EU:n teollis- ja tekijänoikeudet: suoja ei ole täysin vedenpitävä

Tiivistelmä

I Teollis- ja tekijänoikeudet ovat olennainen osa EU:n taloutta. Teollis- ja tekijänoikeusintensiiviset teollisuudenalat tuottavat lähes 45 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta. Niiden tuotannon arvo on 6,6 biljoonaa euroa ja osuus työllisyydestä 29 prosenttia. Euroopan komissio ja muut EU:n elimet tekevät jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa yhteistyötä varmistaakseen teollis- ja tekijänoikeuksien suojan – keskeisen tekijän sisämarkkinoiden menestykselle.

II Euroopan komission tehtävänä on antaa lainsäädäntöehdotuksia EU:n teollis- ja tekijänoikeuksien rekisteröintiin ja noudattamisen valvontaan liittyvistä prosesseista ja menettelyistä. Komission tehtävänä on myös varmistaa, että nämä toimenpiteet pannaan asianmukaisesti täytäntöön. Lisäksi komissio antaa jäsenvaltioille ohjeistusta. Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto rekisteröi EU:n tavaramerkkejä ja malleja. Jäsenvaltioiden viranomaisten tehtävänä on hyväksyä EU:n maantieteellisiin merkintöihin liittyvät rekisteröintipyynnöt ja valvoa EU:n teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamista.

III Tarkastuksessa arvioitiin EU:n tavaramerkkien, mallien ja maantieteellisten merkintöjen suojaa sisämarkkinoilla vuosina 2017–2021. Tilintarkastustuomioistuin teki tämän tarkastuksen, koska se ei ole koskaan tarkastanut teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamista ja koska komission merkittävimmät aloitteet tällä alalla olisi pitänyt saattaa päätökseen vuoteen 2019 mennessä. Teollis- ja tekijänoikeuksien heikko suoja vaikuttaa kielteisesti EU:n kilpailukykyyn maailmantaloudessa. Tilintarkastustuomioistuin antaa suosituksia teollis- ja tekijänoikeuksien sääntelykehyksen sekä sen täytäntöönpanon ja valvonnan parantamiseksi.

IV Tilintarkastustuomioistuin tutki, onko komissio toteuttanut tarvittavat lainsäädäntö- ja tukitoimenpiteet edellä mainittujen teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamiseksi. Tilintarkastustuomioistuin teki tarkastuskäynnin komissioon, Euroopan unionin teollisoikeuksien virastoon ja viiteen jäsenvaltioon arvioidakseen, miten nämä panivat täytäntöön EU:n teollis- ja tekijänoikeuksien sääntelykehystä ja oliko teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen valvonta toteutettu asianmukaisesti.

V Tilintarkastustuomioistuimen yleinen johtopäätös on, että teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa koskeva EU:n kehys on yleisesti ottaen vahva eräistä puutteista huolimatta.

VI Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että komissio on ottanut käyttöön asianmukaiset lainsäädäntö- ja tukitoimenpiteet EU‑tavaramerkkien suojaamiseksi. EU‑malleja koskeva lainsäädäntö on kuitenkin epätäydellinen ja vanhentunut, ja maantieteellisiä merkintöjä koskevassa lainsäädännössä on puutteita. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin totesi, että tavaramerkeistä ja malleista perittävien EU‑maksujen määrittämiseen ei ole selkeitä menetelmiä.

VII Vaikka Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto yleensä hallinnoi EU:n tavaramerkkejä ja malleja moitteettomasti, tilintarkastustuomioistuin havaitsi heikkouksia viraston tilivelvollisuuskehyksessä sekä sen rahoitus-, valvonta- ja arviointijärjestelmissä. Lisäksi jäsenvaltioissa ja komissiossa ilmeni heikkouksia EU:n maantieteellisten merkintöjen kehyksen täytäntöönpanossa.

VIII Jäsenvaltiot eivät ole panneet teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamista koskevaa direktiiviä täytäntöön yhdenmukaisesti, ja tullivalvonnan täytäntöönpanossa oli puutteita.

IX Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että komissio

• täydentää ja päivittää EU:n teollis- ja tekijänoikeuksien sääntelykehyksiä
• arvioi maksujen määrittämiseen sovellettavia hallintojärjestelyjä ja menetelmiä
• tekee aloitteita EU:n maantieteellisten merkintöjen kehysten parantamiseksi
• parantaa teollis- ja tekijänoikeuksien valvontajärjestelmää.

X Tilintarkastustuomioistuin suosittaa, että Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto

• parantaa eurooppalaisten yhteistyöhankkeiden rahoitus-, valvonta- ja arviointijärjestelmiä.

Johdanto

Mitä teollis- ja tekijänoikeudet ovat?

01 Teollis- ja tekijänoikeuksia sovelletaan hengentuotteisiin, kuten kaupallisessa käytössä oleviin keksintöihin, kirjallisiin ja taiteellisiin teoksiin, malleihin ja symboleihin, nimiin ja kuviin¹. Teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamisen avulla teosten luojat voivat saada tunnustusta teoksistaan ja estää sen, että teoksia käytetään tai niistä hyödytään luvattomasti. Se antaa myös käyttäjille ja kuluttajille takeita tavaroiden laadusta ja turvallisuudesta.

02 Teollis- ja tekijänoikeudet jakaantuvat kahteen luokkaan: 1) tekijänoikeuksiin (esimerkiksi kirjalliset teokset, elokuvat ja musiikki) ja 2) teollisoikeuksiin (patentit, tavaramerkit, mallit, maantieteelliset merkinnät ja liikesalaisuudet). Nyt tarkastuksen kohteena olleiden tavaramerkkien, mallien ja maantieteellisten merkintöjen pääpiirteet on esitetty kaaviossa 1.

03 Teollis- ja tekijänoikeuksien suojaaminen on keskeinen tekijä, jonka avulla EU voi kilpailla maailmantaloudessa. Teollis- ja tekijänoikeusintensiiviset teollisuudenalat tuottavat lähes 45 prosenttia kaikesta EU:n taloudellisesta toiminnasta (BKT). Niiden tuotannon arvo on 6,6 biljoonaa euroa, ja ne luovat 29 prosenttia EU:n kokonaistyöllisyydestä. Väärennettyjen tuotteiden vuotuiseksi arvoksi on kuitenkin arvioitu 121 miljardia euroa, joka vastaa 6,8:aa prosenttia EU:n kokonaistuonnista. Väärennökset aiheuttavat 83 miljardin euron suuruiset myynnin menetykset laillisessa taloudessa, ja niiden takia menetetään 400 000 työpaikkaa².

EU:n teollis- ja tekijänoikeuksien sääntelykehys

04 Teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva EU:n sääntelykehys perustuu EU:n asetuksiin ja direktiiveihin sekä olemassa oleviin kansainvälisiin teollis- ja tekijänoikeuksia koskeviin sopimuksiin. Kehys tarjoaa suojaa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ja luo siten yhtenäisen EU:n järjestelmän, joka koostuu EU:n ja kansallisista teollis- ja tekijänoikeuksista. Teollis- ja tekijänoikeuksien kansainväliset ja EU:n kulmakivet esitetään kaaviossa 2 ja liitteessä I.

EU:n teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva rekisteröintimenettely

05 Teollis- ja tekijänoikeuksien EU‑rekisteröinti suojaa omistajien oikeuksia kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Tekijänoikeuksien suojaamiseksi ei tarvita rekisteröintiä. Eurooppapatentit voidaan rekisteröidä Euroopan patenttivirastossa. EU:n tavaramerkkien ja mallien rekisteröintiä hallinnoi Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO). Kuka tahansa henkilö tai yritys mistä tahansa maasta maailmassa voi hakea rekisteröintiä yhdellä ainoalla hakemuksella, josta peritään maksu. Rekisteröintiprosessin eri vaiheet esitetään kaaviossa 3.

06 EU:n maantieteellisten merkintöjen rekisteröinti, joka nykyisin rajoittuu maataloustuotteisiin ja elintarvikkeisiin, viineihin ja tislattuihin alkoholijuomiin, eroaa EU:n tavaramerkkien ja mallien rekisteröinnistä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset osallistuvat maantieteellisiä merkintöjä koskeviin hakumenettelyihin, ja EU:n tuottajat tai tuottajaryhmät tekevät hakemukset (ks. kaavio 4).

EU:n teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen valvonta

07 Teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen vaikuttava valvonta on tarpeen innovoinnin ja investointien edistämiseksi ja väärennysten torjumiseksi. Väärentäminen on monimutkainen ja kasvava ongelma. Ylellisyystuotteiden lisäksi väärennökset kohdistuvat yhä useammin monenlaisiin arjen tuotteisiin. Tämä aiheuttaa taloudellista haittaa. Lisäksi on pantu merkille, että rikolliset ryhtyivät nopeasti hyödyntämään covid-19-pandemiaa käymällä kauppaa väärennetyillä lääke- ja terveydenhuoltotuotteilla³.

08 Komissio on kehittänyt useita välineitä väärennysten ja muiden teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten torjumiseksi. Teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamista koskevan direktiivin⁴ tavoitteena on yhdenmukaistaa lainsäädäntöjärjestelmiä siten, että varmistetaan teollis- ja tekijänoikeuksien korkea, yhdenvertainen ja yhdenmukainen suoja sisämarkkinoilla. Tullivalvontaa koskevassa asetuksessa⁵ säädetään menettelysäännöistä, joiden mukaisesti tulliviranomaiset voivat panna täytäntöön teollis- ja tekijänoikeudet tullivalvonnassa tai tullitarkastuksessa olevien tavaroiden osalta. Lisäksi EU:n tullitoimintaohjelmalla pyritään torjumaan teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksia ulkorajoilla vuosina 2018–2022⁶. Ohjelma sisältää neljä strategista tavoitetta (ks. kaavio 5).

Tärkeimmät sidosryhmät, jotka suojaavat teollis- ja tekijänoikeuksia EU:ssa

09 Euroopan komissio ja muut EU:n elimet tekevät jäsenvaltioiden kanssa yhteistyötä teollis- ja tekijänoikeuksien asianmukaisen suojan varmistamiseksi.

10 Komissio vastaa (ks. laatikko 1)

1. lainsäädäntöaloitteiden tekemisestä eurooppalaisen omistusoikeuden luomiseksi yhdenmukaista suojaa ajatellen ja ehdotusten laatimisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamiseksi ja tehostamiseksi EU:ssa
2. sen varmistamisesta, että kansalliset viranomaiset saattavat teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan EU:n lainsäädännön asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään ja panevat sen täytäntöön, sekä rikkomismenettelyjen käynnistämisestä jäsenvaltioita vastaan
3. sen valvonnasta, että sisämarkkinoilla suojataan teollis- ja tekijänoikeuksia loukkauksilta vaikuttavalla tavalla; pk‑yritysten tukemisesta ja suojelusta sekä jäsenvaltioiden välisen tietojenvaihdon ja yhteistyön helpottamisesta
4. EU:n lainsäädäntökehyksen mahdollisten puutteiden tunnistamisesta ja niiden ratkaisemisesta sekä siitä, että toimintaedellytykset ovat tasapuolisia maailmanlaajuisesti.

11 Myös EUIPOlla on tärkeä asema EU:n virastona, jonka vastuulla on hallinnoida tavaramerkkien ja mallien rekisteröintiä. EUIPO tekee yhteistyötä niiden EU:n kansallisten ja alueellisten teollis- ja tekijänoikeuksien virastojen kanssa, jotka vastaavat kansallisten tavaramerkkien ja mallien rekisteröinnistä. Lisäksi EUIPOn alaisuudessa toimiva teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten eurooppalainen seurantakeskus, jäljempänä ’seurantakeskus’, vastaa laajasta kirjosta tehtäviä. Nämä tehtävät liittyvät tutkimukseen, valistukseen ja parhaiden käytäntöjen levittämiseen, minkä lisäksi seurantakeskus tukee kaikenlaisten teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen valvontaa. Tukeakseen väärentämisen ja piratismin torjuntaa Europol⁷ ja EUIPO yhdistivät voimansa vuonna 2016 ja perustivat Europolin suojissa toimivan immateriaalioikeusrikosten vastaisen koordinoidun liittouman.

12 Jäsenvaltioiden teollis- ja tekijänoikeusviranomaiset hallinnoivat kansallisia tavaramerkkejä ja malleja. Toimivaltaiset kansalliset elimet analysoivat, ovatko EU:n maantieteellistä merkintää koskevat pyynnöt sääntöjenmukaisia, ennen kuin ne lähettävät ne komission hyväksyttäviksi. Tulliviranomaiset ovat vastuussa teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten valvonnasta rajoilla, kun taas muut lainvalvontaviranomaiset, erityisesti poliisi, ovat vastuussa teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten havaitsemisesta jäsenvaltioiden sisällä. Tietyissä jäsenvaltioissa tullille on saatettu kansallisessa lainsäädännössä antaa valtuudet tunnistaa tavaroita, jotka jo ovat sisämarkkinoilla ja joiden epäillään loukkaavan tekijän- ja teollisoikeuksia.

Tarkastuksen laajuus ja tarkastustapa

13 Tarkastuksessa arvioitiin, suojattiinko sisämarkkinoilla asianmukaisesti EU:n tavaramerkkeihin, malleihin ja maantieteellisiin merkintöihin liittyviä teollis- ja tekijänoikeuksia. Tarkastukseen eivät kuuluneet tekijänoikeudet ja patentit. Tilintarkastustuomioistuin keskittyi erityisesti siihen, antoiko teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva EU:n sääntelykehys varainhoidon moitteettomuuden ja julkisen tilivelvollisuuden periaatteiden mukaisesti riittävän suojan ja valvottiinko edellä mainittujen EU:n teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamista riittävästi. Tarkastus kattoi tammikuun 2017 ja huhtikuun 2021 välisen ajanjakson.

14 Tilintarkastustuomioistuin suoritti tämän tarkastuksen, koska se ei ole koskaan tarkastanut teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamista ja koska komission merkittävimmät aloitteet, jotka liittyivät EU:n tavaramerkkikehykseen, olisi pitänyt saattaa päätökseen vuoteen 2019 mennessä. Lisäksi teollis- ja tekijänoikeuksien suojaaminen on keskeistä, kun pyritään huolehtimaan EU:n kilpailukyvystä maailmantaloudessa ja edistämään innovointia. Tarkastuksen tavoitteena oli antaa suosituksia, joiden avulla parannettaisiin EU:n teollis- ja tekijänoikeuksien sääntelykehystä ja sen noudattamisen valvontaa.

15 Tilintarkastustuomioistuin selvitti,

1. oliko komissio vahvistanut tarvittavan teollis- ja tekijänoikeuksien sääntelykehyksen
2. olivatko komissio, EUIPO ja jäsenvaltiot panneet asianmukaisesti täytäntöön EU:n tavaramerkkejä, malleja ja maantieteellisiä merkintöjä koskevan teollis- ja tekijänoikeuksien sääntelykehyksen
3. olivatko jäsenvaltiot valvoneet teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamista asianmukaisesti.

16 Tarkastustyössä kerättiin evidenssiä useista eri lähteistä:

1. asiakirjatarkastukset, aihetta koskevien säädösten, raporttien, tietojen ja tilastojen analysointi, otannat sekä tarkastuskohteiden toimittamien asiakirjojen tarkastaminen
2. komission (GROW-, TAXUD- ja AGRI-pääosastot ), OLAFin, EUIPOn (myös seurantakeskuksen) ja Europolin henkilöstön sekä viiden jäsenvaltion (Kreikka, Liettua, Ranska, Romania ja Unkari) viranomaisten haastattelut. Jäsenvaltiot valittiin määrällisiä riskiperusteita käyttäen.

Huomautukset

Teollis- ja tekijänoikeuksien sääntelykehys on yleisesti ottaen vankka, mutta joitain ongelmia ilmeni

EU:n tavaramerkkikehys on olemassa, mutta direktiiviä ei ole saatettu täysimittaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä

17 Tavaramerkkidirektiivillä pyritään yhdenmukaistamaan kansallisten ja EU:n tavaramerkkijärjestelmien keskeiset menettelysäännöt. Menettelyjä koskevien säännösten yhdenmukaistaminen on olennaisen tärkeää, jotta tavaramerkkejä on helpompaa saada rekisteröidyksi ja niiden rekisteröintiä helpompaa hallinnoida⁸. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tärkeiden suojausvaatimusten, kuten rekisteröidyn tavaramerkin saamista ja säilyttämistä koskevien edellytysten, on yleensä oltava samat kaikissa jäsenvaltioissa. Sen vuoksi EU‑tavaramerkkejä koskevan oikeudellisen kehyksen olisi oltava täydellinen, ajantasainen ja yhdenmukainen EU:n tasolla.

18 Asiakirjatodisteiden tutkimisen ja komission edustajien kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen tilintarkastustuomioistuin katsoo, että kaksi tarkastukseen valituista jäsenvaltioista (Unkari ja Liettua) on saattanut tavaramerkkidirektiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään (liite II). Vaikka määräpäivä, johon mennessä direktiivi oli saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä, oli pääosin 14. tammikuuta 2019, tarkastukseen valituista jäsenvaltioista toimenpide oli myöhässä⁹ ja loppuun saattamatta Kreikassa, Ranskassa ja Romaniassa.

EUIPOn hallinto- ja tilivelvollisuusjärjestelmän puutteet

19 Euroopan parlamentin vastuuvapausmenettelyn soveltaminen riippuu EU:n varainhoitoasetuksen¹⁰ mukaisesti virastojen rahoitusrakenteesta. EUIPO on täysin omarahoitteinen, joten se ei kuulu Euroopan parlamentin vastuuvapausmenettelyn piiriin, vaan vastuuvapauden myöntää viraston talousarviokomitea¹¹. Vastuuvapausmenettelyssä otetaan huomioon myös tilintarkastustuomioistuimen vuotuinen tarkastus, joka koskee tilien laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta. Tilintarkastustuomioistuin esittää tarkastuksen yhteydessä tarvittaessa suosituksia organisaation toiminnassa havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Lisäksi vastuuvapausmenettely perustuu EUIPOn säännöllisiin ulkoisiin arviointeihin ja tehtävien ja vastuualueiden erotteluun kolmen elimen, eli EUIPOn hallinnoinnista ja talousarvion toteuttamisesta vastaavan pääjohtajan, vuotuisen työohjelman hyväksymisestä vastaavan hallintoneuvoston ja budjettikomitean, välillä¹².

20 EU:n tavaramerkkiasetuksen tilivelvollisuusjärjestelyjen mukaisesti EUIPO toimittaa Euroopan parlamentille ja Euroopan komissiolle hyväksytyn vuotuisen työohjelmansa, vuosikertomuksensa, monivuotisen strategisen ohjelman (joka viides vuosi) ja tilinpäätöksensä. EUIPOn pääjohtaja vaihtaa Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunnan kanssa näkemyksiä vuoden 2025 monivuotisesta strategisesta ohjelmasta. Hallintoneuvosto kuulee komissiota EUIPOn vuotuisesta työohjelmasta ja joutuu ottamaan huomioon komission lausunnon työohjelmaa hyväksyessään¹³.

21 EU:n tavaramerkkiasetuksessa säädetään Euroopan parlamentin ja komission rajoitetusta osallistumisesta. Komission ja Euroopan parlamentin mahdollisuudet vaikuttaa EUIPOn hallintoneuvoston tai budjettikomitean päätöksiin ovat myös sääntelyvirastojen riippumattomuuden käsitteen perusteella rajoitetut. Siten komissiolla tai Euroopan parlamentilla ei ole määräysvaltaa hallintoneuvoston tai budjettikomitean päätöksiin. Tätä kuvastaa se, että EUIPOn varainhoitoasetus hyväksyttiin huolimatta komission kahden edustajan eriävistä äänistä¹⁴.

22 Tilintarkastustuomioistuin ilmaisi lausunnossaan 1/2019, joka koski EUIPOn varainhoitoasetusta, erityisen huolensa EUIPOn vastuuvapausmenettelystä. Lausunnossa toistettiin ehdotus, että virastoon olisi sovellettava Euroopan parlamentissa toteutettavaa yleistä talousarvio- ja vastuuvapausmenettelyä sen omassa budjettikomiteassa toteutettavan menettelyn sijasta. Ehdotus perustuu siihen, että EUIPO saa tulonsa käyttämällä EU:n lainsäädäntöön perustuvaa julkista valtaa. Tilintarkastustuomioistuin on johdonmukaisesti todennut, että kaikkiin EU‑liitännäisiin elimiin olisi sovellettava samanlaisia tilivelvollisuuden periaatteita¹⁵. Sama huolenaihe tuodaan esiin Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun tutkimuksessa¹⁶, jossa todettiin, että koska virallista menettelyä, joka koskisi suositusten antamista täysin omarahoitteisille virastoille, ei ole, tilivelvollisuuden toteutumisessa on yhä haasteita.

23 Jotta voidaan varmistaa asianmukainen tilivelvollisuus (mukaan lukien toiminnan riippumattomuus), eri tahojen (tässä tapauksessa hallintoneuvoston ja budjettikomitean) välinen vastuunjako on rajattava selkeästi. Lisäksi hallintoelinten jäsenillä ei pitäisi olla sellaisia sidonnaisuuksia, jotka voivat olennaisesti häiritä heidän tehtäviensä hoitamista¹⁷. Sekä EUIPOn hallintoneuvosto että sen budjettikomitea koostuvat yhdestä kunkin jäsenvaltion edustajasta, yhdestä Euroopan parlamentin edustajasta ja kahdesta komission edustajasta, mikä tekee yhteensä 30 ääntä.

24 Hallintoneuvoston ja budjettikomitean koostumus vastaa EU:n tavaramerkkiasetuksen säännöksiä. Tarkastajat panivat kuitenkin merkille, että niiden kokoonpanossa on paljon päällekkäisyyttä (30 äänioikeutetusta jäsenestä tai varajäsenestä 26 oli samoja kummassakin elimessä). Tilintarkastustuomioistuin katsookin, että tällaisessa tilanteessa yksittäisen henkilön tehtävä yhdessä elimessä voi haitata tai vaikuttaa hänen harkintaansa tai toimintaansa toisessa elimessä. Tämä tilanne ja ulkoisen vastuuvapausmenettelyn puuttuminen merkitsevät sitä, että hallintojärjestelyissä on heikkous, sillä samat henkilöt (tai heidän varajäsenensä) tekevät päätöksiä sekä talousarvion hyväksymisestä että sen täytäntöönpanoa koskevasta vastuuvapausmenettelystä.

25 EU:n tavaramerkkiasetuksessa velvoitettiin komissio arvioimaan EUIPOn ja sen toimintatapojen vaikutusta, vaikuttavuutta ja tehokkuutta ensimmäistä kertaa 24. maaliskuuta 2021 mennessä. Arviointi on käynnissä ja tuloksia odotetaan vuoden 2022 loppuun mennessä.

EU‑malleja koskeva kehys on vanhentunut ja puutteellinen

26 Mallidirektiivillä pyrittiin yhdenmukaistamaan mallien suojaamiseksi säädettyjä jäsenvaltioiden lakeja¹⁸ ja näin luomaan EU:n mallijärjestelmä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi EU‑malleja koskevan oikeudellisen kehyksen olisi oltava täydellinen, ajantasainen ja yhdenmukainen EU:n tasolla.

27 EU‑malli on ”luonteeltaan yhtenäinen”, mikä tarkoittaa, että sillä on yhtäläinen vaikutus koko EU:ssa. Mallien rekisteröimistä koskevien kansallisten ja EU:n järjestelmien yhdenmukaistaminen on ratkaisevan tärkeää, koska rekisteröidyt kansalliset mallit ovat etusijalla EU‑mallin rekisteröintiä haettaessa.

28 EU:n malleja koskeva sääntelykehys on puutteellinen ja vanhentunut, mikä johtaa moniin käytännön eroihin EU:n ja kansallisten järjestelmien välillä sekä jäsenvaltioiden välillä. Tämä tilanne aiheuttaa oikeudellista epävarmuutta, kun malleja rekisteröidään eri jäsenvaltioissa. Komissio on toteuttanut ulkoisen arvioinnin, järjestänyt julkisen kuulemisen ja laatinut vaikutustenarvioinnin. Se päivittää parhaillaan mallien sääntelykehystä. Edellä mainitut puutteet voitaneen ratkaista uudella lainsäädäntöehdotuksella.

29 Arvioinnin mukaan prosessi, joka koski EU‑lainsäädännön saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, saatiin kaikissa jäsenvaltioissa päätökseen 1. kesäkuuta 2004. Arviointi toi esiin useita merkittäviä puutteita, joihin on puututtava, jotta kansallisten ja EU:n rekisteröintijärjestelmien yhdenmukaistaminen saatetaan loppuun. Myös tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa havaittiin useita näkökohtia, jotka antavat komissiolle perustellun syyn tarkistaa EU‑mallien kehystä.

30 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi tarkastukseen valittujen jäsenvaltioiden osalta, että kansalliset ja EU:n mallikehykset eivät olleet yhdenmukaisia, sillä niissä sovellettiin erilaisia menettelyjä ja määräaikoja haku-, tutkinta-, julkaisu- ja rekisteröintiprosesseissa (ks. liite V). Tilintarkastustuomioistuin havaitsi hakumenettelyissä seuraavat erot:

1. Hakemukset voidaan jättää sähköisesti tai paperilla. Vuonna 2020 useimmat jätettiin sähköisesti (EUIPO 98,17 %, Liettua 78 %, Unkari 50 % ja Romania 23 %). Kreikka ja Ranska hyväksyivät ainoastaan sähköisiä hakemuksia.
2. EUIPO tarjoaa rekisteröidyn EU‑mallin hakijoille mahdollisuuden valita nopeutettu ”Fast Track” ‑vaihtoehto tietyin edellytyksin, ja vuonna 2020 tätä vaihtoehtoa käytettiin 38,7 prosentissa rekisteröidyistä EU‑mallihakemuksista. Myös Ranska ja Romania tarjoavat nopeamman rekisteröintimenettelyn. Muissa valituissa jäsenvaltioissa ei kuitenkaan käytetä vastaavia menettelyjä.

31 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös muita eroja kansallisten ja EU:n mallijärjestelmien välillä:

1. muutoksenhakumenettelyjä varten on erilaisia toimivaltaisia elimiä: jäsenvaltioissa kansalliset tuomioistuimet ja EUIPOssa valituslautakunta
2. maksuja ja maksurakenteita ei ole yhdenmukaistettu (ks. liite VI)
3. kansallisilla teollis- ja tekijänoikeuksien virastoilla ei ole velvollisuutta järjestää sovittelua ja välimiesmenettelyä.

32 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi myös, että painettuja mallien kuvauksia ja esityksiä ei ole standardoitu ja että EU‑malleja koskevassa asetuksessa ja direktiivissä ei säädetä, että malleja voidaan kuvata tai esittää käyttämällä sellaisia yleisiä tekniikoita kuin 3D-kuvantamista tai videota.

33 EU:n malliasetuksella suojataan rekisteröimättömiä EU‑malleja sellaisten tuotteiden osalta, joilla on usein lyhyt taloudellinen elinkaari. Näissä tuotteissa suojan saaminen ilman rekisteröintimuodollisuuksia on etu ja suojan kestolla on toissijainen merkitys. Lukuun ottamatta Romaniaa, jossa on ”rekisteröimättömien mallien tietokanta” (vaikka tähän mennessä tietokannassa ei ole merkintöjä), mikään valituista jäsenvaltioista ei tarjoa tällaista suojaa.

34 Tilintarkastustuomioistuin totesi, että neljässä viidestä tarkastukseen valitusta jäsenvaltiosta malleja koskevassa laissa suojataan korjaamisessa käytettävät varaosat. EU‑malleja koskeva asetuksessa ja Unkarissa niitä ei ole suojattu (korjauslauseke). Taulukossa 1 esitetään tarkastettujen jäsenvaltioiden ja EUIPOn väliset erot.

35 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että EU:n ja kansallisissa rekisteröintijärjestelmissä tarjotaan erilaisia vaihtoehtoja mallin julkaisemisen lykkäämiseksi. Eroja on muun muassa mahdollisissa lykkäysajoissa ja maksuissa (taulukko 2).

Teollis- ja tekijänoikeuksien maksurakenne ei vastaa todellisia kustannuksia

EU:n maksujen määrittämistä varten ei ole selkeitä menetelmiä

36 EU:n tavaramerkkien ja mallien maksut on vahvistettu EU:n tavaramerkkiasetuksessa ja mallien maksuja koskevassa asetuksessa. Maksujen määrittämisperusteet¹⁹ edellyttävät, että

1. niiden tuottamilla tuloilla voidaan periaatteessa varmistaa EUIPOn talousarvion tasapaino
2. EU:n tavaramerkkijärjestelmä ja kansalliset tavaramerkkijärjestelmät ovat voimassa rinnakkain ja täydentävät toisiaan.
3. EU‑tavaramerkin haltijoiden oikeuksien noudattamista valvotaan jäsenvaltioissa tehokkaasti.

37 Kuten tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa 22/2020 todetaan, Euroopan lentoturvallisuusvirasto, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ja Euroopan unionin elinten käännöskeskus laskevat veloittamiensa maksujen perustana olevien palvelujen kustannukset täysimääräisesti. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti maksujen määrittämisperusteiden soveltamisen ja totesi EUIPOn taseesta näkyvän, että virastolle kertyi huomattava ylijäämä (308,75 miljoonaa euroa) vuonna 2020 (ks. kaavio 6). Tilintarkastustuomioistuin havaitsi lisäksi, että EUIPOn maksujen määrä ja rakenne kyllä perustuvat yhteiskunnallisiin, rahoitusta koskeviin ja taloudellisiin kriteereihin mutta niistä ei avoimesti ilmene, miltä osin maksut kattavat kustannukset. Tieto olisi kuitenkin tarpeen EUIPOn ydintoimintojen tehokkuuden arvioimiseksi. Näin ollen yksikkökustannusten rakenne eroaa huomattavasti maksujen rakenteesta ja yksikkökustannukset eroavat huomattavasti maksuista.

38 Tilintarkastustuomioistuin katsoi lausunnossaan 1/2019²⁰, että EUIPOn olisi yhdessä komission kanssa tutkittava, olisiko budjettiylijäämillä mahdollista tukea rahoitusvälineitä, jotka edistävät eurooppalaisten yritysten tutkimus- ja innovointitoimia. Esimerkki talousarvion ylijäämän käytöstä on pk‑yritysrahastoa koskeva aloite (Ideas Powered for business SME Fund). Rahasto tarjoaa 20 miljoonan euron avustusjärjestelmän, jonka avulla eurooppalaiset pk‑yritykset voivat hyödyntää teollis- ja tekijänoikeuksiaan.

39 Lisäksi tilintarkastustuomioistuimen vertaileva analyysi osoitti merkittäviä eroja EU:n maksujen ja niiden maksujen välillä, joita viiden tarkastukseen valitun jäsenvaltion kansalliset viranomaiset veloittivat (taulukko 3). Tilintarkastustuomioistuin havaitsi esimerkiksi, että teollis- ja tekijänoikeuksien rekisteröinnistä ja uusimisesta perityt EU:n maksut olivat vähintään kolme kertaa suurempia kuin kalleimmat kansalliset maksut (Ranska).

40 Tilintarkastustuomioistuin analysoi EUIPOn Euroopan komissiolle toimittamat tiedot, täysin omarahoitteisia virastoja koskevan Euroopan parlamentin tutkimuksen vuodelta 2013 (The income of fully self-finance agencies and EU budget), INNO-tecin tutkimuksen vuodelta 2010, Max Planck ‑instituutin tutkimuksen vuodelta 2011, vaikutustenarvioinnit vuosilta 2009 ja 2013 sekä Euroopan komission laatiman arvioinnin. Tilintarkastustuomioistuin ei löytänyt näistä lähteistä analyysiä maksujen tason, niiden perusteiden ja EUIPOn tarjoamien palvelujen välisestä yhteydestä. Se ei myöskään havainnut, että niissä olisi määritetty sellainen EU‑maksujen vähimmäistaso, joka olisi yhteensopiva kansallisten tavaramerkkijärjestelmien kanssa.

41 Tilintarkastustuomioistuin totesi analyysinsä perusteella, että EU‑maksujen rakenteen ja määrän määrittämistä varten ei ole selkeitä menetelmiä, vaikka maksujen määrittämiselle on vahvistettu kriteerit. Tilanne johtaa maksuihin, jotka tuottavat kasautuvia ylijäämiä. Merkittävien ylijäämien kertyminen on ristiriidassa sen asetuksessa vahvistetun periaatteen kanssa, että talousarvion on oltava tasapainossa. Max Planck ‑instituutin tutkimuksen mukaan käyttäjäorganisaatiot kritisoivat maksuihin liittyvän avoimuuden puutetta.

Korkeat maksut johtavat tehottomaan kuittausmekanismiin

42 EUIPOn on korvattava jäsenvaltioille lisäkustannukset²¹, joita näille aiheutuu EU:n tavaramerkkijärjestelmään osallistumisesta. Korvaus toteutetaan kuittausmekanismilla, jonka käyttö edellyttää, että EUIPOlle ei aiheudu budjettialijäämää kyseisenä vuonna. Kuittausmekanismia on käytetty vuosina 2018, 2019 ja 2020 (ks. kaavio 7).

43 Hakemusmaksu kattaa kansallisen tavaramerkin rekisteröintikulut. Tilintarkastustuomioistuin totesi, että kuittausmekanismilla korvattu määrä oli samansuuruinen kuin Liettuan hakemusmaksu. Vuonna 2020 kuittausmekanismin soveltamisen perusteella maksettiin 310 000 euroa ja kansallisia tavaramerkkejä rekisteröitiin 1 771. Näin ollen kuittausmekanismiin perustuva määrä rekisteröityä kansallista tavaramerkkiä kohden oli 175 euroa eli samansuuruinen kuin Liettuan hakemusmaksu (180 euroa).

44 EU:n tavaramerkkiasetuksessa vahvistettiin keskeiset vuotuiset suorituskykyindikaattorit, joiden avulla kuittausmäärä jaetaan jäsenvaltioiden kesken. Jäsenvaltiot kirjaavat näiden keskeisten suorituskykyindikaattoreiden tulokset EUIPOn ePlatform-välineeseen, johon kirjataan myös kunkin kansallisen teollis- ja tekijänoikeuksien viraston ilmoitus. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että EUIPO ei ole ottanut käyttöön valvontamenetelmiä, joilla se varmistaisi, että kansallisten teollis- ja tekijänoikeusvirastojen ilmoittamat tiedot ovat paikkansapitäviä. Tiedot kuitenkin vaikuttavat kuittausmäärän jakamiseen. EUIPOn näkemyksen mukaan ilmoitus on riittävä peruste katsoa, että jäsenvaltioiden ePlatformissa antamat tilastotiedot perustuvat hyväksyttäviin menetelmiin ja ovat oikein laskettuja ja täsmällisiä.

45 Tilintarkastustuomioistuin pani merkille, että keskeiset suorituskykyindikaattorit, joilla kuittaussummat lasketaan, eivät noudata SMART-määritteitä (täsmällisyys, mitattavuus, saavutettavuus, relevanttius ja aikasidonnaisuus; ks. laatikko 2). Kuittausmekanismilla ei myöskään varmisteta, että asianomaiset kansalliset viranomaiset saavat asianmukaisen korvauksen aiheutuneista lisäkustannuksista, sillä kuittausmääriä ei siirretä niiden talousarvioihin vaan kansallisiin talousarvioihin.

EU:n maantieteellisten merkintöjen kehys on rajattu maataloustuotteisiin

46 EU:n maantieteellisten merkintöjen alat sisältyvät kolmeen järjestelmään, jotka koskevat a) maataloustuotteita ja elintarvikkeita, b) viinejä ja c) tislattuja alkoholijuomia.

47 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että rekisteröinnin perussäännöt ja periaatteet ovat yleisesti ottaen yhdenmukaisia. Tilintarkastustuomioistuin totesi kuitenkin, että maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellinen merkintäjärjestelmä ei kata kaikkia WTO:n maataloussopimuksen mukaisesti maataloustuotteiksi luokiteltuja tavaroita. Ei myöskään ole olemassa EU:n järjestelmää muiden kuin maataloustuotteiden (käsiteollisuustuotteet ja teollinen muotoilu) rekisteröimiseksi, vaikka joillakin jäsenvaltioilla on kansallista lainsäädäntöä tällaisten tuotteiden suojaamiseksi. On vaikeaa tai mahdotonta varmistaa suoja kaikille tuotteille, kun kaikki tuotteet kattava EU:n laajuinen suojausjärjestelmä puuttuu. Pelkästään kansalliset suojausjärjestelmät ovat tältä osin riittämättömiä.

Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat kehykset on pantu täytäntöön hyvin, joskin joitakin puutteita on havaittavissa

EUIPO panee EU:n tavaramerkkien ja mallien kehykset täytäntöön suurelta osin oikein, mutta joitakin puutteita on edelleen

48 Tilintarkastustuomioistuin katsoo rekisteröintimenettelyistä ja niihin liittyvistä toimista tekemänsä arvioinnin perusteella, että EUIPO on pannut EU:n tavaramerkkejä ja malleja koskevat asetukset asianmukaisesti täytäntöön. Haku-, tutkimus-, julkaisu- ja rekisteröintiprosessit on sertifioitu ISO 9001- ja ISO 10 002 -standardeilla, ja EUIPO on ottanut käyttöön myös laadunvalvontajärjestelmän, joka sisältää keskeisten suorituskykyindikaattoreiden määritelmät ja niiden noudattamista osoittavat arvot.

49 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin seuraavat puutteet EU:n tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanossa.

50 EU:n tavaramerkkiasetuksessa säädetään, että EUIPOlla on mahdollisuus perustaa keskus EU‑tavaramerkkejä ja rekisteröityjä EU‑malleja koskevien riitojen sovittelua varten. EUIPO pani täytäntöön vaihtoehtoisen riitojenratkaisupalvelun tarjotakseen maksuttomia sovittelupalveluja muutoksenhakumenettelyjä varten, mutta niihin ei sisälly huomautus- ja vastaväitemenettelyjä.

51 EUIPOn kanssa asioivan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön edustajalla on oltava laillinen valtuutus toimia edustajana kansallisissa teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvissä asioissa. Tilintarkastustuomioistuin totesi, että edustajaksi ryhtymisen edellytykset vaihtelevat tarkastettujen jäsenvaltioiden välillä, mikä luo eriarvoiset edellytykset niille, jotka haluavat toimia edustajina.

52 EU:n tavaramerkkejä ja malleja koskevilla asetuksilla luotiin EU‑tavaramerkkien ja rekisteröityjen EU‑mallien rekisterit ja tavaramerkkien ja mallien kirjaaminen rekistereihin tehtiin pakolliseksi. Tilintarkastustuomioistuin poimi riskiperusteisesti otokseensa 20 EU‑tavaramerkkiä ja kuusi rekisteröityä EU‑mallia ja tarkasti niiden osalta rekistereiden tarkkuutta ja täydellisyyttä. Rekisteröityjen tavaramerkkien osalta tilintarkastustuomioistuin löysi esimerkkejä EU‑tavaramerkkien virheellisestä tilasta (kuusi otokseen kuuluvaa tavaramerkkiä), menettelyvirheestä (yksi tavaramerkki) ja laiminlyönneistä (viisi tavaramerkkiä). Rekisteröityjen EU‑mallien osalta havaittiin yhdessä otokseen sisältyvässä tapauksessa tietojen kattavuuteen liittyvä puutteellisuus, joka koski hakemuksen toista kieltä. EUIPO löysi tarkastajien havaitsemiin puutteisiin liittyen rekisteristä 522 syötettä, joissa oli epäjohdonmukaisuuksia. Niitä käydään parhaillaan läpi yksittäin, ja ne korjataan manuaalisesti. Virasto aikoo myös ottaa käyttöön sisäisen valvontamenettelyn, jolla varmistetaan tietojen tarvittava johdonmukaisuus ja oikeellisuus.

53 EUIPOn vuoden 2019 käyttäjäkyselyn tulokset osoittivat, että käyttäjät olivat entistä tyytymättömämpiä valituslautakunnan päätösten johdonmukaisuuteen (tyytyväisyysaste alle 53 prosenttia). Päätöksenteon johdonmukaisuus on tärkeä tekijä, kun EU‑tavaramerkkien ja rekisteröityjen EU‑mallien järjestelmiä pyritään yhdenmukaistamaan. Lainkäyttöelinten päätösten johdonmukaisuuden lisääminen tehostaisi järjestelmää, sillä tarve panna vireille muutoksenhakuja ja riita-asioita unionin yleisessä tuomioistuimessa vähenisi.

Jäsenvaltioille myönnettävän rahoitustuen kriteereissä on toisinaan puutteita

54 EU:n tavaramerkkiasetuksen ja moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti EUIPO vastaa yhteistyöstä, jota EU:n toimielimet ja kansalliset teollis- ja tekijänoikeuksien virastot tekevät lähentääkseen tavaramerkkeihin ja malleihin liittyviä käytäntöjä ja välineitä.

55 Kansalliset teollis- ja tekijänoikeuksien virastot tekevät yhteistyötä EUIPOn kanssa pääasiassa sellaisten eurooppalaisten yhteistyöhankkeiden kautta, jotka sisältyvät vuotuisiin yhteistyösopimuksiin. EUIPO ja kansalliset teollis- ja tekijänoikeusvirastot ovat olleet ja ovat parhaillaankin tiiviisti mukana lukuisissa tärkeissä yhteistyöhankkeissa. EUIPO on vuodesta 2020 lähtien osallistunut joidenkin eurooppalaisten yhteistyöhankkeiden rahoitukseen maksamalla kertakorvauksia, jotka lasketaan erikseen kullekin tuensaajalle.

56 EU:n varainhoitoasetuksessa säädetään, että kertakorvausten olisi perustuttava oikeudenmukaiseen, tasapuoliseen ja todennettavissa olevaan laskentamenetelmään, jolla varmistetaan moitteeton varainhoito. EU:n varainhoitoasetuksessa ei anneta ohjeita kertakorvausten laskentamenetelmistä.

57 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että EUIPOn käyttämissä menetelmissä, jotka koskivat kertakorvausten laskemista (liite VII), oli seuraavat heikkoudet:

1. Yksittäisten edunsaajien todennetut aiemmat tiedot kattoivat vain vuoden ajanjakson.
2. Toiminnan luokittelussa ei eritelty riittävästi erityyppisiä hankkeita, joten samanlaisia kertakorvauksia myönnettiin erilaisille toiminnoille.
3. Keskimääräistä päivittäistä taksaa laskettaessa kansalliset teollis- ja tekijänoikeuksien virastot ottivat palkkojen osalta huomioon kaikki sellaiset sisäiset henkilöstöprofiilit, jotka osallistuivat vuoden 2019 eurooppalaisiin yhteistyöhankkeisiin. Samanlaisissa hankkeissa oli kuitenkin erilaisia henkilöstöprofiileja.

58 Kaksi yhteistyösopimuksiin sisältyneistä eurooppalaisista yhteistyöhankkeista koski TMView- ja DesignView-järjestelmien käyttökustannuksia. Kyseiset järjestelmät ovat tavaramerkkeihin ja malleihin liittyviä julkisia tietokantoja. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että käyttökustannukset eivät liittyneet sellaisiin todellisiin kustannuksiin, jotka olisivat johtuneet kansallisten teollis- ja tekijänoikeuksien virastojen tietokantojen ylläpidosta tai kansallisia tavaramerkkejä ja malleja koskevien tietojen toimittamisesta.

59 Tilintarkastustuomioistuin totesi myös, että keskimääräiset käyttökustannukset mallia kohti vaihtelivat merkittävästi tarkastukseen valituissa jäsenvaltioissa vuonna 2020 (ks. taulukko 4). Tarkastettujen jäsenvaltioiden tilanne on siis epäyhtenäinen.

Maataloustuotteiden rekisteröintiprosessissa oli puutteita

60 EU:n lainsäädäntö tarjoaa kehyksen maantieteellisillä merkinnöillä varustettujen tuotteiden rekisteröinnille EU:n tasolla, mutta lainsäädäntö ei kata kansallista tarkastusvaihetta. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jokaisella jäsenvaltiolla on oma tarkastusprosessinsa, mutta jäsenvaltioiden on noudatettava kussakin merkintäjärjestelmässä vahvistettuja sisältöarvioinnin perusteita ja edellytyksiä, joista säädetään maantieteellisiä merkintöjä koskevassa lainsäädännössä (kohta 46). Kukin jäsenvaltio voi myös vapaasti päättää, veloittaako se rekisteröinti- ja valvontaprosesseista maksuja.

Komission rekisteröintiprosesseissa oli tehottomuutta

61 Kunkin jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset analysoivat ja hyväksyvät maantieteellisten merkintöjen rekisteröintihakemukset, minkä jälkeen ne toimitetaan komissiolle. Samalla toimitetaan perusteena olevat asiakirjat (liite VIII). Jäsenvaltiot toimittavat nämä tiedot joko EU:n eAmbrosia IT ‑järjestelmän kautta tai sähköpostitse. Toimittaminen eAmbrosian kautta ei ole pakollista maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden osalta, ja jäsenvaltiot, joilla hakemuksia on eniten, käyttävät yleensä sähköpostiviestejä.

62 Kaikki rekisteröidyt maantieteelliset merkinnät sisältyvät eAmbrosia-tietokantaan, myös ne, jotka ovat peräisin EU:n ulkopuolisista maista ja jotka on rekisteröity komissiolle esitetyn suoran hakemuksen perusteella. Kaikki IT-järjestelmän kautta lähetetyt hakemukset ladataan automaattisesti alustan julkiseen versioon. Koska kaikki hakemukset on julkaistava eAmbrosian julkisessa versiossa, komission on ladattava sähköpostihakemukset manuaalisesti. Tästä aiheutuu lisätyötä komission henkilöstölle, ja virheitä voi esiintyä.

Kansalliset ja komission prosessit, joiden mukaisesti maantieteellistä merkintää koskevia hakemuksia analysoitiin ja rekisteröitiin, kestivät pitkään

63 Maantieteellisten merkintöjen rekisteröintiprosesseille ei tulisi asettaa esteitä jäsenvaltioissa. Sen vuoksi kansallisille ja komission tarkastusvaiheille, joissa sovelletaan maantieteellisten merkintöjen haku-, julkaisu-, muutoksenhaku- ja rekisteröintimenettelyihin liittyviä vaatimuksia, olisi asetettava selkeät määräajat ja niiden olisi oltava läpinäkyviä.

64 Tilintarkastustuomioistuin valitsi joukon maantieteellisten merkintöjen rekisteröintihakemuksia ja aikaisempien rekisteröintien muutospyyntöjä (liite IX) ja kävi niiden avulla läpi maantieteellisten merkintöjen hyväksymisen aikatauluja ja prosesseja tarkastukseen valituissa jäsenvaltioissa. Vaikka valituissa jäsenvaltioissa oli julkaistu selkeät vaatimukset haku-, julkaisu-, muutoksenhaku- ja rekisteröintiprosesseille, tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että tarkastukselle kansallisessa lainsäädännössä asetettuja määräaikoja noudatettiin harvoin ja hyväksymisprosessit kestivät jopa 60 kuukautta. Nämä pitkät viiveet johtuivat monimutkaisesta prosessista, jolla maataloustuotteiden laatu ja erityispiirteet varmistettiin.

65 Saman otoksen perusteella todettiin, että myös komissiossa hyväksymisprosessi kesti kauan (liite X). Tarkastajat havaitsivat sen vieneen jopa 48 kuukautta. Tätä selitettiin sillä, että saadut asiakirjat oli käännettävä ja ne vaativat monimutkaista analysointia. Lisäksi kesti kauan saada jäsenvaltioilta vastauksia komission esittämiin kysymyksiin.

Maantieteellisten merkintöjen valvonta vaihteli jäsenvaltiosta toiseen, ja komission ohjeet puuttuivat

66 Maantieteellisiä merkintöjä valvotaan virallisesta valvonnasta annetun asetuksen (EU) 2017/625 mukaisesti. Asetus ei koske yksinomaan maantieteellisiä merkintöjä, eikä siinä vahvisteta maantieteellisiä merkintöjä koskevia standardoituja EU:n valvontasääntöjä. Maantieteellisiä merkintöjä koskevaa muuta toissijaista lainsäädäntöä ei ole ehdotettu eikä hyväksytty.

67 Jokaisella tarkastuskäynnin kohteena olleella jäsenvaltiolla oli omat valvontasääntönsä ja ‑menettelynsä. Jotkin jäsenvaltiot suorittivat rekisteröintitarkastuksia ennen maantieteellistä merkintää koskevan hakemuksen kansallista hyväksymistä, kun taas toiset suorittivat niitä jälkeenpäin (vuosittain tai jollakin muulla tiheydellä). Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että valvontamenettelyjä ja niiden tiheyttä ei ollut tarkastukseen valittujen jäsenvaltioiden kesken standardoitu ja toimijoilta perityt valvontamaksut vaihtelivat huomattavasti maksuttomuudesta 300 euroon päivässä.

68 Komissio järjestää Koulutuksen parantaminen elintarvikkeiden turvallisuuden lisäämiseksi ‑ohjelman mukaista koulutusta ja vuosittaisia keskusteluseminaareja jäsenvaltioiden kanssa maantieteellisten merkintöjen valvonnasta. Se ei kuitenkaan ole antanut virallisia ohjeita valvontamenettelyistä, riskianalyyseistä tai tarkastusten optimaalisesta tiheydestä. Maantieteellisten merkintöjen tuottajien erilainen kohtelu eri jäsenvaltioissa johtaa siihen, että joillekin tuottajille aiheutuu sääntöjen noudattamisesta muita suurempia kustannuksia ja velvoitteita.

Maantieteellisiin merkintöihin liittyvä yhteistyö EU:ssa on yleensä sujuvaa

69 EUIPO hallinnoi yhteistyössä komission kanssa GIview-portaalia, jonka tarkoituksena on helpottaa yhteydenpitoa valvontaviranomaisten kanssa. GIview sisältää eAmbrosiasta saadut rekisteröintitiedot ja kansainvälisten ja kahdenvälisten sopimusten nojalla EU:ssa suojatut EU:n ulkopuoliset maantieteelliset merkinnät, tiedot toimivaltaisista viranomaisista, valvontaelimistä ja tuottajaryhmistä sekä tiedot maantieteellisiksi merkinnöiksi rekisteröidyistä tuotteista (valokuvat, kartat, kuvaukset ja linkit tuottajaryhmittymien verkkosivustoille).

70 Komissio kutsuu kolme kertaa vuodessa koolle asiantuntijaryhmän, jossa käsitellään maantieteellisten merkintöjen järjestelmien hallinnointia jäsenvaltioissa. Ryhmä keskustelee alan haasteista ja hyvistä käytännöistä. Lisäksi komissio järjesti vuosina 2018–2020 yhteensä 17 pienimuotoista työpajaa jäsenvaltioiden kanssa. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että tarkastukseen valittujen jäsenvaltioiden viranomaiset pitivät näitä työpajoja arvossa. Työpajat tarjosivat viranomaisille mahdollisuuden keskustella ongelmallisista hakemuksista ja ratkaista niihin liittyviä pulmia.

Teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen valvonta ei ole optimaalista

71 Teollis- ja tekijänoikeuksia on suojattava vaikuttavasti ja riittävästi, mutta samalla on varmistettava, että valvontatoimenpiteistä ja ‑menettelyistä ei muodostu esteitä lailliselle kaupalle²². Tämän tavoitteen saavuttamiseksi lainsäädäntöjärjestelmillä, jotka koskevat teollis- ja tekijänoikeuksien valvontaa jäsenvaltioissa, olisi varmistettava, että teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamisen taso sisämarkkinoilla on korkea, yhdenvertainen ja yhdenmukainen²³. Jäsenvaltioiden tulliviranomaisten olisi kyettävä ottamaan haltuunsa tavarat, joiden epäillään olevan EU:n ja kansallisen lainsäädännön suojaamien teollis- ja tekijänoikeuksien vastaisia. Komissiolla ja jäsenvaltioilla olisi oltava vankka EU:n teollis- ja tekijänoikeuksien valvontajärjestelmä näiden tarpeiden täyttämiseksi.

Teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamista koskevaa direktiiviä ei sovelleta yhdenmukaisesti

72 Komission tavoitteena on varmistaa, että kaikkialla EU:ssa on käytössä yhtäläiset lainsäädäntöjärjestelmät, joilla varmistetaan teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamisen korkea, yhdenvertainen ja yhtenäinen taso sisämarkkinoilla. Kuten 1. maaliskuuta 2018 annetuissa neuvoston päätelmissä todetaan, teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamista koskevan direktiivin toimenpiteitä, menettelyjä ja oikeussuojakeinoja ei sovelleta yhdenmukaisesti jäsenvaltioiden välillä. Komissio on antanut ohjeita^[24] teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamisen epäyhtenäisen tason korjaamisesta sisämarkkinoilla. Lisäksi komissio on perustanut uuden teollis- ja tekijänoikeuspolitiikkaa käsittelevän asiantuntijaryhmän, jonka työ kattaa valvonnan. Komissio valmistelee myös EU:n keinovalikoimaa väärennösten torjumista varten.

73 Komission tehtävänä on valvoa, että jäsenvaltiot saattavat teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamista koskevan direktiivin kokonaisuudessaan ja asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin tarkastetuissa jäsenvaltioissa useita puutteita, jotka liittyivät siihen, että kansallinen lainsäädäntö ei ollut direktiivin mukaista tai oli sitä vain osittain. Tämä seikka todetaan myös kyseisen direktiivin vuoden 2017 arvioinnissa ja vuoden 2017 taustaselvityksessä. Tilanne, jossa lainsäädännön saattaminen direktiivin mukaiseksi on jatkuvasti viivästynyt, on johtanut teollis- ja tekijänoikeuksien suojan eroavaisuuksiin sisämarkkinoilla.

74 Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamista koskeva direktiivi ei vastaa digiajan tarpeisiin. Komissio on ehdottanut digipalvelusäädöstä. Sen odotetaan edistävän laittoman verkkosisällön torjumista siten, että säädöksessä selkeytetään sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin vastuujärjestelmää ja lisätään verkkoalustojen huolellisuusvelvoitteita (due diligence). Digipalvelusäädöstä koskevassa ehdotuksessa asetetaan kuitenkin vaativampia velvoitteita vain suuremmille alustoille, kun taas muilla välittäjillä on edelleen käytettävissään vastuusta vapautumiseen johtavia järjestelyjä. Komissio kehittää väärennösten torjuntaa koskevan EU:n välineistön, jossa selvennetään toimijoiden, myös verkkoalustojen, tehtävät ja vastuut digipalvelusäädöksen pohjalta.

Teollis- ja tekijänoikeuksien tullivalvontakehyksestä puuttuu keskeisiä osatekijöitä

75 Komission tehtävänä on tukea tullivalvonnan ja tulliyhteistyön nykyaikaisia ja yhdenmukaistettuja lähestymistapoja. Sen olisi pyrittävä varmistamaan EU:n sisämarkkinoiden korkeatasoinen suoja erityisesti kaupan vinoutumisen ja väärennysten välttämiseksi EU:ssa. Teollis- ja tekijänoikeuksien moitteettoman tullivalvonnan olisi koskettava myös velvoitetta tuhota tavaroita ja vastuuta tavaroiden tuhoamisesta. Tilintarkastustuomioistuin tutki EU:n teollis- ja tekijänoikeuksien tullivalvontakehystä ja sitä, miten se oli pantu täytäntöön viidessä tarkastukseen valitussa jäsenvaltiossa.

Teollis- ja tekijänoikeuksien suoja vaihtelee

76 Tullivalvonta-asetuksen mukaan tulliviranomaisten on toteutettava toimia, kun tavarat, joiden epäillään loukkaavan teollis- tai tekijänoikeutta, ovat tai niiden olisi pitänyt olla tullivalvonnan tai tullitarkastuksen alaisia, erityisesti kun kyse on seuraavissa tilanteissa olevista tavaroista:

1. tavarat, jotka on ilmoitettu luovutettavaksi vapaaseen liikkeeseen, vientiin tai jälleenvientiin
2. tavarat, jotka tuodaan unionin tullialueelle tai viedään sieltä
3. erityismenettelyyn asetetut tavarat.

77 Komissio selvensi tiedonannossaan²⁵, että teollis- ja tekijänoikeuksien tullivalvontatoimenpiteitä voidaan kohdistaa ainoastaan kolmansista maista tuleviin tavaroihin, jotka on tarkoitus myydä Euroopan unionissa. Tästä ovat poikkeuksena EU:n ja kansalliset tavaramerkit. Vuonna 2016 voimaan tulleella tavaramerkkipaketilla²⁶ laajennettiin EU‑tavaramerkin tai kansallisen tavaramerkin haltijan oikeuksien suojaa siten, että vaikka tavaroita ei olisikaan tarkoitus saattaa sisämarkkinoille, suojaa annetaan. Tämä tarkoittaa, että tullivalvonta-asetuksessa säädetty teollis- ja tekijänoikeuksien suoja ei ole sama kaikille teollis- ja tekijänoikeuksille eikä kaikille tullivalvonnassa oleville tavaroille. Komissio ei ole päivittänyt kaikkia niitä aineellisen oikeuden säännöksiä, joita tarvitaan varmistamaan teollis- ja tekijänoikeuksien tasapuolinen kohtelu EU:ssa.

78 Tullivalvonta-asetusta ei sovelleta sellaisiin luonteeltaan muihin kuin kaupallisiin tavaroihin, jotka sisältyvät matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin (1 artiklan 4 kohta). Käsitteen ”muut kuin kaupalliset tavarat” tulkinta on kunkin jäsenvaltion vastuulla. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi tarkastukseen valituissa jäsenvaltioissa vaihtelevia tulkintoja, joiden vuoksi teollis- ja tekijänoikeuksien suoja oli epätasaista.

Ei yhteistä teollis- ja tekijänoikeuksien riskinhallinta- ja valvontastrategiaa

79 Unionin tullikoodeksin mukaan tulliviranomaiset voivat tehdä tarpeellisiksi katsomiaan tarkastuksia EU:n ulkopuolelta unionin tullialueelle tuotaville tavaroille. Tarkastusten on oltava oikeasuhteisia, ja niitä on toteutettava riskianalyysiperusteiden mukaisesti. Tilintarkastustuomioistuin pani kuitenkin merkille, että komissio ei ole vielä kehittänyt yhteistä teollis- ja tekijänoikeuksien riskinhallintajärjestelmää, kyseisten oikeuksien loukkauksia koskevaa EU:n tullivalvontastrategiaa eikä tällaisten oikeuksien riskiprofiileja. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että viidestä tarkastukseen valitusta jäsenvaltiosta vain Ranskalla oli teollis- ja tekijänoikeuksien kansallinen riskinhallintastrategia ja kyseisten oikeuksien loukkauksia koskeva valvontastrategia.

Väärennettyjen tuotteiden tuhoamista koskevat käytännöt vaihtelevat EU:ssa

80 Kun tullivalvonnassa ilmenee epäilys siitä, että tavarat saattavat olla väärennettyjä, päätöksen saajalle (oikeudenhaltija) ja tavaroiden haltijalle (tai tavaroiden ilmoittajalle) lähetetään asetuksen²⁷ vakiomenettelyn mukaisesti tiedonanto. Tuhoamisen edellytykset tarkastetaan tiedonantoon saatujen vastausten perusteella. Vastaukset on annettava kymmenen arkipäivän kuluessa. Kun kaikki edellytykset täyttyvät, tehdään tuhoamispäätös. Jos epäilys ei ole perusteltu (tai oikeudenhaltija ei halua ryhtyä toimenpiteisiin), tavarat vapautetaan. Kun tavaroiden ilmoittaja tai haltija vastustaa tavaroiden tuhoamista, oikeudenhaltijan on pantava vireille oikeudenkäynti sen määrittämiseksi, onko teollis- ja tekijänoikeutta loukattu.

81 Tullivalvontaa koskevassa asetuksessa säädetään myös yksinkertaistetusta menettelystä pienten postilähetysten tai pikalähetysten tuhoamiseksi. Hakemuksen hyväksymispäätöksen saajan pyynnöstä tavarat voidaan tuhota ainoan ilmoittajan tai haltijan nimenomaisella tai oletetulla suostumuksella. Tarkastetulla ajanjaksolla 23 jäsenvaltiota (85 prosenttia) käytti pieniä lähetyksiä koskevaa menettelyä. Lisäksi kaksi muuta jäsenvaltiota, jotka eivät käyttäneet pieniä lähetyksiä koskevaa menettelyä, sovelsivat sen sijaan kansallista rikosoikeudellista menettelyään. Kaksi jäsenvaltioita ei tarkastettavalla jaksolla käyttänyt pieniä lähetyksiä koskevaa tai vastaavaa menettelyä. Joidenkin tarkastukseen valittujen jäsenvaltioiden mukaan pienet lähetykset on tullivalvonta-asetuksessa määritelty liian rajoittavasti nykyoloissa, joissa sähköinen kaupankäynti on lisääntynyt. Tämä haittaa teollis- ja tekijänoikeuksien tullivalvontaa.

82 Yksi tarkastukseen valituista jäsenvaltioista käyttää pienten lähetysten menettelyn sijasta erityistä takavarikointimenettelyä, joka ei kuulu asetuksen soveltamisalaan. Pienten lähetysten tapauksessa takavarikointimenettely on erityisen tehokas ja nopea väline teollis- ja tekijänoikeuksien rikkomisesta epäiltyjen tavaroiden poistamiseksi markkinoilta. Takavarikointimenettelystä aiheutuvia kustannuksia ei veloiteta oikeudenhaltijoilta, vaan tulliviranomaiset vastaavat niistä.

83 Tullinvalvonta-asetuksessa vahvistetaan tuhoamiskustannuksiin liittyviä valinnaisia sääntöjä, joiden seurauksena EU:ssa on erilaisia käytäntöjä. Asetuksen täytäntöönpanosta annetun komission kertomuksen mukaan noin 85 prosenttia jäsenvaltioista pyytää vakiomenettelytapauksissa päätöksen saajaa vastaamaan tuhoamiskustannuksista. Noin 46 prosenttia jäsenvaltioista pyytää päätöksen saajaa vastaamaan tuhoamiskustannuksista sekä vakiomenettelyssä että pienten lähetysten menettelyssä. Kaksi jäsenvaltiota vastaa kustannuksista, jotka aiheutuvat siitä, että ne varastoivat ja tuhoavat tavaroita tullivalvonta-asetuksen vakiomenettelyn mukaisesti. Jotkin jäsenvaltiot päättävät pieniä lähetyksiä koskevassa menettelyssä tuhoamiskustannuksista tapauskohtaisesti.

84 Tuhoamis- ja varastointikustannukset voivat olla erittäin korkeita, joten oikeudenhaltijat voivat epäröidä toimiin ryhtymistä. Lisäksi vaikka oikeudenhaltija haluaisikin maksaa tuhoamisesta, vaarallisten aineiden (esimerkiksi jäähdytyskaasun tai kasvinsuojeluaineiden) tuhoaminen edellyttää kalliita käsittelyjä ja erityisiä laitteita, joita ei ole saatavilla kaikissa jäsenvaltioissa. Joissakin EU:n ulkopuolisissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, liittovaltion hallitus maksaa tuhoamiskustannukset rahastosta, jota rahoitetaan teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksista aiheutuvilla sakoilla ja varojen takavarikoinnilla. Kun tuhoamiskustannuksia koskevat käytännöt vaihtelevat eri jäsenvaltioissa, oikeudenhaltijoiden kohtelussa ilmenee eroavaisuuksia.

Teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksista määrättäviä rangaistuksia ja seuraamuksia varten ei ole yhdenmukaistettua kehystä

85 Tulliviranomaiset voivat määrätä seuraamuksia päätöksen saajille.

86 Kansallisessa tullilainsäädännössä säädetään myös ilmoittajalle ja tavaroiden haltijalle ja/tai näiden edustajalle määrättävistä tullirangaistuksista. Seuraamuksia, jotka johtuvat teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan aineellisen oikeuden rikkomisesta, ei ole yhdenmukaistettu jäsenvaltioissa.

87 Joissakin jäsenvaltioissa teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan aineellisen oikeuden ja kansallisen tullilainsäädännön rikkomisesta määrättävät seuraamukset eivät ole vaikutukseltaan riittävän ennaltaehkäiseviä, mikä voi lisätä kaupan vinoutumista.

Teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksista raportoidaan vaihtelevin tavoin

88 Koska tullivalvonta-asetuksessa ei ole säädetty aikataulua, jonka mukaisesti haltuunotoista olisi ilmoitettava EU:n laajuisessa COPIS-järjestelmässä (väärennösten ja piratismin vastainen tietojärjestelmä), jäsenvaltioilla on erilaisia käytäntöjä.

89 COPIS-järjestelmän ja OLAFin AFIS-järjestelmän (petostentorjunnan tietojärjestelmä) yhteinen rajapinta mahdollistaa teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksia koskevien tietojen automaattisen siirtämisen COPIS-järjestelmästä OLAFin CIS+ -järjestelmään (teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvien haltuunottojen tullitietojärjestelmä). Suurin osa jäsenvaltioista ei kuitenkaan syötä tietoja CIS+ -järjestelmään: vain yhdeksän jäsenvaltiota siirsi tietoja CIS+ -järjestelmään, mikä vastaa yhdeksää prosenttia COPIS-tapauksista. Näin ollen vaikka mekanismi on olemassa, jäsenvaltiot eivät juurikaan käytä sitä.

90 Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien valvontatietojen vaihtamiseen EU:n ulkopuolisten maiden asianomaisten viranomaisten kanssa ei ole erityistä horisontaalista välinettä. Komissio ei ole vielä tähän mennessä hyväksynyt täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistettaisiin tarvittavat käytännön järjestelyt tietojen vaihtamiseksi EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.

Jäsenvaltioiden tullitarkastuksissa on puutteita

91 Tullivalvonta-asetuksessa edellytetään, että kansalliset tulliviranomaiset valvovat teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamista ja raportoivat tavaroiden haltuunotoista johdonmukaisesti.

92 Tilintarkastustuomioistuin tutki tullivalvonta-asetuksen täytäntöönpanoa viidessä tarkastukseen valitussa jäsenvaltiossa analysoimalla, käymällä läpi ja testaamalla käytössä olevien järjestelmien ja menettelyjen keskeisiä osia. Tarkastukseen sisältyi satunnaisotos, joka koostui toimenpidehakemuksista ja COPIS-järjestelmässä ilmoitetuista haltuunotoista. Tarkastukseen valituilla jäsenvaltioilla oli kaiken kaikkiaan asianmukaiset riskianalyysityökalut. Lisäksi toimenpidehakemusten käsittely ja teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaaviin tavaroihin kohdistuvat tulliviranomaisten valvontatoimet olivat tyydyttäviä. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin seuraavat tullitarkastusten täytäntöönpanoon liittyvät rajoitukset:

1. neljä jäsenvaltiota hyväksyi sen, että oikeudenhaltijat asettivat toimenpidehakemuksissa sellaisia tullitoimien interventiokynnyksiä, joita ei ollut määritelty tullivalvonta-asetuksessa²⁸
2. kolmessa jäsenvaltiossa oli puutteita, jotka koskivat päätösten saajien/hakijoiden ja tavaroiden ilmoittajien/haltijoiden tiedoksiantojen määräaikoja
3. kaksi jäsenvaltiota ei käyttänyt COPIS-AFIS-rajapintaa (CIS+)
4. jäsenvaltiot olivat kehittäneet toisistaan poikkeavia raportointikäytäntöjä ja ‑aikatauluja.

93 Teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamista koskevan direktiivin epäyhtenäinen täytäntöönpano ja kyseisten oikeuksien tullivalvonnan täytäntöönpanon rajoitukset jäsenvaltioissa vaikuttavat näiden oikeuksien noudattamisen valvontaan ja väärennösten torjuntaan EU:ssa. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että teollis- ja tekijänoikeuksien suoja EU:ssa vaihtelee tuontipaikan mukaan. Tämän vuoksi on olemassa vaara, että petoksentekijät ja väärentäjät vinouttavat kauppavirtoja valitsemalla EU:ssa tuontipaikkoja, joissa valvontaa ja seuraamuksia on vähemmän.

Johtopäätökset ja suositukset

94 Tilintarkastustuomioistuimen yleinen johtopäätös on, että teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa koskeva EU:n kehys on yleisesti ottaen vahva eräistä puutteista huolimatta. Tilintarkastustuomioistuin antaa suosituksia teollis- ja tekijänoikeuksien sääntelykehyksen sekä sen täytäntöönpanon ja valvonnan parantamiseksi.

95 Mallidirektiivillä pyrittiin yhdenmukaistamaan malleja suojaavia jäsenvaltioiden lakeja ja näin luomaan EU:n mallijärjestelmä. Tällainen järjestelmä edellyttää täydellistä ja ajantasaista oikeudellista kehystä, joka on yhdenmukainen malleja koskevan asetuksen ja direktiivin säännösten kanssa. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin, että EU:n ja kansallisten mallijärjestelmien välillä oli eroja haku-, tutkimus- ja julkaisuprosessien osalta. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi lisäksi, että oikeudellista kehystä, joka koskisi muiden kuin maataloustuotteiden suojaa, ei ole olemassa (ks. kohdat 26–35 ja 46–47).

96 EU:n teollis- ja tekijänoikeuksien valvontakehys on otettu käyttöön, ja se toimii asianmukaisesti. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin, että tässä kehyksessä ja sen täytäntöönpanossa on joitakin puutteita. Jäsenvaltiot esimerkiksi hyväksyvät interventiokynnyksiä, joita ei ole määritetty asetuksessa. Lisäksi pienet lähetykset on määritelty rajoittavalla tavalla (ks. kohdat 76–78, 81 ja 92).

Suositus 1 – Täydennetään ja päivitetään EU:n teollis- ja tekijänoikeuksien sääntelykehyksiä

Komission olisi laadittava lainsäädäntöehdotuksia, joissa

1. säädetään muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta
2. laajennetaan suoja, jota valvonnassa annetaan EU‑tavaramerkeille, kaikkiin EU:n teollis- ja tekijänoikeuksiin, ja otetaan käyttöön interventiokynnyksiä sekä laajennetaan pienten lähetysten määritelmää.

Tavoiteajankohta: vuoden 2025 loppu

97 Tilintarkastustuomioistuin totesi, että EU‑maksujen määrittämistä varten ei ole selkeitä menetelmiä. Tämä johtaa maksuihin, jotka tuottavat kasautuvia ylijäämiä. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin havaitsi puutteita EUIPOn hallinto- ja tilivelvollisuuskehystä koskevassa lainsäädännössä (ks. kohdat 19–25 ja 36–41).

Suositus 2 – Arvioidaan hallintojärjestelyjä ja maksujen määrittämiseen sovellettavia menetelmiä

Komission olisi (EU:n tavaramerkkiasetuksen 210 artiklassa tarkoitetussa) arvioinnissaan tutkittava EUIPOn ja sen toimintatapojen vaikutuksia, vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Sen olisi tällöin arvioitava tässä kertomuksessa esiin tuotuja seikkoja: hallintojärjestelyjä ja maksujen määrittämiseen sovellettavien selkeiden menetelmien puuttumista.

Tavoiteajankohta: vuoden 2025 loppu

98 Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että EUIPO on täyttänyt sille annetut tehtävät, jotka koskevat EU:n tavaramerkkien ja mallien hallinnointia ja edistämistä. Näin ollen se on osaltaan edistänyt asianmukaisesti EU:n tavaramerkkien ja mallien suojaamista (ks. kohta 48).

99 EUIPO on kehittänyt järjestelmän jäsenvaltioiden kanssa tehtävää yhteistyötä varten. Pyrkimyksenä on ollut yhteistyösopimuksiin sisältyvien hankkeiden avulla yhdenmukaistaa käytäntöjä ja välineitä. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi kuitenkin, että kertakorvausten laskentamenetelmästä ei ollut annettu ohjeita. Ongelmia liittyi myös juokseviin kustannuksiin ja siihen, että jäsenvaltioiden käytännöt vaihtelivat tältä osin (ks. kohdat 54–59).

Suositus 3 – Parannetaan rahoitus-, valvonta- ja arviointijärjestelmiä

EUIPOn olisi

1. laadittava mielekäs menetelmä kertakorvausten laskemiseksi
2. toimitettava asianmukaiset perustelut niiden käyttökustannusten määristä, jotka koskevat EU:n tavaramerkkeihin ja malleihin liittyviä EU:n julkisia tietokantoja
3. parannettava eurooppalaisten yhteistyöhankkeiden arviointijärjestelmiä.

Tavoiteajankohta: vuoden 2023 loppu

100 Maantieteellisten merkintöjen kehyksen täytäntöönpanoon liittyy edelleen ongelmia, jotka koskevat rekisteröintiä ja valvontaa. Tilintarkastustuomioistuimen mielestä erittäin pitkäkestoinen maantieteellisen merkinnän hyväksymisprosessi muodostaa tarpeettoman esteen rekisteröintiä toivoville tuottajille. Lisäksi maantieteellisten merkintöjen tuottajien erilainen kohtelu eri jäsenvaltioissa johtaa siihen, että joillekin tuottajille aiheutuu sääntöjen noudattamisesta muita suurempia kustannuksia ja velvoitteita (ks. kohdat 60–68).

Suositus 4 – Parannetaan EU:n maantieteellisten merkintöjen järjestelmiä

Komission olisi analysoitava ja rekisteröitävä maantieteellistä merkintää koskevat hakemukset ajoissa ja annettava jäsenvaltioille maantieteellisten merkintöjen valvontaa koskevia virallisia ohjeita.

Tavoiteajankohta: vuoden 2025 loppu

101 Teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamista koskevan direktiivin epäyhtenäinen täytäntöönpano ja teollis- ja tekijänoikeuksien tullivalvonnan rajoitukset jäsenvaltioissa vaikuttavat negatiivisesti valvontaan ja väärennösten torjuntaan. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että teollis- ja tekijänoikeuksien suoja vaihtelee EU:ssa tuontipaikan mukaan ja EU:ssa on väärennettyjen tuotteiden tuhoamisen osalta erilaisia käytäntöjä. Tämä ongelma koskee pieniä lähetyksiä ja vaarallisia tuotteita (ks. kohdat 72, 74, 79–84 ja 88–93).

Suositus 5 – Parannetaan teollis- ja tekijänoikeuksien valvontakehystä

Komission olisi

1. laadittava teollis- ja tekijänoikeuksien riskinhallintaan perustuva valvontastrategia
2. seurattava paremmin teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamista koskevan direktiivin täytäntöönpanoa ja tullivalvontaa jäsenvaltioissa
3. standardoitava raportointitoimet.

Tavoiteajankohta: vuoden 2023 loppu

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen IV jaosto on tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Mihails Kozlovsin johdolla hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 15. maaliskuuta 2022.

Liitteet

Liite I – Teollis- ja tekijänoikeuksien kulmakivet

Kansainvälinen kehys

• Teollisuusoikeuden suojaamista koskeva Pariisin yleissopimus (1883)
• Bernin yleissopimus kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamisesta (1886)
• Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, 27 artiklan 2 kohta
• Sopimus teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista

Euroopan unionin kehys

• Euroopan unionin perusoikeuskirja, 17 artiklan 2 kohta.

Tavaramerkkejä koskeva EU:n sääntelykehys

• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1001, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017, Euroopan unionin tavaramerkistä
• Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2436, annettu 16 päivänä joulukuuta 2015, jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä
• Komission delegoitu asetus (EU) 2018/625, annettu 5 päivänä maaliskuuta 2018, Euroopan unionin tavaramerkistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 täydentämisestä ja delegoidun asetuksen (EU) 2017/1430 kumoamisesta
• Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/626, annettu 5 päivänä maaliskuuta 2018, Euroopan unionin tavaramerkistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1001 tiettyjen säännösten täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/1431 kumoamisesta
• Valituslautakuntien puheenjohtajiston päätös, tehty 27 päivänä helmikuuta 2020, työjärjestyksestä valituslautakunnissa
• Nizzan sopimus, joka koskee tavaroiden ja palvelujen kansainvälistä luokitusta tavaramerkkien rekisteröimistä varten

Malleja koskeva EU:n sääntelykehys

• Neuvoston asetus (EY) N:o 6/2002, annettu 12 päivänä joulukuuta 2001, yhteisömallista
• Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/71/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 1998, mallien oikeudellisesta suojasta
• Komission asetus (EY) N:o 2245/2002, annettu 21 päivänä lokakuuta 2002, yhteisömallista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 6/2002 täytäntöönpanosta
• Komission asetus (EY) N:o 2246/2002, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, sisämarkkinoilla toimivalle yhdenmukaistamisvirastolle (tavaramerkit ja mallit) suoritettavista yhteisömallin rekisteröintiin liittyvistä maksuista

Maantieteellisiä merkintöjä koskeva EU:n sääntelykehys

• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1151/2012, annettu 21 päivänä marraskuuta 2012, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä
• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013 maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta
• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/787, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä ja merkinnöistä, tislattujen alkoholijuomien nimien käytöstä muiden elintarvikkeiden esittelyssä ja merkinnöissä, tislattujen alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta, maatalousperäisen etyylialkoholin ja maatalousperäisten tisleiden käytöstä alkoholijuomissa ja asetuksen (EY) N:o 110/2008 kumoamisesta
• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 251/2014, maustettujen viinituotteiden määritelmästä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojasta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1601/91 kumoamisesta
• Komission delegoitu asetus (EU) N:o 664/2014, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 täydentämisestä suojattuja alkuperänimityksiä, suojattuja maantieteellisiä merkintöjä ja aitoja perinteisiä tuotteita koskevien unionin tunnusten vahvistamisen sekä eräiden hankintaa koskevien sääntöjen, eräiden menettelysääntöjen ja eräiden täydentävien siirtymäsääntöjen osalta
• Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 668/2014, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2014, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 soveltamissäännöistä
• Komission delegoitu asetus (EU) 2019/33, annettu 17 päivänä lokakuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 täydentämisestä viinialan alkuperänimitysten, maantieteellisten merkintöjen ja perinteisten merkintöjen suojaa koskevien hakemusten, vastaväitemenettelyn, käyttörajoitusten, tuote-eritelmien muutosten, suojan peruutuksen sekä merkintöjen ja esillepanon osalta
• Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/34, annettu 17 päivänä lokakuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 soveltamissäännöistä viinialan alkuperänimitysten, maantieteellisten merkintöjen ja perinteisten merkintöjen suojahakemusten, vastaväitemenettelyn, tuote-eritelmien muutosten, suojattujen nimien rekisterin, suojan peruuttamisen ja tunnusten käytön osalta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 soveltamissäännöistä asianmukaisen tarkastusjärjestelmän osalta
• Komission delegoitu asetus (EU) 2021/1235, annettu 12 päivänä toukokuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/787 täydentämisestä tislattujen alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen rekisteröintihakemuksia, tuote-eritelmien muutoksia, rekisteröinnin peruuttamista ja rekisteriä koskevilla säännöillä
• Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/1236, annettu 12 päivänä toukokuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/787 soveltamissäännöistä tislattujen alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen rekisteröintihakemusten, vastaväitemenettelyn, tuote-eritelmien muutosten, rekisteröinnin peruuttamisen, tunnuksen käytön ja valvonnan osalta
• Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/198, annettu 13 päivänä helmikuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 251/2014 soveltamissäännöistä siltä osin kuin on kyse maantieteellisten merkintöjen suojaa viinituotteiden alalla koskevan rekisterin perustamisesta ja olemassa olevien maantieteellisten merkintöjen kirjaamisesta rekisteriin

EU:n teollis- ja tekijänoikeuksien valvontakehys

• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 608/2013, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2013, teollis- ja tekijänoikeuksien tullivalvonnasta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1383/2003 kumoamisesta
• Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1352/2013, annettu 4 päivänä joulukuuta 2013, teollis- ja tekijänoikeuksien tullivalvonnasta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 608/2013 säädettyjen lomakkeiden vahvistamisesta
• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (uudelleenlaadittu)
• Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/48/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta
• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1215/2012, annettu 12 päivänä joulukuuta 2012, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla (uudelleenlaadittu Bryssel I)
• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 593/2008, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista (Rooma I)
• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 864/2007, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2007, sopimukseen perustumattomiin velvoitteisiin sovellettavasta laista (Rooma II)
• Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/31/EY, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2000, tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista (direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä)
• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 386/2012, annettu 19 päivänä huhtikuuta 2012, teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien antamisesta sisämarkkinoilla toimivalle yhdenmukaistamisvirastolle (tavaramerkit ja mallit), mukaan luettuna julkisen ja yksityisen sektorin edustajien kutsuminen koolle teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten eurooppalaisena seurantakeskuksena
• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/625, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2017, virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi (virallista valvontaa koskeva asetus)

Liite II – Kansallinen lainsäädäntö, jolla tavaramerkkidirektiivi on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä

Liite III – Tavaramerkit: jäsenvaltioiden hallinnolliset määräajat

Liite IV – Kansallinen lainsäädäntö, jolla mallien oikeudellista suojaa koskeva EU:n direktiivi on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä

Liite V – Mallit: jäsenvaltioiden hallinnolliset määräajat

Liite VI – Mallit jäsenvaltioissa – maksut ja maksurakenteet (1.1.2021)

Liite VII – EUIPOn käyttämät perusteet kertakorvausten laskemiseksi

Hankkeisiin liittyvät edistämistoimet. Menetelmässä kutakin kansallista teollis- ja tekijänoikeusvirastoa tarkastellaan erikseen. Perusteena käytetään sertifioituja tai tarkastettavissa olevia tietoja, jotka koskevat teollis- ja tekijänoikeusviraston toimia vuonna 2018. Keskimääräinen summa on laskettu ottaen huomioon menojen toteutunut kokonaismäärä luokittain ja toimenpiteiden lukumäärä luokittain vuonna 2018. Kolme toimintojen luokkaa on määritelty: 1) tiedon ja neuvonnan tarjoaminen, 2) tiedotustilaisuudet ja 3) seurantakeskuksen toimet: tietoisuuden lisääminen ja valvontatoimet/-tapahtumat.

Päivätaksat. Menetelmä perustuu kunkin kansallisen teollis- ja tekijänoikeusviraston esittämään päivätaksaan, joka kattaa vuoden 2019 yhteistyösopimuksiin liittyvän hankkeiden toteuttamisen, toiminnan ja työryhmiin osallistumisen. Keskimääräinen taksa kansallista teollis- ja tekijänoikeusvirastoa kohti on laskettu ottaen huomioon kaikki taksat, jotka koskevat kaikkia sisäisiä henkilöstöprofiileja kussakin kansallisessa teollis- ja tekijänoikeusvirastossa.

Henkilötyöpäivät/aktiviteetti. Menetelmässä tehdään tarvittavan työmäärän arvio, jonka perusteena käytetään kunkin aktiviteetin monimutkaisuutta ja käytettävissä olevia historiatietoja edellisen vuoden toiminnasta. Tarvittavat työmäärät ovat seuraavat: 1) osallistuminen kansallisen teollis- ja tekijänoikeusviraston työryhmiin – yhdeksän henkilötyöpäivää; 2) yhteistyöverkoston hankekielitarkistus – 36 henkilötyöpäivää; 3) yhteisten käytäntöjen ylläpito – 30 henkilötyöpäivää ja 4) seurantakeskuksen oikeuskäytäntöhanke – 20 henkilötyöpäivää.

Liite VIII – Maantieteellisten merkintöjen rekisteröintihakemuksen liiteasiakirjat

Kullakin jäsenvaltiolla on oma tarkastusprosessinsa, ja vaiheet ja menettelyt vaihtelevat jäsenvaltioittain. Lisäksi kukin jäsenvaltio päättää, veloittaako se rekisteröinti- ja valvontaprosesseista maksun, eikä EU:n tasolla ole yhdenmukaista menetelmää. Komissio on luonut joukolla säädöksiä yhdenmukaistettuja sääntöjä, jotka koskevat maantieteellisen merkinnän prosesseja, eli maantieteellisten merkintöjen vastaväitteiden, muutoshakemusten ja jo rekisteröityjen maantieteellisten merkintöjen peruutusten menettelyjä, muotoa ja esittämistä. Kansalliset viranomaiset toimittavat komissiolle maantieteellisten merkintöjen rekisteröintipyynnöt sekä seuraavat liiteasiakirjat:

1. jäsenvaltion ilmoitus vastaavan järjestelmän ehdoista
2. yksityiskohtaiset tiedot sellaisista kansallisessa vastaväitevaiheessa saaduista vastaväiteilmoituksista, jotka ovat tutkittavaksi otettavia
3. tiedot mahdollisesta väliaikaisesta kansallisesta suojasta
4. tiedot kaikista kansallisista oikeudenkäynneistä, jotka voivat vaikuttaa rekisteröintimenettelyyn (viini ja alkoholijuomat – Piadinan sääntö)
5. tiedot toimivaltaisesta viranomaisesta ja, jos mahdollista, tarkastuselimestä.

Liite IX – Maantieteellinen merkintä. Hyväksyntämenettely komission tasolla

1. Saatuaan hakemukset komissio
   
   
   • tarkastaa hakemuksen asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan mukaisesti maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden osalta, delegoidun asetuksen (EU) 2019/33 10 artiklan mukaisesti viinituotteiden osalta, asetuksen (EU) 2019/787 26 artiklan mukaisesti tislattujen alkoholijuomien osalta ja asetuksen (EU) N:o 251/2014 14 artiklan mukaisesti maustettujen viinien osalta; komissio arvioi, täyttääkö hakemus sääntelyvaatimukset
   • pyynnön esittäneeltä jäsenvaltiolta pyydetään tarvittaessa selvennyksiä kuuden kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta (määräaikaa pidennetään, jos tarvitaan lisäselvennyksiä)
   • jos tarkastuksen tulos on myönteinen, tehdään ensimmäinen julkaisu EU:n virallisen lehden C-sarjassa, jotta pyynnön esittäneen jäsenvaltion ulkopuolella sijaitsevat asianomaiset osapuolet voivat esittää vastalauseita kahden kuukauden kuluessa viinien ja maustettujen viinien ja kolmen kuukauden kuluessa maataloustuotteiden, elintarvikkeiden ja tislattujen alkoholijuomien osalta (määräaikaa voidaan pidentää kahdella kuukaudella perustellun vastaväitelausunnon toimittamiseksi)
   • jos vastaanotettuja vastaväitteitä ei oteta tutkittavaksi tai ne peruutetaan myöhemmin tai jos vastaväitteitä ei ole saatu, maantieteellinen merkintä rekisteröidään asetuksella, joka julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden L-sarjassa
   • jos tarkastuksen tulos on kielteinen, komissio tekee hylkäämispäätöksen (asetuksen (EU) N:o 1151/2012 52 artiklan 1 kohta, asetuksen (EU) N:o 1308/2013 97 artiklan 4 kohta, asetuksen (EU) 2019/787 30 artiklan 1 kohta). Asiasta vastaavan komitean on äänestettävä tällaisesta päätöksestä.
2. Jos tutkittavaksi otettavia vastaväitteitä saadaan, hakijan ja vastaväitteen esittäjän (esittäjien) välillä aloitetaan sovintomenettely (kolme kuukautta keskusteluja varten ja mahdollinen kolmen kuukauden pidennys). Seuraavat vaihtoehdot ovat mahdollisia:
   
   
   • jos osapuolet pääsevät sopimukseen, joka ei muuta hakemuksen sisältöä, maantieteellinen merkintä rekisteröidään
   • jos saadaan aikaan sopimus, joka edellyttää hakemuksen sisällön muuttamista, tarkastusprosessi suoritetaan uudelleen
   • jos sopimukseen ei päästä, komission on tehtävä myönteinen tai kielteinen lopullinen päätös ja toimitettava täytäntöönpanoasetus jäsenvaltioiden muodostaman laatukomitean hyväksyttäväksi.
3. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja komission tekemän analyysin päällekkäisyyden välttämiseksi komissio tutkii vastaanotettuja hakemuksia varmistaakseen, että unionin lainsäädäntöä noudatetaan, ilmeisiä virheitä ei ole ja hakemusjäsenvaltion ulkopuolisten sidosryhmien edut otetaan huomioon. Käytännössä komissio käy läpi vain hallinnollisen yhtenäisasiakirjan, johon sisältyy yhteenveto tuote-eritelmistä ja teknisistä ominaisuuksista.
4. Hallinnollinen yhtenäisasiakirja on asiakirja, joka on tarkoitus julkaista EU:n virallisessa lehdessä, jos hakemus hyväksytään. Kun komissio havaitsee epäjohdonmukaisuuksia, virheitä tai epäselvää tekstiä, hakemuksen esittäneelle jäsenvaltiolle lähetetään sähköpostiviesti. Julkaistu hallinnollinen yhtenäisasiakirja käännetään kaikille EU:n virallisille kielille. Hakijan toimittamat tuote-eritelmät, jotka sisältävät yksityiskohtaiset tiedot kaikista tuotantoon liittyvistä teknisistä prosesseista, laaditaan hakijan kansalliskielellä.

Liite X – Maantieteellinen merkintä, hakemukset vuosina 2017–2020

1. Vuosina 2017–2020 komissio vastaanotti 211 hakemusta, joissa pyydettiin maantieteellisellä merkinnällä suojattujen tuotteiden EU‑rekisteröintiä. Komissio rekisteröi 57 tuotetta maantieteellisellä merkinnällä suojatuiksi tuotteiksi kyseisellä jaksolla ja julkaisi 18 vastaväitettä. Loput 136 hakemusta (64 %) olivat eri analyysivaiheissa. Rekisteröityjen 57 hakemuksen analysointi kesti 9–49 kuukautta, ja komissio katsoi viiveiden johtuneen esimerkiksi asiakirjojen kääntämisestä, tietoteknisistä syistä ja henkilöstön puutteesta.

   

   Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin komission tietojen perusteella.

2. Tilintarkastustuomioistuin valitsi 22 EU:n maantieteellisten merkintöjen rekisteröintihakemusta tarkastetuissa jäsenvaltioissa. Hakemuksista 14 oli toimitettu komissiolle, ja kansalliset viranomaiset olivat analysoineet loput. Komissio hyväksyi seitsemän hakemusta, joiden analysointi kesti 16–48 kuukautta hakemuksen toimitushetkestä. Seitsemän hyväksytyn hakemuksen analyysi (mukaan lukien alustava kansallinen tarkastus) vei kaikkiaan 20–56 kuukautta. Kahdessa hakemuksessa 14:stä komissio ei noudattanut alkuperäistä kuuden kuukauden määräaikaa²⁹, joka koski analyysien tekemistä ja kysymysten esittämistä hakijajäsenvaltioille. Tämä saattoi viivästyttää maantieteellisten merkintöjen rekisteröintiä.

   

   Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuin komission tietojen perusteella.

3. Tilintarkastustuomioistuin valitsi 22 aiemmin rekisteröityjen EU:n maantieteellisten merkintöjen muutoshakemusta tarkastetuissa jäsenvaltioissa. Näistä 18 hakemusta oli toimitettu komissiolle, ja kansalliset viranomaiset olivat analysoineet loput. Komissio hyväksyi 11 hakemusta, joiden analysointi kesti 3–48 kuukautta niiden toimittamisesta. Kyseisten 11 hyväksytyn hakemuksen analyysi (mukaan lukien kansallinen tarkastus) vei kaikkiaan 6–60 kuukautta. Viidessä hakemuksessa 18:sta komissio ei noudattanut alkuperäistä kuuden kuukauden määräaikaa, joka koski analyysien tekemistä ja kysymysten esittämistä hakijajäsenvaltioille. Tämä saattoi viivästyttää maantieteellisten merkintöjen rekisteröintiä.

Lyhenteet

AFIS: OLAFin petostentorjunnan tietojärjestelmä

COPIS: EU:n laajuinen väärennösten ja piratismin vastainen tietojärjestelmä

EUIPO: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto

Europol: Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto

HIPO: Unkarin teollis- ja tekijänoikeusvirasto

INPI: Ranskan kansallinen teollisoikeuksien instituutti

OECD: Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö

OLAF: Euroopan petostentorjuntavirasto

OSIM: Romanian valtion keksintö- ja tavaramerkkivirasto

Pk‑yritykset: Pieni tai keskisuuri yritys

SEUT: Sopimus Euroopan unionin toiminnasta

SMART-indikaattorit: Tarkat, mitattavat, saavutettavat, relevantit ja aikasidonnaiset indikaattorit

SPB: Liettuan valtion patenttivirasto

WTO: Maailman kauppajärjestö

Sanasto

Ilmoittaja: Henkilö, joka antaa tulli-ilmoituksen omissa nimissään tai jonka nimissä tällainen ilmoitus annetaan.

Interventiokynnys: Oikeudenhaltijoiden pyytämä kynnysarvo tullivalvontatoimien rajoittamiseksi tapauksiin, joissa väärennettyjen tavaroiden määrä ylittää tietyn tason.

ISO 10002: Organisaation tuotteisiin ja palveluihin liittyvien valitusten käsittelyohjeet, mukaan lukien tuotteiden ja palveluiden suunnittelu, muotoilu, kehittäminen, käyttö, ylläpito ja parantaminen.

ISO 9001: Tiettyihin laadunhallinnan periaatteisiin perustuva standardi. Periaatteet liittyvät esimerkiksi vahvaan asiakaslähtöisyyteen, ylimmän johdon motivaatioon ja vaikutukseen, prosessilähestymistapaan ja jatkuvaan parantamiseen.

Korjauslauseke: Tavoitteena on rajoittaa tuotteen korjaamiseen käytettävien varaosien suojaa. Tarkoituksena on estää sellaisten kytkösmarkkinoiden syntyminen, joissa kilpailevia toimittajia (esim. autojen osalta) on rajallinen määrä. Varaosien käytön vapauttamisen on määrä lisätä kilpailua jälkimarkkinoilla. Kuluttaja hyötyisi valinnanvaran lisääntymisen ja alhaisempien hintojen ansiosta.

Luokka: Muodollinen luokka, jossa määritellään tavarat ja/tai palvelut.

Maantieteelliset merkinnät: Merkki, jota voidaan käyttää ainoastaan silloin, kun tuote on peräisin tietystä alkuperäpaikasta, sillä on tietyt ominaisuudet ja se täyttää määritellyt laatuvaatimukset.

Malli: Tuotteen ulkonäkö, joka johtuu sen koriste- tai esteettisistä ominaisuuksista. Nämä voivat olla kolmiulotteisia (muoto tai pinta) tai kaksiulotteisia (kuviot, viivat tai värit).

OBI: Kreikan teollisoikeuksien organisaatio

Oikeudenhaltija: Teollis- ja tekijänoikeuden haltija tai henkilö, jolla on lupa käyttää teollis- ja tekijänoikeutta, tai jommankumman valtuutettu edustaja.

Patentti: Omistusoikeus, joka voidaan myöntää teknisluonteiselle keksinnölle, jos se on uusi, keksinnöllinen ja teollisesti käyttökelpoinen.

Pieni lähetys: Posti- tai pikalähetys, joka sisältää enintään kolme yksikköä tai jonka bruttopaino on alle 2 kg.

Piratismi: Teollis- ja tekijänoikeuksilla suojatun työn luvaton kopiointi tai käyttö.

Tavaramerkki: Merkki tai symboli, jota käytetään toimijan tuotteiden tai palvelujen erottamiseksi muista ja joka voidaan rekisteröidä suojaamista varten.

Komission vastaukset

https://www.eca.europa.eu/fi/Pages/DocItem.aspx?did=61056

EUIPOn vastaukset

https://www.eca.europa.eu/fi/Pages/DocItem.aspx?did=61056

Tarkastuksen eteneminen

https://www.eca.europa.eu/fi/Pages/DocItem.aspx?did=61056

Tarkastustiimi

Euroopan tilintarkastustuomioistuin esittää erityiskertomuksissaan tulokset tarkastuksista, joita se kohdistaa EU:n politiikkoihin ja ohjelmiin tai yksittäisten talousarvioalojen hallinnointiin liittyviin aihealueisiin. Tilintarkastustuomioistuin valitsee ja suunnittelee nämä tarkastustehtävät siten, että niillä saadaan aikaan mahdollisimman suuri vaikutus. Se ottaa valinta- ja suunnitteluvaiheessa huomioon tuloksellisuuteen tai säännönmukaisuuteen kohdistuvat riskit, kyseessä olevien tulojen tai menojen määrän, tulevat kehityssuunnat sekä poliittiset näkökohdat ja yleisen edun.

Tästä tuloksellisuustarkastuksesta vastasi IV tarkastusjaosto, jonka erikoisalat ovat markkinoiden sääntely ja kilpailukykyinen talous. Tarkastusjaoston puheenjohtaja on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Mihails Kozlovs. Tarkastus toimitettiin tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Ildikó Gáll-Pelczin johdolla, ja siihen osallistuivat kabinettipäällikkö Claudia Kinga Bara ja kabinettiavustaja Zsolt Varga, toimialapäällikkö John Sweeney, tehtävävastaava Benny Fransen, sekä tarkastajat Dan Danielescu, Joaquin Hernandez Fernandez, Carlos Soler Ruiz ja Esther Torrente Heras. Graafiseen suunnitteluun liittyvää tukea antoi Giuliana Lucchese.

Loppuviitteet

 ¹ Teollis- ja tekijänoikeuksien määritelmä, Maailman henkisen omaisuuden järjestö.

² Status Report on IPR Infringement, kesäkuu 2020, Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO).

³ Viral marketing – Counterfeits, substandard goods and intellectual property crime in the COVID-19 pandemic, 17. huhtikuuta 2020, Europol.

⁴ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/48/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta (EUVL L 157, 30.4.2004, s. 45–86).

⁵ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 608/2013, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2013, teollis- ja tekijänoikeuksien tullivalvonnasta (EUVL L 181, 29.6.2013, s. 15–34).

⁶ Neuvoston päätelmät EU:n tullitoimintaohjelmasta teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten torjumiseksi vuosina 2018–2022 (EUVL C 24, 21.1.2019, s. 3).

⁷ Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto.

⁸ Tavaramerkkidirektiivi, johdanto-osan 9 kappale.

⁹ Määräaika päättyi 14. tammikuuta 2019.

¹⁰ 70 artiklan 4 kohta.

¹¹ EU:n tavaramerkkiasetus, 176 artiklan 2 kohta.

¹² EU:n tavaramerkkiasetus, 153, 157 ja 171 artikla.

¹³ Ks. EU:n tavaramerkkiasetus, 153, 157, 172 ja 176 artikla.

¹⁴ Päätös BC-19-07.

¹⁵ Ks. muun muassa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen lausunnot 3/2015 ja 2/2018 sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen yleiskatsaus vuodelta 2014 tilivelvollisuudesta ja julkisesta tarkastuksesta EU:ssa.

¹⁶ Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu (2018): EU Agencies, Common Approach and Parliamentary Scrutiny. Tutkimus, sivu 8.

¹⁷ IFAC-CIPFA (2014): International framework: good governance in the public sector, s. 24.

¹⁸ Johdanto-osan 3 ja 4 kappale.

¹⁹ Komission asetuksessa (EY) N:o 2246/2002 huomioidaan vain ensimmäinen peruste.

²⁰ Lausunto 1/2019.

²¹ EU:n tavaramerkkiasetus, 172 artiklan 4 kohta.

²² Komission kertomus neuvoston asetuksen (EY) N:o 608/2013 täytäntöönpanosta.

²³ Teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamista koskeva direktiivi, johdanto-osan 10 kappale.

²⁴ COM(2017) 708 final.

²⁵ Komission tiedonanto 2016/C 244/03.

²⁶ Asetus (EU) 2015/2424 ja direktiivi (EU) 2015/2436.

²⁷ Asetus (EU) N:o 608/2013 teollis- ja tekijänoikeuksien tullivalvonnasta.

²⁸ Asetuksessa (EU) N:o 608/2013 ei säädetä, että tietyn teollis- ja tekijänoikeuden tullivalvontaa voitaisiin rajoittaa niiden tavaroiden määrän perusteella, jotka tulli on pysäyttänyt oikeuksia loukkaavina.

²⁹ Komission delegoitu asetus (EU) 2019/33, 10 artikla.

Yhteystiedot

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN
12, rue Alcide De Gasperi
1615 Luxemburg
LUXEMBURG

Puh. +352 4398-1
Tiedustelut: eca.europa.eu/fi/Pages/ContactForm.aspx
Verkkosivut: eca.europa.eu
Twitter: @EUAuditors

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (https://europa.eu).

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2022

PDF	ISBN 978-92-847-7643-6	ISSN 1977-5792	doi:10.2865/09282	QJ-AB-22-004-FI-N
HTML	ISBN 978-92-847-7627-6	ISSN 1977-5792	doi:10.2865/584173	QJ-AB-22-004-FI-Q

TEKIJÄNOIKEUDET

© Euroopan unioni, 2022

Datan ja asiakirjojen uudelleenkäyttöä koskevat Euroopan tilintarkastustuomioistuimen periaatteet pannaan täytäntöön avoimen datan politiikkaa ja asiakirjojen uudelleen käyttämistä koskevalla Euroopan tilintarkastustuomioistuimen päätöksellä 6-2019.

Ellei toisin ilmoiteta (esimerkiksi yksittäisissä tekijänoikeusilmoituksissa), Euroopan tilintarkastustuomioistuimen sisältöihin, jotka EU omistaa, myönnetään käyttöoikeudet Creative Commons Attribution 4.0 International (CC BY 4.0) licence ‑käyttöoikeuden nojalla. Yleissääntö siis on, että uudelleenkäyttö on sallittua, jos sisällön tuottaja mainitaan asianmukaisesti ja kaikista sisältöön tehdyistä muutoksista ilmoitetaan. Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle kuuluvan sisällön udelleenkäyttäjä ei saa vääristää asiakirjojen alkuperäistä merkitystä tai sanomaa. Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa mistään seurauksista, jotka johtuvat uudelleenkäytöstä.

Tarvittavat lisäoikeudet on hankittava, jos tietyssä sisällössä (esimerkiksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöstä otetuissa valokuvissa) esitetään tunnistettavissa olevia henkilöitä tai jos sisällössä on mukana kolmansien tahojen töitä.

Jos tällainen lisäoikeus saadaan, se kumoaa ja korvaa yllä mainittu yleisen käyttöoikeuden. Lisäoikeutta koskevassa luvassa on selvästi ilmoitettava käyttöoikeuden rajoitukset.

Jos sisällöt eivät ole EU:n omaisuutta, voi olla, että lupa niiden käyttöön tai jäljentämiseen on pyydettävä suoraan asianomaisilta tekijänoikeuksien haltijoilta.

Tietokoneohjelmistot tai asiakirjat, joihin kohdistuu teollisoikeuksia, kuten patentteja, tavaramerkkejä, rekisteröityjä malleja, logoja ja nimiä, eivät kuulu Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uudelleenkäyttöperiaatteiden piiriin.

EU:n toimielinten verkkosivuilla (joiden verkkotunnuksen loppuosa on europa.eu) on linkkejä ulkopuolisille Internet-sivustoille. Koska Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei vastaa näistä sivustoista, on suositeltavaa, että tutustutte niiden tietosuoja- ja tekijänoikeusperiaatteisiin.

Tilintarkastustuomioistuimen logon käyttö

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen logoa ei saa käyttää ilman tilintarkastustuomioistuimen ennakkosuostumusta.

Yhteydenotot EU:hun

Käynti tiedotuspisteessä
Euroopan unionin alueella toimii yhteensä satoja Europe Direct -tiedotuspisteitä. Lähimmän tiedotuspisteen osoite löytyy verkosta: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostitse
Europe Direct -palvelu vastaa Euroopan unionia koskeviin kysymyksiin. Palveluun voi ottaa yhteyttä

• soittamalla maksuttomaan palvelunumeroon 00 800 6 7 8 9 10 11 (jotkin operaattorit voivat periä puhelumaksun),
• soittamalla puhelinnumeroon +32 22999696 tai
• sähköpostitse: https://europa.eu/european-union/contact_fi

Tietoa EU:sta

Verkkosivut
Tietoa Euroopan unionista on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä Europa-sivustolla, https://europa.eu/european-union/index_fi

EU:n julkaisut
EU:n ilmaisia ja maksullisia julkaisuja voi ladata tai tilata osoitteesta https://op.europa.eu/fi/publications. Ilmaisia julkaisuja on mahdollista saada usean kappaleen erinä ottamalla yhteyttä Europe Direct -palveluun tai paikalliseen tiedotuspisteeseen (ks. https://europa.eu/european-union/contact_fi).

EU:n lainsäädäntö ja siihen liittyvät asiakirjat
EU:n koko lainsäädäntö vuodesta 1951 ja muuta tietoa EU:n oikeudesta on saatavilla kaikilla virallisilla kielillä EUR-Lex-tietokannassa osoitteessa https://eur-lex.europa.eu

EU:n avoin data
EU:n avoimen datan portaalin (https://data.europa.eu/fi) kautta on saatavilla EU:n data-aineistoja. Data on ilmaiseksi ladattavissa ja uudelleenkäytettävissä sekä kaupallista että ei-kaupallista käyttöä varten.