Lähi-idän kriisi

Hamasin raa’at ja summittaiset terrori-iskut Israelissa 7. lokakuuta 2023 ovat johtaneet palestiinalaisten humanitaarisen tilanteen dramaattiseen heikkenemiseen Gazan alueella ja lisänneet tilanteen kärjistymisen riskiä alueella.

EU on korostanut, että terrorille ei ole oikeutusta, ja tuominnut jyrkästi Hamasin terrori-iskut ja vaatinut vapauttamaan kaikki panttivangit ilman ennakkoehtoja. EU tunnustaa, että Israelilla on kansainvälisen oikeuden nojalla oikeus puolustautua, mutta se on myös toistuvasti korostanut kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen pohjautuvan kaikkien siviilien suojelun tärkeyttä kaikissa tilanteissa.

EU on erittäin huolestunut Gazan alueen heikkenevästä humanitaarisesta tilanteesta ja siksi vaatinut keskeytyksetöntä, nopeaa, turvallista ja esteetöntä humanitaarista pääsyä alueelle sekä avun toimittamista perille sitä tarvitseville kaikin tarvittavin keinoin, myös humanitaaristen käytävien ja taukojen avulla.

Lähes
1,1 mrd. euroa
vuodesta 2000

1 310 tonnia
välttämättömiä tarvikkeita

33
EU:n humanitaarisen ilmasillan lentoa

103 milj. euroa
humanitaarista rahoitusta

EU on palestiinalaisten suurin humanitaarisen avun antaja. Se on vuodesta 2000 lähtien myöntänyt kaikkiaan yli miljardi euroa heidän perustarpeidensa täyttämiseen. Lokakuusta lähtien EU on nelinkertaistanut palestiinalaisille antamansa hätäavun - avautuu uudella välilehdellä. ja tehnyt yhteistyötä useiden paikalla toimivien humanitaaristen kumppaneiden kanssa.

EU on tehnyt jatkuvasti yhteistyötä alueellisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa estääkseen konfliktin kärjistymisen alueella sekä Länsirannan tilanteen heikkenemisen. Se on edelleen sitoutunut kestävään rauhaan kahden valtion mallin ja YK:n turvallisuusneuvoston asiaa koskevien päätöslauselmien pohjalta.

Turvallisuus ja puolustus: edistyminen strategisen kompassin täytäntöönpanossa

EU haluaa varmistaa asukkaidensa turvallisuuden ja auttaa lisäämään rauhaa maailmassa. Turvallisuus- ja puolustusalan strateginen kompassi - avautuu uudella välilehdellä. on suunnitelma EU:n turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Se kattaa kaikki turvallisuus- ja puolustuspolitiikan näkökohdat, ja siinä on neljä osa-aluetta: yhteistyö, toiminta, investoinnit ja suojaaminen.

Yhteistyö Naton kanssa (”yhteistyö”, ”toiminta”)

Tämän päivän turvallisuushaasteet ovat luonteeltaan monikansallisia, eikä yksikään maa pysty vastaamaan niihin yksin. Niihin on vastattava kollektiivisesti ja strategisesti. Keskeinen osa tätä kokonaisstrategiaa on EU:n pitkäaikainen kumppanuus Naton kanssa, jolla on olennainen rooli sen turvallisuus- ja puolustusalan toimissa.

Vahvana poliittisena viestinä transatlanttisesta yhtenäisyydestä annetussa yhteisessä julistuksessa EU:n ja Naton yhteistyöstä - avautuu uudella välilehdellä. korostettiin, että tarvitaan vahvaa eurooppalaista puolustuspolitiikkaa, joka edistää maailmanlaajuista turvallisuutta ja sopii yhteen Naton kanssa. Allekirjoittajat sitoutuivat myös selkeästi syventämään tätä yhteistyötä.

Vuonna 2023 EU ja Nato tekivät enemmän yhteistyötä kuin koskaan, ja yhteistyössä saavutettiin konkreettisia tuloksia - avautuu uudella välilehdellä. kaikilla aloilla ja etenkin häiriönsietokyvyn osalta. Tammikuussa perustettiin kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokykyä käsittelevä EU:n ja Naton työryhmä - avautuu uudella välilehdellä., joka esitti suosituksia yhteistyön jatkoa varten.

Venäjän hyökkäyssota vahvisti EU:n ja Naton yhteisiä arvoja. Ne ovat yhdessä seisseet horjumatta Ukrainan rinnalla ja koordinoineet antamaansa tukea - avautuu uudella välilehdellä.. Euroopan rauhanrahastosta (ks. 1 luku) on tullut kiinteä osa EU:n maailmanlaajuista tukea kumppaneille.

EU tehosti vuoden aikana yhteistyötään myös useiden muiden kahdenvälisten, alueellisten ja monenvälisten kumppaneiden kanssa, joita ovat muun muassa YK, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö, Afrikan unioni ja Kaakkois-Aasian maiden liitto. Ensimmäinen Schumanin turvallisuus- ja puolustusfoorumi - avautuu uudella välilehdellä. kokosi yhteen EU:n ja sen kansainväliset kumppanit ratkomaan yhteisiä turvallisuushaasteita.

Puolustuskyvyn kehittäminen (”investoinnit”)

Vuonna 2023 hyväksyttiin kaksi keskeistä aloitetta, joilla pyritään vahvistamaan EU:n puolustusta ja puolustusteollisuutta. Ampumatarvikkeiden tuotantoa tukevalla säädöksellä - avautuu uudella välilehdellä., johon on osoitettu 500 miljoonan euron määrärahat, pyritään lisäämään ampumatarvikkeiden ja ohjusten tuotantoa EU:ssa. Sitä täydentää säädös, joka koskee Euroopan puolustusteollisuuden vahvistamista yhteistoiminnallisten hankintojen avulla - avautuu uudella välilehdellä.. Tähän on varattu 300 miljoonan euron määrärahat. EU:n jäsenvaltioita kannustetaan näin ensimmäistä kertaa kriittisimpien puolustustarvikkeiden yhteishankintoihin EU:n puolustusteollisuudelta.

Euroopan puolustusrahasto - avautuu uudella välilehdellä. on keskeinen puolustusalan tutkimuksen ja kehittämisen tukija EU:ssa. Siitä on myönnetty vuodesta 2021 alkaen yli 3 miljardia euroa 60 yhteistyöhankkeeseen eri jäsenvaltioissa. Pelkästään vuonna 2023 rahastosta osoitettiin 1,2 miljardia euroa - avautuu uudella välilehdellä. merkittäviin puolustustarkoituksiin, kuten avaruustilannetietoisuuteen, yliääniohjusten torjuntaan ja eurooppalaiseen partiokorvettiin. Euroopan puolustusrahastosta tuetaan puolustusalan innovointia EU:n puolustusalan innovaatio-ohjelman - avautuu uudella välilehdellä. kautta. Sen 2 miljardin euron määrärahoilla autetaan erityisesti pienempiä toimijoita ja innovoijia.

Verkkojen Eurooppa -välineen sotilaallisen liikkuvuuden määrärahoista myönnettiin vuoden 2023 aikana 616 miljoonaa euroa tukea joukkojen ja kaluston kuljetukseen Euroopan laajuisessa liikenneverkossa. Tavoitteena on tukea investointeja infrastruktuuriin, jota voidaan käyttää sekä siviili- että puolustustarkoituksiin.

Uudet turvallisuusstrategiat (”suojaaminen”)

Viimeaikaiset kriisit ja kasvavat jännitteet ovat paljastaneet heikkouksia EU:n turvallisuudessa. Tämän vuoksi komissio käynnisti lokakuussa kattavan kuulemisen eurooppalaisen puolustusteollisuusstrategian - avautuu uudella välilehdellä. laadintaa silmällä pitäen.

Maapallon lämpeneminen on myös kasvava huolenaihe EU:n sotilasoperaatioissa. Se muuttaa - avautuu uudella välilehdellä. merkittävästi EU:n puolustuspolitiikkaa, sillä ilmastonmuutos on nyt korkealla sijalla EU:n turvallisuusasioiden listalla.

Lisäksi EU hyväksyi vuonna 2023 ensimmäisen turvallisuutta ja puolustusta tukevan avaruusstrategiansa - avautuu uudella välilehdellä.. Siinä keskitytään muun muassa EU:n ja sen jäsenvaltioiden avaruusresurssien suojeluun. EU:ssa on tarkoitus ottaa vuonna 2024 käyttöön avaruuslainsäädäntöä, jonka tavoitteena on vahvistaa EU:n avaruusalaa ja sen häiriönsietokykyä.

Yli 80 prosenttia maailmankaupasta tapahtuu meritse, ja noin kaksi kolmasosaa maailman öljystä ja kaasusta joko tuotetaan merellä tai kuljetetaan meritse. Maailman lähes kaikki data, myös internetin data, kulkee merenalaisia kaapeleita pitkin. EU:n vauraus ja turvallisuus riippuvat valtamerten turvallisuudesta. Tämän vuoksi komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto esittivät maaliskuussa päivitetyn EU:n merellisen turvallisuusstrategian ja sen toimintasuunnitelman. Lokakuussa neuvosto hyväksyi niiden pohjalta tarkistetun EU:n merellisen turvallisuusstrategian ja toimintasuunnitelman - avautuu uudella välilehdellä.. Strategia on linjassa strategisen kompassin kanssa ja edistää sen tavoitteiden saavuttamista.

VIDEO ”Herätys”: miten EU:n elintärkeää meri-infrastruktuuria voidaan suojella kehittymässä olevilta uhkilta. © Euronews

Päätavoitteet

EU:n etujen suojelu merellä – keskiössä kansalaiset, talous, infrastruktuuri ja rajat

luonnonvarojen ja meriympäristön suojelu

kansainvälisen oikeuden ja erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen puolustaminen

nopea ja tehokas reagointi kasvaviin uhkiin (esim. kyber- ja hybridiuhkiin)

asiaankuuluva koulutus uhkien torjumiseksi (esim. kybertaidot).

Euroopan naapuruuspolitiikka ja laajentumisneuvottelut

Länsi-Balkan ja Turkki

EU on edelleen sitoutunut ottamaan Länsi-Balkanin maat unionin jäseniksi. Vuoden 2023 laajentumispaketissa - avautuu uudella välilehdellä. esitettiin yksityiskohtainen arvio kumppanimaiden tilanteesta ja edistymisestä kohti EU-jäsenyyttä. Siinä keskityttiin pääasiassa tarvittaviin perustavanlaatuisiin uudistuksiin, jotka koskevat muun muassa oikeusvaltioperiaatetta, julkishallintoa, demokraattisten instituutioiden toimintaa ja taloutta.

Pohjois-Makedonia ja Albania edistyivät vuoden aikana hyvin unionin säännöstön analyyttisessä tarkastelussa, joka on liittymisneuvottelujen ensimmäinen vaihe. Komission suosituksessa ja Eurooppa-neuvoston päätöksessä aloittaa liittymisneuvottelut Bosnia ja Hertsegovinan kanssa, kunhan se täyttää vaaditut jäsenyyskriteerit, tunnustetaan maan edistyminen sen jälkeen, kun siitä tuli ehdokasmaa vuonna 2022. Montenegron ja Serbian liittymisneuvottelut EU:n kanssa jatkuivat, ja niiden tukena käytiin jatkuvaa poliittisen ja teknisen tason vuoropuhelua komission kanssa. Euroopan parlamentti myönsi huhtikuussa virallisesti viisumivapauden Kosovolle (tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen). Se tulee voimaan 1. tammikuuta 2024.

EU jatkoi vuoden 2023 aikana 30 miljardin euron talous- ja investointisuunnitelman - PDF-tiedosto – avautuu uudella välilehdellä. täytäntöönpanoa. Suunnitelmassa keskitytään pitkän aikavälin elpymiseen covid-19-pandemiasta, vihreään ja digitaaliseen siirtymään, alueelliseen yhteistyöhön sekä lähentymiseen EU:n kanssa. Lisäksi EU maksoi - avautuu uudella välilehdellä. 450 miljoonaa euroa miljardin euron energiatukipaketistaan, jolla autetaan Länsi-Balkanin maita energiakriisien ratkaisemisessa ja energiaturvallisuuden parantamisessa. Lisäksi komission uudella Länsi-Balkanin kasvusuunnitelmalla - avautuu uudella välilehdellä. on tarkoitus antaa alueelle joitakin EU-jäsenyyden etuja jo ennen virallista liittymistä. Siinä keskitytään talouskasvuun ja sosioekonomiseen lähentymiseen.

Länsi-Balkanin johtajat vahvistivat Berliinin prosessin vuoden 2023 huippukokouksessa - avautuu uudella välilehdellä. sitoutumisensa alueen talouksien yhdentämiseen yhteisiksi alueellisiksi markkinoiksi - avautuu uudella välilehdellä. askelena kohti yhdentymistä EU:hun. Ne hyväksyivät talouskasvua koskevat suunnitelmat, joihin sisältyy infrastruktuuri-investointeja ja alueellisten markkinoiden laajentamista. Huippukokouksessa kiinnitettiin huomiota myös edistykseen koulutusalalla, josta on esimerkkinä Tiranassa avattu College of Europe -yliopiston toimisto, sekä ympäristöalan aloitteisiin, kuten vihreään toimintaohjelmaan. Kokouksessa korostettiin myös alueellisen turvallisuuden merkitystä pyrittäessä vahvistamaan yhteistyötä järjestäytyneen rikollisuuden ja kyberturvallisuusuhkien torjumiseksi.

Brysselissä 13. joulukuuta pidetyssä EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokouksessa keskusteltiin Länsi-Balkanin kumppanimaiden lähentämisestä EU:hun ja niiden asteittaisen yhdentymisen edistämisestä, talouskehityksestä Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan muuttamassa tilanteessa sekä alueellisen turvallisuuden ja häiriönsietokyvyn vahvistamisesta.

Turkissa järjestettiin toukokuussa presidentinvaalit ja parlamenttivaalit. Marraskuussa annettiin kertomus EU:n ja Turkin suhteiden nykytilasta. Siinä hahmoteltiin keinoja yhteistyön parantamiseksi. EU auttaa edelleen pakolaisia ja heitä vastaanottaneita yhteisöjä Turkissa tukemalla koulutusta, terveydenhuoltoa ja rajaturvallisuutta.

Georgia, Moldova ja Ukraina

Vuoden 2023 historiallinen laajentumispaketti oli ensimmäinen, jossa arvioitiin Georgian, Moldovan ja Ukrainan kykyä täyttää EU:n jäsenyysvelvoitteet. Arvion mukaan ne kaikki olivat osoittaneet kuluneen vuoden aikana sitoutuneisuutta EU-jäsenyystavoitteeseen. Niiden liittymisprosessi etenee sen mukaan, miten ne tekevät kohdennettuja uudistuksia oikeusjärjestelmiinsä, torjuvat järjestäytynyttä rikollisuutta ja jatkavat työtä poliittisen toimintaympäristön parantamiseksi painottaen oligarkkien vaikutusvallan vähentämistä ja ihmisoikeuksia. Komission suosituksessa - avautuu uudella välilehdellä. – ja Eurooppa-neuvoston historiallisessa päätöksessä - PDF-tiedosto – avautuu uudella välilehdellä. – aloittaa liittymisneuvottelut Moldovan ja Ukrainan kanssa ja myöntää Georgialle ehdokasmaan asema tunnustettiin näiden maiden merkittävä työ EU:n normien omaksumiseksi.

Itäinen kumppanuus

Vuoden 2020 jälkeistä aikaa koskevassa itäisen kumppanuuden toimintasuunnitelmassa on keskitytty häiriönsietokykyyn, elpymiseen ja uudistuksiin, ja sen toteutuksessa on otettu huomioon Georgian, Moldovan ja Ukrainan EU-jäsenyysnäkymät.

Itäisen kumppanuuden 17 miljardin euron talous- ja investointisuunnitelma on EU:n tärkein väline alueen häiriönsietokyvyn parantamiseksi. Se liittyy Global Gateway -strategiaan (ks. jäljempänä). Vuoden 2023 loppuun mennessä oli käynnistetty 8,6 miljardin euron investoinnit, joista 5 miljardia euroa oli osoitettu maakohtaisiin lippulaivahankkeisiin.

EU jäsenvaltioineen ja sen kumppanit aikovat tehostaa itäisen kumppanuuden elpymis-, palautumis- ja uudistuspyrkimysten toteuttamista. Siinä yhteydessä on pyrittävä lieventämään Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vaikutusta koko alueella. Yhteistyötä tehdään monissa asioissa, kuten yhteydet, liikenne, energia, vihreä siirtymä, digitaalinen siirtymä sekä ihmisoikeudet, kansalaisyhteiskunta, oikeusvaltio ja turvallisuus. Vaikka EU ei pidä yllä yhteyksiä Lukašenkan hallintoon, se on tukenut edelleen suoraan Valko-Venäjän kansaa ja mobilisoinut 100 miljoonaa euroa - avautuu uudella välilehdellä. tähän tarkoitukseen vuosina 2020–2023.

EU jatkoi vuonna 2023 pyrkimyksiä kestävän rauhan turvaamiseksi Armenian ja Azerbaidžanin välillä ja lisäsi humanitaarista apuaan - avautuu uudella välilehdellä. alueelle. Apua oli annettu vuoden loppuun mennessä yli 25,8 miljoonaa euroa siitä lukien, kun konflikti kärjistyi vuonna 2020.

Eteläinen naapurialue

Eteläisellä naapurialueella on saavutettu Välimeren alueellisen yhteistyösuunnitelman ja sen rahoitusstrategian eli 30 miljardin euron talous- ja investointisuunnitelman ansiosta hyvää edistystä muun muassa talouskehityksen, hallinnon, digitalisaation, energia- ja ilmastokestävyyden sekä muuttoliikkeen suhteen.

Heinäkuussa tehdyssä EU:n ja Tunisian yhteisymmärryspöytäkirjassa - avautuu uudella välilehdellä. käsitellään yhteisiä haasteita ja tulevaisuuden mahdollisuuksia, jotka liittyvät talouteen ja kauppaan, vihreään siirtymään ja energiasiirtymään, ihmisten välisiin yhteyksiin sekä muuttoliikkeeseen ja liikkuvuuteen.

EU auttoi myös edelleen kriiseistä kärsiviä ihmisiä Libanonissa, Libyassa, Syyriassa ja Palestiinassa (tätä nimitystä ei pidä tulkita Palestiinan valtion tunnustamiseksi, eikä se rajoita jäsenvaltioiden kantoja tässä asiassa). EU lupasi kesäkuussa Brysselissä pidetyssä Syyria-konferenssissa - avautuu uudella välilehdellä. 3,8 miljardia euroa avustusrahaa Syyrialle ja sen naapurimaille.

EU:n avustuksilla sekä riippumattomille finanssipolitiikan kumppani-instituutioille myönnetyillä sekamuotoisilla avustuksilla ja takauksilla saadaan aikaan 23,8 miljardin euron investoinnit.

Pohjois-Makedonia

Rautatieliikenteen käytävä VIII -yhteys yhdistää Pohjois-Makedonian ja Bulgarian rajan.

Georgia

Mustanmeren merenalainen sähkökaapeli vie vihreää energiaa Etelä-Kaukasiasta EU:hun.

Marokko

• Rabat-Salén ja Témaran taajaman raitiotieverkkoa laajennetaan 37 km.
• P2X-vetyvoimalaa koskeva ehdotuspyyntö.

Tunisia

ELMED on ensimmäinen merenalainen suurjännitesähkökaapeli Italian ja Tunisian välillä.

Israel

Merenalainen EuroAsia-yhdysjohto yhdistää Kreikan, Kyproksen ja Israelin.

Egypti

• GREGY on Euroopan ja Afrikan (Kreikan ja Egyptin) välinen suurjännitesähkökaapeli itäisellä Välimerellä.
• Aleksandrian aluevalvontakeskuksen nykyaikaistaminen.
• Metanolin tuotanto vihreään merenkulkuun.

Jordania

• Akaban ja Ammanin välinen suolanpoistoa vedestä ja vesivarojen siirtämistä koskeva hanke.
• As-Saltin jäteveden käsittelylaitoksen kunnostaminen ja nykyaikaistaminen; biokaasulaitoksen rakentaminen.

Kansainväliset kumppanuudet ja Global Gateway

EU edistyi vuonna 2023 merkittävästi Global Gateway - avautuu uudella välilehdellä. -strategiassa, jolla muun muassa autetaan kaventamaan investointivajetta ja tukemaan vihreää ja digitaalista siirtymää maailmanlaajuisesti. Vuoden kuluessa käynnistettiin lähes 90 uutta lippulaivahanketta - avautuu uudella välilehdellä. Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella, Aasiassa ja Tyynenmeren alueella, Länsi-Balkanilla sekä itäisissä ja eteläisissä naapurimaissa. Näillä hankkeilla oli monenlaisia kohteita, kuten strategiset liikennereitit, uusiutuva energia, merenalaiset kaapelit, kriittiset raaka-aineet, opettajien koulutus ja rokotetuotanto.

Ensimmäisessä Global Gateway -foorumin - avautuu uudella välilehdellä. kokouksessa 25. ja 26. lokakuuta EU:n, kumppanimaiden, liike-elämän, kansalaisyhteiskunnan, ajatushautomoiden, rahoituslaitosten ja kansainvälisten järjestöjen johtajat edistivät Global Gateway -strategian toteutusta. Vain kahdessa päivässä allekirjoitettiin sopimuksia noin 3 miljardin euron arvosta. EU on sitoutunut mobilisoimaan strategian puitteissa 300 miljardia euroa vuoteen 2027 mennessä.

EU ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisö järjestivät ensimmäistä kertaa kahdeksaan vuoteen huippukokouksen, jossa hyväksyttiin EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden Global Gateway -investointiohjelma - avautuu uudella välilehdellä.. Ohjelmalla pyritään mobilisoimaan yli 45 miljardia euroa tulevina vuosina. EU sopi vuonna 2023 myös useista kahdenvälisistä strategisista kumppanuuksista alueen maiden kanssa yhteistyön lisäämiseksi energian ja kriittisten raaka-aineiden aloilla. Digitalisaatiota ja avaruusasioita koskevaa yhteistyötä varten perustettiin EU:n, Latinalaisen Amerikan ja Karibian digitaalinen allianssi - avautuu uudella välilehdellä.. Lisäksi ilmastokriisiin vastaava EU:n Euroclima - avautuu uudella välilehdellä.-lippulaivaohjelma laajennettiin kattamaan 33 Latinalaisen Amerikan ja Karibian maata.

EU ja sen jäsenvaltiot ovat sitoneet vuoteen 2027 saakka yli 45 mrd. euroa tehostettuun kumppanuuteen Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kanssa. Muiden maiden odotetaan osallistuvan rahoitukseen yhdessä yksityisen sektorin ja rahoituslaitosten kanssa.

Ohjelmaan sisältyy yli 130 hanketta Latinalaisen Amerikan ja Karibian maissa laadukkaiden investointien vivuttamiseksi.

Hankkeet toteutetaan Team Europe -aloitteilla eli niihin osallistuvat EU, jäsenvaltiot, kehitysrahoituslaitokset (mukaan lukien Euroopan investointipankki), vientiluottolaitokset ja muut julkiset rahoittajat, jotka tekevät yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa.

VIDEO Video: Global Gateway: Amazonia+ -ohjelman käynnistäminen.

Toimintasuunnitelma rakentuu keskeisille pilareille, jotka ovat

oikeudenmukainen ja vihreä siirtymä

osallistava digitalisaatio

inhimillinen kehitys

terveydenhuollon selviytymiskyky ja rokotteet

EU vahvisti vuoden aikana entisestään myös suhteitaan Aasian ja Tyynenmeren alueeseen. Se ilmoitti vuonna 2022 aikovansa vivuttaa jopa 10 miljardin euron investoinnit Global Gateway -hankkeisiin Kaakkois-Aasian maiden liiton jäsenmaiden kanssa. Osana tätä se käynnisti vuonna 2023 maanhavainnointiohjelman, josta saadaan tukea ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, ruokaturvan varmistamisessa ja katastrofeihin reagoimisessa. Lisäksi EU käynnisti uusia kestävään energiaan ja luonnonvarojen hoitoon liittyviä kumppanuuksia. Jotta Euroopan ja Keski-Aasian välisiä yhteyksiä voitaisiin parantaa kestävällä tavalla, se kartoitti - avautuu uudella välilehdellä. alueiden väliset liikenneyhteydet ja niihin liittyvät investointimahdollisuudet.

EU solmi uuden kumppanuuden 79 valtion muodostaman Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden järjestön kanssa. Ne allekirjoittivat 15. marraskuuta Samoan sopimuksen - avautuu uudella välilehdellä., joka korvaa Cotonoun sopimuksen. Uudessa sopimuksessa keskitytään yhteisiin pyrkimyksiin vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, sekä ihmisoikeuksiin ja terveyteen liittyviin kysymyksiin. Se ohjaa EU:n ja kyseisen järjestön välisiä suhteita seuraavien 20 vuoden ajan.

EU edistyy Afrikan ja Euroopan 150 miljardin euron suuruisen Global Gateway -investointipaketin täytäntöönpanossa. Paketti sisältää merkittäviä uusia EU:n ja sen jäsenvaltioiden yhteisiä Team Europe -aloitteita terveydenhuollon, digitaaliteknologian, vihreän energian, koulutuksen ja liikenteen kaltaisilla aloilla.

Kestävien raaka-aineiden arvoketjuja ja uusiutuvaa vetyä koskevan EU:n ja Namibian kumppanuuden etenemissuunnitelma julkaistiin lokakuussa 2023. Samaan aikaan EU allekirjoitti sopimukset vastaavista kumppanuuksista Kongon demokraattisen tasavallan ja Sambian kanssa.

EU ja sen jäsenvaltiot ovat lisänneet tukea puhtaan energian tuotannolle Afrikassa esimerkiksi solmimalla oikeudenmukaisen energiasiirtymän kumppanuuden Senegalin kanssa ja perustamalla Gorou Bandan aurinkovoimalan Nigeriin.

Rokotetuotanto Etelä-Afrikassa on aloitettu, ja tuotantolaitoksia ollaan perustamassa myös Ghanaan, Ruandaan ja Senegaliin.

Tammikuussa 2023 EU ja sen jäsenvaltiot käynnistivät myös 100 miljoonan euron opettajia koskevan alueellisen aloitteen, jolla tuetaan laadukasta koulutusta kaikille.

EU otti vuonna 2023 konkreettisen askeleen eriarvoisuuden torjumiseksi ottamalla käyttöön eriarvoisuusindikaattorin - avautuu uudella välilehdellä.. Sen avulla voidaan arvioida, vähentävätkö toimenpiteet eriarvoisuutta ja täyttävätkö ne väestön köyhimmän 40 prosentin tarpeet.

EU jäsenvaltioineen on edelleen suurin virallisen kehitysavun antaja maailmassa. Vuonna 2022 (viimeisin vuosi, jolta tietoja on saatavilla) niiden antama apu oli 92,8 miljardia euroa, mikä on 43 prosenttia kaikesta virallisesta kehitysavusta.

Humanitaarinen apu ja pelastuspalvelu

Humanitaarinen apu

Humanitaarisella avulla pelastetaan ihmishenkiä, ylläpidetään ihmisarvoa ja edistetään maailmanlaajuista solidaarisuutta kriiseissä ja hätätilanteissa. EU jäsenvaltioineen kuuluu maailman suurimpiin humanitaarisen avun antajiin. Pelkästään vuonna 2023 EU:n humanitaarisen avun budjetti oli 2,4 miljardia euroa, ja varoja käytettiin uusien hätätilanteiden lisäksi myös unohdetuissa kriiseissä.

Konfliktien, talouden häiriöiden, äärimmäisten sääolojen ja pandemian vuoksi ruokaturvattomuus - avautuu uudella välilehdellä. on ennätyksellisen yleistä. Venäjän laiton hyökkäys Ukrainaan on nostanut entisestään elintarvikkeiden, energian ja lannoitteiden hintoja ja häirinnyt toimitusketjuja. Vuonna 2023 humanitaariseen elintarvike- ja ravitsemusapuun osoitettiin yli 668 miljoonaa euroa. EU pyrkii tällä avulla varmistamaan turvallisten ja ravitsevien elintarvikkeiden toimittamisen nälkäisimmille ja haavoittuvimmassa asemassa oleville ihmisille kriisialueilla.

Yli 12 vuotta kestäneen Syyrian kriisin - avautuu uudella välilehdellä. aikana EU ja sen jäsenvaltiot ovat antaneet Syyrian kansalle mittavaa tukea yhteensä 30 miljardia euroa. Rahaa on käytetty humanitaariseen apuun sekä kehityksen, talouden ja vakauttamisen tukemiseen. Vuonna 2023 humanitaariseen apuun myönnettiin 170 miljoonaa euroa lisää.

Helmikuussa 2023 Syyriassa ja Turkissa tapahtui tuhoisa maanjäristys, joka oli voimakkuudeltaan 7,8. Maanjäristys oli yksi voimakkaimmista alueella yli vuosisataan. Enemmän tuhoa aiheuttivat kuitenkin jälkijäristykset.

EU reagoi välittömästi: se lähetti 30 etsintä- ja pelastusryhmää Turkkiin ja humanitaarista apua kumpaankin maahan sekä kutsui koolle 20. maaliskuuta kansainvälisen avunantajien konferenssin - avautuu uudella välilehdellä. teemalla ”Yhdessä Turkin ja Syyrian kansalaisten hyväksi”. Kansainvälinen yhteisö lupasi konferenssissa 7 miljardia euroa Turkin katastrofista kärsivien alueiden humanitaarisiin tarpeisiin ja jälleenrakentamiseen sekä humanitaarisen apuun ja varhaisvaiheen elpymis- ja palautumistukeen Syyrialle. Tähän sisältyi EU:n talousarviosta katettava 1,1 miljardin euron rahoitusosuus, josta 400 miljoonaa euroa otetaan Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta.

Marokossa tapahtui syyskuussa maanjäristys, jonka voimakkuus oli 6,8. EU keräsi kokoon - avautuu uudella välilehdellä. nopeasti miljoona euroa hätärahoitusta ja lähetti humanitaarisia ja logistiikan asiantuntijoita sekä tarjoutui antamaan tarvittaessa lisää tukea.

Koska humanitaarisen avun tarve maailmassa on selvästi kasvussa, EU on tehostanut työtä uusien avunantajien löytämiseksi, jotta voitaisiin kuroa umpeen rahoituksen ja tarpeiden välistä kasvavaa erotusta, joka oli vuonna 2023 ensimmäistä kertaa lähes 40 miljardia euroa. Tämä oli keskeinen aihe Brysselissä maaliskuussa järjestetyssä Euroopan humanitaarisen avun foorumissa - avautuu uudella välilehdellä.. Kestävien ratkaisujen löytämiseksi humanitaarisiin tarpeisiin EU:n ulkoministerit keskustelivat foorumissa kehitys- ja ilmastovarojen käytöstä näiden tarpeiden perimmäisiin syihin puuttumiseksi, ja heitä kannustettiin lisäämään humanitaariseen apuun kohdistuvia sitoumuksiaan.

Rahoituksen lisäksi EU on käyttänyt muita omia resurssejaan täydentääkseen humanitaaristen kumppanijärjestöjen työtä. Se antoi Euroopan humanitaarisen toiminnan valmiuksien - avautuu uudella välilehdellä. kautta suoraa logistista tukea koko vuoden ajan erityisesti Lähi-idässä. Tähän sisältyi ihmishenkiä pelastavien tarvikkeiden jakaminen EU:n omista varastoista ja EU:n humanitaarisen ilmasillan järjestäminen kumppaniorganisaatioiden avustusrahdin kuljettamista varten.

Samoin konfliktin puhjettua huhtikuussa Sudanissa ihmishenkiä pelastavia tarvikkeita toimitettiin sekä Sudanissa oleville että Tšadiin paenneille konfliktista kärsiville ihmisille. Vastaavanlainen humanitaarinen ilmasilta otettiin käyttöön konfliktin edelleen kärjistyttyä Kongon demokraattisen tasavallan itäosassa - avautuu uudella välilehdellä., ja hätäapua toimitettiin edelleen useilla lennoilla Afganistanin kansalle, joka elää maailman suurimman humanitaarisen kriisin keskellä.

EU järjesti maaliskuussa 2023 Venezuelasta tulevien muuttajien ja pakolaisten hyväksi solidaarisuuskonferenssin, jossa kerättiin 815 miljoonaa euroa ja tuotiin esiin tätä unohdettua humanitaarista kriisiä. Muita varainkeruutapahtumia järjestettiin Jemenin kansan sekä Afrikan sarven ja Sahelin kriisialueiden ihmisten auttamiseksi.

Yli puolet Malin väestöstä on alle 18-vuotiaita. Heistä noin kolmannes asuu alueilla, joilla esiintyy aseellisia konflikteja. EU pyrkii aktiivisesti suojelemaan näitä lapsia, reagoimaan nopeasti pakkomuuttoaaltoihin ja varmistamaan, että lasten koulunkäynti jatkuu keskeytyksettä.

Katastrofiapu, katastrofien ehkäisy ja niihin varautuminen

Lokakuussa 2001 perustettu EU:n pelastuspalvelumekanismi - avautuu uudella välilehdellä. muodostaa puitteet jäsenvaltioiden ja kymmenen muun osallistujamaan yhteistyölle ja solidaarisuuden osoittamiselle ihmisen aiheuttamien katastrofien tai luonnononnettomuuksien yhteydessä. Kun jokin hätätilanne ylittää yksittäisen maan toimintavalmiudet Euroopassa tai muualla, se voi pyytää apua mekanismin kautta.

Moldovan - avautuu uudella välilehdellä. ja Ukrainan - avautuu uudella välilehdellä. tultua mukaan mekanismiin vuonna 2023 siinä on nyt 37 jäsentä, jotka yhdessä vahvistavat Euroopan kykyä ehkäistä katastrofeja ja varautua ja reagoida niihin.

EU:lla on keskeinen rooli katastrofitilanteiden yhteisten toimien koordinoinnissa ja rahoittamisessa EU:ssa ja maailmanlaajuisesti. Mekanismin kautta tarjottavan avun kysyntä kasvoi vuonna 2023: mekanismi aktivoitiin 66 kertaa sekä luonnon että ihmisen aiheuttamissa kriiseissä eri puolilla Eurooppaa ja sen ulkopuolella. Tällaisia tilanteita olivat muun muassa Ukrainassa meneillään oleva sota, Syyrian ja Turkin voimakas maanjäristys, tuhoisat metsäpalot Kanadassa ja Kreikassa sekä ennennäkemättömät tulvat Italiassa, Libyassa ja Sloveniassa.

EU on kasvattanut edelleen strategista rescEU-valmiusvarastoaan, joka on tarkoitettu viimesijaiseksi tueksi jäsenvaltioita ylikuormittavissa merkittävissä hätätilanteissa. Osana tätä EU on perustanut useisiin maihin omia majoitustarvikevarastoja tuhansien ihmisten tarpeisiin. Tekeillä on myös rescEU:n hätälääkintäryhmä - avautuu uudella välilehdellä. ensimmäisen yleiseurooppalaisen kenttäsairaalan perustamista varten. Useat jäsenvaltiot ovat saaneet EU:n rahoitusta ensimmäisten rescEU:n strategisten valmiusvarastojen perustamiseen kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinuhkien varalta. EU:n rahoituksella on perustettu myös energiatarvikkeiden hätävarasto, jossa on generaattoreita ja muita laitteita.

EU tukee valtioiden johtoa, järjestöjä ja paikallisyhteisöjä katastrofien ennakoinnissa sekä niihin varautumisessa ja reagoimisessa. Yhteisöjä autetaan tässä varhaisvaroitusjärjestelmillä, jakamalla asiantuntemusta, tarjoamalla koulutusta hätätilanteiden varalta ja varastoimalla hätäaputarvikkeita.

Tähän liittyen EU on uudistanut sitoutumisensa - avautuu uudella välilehdellä. YK:n puitteissa laadittuun Sendain kehykseen katastrofiriskien vähentämiseksi. Se tukee myös Latinalaisen Amerikan ja Karibian maita katastrofivalmiutta ja riskienhallintaa koskevasta yhteistyöstä tehdyn yhteisymmärryspöytäkirjan avulla. Koska riskit Euroopassa ovat kasvaneet, EU hyväksyi vuonna 2023 viisi katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta koskevaa tavoitetta - avautuu uudella välilehdellä.. Näiden tavoitteiden avulla autetaan yhteisöjä eri puolilla Eurooppaa ennakoimaan mahdollisia tulevia suurkatastrofeja sekä varautumaan ja reagoimaan niihin. Ne muodostavat yhteyden tiettyjen katastrofiskenaarioiden ja reagointivalmiuksien välille. Näin voidaan vahvistaa katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta konkreettisella ja tehokkaalla tavalla.

Ennakointi

Parempi riskinarviointi

Varautuminen

Ihmisten tietoisuuden ja valmiuksien lisääminen

Hälyttäminen

Tehostetut varhaisvaroitusjärjestelmät

Reagointi

EU:n pelastuspalvelumekanismin vahvistaminen

Toimintavarmuus

Toimiva hätätoimien koordinointi kaikkialla Euroopassa

Kauppasopimukset

EU tekee yhteistyötä maailman eri maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa edistääkseen kauppaa ja taloudellista vaurautta huolehtien samalla siitä, että teknologia palvelee yhteiskuntaa ja kunnioittaa yhteisiä demokraattisia arvoja.

Komissio ja unionin ulkoasiainedustaja Josep Borrell esittelivät kesäkuussa Euroopan taloudellisen turvallisuuden strategian - avautuu uudella välilehdellä., joka on kokonaisvaltainen strategia EU:n talouden vahvistamiseksi ja sen häiriönsietokyvyn parantamiseksi. Se kasvattaa EU:n teollisuuspohjaa, suojelee elintärkeitä taloudellisia etuja ja edistää yhteistyötä monien EU:n ulkopuolisten maiden kanssa maailmantalouden turvallisuuden parantamiseksi.

EU edistyi vuoden 2023 aikana hyvin useiden vapaakauppasopimusten neuvottelemisessa. Se allekirjoitti ja hyväksyi - avautuu uudella välilehdellä. Uuden-Seelannin kanssa vuonna 2022 valmiiksi neuvotellun sopimuksen. Myös EU:n ja Chilen välinen sopimus allekirjoitettiin, jotta se voidaan seuraavaksi hyväksyä virallisesti.

EU saattoi päätökseen neuvottelut talouskumppanuussopimuksesta Kenian kanssa - avautuu uudella välilehdellä. ja allekirjoitti sen. Se on kunnianhimoisin kestävää kehitystä koskeva sopimus, jonka EU on neuvotellut kehittyvän maan kanssa. Myös EU:n ja Angolan sopimus kestävien investointien helpottamisesta eteni komission tehdessä neuvostolle ehdotukset sopimuksen allekirjoittamisesta ja hyväksymisestä.

Neuvottelut kauppasopimuksista Australian, Intian ja Indonesian kanssa jatkuivat samoin kuin EU:n ja Mercosurin kauppasopimuksen tekniset ja juridiset valmistelut. Neuvottelut Thaimaan kanssa - avautuu uudella välilehdellä. käynnistettiin uudelleen.

Kesäkuussa käydyn taloutta koskevan EU:n ja Japanin korkean tason vuoropuhelun - avautuu uudella välilehdellä. ja heinäkuussa pidetyn EU:n ja Japanin huippukokouksen - avautuu uudella välilehdellä. jälkeen osapuolet sopivat yhteistyön jatkamisesta EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimuksen puitteissa. Siihen kuuluu taloudellisesta turvallisuudesta käytävien neuvottelujen laajentaminen ja digitaalisen kaupan periaatteista sopiminen.

Pekingissä järjestettiin joulukuussa merkittävä EU:n ja Kiinan huippukokous - avautuu uudella välilehdellä.. Se oli vuoden 2019 jälkeen ensimmäinen huippukokous, jonka osallistujat tulivat fyysisesti paikalle. Sen tarkoitus oli edistää konkreettisesti EU:n ja Kiinan suhteita. Kokouksen tärkeimmät keskustelut koskivat EU:n Kiinaan suuntautuvan kaupan alijäämän tasapainottamista, tasapuolisen talouskumppanuuden edistämistä ja kansainvälisten normien noudattamista.

Lisäksi käsiteltiin kriittisiä yleismaailmallisia kysymyksiä, kuten Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan, Lähi-idän jännitteitä, ilmastonmuutosta ja terveyshaasteita sekä Kiinan ihmisoikeuskysymyksiä. Huippukokouksessa korostettiin yhteistyön ja keskinäisen kunnioituksen merkitystä maailmanpolitiikassa.

Yhdysvaltojen kanssa jatkettiin neuvotteluja maailmanlaajuisesta kestävän teräs- ja alumiiniteollisuuden järjestelystä, jolla puututaan maailmanmarkkinoiden ylikapasiteettiin ja parannetaan teräksen maailmankaupan kestävyyttä. Neuvottelujen tukemiseksi Yhdysvallat ja EU sopivat - avautuu uudella välilehdellä., että Yhdysvallat jatkaa tullien suspendoimista tiettyjen EU:n teräs- ja alumiinimäärien osalta 31. joulukuuta 2025 saakka ja EU:n yhdysvaltalaistavaroita koskevien vastatullien suspendoimista 31. maaliskuuta 2025 saakka. Yhdysvaltojen kanssa aloitettiin myös neuvottelut kriittisiä mineraaleja koskevasta sopimuksesta, jonka ansiosta EU:ssa tuotetut sähköajoneuvot ja niiden osat voisivat hyötyä tietyistä inflaation hillitsemistä koskevan Yhdysvaltojen lain verohyvityksistä.

EU ja Yhdysvallat jatkoivat digitalisaatiota ja kauppaa koskevien suhteidensa kehittämistä EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja teknologianeuvostossa - avautuu uudella välilehdellä., jonka neljäs ministerikokous pidettiin toukokuussa. Samalla onnistuneeksi osoittautuneella mallilla EU ja Intia järjestivät helmikuussa perustetun EU:n ja Intian kauppa- ja teknologianeuvoston - avautuu uudella välilehdellä. ensimmäisen ministerikokouksen - avautuu uudella välilehdellä. toukokuussa. Osapuolet sopivat kokouksessa syventävänsä yhteistyötään kolmella keskeisellä alalla, jotka ovat teknologia, puhdas energia ja kauppa.

Windsorin puitteisto - PDF-tiedosto – avautuu uudella välilehdellä. on tärkeä virstanpylväs EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan suhteissa. Se tarjoaa ratkaisut Irlantia/Pohjois-Irlantia koskevan pöytäkirjan (joka on erosopimuksen kiinteä osa) täytäntöönpanohaasteisiin, vahvistaa, että sekä EU että Yhdistynyt kuningaskunta ovat täysin sitoutuneet pitkänperjantain (eli Belfastin) sopimukseen, sekä helpottaa Pohjois-Irlannin ja Ison-Britannian välistä kauppaa ja suojelee EU:n sisämarkkinoita. Molemmat osapuolet ovat sitoutuneet panemaan puitteiston kaikilta osin ripeästi täytäntöön.

Myös kauppa- ja yhteistyösopimuksen soveltamisessa edistyttiin vuonna 2023, mikä mahdollisti yhteistyön kaupan, liikenteen, energian ja turvallisuuden aloilla sekä kyberturvallisuuden ja rahoituspalvelujen kaltaisilla aloilla. Yhdistynyt kuningaskunta ja EU pääsivät sopimukseen - avautuu uudella välilehdellä. Yhdistyneen kuningaskunnan osallistumisesta Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan, joka on EU:n tutkimus- ja innovointiohjelma, sekä EU:n Copernicus-ohjelmaan, joka on maailman johtava maanhavainnointiohjelma.

EU:n Kyproksen sovintoprosessille antaman tuen ansiosta vihreän linjan - avautuu uudella välilehdellä. kauppa saaren turkkilais- ja -kreikkalaisyhteisöjen välillä kasvoi ennätykselliseen 16 miljoonaan euroon vuonna 2023. Kauppa lisää luottamusta yhteisöjen välillä ja tukee Kyproksen taloutta. Kaupan kasvun tukemiseksi avattiin lokakuussa EU:n rahoittama keskitetty asiointipiste - avautuu uudella välilehdellä., joka tarjoaa neuvontaa paikallisille kauppiaille.

EU solmi useita digitaalisia kumppanuuksia lujittaakseen yhteyksiä samanmielisiin kumppaneihin, kuten Kanadaan ja indopasifisen alueen maihin Singaporeen - avautuu uudella välilehdellä. ja Etelä-Koreaan - avautuu uudella välilehdellä.. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä turvallisen ja varman digitaalisen ympäristön ja häiriönsietokykyisen digitalisaation edistämiseksi. Myös EU:n ja Japanin - avautuu uudella välilehdellä. strateginen kumppanuus on edelleen kehittynyt osapuolten allekirjoitettua sopimukset digitaalista infrastruktuuria, puolijohteita ja raaka-aineiden toimitusketjuja koskevan yhteistyön tehostamiseksi.

EU:n tavoitteena on myös vahvistaa yhteyksiä maailman johtaviin tiedeyhteisöihin. Uuden-Seelannin liittyminen - avautuu uudella välilehdellä. Horisontti Eurooppa -ohjelmaan vuonna 2023 ensimmäisenä kaukaisena osallistujamaana oli käänteentekevä muutos. Kanadan mukaantulo - avautuu uudella välilehdellä. laajentaa edelleen tätä kansainvälistä tieteellistä yhteistyötä.