4 luku – Kohtuuhintaisen, varman ja kestävän energian varmistaminen Euroopalle

Kaksi nuorta seisoo ruohokentällä, ja heidän takanaan näkyy kaksi tuuliturbiinia. Toinen pitelee kädessään tuuliturbiinin pienoismallia, joka on kytketty toisen pitelemään kauko-ohjaimeen.
© AFP

Johdanto

Maailman jouduttua energiakriisiin, joka oli yksi pahimmista vuosikymmeniin, Euroopan unioni toteutti vuonna 2023 radikaaleja toimia energian säästämiseksi, energiatoimitustensa monipuolistamiseksi ja puhtaaseen energiaan siirtymisen nopeuttamiseksi. Kaikkialla maailmassa jatkuvat ilmastoon, ympäristöön ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät hätätilanteet ovat entisestään lisänneet kiireellisten toimien tarvetta. EU pyrki edelleen vuoden mittaan asteittain luopumaan Venäjän fossiilisista polttoaineista taloutensa turvaamiseksi ja saattamaan sen kestävämmälle pohjalle lisäämällä uusiutuvan energian tuotantoa ja energiatehokkuustoimenpiteitä.

EU käynnisti sähkömarkkinoidensa kattavan uudistuksen, jotta kuluttajia voidaan paremmin suojella energian hintashokeilta. Se teki myös uusia aloitteita parantaakseen kilpailukykyään ja kehittääkseen teollisia valmiuksia puhtaiden teknologioiden alalla. Näillä aloitteilla pyritään varmistamaan kriittisten raaka-aineiden saatavuus ja vähentämään strategisia riippuvuuksia kriittisillä teknologia-aloilla ja arvoketjuissa, mikä parantaa EU:n taloudellista turvallisuutta ja teknologista suvereniteettia.

Energiaturvallisuus

Venäjän fossiilisista polttoaineista luopuminen asteittain

EU käynnisti REPowerEU-suunnitelman - avautuu uudella välilehdellä. toukokuussa 2022 varmistaakseen, että Euroopan unionissa on saatavilla kohtuuhintaista, varmaa ja kestävää energiaa. Sen tavoitteena on vähentää merkittävästi EU:n riippuvuutta Venäjän fossiilisista polttoaineista tuottamalla puhtaampaa energiaa itse, vähentämällä energiankulutusta ja monipuolistamalla EU:n energiatoimituksia. Ensimmäisten 12 kuukauden aikana EU oli edistynyt merkittävästi näiden kolmen tavoitteen saavuttamisessa - avautuu uudella välilehdellä..

Vuoden 2023 loppuun mennessä Venäjältä peräisin olevaa kaasua oli tuotu EU:hun kokonaisuudessaan vain 42,9 miljardia kuutiometriä, kun sen tuonti vuonna 2022 oli 80 miljardia kuutiometriä ja vuonna 2021 yli 150 miljardia kuutiometriä. Norja ja Pohjois-Afrikka olivat vuoden mittaan jälleen tärkeimmät putkikaasun toimittajat EU:hun, kun taas Yhdysvallat oli suurin nesteytetyn maakaasun toimittaja.

REPowerEU-suunnitelman lisäksi käytössä on useita välineitä, joilla EU:n jäsenvaltioita autetaan monipuolistamaan kaasutoimituksiaan. Yksi näistä, AggregateEU-mekanismi - avautuu uudella välilehdellä., on yhteinen kaasunhankintamekanismi, jonka ansiosta kaasualan yritykset ja kaasua kuluttavat yritykset voivat liittyä yhteen ja yhdistää kysyntänsä, koordinoida infrastruktuurin käyttöä, neuvotella kansainvälisten kumppaneiden kanssa ja valmistautua yhteisiin kaasu- ja vetyhankintoihin.

Ursula von der Leyen ja Jens Stoltenberg seisovat hymyillen ihmisryhmässä, ja kaikilla on yllään huomioliivi.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen (neljäs vasemmalta) ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg (viides vasemmalta) vierailulla Norjan länsirannikolla sijaitsevassa norjalaisyhtiö Equinorin maakaasun talteenottolaitoksessa 17. maaliskuuta 2023.

Toinen vuonna 2022 käyttöön otettu EU:n toimenpide toimitusvarmuuteen liittyvien kysymysten ratkaisemiseksi on kaasun varastointia koskeva asetus - avautuu uudella välilehdellä., jonka mukaan jäsenvaltioiden on täytettävä 90 prosenttia varastoistaan 1. marraskuuta mennessä, jotta voidaan taata riittävät varastot talvea varten. Tällä toimenpiteellä varmistettiin, että varastot saatiin täytettyä 95 prosenttiin niiden kapasiteetista ennen talvea 2022–2023. Hinnat olivat vuonna 2023 huomattavasti alhaisemmat ja vaihtelivat vähemmän kuin vuonna 2022, joten varastojen täyttämisessä edistyttiin erityisen nopeasti niin, että 90 prosentin tavoite saavutettiin 18. elokuuta - avautuu uudella välilehdellä., ja joulukuun alussa varastojen täyttöaste oli yli 95 prosenttia.

Suuri sotilasalus, jolla on helikopterikenttä, seilaa merellä kohti öljynporauslauttaa.
© NATO

Useat kahden viime vuoden aikana päätökseen saatetut uudet energiainfrastruktuurihankkeet - avautuu uudella välilehdellä. ovat myös auttaneet EU:ta turvaamaan vaihtoehtoisia kaasuntoimituslähteitä. Esimerkkeinä voidaan mainita Itämeren kaasuputki ja Kreikan ja Bulgarian välinen kaasuputki sekä uudet nesteytetyn maakaasun terminaalit eri jäsenvaltioissa.

Komissio otti marraskuussa jälleen uuden askeleen varmistaakseen, että EU:n energiajärjestelmä vastaa tulevaisuuden tarpeita, julkaisemalla ensimmäisen luettelon yhteistä etua koskevista hankkeista - avautuu uudella välilehdellä., jotta se olisi kaikilta osin Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukainen. Se on määrä hyväksyä virallisesti vuoden 2024 alussa. Tämä joka toinen vuosi julkaistava luettelo - avautuu uudella välilehdellä. sisältää hankkeita, joilla parannetaan jäsenvaltioiden energiajärjestelmien yhteenliitettävyyttä. Hankkeet voivat hyötyä nopeutetuista lupamenettelyistä ja rahoituksesta. Se on ensimmäinen tarkistetun Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevan asetuksen nojalla esitetty luettelo, jossa ei mainita fossiilisia polttoaineita koskevia hankkeita ja joka sisältää vetyä ja elektrolyysilaitteita koskevia hankkeita. Se sisältää myös hankkeita, jotka yhdistävät EU:n energiajärjestelmän Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Länsi-Balkanin maihin ja Pohjois-Afrikan maihin.

Suuri säiliöalus satamassa. Taustalla näkyy suuria viheralueita ja laajalle levittyvä kaupunki.
Nestekaasusäiliöalus Saksassa hiljattain käyttöön otetussa rahtiterminaalissa, jonka kautta on tarkoitus tuoda kaasua vaihtoehtona Nord Stream -kaasuputkille, Brunsbüttel, Saksa, syyskuu 2023. Nesteytetty maakaasu (LNG) on jäähdyttämällä nesteeksi muutettua kaasua, jonka tilavuus on 1/600 alkuperäisestä. Pienempi tilavuus mahdollistaa sen turvallisen ja tehokkaan kuljettamisen nestekaasusäiliöaluksilla.

Kohtuuhintaisen energian saatavuus

Kesästä 2021 lähtien energian hinnat ovat nousseet jyrkästi, millä on ollut suuri vaikutus kuluttajiin ja minkä vuoksi monet ovat vaarassa joutua energiaköyhyyteen. EU keskittyi vuonna 2023 ottamaan käyttöön sääntöjä, joilla uudistetaan energiamarkkinoita kuluttajien suojelemiseksi tulevilta hintashokeilta. Nämä pitkän aikavälin toimenpiteet täydentävät sellaisia vuonna 2022 toteutettuja hätätoimenpiteitä kuin markkinamekanismi, jolla rajoitetaan liian korkeita kaasun hintoja - avautuu uudella välilehdellä., ja tietyille liian suuria voittoja tekeville energiayhtiöille määrätty lisämaksu - avautuu uudella välilehdellä..

Vaikka EU:lla on hyvin yhdentyneet energian sisämarkkinat, jotka ovat hyödyttäneet kuluttajia yli 20 vuoden ajan, energiakriisi on osoittanut, että lisäparannuksia tarvitaan. Tämän vuoksi komissio esitti maaliskuussa 2023 ehdotuksen EU:n sähkömarkkinoiden rakennetta koskevien sääntöjen tarkistamisesta - avautuu uudella välilehdellä.. Uudistuksella lisätään kuluttajien oikeuksia ja heille tarjolla olevia vaihtoehtoja ja parannetaan samalla heidän suojaansa huolehtimalla siitä, että energialaskut eivät ole riippuvaisia sähkön lyhyen aikavälin markkinahinnasta, ja parantamalla EU:n energiamarkkinoiden häiriönsietokykyä. Vuoden lopussa Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät yhteisymmärrykseen - avautuu uudella välilehdellä. uudistuksesta.

Tarkistettu EU:n sähkömarkkinoiden rakenne antaa kuluttajille vaikutusmahdollisuuksia ja suojaa heitä

Kuluttajat voivat nyt

  • hyötyä kiinteähintaisista sopimuksista, joiden ansiosta ne voivat sitoutua turvallisiin pitkän aikavälin hintoihin
  • tehdä useita sopimuksia
  • jakaa tuottamansa uusiutuvan energian naapureiden kanssa.
  • Se suojaa heikossa asemassa olevien asiakkaiden suojaaminen verkosta pois kytkemiseltä.
  • Se suojaa tulevalta markkinoiden manipuloinnilta ja energiahuollon epävarmuudelta.
  • Se edellyttää energiantoimittajilta suojaa korkeilta hintapiikeiltä ja kaatumisriskiltä.

EU:n pyrkimykset monipuolistaa energiatoimituksiaan ja -toimittajiaan ovat myös auttaneet laskemaan energian hintoja ja hillitsemään niiden epävakautta verrattuna vuoden 2022 ylilyönteihin. EU:n energianhankintafoorumin - avautuu uudella välilehdellä. (ja erityisesti aiemmin tässä luvussa mainitun AggregateEU-mekanismin) avulla keskitetään kysyntää ja toteutetaan energian yhteishankintoja. EU:n kuluttajille tämä näkyy parempina hintoina.

Komissio on myös ottanut käyttöön mekanismin, jolla korjataan kaasumarkkinoiden hintapiikkejä vahvistamalla uusi vertailuhinta nesteytetylle maakaasulle. Mekanismia tarvittiin vaihtoehdoksi aiemmalle toimintamallille, jossa Alankomaiden Title Transfer Facility (TTF) -kauppakeskuksen käyttämää kaasun hintaa käytettiin indikaattorina. Tämä hinta ei kuitenkaan enää osoittautunut luotettavaksi, koska se ei vastannut uusia markkinaolosuhteita. Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto - avautuu uudella välilehdellä. julkaisee nyt säännöllisesti vertailuarvon, joka vaihtelee huomattavasti vähemmän kuin Title Transfer Facility -hinta.

EU on myös antanut jäsenvaltioille mahdollisuuden tukea suoraan muita heikommassa asemassa olevia perheitä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä poikkeuksellisilla toimenpiteillä, jotka tunnetaan kohtuuhintaista energiaa tukevana välineenä (SAFE-väline). Nämä toimenpiteet kuuluvat koheesiopolitiikan sääntöjen - avautuu uudella välilehdellä. piiriin, joten jäsenvaltiot voivat käyttää vuosien 2014–2020 määrärahoista käyttämättä jääneitä EU:n varoja suoran tuen antamiseen riskiryhmille, joiden energiakustannukset ovat kohonneet.

Tehokas energiankäyttö

Energia-ala – kotien lämmitys, teollisuuden tarvitsema energia ja liikenne – aiheuttaa lähes kolme neljäsosaa maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Tämä tarkoittaa sitä, että energiankulutuksen vähentämisellä on suuri merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa. EU haluaa vähentää päästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä (verrattuna vuoden 1990 tasoihin) Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti (ks. 3 luku).

Talvella 2022–2023 – leudon ilman ja EU:n, sen jäsenvaltioiden, yksityishenkilöiden ja yritysten yhteisten ponnistelujen ansiosta – kaasunkulutus väheni EU:ssa 18 prosenttia (53 miljardia kuutiometriä). Energian tarjonnan ja kysynnän pitämiseksi tasapainossa keskenään tarvitaan kuitenkin edelleen vapaaehtoisia toimenpiteitä energian säästämiseksi. Kaasunkulutuksen vähentämistä koskevan hätätila-asetuksen - avautuu uudella välilehdellä. (hyväksyttiin alun perin heinäkuussa 2022 - avautuu uudella välilehdellä.) soveltamista on siksi jatkettu. Tavoitteena on vähentää kulutusta vielä 60 miljardilla kuutiometrillä huhtikuun 2023 ja maaliskuun 2024 välisenä aikana. Myös muita markkinakorjausmekanismia, yhteisvastuuta ja lupia koskevien vuoden 2022 hätätilasääntöjen soveltamista on jatkettu uusien ongelmien varalta.

Hopeanvärinen kattila kaasuliedellä.
© Adobe Stock

Uudessa energiatehokkuusdirektiivissä - avautuu uudella välilehdellä. energiankulutukselle on asetettu aiempaa kunnianhimoisempia pitkän aikavälin tavoitteita.

Uusi tavoite on vähentää energiankulutusta 11,7 % vuoteen 2030 mennessä ennustettuun kulutukseen verrattuna (vuonna 2021 ehdotettu alkuperäinen tavoite oli 9 prosenttia).

Jäsenvaltioiden on saavutettava energian loppukulutuksessa vuotuinen säästö, joka on 1,3 % vuoteen 2024 mennessä ja 1,9 % vuoteen 2028 mennessä, kun vuoden 2023 taso oli 0,8 %.

Rakennusten energiankäytön parantaminen on toinen tärkeä keino säästää energiaa. Joulukuussa saavutettu poliittinen yhteisymmärrys rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tarkistuksista - avautuu uudella välilehdellä. auttaa rakennusalaa vähentämään energiankulutustaan ja tekemään rakennuksista ympäristöystävällisempiä. Näillä tarkistuksilla vahvistetaan joukko toimenpiteitä, jotka auttavat EU:n jäsenvaltioita parantamaan rakennusten energiatehokkuutta. Toimenpiteissä keskitytään erityisesti energiatehokkuudeltaan heikoimpien rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen.

Energiaa saadaan säästettyä paitsi käyttämällä energiaa vähemmän ja tehokkaammin myös siten, että valmistajat panostavat jokapäiväisten tuotteiden ja laitteiden suunnitteluun. EU:n uusissa ekologista suunnittelua koskevissa säännöissä - avautuu uudella välilehdellä. täsmennetään, että sähkölaitteiden olisi käytettävä vähemmän energiaa valmiustilassa, ja annetaan valmistajille kaksi vuotta aikaa parantaa tuotteidensa suorituskykyä. Kuivausrummut, paikalliset tilalämmittimet, matkapuhelimet, tabletit ja teollisuustuulettimet kuuluvat tuotteisiin, joihin sovelletaan uusia tai tarkistettuja – ja tiukempia – sääntöjä. Nämä muutokset otetaan huomioon EU:n energiamerkissä - avautuu uudella välilehdellä., joka on edelleen laajalti tunnustettu ja kuluttajien käytössä EU:ssa. 

EU aikoo tehdä kestävistä tuotteista normin. Vuoden loppupuolella parlamentti ja neuvosto pääsivät yhteisymmärrykseen kestäviä tuotteita koskevasta aloitteesta - avautuu uudella välilehdellä., jota ehdotettiin maaliskuussa 2022 ja joka haastaa perinteisen ”otetaan-valmistetaan-käytetään-heitetään pois” -kulutusmallin. Aloitteella pyritään varmistamaan, että tuotteet rakennetaan kestämään, mikä vähentää tuhlausta ja säästää luonnonvaroja.

Henkilö pitää käsissään kahta energiamerkkiä, ja toinen henkilö osoittaa toista niistä. Taustalla on pyykinpesukoneita ja muita kotitaloustavaroita.

Komissio arvioi, että tuotteiden sähkönkulutuksen vähentäminen valmiustilassa säästää 1,36 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa. Nämä säästöt hyödyttävät myös kuluttajien kukkaroa, ja kuluttajille koituvien kokonaissäästöjen arvioidaan olevan 530 miljoonaa euroa vuodessa vuoteen 2030 mennessä.

Vihreän energian tuotannon nopeuttaminen

Siirtyminen puhtaaseen uusiutuvaan energiaan on olennaisen tärkeää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ilmastoneutraalia Eurooppaa koskevan tavoitteen saavuttamiseksi. Tämän siirtymän kannalta keskeisessä REPowerEU-suunnitelmassa keskitytään vihreän energian tuotantoon, asteittaiseen luopumiseen Venäjän fossiilisista polttoaineista ja energiansäästön edistämiseen. Elpymis- ja palautumistukiväline - avautuu uudella välilehdellä. ja vihreän kehityksen ohjelman teollisuussuunnitelma - avautuu uudella välilehdellä. ovat keskeisessä asemassa REPowerEU-suunnitelman tukemisessa ja taloudellisen ja strategisen tuen antamisessa, kun siirrytään uusiutuvaan energiaan ja pyritään saavuttamaan ilmastoneutraalia Eurooppaa koskeva laajempi tavoite.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma

Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä

Vihreän kehityksen ohjelman teollisuussuunnitelma

Teollisten valmiuksien kehittäminen puhtaille teknologioille, jotka muodostavat Euroopan vihreän kehityksen ohjelman.

REPowerEU

Vastaus energiamarkkinoiden häiriöihin kohtuuhintaisen, varman ja kestävän energiansaannin turvaamiseksi Euroopassa.

Elpymis- ja palautumistukiväline

Toipuminen pandemiasta sekä valmistautuminen vihreään ja digitaaliseen siirtymään.

Elpymis- ja palautumistukivälineellä on merkittävä rooli vihreän energian hankkeiden ja infrastruktuurin rahoittamisessa, jotta voidaan nopeuttaa siirtymistä uusiutuvaan energiaan, ja noin 42 prosenttia sen varoista osoitetaan vihreään siirtymään. (Lisätietoja välineestä on 2 luvussa.) Jäsenvaltiot muuttavat elpymis- ja palautumissuunnitelmiaan sisällyttämällä niihin erityisen REPowerEU-luvun, mikä tarkoittaa, että ne osoittavat elpymissuunnitelmissaan, miten ne aikovat saavuttaa sen tavoitteet. Tähän mennessä 23 jäsenvaltiota on toimittanut REPowerEU-lukunsa. Muutetuista suunnitelmista on osoitettu 61,87 miljardia euroa uusiutuvaan energiaan ja energiaverkkoihin, mukaan lukien 35,51 miljardia euroa erityisesti uusiutuvan energian tuotantoon. Elpymis- ja palautumistukivälineen avulla jäsenvaltiot voivat myös osoittaa rahoitusta Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin - avautuu uudella välilehdellä., jotka liittyvät esimerkiksi vetyyn tai akkuihin ja paristoihin.

Sen lisäksi, että välineestä myönnettiin tukea sekä kypsiin että innovatiivisiin uusiutuvan energian teknologioihin tehtäviin investointeihin, vuonna 2023 otettiin käyttöön joukko laajempia aloitteita, joilla vastataan EU:n puhtaan energian alaan vaikuttaviin rakenteellisiin haasteisiin. Yksi näistä aloitteista, vihreän kehityksen ohjelman teollisuussuunnitelma, pyrkii parantamaan nettonollateknologioiden kilpailukykyä EU:ssa (eli nopeuttamaan siirtymistä ilmastoneutraaliuteen) hyödyntämällä sisämarkkinoiden vahvuuksia. EU on yksinkertaistanut sääntelyä, jotta puhtaaseen teknologiaan tarvittavien raaka-aineiden hankkiminen olisi helpompaa, ja helpottanut vihreään energiateknologiaan tarvittavan rahoituksen saantia. Se on sitoutunut täydennys- ja uudelleenkoulutukseen työvoiman saamiseksi puhtaan teknologian alalle sekä avoimen kaupankäynnin parantamiseen, jotta voidaan varmistaa raaka-aineiden saatavuus ja jotta vihreä teknologia voi menestyä. Tämän seurauksena yhteisöt hyötyvät puhtaan teknologian alan tarjoamista laadukkaista työpaikoista ja yksilöt hyötyvät puhtaamman ympäristön ja kestävämmän markkinatalouden eduista.

Vihreä teollisuussuunnitelma perustuu neljään toisiaan täydentävään pilariin

ennakoitava ja yksinkertaistettu sääntely-ympäristö

rahoituksen saannin nopeuttaminen

osaamistason nostaminen

avoin kauppa häiriönsietokykyisten toimitusketjujen luomiseksi

Osana vihreän kehityksen ohjelman teollisuussuunnitelmaa, joka liittyy erityisesti puhtaan teknologian alan sääntely-ympäristön yksinkertaistamiseen, komissio esitti maaliskuussa 2023 myös ehdotukset kriittisiä raaka-aineita koskevaksi säädökseksi - avautuu uudella välilehdellä. ja nettonollateollisuutta koskevaksi säädökseksi - avautuu uudella välilehdellä.. Näillä kahdella säädöksellä tuetaan EU:n nettonollatuotantokapasiteettia ja varmistetaan puhtaiden teknologioiden valmistukseen tarvittavien raaka-aineiden saatavuus EU:ssa.

Kriittisten raaka-aineiden maailmanlaajuisen kysynnän vuoksi ja geopoliittisen ympäristön muuttuessa nopeasti ja käydessä yhä haastavammaksi on ratkaisevan tärkeää varmistaa, että EU:lla on mahdollisuus saada näitä raaka-aineita turvallisesti ja kestävästi. Tämä on olennaisen tärkeää myös EU:n kilpailukyvyn kannalta erityisesti vihreän ja digitaalisen teknologian kaltaisilla aloilla sekä puolustus-, ilmailu- ja avaruusteollisuudessa.

Parlamentti ja neuvosto hyväksyivät marraskuussa - avautuu uudella välilehdellä. kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen, jolla vahvistetaan kriittisten raaka-aineiden kotimaista kapasiteettia koko toimitusketjussa. Siinä asetetaan selkeät tavoitteet louhinta-, jalostus- ja kierrätyskapasiteetin lisäämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi EU monipuolistaa tuontilähteitään siten, että enintään 65 prosenttia sen kulutuksesta tulee yhdestä ainoasta hankintalähteestä. Strategiaan kuuluu kansainvälisten kumppanuuksien muodostaminen Global Gateway -strategian - avautuu uudella välilehdellä. tuella.

Kriittiset raaka-aineet

Kriittiset raaka-aineet ovat monien teollisuuden toimitusketjujen alkupäässä, ja niiden maailmanlaajuinen kysyntä on kasvussa.

Harvinaiset maametallit ovat tuuliturbiineissa käytettävien kestomagneettien keskeisiä ainesosia.

Litiumia, kobolttia ja nikkeliä käytetään akkujen valmistukseen.

Piitä käytetään puolijohteissa.

Nettonollateollisuutta koskevalla säädöksellä vahvistetaan EU:n nettonollateknologioiden valmistuksen häiriönsietokykyä ja kilpailukykyä ja edistetään turvallisempaa ja kestävämpää energiajärjestelmää. Säädöksellä parannetaan edellytyksiä nettonollahankkeiden käynnistämiselle EU:ssa ja investointien houkuttelemiseksi. Siinä asetetaan kunnianhimoinen tavoite: vuoteen 2030 mennessä EU:n strategisen nettonollateknologioiden valmistuskapasiteetin pitäisi täyttää vähintään 40 prosenttia EU:n käyttöönottotarpeista. Tämän tavoitteen saavuttaminen nopeuttaa merkittävästi edistymistä Euroopan unionin vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisessa ja laajempaa siirtymistä ilmastoneutraaliuteen. Lisäksi se parantaa EU:n teollisuuden kilpailukykyä, luo laadukkaita työpaikkoja ja tukee EU:n pyrkimyksiä energiaomavaraisuuden saavuttamiseksi.

EU:n tavoite nopeuttaa uusiutuvien energialähteiden ja erityisesti Euroopassa tuotetun uusiutuvan energian käyttöä näkyy myös EU:n energiapolitiikassa. Yksi vuoden 2023 suurimmista virstanpylväistä oli uusiutuvan energian direktiivin - avautuu uudella välilehdellä. tarkistaminen uusiutuvan energian käyttöönoton nopeuttamiseksi. Tarkistuksessa EU:n uusiutuvaa energiaa koskeva tavoite nostettiin vähintään 42,5 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, mutta se pyritään nostamaan 45 prosenttiin. Vuonna 2018 tavoitteeksi oli asetettu 32 prosenttia. Tarkistetussa direktiivissä puututaan viimeaikaisiin pullonkauloihin ja tehottomuuteen ottamalla käyttöön uusia toimenpiteitä, jotka koskevat uusiutuvaa vetyä ja uusiutuvia energialähteitä liikenteessä ja teollisuudessa. Siinä myös selvennetään teknisiä kysymyksiä, kuten bioenergian kestävyyskriteerejä, ja tehdään aiemmin käyttöön otetuista uusiutuvan energian hankkeiden lupamenettelyjen - avautuu uudella välilehdellä. lyhentämistä ja yksinkertaistamista koskevista väliaikaisista säännöistä pysyviä.

Uusiutuvat energialähteet

Hyväksyttyään EU:n aurinkoenergiastrategian - avautuu uudella välilehdellä. ja käynnistettyään biometaanialan teollisuuskumppanuuden - avautuu uudella välilehdellä. vuonna 2022 EU siirsi vuonna 2023 painopisteensä uusiutuvaan vetyyn ja tuulivoimaan.

Vedyn ja tämän uuden teknologian käyttöönoton osalta ensimmäisenä askeleena oli määritellä, mikä katsotaan uusiutuvaksi vedyksi. Tämä vahvistettiin vetyä koskevissa delegoiduissa säädöksissä - avautuu uudella välilehdellä., joissa myös säädettiin, että uusiutuvan vedyn tuottamiseksi on tärkeää luoda lisää uusiutuvaa energiaa. Näiden EU:n tason normien asettaminen on ratkaisevan tärkeää alan laajentumisen kannalta.

Joulukuussa saavutettu poliittinen yhteisymmärrys vähähiilistä kaasua ja vetyä koskevasta paketista - avautuu uudella välilehdellä. oli jälleen merkittävä virstanpylväs. Paketin tarkoituksena on edistää uusiutuvien ja vähähiilisten kaasujen käyttöä painottaen erityisesti uusiutuvan vedyn markkinoiden luomista.

Kadri Simson ja Pascal De Buck kypärissä ja keltaisissa huomioliiveissä seisovat H-kirjaimen ja numeron 2 muodostaman patsaan vieressä suuren putken edessä.
Energia-asioista vastaava Euroopan komission jäsen Kadri Simson (vasemmalla) ja Fluxys-yrityksen toimitus- ja hallintojohtaja Pascal De Buck (oikealla) vierailevat vetyputken rakennustyömaalla Lokerenissa Belgiassa 7. heinäkuuta 2023.

Maaliskuussa eurooppalainen puhtaan vedyn allianssi - avautuu uudella välilehdellä., joka perustettiin vuonna 2020 tukemaan puhtaan vetyteknologian laajamittaista käyttöönottoa vuoteen 2030 mennessä, julkaisi vetyyn liittyvää standardointia koskevan etenemissuunnitelman - avautuu uudella välilehdellä.. Se tarjoaa kattavan yleiskuvan allianssin jäsenten havaitsemista standardoinnin puutteista, haasteista ja tarpeista. Allianssi julkaisi myös vedyn toimituskäytäviä koskevan käsikirjan - avautuu uudella välilehdellä., jossa esitetään ajantasainen katsaus sellaisten keskeisten infrastruktuurihankkeiden kehittymiseen EU:ssa, joita tarvitaan vähähiilisen eurooppalaisen vedynsiirron runkoverkon - avautuu uudella välilehdellä. perustamiseksi. Tämän aloitteen tavoitteena on hyödyntää sekä olemassa olevia että uusia kaasuputkia vetyverkon luomiseksi koko mantereelle.

Uusiutuvan vedyn tuotannon osalta eurooppalainen elektrolyysikumppanuus vahvisti sitoumuksensa - avautuu uudella välilehdellä. vuonna 2022 annettuun yhteiseen julkilausumaan - avautuu uudella välilehdellä. EU:n elektrolyysilaitteiden valmistuskapasiteetin kasvattamisesta kymmenkertaiseksi vuoteen 2025 mennessä.

Komissio on myös ehdottanut yleiseurooppalaisen vetyä koskevan välineen, Euroopan vetypankin - avautuu uudella välilehdellä., perustamista. Vetypankki varmistaa investointivarmuuden ja liiketoimintamahdollisuudet uusiutuvan vedyn eurooppalaiselle ja maailmanlaajuiselle tuotannolle. Tämä tapahtuu kahdella rahoitusmekanismilla (yhdellä pyritään edistämään vedyn tuotantoa EU:ssa ja toisella vedyn tuontia EU:hun), arvioimalla kysyntää ja infrastruktuuritarpeita ja koordinoimalla eri rahoituslähteitä kestävään vetyyn tehtävien investointien sujuvoittamiseksi.

Frans Timmermans seisoo puhujakorokkeella. Hänen takanaan on sanat World Hydrogen Summit 2023, suomeksi maailman vetyhuippukokous 2023.
Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans puhumassa vuoden 2023 vetyhuippukokouksessa Rotterdamissa Alankomaissa 11. toukokuuta 2023.

Komissio allekirjoitti maaliskuussa eurooppalaisten sidosryhmien kanssa yhteisen julkilausuman - avautuu uudella välilehdellä., jolla edistetään uusiutuvaa vetyä koskevaa tutkimusta ja innovointia, jotta voidaan edistää uusiutuvan vedyn käyttöönottoa ja siirtymistä puhtaaseen energiaan.

EU on toteuttanut toimia myös tuulivoiman käyttöönoton ja siihen liittyvän innovoinnin nopeuttamiseksi. Toisin kuin vetyvoima, joka on vielä alkuvaiheessaan, EU:n tuulivoima-ala on jo menestystarina. Tuulivoiman tasoitetut energiakustannukset on saatu painettua yhtä suuriksi tai jopa pienemmiksi - PDF-tiedosto – avautuu uudella välilehdellä. kuin fossiilisten polttoaineiden, ja vuonna 2023 (tammi-elokuussa) tuulivoiman osuus EU:ssa kulutetusta sähköstä oli keskimäärin 17,2 prosenttia - avautuu uudella välilehdellä.. Joitakin ongelmia on kuitenkin vielä ratkaisematta. Haasteena ovat muun muassa lupamenettelyjen venyminen, osaamisvaje ja se, että kansalliset tarjouskilpailut on suunniteltu suosimaan kustannuksia eikä kestävyysnäkökohtia. Tuuliturbiinien valmistajat eivät myöskään ole saaneet selkeitä tuulivoiman käyttöönottosuunnitelmia jäsenvaltioilta, mikä hankaloittaa hankkeiden suunnittelua maailmanlaajuisen kilpailun ja perushyödykkeiden kustannusten noustessa.

Joidenkin alalla vielä esiintyvien ongelmien ratkaisemiseksi komissio esitti lokakuussa Euroopan tuulivoimaa koskevan toimintasuunnitelman - avautuu uudella välilehdellä..

Euroopan tuulivoimaa koskeva toimintasuunnitelma koostuu kuudesta pääosasta, joilla ratkotaan asiaan liittyviä huolenaiheita, ja sillä autetaan lisäämään tuulivoimakapasiteettia 204 GW:sta (vuonna 2022) 500 GW:n tavoitteeseen vuonna 2030

1. Käyttöönoton ja lupamenettelyjen nopeuttaminen 2. Paremmin suunnitellut huutokaupat 3. Rahoituksen saanti 4. Oikeudenmukainen ja kilpailuun perustuva kansainvälinen toimintaympäristö 5. Osaaminen 6. Teollisuuden osallistuminen ja EU-maiden sitoumukset

Toimintasuunnitelmaan sisältyy Accele-RES-aloitteen käynnistäminen. Aloitteella autetaan lupaprosessin digitalisointia ja otetaan käyttöön erityinen verkkotyökalu lupamenettelyjen helpottamiseksi. Lisäksi suunnitelmalla vahvistetaan EU:n tuulivoimateollisuuden kilpailukykyä helpottamalla EU:n valmistajien pääsyä ulkomaisille markkinoille, suojataan alaa kaupan vääristymiltä (kuten EU:hun tuotavien tuulivoimatuotteiden epäreiluilta tukikäytännöiltä) ja standardoidaan tuulienergialaitteita yhteentoimivuuden, laadun ja kestävyyden parantamiseksi.

Lisäksi 21 jäsenvaltiota toimitti vuoden 2023 lopussa tuulivoimasitoumukset - avautuu uudella välilehdellä., joissa ilmoitettiin niiden kaavailemat tuulivoimahankkeet ja tuulivoiman käyttöönottomäärät lähitulevaisuudessa (2024–2026). Tämä lisää varmuutta sekä valmistajien että sijoittajien kannalta, mikä nostaa käynnistettävien tuulivoimahankkeiden määrää.

Neljä ihmistä kypärissä ja keltaisissa huomioliiveissä seisoo hymyillen suurten valkoisten energiavarastoyksiköiden keskellä.
Energy Cells -yrityksen akkupohjainen energiavarasto, jonka teho on 200 megawattia ja kapasiteetti 200 megawattituntia. Vilna, Liettua 25. heinäkuuta 2023. Tälle hankkeelle myönnettiin 87,6 miljoonan euron rahoitus elpymis- ja palautumistukivälineestä. Hanke auttaa Liettuaa kytkeytymään irti Venäjän hallitsemasta sähköverkosta ja samalla synkronoitumaan Manner-Euroopan sähköverkkoon.

Uusiutuviin energialähteisiin siirtymisen tukeminen

Siirtyminen uusiutuvaan energiaan tarkoittaa myös, että on löydettävä keinot sen ottamiseksi talteen ja varastoimiseksi esimerkiksi silloin, kun ei tuule tai aurinko ei paista.

Yksi tapa varastoida uusiutuvia energialähteitä on käyttää akkuja. Euroopan akkualan yhteenliittymällä - avautuu uudella välilehdellä., jonka EU on perustanut tukemaan Euroopan akkuekosysteemiä, on vuodesta 2017 lähtien ollut keskeinen rooli tuettaessa edistymistä tällä alalla. Sen seitsemäs korkean tason kokous - PDF-tiedosto – avautuu uudella välilehdellä. pidettiin maaliskuussa 2023, ja siinä korostettiin, että on tärkeää riittävässä määrin varmistaa akkuteollisuudessa tarvittava osaaminen.

Oikeudenmukaisen siirtymän varmistaminen ja työntekijöiden osaamisen parantaminen aloilla, joihin puhtaaseen energiaan siirtyminen vaikuttaa, ovat muita tärkeitä näkökohtia siirryttäessä uusiutuviin energialähteisiin. Tätä taustaa vasten Euroopan unioni nimesi vuoden 2023 osaamisen teemavuodeksi (lisätietoja aiheesta 6 luvussa).

Sen lisäksi, että komissio puuttui erityisiin osaamisvajeisiin tuulivoimaa koskevan toimintasuunnitelman kaltaisilla aloitteilla, se auttoi vuonna 2023 käynnistämään laaja-alaisen osaamiskumppanuuden energiaintensiivisiä teollisuudenaloja varten - avautuu uudella välilehdellä. ja uusiutuvaa energiaa koskevan laaja-alaisen osaamiskumppanuuden - avautuu uudella välilehdellä.. Näillä kumppanuuksilla varmistetaan, että näiden teollisuudenalojen työvoimalla on oikeanlaiset taidot, jotta se voi pysyä mukana kehityksessä EU:n siirtyessä uusiutuvaan energiaan. Lisäksi niillä autetaan näitä työntekijöitä selviytymään työmarkkinoiden muutoksista. Kumppanuuksien tavoitteena on sekä tunnistaa osaamisvajeet että kehittää tarkoituksenmukaisia opetussuunnitelmia ja koulutusohjelmia näiden puutteiden korjaamiseksi.

Kalastus- ja vesiviljelyalan energiasiirtymä

Komissio esitti helmikuussa 2023 tiedonannon EU:n kalastus- ja vesiviljelyalan energiasiirtymästä - avautuu uudella välilehdellä.. Siinä esitetyillä toimenpiteillä pyritään tukemaan alan siirtymistä puhtaampiin energialähteisiin. Tämä auttaa vähentämään alan nykyistä riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden käytöstä, joka ei ole ainoastaan ympäristön kannalta kestämätöntä vaan myös altistaa sen energian hinnankorotuksille. (Lisätietoja aiheesta 3 luvussa.) 

Digitaalisesti tehty kuva aluksesta valtamerellä.
Mallinnus tanskalaisesta ympäristöystävällisestä kalastusaluksesta, joka säästää ainakin 25 prosenttia polttoainetta yhtä kalatuotekiloa kohti. Tällaiset innovaatiot ja EU:n käyttöön ottamat rakenteet nopeuttavat kalastusalan energiasiirtymää. © ULSTEIN

Nämä kumppanuudet täydentävät myös nykyisiä aloitteita, kuten Euroopan akkualan yhteenliittymän koulutuskeskusta - avautuu uudella välilehdellä., jonka tavoitteena on kouluttaa, uudelleenkouluttaa ja täydennyskouluttaa työntekijöitä, jotta voidaan vastata ammattitaitoisten työntekijöiden kysyntään nopeasti kasvavassa eurooppalaisessa akkujen arvoketjussa. Koulutuskeskus kehittää ja ottaa käyttöön huipputason koulutusta yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa kaikissa jäsenvaltioissa.

Myös nettonollateollisuutta koskevassa säädöksessä ja kriittisiä raaka-aineita koskevassa säädöksessä on esitetty merkittäviä aloitteita työvoiman ammattitaitoisuuden edistämiseksi EU:ssa. Nettonollateollisuutta koskevalla säädöksellä perustetaan Net-Zero Industry Academies -koulutusyhteenliittymät tukemaan nettonollateknologioiden tuotantoa. Kriittisiä raaka-aineita koskevalla säädöksellä perustetaan vastaavasti raaka-aineakatemia, jossa keskitytään parantamaan kriittisten raaka-aineiden toimitusketjun työvoimalle välttämättömiä taitoja.

Vuonna 2023 käynnistettiin myös puhdasta siirtymää koskevat vuoropuhelut. Ensimmäisessä - avautuu uudella välilehdellä. keskityttiin vetyyn ja saatiin koko vedyn arvoketjun edustajat vaihtamaan ideoita ja parhaita käytäntöjä siitä, miten Euroopan vihreän kehityksen ohjelman teollista ulottuvuutta voidaan vahvistaa. Toinen vuoropuhelu - avautuu uudella välilehdellä. käytiin energiaintensiivisten teollisuudenalojen edustajien kanssa.

Uusiutuvaan energiaan siirtymisen tukemiseksi EU antaa jäsenvaltioille käytännön neuvoja ja räätälöityä ohjausta teknisen tuen välineen kautta. Vuonna 2023 tällä välineellä autettiin 17:ää jäsenvaltiota kartoittamaan uudistuksia ja investointeja, joita tarvitaan Venäjän fossiilisista polttoaineista luopumiseksi asteittain - avautuu uudella välilehdellä.. Teknisen tuen osa-alueisiin kuului uusiutuvan energian nopeampi lupamenettely, energiatehokkuus ja rakennusten perusparannus, vedyn ja biometaanin tuotanto, kaasutoimitusten monipuolistaminen ja teollisuuden hiilestä irtautuminen. Tällä tuella edistetään vihreän siirtymän toteuttamista ja energian hintojen alentamista niin yksityishenkilöiden kuin yritysten hyödyksi.