Yhteistyö

EU:n toimielinrakenne on ainutlaatuinen, ja sen päätöksentekojärjestelmä kehittyy jatkuvasti. Perusperiaatteena on, että Euroopan komissio ehdottaa uusia lakeja, ja Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto hyväksyvät ne lainsäädäntövallan käyttäjinä. Tämän jälkeen jäsenvaltiot panevat lait täytäntöön, ja komissio varmistaa, että niitä sovelletaan asianmukaisesti. Näiden toimielinten työtä täydentävät muut toimielimet ja elimet - avautuu uudella välilehdellä..

EU:n toimielimet edistyivät vuonna 2023 useissa keskeisissä lainsäädäntöaloitteissa ja tehostivat toimiaan, joilla EU:sta tehdään avoimempi, vastuullisempi ja tehokkaampi. Ottaen huomioon komission tiedonannon ”Kohti selviytymiskykyistä, kilpailukykyistä ja kestävää Eurooppaa - avautuu uudella välilehdellä.” EU-johtajat tapasivat lokakuussa Granadassa, Espanjassa aloittaakseen keskustelun, jonka tarkoituksena on määritellä Euroopan unionin yleiset poliittiset suuntaviivat ja painopisteet tuleville vuosille.

Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus kiertää jäsenvaltioiden kesken puolen vuoden välein. Vuonna 2023 puheenjohtajana toimi ensin Ruotsi ja sitten Espanja.

Lainsäädäntöaloitteiden edistyminen

Poliittinen yhteisymmärrys varainhoitoasetuksen kohdennetusta tarkistamisesta on niin ikään merkittävä edistysaskel EU:n talousarvion suojaamisessa (ks. 2 luku), avoimuuden lisäämisessä, kriisinhallinnan parantamisessa ja jäsenvaltioiden hallinnollisten rasitteiden vähentämisessä.

EU:n sääntöjen soveltamisen varmistaminen

Unionin oikeus on pantava täytäntöön ja sitä on sovellettava kaikilta osin ja asianmukaisesti kaikkialla, jotta ihmiset ja yritykset voivat hyödyntää kokonaisuudessaan kaikkia etujaan. Tämän varmistamiseksi komissio käynnisti vuonna 2023 yli 500 uutta rikkomusmenettelyä joko siksi, että jäsenvaltiot eivät olleet saattaneet EU:n direktiivejä ajoissa osaksi kansallista lainsäädäntöään, tai koska ne eivät soveltaneet EU:n sääntöjä oikein tai niiden kansalliset säännöt eivät olleet täysin EU:n oikeuden mukaisia.

Toisaalta vuoden aikana saatettiin päätökseen 1 000 rikkomusmenettelyä, kun jäsenvaltiot olivat ryhtyneet noudattamaan EU:n sääntöjä. Tästä koituu konkreettisia etuja, kuten oikeuksien vahvistaminen digitaalisilla sisämarkkinoilla, energiatehokkuuden lisääminen, ympäristönsuojelun parantaminen, paremmat rahoituspalvelut ja turvallisempi liikenne.

Komissio jatkoi myös rikkomusten ennaltaehkäisemistä koskevaa työtään esimerkiksi antamalla jäsenvaltioille jo varhaisessa vaiheessa tukea EU:n lainsäädännön täytäntöönpanossa käytännön ohjeiden, kokousten, koulutuksen ja teknisen avun kautta.

Aktiivinen toimielinten välinen yhteistyö

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ja Euroopan alueiden komitea antoivat parlamentille, neuvostolle ja komissiolle tärkeitä kannanottoja ja sitoutuivat vahvasti tukemaan Ukrainaa. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea jatkoi aloitettaan jäsenehdokasmaata edustavien jäsenten valitsemiseksi. Tavoitteena on saada EU:n ehdokasmaiden kansalaisyhteiskunnan edustajat mukaan komitean päivittäiseen neuvoa-antavaan työhön.

Euroopan alueiden komitea korosti Ukrainan jälleenrakentamista edistävän kuntien ja alueiden eurooppalaisen yhteenliittymänsä - avautuu uudella välilehdellä. kautta hallinnon hajauttamisen ja paikallisen itsehallinnon merkitystä Ukrainan elpymisessä ja jälleenrakennuksessa.

Useimpien jäsenvaltioiden parlamentit jatkoivat aktiivista yhteistyötään EU:n toimielinten kanssa ja tarkastelivat ehdotettuja uusia lakeja toissijaisuusperiaatteen noudattamiseksi. Toissijaisuusperiaate määrittää olosuhteet, joissa on perusteltua, että EU toteuttaa toimia jäsenvaltioiden sijasta. Tältä osin kansalliset parlamentit ilmaisivat huolensa vain hyvin harvoissa tapauksissa. Ne osallistuivat komission kanssa käytyyn kirjalliseen ja suulliseen poliittiseen vuoropuheluun monenlaisista aiheista sekä Euroopan parlamentin isännöimiin parlamenttien välisiin kokouksiin.

Muiden toimielinten ja Euroopan oikeusasiamiehen - avautuu uudella välilehdellä. suhteet olivat edelleen hyvät ja erittäin rakentavat. Komissio on edelleen oikeusasiamiehen tutkimusten pääasiallinen kohde toimielimenä, jolla on suorimmat yhteydet yleisöön. Vuonna 2023 komissio pani täytäntöön noin kolme neljäsosaa oikeusasiamiehen ehdotuksista, ja hallinnolliset epäkohdat olivat hyvin harvinaisia.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin teki EU:n varainhoidon valvojana useita tilintarkastuksia ja toiminnan tuloksellisuuden tarkastuksia muun muassa seuraavilla osa-alueilla: pandemiasta elpymiseen tarkoitettu NextGenerationEU-rahasto, EU:n taloudellinen kilpailukyky, selviytymiskyky turvallisuusuhkien varalta, eurooppalaisten arvojen kunnioittaminen, ilmastonmuutos ja petosten torjunta. Tilintarkastustuomioistuimen pääasiallisena tarkastuskohteena komissio hyväksyi suurimman osan sille osoitetuista suosituksista varmistaakseen, että EU:n varat kerätään ja käytetään asiaa koskevien sääntöjen mukaisesti ja että niillä saavutetaan toivotut tulokset.

Hyvä hallinto

Yleisön luottamuksen vahvistaminen

Avoimuus, lahjomattomuus ja vastuuvelvollisuus ovat oikeusvaltioon perustuvan demokratian keskeisiä piirteitä. Ne edistävät hyvää hallintotapaa ja lisäävät luottamusta päätöksentekoprosessiin. Ne ovat myös erittäin tärkeitä poliittisia välineitä korruption ehkäisemisessä. Edellisen vuoden lopussa esitettyjen korruptioväitteiden ja niitä seuranneen Euroopan parlamentin jäsenen pidätyksen vuoksi parlamentti toteutti vuonna 2023 uudistuksia - avautuu uudella välilehdellä., joilla pyrittiin vahvistamaan parlamentin lahjomattomuutta, riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta keinona estää sen työhön puuttuminen.

Vahvistaakseen yleisön luottamusta EU:n toimielimiin komissio esitti kesäkuussa ehdotuksen - avautuu uudella välilehdellä. toimielinten väliseksi eettiseksi elimeksi, jonka tavoitteena on vahvistaa jäsenten eettistä toimintaa koskevat yhteiset normit ja virallinen mekanismi eettisiä vaatimuksia koskevaa yhteistyötä ja näkemysten vaihtoa varten. Komissio kehotti kaikkia EU:n toimielimiä (Euroopan parlamenttia, Eurooppa-neuvostoa, neuvostoa, unionin tuomioistuinta, Euroopan keskuspankkia ja tilintarkastustuomioistuinta sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa ja Euroopan alueiden komiteaa) aloittamaan neuvottelut ja järjestämään ensimmäiset poliittiset ja tekniset kokoukset mahdollisesta sopimuksesta.

Euroopan keskuspankki virallisti kesäkuussa vastuuvelvollisuusjärjestelynsä - avautuu uudella välilehdellä. parlamentin kanssa. Keskuspankin ja parlamentin vuoropuhelu on tässä suhteessa keskeisen tärkeää. Sen avulla pankki voi kertoa toimistaan ja politiikoistaan yksityiskohtaisesti EU:n kansalaisten vaaleilla valituille edustajille ja kuunnella heidän huolenaiheitaan. Tällä tavoin kansalaiset ja heidän edustajansa voivat arvioida pankin toimintaa ottaen huomioon sen ensisijaisen tavoitteen eli hintavakauden ylläpitämisen.

Sääntelyn parantaminen

Komission paremman sääntelyn - avautuu uudella välilehdellä. agenda on keskeinen osa sen työtä EU:n kilpailu- ja häiriönsietokyvyn varmistamiseksi älykkäämmän, tehokkaamman ja tuloksellisemman sääntelyn avulla. Tämä perustuu hyväksi osoittautuneeseen toimintakehykseen, jonka Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) on hyväksynyt - avautuu uudella välilehdellä..

Komissio sitoutui - avautuu uudella välilehdellä. vuonna 2023 vähentämään raportointivaatimuksiin liittyvää rasitetta 25 prosenttia ajan mittaan. Se esitti työohjelmassaan - avautuu uudella välilehdellä. 41 aloitetta, joiden myötä se asetti ensisijaiseksi tavoitteeksi sellaisten raportointivaatimusten virtaviivaistamisen, jotka aiheuttavat suhteetonta rasitetta yrityksille tai viranomaisille. Tavoitteena on vähentää hallinnollista taakkaa heikentämättä poliittisia tavoitteita tai sosiaalisia, taloudellisia, ympäristöön liittyviä tai muita normeja, kuten kuluttajansuojaa. Prosessi perustuu 200 kannanottoon, jotka saatiin yrityksiltä, viranomaisilta, kansalaisyhteiskunnalta ja yksityishenkilöiltä asiaa koskevan kannanottopyynnön puitteissa.

Raportointivaatimusten järkeistäminen ja yksinkertaistaminen

Raportointivaatimusten järkeistämistä ja yksinkertaistamista koskevassa tavoitteessa on useita tärkeitä vaiheita. Ensimmäisessä vaiheessa poistetaan raportoinnin vanhentuneet osatekijät, esimerkiksi ne, joiden käytettävyys on rajallinen. Näillä toimilla tuetaan raportointiprosessin nykyaikaistamista hyödyntämällä digitalisaatiota ja uutta teknologiaa tietojenkeruun tehostamiseksi. Lisäksi strategiassa kehotetaan harventamaan raportointia, yhdistämään samankaltaiset velvoitteet, vähentämään asianomaisten yritysten määrää sekä antamaan sidosryhmille riittävästi aikaa mukautua uusiin vaatimuksiin. Useat ehdotukset havainnollistavat tätä strategiaa käytännössä. Unionin tullikoodeksin tarkoituksena on luoda yhtenäinen EU:n rajapinta raportointia varten, minkä odotetaan helpottavan tietojen uudelleenkäyttöä ja tuottavan arviolta 2 miljardin euron säästöt. Tarkistetulla yhdistettyjä kuljetuksia koskevalla direktiivillä pyritään yksinkertaistamaan menettelyjä esimerkiksi käyttämällä digitaalisia kuljetusdata-alustoja tukikelpoisuuden tarkistamiseen. Aiheutuvien säästöjen määräksi arvioidaan 430 miljoonaa euroa. Tilinpäätösdirektiivin kynnysarvojen mukauttamisella pyritään keventämään raportointitaakkaa kautta linjan, mikä saattaa helpottaa yli miljoonan yrityksen tilannetta. Vaihtoehtoisen riidanratkaisun tavoitteena on vähentää tiettyjä tiedonantovelvollisuuksia ja siirtyä käyttämään verkkoalustaa. Näin aiheutuvien säästöjen määräksi arvioidaan 630 miljoonaa euroa.

Komissio jatkoi myös ”yksi sisään, yksi ulos” -lähestymistavan soveltamista. Sillä varmistetaan, että kaikki uudet rasitteet kompensoidaan poistamalla vastaava rasite samalta politiikan osa-alueelta. Toimintatapa täydentää sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevaa komission ohjelmaa - avautuu uudella välilehdellä., jonka avulla komissio pyrkii järjestelmällisesti tunnistamaan ja poistamaan byrokratiaa ja tarpeettomia kustannuksia aina, kun EU:n lainsäädäntöä tarkistetaan ja arvioidaan.

Hallinnollisen yhteistyön vahvistaminen

Tehokkaat kansalliset julkishallinnot ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta voidaan toteuttaa EU:n ja jäsenvaltioiden politiikat käytännössä, toteuttaa uudistuksia, jotka hyödyttävät sekä ihmisiä että yrityksiä, ja kanavoida investointeja vihreän ja digitaalisen siirtymän toteuttamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Eurooppalaisen hallintoalueen parantamiseksi ComPAct-aloite - avautuu uudella välilehdellä. tarjoaa uusia periaatteita, joilla autetaan jäsenvaltioita puuttumaan osaamisvajeisiin ja saavuttamaan tavoite, jonka mukaan kaikki keskeiset julkiset palvelut ovat 100-prosenttisesti saatavilla verkossa vuoteen 2030 mennessä. Näin EU:n taloudet ja yhteiskunnat voivat saavuttaa vuoteen 2030 ulottuvat kunnianhimoiset ilmasto- ja energiatavoitteet ja vähentää EU:n julkishallintojen byrokraattisuutta sekä nopeuttaa palvelujen tarjoamista, lisätä avoimuutta ja tuoda palvelut lähemmäksi käyttäjiä. Tästä näkökulmasta katsottuna sopimukseen - avautuu uudella välilehdellä. pääseminen Yhteentoimiva Eurooppa -säädöksestä marraskuussa oli tärkeä virstanpylväs EU:n vuodelle 2030 asettamien digitalisaatiotavoitteiden - avautuu uudella välilehdellä. saavuttamisessa (ks. 5 luku). Kun säädös on hyväksytty, se vie tietojenvaihdon EU:n julkisella sektorilla seuraavalle tasolle ja nopeuttaa alan digitalisaatiota.

Strateginen ennakointi

Ottaakseen politiikassaan huomioon tulevaisuuden vaatimukset yhä monimutkaisemmassa globaalissa kontekstissa EU ottaa ennakoinnin asteittain mukaan päätöksentekoonsa. Mahdollisia skenaarioita, suuntauksia, riskejä ja nousevia ongelmatekijöitä tutkitaan, ja näin saadaan tietoa, josta on hyötyä strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa paremman sääntelyn välineistön mukaisesti. Viime kädessä strateginen ennakointi auttaa EU:ta ennakoimaan tulevia tarpeita ja muutoin odottamattomia epäsuotuisia tapahtumia ja monimutkaisia kriisejä, jollaisia viime vuosina on nähty, ja vastaamaan niihin paremmin.

Vuoden 2023 strategisessa ennakointiraportissa - avautuu uudella välilehdellä. analysoitiin sosiaalisia ja taloudellisia haasteita kestävyyteen ja ihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiseen tähtäävällä polulla. Siinä myös selvitettiin, miten näiden haasteiden onnistunut hallinta voi auttaa EU:ta vahvistamaan maailmanlaajuista johtajuuttaan. Raportissa ehdotetaan 120:tä konkreettista toiminta-aluetta ja esitetään muutakin kuin BKT:tä - avautuu uudella välilehdellä. mittavaa lähestymistapaa koskevan kokeiluhankkeen ensimmäiset tulokset. Tämän lähestymistavan tavoitteena on tukea sellaisten kehityksen indikaattorien kehittämistä, joissa otetaan paremmin huomioon ympäristö- ja yhteiskunnalliset näkökulmat.

Vuoden aikana komissio myös kehitti edelleen yhteistyötään jäsenvaltioiden kanssa vuonna 2021 perustetun EU:n laajuisen ennakointiverkoston - avautuu uudella välilehdellä. kautta. Verkosto on lisännyt kiinnostusta ja investointeja kansallisen tason strategiseen ennakointiin. Lisäksi verkosto tukee laajempia EU:n tason keskusteluja, jollaisia käytiin esimerkiksi Espanjan puheenjohtajakauden aikana Resilient EU2030 -raporttiin - avautuu uudella välilehdellä. liittyvän työn yhteydessä sekä Granadassa, Espanjassa pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen tuloksena syntyneen julistuksen - avautuu uudella välilehdellä. yhteydessä.

EU:n strategian ja politiikan analysointijärjestelmä kokoaa yhteen yhdeksän EU:n toimielintä ja elintä tulevien riskien ja mahdollisuuksien ennakoimiseksi. Vuonna 2023 yhteistyössä keskityttiin valmistelemaan uutta globaaleja kehityssuuntauksia koskevaa Global Trends Report - avautuu uudella välilehdellä. -raporttia, jonka on määrä valmistua vuoden 2024 alussa.

demokratian vahvistaminen kansalaistoiminnan ja oikeudenmukaisuuden kautta

työmarkkinoille osallistumisen lisääminen ja tulevaisuudessa tarvittavien taitojen painottaminen

politiikan ja talouden indikaattorien mukauttaminen kestävän ja osallistavan hyvinvoinnin edistämiseksi

sisämarkkinoiden hyödyntäminen nettonollatalouden edistämisessä

vahvempi yhteys EU:n sisä- ja ulkopolitiikkojen välillä

tuotannon ja kulutuksen muuttaminen kestävämmäksi

Demokratian lujittaminen

Oikeusvaltion turvaaminen

Koska Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan jatkuu, on erittäin tärkeää, että demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta puolustetaan ja vaalitaan ennakoivasti EU:ssa ja sen ulkopuolella. Vuoden 2023 oikeusvaltiokertomuksella - avautuu uudella välilehdellä. oli merkittävä vaikutus tähän, ja se osoittaa, että 65 prosenttia jäsenvaltioille vuonna 2022 annetuista oikeusvaltiosuosituksista oli otettu kokonaan tai osittain huomioon. Tämä on heijastus siitä, että jäsenvaltioissa on käynnissä merkittäviä toimia, joiden tavoitteena on toteuttaa tarvittavat uudistukset oikeusvaltion lujittamiseksi seuraavilla neljällä keskeisellä osa-alueella: oikeusjärjestelmä, korruptiontorjuntakehys, tiedotusvälineiden moniarvoisuus ja vapaus. Jäsenvaltioissa on saatu aikaan myönteisiä tuloksia, minkä vuoksi komissio ilmoitti - avautuu uudella välilehdellä. vuonna 2023 aikovansa avata oikeusvaltiokertomuksen edistyneemmille liittymisneuvotteluja käyville maille tukeakseen niitä niiden uudistuspyrkimyksissä.

Ulkomainen sekaantuminen demokraattisiin järjestelmiin

81 %

EU:n asukkaista on sitä mieltä, että ulkomainen sekaantuminen on vakava ongelma, johon olisi puututtava.

81 %

EU:n asukkaista on sitä mieltä, että ulkomaiden hallituksia EU:n alueella edustavat yhteisöt olisi rekisteröitävä peitellyn sekaantumisen estämiseksi.

Kansalaisyhteiskunnan rooli demokratian edistäjänä ja suojelijana

87 %

EU:n asukkaista katsoo, että kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä rooli demokratian suojelemisessa ja demokraattisen keskustelun edistämisessä.

Lähde: Flash-eurobarometri 528 - avautuu uudella välilehdellä., joulukuu 2023.

Demokratia ja vaalit

78 %

EU:n asukkaista on huolissaan siitä, että äänestyspäätökset voivat perustua disinformaatioon.

72 %

EU:n asukkaista on huolissaan siitä, että vaaleja voidaan manipuloida kyberhyökkäyksillä EU:ssa.

70 %

EU:n asukkaista on huolissaan siitä, että ulkomaat saattavat vaikuttaa vaaleihin peitellysti.

65 %

EU:n asukkaista on huolissaan siitä, että heitä saatetaan painostaa äänestämään tietyllä tavalla.

63 %

EU:n asukkaista on huolissaan siitä, että vaalituloksia voidaan manipuloida.

53 %

EU:n asukkaista on huolissaan siitä, että äänioikeudettomat henkilöt saattavat äänestää.

Demokratian puolustaminen

Terveessä ja toimivassa demokratiassa kansalaiset voivat vapaasti ilmaista mielipiteensä, valita poliittiset johtajansa ja ottaa kantaa tulevaisuuteensa. Demokratia on vahvaa EU:ssa, mutta sillä on vastassaan haasteita, jotka johtuvat ääriliikkeiden lisääntymisestä, vaaleihin puuttumisesta, manipuloivan tiedon levittämisestä ja toimittajiin kohdistuvista uhkauksista.

Joulukuussa hyväksytyllä demokratian puolustuspaketilla - avautuu uudella välilehdellä. pyritään vastaamaan ulkomaisen sekaantumisen kaltaisiin ongelmiin ja parantamaan sisäistä häiriönsietokykyä edistämällä kansalaisvaikuttamista ja demokraattista osallistumista. Paketin keskiössä on ehdotus - avautuu uudella välilehdellä., jolla pyritään lisäämään avoimuutta ja demokraattista vastuuvelvollisuutta tekemällä peitellystä ulkomaisesta vaikutustoiminnasta näkyvämpää. Toimenpiteillä parannetaan myös sisämarkkinoiden toimintaa EU:n ulkopuolisten maiden puolesta toteutettavia edunvalvontatoimia koskevilla yhteisillä standardeilla. Lisäksi pakettiin sisältyy kaksi suositusta: toisella pyritään vahvistamaan vaaliprosesseja - avautuu uudella välilehdellä. EU:ssa ja toisella edistämään ihmisten ja kansalaisyhteiskunnan osallistavaa osallistumista - avautuu uudella välilehdellä. päätöksentekoon.

Poliittiseen yhteisymmärrykseen päästiin myös poliittisen mainonnan avoimuutta koskevista uusista säännöistä - avautuu uudella välilehdellä., joiden mukaan poliittiset mainokset on merkittävä selkeästi ja niihin on sisällytettävä esimerkiksi tiedot siitä, kuka niistä on maksanut ja kuinka paljon, mihin vaali-, kansanäänestys- tai sääntelyprosessiin ne liittyvät ja ovatko ne kohdennettuja.

Vapaiden ja vilpittömien vaalien edistäminen, oikeusvaltioperiaatteen varmistaminen ja tiedotusvälineiden vapauden takaaminen toimivat kulmakivinä luotaessa tilaa, jossa jokainen tuntee olonsa vapaaksi ja vaikutusvaltaiseksi.

Euroopan parlamentin vaalit

Eurooppalainen vaaliyhteistyöverkosto - avautuu uudella välilehdellä. edistää konkreettisia ja käytännönläheisiä keskusteluja eri aiheista, joilla on merkitystä vapaiden ja vilpittömien vaalien varmistamisen kannalta, kyberturvallisuus mukaan luettuna. Verkosto aikoo tukea edelleen jäsenvaltioiden viranomaisten yhteistyötä ennen vuoden 2024 Euroopan parlamentin vaaleja.

VIDEO Euroopan parlamentin puhemiehen Roberta Metsolan videoviesti 6.–9. kesäkuuta 2024 järjestettävistä Euroopan parlamentin vaaleista.

Medianvapaus

Vuonna 2023 päästiin poliittiseen yhteisymmärrykseen eurooppalaisesta medianvapaussäädöksestä - avautuu uudella välilehdellä. eli uusista säännöistä, joilla suojellaan paremmin tiedotusvälineitä ja toimittajia poliittiselta vaikuttamiselta ja varmistetaan, että tiedotusvälineet voivat toimia helpommin yli rajojen. Säädöksessä ehdotetaan uutta riippumatonta eurooppalaista mediapalvelulautakuntaa, joka koostuu kansallisista media-alan sääntelyviranomaisista tai -elimistä ja jonka tehtävänä on vahvistaa EU:n tason yhteistyötä, myös ulkomaisen propagandan torjumiseksi, ja auttaa uusien sääntöjen täytäntöönpanossa.

Sopimukseen päästiin myös uusista säännöistä - avautuu uudella välilehdellä., joilla suojellaan toimittajia, oikeuksien puolustajia, kansalaisjärjestöjä ja muita toimijoita, jotka ovat strategisten häirintätarkoituksessa nostettujen kanteiden kohteena. Uusiin sääntöihin sisältyy perusteettomien kanteiden varhainen hylkääminen, oikeussuojakeinot aiheettomia kanteita vastaan ja suoja ulkomaisilta tuomioilta, joita ei tunnusteta tai panna täytäntöön EU:ssa.

Prahan kansalaisyhteiskuntakeskuksen - avautuu uudella välilehdellä. johtamasta ja komission tukemasta Free Media Hub EAST -hankkeesta - avautuu uudella välilehdellä. myönnettiin vuonna 2023 yli 2,2 miljoonaa euroa avustuksia, joilla tuetaan nykyisiä ja vakiintuneita Valko-Venäjän ja Venäjän tiedotusvälineitä, jotka toimivat EU:ssa (pääasiassa Tšekissä, Saksassa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa).

EU ei ole unohtanut taistelua ja kunnioittaa edelleen kaikkia niitä, jotka ovat maksaneet vapaudesta hengellään. Parlamentin vuoden 2023 Saharov-mielipiteenvapauspalkinto - avautuu uudella välilehdellä. myönnettiin Jina Mahsa Aminille ja Iranin Nainen, elämä, vapaus -liikkeelle.

Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen

EU on sitoutunut kuuntelemaan kansalaisia ja sidosryhmiä tiiviimmin. Päätöksentekoprosessien avaaminen yleisölle on toinen keino auttaa EU:ta lisäämään avoimuutta, vastuullisuutta ja tehokkuutta.

Komissio on viime vuosina tehostanut edelleen kuulemistoimiaan Kerro mielipiteesi - avautuu uudella välilehdellä. -portaalissa, joka on keskitetty sivusto kansalaisten ja sidosryhmien palautteelle ja kommenteille, joita voi esittää kannanottopyynnöistä, hyväksytyistä ehdotuksista ja säädösluonnoksista. Saavuttaakseen laajemman yleisön komissio on lisännyt kaikille EU:n virallisille kielille käännettyjen kuulemisten määrää (vuodesta 2019 vuoteen 2023 käännettyjen julkisten kuulemisten määrä nousi 59 prosentista 83 prosenttiin).

Kansalaispaneelit

Komissio järjesti joulukuun 2022 ja huhtikuun 2023 välisenä aikana uuden sukupolven kansalaispaneelien - avautuu uudella välilehdellä. ensimmäisen sarjan, jossa tämä uusi kansalaisten osallistumisen muoto sisällytettiin päätöksentekoprosessiin. Euroopan tulevaisuuskonferenssin aikana saatujen kokemusten pohjalta ja konferenssin aikana esitettyihin pyyntöihin vastaamiseksi paneeleissa annetaan 150:lle satunnaisesti valitulle henkilölle mahdollisuus keskustella ja antaa suosituksia ennen komission ehdotuksia.

Paneeleissa keskusteltiin aloitteista, jotka koskevat ruokahävikkiä, virtuaalimaailmoja ja oppimiseen liittyvää liikkuvuutta. Suositukset koottiin kansalaisraportteihin, joista saatiin tietoa komission lopullisten ehdotusten valmistelua varten, ja ne julkaistiin ehdotusten yhteydessä. Komission aloitteet esitettiin 5. heinäkuuta (elintarvikejäte), 11. heinäkuuta (virtuaalimaailma) ja 15. marraskuuta (oppimiseen liittyvä liikkuvuus). Uudet kansalaispaneelit ovat osa laajempaa kuulemisprosessia, jonka avulla komissio kerää näyttöä kansalaisilta ja sidosryhmiltä.

Eurooppalainen kansalaisaloite

Huhtikuussa komissio rekisteröi sadannen eurooppalaisen kansalaisaloitteen - avautuu uudella välilehdellä. sen jälkeen, kun kansalaisaloite otettiin käyttöön vuonna 2012. Komissio rekisteröi vuoden 2023 aikana 37 uutta aloitetta, joissa vaaditaan EU:n toimia eri kysymyksissä, kuten maahanmuuttajien ihmisarvoinen kohtelu, eläinten hyvinvointi, rautatieverkostot, verotus, Ukrainan kulttuurin säilyttäminen ja EU:n kansalaisuutta koskeva koulutus.

Komissio myös vastasi vuonna 2023 neljään vaaditun allekirjoittajamäärän saavuttaneeseen aloitteeseen, joissa vaadittiin vähentämään torjunta-aineita, lopettamaan irrotettujen hainevien kauppa ja eläinkokeet sekä kieltämään turkisten tuotanto ja kauppa. Tähän mennessä kymmenen aloitetta on saanut yli miljoona tuenilmausta vuodesta 2012.

Vuonna 2023 julkaistu kertomus - avautuu uudella välilehdellä. uusista eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevista säännöistä, jotka ovat olleet voimassa vuodesta 2020, osoittaa, että ne tarjoavat järjestäjille ja kannattajille helpommin lähestyttävän, kevyemmän ja helppokäyttöisemmän kehyksen. Siinä ehdotetaan myös käytännön parannuksia siihen, miten voidaan lisätä yleistä tietämystä ja tiedottaa ihmisille heidän oikeudestaan käyttää kansalaisaloitetta ja miten vaaditun allekirjoittajamäärän saavuttaneita aloitteita voidaan seurata näkyvämmin.

Kansalaisten oikeuksien vahvistaminen

EU:n kansalaisuus on yksi Euroopan unionin merkittävimmistä saavutuksista. EU:n kansalaisuuden 30-vuotisjuhlan kunniaksi komissio ehdotti toimenpiteitä - avautuu uudella välilehdellä. kansalaisoikeuksien vahvistamiseksi. Niihin liittyisi kansalaisille suunnattua ohjeistusta heidän tärkeimmistä oikeuksistaan. Vuoden 2023 katsauksessa EU:n kansalaisuuteen - avautuu uudella välilehdellä. korostetaan edistymistä kansalaisten oikeuksien, yhteisten arvojen ja demokraattisen osallistumisen edistämisessä EU:ssa sen jälkeen, kun edellinen tällainen kertomus julkaistiin vuonna 2020.

Lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen

Lähes 20 prosenttia EU:n väestöstä on lapsia. Heillä on oikeus ilmaista mielipiteensä heitä koskevista asioista. Vuonna 2023 EU:n lasten osallistumisfoorumi - avautuu uudella välilehdellä. tarjosi alle 18-vuotiaille entistä enemmän mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoprosessiin. Foorumi perustettiin lokakuussa 2022. Sen jäseniksi on tullut lähes 50 järjestöä, jotka työskentelevät suoraan lasten kanssa eri puolilla EU:ta.

EU:n lasten osallistumisfoorumin ensimmäinen yleiskokous, jonka puheenjohtajina toimivat EU:n lapset ja teini-ikäiset yhdessä, pidettiin Brysselissä kesäkuussa. Noin 60 lasta kokoontui keskustelemaan eri aiheista, kuten demokratiasta, ilmastonmuutoksesta, mielenterveydestä, turvallisuudesta ja köyhyydestä, jotka ohjaavat foorumin työtä kolmen vuoden ajan.

Euroopan nuorison teemavuosi - avautuu uudella välilehdellä. 2022 asetti nuoret poliittisen asialistan kärkeen kaikilla tasoilla ja auttoi sisällyttämään nuorisonäkökulman eri politiikanaloihin. Nuorison teemavuosi sai aikaan laajaa aktivoitumista ja sitoutumista. Sen avulla myös lisättiin tietämystä EU:n tarjoamista mahdollisuuksista miljoonien nuorten keskuudessa, jotka osallistuivat 13 000 tapahtumaan 67 maassa erilaisten EU:n ohjelmien ja poliittisten aloitteiden kautta. Lisäksi käynnistettiin useita nuorille tarkoitettuja osallistumisformaatteja, kuten Youth Voices -alusta - avautuu uudella välilehdellä. ja Youth Talks - avautuu uudella välilehdellä. -puhetilaisuudet politiikkavuoropuheluja - avautuu uudella välilehdellä. varten sekä nuorten eurooppalaisten toimittajien pooli - avautuu uudella välilehdellä.. Helmikuusta 2022 toukokuuhun 2023 toteutetut sosiaalisen median kampanjat tuottivat 210 miljoonaa katselukertaa ja kymmenen miljoonaa vuorovaikutusta, ja niiden avulla tavoitettiin 91,4 miljoonaa ihmistä.

Nuorten on ymmärrettävä, miten demokratia toimii ja mitkä ovat heidän oikeutensa ja vastuunsa, jotta heistä tulisi aktiivisia kansalaisia. Toukokuussa julkaistulla EU-demokratiaa käytännössä -työkalupakilla - avautuu uudella välilehdellä. oppilaille esitellään eurooppalaista kansalaisaloitetta ja heitä kannustetaan osallistumaan aktiivisesti EU-asioihin.