Kuva kaikkien EU-maiden lipuista.

Lapsen oikeuksia koskeva Euroopan unionin suunnitelma

Kuva Euroopan unionin tunnusta esittävästä tähtien muodostamasta ympyrästä.Euroopan unioni (eli EU) on 27 maan ryhmä, jonka jäsenet tekevät yhteistyötä.

Kuva kättelystä.Lapsen oikeudet ovat lupauksia, joita EU ja hallitukset ovat tehneet, jotta lapsilla olisi hyvä elämä.

Kuva, jossa EU-lipun tähdet ympäröivät maailmaa ja lapsia.

Lapsen oikeuksia ovat esimerkiksi seuraavat

Kuva, jossa on esimerkkejä lapsen oikeuksista: Oikeus olla turvassa, jota havainnollistavat lasta kannattelevat aikuisen kädet. Oikeus leikkiä, jota havainnollistaa leikkikenttä. Oikeus oppia, jota havainnollistaa kirjaa lukeva lapsi. Oikeus tulla kuuluksi, jota havainnollistaa aikuiselle puhuva lapsi.

Oikeus olla turvassa

Oikeus leikkiä

Oikeus oppia

Oikeus tulla kuulluksi

Miten EU huolehtii lapsen oikeuksien toteutumisesta käytännössä?

Kuva aikuisesta, joka opettaa muita aikuisia.EU kerää tietoa ja järjestää koulutusta lapsen oikeuksista.

Kuva toisilleen puhuvista hallituksen jäsenistä.Hallitukset ja muut tahot oppivat toisiltaan, mikä on paras tapa varmistaa lapsen oikeuksien toteutuminen käytännössä.

Kuva euron symbolista.EU aikoo rahoittaa hankkeita, joilla taataan lapsen oikeuksien toteutuminen. Tällainen hanke on esimerkiksi koulutuksen järjestäminen lasten parissa työskenteleville aikuisille.

Tiesitkö?

Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien sopimus (LOS) on laajin lapsen oikeuksia koskevien lupauksien kokoelma.

Kuva Yhdistyneiden kansakuntien tunnuksesta.

Mitkä ovat suunnitelman 6 painopistettä?

1

Kuva lapselle puhuvasta aikuisesta.

Lapset mukana päätöksenteossa

Kaikki ymmärtävät, että lapsilla on oikeus tulla kuulluksi ja käyttää tätä oikeuttaan.

2

Kuva kahdesta aikuisesta ja heidän välissään seisovasta lapsesta, käsi kädessä.

Lapset osana yhteiskuntaa

Lapset voivat saada hyvän koulutuksen ja terveydenhuollon, ja perheillä on tarpeeksi rahaa lastensa tarpeisiin.

3

Kuva lapsen edessä seisovasta aikuisesta, jolla on kädessään kilpi.

Turvallinen kasvuympäristö

Lapsia suojellaan väkivallalta, ja siitä kärsivät lapset saavat tarvitsemansa avun.

4

Kuva oikeuden vaakakupeista.

Lapsiystävällinen oikeusjärjestelmä

Poliisi, asianajajat ja tuomarit kohtelevat lapsia oikeudenmukaisesti, kuuntelevat heitä ja turvaavat heidän tarpeensa.

5

Kuva Wi-FI-yhteyden symbolista.

Digitaalinen ympäristö

Kaikilla lapsilla on pääsy digitaaliseen ympäristöön ja mahdollisuus toimia siellä turvallisesti.

6

Kuva maapallosta.

Lasten auttaminen kaikkialla

Kaikkien maailman lasten tulee voida käyttää oikeuksiaan, myös sodan, nälänhädän tai sairauden sattuessa.

Tiesitkö?

Tätä suunnitelmaa laatiessaan EU oli yhteydessä moniin ihmisiin, myös 10 000 lapseen.

Kuva lapsille puhuvasta aikuisesta.

Kuva lapselle puhuvasta aikuisesta.1 Lapset mukana päätöksenteossa

Kuva kirjoitusalustasta, jossa on EU:n työlista.
Mitä EU tekee?

Valmistelee suunnitelman, jolla edistetään lasten ja nuorten osallistumista.


Laatii lait ja politiikat lapsiystävällisellä kielellä.


Opastaa lapsiystävällisen kielen käytössä.


Kuulee lapsia EU:n politiikoita laadittaessa.

Miksi?
  • Jotkut ihmiset eivät ole yhtä mieltä siitä, että lapsilla pitäisi olla oikeus vaikuttaa päätöksiin.
  • Jotkut ajattelevat, että se on liian vaikea järjestää tai maksaisi liikaa.
Puhekupla: ”Jos me emme tee tätä, niin kuka sitten?” Sanoo 16-vuotias poika.

poika, 16 v.

Kuva kahdesta aikuisesta ja heidän välissään seisovasta lapsesta, käsi kädessä.2 Lapset osana yhteiskuntaa

Kuva kirjoitusalustasta, jossa on EU:n työlista.
Mitä EU tekee?

Huolehtii siitä, että perheillä on riittävästi rahaa lastensa tarpeisiin.


Huolehtii siitä, että lapsilla on hyvä terveydenhuolto.


Huolehtii siitä, että vammaisten lasten tarpeet turvataan.


Huolehtii siitä, että lapset voivat syödä terveellisesti.


Huolehtii siitä, että kaikki lapset saavat hyvän koulutuksen.

Miksi?
  • Monet lapset asuvat perheissä, joilla ei ole riittävästi rahaa lasten tarpeisiin.
  • Tarvitaan lisää tekoja sen varmistamiseksi, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus hyvään terveydenhuoltoon.
  • Monet lapset eivät saa hyvää koulutusta eivätkä voi osallistua koulupäivän jälkeiseen toimintaan.

Oikeus olla osa yhteiskuntaa koskee kaikkia (varallisuudesta tai muusta taustasta riippumatta).

Kuva lapsen edessä seisovasta aikuisesta, jolla on kädessään kilpi.3 Turvallinen kasvuympäristö

Kuva kirjoitusalustasta, jossa on EU:n työlista.
Mitä EU tekee?

Huolehtii siitä, että kaikki tekevät yhteistyötä lasten turvallisuuden varmistamiseksi.


Kouluttaa aikuisia, joiden tehtävänä on suojella lapsia.


Jakaa tietoa parhaista tavoista suojella lapsia.


Tiukentaa lapsiin kohdistuvan väkivallan vastaisia lakeja.

Miksi?
  • Maailmassa joka toinen lapsi joutuu vuosittain väkivallan uhriksi.
  • Huolena on, että lapsiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt covid-19-pandemian aikana.

Väkivaltaa on laiminlyönti, fyysinen ja henkinen vahingoittaminen, seksuaalinen hyväksikäyttö ja riisto (kun aikuinen käyttää lasta ansaitakseen rahaa) sekä kiusaaminen.

Kuva oikeuden vaakakupeista.4 Lapsiystävällinen oikeusjärjestelmä

Kuva kirjoitusalustasta, jossa on EU:n työlista.
Mitä EU tekee?

Järjestää lapsen oikeuksia koskevaa koulutusta poliisille, asianajajille ja tuomareille.


Laatii lakeja, jotka tukevat lasten asemaa oikeusjärjestelmässä, ja panee ne täytäntöön.


Löytää keinoja, joiden avulla lapset voivat pysyä yhteisössään sen sijaan, että he joutuisivat säilöönottokeskuksiin.


Varmistaa, että jos yksi EU-maa tunnustaa vanhemmuuden, myös muut EU-maat tunnustavat sen.

Miksi?
  • Monet lapset eivät koe oloaan turvalliseksi tai heitä ei kohdella tasa-arvoisesti, kun he ovat tekemisissä oikeusjärjestelmän kanssa.
  • Lapsilla ei yleensä ole tarvittavaa tietoa sen ymmärtämiseksi, mitä tapahtuu.
  • Lapsiuhrit eivät yleensä ilmoita rikoksista.
  • Liian monia lapsia pidetään vangittuina.

Oikeusjärjestelmään voivat kuulua poliisi ja tuomioistuimet. Lapset voivat joutua rikoksen uhriksi tai todistajaksi tai rikoksesta syytetyksi. Lapset voivat olla mukana myös silloin, kun päätetään heidän koulutuksestaan tai siitä, kenen kanssa he tulevat asumaan.

Kuva Wi-FI-yhteyden symbolista.5 Digitaalinen ympäristö

Kuva kirjoitusalustasta, jossa on EU:n työlista.
Mitä EU tekee?

Laatii uuden suunnitelman, jolla internetistä tehdään parempi paikka lapsille.


Huolehtii siitä, että vammaiset lapset voivat käyttää digitaaliteknologiaa.


Laatii lakeja, jotka velvoittavat yrityksiä valvomaan internetissä tapahtuvaa seksuaalista hyväksikäyttöä ja ilmoittamaan siitä.


Huolehtii siitä, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus käyttää digitaalisia välineitä ja internetiä.


Tiedottaa lapsille, vanhemmille ja kouluille hyvistä internetkäytänteistä.


Huolehtii siitä, että lapsia koskevat tiedot suojataan internetissä

Miksi?
  • Kaikilla lapsilla ei ole mahdollisuutta käyttää internetiä tai eri laitteita, kuten kannettavaa tietokonetta, älypuhelinta tai tablettia.
  • Internet voi olla vaarallinen paikka lapsille. He voivat joutua kiusatuksi, altistua väkivaltaiselle tai pornografiselle sisällölle tai lapsille haitallisia tuotteita (kuten alkoholi) myyville mainoksille.

Digitaalinen ympäristö pitää sisällään internetin ja eri laitteet, kuten tietokoneet ja älypuhelimet.

Kuva maapallosta.6 Lasten auttaminen kaikkialla

Kuva kirjoitusalustasta, jossa on EU:n työlista.
Mitä EU tekee?

Kannustaa kaikkia hallituksia pitämään lapsen oikeuksia koskevat lupauksensa.


Rahoittaa ja tukee lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa torjuvia toimia.


Valmistelee lasten ja nuorten osallistumista edistävän toimintasuunnitelman.


Tukee tasa-arvoista pääsyä kouluihin ja hyviin varhaiskasvatuksen ohjelmiin.


Lopettaa lapsityövoiman käytön.

Miksi?
  • Liian moni lapsi kärsii kunnollisen terveydenhuollon, ruoan, puhtaan veden tai koulutuksen puutteesta.
  • Monien elämää vaikeuttavat sodat ja luonnonkatastrofit.
  • Covid-19-pandemian ja ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat pahentaneet monien lasten tilannetta.
Puhekupla: ”EU:lla on voima yhdistää monia maailman maita rauhan, yhteistyön ja ihmisten välisen tasa-arvon nimissä, ja se rahoittaa lapsen oikeuksia suojelevien järjestöjen hankkeita.” Sanoo Albaniasta kotoisin oleva lapsi.

lapsi, Albania

Lapsiystävällinen versio lapsen oikeuksia koskevasta EU:n strategiasta (suunnitelma) on laadittu yhteistyössä lasten kanssa. Kaksi lasten ja nuorten ryhmää kahdesta Dublinissa (Irlanti) sijaitsevasta koulusta tuotiin yhteen Belfastissa (Pohjois-Irlanti) sijaitsevan Queen’s-yliopiston Lapsen oikeuksien keskukseen (Centre for Children’s Rights). He miettivät yhdessä, miten suunnitelman pääsisältö tulisi selittää lapsille tässä esitteessä. Suunnitelma laadittiin englanniksi. Mannerheimin Lastensuojeluliitto (Eurochild-verkoston jäsen) tuki lapsia suunnitelman omaksumisessa tarkastamalla suomenkielisen käännöksen ja varmistamalla, että lopputulos oli lapsiystävällinen.

Euroopan komissio haluaa kiittää erityisesti seuraavia: Bremore Educate Together -lukion opettajat Kathy ja Janice sekä oppilaat Hamilton, Alex, Stuart, Katie, Joseph, Molly ja Niamh; St Joseph’s -lukion (Rush) opettajat Darren, Judy, Kevin ja Louise sekä oppilaat Ellie, Cohen, Mollie, Joshua, Christopher, Evan, Jake, Kelsie, Monika, Cordelia, Stephen ja Oisin sekä käännöksen tarkastamiseen osallistuneet kahdeksan suomalaista lasta ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto.

Asiakirjan saatavuuden varmisti Euroopan unionin julkaisutoimisto.

Print ISBN 978-92-76-44171-7 doi:10.2838/855 DS-03-21-112-FI-C
PDF ISBN 978-92-76-37625-5 doi:10.2838/496188 DS-03-21-112-FI-N
HTML ISBN 978-92-76-37618-7 doi:10.2838/42343 DS-03-21-112-FI-Q

Käsikirjoitus valmistui maaliskuussa 2021.

Euroopan komissio ei vastaa tämän julkaisun uudelleenkäytön seurauksista.

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2021

© Euroopan unioni, 2021

Euroopan komission noudattamasta asiakirjojen uudelleenkäyttöpolitiikasta säädetään 12. joulukuuta 2011 annetussa komission päätöksessä 2011/833/EU (EUVL L 330, 14.12.2011, s. 39).

Jollei toisin mainita, tämän asiakirjan uudelleenkäyttö on sallittua Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) licence -käyttöoikeuden nojalla (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Tämä tarkoittaa sitä, että uudelleenkäyttö on sallittua, jos lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdollisesti tehdyt muutokset merkitään.

Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole Euroopan unionin omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta. Euroopan unionilla ei ole tekijänoikeuksia seuraavaan sisältöön:
Kansilehti, Globe, Kuvan lähde: OpenClipart-Vectors, Pixabay

Icons, © iStock.com/Shams Suleymanova, © iStock.com/da-vooda ja © iStock.com/VikiVector

Mistä voin saada lisätietoja?

Eri puolilla Euroopan unionia on satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta osoitteesta https://europa.eu/european-union/contact/meet-us_fi

Voit ottaa yhteyttä Europe Direct -tiedotuspisteeseen:

— soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun)

— soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696 tai

— sähköpostitse: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla, https://europa.eu.

EU:n maksuttomia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata osoitteesta: https://op.europa.eu/fi/publications

Apua ja neuvontaa EU:n kansalaisille ja yrityksille on saatavilla Sinun Eurooppasi -sivustolta osoitteesta: https://europa.eu/youreurope/index_fi.htm

For educational material, games and quizzes, visit Learning Corner: https://europa.eu/learning-corner/home_fi

Opetusaineistoa, pelejä ja tietovisoja on saatavilla Oppisoppi-sivustolta: https://europa.eu/learning-corner/home_fi

Tutustu nuorisoportaaliin osoitteessa https://europa.eu/youth/EU_fi

Euroopan komissio omassa maassasi: https://ec.europa.eu/info/about-european-commission/contact/representations-member-states_fi

Euroopan parlamentti omassa maassasi: https://www.europarl.europa.eu/at-your-service/fi/stay-informed/liaison-offices-in-your-country