3 luku – Ilmastoneutraali ja vauras Eurooppa
Johdanto
Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on Euroopan unionin etenemissuunnitelma kolmen kriisin eli ilmasto-, ympäristö- ja biodiversiteettikriisin yhtä aikaa aiheuttaman uhan torjumiseksi. Ohjelmalla EU nosti ilmastotavoitteitaan ja sitoutui ilmastoneutraaliuden saavuttamiseen vuoteen 2050 mennessä. Ohjelmalla halutaan tehdä EU:sta oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen.
Vuonna 2023 EU saavutti tärkeän virstanpylvään tiellään kohti ilmastoneutraaliutta. Lokakuun puolivälissä hyväksyttiin keskeistä lainsäädäntöä, jolla pyritään saavuttamaan ja jopa ylittämään keskipitkän aikavälin tavoite, jonka mukaan kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähennetään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Äärimmäiset sääilmiöt paljastivat jälleen kerran ilmastonmuutoksen ankaran todellisuuden niin EU:ssa kuin muuallakin maailmassa. Ne korostivat tarvetta jatkaa toimia päästöjen vähentämiseksi mahdollisimman nopeasti. COP28-ilmastokokouksessa EU:lla oli johtava rooli siinä, että saatiin aikaan maailmanlaajuinen sopimus, jolla nopeutetaan siirtymistä pois fossiilisista polttoaineista, ja että luvattiin kolminkertaistaa maailmanlaajuinen uusiutuvan energian kapasiteetti ja kaksinkertaistaa energiatehokkuustoimet vuoteen 2030 mennessä.
Kiehuvan maapallon todellisuus
Äärimmäisten sääilmiöiden vuonna 2023 aiheuttamat häiriöt ja tuhot Euroopassa ja muualla maailmassa olivat vakava muistutus ilmastonmuutoksen yhteiskunnille aiheuttamasta vakavasta ja jatkuvasta uhasta sekä tarpeesta ryhtyä kiireesti toimiin maapallon suojelemiseksi.
Kuivissa oloissa maastopalokausista tuli pitempiä ja vaarallisempia: laajoja paloja syttyi Espanjassa jo maaliskuussa, ja heinä-elokuussa ennätykselliset palot tuhosivat Kreikan, Espanjan ja Portugalin alueita. Koillis-Kreikassa Evrosin alueella riehuneen maastopalon suuruista ei ollut EU:ssa nähty koskaan ennen. Euroopan metsäpalotietojärjestelmän - avautuu uudella välilehdellä. mukaan tuhkaksi - avautuu uudella välilehdellä. oli 22. heinäkuuta mennessä palanut jo yli 181 000 hehtaaria maata eli yli 40 prosenttia enemmän kuin vuosina 2003–2022 keskimäärin (128 225 hehtaaria).
Reagoidakseen kasvavaan maastopalojen riskiin EU lujitti vuonna 2023 ennakointivalmiuksiaan, vahvisti rescEU-ilmasammutuskalustoaan - avautuu uudella välilehdellä. ja sijoitti satoja palomiehiä valmiusasemiin antamaan välitöntä tukea. Lisäksi perustettiin hätäavun koordinointikeskuksen - avautuu uudella välilehdellä. yhteyteen erityinen maastopalojen tukiryhmä.
Vuosi 2023 oli maailmassa mitatun historian lämpimin: ennätykset rikkoutuivat seitsemänä kuukautena ja kahtena vuodenaikana. EU:n Copernicus-ohjelman ilmastonmuutospalvelujen - avautuu uudella välilehdellä. mukaan lähes puolet vuoden 2023 päivistä oli yli 1,5 celsiusastetta esiteollisen ajan (1850–1900) keskiarvoa lämpimämpiä.
Maastopalot ovat koko maailmaa koskettava ongelma. Auttaakseen Kanadaa torjumaan maan pahimpia maastopaloja kymmeneen vuoteen (maastoa paloi noin 4 miljoonaa hehtaaria eli koko Alankomaiden pinta-alan verran) EU:n jäsenvaltiot tarjosivat unionin pelastuspalvelumekanismin - avautuu uudella välilehdellä. kautta Kanadan käyttöön noin 300 palomiestä (ks. 8 luku).
Ennennäkemättömien tulvien ja metsäpalojen vuoksi Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta - avautuu uudella välilehdellä. myönnettiin vuonna 2023 katastrofeista selviytymiseen ja jälleenrakentamiseen niin paljon tukea kuin resurssit sallivat.
Rankkasateet aiheuttivat kuolonuhreja vaatineita tulvia eräissä EU:n osissa, kuten Kroatiassa, Italiassa, Itävallassa ja Sloveniassa.
EU vietti 15. heinäkuuta ensimmäistä kertaa maailmanlaajuisen ilmastokriisin uhreille omistettua teemapäivää - avautuu uudella välilehdellä.. Tänä jatkossa vuosittain vietettävänä teemapäivänä muistetaan ilmastokriisin uhreja Euroopassa ja muualla maailmassa. Teemapäivällä halutaan tuoda esiin keinoja, joilla ihmiset voivat auttaa vähentämään ilmastonmuutoksen aiheuttamia vahinkoja ja valmistautua paremmin ilmastokatastrofeihin.
Ilmastonmuutos uhkaa vakavasti paitsi Eurooppaa myös maailman köyhimpiä maita. Se pahentaa jo olemassa olevia kriisejä ja edellyttää lisätoimia humanitaaristen tarpeiden kasvaessa (ks. 8 luku). YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön mukaan ilmaston ääri-ilmiöille altistuvien matalan ja keskitulotason maiden osuus on kahden viime vuosikymmenen aikana kasvanut 76 prosentista 98 prosenttiin.
Nettopäästöt nollaan
Maaliskuussa julkaistussa YK:n hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin raportissa - avautuu uudella välilehdellä. tiedeyhteisö antoi jälleen kerran vakavan varoituksen siitä, että ilmastokriisiin on puututtava. Raportissa todetaan nytkin, että maailma lämpenee nopeasti ihmisen vaikutuksen vuoksi ja että äärimmäiset sääilmiöt ja katastrofit vaarantavat ihmisten hengen ja toimeentulon kaikkialla maailmassa. Tutkijat sanovat sen suoraan: ainoa keino pysäyttää ilmaston lämpeneminen ja vähentää ilmastonmuutoksen vaikutuksia on vähentää kasvihuonekaasupäästöt nollaan. Ilmakehään vapautuvien ja ilmakehästä poistettavien kasvihuonekaasupäästöjen määrät on toisin sanoen saatava tasapainoon.
Nykyisen ilmasto- ja energialainsäädännön ansiosta EU:n kasvihuonekaasupäästöt ovat jo vähentyneet 32,5 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna. Samana aikana EU:n talous on puolestaan kasvanut noin 60 prosenttia.
Euroopan vihreän kehityksen ohjelman - avautuu uudella välilehdellä. perusajatuksena on, että Euroopasta tehdään maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa. Tämä tavoite on kirjattu eurooppalaiseen ilmastolakiin - avautuu uudella välilehdellä., jossa tehdään myös oikeudellisesti sitova sitoumus vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Tämän saavuttamiseksi Euroopan komissio esitti vuonna 2021 lainsäädäntöehdotuksia sisältävän nk. 55-valmiuspaketin. Vuonna 2022 esitetyssä REPowerEU-suunnitelmassa - avautuu uudella välilehdellä. asetettiin joidenkin ehdotusten tavoitteet entistä korkeammalle (etenkin energiatehokkuuden - avautuu uudella välilehdellä. ja uusiutuvan energian - avautuu uudella välilehdellä. osalta). Tarkoituksena on vähentää entisestään EU:n riippuvuutta Venäjältä tuotavista fossiilisista polttoaineista (ks. 4 luku). Vuoden 2023 loppuun mennessä oli saatu hyväksyttyä ne keskeiset säädökset, joilla pyritään saavuttamaan vuodelle 2030 asetettu 55 prosentin nettovähennystavoite (ks. jäljempänä). Tähän sisältyivät oikeudellisesti sitovat tavoitteet kaikille talouden aloille, luonnollisten hiilinielujen lisääminen sekä ajan tasalle saatettu EU:n päästökauppajärjestelmä - avautuu uudella välilehdellä..
Enemmän kuin yhdeksän 10:stä EU:n kansalaisesta pitää ilmastonmuutosta vakavana ongelmana.
Ilmastonmuutosta pitää
erittäin vakavana ongelmana 77 % 
melko vakavana ongelmana 16 % 
ei vakavana ongelmana 7 %
Lähde: Erityiseurobarometri 538 - avautuu uudella välilehdellä., heinäkuu 2023.
Käytössä ollutta järjestelmää vahvistettiin vuonna 2023, ja sen soveltamisala ulotettiin kattamaan meriliikenteen päästöt. Lisäksi perustettiin erillinen uusi päästökauppajärjestelmä, jolla hiilen hinnoittelu ulotetaan uusille talouden aloille, erityisesti rakennusten ja tieliikenteen polttoaineisiin. Sen lisäksi, että uusi järjestelmä asettaa saastuttamiselle hinnan ja luo investointeja vihreään siirtymään, se tarjoaa sosiaalista tukea yksittäisille ihmisille ja pienyrityksille sen varmistamiseksi, että ketään ei jätetä jälkeen.
Kun lainsäädäntöpaketti saadaan valmiiksi, sen odotetaan vähentävän EU:n kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vuoteen 2030 mennessä 57 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna.
Tavaroiden tuontiin EU:n ulkopuolelta sovellettavalla uudella mekanismilla - avautuu uudella välilehdellä. varmistetaan, että hiilelle asetetaan hinta mekanismin kohdealoilla. Uudessa lainsäädännössä myös päivitetään uusiutuviin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen liittyviä tavoitteita ja vahvistetaan säännöt, joilla edistetään latausinfrastruktuurin rakentamista ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä maantie-, meri- ja lentoliikenteessä.
Jäsenvaltioiden oli vuonna 2023 toimitettava päivitetyt kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmiensa - avautuu uudella välilehdellä. luonnokset, joissa esitetään, miten ne aikovat saavuttaa vuoteen 2030 ulottuvat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet. Joulukuussa komissio arvioi suunnitelmat ja antoi suosituksia.
Ketään ei jätetä jälkeen
Jotta oikeudenmukainen ja osallistava vihreä siirtymä toteutuisi, kuluvan vuosikymmenen aikana on tarkoitus saada aikaan 55 miljardin euron investoinnit - avautuu uudella välilehdellä., joilla tuetaan niillä EU:n alueilla asuvia, joilla on suurimmat haasteet siirtyä ilmastoneutraaliin talouteen. EU ja kansalliset, alueelliset ja paikalliset sidosryhmät tekevät yhteistyötä, jolla autetaan alueellisia talouksia monipuolistumaan ja annetaan ihmisille mahdollisuus menestyä uudessa taloudessa (ks. myös 6 luku).
55-valmiuspaketti – hyväksytty lainsäädäntö
EU:n päästökauppajärjestelmän uudistus
Uusi rakennuksia ja tieliikenteen polttoaineita koskeva EU:n päästökauppajärjestelmä
Sosiaalinen ilmastorahasto
Taakanjakoasetus
Maankäyttöä sekä metsä- ja maataloutta koskeva asetus
Henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästönormit
Hiilirajamekanismi
Uusiutuvan energian direktiivi
Energiatehokkuusdirektiivi
Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskeva asetus
Ilmailualan ReFuelEU-asetus
Meriliikenteen FuelEU-asetus
EU:n kilpailukyky riippuu vahvasti sen kyvystä kehittää ja valmistaa puhtaita teknologioita, joita tarvitaan, jotta nettonollatalouteen siirtymisessä onnistutaan. Vahvistaakseen nettonollateknologioiden kilpailukykyä EU:ssa ja tukeakseen nopeaa siirtymistä ilmastoneutraaliuteen komissio esitteli helmikuussa 2023 vihreän kehityksen teollisuussuunnitelman nettonollan aikakaudelle - avautuu uudella välilehdellä.. Suunnitelmalla halutaan luoda suotuisampi ympäristö nettonollateknologioiden ja -tuotteiden valmistuskapasiteetin lisäämiseksi EU:ssa (ks. 4 luku).
EU tukee innovatiivisia nettonollateknologioita myös päästökauppajärjestelmästä rahoitettavan innovaatiorahaston - avautuu uudella välilehdellä. kautta. Rahastolla halutaan tuoda markkinoille ratkaisuja, joilla Euroopan teollisuus pystyy irtautumaan hiilestä, ja tukea siirtymistä ilmastoneutraaliuteen samalla EU:n kilpailukykyä parantaen. Jotkin jäsenvaltiot tukevat innovatiivisten teknologioiden valmistuskapasiteettia myös kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissaan. Komissio on käynnistänyt puhtaan siirtymän vuoropuheluja, joiden avulla on tarkoitus auttaa kaikkia aloja kehittämään liiketoimintamalleja teollisuuden irrottamiseksi hiilestä. Vuonna 2023 olivat ensimmäisinä vuorossa vetyyn liittyvät ja energiaintensiiviset teollisuudenalat (ks. 4 luku).
Kohti kiertotaloutta
Tarkasteltavana vuonna EU edistyi edelleen kiertotalouteen siirtymisessä. Tavoitteena on tehdä kestävistä tuotteista normi, keventää luonnonvaroihin kohdistuvaa painetta, vähentää tuhlausta sekä luoda kestävää kasvua ja työpaikkoja.
Joka vuosi EU:ssa heitetään pois yli 5 miljoonaa tonnia vaatteita (yli 11 kg henkeä kohti). Kuitenkin vain 22 prosenttia tästä jätteestä kerätään erikseen uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen – loput poltetaan tai viedään kaatopaikalle. Ehdotetut uudet säännöt - avautuu uudella välilehdellä. asettavat tekstiilien tuottajat vastuuseen tuotteidensa elinkaaresta, erityisesti jätehuollosta. Näin säännöillä edistetään kestävää tekstiilijätteen käsittelyä kaikkialla EU:ssa. Käytettyjen ja kierrätettyjen tekstiilien paremman saatavuuden odotetaan vähentävän luonnonvarojen käyttöä tekstiilituotannossa, luovan työpaikkoja ja tuovan kuluttajille säästöjä sekä EU:ssa että sen ulkopuolella. Vuonna 2023 käynnistetyllä ReSet the Trend - avautuu uudella välilehdellä. -kampanjalla pyritään parantamaan ihmisten tietoisuutta kestävästä muodista.
Elintarvikejätteellä on valtavat taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset. Komission heinäkuussa esittämän uuden ehdotuksen - avautuu uudella välilehdellä. mukaan jäsenvaltiot vähentävät vuoteen 2030 mennessä elintarvikejätteen määrää - avautuu uudella välilehdellä. 10 prosenttia jalostuksessa ja valmistuksessa ja 30 prosentilla henkeä kohti vähittäiskaupassa ja kulutuksessa. Nämä uudet tavoitteet parantavat elintarviketurvaa ja vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä. Samalla ne säästävät yrityksille ja kuluttajille aiheutuvia kustannuksia.
Elintarvikejäte
EU:ssa tuotetaan 58,4 miljoonaa tonnia elintarvikejätettä vuodessa (131 kg/henkilö/vuosi). Lähde: Eurostat - avautuu uudella välilehdellä., syyskuu 2023.
Noin 10 % kaikista vähittäismyyjille, ateriapalveluille ja kotitalouksille toimitetuista elintarvikkeista menee hukkaan.
Yli puolet (54 %) elintarvikejätteestä syntyy kotitalouksissa.
Toiseksi suurin osuus (21 %) syntyy jalostus- ja valmistusteollisuudessa.
Näiden toimien tueksi komissio on hyväksynyt tarkistetun kiertotalouden seurantakehyksen - avautuu uudella välilehdellä., jotta voidaan paremmin seurata edistymistä kiertotalouteen siirtymisessä EU:ssa ja sen vaikutusta maailmanlaajuiseen kestävyyteen ja EU:n selviytymiskykyyn. Kehys sisältää uusia indikaattoreita, kuten materiaalijalanjäljen ja resurssien tuottavuuden, joilla mitataan jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevien tavoitteiden toteutumista.
Joka vuosi EU:ssa lähes kuusi miljoonaa ajoneuvoa tulee käyttöikänsä päähän. Jos käytöstä poistettujen ajoneuvojen loppukäsittely jää puutteelliseksi, tuloksena on arvokkaiden materiaalien tuhlausta ja saastetta. Ehdotetut uudet säännöt - avautuu uudella välilehdellä. kattavat ajoneuvon koko elinkaaren sen suunnittelusta markkinoille saattamisen kautta aina loppukäsittelyyn saakka. Sääntöjen odotetaan tuottavan vuoteen 2035 mennessä 1,8 miljardin euron nettotulot. Niiden odotetaan lisäksi johtavan merkittäviin hiilisäästöihin ja vähentävän riippuvuutta raaka-aineista, luovan uusia työpaikkoja ja lisäävän tulovirtoja jätehuolto- ja kierrätysteollisuudelle.
Uudet toimenpiteet kiertotalouden edistämiseksi autoteollisuudessa voisivat vuoteen 2035 mennessä lisätä kierrätettävien autojen määrää jopa neljällä miljoonalla ja saada aikaan 22 000 uutta työpaikkaa.
Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät poliittiseen yhteisymmärrykseen - avautuu uudella välilehdellä. komission ehdottamista jätteiden siirtoa koskevista uusista säännöistä, joiden myötä EU ottaa entistä suuremman vastuun jätteistään. Säännöissä kielletään muovijätteen vienti EU:sta maihin, jotka eivät ole Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n jäseniä. Säännöt auttavat vähentämään jätteiden aiheuttamaa saastumista ja edistämään kiertotaloutta.
Tavaroilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia koko elinkaarensa ajan raaka-aineiden louhimisesta tavaroiden valmistukseen, kuljetukseen, käyttöön ja lopulta niiden käyttöiän päättymiseen. Joulukuussa päästiin sopuun - avautuu uudella välilehdellä. ehdotuksesta, jolla kestävistä tuotteista on määrä tehdä EU:ssa normi. Uusi kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskeva asetus - avautuu uudella välilehdellä. perustuu jo voimassa oleviin ekologista suunnittelua koskeviin sääntöihin - avautuu uudella välilehdellä., joilla EU:ssa on onnistuttu parantamaan tuotteiden energiatehokkuutta jo lähes 20 vuoden ajan. Uudella säädöksellä laajennetaan nykyistä järjestelyä kahdella tavalla: ensinnäkin se kattaa jatkossa mahdollisimman laajan tuotevalikoiman, ja toiseksi laajennetaan tarvittaessa niiden vaatimusten soveltamisalaa, jotka tuotteiden on täytettävä.
Kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen vihreää siirtymää silmällä pitäen on tärkeä tekijä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan kuuluvien kestävän kulutuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät syyskuussa yhteisymmärrykseen - avautuu uudella välilehdellä. ehdotetuista uusista säännöistä, joilla huolehditaan siitä, että kuluttajat saavat paremmin tietoa ostamiensa tavaroiden kestävyydestä ja korjattavuudesta ja paremman suojan sopimattomilta kaupallisilta menettelyiltä. Tuotteista ei myöskään saa esittää harhaanjohtavia väittämiä, jotka perustuvat päästöjen hyvittämiseen. Komissio on esittänyt myös ehdotuksen - avautuu uudella välilehdellä. korjauspalvelujen saatavuuden ja niistä tiedottamisen parantamiseksi. Tavoitteena on, että lakisääteisen takuunsa aikana tuote korjattaisiin korvaamisen sijaan. Lisäksi edellytetään, että valmistajat korjaavat tavarat, joihin sovelletaan nyt tai jatkossa EU:n lainsäädännön mukaisia erityisiä korjattavuutta (ekologista suunnittelua) koskevia vaatimuksia.
Kestäviä valintoja
Uudet säännöt - avautuu uudella välilehdellä. auttavat kuluttajia tekemään tietoon perustuvia ja ympäristöystävällisiä valintoja matkapuhelimia ja taulutietokoneita ostaessaan. Uusilla ekologista suunnittelua koskevilla säännöillä parannetaan tällaisten laitteiden kestävyyttä, korjattavuutta, uudelleenkäytettävyyttä ja kierrätettävyyttä. Älypuhelimien ja taulutietokoneiden uudessa energiamerkinnässä on annettava yksityiskohtaiset tiedot laitteen tehokkuudesta ja kestävyydestä. Laitteen korjattavuudesta annettavat pisteet puolestaan ohjaavat kuluttajia tekemään kestäviä valintoja. Sääntöjä aletaan soveltaa 20. kesäkuuta 2025.
Saasteettomuustoimintasuunnitelma etenee
Vesi
Kun jäsenvaltiot olivat saattaneet tarkistetun juomavesidirektiivin - avautuu uudella välilehdellä. osaksi lainsäädäntöään, uusia sääntöjä alettiin vuonna 2023 soveltaa kaikkialla EU:ssa. Näillä säännöillä juomavedelle asetettavat normit kuuluvat maailman tiukimpiin.
Kesäkuussa alettiin soveltaa uusia vaatimuksia - avautuu uudella välilehdellä. käsitellyn jäteveden turvallisesta uudelleenkäytöstä maatalouden keinokastelussa, koska on näyttöä siitä, että monissa EU:n osissa sataa nykyään vähemmän kuin ennen.
Helmikuussa 2023 julkaistussa EU:n raportissa - avautuu uudella välilehdellä. analysoidaan yhtä Euroopan suurimmista viimeaikaisista ekologisista katastrofeista, jonka yhteydessä Oderjoessa kuoli noin 360 tonnia kalaa. Kalakuolemien todennäköisenä syynä ovat raportin mukaan suuret myrkylliset leväkukinnot. Raportissa esitetään suosituksia, joiden avulla vastaavat katastrofit voitaisiin jatkossa estää.
Meriturvallisuus on EU:n vesillä nykyisin erittäin korkealla tasolla: kuolonuhreja on vähän eikä viime aikoina ole tapahtunut suuria öljyvuotoja. Vuosittain ilmoitetaan kuitenkin edelleen yli 2 000 merionnettomuudesta ja merellä sattuneesta vaaratilanteesta. Komissio esitti kesäkuussa viisi lainsäädäntöehdotusta - avautuu uudella välilehdellä., joilla nykyaikaistettaisiin EU:n sääntöjä ja ehkäistäisiin alusten aiheuttamaa vesien pilaantumista.
Ehdotuksilla pyritään myös estämään laittomat päästöt Euroopan meriin, jotta voidaan vähentää meriliikennetoiminnan ympäristövaikutuksia ja suojella meriekosysteemiä.
Meriturvallisuuden parantaminen
EU:n tiukat meriturvallisuusvaatimukset ovat tehokkaita, mutta uudet haasteet ja teknologiat edellyttävät uusia lähestymistapoja. Euroopan meriturvallisuusvirasto aikoo laajentaa tukeaan uusilla lähestymistavoilla ja tekniikoilla, kuten tehokkaammilla tarkastuksilla, tarkastusten tuloksia koskevalla tietojenvaihdolla lippuvaltioiden välillä, digitaalisten ratkaisujen, kuten sähköisten todistusten, käytön laajentamisella, kalastusalusten turvallisuuden parantamisella ja parantamalla jäsenvaltioiden mahdollisuuksia havaita turvallisuusongelmat sekä ympäristö- ja saastesäännösten noudattamatta jättäminen. Nämä muutokset johtavat kolmeen keskeiseen toimeen. 1. Lippuvaltioiden on varmistettava alusten merikelpoisuus. 2. Satamavaltioiden tarkastajat tarkastavat satamissa olevat ulkomaiset alukset. 3. Merionnettomuuksien tutkinta määrittää onnettomuuksien syyt, jotta samanlaisia onnettomuuksia ei tapahtuisi tulevaisuudessa.
Kemikaalit
Komission ehdotuksen - avautuu uudella välilehdellä. mukaan hammasamalgaamin käyttö kielletään kokonaan EU:n asukkaiden ja ympäristön suojelemiseksi myrkylliseltä elohopealta. EU:ssa käytetään vuosittain noin 40 tonnia elohopeaa tähän tarkoitukseen. Ehdotuksessa kielletään myös tiettyjen elohopeaa sisältävien tuotteiden, kuten lamppujen, valmistus ja vienti.
Melu
Melu on toiseksi suurin ympäristöterveysuhka Euroopassa ilmansaasteiden jälkeen. Ympäristömeludirektiivin täytäntöönpanoa koskevassa kertomuksessa - avautuu uudella välilehdellä. esitetään, miten melua voidaan edelleen vähentää 30 %:n vähennystavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.
Teollisuuden päästöt
Teollisuuden päästödirektiivin - avautuu uudella välilehdellä. piirissä on noin 52 000 suurta teollisuus- ja karjankasvatuslaitosta eri puolilla EU:ta. Siinä edellytetään, että niillä on parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) käyttöön perustuva lupa. Vuonna 2023 tehtiin uusia parhaan käytettävissä olevan tekniikan arviointeja, joiden kohteena oli teurastamoja sekä eläimistä saatavia sivutuotteita ja ihmisravinnoksi kelpaavia oheistuotteita valmistavat toimialat. Noin 800 teurastamon EU:ssa on noudatettava näitä uusia vaatimuksia vähentääkseen ympäristövaikutuksiaan.
Mikromuovit
Komissio otti merkittävän askeleen ympäristönsuojelussa toteuttamalla toimenpiteitä - avautuu uudella välilehdellä., joilla rajoitetaan tuotteisiin tarkoituksellisesti lisättyjä mikromuoveja. Uusien sääntöjen ansiosta noin puoli miljoonaa tonnia mikromuoveja jää pääsemättä ympäristöön.
- Tarkista ympäristön laatu omalla paikkakunnallasi:
https://discomap.eea.europa.eu/atlas/?page=Check-your-place - avautuu uudella välilehdellä.. - Tarkista sinua ympäröivän ilman laatu (saatavilla myös mobiilisovelluksena):
https://www.eea.europa.eu/themes/air/air-quality-index - avautuu uudella välilehdellä..
Luonnon monimuotoisuus
Luonnolla on olennainen merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa. Luonnonympäristön tilan heikkeneminen lisää tulvien ja maastopalojen kaltaisten tapahtumien todennäköisyyttä ja vakavuutta. Euroopan luonto ja luonnon monimuotoisuus ovatkin siis paras mahdollinen puolustus luonnonkatastrofeja vastaan.
Marraskuussa päästiin alustavaan poliittiseen yhteisymmärrykseen - avautuu uudella välilehdellä. luonnon ennallistamista koskevasta laista - avautuu uudella välilehdellä.. Näin saatiin vauhtiin luonnon jatkuvaan ja kestävään elpymiseen tähtäävä prosessi. Jäsenvaltiot ottavat käyttöön toimenpiteitä, joilla ennallistetaan vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä tällaisia toimenpiteitä olisi kohdistettava kaikkiin ennallistamista kaipaaviin ekosysteemeihin.
Maaperä
Maaperän terveys on ratkaisevan tärkeää elintarviketurvan varmistamiseksi, ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä aavikoitumisen ja itse maa-aineksen huonontumisen pysäyttämiseksi. Kuitenkin yli 60 prosenttia Euroopan maaperästä on tilassa, jota ei voida pitää terveenä. Ehdotetulla maaperän seurantaa koskevalla säädöksellä - avautuu uudella välilehdellä. EU:n on tarkoitus saavuttaa vuodeksi 2050 asettamansa tavoite terveestä maaperästä. Siihen pyritään keräämällä tietoja maaperän terveydestä ja asettamalla kyseiset tiedot viljelijöiden ja muiden maaperän hoitajien saataville. Uudella säädöksellä kestävästä maaperän hoidosta tulee normi. Komissio on lisäksi julkaissut sidosryhmille ohjeita EU:n rahoitusmahdollisuuksista terveen maaperän hyväksi. Huhtikuussa esitetty maaperämission manifesti - avautuu uudella välilehdellä. kokoaa yhteen alue- ja paikallistason poliittisia päättäjiä, sidosryhmiä ja kansalaisia vireäksi yhteisöksi, jolle maaperän terveys on tärkeä asia. Vuoden loppuun mennessä aloitteen oli allekirjoittanut yli 2 100 yksityishenkilöä ja 350 organisaatiota. Allekirjoittajat tunnustavat maaperän terveyttä koskevien toimien tarpeen ja ryhtyvät toimiin maaperän suojelemiseksi ja ennallistamiseksi.
Pölyttäjät
Joka kolmannen mehiläis-, perhos- ja kukkakärpäslajin kanta pienenee EU:ssa. Siksi komissio esitti vuonna 2023 tarkistetun aloitteen - avautuu uudella välilehdellä., jossa esitetyt toimet EU:n ja jäsenvaltioiden pitäisi toteuttaa, jotta pölyttäjäkannat saataisiin taas kasvuun vuoteen 2030 mennessä. Eurooppalaiset ovat yhä painokkaammin vaatineet päättäväistä puuttumista pölyttäjäkatoon. Tästä kertoo myös hiljattain esitetty menestyksekäs eurooppalainen kansalaisaloite Pelastakaa mehiläiset ja maanviljelijät - avautuu uudella välilehdellä.. EU laski - avautuu uudella välilehdellä. kahden neonikotinoideihin kuuluvan torjunta-aineen jäämien elintarvikkeissa sallitut enimmäismäärät alimmalle tasolle, joka voidaan mitata uusimmilla teknologioilla. Klotianidiinin - avautuu uudella välilehdellä. ja tiametoksaamin - avautuu uudella välilehdellä. käyttö ulkotiloissa on jo kielletty EU:ssa. Uusia enimmäismääriä sovelletaan EU:ssa valmistettuihin tai EU:hun tuotuihin elintarvikkeisiin ja rehuihin. Näin varmistetaan, ettei sisämarkkinoille saatetuilla elintarvikkeilla – niiden alkuperästä riippumatta – ole pölyttäjien vähenemistä edistäviä vaikutuksia.
Maaperän terveys vaikuttaa suoraan EU:n elintarviketurvaan
Elintarvikkeistamme 95 % tuotetaan suoraan tai välillisesti maaperässä.
Maaperän eroosio maksaa EU:lle vuosittain 1,25 mrd. euroa maatalouden tuottavuuden menetyksenä.
EU:n maaperästä 83 % sisältää torjunta-ainejäämiä.
Yli 23 % maatalousmaasta kärsii tiivistymisestä, mikä vähentää tuottavuutta.
Kuvat: © Adobe Stock.
Metsät
Metsät ovat tärkeä liittolainen ilmastonmuutoksen torjunnassa ja luontokadon pysäyttämisessä. Se, missä määrin maa-alueet ja erityisesti maankäytön sektori voivat vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, riippuu suurelta osin siitä, miten näitä alueita käytetään ja hoidetaan. Hiilenpoisto on vähentynyt EU:n maankäyttösektorilla merkittävästi viime vuosina, ja myös maan toiminta hiilinieluna on heikkenemässä. EU päivitti vuonna 2023 maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta koskevaa lainsäädäntöään - avautuu uudella välilehdellä. edistääkseen hiilen poistamista ja kestävää maa- ja metsätalousmaan käyttöä.
Komissio ehdotti - avautuu uudella välilehdellä. marraskuussa erityistä metsien seurantaa koskevaa säädöstä, jolla luotaisiin kattava tietopohja, jonka avulla jäsenvaltiot, metsänomistajat ja metsänhoitajat voivat paremmin vastata metsiin kohdistuviin yhä suurempiin paineisiin, joita ilmastonmuutos lisäksi pahentaa. Seurantajärjestelyllä varmistetaan, että metsät kestävät paremmin valtioiden rajat ylittäviä uhkia (tuhoojat, kuivuus ja maastopalot). Lisäksi se auttaa metsänomistajia ja -hoitajia hyödyntämään ekosysteemipalveluihin liittyviä maksujärjestelyjä, kuten EU:n hiilenpoistoja koskevaa sertifiointikehystä.
Uusia mahdollisuuksia avaava metsäkatoa aiheuttamattomia toimitusketjuja koskeva EU:n asetus - avautuu uudella välilehdellä., joka on keskeinen osa ilmastonmuutoksen ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen torjuntaa, tuli voimaan kesäkuussa. Toimijoilla ja kauppaa käyvillä on 18 kuukautta aikaa panna uudet säännöt täytäntöön. Säännöillä varmistetaan, että eräät keskeiset EU:sta viedyt tai EU:n markkinoille saatetut tavarat eivät enää edistä metsäkatoa ja metsien tilan heikkenemistä Euroopan unionissa tai muualla maailmassa. Luetteloon sisältyvät palmuöljy, kahvi, soija ja suklaa. Uusista säännöistä on apua myös miljoonien ihmisten toimeentulon turvaamisessa. Tämä koskee myös metsien ekosysteemeistä voimakkaasti riippuvaisia alkuperäiskansoja ja paikallisyhteisöjä eri puolilla maailmaa.
Kestävät elintarvikejärjestelmät
Uuden yhteisen maatalouspolitiikan - avautuu uudella välilehdellä. (YMP) soveltaminen käynnistyi 1. tammikuuta 2023, kun komissio oli hyväksynyt kaikki 28 asiaan liittyvää strategiasuunnitelmaa - PDF-tiedosto – avautuu uudella välilehdellä.. EU:n rahoituksella tuetaan EU:n viljelijöitä siirtymisessä kohti kestävää ja selviytymiskykyistä maataloutta ja autetaan säilyttämään maaseutualueiden elinvoimaisuus ja monimuotoisuus. EU:n rahoitusosuus vuosina 2023–2027 on kaikkiaan 264 miljardia euroa. Rahoituksesta lähes 98 miljardia euroa osoitetaan ilmaston, veden, maaperän, ilman, biologisen monimuotoisuuden ja eläinten hyvinvoinnin hyväksi toteutettaviin toimiin Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukaisesti.
Uudella YMP:llä edistetään kemiallisten torjunta-aineiden käytön ja niistä aiheutuvien riskien vähentämistä koskevia EU:n tavoitteita ja lisätään luonnonmukaiselle maataloudelle annettavaa kohdennettua tukea merkittävästi. Lisäksi se kannustaa maankäyttäjiä varastoimaan hiiltä maaperään ja biomassaan ja vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 35 prosentilla EU:n maatalousmaasta asianmukaisten hoitokäytäntöjen avulla, ja YMP:n tukemasta peltoalasta 85 prosentin odotetaan tulevan viljelykierron piiriin.
Elintarvikehuoltoon liittyvän huolen lisääntyessä komissio jatkoi työtään elintarviketurvaan vaikuttavien tekijöiden kartoittamiseksi. Uudella ehdotuksella - avautuu uudella välilehdellä., jolla halutaan mahdollistaa uusien genomitekniikoiden - avautuu uudella välilehdellä. turvallinen käyttö, pyritään parantamaan elintarvikejärjestelmien kestävyyttä ja varmistamaan samalla elintarviketurva. Näillä tekniikoilla voidaan kehittää kasvilajikkeita, jotka kestävät ilmastonmuutosta ja tuhoojia ja tuottavat suuremman sadon. Tämä vähentää kemiallisten torjunta-aineiden tarvetta ja EU:n riippuvuutta maataloustuonnista. Komissio on ehdottanut uutta EU-lainsäädäntöä - avautuu uudella välilehdellä., joka koskee toisaalta kasvien lisäysaineiston ja toisaalta metsänviljelyaineiston tuotantoa ja kaupan pitämistä ja lisää siementen, pistokkaiden ja muun lisäysaineiston monimuotoisuutta ja laatua.
Yhteinen maatalouspolitiikka ei ole ainoastaan kriisin jälkeistä elpymistä ja toipumista tukeva väline, vaan se antaa viljelijöille myös mahdollisuuden ennakoida ilmastonmuutoksen ja muiden haasteiden vaikutuksia ja sopeutua niihin. EU selvittää parhaita tapoja tukea EU:n viljelijöitä ja keinoja mukauttaa EU:n maatalouspolitiikkaa heidän tarpeisiinsa. Tätä varten käynnistetään tammikuussa 2024 strateginen vuoropuhelu EU:n maatalouden tulevaisuudesta.
Eläinten hyvinvointi
EU on pyrkinyt parantamaan eläinten hyvinvointia yli 40 vuoden ajan. Se on vähitellen kohentanut eläinten elämää ja ottanut käyttöön maailman tiukimpiin kuuluvia hyvinvointinormeja. Samalla tiellä jatkettiin vuonna 2023 annetulla ehdotuksella - avautuu uudella välilehdellä., jolla on määrä tarkistaa eläinten kuljetusta koskevia EU:n nykyisiä sääntöjä ja parantaa EU:n sisällä ja EU:n ulkopuolelle vuosittain siirrettävien 1,6 miljardin eläimen hyvinvointia. Ehdotuksessa asetetaan erityisiä tavoitteita, jotka liittyvät esimerkiksi kuljetusaikojen lyhentämiseen, vaaditun vähimmäistilan kasvattamiseen ja EU:sta vietävien eläinten olosuhteiden parantamiseen. Voimassa olevan lainsäädännön täytäntöönpano on edelleen ensisijainen tavoite, ja vuonna 2023 jatkettiin säännöllisiä tarkastuksia ja valvontaa eri aloilla.
Uusilla, laatuaan ensimmäisillä koirien ja kissojen hyvinvointia ja jäljitettävyyttä koskevilla säännöillä - avautuu uudella välilehdellä. vahvistetaan yhdenmukaiset EU:n normit koirien ja kissojen kasvatukselle, pito-olosuhteille ja kohtelulle kasvattajien toimitiloissa, eläinkaupoissa ja löytöeläinsuojissa. Koirien ja kissojen jäljitettävyyttä tehostetaan myös edellyttämällä tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä kansallisiin tietokantoihin. Näin pyritään torjumaan laitonta kauppaa ja parantamaan eläinten hyvinvointiin liittyvien olojen valvontaa edellä mainituissa tiloissa.
Kertomusvuonna komissio reagoi eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen Fur Free Europe - avautuu uudella välilehdellä. (Eurooppa ilman turkiksia). Tätä järjestyksessä kymmenettä menestyksekästä aloitetta tukee yli 1,5 miljoonaa kansalaista eri puolilla EU:ta. Vaikka tässä vaiheessa ei ehdoteta uutta lainsäädäntöä, komissio suunnittelee useita toimenpiteitä aloitteen tavoitteiden saavuttamiseksi. Aikomuksena on muun muassa pyytää Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselta tieteellistä lausuntoa turkiseläinten hyvinvoinnista maaliskuuhun 2025 mennessä.
Valmisteilla on muitakin eläinten hyvinvointia koskevia toimenpiteitä, kuten jatkotoimia eurooppalaiselle Häkkikasvatuksen aika on ohi -kansalaisaloitteelle (End of Cage).
Mitä ihmiset EU:ssa ajattelevat eläinten hyvinvoinnista?
Tarve suojella eläinten hyvinvointia paremmin
84 % sanoo, että tuotantoeläinten hyvinvointia olisi suojeltava paremmin.
74 % sanoo, että lemmikkieläinten hyvinvointia olisi suojeltava paremmin.
Lähde: Erityiseurobarometri 533 - avautuu uudella välilehdellä., lokakuu 2023.
Kuvat: © Adobe Stock.
Tuotantoeläinten hyvinvointi
91 % pitää tärkeänä.
8 % ei pidä tärkeänä.
Eläinten hyvinvointi on tärkeää asukkaille, kuten lokakuussa julkaistun Eurobarometri-selvityksen tulokset osoittavat.
Kestävä kalastus ja kestävät meret
Ilmastonmuutos ja biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen uhkaavat kalastus- ja vesiviljelyvarojen kestävyyttä. Helmikuussa esitetyllä toimenpidepaketilla - avautuu uudella välilehdellä. pyritään vastaamaan näihin haasteisiin yhteisen kalastuspolitiikan - avautuu uudella välilehdellä. ja uuden meriekosysteemejä koskevan toimintasuunnitelman - avautuu uudella välilehdellä. avulla. Toimenpiteet tarjoavat keinoja parantaa kalastuksen ja vesiviljelyn häiriönsietokykyä ja kestävyyttä muun muassa tukemalla kipeästi kaivattua energiasiirtymää (ks. 4 luku). Paketti edistää EU:n sitoumusta suojella vähintään 30 prosenttia meristään (10 prosenttia kuuluisi tiukan suojelun piiriin). Ehdotetut toimenpiteet on määrä toteuttaa vaiheittain, jotta ala pystyy mukautumaan niihin.
Parlamentin ja neuvoston vuonna 2023 hyväksymien uusien sääntöjen - avautuu uudella välilehdellä. tarkoituksena on auttaa ehkäisemään liikakalastusta ja luomaan tehokkaampi ja yhdenmukaisempi kalastuksenvalvontajärjestelmä, jossa hyödynnetään täysimääräisesti nykyaikaista teknologiaa. Tähän sisältyy sähköisen etävalvonnan ja kameravalvonnan käyttö kalastusaluksilla sekä digitaalisten välineiden pakollinen käyttö saaliiden sertifiointi- ja jäljitettävyysprosesseissa, jotta estetään laittomasta kalastuksesta peräisin oleva tuonti.
Komissio suhtautui myönteisesti eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen Stop Finning – Stop the trade - avautuu uudella välilehdellä. (Lopettakaa eväpyynti – lopettakaa kauppa), jossa komissiota pyydettiin auttamaan irrotettujen hainevien kansainvälisen kaupan lopettamisessa alkaen kaupan kieltämisestä EU:n markkinoilla. Komissio selvittää, tarvitaanko asiassa lainsäädäntöä. Se myös tehostaa EU:n jäljitettävyystoimenpiteiden täytäntöönpanoa ja tekee yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa haiden suojelemiseksi ja hoitamiseksi kestävällä tavalla maailmanlaajuisesti.
YK:n avomerisopimus - avautuu uudella välilehdellä. hyväksyttiin kesäkuussa yli vuosikymmenen kestäneiden monenvälisten neuvottelujen jälkeen. Sopimus on historiallinen saavutus pyrkimyksissä suojella valtameriä, torjua ympäristön pilaantumista ja ilmastonmuutosta ja ehkäistä biologisen monimuotoisuuden köyhtymistä avomerellä. Sopimuksen aikaansaaminen on kuulunut EU:n ja sen jäsenvaltioiden prioriteetteihin, ja niillä olikin johtava rooli maailmanlaajuisella tasolla käydyissä neuvotteluissa - avautuu uudella välilehdellä.. Sopimus tulee voimaan, kun 60 osapuolta on ratifioinut sen.
EU hyväksyi virallisesti - avautuu uudella välilehdellä. Maailman kauppajärjestön (WTO) kalastustukia koskevan sopimuksen jäsenvaltioidensa puolesta. Sopimus on erittäin merkittävä sen varmistamiseksi, että kalastustukien keskeiseksi tavoitteeksi asetetaan kestävyys ja että vältetään vahingoittamasta valtameriä ja kalakantoja, joista rannikkoyhteisöjen toimeentulo riippuu eri puolilla maailmaa. Sopimus tulee voimaan, kun kaksi kolmasosaa WTO:n 164 jäsenestä on saanut kansallisen ratifiointiprosessinsa päätökseen.
Kestävä liikkuminen
EU investoi monenlaisiin liikennehankkeisiin parantaakseen rajat ylittävää infrastruktuuria ja edistääkseen uusia teknologioita Verkkojen Eurooppa -välineen - avautuu uudella välilehdellä. kautta vuosina 2021–2027. Vuonna 2023 EU:n rahoitusta saaneisiin hankkeisiin - avautuu uudella välilehdellä. kuului suuria rajat ylittäviä rautatieyhteyksiä, kuten Brennerin pohjatunneli (joka yhdistää Italian ja Itävallan), Rail Baltica (joka yhdistää kolme Baltian maata ja Puolan muuhun Eurooppaan) sekä Saksan ja Alankomaiden välinen rajaosuus (Emmerich–Oberhausen). Kaikkiaan 6,2 miljardin euron rahoituksella tuetaan hankkeita, joilla rakennetaan tehokkaampaa, vihreämpää ja älykkäämpää rautatie-, sisävesi-, maantie- ja merireittien verkkoa. Suurin osa rahoituksesta suuntautuu kestäviin liikennemuotoihin. Rajat ylittävien rautatieyhteyksien parantamiseksi kaikkialla Euroopassa EU ilmoitti vuonna 2023 tukevansa kymmentä EU:n pilottihanketta - avautuu uudella välilehdellä., joilla perustetaan uusia rautatieyhteyksiä tai parannetaan nykyisiä. Hankkeissa tehdään niistä nopeampia, tiheämpiä ja edullisempia.
Lisäksi EU investoi yli 540 miljoonaa euroa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuriin Euroopan laajuisessa liikenneverkossa. Tarkoitus on perustaa noin 14 000 latauspistettä ja 81 vetytankkausasemaa ja sähköistää satamia ja lentoasemia.
EU ehdotti - avautuu uudella välilehdellä. myös yhdistettyjä kuljetuksia koskevan direktiivin - avautuu uudella välilehdellä. tarkistamista, jotta tavaraliikenteestä saataisiin kestävämpää tekemällä kahden tai useamman liikennemuodon käytöstä kilpailukykyisempi ratkaisu.
Komissio on ehdottanut raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästönormien tarkistamista - avautuu uudella välilehdellä.. Tämä koskisi esimerkiksi kuorma-autoja sekä kaupunki- ja kaukoliikenteen linja-autoja. Nämä ajoneuvot aiheuttavat yli 25 prosenttia tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöistä EU:ssa ja yli 6 prosenttia EU:n kokonaispäästöistä. Päästöttömien kaupunkibussien käyttöönoton nopeuttamiseksi komissio ehdottaa, että kaikkien uusien kaupunkiliikenteen linja-autojen olisi oltava päästöttömiä vuodesta 2030.
Ilmailu
EU hyväksyi lokakuussa ReFuelEU Aviation -asetuksen - avautuu uudella välilehdellä. kestävien lentopolttoaineiden käytön edistämiseksi. Uusissa säännöissä edellytetään, että lentopolttoaineen toimittajat sekoittavat vuodesta 2025 alkaen kerosiiniin yhä enemmän kestäviä polttoaineita. Tämän arvioidaan vähentävän ilma-alusten hiilidioksidipäästöjä noin kahdella kolmanneksella vuoteen 2050 mennessä verrattuna tilanteeseen, jossa mitään toimia ei toteutettaisi. Samalla saadaan ilmasto- ja ilmanlaatuhyötyjä.
Vuonna 2022 toimintansa aloittaneella päästöttömän ilmailun allianssilla - avautuu uudella välilehdellä. valmistellaan vety- ja sähkökäyttöisten ilma-alusten käyttöönottoa. Lähes 300 asiantuntijaa yhteenliittymän 141 jäsenorganisaatiosta käsittelee niiden käyttöönoton kannalta keskeisiä kysymyksiä. Liittoutuman julkaisemassa tilanneselvityksessä - PDF-tiedosto – avautuu uudella välilehdellä. todetaan, että tulevina vuosina on luotava asianmukainen sääntelykehys.
Merenkulku
EU:n heinäkuussa hyväksymällä FuelEU Maritime -asetuksella - avautuu uudella välilehdellä. edistetään aiempaa puhtaampien polttoaineiden ja energialähteiden käyttöä meriliikenteessä ja varmistetaan, että alalla käytettyjen polttoaineiden kasvihuonekaasuintensiteetti vähenee asteittain – 2 prosenttia vuonna 2025 ja jopa 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
EU on tyytyväinen - avautuu uudella välilehdellä. Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä saavutettuun yhteisymmärrykseen siitä, että tavoitteeksi asetetaan alusten nollanettopäästöt vuoteen 2050 mennessä tai lähes vuoteen 2050 mennessä. Se suhtautuu myönteisesti myös suuntaa-antaviin tarkistusajankohtiin. Niiden mukaan alusten kasvihuonekaasupäästöjä olisi vähennettävä vähintään 20 prosenttia (tavoitteena 30 prosenttia) vuoteen 2030 mennessä ja vähintään 70 prosenttia (tavoitteena 80 prosenttia) vuoteen 2040 mennessä. Vertailukohtana on vuoden 2008 taso.
Globaali toiminta maapallon hyväksi
Dubaissa Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa vuonna 2023 pidetyssä YK:n ilmastokokouksessa (COP28 - avautuu uudella välilehdellä.) tehtiin ensimmäistä kertaa Pariisin sopimuksen - avautuu uudella välilehdellä. mukainen maailmanlaajuinen tilannekatsaus. Siinä selvitettiin, miten maat ovat maailmanlaajuisen ilmastosopimuksen hyväksymisen jälkeen edistyneet.
EU onnistui eri puolilta maailmaa tulevien kumppaneiden kanssa pitämään kiinni mahdollisuudesta täyttää vuonna 2015 tehdyn Pariisin sopimuksen mukainen sitoumus, jonka mukaan maapallon keskilämpötila ei saisi nousta yli 1,5:tä celsiusastetta. Koska tavoite ei tällä hetkellä ole toteutumassa, osapuolet sopivat keinoista, joilla palattaisiin oikealle polulle.
Kaikki osapuolet sopivat luopuvansa fossiilisista polttoaineista ja ryhtyvänsä kiireellisiin toimiin tällä ilmaston kannalta kriittisellä vuosikymmenellä. Neuvotteluissa keskityttiin erityisesti energia-alaan. Maat sopivat pyrkivänsä vähentämään päästöjä 43 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja ohjaavansa maailman kohti ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä parhaan saatavilla olevan tieteellisen tiedon avulla.
EU:n kokouksessa vetämällä maailmanlaajuisella aloitteella pyritään kolminkertaistamaan uusiutuvan energian kapasiteetti ja kaksinkertaistamaan energiatehokkuustoimet vuoteen 2030 mennessä. Tätä varten kokouksessa annettiin uusiutuvia energialähteitä ja energiatehokkuutta koskeva maailmanlaajuinen sitoumus - avautuu uudella välilehdellä.. COP28-kokouksen puheenjohtajavaltion ja noin 130 maan tukemana koko maailma hyväksyi sitoumuksen konferenssin päätösasiakirjassa - avautuu uudella välilehdellä..
EU ilmoitti investoivansa unionin talousarviosta 2,3 miljardia euroa energiasiirtymän tukemiseen unionin naapurimaissa ja muualla maailmassa seuraavien kahden vuoden aikana Global Gateway - avautuu uudella välilehdellä. -strategian kautta (ks. 8 luku).
EU:n ja Yhdysvaltojen vuonna 2021 alkuun panemassa Global Methane Pledge - avautuu uudella välilehdellä. -sitoumuksessa yli 150 maata toteuttaa nyt yhteistä tavoitetta vähentää ihmisen toiminnasta aiheutuvia globaaleja metaanipäästöjä vuoden 2020 tasoon verrattuna vähintään 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. COP28-kokouksessa EU ja sen jäsenvaltiot ilmoittivat 175 miljoonan euron rahoituksesta Methane Finance Sprint -ohjelmaan - avautuu uudella välilehdellä. metaanipäästöjen suitsimiseksi.
Maailmanlaajuisessa tilannekatsauksessa tarkasteltiin myös keinoja toteuttaa tarvittava siirtymä. Osapuolten on määrä sopia ensi vuoden konferenssissa lopullisista toimista ilmastorahoitusta koskevan uuden yhteisen määrällisen tavoitteen asettamiseksi. Konferenssissa sovittiin myös kehysjärjestelystä maailmanlaajuiselle sopeutumistavoitteelle - avautuu uudella välilehdellä., jonka tavoitteena on vahvistaa maailman kykyä sietää ilmastonmuutosta.
EU auttoi uuden menetys- ja vahinkorahaston käytännön toteutuksessa. Rahasto auttaa kehittyviä maita, jotka ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen haitallisille vaikutuksille. EU ja sen jäsenvaltiot myönsivät rahastoon yli 400 miljoonaa euroa eli yli kaksi kolmasosaa alkuperäisistä rahoitussitoumuksista.
Lieventääkseen ilmastokriisin inhimillisiä vaikutuksia epävakaissa ja konfliktitilanteissa EU liittyi kahteen uuteen COP28-kokouksen puheenjohtajavaltion käynnistämään lippulaivahankkeeseen: riskinhallinnan rahoitusta koskevaan sitoumukseen Getting Ahead of Disasters: A charter on finance for managing risks - avautuu uudella välilehdellä. sekä kokouksen julkilausumaan ilmastosta, avustamisesta, elpymisestä ja rauhasta (Declaration on Climate, Relief, Recovery and Peace) - PDF-tiedosto – avautuu uudella välilehdellä.. Sitoumuksessa esitetään periaatteet, joilla varmistetaan rahoituksen parempi käyttö riskien hallitsemiseksi ja ihmisten suojelemiseksi kaikkein heikoimmassa asemassa olevissa maissa. Julkilausumassa puolestaan peräänkuulutetaan kiireellistä taloudellista tukea ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja selviytymiskyvyn varmistamiseen kyseisissä maissa.
Maaliskuussa pidetyssä YK:n vesikonferenssissa - avautuu uudella välilehdellä., joka oli ensimmäinen laatuaan lähes 50 vuoteen, EU vahvisti olevansa vahvasti sitoutunut - avautuu uudella välilehdellä. vesivaroihin liittyvän selviytymiskyvyn ja vesiturvallisuuden parantamiseen maailmassa. EU:n valtuuskunta esitteli - avautuu uudella välilehdellä. YK:n vesitoimintaohjelmaan liittyvät EU:n 33 vapaaehtoista sitoumusta. Vesitoimintaohjelma - avautuu uudella välilehdellä. on foorumi, jolla vauhditetaan maailmanlaajuista edistymistä veteen liittyvien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.
Vuoden alussa EU käynnisti 26 maan kanssa kauppaministerien ilmastokoalition - avautuu uudella välilehdellä., joka on ensimmäinen kauppaan, ilmastoon ja kestävään kehitykseen keskittyvä maailmanlaajuinen ministeritason foorumi. Koalitio tukee kauppapolitiikkaa, jolla voidaan puuttua ilmastonmuutokseen sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti.
EU solmi huhtikuussa Norjan kanssa - avautuu uudella välilehdellä. ja marraskuussa Kanadan kanssa vihreän allianssin - avautuu uudella välilehdellä. ilmastoa, ympäristöä, energiaa ja puhdasta teollisuutta koskevan yhteistyön syventämiseksi. Lisäksi EU solmi Korean tasavallan kanssa toukokuussa vihreän kumppanuuden - avautuu uudella välilehdellä., jonka tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä ja vaihtaa parhaita käytäntöjä ilmastotoimista, puhtaasta ja oikeudenmukaisesta energiakäänteestä, ympäristönsuojelusta ja muista vihreän siirtymän aloista.
Kestävän kehityksen tavoitteet
EU:n ensimmäinen vapaaehtoinen katsaus - PDF-tiedosto – avautuu uudella välilehdellä. kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöönpanoon osoittaa, että se on vahvasti sitoutunut kaikkien YK:n jäsenvaltioiden vuonna 2015 hyväksymien 17 kestävän kehityksen tavoitteen saavuttamiseen.
EU on asettanut kestävän kehityksen pysyvästi toimintansa keskiöön ja toteuttaa toimia Agenda 2030 -toimintaohjelman edistämiseksi sekä omalla alueellaan että muualla maailmassa tukemalla kumppanimaita näiden täytäntöönpanotoimissa.
EU on sisällyttänyt tavoitteet politiikkaansa, budjetteihinsa ja pitkän aikavälin suunnitteluunsa. Kokonaisvaltaisen, koko hallinnon kattavan lähestymistapansa ansiosta Euroopan vihreän kehityksen ohjelma näyttää tietä kohti kestävämpää ja vauraampaa tulevaisuutta kaikille.