Pk yritysten rahoitusväline toiminnassaan: vaikuttava ja innovatiivinen ohjelma, jolla on myös haasteita

Tiivistelmä

I

Pienille ja keskisuurille yrityksille kohdennettu EU:n väline (jäljempänä ’pk‑väline’) perustettiin tutkimuksen puiteohjelmassa ”Horisontti 2020”. Pk‑välineen tehtävänä on tukea innovointia pienissä ja keskisuurissa yrityksissä (jäljempänä ’pk‑yritykset’). Välineen tavoitteena on kehittää ja hyödyntää pk‑yritysten potentiaalia pienentämällä alkuvaiheen suuririskisten hankkeiden rahoitusvajetta ja lisäämällä tutkimustulosten kaupallistamista yksityisellä sektorilla. Se on suunnattu sellaisille EU:ssa ja 16 assosioituneessa maassa toimiville innovatiivisille pk‑yrityksille, joilla on vahva halu kehittyä, kasvaa ja kansainvälistyä. Väline kattaa kaiken tyyppisen innovaation.

II

Pk‑välineen kokonaismäärärahat vuosiksi 2014–2020 ovat 3 miljardia euroa. Välineestä myönnetään avustuksia erittäin lupaaville yrityksille joko toteutettavuustutkimuksen tekemistä varten (enintään 50 000 euroa, ensimmäinen vaihe) tai tutkimus- ja kehitystoimintaa ja markkinatestausta varten (enintään 2,5 miljoonaa euroa, toinen vaihe). Apua voidaan antaa myös tarjoamalla valmennusta, mentorointia ja muita liiketoiminnan vauhdittamispalveluja (kolmas vaihe).

III

Tilintarkastustuomioistuin arvioi tässä tarkastuksessa, tukeeko pk‑väline pk‑yritysten innovointia. Tarkastajat selvittivät seuraavia kysymyksiä: Kohdistuiko pk‑välineen toiminta oikean tyyppisiin pk‑yrityksiin? Oliko pk‑välineen maantieteellinen kattavuus laaja? Olivatko sen valintamenettely ja komission tuki vaikuttavia? Oliko pk‑välineeseen kohdistuva komission seuranta riittävää niin, että välineeseen voitiin tehdä parannuksia? Tilintarkastustuomioistuin odottaa, että tarkastuksen tuloksena esitetyt huomautukset ja suositukset tarjoavat hyödyllistä materiaalia keskusteluihin siitä, millaiseksi pk‑välinettä seuraava väline muotoillaan ja miten sitä hallinnoidaan vuodesta 2020 eteenpäin.

IV

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että pk‑välineen tuki pk‑yritysten innovaatiohankkeiden kehittämiselle oli vaikuttavaa ja että EU:n tuen myötä saatava EU‑brändi auttoi yrityksiä houkuttelemaan uusia investointeja.

V

Pk‑välineen päämäärät ja tavoitteet olivat kuitenkin laajoja, ja välineeseen tehtiin sen täytäntöönpanon aikana muutoksia. Nämä seikat ovat herättäneet sidosryhmissä jonkin verran epävarmuutta. Tilintarkastustuomioistuimen havaintojen mukaan on olemassa riski, että pk‑välineellä rahoitetaan joitakin pk‑yrityksiä, jotka olisivat voineet saada rahoituksensa markkinoilta.

VI

Osallistuminen pk‑välineeseen vaihtelee huomattavasti maittain. Tämä johtuu osittain ulkoisista tekijöistä, mutta myös siitä, että kansallisten yhteyspisteiden tarjoaman tuen taso on vaihdellut ja komission markkinointi- ja viestintätoimet ovat olleet rajoitettuja.

VII

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että arviointi- ja valintamenettelyjä oli parannettu pk‑välineen elinkaaren aikana. Hanke-ehdotusten suullinen esittely valintalautakunnalle oli erityisen hyödyllinen lisä menettelyissä, joilla pyrittiin löytämään parhaat ehdotukset. Palautteenanto arviointivaiheiden välillä ei kuitenkaan ole kaksisuuntaista. Lisäksi jotkin tietotekniset välineet eivät sovi tarkoitukseensa, ja tämä heikentää prosessia, joka jo nyt on paineen alainen.

VIII

Se, että hylättyjä ehdotuksia jätetään uudelleen, vie suuren (ja alati suurentuvan) määrän hallinto- ja arviointiresursseja tuomatta lainkaan lisäarvoa. Sen lisäksi, että tämä seikka lisää hallinnollisia kustannuksia, se myös alentaa onnistumisastetta ja vähentää sen seurauksena halua osallistua pk‑välineeseen.

IX

Pk‑välineen tuki ensimmäisessä vaiheessa on vaikuttavaa, mikä johtuu vaiheen yksinkertaisesta ja nopeasta valintaprosessista, EU‑brändistä ja siitä, että vaihe tarjoaa pääsyn liiketoiminnan vauhdittamispalveluihin. Ensimmäinen vaihe aiheuttaa kuitenkin suhteettoman suuria hallinnollisia kustannuksia komissiolle, ja sen merkitys on vähäisempi maissa, joissa vastaavia ohjelmia on jo olemassa.

X

Pk‑välineen toinen vaihe, jonka tarjoaman tuen määrä on suurempi ja jonka tavoitteena on innovaatioiden saattaminen markkinoille, tuottaa samat myönteiset tulokset kuin ensimmäinen vaihe. Lisäksi toinen vaihe auttaa pk‑yrityksiä keräämään uusia investointeja.

XI

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin, että suurin osa edunsaajista tarvitsee edelleen lisärahoitusta innovointipyrkimyksiensä tukemiseksi ja hankkeidensa saattamiseksi markkinoille. Komissio on tehnyt vain vähän sen hyväksi, että pk‑yritysten rahoitustarpeet ja EU:n tukemat rahoitusvälineet kohtaisivat, ja komission tietämys edunsaajien rahoitustarpeista on rajallinen.

XII

Valmennuspalvelut ja yritystoiminnan vauhdittamispalvelut voisivat vahvistaa pk‑välineen vaikutuksia, mutta koska palvelut on otettu käyttöön myöhässä, vain pieni osa pk‑yrityksistä käyttää niitä. Niitä ei myöskään ole räätälöity riittävästi edunsaajien tarpeisiin.

XIII

Seuranta, joka koskee yritysten keräämiä investointeja ja yritysten kehitystä, on kustannustehokasta, mutta sen yhteydessä ei arvioida pk‑välineen todellisia vaikutuksia. Vaikka edunsaajat ovat saamiensa avustusten lisäksi onnistuneet keräämään myös investointeja, osallistujamaiden välillä on epätasapainoa, sillä Pohjois- ja Länsi-Euroopassa toimivat pk‑yritykset ovat hankkineet enemmän yksityistä rahoitusta kuin Etelä- ja Itä-Euroopassa toimivat.

XIV

Tilintarkastustuomioistuin suosittaa kertomuksessaan, että komissio

• parantaa pk‑välineen markkinointi- ja viestintästrategiaa
• lisää tukeaan pk‑yritysten kansallisille yhteyspisteille ja Yritys-Eurooppa-verkostolle ja hienosäätää välineen valintamenettelyä, jotta resurssit tulisivat hyödynnetyiksi paremmin ja rahoitus kohdistettaisiin parhaille ehdotuksille
• rajoittaa sitä, kuinka monta kertaa ehdotus voidaan jättää uudelleen, ja julkaisee hanke-ehdotuskohtaisen onnistumisasteen
• ehdottaa jäsenvaltioille, että komissio hallinnoisi ensimmäisen vaiheen kaltaisia järjestelmiä
• jatkaa tähän mennessä saatujen tulosten pohjalta seuraavalla ohjelmakaudella sellaisen ohjelman toteuttamista, joka on samanlainen kuin pk‑välineen toinen vaihe
• vahvistaa liiketoiminnan vauhdittamispalveluja osoittamalla niille asianmukaiset resurssit sekä
• etsii ja edistää synergioita pk‑välineen ja EU:n tukemien rahoitusvälineiden välillä.

Johdanto

Pk-yritysten ja innovoinnin merkitys EU:n taloudelle

01

Pk‑yrityksiä koskevassa Euroopan komission vuosikertomuksessa 2017/2018 todetaan, että 99 prosenttia rahoitusalan ulkopuolisista yrityksistä EU:ssa on pk‑yrityksiä. Niiden osuus kokonaistyöllisyydestä on 66 prosenttia ja EU:n rahoitusalan ulkopuolisten yritysten arvonlisäyksestä 57 prosenttia.

02

Sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat korostaneet, että on tärkeää tukea innovointia (erityisesti läpimurtoinnovointia) sekä start-up-yritysten ja pk‑yritysten kasvua. Nämä toimielimet ovat todenneet, että innovatiivisten pk‑yritysten ja start-up-yritysten tukeminen on olennaisen tärkeää, jotta Euroopan kasvupotentiaali ja valmiudet sosioekonomiseen muutokseen voidaan maksimoida¹. Akateemisissa tutkimuksissa²,³ on osoitettu, että yrittäjyydellä, pk‑yritysten toiminnalla, talouskasvulla ja työpaikkojen syntymisellä on yhteys.

03

Eurooppa 2020 ‑strategiassa⁴ korostetaan innovoinnin merkitystä kasvun ja työllisyyden edistäjänä EU:ssa. Innovaatiounioni⁵ on yksi strategian seitsemästä lippulaivahankkeesta. Sen tavoitteena on luoda innovaatiomyönteinen ympäristö, jossa hyvät ideat on helpompi muuntaa tuotteiksi ja palveluiksi. Tämän myötä syntyy talouskasvua ja työpaikkoja.

Horisontti 2020 -puiteohjelmassa enemmän huomiota pk-yrityksiin ja innovointiin

04

Horisontti 2020 on EU:n kahdeksas tutkimuksen puiteohjelma. Sen määrärahat ovat 76,4 miljardia euroa vuosiksi 2014–2020, ja se on maailman suurin julkinen tutkimus- ja innovointiohjelma⁶.

05

Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa on korostettu innovointia enemmän kuin missään puiteohjelmassa sitä ennen. Rahoitusta testaukseen, prototyyppien kehittämiseen ja yrityslähtöiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan on lisätty ja innovatiivista yrittäjyyttä edistetty. Horisontti 2020 ‑puiteohjelman tavoite varojen kohdistamisesta pk‑yrityksille on sekin kunnianhimoisempi kuin missään aiemmassa puiteohjelmassa: pk‑yritysten olisi saatava vähintään 20 prosenttia niistä 9 miljardista eurosta, jotka muodostavat kokonaismäärärahat pilareissa ”Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa” ja ”Yhteiskunnalliset haasteet”.

06

Pk‑välineelle on varattu 3 miljardin euron määrärahat, jotka vastaavat 33:a prosenttia koko Horisontti 2020 ‑puiteohjelman pk‑yritystavoitteesta⁷.

Mikä on pk-väline?

07

Pk‑väline perustettiin tutkimuksen puiteohjelmassa ”Horisontti 2020”. Sen tehtävänä on tukea innovointia pk‑yrityksissä. Pk‑välineestä myönnetään avustuksia erittäin lupaaville yrityksille. Tuen avulla yritykset voivat tehdä toteutettavuustutkimuksen (ensimmäinen vaihe) sekä harjoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa ja toteuttaa markkinatestauksen (toinen vaihe). Apua voidaan antaa myös tarjoamalla valmennusta, mentorointia tai muita liiketoiminnan vauhdittamispalveluja (kolmas vaihe). Pk‑väline on pk‑yritysten käytettävissä jäsenvaltioissa ja assosiaatiosopimuksen allekirjoittaneissa maissa (assosioituneissa maissa)⁸, ja välineen tavoitteena on auttaa yrityksiä laajentamaan toimintaansa ja kansainvälistymään.

08

Pk‑väline on uudentyyppinen väline, sillä pk‑yritykset voivat osallistua välineeseen yksittäisinä edunsaajina olematta välttämättä osa konsortiota, kuten tutkimuksen puiteohjelmissa yleensä edellytetään. Se pyrkii saamaan mukaan hankkeita, jotka ovat saavuttaneet vähintään teknologisen valmiuden tason 6.

09

Pk‑välineen tavoitteena on kehittää ja hyödyntää pk‑yritysten potentiaalia pienentämällä alkuvaiheen suuririskisten tutkimus- ja innovaatiotoimien rahoitusvajetta ja lisäämällä tutkimustulosten kaupallistamista yksityisellä sektorilla. Se on suunnattu pk‑yrityksille, joilla on voimakas halu kasvaa ja kansainvälistyä, ja sitä tarjotaan kaiken tyyppisille innovaatioille, joiden kaikilla toiminnoilla on selvää eurooppalaista lisäarvoa.

10

Pk‑välineeseen liittyvän toimintapolitiikan kehittämisestä vastaa Euroopan komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto, kun taas täytäntöönpanosta vastaa pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaava toimeenpanovirasto (EASME).

11

Pk‑väline koostuu kolmesta vaiheesta (ks. kaavio 1):

• Ensimmäinen vaihe (liikeidean teknisen ja kaupallisen toteutettavuuden selvittäminen): Tässä vaiheessa tutkitaan, onko uusilla ideoilla tieteellistä tai teknistä toteutettavuutta ja kaupallista potentiaalia. Avustuksen suuruus on 50 000 euroa, ja EU:n yhteisrahoitusosuus on 70 prosenttia.
• Toinen vaihe (kehittäminen ja demonstrointi): Tässä vaiheessa innovaatiota kehitetään seuraavia tarkoituksia varten: demonstrointi, suorituskyvyn todentaminen, testaus, pilottituotantolinjojen kehittäminen, validointi markkinoille saattamista varten ja muut toimet, joilla pyritään saattamaan innovointi valmiiksi investointeja ja markkinoita varten. Avustuksena voidaan myöntää enintään 2,5 miljoonaa euroa, ja EU:n yhteisrahoitusosuus on 70 prosenttia.
• Kolmas vaihe (EU:n lisätuki markkinoille saattamisessa): Tässä vaiheessa annetaan tukea, koulutusta ja valmennusta ja autetaan riskirahoituksen saamisessa. Tämä vaihe koostuu joukosta palveluja, joita edunsaajille tarjotaan ensimmäisessä ja toisessa vaiheessa. Tässä vaiheessa ei myönnetä lisäavustuksia.

12

Vaikka eri vaiheet on numeroitu, pk‑väline ei koostu peräkkäisistä osista. Niinpä ei ole tarpeen saada loppuun ensimmäistä vaihetta voidakseen osallistua toiseen vaiheeseen. Kolmannessa vaiheessa tarjottavia palveluja voidaan tarjota milloin tahansa innovaatiohankkeen toteutuksen aikana tai jopa sen päätyttyä.

Pk-välineen lyhyt historia

13

Pk‑väline otettiin käyttöön vuonna 2014, ja sen rakenne perustui Yhdysvaltojen SBIR-ohjelmaan⁹. Ideana oli, että välineen ns. suppilorakenteessa tehtäisiin suuri määrä pieniä investointeja lupaavien innovaatiohankkeiden toteutettavuustutkimuksiin (ensimmäinen vaihe), minkä jälkeen parhaat hankkeet pääsisivät toiseen vaiheeseen ja saisivat mittavamman rahoituksen. Pk‑välineen suunnitteluvaiheessa kuitenkin poistettiin velvoite läpäistä ensimmäinen vaihe ennen toista vaihetta, joten hakijat saattoivat hakea suoraan kumpaankin.

14

Horisontti 2020 ‑puiteohjelman muiden osien tapaan pk‑väline pannaan täytäntöön työohjelmien avulla. Ohjelmat kattavat kaksi tai kolme vuotta, ja kunkin työohjelman yhteydessä välineen ominaispiirteitä voidaan muuttaa toimintapoliittisten tavoitteiden mukaan.

15

Vuosien 2014–2015 ja 2016–2017 työohjelmissa pk‑välineen määrärahat jaettiin temaattisiin aiheisiin, kuten bioteknologiaan, terveyteen ja turvallisuuteen. Ideana oli, että pk‑yritykset hakisivat sellaisiin temaattisiin aiheisiin, jotka sopisivat parhaiten niiden hankkeeseen.

16

Vuosien 2018–2020 työohjelmaan sisältyi Euroopan innovaationeuvoston pilottihanke, jossa pk‑väline yhdistettiin seuraavien ohjelmien kanssa: Avoimet FET-toimet (Future Emerging Technologies Open, FET Open), Nopeutetun innovoinnin väline (Fast Track to Innovation, FTI) ja Horisontti 2020 ‑palkinnot. Tärkeimmät pk‑välineeseen vaikuttavat muutokset Euroopan innovaationeuvoston pilottihankkeessa olivat seuraavat:

• alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa avoimessa ehdotuspyynnössä, jossa ei tarvitse hakea mihinkään tiettyyn temaattiseen aiheeseen
• pk‑yritys pitää myyntipuheen päästäkseen toiseen vaiheeseen: tämä tapahtuu henkilökohtaisessa haastattelussa, jonka toimittaa kokeneista innovaattoreista muodostettu valintalautakunta
• kaikilla edunsaajilla on käytettävissä enemmän mentorointia ja valmennusta kolmannen vaiheen aikana.

17

Komissio esitti kesäkuussa 2018 ehdotuksen asetukseksi Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman perustamisesta vuoden 2020 jälkeiselle ajalle¹⁰. Ehdotuksen mukaan Euroopan innovaationeuvosto olisi puiteohjelman kolmas pilari, jonka määrärahat olisivat 10,5 miljardia euroa. Pilari kokoaisi samaan paikkaan kaiken EU:n tuen läpimurtoinnovoinnille ja markkinoita luovalle innovoinnille. Pilari sisältäisi kaksi välinettä: läpimurtoinnovaatioita tavoitteleva Pathfinder for Advanced Research ‑väline ja innovaatioiden markkinoille saattamista koskeva Accelerator-väline. Näin ollen aiempi ensimmäinen vaihe lopetettaisiin kokonaan, kun taas aiempien toisen ja kolmannen vaiheen kanssa samanlaiset toimet sisällytettäisiin Accelerator-välineeseen¹¹.

18

Komissio muutti maaliskuussa 2019 työohjelmaa ja käynnisti Euroopan innovaationeuvoston tehostetun pilottihankkeen, joka on toiminnassa kesäkuusta 2019 vuoden 2020 loppuun. Tämä tehostettu pilottihanke edustaa siirtymistä kohti Horisontti Eurooppa ‑ohjelmassa toteutettavaksi ehdotettua Euroopan Innovaationeuvostoa (vuoden 2020 jälkeinen aika). Ohjelman osat tuodaan hankkeessa tiiviimmin yhteen ja pk‑aloitteeseen tehdään merkittäviä muutoksia. Ensimmäistä vaihetta ei enää jatkettu, ja käyttöön otettiin seuraavat välineet:

• Pathfinder-väline, joka korvaa aiemmin toteutetut avoimet ja ennakoivat FET-toimet
• Aiemman toisen vaiheen korvaava Accelerator-väline:
  • pk‑yritysten suuririskisten innovaatioiden kehittäminen ja laajentaminen
  • puuttuvan pankkikelpoisuuden käsitteen käyttöönotto¹²
  • avustuksen enimmäismäärä 2,5 miljoonaa euroa ja
  • vaihtoehtona enintään 15 miljoonan euron pääomasijoitus (sekarahoitus).

19

Euroopan innovaationeuvoston aiemmassa pilottihankkeessa pk‑välinettä kehitettiin enimmäkseen alkuperäisen rakenteensa mukaisesti, kun taas tehostetussa pilottihankkeessa tehdyillä muutoksilla pyritään helpottamaan siirtymistä kohti Horisontti Eurooppa ‑ohjelmassa toteutettavaksi ehdotettua Euroopan innovaationeuvostoa. Pk‑väline on tärkein osatekijä sekä ensimmäisessä että tehostetussa pilottihankkeessa, ja sen osuus on noin kaksi kolmasosaa hankkeiden määrärahoista.

20

Ehdotus, joka koskee Horisontti Eurooppa ‑ohjelmassa toteutettavaa Euroopan innovaationeuvostoa, on parhaillaan lainsäädäntömenettelyssä. Ehdotuksessa pidetään voimassa joitakin pk‑välineen osia. Siinä esimerkiksi keskitytään vastaisuudessakin pk‑yrityksiin ja myönnetään tukea pelkästään avustuksina. Eräitä muita vielä pohdinnassa olevia näkökohtia on kuitenkin edelleen kehiteltävä tai testattava¹³.

Tarkastuksen laajuus ja tarkastustapa

21

Tämä erityiskertomus on tuorein niistä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen julkaisuista, joissa tutkitaan innovatiivisille pk‑yrityksille annettavaa rahoitustukea¹⁴. Sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat tähdentäneet, että Euroopan kasvupotentiaalin maksimoimiseksi on tärkeää tukea innovatiivisia pk‑yrityksiä ja start-up-yrityksiä. Tilintarkastustuomioistuin odottaa, että tarkastuksen tuloksena esitetyt huomautukset ja suositukset tarjoavat hyödyllistä materiaalia, kun monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä keskustellaan siitä, millaiseksi pk‑välineen jälkeen käyttöön otettava väline muotoillaan ja miten sitä hallinnoidaan vuodesta 2020 eteenpäin.

22

Tilintarkastustuomioistuin tutki tässä tarkastuksessa, tukiko pk‑väline pk‑yritysten innovointia vaikuttavalla tavalla.

23

Tilintarkastustuomioistuin selvitti,

• oliko väline kohdistettu oikean tyyppisiin pk‑yrityksiin (eli niihin, joilla oli suuri innovaatiopotentiaali)
• oliko välineellä maantieteellistä kattavuutta ja onnistuttiinko sillä löytämään huippuosaajia
• oliko komission valintamenettely suunniteltu niin, että rahoitus kohdistettiin parhaille hankkeille
• oliko komission tuki edunsaajille vaikuttavaa
• seurasiko komissio pk‑välinettä riittävästi niin, että välineeseen voitiin tehdä parannuksia.

24

Näin ollen tilintarkastustuomioistuin keskittyi tarkastuksessaan pk‑välineen rakenteeseen, hallinnointiin ja tuotoksiin sekä välineen kehitykseen kohti Euroopan innovaationeuvostoa (mukaan lukien innovaationeuvoston pilottihanke). Tarkastuksessa tutkittiin tammikuun 2014 ja toukokuun 2019 välisenä aikana myönnettyjä avustuksia.

25

Tarkastuksessa kerättiin evidenssiä useista eri lähteistä:

• asiakirjojen tarkastus
• tietojen analyyttinen tarkastelu
• edunsaajille, huippuosaamismerkin saaneille mutta hylätyille hakijoille, etäarvioijille ja kansallisille innovointitukikeskuksille tehdyt kyselytutkimukset
• tietojenkeruukäynnit Bulgariaan, Tanskaan, Ranskaan, Romaniaan, Sloveniaan, Espanjaan ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja
• komission pääosastojen, EASMEn, Euroopan investointipankin (EIP), Euroopan investointirahaston (EIR) ja muiden sidosryhmien haastattelut.

26

Lisätietoja tilintarkastustuomioistuimen tarkastusmenetelmistä ja tarkastusevidenssin lähteistä on liitteessä I.

Huomautukset

Välineen kohdistaminen oikean tyyppisiin edunsaajiin

27

Horisontti 2020 ‑asetuksen¹⁵ mukaan pk‑väline on tarkoitettu innovatiivisille pk‑yrityksille, joilla on vahva halu kasvaa, kehittyä ja laajentua ulkomaille.

Pk-välineen tavoitteet ja kohderyhmä ovat muuttuneet välineen täytäntöönpanon aikana

28

Pk‑välineen sidosryhmät huomauttivat haastatteluissa ja tilintarkastustuomioistuimen kyselytutkimukseen antamissaan vastauksissa, että pk‑välineen kannalta olisi ollut hyödyllistä, jos välineen päämäärä ja tavoitteet olisi määritelty tarkemmin välineen käynnistysvaiheessa.

29

Myös pk‑yritysten innovointia käsittelevä neuvoa-antava asiantuntijaryhmä kiinnitti vuoden 2014 raportissaan¹⁶ huomiota pk‑välineen epämääräisyyteen erityisesti sen osalta, minkä tyyppisiin yrityksiin väline on kohdistettu. Asiantuntijaryhmä katsoi, että jos komissiolla olisi ollut enemmän resursseja ja jos suunniteltua kohderyhmää koskeva analyysi olisi ollut syvällisempi, komissio olisi voinut olla luottavaisempi sen suhteen, että väline houkuttelee oikean tyyppisiä hakijoita.

30

Perättäisten työohjelmien tavoitteet muuttuivat useita kertoja täytäntöönpanon aikana. Kahdessa ensimmäisessä työohjelmassa (2014–2015 ja 2016–2017) keskityttiin kaikkiin innovaatioihin, jotka vauhdittivat yritysten kasvua ja olivat uusia markkinoiden kannalta. Työohjelmissa, jotka koskivat Euroopan innovaationeuvoston pilottihankkeita (pilottihanke 2018–2020 ja tehostettu pilottihanke 2019–2020), painopiste siirrettiin markkinoita luovaan innovointiin. Vertailun vuoksi todettakoon, että SBIR-ohjelma on muuttunut vain vähän sen jälkeen kun se uudistettiin vuonna 2011¹⁷.

31

Pk‑välineeseen sen lyhyen toiminta-ajan kuluessa tehdyt lukuisat muutokset ovat johtaneet siihen, että keskeiset toimijat, kuten kansalliset yhteyspisteet, Yritys-Eurooppa-verkosto ja hakijat, ovat olleet epätietoisia sen suhteen, mitä olisi rahoitettava.

32

Pk‑välineen tavoittelema yritystyyppi on välineen täytäntöönpanon aikana muuttunut. Sellaisten kypsien yritysten tilalle, jotka ovat osallistuneet aiempiin puiteohjelmiin, on tullut innovatiivisia ja erityisesti nuoria yrityksiä, joilla ei ole aiempaa kokemusta puiteohjelmista. Vuonna 2018 käyttöön otettu alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa ja Euroopan innovaationeuvoston pilottihankkeen myyntipuhekäytäntö vauhdittivat kehitystä, jossa välineeseen osallistuvat pk‑yritykset olivat nuorempia (ks. kaavio 2).

33

Edunsaajien nykyinen ikäprofiili vastaa niiden yritysten ikäprofiileja, jotka erottautuivat yritysten kasvutekijöistä ja eroista työpaikkojen luomisessa laaditussa NESTAn tutkimuksessa¹⁸. Tämä viittaa siihen, että nykyisellä edunsaajien joukolla on paremmat mahdollisuudet luoda kasvua ja työpaikkoja.

34

Alhaalta ylöspäin suuntautuvalla lähestymistavalla on ratkaistu aiemmassa rakenteessa nähty ongelma, jossa oli kysymys siitä, että yritykset valitessaan aihetta tukihakemustaan varten perustivat valintansa ehdotusten onnistumisasteeseen kussakin aiheessa. Uusi lähestymistapa on myös yksinkertaistanut ehdotuspyyntöihin liittyviä hallinnollisia menettelyjä. Vaihtoehtoinen lähestymistapa voisi olla paikallaan silloin kun on tarpeen pitää erillään tietyt alueet, jotka katsotaan EU:n ensisijaisiksi tavoitteiksi.

’Puuttuvan pankkikelpoisuuden’ käsitteen myöhäinen käyttöönotto

35

Pk‑välineen tavoitteena on täyttää rahoitusaukko varhaisen vaiheen suuririskisessä tutkimuksessa ja innovoinnissa¹⁹. Perättäisissä työohjelmissa ei kuitenkaan ole täsmennetty, miten tuki kohdennetaan pk‑yrityksiin, joilla on vaikeuksia saada rahoitusta muista lähteistä. Puuttuvan pankkikelpoisuuden käsite otettiin käyttöön vasta Euroopan innovaationeuvoston tehostetun pilottihankkeen yhteydessä vuonna 2019.

36

Haastateltujen sidosryhmien mukaan on olemassa riski siitä, että pk‑väline syrjäyttää yksityiset investoinnit. Edunsaajille tehdyn kyselytutkimuksen tulokset vahvistavat tämän käsityksen. Toisessa vaiheessa olleista vastaajista 36 prosenttia uskoi, että heidän hankkeensa olisivat voineet saada rahoitusta yksityiseltä sektorilta, ja 17 prosenttia vastasi, että he olisivat voineet käyttää yritystensä omia varoja innovoinnin rahoittamiseen. Myös valintalautakuntien jäsenet vahvistivat haastatteluissaan edellä mainitun riskin (ks. kaavio 3).

37

Sidosryhmät kuitenkin korostivat EU:n avustuksen crowding-in-vaikutusta: avustus auttaa edunsaajia myöhemmässä vaiheessa keräämään lisävaroja, joita tarvitaan edunsaajien innovaatiohankkeiden edistämiseen ja laajentamiseen.

38

Hankkeen pankkikelpoisuus on monimutkainen käsite, johon liittyy useita muuttujia, kuten tarvittavan rahoituksen määrä, ajoitus ja hinta. Useimmat haastateltavat katsoivat, että käsitteen monimutkaisuuden vuoksi oli tarpeen määritellä, mitä pankkikelpoisuudella tarkoitetaan ja miten sitä olisi mitattava.

39

Ennen vuotta 2019 hankkeiden pankkikelpoisuutta ei otettu huomioon pk‑välineen valintamenettelyissä. Pk‑välineestä tosiaankin myönnettiin avustusta joillekin pk‑yrityksille, jotka olisivat voineet saada rahoituksensa markkinoilta. Puuttuvan pankkikelpoisuuden käsitteen käyttöönotto edellyttää selkeitä säännöksiä siitä, miten kyseinen tila voidaan osoittaa, erityisesti kun otetaan huomioon, että pk‑välineen EU‑brändi ja avustus itse houkuttelevat lisärahoitusta edunsaajien innovaatiohankkeiden tueksi.

Maantieteellinen kattavuus

Osallistumisasteet vaihtelevat maittain – osittain sellaisten tekijöiden vuoksi, joihin komissio ei voi vaikuttaa

40

Tärkein tekijä, joka vaikuttaa osallistumiseen ja hankkeiden onnistumiseen pk‑välineessä, on huippuosaaminen. Niinpä kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden erot innovoinnin tasossa, on odotettavissa, että tukirahat jakautuvat epätasaisesti. Samalla EU kuitenkin pyrkii varmistamaan Horisontti 2020 ‑puiteohjelman avulla, että innovaatiovetoisen talouden hyödyt ovat mahdollisimman suuria ja jakautuvat laajalti²⁰.

41

Jäljempänä olevissa kaavioissa ja kuvissa (kaavio 4 sekä kuvat 1 ja 2) esitetään maakohtaisia tilastoja jätettyjen hakemusten lukumäärästä ja saadun rahoituksen määrästä suhteessa pk‑yritysten lukumäärään, BKT:hen ja väestön määrään. Liitteessä II esitetään pk‑välineen rahoituksen jakautuminen jäsenvaltioittain absoluuttisesti ja suhteellisesti sekä hyväksyttyjen hankkeiden lukumäärä, ehdotusten lukumäärä ja onnistumisaste jäsenvaltioittain.

42

Horisontti 2020 ‑puiteohjelman täytäntöönpanon analyyseissä jäsenvaltiot on perinteisesti jaettu kahteen eri ryhmään: EU‑15 ja EU‑13²¹. Pk‑välineen osalta tämä jako ei selitä saadun rahoituksen vaihtelua (ks. kaavion 4 ensimmäinen sarake).

43

Pk‑välineen osallistumisasteeseen ja hankkeiden onnistumisasteeseen vaikuttavat monet tekijät:

1. maan innovaatioekosysteemi ja pk‑yritysten määrä
2. pk‑välinettä koskevan kansallisen strategian olemassaolo
3. työ pk‑välineen edistämiseksi ja
4. kansallisten yhteyspisteiden ja Yritys-Eurooppa-verkoston antama tuki.

44

Joihinkin näistä tekijöistä komissio ei voi vaikuttaa, mutta joihinkin se voi vaikuttaa, esimerkiksi pk‑välineen markkinointiin ja edistämiseen ja kansallisten yhteyspisteiden tarjoamaan tukeen.

45

Maiden väliset onnistumisasteiden erot selittyvät osittain innovaatiotasojen vaihtelulla. Kaaviosta 5 käy ilmi vahva korrelaatio pk‑välineen onnistumisasteiden ja Euroopan innovaatioiden tulostaulun innovaatiotoiminnan kokoomaindeksin välillä²².

46

Yhteistä niille pk‑välineeseen osallistuville maille, joiden osallistumis- ja onnistumisaste on korkea, on se, että niillä on aktiivinen kansallinen innovointitukikeskus, joka toimii välittäjänä innovatiivisten pk‑yritysten suuntaan. Sitä vastoin niissä kolmessa jäsenvaltiossa, joiden osallistumisaste (verrattuna maan pk‑yritysten määrään) ja onnistumisaste olivat alhaisimpia, ei ollut kansallisia innovointitukikeskuksia lainkaan.

47

Kansallisille innovointitukikeskuksille tekemässään kyselytutkimuksessa tilintarkastustuomioistuin tiedusteli, oliko keskuksilla kansallisia ohjelmia pk‑yritysten tukemiseksi näiden hakiessa pk‑välineeseen. Hieman alle puolet keskuksista vahvisti, että niillä oli pk‑yrityksiä tukeva kansallinen ohjelma toiseen vaiheeseen hakemista varten, ja 35 prosenttia ilmoitti, että tällainen ohjelma oli ensimmäistä vaihetta varten (ks. kaavio 6). Haastateltavat kertoivat, että sen jälkeen kun pk‑väline oli luotu, jotkin kansalliset keskukset olivat supistaneet vastaavia ohjelmiaan ja sen sijaan valmensivat yrityksiään pk‑välineeseen.

48

Espanja on hyvä esimerkki siitä, että jäsenvaltio kansallisen strategiansa avulla tukee innovatiivisia yrityksiä, jotka saattavat täyttää kelpoisuusehdot pk‑välineeseen osallistumiselle. Espanjan viranomaiset ovat perustaneet järjestelmän pk‑välineen markkinoimiseksi, ja ne etsivät aktiivisesti erittäin innovatiivisia yrityksiä ja tukevat niitä niiden hakiessa pk‑välineeseen. Espanja on pk‑välineen suurin edunsaaja: se saa noin 20 prosenttia kokonaisbudjetista ja sillä on suurin määrä pk‑välineeseen hakevia pk‑yrityksiä. Vaikka Espanja on Euroopan innovaatioiden tulostaulun mukaan keskinkertainen innovoija, sen onnistumisaste on yksi korkeimmista. Myös Irlanti ja Tanska edistävät välinettä aktiivisesti ja antavat pk‑yrityksilleen valmennusta välineeseen osallistumisessa.

49

Niissä tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskäynnin kohteena olleissa jäsenvaltioissa, joissa osallistuminen pk‑välineeseen oli vähäistä (myönnettyjen varojen ja onnistumisasteen osalta), tietoisuus pk‑välineestä oli vähäistä. Kansallisella tasolla ei juurikaan tuettu tai edistetty välinettä eikä annettu yrityksille sitä koskevaa opastusta. Alhaiset onnistumisasteet ovat puolestaan vähentäneet muiden yritysten halukkuutta hakea pk‑välineeseen. Lisäksi se, että on ollut olemassa vaihtoehtoisia kansallisia ohjelmia, joissa onnistumisaste on ollut korkeampi, on vähentänyt pk‑välineen houkuttelevuutta yritysten sekä avustavien toimijoiden, kuten konsulttien, kannalta.

Komissiolta puuttuu kohdennettu markkinointi- ja viestintästrategia, ja tällä on vaikutusta siihen, ettei pk-välinettä tunneta

50

Pk‑väline on uusi tukimuoto puiteohjelmissa. Se on suunnattu pääasiassa yksittäisille pk‑yrityksille, joilla on erittäin innovatiivisia hankkeita. Pk‑välineen lähestymistapa on markkinalähtöinen.

51

Perinteiset Horisontti 2020 ‑hakijatyypit (yliopistot, suuryritykset ja tutkimuskeskukset) tuntevat Horisontti 2020 ‑ohjelman tarjoamat rahoitusmahdollisuudet. Näillä organisaatioilla on kokemusta sekä Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta että aiemmista puiteohjelmista, ja monissa tapauksissa niillä on hakemusten ja hankkeiden hallinnointiin erikoistunutta henkilöstöä. Pk‑välineen tavoittelemat yritykset eivät yleensä ole osallistuneet aiempiin puiteohjelmiin, ja voi olla, että julkisten varojen käyttö ei ole edes sisältynyt niiden rahoitusstrategiaan.

52

Tilintarkastustuomioistuin tutki, oliko pk‑välineen edistäminen, täytäntöönpano ja seuranta sellaista, että pk‑yritysten oli helppo käyttää sitä niin kuin neuvoston päätöksessä 2013/743/EU edellytetään. Tarkastajat selvittivät myös, missä määrin käytettiin markkinointitekniikoita, jotta oikeat yritykset saisivat tietoa tämän rahoitusmahdollisuuden olemassaolosta, ja missä määrin löydettiin ja käytettiin sellaisia asianmukaisia viestintäkanavia, joilla voitiin saada yhteys tällaisiin yrityksiin.

53

Komission ja EASMEn määrärahat, joilla käynnistettiin viestintätoimia ja järjestettiin erilaisia tapahtumia potentiaalisille pk‑välineen edunsaajille, olivat vähäisiä. Lähinnä järjestettiin Horisontti 2020 ‑tiedotuspäiviä. Pk‑yritysten innovointia käsittelevän neuvoa-antavan asiantuntijaryhmän kertomuksissa korostettiin, että pk‑välineeltä puuttuu markkinointistrategia ja että pk‑välineen oikean tyyppiset asiakkaat olisi tunnistettava ja viestintäkanavia ja ‑välineitä mukautettava sen mukaisesti. Pk‑välineen arvioinnissa²³ tätä seikkaa pidettiin mahdollisena selityksenä sille, että välinettä käytettiin vaihtelevassa määrässä EU28-maissa. Arvioinnissa korostettiin tarvetta tarkastella uudelleen viestintä- ja markkinointistrategiaa.

54

Lisäksi vaikka komissio on pyrkinyt tavoittamaan mahdollisia edunsaajia, sillä ei ole ollut jäsenneltyä markkinointi- ja viestintästrategiaa. Komission lähestymistapa, jolla se on pyrkinyt lisäämään innovatiivisten pk‑yritysten tietoisuutta pk‑välineen tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista, ei ole ollut riittävän kohdennettu.

55

Komissio tukeutuu pk‑välineen täytäntöönpanon yhdenmukaistamisessa vahvasti pk‑välineen edistämistyöhön, jota kansalliset yhteyspisteet ja Yritys-Eurooppa-verkosto tekevät kansallisella tasolla. Komissio katsoo, että kansalliset yhteyspisteet ovat tärkein rakenne käytännön tietojen ja avun antamiseksi mahdollisille osallistujille. Koska pk‑yritykset eivät tunne Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaa yhtä hyvin kuin muut puiteohjelman osallistujat (ks. kohta 51), kansalliset yhteyspisteet ovat erityisen tärkeitä pk‑yrityksille. Kansalliset viranomaiset nimittävät kansalliset yhteyspisteet ja maksavat niiden kulut. Niiden tehtävänä on varmistaa, että kaikki mahdolliset hakijat tuntevat uuden ohjelman ja hakijoiden on helppoa osallistua siihen²⁴. Kuten tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 28/2018²⁵ todetaan, kansallisten yhteyspisteiden tarjoaman tuen taso kuitenkin vaihtelee jäsenvaltioittain. Joissakin jäsenvaltioissa yhteyspiste tekee kokopäiväisesti pelkästään tätä työtä, toisissa yhteyspisteellä on myös muita tehtäviä.

56

Kansallisten yhteyspisteiden tarjoaman tuen taso vaihtelee jäsenvaltioittain, mikä vaikuttaa osallistumis- ja onnistumisasteeseen. Kuudesta tarkastuskäynnin kohteena olleesta jäsenvaltiosta vain kahdessa kansalliset yhteyspisteet hoitivat pelkästään tätä tehtävää. Kahdessa jäsenvaltiossa kansalliset yhteyspisteet järjestivät ehdotusten laatimista koskevia työpajoja ja kävivät hakemuksia ennakolta läpi. Yksi järjesti tilaisuuksia, joissa harjoiteltiin valintalautakunnalle pidettävää myyntipuhetta. Muut tekivät vain vähän sen lisäksi, että ne isännöivät Horisontti 2020 ‑tiedotuspäiviä.

57

Kansalliset yhteyspisteet ja Yritys-Eurooppa-verkosto kertoivat, että pk‑välinettä on edistetty pääasiassa kansallisella tasolla ja Euroopan komission tuki on ollut vähäistä. Tämä johtuu siitä, että ohjelmassa ei osoiteta kansallisille yhteyspisteille erityisiä määrärahoja tiedonlevittämiseen.

58

Access4SMEs on Horisontti 2020 ‑ohjelman koordinointi- ja tukitoimi, jonka tavoitteena on edistää kansallisten yhteyspisteiden rajat ylittävää yhteistyötä pk‑yritysasioissa, lisätä riskirahoituksen saatavuutta ja parantaa yhteyspisteiden antaman tuen laatua kohentamalla niiden taitoja ja välineitä²⁶. Haastateltavat totesivat, että Access4SMEs on ollut kansallisten yhteyspisteiden, Yritys-Eurooppa-verkoston ja edunsaajien tärkein tietolähde pk‑välinettä koskevissa asioissa. Access4SMEs-verkosto perustettiin kuitenkin vasta syyskuussa 2016 – lähes kolme vuotta pk‑välineen käyttöönoton jälkeen – eikä se näin ollen ollut käytössä silloin, kun sen palveluita olisi tarvittu eniten.

Hankkeiden valinta

59

Tehokas valintamenettely on ratkaisevan tärkeä sen varmistamiseksi, että rahoitettavaksi valitaan parhaat hakemukset. Tämän vuoksi valintamenettelyyn olisi kohdistettava riittävät resurssit, ja kuhunkin arviointivaiheeseen olisi nimitettävä tyypiltään siihen sopivat asiantuntijat.

60

Pk‑väline perustuu jatkuvasti avoimeen ehdotuspyyntöön, jossa on neljä koontipäivää vuodessa kunkin vaiheen osalta. Kunkin ehdotuksen arvioi neljä riippumatonta etäarvioijaa. Toisen vaiheen avustusten valintamenettelyssä on vuodesta 2018 ollut toinen arviointivaihe, jossa hankkeet on esitelty valintalautakunnalle. Lautakunta koostuu kuudesta asiantuntijasta, jotka ovat enimmäkseen investoijia.

Arviointimenettelyn resurssit ovat vähäisiä, ja jätettyjen ehdotusten suuri määrä on ylikuormittanut etäarviointimenettelyn

61

EASME vastaanottaa ja hallinnoi molempien vaiheiden osalta erittäin suuren määrän ehdotuksia kunakin neljästä vuotuisesta koontipäivästä. Vuoden 2018 viimeisenä koontipäivänä se vastaanotti yli 1 800 hakemusta toiseen vaiheeseen 2 ja yli 2 200 hakemusta ensimmäiseen vaiheeseen.

62

Vähäiset resurssit ja hakemusten suuri määrä yhdessä ovat haaste arviointiprosessille. Hakemukset ovat pitkänpuoleisia: liitteet pois lukien 10 sivua ensimmäisessä vaiheessa ja 30 sivua toisessa vaiheessa. Kuitenkin arvioijilla on käytettävissään vain 1,6 tuntia ensimmäisessä vaiheessa ja 2,4 tuntia toisessa vaiheessa arvioinnin loppuun saattamiseen ja dokumentointiin.

63

Tilintarkastustuomioistuimen kyselytutkimuksessa vain 34 prosenttia toisen vaiheen arvioijista vastasi, että 2,4 tuntia, jonka komissio oli allokoinut ehdotusten arviointiin, oli riittävä. Arviointiin keskimäärin tarvittu aika oli 5,1 tuntia. Ensimmäisen vaiheen osalta 56 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä, mutta muut vastaajat olisivat edellyttäneet kolmea tuntia komission allokoiman 1,6 tunnin sijaan (ks. kaavio 7).

64

Kyselytutkimukseen vastanneet arvioijat olivat enimmäkseen tyytyväisiä annettuun ohjeistukseen ja koulutukseen. He haluaisivat kuitenkin saada palautetta arvioinneistaan sekä tuloksia koskevia tilastoja. Näin he saisivat vertailukohdan toiminnalleen ja voisivat parantaa suoritteitaan. Arvioijat olivat huolissaan uusien arvioijien koulutuksesta ja siitä, että tuloksena on vaihtelua uusien arvioijien antamissa pisteissä. EASMEn tilastot vahvistavat tämän vaihtelun. Horisontti 2020 ‑puiteohjelman säännöissä edellytetään, että 25 prosenttia arvioijista on uusia.

Hakemusten esittely valintalautakunnalle pitkälti parantaa valintamenettelyä samalla kun avustusten myöntämisen aikataulua voidaan noudattaa

65

Se, että hankkeita alettiin vuonna 2018 esitellä valintalautakunnalle, oli myönteinen muutos. Se kompensoi etäarviointiin luontaisesti liittyviä heikkouksia ja antaa mahdollisuuden tarkistaa hankkeen käytännöllisyyttä ja hanketiimin kykyä panna hanke täytäntöön. Tietyt seikat eivät kuitenkaan edelleenkään ole optimaalisia.

66

Valintalautakunnan jäsenet arvioivat 20 heille esiteltyä hanketta arviointiviikon aikana, ja heidän odotetaan lukevan hakijoiden toimittamat asiakirjat etukäteen. Tilintarkastustuomioistuimen haastattelemat valintalautakunnan jäsenet kuitenkin katsoivat, että he eivät saaneet asiakirjoja riittävän hyvissä ajoin voidakseen käydä läpi jopa 1 600 sivua hakemustietoja.

67

He ehdottivat myös, että heille annettaisiin mahdollisuus tutustua etäarvioijien raporteissa esitettyihin kommentteihin. Tällä tavalla hyödyllistä tietoa voitaisiin käyttää uudelleen ja tehokkuus kasvaisi, kun otetaan huomioon, kuinka vähän aikaa valintalautakunnilla on valmistautua hankkeiden esittelyyn ja niistä käytävään keskusteluun. Vastaavasti arvioijat katsoivat, että heidän arviointiensa laatu paranisi, jos he saisivat valintalautakunnan jäsenten kommentit ehdotuksista, jotka he olivat arvioineet.

68

Niiden hakemusten osalta, jotka etenevät esittelyvaiheeseen, ei tällä hetkellä tehdä järjestelmällistä taustaselvitystä. Valintalautakunnan jäsenet totesivat, että olisi tarpeen tehdä ”kevyt” taustaselvitys, jossa tarkistetaan, ovatko tiedot, joita hakijat antavat patenteista, yrityksen profiilista ja hanketiimin kokoonpanosta, paikkansa pitäviä.

69

Komissio asetti avustusten myöntämisaikaa koskevaksi tavoitteeksi enintään kolme kuukautta ensimmäisen vaiheen osalta ja kuusi kuukautta toisen vaiheen osalta. Avustuksen myöntämisajalla tarkoitetaan aikaa koontipäivän ja avustussopimuksen allekirjoittamisen välillä. Todellinen avustusten myöntämisaika on lyhentynyt ohjelman alusta lähtien, ja huolimatta siitä, että hankkeita alettiin vuonna 2018 esitellä valintalautakunnille, EASME allekirjoitti kyseisenä vuonna 90 prosenttia avustussopimuksista tavoiteajassa.

Jotkin tietotekniset välineet aiheuttavat riskejä arviointiprosessille

70

Hakijat jättävät ehdotuksensa sähköisesti Horisontti 2020 ‑osallistujaportaalissa olevan järjestelmän kautta.

71

EASME käyttää taulukkolaskennan työkirjaa järjestääkseen hankkeiden esittelyjä ja kootakseen sopivan pätevyyden omaavia valintalautakuntia. Työkirja saattaa jumiutua, ja tämä voi aiheuttaa viivästyksiä ja vaarantaa arviointimenettelyn.

72

Koska ei ole erityistä tietoteknistä välinettä, jonka avulla hakijoille voitaisiin korvata kulut heidän osallistumisestaan myyntipuhetilaisuuksiin, hakijat on rekisteröity arvioijiksi sisäiseen asiantuntijajärjestelmään. Näin ollen on olemassa vaara, että heihin otetaan vahingossa yhteyttä ehdotusten arviointia varten.

73

Lisäksi muutokset, jotka valintaprosessiin tehtiin syyskuussa 2019 Euroopan innovaationeuvoston tehostetun pilottihankkeen yhteydessä (osallistujien rahoitustietoja koskevat pyynnöt ja teknologian valmiustasoa koskevat tiedot), edellyttävät lisäratkaisuja, joita ei ole vielä kehitetty.

Ehdotusten jättäminen uudelleen kuluttaa arviointiresursseja

74

Hylätyn hakemuksen jättämiselle uudelleen ei ole asetettu rajoituksia pk‑välineessä. Uudelleen jätettyä ehdotusta käsitellään arvioinnissa samalla tavalla kuin mitä tahansa uutta hakemusta, eikä aiemmista arvioinneista saatuja tietoja hyödynnetä uudessa arvioinnissa.

75

Lisäkustannukset, joita hakijalle aiheutuu ehdotuksen jättämisestä uudelleen ilman muutoksia, ovat mitättömät. Uudelleen jätettyjen hakemusten määrä on kasvanut tasaisesti, ja nämä hakemukset muodostavat nyt huomattavan osan kaikista hakemuksista. Viimeisimmissä toisen vaiheen koonneissa vuonna 2018 hakemuksista 66 prosenttia oli uudelleen jätettyjä ja puolet näistä tuli vireille ainakin kolmatta kertaa (ks. kaavio 8).

76

Se, että hakemusten määrä on ajan mittaan kasvanut, johtuu ainoastaan hakemusten jättämisestä uudelleen. Uusien hankkeiden lukumäärä toista vaihetta koskevissa hakemuksissa on pysynyt vakaana: 500 hankehakemusta koontia kohti (ks. kaavio 9).

77

Ehdotusten jättäminen uudelleen rasittaa arviointiresursseja merkittävästi ja koko ajan enemmän. Kustannukset, jotka johtuivat siitä, että uudelleen jätettyjä ehdotuksia arvioitiin kolmatta tai useampaa kertaa, olivat vuosina 2015–2018 yli 4,3 miljoonaa euroa (tästä yli 1,8 miljoonaa euroa vuonna 2018). Luvussa on otettu huomioon ainoastaan etäarvioijina toimivien asiantuntijoiden palkkiot.

78

Horisontti 2020 ‑puiteohjelman väliarvioinnissa todettiin, että liian suuri ehdotusten määrä vähensi osallistumista, heikensi arviointien laatua, vei resursseja ja jätti monia korkealaatuisia ehdotuksia vaille rahoitusta.

79

Pk‑välineen hakemusten keskimääräinen onnistumisaste on 4,7 prosenttia toisessa vaiheessa ja 8,6 prosenttia ensimmäisessä vaiheessa. Jos onnistumisaste kuitenkin lasketaan hanke-ehdotuskohtaisesti eikä hanke-ehdotuksia koskevien hakemusten tasolla, noin 11,5 prosenttia toisen vaiheen ja 16,6 prosenttia ensimmäisen vaiheen hakemuksista loppujen lopuksi hyväksytään.

Tuen vaikuttavuus pk-välineen eri vaiheissa

80

Pk‑välineen tarjoaman tuen olisi oltava oikea-aikaista ja merkityksellistä, ja sen olisi vastattava innovatiivisten pk‑yritysten tarpeisiin.

Ensimmäisessä vaiheessa pk-yrityksille tarjotaan hyödyllistä tukea, mutta vastaavia järjestelmiä on jo käytössä joissakin jäsenvaltioissa

81

Haastateltujen sidosryhmien mukaan ensimmäisestä vaiheesta ja toisesta vaiheesta on tosiasiassa tullut kaksi eri ohjelmaa. Ensimmäisessä vaiheessa autetaan yhtiöitä, joilla ei ole aiempaa kokemusta julkisesta tuesta, kuten pieniä IT-yrityksiä tai start-up-yrityksiä. Toinen vaihe on mutkikkaampi, mikä merkitsee sitä, että sen tyyppiset yritykset, jotka ovat hakeneet ensimmäiseen vaiheeseen, kokevat hakemisen toiseen vaiheeseen haasteelliseksi.

82

Yrityksillä, jotka ennen toiseen vaiheeseen hakemista ovat läpäisseet ensimmäisen vaiheen, on erilainen onnistumisaste kuin toiseen vaiheeseen suoraan hakevilla yrityksillä, mutta tämä ero on kaventunut koko pk‑välineen täytäntöönpanon ajan. Ensiksi mainittujen yritysten onnistumisaste toisessa vaiheessa on silti 50 prosenttia korkeampi kuin viimeksi mainittujen yritysten (ks. kaavio 10).

83

Toisen vaiheen edunsaajat, jotka olivat läpäisseet ensimmäisen vaiheen, ilmoittivat, että ensimmäinen vaihe oli ollut hyvää hankkeiden valmistelua, ja tämä oli auttanut edunsaajia parantamaan hankkeitaan.

84

Haastatellut sidosryhmät eräissä jäsenvaltioissa katsoivat, että ensimmäisen vaiheen hankkeet voitaisiin useinkin yhtä hyvin toteuttaa kansallisella tasolla, vaikka tämä olisikin haasteellista joissakin jäsenvaltioissa.

85

Tilintarkastustuomioistuimen kansallisille innovointitukikeskuksille tekemässä kyselytutkimuksessa 48 prosenttia vastaajista ilmoitti, että heidän jäsenvaltiollaan oli ensimmäisen vaiheen kaltaisia kansallisia ohjelmia. Kun kansallisilta innovointitukikeskuksilta kysyttiin, mitkä olivat pk‑välineen ensimmäisen vaiheen tärkeimmät vahvuudet kansallisiin ohjelmiin verrattuna, keskukset mainitsivat nopean ja läpinäkyvän valintamenettelyn, EU‑merkin antaman uskottavuuden sekä valmennuspalvelujen ja liiketoiminnan vauhdittamispalvelujen saatavuuden. Lisäksi ne kiittivät sitä, että pk‑välineen ensimmäisen vaiheen ansiosta oli synnytetty innovatiivisten yritysten kriittinen massa. Tämän myötä oli onnistuttu houkuttelemaan monia innovatiivisia yrityksiä EU:n ohjelmaan.

86

Kun kansallisilta innovointitukikeskuksilta kysyttiin näkemyksiä ensimmäisen vaiheen jatkamisesta uudessa puiteohjelmassa, 86 prosenttia keskuksista katsoi, että ensimmäisen vaiheen toimintaa olisi jatkettava uudessa puiteohjelmassa (ks. laatikko 1, jossa on esimerkkejä kansallisten innovointitukikeskuksien mielipiteistä sen suhteen, olisiko ensimmäisen vaiheen rahoitusta jatkettava). Ne, jotka kannattivat ensimmäisen vaiheen jatkamista, totesivat, että valmennuspalvelut ja liiketoiminnan vauhdittamispalvelut olivat lisänneet yritysten valmiuksia innovoida ammattimaisesti ja näin mahdollistaneet niiden laajentumisen ja kasvun. Ne katsoivat, että ehdotuspyynnön eurooppalainen luonne kannusti pk‑yrityksiä nostamaan tavoitetasoaan jo yritysten varhaisessa kehitysvaiheessa ja että yksinkertaisella ja nopealla arviointiprosessilla ei olisi vastinetta kansallisella tasolla. Ne, jotka vastustivat ensimmäisen vaiheen jatkamista (14 prosenttia), totesivat, että ensimmäinen vaihe ei tuota lisäarvoa kansallisiin/alueellisiin välineisiin verrattuna ja että ensimmäisen vaiheen ja toisen vaiheen väliltä puuttuu olennainen yhteys.

Ensimmäinen vaihe tuottaa kohtuuttoman rasitteen pk-välineen hallinnolle

87

Pk‑välineen käynnistämisen jälkeen ensimmäisessä vaiheessa on allekirjoitettu 3 978 avustussopimusta. Prosessin elinkaaren aikana on tehtävä paljon hallinnollista työtä, joka liittyy arviointeihin, avustusten valmisteluun, avustussopimusten allekirjoittamiseen ja valmennuspalveluihin. Neljä hankevirkamiestä hallinnoivat noin tuhatta hanketta vuodessa. Hankkeiden seuranta rajoittuu näin ollen hallinnollisiin tarkastuksiin ilman toteutettavuustutkimuksen laadun arviointia.

88

Taulukossa 1 verrataan kussakin vaiheessa tehdyn etäarvioinnin kustannuksia myönnettyyn kokonaismäärään. Taulukosta käy selkeästi ilmi, että eri vaiheiden kustannukset eroavat suuresti: suhteelliset arviointikustannukset (kutakin myönnettyä euroa kohti) ovat ensimmäisessä vaiheessa kymmenen kertaa suuremmat kuin toisessa vaiheessa. Yksityisellä riskipääomasektorilla arviointikustannusten vertailuarvo on kolme prosenttia.

	ENSIMMÄINEN VAIHE	TOINEN VAIHE
Arvioitujen ehdotusten määrä	39 419	20 957
Arvioitujen ehdotusten määrä päivää ja arvioijaa kohti	5	3
Etäarvioinnin kustannukset ehdotusta kohti	360 €	600 €
Kokonaiskustannukset	14 190 840 €	12 574 200 €
Myönnetyn avustuksen määrä	170 800 000 €	1 760 609 479 €
Arviointikustannukset / myönnetty määrä	8,3 prosenttia	0,7 prosenttia

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin.

89

Vaikka hallinnolliset yleiskustannukset ovatkin ensimmäisessä vaiheessa suuremmat kuin toisessa vaiheessa, ensimmäisessä vaiheessa tarjottu tuki on vaikuttavaa. Tämä johtuu siitä, että EU‑tason valintaprosessi on nopea ja että edunsaajat saavat käyttöönsä EU‑merkin ja liiketoiminnan vauhdittamispalvelut. Lisäksi vaihe 1 on houkutellut monia innovatiivisia yrityksiä EU:n ohjelmaan. Ensimmäisen vaiheen merkitys on kuitenkin pienempi maissa, joissa on jo sitä vastaavia ohjelmia.

90

Komissio on lopettanut ensimmäisen vaiheen toiminnan syyskuusta 2019 lähtien.

Toisen vaiheen tuki pk-yrityksille on vaikuttavaa

91

Tarkastuksessa haastateltiin seuraavia sidosryhmiä: kansallisten innovointitukikeskusten ja kansallisten yhteyspisteiden edustajat, innovaatioasiantuntijat, arvioijat, valintalautakuntien jäsenet, Yritys-Eurooppa-verkosto, pk‑yritysten kattojärjestöt ja edunsaajat. Sidosryhmät ilmaisivat yksimielisen tukensa toiselle vaiheelle sen monien myönteisten ominaisuuksien vuoksi. Näitä ovat muun muassa seuraavat:

• korkean teknologisen valmiuden tasolla oleville toimijoille myönnettävän rahoitustuen intensiivisyys, jollaista jäsenvaltiot eivät voi tarjota²⁷
• pk‑yritysten keskinäinen kilpailu EU:n tasolla
• lisäinvestoinnit, joita EU‑brändin esiintyminen pk‑välineessä houkuttelee (ks. kohdat 119 ja 121)
• saatavilla olevat valmennuspalvelut ja liiketoiminnan vauhdittamispalvelut
• hankevalinnan ja sopimustenteon yksinkertaisuus ja nopeus verrattuna kansallisiin järjestelmiin ja
• keskittyminen hankkeiden markkinoille saattamista koskevaan strategiaan, jossa hankkeet laativat toimintasuunnitelman sen täsmentämiseksi, miten pk‑yritys saavuttaa asiakkaansa ja saa kilpailuetua.

92

Kansallisille innovointitukikeskuksille tekemässään kyselytutkimuksessa tilintarkastustuomioistuin tiedusteli keskusten näkemyksiä siitä, pitäisikö pk‑välineen toista vaihetta jatkaa Horisontti Eurooppa ‑ohjelmassa ja jos niin miksi (ks. laatikko 2, jossa esitetään esimerkkejä kansallisten innovointitukikeskusten mielipiteistä toisen vaiheen rahoituksen jatkamisen suhteen). Kaikki vastaajat katsoivat, että toista vaihetta olisi jatkettava.

93

Kun keskuksilta kysyttiin, pitäisikö pk‑välineen rakenteeseen tehdä merkittäviä muutoksia, 75 prosenttia vastasi kielteisesti, 16 prosenttia piti vähäisiä muutoksia tarpeellisena ja vain 11 prosenttia vaati perusteellisempia muutoksia. Tämä viittaa siihen, että toista vaihetta sen nykyisessä muodossa yleisesti ottaen arvostetaan.

94

Pk‑välineen toisen vaiheen tuki edunsaajille on vaikuttavaa. Se antaa pk‑yritysten käyttöön EU‑brändin, joka tuo yrityksille ja hankkeille näkyvyyttä ja auttaa niitä keräämään lisäinvestointeja. Lisäksi toinen vaihe mahdollistaa pääsyn valmennuspalveluja ja liiketoiminnan vauhdittamispalveluja tarjoavaan EU:n verkostoon. Tilintarkastustuomioistuimen kyselytutkimukseen vastanneet kansalliset innovointitukikeskukset suhtautuivat toiseen vaiheeseen sen nykyisessä muodossa erittäin myönteisesti. Kaikki haastatellut sidosryhmät yhtyivät tähän näkemykseen.

Kolmannessa vaiheessa tarjottavilla liiketoiminnan vauhdittamispalveluilla on potentiaalia, mutta ne käynnistettiin liian myöhään

95

Valmennuspalveluilla ja liiketoiminnan vauhdittamispalveluilla (kolmas vaihe) on keskeinen asema pk‑välineen yleisessä rakenteessa, sillä niiden olisi vastattava pk‑yritysten innovointitarpeisiin räätälöidyn tuen, osaamisen kehittämisen ja verkostoitumisen avulla. Manchesterin yliopiston julkaiseman tutkimuksen mukaan yritykset (erityisesti pienet yritykset) ovat onnistuneet paljon paremmin toimenpiteissä, joissa yhdistyvät suora ja epäsuora tuki²⁸.

96

Valmennus kattaa monia aiheita, erityisesti liiketoiminnan kehittämisen, organisaation kehittämisen, yhteistyön ja rahoituksen. Ensimmäisen vaiheen edunsaajat saavat kolme päivää kestävän valmennuksen ja toisen vaiheen edunsaajat 12 päivää kestävän valmennuksen. Pk‑välineen myötä on syntynyt edunsaajia tukevien eurooppalaisten valmentajien verkosto, joka on ensimmäinen lajissaan.

97

Liiketoiminnan vauhdittamispalvelut ovat sekä ensimmäisen vaiheen että toisen vaiheen edunsaajien käytettävissä, ja niihin kuuluu muun muassa seuraavaa:

• messut ja konferenssit
• yrityspäivät
• investoijien tapahtumat
• Euroopan innovaationeuvoston innovoijien huippukokous
• mentorointi
• Euroopan innovaationeuvoston yhteisöfoorumi
• väline investoijien ja yritysten saattamiseksi yhteen
• Euroopan innovaationeuvoston akatemia.

98

Kolmannen vaiheen tapahtumissa ja muissa liiketoiminnan vauhdittamispalveluissa on keskitytty ennen kaikkea siihen, että pk‑yritykset saatetaan yhteyteen mahdollisten investoijien tai liikekumppaneiden kanssa. EASME ei ole juurikaan auttanut edunsaajia tavoittamaan potentiaalisia asiakkaita (suuria yksityisiä yrityksiä tai innovatiivisten julkisten hankintojen avulla julkisia elimiä).

99

Tilintarkastustuomioistuimen kyselytutkimukseen vastanneet pk‑edunsaajat arvostivat erittäin suuresti sekä valmennusohjelmaa että käyttämiään liiketoiminnan vauhdittamispalveluja (ks. kaavio 11). Tämä myönteinen näkemys sai vahvistuksensa edunsaajien luokse tehtyjen tarkastuskäyntien aikana sekä kyselytutkimukseen vastanneiden kansallisten innovointitukikeskusten lausunnoissa. Kansalliset innovointitukikeskukset ja Yritys-Eurooppa-verkoston jäsenet ehdottivat kuitenkin, että EASME voisi

• koordinoida paremmin tapahtumien järjestämistä paikallisten toimijoiden kanssa (kansalliset innovointitukikeskukset ja Yritys-Eurooppa-verkoston jäsenet)
• kohdentaa paremmin liiketoiminnan vauhdittamispalvelujen markkinointia, jottei pk‑yrityksille lähetettäisi sähköpostiviestejä tapahtumista, jotka eivät ole niiden kannalta merkityksellisiä
• tutkia, onko kansallisten kehityslaitosten kanssa mahdollista tehdä yhteistyötä, jonka myötä pk‑välineen edunsaajat voisivat kerätä lisäinvestointeja.

100

Haastatellut innovaatioasiantuntijat katsoivat, että liiketoiminnan vauhdittamispalvelujen olisi elvytettävä kysyntäpuolta saattamalla pk‑yritykset yhteen mahdollisten suurten yritysasiakkaiden kanssa ja tukemalla niiden osallistumista innovatiivisiin julkisiin hankintoihin.

101

Vertailun vuoksi voidaan todeta, että SBIR-ohjelman kolmas vaihe on suunnattu julkisiin hankintoihin. Sellaisten liittovaltion virastojen, joiden vuotuinen tutkimus- ja kehittämisbudjetti on yli 100 miljoonaa dollaria, on Yhdysvalloissa osoitettava 3,2 prosenttia määrärahoista SBIR-ohjelman edunsaajille julkisina hankintoina. Yhdysvaltojen liittovaltion virastojen ja SBIR-edunsaajien välillä allekirjoitettiin vuonna 2015 sopimuksia 1,3 miljardin dollarin arvosta, kun taas avustusten arvo yhteensä oli 1,2 miljardia dollaria²⁹.

102

Komissio toteaa innovaatiohankintoja koskevissa ohjeissaan, että julkiset hankinnat ovat tärkeitä pk‑yritysten ja start-up-yritysten innovoinnin kannalta³⁰. Asiakirjassa todetaan, että ”toimiessaan johtavana asiakkaana julkiset ostajat voivat tarjota innovatiivisille yrityksille tilaisuuksia testata uusia ratkaisuja todellisissa olosuhteissa. Asiakkaina hankintaviranomaiset myös lisäävät tällaisten innovatiivisten yritysten liikevaihtoa, mikä saattaa rohkaista muita sijoittajia – sekä julkisia että yksityisiä – tekemään investointeja tällaisiin yrityksiin.” Komissio ei kuitenkaan ole tähän mennessä sisällyttänyt innovatiivisten julkisten hankintojen ohjelmia liiketoiminnan vauhdittamispalveluihin saattaakseen pk‑välineen edunsaajat yhteen EU:n virastojen tai kansallisten toimielinten kanssa.

103

Osallistuminen erilaisiin liiketoiminnan vauhdittamispalveluihin on ollut vähäistä. Kyselytutkimukseen osallistuneiden edunsaajien osallistuminen vaihteli siten, että se oli alimmillaan Euroopan innovaationeuvoston akatemian osalta (12 prosenttia edunsaajista osallistui) ja suurimmillaan messujen ja konferenssien osalta (40 prosenttia osallistui) (ks. kaavio 12). Tämä selittyy osittain sillä, että jotkin palvelut käynnistettiin vasta vuoden 2017 lopussa eli lähes neljä vuotta välineen käyttöönoton jälkeen.

Pk-välineen vaikuttavuutta ei ole arvioitu, ja sen tulevasta asemasta Horisontti Eurooppa -ohjelmassa ei ole vielä päätetty

104

Saadakseen ajoissa materiaalia uuden asetuksen laatimiseen komissio teki useita arviointeja pk‑välineen alkuvuosina – näin siitä huolimatta, ettei saatavilla ollut kypsiä tietoja (ks. kaavio 13). Komissio teki muun muassa seuraavat arvioinnit:

• pk‑välineen väliarviointi julkaistiin helmikuussa 2017; tähän ajankohtaan mennessä yhtään toisen vaiheen innovaatiohanketta ei ollut vielä saatettu päätökseen
• Horisontti 2020 ‑puiteohjelman väliarviointi julkaistiin toukokuussa 2017; siihen vaikuttivat samat ongelmat kuin edellä olevassa luetelmakohdassa
• Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman vaikutustenarviointi julkaistiin kesäkuussa 2018; tähän ajankohtaan mennessä vain noin 200 yritystä oli saattanut päätökseen toisen vaiheen innovaatiohankkeensa; lisäksi kestää yleensä muutaman vuoden, ennen kuin innovaatiohankkeen todellinen vaikutus voidaan todeta.

105

Koska ohjelma oli uusi eikä aiempia tuloksia ollut käytettävissä, pk‑välineen arviointi perustui pelkästään panoksiin sekä päätökseen saatettuihin ensimmäisen vaiheen hankkeisiin. Sen sijaan arviointi ei sisältänyt toisen vaiheen hankkeiden tuloksia. Kun Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmassa tehtiin suunnitelmia Euroopan innovaationeuvostosta (ks. liite II), edellä mainitut ongelmat vaikuttivat myös näitä suunnitelmia koskeviin kuulemisiin ja riippumattomiin raportteihin. Sen vuoksi komissio ei voinut ottaa Euroopan innovaationeuvoston suunnittelun pohjaksi kattavaa analyysiä pk‑välineen täytäntöönpanosta, tuloksista ja vaikutuksista.

Investointien houkutteleminen sen jälkeen kun pk-välineen rahoitus on päättynyt

106

Yksi pk‑välineen tavoitteista on helpottaa yksityisen pääoman saantia ja luoda yhteyksiä EU:n tukemiin rahoitusvälineisiin³¹. Neuvoston päätöksen 2013/743/EU mukaan ”Yhteys rahoitusvälineisiin […] tapahtuu esim. asettamalla sellaiset pk‑yritykset, jotka ovat menestyksekkäästi saaneet vaiheet 1 ja 2 päätökseen, etusijalle rahoitusvaroista erotetun määrän suhteen.”

Komissiolla on vain vähän tietoa siitä, mitkä edunsaajien rahoitustarpeet kaiken kaikkiaan ovat, eikä se ole luonut yhteyksiä EU:n rahoitusvälineisiin

107

EASME ei kerää järjestelmällisesti tietoja lisärahoituksesta, jota toisen vaiheen edunsaajat tarvitsevat voidakseen kehittää hankkeensa loppuun asti. EASME toteutti viimeksi vuonna 2016 kyselytutkimuksen edunsaajien rahoitustarpeiden arvioimiseksi, mutta se ei tällöin kysynyt, mikä olisi paras rahoituslähde tai mihin rahoitus on tarkoitus käyttää.

108

Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto pyysi vuonna 2018 EIP:tä tekemään tutkimuksen pk‑välineen edunsaajien rahoituksen saatavuudesta. Tätä tutkimusta käytettiin sitten apuna Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman vaikutustenarvioinnissa³². EIP perusti raporttinsa aiemmin tehtyihin arviointeihin sekä kyselytutkimukseen, joka tehtiin edunsaajien otokselle. Otos ei kuitenkaan ollut edustava, ja kyselyyn vastasi vain 24 edunsaajaa. Näin ollen kertomus antaa vain rajoitetun kuvan pk‑välineen edunsaajien todellisista rahoitustarpeista.

109

Tilintarkastustuomioistuimen kyselytutkimus, joka oli edustava, antoi joitain viitteitä toisen vaiheen edunsaajien rahoitustarpeista (ks. liite I). Erityisesti on huomattava seuraavat seikat:

• kolme neljäsosaa vastaajista sanoi tarvitsevansa keskimäärin 7,1 miljoonan euron lisärahoituksen
• lisärahoitusta etsivistä vastaajista 70 prosenttia ilmaisi kiinnostuksensa yksityisiä riskipääomasijoituksia kohtaan, kun taas 48 prosenttia oli valmis käyttämään velkainstrumentteja, kuten lainoja tai luottolimiittejä.

110

Haetun rahoituksen laji vaihtelee yrityksen kypsyysasteen mukaan siten, että nuoret pk‑yritykset ovat kiinnostuneempia pääomasijoituksista kuin vanhemmat (ks. kaavio 14).

111

Suurin osa pk‑välineen edunsaajista tarvitsisi lisärahoitusta innovaatiopyrkimyksiensä tukemiseksi ja innovaatiohankkeidensa saattamiseksi markkinoille. Komission tietämys edunsaajien rahoitustarpeista on kuitenkin vähäinen.

112

EU otti vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen nojalla käyttöön laajan valikoiman rahoitusvälineitä, joilla tuettiin pk‑yritysten innovointia³³. Kyselytutkimukseen vastanneista edunsaajista 64 prosenttia ei kuitenkaan tiennyt näistä välineistä.

113

Pk‑yritysten rahoituksen saatavuudesta laaditussa EIP:n raportissa³⁴ esitettiin seuraavat päätelmät (jotka saivat vahvistuksensa tilintarkastustuomioistuimen kyselytutkimuksessa ja edunsaajien haastatteluissa):

• pk‑välineen edunsaajat kohtaavat rahoitusvajeita silloin kun hankkeet poistuvat toisesta vaiheesta
• avustukset antavat myönteisen markkinasignaalin yksityisille pääomasijoittajille
• saatavilla olevat tiedot rahoitusvälineistä ovat hajallaan, ja yksityisten ja julkisten pääomasijoittajien välinen viestintä on vähäistä.

114

Pk‑yritysten innovointia käsittelevän neuvoa-antavan asiantuntijaryhmän kertomuksessa³⁵ vuodelta 2016 viitattiin siihen, että EU:n eri rahoitustoimien välinen synergia on puutteellista. Lisäksi pk‑välineen toimintaa olisi koordinoitava muiden julkisten investoijien toiminnan kanssa, jotta hankkeiden rahoitustarpeet voitaisiin tyydyttää paremmin toisen vaiheen päätyttyä.

115

Tilintarkastustuomioistuin analysoi luettelon edunsaajista, jotka olivat saaneet EU:n tukemaa riskipääomaa EIP:n ja EIR:n hallinnoimista rahoitusvälineistä. Tarkastajat havaitsivat, että vuoden 2018 loppuun mennessä vain 16 pk‑välineen edunsaajaa (joista kahdeksan oli toisessa vaiheessa) oli saanut tällaista rahoitustukea. Viidessä tapauksessa rahoitusvälineen investointi tehtiin ennen kuin pk‑välineen avustus oli myönnetty.

116

Yksi pk‑välineen tavoitteista on alusta lähtien ollut yhteyksien luominen EU:n tukemiin rahoitusvälineisiin. Komissio ei ole kuitenkaan juurikaan toiminut tämän tavoitteen saavuttamiseksi: se ei ole varannut pk‑välineen edunsaajille osaa rahoitusvälineiden varoista eivätkä edunsaajat tiedä paljoakaan EU:n tukemista rahoitusvälineistä.

Pk-välineen edunsaajat houkuttelevat lisäinvestointeja, mutta lisäinvestointien määrät vaihtelevat eri puolilla EU:ta

117

Pk‑välineen avustussopimuksissa ei aseteta edunsaajille raportointivelvoitteita hankkeen päättymisen jälkeen. EASME sen sijaan seuraa edunsaajien kehitystä sen jälkeen kun pk‑välineen avustus on päättynyt. Se käyttää tässä kahta ulkopuolisten toimeksisaajien hallinnoimaa tietokantaa (lähteet 1 ja 2):

• Lähdettä 1 käytetään pk‑välineen edunsaajien keräämien investointien arvioimiseen. Tietokantaan kootaan sijoituskierroksia koskevia tietoja, jotka ovat julkisesti saatavilla verkossa. Tämän lähteen luotettavuuden arvioimiseksi tilintarkastustuomioistuin tarkasti satunnaisotoksen, joka kattoi 30 toisen vaiheen edunsaajaa. Tarkastuksen tulokset vahvistivat verkossa julkaistujen tietojen perusteella saadut luvut.
• Lähdettä 2 käytetään arvioitaessa, miten pk‑välineen edunsaajien toiminnan tuloksellisuus on kehittynyt ajan myötä. Tiedot kattavat liikevaihdon, nettotulot, kassavirran ja työntekijöiden määrän.

118

Suoraan edunsaajilta kerätyt tiedot voivat olla vähemmän luotettavia, sillä omissa raporteissa tiedot saattavat painottua virheellisesti. Lisäksi kolmansien osapuolten tietojen käyttö on kustannustehokkaampaa. Samalla molemmat tietolähteet ovat puutteellisia, sillä

• lähteessä 1 aliarvioidaan pk‑välineen edunsaajien todella keräämiä investointeja; tämä johtuu siitä, ettei ole tiedossa, kuinka paljon investointeja saadaan sellaisten velka- ja pääomasijoitusten kautta, joita ei julkaista verkossa
• lähteestä 2 saadaan täydelliset tiedot edunsaajista, jotka edustavat vain noin 60:tä prosenttia kaikista pk‑välineen edunsaajista³⁶.

119

Verkossa saatavilla olevien tietojen mukaan investointien ja avustusten suhdeluku on 2,9 niiden toisen vaiheen edunsaajien osalta, jotka saivat pk‑välineen avustusta vuosina 2014 ja 2015 ja joiden innovaatiohankkeet päättyivät vuonna 2017. Kaaviosta 15 käy ilmi, miten edunsaajien keräämät lisäinvestoinnit ovat kehittyneet niiden vuosien aikana, jotka seuraavat pk‑välineen tuen myöntämistä.

120

Näihin lukuihin ei sisälly sellaisia sijoituskierroksia, joita ei julkisteta verkossa. Näitä ovat esimerkiksi useimmat pienemmät pääomasijoitukset sekä pankkien, rahastojen ja muiden rahoitusalan toimijoiden myöntämä velkapääoma lähes kokonaisuudessaan. Verkossa julkisesti saatavilla olevat tiedot liittyvät investointeihin, jotka koskevat vain 11:tä prosenttia vaiheen 2 edunsaajista.

121

Vertailun vuoksi todettakoon, että suurin osa toisen vaiheen edunsaajista (78 prosenttia kyselyyn vastanneista) ilmoitti, että toisen vaiheen rahoitus oli auttanut niitä saamaan lisärahoitusta innovointitarpeidensa tueksi. Näin ollen edunsaajien todellinen kyky houkutella investointeja on oletettavasti suurempi kuin verkossa saatavilla olevien tietojen perusteella voitaisiin päätellä.

122

Pk‑välineen edunsaajien rakenteellinen kasvu on ollut positiivista: noin 75 prosentilla yrityksistä liiketoiminnan tulot ovat kasvaneet avustuksen hakemisen jälkeen ja 67 prosentilla yrityksistä henkilöstömäärä on kasvanut. Tämä käy ilmi kolmannen osapuolen tiedoista (lähde 1, ks. kohta 117), jotka hankeraportoinnin yhteydessä kerätyt tiedot vahvistavat.

123

Jotta voitaisiin kehittää vaikuttava strategia liiketoimintatiedon hallitsemiseksi, tarvitaan sellainen vaikutusmittareiden kattava kokonaisuus, joka perustuu luotettaviin tietoihin, yhdistettynä täysimittaiseen automaattiseen profilointiin, joka koskee hanke-ehdotuksia jättäviä ja avustuksen saajiksi valittuja yrityksiä. Tämä voisi auttaa

• tunnistamaan osallistumismallit ja mahdolliset epätasapainot
• linkittämään vaikutusmittarit osallistujaryhmiin, mikä voisi tarjota arvokasta tietoa siitä, miten välineen kokonaisvaikutus voitaisiin maksimoida.

124

Pk‑väline on Euroopan innovaationeuvoston tehostetun pilottihankkeen yhteydessä parantanut yritysten profilointia, sillä uusissa hallinnollisissa lomakkeissa kerätään tietoja aiemmista investointikierroksista samoin kuin hakijoiden taloudesta ja omistusrakenteesta. Ehdotusten jättämisvaiheessa ei kuitenkaan ole tähän mennessä kerätty järjestelmällisesti tietoja osakkeenomistajien sukupuolesta, joka on yksi valintalautakunnan jäsenten arvioimista kriteereistä.

125

Osallistujamaiden välillä on merkittäviä eroja, sillä Pohjois- ja Länsi-Euroopassa toimivat toisen vaiheen edunsaajat onnistuvat hankkimaan enemmän yksityisiä resursseja kuin Etelä- ja Itä-Euroopassa toimivat pk‑yritykset (ks. kaavio 16)³⁷. Erot, jotka vallitsevat näiden maiden riskipääomamarkkinoiden välillä, selittävät osittain tätä epätasapainoa.

126

Edunsaajille tehdyn kyselytutkimuksen tulokset osoittavat, että maantieteellinen sijainti on määräävä tekijä, joka vaikuttaa yrityksen halukkuuteen etsiä oman pääoman ehtoista ja/tai velkarahoitusta. Pohjoismaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa 84 prosenttia vastaajista ilmoitti aikomuksestaan etsiä pääomasijoituksia, kun Espanjassa vastaava osuus on 54 prosenttia ja Italiassa 42 prosenttia.

127

Pk‑yritysten innovointia käsittelevä neuvoa-antava asiantuntijaryhmä toi esiin kysymyksen maiden välisistä eroista ja erilaisista kulttuureista markkinapohjaisten välineiden käytössä. Ryhmä suositteli eurooppalaisen toimintaympäristön kartoittamista siinä tarkoituksessa, että saataisiin enemmän tietoa mahdollisista yhteisinvestoijista ja selvitettäisiin, pystyvätkö rajat ylittävät toimijat kattamaan joitakin rahoitusvajeita silloin kun kansalliset järjestelmät eivät toimi. Ryhmän mukaan foorumit ja asiaa käsittelevät tapahtumat voisivat auttaa tässä prosessissa³⁸.

128

Kuvassa 3 esitetään yli 10 miljoonan euron lisäinvestointivirrat edunsaajamaihin alkuperämaittain eriteltyinä. Niistä 1,8 miljardin euron lisäinvestoinneista, jotka toisen vaiheen edunsaajat ovat keränneet (ks. kohta 119), noin 400 miljoonaa euroa on peräisin sijoittajilta, jotka pitävät päämajaansa Yhdysvalloissa, ja 181 miljoonaa euroa sijoittajilta, jotka tulevat Kiinasta. Suurin yksittäinen sijoittaja, joka on investoinut toisen vaiheen edunsaajiin, on yhdysvaltalainen, ja kolme viidestä suurimmasta investoinnista (suuruudeltaan enemmän kuin 50 miljoonaa euroa) tulee EU:n ulkopuolisilta sijoittajilta.

Johtopäätökset ja suositukset

129

Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että pk‑välineen tuki pk‑yritysten innovaatiohankkeiden kehittämiseksi oli vaikuttavaa ja EU‑brändi auttoi yrityksiä houkuttelemaan lisäinvestointeja. EU:n tukemiin rahoitusvälineisiin, jotka voisivat auttaa edunsaajia laajentamaan innovaatiohankkeita ja tuomaan ne markkinoille, ei kuitenkaan ollut luotu yhteyksiä. Sekä välineen ensimmäisestä että sen toisesta vaiheesta annetaan vaikuttavaa tukea pk‑yrityksille, vaikkakin ensimmäisestä vaiheesta aiheutuu suhteettoman suuria hallinnollisia kustannuksia. Komission toteuttama välineen hallinnointi on pätevää. Uudelleen jätettyjen hakemusten suuri määrä ja resurssien vähäisyys ovat vaikeuttaneet valintamenettelyä ja liiketoiminnan vauhdittamispalvelujen kehittämistä.

130

Kaikki suositukset soveltuvat pk‑välineen seuraajaan Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmassa.

Välineen kohdistaminen oikean tyyppisiin edunsaajiin

131

Pk‑välineen päämäärät ja tavoitteet olivat laajoja, ja välineeseen tehtiin sen täytäntöönpanon aikana muutoksia. Nämä seikat ovat herättäneet sidosryhmissä epävarmuutta. Yritysten nykyinen profiili vastaa tieteellistä mallia yrityksistä, joilla on suuri kasvupotentiaali, mutta pk‑välineellä rahoitetaan joitakin pk‑yrityksiä, jotka olisi voitu rahoittaa markkinoilta (ks. kohdat 28–39).

Maantieteellinen kattavuus

132

Osallistuminen pk‑välineeseen vaihtelee huomattavasti maittain, mikä johtuu osittain tekijöistä, joihin komissio ei voi vaikuttaa, mutta myös kansallisten yhteyspisteiden ja Yritys-Eurooppa-verkoston tarjoaman tuen vaihtelevasta tasosta (ks. kohdat 43 ja 45 sekä kaavio 5). Komissio järjesti vähäisillä määrärahoillaan tapahtumia ja viestintätoimia, mutta sen markkinointi- ja viestintätoiminta ei ollut jäsenneltyä eikä riittävän kohdennettua niin, että sillä olisi tavoitettu oikean tyyppiset yritykset (ks. kohdat 40–58).

Suositus 1 – Viestintästrategian ja kansallisille yhteyspisteille annettavan tuen parantaminen erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joissa osallistumisaste on alhaisin

Komission olisi

1. kohdennettava markkinointi- ja viestintästrategiansa paremmin siten, että kohderyhmänä olevien pk‑yritysten tietoisuus rahoitusmahdollisuuksista, joita pk‑väline ja sen seuraaja Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmassa tarjoavat, lisääntyy
2. parannettava pk‑yritysten kansallisille yhteyspisteille ja Yritys-Eurooppa-verkostolle annettavaa tukea edistämällä vertaisoppimishankkeita ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä varmistamalla, että tuki pk‑yritysten kansallisten yhteyspisteiden verkostolle käynnistyy seuraavan puiteohjelman alussa.

Toteutumisen tavoiteajankohta: 2021

Hankkeiden valinta

133

Arviointi- ja valintamenettelyjä on parannettu välineen elinkaaren aikana. Hanke-ehdotusten esittely valintalautakunnalle on erityisen hyödyllinen lisä menettelyissä, joilla pyritään löytämään parhaat ehdotukset, samalla kun noudatetaan avustusten myöntämisaikaa koskevaa tavoitetta (ks. kohdat 65–69).

134

Etäarvioinnissa annetut pisteet vaihtelevat, mikä voidaan osittain selittää vähäisillä resursseilla ja hakemusten suurella määrällä. Arvioijien koulutusta arvostetaan, mutta työnkulun eri vaiheissa voitaisiin antaa enemmän palautetta. Tietotekniset välineet eivät ole tarkoituksenmukaisia, mikä vaarantaa arviointiprosessin (ks. kohdat 61–64 ja 70–73).

135

Se, että hylättyjä ehdotuksia jätetään uudelleen, vie suuren (ja alati suurentuvan) määrän hallinto- ja arviointiresursseja ja lisää hallinnollisia kustannuksia. Lisäksi se alentaa onnistumisastetta, mikä vähentää halua osallistua pk‑välineeseen (ks. kohdat 74–79).

Suositus 2 – Valintamenettelyn parantaminen

Resurssien käytön optimoimiseksi ja parhaiden ehdotusten tehokkaan valinnan varmistamiseksi komission olisi parannettava valintamenettelyä seuraavasti:

1. etäarvioijille olisi annettava enemmän aikaa työnsä tekemiseen
2. etäarvioijien ja valintalautakunnan jäsenten välille olisi muodostettava kaksisuuntainen tiedonkulun kanava, jonka avulla valintalautakunnan jäsenet voisivat tarkastella etäarviointeja ja etäarvioijat voisivat saada palautetta työnsä laadusta
3. olisi kehitettävä tarkoitukseensa suunniteltuja tietoteknisiä välineitä, joilla arviointiprosessia voidaan hallinnoida luotettavasti
4. olisi rajoitettava sitä, kuinka monta kertaa ehdotus voidaan jättää uudelleen, ja näin vapautettava resursseja, joita tällä hetkellä kuluu saman ehdotuksen arvioimiseen uudelleen useissa peräkkäisissä koonneissa
5. jotta kannustettaisiin sellaisten pk‑yritysten osallistumista, joilla on erinomaisia innovointihankkeita, olisi julkaistava hanke-ehdotuskohtainen onnistumisaste.

Toteutumisen tavoiteajankohta: 2021

Tuen vaikuttavuus pk-välineen eri vaiheissa

136

Ensimmäisessä vaiheessa tarjottu tuki on vaikuttavaa, sillä valintaprosessi on nopea ja edunsaajat saavat käyttöönsä EU‑merkin ja liiketoiminnan vauhdittamispalvelut. Lisäksi ensimmäinen vaihe on houkutellut monia innovatiivisia yrityksiä EU:n ohjelmaan. Ensimmäisestä vaiheesta kuitenkin aiheutuu kohtuuton rasite välineestä vastaavalle komission hallinnolle, ja joissakin maissa on jo olemassa vastaavia ohjelmia (ks. kohdat 81–89). Ensimmäisen vaiheen toimintaa ei enää jatkettu syyskuusta 2019 lähtien.

137

Pk‑välineen toinen vaihe tarjoaa tehokasta tukea edunsaajille, ja kaikki sidosryhmät arvostavat sitä suuresti sen nykyisessä muodossa. Se antaa pk‑yritysten käyttöön EU‑brändin, joka tuo yrityksille ja hankkeille näkyvyyttä ja auttaa niitä keräämään lisäinvestointeja. Lisäksi toinen vaihe mahdollistaa pääsyn valmennuspalveluja ja liiketoiminnan vauhdittamispalveluja tarjoavaan EU:n verkostoon. Ks. kohdat 91–94.

Suositus 3 – Ensimmäisen vaiheen korvaaminen ja toiminnan perustaminen toisesta vaiheesta pk-yrityksille annettavan tuen varaan

Komission olisi

1. ehdotettava jäsenvaltioille, että komissio alkaisi hallinnoida ensimmäisen vaiheen kanssa samanlaista ohjelmaa
2. annettava tällaisen ohjelman edunsaajille mahdollisuus käyttää valmennuspalveluja, liiketoiminnan vauhdittamispalveluja ja EU:n brändiä ja
3. jatkettava Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaan kuuluvassa Euroopan innovaationeuvostossa sellaisen ohjelman toimintaa, joka on samanlainen kuin pk‑välineen toinen vaihe, ja perustettava uuden ohjelman toiminta Euroopan innovaationeuvoston pilottihankkeen tulosten pohjalle.

Toteutumisen tavoiteajankohta: 2021

138

Valmennuspalvelut ja yritystoiminnan vauhdittamispalvelut voisivat vahvistaa pk‑välineen vaikutuksia, mutta koska palvelut on otettu käyttöön myöhässä, ne eivät ole saaneet riittävää näkyvyyttä ja vain pieni osa pk‑yrityksistä on käyttänyt niitä. Tähän toimintaan kohdistetut resurssit ovat vähäisiä, ja palvelut voitaisiin räätälöidä paremmin ja kohdentaa paremmin kysyntäpuolelle (ks. kohdat 95–103).

Suositus 4 — Liiketoiminnan vauhdittamispalvelujen parantaminen

Komission olisi tehostettava liiketoiminnan vauhdittamispalveluja osoittamalla asianmukaiset resurssit tälle alalle. Näin voitaisiin

1. tarjota räätälöidympiä liiketoiminnan vauhdittamispalveluja
2. lisätä edunsaajien tietoisuutta palveluista kohdennetun viestinnän avulla ja
3. kiinnittää enemmän huomiota kysyntäpuoleen siten, että luodaan yhteyksiä suuriin yksityissektorin asiakkaisiin ja toteutetaan innovatiivisia hankkeita koskevia julkisia hankintoja.

Toteutumisen tavoiteajankohta: 2022

Investointien houkutteleminen sen jälkeen kun pk-välineen rahoitus on päättynyt

139

Suurin osa pk‑välineen edunsaajista tarvitsee edelleen lisärahoitusta innovaatiopyrkimyksiensä tukemiseksi ja innovaatiohankkeidensa saattamiseksi markkinoille. Komissio on kuitenkin tehnyt vain vähän luodakseen yhteyksiä EU:n tukemiin rahoitusvälineisiin, eikä se ole selvittänyt yhteistyömahdollisuuksia kansallisten kehityslaitosten kanssa. Edunsaajilla ei myöskään ole paljoakaan tietoa EU:n tukemista rahoitusvälineistä, ja komission tietämys edunsaajien rahoitustarpeista on vähäinen. Edunsaajien rahoituksen saatavuudesta vuonna 2018 laaditussa EIP:n raportissa vahvistui käsitys siitä, että saatavilla olevat tiedot rahoitusvälineistä ovat hajallaan ja yksityisten ja julkisten pääomasijoittajien välinen viestintä on vähäistä (ks. kohdat 107–116).

Suositus 5 — Yhteyksien luominen rahoitusvälineisiin

Komission olisi

1. kerättävä säännöllisesti tietoja siitä, kuinka paljon ja minkä tyyppistä rahoitusta pk‑välineen edunsaajat tarvitsevat innovaatiohankkeen toteutuksen aikana
2. lisättävä edunsaajien tietoisuutta erilaisista EU:n ja kansallisen tason rahoitusvälineistä sekä annettava neuvoja rahoitusvälineistä, jotka parhaiten sopisivat edunsaajien rahoitustarpeisiin
3. etsittävä ja edistettävä synergioita EU:n tukemien rahoitusvälineiden kanssa, jotta pk‑välineen edunsaajien varainhankintaa voitaisiin tukea
4. tehtävä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja kansallisten kehityslaitosten kanssa sellaisten kansallisesti tuettujen rahoitusvälineiden edistämiseksi, jotka voisivat täyttää pk‑välineen edunsaajien rahoitustarpeet.

Toteutumisen tavoiteajankohta: 2022

Tilintarkastustuomioistuimen IV jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Alex Brenninkmeijerin johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 10. joulukuuta 2019 pitämässään kokouksessa.

Liitteet

Liite I – Menetelmät

• julkisten asiakirjojen ja komission sisäisten asiakirjojen tarkastaminen; tällaisia ovat esimerkiksi oikeusperustat, suuntaviivat, vaikutustenarvioinnit, arviointi- ja seurantakertomukset, säädösehdotukset, tiedonannot, kannanotot ja muut aiheeseen liittyvät asiakirjat
• eri lähteistä peräisin olevien tietojen analyyttinen tarkastelu: CORDA-järjestelmä, Business Objects ‑sovellus, innovaatioiden tulostaulu ja hakurobotit
• verkkokyselyt, jotka lähetettiin maaliskuussa 2019
• 390 edunsaajalle ja huippuosaamismerkin saaneelle mutta hylätylle hakijalle; vastaajat valittiin satunnaisotannalla, ja vastausaste oli 71 prosenttia (toisen vaiheen edunsaajien vastausaste oli 88 prosenttia)
• 158 etäarvioijalle, jotka valittiin satunnaisotannalla ja joiden vastausaste oli 96 prosenttia
• 32 kansalliselle innovointitukikeskukselle tai vastaavalle elimelle, joiden vastausaste oli 100 prosenttia
• tietojenkeruukäynnit, jotka kohdistuivat ministeriöihin, innovointitukikeskuksiin, kansallisiin yhteyspisteisiin, Yritys-Eurooppa-verkostoon, edunsaajiin ja muihin asiaankuuluviin sidosryhmiin Bulgariassa, Tanskassa, Ranskassa, Romaniassa, Sloveniassa, Espanjassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa
• paneeli, joka koostui eri alojen innovoinnin riippumattomista asiantuntijoista
• sellaisten eri henkilöiden kanssa tehdyt haastattelut, jotka olivat pk‑välineeseen liittyvän innovoinnin asiantuntijoita; näitä olivat esimerkiksi valintalautakuntien jäsenet, pk‑yritysten innovointia käsittelevän neuvoa-antavan asiantuntijaryhmän jäsenet sekä konsulttiyritysten edustajat
• osallistuminen tarkkailijoina hankkeiden esittelemiseen valintalautakunnille (toisen vaiheen valintaprosessin jälkimmäinen osuus) sekä liiketoiminnan vauhdittamispalveluja koskevaan tapahtumaan
• haastattelut komission henkilöstön kanssa; nämä edustivat tutkimuksen pääosastoa, viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosastoa, EASMEa ja tutkimuksen toimeenpanovirastoa (REA); haastattelut EIP:n ja EIR:n kanssa.

Liite II – Tilastot

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin EASMEn tietojen perusteella.

Liite III – Ideasta ehdotukseksi: Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa toteutettava Euroopan innovaationeuvosto

• Komissio esitti idean Euroopan innovaationeuvostosta kesäkuussa 2015 eurooppalaisen tutkimusalueen konferenssissa, jossa käsiteltiin innovoinnin merkitystä Euroopalle (A new start for Europe: Opening up to an ERA of Innovation).
• Komissio käynnisti keväällä 2016 ideahaun, jonka tarkoituksena oli edistää Euroopan innovaationeuvoston pilottihankkeen suunnittelua. Tässä julkisessa kuulemisessa komissio keräsi sidosryhmien näkemyksiä disruptiivisesta, markkinoita luovasta innovoinnista, nykyisen innovaatiotukiympäristön puutteista ja Euroopan innovaationeuvoston mahdollisesta vastuualueesta³⁹.
• Komissio järjesti 13. heinäkuuta 2016 työpajan, jossa keskusteltiin ideahaun tuloksista. Tilaisuuteen osallistui yli sata sidosryhmää yksityiseltä, julkiselta ja tutkimussektorilta⁴⁰.
• Komissio käynnisti marraskuussa 2016 start-up- ja scale-up-yrityksiä koskevan aloitteen. Tavoitteena oli koota yhteen joukko nykyisiä ja uusia toimia, joilla tuetaan start-up-yrityksiä sekä liiketoimintansa laajentamiseen pyrkiviä scale-up-yrityksiä⁴¹.
• Komissio perusti tammikuussa 2017 Euroopan innovaationeuvoston innovaattoreiden korkean tason ryhmän (EIC High Level Group of Innovators, EIG HLG), jonka tehtävänä oli tukea Euroopan innovaationeuvoston kehittämistä. Yrittäjistä, investoijista ja innovaatioasiantuntijoista koostuva ryhmä kokoontui kuusi kertaa maaliskuun 2017 ja joulukuun 2018 välisenä aikana ja laati tammikuussa 2018 asiakirjan kaikista keskeisistä suosituksistaan⁴².
• Komissio antoi 7. kesäkuuta 2018 Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen asetukseksi Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman perustamisesta⁴³. Tähän ehdotukseen liittyi vaikutustenarviointi⁴⁴.

Akronyymit ja lyhenteet

BKT: Bruttokansantuote

EASME: Pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaava toimeenpanovirasto

EIP: Euroopan investointipankki

EIR: Euroopan investointirahasto

Pk-väline: Pienille ja keskisuurille yrityksille kohdennettu EU:n väline

Pk-yritykset: Pienet ja keskisuuret yritykset

SBIR: Tutkimusohjelma, joka koskee pk‑yrityksien innovaatioita Yhdysvalloissa (Small Business Innovation Research programme)

Sanasto

Assosioitunut maa: Kolmas maa, joka on Euroopan unionin kanssa tehdyn kansainvälisen sopimuksen osapuoli. Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan assosioituneet maat osallistuvat ohjelmaan samoin ehdoin kuin EU:n jäsenvaltioiden oikeussubjektit.

Disruptiivinen innovaatio: Tuote, palvelu tai prosessi, jonka avulla syrjäytetään johtavat yritykset ja teknologiat ja jonka yhteydessä sovelletaan uusia arvoja. Näin mullistetaan olemassa olevia markkinoita.

Edunsaaja: EU:n talousarviosta avustusta tai lainaa saava luonnollinen tai oikeushenkilö.

Ehdotuspyyntö: Julkisen tahon julkaisema asiakirja, jossa pyydetään hakemuksia mahdollisilta edunsaajilta. Ehdotuspyynnössä julkaisija ilmoittaa aikomuksestaan rahoittaa hankkeita, jotka täyttävät asetetut tavoitteet.

Euroopan innovaatioiden tulostaulu: Analyysi, jossa vertaillaan EU:n jäsenvaltioiden, muiden Euroopan maiden ja naapurimaiden innovaatiosuorituskykyä.

Kansallinen yhteyspiste: EU:n jäsenvaltioiden tai tutkimuksen puiteohjelmaan assosioituneiden maiden hallitusten perustama ja rahoittama kansallinen yksikkö, joka tarjoaa kyseisissä maissa tukea ja opastusta Horisontti 2020 ‑puiteohjelman hakijoille ja edunsaajille.

Koontipäivä: Päivämäärä, johon mennessä kutakin rahoituskierrosta koskevat ehdotukset on jätettävä.

Läpimurtoinnovaatio: Tuote, palvelu tai prosessi, jossa otetaan käyttöön uutta teknologiaa tai uusi liiketoimintamalli siten, että tuloksena on ajattelutavan muutos kyseisellä liiketoiminnan alalla ja merkittäviä kilpailuetuja.

Osallistujaportaali: Horisontti 2020 ‑puiteohjelman hakijoille ja edunsaajille tarkoitettu keskitetty verkkopalveluväylä, jonka avulla käyttäjät voivat etsiä rahoitusmahdollisuuksia, saada käyttöönsä asiakirjoja ja ohjeita sekä jättää ehdotuksia. Lisäksi portaalin avulla voidaan hallinnoida avustuksia ja asiantuntijasopimuksia paperittomasti. Ks. http://ec.europa.eu/research/participants/portal.

Rahoitusväline: EU:n talousarviosta maksettava rahoitustuki, joka voi olla muodoltaan pääomasijoitus tai oman pääoman luonteinen sijoitus, laina tai takaus tai muu riskinjakoväline.

Sekarahoitus: Rahoitusratkaisu, jossa avustuksia yhdistetään julkisista ja yksityisistä lähteistä saataviin lainoihin tai pääomaan.

Tarkastustiimi

Tilintarkastustuomioistuin esittää erityiskertomuksissaan tulokset tarkastuksista, joita se kohdistaa EU:n toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin tai yksittäisten talousarvioalojen hallinnointiin liittyviin aihealueisiin. Tilintarkastustuomioistuin valitsee ja suunnittelee nämä tarkastustehtävät siten, että niillä saadaan aikaan mahdollisimman suuri vaikutus. Se ottaa valinta- ja suunnitteluvaiheessa huomioon tuloksellisuuteen tai säännönmukaisuuteen kohdistuvat riskit, asianomaisten tulojen tai menojen määrän, tulevat kehityssuunnat sekä poliittiset näkökohdat ja yleisen edun.

Tästä tuloksellisuuden tarkastuksesta vastasi IV tarkastusjaosto, jonka erikoisalat ovat markkinoiden sääntely ja kilpailukykyinen talous. Tarkastusjaoston puheenjohtaja on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Alex Brenninkmeijer. Tarkastukseen osallistuivat kabinettipäällikkö Raphael Debets, toimialapäällikkö John Sweeney, tehtävävastaava Juan Antonio Vazquez Rivera sekä tarkastajat Alvaro Garrido-Lestache Angulo, Wayne Codd ja Marco Montorio.

Vasemmalta oikealle: John Sweeney, Marco Montorio, Raphael Debets, Juan Antonio Vazquez Rivera, Wayne Codd, Alex Brenninkmeijer, Alvaro Garrido-Lestache Angulo.

Loppuviitteet

¹ EU:n yhdeksännen tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman (Horisontti Eurooppa) vaikutustenarviointi.

² NESTA-säätiön (National Endowment for Science, Technology and the Arts) raportti nopeasti kasvavien innovatiivisten yritysten merkityksestä taloudelle (The vital 6 per cent. How high-growth innovative businesses generate prosperity and jobs), 2009.

³ Henrekson, M. & Johansson, D: artikkeli kasvuyrityksistä (Gazelles as job creators: a survey and interpretation of the evidence). Small Business Economics 2010, 35, 227–244, s. 240.

⁴ Komission tiedonanto Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia (KOM(2010) 2020).

⁵ http://ec.europa.eu/research/innovation-union/index_en.cfm

⁶ Horisontti 2020 ‑puiteohjelman perustamisesta annettu asetus (EU) N:o 1291/2013.

⁷ Sama kuin edellä.

⁸ http://ec.europa.eu/research/bitlys/h2020_associated_countries.html

⁹ https://www.sbir.gov/about/about-sbir.

¹⁰ COM(2018) 435, ehdotus Horisontti Eurooppa ‑ohjelmaa koskevaksi asetukseksi, kesäkuu 2018.

¹¹ Komissio, Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät huhtikuussa 2019 alustavaan yleiseen yhteisymmärrykseen Horisontti Eurooppa ‑ohjelmasta.

¹² Puuttuvan pankkikelpoisuuden käsite määritellään Euroopan innovaationeuvoston palstalla ”Usein esitetyt kysymykset” siten, että kyse on kyvyttömyydestä houkutella riittävästi rahoitusta.

¹³ Tällaisia ovat esimerkiksi rahoitustuen myöntäminen hankkeille pääomarahoituksena sekä muissa ehdotuspyynnöissä tai ohjelmissa toteutettujen valintaprosessien osittainen hyväksyminen.

¹⁴ Takauksia koskeva erityiskertomus nro 20/2017 (Pk‑yritysten takausjärjestelmä) ja riskipääomaa koskeva erityiskertomus nro 17/2019.

¹⁵ Horisontti 2020 ‑puiteohjelman perustamisesta annettu asetus (EU) N:o 1291/2013.

¹⁶ Pk‑yritysten innovointia käsittelevän neuvoa-antavan asiantuntijaryhmän (EAG on Innovation in SMEs) vuosikertomus 2014.

¹⁷ https://sbir.nih.gov/reauthorization#eligibilityDiv

¹⁸ NESTAn valmisteluasiakirja nro 11/02, Katsaus liiketoiminnan kasvuun ja supistumiseen Euroopassa.

¹⁹ Horisontti 2020 ‑puiteohjelman perustamisesta annettu asetus (EU) N:o 1291/2013.

²⁰ Neuvoston päätös 2013/743/EU, johdanto-osan 14 kappale.

²¹ EU‑13:lla tarkoitetaan Bulgariaa, Kroatiaa, Kyprosta, Tšekkiä, Viroa, Unkaria, Latviaa, Liettuaa, Maltaa, Puolaa, Romaniaa, Slovakiaa ja Sloveniaa, kun taas EU‑15 koostuu Euroopan unionin 15 muusta jäsenvaltiosta.

²² https://ec.europa.eu/growth/industry/innovation/facts-figures/scoreboards_fi

²³ Arviointi, joka koski pk‑välinettä ja innovointia pk‑yrityksissä koskevaa työohjelmaa Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa (Evaluation of the SME instrument and the activities under Horizon 2020 Work Programme Innovation in SMEs), helmikuu 2017.

²⁴ http://ec.europa.eu/research/participants/data/support/ncp/h2020-standards-principles_en.pdf

²⁵ Erityiskertomus nro 28/2018 ”Suurin osa Horisontti 2020 ‑puiteohjelmaan tehdyistä yksinkertaistamistoimista on helpottanut edunsaajien elämää, mutta parantamisen varaa on yhä”.

²⁶ http://www.access4smes.eu/project/#_goal

²⁷ Komission asetus (EU) N:o 651/2014 tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi.

²⁸ Selvitys innovaatiopolitiikan tehokkuudesta todistusaineiston valossa (The Impact of Direct Support to R&D and Innovation in Firms, Compendium of Evidence on the Effectiveness of Innovation Policy Intervention), elokuu 2012.

²⁹ SBA Office of Investment & Innovation on SBIR, joulukuu 2016.

³⁰ Komission tiedonanto C(2018) 3051, 15.5.2018.

³¹ Horisontti 2020 ‑puiteohjelman perustamisesta annettu asetus (EU) N:o 1291/2013.

³² EIP-Innovfin-välineen neuvoa-antava ryhmän asiakirja pk‑välineen edunsaajien rahoituksen saatavuuden parantamisesta (Improving Access to Finance for Beneficiaries of the SMEI), maaliskuu 2018.

³³ Muun muassa riskipääoman saatavuutta koskeva InnovFin-aloite Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa, pk‑yritysten rahoituksen saatavuutta koskeva väline COSME-ohjelmassa ja Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR).

³⁴ EIP-Innovfin-välineen neuvoa-antavan ryhmän asiakirja pk‑välineen edunsaajien rahoituksen saatavuuden parantamisesta (Improving Access to Finance for Beneficiaries of the SMEI), maaliskuu 2018.

³⁵ Pk‑yritysten innovointia käsittelevän neuvoa-antavan asiantuntijaryhmän vuosikertomus 2016. Ryhmä toimii Horisontti 2020 ‑puiteohjelman yhteydessä.

³⁶ Lähde: EASME.

³⁷ Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin laatima kooste EASMEn tietojen pohjalta. Kaaviossa ei mainita maita, joiden osalta hakurobottien käyttö ei tuottanut tietoja lisäinvestoinneista.

³⁸ Pk‑yritysten innovointia käsittelevä neuvoa-antava asiantuntijaryhmä (joka toimii Horisontti 2020 ‑puiteohjelman yhteydessä), EU:n strategista työohjelmaa 2018–2020 koskeva kuuleminen, kesäkuu 2016.

³⁹ Euroopan innovaationeuvostoon liittyvät ideat, yleiskatsaus vastauksista ideahakuun (Ideas for an EIC, Overview of Responses to the Call for Ideas), 2016.

⁴⁰ Euroopan innovaationeuvostoon liittyvät ideat, tiivistelmä sidosryhmien kanssa 13. heinäkuuta 2016 pidetystä validointityöpajasta (Ideas for an EIC – Summary of a validation workshop with stakeholders held on 13 July 2016).

⁴¹ Komission tiedonanto Euroopan seuraavat kärkiyritykset: start-up- ja scale-up-yrityksiä koskeva aloite (COM(2016) 733 final), marraskuu 2016.

⁴² Euroopan innovaationeuvoston innovaattoreiden korkean tason ryhmän selonteko läpimurtoinnovoinnin vauhdittamisesta Euroopassa (Europe is back: Accelerating breakthrough innovation), tammikuu 2018.

⁴³ COM(2018) 435 final, ehdotus Horisontti Eurooppa ‑ohjelmaa koskevaksi asetukseksi, kesäkuu 2018.

⁴⁴ SWD (2018) 307 final, komission yksiköiden valmisteluasiakirja, vaikutustenarviointi, kesäkuu 2018.

Tarkastuksen eteneminen

Tapahtuma	Päivämäärä
Tarkastuksen suunnittelumuistio hyväksytty / Tarkastus alkoi	22.1.2019
Kertomusluonnos lähetetty virallisesti komissioon (tai muulle tarkastuskohteelle)	6.11.2019
Lopullinen kertomus hyväksytty kuulemismenettelyn jälkeen	10.12.2019
Komission (tai muun tarkastuskohteen) viralliset vastaukset saatu kaikilla kielillä	16.1.2020

Yhteystiedot

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG

Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx
Verkkosivut: eca.europa.eu
Twitter: @EUAuditors

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2020

PDF	ISBN 978-92-847-4143-4	ISSN 1977-5792	doi:10.2865/224128	QJ-AB-19-025-FI-N
HTML	ISBN 978-92-847-4164-9	ISSN 1977-5792	doi:10.2865/270809	QJ-AB-19-025-FI-Q

TEKIJÄNOIKEUDET

© Euroopan unioni, 2020.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen päätöksellä nro 6-2019, joka koskee avoimen datan politiikkaa ja asiakirjojen uudelleen käyttämistä, pannaan täytäntöön datan ja asiakirjojen uudelleenkäyttöä koskevat tilintarkastustuomioistuimen periaatteet.

Ellei toisin ilmoiteta (esimerkiksi yksittäisissä tekijänoikeusilmoituksissa), Euroopan tilintarkastustuomioistuimen sisältöihin, jotka EU omistaa, myönnetään käyttöoikeudet Creative Commons Attribution 4.0 International (CC BY 4.0) licence -käyttöoikeuden nojalla. Tämä merkitsee, että uudelleenkäyttö on sallittua, jos sisällön tuottaja mainitaan asianmukaisesti ja sisältöön tehdyistä muutoksista ilmoitetaan. Uudelleenkäyttäjä ei saa vääristää asiakirjojen alkuperäistä merkitystä tai sanomaa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa mistään seurauksista, jotka johtuvat uudelleenkäytöstä.

Uudelleenkäyttäjän on hankittava tarvittavat lisäoikeudet, jos tietty sisältö esittää tunnistettavissa olevia henkilöitä esimerkiksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöstä otetuissa valokuvissa tai jos sisällössä on mukana kolmansien tahojen töitä. Jos tällainen lisäoikeus saadaan, yllä mainittu yleinen käyttöoikeus peruuntuu. Lisäoikeutta koskevassa luvassa on selvästi ilmoitettava käyttöoikeuden rajoitukset.

Jos sisällöt eivät ole EU:n omaisuutta, voi olla, että lupa niiden käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä suoraan asianomaisilta tekijänoikeuksien haltijoilta. Tietokoneohjelmistot tai asiakirjat, joihin kohdistuu teollisoikeuksia, kuten patentteja, tavaramerkkejä, rekisteröityjä malleja, logoja ja nimiä, eivät kuulu Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uudelleenkäyttöperiaatteiden piiriin, eikä niiden käyttöön anneta lupaa.

EU:n toimielinten verkkosivuilla (joiden verkkotunnuksen loppuosa on europa.eu) on linkkejä ulkopuolisille verkkosivuille. Koska Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa näistä sivustoista, on suositeltavaa, että tutustutte niiden tietosuojaperiaatteisiin.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logon käyttäminen

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logoa ei saa käyttää ilman tilintarkastustuomioistuimen ennakkosuostumusta.

Yhteydenotot EU:hun

Käynti tiedotuspisteessä
Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostitse
Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä

• soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
• soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696 tai
• sähköpostitse: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Tietoa EU:sta

Verkkosivut
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla, https://europa.eu/european-union/index_fi

EU:n julkaisut
EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata osoitteesta https://op.europa.eu/fi/publications. Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. https://europa.eu/european-union/contact_fi).

EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1952 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa osoitteessa http://eur-lex.europa.eu

EU:n avoin data
EU:n avoimen datan portaalin (http://data.europa.eu/euodp/fi) kautta on saatavilla EU:n data-aineistoja. Data on ilmaiseksi ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten.