
Nuorille viljelijöille tarkoitettu EU:n tuki olisi kohdennettava paremmin, jotta se edistäisi vaikuttavalla tavalla sukupolvenvaihdoksia
Kertomuksesta:Nuorten viljelijöiden lukumäärä laski 3,3 miljoonasta 2,3 miljoonaan vuosien 2005 ja 2013 välisenä aikana. EU ohjaa vuosina 2007–2020 nuorille viljelijöille 9,6 miljardia euroa. Tarkoituksena on edistää sukupolvenvaihdoksia maatalousalalla. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että tuki on usein määritetty heikosti, eikä odotettavia tuloksia ja vaikutuksia ole yksilöity. Ensimmäisen pilarin (suorat tuet) kohdalla tukea annetaan vakiomuotoisena eikä se vastaa nuorten viljelijöiden tarpeisiin muun kuin lisätulon muodossa. Toisen pilarin (maaseudun kehittäminen) tuki kohdentuu paremmin nuorten viljelijöiden tarpeisiin ja tuen saamisen edellytyksenä ovat erityistoimet (esim. luonnonmukaisen viljelyn aloittaminen taikka veden- tai energiansäästöaloitteet). Hallintoviranomaiset eivät kuitenkaan aina sovella valintamenettelyjä, joiden avulla asetetaan etusijalle parhaat hankkeet. Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että tavoitteet määritetään ja EU:n tuki kohdennetaan paremmin, jotta sukupolvenvaihdoksia kyettäisiin edistämään vaikuttavalla tavalla.
Tiivistelmä
IViljelijöiden kokonaismäärä laski EU-27 -jäsenvaltioissa nopeasti viime vuosikymmenellä: vuonna 2005 viljelijöitä oli 14,5 miljoonaa ja vuonna 2013 enää 10,7 miljoonaa. Nuorten (korkeintaan 44-vuotiaiden) viljelijöiden lukumäärä laski 3,3 miljoonasta 2,3 miljoonaan vuosien 2005 ja 2013 välisenä aikana. Viljelijöiden lukumäärä laski kaikissa ikäryhmissä, joten nuorten viljelijöiden osuus maatalousväestöstä pysyi suhteellisen vakaana, hieman yli 20 prosentissa. Jäsenvaltioiden välillä on kuitenkin huomattavia eroja.
IIVuosina 2007–2020 EU myönsi nuorille viljelijöille 9,6 miljardia euroa erityistukea, jonka tarkoituksena oli edistää maatilojen kilpailukykyä ja maatalousalan sukupolvenvaihdosta. Kun huomioon otetaan myös jäsenvaltioiden antama osarahoitus toiseen pilariin liittyvään aloitustukeen, julkisen tuen kokonaismäärä on 18,3 miljardia euroa. Lähes 200 000 nuorta viljelijää sai toiminnan aloittamista koskevaa EU:n tukea kaudella 2007–2013. Yli 70 prosenttia EU:n rahoituksesta maksettiin nuorille viljelijöille tarkoitettuna toisen pilarin (maaseuturahasto) aloitustukena. Loput 30 prosenttia maksetaan ohjelmakaudella 2014–2020 ensimmäisen pilarin (maataloustukirahasto) suorina tukina nuorille viljelijöille.
IIITätä taustaa vasten tilintarkastustuomioistuin arvioi, millainen rooli EU:lla on nuorten viljelijöiden tukemisessa ja sukupolvenvaihdosten edistämisessä. Tarkastus toimitettiin komissiossa ja neljässä jäsenvaltiossa, joilla on suurimmat nuoria viljelijöitä koskevat menot: Ranska, Espanja, Puola ja Italia. Tarkastuksessa haettiin vastausta seuraavaan kysymykseen: ’Onko nuorille viljelijöille tarkoitettu EU:n tuki suunniteltu hyvin siten, että se edistää vaikuttavalla tavalla sukupolvenvaihdosten sujuvuutta?’
IVYleisenä johtopäätöksenä on, että nuorille viljelijöille tarkoitettu EU:n tuki perustuu heikosti määritettyyn toimintalogikkaan, jonka yhteydessä ei ole määritetty odotettuja tuloksia ja vaikutusta. Tuki olisi kohdennettava paremmin, jotta sukupolvenvaihdoksia kyettäisiin edistämään vaikuttavalla tavalla. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin merkittäviä eroja nuorille viljelijöille tarkoitetun ensimmäisen pilarin tuen ja toisen pilarin aloitustuen välillä.
VNuorille viljelijöille tarkoitetun ensimmäisen pilarin tuen osalta tilintarkastustuomioistuin havaitsi seuraavaa:
- Tuki ei pohjaudu perusteelliseen tarvearviointiin eivätkä sen tavoitteet kuvasta yleistavoitteena olevaa sukupolvenvaihdosten edistämistä. Jäsenvaltiot eivät koordinoineet ensimmäisen pilarin tukea toisen pilarin aloitustuen tai kansallisten toimenpiteiden kanssa.
- Tarvearvioinnin puuttuessa tukea annetaan vakiomuotoisena (vuotuiset hehtaarikohtaiset maksut). Tuen määrän ja ajoituksen perusteella on vaikea nähdä selvästi, mihin muihin erityistarpeisiin se kohdistuu kuin lisätulojen luomiseen.
- Yhteinen seuranta- ja arviointikehys ei tarjonnut hyödyllisiä indikaattoreita, joiden avulla olisi voitu arvioida tuen vaikuttavuutta, sillä tukeen ei sovelleta tulosindikaattoreita eikä tukea saavien tilojen tuloista ja kannattavuudesta kerätä tietoa.
Nuorille viljelijöille tarkoitetun toisen pilarin aloitustuen osalta tilintarkastustuomioistuin havaitsi seuraavaa:
- Toimenpide perustuu yleisesti ottaen löyhään tarvearviointiin, mutta sen tavoitteet ovat osittain tarkkoja, mitattavia, saavutettavia, relevantteja ja aikasidonnaisia ja kuvastavat yleistavoitteena olevaa sukupolvenvaihdosten edistämistä. Tukea koordinoidaan tietyiltä osin vaikuttavasti toisen pilarin investointitoimenpiteen kanssa.
- Tuen muoto (kertakorvaus, jonka ehtona on toimintasuunnitelman laatiminen, ja joissakin tapauksissa myös lainan korkotuki) kohdentuu suoremmin nuorten viljelijöiden tarpeisiin hankkia maata, pääomaa ja tietämystä. Tuen määrä on yleensä kytketty tarpeisiin ja sitä muunnetaan toteutettavien erityistoimien mukaan (esim. luonnonmukaisen viljelyn aloittaminen, veden/energiansäästöaloitteet).
- Tuki ohjataan pätevämmille viljelijöille, jotka sitoutuvat panemaan täytäntöön toimintasuunnitelman, joka ohjaa viljelijöitä kehittämään kannattavia tiloja. Hankkeiden valintaprosessissa heitä kannustetaan usein toiminnan aloittamiseen epäsuotuisilla alueilla. Toimintasuunnitelmien laatu kuitenkin vaihteli ja joissakin tapauksissa hallintoviranomaiset eivät soveltaneet valintamenettelyjä, joiden avulla olisi voitu asettaa etusijalle parhaat hankkeet. Valintakriteerit otettiin käyttöön kauden 2007–2013 loppupuolella. Vähimmäisrajat olivat joko liian alhaalla tai niitä ei ollut määritetty lainkaan, minkä lisäksi toimenpiteille seitsemäksi vuodeksi myönnetyt määrärahat oli käytetty loppuun joissakin jäsenvaltioissa, kun rahoitusta oli myönnetty lähes kaikille ohjelmakauden alussa esitetyille hakemuksille. Näin rahoitusta ei riittänyt viljelijöille, jotka aloittivat toimintansa myöhemmin.
- Tilintarkastustuomioistuin havaitsi vain vähän evidenssiä siitä, että EU:n toimenpiteet olisivat helpottaneet nuorten viljelijöiden toiminnan aloittamista ja edistäneet sukupolvenvaihdoksia tai parantaneet tukea saaneiden tilojen kannattavuutta. Syynä oli pääasiassa yhteisen seurantajärjestelmän yhteydessä asetettujen indikaattoreiden heikko laatu.
Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio ja jäsenvaltiot
- parantavat toimintalogiikkaa tehostamalla tarvearviointia ja määrittämällä SMART-tavoitteet, jotka kuvastavat yleistavoitteena olevaa sukupolvenvaihdosten edistämistä
- parantavat toimenpiteiden kohdentamista parempien hankevalintajärjestelmien ja toimintasuunnitelmien käytön avulla
- parantavat seuranta- ja arviointikehystä hyödyntämällä jäsenvaltioiden seurantajärjestelmissään ja arviointikertomuksissaan kehittämiä parhaita käytäntöjä.
Johdanto
Vähenevä maatalousväestö
01EU:n maatalousväestö vähenee. Viljelijöiden kokonaismäärä väheni nopeasti viime vuosikymmenellä EU-27 -jäsenvaltioissa5: määrä laski 14,5 miljoonasta 10,7 miljoonaan vuosien 2005 ja 2013 välisenä aikana. Määrä väheni siis neljänneksellä alle vuosikymmenessä. Laskua tapahtui kaikissa viljelijöiden ikäryhmissä (ks. kaavio 1). Enintään 40-vuotiaiden viljelijöiden lukumäärästä ei ole mahdollista saada tietoa, sillä Eurostatin tiedoissa ei jaotella 35–44 -vuotiaita koskevia tietoja pienempiin alaryhmiin6.
Kaavio 1
Viljelijöiden lukumäärän kehitys ikäryhmittäin 27 EU-jäsenvaltiossa

Lähde: Eurostat – Tutkimus maatilojen rakenteesta7.
Nuorten (enintään 44-vuotiaiden) viljelijöiden määrä väheni 3,3 miljoonasta 2,3 miljoonaan vuosien 2005 ja 2013 välisenä aikana. Määrä väheni siis kolmanneksella alle vuosikymmenessä. Nuorten viljelijöiden osuus maatalousväestöstä pysyi kuitenkin suhteellisen vakaana, hieman yli 20 prosentissa (ks. kaavio 2).
Kaavio 2
Viljelijöiden jakauman kehitys ikäryhmittäin 27 EU-jäsenvaltiossa

Lähde: Eurostat – Tutkimus maatilojen rakenteesta.
Jäsenvaltioiden välillä on huomattavia eroja: esimerkiksi Puolassa nuorten viljelijöiden osuus maatalousväestöstä kasvoi 34 prosentista 36 prosenttiin vuosien 2007 ja 2013 välisenä aikana. Espanjassa puolestaan osuus laski saman ajanjakson kuluessa 21 prosentista 16 prosenttiin. Liitteessä I luodaan katsaus viljelijöiden lukumäärään yksittäisissä jäsenvaltioissa sekä lukumäärän vaihteluun vuosien 2007 ja 2013 välisenä aikana. Liitteessä II kuvataan puolestaan viljelijöiden lukumäärän kehitystä ikäryhmittäin.
Sukupolvenvaihdos on keskeisellä sijalla poliittisella asialistalla
04Vuonna 2008 Euroopan parlamentti katsoi, että "sukupolvenvaihdos on välttämätön, jotta tulevaisuudessa voidaan säilyttää elintarvikkeiden korkea laatu ja elintarvikkeiden turvallisuus EU:ssa sekä EU:n omavaraisuus" ja että "YMP:llä on pyrittävä poistamaan esteet, joita nuoret maanviljelijät kohtaavat aloittaessaan maataloustoiminnan, ja että sukupolvenvaihdoksesta on tehtävä yksi sen painopisteistä"8. Vuonna 2011 Euroopan parlamentti pani merkille, että "toiseen pilariin sisältyvät nuoria viljelijöitä koskevat toimet ovat osoittautuneet riittämättömiksi estämään maatalousalan nopeaa ikääntymistä" ja että "toisen pilarin tukijärjestelyjä olisi laajennettava"9. Myös neuvosto painotti vuonna 201410, että nuoret viljelijät ja maatalouden sukupolvenvaihdos ovat keskeisen tärkeitä Euroopan maatalouden kestävyydelle ja kilpailukyvylle pitkällä aikavälillä.
05Vuonna 2015 komissio katsoi11, että nuorten viljelijöiden tukeminen on prioriteetti. Kommission jäsen Phil Hogan totesi, että12 sukupolvenvaihdos tarkoittaa paljon muutakin kuin vain EU:n viljelijöiden keski-iän laskemista. Siinä on kyse myös erittäin pätevien nuorten maataloustuottajien uuden sukupolven voimaannuttamisesta, jotta voidaan hyödyntää kaikkia teknologian tuomia etuja kestäväpohjaisten viljelykäytäntöjen tukemiseksi Euroopassa. Hogan totesi, että on olemassa esteitä, joiden seurauksena nuoret eivät pysty aloittamaan maataloustoimintaa. Hän nimesi keskeisimmiksi esteiksi maan, rahoituksen ja tietämyksen hankinnan.
EU:n tuki nuorille viljelijöille
06EU:n talousarviosta suunnataan kaudella 2007–2020 nimenomaisesti nuorten viljelijöiden tukemiseen yhteensä 9,6 miljardia euroa. Toisen pilarin aloitustukena maksettava tuki kaksinkertaistui kaudella 2014–2020 (6,4 miljardia euroa) kauteen 2007–2013 (3,2 miljardia euroa) verrattuna. Tämä johtui lähinnä siitä, että ensimmäisen pilarin yhteydessä otettiin käyttöön uusi nuorille viljelijöille tarkoitettu suora tuki (ks. kaavio 3). Kun huomioon otetaan jäsenvaltioiden kansallinen osarahoitus toisen pilarin aloitustukeen, julkisten menojen kokonaismäärä on 18,3 miljardia euroa.
Kaavio 3
Ensimmäiseen pilariin (maataloustukirahasto) sekä toiseen pilariin (maaseuturahasto) perustuvan nuorille viljelijöille tarkoitetun EU-tuen määrärahat ohjelmakausilla 2007–2013 ja 2014–2020

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin komission tietojen perusteella (kauden 2007–2013 menot ja kaudelle 2014–2020 myönnetyt määrät).
Nuorille viljelijöille tarkoitettu tuki otettiin käyttöön 1980-luvulla13. Vuodesta 2000 alkaen suurin osa tuesta on annettu nuorille viljelijöille tarkoitetun toisen pilarin aloitustuen avulla14. Toimenpidettä seurasi ohjelmakaudella 2014–2020 tila- ja yritystoiminnan kehittämistä koskeva toimenpide. Toimenpide on pantu täytäntöön 92:ssa yhteensä 118:sta maaseudun kehittämisohjelmasta, joita toteutetaan 24 jäsenvaltiossa 28:sta.
08Ensimmäisen pilarin yhteydessä otettiin käyttöön nuorille viljelijöille tarkoitettu lisätuki ohjelmakaudella 2014–202015. Kyseessä ovat 25 prosentin lisätuet, joita maksetaan nuorille viljelijöille suorien tukien lisäksi.
09Kaaviossa 4 luodaan katsaus kauden 2007–2020 EU-välineisiin, joiden kohteena ovat – suoraan tai välillisesti – nuoret viljelijät. Kaavio 4 osoittaa, että tarkastus keskittyi toimenpiteisiin, joilla tuetaan suoraan nuoria viljelijöitä: toisen pilarin aloitustuki ja nuoria viljelijöitä koskeva ensimmäisen pilarin lisätuki.
Kaavio 4
Katsaus nuoria viljelijöitä tukeviin EU:n toimenpiteisiin kaudella 2007–2020

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.
Taulukossa 1 verrataan toisiinsa nuorille viljelijöille tarkoitetun ensimmäisen ja toisen pilarin tuen keskeisiä piirteitä ohjelmakaudella 2014–2020.
Ensimmäinen pilari – Euroopan maatalouden tukirahasto (maataloustukirahasto) Nuorten viljelijöiden tuki | Toinen pilari – Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) Toimenpide 6.1 – Nuoria viljelijöitä koskeva tila- ja yritystoiminnan kehittäminen | |
---|---|---|
Oikeusperusta | Asetus (EU) N:o 1307/2013, 50 artikla. | Asetus (EU) N:o 1305/2013, 19 artikla. |
Tukimuoto | Lisätuki nuorille viljelijöillle, jotka ovat oikeutettuja perustukijärjestelmän tai tilatukijärjestelmän tukeen. | Toimintasuunnitelman perusteella myönnettävä enintään 70 000 euron suuruinen yrityksen perustamistuki (loppumaksun ehtona on toimintasuunnitelman asianmukainen täytäntöönpano). |
Tuen kesto | Maksetaan vuosittain enintään viiden vuoden ajan (toiminnan aloittamisesta lähtien). | Maksetaan kerran tilaa/viljelijää kohti. Maksu vähintään kahdessa erässä. |
Täytäntöönpano | Pakollinen kaikille jäsenvaltioille. Jäsenvaltiot voivat määrittää vain muutamia parametrejä: budjetti, laskentatapa, hehtaariraja, pätevyysvaatimukset ja oikeushenkilöinä hallinnoitavien tilojen yhteishallinta (ks. kohta 40). | Vapaaehtoinen jäsenvaltioille/alueille. Ne määrittävät prioriteetit ja tavoitteet maaseudun kehittämisohjelmissa, asettavat tukikelpoisuus- ja valintakriteerit, valitsevat hankkeet ja raportoivat komissiolle toimenpiteiden täytäntöönpanosta. |
Tavoite | "Maataloustoimintansa aloittaville nuorille viljelijöille myönnettävä tulotuki nuorten viljelijöiden toiminnan aloittamisen ja sen jälkeen tilojen rakenteellisen mukauttamisen helpottamiseksi"1. Lisäksi tavoitteena on edistää YMP:n yleistä tavoitetta, joka koskee taloudellisesti kannattavaa elintarviketuotantoa edistämällä maatilojen elinkelpoisuutta2 ja kannustamalla sukupolvenvaihdoksia3. | |
Tukeen oikeutetut edunsaajat |
|
|
Edunsaajien lukumäärä | 279 071 (vuonna 2015). | 193 828 kaudella 2007–2013. Ei tavoitearvoa EU:n tasolla kaudella 2014–2020. |
Keskimääräinen tuki edunsaajaa kohti. | 1 135 euroa (vuonna 2015). | 20 000 euroa (kaudella 2007–2013). |
1 Asetus (EU) N:o 1307/2013, johdanto-osan 47 kappale, ja asetus (EU) N:o 1305/2013, johdanto-osan 17 kappale.
2 Ks. asetus (EU) N:o 1305/2013, 5 artikla.
3 Ks. ensimmäisen pilarin osalta YMP:n uudistuksen pääkohtia koskeva komission asiakirja CAP Reform – an explanation of the main elements, 26. kesäkuuta 2013: "In order to encourage generational renewal, the Basic Payment awarded to new entrant Young Farmers (those under 40) should be topped up by an additional 25 % for the first 5 years of installation" (Sukupolvenvaihdoksia olisi pyrittävä edistämään korottamalla uusille toiminnan aloittaville (alle 40-vuotiaille) viljelijöille myönnettävää perustukea 25 prosentilla viiden vuoden ajan toiminnan aloittamisesta). Euroopan parlamentin Faktatietoja Euroopan unionista -julkaisu "YMP:n ensimmäinen pilari: – suora tuki viljelijöille:" "Maatalouden sukupolvenvaihdoksen edistämiseksi nuorille eli alle 40-vuotiaille viljelijöille, uusille viljelijöille tai viimeisten viiden vuoden aikana perustetuille tiloille myönnettävää perustukea korotetaan 25 prosentilla […] viiden vuoden ajan toiminnan aloittamisesta."
Ks. toisen pilarin osalta asetuksen (EU) N:o 1305/2013 5 artikla, jonka mukaan erityisenä painopisteenä on "riittävän ammattitaitoisten viljelijöiden maatalousalalle pääsyn ja erityisesti sukupolvenvaihdosten helpottaminen".
Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin komission tietojen perusteella.
Tarkastuksen laajuus ja tarkastustapa
11Tarkastuksessa haettiin vastausta seuraavaan kysymykseen:
Onko nuorille viljelijöille tarkoitettu EU:n tuki suunniteltu siten, että se edistää vaikuttavalla tavalla sukupolvenvaihdosten sujuvuutta?
12Kysymykseen pyrittiin vastaamaan keskittymällä toimenpiteisiin, joiden avulla annettiin suoraa tukea nuorille viljelijöille kaudella 2007–2020 (ks. kaavio 4). Kyseessä olivat ohjelmakauden 2007–2013 osalta toisen pilarin toimenpide 112, joka koski nuorten viljelijöiden aloitustukea, ja sitä vastaava toimenpide 6.1 ohjelmakaudella 2014–2020 sekä nuorille viljelijöille tarkoitettu ensimmäisen pilarin tuki ohjelmakaudella 2014–2020. Tilintarkastustuomioistuin arvioi toimintalogiikkaa (kertomuksen osa 1), kohdentamista toimenpiteiden täytäntöönpanon yhteydessä (osa 2) sekä toimenpiteiden tuloksia (osa 3).
13Tarkastus toimitettiin huhtikuun ja lokakuun 2016 välisenä aikana. Tarkastuskohteena oli neljä jäsenvaltiota, jotka käyttivät eniten varoja nuorten viljelijöiden tukemiseen: Ranska, Espanja, Puola ja Italia (ks. kaavio 5). Näiden neljän jäsenvaltion osuus niiden EU:n määrärahojen kokonaismäärästä, jotka on osoitettu nuoria viljelijöitä suoraan tukeviin toimenpiteisiin, on 56 prosenttia kaudella 2007–2020 (ks. kaavio 4). Liitteessä III esitetään jäsenvaltiokohtainen katsaus nimenomaisesti nuorten viljelijöiden tukemiseen suunnattavista EU:n määrärahoista.
14Tilintarkastustuomioistuin tarkasti näissä neljässä jäsenvaltiossa kansalliset toimintakehykset, joiden perusteella määritettiin toimintalogiikka ja toimenpiteiden pääpiirteet. Lisäksi arvioitiin toimenpiteiden välisen koordinoinnin laajuutta sekä sukupolvenvaihdoksia edistäviä kansallisia toimintapolitiikkoja. Toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja tuloksia arvioitiin keskittymällä seitsemään alueeseen, jotka suuntaavat eniten menoja nuoria viljelijöitä suoraan tukeviin toimenpiteisiin:
- Ranska (Pays de la Loire ja Midi-Pyrénées)
- Espanja (Andalusia)
- Puola (Warmia-Masuria ja Ala-Sleesia)
- Italia (Emilia-Romagna ja Apulia).
Kaavio 5
Ensimmäiseen pilariin (maataloustukirahasto) sekä toiseen pilariin (maaseuturahasto) perustuva EU:n tuki nuorille viljelijöille kaudella 2007–2020 (suorakulmio kuvaa tarkastuskohteena olleita jäsenvaltioita)

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin komission tietojen perusteella (kauden 2007–2013 menot ja kaudelle 2014–2020 myönnetyt määrät).
Tarkastuksessa yhdistettiin valvontajärjestelmien tarkastus, joka suoritettiin pääasiassa komissiossa ja jäsenvaltioiden tasolla, ja otoksen tarkastus, joka käsitti lopullisten edunsaajien tasolla poimitun 57 hankkeen otoksen. Tarkoituksena oli arvioida toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja tuloksia. Tilintarkastustuomioistuin analysoi myös relevantteja Eurostatin, kansallisten parlamenttien ja tilastokeskusten sekä yliopistojen ja nuorten viljelijöiden järjestöjen tilastoja ja tutkimuksia EU:n tasolla sekä kansallisella ja alueellisella tasolla (esim. Eurostatin kohdalla analysoitiin maatilojen rakennetutkimuksia).
16Tutkimukset osoittivat, että sukupolvenvaihdoksiin vaikuttavat EU:n toimenpiteiden lisäksi myös tietyt yleiset tekijät (esim. taloudellinen ja sosiaalinen tilanne, pankkien alttius lainojen myöntämiseen, työllistymismahdollisuudet muilla aloilla kuin maataloudessa sekä maatalousmaan voimakas keskittyminen suhteellisen pienelle määrälle maatiloja16). Myös vanhojen viljelijöiden toiminnan lopettamista edistävät kansalliset toimintapolitiikat voivat olla keskeisessä asemassa. Tätä kuvastaa esimerkiksi Saksan tilanne: samoin kuin Tanska, Irlanti, Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta (Pohjois-Irlanti), se päätti olla panematta täytäntöön toisen pilarin aloitustukea ohjelmakaudella 2014–2020. Saksaa (Rheinland-Pfalz) koskeva ohjelmakauden 2007–2013 väliarviointi osoitti, että nuorten viljelijöiden aloitustukea koskeva toimenpide 112 ei kohdentunut riittävissä määrin ongelmaan, joka aiheutui siitä, että maatiloilla ei ollut sopivaa jatkajaa; väliarvioinnista ilmeni myös, että ei ollut mahdollista yksilöidä, miten tällainen tuki oli vaikuttanut viljelijöiden ikärakenteeseen. Lisäksi Saksa katsoi, että sen sosiaaliturvajärjestelmä (Hofabgabeklausel), joka edellyttää, että viljelijöiden on luovuttava tilastaan saadakseen vanhuuseläkkeensä, on keskeisessä asemassa maatalousalan onnistuneen sukupolvenvaihdoksen kannalta.
Huomautukset
Osa 1 - Toimintalogiikka
17Komission ja jäsenvaltioiden olisi suunniteltava tukitoimet tarkoituksenmukaisesti. Tätä silmällä pitäen tilintarkastustuomioistuin tarkasti komission ja jäsenvaltioiden osalta,
- suorittavatko ne ennalta perusteellisen tarvearvioinnin yksittäisillä toimenpidealoilla
- päättävätkö ne, mitkä tuet vastaavat parhaiten nuorten viljelijöiden tarpeita
- määrittävätkö ne tarkat, mitattavat, saavutettavat, relevantit ja aikasidonnaiset (SMART-määritelmän mukaiset) tavoitteet
- määrittävätkö ne järjestelyt, joiden avulla varmistetaan eri tukien vaikuttava, tehokas ja koordinoitu käyttö.
Nuorten viljelijöiden tarpeet on yksilöity yleisellä tasolla…
18Komission tutkimusten sekä tarkastuskohteena olleiden hallintoviranomaisten ja nuorten viljelijöiden järjestöjen haastattelujen perusteella nuorten viljelijöiksi ryhtymisen esteet voidaan liittää seuraaviin tekijöihin:
- maan saatavuus: noin 60 prosenttia 28 EU-jäsenvaltion nuorista viljelijöistä raportoi maan hankintaan tai vuokraamiseen liittyvistä ongelmista17. Useiden tutkimusten mukaan18 ongelmana on maan korkea hinta ja vanhempien viljelijöiden haluttomuus jäädä eläkkeelle.
- pääoman saatavuus: noin 35 prosenttia 28 EU-jäsenvaltion nuorista viljelijöistä raportoi tukien ja lainojen saantiin liittyvistä ongelmista19. Tutkimusten20 sekä haastateltujen nuorten viljelijöiden järjestöjen mukaan Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa ongelman syynä on julkisten tukimenettelyjen monimutkaisuus ja pituus eikä niinkään tukien riittämättömyys.
- tiedonsaanti: noin 20 prosenttia 28 EU-jäsenvaltion nuorista viljelijöistä raportoi tietämyksen hankkimiseen liittyvistä ongelmista21; Vuonna 2010 ainoastaan 14 prosentilla enintään 35-vuotiaista viljelijöistä 27 EU-jäsenvaltiossa oli korkeampi maatalousalan koulutus22, joskin jäsenvaltioiden välillä esiintyi huomattavaa vaihtelua. esimerkiksi Ranskassa (Pays de la Loire) 84 prosentilla enintään 35-vuotiaista viljelijöistä oli korkeampi maatalousalan koulutus. Italiassa (Emilia-Romagna) vastaava osuus oli 27 prosenttia, Puolassa 26 prosenttia ja Espanjassa (Andalusia) vain kolme prosenttia
- mahdollisuudet hankkia riittäviä ja vakaita tuloja: jotkin jäsenvaltiot ja nuorten viljelijöiden järjestöt toivat esille tällaisen tarpeen, joskin neljässä tarkastuskohteena olleessa jäsenvaltiossa ei ole saatavilla tilastollisesti edustavaa tietoa nuorten (enintään 40-vuotiaiden) viljelijöiden tuloista; saatavilla ei ole myöskään tietoa, joka osoittaisi, ovatko maataloustoiminnan ensimmäisinä vuosina kertyneet tulot yleisesti ottaen riittämättömiä tai epävakaita tai riittämättömämpiä taikka epävakaampia kuin myöhempinä vuosina
- sellaisten perusinfrastuktuurien ja -palveluiden saatavuus maaseutualueilla, jotka vastaavat muualla kuin maaseutualueilla elävien nuorten saatavilla olevia infrastruktuureja ja palveluita, kuten laajakaista, päiväkodit, koulut, liikenne- ja postipalvelut, terveydenhuolto ja sijaispalvelut.
…mutta yleisiin tarpeisiin ei perehdytty tarkemmin
19Tarkastus osoitti useimpien tarkastuskohteena olleiden jäsenvaltioiden/alueiden tapauksessa, että tiedossa ei ole, ovatko tällaiset esteet yhtä yleisiä kaikkien tietyllä alueella toimintaansa aloittavien nuorten viljelijöiden kohdalla vai koskevatko ne vain osaa heistä – esimerkiksi tietyillä maantieteellisillä alueilla tai maatalousaloilla tai tietyssä taloudellisessa tilanteessa (esim. viljelijät, jotka eivät ole perineet riittävästi maata tai pääomaa). Tiedossa ei myöskään ole, missä toiminnan aloittamisprosessin vaiheessa asianomaiset esteet näyttäisivät olevan pahimmillaan.
Ensimmäinen pilari
20Ensimmäisen pilarin lisätuki nuorille viljelijöille perustuu oletukseen, että maataloustoimintaa aloittelevilla nuorilla viljelijöillä on taloudellisia haasteita23. Oletus saattaa pitää paikkansa, mutta komission vaikutustenarvioinnissa24 ei annettu oletusta tukevaa tietoa tai arviota tämän lisätuen odotetusta vaikutuksesta nuorten viljelijöiden tuloihin, maatilojen kannattavuuteen tai sukupolvenvaihdosten määrään. Arvioinnissa keskityttiin sen sijaan tuen laskentaan ehdotettujen eri menetelmien budjettivaikutuksiin. On epäselvää, mihin muihin nuorten viljelijöiden tarpeisiin tämän tuen avulla on määrä puuttua kuin lisätulon muodostamiseen. Selvillä ei myöskään ole, millaista lisäarvoa tuelta odotetaan.
21Myöskään jäsenvaltioiden tasolla ei ollut asiakirjoja, tutkimuksia tai tietoa, joiden avulla olisi käynyt ilmi, miksi tätä lisätukea tarvitaan, tai jotka olisivat tukeneet oletusta, että maataloustoimintaa aloittelevilla nuorilla viljelijöillä on taloudellisia haasteita. Italiassa tilintarkastustuomioistuin havaitsi jonkin verran kansallisella tasolla ei-edustavaa tietoa, joka osoitti, että tilan nettoarvonlisäys25 oli vuonna 2010 hieman korkeampi (80 000 euroa) alle 40-vuotiaiden pitämillä tiloilla kuin vanhempien viljelijöiden tiloilla (73 000 euroa). Saatavilla ei ole myöskään tietoa, joka osoittaisi, ovatko tulot maataloustoiminnan ensimmäisinä vuosina yleensä riittämättömät tai epävakaat tai ovatko ne riittämättömämmät ja epävakaammat kuin myöhempinä vuosina.
22Aseutuksessa (EU) N:o 1307/2013 jäsenvaltioille annetaan jonkin verran täytäntöönpanovaihtoehtoja esim. asettamalla tukimaksuille tietty budjetti tai tietty hehtaariraja, jota on käytettävä tukien laskentaperusteena (ks. myös kohdat 39–41). Tällaisten valintojen asianmukaiseksi perusteeksi ei kuitenkaan ollut asiakirjoja, tutkimuksia tai tietoa.
Toinen pilari
23Useimmissa tarkastuskohteena olleiden jäsenvaltioiden ohjelma-asiakirjoissa (ennakkoarvioinnit, maaseudun kehittämisohjelmat), jotka liittyivät nuorten viljelijöiden aloitustukea koskevaan toisen pilarin toimenpiteeseen, mainittiin yleiset tarpeet sekä nuorten viljelijöiden lukumäärän lasku. Syitä, jotka muodostivat nuorille viljelijöille maan, pääoman, tietämyksen, tulojen tai palveluiden hankintaan liittyviä esteitä, ei kuitenkaan tutkittu tarpeeksi eikä niiden tueksi yleensä esitetty kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevaa evidenssiä.
Tarpeet ja tuen muoto olivat osittain epäsuhdassa keskenään
Ensimmäinen pilari
24Tarvearvioinnin puuttuessa jää epäselväksi, mihin muihin erityistarpeisiin kuin lisätuloihin nuorille viljelijöille tarkoitetun ensimmäisen pilarin tuen avulla vastataan. Tilintarkastustuomioistuin ei kuitenkaan kyennyt määrittämään, vastattiinko tuella tulojen lisäämisen ja vakauttamisen tarpeeseen, mikä on tavallisesti suoraan sen tarkoitus. Tarkastuskohteena olleet jäsenvaltiot eivät pystyneet toimittamaan tilastollisesti edustavaa tietoa nuorten viljelijöiden tuloista taikka tietoa, joka olisi osoittanut, ovatko heidän tulonsa yleensä ensimmäisinä vuosina riittämättömät tai epävakaat taikka riittämättömämmät tai epävakaammat kuin myöhempinä vuosina. Muiden tarpeiden osalta voidaan todeta seuraavaa:
- tuki ei kohdennu suoraan maanhankintamahdollisuuksien parantamistarpeeseen, sillä sitä myönnetään vain nuorille viljelijöille, joilla on jo ennestään maata
- pääoman saatavuuden parantamistarve ei ole ilmeinen, sillä tiedossa ei ole, onko tämän tuen saajilla puutetta riittävästä pääomasta kannattavan tilan hoitamista varten ja/tai saatavillaan riittävästi lainaa kannattavuutta todennäköisesti parantaviin investointeihin
- tuki ei kohdennu nimenomaisesti tietämyksen hankintaan, sillä useimmissa jäsenvaltioissa tuen myöntämisen ehtona ei ole maatalousalan vähimmäiskoulutuksen hankinta.
Toinen pilari
25Nuorten viljelijöiden aloitustukea koskevan toisen pilarin toimenpiteen yhteydessä tukea maksetaan kertakorvauksena (edellytyksenä on toimintasuunnitelman laatiminen), korkotukena tai näiden kahden yhdistelmänä. Näin ollen tuki kohdentuu suoremmin nuorten viljelijöiden erityistarpeisiin esimerkiksi seuraavilta osin:
- maanhankintamahdollisuuksien parantamistarve otetaan huomioon osittain, sillä viljelijät voivat käyttää kertakorvauksen ostaakseen maata tai rahoittaakseen maanhankintalainaa
- pääoman saatavuuden parantamistarve otetaan tuen yhteydessä yleisesti ottaen huomioon, sillä viljelijät voivat käyttää tukea investointeihin, jotka todennäköisesti parantavat heidän tilojensa kannattavuutta; joissakin tapauksissa viljelijät voivat käyttää tukea myös tuetun lainan hankintaan
- toimenpide kohdentuu yleisesti ottaen tietämyksen hankintatarpeeseen, sillä maatalousalan vähimmäiskoulutuksen hankinta on tuen myöntämisen ehtona
- riittävien ja vakaampien tulojen tarve otetaan huomioon välillisesti tukemalla toimia ja investointeja, joiden avulla todennäköisesti saadaan aikaan kannattavia tiloja.
Tavoitteet on asetettu yleisellä tasolla…
26Nuorille viljelijöille ensimmäisen ja toisen pilarin yhteydessä suunnattavan tuen yhteisenä yleistavoitteena on helpottaa nuorten viljelijöiden toiminnan aloittamista ja heidän tilojensa rakenteellista sopeuttamista toiminnan aloittamisen jälkeen; perimmäisenä tavoitteena on parantaa kannattavuutta ja edistää sukupolvenvaihdoksia (ks. taulukko 1).
…mutta yleistavoitteena ollut sukupolvenvaihdosten edistäminen ei näkynyt nuorillle viljelijöille tarkoitetun ensimmäisen pilarin tuen tavoitteissa
27Liitteessä IV kuvataan ensimmäisen pilarin toimintalogiikkaa: nuorillle viljelijöille suunnattavan tuen avulla olisi edistettävä maatalouden kilpailukyvyn parantamista ja parannettava maataloustuloja sekä yleisemmin edistettävä kannattavaa elintarviketuotantoa koskevan YMP:n tavoiteteen saavuttamista. Yleistavoitteena ollut sukupolvenvaihdosten edistäminen ei kuitenkaan näkynyt tuen tavoitteissa.
28Tarvearviontia ei ole suoritettu, joten nuorille viljelijöille tarkoitetun ensimmäisen pilarin tuen tavoitteen osalta voidaan todeta seuraavaa:
- tavoite ei ole riittävän tarkka, sillä odotettua tulosta ei ole kuvattu (esim. määränä, lukuna tai prosenttiosuutena taikka säännöllisyyden perusteella) eikä tuen kohteena olevaa nuorten viljelijöiden perusjoukkoa ole yksilöity (esim. tietyllä maantieteellisellä alueella tai tietyissä taloudellisissa tilanteissa olevat viljelijät)
- tavoite on vain osittain mitattava, sillä tiedossa ei ole, millaisen osuuden nuorten viljelijöiden tuloista tämän tuen pitäisi muodostaa; olemassa ei ole myöskään kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevia tavoitearvoja tuloksista, joita tuen avulla pitäisi saavuttaa
- tiedossa ei ole, onko tavoite saavutettavissa tai missä määrin se voidaan saavuttaa, sillä tavoite ei ole riittävän tarkka ja mitattava
- ei ole selvää, kuinka relevantti tavoite on, sillä tiedossa ei ole, mihin nuorten viljelijöiden tarpeisiin tuki olisi kohdennettava lisätulojen muodostamisen lisäksi; epäselvää on myös, kuinka laajalti tällaisia tarpeita ilmenee maataloustoimintaa aloittavien nuorten viljelijöiden keskuudessa (ks. kohdat 19–22)
- tavoite ei ole aikasidonnainen, sillä sen saavuttamisen tavoiteajankohtaa ei ole määritetty.
Yleistavoitteena ollut sukupolvenvaihdosten edistäminen näkyi nuorillle viljelijöille tarkoitetun toisen pilarin aloitustuen tavoitteissa
29Nuorillle viljelijöille tarkoitetun toisen pilarin aloitustuen tavoitteena on EU:n tasolla edistää riittävän pätevien viljelijöiden toiminnan aloittamista ja erityisesti sukupolvenvaihdoksia. Tavoitteena on niin ikään edistää kannattavaa elintarviketuotantoa koskevaa YMP:n yleistä tavoitetta tukemalla tilojen kannattavuutta (ks. taulukko1). EU:n laajuisen tavoitteen lisäksi jäsenvaltiot määrittivät kauden 2007–2013 maaseudun kehittämisohjelmissaan toimenpiteelle tarkemmat tavoitteet, kuten työllisyyden edistämisen, maaseutualueiden väestökadon estämisen, tilojen kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamisen sekä uusien teknologioiden käyttämisen ja inhimillisen pääoman parantamisen.
30Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että toisen pilarin tavoitteet, jotka koskevat nuorten viljelijöiden aloitustukea, olivat neljässä tarkastuskohteena olleessa jäsenvaltiossa osittain SMART-määritelmän mukaisia, sillä ne olivat
- kohtuullisen tarkkoja, sillä tavoitteena oli tukea riittävän päteviä nuoria viljelijöitä, minkä lisäksi tavoitteiden yhteydessä oli usein kuvattu odotettua tulosta (esim. lisäarvon tuottaminen monipuolistamisen ja työpaikkojen luomisen avulla tai tilojen kannattavuuden parantaminen)
- osittain mitattavia, sillä tuotosten osalta oli määritetty tavoiteindikaattori (tuettavien nuorten viljelijöiden absoluuttinen määrä ja heidän tilojensa suhteellinen osuus alueen tilojen kokonaismäärästä); odotettujen tulosten osalta ei sen sijaan ollut määritetty kvantitatiivisesti ilmaistavissa olevaa tavoitearvoa, kuten tavoitteiden saavuttamisen edellytyksenä olevaa sukupolvenvaihdosten määrää (ks. kohta 71)
- osittain saavutettavia, sillä ne voitiin saavuttaa tuotosten osalta (tuettavien nuorten viljelijöiden lukumäärä); tiedossa ei sen sijaan ole, voitiinko tavoitteet saavuttaa sukupolvenvaihdoksia koskevien tulosten ja vaikutusten osalta
- osittain relevantteja, sillä ne olivat relevantteja sukupolvenvaihdosten tukemista koskevan yleisen tarpeen kannalta; useissa tapauksissa ei kuitenkaan ollut tiedossa, kuinka relevantteja tavoitteet olivat maan, pääoman, tietämyksen, tulojen tai palveluiden hankintatarpeiden kannalta (ks. kohdat 19 ja 23)
- osittain aikasidonnaisia, sillä tavoitteiden yhteydessä ei ollut määritetty esimerkiksi, mihin mennessä tietty nuorten/vanhempien viljelijöiden määrä oli saavutettava.
Tukitoimenpiteiden välinen koordinointi on vähäistä, vaikka joitakin hyviä käytäntöjä olikin havaittavissa
Nuoria viljelijöitä tukevia EU:n ja kansallisia toimenpiteitä koordinointiin hyvin vähän
31Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että neljässä tarkastuskohteena olleessa jäsenvaltioissa koordinointiin hyvin vähän nuoria viljelijöitä tukevia EU:n ja kansallisia toimenpiteitä. Tarkemmin sanoen:
- Ranskassa on laaja joukko nuorillle viljelijöille tarkoitettuja kansallisia tukia, kuten veroedut, vapautukset sosiaaliturvamaksuista, maatalousmaan etuosto-oikeus sekä koulutustuki. Tiedotuskeskukset jakavat potentiaalisille edunsaajille tietoa eri tuista. On myös olemassa koordinointielimiä, joiden avulla varmistetaan eri tukien välinen täydentävyys; EU:n ja kansallisten tukitoimenpiteiden koordinointia varten ei sen sijaan ole erillisiä mekanismeja.
- Italiassa tukitoimenpiteiden sisältö koordinoidaan jossakin määrin kansallisen toimenpiteen kanssa, jonka yhteydessä nuorille viljelijöille myönnetään korkotukea maan hankintaan (johon EU:n toimenpiteet kohdentuvat vain osittain); käytössä on myös mekanismeja, joiden tarkoituksena on välttää tuen päällekkäisyys aloitustukea koskevan EU:n toisen pilarin toimenpiteen kanssa. Lisäksi saatavilla on veroetuuksia, joiden osalta ei ole käytössä koordinointimekanismeja EU:n toimenpiteiden kanssa.
- Puolassa on edullisin ehdoin myönnettäviä lainoja, mutta käytössä ei ole mekanismeja, joiden avulla toimia koordinoitaisiin EU:n toimenpiteiden kanssa.
- Espanjassa on edullisin ehdoin myönnettäviä lainoja ja veroetuuksia, joilla on suora vaikutus nuorten viljelijöiden tuloihin, samoin kuin nuorille viljelijöille tarkoitetulla ensimmäisen pilarin tuella. Tukien välillä ei kuitenkaan sovelleta koordinointimekanismia, joten niitä saatetaan maksaa päällekkäin.
Neljästä tarkastuskohteena olleesta jäsenvaltiosta yhdessäkään viranomaisilla ei ollut yleiskuvaa edunsaajille myönnettävistä erityyppisistä EU:n ja kansallisista tuista. Riskinä on, että jotkin nuoret viljelijät saavat liikaa tukea tosiasiallisiin tarpeisiinsa nähden (esim. nuorille viljelijöille tarkoitetut ensimmäisen pilarin EU-tuet, toiminnan aloittamista koskevat toisen pilarin toimenpiteet, investointituet, monipuolistamistuet, koulutustuet ja erityyppiset kansalliset tuet) ja toiset nuoret viljelijät vastaavasti eivät saa tukea riittävästi.
Nuorille viljelijöille tarkoitetun ensimmäisen pilarin tuen ja toisen pilarin aloitustuen välillä ei ollut koordinointia
33Komissio toi esille, että YMP:n vuoden 2013 uudistuksen tavoitteena oli lisätä kahden pilarin välisiä kytköksiä, jolloin toimintapoliittiseen tukeen saataisiin kokonaisvaltaisempi ja yhdenmukaisempi lähestymistapa26. Tästä huolimatta tilintarkastustuomioistuin ei havainnut neljässä tarkastuskohteena olleessa jäsenvaltiossa koordinointia nuorille viljelijöille tarkoitettua ensimmäisen pilarin tukea ja toisen pilarin aloitustukea hallinnoivien viranomaisten välillä. Näitä kahta toimenpidettä hallinnoivat eri viranomaiset, eri säännöin (ks. taulukko 1). Esimerkiksi se, että viljelijä on jo saanut toisen pilarin aloitustukea, ei vaikuta mahdollisuuksiin saada nuorille viljelijöille tarkoitettua ensimmäisen pilarin tukea.
Toisen pilarin yhteydessä vallitsee hyvä synergia toiminnan aloittamista ja investointeja koskevien toimenpiteiden välillä
34Tilintarkastustuomioistuin havaitsi tarkastuskohteena olleissa neljässä jäsenvaltiossa eritasoista koordinointia aloitustukea koskevan toisen pilarin toimenpiteen ja investointitoimenpiteen välillä. Tällä oli jonkin verran synergiavaikutusta.
35Aloitustuen ja investointitoimenpiteen välinen yhdistelmä osoittautui onnistuneeksi Italiassa, jossa nuoria viljelijöitä tuettiin kansallisen strategisen suunnitelman mukaisesti tukipaketin avulla (ks. laatikko 1).
Laatikko 1
Esimerkki hyvästä synergiasta aloitustuen ja investointitoimenpiteen välillä
Italia (Emilia-Romagna)
Aloitustukea hakevia nuoria viljelijöitä kannustettiin hakemaan samanaikaisesti myös investointitoimenpiteen tukea, sillä aloitustukea koskevan toimenpiteen tukimäärät olivat suurempia (kaudella 2007–2013) ja suuremman pistemäärän saaminen lisäsi todennäköisyyttä tulla valituksi (kaudella 2014–2020). Näin ollen puolet aloitustukea hakeneista viljelijöistä sai tukea myös investointitoimenpiteestä. Nämä viljelijät perustivat keskimäärin muita suuremman, tuottavamman ja kannattavamman tilan ja investoivat sekä innovoivat enemmän kuin muut27.

Aloittamistuki on kaksi kertaa kustannustehokkaampaa kun tuki yhdistetään investointitoimenpiteen tukeen. Itse asiassa kummastakin toimenpiteestä tukea saavien edunsaajien julkisen tuen avulla saavuttama tuotto (mitattuna tuen määrään suhteutetun tilojen vuotuisen bruttoarvonlisäyksen kasvun avulla28) on kaksinkertainen verrattuna pelkästään aloitustukea saavien viljelijöiden saavuttamaan tuottoon.
Myös Espanjassa (Andalusia) järjestettiin ohjelmakaudella 2007–2013 aloittamistukea koskevan toimenpiteen ja investointitoimenpiteen yhteisiä ehdotuspyyntöjä, jolloin nuoret viljelijät voivat saada tukea kummastakin toimenpiteestä. Tukipakettiin perustuvaa lähestymistapaa ei kuitenkaan jatkettu ohjelmakaudella 2014–2020. Sen sijasta toimenpiteille järjestettiin erilliset ehdotuspyynnöt. Ehdotuksia arviotiin eri ajankohtina ja erilaisin valintakriteerein.
37Ranskassa ja Puolassa aloittamistukea koskeva toimenpide ja investointitoimenpide toimivat erillään, mutta investointitoimenpiteen tukea hakeville nuorille viljelijöille myönnettiin ylimääräinen investointien osarahoittamiseen liittyvä kymmenen prosentin tuki. Ranskassa näille viljelijöille myönnettiin myös lisäpisteitä hankkeiden valintajärjestelmässä.
Osa 2 - Toimenpiteiden kohdentaminen
38Jäsenvaltioiden olisi sovellettava valintamenetelmiä, joiden yhteydessä asetetaan etusijalle kaikkein kustannustehokkaimmat tukitoimet esimerkiksi
- kohdentamalla tuki pätevämmille nuorille viljelijöille ja epäsuotuisille alueille (esim. alueille, joilla sukupolvenvaihdosten määrä on riittämättömin)
- soveltamalla valintamenettelyjä (esim. kilpailuun perustuvat ehdotuspyynnöt, joille on laadittu selkeät ja relevantit valintakriteerit) ja välineitä (esim. toimintasuunnitelmat), joiden avulla asetetaan etusijalle ne edunsaajat, joiden tilojen kannattavuus todennäköisesti paranee tuen avulla
- asettamalla tuen määrä kannattavuuden parantamistarpeen mukaiseksi
- antamalla tukea kohtuullisen aikarajan puitteissa, kun se on tarpeen nuorten viljelijöiden toiminnan aloittamista ja heidän tilojensa rakenteellista sopeuttamista varten.
Ensimmäisen pilarin tuki nuorille viljelijöille: tuki on liian vakiomuotoista
Ensimmäistä pilaria koskeva säädösperusta rajoittaa kohdentamismahdollisuuksia…
39Nuorille viljelijöille tarkoitettua ensimmäisen pilarin tukea maksetaan vuosittain enintään viiden vuoden ajan kaikille ensimmäisen hakemuksen esittämisvuonna alle 40-vuotiaille viljelijöille, ensimmäistä kertaa maatalousyrittäjiksi ryhtyville hakijoille ja hakijoille, jotka ovat jo perustaneet tilan ensimmäisen hakemuksen esittämisajankohtaa edeltäneiden viiden vuoden aikana.
40Ensimmäisen pilarin tuki tuottaa viljelijöille lisätuloa. Ensimmäisen pilarin säädösperustan avulla jäsenvaltioiden ei kuitenkaan ole mahdollista kohdentaa tukea riittävän hyvin niille nuorille viljelijöille, joiden toiminnan kannattavuus todennäköisimmin edellyttää lisätukea. Käytännössä jäsenvaltiot voivat vain
- määrittää ylärajan nuorten viljelijöiden tukemiseen suunnattavien maksujen kansalliselle rahoitusosuudelle29 (enintään kaksi prosenttia suorien tukien määrärahoista)
- valita kolmen eri laskentatavan välillä30 (useimmat jäsenvaltiot – Ranska ja Puola mukaan luettuna – laskivat tuen osuudeksi 25 prosenttia hehtaarikohtaisten suorien tukien kansallisesta keskimäärästä)
- asettaa hehtaarirajan (25–90 hehtaaria), jonka perusteella tuki lasketaan (useimmat jäsenvaltiot määrittivät rajaksi 90 hehtaaria)
- päättää vaatia lisätaitoja ja/tai -koulutusta (kymmenen jäsenvaltiota ja yksi alue asettivat tällaisia vaatimuksia31)
- valita, hyväksyäkö tuki oikeushenkilölle, joka on nuorten/muiden kuin nuorten viljelijöiden yhteisessä hallinnassa, vai rajoittaako tuki ainoastaan sellaisille oikeushenkilöille, jotka ovat yksinomaan nuorten viljelijöiden hallinnassa32.
Nuorille viljelijöille tarkoitetun tuen täytäntöönpano on pakollista kaikissa jäsenvaltiossa, myös niissä, jotka päättävät olla panematta täytäntöön aloittamistukea koskevan toisen pilarin toimenpiteen (ks. kohta 16). Taulukossa 2 esitetään katsaus tarkastuskohteena olleiden jäsenvaltioiden valintoihin, jotka liittyvät nuorille viljelijöille tarkoitetun ensimmäisen pilarin tuen täytäntöönpanoon. Liitteessä V esitetään puolestaan katsaus kaikkien 28 EU-jäsenvaltion osalta.
Ranska | Italia | Puola | Espanja | |
---|---|---|---|---|
prosenttiosuus kansallisesta vuotuisesta ylärajasta | 1 % | 1 % | 1 % | 2 % |
Laskentamenetelmä: | 25 % keskimääräisestä kansallisesta hehtaarikohtaisesta tuesta | Viljelijäkohtainen tukioikeuksien keskimääräinen arvo | 25 % keskimääräisestä kansallisesta hehtaarikohtaisesta tuesta | Viljelijäkohtainen tukioikeuksien keskimääräinen arvo |
Tuen laskentaperustana olevien hehtaarien enimmäisraja | 34 ha | 90 ha | 50 ha | 90 ha |
Lisätaitoja ja/tai -koulutusta koskevat vaatimukset | Kyllä | Ei | Kyllä | Ei |
Oikeushenkilö saa olla nuorten ja muiden kuin nuorten viljelijöiden yhteishallinnassa | Kyllä | Kyllä | Kyllä | Kyllä |
Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin komission tietojen perusteella.
…mikä johtaa liian vakiomuotoiseen tukeen
42Tuki maksetaan näin ollen riippumatta
- hakijoiden taitoa ja/tai koulutusta koskevista vaatimuksista (useimmissa jäsenvaltioissa33): tukea annetaan myös nuorille viljelijöille, joilla ei ole lainkaan maatalousalan koulutusta
- hakijoiden sijainnista: epäsuotuisilla alueilla olevia nuoria viljelijöitä, joilla on yleensä enemmän kannattavuuteen liittyviä haasteita, ei suosita muilla alueilla oleviin viljelijöihin nähden
- tilojen kannattavuudesta: tukea saavat myös tilat, jotka ovat jo ennestään kannattavia eivätkä tarvitse tätä lisätukea (ks. esimerkit laatikossa 2).
Laatikko 2
Esimerkkejä tiloista, jotka ovat kannattavia ilman nuorille viljelijöille tarkoitettua ensimmäisen pilarin lisätukea
Puola
Yhdellä tarkastuskohteena olleella edunsaajalla oli 513 hehtaarin tila, jolle maksettiin vuosittain noin 100 000 euroa EU:n suoria tukia ja joka tuotti nettovoittoa noin 150 000 euroa (eli 15 kertaa Puolan keskimääräinen BKT:n asukasta kohti) kolmen nuorille viljelijöille tarkoitetun lisätuen hakemista edeltäneen vuoden aikana. Asianomaisella edunsaajalla ei näin ollen ollut taloudellisia haasteita ja hänen tilansa oli kannattava jo ennen nuorille viljelijöille tarkoitetun tuen saamista (3 000 euroa vuonna 2015).
Espanja (Andalusia)
Tarkastuskohteena olleista kahdeksasta edunsaajasta kahdella oli yli 50 hehtaarin tila. Toinen tila tuotti nuorille viljelijöille tarkoitetun tuen hakua edeltävänä vuonna maataloustuloa noin 400 000 euroa ja toinen 700 000 euroa (eli yli kymmenen kertaa enemmän kuin espanjalaisten keskimääräinen viitetulo34). Asianomaisten edunsaajien tilat olivat olleet kannattavia yli kolmen vuoden ajan ennen nuorille viljelijöille tarkoitetun tuen saamista (vuonna 2015 toinen viljelijä sai 4 200 euroa ja toiselle maksettiin 1 200 euroa).
Tukea maksetaan myös tiloille, joilla nuorten viljelijöiden rooli on vähäinen
43Tapauksissa, joissa oikeushenkilönä hallinnoitava tila on nuorten ja vanhempien viljelijöiden yhteishallinnassa, tukimaksu suoritetaan samoin ehdoin riippumatta siitä, minkälaajuinen päätöksentekovalta nuorella viljelijällä on asianomaisella tilalla. Tällaisessa tilanteessa tukimaksuun voi olla oikeutettu kokonaisuudessaan sellainen tila, josta vain pieni osuus kuuluu nuorelle viljelijälle, joka ei harjoita maataloustoimintaa eikä siis yksityishenkilönä ole oikeutettu tukeen, koska ei täytä aktiiviviljelijän määritelmää35 (ks. esimerkki laatikossa 3).
Laatikko 3
Esimerkki tilasta, jolle maksettiin nuorille viljelijöille tarkoitettua tukea, vaikka nuorella viljelijällä oli tilalla vain vähäinen rooli
Italia (Emilia-Romagna)
Kun kyse on yhteishallinnassa olevista maatalousyrityksistä36, vähintään yhden osakkaan on oltava nuori (huolimatta hänen osuutensa suuruudesta), jotta koko tila olisi oikeutettu nuorille viljelijöille tarkoitettuun tukeen. Tukimaksua ei ole suhteutettu nuoren osakkaan osuuden suuruuteen tai hänen päätöksentekovaltaansa. Lisäksi tilan – ei yksittäisen nuoren osakkaan – on täytettävä aktiiviviljelijää koskeva vaatimus. Näin ollen käytössä ei ole tarkastuksia, joissa arvioitaisiin, harjoittaako nuori osakas maataloustoimintaa päätoimisesti, onko hän rekisteröitynyt sosiaaliturvajärjestelmään viljelijänä tai onko huomattava osa hänen tuloistaan peräisin maataloustoiminnasta.
Esimerkiksi yksi tarkastuskohteena ollut nuori viljelijä, joka omistaa 16 prosenttia maatalousyrityksen osakkeista, ei työskennellyt yrityksessä eikä harjoittanut minkäänlaista maataloustoimintaa eikä näin ollen yksityishenkilönä täyttänyt aktiiviviljelijän määritelmää. Yritykselle maksettiin kuitenkin vuonna 2016 yhteensä 8000 euroa nuorille viljelijöille tarkoitettua lisätukea kaikilta 90 tukikelpoiselta hehtaarilta.
Riskinä on, että tukea maksetaan EU:ssa lukuisille tiloille, joilla nuorella edunsaajalla on vähäinen rooli ja päätöksentekovalta eikä hän yksityishenkilönä täyttäisi aktiiviviljelijän määritelmää, kuten edeltävästä esimerkistä käy ilmi. Vuonna 2015 tätä tukea haki EU:ssa 279 071 tilaa37, joista 61 742 (noin 20 prosenttia) on yhteishallinnassa. Asianomaisista tiloista lähes puolessa (26 925 tilaa, noin kymmenen prosenttia kokonaismäärästä) tila on yhteishallinnassa vanhempien viljelijöiden kanssa.
45Tarkastuskohteena olleiden neljän jäsenvaltion tapauksessa riski on suurempi Ranskassa ja Italiassa (Emilia-Romagna): Ranskassa 64 prosenttia ja Italiassa 42 prosenttia edunsaajista aloitti toimintansa oikeushenkilönä hallinnoitavilla tiloilla. Tilintarkastustuomioistuin ei saanut kummastakaan jäsenvaltiosta tietoa siitä, mikä on nuorten viljelijöiden hallinnassa oleva keskimääräinen osuus oikeushenkilönä hallinnoitavista tiloista. Se ei saanut myöskään muuta tietoa, jonka perusteella olisi ollut mahdollista arvioida nuorten viljelijöiden tosiasiallista roolia tilalla (esim. onko nuorilla viljelijöillä ratkaiseva vaikutus tilan hoitoa koskeviin päätöksiin, täyttäisikö nuori viljelijä yksityishenkilönä aktiiviviljelijän määritelmän tai onko hän rekisteröitynyt viljelijänä sosiaaliturvajärjestelmään).
46Yleisesti ottaen riskinä on, että tukea maksetaan eri puolilla EU:ta tiloille, joiden päivittäiseen hoitoon nuoret viljelijät eivät osallistu. Lisäksi voidaan todeta, että tuki maksetaan samoin ehdoin kuin suorat tuet, joten tuen saaminen ei edellytä nuoren viljelijän ilmoittaman maa-alan laillista käyttöoikeutta koskevia tarkastuksia.
Tiedossa ei ole, onko tuen määrä suhteutettu tarpeisiin
47Taulukossa 3 esitetään katsaus tuen määrään neljässä tarkastuskohteena olleessa jäsenvaltiossa.
Tuen määrä (euroa) | Ranska1 | Italia | Espanja (Andalusia) | Puola |
---|---|---|---|---|
Keskiarvo | Ei tiedossa | 1 143 | 2 182 | 1 040 |
Vähimmäismäärä | Ei tiedossa | 15 | 16 | 25 |
Enimmäismäärä | Ei tiedossa | 25 887 | 15 342 | 3 000 |
1 Helmikuussa 2017 Ranskan viranomaiset eivät pystyneet toimittamaan tietokantaa, jossa olisi ollut tuensaajista vuodelta 2015 luettelo, jossa olisi osoitettu tämän tuen ja muiden ensimmäisen pilarin suorien tukien määrä, toiminnan aloittamisen ja hakemuksen esittämisen ajankohta, hehtaarimäärä sekä nuoren viljelijän hallinnassa oleva osuus tilasta (jos tila on yhteishallinnassa).
Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin jäsenvaltioiden tietojen perusteella.
48Vuonna 2015 EU:n tasolla suunnattiin nuorten viljelijöiden tukeen keskimäärin 1 200 euroa tilaa kohti. Määrä on noin neljä prosenttia tilojen keskitulosta (30 000 euroa) EU:ssa38. Joissakin jäsenvaltioissa osuus on jopa pienempi. Esimerkiksi Italiassa tukea maksettiin keskimäärin 1 143 euroa, joka on alle kaksi prosenttia nuorten viljelijöiden pitämien tilojen keskitulosta (64 328 euroa)39.
49Määrä ei liity tilojen kannattavuuteen tai muihin piirteisiin (ks. kohta 42) eikä tiedossa ole, onko se suhteutettu nuorten viljelijöiden tarpeisiin, sillä niitä ei arvioitu (ks. kohdat 19–22). Tarkastuskohteena olleet edunsaajat toivat esille, että määrä käytettiin lähinnä juokseviin menoihin ja maataloushintojen vaihtelusta johtuneiden tulovajausten korjaamiseen. Hintojen vaihtelu koskettaa kuitenkin kaikkia viljelijöitä – ei ainoastaan alle 40-vuotiaita. Näin ollen on epätodennäköistä, että tukimaksun nykyinen määrä vaikuttaisi huomattavasti tilojen kannattavuuteen ja nuorten viljelijöiden päätöksiin toiminnan aloittamisesta.
50Italia ja Espanja päättivät asettaa tuen määrän laskentaperustaksi 25 prosenttia kunkin viljelijän hallussa olevien tukioikeuksien keskimääräisestä arvosta. Arvo perustuu niiden tukioikeuksien aiempaan arvoon, jotka nuoret viljelijät ovat hankkineet tai vuokranneet muilta viljelijöiltä (esim. omilta vanhemmilta tai muilta vanhemmilta viljelijöiltä). Tuen tavoitteena on helpottaa nuorten viljelijöiden toiminnan aloittamista. Siksi on epäselvää, miksi tuen määrä perustuu tilan aiempiin tukioikeuksiin, jolloin rangaistaan nuoria viljelijöitä, jotka eivät peri tai hanki muilta viljelijöiltä arvoltaan suuria tukioikeuksia.
Tuen ajoitus ei helpota nuorten viljelijöiden toiminnan aloittamista
51Tukea maksettiin useissa tapauksissa edunsaajille, jotka olivat olleet toiminnassa useiden vuosien ajan ja joissakin tapauksissa (ks. esimerkit laatikossa 2) olivat jo saavuttaneet riittävät ja vakaat tulot. Tämä merkitsee, että tuen ajoitus ei yleensä ollut yhteneväinen sen ilmoitettujen tavoitteiden kanssa. Tuki maksettiin näet usein liian myöhään sen kannalta, että sen avulla olisi helpotettu nuorten viljelijöiden toiminnan aloittamista tai heidän tilojensa rakenteellista sopeuttamista. Tuki ei toiminut myöskään kannustimena, sillä useimmat tarkastuskohteena olleet nuoret viljelijät olivat aloittaneet toimintansa ennen tietoa tuen saamisesta.
Toisen pilarin hankkeiden valintajärjestelmä mahdollistaa hyvän kohdentamisen, vaikka parhaita hankkeita ei aina asetettu etusijalle
Tukikelpoisuus- ja valintakriteerit mahdollistivat tuen kohdentamisen pätevämmille viljelijöille ja epäsuotuisille alueille…
52Kaikki neljä tarkastuskohteena ollutta jäsenvaltiota ohjasivat tuen pätevämmille viljelijöille. Vaatimuksena oli riittävän tasoinen maatalousalan koulutus tai koulutuksen hankkiminen 36 kuukauden kuluessa hakemuksen esittämisestä. Tuki on yleisesti ottaen lisännyt nuorten viljelijöiden ammatillista pätevyyttä ja heidän kapasiteettiaan ottaa käyttöön innovaatioita. Esimerkiksi Italiassa (Emilia-Romagna) 31 prosentilla tukea saavista nuorista viljelijöistä on maatalousalan tutkinto, kun alueen kaikista nuorista viljeljöistä alan tutkinto on ainaostaan 25 prosentilla. Espanjassa (Andalusia) 84 prosentilla tukea saavista nuorista viljelijöistä on jonkin verran maatalousalan koulutusta, kun alueen kaikista nuorista viljelijöistä koulutusta on ainoastaan 26 prosentilla. Tukea saavista nuorista viljelijöistä 12 prosenttia soveltaa luonnonmukaisia viljelymenetelmiä, kun kaikista alueen nuorista viljelijöistä niitä soveltaa vain neljä prosenttia.
53Kaikki neljä tarkastuskohteena ollutta jäsenvaltiota kannustivat nuoria viljelijöitä aloittamaan toiminnan epäsuotuisilla alueilla (esim. luonnonhaitta-alueilla tai korkeamman työttömyysasteen alueilla):
- Ranskassa ja Italiassa (Emilia-Romagna) tämä toteutettiin maksamalla huomattavasti suurempaa tukea (noin 20 000 euroa enemmän) hakijoille, jotka aloittivat toiminnan epäsuotuisilla alueilla
- Italiassa (Apulia) nuoria viljelijöitä kannustettiin vaikuttavalla tavalla aloittamaan toiminta epäsuotuisilla alueilla: heille myönnettiin valintakriteereiden yhteydessä enemmän pisteitä ja 5 000 euron lisätuki toiminnan aloittamisesta kyseisillä alueilla. Tämän tuloksena tukea sai suurempi osa sellaisista nuorista viljelijöistä, jotka toimivat maaseutualueilla, joilla oli yleisiä kehitysongelmia (12 prosenttia), tai jotka toimivat keskitasoon sijoittuvilla maaseutualueilla (10,6 prosenttia), kuin nuorista viljelijöistä, jotka toimivat erikoistuneen tehoviljelyn (9,9 prosenttia) alueilla ja kaupunkikeskuksissa (8 prosenttia)40
- Espanjassa (Andalusia) tämä toteutettiin myöntämällä epäsuotuisilla alueilla toimintaa aloittaville nuorille viljelijöille valintakriteereiden yhteydessä enemmän pisteitä ja myöntämällä heille kymmenen prosentin lisätuki
- Puolassa käytettiin valintakriteereitä myöntämällä ohjelmakaudella 2007–2013 lisäpisteitä korkeamman työttömyysasteen alueilla toimintaa aloittaville hakijoille.
Kuva 1
Tila, jolle maksettiin tukea toiminnan aloittamiseen epäsuotuisalla alueella

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.
…vaikka sukupolvenvaihdos otettiin harvoin huomioon valintakriteereissä
54Sukupolvenvaihdosta suoraan edistävää valintakriteeriä sovellettiin ainoastaan Espanjassa (Andalusia) ohjelmakaudella 2007–2013 ja Puolassa ohjelmakaudella 2014–2020: Espanjassa (Andalusia) hakijat, jotka aloittivat toiminnan tilasta luopuja siirryttyä varhaiseläkkeelle, saivat enemmän pisteitä; Puolassa hanke sai sitä enemmän pisteitä, mitä suurempi oli tilasta luopuvan ja nuoren viljelijän välinen ikäero. Käytännössä tällaiset kriteerit eivät kuitenkaan juuri koskaan vaikuttaneet ratkaisevasti tuen kohdentamiseen. Tämä johtui lähinnä siitä, että asetetut vähimmäispisterajat olivat liian alhaisia tai niitä ei sovellettu lainkaan (ks. kohta 55).
Valintajärjestelmien puutteet haittasivat usein parhaiden hankkeiden asettamista etusijalle
55Valintajärjestelmien pitäisi mahdollistaa hanke-ehdotusten vertaileva arviointi ja pisteyttäminen, jotta kustannustehokkaimmat hankkeet kyettäisiin asettamaan etusijalle. Valintakriteereillä oli kuitenkin useissa tapauksissa vain vähäinen vaikutus tuen kohdentamiseen parhaisiin hankkeisiin, sillä joko ne esitettiin myöhäisessä vaiheessa ohjelmakaudella 2007–2013 tai niitä ei juuri koskaan sovellettu heikkolaatuisempien hankkeiden karsimiseen. Tämä johtui siitä, että valittavia hankkeita koskeva vähimmäispisteraja oli joko liian alhainen tai sitä ei ollut lainkaan. Tilanteeseen vaikutti myös se, että toimenpiteelle seitsemäksi vuodeksi myönnetyt määrärahat jakautuivat epätasaisesti.
56Esimerkiksi Italiassa (Apulia) toimenpiteen määrärahat koko ohjelmakaudelle 2007–2013 käytettiin loppuun, sillä tukea saivat lähes kaikki vuonna 2009 järjestetyn ehdotuspyynnön yhteydessä esitetyt hakemukset. Raja oli niin alhainen, että tukihakemus hylättiin ainoastaan kahdeksan hankkeen kohdalla 2 424 hankkeesta. Tukea ei näin ollen voitu suunnata seuraavien viiden vuoden aikana toiminnan aloittaville viljelijöille, joiden hankkeet olivat mahdollisesti parempia.
57Vastaavasti Espanjassa (Andalusia) toimenpiteen määrärahat koko ohjelmakaudelle 2014–2020 käytettiin loppuun kahden ensimmäisen ehdotuspyynnön yhteydessä (vuosina 2015 ja 2016) ja vähimmäispisterajana oli ainoastaan yksi piste 20:stä. Tämä merkitsee, että ohjelmakauden jäljellä olevalla jaksolla ei voida tukea nuoria viljelijöitä, joiden hankkeet ovat mahdollisesti parempia, ellei toimenpiteen määrärahoja lisätä.
58Puolassa hallintoviranomainen sovelsi "ensin tullutta palvellaan ensin" -periaatetta ilman valintariteerejä vuoteen 2011 saakka, jolloin määrärahat oli käytetty loppuun. Uusia ehdotuspyyntöjä ei voitu järjestää ennen vuotta 2014, jolloin toimenpiteen määrärahoja lisättiin ja valintakriteerit otettiin käyttöön. Näin ollen tukea ei voitu maksaa nuorille viljelijöille, jotka aloittivat toiminnan mainittujen vuosien välisen kolmivuotiskauden aikana.
59Ainoastaan Ranskassa ja Italiassa (Emilia-Romagna) määrärahat jakaantuivat tasaisesti ohjelmakausille, kun vähimmäispisterajat oli määritetty riittävän korkeiksi (Ranskassa tämä tosin koski ohjelmakaudella 2014–2020 ainoastaan aluetta Midi-Pyrénées). Näin ollen vuosittain oli mahdollista valita tuettavaksi tasaisena pysyvä määrä riittävän laadukkaita hankkeita.
Vain vähän evidenssiä kannattavuuden paranemisesta
60Nuorten viljelijöiden aloitustukea koskevan toisen pilarin toimenpiteen tarkoituksena on edistää tilojen kannattavuutta suosimalla riittävän pätevien viljelijöiden maataloustoiminnan aloittamista sekä sukupolvenvaihdoksia (ks. kohta 29). Toimintasuunnitelmat ovat periaatteessa hyödyllisiä välineitä ohjaamaan nuoria viljelijöitä kannattavien tilojen kehittämisessä. Niiden avulla myös hallintoviranomaisten pitäisi voida arvioida valintavaiheessa tilojen kannattavuutta ja myöhemmin seurata sekä arvioida tuloksia.
61Yhdessäkään tarkastuskohteena olleessa jäsenvaltiossa ei arvioitu valintaprosessin yhteydessä tilojen alkuperäisten arvioitujen tulojen (ennen hanketta) perusteella niiden mahdollisuuksia rahoittaa investointeja itse. Toimintasuunnitelmat ovat hyödyllisiä välineitä, mutta tilintarkastustuomioistuin ei havainnut juurikaan evidenssiä kannattavuuden paranemisesta (ks. laatikko 4).
Laatikko 4
Vain vähän evidenssiä kannattavuuden paranemisesta
Ranska
Toimintasuunnitelmien avulla arvioitiin tilojen todennäköistä kannattavuutta ja suunnattiin tukea vain nuorille viljelijöille, jotka aloittivat toimintaa tiloilla, joiden odotettiin tuottavan hankkeen loppuun mennessä (yleensä neljäntenä vuotena) tuloa, joka on vähintään sama tai korkeintaan kolminkertainen Ranskan vähimmäispalkkoihin verrattuna41. Tämän kriteerin avulla tuki voitiin yleensä kohdentaa tiloille, jotka olivat todennäköisesti kannattavia ja tarvitsivat julkista tukea. Hankkeen lopussa suoritettavat tarkastukset viivästyivät kuitenkin huomattavasti, joten useimpien hankkeensa kaudella 2007–2010 käynnistäneiden edunsaajien kohdalla ei ole vielä evidenssiä hankkeiden kannattavuudesta. Pays de la Loiren alueella lähes puolet marraskuuhun 2016 mennessä päätökseen saaduista ja tarkastetuista 598 hankkeesta ei toteutunut niitä koskevien toimintasuunnitelmien mukaisesti. Midi-Pyrénées’n alueella puolestaan vain kolme prosenttia tarkastetuista hankkeista ei ollut toimintasuunnitelmien mukaisia.
Puola
Toimintasuunnitelmissa ei vaadittu osoittamaan tilojen kannattavuuden parantumista vaan ainoastaan alkuperäisen standardituotoksen tason ylläpitämistä (vaihtoehtoisesti oli saavutettava 4 800 euron vähimmäistaso tapauksissa, joissa alkuperäinen taso oli sitä alhaisempi) kaudella 2007–2013 taikka vaatimattoman (noin kymmen prosentin) kasvun saavuttamista kaudella 2014–2020. Tämän vaatimuksen pyrkimyksenä on kannustaa nuoria viljelijöitä ylläpitämään tilakokonsa tai kasvattamaan sitä hieman ja/tai valitsemaan tuottavampia viljelykasveja. Vaatimus ei kuitenkaan välttämättä kannusta nuoria viljelijöitä lisäämään tulojaan ja tilojen kannattavuutta, sillä standardituotoksen yhteydessä ei oteta huomioon kuluja tai siten myöskään tuloja. Se mittaa ainoastaan tilan maataloustuotantopotentiaalia tilan koon ja viljelykasvi/karjatyypin perusteella.
Espanja
Toimintasuunnitelmien avulla tuettiin ensisijaisesti nuoria viljelijöitä toiminnan aloittamisessa tiloilla, joiden odotettiin tuottavan riittävän työmäärän vähintään yhtä vuosityöyksikköä kohti sekä tuloa vuosityöyksikköä kohti siten, että määrä vastaa 35–120:tä prosenttia Espanjan viitetulosta42. Tuloarvioon vaikuttivat kuitenkin edunsaajien toimintasuunnitelmissaan ilmoittamat kuluarviot. Hallintoviranomainen ei tarkistanut toimintasuunnitelmien luotettavuutta hankkeiden hyväksymisen yhteydessä. Myöskään hankkeen lopussa suoritettavat tarkistukset eivät perustuneet tosiasiallisiin kuluihin, tuloihin, laitteisiin tai työntekijöihin.
Toimintasuunnitelmissa ei myöskään vaadittu osoittamaan tilojen kannattavuuden parantumista eikä niitä käytetty julkisen tuen tarpeen arviointiin. Tarkastuskohteena olleista seitsemästä edunsaajasta kolme käytti tukea ensisijaisesti lisämaan hankintaan tai tilan osakkeiden hankintaan vanhemmilta tai veljiltä antamatta erillistä osoitusta tilan kannattavuuden paranemisesta.
Tilintarkastustuomioistuin havaitsi ainaostaan Italian (Emilia-Romagna) kohdalla evidenssiä tukea saaneiden tilojen kannattavuuden paranemisesta, joka käy ilmi jälkiarviointiraportista (ks. laatikko 5).
Tuen määrä kytkettiin tarpeisiin ja sitä muunnettiin erityistoimien mukaan
63Seuraavassa taulukossa 4 luodaan katsaus mahdollisiin tukimääriin tarkastuskohteena olleissa jäsenvaltiossa ohjelmakausilla 2007–2013 ja 2014–2020.
Ohjelmakausi 2007–2013 | |||||
---|---|---|---|---|---|
Tuen määrä (euroa) | Ranska | Italia (Emilia-Romagna) | Italia (Apulia) | Espanja (Andalusia) | Puola1 |
Keskiarvo | 15 440 | 38 077 | 40 000 | 53 270 | 17 000 |
Vähimmäismäärä | 8 000 | 15 000 | 40 000 | 24 000 | 12 000 |
Enimmäismäärä | 58 400 | 40 000 | 45 000 | 70 000 | 24 000 |
Esimerkkejä muuntamisesta | Tuen vähimmäismäärä nostettiin 16 500 euroon, kun toiminta aloitettiin vuoristoalueilla | Luonnonmukaisen viljelyn aloittaminen, lainasopimus, yli 60 000 euron investoinnit | +5 000 epäsuotuisilla alueilla | +10 % epäsuotuisilla alueilla | – |
Ohjelmakausi 2014–2020 | |||||
---|---|---|---|---|---|
Tuen määrä (euroa) | Ranska | Italia (Emilia-Romagna) | Italia (Apulia) | Espanja (Andalusia) | Puola |
Keskiarvo | 20 282 (Midi-Pyrénées) 12 747 (Pays de la Loire) | Ei vielä saatavilla | Ei vielä saatavilla | 60 331 | 24 000 |
Vähimmäismäärä | 8 000 | 30 000 | 40 000 | 30 000 | 24 000 |
Enimmäismäärä | 58 000 | 50 000 | 45 000 | 70 000 | 24 000 |
Esimerkkejä muuntamisesta | +30 % Pays de la Loiren alueella toiminnan aloittamiseen perhepiirin ulkopuolella | + 20 000 epäsuotuisilla alueilla | +5 000 epäsuotuisilla alueilla | +25 000 jos standardituotos yli 50 000 euroa | – |
1 Määrä oli 12.12.2014 kaikkiaan 24 000 euroa (100 000 zlotya). Se oli ollut 31.12.2011 saakka 12 000 euroa (50 000 zlotya) ja 1.1.2012 ja 12.12.2014 välisenä aikana 17 000 euroa (75 000 zlotya).
Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin jäsenvaltioiden tietojen perusteella.
64Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa tuen määrä kytkettiin yleensä tilojen erityistarpeisiin ja -piirteisiin (esim. sijainti, standardituotos) ja määrää mukautettiin niiden perusteella. Tukeen vaikuttivat myös kauden 2007–2013 toimintasuunnitelmaan sisältyvät toimet (esim. innovaatiot, lainat, investoinnit).
65Tuen määrän mukautukset osoittautuivat hyväksi välineeksi kannustaa nuoria viljelijöitä aloittamaan toiminta vaikeammissa olosuhteissa (esim. toiminta vuoristoalueilla tai perhepiirin ulkopuolella taikka lainan ottaminen), ottamaan käyttöön tuotannon laatujärjestelmiä, kuten luonnonmukainen viljely tai vettä/energiaa säästävät teknologiat tai ryhtymään laajempiin investointeihin taikka hoitamaan tuottavampia tiloja. Komissio kuitenkin vaati, että jäsenvaltiot eivät kytke ohjelmakaudella 2014–2020 tuen määrää investointien sisältöön tai niiden kokoon.
Kuva 2
Luonnonmukaisia tuotantomenetelmiä käyttöön ottanut tila, jolle maksettiin aloitustukea

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.
Puola asetti kiinteän tukimäärän (nykyisin 24 000 euroa) kaikille toimintaa aloittaville nuorille viljelijöille. Tuen määrässä ei otettu huomioon tilojen ominaispiirteitä eikä toimintasuunnitelmassa määritettyjen toimien sisältöä tai siinä asetettuja tavoitearvoja (esim. sijainti, koko, investoinnit jne.). Tämä vakiomuotoinen lähestymistapa lisää riskiä, että tuen määrä ei välttämättä ole oikeassa suhteessa toimintaa aloittavien nuorten viljelijöiden tarpeisiin ja toimiin eikä se kannusta erityistoimiin ryhtymistä.
Tuen ajoitus on yleisesti ottaen tarkoituksenmukainen
67Ranskassa, Italiassa ja Puolassa tuen ajoitus oli yleisesti ottaen tarkoituksenmukainen, sillä nuoret viljelijät saivat useimmissa tapauksissa tuen vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta eli silloin, kun se oli tarpeen tilan kehittämistä varten. Käytännössä hankehakemukset käsiteltiin yleensä kohtuullisessa ajassa (alle kuudessa kuukaudessa hakemuksen esittämisajankohdasta). Nuoret viljelijät saivat tuen ennen useimpien toimintasuunnitelmaan sisältyvien toimien täytäntöönpanoa. Näin tuki auttoi heitä lieventämään pääoman saatavuusongelmaa ja joissakin tapauksissa myös saamaan pankeista lainaa.
68Hallinnolliset käsittelyajat olivat kaudella 2007–2013 pitkiä ainoastaan Espanjassa (Andalusia): hakijoiden piti odottaa hankkeiden hyväksymistä keskimäärin 17 kuukautta (huomattavasti hallintoviranomaisen hanke-ehdotuspyynnöissä asettamaa kuuden kuukauden määräaikaa pidempään). Näin ollen tarkastuskohteena olleista kahdeksasta edunsaajasta kaksi oli tehnyt joitakin investointeja ennen tietoa hankkeiden hyväksymisestä. Lisäksi tuki maksettiin aina menotositteiden perusteella eli sen jälkeen kun edunsaajat olivat toteuttaneet kaikki investoinnit. Näin ollen tuki maksettiin yleensä liian myöhään, kun huomioon otetaan toiminnan aloittamisprosessiin liittyvät nuorten viljelijöiden tarpeet.
Osa 3 – Toimenpiteiden seuranta ja arviointi
69Tuloksellisuustietojen saaminen EU:n varainkäytön vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta edellyttäisi, että
- komissio perustaisi yhteisen seuranta- ja arviointikehyksen, jonka yhteydessä toimintapolitiikan edistymistä, vaikuttavuutta ja tehokkuutta tavoitteisiin nähden arvioitaisiin tuotos-, tulos- ja vaikutusindikaattoreiden avulla (ks. kaavio 6).
- Jäsenvaltioiden olisi toimitettava komissiolle kaikki tiedot, joiden avulla toimenpiteitä voidaan seurata ja arvioida. Ne voisivat tässä yhteydessä myös kehittää hyödyllisiä lisäindikaattoreita. Tietojen olisi perustuttava mahdollisimman pitkälti vakiintuneisiin tietolähteisiin, kuten maatalouden kirjanpidon tietoverkko ja Eurostat.
- Riippumattomien toimeksisaajien olisi suoritettava tuloksellisuusarviointeja komission toimeksiannosta (ensimmäisen pilarin toimenpiteiden osalta) sekä jäsenvaltioiden toimeksiannosta (toisen pilarin toimenpiteiden osalta).
Kaavio 6
Yhteisen seuranta- ja arviointikehyksen indikaattorihierarkia

Lähde: Euroopan komissio, Technical Handbook on the Monitoring and Evaluation Framework of the Common Agricultural Policy 2014–2020.
Yhteisen seuranta- ja arviointikehyksen indikaattorien avulla ei ole mahdollista arvioida toimenpiteiden tuloksellisuutta niille asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta
70Jäsenvaltioiden olisi kerättävä tietoa tuotoksista ja tuloksista, jotta kyettäisiin osoittamaan, kuinka tuloksellisesti EU:n toimenpiteet tukevat nuoria viljelijöitä saavuttamaan tavoitteensa (ks. kohdat 26–30). Yhteisen seuranta- ja arviointikehyksen yhteydessä jäsenvaltioiden on kerättävä tietoa vähintään seuraavien tuotos- ja tulosindikaattorien osalta (ks. taulukko 5).
Indikaattorityyppi | 2007–2013, toinen pilari (toimenpide 112, nuorten viljelijöiden aloitustuki) | 2014–2020, toinen pilari (toimenpide 6.1, nuorten viljelijöiden aloitustuki) | 2014–2020, ensimmäinen pilari (tuki nuorille viljelijöille) |
---|---|---|---|
Julkiset menot yhteensä (euroa) | 5 281 543 934 | 10 440 973 292 | 2 621 619 765 |
Tuotos |
|
|
|
Tulos |
|
| – |
Vaikutus1 |
|
|
1 Maaseudun kehittämisohjelman tasolla kaudella 2007–2013 ja suhteessa kannattavaa elintarviketuotantoa koskevaan YMP:n tavoitteeseen kaudella 2014–2020.
71Kuten aiemmissa kertomuksissaan43, tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että yhteisen seuranta- ja arviointikehyksen indikaattorien avulla kerättyjen tuloksellisuustietojen avulla ei ole mahdollista arvioida toimenpiteiden vaikuttavuutta ja tehokkuutta niille asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Tämä johtuu lähinnä seuraavista syistä:
- kaudella 2007–2013 kaikissa tarkastuskohteena olleissa jäsenvaltioissa Italiaa (Emilia-Romagna) lukuun ottamatta (ks. kohta 35) yhteisen seuranta- ja arviointikehyksen yhteydessä sovellettu ainoa tulosindikaattori (bruttoarvonlisäyksen kasvu tukea saavilla tiloilla) perustui arvioihin, jotka eivät olleet tarkistettavissa, eikä tukea saavilta tiloilta kerättyihin tosiasiallisiin tietoihin
- kaudella 2014–2020 yhteiseen seuranta- ja arviointikehykseen ei sisälly tulosindikaattoreita, joiden avulla olisi mahdollista arvioida tilojen kannattavuuden paranemista, joka on perimmäinen tavoite, johon toimenpiteiden avulla pitäisi vaikuttaa. Nuorten viljelijöiden aloitustukea koskevaan toisen pilarin toimenpiteeseen liittyvä ainoa tulosindikaattori (sellaisten maatilojen osuus, joilla on maaseudun kehittämisohjelman avulla tuettu, nuoria viljelijöitä koskeva toimintasuunnitelma/investointeja (suhteessa tilojen kokonaismäärään)) ei ole varsinainen tulosindikaattori, vaan pikemminkin tuotosindikaattori, sillä se ei mittaa tuen vaikutusta suhteessa sen tavoitteisiin (esim. tilojen kannattavuus, sukupolvenvaihdokset, työpaikkojen luominen, nuorten viljelijöiden koulutus- ja innovointitason nousu jne.).
- tosiasiallisia tietoja tukea saavien tilojen rakenteellisista ja taloudellisista ominaispiirteistä (esim. myyntituotto, tulot, työntekijöiden lukumäärä) ei yleensä kerätä. Myöskään maatalouden kirjanpidon tietoverkon arviot tuloista eivät ole edustavia tukea saavien nuorten viljelijöiden tai nuorten viljelijöiden perusjoukon osalta44. Näin ollen Italiaa (Emilia-Romagna, ks. kohta 75) lukuun ottamatta kaikkien tarkastuskohteena olleiden jäsenvaltioiden osalta on epäselvää, työllistävätkö tukea saavat tilat tosiasiassa enemmän ihmisiä tai tuleeko tiloista laajempia, tuottavampia ja kannattavampia ja tuottavatko ne enemmän tuloa kuin tilat, jotka eivät saa tukea. Tiedossa ei myöskään ole, onko nuorille viljelijöille tarkoitettua ensimmäisen pilarin tukea ja toisen pilarin toimenpiteen aloitustukea saavien tilojen tuloksellisuus käytännössä näiltä osin parempi kuin ainoastaan yhden toimenpiteen tukea saavien tilojen.
…mutta jotkin jäsenvaltiot kuitenkin kehittivät hyödyllisiä indikaattoreita
72Yhteisen seuranta- ja arviointikehyksen yhteydessä pakollisten indikaattorien lisäksi jäsenvaltiot voivat asettaa erityisiä lisäindikaattoreita. Taulukossa 6 luodaan katsaus vapaaehtoisiin lisäindikaattoreihin, joita jotkin tarkastuskohteena olleet jäsenvaltiot ovat asettaneet aloitustukea koskevalle toisen pilarin toimenpiteelle.
Indikaattorityyppi | Nuorille viljelijöille tarkoitettu aloitustuki, toisen pilarin toimenpide |
---|---|
Italia (Emilia-Romagna) | |
Tulos |
|
Vaikutus |
|
Puola | |
Tulos |
|
Vaikutus |
|
Espanja (Andalusia) | |
Tuotos |
|
Tulos |
|
Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastettujen maaseudun kehittämisohjelmien perusteella kokoamat tiedot.
73Näiden jäsenvaltioiden asettamien lisäindikaattorien avulla voidaan arvioida toimenpiteiden vaikuttavuutta tiettyjen tavoitteiden, kuten työpaikkojen luomisen, sukupuolten tasapainon, maatalousväestön nuorentamisen ja innovoinnin osalta. Esimerkiksi Italian (Emilia-Romagna) osalta tiedetään indikaattorin "Vapaaehtoisia sertifointijärjestelmiä käyttöön ottavien tukea saavien nuorten viljelijöiden lukumäärä" ansiosta, että 214 (13 prosenttia) toimenpiteen 1640 edunsaajasta kaudella 2007–2013 on ottanut tiloillaan käyttöön tämäntyyppisiä innovaatioita. Espanjan (Andalusia) osalta tiedetään kahden tuotoksia koskevan lisäindikaattorin ansiosta, että toimenpiteen vaikuttavuus ei vastannut odotuksia maatalousväestön nuorentamistavoitteen osalta (ainoastaan 53 tukea saanutta nuorta viljelijää aloitti toiminnan tilasta luopujan siirryttyä varhaiseläkkeelle, kun tavoitearvoksi oli asetettu 92 viljelijää) eikä naisten toiminnan aloittamistavoitteen osalta (tukea saavista nuorista viljelijöistä vain 23 prosenttia oli naisia, vaikka tavoitearvona oli 45 prosenttia, ja alle 44-vuotiaiden naisten osuus Andalusian koko maatalousväestöstä oli 32 prosenttia).
Arviointien avulla ei yleisesti ottaen saada arvokasta tietoa toimenpiteiden tuloksellisuudesta, vaikka havaittavissa olikin yksi hyvä käytäntö
74Tarkastuskohteena olleissa neljässä jäsenvaltiossa saatiin ohjelmakauden 2007–2013 väli- ja jälkiarviointien avulla vain hyvin vähän tai erittäin epäluotettavaa tietoa nuorten viljelijöiden aloitustukea koskevan toimenpiteen 112 tuloksellisuudesta. Ainoan poikkeuksen muodosti Italia (Emilia-Romagna). Esimerkkeinä voidaan mainita seuraavat tapaukset:
- Ranska ei ollut (helmikuun 2017 lopussa45) vielä toimittanut kauden 2007–2013 maaseudun kehittämisohjelman jälkiarviointiraporttia, jonka määräaika oli 31.12.2016.
- Italiaa (Apulia) koskevassa kauden 2007–2013 maaseudun kehittämisohjelman jälkiarvioinnissa tuotiin esille, että tukea saaneiden tilojen keskimääräinen liikevaihto kasvoi keskimäärin 15 500 eurolla toiminnan aloittamisesta. Jälkiarvioinnissa todettiin myös, että 73 prosenttia tukea saaneista tiloista oli palkannut uutta työvoimaa. Tulokset perustuvat kuitenkin verkkokyselyyn, johon vastasi vain 16 edunsaajaa, eikä annettuja liikevaihtoa koskevia ilmoituksia tarkistettu minkään evidenssin perusteella.
- Puolaa koskevassa kauden 2007–2013 maaseudun kehittämisohjelman väliarvioinnissa tuotiin esille, että tukea saaneiden tilojen bruttoarvonlisäys kasvoi keskimäärin 35 prosentilla vuoden 2009 loppuun mennessä. Arvioinnissa ei kuitenkaan mainittu vertailukohtana olevaa vuotta. Lisäksi arviointikertomuksessa tuotiin esille, että kasvu johtui pitkälti avustus- ja tukimäärien kasvusta eikä niinkään maataloustuotannon arvon lisäyksestä.
- Espanjaa koskevassa kauden 2007–2013 maaseudun kehittämisohjelman jälkiarvioinnissa todettiin, että tukea saaneiden tilojen bruttoarvonlisäys kasvoi keskimäärin 23,5 prosentilla. Arvioinnissa ei kuitenkaan annettu selvitystä sovelletusta arviointimenetelmästä tai tietolähteestä.
Ainoastaan Italiaa (Emilia-Romagna) koskeva kauden 2007–2013 maaseudun kehittämisohjelman jälkiarviointi sisältää merkittävää tietoa nuorten viljelijöiden aloitustukeen liittyvän toimenpiteen tuloksellisuudesta (ks. laatikko 5).
Laatikko 5
Esimerkki jälkiarviointiraportista, josta käy ilmi nuorten viljelijöiden aloitustukea koskevan toimenpiteen vaikuttavuus
Italia (Emilia-Romagna)
Kauden 2007–2013 maaseudun kehittämisohjelmaa koskeva jälkiarviointi sisältää vastakohtiin perustuvan analyysin, jossa toimenpiteen 112 avulla tuetuista nuorista viljelijöistä poimittua 56 viljelijän otosta verrataan kahteen vertailuotokseen:
- 122 sellaista eri-ikäistä viljelijää käsittänyt otos, jotka eivät saa toimenpiteen tukea
- 22 sellaista nuorta viljelijää käsittänyt otos, jotka eivät saa toimenpiteen tukea.
Analyysi osoittaa, että toimenpiteen 112 tukea saaneiden nuorten viljelijöiden kohdalla tuloksellisuus oli aina parempi kuin kahteen vertailuotokseen kuuluneiden viljelijöiden tuloksellisuus standardituotoksen, bruttoarvonlisäyksen, vuosityöyksiköiden määrän, tilakoon, työn tuottavuuden ja maan tuottavuuden osalta.

Jälkiarvioinnissa tuotiin esille toimenpiteen myönteisiä tuloksia myös tukea saaneiden tilojen kestävyyden osalta. Itse asiassa 94,6 prosenttia niistä 624 edunsaajasta, jotka aloittivat toiminnan vuosina 2008–2009, oli alalla vielä kuuden vuoden kuluttua (kaikkien eri-ikäisten, toiminnan Emilia-Romagnassa vuosina 2007–2013 aloittaneiden viljelijöiden kohdalla vastaava luku oli 94,3 prosenttia). Toiminnan lopettaneiden osuus oli tukea saaneiden nuorten viljelijöiden keskuudessa huomattavasti alhaisempi yli 16 hehtaarin tiloilla (4,6 prosenttia) kuin pienemmillä tiloilla (9,5 prosenttia). Toiminnan lopettaneiden osuus oli niin ikään alhaisempi oikeushenkilön muodossa toimivilla tiloilla toiminnan aloittaneiden viljelijöiden (3,7 prosenttia) kuin yksityisillä tiloilla toimivien viljelijöiden (6,5 prosenttia) keskuudessa.
Nuorten viljelijöiden toiminnan aloittamisen helpottumisesta vain vähän evidenssiä
76Tilintarkastustuomioistuin havaitsi tarkastuskohteena olleissa neljässä jäsenvaltiossa vain vähän evidenssiä siitä, että EU:n toimenpiteet olisivat helpottaneet nuorten viljelijöiden toiminnan aloittamista auttamalla selviytymään alkuvaiheen esteistä, kuten maan, pääoman, tietämyksen ja riittävän tulotason hankkimisesta.
77EU:n toimenpiteet tukivat nuorten viljelijöiden maanhankintaa vain vähäisessä määrin. Itse asiassa nuorille viljelijöille tarkoitettua ensimmäisen pilarin tukea maksettiin vain sellaisille nuorille viljelijöille, joilla oli jo ennestään maata. Toisen pilarin tuki sen sijaan kannusti tukikelpoisuus- ja valintakriteereiden kautta vain vähäisessä määrin nuoria viljelijöitä kasvattamaan tilakokoa (ks. kohdat 60 ja 61). Toisen pilarin tuen osalta ei ollut havaittavissa evidenssiä siitä, että tuen avulla olisi pyritty lisäämään tilojen kannattavuutta. Ainoastaan Italiassa (Emilia-Romagna) oli havaittavissa jonkin verran evidenssiä siitä, että tukea saaneet nuoret viljelijät olivat lisänneet tilakokoaan enemmän kuin viljeljät, jotka eivät saaneet tukea (ks. kohta 75).
78Yleisesti ottaen voidaan todeta, että nuorten viljelijöiden hallussa oleva hehtaarimäärä on pysynyt vakaana kaudella 2005–2013 (ks. kaavio 7). Tilojen keskimääräisen koon kasvu on korvannut nuorten viljelijöiden pitämien tilojen määrän vähenemistä.
Kaavio 7
Nuorten viljelijöiden hallinnassa olevien tilojen lukumäärän ja keskimääräisen koon sekä nuorten viljelijöiden hallussa olevan kokonaishehtaarimäärän kehitys 27 EU:n jäsenvaltiossa

Nuorten viljelijöiden hallinnassa oleva kokonaishehtaarimäärä (miljoonina) | ||||
---|---|---|---|---|
miljoonaa hehtaaria | 2005 | 2007 | 2010 | 2013 |
Nuorten viljelijöiden hallinnassa oleva kokonaishehtaarimäärä | 57,7 | 54,8 | 55,2 | 51,9 |
Kaikkien eri ikäisten viljelijöiden hallinnassa oleva kokonaishehtaarimäärä | 172,1 | 172,8 | 174,5 | 173,0 |
Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin, tietojen perustana Eurostat – Tutkimus maatilojen rakenteesta 2005–2013.
79Rahoitustuen ansiosta EU:n toimenpiteet auttoivat nuoria viljelijöitä suoraan pääoman hankinnassa. Nuoria viljelijöitä koskevan ensimmäisen pilarin tuen kohdalla ei kuitenkaan ole evidenssiä siitä, että EU:n tuki olisi helpottanut nuorten viljelijöiden lainansaantia liikepankeilta. Toisen pilarin toimenpiteeseen kuuluvan nuorten viljelijöiden aloitustuen kohdalla tästä on evidenssiä vain vähän:
- Ranskassa ja Italiassa (Apulia) toisen pilarin tukea voitiin maksaa myös lainan korkotukena, joskin tällaisen tukimuodon suosio jäi vähäiseksi. Ranskassa monet edunsaajat ilmaisivat tyytymättömyytensä siihen, että heille myönnetyt lainat eivät ole neuvoteltavissa eikä niitä voida rahoittaa uudelleen, joten edunsaajat joutuvat maksamaan huomattavasti voimassaolevaa markkinakorkoa suurempaa kiinteämääräistä korkoa. Italiassa (Apulia) tällaista tukea haki kaudella 2007–2013 vain 37 edunsaajaa 2 502:sta. Tämä johtui lähinnä siitä, että hallintoviranomaisen vaatimuksesta kaikki toimintasuunnitelmaan sisältyvät investoinnit oli saatava päätökseen ennen kuin edunsaajat voivat hakea korkotukea.
- Italiassa (Emilia-Romagna) ja Puolassa toiminnan aloittamista koskevaa toisen pilarin tukea ei maksettu lainan korkotukena, joskin Italiassa (Emilia-Romagna) edunsaajille voitiin maksaa suurempaa tukea, jos he ottivat yli 30 000 euron suuruisen lainan (ks. taulukko 4).
- Ainoastaan Espanjassa (Andalusia), jossa toisen pilarin tukea maksettiin myös lainan korkotukena (567 edunsaajalle 738:sta kaudella 2007–2013) ja jossa nuorten viljelijöiden lainansaantimahdollisuudet ovat erityisen heikot46, liikepankit alkoivat suhtautua myönteisemmin lainojen myöntämiseen, kuten tarkastuskohteena olleista kahdeksasta edunsaajasta seitsemän tilanne osoittaa.
Nuoria viljelijöitä koskevilla EU:n toimenpiteillä, erityisesti nuorten viljelijöiden aloitustukea koskevalla toisen pilarin toimenpiteellä, oli yleisesti ottaen myönteinen vaikutus nuorten viljelijöiden tietämyksen tasoon. Tähän vaikuttivat tukikelpoisuuskriteerit, jotka suosivat pätevämpien viljelijöiden tuloa maatalousalalle. Myönteistä vaikutusta nuorten viljelijöiden tietämyksen tasoon ei kuitenkaan kyetty varmistamaan nuorille viljelijöille tarkoitetun ensimmäisen pilarin tuen yhteydessä Italiassa ja Puolassa, sillä asianomaiset jäsenvaltiot eivät edellyttäneet hakijoilta erityistaitoja tai koulutusta.
EU:n tuen ja sukupolvenvaihdosten välillä ei ole selvää yhteyttä
81Sukupolvenvaihdos on yleinen kysymys, joka vaikuttaa koko väestöön ja työvoimaan EU:ssa. Kuten kaaviosta 8 käy ilmi, nuorten osuus koko väestöstä ja työvoimasta vähenee nopeammin kuin heidän osuutensa maatalousväestöstä.
Kaavio 8
Nuorten osuuden kehitys koko väestön, työvoiman ja maatalousväestön osalta 27:ssä EU:n jäsenvaltiossa

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin Eurostatin tietojen perusteella (väestönlaskenta (2005–2015), työvoimatutkimus (2005–2015) ja maatilojen rakennetutkimus (2005–2013)).
Yleisesti ottaen ei ole mahdollista määrittää selkeää yhteyttä annetun EU:n tuen ja nuorten viljelijöiden lukumäärän kehityksen välille (ks. kaavio 9). On myös vaikea arvioida, missä määrin EU:n tuki on mahdollisesti edistänyt keskimääräisen tilakoon kasvua (ks. kohdat 77 ja 78) tai onko kasvu parantanut tilojen kannattavuutta.
Kaavio 9
Vertailu: nuorten viljelijöiden aloitustukea (toimenpide 112) koskeva maaseuturahaston menojen osuus ja enintään 44-vuotiaiden viljelijöiden lukumäärän vaihtelu vuosina 2007–2013

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin, tietojen perustana Eurostat – Tutkimus maatilojen rakenteesta 2007–2013, sekä komission tiedot (tammikuu 2017).
Tämä johtuu useista eri syistä:
- EU:n tukea annetaan yleensä pienelle osalle nuorista viljelijöistä: ainoastaan seitsemän prosenttia kaikista 27 EU:n jäsenvaltion nuorista viljelijöistä47 sai EU:n myöntämää aloitustukea.
- Nuoria viljelijöitä tuetaan lukuisien kansallisten toimintapolitiikkojen avulla, joita harvoin koordinoidaan EU:n toimenpiteiden kanssa (ks. kohdat 16, 31 ja 32).
- Seuranta- ja arviointijärjestelmän avulla ei saada riittävästi tietoa tavoitteiden edistymisestä. Tämä johtuu lähinnä siitä, että yhteisen seurantajärjestelmän indikaattorit ovat laadultaan heikkoja (ks. kohdat 70 ja 71) ja useimmista arvioinneista saatavat tiedot ovat vähäisiä tai epäluotettavia (ks. kohta 74).
- Sukupolvenvaihdoksiin vaikuttavat EU:n toimenpiteiden lisäksi myös tietyt yleiset tekijät, kuten taloudellinen ja sosiaalinen tilanne, pankkien alttius lainojen myöntämiseen ja työllistymismahdollisuudet muilla aloilla kuin maataloudessa (ks. kohta 16).
Johtopäätökset ja suositukset
84EU:n maatalousväestö vähenee. Viljelijöiden kokonaismäärä laski EU-27 -jäsenvaltioissa nopeasti viime vuosikymmenellä: vuonna 2005 viljelijöitä oli 14,5 miljoonaa ja vuonna 2013 enää 10,7 miljoonaa. Nuorten (korkeintaan 44-vuotiaiden) viljelijöiden lukumäärä laski 3,3 miljoonasta 2,3 miljoonaan vuosien 2005 ja 2013 välisenä aikana. Viljelijöiden lukumäärä laski kaikissa ikäryhmissä, joten nuorten viljelijöiden osuus maatalousväestöstä pysyi suhteellisen vakaana, hieman yli 20 prosentissa. Jäsenvaltioiden välillä on kuitenkin huomattavia eroja (ks. liite II).
85Vuosina 2007–2020 EU myönsi nuorille viljelijöille 9,6 miljardia euroa erityistukea, jonka tarkoituksena oli edistää maatilojen kilpailukykyä ja maatalousalan sukupolvenvaihdosta. Kun huomioon otetaan myös jäsenvaltioiden antama osarahoitus toiseen pilariin liittyvään aloitustukeen, julkisen tuen kokonaismäärä on 18,3 miljardia euroa. Lähes 200 000 nuorta viljelijää sai toiminnan aloittamista koskevaa EU-tukea kaudella 2007–2013. Yli 70 prosenttia EU:n rahoituksesta maksettiin nuorille viljelijöille tarkoitettuna toisen pilarin (maaseuturahasto) aloitustukena. Loput 30 prosenttia maksetaan ohjelmakaudella 2014–2020 ensimmäisen pilarin (maataloustukirahasto) suorina tukina nuorille viljelijöille.
86Tätä taustaa vasten tilintarkastustuomioistuin arvioi, millainen rooli EU:lla on nuorten viljelijöiden tukemisessa ja sukupolvenvaihdosten edistämisessä. Tarkastuksessa haettiin vastausta seuraavaan kysymykseen:
Onko nuorille viljelijöille tarkoitettu EU:n tuki suunniteltu hyvin siten, että se edistää vaikuttavalla tavalla sukupolvenvaihdosten sujuvuutta?
87Yleisenä johtopäätöksenä on, että nuorille viljelijöille tarkoitettu EU:n tuki perustuu heikosti määritettyyn toimintalogikkaan, jonka osalta ei ole yksilöity odotettuja tuloksia ja vaikutusta. Tuki olisi kohdennettava paremmin, jotta sukupolvenvaihdoksia kyettäisiin edistämään vaikuttavalla tavalla.
88Toimintalogiikka:
Nuorille viljelijöille tarkoitetun ensimmäisen pilarin tuen osalta tilintarkastustuomioistuin havaitsi seuraavaa:
- Tuki ei perustu tarvearviointiin eivätkä sen tavoitteet kuvasta yleistavoitteena olevaa sukupolvenvaihdosten edistämistä. Jäsenvaltiot eivät myöskään koordinoineet tukea toisen pilarin aloitustuen tai kansallisten toimenpiteiden kanssa (ks. kohdat 19–33)
- Tarvearvioinnin puuttuessa tukea annetaan vakiomuotoisena (vuotuiset hehtaarikohtaiset maksut). Tuen määrän ja ajoituksen perusteella on vaikea nähdä selvästi, mihin muihin erityistarpeisiin se kohdistuu kuin lisätulojen luomiseen (ks. kohdat 39–51).
Nuorille viljelijöille tarkoitetun toisen pilarin aloitustuen osalta tilintarkastustuomioistuin havaitsi seuraavaa:
- Toimenpide perustuu yleisesti ottaen löyhään tarvearviointiin, mutta sen tavoitteet ovat osittain SMART-määritelmän mukaisia ja kuvastavat yleistavoitteena olevaa sukupolvenvaihdosten edistämistä. Toiminnan aloittamista koskevia toisen pilarin toimenpiteitä ja investointeja koordinoidaan hyvin keskenään. Koordinointi on kuitenkin vähäistä kansallisten rahoitusvälineiden, kuten edullisin ehdoin myönnettävien maanhankintalainojen kanssa (ks. kohdat 19–37).
- Tukea annetaan muodossa, joka kohdentuu suoraan nuorten viljelijöiden maan, pääoman ja tietämyksen hankintatarpeisiin. Tuen määrä on yleensä kytketty tarpeisiin ja sitä muunnetaan toteutettavien erityistoimien mukaan (esim. luonnonmukaisen viljelyn aloittaminen, veden/energiansäästöaloitteet tai toiminnan aloittaminen epäsuotuisilla alueilla) (ks. kohdat 25, 52 ja 53).
Suositus 1 – Toimintalogiikkaa on parannettava tehostamalla tarvearviointeja ja määrittämällä SMART-tavoitteet
Vuoden 2020 jälkeistä kautta koskevan YMP:n osalta komission olisi määritettävä (tai vaadittava jäsenvaltioita määrittämään yhteistä hallinnointia koskevien säännösten mukaisesti) selkeä toimintalogiikka, jota sovelletaan maatalousalan sukupolvenvaihdoksia koskeviin toimintapoliittisiin välineisiin. Toimintalogiikan olisi katettava seuraavat osa-alueet:
- nuorten viljelijöiden tarpeiden perusteellinen arviointi, jossa tutkitaan syitä siihen, miksi viljelijöiksi haluavien nuorten toiminnan aloittamisprosessiin liittyy esteitä ja missä määrin tällaiset esteet koskevat eri maantieteellisiä alueita, maatalousaloja tai muita tilojen erityispiirteitä
- arviointi siitä, mihin tarpeisiin voidaan vastata EU:n toimintapoliittisten välineiden avulla ja mihin tarpeisiin voidaan tai jo vastataan paremmin jäsenvaltioiden toimintapolitiikkojen avulla; lisäksi olisi analysoitava, mitkä tukimuodot (esim. suorat tukimaksut, kertakorvaukset, rahoitusvälineet) soveltuvat parhaiten yksilöityihin tarpeisiin
- SMART-tavoitteiden määrittely, jonka yhteydessä ilmaistaan selkeästi ja kvantitatiivisesti toimintapoliittisten välineiden odotetut tulokset odotettavan sukupolvenvaihdosten määrän sekä tukea saavien tilojen kannattavuuden edistämisen osalta; olisi tärkeää yksilöidä selkeästi, onko toimintapoliittisten välineiden tavoitteena tukea mahdollisimman monia nuoria viljelijöitä vai pitäisikö ne kohdentaa tietyntyyppisiin nuoriin viljelijöihin (esim. koulutetuimmat viljelijät, epäsuotuisilla alueilla toiminnan aloittavat viljelijät, vettä/energiaa säästäviä teknologioita tiloilla käyttöön ottavat viljelijät, tilojen kannattavuutta tai tuottavuutta lisäävät viljelijät tai lisää työntekijöitä palkkaavat viljelijät).
Toimenpiteiden kohdentaminen:
Nuorille viljelijöille tarkoitetun ensimmäisen pilarin tuen osalta tilintarkastustuomioistuin havaitsi seuraavaa:
- Tukea maksetaan vakiomuotoisena riippumatta tilojen kannattavuudesta, sijainnista ja useimmissa jäsenvaltioissa myös riippumatta edunsaajien taidoista ja/tai koulutustasosta. Tapauksissa, joissa oikeushenkilönä hallinnoitava tila on nuorten ja vanhempien viljelijöiden yhteishallinnassa, tukimaksu suoritetaan joissakin tapauksissa tiloille, joiden päätöksenteossa nuorten viljelijöiden rooli saattaa olla vähäinen (ks. kohdat 39–46).
Nuorille viljelijöille tarkoitetun toisen pilarin aloitustuen osalta tilintarkastustuomioistuin havaitsi seuraavaa:
- Tuki ohjataan pätevämmille viljelijöille, jotka sitoutuvat panemaan täytäntöön toimintasuunnitelman, joka ohjaa viljelijöitä kehittämään kannattavia tiloja. Hankkeiden valintaprosessissa heitä kannustetaan usein toiminnan aloittamiseen epäsuotuisilla alueilla. Toimintasuunnitelmien laatu kuitenkin vaihteli ja useissa tapauksissa hallintoviranomaiset eivät soveltaneet valintamenettelyjä, joiden avulla olisi voitu asettaa etusijalle parhaat hankkeet. Valintakriteerit otettiin käyttöön kauden 2007–2013 loppupuolella. Vähimmäisrajat olivat joko liian alhaalla tai niitä ei ollut määritetty lainkaan, minkä lisäksi toimenpiteille seitsemäksi vuodeksi myönnetyt määrärahat oli käytetty loppuun joissakin jäsenvaltioissa, kun rahoitusta oli myönnetty lähes kaikille ohjelmakauden alussa esitetyille hakemuksille. Näin rahoitusta ei riittänyt viljelijöille, jotka aloittivat toimintansa myöhemmin. (ks. kohdat 52–61)
Suositus 2 – Toimenpiteiden kohdentamista on parannettava
Vuoden 2020 jälkeisellä kaudella sovellettavien YMP:n toimenpiteiden täytäntöönpanon yhteydessä jäsenvaltioiden olisi parannettava toimenpiteiden kohdentamista
- soveltamalla kriteereitä, joiden avulla varmistetaan, että valituiksi tulevat kaikkein kustannustehokkaimmat hankkeet, jotka esimerkiksi parhaiten lisäävät tukea saavien tilojen tuottavuutta tai kannattavuutta taikka parantavat eniten työllisyyttä korkeimman työttömyysasteen alueilla tai epäsuotuisilla alueilla, joilla sukupolvenvaihdosten määrä on vähäisin
- soveltamalla selkeitä kriteereitä, joiden avulla arvioidaan tukea hakevien nuorten viljelijöiden roolia tapauksissa, joissa on kyse yhteishallinnassa olevista, oikeushenkilöinä hallinnoitavista tiloista (esim. määrittämällä, millainen prosenttiosuus äänioikeuksia tai osakkeita edunsaajalla olisi oltava, mikä vähimmäisosuus hänen tuloistaan olisi tultava toiminnasta tukea saavalla tilalla), jotta tuki kyetään ohjaamaan sellaisille nuorille viljelijöille, jotka ryhtyvät harjoittamaan päätoimista maataloustoimintaa tukea saavilla tiloilla
- soveltamalla riittävän korkeita vähimmäispisterajoja, jotka hankkeiden olisi saavutettava ja jakamalla toimenpiteiden määrärahat riittävän tarkasti siten, että tukea on saatavilla toiminnan aloittaville nuorille viljelijöille tasapuolisesti koko ohjelmakauden ajan
- parantamalla toimintasuunnitelmien käyttöä välineenä, jonka avulla arvioidaan julkisen tuen tarvetta määrittämällä hakuvaiheessa tilojen todennäköinen kannattavuus ilman tukea ja yksilöimällä hankkeiden loppuvaiheessa tuen vaikutus tilojen kannattavuuden tai muiden selkeästi yksilöityjen tavoitteiden kannalta (esim. työllisyys, vettä/energiaa säästävien teknologioiden käyttöönotto).
Toimenpiteiden tulokset:
Nuorille viljelijöille tarkoitetun ensimmäisen pilarin tuen osalta tilintarkastustuomioistuin havaitsi seuraavaa:
- Yhteinen seuranta- ja arviointikehys ei tarjoa hyödyllisiä indikaattoreita, joiden avulla voitaisiin arvioida tuen vaikuttavuutta, sillä tukeen ei sovelleta tulosindikaattoreita eikä tukea saavien tilojen tuloista ja kannattavuudesta kerätä tietoa (ks. kohdat 70 ja 71).
Nuorille viljelijöille tarkoitetun toisen pilarin aloitustuen osalta tilintarkastustuomioistuin havaitsi seuraavaa:
- Havaittavissa on vain vähän evidenssiä siitä, että toimenpide olisi helpottanut nuorten viljelijöiden toiminnan aloittamista ja edistänyt sukupolvenvaihdoksia tai parantanut tukea saaneiden tilojen kannattavuutta. Syynä on pääasiassa yhteisen seuranta- ja arviointijärjestelmän yhteydessä käytettyjen indikaattoreiden heikko laatu. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi ainoastaan Italiassa (Emilia-Romagna) evidenssiä siitä, että aloitustuen saajat olivat kehittäneet laajempia, tuottavampia ja kannattavampia tiloja ja työllistivät enemmän työntekijöitä kuin tilat, jotka eivät saa tukea (ks. kohdat 70–83).
Suositus 3 – Seuranta- ja arviointijärjestelmää on parannettava
Vuoden 2020 jälkeistä kautta koskevien YMP:n toimenpiteiden täytäntöönpanon yhteydessä komission ja jäsenvaltioiden olisi (yhteistä hallinnointia koskevien säännösten mukaisesti) parannettava seuranta- ja arviointijärjestelmää. Erityisesti voidaan todeta seuraavaa:
- komission olisi määritettävä tuotos-, tulos- ja vaikutusindikaattorit, joiden avulla voidaan arvioida toimintapolitiikan välineiden edistymistä, vaikuttavuutta ja tehokkuutta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin käyttämällä perustana parhaita käytäntöjä, kuten jäsenvaltioiden seurantajärjestelmiensä yhteydessä kehittämiä hyödyllisiä indikaattoreita (ks. kohdat 72 ja 73)
- jäsenvaltioiden olisi kerättävä säännöllisesti tosiasiallisia tietoja tukea saaneiden tilojen rakenteellisista ja taloudellisista ominaispiirteistä (esim. myyntituotot, tulot, työntekijöiden lukumäärä, käyttöön otetut innovaatiot ja viljelijöiden koulutustaso), joiden avulla kyettäisiin arvioimaan toimenpiteiden tehokkuutta ja vaikuttavuutta asetettujen toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta
- komission ja jäsenvaltioiden olisi vaadittava, että arvioinneissa annetaan hyödyllistä tietoa hankkeiden ja toimenpiteiden saavutuksista käyttämällä perustana tosiasiallisia tietoja tukea saaneiden tilojen rakenteellisten ja taloudellisten ominaispiirteiden kehittymisestä; arvioinneissa olisi hyödynnettävä esimerkiksi tässä kertomuksessa yksilöityjä parhaita käytäntöjä kuten vertailuanalyysiä, vastakohtiin perustuvia analyysejä tai kyselytutkimuksia (ks. kohta 75).
Tilintarkastustuomioistuimen I jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Phil Wynn Owenin johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 31. toukokuuta 2017 pitämässään kokouksessa.
Tilintarkastustuomioistuimen puolesta

Klaus-Heiner LEHNE
presidentti
Liitteet
Liite I
Enintään 44-vuotiaiden viljelijöiden lukumäärän vaihtelu jäsenvaltioissa vuosina 2007–2013
Jäsenvaltio | Enintään 44-vuotiaiden viljelijöiden lukumäärä | Enintään 44-vuotiaiden viljelijöiden lukumäärän vaihtelu vuosina 2007–2013 | |
---|---|---|---|
2007 | 2013 | ||
Belgia | 13 580 | 7 240 | -6 340 |
Bulgaria | 61 540 | 49 980 | -11 560 |
Tšekki | 10 660 | 5 080 | -5 580 |
Tanska | 12 190 | 6 700 | -5 490 |
Saksa | 133 080 | 75 570 | -57 510 |
Viro | 5 120 | 4 670 | -450 |
Irlanti | 33 770 | 32 020 | -1 750 |
Kreikka | 188 470 | 141 220 | -47 250 |
Espanja | 216 810 | 158 620 | -58 190 |
Ranska | 167 220 | 131 970 | -35 250 |
Kroatia | Tietoa ei saatavilla | ||
Italia | 231 970 | 155 270 | -76 700 |
Kypros | 5 780 | 3 020 | -2 760 |
Latvia | 27 090 | 15 990 | -11 100 |
Liettua | 48 990 | 33 460 | -15 530 |
Luxemburg | 690 | 540 | -150 |
Unkari | 139 150 | 103 330 | -35 820 |
Malta | 1 680 | 1 570 | -110 |
Alankomaat | 21 080 | 13 090 | -7 990 |
Itävalta | 67 480 | 49 680 | -17 800 |
Puola | 808 330 | 512 690 | -295 640 |
Portugali | 28 450 | 25 640 | -2 810 |
Romania | 638 490 | 676 770 | 38 280 |
Slovenia | 12 810 | 13 860 | 1 050 |
Slovakia | 10 940 | 5 550 | -5 390 |
Suomi | 21 850 | 16 620 | -5 230 |
Ruotsi | 16 980 | 11 510 | -5 470 |
Yhdistynyt kuningaskunta | 42 740 | 27 650 | -15 090 |
EU-27 | 2 966 940 | 2 279 310 | -687 630 |
Lähde: Eurostat – Tutkimus maatilojen rakenteesta 2007–2013.
Liite II
Viljelijöiden jakautuminen ikäryhmittäin jäsenvaltioissa vuosina 2007 ja 2013
Jäsenvaltio | <35 | 35–44 | 45–54 | 55–64 | 65+ | |||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2007 | 2013 | 2007 | 2013 | 2007 | 2013 | 2007 | 2013 | 2007 | 2013 | |
Belgia | 6,1 % | 4,0 % | 22,2 % | 15,2 % | 28,6 % | 32,9 % | 22,7 % | 26,8 % | 20,5 % | 21,2 % |
Bulgaria | 3,1 % | 6,4 % | 9,4 % | 13,2 % | 17,5 % | 18,5 % | 25,1 % | 25,2 % | 45,0 % | 36,7 % |
Tšekki | 9,7 % | 4,6 % | 17,4 % | 14,8 % | 27,2 % | 23,8 % | 28,5 % | 33,9 % | 17,2 % | 23,0 % |
Tanska | 5,9 % | 2,5 % | 21,4 % | 14,7 % | 29,1 % | 31,2 % | 23,9 % | 27,6 % | 19,6 % | 24,0 % |
Saksa | 7,7 % | 6,8 % | 28,2 % | 19,7 % | 33,9 % | 37,2 % | 22,6 % | 29,8 % | 7,5 % | 6,5 % |
Viro | 6,2 % | 7,5 % | 15,8 % | 16,8 % | 23,1 % | 23,4 % | 23,8 % | 21,8 % | 31,1 % | 30,4 % |
Irlanti | 8,1 % | 6,3 % | 18,3 % | 16,7 % | 24,6 % | 25,1 % | 25,5 % | 25,5 % | 23,5 % | 26,5 % |
Kreikka | 6,9 % | 5,2 % | 15,1 % | 14,7 % | 21,6 % | 23,9 % | 20,2 % | 24,9 % | 36,3 % | 31,3 % |
Espanja | 5,2 % | 3,7 % | 15,6 % | 12,7 % | 23,3 % | 25,0 % | 24,5 % | 25,2 % | 31,4 % | 33,3 % |
Ranska | 8,1 % | 8,8 % | 23,6 % | 19,1 % | 31,5 % | 32,7 % | 23,9 % | 27,0 % | 12,9 % | 12,4 % |
Kroatia | Tietoa ei saatavilla | |||||||||
Italia | 3,1 % | 4,5 % | 10,7 % | 10,8 % | 19,4 % | 21,6 % | 23,9 % | 23,3 % | 42,9 % | 39,7 % |
Kypros | 2,4 % | 1,7 % | 12,0 % | 6,9 % | 26,7 % | 21,4 % | 29,1 % | 30,1 % | 29,8 % | 40,0 % |
Latvia | 7,1 % | 5,0 % | 18,1 % | 14,5 % | 25,0 % | 26,3 % | 20,7 % | 24,1 % | 29,2 % | 30,1 % |
Liettua | 4,4 % | 5,6 % | 16,9 % | 13,9 % | 21,4 % | 25,6 % | 18,2 % | 20,9 % | 39,1 % | 34,0 % |
Luxemburg | 7,7 % | 8,7 % | 22,5 % | 17,3 % | 33,8 % | 32,2 % | 22,5 % | 27,4 % | 13,9 % | 14,4 % |
Unkari | 7,6 % | 6,1 % | 14,6 % | 14,9 % | 23,2 % | 19,4 % | 27,1 % | 29,2 % | 27,5 % | 30,3 % |
Malta | 4,9 % | 3,8 % | 10,3 % | 12,9 % | 29,3 % | 24,8 % | 32,4 % | 33,4 % | 23,0 % | 25,1 % |
Alankomaat | 4,0 % | 3,1 % | 23,5 % | 16,3 % | 28,7 % | 32,7 % | 26,1 % | 26,9 % | 17,7 % | 21,0 % |
Itävalta | 11,0 % | 10,9 % | 29,7 % | 24,4 % | 33,3 % | 36,5 % | 16,5 % | 19,6 % | 9,4 % | 8,6 % |
Puola | 12,2 % | 12,1 % | 21,6 % | 23,7 % | 31,1 % | 30,2 % | 19,3 % | 24,3 % | 15,8 % | 9,6 % |
Portugali | 2,2 % | 2,5 % | 8,2 % | 7,2 % | 17,6 % | 16,6 % | 25,4 % | 23,6 % | 46,7 % | 50,1 % |
Romania | 4,4 % | 4,7 % | 11,9 % | 13,9 % | 17,0 % | 16,9 % | 22,6 % | 23,5 % | 44,2 % | 41,0 % |
Slovenia | 4,0 % | 4,8 % | 13,0 % | 14,4 % | 24,6 % | 26,4 % | 23,5 % | 29,1 % | 34,9 % | 25,3 % |
Slovakia | 3,8 % | 8,1 % | 12,0 % | 15,4 % | 25,2 % | 24,9 % | 27,3 % | 30,0 % | 31,7 % | 21,6 % |
Suomi | 9,2 % | 8,5 % | 22,8 % | 22,0 % | 32,0 % | 30,1 % | 29,8 % | 29,1 % | 6,2 % | 10,2 % |
Ruotsi | 6,0 % | 4,4 % | 17,4 % | 12,8 % | 26,7 % | 24,8 % | 29,3 % | 28,0 % | 20,6 % | 30,0 % |
Yhdistynyt kuningaskunta | 3,9 % | 3,9 % | 15,0 % | 11,0 % | 25,0 % | 26,6 % | 28,6 % | 27,9 % | 27,6 % | 30,6 % |
EU-27 | 6,3 % | 6,0 % | 15,5 % | 15,3 % | 22,8 % | 22,9 % | 22,7 % | 24,7 % | 32,7 % | 31,1 % |
Lähde: Eurostat – Tutkimus maatilojen rakenteesta 2007–2013.
Liite III
Nuorille viljelijöille tarkoitetut EU-määrärahat jäsenvaltioittain
Jäsenvaltio | Ohjelmakausi 2007–2013 (menot) | Ohjelmakausi 2014–2020 (myönnetyt määrärahat) | ||
---|---|---|---|---|
Toisen pilarin toimenpiteen 112 tukea saavien nuorten viljelijöiden lukumäärä | Nuorille viljelijöille tarkoitettu aloittamistuki, toisen pilarin toimenpide 112 (euroa) | Nuorille viljelijöille tarkoitettu aloittamistuki, toisen pilarin toimenpide 6.1 (euroa) | Nuorille viljelijöille tarkoitetut suorat tuet, ensimmäinen pilari (euroa) | |
Belgia | 2 152 | 32 563 695 | 46 833 607 | 42 897 688 |
Bulgaria | 5 808 | 92 325 533 | 68 861 719 | 18 576 263 |
Kypros | 320 | 4 504 895 | 7 000 000 | 1 891 663 |
Tšekki | 1 364 | 41 734 186 | 24 750 000 | 8 511 002 |
Tanska | 3 811 130 | 44 088 268 | ||
Viro | 846 | 24 253 253 | 18 164 000 | 1 891 635 |
Suomi | 2 966 | 41 510 603 | 33 088 500 | 26 189 410 |
Ranska | 34 629 | 631 741 559 | 902 843 886 | 362 156 470 |
Saksa | 325 | 2 254 554 | 242 542 160 | |
Kreikka | 19 128 | 246 270 288 | 276 800 000 | 187 750 920 |
Unkari | 8 411 | 219 299 316 | 108 867 861 | 16 127 358 |
Irlanti | 862 | 6 504 938 | 121 258 400 | |
Italia | 21 925 | 335 322 041 | 460 259 594 | 190 086 580 |
Latvia | 407 | 11 168 738 | 9 452 635 | 15 515 660 |
Liettua | 2 668 | 77 645 851 | 55 000 000 | 31 296 288 |
Luxemburg | 267 | 1 612 973 | 2 209 200 | 2 512 935 |
Malta | 3 225 000 | 104 844 | ||
Alankomaat | 72 480 060 | |||
Itävalta | 9 375 | 59 831 898 | 46 704 425 | 69 214 480 |
Puola | 38 857 | 570 569 560 | 456 849 802 | 170 675 060 |
Portugali | 8 595 | 226 807 119 | 194 263 175 | 58 237 760 |
Romania | 12 770 | 260 504 741 | 400 355 600 | 102 773 360 |
Slovakia | 22 302 000 | 7 796 253 | ||
Slovenia | 2 652 | 41 500 643 | 48 520 000 | 9 516 155 |
Espanja | 17 603 | 305 951 740 | 542 330 984 | 486 689 740 |
Ruotsi | 1 796 | 19 928 329 | 6 564 399 | 55 839 760 |
Yhdistynyt kuningaskunta | 102 | 883 508 | 27 832 582 | 250 504 493 |
Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin komission tietojen perusteella.
Liite IV
Ensimmäisen pilarin toimintalogiikka

Liite V
Nuorille viljelijöille tarkoitetun ensimmäisen pilarin tuen täytäntöönpanovaihtoehdot jäsenvaltioissa
Jäsenvaltio | Prosenttiosuus kansallisesta vuotuisesta ylärajasta (2015) | Tukikelpoisuutta koskevat lisäkriteerit | Viljelijöiden tuki | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Tarkoituksenmukaisten taitojen perusteella | Koulutusvaatimusten perusteella | Sovelletaan kaikkiin oikeushenkilön hallintaan osallistuviin nuoriin viljelijöihin | Laskelman mukaan 25 prosentin osuus | ja enimmäisrajana (hehtaaria/tukioikeudet) | Tilakohtaisena kertakorvauksena | |||||
Viljelijäkohtainen tukioikeuksien keskimääräinen arvo | Perustukijärjestelmän kiinteämääräinen korvaus | Yhtenäinen pinta-alatuki | Keskimääräinen kansallinen hehtaarikohtainen tuki | |||||||
Belgia | 1,89 | E | K | E | E | |||||
Belgia (Flanderi) | E | K | E | E | E | E | K | 90 | E | |
Belgia (Wallonia) | K | K | E | E | E | E | K | 90 | E | |
Bulgaria | 0,47 | E | K | E | E | E | K | E | 30 | E |
Tšekki | 0,20 | E | E | E | E | E | K | E | 90 | E |
Tanska | 2,00 | E | E | E | E | E | E | K | 90 | E |
Saksa | 1,00 | E | E | E | E | K | E | E | 90 | E |
Viro | 0,30 | E | E | E | E | E | K | E | 39 | E |
Irlanti | 2,00 | E | K | K | E | E | E | K | 50 | E |
Kreikka | 2,00 | E | E | E | K | E | E | E | 25 | E |
Espanja | 2,00 | K | K | K | K | E | E | E | 90 | E |
Ranska | 1,00 | K | K | E | E | E | E | K | 34 | E |
Kroatia | 2,00 | E | K | K | E | K | E | E | 25 | E |
Italia | 1,00 | E | E | E | K | E | E | E | 90 | E |
Kypros | 1,00 | E | E | E | E | E | E | K | 90 | E |
Latvia | 1,50 | E | E | E | E | E | K | 90 | E | |
Liettua | 1,75 | E | E | E | E | E | E | K | 90 | E |
Luxemburg | 1,50 | K | K | K | E | E | E | E | K | |
Unkari | 0,20 | E | E | E | E | E | E | K | 90 | E |
Malta | 0,40 | E | E | K | E | E | E | 90 | E | |
Alankomaat | 2,00 | E | E | E | E | E | K | 90 | E | |
Itävalta | 2,00 | K | E | E | E | E | E | K | 40 | E |
Puola | 1,00 | E | E | E | E | E | K | 50 | ||
Portugali | 2,00 | K | K | E | E | K | E | E | 90 | E |
Romania | 1,79 | E | E | E | E | E | K | E | 60 | E |
Slovenia | 1,00 | E | E | E | E | E | E | K | 90 | E |
Slovakia | 0,55 | K | K | K | E | E | E | K | 28 | E |
Suomi | 1,00 | E | E | E | E | E | K | 90 | E | |
Ruotsi | 2,00 | E | E | E | E | E | E | K | 90 | E |
Yhdistynyt kuningaskunta | 1,63 | K | E | E | E | |||||
Yhdistynyt kuningaskunta (Englanti) | E | E | E | K | E | E | E | 90 | E | |
Yhdistynyt kuningaskunta (Pohjois-Irlanti) | E | K | K | E | E | E | K | 90 | E | |
Yhdistynyt kuningaskunta (Skotlanti) | E | E | E | K | E | E | E | 90 | E | |
Yhdistynyt kuningaskunta (Wales) | E | E | E | E | K | E | E | 25 | E |
Sanasto
Aktiiviviljelijä: Aktiiviviljelijästä säädetään asetuksen (EU) N:o 1307/2013 9 artiklassa1, jonka tavoitteena on estää yksityishenkilöitä ja yrityksiä saamasta yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) tukea, jos ne eivät toimi maatalousalalla tai niiden maataloustoiminta on vain marginaalista. Aktiiviviljelijää koskevan säännöksen keskeisenä osatekijänä on yrityksistä/toiminnoista laadittu sulkulista, joka koskee lentoasemia, vesiyhtiöitä, kiinteistöyhtiöitä, rautatieyhtiöitä sekä pysyviä urheilukenttiä tai vapaa-ajan alueita. Jäsenvaltiot voivat halutessaan soveltaa tiukempaa aktiiviviljelijän määritelmää.
Hallintoviranomainen: Jäsenvaltion nimeämä paikallinen, alueellinen tai kansallinen elin, joka vastaa maatalouden kehittämisohjelman toimittamisesta komissiolle sekä ohjelman hallinnoinnista ja täytäntöönpanosta.
Maaseudun kehittämisohjelma: Jäsenvaltion laatima ja komission hyväksymä ohjelma-asiakirja, jonka avulla suunnitellaan EU:n maaseudun kehittämispolitiikkaa alueellisella tai kansallisella tasolla ja seurataan sen täytäntöönpanoa.
Maaseuturahasto: Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Maaseuturahastosta maksetaan EU:n rahoitusosuus maaseudun kehittämisohjelmiin ja siihen viitataan yleensä YMP:n ’toisena pilarina’.
Maatalouden kirjanpidon tietoverkko (FADN): Väline, jolla arvioidaan kaupallisten maatilojen tuloja ja YMP:n vaikutuksia. Se perustuu kirjanpitotietoihin, jotka on kerätty EU:n eri jäsenvaltioista yli 80 000 maatilaa käsittävän otoksen avulla.
Maataloustukirahasto: Euroopan maatalouden tukirahasto. Maataloustukirahastosta rahoitetaan ensisijaisesti suoria tukia viljelijöille sekä toimenpiteitä, joiden avulla säännellään tai tuetaan maatalousmarkkinoita. Tukeen viitataan yleensä YMP:n ’ensimmäisenä pilarina’.
Maatila: Tekninen ja taloudellinen yksikkö, jolla on yksi hallinto ja joka harjoittaa taloudellista toimintaa maataloudessa joko ensisijaisena tai toissijaisena toimenaan Euroopan unionin talousalueella. Maatilalla voidaan tuottaa myös muita (kuin maatalouteen liittyviä) sivutuotteita ja -palveluita.
Maatilojen rakennetutkimus (FSS): Kaikkien EU:n jäsenvaltioiden suorittama tutkimus. Maatilojen rakennetutkimuksia suoritetaan yhdenmukaisesti kaikkialla EU:ssa yhteisen metodologian avulla. Tutkimusten avulla saadaan vertailukelpoista ja edustavaa alueellista tilastotietoa eri maista ja eri aikoina. Maatilojen rakennetutkimus suoritetaan joka kolmas tai neljäs vuosi otantatutkimuksena ja kymmenen vuoden välein väestölaskentana.
Maksajavirasto: Maataloustukien arvioinnista, laskennasta ja maksamisesta vastaava kansallinen tai alueellinen elin.
Nuori viljelijä: Ensimmäisen pilarin yhteydessä henkilö, joka on alle 40-vuotias hakemuksen jättämisajankohtana ja joka ryhtyy ensimmäistä kertaa tilanpidosta vastaavaksi maatalousyrittäjäksi tai on perustanut tilan hakemusta edeltävien viiden vuoden aikana, kuten asetuksen (EU) 1307/2013 50 artiklan 2 kohdassa on määritetty. Toisen pilarin yhteydessä henkilö, joka on alle 40-vuotias hakemuksen jättämisajankohtana ja joka ryhtyy ensimmäistä kertaa tilanpidosta vastaavaksi maatalousyrittäjäksi ja jolla on riittävä ammattitaito ja pätevyys, kuten asetuksen (EU) N:o 1305/2013 2 artiklan n kohdassa on määritetty2. Enintään 40-vuotiaden viljelijöiden lukumäärästä ei ole mahdollista saada tietoa, sillä Eurostatin tiedoissa ei jaotella 35–44 -vuotiaita koskevia tietoja pienempiin alaryhmiin.
Ohjelmakausi: Monivuotinen kehys EU:n toimintapolitiikkojen, kuten maaseudun kehittämispolitiikan, suunnittelua ja täytäntöönpanoa varten. Nyt toimitettu tarkastus kohdistui kausiin 2007–2013 ja 2014–2020.
Pilari: YMP koostuu kahdesta rahastosta, joihin viitataan myös ’pilareina’: ’Ensimmäisellä pilarilla’ viitataan maataloustukirahastoon, josta maksetaan suoria tukia viljelijöille. ’Toisella pilarilla’ viitataan puolestaan maaseuturahastoon, josta rahoitetaan maaseudun kehittämisohjelmia.
SMART-tavoitteet: Tarkat, mitattavat, saavutettavat, relevantit ja aikasidonnaiset tavoitteet (Specific, measurable, achievable, relevant and timed objectives)3.
Suora tuki: Suorien tukien tarkoituksena on varmistaa viljelijöille turvaverkko. Tuet myönnetään pääasiassa tuotannosta irrotetun perustulotuen muodossa. Niiden avulla tasataan viljelijöiden markkinoille suorittamaan myyntiin perustuvia tuloja, joihin kohdistuu heilahteluja. Suorat tuet maksetaan Euroopan maatalouden tukirahastosta, johon viitataan yleensä YMP:n ’ensimmäisenä pilarina’.
Toimintalogiikka: Toimintalogiikan avulla määritetään tukitoimenpiteellä käsiteltävien sosioekonomisten tarpeiden sekä tukitoimenpiteen tavoitteiden, panosten, prosessien, tuotosten, tulosten ja vaikutusten välinen suhde.
Tukioikeudet: Tukioikeudet otettiin käyttöön vuoden 2003 YMP-uudistuksen yhteydessä tilatukijärjestelmän täytäntöönpanoa varten. Tukioikeudet jaettiin viljelijöille (alueellisella tai yksittäisten viljelijöiden tasolla poimittujen) aiempien tietojen perusteella. Vuoden 2003 uudistuksen jälkeen tilatukeen olivat oikeutettuja viljelijät, jotka aktivoivat tukioikeudet, jotka heillä oli vastaavaa tukikelpoista maatalousmaan hehtaarimäärää kohti. Nämä tukioikeudet korvattiin vuoden 2013 uudistuksessa perustukijärjestelmän yhteydessä uudelleen määritetyillä tukioikeuksilla. Jotkin jäsenvaltiot voivat tiettyjen ehtojen täyttyessä poikkeuksellisesti säilyttää olemassa olevat tukioikeudet.
Tulos: Ohjelman välittömät vaikutukset suoraan kohderyhmään tai tuensaajiin.
Tuotos: Ohjelman suoritteet.
Vaikutus: Yhteiskunnnassa tapahtuneet pitkän aikavälin muutokset, jotka on ainakin osittain saatu aikaan EU:n toiminnalla.
Yhteinen hallinnointi: EU:n talousarvion toteuttamistapa, jonka yhteydessä täytäntöönpanotehtävät on siirretty jäsenvaltioille4 ja lopullinen vastuu pysyy komissiolla (valvontatehtävät).
Yhteinen seuranta- ja arviointikehys EU: n laajuiset maaseudun kehittämisen seuranta- ja arviointisäännöt ohjelmakaudella 2007–2013. Kehys kattaa ohjelmakaudella 2014–2020 molemmat YMP:n pilarit (maaseuturahasto ja maataloustukirahasto).
YMP (yhteinen maatalouspolitiikka): Euroopan unionin hyväksymät säädökset ja käytännöt, joilla on tarkoitus muodostaa yhteinen ja yhtenäinen maatalouspolitiikka. Toimenpiteet käynnistettiin alun perin vuonna 1962. Maatalouspolitiikkaa on sittemmin mukautettu ja kehitetty ja siihen on kohdistettu lukuisia uudistuksia.
Loppuviitteet
Sanasto
1 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 608).
2 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487).
3 Asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, 30 artiklan 3 kohta.
4 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1), 59 artikla.
Johdanto
5 Kroatia ei ollut mukana tilastoissa ennen vuotta 2013.
6 Eurostat antaa tietoa seuraavista ikäryhmistä: alle 35-vuotiaat, 35–44 -vuotiaat, 45–54 -vuotiaat, 55–64 -vuotiaat ja yli 65-vuotiaat.
7 Kaikki jäsenvaltiot suorittavat tutkimuksen maatilojen rakenteesta kolmen vuoden välein. Tutkimuksessa sovelletaan yhtenäistä menetelmää, joten sen avulla saadaan eri jäsenvaltioista vertailukelpoista ja edustavaa tilastollista tietoa eri aikoina. Enintään 40-vuotiaiden viljelijöiden lukumäärästä ei ole mahdollista saada tietoa, sillä Eurostatin tiedoissa ei jaotella 35–44 -vuotiaita koskevia tietoja pienempiin alaryhmiin.
8 Euroopan parlamentin päätöslauselma 5. kesäkuuta 2008 nuorten viljelijöiden tulevaisuudesta meneillään olevan yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen puitteissa (2007/2194(INI)).
9 Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. kesäkuuta 2011 yhteisestä maatalouspolitiikasta vuoteen 2020: Ruoka, luonnonvarat ja alueiden käyttö – miten hallita tulevat haasteet? (2011/2051(INI)).
10 Eurooppa-neuvosto, Presidency conclusions on strengthening of EU policies for young farmers, maatalous- ja kalastusneuvoston kokous, Bryssel, 15. joulukuuta 2014.
11 Euroopan komissio, "Nuoret viljelijät ja YMP", Luxemburg, Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2015.
12 Komission jäsenen Phil Hoganin puhe sukupolvenvaihdosta käsitelleessä eurooppalaisen maaseudun kehittämisverkoston ja Euroopan nuorten viljelijöiden yhdistyksen yhteisessä seminaarissa, Bryssel, 25. tammikuuta 2017.
13 Council Directive 81/528/EEC of 30 June 1981 amending Directive 72/159/EEC on the modernization of farms (EYVL L 197, 20.7.1981, s. 41). Direktiivillä otettiin käyttöön mm. nuoriin, alle 40-vuotiaisiin viljelijöihin kohdistettavia erityistoimenpiteitä.
14 Neuvoston asetus (EY) N:o 1257/1999, annettu 17 päivänä toukokuuta 1999, Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta, (EYVL L 160, 26.6.1999, s. 80).
15 Ks. asetus (EU) N:o 1307/2013, erityisesti johdanto-osan 47 kappale. "Suorien tukien myöntämisessä ja kohdistamisessa olisi otettava huomioon, että uuden taloudellisen toiminnan perustaminen ja kehittäminen maatalousalalla on nuorille viljelijöille taloudellisesti haastavaa. Tällainen kehitys on olennaisen tärkeää unionin maatalousalan kilpailukyvyn kannalta".
Tarkastuksen laajuus ja tarkastustapa
16 Ks. Euroopan parlamentti, "Mietintö viljelysmaiden keskittymistä koskevasta tilanteesta EU:ssa" (2016/2141(INI)): vuoden 2010 luvut osoittavat, että 27 jäsenvaltion unionissa vain noin 3 prosenttia tiloista piti hallussaan 50:tä prosenttia maatalousmaasta, ja parlamentti "katsoo, että unionin politiikka ja tuet edistävät keskittymistä, koska […] suorat tuet päätyvät yksipuolisesti suurtiloille ja näiden varojen käyttö nostaa osaltaan maan hintoja".
17 Komission tilaama tutkimus (ECORYS, LEI-Wageningen UR, Aequator Groen & Ruimte): "Young farmers’ needs", syyskuu 2015. Tutkimus suoritettiin vuosina 2014 ja 2015 ja sen yhteydessä haastateltiin keskimäärin 78:ää viljelijää kussakin EU-jäsenvaltiossa. Kyselytutkimusten tuloksia ja nuorten viljelijöiden tarpeita käsiteltiin focus group -ryhmäkeskusteluissa eri jäsenvaltioissa.
18 Ks. Euroopan parlamentti, "Study on possible effects on EU Land markets of new direct payments" (tutkimus uusien suorien tukien mahdollisista vaikutuksista EU:n maamarkkinoihin), 2013: tutkimuksen mukaan maan myynti- ja vuokrahinnat ovat nousseet voimakkaasti uusissa jäsenvaltioissa yhtenäisten pinta-alatukien kasvun myötä maiden liityttyä EU:hun vuonna 2004. Tutkimuksessa todetaan, että suorien tukien ja maanhintojen välillä on erittäin vahva korrelaatio ja että tilatukien pääomittaminen on huomattavaa EU-15 -jäsenvaltioissa. Ks. myös maatalousekonomiasta vastaava Italian kansallinen instituutti, "Young people and generational renewal in Italian agriculture", 2013.
19 Komission tilaama tutkimus (ECORYS, LEI-Wageningen UR, Aequator Groen & Ruimte): "Young farmers’ needs", syyskuu 2015.
20 Ks. Ranskan osalta maan ylimmän tarkastuselimen vuosikertomus (2007).
Ks. Italian osalta maatalousekonomiasta vastaava Italian kansallinen instituutti, "Young people and generational renewal in Italian agriculture", 2013.
Ks. Espanjan osalta tämän kertomuksen kohta 68.
21 Komission tilaama tutkimus (ECORYS, LEI-Wageningen UR, Aequator Groen & Ruimte): "Young farmers’ needs", syyskuu 2015.
22 Eurostat – Tutkimus maatilojen rakenteesta 2007–2013.
Huomautukset
23 Asetus (EU) N:o 1307/2013, johdanto-osan 47 kappale: "Suorien tukien myöntämisessä ja kohdistamisessa olisi otettava huomioon, että uuden taloudellisen toiminnan perustaminen ja kehittäminen maatalousalalla on nuorille viljelijöille taloudellisesti haastavaa."
24 SEC(2011) 1153 final/2, 20.10.2011, "Impact Assessment Common Agricultural Policy towards 2020", liite 3.
25 Tilan nettoarvonlisäys on maatalouden kirjanpidon tietoverkon tuloindikaattori. Indikaattorilla mitataan rahamäärää, joka on käytettävissä maatilan kaikkien kiinteiden tuotannontekijöiden hankintaan (maa-ala, työvoima ja pääoma).
26 Euroopan komissio, Agricultural Policy Perspective Brief, N°5 "Overview of CAP Reform 2014–2020", joulukuu 2013.
27 Lähde: Emilia-Romagnaa koskevan, ohjelmakauden 2007–2013 maaseudun kehittämisohjelman jälkiarviointi, ks. myös kohta 75.
28 Kummastakin toimenpiteestä tukea saavien viljelijöiden kohdalla vuotuisen bruttoarvonlisäyksen kasvun arvioinnissa otettiin huomioon ainoastaan aloitustuen osuus.
29 Jäsenvaltiot käyttivät keskimäärin 1,33 prosenttia vuoden 2015 suoriin tukiin tarkoitetuista määrärahoistaan tähän nuoria viljelijöitä koskevaan lisämaksuun. Tämä tarkoittaa arvioituja rahoitustarpeita, ei tosiasiallisia menoja.
30 Asetus (EU) N:o 1307/2013, 50 atiklan 6 ja 8 kohta. Jäsenvaltiot voivat asetuksen (EU) N:o 1307/2013 50 artiklan 10 kohdan mukaisesti valita vaihtoehtoisesti vuotuisen kertamaksun riippumatta tilan koosta (ainoastaan Luxemburg valitsi tämän vaihtoehdon).
31 Belgia, Bulgaria, Irlanti, Espanja, Ranska, Kroatia, Luxemburg, Itävalta, Portugali, Slovakia ja Yhdistynyt kuningaskunta (Pohjois-Irlanti).
32 Viro, Kypros, Liettua ja Suomi päättivät rajata tuen kaudella 2016–2020 ainoastaan oikeushenkilöille, jotka ovat yksinomaan nuorten viljelijöiden hallinnassa. Latvia päätti vastaavasta rajauksesta kaudelle 2017–2020.
33 Ks. katsaus liitteessä V.
34 Renta de referencia: Espanjassa muihin kuin maatalousalan bruttopalkkoihin sovellettava indikaattori. Indikaattorin perustana on Espanjan kansallinen laki nro 19/1995. Vuonna 2016 sen arvo oli 28 397 euroa.
35 Asetuksen (EU) N:o 1307/2013 9 artiklan määritelmän mukaisesti. Ks. sanastossa oleva määritelmä.
36 Tämä on yksinkertaisin ja yleisin yritystyyppi Italian maataloudessa. Se on määritetty Italian siviililain 2251–2290 pykälässä.
37 Tieto perustuu jäsenvaltioiden komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle toimittamiin osittaisiin tietoihin. Kroatiaa, Ranskaa, Italiaa, Romaniaa, Maltaa ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevat tiedot puuttuivat tai olivat puutteellisia vielä vuoden 2017 helmikuun lopussa.
38 Maatalouden kirjanpidon tietoverkon mukaan tilojen keskimääräinen nettoarvonlisäys oli 27 EU-jäsenvaltiossa vuonna 2012 noin 30 000 euroa. Tilojen nettoarvonlisäys vuosityöyksikköä kohti oli puolestaan noin 19 000 euroa.
39 Istituto Nazionale di Economia Agraria, "I giovani e il ricambio generazionale nell’agricoltura italiana", 2013, s. 45. Arvo perustuu maatalouden kirjanpidon tietoverkon yhteydessä suoritettuun kyselytutkimukseen eikä se välttämättä ole tilastollisesti edustava alle 40-vuotiaiden italialaisten viljelijöiden perusjoukon osalta.
40 Maaseutualueet, joilla on yleisiä kehitysongelmia, muodostavat alueen epäsuotuisimmat seudut, joilla vaikea topografia ja infrastruktuurien niukkuus rajoittavat tuotantotoimintoja. Näillä alueilla on tyypillisesti huomattavasti alhaisempi BKT kuin muilla alueilla.
41 Salaire minimum interprofessionnel de croissance (SMIC), ilman sosiaaliturvamaksuja. Laskelman suorittaa Ranskan tilastotoimisto ja se vastaa 1 480 euron bruttokuukausituloa (1.1.2017), joka perustuu 151,67 tunnin kuukausittaiseen työtuntimäärään.
42 Renta de referencia: Espanjassa muihin kuin maatalousalan bruttopalkkoihin sovellettava indikaattori. Indikaattorin perustana on Espanjan kansallinen laki nro 19/1995. Vuonna 2016 sen arvo oli 28 397 euroa.
43 Ks. erityiskertomukset nro 8/2012, nro 1/2013, nro 6/2013, nro 12/2013 ja nro 25/2015 (http://eca.europa.eu).
44 Maatalouden kirjanpidon tietoverkko perustettiin seuraamaan kaupallisten maatilojen tuloja. Se voi tuottaa hyödyllisiä tietoja maatilojen taloudellisen toiminnan tuloksellisuudesta maatalousaloittain ja kokoluokittain. Tietoverkko ei kuitenkaan ole rakenteeltaan edustava erityisryhmien, kuten YMP:n edunsaajien tai nuorten viljelijöiden osalta. Näin ollen saatavillla ei ole riittävän edustavaa tietoa nuorten viljelijöiden tuloista tai tiettyjen EU:n tukitoimenpiteiden, kuten nuorten viljelijöiden aloitustuen vaikutuksista. Ks. tarkemmin erityiskertomus nro 1/2016, kohdat 48–50 (http://eca.europa.eu).
45 Ranska toimitti jälkiarviointiraporttinsa maaliskuun 2017 lopussa, kun tilintarkastustuomioistuimen tarkastus oli jo saatu päätökseen.
46 Syyskuussa 2015 julkaistun komission tilaaman tutkimuksen "Young farmers’ needs in Spain" (ECORYS, LEI-Wageningen UR, Aequator Groen & Ruimte) mukaan Espanjassa 56 prosenttia nuorista viljelijöistä piti lainojen saatavuutta ongelmallisena, kun vastaava luku 28 EU:n jäsenvaltion nuorten viljelijöiden keskuudessa oli 33 prosenttia.
47 Arvio perustuu 15–44 -vuotiaiden ikäryhmään kuuluvien viljelijöiden keskimääräiseen lukumäärään kaudella 2007–2013.
Komission vastaus
1 Kirjeet Tanskalle (Ares(2015)162942, 15.1.2015), Hollannille (Ares(2015)1173220, 17.3.2015) ja Virolle (Ares(2016)6004433, 19.10.2016). Kirjeet on toimitettu CircaBC:n kautta ajoissa jäsenvaltioiden viranomaisten järjestämää kuulemista varten.
2 siantuntijatyöpaja "Payment for Young Farmers – exchange of Member States’ experiences of implementation and control", 23. syyskuuta 2015 (asiakirja jäsenvaltioiden saatavilla CircaBC:ssä).
Tapahtuma | Päivämäärä |
---|---|
Tarkastuksen suunnittelumuistio hyväksytty/ Tarkastus alkoi | 16.3.2016 |
Kertomusluonnos lähetetty komissioon (tai muulle tarkastuskohteelle) | 30.3.2017 |
Lopullinen kertomus hyväksytty kuulemismenettelyn jälkeen | 31.5.2017 |
Komission (tai muun tarkastuskohteen) viralliset vastaukset saatu kaikilla kielillä | 28.6.2017 |
Tarkastustiimi
Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksissa käsitellään eri talousarvioaloilla tai hallinnon aloilla toimitettujen tuloksellisuuden ja säännönmukaisuuden tarkastusten tuloksia. Tilintarkastustuomioistuin valitsee ja suunnittelee nämä tarkastustehtävät siten, että niillä saadaan aikaan mahdollisimman suuri vaikutus. Se ottaa valinta- ja suunnitteluvaiheessa huomioon tuloksellisuuteen tai säännönmukaisuuteen kohdistuvat riskit, asianomaisten tulojen tai menojen määrän, tulevat kehityssuunnat sekä poliittiset näkökohdat ja yleisen edun.
Tämän kertomuksen antoi I tarkastusjaosto, jonka puheenjohtaja on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Phil Wynn Owen. Jaoston erikoisalana on luonnonvarojen kestävä käyttö. Tarkastus toimitettiin tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Janusz Wojciechowskin johdolla, ja siihen osallistuivat kabinettipäällikkö Kinga Wiśniewska-Danek, kabinettiavustaja Katarzyna Radecka-Moroz, toimialapäälikkö Helder Faria Viegas, tehtävävastaava Lorenzo Pirelli ja apulaistehtävävastaava Malgorzata Frydel. Tarkastustiimiin kuuluivat Antonio Caruda Ruiz, Anzela Poliulianaite, Carlos Sanchez Rivero, Frédéric Soblet, Matteo Tartaggia ja Diana Voinea. Assistentteina toimivat Frederique Hussenet, Monika Schmidt ja Terje Teppan-Niesen.

Yhteystiedot
EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG
Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu).
Nuorille viljelijöille tarkoitettu EU:n tuki olisi kohdennettava paremmin, jotta se edistäisi vaikuttavalla tavalla sukupolvenvaihdoksia
(annettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan nojalla)
Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2017
978-92-872-7762-6 | 1977-5792 | 10.2865/705989 | QJ-AB-17-010-FI-N | |
HTML | 978-92-872-7795-4 | 1977-5792 | 10.2865/269402 | QJ-AB-17-010-FI-Q |
© Euroopan unioni, 2017
Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan.
MISTÄ EU:N JULKAISUJA SAA?
Maksuttomat julkaisut:
- yksi kappale:
- EU Bookshopista (http://bookshop.europa.eu)
- enemmän kuin yksi kappale tai julisteet/kartat:
- Euroopan unionin edustustoista (http://ec.europa.eu/represent_fi.htm),
- muissa kuin EU-maissa sijaitsevista lähetystöistä (http://eeas.europa.eu/delegations/index_fi.htm),
- ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun (http://europa.eu/europedirect/index_fi.htm)
- tai soittamalla 00 800 6 7 8 9 10 11 (maksuton numero koko EU:n alueella) (*).
Maksulliset julkaisut:
- EU Bookshopista (http://bookshop.europa.eu)