yhteensä kolme prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT) vuoteen 2020 mennessä. Jäsenvaltiot ovat asettaneet omat kansalliset tavoitteensa, jotka vaihtelevat 0,5 prosentista 4,0 prosenttiin.

03 EU:n määrärahoilla on tuettu erityisiä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa edistäviä rahoitusohjelmia vuodesta 1984. Tutkimuksen ja innovoinnin kahdeksas puiteohjelma Horisontti 2020 (H2020) kattoi vuodet 2014–2020, ja sen määrärahat olivat 76,4 miljardia euroa. Yhdeksäs puiteohjelma Horisontti Eurooppa kattaa vuodet 2021–2027, ja sen määrärahat ovat 95,5 miljardia euroa. Tutkimusta ja innovointia tuetaan myös muista EU:n rahastoista, erityisesti Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), joka on yksi koheesiopolitiikkaa täytäntöön panevista rahastoista.

04 Kuudennen puiteohjelman (2002–2006) loppuarvioinnissa ja seitsemännen puiteohjelman (2007–2013) väliarvioinnissa todettiin, että tiettyjen jäsenvaltioiden osallistuminen puiteohjelmiin oli toistuvasti vähäistä. Vähäinen osallistuminen rajoittaa näiden jäsenvaltioiden tutkimus- ja innovaatiotoimijoiden osallistumista EU:n ja kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin ja -yhteisöihin.

05 Horisontti 2020 -asetuksessa todettiin vuonna 2013, että "vaikka yksittäisten maiden ja alueiden innovaatiotasot ovat viime aikoina lähentyneet toisiaan, jäsenvaltioiden välillä on kuitenkin yhä jyrkkiä eroja". Koska puiteohjelmista myönnetään rahoitusta huippuosaamisen perusteella (vain parhaat ehdotukset valitaan), heikommin suoriutuvilla jäsenvaltioilla oli vaikeuksia kilpailla vahvempien jäsenvaltioiden kanssa. Komissio yksilöi ensimmäisen kerran vuonna 2011 syitä tähän. Niitä olivat muun muassa riittämättömät kansalliset T&I-investoinnit ja heikko pääsy olemassa oleviin verkostoihin. Siksi asetuksella otettiin käyttöön erityinen osa-alue ”Huippuosaamisen levittäminen ja osallistumisen laajentaminen” (kaudelle 2014–2020). Se oli tarkoitettu erityisesti heikommin suoriutuville maille eli niin kutsutuille laajenevasti osallistuville maille. Asetuksen tavoitteena oli puuttua tutkimus- ja innovaatiosuorituskyvyn vaihtelevuuteen jäsenvaltioiden välillä ja vapauttaa huippuosaamista (aktivoida olemassa olevia huippuosaamisen saarekkeita ja yhdistää ne huippuosaamisen verkostoihin) heikommin suoriutuvissa maissa ja siten laajentaa osallistumista Horisontti 2020 -puiteohjelmaan.

06 Laajentamistoimenpiteet koostuivat useista välineistä, joilla tuetaan valmiuksien kehittämistä, luodaan yhteyksiä johtavien tutkimuslaitosten ja heikosti suoriutuvien maiden ja alueiden välille sekä tarjotaan asiantuntevaa toimintapolitiikan tukea (ks. kaavio 1).

07 Osallistumista laajentaviin toimenpiteisiin sidottiin yhteensä 935 miljoonaa euroa (1,2 prosenttia kaikista Horisontti 2020 -puiteohjelman sitoumuksista). Suurin osuus käytettiin tiimiyttämishankkeisiin (390 miljoonaa euroa eli 41 prosenttia, ks. kaavio 2). Toimenpiteet jatkuvat Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa, mutta niihin sisältyy uusia piirteitä ja niiden määrärahat ovat huomattavasti suuremmat, 2,95 miljardia euroa (3 prosenttia Horisontti Eurooppa -puiteohjelman budjetista) (ks. liite I). Horisontti 2020 -puiteohjelman väliarvioinnin ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelman vaikutustenarvioinnin perusteella komissio oli ehdottanut talousarvion korottamista 2,1 miljardiin euroon. Lainsäätäjät kasvattivat määrää vielä lainsäädäntöprosessin tuloksena.

08 Horisontti 2020 -puiteohjelmassa laajentamistoimenpiteet kohdistuivat vuodesta 2004 lähtien liittyneisiin 13 jäsenvaltioon (EU-13) sekä Luxemburgiin ja Portugaliin (kaavio 3). Horisontti Eurooppa -puiteohjelman toimenpiteet kohdistuvat samoihin maihin lukuun ottamatta Luxemburgia, joka on korvattu Kreikalla. Ryhmään ovat liittyneet myös Ranskan ja Espanjan syrjäisimmät alueet. Horisontti Eurooppa -asetuksessa on täsmennetty, että ryhmän kokoonpano on voimassa koko Horisontti Eurooppa -puiteohjelman keston ajan.

Tehtävät ja vastuualueet

09 Komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto on tärkein pääosasto, joka vastaa tutkimukseen, tieteeseen ja innovointiin liittyvästä EU:n toimintapolitiikasta (mukaan lukien puiteohjelmien suunnittelu ja hallinnointi). Horisontti 2020 -puiteohjelma pantiin täytäntöön monivuotisten työohjelmien avulla. Niissä esitettiin komission painopisteet, jotka myöhemmin muunnettiin hanke-ehdotuspyynnöiksi.

10 Euroopan tutkimuksen toimeenpanovirasto (REA) hallinnoi kaikkia osallistumista laajentavia toimenpiteitä (erityisesti hankkeiden valintaa, toteutusta ja seurantaa) lukuun ottamatta tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston hallinnoimaa toimintapolitiikan tukijärjestelyä ja Euroopan tiede- ja teknologiayhteistyöjärjestön (COST) toteuttamaa COST-yhteistyötä.

11 Osallistumista laajentavien toimenpiteiden yhteydessä rahoitetut hankkeet voivat saada täydentävää rahoitusta muista lähteistä, kuten EAKR:stä. EAKR:n täytäntöönpano perustuu kansallisten/alueellisten viranomaisten laatimiin ja komission hyväksymiin toimenpideohjelmiin. Kyseisistä ohjelmista vastaavat hallintoviranomaiset arvioivat ja valitsevat hankkeet, jotka ovat oikeutettuja täydentävään rahoitukseen, ja seuraavat niiden täytäntöönpanoa, josta vastaavat edunsaajat.

Tarkastuksen sisältö ja tarkastustapa

12 Tämän tarkastuksen tavoitteena oli selvittää laajentamistoimenpiteiden suunnittelua ja tuoda esiin niiden täytäntöönpanoa mahdollisesti vaikeuttavia tekijöitä erityisesti sen johdosta, että toimenpiteitä on lujitettu Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa. Laajentamistoimenpiteet olivat Horisontti 2020 -puiteohjelmassa uusia, ja suurin osa hankkeista on edelleen käynnissä, minkä vuoksi tarkastuksessa ei keskitytty toimenpiteiden vaikutusten arviointiin. Vaikutusten odotetaan toteutuvan täysimittaisesti vasta vuodesta 2025 alkaen.

13 Tilintarkastustuomioistuimen aiemmissa Horisontti 2020 -puiteohjelmaa¹ koskevissa erityiskertomuksissa on jo mainittu EU:n jäsenvaltioiden eriasteinen osallistuminen puiteohjelmiin. Tilintarkastustuomioistuin päätti suorittaa tämän tarkastuksen tutkiakseen kahdeksannessa puiteohjelmassa hiljattain käyttöön otetut laajentamistoimenpiteet ja täydentääkseen Horisontti 2020 -puiteohjelmaa koskevia tarkastuksia.

14 Tilintarkastustuomioistuin keskittyi kahteen pitkäkestoisiin vaikutuksiin tähtäävään laajentamistoimenpiteeseen eli tiimiyttämiseen ja ERA-oppituoleihin sekä toimintapolitiikan tukijärjestelyn tehtävään. Tässä kertomuksessa ei arvioida synergioita Horisontti 2020 -puiteohjelman ja koheesiopolitiikkaa täytäntöön panevien rahastojen välillä. Niitä on tarkoitus käsitellä myöhemmässä tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa.

15 Tilintarkastustuomioistuin kysyi, soveltuvatko Horisontti 2020 -puiteohjelman laajentamistoimenpiteet tutkimus- ja innovointikuilun kaventamiseen. Vastatakseen kysymykseen tilintarkastustuomioistuin tutki,

• oliko laajentamistoimenpiteet suunniteltu hyvin
• oltiinko laajentamistoimenpiteillä saavuttamassa niiden tavoitteet
• onko komissiolla käytössään vaikuttavat järjestelyt osallistumista laajentavien toimenpiteiden vaikutusten seuraamiseen.

16 Tarkastuksessa tutkittiin useista eri lähteistä saatua näyttöä:

• relevantin aineiston asiakirjatarkastus
• kyselylomakkeet ja haastattelut komission, REAn sekä Kroatian, Portugalin, Puolan, Romanian ja Slovenian laajentamistoimenpiteistä huolehtivien hallintoviranomaisten ja kansallisten yhteyspisteiden kanssa
• tilastollinen analyysi Horisontti 2020 -puiteohjelman tiedoista ja jäsenvaltioiden T&I-investointeja koskevista tiedoista
• perusteellinen analyysi harkintaan perustuvasta viiden ERA-oppituolihankkeen ja kuuden tiimiyttämishankkeen otoksesta. Tiimiyttämishankkeista neljä rahoitettiin ensimmäisen ehdotuspyynnön perusteella (vuosien 2016–2017 työohjelma) ja kaksi toisen ehdotuspyynnön perusteella (2018–2020). Hankkeiden analyysi perustui vuoden 2021 puoliväliin mennessä kerättyihin tietoihin. Lisätietoja tilintarkastustuomioistuimen menetelmistä on liitteessä II.
• yksityiskohtainen analyysi, jonka aiheena oli kaikkien tiimiyttämishankkeiden täydentävä rahoitus.

Huomautukset

Vaikka osallistumista laajentavien toimenpiteiden suunnittelu oli enimmäkseen tarkoituksenmukaista, niiden avulla voidaan vain vauhdittaa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edistymistä

17 Laajentamistoimenpiteiden tavoitteena oli kuroa umpeen tutkimus- ja innovointikuilua sekä puiteohjelmissa toistuvasti ilmenevää osallistumisvajetta vapauttamalla huippuosaamista maissa, jotka on määritelty heikosti suoriutuviksi (ks. kohta 05).

18 Komissio totesi, että rakenteelliset ongelmat ovat yksi syy siihen, miksi tietyt jäsenvaltiot ovat jääneet jälkeen innovaatiosuorituskyvyssä. (Tällaisia ongelmia ovat esim. heikko hallinto ja heikot instituutiot ja/tai kansallisten tutkimus- ja innovointiekosysteemien hajanaisuus ja/tai koulutuksen ja tutkimuksen välisten yhteyksien puuttuminen). EU:lla on uudistusten vauhdittamiseen tarkoitettuja välineitä, kuten toimintapolitiikan tukijärjestely (ks. kohta 06).

19 Tilintarkastustuomioistuin arvioi,

• oliko laajentamistoimenpiteet suunniteltu puuttumaan heikon tutkimus- ja innovaatiosuorituskyvyn syihin
• olivatko laajentamistoimenpiteet johdonmukaisia muiden, jäsenvaltioissa toteutettavia uudistuksia vauhdittavien EU:n toimenpiteiden kanssa
• kohdistuivatko laajentamistoimenpiteet heikommin suoriutuviin maihin.

Heikon tutkimus- ja innovaatiosuorituskyvyn syihin puututtiin pääasiassa toimenpiteillä, mutta kansallinen sitoutuminen on tarpeen T&I-investointien lisäämiseksi

20 Useissa tutkimusjulkaisuissa² on analysoitu syitä laajenevasti osallistuvien maiden heikkoon tutkimus- ja innovaatiosuorituskykyyn ja Horisontti 2020 -puiteohjelmaan osallistumisen vähäisyyteen. Tunnistettuja syitä ovat muun muassa riittämättömät tutkimus- ja innovointiekosysteemit (hajanainen hallinto tai vähäiset investoinnit), heikommat yhteydet kansainvälisiin yhteistyöverkostoihin, inhimillisen pääoman vajeet, aivovuoto, innovointiin osallistuvien julkisten ja yksityisten elinten vähäinen yhteistyö sekä tutkimus- ja innovointilaitosten vähäinen kansainvälistyminen.

21 Tilintarkastustuomioistuin arvioi, kohdistuivatko osallistumista laajentavat toimenpiteet nimenomaan näihin syihin. Tilintarkastustuomioistuimen tulokset esitetään taulukossa 1.

22 Kaikkiin muihin syihin kuin kansallisten (julkisten ja yksityisten) T&I-investointien tasoon puututtiin yhdellä tai useammalla laajentamistoimenpiteellä. Laajentamistoimenpiteiden painopisteenä ei kuitenkaan ollut innovointi, ja ne tarjosivat vain rajallisesti tukea kansallisten yhteyspisteiden verkostolle, joka tarjoaa edunsaajille puiteohjelmiin liittyvää tietoa ja apua. Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa 28/2018 todettiin, että tällaista tukea tarvitaan. Tilintarkastustuomioistuin panee merkille, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelman toimenpiteisiin sisältyy nyt tämäntyyppinen tuki sekä tuki aivovuodon torjumiseksi ja huippuosaamisen edistämiseksi yliopistoissa ja paikallisista tarpeista lähtevissä alueellisissa innovaatioekosysteemeissä (ks.liite I).

23 Laatikossa 1 selitetään, miten niillä kahdella toimenpiteellä (tiimiyttäminen ja ERA-oppituolit), joihin tilintarkastustuomioistuin keskittyi hankkeiden täytäntöönpanoa koskevassa analyysissään, on puututtu tutkimus- ja innovointikuilun syihin.

24 Horisontti 2020 -puiteohjelman laajentamistoimenpiteillä ei puututtu nimenomaisesti kansallisten (julkisten ja yksityisten) T&I-investointien määrään. Laajentamistoimenpiteisiin kohdennetun rahoituksen suuruus (ks. kohta 07) merkitsee itse asiassa sitä, että näillä toimenpiteillä oli ensisijaisesti tarkoitus olla katalyyttinen vaikutus yleisesti tutkimus- ja innovaatiosuorituskykyyn ja erityisesti Horisontti 2020 -puiteohjelmaan osallistumiseen.

25 On kuitenkin olemassa muita EU:n toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään investointien määrää, niin Horisontti 2020 -puiteohjelmassa kuin muissa EU:n ohjelmissa tai EU-ohjausjakson eli talous- ja finanssipolitiikan vuotuisen koordinointijakson kautta (ks. myös tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus 16/2020 EU-ohjausjaksosta).

26 Lisäksi jäsenvaltiot ovat ensisijaisesti vastuussa julkisten investointien tasosta. Tutkimus- ja innovointisuorituskykyyn sekä Horisontti 2020 -puiteohjelmaan osallistumiseen vaikuttavat merkittävästi kansallisten (julkisten ja yksityisten) T&I-investointien määrä sekä kansallisten tutkimus- ja innovointiekosysteemien vahvuus. Lisätietoja tästä korrelaatiosta on liitteessä III.

27 Vuonna 2020 EU investoi 2,3 % BKT:stään tutkimukseen ja innovointiin. T&I-investointien osuus vaihtelee suuresti EU:n jäsenvaltioiden välillä (ks. kaavio 4), mutta yksikään laajenevasti osallistuvista maista ei investoinut EU:n keskiarvon verran, ja vain kaksi niistä (Slovenia ja Tšekki) investoi yli 2,0 prosenttia. Lisäksi useimmat jäsenvaltiot, erityisesti laajenevasti osallistuvat maat, olivat vuoden 2020 lopulla vielä kaukana tavoitteistaan (ks. kohta 02), jotka olivat useimmissa tapauksissa alle EU:n keskiarvon (ks. kaavio 4).

Toimintapolitiikan tukijärjestelyn mahdollisuudet saada aikaan tarvittavia muutoksia kansallisissa tutkimus- ja innovointijärjestelmissä olivat rajalliset, koska tähän vaikuttaa myös jäsenvaltioiden sitoutuneisuus, mutta mahdollisuuksia hyödynnetään muissa uudistuksia edistävissä EU:n toimenpiteissä

28 Vastauksena jäsenvaltioiden tunnustettuun uudistustarpeeseen (ks. kohta 18) komissio hyväksyi kaudelle 2014–2020 uusia välineitä uudistusprosessin edistämiseksi ja jäsenvaltioiden auttamiseksi taustalla olevien ongelmien ratkaisemisessa. Osa näistä välineistä otettiin käyttöön tutkimuksen ja koheesiopolitiikan aloilla. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa kyse oli edellä mainitusta toimintapolitiikan tukijärjestelystä (ks. kohta 06).

29 Tilintarkastustuomioistuin tutki, oliko toimintapolitiikan tukijärjestely johdonmukainen muihin EU:n tukitoimenpiteisiin nähden ja reagoiko komissio asianmukaisesti vuoden 2019 arviointinsa tuloksiin.

30 Laatikossa 2 esitetään toimintapolitiikan tukijärjestelyn puitteissa tarjotut palvelut ja laajenevasti osallistuvissa maissa rahoitettujen hankkeiden määrä. Kokonaisbudjetti oli suhteellisen pieni (vain 5,7 miljoonaa euroa), ja jotkin hankkeet aloitettiin myöhässä komission henkilöstöpulan vuoksi.

31 Jäsenvaltiot osallistuivat toimintapolitiikan tukijärjestelyn toimiin vapaaehtoisesti. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että kaudella 2014–2020 neljä laajenevasti osallistuvaa maata (Kroatia, Luxemburg, Portugali ja Tšekki) ei osallistunut toimiin, jotka kohdistuivat suoraan tutkimus- ja innovointijärjestelmien uudistuksiin (vertaisarviointi ja erityistuki).

32 Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti osallistujamaat päättävät itse, edistävätkö ne näiden toimien yhteydessä annettuja suosituksia jollakin tavalla. Komission vuonna 2019 tekemässä toimintapolitiikan tukijärjestelyä koskevassa arvioinnissa todettiin, että komissio ei kiinnittänyt riittävästi huomiota todellisten toimintapoliittisten muutosten seurantaan ja valvontaan. Sen vuoksi on tärkeää varmistaa, että näkemyksiä tarvittavista kansallisista uudistuksista ei unohdeta, vaan että niitä käytetään tehokkaasti EU-ohjausjakson yhteydessä. EU-ohjausjakson työn tuloksena neuvosto hyväksyy vuosittain maakohtaiset suositukset komission ehdotuksen perusteella.

33 Tilintarkastustuomioistuin analysoi vuotuiset maakohtaiset arvioinnit, jotka ovat maakohtaisten suositusten perustana, ja havaitsi, että komissio viittasi vasta vuodesta 2019 lähtien nimenomaisesti toimintapolitiikan tukijärjestelystä³ saatuihin näkemyksiin. Kyseiset viittaukset tehtiin valikoivasti eli niissä käytettiin tärkeimpiä toimintapolitiikan tukijärjestelystä saatuja näkökohtia.

34 Vastaavasti komissio alkoi vasta vuonna 2019 käsitellä järjestelmällisemmin jäsenvaltioille annettuja tutkimusta ja innovointia koskevia maakohtaisia suosituksia. Tilintarkastustuomioistuimen analyysi tutkimusta ja innovointia koskevista maakohtaisista suosituksista vuodelta 2019 osoitti, että suositukset olivat yleisluonteisia ja niissä keskityttiin investointeihin eikä uudistuksiin. Jotkin laajenevasti osallistuvat maat eivät saaneet tutkimusta ja innovointia koskevia maakohtaisia suosituksia vuosina 2015–2018 (lisätietoja liitteessä IV). EU-ohjausjaksoa koskevassa tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa 16/2020 todettiin jo, että komissio ei antanut riittäviä suosituksia tutkimuksen osalta.

35 Jäsenvaltiot ovat kuitenkin edelleen vastuussa tutkimus- ja innovointijärjestelmiensä tilasta, ja niiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tarvittavien uudistusten toteuttamiseksi. Komission analyysi vuoden 2019 maakohtaisten suositusten täytäntöönpanosta osoitti, että vuoden kuluttua suosituksen antamisesta yli puolessa laajenevasti osallistuvista maista oli edistytty vain vähän tai ei lainkaan.

36 Uudistusten täytäntöönpano on myös keskeinen osa elpymis- ja palautumistukivälinettä. Elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevassa asetuksessa todetaan, että tukivälineen olisi osaltaan vastattava tuloksellisesti kaikkiin asianomaisissa maakohtaisissa suosituksissa yksilöityihin haasteisiin tai merkittävään osaan niistä. Komission on arvioitava tätä edellytystä ennen kunkin jäsenvaltion toimittaman elpymis- ja palautumissuunnitelman hyväksymistä. Tarkastuksen aikaan oli liian aikaista arvioida, missä määrin elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa suunniteltujen uudistusten toteuttaminen eli virallisten sitoumusten (kuten säädöksen hyväksyminen) muuntaminen todelliseksi edistymiseksi onnistuu käytännössä.

37 Uudistusten kasvava merkitys elpymis- ja palautumistukivälineen yhteydessä ja vähäinen edistyminen maakohtaisten suositusten täytäntöönpanossa (ks. kohta 32) korostavat toimintapoliittisen tuen merkitystä.

38 Komission vuonna 2019 tekemässä toimintapolitiikan tukijärjestelyä koskevassa arvioinnissa todettiin, että suurin osa kyselyyn vastanneista sidosryhmistä suhtautui erittäin myönteisesti järjestelmän etuihin. Arviointiin sisältyi kuitenkin useita suosituksia, jotka koskivat seuraavia toimia:

1. toimintapolitiikan tukijärjestelyn aseman parantaminen uudistusten edistäjänä (esim. käyttämällä sitä järjestelmällisempään ja laajempaan vuoropuheluun jäsenvaltioiden kesken sekä niiden ja komission välillä)
2. toimintapolitiikan tukijärjestelyn suunnittelueritelmien laajentaminen (esim. pidentämällä niiden voimassaoloaikaa ja ottamalla käyttöön seurantakehys täytäntöönpanon tukemiseksi ja vaikutusten seuraamiseksi)
3. toimintapolitiikan tukijärjestelyn mekanismien parantaminen (esim. lisäämällä tiedotus- ja viestintätoimia, jotta voidaan lisätä näkyvyyttä ja varmistaa, että tulosten vaikutus asianomaisissa maissa on suurempi).

39 Kolme vuotta myöhemmin komissio ei kuitenkaan ole vielä pannut näitä suosituksia kaikilta osin täytäntöön. Komissio ilmoitti tilintarkastustuomioistuimelle, että se aikoo kehittää edelleen perinpohjaista kahdenvälistä tutkimus- ja innovointitoimintaa koskevaa vuoropuhelua tiettyjen jäsenvaltioiden kanssa saatujen kokemusten pohjalta. Se aikoo käydä vuoropuhelua niiden jäsenvaltioiden kanssa, jotka ovat halukkaita osallistumaan prosessiin (a alakohta). Toimia ollaan parhaillaan toteuttamassa tulosten levittämisen, viestinnän ja näkyvyyden parantamiseksi (c alakohta).

40 Komissio seuraa toimintapolitiikan tukijärjestelystä saatuja, jäsenvaltioille suunnattuja suosituksia (b alakohta) tällä hetkellä pääasiassa ohjausjaksoprosessin kautta ja tulevaisuudessa myös elpymis- ja palautumissuunnitelmien seurannan kautta (ks. kohta 36). Lisäksi vuoden 2019 arvioinnin b alakohdan mukaisesti Horisontti Eurooppa -ohjelman puitteissa on otettu käyttöön uusi toiminto PSF Open. Tämä toiminto mahdollistaa sen, että jäsenvaltiot, jotka ovat jo hyötyneet toimintapolitiikan tukijärjestelystä, voivat saada tukea sen suositusten täytäntöönpanoon. Toimintapolitiikan tukijärjestely on kuitenkin edelleen kysyntälähtöinen. Tilintarkastustuomioistuin ei pystynyt arvioimaan PSF Open -toiminnon asianmukaisuutta, koska toiminnon täytäntöönpanoon liittyviä käytännön näkökohtia ei ole vielä määritelty.

41 Tarkastajien haastattelema Yhteisen tutkimuskeskuksen henkilöstö korosti, että liitännäistoimenpiteistä on paljon apua, kun jäsenvaltiot uudistavat tutkimus- ja innovointijärjestelmiään. He mainitsivat jatkuvan tuen, investointineuvonnan ja sopivimpia välineitä ja toimia koskevien neuvojen antamisen. Toimintapolitiikan tukijärjestely Horisontti 2020 -puiteohjelman puitteissa ei tarjonnut näistä mitään.

Jotkin kohteena olevat maat hyötyivät laajentamistoimenpiteistä huomattavasti vähemmän kuin toiset

42 Horisontti 2020 -puiteohjelman osalta päätös laajentamistoimenpiteistä hyötyvistä maista tehtiin työohjelmien hyväksymisen yhteydessä. Komissio tekee sen komiteamenettelyssä, jossa on mukana jäsenvaltioiden edustajista koostuva komitea. Horisontti Eurooppa -ohjelmassa laajenevasti osallistuvista maista päättivät lainsäätäjät, ja maat sisällytettiin itse asetukseen.

43 Vaikka edunsaajamaiden valinta ei kuulunut komission välittömään toimivaltaan, komissio toimitti analyysejä näyttöön perustuvan päätöksenteon mahdollistamiseksi paremman sääntelyn periaatteiden mukaisesti. Tämä analyysi perustui joukkoon indikaattoreita, jotka oli valittu heikon suorituskyvyn syiden kuvaajiksi.

44 Horisontti 2020 -puiteohjelmassa käytettyjen indikaattoreiden tarkastelun tuloksena komissio käytti Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa koskevassa analyysissään eri indikaattoreita (liitteessä V on lisätietoja kummankin kauden indikaattoreista). Tämä analyysi, joka toimitettiin lainsäätäjille epävirallisessa asiakirjassa Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan osallistuvien maiden valintaa varten, ei sisältänyt tietoja maiden

1. osallistumisesta aiempiin puiteohjelmiin. Tämä indikaattori on merkityksellinen, kun otetaan huomioon laajentamistoimenpiteiden välitön tavoite eli osallistumisen lisääminen (ks. Horisontti Eurooppa -asetuksen 7 artiklan 5 kohta)
2. asemasta ylikansallisissa ja monialaisissa tutkimusverkostoissa. Tämä on merkityksellinen indikaattori, koska keskeinen asema verkostoissa ja siten vahvat yhteydet heijastavat maan osallistumisastetta puiteohjelmaan. Suurin osa puiteohjelmien määrärahoista käytetään T&I-yhteistyöhankkeisiin, joilla edistetään muun muassa sellaisten ylikansallisten ja monialaisten verkostojen luomista, joita komissio pitää puiteohjelmien keskeisenä lisäarvona.

45 Tällä perusteella tilintarkastustuomioistuin valitsi analysoitavakseen nämä kaksi indikaattoria. Horisontti 2020 -puiteohjelmaan osallistumisen osalta voidaan todeta, että kaikkien laajenevasti osallistuvien maiden osallistuminen oli muita kuin laajenevasti osallistuvia maita vähäisempää (ks. kaavio 5).

46 Tähän tilastotietoon vaikuttaa kuitenkin suurelta osin kunkin maan koko. Toisenlainen, merkityksellisempi kuva saadaan, jos maan koko otetaan huomioon. Tilintarkastustuomioistuin normalisoi datan väestömäärän (sidottu rahoitus asukasta kohden) ja tutkijoiden lukumäärän (kokoaikaisiksi muutettuina) mukaan. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin normalisoi datan BKT:n mukaan eri palkkatasoihin liittyvien mahdollisten vääristymien välttämiseksi (ks. kaavio 6).

47 Kaaviosta 6 ilmenee merkittäviä eroja laajenevasti osallistuvien maiden välillä. Suurin osa laajenevasti osallistuvista maista sijoittuu heikosti. Hyvin sijoittuvien laajenevasti osallistuvien maiden osallistumisaste vastaa kuitenkin sellaisten huipputason maiden osallistumisastetta, jotka eivät ole laajenevasti osallistuvia. Tästä huolimatta kaikki Horisontti 2020 -puiteohjelman laajenevasti osallistuvat maat Luxemburgia lukuun ottamatta säilyttivät asemansa laajenevasti osallistuvana maana Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa (ks. kohta 08).

48 Samanlaisia eroja on havaittavissa maiden osallistumisessa tutkimusverkostoihin (ks. kaavio 7). Komission Horisontti 2020 -puiteohjelman seurantaraportissa (2018) todettiin, että useita EU13-maita sijoittuu jatkuvasti heikosti kauden aikana.

49 Erot laajenevasti osallistuvien maiden ryhmässä ilmenevät myös laajentamistoimenpiteisiin sidottujen varojen määrissä (ks. kaavio 8). Noin puolet Horisontti 2020 -puiteohjelmaan osallistumista laajentavasta rahoituksesta myönnettiin 15:stä maasta vain kolmelle. Tähän muuttujaan vaikuttaa kuitenkin suurelta osin maan koko. Siksi saadaan merkityksellisempi kuva, kun tiedot normalisoidaan väestömäärän mukaan (ks. kaavio 9). Ne laajentuvasti osallistuvat maat, joilla on vähemmän yhteyksiä (ks. kohta 47), myös hyötyvät vähemmän laajentamistoimenpiteistä.

50 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kahden analysoimansa toimenpiteen (ks. kohta 14) osalta seuraavaa:

• Yli 60 prosenttia Horisontti 2020 -puiteohjelmasta rahoitetuista tiimiyttämishankkeista toteutetaan vain neljässä laajenevasti osallistuvassa maassa. Niistä Kyproksella on eniten hankkeita (kuusi hanketta, 24 prosenttia). Viisi maata ei ole saanut yhtäkään tiimiyttämishanketta (ks. lisätietoja liitteessä VI).
• Noin 51 prosenttia ERA-oppituolihankkeista keskittyy vain kahteen laajenevasti osallistuvaan maahan. Kolmella maalla ei ole yhtäkään ERA-oppituolihanketta, ja neljällä maalla on kullakin vain yksi hanke (ks. lisätietoja liitteessä VI).

51 Samat syyt, jotka selittävät maiden vähäisen osallistumisen aiemmin (ks. kohdat 05 ja 20–21), selittävät railon laajenevasti osallistuvien maiden ryhmässä. Puiteohjelmista ja erityisesti laajentumistoimenpiteistä saatujen kokemusten on tarkoitus auttaa maita parantamaan valmiuksiaan laatia kilpailuun perustuvia hanke-ehdotuksia ja tehdä yhteistyötä, mutta tämä vaikutus tulee esiin vasta tulevina vuosina (ks. kohta 12).

Laajentamistoimenpiteiden täytäntöönpanossa on ollut haasteita, mutta ensimmäiset tulokset ovat havaittavissa

52 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi näkökohtia, jotka ovat tärkeitä sujuvan täytäntöönpanon kannalta. Nämä näkökohdat ovat seuraavat:

• tiimiyttämishankkeiden täydentävän rahoituksen oikea-aikainen saatavuus, koska rahoitus kattaa yleensä infrastruktuuri- ja laitekustannukset. Lisäksi uusimmat infrastruktuurit ja laitteet ovat keskeisiä tekijöitä kansainvälisten tutkijoiden houkuttelemisessa
• kansainvälisten tutkijoiden rekrytointi T&I-huippuosaamisen tuomiseksi maahan
• kestävyyden saavuttaminen. Kestävien vaikutusten aikaansaamiseksi tiimiyttämisen huippuosaamiskeskusten on saavutettava omavaraisuus pitkällä aikavälillä, ja niiden on osoitettava tämä tavoite hanke-ehdotukseensa liitetyssä liiketoimintasuunnitelmassa. ERA-oppituolihankkeiden on saatava aikaan rakenteellisia muutoksia isäntälaitoksessa, jos halutaan saavuttaa huippuosaamista kestävällä tavalla⁴.

53 Tilintarkastustuomioistuin haastatteli hankkeiden edunsaajia, hallintoviranomaisia ja kansallisia yhteyspisteitä ja analysoi todentavia asiakirjoja (avustussopimukset ja seurantakertomukset) arvioidakseen, onko näitä näkökohtia käsitelty onnistuneesti tarkastetuissa hankkeissa. Tarkastuksen ajankohtana yhtään tiimiyttämishanketta ei ollut saatettu päätökseen, mutta neljä ERA-oppituolihanketta oli juuri päättynyt. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin arvioi, alkoivatko toimenpiteet edistää innovaatiokuilun kaventamista.

Täydentävää rahoitusta saatiin usein myöhässä

54 Avustussopimusten mukaan 24:n käynnissä olevan tiimiyttämishankkeen täydentävä rahoitus oli 784 miljoonaa euroa eli yli kaksinkertainen määrä Horisontti 2020 -puiteohjelman määrärahoihin verrattuna. EAKR:n toimenpideohjelmien osuus kaikesta täydentävästä rahoituksesta on 44 prosenttia. Loput 56 prosenttia muodostuvat (julkisista ja yksityisistä) kansallisista varoista, luontoissuorituksista, avustuksista ja osaamiskeskusten tuottamista tuloista.

55 Tilintarkastustuomioistuimen asiakirjatarkastuksen ja kaikkien tiimiyttämishankkeiden yksityiskohtaisen analyysin perusteella 55 prosentilla ensimmäisen ehdotuspyynnön edunsaajista ja vähintään 28 prosentilla toisen ehdotuspyynnön edunsaajista oli viivästyksiä täydentävän rahoituksen saannissa erityisesti toimenpideohjelmista (Euroopan aluekehitysrahasto ja kansallinen yhteisrahoitus). Toisen ehdotuspyynnön perusteella suoritetuista täydentävän rahoituksen maksuista on vain vähän tietoa, koska kaikki hankkeet olivat olleet käynnissä alle puolitoista vuotta, kun tiedot kerättiin.

56 Nämä pitkät viivästykset – yhdessä tapauksessa lähes kaksi vuotta (ks. laatikko 3) – sekä työläät hallinnolliset menettelyt täydentävän rahoituksen saamiseksi (EAKR ja/tai kansalliset varat) mainittiin syinä tilojen rakentamiseen tai uudistamiseen liittyviin viivästyksiin, joita ilmeni neljässä kuudesta hankkeesta. Samanlaisiin johtopäätöksiin viivästyksistä päädyttiin 24 tiimiyttämishankkeen edunsaajille kohdistetussa kyselyssä, jonka REA teki vuoden 2021 toimintapolitiikan vaikutuksia käsittelevän kertomuksensa tueksi. Lisäksi kysely osoittaa, että vuoden 2021 alussa vuoden 2016 ehdotuspyynnön edunsaajista 60 prosentilla tiloja ei ollut vielä täysin rakennettu tai kunnostettu.

57 Edellä mainittujen viivästysten lisäksi tilintarkastustuomioistuimen otokseen sisältyneistä kuudesta tiimiyttämishankkeesta neljällä oli vaikeuksia hallinnoida täydentävää rahoitusta pääasiassa ajoitukseen tai sääntelyyn liittyvien ongelmien vuoksi. Tästä ovat esimerkkinä seuraavat:

• Euroopan aluekehitysrahaston ehdotuspyyntöjä täydentävän rahoituksen saamiseksi ei ollut ajallisesti koordinoitu vastaavien tiimiyttämistä koskevien ehdotuspyyntöjen kanssa. Tätä kysymystä on jo korostettu komission Yhteisen tutkimuskeskuksen vuoden 2018 teknisessä raportissa.
• Horisontti 2020 -puiteohjelman hankkeet voivat jatkua vuoteen 2026 saakka, ja kulut hyväksytään kyseiseen päivämäärään asti. EAKR:n rahoitusta voidaan kuitenkin myöntää ainoastaan vuoden 2023 loppuun mennessä aiheutuneisiin kustannuksiin. Edunsaajat valittavat, että Euroopan aluekehitysrahaston täydentävää rahoitusta on vaikea käyttää tähän määräaikaan mennessä. Tämä koskee erityisesti hankkeita, joita rahoitetaan tiimiyttämistä koskevasta toisesta ehdotuspyynnöstä (vuosina 2019–2020 tehdyt avustussopimukset) (ks. laatikko 3). Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että vuoden 2016 ehdotuspyynnön perusteella rahoitetuista kymmenestä hankkeesta kahdeksassa on jo esiintynyt viivästyksiä ja pyydetty pidennystä. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että myös covid-19-pandemia on vaikuttanut aikatauluun. Näin ollen vielä useammalla toisen ehdotuspyynnön perusteella rahoitetulla hankkeella on todennäköisesti sama ongelma, mikä vaarantaa niiden täytäntöönpanon, etenkin jos ne eivät saa kansallista rahoitusta korvaamaan EAKR:stä menetettyä rahoitusta.

58 ERA-oppituolihankkeet voivat myös saada lisärahoitusta EAKR:stä. Tilintarkastustuomioistuimen otokseen sisältyneistä viidestä hankkeesta kaksi sai tällaista rahoitusta, mutta rahoitus viivästyi huomattavasti – yhdessä tapauksessa lisärahoitusta saatiin neljä vuotta Horisontti 2020 -puiteohjelman avustuksen myöntämisen jälkeen.

59 REA, joka vastaa hankkeiden valinnasta ja täytäntöönpanosta, ei pystynyt suorittamaan i) perusteellista ennakkoarviointia tiimiyttämishankkeisiin sidotusta täydentävästä rahoituksesta tai ii) rahoituksen tosiasiallista maksamista koskevaa jälkiseurantaa. Tämä rajoittaa REAn kykyä toteuttaa tarvittaessa korjaavia toimia. REA toi vuoden 2021 kertomuksessaan toimintapolitiikan vaikutuksista esiin seuraavaa:

• Tiimiyttämishankkeissa ei aina raportoida täydentävästä rahoituksesta yhtenäisellä ja yhdenmukaisella tavalla, mikä vaikeuttaa saadun rahoituksen ja hankehakemuksessa esitettyjen sitoumusten välisen vertailun tekemistä.
• Täydentävän rahoituksen maksaminen edellyttää tiukempaa seurantaa.

60 Tilintarkastustuomioistuin analysoi kunkin tiimiyttämishankkeen avustussopimuksissa olevia tietoja täydentävästä rahoituksesta ja havaitsi, että tietoja ei ole esitetty selkeästi eikä johdonmukaisesti. REAn kertomuksessa toimintapolitiikan vaikutuksista päädyttiin samanlaisiin päätelmiin. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi erityisesti seuraavaa:

• Kaikista hanke-ehdotuksista 28 prosentissa oli sekä varmistettua täydentävää rahoitusta että varmistamatonta rahoitusta (kilpailuun perustuvat avustukset, tutkimushankkeiden tulot jne.), eikä näiden välille ollut tehty eroa.
• Kaikista hanke-ehdotuksista 56 prosenttia sisälsi täydentävää rahoitusta luontoissuoritusten muodossa, mutta hanke-ehdotuksissa ei kuvattu riittävällä tavalla, miten luontoissuoritukset arvioidaan.
• Hankkeista 36 prosentissa oli täydentävää rahoitusta, joka jatkui seitsemän vuoden mittaisen tiimiyttämishankkeen jälkeen. Hanke-ehdotuksissa ei aina annettu riittävästi tietoa siitä, miten seitsemän vuoden ajalle kuuluvien sitoumusten osuus olisi laskettava. REA ei myöskään voi tarkistaa, onko täydentävää rahoitusta tosiasiallisesti maksettu hankkeen päättymisen jälkeen.

61 Tilintarkastustuomioistuin toteaa, että REA ja/tai komissio ovat ryhtyneet alustaviin toimiin REAn vuoden 2021 toimintapolitiikan vaikutuksia käsittelevän kertomuksen päätelmien perusteella. Ne ovat vakioineet erityisesti i) hanke-ehdotuksessa annettavat tiedot täydentävästä rahoituksesta ja ii) raportoinnin täydentävän rahoituksen maksamisen edistymisestä (jotta sitoumuksia voidaan verrata tosiasiallisesti saatuihin määriin). Luontoissuorituksia ei myöskään voida enää pitää täydentävänä rahoituksena.

62 Seurantavaikeuksien osalta (ks. kohta 59) tilintarkastustuomioistuin havaitsi syynä olevan osittain sen, että kansallisten viranomaisten ja muiden rahoittajien sitoumuskirjeet täydentävän rahoituksen tarjoamisesta ovat toisinaan epäselviä ja mahdottomia panna täytäntöön. Tästä ovat esimerkkinä seuraavat seikat:

• sidotun määrän ilmoittamatta jättö
• sentapaisten ilmaisujen kuin ”aiomme harkita enintään [...] euron vuotuista rahoitusosuutta” käyttö
• yleinen sitoutuminen kaikkiin tietyssä maassa kilpaileviin hankkeisiin, minkä vaarana on, ettei kaikkia valittuja hankkeita pystytä tukemaan.

Kansainvälisen henkilöstön rekrytointi oli aikaavievää

63 Tilintarkastustuomioistuin haastatteli hankkeiden edunsaajia ja analysoi otokseen sisältyviä hankkeita koskevia säännöllisiä edistymiskertomuksia (ks. kohta 15). Se havaitsi, että kansainvälisen henkilöstön rekrytointi on osoittautunut vaikeaksi ja aikaavieväksi (ks. taulukko 2). REAn kesäkuussa 2021 laatimassa kertomuksessa toimintapolitiikan vaikutuksista päädyttiin samanlaisiin johtopäätöksiin.

64 Vaikeudet johtuvat muun muassa siitä, että tutkijan on vaihdettava paikkakuntaa tai maata, ja siitä, että tutkijanuraa tietyissä laajenevasti osallistuvissa maissa ei pidetä houkuttelevana. Sillä, että palkka ei ole houkutteleva, voi myös olla merkitystä erityisesti silloin, kun tutkimuskeskukset ovat julkisia elimiä, joiden työehtoihin kohdistuvat oikeudelliset rajoitukset voivat heikentää niiden mahdollisuuksia rekrytoida kansainvälisiä huippututkijoita. REA on vahvistanut, että tiimiyttämiseen osallistuvat huippuosaamiskeskukset ovat usein rekrytoineet kansallisia hakijoita.

Kestävyyden varmistaminen on edelleen haaste

65 Kestävyys merkitsee sitä, että hankkeiden on haettava lisää kilpailuun perustuvaa avustusrahoitusta, mutta niiden on myös tuotettava tuloja tutkimustulostensa hyödyntämisen kautta. Kaksi edellytystä ovat niiden tutkimustyön hyvä näkyvyys ja yhteydet yrityksiin innovaatioiden tuomiseksi markkinoille. Kestävyyden varmistaminen on ensisijaisesti hankkeiden edunsaajien ja kansallisten viranomaisten tehtävä. Komissio voi kuitenkin tarjota välineitä, joilla helpotetaan siirtymistä kohti kestävää kehitystä.

66 Tilintarkastustuomioistuin analysoi säännöllisiä edistymiskertomuksia edistyneimmistä otokseen sisältyneistä hankkeista (ks. kohta 16) ja niiden tuottamista tuloista. Analyysi osoitti, että useimmissa hankkeissa ei ole varmistettu pitkän aikavälin kestävyyttä. Tärkeimmät tähän liittyvät ongelmat esitetään taulukossa 3.

67 Tilintarkastustuomioistuin analysoi otokseen poimittujen tiimiyttämishankkeiden avustussopimukset ja havaitsi, että 75 prosenttiin sisältyi kaupallistamista koskevia tulosindikaattoreita. Yksikään hankkeista ei kuitenkaan ollut tarkastusajankohtana lähellä tavoitettaan. Lisäksi 50 prosenttia hankkeista ei ole tähän mennessä tuottanut tuloja.

68 Tilintarkastustuomioistuimen analyysin tulokset tiimiyttämishankkeiden kestävyyteen vaikuttavista kysymyksistä ovat yhdenmukaisia REAn saamien tulosten kanssa:

• Vuoden 2021 kertomuksen pohjana olevassa kyselyssä 80 prosenttia ensimmäiseen tiimiyttämistä koskevaan ehdotuspyyntöön osallistuneista vastaajista ilmoitti saaneensa avustusta ja 50 prosenttia ilmoitti tuottaneensa tuloja. On kuitenkin epäselvää, riittävätkö käytettävissä olevat tulolähteet takaamaan huippuosaamiskeskusten taloudellisen kestävyyden. Lisäksi 40 prosenttia vastaajista ilmoitti, että he eivät vielä pysty tuottamaan tuloja kilpailuun perustuvan tutkimusrahoituksen lisäksi.
• REAn lokakuussa 2020 tekemän toisen analyysin mukaan vain kolme kymmenestä vuoden 2016 ehdotuspyynnön meneillään olevasta tiimiyttämishankkeesta oli luonut yhteyksiä yrityksiin.

69 Tiimiyttämishankkeiden osalta neuvoston päätöksessä Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanosta otettiin huomioon mahdollisuus yhteyksien luomiseen innovatiivisiin klustereihin ja huippuosaamisen tunnistamiseen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin alalla suorituskyvyltään heikommissa jäsenvaltioissa ja heikommilla alueilla, myös vertaisarviointien avulla ja myöntämällä laatuleimoja kansainväliset standardit täyttäville laitoksille. Päätöksen tarkoituksena oli parantaa kaupallistamista. Komissio ei kuitenkaan ole ottanut käyttöön vertaisarviointikäytäntöjä, ja laatuleimoja se on ottanut käyttöön vain vähän.

70 Tilintarkastustuomioistuin toteaa, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelman osallistumisen laajentamisen osa-alueella komissio on ottanut käyttöön uuden toimenpiteen, jolla tuetaan huippuosaamiskeskuksia. Tarkoituksena on muun muassa luoda paremmat yhteydet tiedemaailman ja liike-elämän välille. Ei kuitenkaan ole takeita siitä, että nykyiset tiimiyttämishankkeet hyötyisivät tästä aloitteesta: esimerkiksi nämä huippuosaamiskeskukset ovat aihekohtaisia, joten tiimiyttämishankkeet, joissa keskitytään muihin kuin osaamiskeskusten kattamiin aiheisiin, saattavat jäädä toteutumatta. Aloitteella ei myöskään puututa siihen, että rahoituksen saajilta puuttuu tietoisuus ja asiantuntemus siitä, miten niiden tutkimustuloksia voitaisiin parhaiten hyödyntää.

71 Horisontti 2020 -puiteohjelmassa ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa on muitakin, kaikille jäsenvaltioille tarjolla olevia aloitteita, joilla pyritään luomaan yhteyksiä tutkimusyhteisön ja yritysten välille. Tällaisia ovat esimerkiksi osaamis- ja innovointiyhteisöt. Komissio ei kuitenkaan ole aktiivisesti edistänyt yhteyksien luomista hankkeiden ja innovointiyhteisöjen välille.

72 Tutkimustulosten levittämiseksi ja niiden hyödyntämisen edistämiseksi komissio ylläpitää erityistä tietokantaa, jota kutsutaan EU:n tutkimus- ja kehitystietopalveluksi (Cordis). Tietokannassa on tietoa kaikesta EU:n tukemasta tutkimus- ja kehitystoiminnasta, myös hankkeiden tuloksista ja julkaisuista, jotka hankkeiden edunsaajien on lisättävä Cordis-järjestelmään. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin, että Cordis-järjestelmässä olevat tiedot ovat vanhentuneita ja vain osittain luotettavia (erityisesti ERA-oppituolihankkeiden osalta).

Varhaisia merkkejä konkreettisista tuloksista

73 Tilintarkastustuomioistuin tutki maiden osallistumisen varhaisia suuntauksia ottaen huomioon yhden laajentamistoimenpiteiden tavoitteista (ks. kohta 05) eli tavoitteen lisätä laajenevasti osallistuvien maiden mukana oloa Horisontti 2020 -puiteohjelmassa, sekä sen, että toimenpiteiden vaikutusten odotetaan ilmenevän vasta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä (ks. kohta 12). Lisäksi tilintarkastustuomioistuin arvioi, onko hankkeista jo saatu ensimmäisiä konkreettisia tuloksia.

74 Laajenevasti osallistuvien maiden varmistaman rahoituksen osuus kasvoi seitsemännen puiteohjelman ja Horisontti 2020 -puiteohjelman välillä (+ 1,7 prosenttiyksikköä ja suhteellisesti jopa + 31 prosenttia) (ks. taulukko 4). Tilintarkastustuomioistuin toteaa, että kaikki laajenevasti osallistuvat maat Kroatiaa ja Unkaria lukuun ottamatta lisäsivät osallistumistaan niin prosenttiyksikköinä kuin suhteellisesti tarkasteltuna (ks. yksityiskohtaiset tiedot jäsenvaltioittain liitteessä VI).

75 Kun laajentamiseen kohdistetut sitoumukset on vähennetty, laajenevasti osallistuvien maiden osalta sidotun rahoituksen lisäys on vähemmän selkeä, eli 1,1 prosenttiyksikköä ja suhteellisesti katsoen 20 prosenttia. Maat, joissa osallistuminen laajentamistoimenpiteisiin on vilkkaampaa (ks. kaavio 9), kuuluvat myös niihin maihin, joissa osallistuminen on lisääntynyt eniten seitsemännen puiteohjelman ja Horisontti 2020 -puiteohjelman välillä sekä rahoituksen (ks. taulukko 10 liitteessä VI) että verkostoitumisen (ks. kaavio 7) osalta.

76 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi otokseen sisältyneiden hankkeiden jo tuottaneen useita myönteisiä aineettomia ja aineellisia tuloksia. Tiimiyttämishankkeiden osalta näitä olivat muun muassa seuraavat:

• Edunsaajien ja hallintoviranomaisten mukaan sekä yksittäiset hankkeet että yleisemmin tutkimus- ja innovointitoiminta laajenevasti osallistuvissa maissa herättivät paljon poliittista kiinnostusta kansallisissa ja alueellisissa viranomaisissa.
• Hankkeet työllistivät tutkijoita ja innovaattoreita (kolme neljästä analysoidusta, ensimmäiseen ehdotuspyyntöön liittyvästä uudesta keskuksesta on kukin luonut jopa 70 tutkijanpaikkaa).
• Joitakin tuotoksia, pääsiassa tieteellisiä julkaisuja, ollaan jo saamassa aikaan (neljä hanketta ensimmäisestä ehdotuspyynnöstä; toisen ehdotuspyynnön hankkeiden kohdalla on vielä liian aikaista).
• Hankkeiden täydentävän rahoituksen määrä ylitti tarvitun määrän (ks. kohta 11).

77 Esimerkkejä ensimmäisistä myönteisistä tuloksista ERA-oppituolihankkeiden osalta:

• Edunsaajien ja hallintoviranomaisten mukaan oppituolin haltijat ja isäntäorganisaatiot saivat hankkeista tunnustusta kansainvälisesti.
• 80 prosenttia otokseen sisältyvistä hankkeista on hyötynyt lisääntyneestä verkostoitumisesta.
• 60 prosenttia otokseen sisältyvistä hankkeista on tuottanut rakenteellisia muutoksia isäntäorganisaatiossa.

78 Laatikossa 4 esitetään kaksi esimerkkiä hankkeista, jotka osoittavat lupaavia ja konkreettisia tuloksia.

Komissio ei ole toteuttanut riittäviä järjestelyjä seuratakseen osallistumista laajentavien toimenpiteiden vaikutusta

79 EU:n varainhoitoasetuksessa edellytetään, että komissio asettaa tavoitteet ohjelmilleen ja seuraa niiden saavuttamista tulosindikaattoreiden avulla. Tilintarkastustuomioistuin arvioi, olivatko laajentamistoimenpiteiden seurantajärjestelyt tarkoituksenmukaisia.

80 Tilintarkastustuomioistuin toi jo vuoden 2015 vuosikertomuksessaan esiin puutteita Horisontti 2020 -puiteohjelman suunnittelussa, erityisesti tulosindikaattoreiden osalta. Lisäksi tavoitteiden todettiin olevan liian yleisiä ja liiaksi ylätason tavoitteita.

81 Horisontti 2020 -puiteohjelmalle määritellyistä indikaattoreista vain yksi koskee nimenomaan nk. osallistumisen laajentamisen osa-aluetta (rajoittuu ERA-oppituoleihin ja twinning-toimintaan). Kyseisellä indikaattorilla mitataan (prosentteina), miten rahoitusta saavan tutkimusorganisaation raporttien määrä vaikutusvaltaisissa julkaisuissa on kehittynyt tietyllä tutkimusalalla (verrattuna avustussopimuksen allekirjoittamista edeltävään viitejaksoon [kolme vuotta]).

82 Useissa komissiota tai REAa varten laadituissa asiakirjoissa on vuodesta 2016 lähtien korostettu, että on tärkeää alkaa kerätä tietoja täsmällisten ja mitattavissa olevien keskeisten tulosindikaattoreiden⁵ osalta erityisesti tiimiyttämishankkeita varten. REA on esimerkiksi ehdottanut keskeisiä tulosindikaattoreita, joilla mitataan nk. rakenteellisia muutoksia organisaatiossa, tai indikaattoreita hanke-ehdotuksissa annettaville tiedoille (esimerkiksi patenttien, lisenssisopimusten, palvelukseen otettujen tutkijoiden ja rahoitettujen uusien tutkimushankkeiden määrä).

83 Komissio vastasi ehdotuksiin sisällyttämällä laajentamista koskevaan vuosien 2018–2020 työohjelmaan seuraavat seurannan kannalta merkitykselliset täsmennykset:

• tiimiyttämisessä uusien/parannettujen huippuosaamiskeskusten mahdollisia vaikutuksia oli tarkoitus vahvistaa mitattavissa olevien keskeisten tulosindikaattoreiden avulla, ja myös tutkimus- ja innovointiekosysteemin parannukset keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä olisi osoitettava indikaattoreilla (esim. tutkimusintensiteetti)
• ERA-oppituolien osalta työohjelmassa esitettiin esimerkkejä indikaattoreista, joilla mitataan tutkimuksen huippuosaamisen lisääntymistä (esim. julkaisut vertaisarvioiduissa lehdissä, yhteistyösopimukset yritysten kanssa, teollis- ja tekijänoikeudet, uudet innovatiiviset tuotteet ja palvelut).

84 Komissio ei kuitenkaan määrittänyt tiimiyttämiselle yksityiskohtaisia keskeisiä tulosindikaattoreita, eikä ERA-oppituolien indikaattoreille asetettu perustasoja ja tavoitearvoja. Sen sijaan indikaattorit oli määriteltävä ja kuvattava kunkin hankkeen avustussopimuksessa. Yhteisten indikaattoreiden puuttuminen hankaloittaa vaikutuksia koskevien johtopäätösten tekemistä.

85 Hankkeiden edunsaajien on raportoitava edistymisestä säännöllisesti. Lisäksi REA arvioi todellista edistymistä säännöllisesti kyselyillä, erityisesti tiimiyttämishankkeiden osalta. Kyselyillä on kyetty yksilöimään tärkeimmät hankkeisiin vaikuttavat ongelmat (ks. kohta 56).

86 Osallistumista laajentavilla hankkeilla odotetaan olevan keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutuksia isäntämaissa. Tätä varten avustussopimuksiin sisältyy myös levitys- ja hyödyntämissuunnitelma, jonka edunsaajien odotetaan toteuttavan EU:n rahoituskauden päätyttyä. Komissio ei kuitenkaan ole suunnitellut hankkeita koskevia jatkotoimia tai seurantaa rahoituskauden päätyttyä.

Johtopäätökset ja suositukset

87 Tilintarkastustuomioistuimen yleinen johtopäätös on, että Horisontti 2020 -puiteohjelmassa käyttöön otetut laajentamistoimenpiteet olivat tarkoituksenmukaisia, koska niillä puututtiin useisiin syihin, joiden vuoksi eräiden jäsenvaltioiden osallistuminen puiteohjelmiin on ollut vähäistä. Tutkimus- ja innovointiekosysteemien erot laajenevasti osallistuvien maiden välillä merkitsivät kuitenkin, että kaikki maat eivät hyötyneet toimenpiteistä samassa määrin. Toimenpiteiden vaikutusten odotetaan toteutuvan täysimääräisesti vasta tulevina vuosina. Näillä toimenpiteillä yhdessä muiden uudistuksia eteenpäin vievien EU:n toimenpiteiden kanssa voidaan vauhdittaa tutkimusta ja innovointia vastaanottajamaissa. Todellinen kestävä muutos edellyttää silti, että kansalliset hallitukset tekevät osansa täysimääräisesti asettamalla tutkimuksen ja innovoinnin etusijalle sekä investoinneissa että uudistuksissa.

88 Horisontti 2020 -puiteohjelman laajentamistoimenpiteillä puututtiin moniin ongelmiin, joiden on havaittu vaikuttavan tutkimus- ja innovaatiosuorituskykyyn. Pääasiassa ne kuitenkin vauhdittavat kehitystä, sillä kansallisilla T&I-investoinneilla ja uudistuksilla ja siten myös strategisilla kansallisilla päätöksillä on ratkaiseva merkitys maan tuloksellisuuden kannalta (ks. kohdat 20–27).

89 Toimintapolitiikan tukijärjestely kuuluu valikoimaan välineitä, joilla EU pyrkii vauhdittamaan uudistuksia jäsenvaltioissa. Viimeisin niistä on elpymis- ja palautumistukiväline. Komissio on etenkin vuodesta 2019 alkaen hyödyntänyt toimintapolitiikan tukijärjestelystä saatuja näkemyksiä valikoivasti EU-ohjausjaksoa koskevassa työssään. Toimintapolitiikan tukijärjestelyn kyky saada tarvittavat muutokset aikaan kansallisissa järjestelmissä oli kuitenkin rajallinen, koska i) tukijärjestelyyn käytettävissä olevat resurssit olivat rajalliset, ii) kaikki laajenevasti osallistuvat maat eivät pyytäneet tukea tukijärjestelystä ja iii) jäsenvaltiot saattoivat vapaasti päättää, missä määrin ne toteuttavat toimintapolitiikan tukijärjestelyn yhteydessä yksilöidyt uudistukset (ks. kohdat 28–37).

90 Komissio ei ole vielä kaikilta osin pannut täytäntöön suosituksia, jotka se antoi vuonna 2019 laatimassaan toimintapolitiikan tukijärjestelyn arvioinnissa. Komissio on ilmoittanut aikovansa i) kehittää edelleen vuoropuhelua kansallisista strategioista niin halukkaiden jäsenvaltioiden kanssa kuin jäsenvaltioiden kesken sekä haluavansa ii) tehostaa tulosten levittämistä ja niistä tiedottamista. Kysyntälähtöisessä toimintapolitiikan tukijärjestelyssä on (kaudella 2021–2027) uusi toiminto PSF Open, jonka ansiosta jäsenvaltiot voivat hakea tukea tutkimus- ja innovointijärjestelmiensä uudistuksiin. Komission on kuitenkin vielä määriteltävä kaikki käytännön näkökohdat (ks. kohdat 38–41).

Suositus 1 – Tehostetaan toimintapolitiikan tukijärjestelyn käyttöä

Voidakseen hyödyntää käytettävissä olevia välineitä tuloksellisesti kansallisten tutkimus- ja innovointijärjestelmien muutoksiin, jotka ovat tarpeen laajenevasti osallistuvien maiden edistymisen kannalta, komission olisi

1. muunnettava konkreettisiksi toimiksi aikeensa, jotka liittyvät i) toimintapolitiikan tukijärjestelyn tulosten parempaan levittämiseen ja niistä tiedottamiseen ja ii) vuoropuhelun parantamiseen (esim. päättämällä vuoropuhelun tarkoituksesta, välineistä, ajoituksesta ja säännöllisyydestä). Vuoropuhelun tuloksia olisi hyödynnettävä myös komission työssä, joka koskee EU-ohjausjaksoa sekä elpymis- ja palautumissuunnitelmien välitavoitteiden saavuttamiseen kohdistuvaa seurantaa
2. suunniteltava PSF Open -toiminto sellaiseksi, että sen avulla kansallisia viranomaisia voidaan jatkuvasti tukea niiden pannessa täytäntöön uudistuksia, jotka perustuvat toimintapolitiikan tukivälineen toimiin liittyviin suosituksiin tai joita niiltä pyydetään EU-ohjausjakson yhteydessä tai joihin on sitouduttu elpymis- ja palautumissuunnitelmien mukaisesti.

Toteuttamisen tavoiteajankohta: tavoite a) vuoden 2022 loppuun mennessä ja tavoite b) vuoden 2023 puoliväliin mennessä.

91 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että useimpien laajenevasti osallistuvien maiden osallistuminen Horisontti 2020 -puiteohjelmaan jäi verrattain vähäiseksi (tuen määrä asukasta kohti) samoin kuin niiden yhteydet kumppaneihin eri puolilla EU:ta. Muutamien maiden osallistumisaste ja yhteydet olivat kuitenkin vastaavantasoisia kuin sellaisten parhaiten menestyneiden maiden, jotka eivät ole laajenevasti osallistuvia (ks. kohdat 45–51).

92 Lainsäätäjät päättivät, mitkä maat voivat olla mukana Horisontti Eurooppa -puiteohjelman laajentamistoimenpiteissä. Päätöstä ei voida tarkistaa kauden puolivälissä. Komissio laati avuksi analyyseja muutamista indikaattoreista, jotka oli valittu heikon tuloksellisuuden syitä kuvaaviksi korvaaviksi indikaattoreiksi. Analyysissä ei tutkittu, i) missä määrin maa oli osallistunut aiempiin puiteohjelmiin tai ii) minkä verran maalla on yhteyksiä kumppaneihin eri puolilla EU:ta (ks. kohdat 42–44).

Suositus 2 – Tasapuolistetaan laajenevasti osallistuvien maiden osallistumista laajentamistoimenpiteisiin

Jotta vältettäisiin tilanteet, joissa suurin osa osallistumista laajentavista hankkeista toteutetaan vain muutamissa maissa, komission olisi seurattava tiiviisti, missä määrin eri maat ovat mukana Horisontti Eurooppa -puiteohjelman laajentamistoimenpiteissä. Lisäksi, jos merkittävää epätasapainoa ilmenee toistuvasti, komission olisi laajennettava osallistumismallin kattavuutta.

Toteuttamisen tavoiteajankohta: osallistumista laajentavien toimenpiteiden täytäntöönpanon aikana.

93 Tiimiyttämis- ja ERA-oppituolihankkeiden edunsaajilla on ollut useita ongelmia, jotka ovat johtaneet viivästyksiin ja/tai voivat vaikuttaa kielteisesti hankkeiden tuloksiin (ks. kohdat 52 ja 53). Ongelmat liittyivät etenkin seuraaviin:

• Viivästykset Horisontti 2020 -puiteohjelman avustuksia täydentävän rahoituksen saannissa, josta suurin osa (erityisesti tiimiyttämishankkeissa) tulee EAKR:stä. Vaikka tiimiyttämishankkeet voivat jatkua vuoteen 2026 saakka, EAKR:n avustuksilla katettavien kustannusten täytyy aiheutua vuoden 2023 loppuun mennessä. Siksi joillakin edunsaajilla voi olla vaikeuksia hyödyntää varat (ks. kohdat 54–62).
• Kansainvälisten tutkijoiden rekrytointi (ks. kohdat 63 ja 64). Rekrytointi on osoittautunut aikaa vieväksi, mutta kansainväliset tutkijat on lopulta saatu suurimmassa osassa hankkeista palkattua.
• Hankkeiden pitkän aikavälin kestävyyden varmistaminen esimerkiksi siten, että painotetaan näkyvyyttä ja edistetään tutkimustulosten hyödyntämistä luomalla yhteyksiä yrityksiin (ks. kohdat 65–72).

94 Täydentävä rahoitus on ratkaisevan tärkeää erityisesti infrastruktuurin ja laitteiden rahoittamiseksi tiimiyttämishankkeista tuetuissa huippuosaamiskeskuksissa. REA ei kuitenkaan pystynyt arvioimaan ja seuraamaan tätä rahoitusta asianmukaisesti, mikä johtui pääasiassa yhdenmukaistettujen tietojen puuttumisesta tai joissakin tapauksissa siitä, että rahoittajien tekemät sitoumukset olivat epäselviä (ks. kohdat 59–62).

Suositus 3 – Helpotetaan täydentävän rahoituksen oikea-aikaista saatavuutta

Jotta voitaisiin vähentää riskiä, että hankkeilla on vaikeuksia saada täydentävää rahoitusta EAKR:n toimenpideohjelmista, komission olisi kannustettava hallintoviranomaisia noudattamaan yksinkertaistettua avustusten hyväksymisprosessia, esimerkiksi ottamalla täysimääräisesti huomioon Horisontti Eurooppa -puiteohjelman rahoituksen yhteydessä tehty arviointi.

Toteuttamisen tavoiteajankohta: vuoden 2022 loppuun mennessä.

95 Tiimiyttämis- ja ERA-oppituolihankkeilla tavoitellaan pitkäaikaisia vaikutuksia. Analyysistä kävi kuitenkin ilmi, että hankkeilla oli rajalliset valmiudet hyödyntää tutkimustuloksiaan. Vaikka ensisijainen vastuu kestävyyden varmistamisesta on edelleen edunsaajilla ja kansallisilla viranomaisilla, komissio antaa tukea myös kestävyyden osalta. Tätä varten se tekee (Horisontti 2020- ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmien yhteydessä) aloitteita, joilla pyritään luomaan yhteyksiä tutkimusalan ja yritysten välille. Ei kuitenkaan ole takeita siitä, että nykyiset tiimiyttämis- ja ERA-oppituolihankkeet hyötyisivät näistä aloitteista (ks. kohdat 65–71).

96 Cordis-tietokannan, joka sisältää eri puiteohjelmista tuettujen hankkeiden tulokset, päivittäminen ei ole järjestelmällistä. Niinpä sitä ei käytetä tehokkaasti lisäämään tiimiyttämis- ja ERA-oppituolihankkeiden tutkimustulosten näkyvyyttä ja helpottamaan tulosten hyödyntämistä (ks. kohta 72).

Suositus 4 – Parannetaan hankkeiden edunsaajien valmiuksia hyödyntää tutkimustuloksiaan

Hankkeiden kestävyysnäkymien parantamiseksi komission olisi

1. tarjottava tukea (esim. koulutusta ja valmennusta) osallistumista laajentaville hankkeille, jotta niissä voidaan paremmin huolehtia tutkimustulosten hyödyntämisestä; tämä koskee etenkin tiimiyttämishankkeita
2. edistettävä hankkeiden edunsaajien ja mahdollisten teollisuutta edustavien kumppanien välisiä yhteyksiä erityisesti sellaisten jo olemassa olevien EU:n aloitteiden avulla, joilla pyritään luomaan yhteyksiä tutkimusalan ja yritysten välille (esim. osaamis- ja innovointiyhteisöt)
3. tuettava hankkeiden näkyvyyttä kannustamalla edunsaajia päivittämään tiedot hankkeiden tuloksista säännöllisesti ja asettamalla tulokset julkisesti saataville tähän tarkoitukseen perustetuilla EU:n foorumeilla.

Toteuttamisen tavoiteajankohta: vuoden 2023 loppuun mennessä.

97 Tarkastuksen ajankohtana oli liian aikaista arvioida, parantavatko laajentamistoimenpiteet laajenevasti osallistuvien maiden tuloksellisuutta, sillä mahdolliset vaikutukset ilmenevät asteittain Horisontti Eurooppa -puiteohjelman täytäntöönpanon myötä. Sen vuoksi ei ole yllättävää, että laajenevasti osallistuvien maiden osallistumisaste seitsemännen puiteohjelman jälkeen kasvoi Horisontti 2020 -puiteohjelman loppuun mennessä vain vähitellen (erityisesti kun huomioon otetaan laajentamistoimenpiteisiin tarkoitetun korvamerkityn rahoituksen vaikutus) (ks. kohdat 73–75).

98 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin jo tässä varhaisessa vaiheessa ja edellä mainituista täytäntöönpanoon liittyvistä vaikeuksista huolimatta, että tiimiyttämishankkeet ja ERA-oppituolihankkeet olivat tuottaneet ensimmäiset myönteiset tuloksensa. Erityisesti tiimiyttämishankkeet ovat houkutelleet merkittäviä määriä täydentävää rahoitusta, ja niissä on alettu julkaista tieteellisiä tuloksia ja tarjottu työpaikkoja tutkijoille. Suurimmassa osassa ERA-oppituolihankkeista isäntälaitoksia on autettu toteuttamaan rakenteellisia muutoksia (ks. kohdat 76–78).

99 Tavoitteen ”huippuosaamisen levittäminen ja osallistumispohjan laajentaminen” sekä yksittäisten toimenpiteiden (kuten tiimiyttäminen ja ERA-oppituolit) onnistumisen seurantaa ovat haitanneet tulosindikaattoreiden puute tai, jos indikaattorit on määritetty (ERA-oppituolit), perustasojen ja tavoitearvojen puute. Komissio ei myöskään aio seurata yksittäisiä hankkeita niiden päättämisen jälkeen, vaikka i) yksi päätavoitteista on toimien jatkuvuus ja ii) monet tulokset ja vaikutukset tulevat näkyviin vasta silloin (ks. kohdat 79–86).

Suositus 5 – Tehostetaan osallistumista laajentavien toimenpiteiden seurantaa

Jotta osallistumista laajentavia toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia voidaan seurata tuloksellisesti, komission olisi

1. asetettava erityisiä tavoitteita ja muunnettava ne toimenpidetasolla tarkoituksenmukaisiksi keskeisiksi tulosindikaattoreiksi
2. seurattava tiimiyttämishankkeita myös niiden päättämisen jälkeen, jotta niiden keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutuksista voidaan tehdä johtopäätöksiä.

Toteuttamisen tavoiteajankohta: tavoite a) vuoden 2024 loppuun mennessä ja tavoite b) kaksi vuotta hankkeiden päättämisen jälkeen.

Tilintarkastustuomioistuimen IV jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Mihails Kozlovsin johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 3. toukokuuta 2022.

Liitteet

Liite I – Horisontti Eurooppa -puiteohjelman laajentamistoimenpiteet

Horisontti Eurooppa -puiteohjelman laajentamistoimenpiteisiin on kohdennettu 2,95 miljardia euroa (kolme prosenttia Horisontti Eurooppa -ohjelman talousarviosta). Järjestelyä on laajennettu, ja siihen sisältyy nyt neljä lisätoimenpidettä:

• Yliopistoja koskevalla huippuosaamisaloitteella pyritään muuttamaan korkea-asteen koulutussektoria sekä sitä ympäröiviä ekosysteemejä, myös yliopistoihin kuulumattomia tutkimuskeskuksia.
• Huippuosaamiskeskuksilla pyritään edistämään innovaatioekosysteemejä laajenevasti osallistuvissa maissa ja niiden ulkopuolella luomalla paremmat yhteydet tiedemaailman, yritysten ja hallinnon välille alueellisten tai kansallisten älykkään erikoistumisen strategioiden mukaisesti.
• Osaamiskierrolla viitataan joukkoon erilaisia avustuksia, joilla pyritään lisäämään laajenevasti osallistuvien maiden organisaatioiden houkuttelevuutta tutkijoiden kannalta tarjoamalla kilpailuun perustuvia avustuksia ja levittämällä houkuttelevia työ- ja työllistämiskäytäntöjä.
• Hop-on-järjestelyllä tarkoitetaan avustuksia, joita myönnetään sellaisille tutkimus- ja innovointikyvyltään heikompien maiden organisaatioille, jotka tulevat mukaan yhteistoimintaan perustuviin jo valittuihin tutkimus- ja innovaatiotoimiin.

Taulukosta 5 ilmenee, kuinka näiden eri toimenpiteiden määrärahat jakautuvat Horisontti Eurooppa -puiteohjelman yhteydessä.

Liite II – Menetelmät

Tilintarkastustuomioistuimen toimittama tarkastus perustui seuraavaan näyttöön:

1. julkisten asiakirjojen ja komission sisäisten asiakirjojen tarkastaminen; tällaisia ovat esimerkiksi oikeudelliset tekstit, ohjeet, vaikutustenarvioinnit, arviointi- ja seurantakertomukset ja tiedonannot
2. kyselyt sekä faktantarkistus videokonferensseissa; niihin osallistuivat laajentamistoimenpiteistä huolehtivat hallintoviranomaiset ja kansalliset yhteyspisteet viidestä jäsenvaltiosta. Jäsenvaltiot (Kroatia, Puola, Portugali, Romania ja Slovenia) valittiin tutkimus- ja innovaatiosuorituskyvyn sekä puiteohjelmaa ja erityisesti laajentumistoimenpiteitä koskevan yleisen osallistumisen perusteella
3. monenlaisista lähteistä peräisin olevien tietojen tilastollinen analyysi (CORDA-järjestelmä, Business Objects -sovellus, innovaatioiden tulostaulu, Eurostat ja Cordis-tietopalvelu)
4. tiimiyttämis- ja ERA-oppituolihankkeiden joukosta poimitun otoksen yksityiskohtainen analyysi; nämä valittiin harkintaan perustuen erityisesti sellaisten hankkeiden joukosta, joiden toteutus on edennyt pitkälle (ks. taulukko 6). Yksityiskohtainen analyysi koostui i) hankeasiakirjojen läpikäynnistä (ehdotukset, avustussopimukset, seurantakertomukset jne.) ja ii) kyselyistä sekä faktantarkistuksesta videokonferensseissa edunsaajien kanssa
5. Yksityiskohtainen analyysi kaikkien tiimiyttämishankkeiden täydentävästä rahoituksesta.

Liite III – T&I-investointien suhde tutkimus- ja innovaatiosuorituskykyyn

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi positiivisen korrelaation seuraavien osatekijöiden välillä:

• kansallisten T&I-investointien taso henkeä kohden ja suorituskyky mitattuna Euroopan innovaatioiden tulostaulun innovaatiotoiminnan kokoomaindeksillä. Mitä enemmän kansallisia T&I-investointeja asukasta kohden tehtiin kaudella 2014–2020, sitä paremmin maa sijoittui vuoden 2021 tulostaulussa (ks. kaavio 10)
• kansallisten T&I-investointien määrä henkeä kohden (kaudella 2014–2020) ja osallistuminen Horisontti 2020 -puiteohjelmaan (ks. kaavio 11).

Kaaviossa 11 havainnollistetaan henkeä kohden tehtyjen kansallisten T&I-investointien määrän (2014–2020) ja Horisontti 2020 -puiteohjelmaan osallistumisen välistä korrelaatiota. Determinaatiokerroin R², joka on 0,45, kuvaa yhdestä muuttujasta ennustettavissa olevan toisen muuttujan vaihtelun osuutta. Jos Kypros (poikkeava arvo) kuitenkin jätetään pois, R² nousee 0,65:een. Useimmat laajenevasti osallistuvat maat sijoittuvat kaavion vasempaan alakulmaan eli sekä kansalliset T&I-investoinnit että Horisontti 2020 -puiteohjelman rahoitus henkeä kohden ovat niissä vähäiset. Kaikki laajenevasti osallistuvat maat Tšekkiä ja Luxemburgia lukuun ottamatta sijoittuvat trendiviivan alapuolelle.

Liite IV – Tutkimuksesta ja innovoinnista annetut maakohtaiset suositukset

Laajenevasti osallistuville maille annettiin vuosina 2014–2020 seuraavat tutkimusta ja innovointia koskevat maakohtaiset suositukset:

• 2014: Viidestätoista laajenevasti osallistuvasta maasta kymmenelle annettiin suositus. Suositukset koskivat pääasiassa tutkimuksen ja innovoinnin sekä teollisuuspolitiikan välisten yhteyksien luomista.
• 2015–2018: Suosituksia annettiin joka vuosi kahdesta viiteen maalle. Viisi maata ei saanut suosituksia (Bulgaria, Kroatia, Romania, Slovenia ja Unkari).
• 2019: Kaikki laajenevasti osallistuvat maat yhtä lukuun ottamatta saivat suosituksen keskittää investointeihin liittyvä talouspolitiikka tutkimukseen ja innovointiin.
• 2020: Viidestätoista maasta kymmenen sai suosituksen, jonka mukaan investoinnit olisi keskitettävä pääasiassa tutkimukseen ja innovointiin.

Liite V – Indikaattorit analyysissä, jonka komissio toimitti lainsäätäjille laajenevasti osallistuvien maiden valintaa varten

1. Horisontti 2020 -puiteohjelma:
   
   Jäsenvaltion tuloksen oli jäätävä alle 70 prosenttiin EU-27:n keskiarvosta tutkimuksen huippuosaamista kuvaavan yhdistelmäindikaattorin osalta. Indikaattori koostui neljästä muuttujasta:
   
   
   • sellaisten julkaisujen osuus, joihin on viitattu usein ja joissa vähintään yhdellä tekijöistä on kytkös kyseiseen maahan
   • maan huipputason tiedekorkeakoulujen ja julkisten tutkimusorganisaatioiden lukumäärä
   • patenttihakemukset
   • Euroopan tutkimusneuvostolta saatujen avustusten kokonaisarvo.
2. Horisontti Eurooppa -puiteohjelma:
   
   
   • bruttokansantulo on alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta
   • kunkin maan tutkijoiden laatimien sellaisten tieteellisten julkaisujen osuus, jotka sijoittuvat eniten siteeratun kymmenen prosentin joukkoon (julkaisut, joihin on viitattu useimmin muissa tutkimusjulkaisuissa)
   • patenttihakemusten määrä miljoonaa asukasta kohden jää alle EU:n keskiarvon.

Liite VI – Tilastot

Taulukoissa 7 ja 8 esitetään yhteenveto laajenevasti osallistuvien maiden osallistumisesta analysoituihin kahteen toimenpiteeseen. Taulukoista käy ilmi, kuinka monta jätettyä hanke-ehdotusta valittiin rahoitettaviksi kilpailuun perustuvan valintamenettelyn päätteeksi. Tärkein onnistumisasteeseen vaikuttava tekijä on maan yleinen tutkimus- ja innovaatiosuorituskyky. Muita tekijöitä ovat esimerkiksi aiemman osallistumisen yhteydessä hankittu kokemus, kansallisten toimijoiden yhdistetyt ponnistelut onnistumismahdollisuuksien parantamiseksi sekä olemassa olevat yhteydet eri tahoihin. Tämä vastaa pk-yritysten rahoitusvälineestä annetussa tilintarkastustuomioistuimenerityiskertomuksessa 02/2020 (kohta 43) esitettyjä huomautuksia.

Lyhenteet

BKT: Bruttokansantuote

Cordis: EU:n tutkimus- ja kehitystietopalvelu (Community Research and Development Information Service)

COST: Euroopan tiede- ja teknologiayhteistyö (European Cooperation in Science & Technology)

EAKR: Euroopan aluekehitysrahasto

H2020: Horisontti 2020 -puiteohjelma

PO RTD: Komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto

PSF: Toimintapolitiikan tukijärjestely (Policy Support Facility)

REA: Euroopan tutkimuksen toimeenpanovirasto

T&I: Tutkimus ja innovointi

Sanasto

Elpymis- ja palautumistukiväline: EU:n rahoitustukimekanismi, jolla lievennetään covid-19-pandemian taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia ja tehostetaan elpymistä keskipitkällä aikavälillä samalla kun edistetään vihreää ja digitaalista muutosta.

EU-ohjausjakso: Vuotuinen sykli, joka muodostaa kehyksen EU:n jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen koordinoinnille ja edistymisen seurannalle.

Euroopan aluekehitysrahasto: EU:n rahasto, jolla vahvistetaan taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta EU:ssa rahoittamalla investointeja, joilla vähennetään alueiden välisiä kehityseroja.

Eurooppa 2020 -strategia: Vuonna 2010 käynnistetty EU:n kymmenvuotinen strategia kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi.

Hallintoviranomainen: Kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla toimiva viranomainen (tai yksityinen toimija), jonka jäsenvaltio on nimennyt hallinnoimaan EU:n rahoittamaa ohjelmaa.

Kansallinen yhteyspiste: EU:n jäsenvaltion tai muun osallistuvan maan perustama ja rahoittama yksikkö, joka tarjoaa kyseisissä maissa tukea ja opastusta Horisontti 2020- tai Horisontti Eurooppa -puiteohjelman hakijoille ja edunsaajille.

Komiteamenettely: Komiteamenettelyä käytetään, kun säädöksen tekstissä täytäntöönpanovalta on siirretty komissiolle. Komissiota avustaa tällöin komitea, joka koostuu kaikkien EU-maiden edustajista. Komitea antaa komission ehdottamista toimenpiteistä virallisen lausunnon, joka tavallisesti perustuu äänestykseen. Menettelystä riippuu, missä määrin komitean lausunto sitoo komissiota.

Luontoissuoritukset: Muut kuin taloudelliset resurssit, joita kolmannet osapuolet asettavat maksutta avustuksen saajan käyttöön.

Maakohtaiset suositukset: Vuotuiset suuntaviivat, jotka komissio antaa osana EU-ohjausjaksoa yksittäisille jäsenvaltioille niiden makrotalous-, budjetti- ja rakennepolitiikasta.

Paikkaperusteinen innovointi: Tällaista innovointitoimintaa edistää innovaatiotoimijoiden, kuten yritysten, tutkimuslaitosten ja paikallisen/alueellisen hallinnon välinen tiivis vuorovaikutus läheisessä alueellisessa yhteydessä, missä maantieteellinen läheisyys edistää tiedonvaihtoa ja yhteistyötä.

Rahoituksen myöntäminen huippuosaamisen perusteella: Rahoitus myönnetään kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntömenettelyjen ja ansioihin perustuvan itsenäisen vertaisarvioinnin avulla niin, että vain parhaat hankkeet tulevat valituksi maantieteellisestä jakaumasta riippumatta.

Rahoitusväline: EU:n talousarviosta maksettava rahoitustuki, joka voi olla muodoltaan pääomasijoitus tai oman pääoman luonteinen sijoitus, laina tai takaus taikka muu riskinjakoväline.

Sitoumus: Talousarviossa tietyn menoerän, kuten sopimuksen tai avustussopimuksen, rahoitukseen varattu määrä.

Toimenpideohjelma: EU:n rahoittamien koheesiohankkeiden täytäntöönpanoa koskevat peruslinjaukset tietyllä kaudella. Niistä käyvät ilmi komission ja yksittäisten jäsenvaltioiden välisissä kumppanuussopimuksissa sovitut prioriteetit ja tavoitteet.

Toissijaisuusperiaate: Periaate, jonka mukaan EU ei toteuta toimia, elleivät ne ole sen toteuttamina vaikuttavampia kuin kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla toteutettavat toimet.

Yhteinen tutkimuskeskus: Komission tiede- ja tietopalvelu, joka tarjoaa tieteellistä neuvontaa ja tukea EU:n toimintapolitiikalle.

Komission vastaukset

https://www.eca.europa.eu/fi/Pages/DocItem.aspx?did=61346

Tarkastuksen eteneminen

https://www.eca.europa.eu/fi/Pages/DocItem.aspx?did=61346

Tarkastustiimi

Euroopan tilintarkastustuomioistuin esittää erityiskertomuksissaan tulokset tarkastuksista, joita se kohdistaa EU:n politiikkoihin ja ohjelmiin tai yksittäisten talousarvioalojen hallinnointiin liittyviin aihealueisiin. Tilintarkastustuomioistuin valitsee ja suunnittelee nämä tarkastustehtävät siten, että niillä saadaan aikaan mahdollisimman suuri vaikutus. Se ottaa valinta- ja suunnitteluvaiheessa huomioon tuloksellisuuteen tai säännönmukaisuuteen kohdistuvat riskit, kyseessä olevien tulojen tai menojen määrän, tulevat kehityssuunnat sekä poliittiset näkökohdat ja yleisen edun.

Tästä tuloksellisuustarkastuksesta vastasi IV tarkastusjaosto, jonka erikoisalat ovat markkinoiden sääntely ja kilpailukykyinen talous. Tarkastusjaoston puheenjohtaja on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Mihails Kozlovs. Tarkastus toimitettiin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Ivana Maletićin johdolla ja siihen osallistuivat kabinettipäällikkö Sandra Diering ja kabinettiavustaja Tea Japunčić, toimialapäällikkö Marion Colonerus, tehtävävastaava Juan Antonio Vazquez Rivera sekä tarkastajat Marco Montorio ja Katja Mravlak. Kielellisissä kysymyksissä avusti Thomas Everett.

 

Vasemmalta oikealle: Marco Montorio, Tea Japunčić, Juan Antonio Vazquez Rivera, Ivana Maletić, Sandra Diering, Katja Mravlak.

Loppuviitteet

¹ Erityiskertomuksessa 02/2020 (kohta 41) ja erityiskertomuksessa 04/2016 (kohta 86).

² Final report of the MIRRIS project, kesäkuu 2016; MLE on National Practices in Widening Participation and Strengthening Synergies: Summary Report, Euroopan komissio, 2018; Overcoming innovation gaps in EU-13 Member States, Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu, maaliskuu 2018; Mobilising European Structural and Investment Funds and Horizon 2020 in support of innovation in less developed regions, Yhteinen tutkimuskeskus, marraskuu 2018.

³ Research and Innovation analysis in the European Semester 2020 Country Reports, Euroopan komissio, toukokuu 2020.

⁴ Tavoite (huippuosaamisen saavuttaminen kestävällä tavalla) esitettiin työohjelmassa H2020 Work Programme on Spreading Excellence and Widening Participation.

⁵ Loppuraportti,H2020 Advisory Group on Spreading Excellence and Widening Participation, kesäkuu 2016; Brainstorming on Future Widening Actions in Horizon Europe: Contribution from REA B5, lokakuu 2019; Policy Impact Report on Teaming, REA, kesäkuu 2021.

Yhteystiedot

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG

Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx
Verkkosivut: eca.europa.eu
Twitter: @EUAuditors

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (https://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2022

PDF	ISBN 978-92-847-8335-9	ISSN 1977-5792	doi:10.2865/193439	QJ-AB-22-015-FI-N
HTML	ISBN 978-92-847-8306-9	ISSN 1977-5792	doi:10.2865/456560	QJ-AB-22-015-FI-Q

TEKIJÄNOIKEUDET

© Euroopan unioni, 2022

Datan ja asiakirjojen uudelleenkäyttöä koskevat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen periaatteet pannaan täytäntöön avoimen datan politiikkaa ja asiakirjojen uudelleenkäyttämistä koskevalla Euroopan tilintarkastustuomioistuimen päätöksellä 6-2019.

Ellei toisin ilmoiteta (esimerkiksi yksittäisissä tekijänoikeusilmoituksissa), Euroopan tilintarkastustuomioistuimen sisältöihin, jotka EU omistaa, myönnetään käyttöoikeudet Creative Commons Attribution 4.0 International (CC BY 4.0) licence -käyttöoikeuden nojalla. Yleissääntö siis on, että uudelleenkäyttö on sallittua, jos sisällön tuottaja mainitaan asianmukaisesti ja kaikista sisältöön tehdyistä muutoksista ilmoitetaan. Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle kuuluvan sisällön uudelleenkäyttäjä ei saa vääristää asiakirjojen alkuperäistä merkitystä tai sanomaa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa mistään seurauksista, jotka johtuvat uudelleenkäytöstä.

Tarvittavat lisäoikeudet on hankittava, jos tietyssä sisällössä (esimerkiksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöstä otetuissa valokuvissa) esitetään tunnistettavissa olevia henkilöitä tai jos sisällössä on mukana kolmansien tahojen töitä.

Jos tällainen lisäoikeus saadaan, se kumoaa ja korvaa edellä mainitun yleisen käyttöoikeuden. Lisäoikeutta koskevassa luvassa on selvästi ilmoitettava käyttöoikeuden rajoitukset.

Jos sisällöt eivät ole EU:n omaisuutta, voi olla, että lupa niiden käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä suoraan asianomaisilta tekijänoikeuksien haltijoilta:

Kaavion 1 kuvakkeet: © Freepik Company S.L. Kaikki oikeudet pidätetään.

Tietokoneohjelmistot tai asiakirjat, joihin kohdistuu teollisoikeuksia, kuten patentteja, tavaramerkkejä, rekisteröityjä malleja, logoja ja nimiä, eivät kuulu Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uudelleenkäyttöperiaatteiden piiriin.

EU:n toimielinten verkkosivustoilla (joiden verkkotunnuksen loppuosa on europa.eu) on linkkejä ulkopuolisille Internet-sivustoille. Koska Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa näistä sivustoista, on suositeltavaa, että tutustutte niiden tietosuoja- ja tekijänoikeusperiaatteisiin.

Tilintarkastustuomioistuimen logon käyttö

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logoa ei saa käyttää ilman tilintarkastustuomioistuimen ennakkosuostumusta.

Yhteydenotot EU:hun

Käynti tiedotuspisteessä
Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostitse
Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä

• soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
• soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696 tai
• sähköpostitse: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Tietoa EU:sta

Verkkosivut
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla, https://europa.eu/european-union/index_fi

EU:n julkaisut
EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata osoitteesta https://op.europa.eu/fi/publications. Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. https://europa.eu/european-union/contact_fi).

EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1951 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa osoitteessa https://eur-lex.europa.eu

EU:n avoin data
EU:n avoimen datan portaalin (https://data.europa.eu/fi) kautta on saatavilla EU:n data-aineistoja. Data on ilmaiseksi ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten.